työympäristö työterveyshuollon näkökulmastavuoden 2016 liikevaihto 5 690 milj. euroa 5 10 000...

Työympäristötyöterveyshuollonnäkökulmasta

Armi Terho

Tehtaanlääkäri

Outokumpu Tornio operations

7.2.2018

3.4.2018 2Kaikkien työtapaturmien taajuus, tavoite 2018: 4Toteutuma vuonna 2017 4,4

Turvallisuus

alkaa minusta.

Turvallisuus ennen

tonneja.

Ei

oikoteitä.

Kerralla

oikein.

Turvallisuusperiaatteemme

Turvallisuus ensin kaikissa toiminnoissa

3.4.2018 3

Tavoitteena nolla tapaturmaa

Poissaoloa vaatineet LTI-

tapaturmat 1/1000 000

oma henkilöstö ja

palvelutoimittajat

Tornion operaatiot

0

5

10

15

20

25

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 H12017

3

Ruostumatonta terästä on kaikkialla ja

lähes jokaiseen tarpeeseen

Lämmitys ja

ilmastointiÖljy ja kaasu Paperi ja sellu

Kemian-

teollisuusEnergia

Arkkitehtuuri ja

rakentaminen

Auto- ja kuljetus-

teollisuus

Ruoan ja

juomien

valmistus

Kodinkoneet

Ruostumaton

teräs on

• luja

• kestävä

• muokattava

• turvallinen

• kierrätettävä

3.4.2018 4

Toimintomme

Integroitu sulatto, kuuma- ja

kylmävalssaamo

Muut tehtaat

Kaivos

Palvelukeskus

Nyby

Kemi

TornioAvesta

Degerfors

Sheffield

Krefeld

DillenburgCalvert

San Luis Potosí

Richburg

Dahlerbrück

3.4.20

185

Vuoden 2016 liikevaihto 5 690 milj. euroa10 000 ammattilaista yli 30 maassa

Tuotemuodot

3.4.2018 6

Aihiot Musta kuumanauhaKirkas kuumanauha ja

kylmävalssattu nauhaKuonatuotteetFerrokromi

Torniossa

Outokumpu

KvarttolevyTarkkuus-nauha

Puoli-valmisteet

Tankoaihiot Tangot BetoniteräsOhuet tangot kiepillä

Hitsatut putket

TERVEYSASEMAN HENKILÖKUNTA• 3 työterveyslääkäriä

• 5 työterveyshoitajaa, joista yksi kaivoksella osa-aikaisesti

• 1 kuntoutussuunnittelija

• 2 työfysioterapeuttia

• 1 sihteeri

• 50% työajasta lakisääteistä työterveyshuoltoa (terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkyvyn varhainen tuki, ensiapuvalmiudesta huolehtiminen)

• 50% työajasta työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa

YHTEISTYÖTAHOT

• Linjaorganisaatiot

• HR

• Työsuojeluorganisaatio

• Työhygienia

• Kemikaaliasiantuntija

• Luottamusmiehet

9

• Työterveyshuollon toiminnan perusta, jatkuva prosessi

• Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen

vaaratekijöistä ja riskeistä ja henkilön

kuormittumisesta

• Tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista

ja annetaan korjausehdotuksia sekä tehdään

terveystarkastussuunnitelma

• Riskinarvioinnilla ja työpaikkaselvityksellä on yhteinen

tavoite: terveellinen ja turvallinen työympäristö

Työpaikkaselvitys

10

• Työturvallisuuslaki 738/2002, 8 ja 10 §

• Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 12 §

• Valtioneuvoston asetus hyvästä

työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013,

4 § ja 6 §

Työpaikkaselvityksen lainsäädännöllinen

perusta

4/3/2018 11

• Terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset tehdään

pääsääntöisesti 3-5 vuoden välein

• Koko tehdas jaettu terveysasemalla alueittain tiimeille

(työterveyshoitaja, fysioterapeutti ja työterveyslääkäri)

Terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset

12

• Riskienarviointi: työnantaja

• Työpaikkaselvitys: työpaikka (esimiehet ja

työntekijät), työsuojelu, työhygienia ja

työterveyshuolto yhdessä

• Terveydellisen merkityksen arviointi: työterveys-

huolto

Työnjako

13

▪ Perusteena työturvallisuuslaki (738/2002)

▪ haitta- ja vaaratekijöiden ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja poistaminen (työnantaja)

▪ haitallisen altistumisen ja kuormittumisen määrän ja laadun arviointi, työhygieeniset esim. melu- ja pölymittaukset (työnantaja)

▪ ellei haitta- ja vaaratekijöitä voida poistaa

työterveyshuolto arvioi niiden terveydellisen

merkityksen

Riskinarviointi ja -hallinta

14

• Fysikaaliset altisteet :

melu, tärinä, säteilyt, poikkeavat lämpöolot

• Kemialliset altisteet :

kemikaalit, pöly, kaasut, kuidut

• Biologiset altisteet :

bakteerit, homeet, sienet

• Fyysinen kuormitus ja ergonomia

• Henkinen (psykososiaalinen) kuormitus

• Tapaturmat /Turvallisuusjohtamisjärjestelmä

Altisteet, jotka arvioidaan työpaikkakäynnillä

4/3/2018 15

Terveysriskien luokittelu

Altistuminen, pitoisuus

työilmassaRiskiluokka

Suuri

yli 50 % HTP8h- arvostaMerkittävä riski A

Kohtalainen

10 – 50 % HTP8h- arvostaMahdollinen riski B

Vähäinen

alle 10 % HTP8h- arvostaMerkityksetön riski C

16 | April 3, 2018 | Armi Terho

Riskin suuruuden määrittäminenSeuraukset

Todennäköisyys

Vähäiset

-LYHYTKESTOISIA,

OHIMENEVIÄ

VAIKUTUKSIA

-ESIM. MUSTELMA,

PÄÄNSÄRKY,HAAVA

Haitalliset

-PITKÄKESTOISIA

OHIMENEVIÄ

VAIKUTUKSIA

-ESIM. VENÄHDYS,

REVÄHDYS, MURTUMA

Vakavat

-PYSYVIÄ TAI ERITTÄIN

PITKÄKESTOISIA

VAIKUTUKSIA

-ESIM.

LEIKKAUTUMINEN,

HALVAANTUMINEN,

SYÖPÄ

Epätodennäköinen

HARVOIN JA

EPÄSÄÄNNÖLLISESTI

Merkityksetön

riski

Ei toimenpiteitä

Vähäinen riski

Seuranta

Kohtalainen

riski

Toimenpiteitä

tarvitaan

Mahdollinen

TOISTUVASTI, MUTTA EI

SÄÄNNÖLLISESTI

Vähäinen riski

Seuranta

Kohtalainen riski

Toimenpiteitä

tarvitaan

Merkittävä riski

Toimenpiteet

välttämättömiä

Todennäköinen

USEIN JA

SÄÄNNÖLLISESTI

Kohtalainen

riski

Toimenpiteitä

tarvitaan

Merkittävä riski

Toimenpiteet

välttämättömiä

Sietämätön riski

Välittömät

toimenpiteet

19.11.2014 17

Fysikaalisten riskien luokittelu (BS 18004)

Seuraus/

todennäköisyys

Vähäiset

Ohimenevä lievä

sairaus, epämukavuus,

ärsytys, lievä

paleltuma, pieni

palovamma, ihon

punoitus

Haitalliset

Pitkäkestoisia vakavia

vaikutuksia, pysyvät lievät

haitat, palovammat,

kuulovaurio, hitsaajansilmä,

lämpöhalvaus, paleltuma

Vakavat

Pysyvät vakavat vaikutukset,

elämää lyhentävät sairaudet,

syöpäsairaudet, näön

menetys, sydänkohtaus

Epätodennäköinen

Altistumistasot

Alle 50 % raja-

arvoista

ei toimenpiteitä

(1. merkityksetön riski)

seuranta

(2. vähäinen riski)

toimenpiteitä tarvitaan

(3. kohtalainen riski)

Mahdollinen

Altistumistasot

50 - 100 % raja-

arvoista.

seuranta

(2. vähäinen riski)

toimenpiteitä tarvitaan

(3. kohtalainen riski)

toimenpiteet välttämättömiä

(4. merkittävä riski)

Todennäköinen

Altistumistasot

yli raja-arvojen.

toimenpiteitä tarvitaan

(3. kohtalainen riski)

toimenpiteet

välttämättömiä

(4. merkittävä riski)

välittömät toimenpiteet

(5. sietämätön riski)

Pääkkönen ja Rantanen (1955). Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta

Yksinkertainen riskien hallinta-

suunnitelma (standardista BS 18004)RISKITASO TOIMINTA JA AIKATAULU

MITÄTÖN Ei tarvita toimenpiteitä eikä dokumentoituja tallenteita

SIEDETTÄVÄ Ei tarvita lisää hallintatoimenpiteitä. On harkittava kustannustehokkuudeltaan

parempaa ratkaisua tai parannusta, joka ei aiheuta lisäkustannuksia. Valvontaa

tarvitaan sen varmistamiseksi, että hallintatoimenpiteitä ylläpidetään.

KOHTALAINEN On ryhdyttävä toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi, mutta torjuntakustannukset on

arvioitava huolella ja rajoitettava. Riskin vähentämisen toimenpiteet tulisi toteuttaa

määrätyn ajan kuluessa.

Jos kohtalaiseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla

tarpeen haitan todennäköisyyden tarkemmaksi toteamiseksi ja sen perusteella

parannettujen hallintatoimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi.

MERKITTÄVÄ Työtä ei tulisi aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Huomattavia voimavaroja voi

olla tarpeen varata riskin poistamiseen. Jos riski liittyy käynnissä olevaan työhön,

kiireelliset toimenpiteet tulisi toteuttaa.

SIETÄMÄTÖN Työtä ei tulisi aloittaa tai jatkaa ennen kuin on varmistettu, että riski on poistettu. Jos

ei ole mahdollista vähentää riskiä edes rajoittamattomilla voimavaroilla, työn tulee

pysyä kiellettynä.

18

4/3/2018 19

Työpaikka:

Arvioinnin kohde:

Päiväys:

Tekijät:

RISKIENARVIOINNIN YHTEENVETOLOMAKE Tämä lomake sisältää tarkistuslistat työpaikan tai työtehtävän vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja riskienarvioinnin dokumentoimiseksi. Lomakkeen loppuun on koottu ohjeita vaara/kuormitustekijäkartoituksen jälkeiseen riskienarvioinnin suorittamiseksi ja toimenpide-ehdotusten laatimiseksi. Lähde : ” Riskien arviointi työpaikalla työkirja ” , STM Työsuojeluosasto , Mervi Murtonen

Linkkejä :

STM, Työsuojelun oppaita ja ohjeita 14, Riskien arviointi http://www.stm.fi/Resource.phx/julkt/Julkaisu-2003.htx

4/3/2018 20

VAARA- TAI

HAITTATEKIJÄN

ESIINTYMINEN

TARKEMPI KUORMITUS-

TAI VAARATEKIJÄN

KUVAUS

Riski-

taso

(-, 1-5)

Aikaisemmat

toimenpiteet

TOIMENPITEET,

KEHITTÄMISEHDOTUS

Toteuttaja AIKATAULU VALMIS

FYSIKAALISET

VAARATEKIJÄT (F)

Melu

Jatkuva melu

Iskumelu

Häiritsevä ääniympäristö

Lämpötila ja ilmanvaihto

Työpaikan lämpötila

Yleisilmanvaihto ja kohdepoistot

Vetoisuus

Kylmät tai kuumat esineet, pinnat

Työskentely ulkotiloissa

Valaistus

Yleisvalaistus

Kohdevalaistus työpisteissä

Häikäisy ja heijastumat

Kulkuteiden turva- ja merkkivalaistus

Ulkovalaistus

Tärinä

Käsiin kohdistuva tärinä

Koko kehoon kohdistuva tärinä

Säteilyt

4/3/2018 21

4/3/2018 22

• 1) fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet

• 2) työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus

• 3) työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky (terveystarkastus)

• 4) työntekijän ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara

• 5) työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman ja väkivallan vaara ja uhka

• 6) työperäiset ja muut työhön liittyvät sairaudet

• 7) työaikajärjestelyt ; työ- ja palvelussuhdemuotoihin liittyvät vaarat ja haitat

• 8) työolosuhteiden ja henkilöstön muutostilanteet

• 9) henkilöstörakenne ja henkilöstön tila

• 10) työpaikan mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin (VATU, korvaava työ)

• Arvioidaan terveydellinen merkitys ja merkitys työkyvylle.

Työpaikkaselvityksen sisältö

VNa 708/2013 4 § (voimaan 1.1.2014) :

4/3/2018 23

• 1) fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet

• 2) työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus

• 3) työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky (terveystarkastus)

• 4) työntekijän ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara

• 5) työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman ja väkivallan vaara ja uhka

• 6) työperäiset ja muut työhön liittyvät sairaudet

• 7) työaikajärjestelyt ; työ- ja palvelussuhdemuotoihin liittyvät vaarat ja haitat

• 8) työolosuhteiden ja henkilöstön muutostilanteet

• 9) henkilöstörakenne ja henkilöstön tila

• 10) työpaikan mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin (VATU, korvaava työ)

• Arvioidaan terveydellinen merkitys ja merkitys työkyvylle.

Työpaikkaselvityksen sisältö

VNa 708/2013 4 § (voimaan 1.1.2014) :

4/3/2018 24

Työpaikkaselvitys

Työpaikkaselvityksessä tehdään arvio työn,

työympäristön ja työyhteisön

• terveysvaaroista ja – haitoista

• kuormitustekijöistä ja

koetuista haitoista

• voimavaroista

4/3/2018 25

Työpaikkaselvitys

Arvion perusteella tehdään

▪ johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja

työkykyyn vaikuttavista keskeisistä tekijöistä

= terveydellisen merkityksen arviointi

▪ ehdotukset ja suositukset terveysvaarojen

ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, työ- ja toimintakyvyn

ylläpitämiseksi sekä voimavarojen hyödyntämiseksi ja

työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi

4/3/2018 26

Työpaikkaselvitys

Yhdessä työpaikan kanssa

▪ sovitaan työpaikalla tehtävät toimenpiteet

▪ arvioidaan lisäselvitysten esim.

biomonitoroinnin tarve

▪ seurataan sovittujen toimenpiteiden

toteutumista ja vaikutuksia

Vaikuttavuus= tavoitteiden saavuttaminen

4/3/2018 27

Työpaikkaselvitysraportti

1) selvityksen kohde, tekijät ja ajankohta

2) selvityksen tavoite ja tarkoitus ; käytetyt selvitysmenetelmät

3) havaitut myönteiset asiat ja toimivat ratkaisut

4) keskeiset tulokset (havaitut vaara- ja kuormitustekijät)

5) johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä ja merkityksestä

työkyvylle

6) toimenpide-ehdotukset ja suositukset tärkeysjärjestyksessä

7) lisäselvityksen (suunnattu työpaikkaselvitys) tarve

8) palaute ja seuranta

Jakelu: työpaikka, johto, työsuojelu

4/3/2018 28

Altisteen terveydellinen merkitys

• työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto täydentää

työpaikan tekemää riskinarviointia tuottamalla

tietoa mahdollisista terveysriskeistä

4/3/2018 29

Altisteen terveydellinen merkitys

Arvioinnissa tarvittavat tiedot:

Altiste ja sen olomuoto, pitoisuus/määrä/taso,

altistumisaika ja –reitti, käytetty suojaus, käytetyt

työtavat, hygienia

4/3/2018 30

Altisteen terveydellinen

merkitys

• aiheuttaako työ erityisen sairastumisen vaaran ?

• onko erityiseen riskiryhmään kuuluvia?

• onko työssä tai toimialalla työperäistä sairastavuutta,

ammattitauteja ja niiden aiheuttajia?

• esiintyykö poikkeavaa tai työhön liittyvää sairastelua

tai oireilua?

❖ Tieto saadaan työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista,

sairausvastaanotolta, työhygieenisistä mittauksista

biomonitoroinnista kirjallisuudesta ja tilastoista.

4/3/2018 31

Esimerkki 1. Pölyt ja huurut

Haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo on pienin ilman

kemikaalipitoisuus, jonka arvioidaan voivan aiheuttavaa haittaa

tai vaaraa työntekijän terveydelle. (Työturvallisuuslaki 738/2002, STM asetus

557/2009).

HTP ilmoitetaan 8 tunnin (HTP8h), 15 minuutin (HTP15min) tai

hetkelliselle ilman epäpuhtauden pitoisuudelle altistumiselle.

Esimerkiksi: ruostumattoman teräksen hitsaus:

HTP Tavoitetaso

Hitsaushuuru, hengittyvä jae 1 mg/m3/ 8 h 0.1mg/m3/ 8 h

Kromi (VI) 20 ug Cr/m3/ 8 h 0.5ug Cr/m3/ 8 h

Nikkeliyhdisteet 100ug Ni/m3/ 8 h 2 ug Ni/m3/ 8 h

4/3/2018 32

Pölyt ja huurutTyöpaikkojen ilmassa oleva pöly sisältää erikokoisia

hiukkasia.

• Hengittyvä jae: hiukkaset jotka voidaan hengittää

nenän ja suun kautta. < 100 um

• Keuhkojae: hiukkaset jotka pystyvät kulkeutumaan

hengitysteissä kurkunpään alapuolelle.<10 um

• Alveolijae: hiukkaset jotka pystyvät kulkeutumaan

keuhkorakkuloihin (alveoleihin) asti.<4 um

4/3/2018 33

Pölyt ja huurutPitkäaikainen yli 10 % HTP -arvojen ylittävälle pölylle altistuminen ilman

suojavarusteita voi lisätä työperäisten hengitysteiden sairauksien riskiä ja

pahentaa jo olemassa olevia hengityselinsairauksia.

Nikkeli ja sen yhdisteet aiheuttavat ärsytysihottumaa sekä allergista

kosketusihottumaa. Metallisen nikkelin aiheuttama astma on harvinaista.

Kromi voi aiheuttaa allergista kosketusihottumaa.

Kromi ja nikkeli ovat syöpävaarallisia (keuhko- ja nenän sivuontelosyöpä)

Altistumistasot suomalaisessa ferrokromin ja ruostumattoman teräksen

tuotannossa ovat alhaiset, eikä ole todennäköistä, että työperäinen

altistuminen eri metalleille ja kemiallisille aineille lisäsi työntekijöiden

syöpäriskiä.

(M Huvinen; Cancer incidence among Finnish ferrochromium and stainless steel

production workers in 1967-2011: a cohort study)

4/3/2018 34

Pölyt ja huurut: suositukset• Hallin ilmastoinnin / kohdepoiston on oltava riittävä.

• Hallin lattioiden vesipesu säännöllisesti. Yleinen järjestys ja siisteys.

• Moottoroitu hengityssuojain hitsaus-, peitsaus- ja polttoleikkaustyössä.

• Huomio lähelläsi tehtävä hitsaus-, polttoleikkaus- ja peitsaustyö!

• Hengityssuojainten käyttö tarvittaessa

alle 2 tuntia/työvuoro: ”kärpäsmaski”

2 tuntia tai yli/työvuoro: puhaltimella toimivat suodatinsuojaimet

varustettuna P3 -luokan hiukkassuodattimella.

• Raskaana olevat työntekijät eivät saa altistua lainkaan syöpäsairauden vaaraa

aiheuttaville altisteille ja mangaanille. Ellei altistumista voida varmuudella välttää

teknisillä ratkaisuilla, on käytettäviä riittäviä henkilösuojaimia tai vaihdettava muihin

töihin.

Biomonitoroinnit arvioidun riskin mukaan (työterveyshuolto)

4/3/2018 35

Esimerkki 2. Melu

4/3/2018 36

Melu

Lähde: Sakari Junttila

4/3/2018 37

Aikarajat, jonka jälkeen kuulovaurion riski

on toistuvassa altistuksessa todennäköinen

Esimerkiksi altistuminen

30 minuutin ajan 97 dB(A)

melulle vastaa samaa

kuulovaurioriskiä kuin

altistuminen 85 dB(A)

melulle 8 tunnin ajan.

Tällöin ylempi toiminta-arvo

ylittyy, vaikka loppupäivä

työskenneltäisiin

hiljaisessa ympäristössä.

4/3/2018 38

Melu

Melun ylempi toiminta-arvo 85 dB(A) ylittyy hallissa. Lisäksi on merkittävää

impulssimelua. Altistumisajat vaihtelevat 1-7 h/työvuoro.

http://www.tyosuojelu.fi/fi/melulaskin (desibelit ja aika!)

Johtopäätökset: melun aiheuttama terveysriski on merkittävä ja työ voi

aiheuttaa erityisen sairastumisen vaaran

Suositus: Kuulosuojainohjelman mukainen suojaus, kuulosuojainten käyttö aina

valvomon ulkopuolella. Työnantajan tulee laatia meluntorjuntaohjelma ja valvoa

kuulosuojainten käyttöä.

Terveysseuranta: Kuulotutkimus työhön tullessa ja sen jälkeen 3 v. ajan

vuosittain, jatkossa 3 v. välein

3.4.2018 39

Melun vaikutukset

4/3/2018 40

Kuulovaurioriskiä vastaavat

päivittäiset altistumisajat

3 dB :n kasvu merkitsee melu-

energian ja kuulovaurioriskin

kaksinkertaistumista

MELU

KuulovammaHenkinen

väsymys

Pidentynyt reaktioaika,

tilapäinen kuurous

Stressi

Sosiaalinen

eristäneisyys

Lisääntyvää poissaoloa,

psykosomaattisia oireita ym.

TAPATURMA

Meluntorjuntaohjelman laatiminen

• Meluntorjuntaohjelma on

työnantajan laatima suunnitelma

siitä, miten työntekijöiden

päivittäistä melualtistusta

vähennetään tai äänen

huippupainetta pienennetään.

• Siinä käsitellään kaikkia

työntekijöiden melulle

altistumisen kannalta merkittäviä

melua aiheuttavia tekijöitä.

• Työterveyshuollon vastuulla on

melulle herkkien ihmisten

tunnistaminen.

4/3/2018 43

Tavattuja haasteita:

Osataanko kiinnittää huomiota oikeisiin

asioihin?

Uskalletaanko puuttua?

Onko altistuminen todellista?

Ketkä altistuvat?

Pystytäänkö vaikuttamaan asenteisiin?

Käytetäänkö oikeita suojaimia ?

Käytetäänkö suojaimia oikein?

Työtavat?

Turvaton toiminta ja riskinotto?

4/3/2018 44

Melualtistus vakansseittain (HEG)

Vakanssi Mittausten lukumäärä

Mitattu melualtistus

Leq dB(A)

Impulssimelu Lpeak dB(C)

Riskiluokka

PROSESSIMIES (murskan, palarikastamon, jauhimon, hienorikastamon alueet)

10 83 - 93 143 A

ENNAKKOHUOLTOASENTAJA 4 79 - 91 - A

HUOLTO-/KORJAUSMIES (SÄHKÖ) 2 84 - 86 137 A

SÄHKÖ-AUTOMAATIOASENTAJA 4 73 - 83 - B

HUOLTO-/KORJAUSMIES (MEK) 7 78 - 88 - A

PÄIVÄMIES 1 86 - A

TYÖNJOHTAJAT 5 73 - 79 - C

Alempi toiminta-arvo (8h) 80 135

Ylempi toiminta-arvo (8h) 85 137

(-) impulssimelua ei esiintynyt tai se oli alle alemman toiminta-arvon

Asbesti –syöpävaarallinen altisteTyöterveyslääkäri Armi Terho

Työterveyshoitaja Elina Lääkkö

Outokumpu

15.9.2016

Asbestit• Vakavia terveyshaittoja hengitettynä

• Keuhkoihin kertyvä pöly voi aiheuttaa

pölykeuhkosairauden, asbestoosin, joka voi johtaa

keuhkosyöpään

• Syöpävaarallisia (keuhkosyöpä, mesoteliooma)

• Syöpävaarallisten aineiden luettelossa (TMp

898/1993)

• Altistuneet ilmoitettava ASA- rekisteriin

• Työilman sitova raja-arvo: 0,1 kuitua/cm3

S. Södervall, S. Junttila / Työsuojelun peruskurssi 201246

4/3/2018 47

Asbestikuitujen hallintaohjelma

Varmista - opetus ja ohjaus

Asbestikuituriskien

arviointi

Raportoi ja tarkista jos- merkittäviä muutoksia

- uusia tietoja

Seuraa altistumista ja

ilmapitoisuuksia

- vertaa enimmäispitoisuuteen

Toteuta riskien hallinta- altistuminen

- synty ja leviäminen

Käynnistä altistumisen

ja ilmapitoisuuksien

seurantaohjelma

Toteuta torjunta- tekniset ratkaisut

- hallinnolliset ratkaisut

- hengityksensuojaimet

Käynnistä terveyden

seurantaohjelma

MERKITTÄVÄ RISKIyli 50 % HTP / enimmäispitoisuus

MERKITYKSETÖN RISKIalle 10 % HTP / enimmäispitoisuus

MAHDOLLINEN RISKI10 - 50 % HTP / enimmäispitoisuus

Valvo

4/3/2018 48

Töissä, joissa henkilö altistuu asbestikuiduille tai joissa on

tapaturmaisen altistumisen vaara, tulee tehdä alkutarkastus ja

määräaikaistarkastuksia.

Työhygieenisten selvityksien mukaisesti nämä edellytykset

täyttyvät ja myös terveystarkastuksen keinoin on pyrittävä

haitallisen altistumisen ja siitä aiheutuvien terveysvaarojen

vähentämiseen sekä mahdollisten haittavaikutusten varhaiseen

toteamiseen.

Terveystarkastustarpeen arviointi

4/3/2018 49

• selvitys aikaisemmasta työhistoriasta ja altistumisesta asbestipölylle

• selvitys tupakointitavoista ja – historiasta

• selvitys työntekijän aikaisemmasta terveydentilasta ja hengitystieoireista

• tiedottaminen asbestipölyn ja tupakoinnin aiheuttamista vaaroista

• kliininen lääkärintarkastus, jossa kiinnitetään huomiota keuhkojen tilaan ja yleiseen suorituskykyyn

• spirometria

• keuhkojen röntgentutkimus, jollei ei ole käytettävissä edellisen vuoden aikana otettua keuhkojen röntgen kuvaa

• työntekijälle annetaan tietoa ja ohjausta asbestikuitualtistumisen aiheuttamista terveysvaaroista sekä altistumisen vähentämiseen tähtäävistä ohjeista.

• työntekijöiden sopivuutta arvioitaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää työntekijän edellytyksiin noudattaa työssä tarvittavaa tarkkuutta ja huolellisuutta sekä suojautumisohjeita.

• raskaana olevia ei pidä käyttää työhön, jossa on altistumista asbestille, jollei altisteetonta työtä ole järjestettävissä, on erityisäitiysvapaan hakeminen mahdollista

Työhönsijoitustarkastuksen sisältö

4/3/2018 50

• erityistä sairastumisen vaaraa oleville vakansseille tehdään määräaikaistarkastukset

3 vuoden väliajoin

• tarkastus sisältää työterveyshoitajan haastattelun, selvityksen nykyisestä

terveydentilasta ja oirekyselyn

• tutkimuksina spirometria ja tarvittaessa työterveyslääkäri tekee oireiden perusteella

lähetteen keuhkojen röntgenkuvaukseen

• ensimmäinen seurantakuvaus järjestetään 10 kuitutyövuoden kuluttua ja tämän

jälkeen työterveyslääkärin arvion perusteella (seurannassa riittää yleensä keuhkojen

PA-kuva)

Määräaikaistarkastukset

4/3/2018 51

• kohtalaisesti (10–25 kv) ja voimakkaasti (> 25 kv) altistuneita, ilman asbestin

aiheuttamia muutoksia, seurataan avoterveydenhuollossa kolmen vuoden välein

työuran päätyttyä

• mikäli kolmen seurantatutkimuksen jälkeen muutoksia ei ole todettavissa, voidaan

harkita seurantaväliksi joka 5. vuosi

• mikäli asbestin aiheuttamia muutoksia ei ole ilmennyt 30 vuoteen altistumisen

loppumisesta, voidaan seuranta lopettaa

• Mikäli tarkastuksissa tai tutkimuksissa nousee esille poikkeamia, niin

työterveyshuollosta ohjataan jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.

Erikoissairaanhoito arvioi tarvittavat lisätutkimukset.

Muut suositukset

Esimerkkejä vaarallisista kemikaaleista Tornion

tehdasalueella• Myrkyllisiä: fluorivetyhappo, keraamiset kuidut

• Syövyttäviä: hapot, ammoniakkivesi, tietyt

puhdistusaineet

• Herkistäviä: tietyt puhdistusaineet, liimat

• Lisäksi: syttyviä, ärsyttäviä, haitallisia

S. Södervall, S. Junttila / Työsuojelun peruskurssi 201252

Tehdasalueen kemikaaleja

• KT-tietokannassa kemikaalinimikkeitä n. 1500

S. Södervall, S. Junttila / Työsuojelun peruskurssi 201253

Kemikaali Kulutus, t (2010)

Rikkihappo 11 500

Kalsiumhydroksidi 13 000

Typpihappo 3 500

Ammoniakkivesi 1 500

Natriumsulfaatti 2 700

Rikkidioksidi 1 000

Fluorivetyhappo 1 000

Natriumhydroksidi 500

Valssauöljyt 550

Voiteluöljyt ja –rasvat 300

Leikkuu- ja hiontanesteet 90

Liuotin- ja pesuaineet 18

4/3/2018

Erityisesti huomio seuraaviin aineisiin

• Myrkylliset aineet (H331, H311, H301)

• Syöpää aiheuttavat aineet (H350, H351)

• Lisääntymisterveydelle vaaralliset

• H350, H351 syöpävaaralliset

• H340, H341 perimävaurioita

• H360, H361 hedelmällisyys, vaara sikiölle

• H362 rintaruokinnassa vaara lapselle

• Allergiaa aiheuttavat (herkistävät)

• H334 hengitettynä

• H317 ihokosketus

• Syövyttävät (H314)

• Syttyvät (H220 – H228)

• Räjähtävät (H240, H241)

• Määrällisesti eniten käytettävät kemikaalit

• Päivittäin tai usein käytettävät kemikaalit

54Työsuojelun perusteet 2016

4/3/2018Työsuojelun perusteet 2016 55

Kemiallisten vaarojen vaikutuksia

Terässulaton metalli-altistumistutkimuksen välituloksiaPaula Jussheikki

Tornio operations - HSEQ

Outokumpu

29.9.2017

Näytteet kerätään menetelmillä, jotka vastaavat

hiukkasten tarttumista ihmisen hengitysteissä (depositio)

Kolme jaetta:

o Hengittyvä jae (inhalable) < 100 µm

o keuhkojae (thoracic) < 10 µm

o alveolijae (respirable) < 4 µm

4/3/2018 57

Työhygieeniset pölyjakeet (EN 481)

Mikrometri!

1 µm = 0,001 mm

Ihmisen hius

88,9 µm

= 0,0889 mm

2,54 µm

= 0,00254 mm

25,4 µm

= 0,0254 mm

Kuinka suuri on mikrometri?

Siitepöly

4/3/2018 58

• Ilmapölynäyte työpäivän ajalta hengitysvyöhykkeeltä

o Kuvastaa työpäivän aikaista keskimääräistä pitoisuutta hengitysvyöhykkeellä

• Hengittyvä jae (pölypit.+ 11 metallia: As, Co, Cr(II,III), Cr(VI), Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, Zn, Ti)

• Alveolijae (pölypitoisuus + 4 metallia: Cd, Cu, Mn, Ni)

• Biomonitorointi työpäivän päätteeksi

o Kuvastaa metallin tai sen aineenvaihduntatuotteen pitoisuutta elimistön nesteissä (virtsa, veri)

o Antaa arvion kokonaisaltistumisesta (hengitystiet, iho, ruuansulatuskanava)

o Täydentää työilman epäpuhtausmittauksista saatuja tuloksia

o Huomioi yksilöiden väliset erot altistumisessa ja imeytymisessä

o Antaa käsityksen suojautumisen tehokkuudesta

Altistumismittaukset: pöly ja sen sisältämät

metallit

4/3/2018 59

• Metallien kulkeutuminen, imeytyminen ja poistuminen elimistössä riippuvat sisään hengitettyjen hiukkasten ominaisuuksista, kuten niiden koosta, kemiallisesta koostumuksesta ja liukoisuudesta.

• Liukoisuuksissa on huomattavia eroja. Liukoisimmat kromi(VI)-yhdisteet imeytyvät keuhkoista n. 20-30 %, liukoiset nikkeliyhdisteet lähes täysin. Lyijy-yhdisteet (lyijyhöyryt, -huurut, -pölyt) imeytyvät keuhkoista hyvin. Mangaani imeytyy vain hienojakoisena pölynä alveoleista. Jotkut metallit imeytyvät tehokkaammin ruuansulatuskanavasta kuin keuhkoista.

• Suuremmat hiukkaset poistuvat hengitysteistä nopeammin kuin pienet (jos liukenemista ei oteta huomioon). Niukkaliukoiset yhdisteet poistuvat hitaasti (esim. kromi(III), nikkelioksidi) ja voivat kertyä keuhkoihin.

• Verenkierrossa lyijy on punasoluihin sitoutuneena (99 %). Pitoisuus puolittuu veressä n. 30-40 päivässä. Kerääntyy pidempikestoisessa altistumisessa elimistöön. Siirtyy luustoon, josta puoliintumisaika on n. 20 vuotta.

• Metallit erittyvät eri reittejä, esim. kromi ja nikkeli pääasiassa virtsaan.

Metallien käyttäytyminen elimistössä

4/3/2018 60

HTP-arvot 2016 STM:n asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016)

Yhdiste HTP8h (2016) HTP8h (muutokset 2012-14) HTP8h (2018)

Epäorgaaninen pöly, hengittyvä jae 10 Tarkastelussa

Arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet, arseenina 0,01

Koboltti ja sen yhdisteet, kobolttina 0,02 Tarkastelussa

Kromi ja sen yhdisteet, kromina 0,5

Rautaoksidi, rautana 5

Vesiliukoiset kromiyhdisteet (Cr(VI)), kromina 0,005 0,05

Mangaani ja sen epäorg. yhdisteet, mangaanina 0,2

Molybdeeni ja sen yhdisteet, molybdeenina 0,5

Nikkeli ja sen yhdisteet, nikkelinä 0,05 0,1 Tarkastelussa

Sinkki ja sen yhdisteet, kloridi-/oksidihuurut, Zn 1/2

Epäorgaaninen pöly, alveolijae Tarkastelussa

Alveolijakeinen Cd ja sen yhdisteet, kadmiumina 0,004 0,01 (hengittyvä jae 0,02)

Alveolijakeinen Cu ja sen yhdisteet, kuparina 0,02 0,1 (hengittyvä jae 1) Tarkastelussa

Alveolijakeinen Mn ja sen epäorg. yhdisteet, mangaanina 0,02

Alveolijakeinen Ni ja sen yhdisteet, nikkelinä 0,01 - Tarkastelussa

4/3/2018 61

• Kromi(VI)-yhdisteet: ärsyttäviä ja herkistäviä. Luokiteltu ihmiselle syöpää aiheuttavaksi ja

eräät kromaatit perimää vaurioittaviksi ja lisääntymiselle vaarallisiksi yhdisteiksi.

• Nikkeliyhdisteet: ihon ja hengitysteiden herkistyminen. Luokiteltu ihmiselle syöpää

aiheuttaviksi.

• Mangaani: lisääntymisvaarallinen, keskushermostovaikutukset.

• Lyijy ja sen yhdisteet: Vna 1335/2004 mukaan lyijyn ja sen johdannaisten voidaan arvioida

vaarantavan äidin ja sikiön terveyden. Keskushermostovaikutukset. Useat lyijy-yhdisteet

luokiteltu Suomessa syöpää aiheuttaviksi. Altistuminen lyijylle ja melulle voi aiheuttaa

kuulovaurion.

• Sinkki- ja kuparihuurut: metallikuume

Metallien terveysvaikutuksia

4/3/2018 62

Työterveyslaitoksen tuottamat ohjearvot

3(3)

Kromi (virtsa) Nikkeli (virtsa) Lyijy (veri) Mangaani

alveolijae

Alveoli-

jakeinen

pöly

Hengitty-

vä pöly

Altistumattomien

viitearvo,

biomonitorointi *

0,01 µmol/l 0,05 µmol/l 0,09 µmol/l

Tavoitetaso,

biomonitorointi

0,01 µmol/l 0,05 µmol/l niukkaliukoiset yhd.

Toimenpideraja

biomonitorointi

0,2 µmol/l 0,2 µmol/l vesiliukoiset yhd.

0,1 µmol/l niukkaliukoiset

yhdisteet

1,4 µmol/l

Tavoitetaso ilma /

8h

0,01 mg/m3 metalli, Cr(III)

0,0005 mg/m3 Cr(VI)

0,002 mg/m3 hitsaus 0,01 mg/m3

hitsaus

0,5 mg/m3 2 mg/m3

Nikkelialtistumisen tulkintamallia sovelletaan töihin, joissa voi altistua niukkaliukoisille nikkeliyhdisteille (esim. NiO)

* raskauden aikana toimenpideraja

4/3/2018 63

• Biomonitorointeja tehty yhteensä 33 henkilölle, joista x2 laimea näyte

• U-METSUP (virtsan kromi ja nikkeli) 31 kpl (tulematta 3 kpl) ja B-Pb (veren lyijy) 14 kpl

o U-Cr, kromi: 32 % (9/28) ylittää altistumattomien viitearvo (0,01µmol/l) / tavoitetason

• korkein 0,04 µmol/l (20 % toimenpiderajasta / STM:n viiteraja-arvosta)

o U-Ni, nikkeli: ei yhtään altistumattomien viitearvo (0,05 µmol/l) / tavoitetason ylitystä

• korkein 0,04 µmol/l (40 % niukkaliuk. yhd. toimenpiderajasta/STM:n viiteraja-arvosta)

o B-Pb, lyijy: 64 % (9/14) ylittää altistumattomien viitearvon (0,09 µmol/l)

• korkein 0,31 µmol/l (22 % STM:n viiteraja-arvosta)

Biomonitorointinäytteiden tulokset 1(2)

4/3/2018 64

Biomonitorointinäytteiden tulokset 2(2)

Pitoisuus µmol/l Vakanssi Työtehtävät Hengityksen-

suojain

0,02 JVK1 valaja 1- ja 2-valajan kenttätyöt 3M QL 6503- puolinaamari

0,02 JVK1 vuorottaja 1-valajan kenttätyöt, välialtaan teko 3M QL 6503- puolinaamari

0,02 Koneasentaja alkupää * CRK kuonapataovi. Ei käyttänyt

0,02 Sähköasentaja alkupää Uuni ja muuntajakierrokset Uvex silv-air

0,18 Koneasentaja alkupää * CRK kuonapataovi Ei käyttänyt

0,15 Koneasentaja loppupää JVK1 polttoleikk.koneen tarkastus Uvex silv-air

0,11 VKU1-sulattaja (kenttä) Uunin panostus ja massaus x2 3M QL 6503- puolinaamari

0,04 SA2 päivämies Senkan kunnostus ja ruisk., savukaasulait. huoltokrs. Uvex silv-air 3310

0,04 Koneasentaja loppupää SA2 laappakoneen moottorin vaihto. Ei käyttänyt

0,03 Koneasentaja alkupää VKU2 romujunatelit Uvex silv-air 3310

0,02 VKU2 sulattaja (kenttä) Uunin masssaus, tark., elektrod. vaihto Ei käyttänyt

0,31 VKU2 sulattaja (kenttä) * (vuorottaja). Massan laittoa ja huoltotöitä 3M QL 6503- puolinaamari

0,25 VKU2/AOD2 päivämies Tasojen siistimistä, seosainekierros. Ei käyttänyt

0,18 Koneasentaja alkupää VKU2 romujunatelit Uvex silv-air 3310

0,16 Aluetj. Alkupää Seosainekrs, sulaton esittelykrs, VKU2-kuumahiomo Ei käyttänyt

0,15 SA2 päivämies Senkan kunnostus ja ruisk., savukaasulait. huoltokrs. Uvex silv-air 3310

U-Cr 0,02 Sähköpäivystäjä CRK-vaakakuumen. 0,5 h VKU2 paukkunosturi 1,5 h Mark 32

B-Pb 0,11 Konepäivystäjä * Molemmilla linjoilla CRK, VKU2, korjaamo, SA2 Ei käyttänyt

* vapaa-ajan hits./rälläk.

L2

B-Pb

L1

U-Cr

B-Pb

U-Cr

4/3/2018 65

4/3/2018 66

4/3/2018 67

Kiitos!