valaistusala murroksessa - syitä ja seurauksia

Post on 22-Jun-2015

366 Views

Category:

Documents

5 Downloads

Preview:

Click to see full reader

DESCRIPTION

Helsingin Energian valaistuksen käyttäjille, alan ammattilaisille ja medialle suunnattu tilaisuus "Energiatehokasta ja toimivaa valoa" 5.9.2012.

TRANSCRIPT

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Valaistusala murroksessa- syitä ja seurauksia

Tapio Kallasjoki5.9.2012

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Sisältö

• ErP-direktiivi ja sen toimeenpanosäädökset– Miksi toimeenpanosäädökset ovat tulleet?– Mitä ne vaikuttavat kuluttajille?

• Kotitalouksien ympärisäteilevät lamput• Palvelusektorin lamput• Kohdelamput ja LED-lamput

– Uusi energiatehokkuusluokittelu– Ledien haasteita ja mahdollisuuksia

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

A change

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Vapaaehtoisilla hankkeilla eiole saatu aikaan riittävästi

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Perustelut ErP-direktiiville• Siirtymien energiatehokkaisiin tuotteisiin on ollut

hidasta• Merkittäviä elinkaarikustannussäästöjä olisi

saavutettavissa, mutta niitä ei hyödynnetä• Direktiivissä mainittujen tuotteiden merkitys

ympäristörasituksen ja energiansäästön kannalta onmerkittävä

• Vapaaehtoinen säästäminen ei tuota tuloksia• Direktiivi on linjassa EU:n tavoitteiden kanssa• Lähtökohtana on ollut, että markkinoilta poistettavalle

tuotteelle löytyy korvaava energiatehokkaampivalonlähde.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Direktiivi 2009/125/EC (ErP)Valaistustuotteita koskevattäytäntöönpanotoimenpiteet

• Kotivalaistuksen ympärisäteilevät lamput–asetus 244 astui voimaan 24.3.2009

• Palvelusektorin valaistustuotteet–asetus 245 astui voimaan 24.3.2009.

• Kohdelamput ja valaisimet –taustaselvitys onvalmistunut ja säätelykomitea on hyväksynyttoimenpidesäädökset 13.7. 2012.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Ympärisäteilevät lamput(kotitalouksissa)

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Lamppujen valotehokkuuden kehittyminen(Lähde: IEA Annex 45 Guidebook 2010)

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Lampun energiankäyttö ja vaikutus kasvihuonekaasupäästöihinelinkaaren aikana

- esimerkkinä pienoisjännitteinen halogeenikohdelamppu

-Yli 90 % lampun ilmastovaikutuksistasyntyy käytön aikana

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

ErP-säädökset pakottavatsiirtymään energia-

tehokkaampiin lamppuihinLoiste- ja monimetallilamput, led-retrofit-lamput

Halogeenilamput

Hehkulamput

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Täytäntöönpanotoimenpiteet”kotivalaistuksen”lampuille

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

ErP-direktiivit asettavat vaatimuksiamyös lamppujen syttymisajoille

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Säädökset koskevat uusiamarkkinoille tuotavia lamppuja

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Vaihtoehtojahehkulampuille

Komission pöytäkirjoista 22.10.2008

Lampputeknologia Energian-säästö (%)

Energiatehokkuus-luokka

Hehkulamppu - E,F,G

Perinteinen halogeenilamppu (230V) 0-15 D, E, F

Perinteinen halogeenilamppu (12V) 25 C

Xenon-täytteinen halogeenilamppu (230V) 25 C

IR-halogeenilamppu (infrared-coating) 45 B (alapää)

Energiansäästölamppu(hehkulampun muotoinen loistelamppu)

65 B (yläpää)

Energiansäästölamppu (paljaat putket) 80 A

Kuva: US Department of Energy

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

827

Yleinenvärintoisto-indeksi eliRa > 80

VärilämpötilaT=2700 K elilämminsävyinen

Kuluttajan on opittavalukemaan lamput tiedotpakkausmerkinnöistä.

Enää ei voi kertoa, mitähehkulamppua uusi lamppuvastaa.

Valovirta

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012Kirkkaiden lamppujen korvaamisessa saattaa olla ongelmia

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Energiansäästölampun käytössävoi olla muitakin ongelmia

ei saa käyttää hämäräkytkimelläohjattuna

ei saa ohjata kellolla

ei saa himmentää

Markkinoille tulee kuitenkin kokoajan uusia malleja, jotkamahdollistavat esimerkiksihimmenninkäytön.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Direktiivin 2009/125/ECpalvelusektorin täytäntöönpanosäädös

Mitä tuotteita koskee:• suurpaineiset purkauslamput

– elohopealamput– monimetallilamput– suurpainenatriumlamput

• loistelamput, joissa ei ole sisäistä liitäntälaitetta (siismuut paitsi ns. energiansäästölamput)

• näille lampputyypeille tarkoitetut valaisimet

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Palvelusektorin säädökset ohjaavatsisävalaistuksessa elektronisten

liitäntälaitteiden käyttöön

Huonon värintoiston lampun poistuivatsyksyllä 2010

Paksut T12-lamput poistuvat syksyllä2012

Vuoden 2017 syksyn jälkeenmarkkinoille tuotavissaloistelamppuvalaisimissa on oltavaelektroniset liitäntälaitteet (kuristin eitäytä energiatehokkuusvaatimuksia).

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Direktiivin 2009/125/EC”välivaihe”vuonna 2015 aiheuttaa

suurimmat toimenpiteet

– ns. korvaavat suurpainenatriumlamput poistuvatmarkkinoilta

– elohopealamput poistuvat kokonaan markkinoilta

Ongelmana elohopealamppujen poistumisessa on se,että elohopealamppua ei voi suoraan korvatatavanomaisella toisella suurpaineisella purkauslampulla(monimetalli- tai suurpainenatriumlampulla), koskaelohopealamppu syttyy ilman ulkoista sytytintä. Kokovalaisin on siis vaihdettava.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

UUSI ENERGIATEHOKKUUSLUOKITTELU TULOSSA

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Arvioitu aika 1.9.2014

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Arvioitu aika 1.9.2016

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

kW/m2

kWh/m2,y

Valaistustuotteiden energiatehokkuus ei yksin riitäsiihen, että energiaa käytetään tehokkaasti.Kokonaistehon lisäksi on otettava huomioonvalaistuksen käyttö.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Rakennusten energiatehokkuus 2012Ympäristöministeriön asetus 30.3.2011

• Rakennusluvan ehtona on, että rakennus ei saa ylittää sille annettua E-lukua (kWh/m2,h)

• Eri energiamuodoille on annettu omat painokertoimet– Sähkö 1,7, kaukolämpö 0,7, fossiiliset polttoaineet 1,0, uusiutuvat

polttoaineet 0,5• Valaistuksen energiankulutus lasketaan oheisella kaavalla ja tulos

kerrotaan energiamuotokertoimella (sähkövalo 1,7; öljylamppu 1,0;päre 0,5)

k = käyttöasteP = lämpökuorma (teho)τd = käyttötunnit vuorokaudessaτw = käyttöpäivät viikossa

10008760*

7*

24** wdPkW

ττ=

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

YHÄ USEAMMINHEHKUSÄTEILIJÄKORVATAAN LED-

LAMPULLA

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

HEHKULAMPPU vs. LED-LAMPPU

0

20

40

60

80

100

120

140

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26

Kustannus

Vuo

sia

HEHKULAMPPU LED-LAMPPU

Laskenta-arvot: 40W hehkulamppu (1 euro), 10 W LED-lamppu (20euroa), 1000 kWh/vuosi, 0,1 euroa/kWh, ei vaihtokustannuksia

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

OMINAISUUKSIA,joilla ledien käyttöä voidaan perustella

• pieni koko• suuri luminanssi

(pintakirkkaus)• pitkä elinikä• hyvä valontuotto

alhaisissalämpötiloissa

• laaja värivalikoima• luja rakenne

• suunnattu valoerilaisilla linsseillä

• säädettävyys• alhainen jännite• valo ei sisällä lämpö-

eikä UV-säteilyä• uusia mahdollisuuksia

valaistuksen javalaisimientoteuttamiseen

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Ledejä käytetään nykyisin laajaltiluminanssipohjaisissa sovelluksissa

Kuva: Obelux OyKuva: Audi

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

ja arkkitehtuurivalaistuksessa, kun halutaan

• tarkasti kohdistettuavaloa

• värillistä valoa ilmansuodattimia

• värinvaihtoa• liikkuvaa valoa

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

ja nyt myös valaisemaan

Kuvat: Philips, iGuzzini, Osram, Valopää, Greenlux

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

LEDIEN HAASTEITA•Riittävän hyvä värintoisto ja värien

pysyvyys•Miten varmistua siitä, että valmistajan

ilmoittamat arvot pitävät paikkansa•Elinikäennusteiden paikkansapitävyys•Tuotteiden turvallisuus•Himmennettävyys vanhoissa

säädinkäytöissä

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

VALKOINEN LED SAADAAN YLEENSÄ PÄÄLLYSTÄMÄLLÄ SININEN LEDKELTAISELLA FOSFORILLA. KYLMÄSÄVYINEN LED-VALAISTUSSAATETAAN TÄLLÖIN KOKEA VALAOISAMPANA KUIN PERINTEISILLÄLÄMMISÄVYISILLÄ VALONLÄHTEILLÄ TOTEUTETTU VALAISTUS.

Lähde:Lumileds

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Värintoistoindeksin määrittely• mitataan testivärien

koordinaatit tutkittavanvalonlähteen valossa

• lasketaan värierovertailuvalonlähteeseenverrattuna

• lasketaan poikkeamienkeskiarvo, jonkaperusteella määritetäänvärintoistoindeksi

2300… 5000 K lampuillavertailuvalo on hehkusäteilijä.Siksi hehkulamppujen jahalogeenilamppujenvärintoistoindeksi on lähelläarvoa 100.Yli 5000 K lamppuja verrataanpäivänvalostandardeihin.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

CIE TC 1-62 Raportti• värintoistoindeksi ei vastaa todellisuutta silloin, kun

valonlähteellä on sellainen spektrijakauma, jossa onkapeita aallonpituushuippuja.

• hyvästä värintoistoindeksistä huolimatta jokin yksittäinenväri saattaa korostua tai vääristyä huomattavasti.

• värintoistoindeksi on uudistettava, jolloin vaihtoehtoinaovat esim.– testivärien määrää lisätään– laskentatapaa muutetaan siten, että yksittäiset värien vääristymät

tulevat esille– käytetään useita eri vertailuvalonlähteitä– ehkä yhden indeksin sijasta olisi käytettävä useita tunnuslukuja

COMMISSION INTERNATIONALE DE L'ECLAIRAGEINTERNATIONAL COMMISSION ON ILLUMINATIONINTERNATIONALE BELEUCHTUNGSKOMMISSION

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

BINNINGVärisävyjen luokittelussa olisi päästävä yhtenäiseen käytäntöön

valmistajien kesken

Lähde: CREE LED Light

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

SDMC standard deviation of colour matchingPienin havaittava väriero on yksi SDMC-ellipsi. Ellipsit perustuvat vuonna 1942MacAdamin tekemään työhön. Kuvassa on esitetty SDMC-ellipsit 3000 Kkohdalla. Vihreä alue edustaa sallittua vaihtelualuetta arkkitehtuuri- jakorostusvalaistuksessa, keltainen alue yleisvalaistuksessa ja punainen aluetilannetta, jossa värieroilla ei ole suurta merkitystä.

Lähde: Harbers & Schanda, 2011

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Ledien värimuuttuu myöspolttoiän aikana.

Tämä näkyy sekävärikoordinaattiensiirtymänä ettäspektrijakaumanmuodossa.

Eri valmistajienledeissä onsuuria eroja.

Anras Poppe & al.,2011

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Väriominaisuudet ja lämpötila

• lämpötila vaikuttaa säteilytehon aallonpituushuippuun eri tavoinerivärisillä ledeillä

• ledin liitoslämpötila(syöttövirta, asennus-tapa ja ympäristönlämpötila) vaikuttaaeri tavoin erivärisiinledeihin, mikä voi muuttaaled-lampun tairgb-valaisimen tuottamanvalon värisävyäja värilämpötilaa

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

POLTTOIKÄMistä iästä puhutaan?

• led kuolee yleensä ”hiipumalla”eli valovirtaalenee hitaasti

• alenemisnopeus riippuu puolijohteenlämpötilasta ja virrasta

• yleensä polttoiän varsinaisessa valaistuksessakatsotaan päättyvän, kun valovirta on laskenut30 % alkuperäisestä arvosta (L70)

Herää kysymys: Vaihdetaanko led-valaistuställöin uuteen?

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Ledin elinikä (L70) arvioidaan matemaattisestiyleensä 6000 tunnin polton aikana syntyneen

valovirran aleneman perusteella

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Valovirran alenema

Ledien valovirran alenema =ledivalaisimen valovirran alenema

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Ledien sisäinen liitoslämpötila vaikuttaaoleellisesti valovirran alenemaan

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Ledivalaisimen elinikä ei riipuainostaan ledeistä

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Jotkut ledit eivät toimi ennusteiden mukaan

Lähde: Narendran, LRC, Rensselaer Polytechnic Institute, 2010

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Markkinoilta löytyy kaikenlaisia tuotteita

DOE Caliber program, 2009

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Korvaavien ns. retrofit-lamppujen elinikä ei riipu siitä, kuinkakauan ledit kestävät, vaan kuinka kauan niissä oleva

elektroniikka kestää

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Led-valoputket eivät ole korvaavialoistelamppuja vaan kohdelamppuja

Lamppuja ei saa myydä korvaavina lamppuina,jos niiden ominaisuudet poikkeavat poikkeavatkorvattavan lampun ominaisuuksista.

Kuva: TradeKOREA.com

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Led-lampun ja energiansäästölampun värisävy éi muutuhimmennettäessä kuten hehkusäteilijän.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Kylmäsävyiset ledit ovat yleensävalotehokkampia kuin lämpimät.

Lähde: Schiller, C. & al., Technische Universität Darmstadt, 2011

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Paljaat ledit ja pienikokoiset linsseillä varustetut valopisteetsaattavat aiheuttaa entistä enemmän kiusahäikäisyä.

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Green Paper: ”Lighting the Future: Acceleratingthe imployment of innovative lighting technogies

Results of public consultation, June 2012

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

LED-tuotteiden turvallisuuspuutteethuolestuttavat viranomaisia

www.marek.tukes .fi 5.9.2012

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

LED-valaisimien valotehokkuuden arvioidaanylittävän muut perinteiset valonlähteet nopeasti

LED-valaisimien valotehokkuuden kehittyminen

0

50

100

150

200

250

2009 2010 2012 2015 2020

lm/W

Lähde: U.S. Department of Energy 2010

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012

Led-valaisimien hintojen ennustetaanlaskevan voimakkaasti

Lähde: U.S. Department of Energy 2010

Copyright Tapio Kallasjoki 9/2012… .Saaristomeri 16.7.2012… ..

Kiitokset mielenkiinnosta!

Kuvassa luennoitsija kesälomallailmastonmuutoksen kourissa

top related