yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen

Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen

12.3.-14.5.2008

Jyväskylän yliopisto

Koordinaattori:Jukka Peltokoskijukpelto@jyu.fi

Ohjelma:

12.3. Liikkeet ja organisoituminen (Jukka Peltokoski, JY)

19.3. Identiteetin näkökulma liikkeisiin (Jukka Peltokoski, JY)

2.4. Rituaalit liikkeissä (Janne Rantala, HY)

9.4. Avoimet tilat liikkeiden solmukohtina (Aura Yliselä, JY)

16.4. Liiketutkimusteorian pragmatistinen kritiikki (Tuomas Ylä-Anttila, HY)

23.4. Internet ja yksilöpohjainen kansalaisvalvonta (Tapio Häyhtiö ja Jarmo Rinne, TaY)

7.5. Kollektiivinen organisoituminen internetissä (Kari A. Hintikka, JY & Juha Leminen, HY)

14.5. Orgaanistaa ja organisoitua (Pertti Lappalainen, JY)

Luennot netissä: http://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/ytk/liikeluento

Jukka Peltokoski: Liikkeet ja organisoituminen

&Identiteetin näkökulma liikkeisiin

Liikkeen määritelmä Kollektiivisen toiminnan tyypittely

Konflikti Kysymys luovasta vastarinnasta

Liikeorganisaatiot Liikkeiden organisoituminen

Liikkeiden elinkaarimalli Identiteetin näkökulma organisoitumiseen

Identiteettinäkökulman kritiikkiä Subjektiviteetin näkökulma

Osa I

Liikkeen määrittelyä

Mikä on liike?

Jo Antiikin kreikkalaiset... Keskiajalla liike viittaa häiriöihin ja

levottumuuksiin Ranskan vallankumous ”demokratisoi”

käsitteen Marx ja Engels alkavat puhua

yhteiskunnallisesta liikkeestä työväenluokan kamppailujen ilmaisuna

Uudet liikkeet kansalaisyhteiskunnan muodostumia ja kulttuurisia toimijoita

Liikkeen määrittelyä Arkistunutta puhetta Taktista kielenkäyttöä Pelkkää retoriikkaa?

Hyvärinen: Liike on olemassa, kun sen sanotaan olevan olemassa, kun niin väitetään olevan, ja kun sen uskotaan olevan olemassa” => on tutkittava ”eroja kielenkäytössä”

Liike vs. yhdistys, järjestö, puolue, vetoomukset, tempaukset, kulttuuri- ja harrastusverkostot, alakulttuurit, yksilön protesti

Sosiologinen resepti

Kollektiivista organisoitumista Yhteiskunnallisen muutoksen ajamista tai

vastustamista Konfliktuaalista toiminta Ulkoparlamentaarisia toimintakeinoja Aktivistien välistä solidaarisuutta

Liikkeet yhtäältä kansalaisvaikuttamista toisaalta elämäntapamuutosten areenoita

Liikkeet prosesseina

Massahysterian tiloja alá Gustav Le Bon? Uusien oligarkkien pyrkyryyttä alá Robert Michels? Rationaalisia toimintajärjestelmiä, joiden

kehittämiseen aktivistit panostavat henkilökohtaisesta motivaatiostaan alá Otthein Rammsted?

Sosiaalisen vuorovaikutuksen kompleksisia prosesseja alá Alberto Melucci?

1. Neuvoteltu yhteisymmärrys

2. Vuorovaikutussuhteet

3. Emotionaaliset lataukset

Kollektiivisen toiminnan akselit

Alberto Melucci: Challenging Codes, 1996

Kollektiivisen toiminnan tyypit

Alberto Melucci: Challenging

Codes,1996

Mitä on konflikti?

Melucci: Kamppailu yhteisesti arvostetuista, mutta niukoista resursseista Konfliktit suuntautuvat, mutteivät rajaudu yht.

kunnallisten järjestelmien sisälle (taloudellinen, poliittinen, organisatorinen ja arkielämän järjestelmä)

Konflikteilla symbolinen ulottuvuus, joka tuo esiin uusia panoksia ja määrittelyjä

Alain Touraine: Liikkeet kamppailua yhteiskunnan historisiteetin kontrollista Kamppailu kehityksen kulttuurisesta mallista Jäsentyy luokkarajojen mukaisesti

Luova vastarinta?

Keskustelua liikkeistä hallitsee ”vastustamisen” näkökulma

Maurizio Lazzarato: Liikkeet ongelmallistavat nykyhetken sekä avaavat rinnakkaisia todellisuuksia

Ron Eyerman & Andrew Jamison: Liikkeet kognitiivisen toiminnan tiloja

Liikkeet yhteiskunnallisen elämän innovaatio-laboratorioina?

Solidaarisuudesta yhteistoiminnan iloon?

Osa II

Organisoitumisen kysymys

Kysymyksen asettelua

Alkulatteus: ajankohtainen kysymys Metaforinen latteus: organisoituminen

kollektiivisen ruumiin rakentamista Lattea kyseenalaistus: vai sittenkin viruksia? Analyyttinen latteus: kaksi lähestymistapaa,

liikeorganisaatiot / liikkeiden organisoituminen

Liikeorganisaatiot

”SMO”, Social Movement Organization McCarthy & Zald, 1977 Muodollisesti järjestäytynyt osa liikettä, joka asettaa

ja tavoittelee liikkeen tendenssien mukaisia päämääriä

Sittemmin käsitettä käytetty miten sattuu Kyseenaalaista soveltuuko vahvasti

verkostomuotoisten liikkeiden tarkasteluun

Liikeorganisaation tehtävät

Aktivistien rekrytointi, kouluttaminen ja motivointi

Resurssien hankinta Vastustajien vastustaminen Kriittisen yhteiskunta-analyysin tuottaminen Liikkeen itseymmärryksen tuottaminen Julkisuuspeli Liikkeen uusintaminen matalan intensiteetin

aikoina

Liikeorganisaatioiden tyyppejä Rationaaliset, luonnolliset ja avoimet organisaatiot

Richard Scott, 1981 Kyse ehkä ennemminkin minkä tahansa organisaation

ulottuvuuksista Professionaaliset, massaprotesti- ja ruohonjuuritason

organisaatiot della Porta & Diani, 2006 Tarkastelu organisaation keskittyneisyyden ja

hajautuneisuuden suhteen Kansanarmeijat, sissiorganisaatiot ja

verkostokamppailut Hardt & Negri, 2004 Rinnastuu väitteeseen tuotantomuodon muutoksesta ja

etujoukkojen purkautumisesta

Liikkeen organisoituminen Liike yhteiskunnallisena organisoitumana Liike prosessina ja prosessin muotoutuminen Esimerkiksi liikkeen universaali elinkaarimalli alá

Otthein Rammsted, 1978 Liike on prosessi, jonka on kehityttävä mutta joka

samalla “determinoituu” yhteiskunnallisen järjestelmän ehdollistamilla tavoilla

Lähtökohtana yksilöiden yhteiskunnallisten kokemusten artikulointi, kohtalona institutionalisoituminen osaksi valtiollista järjestelmää

Rammstedin malli:

Lähde: Blom & Siisiäinen: Politiikan

sosiologia, 1992

Yksi vai useampia determinaatioita? Kritisoitu malli mutta vastaa

populaariymmärrykseen Jättää kritisoitunakin haasteen tutkia liikkeiden

determinoituja kehityskulkuja, vaikkei välttämättä yhtä ja universaalia

Esim. Siisiäinen (1992) perännyt mallin tarkentamista

Yksi mahdollisuus jakaa yhteiskunta useampiin osajärjestelmiin Esim. Melucci: taloudellinen, organisatorinen,

poliittinen ja arkielämän järjestelmä Uusien liikkeiden tutkimuksessa valittu usein

kuitenkin aktivistien subjektiivisen ymmärryksen tarkastelun tie

Osa IIIIdentiteetin näkökulma

Identiteettitutkimuksen nousu 1960- ja 1970-luvuilla syntyy uudenlaista

protestointia Melucci ja Touraine kehittävät käsitteen new social

movements – kumpikin ”ensimmäisenä” Työväenliike menettää keskeisen asemansa

liikkeiden paradigmaattisena mallina Yhteiskuntatieteissä yleistyy

rakennedeterminististen ja ekonomististen mallien kritiikki Konttinen (1998): Subjektiviteetin puolustamisen

kulttuuri-ilmasto Esim. Habermas: elämismaailman kolonisaatio & Hirsch:

Turvavaltio Syntyy pyrkimys tutkia liikkeitä aktivistien

itsemääritelmien välityksellä

Identiteettiorganisoitumisen muotona

Touraine käyttää käsitettä mutta teoretisoimatta Melucci: toimintajärjestelmän rakentumisen

prosessi ”Identization” Vrt. Stuart Hall (1999): Identiteetti ”liikkuvana

juhlana” sekä potentiaalien ilmauksena Identiteetti kuitenkin perimmiltään ”negatiivinen”

käsite Toiset organisoitumisen ”konstitutiivinen ulkopuoli” Määrittyminen ulkopuolen välityksellä Itsensä tunnistaminen toisista erottautumalla

Identiteettinäkökulman kritiikki Kohdistuu tyypillisesti siihen, että identiteetti

sidoksissa pysyvyyden ja ykseyden määreisiin Vs. keskustelu monista yhtäaikaisista identiteeteistä Vs. keskustelu identiteettiprosessien sisäisestä

kompleksisuudesta Keskustelua identiteetin ”negatiivisuudesta” ei

liiketutkimuksessa kuitenkaan käyty Voiko järjestelmän rajat haastava toimija saada

määrittynyttä identiteettiä? Eikö ajatus siitä, että konfliktissa tavoitellaan

yhteisesti arvostettuja resursseja viittaa myös yhteisesti jaettuun toimintakenttään?

Vrt. muukalaiset alá Baumann, 1999 Ovatko toimintakyvyt perimmiltään negatiivisia?

Hypoteettista hahmottelua: subjektiviteetin näkökulma

Identiteetin näkökulma tavoittaa liikkeestä erottautumisen ulottuvuuden Negatiivinen suhde annettuihin olosuhteisiin Liike kuitenkin ylittää omat välittömät syynsä Liikkeen perustana autonominen kulttuurintuotanto

ja kyky ”itsevalorisaatioon” ...muttei siis liikkeiden uutta luovia, kulttuurisia

prosesseja Lazzarato: Liikkeet tapahtuman politiikkaa ja uusien

mahdollisten maailmojen ilmausta Melucci: Liikkeet medioita, jotka tuovat esiin uusia

yhteiskunnallisia orientaatioita Hardt ja Negri: Liikkeet konstitutiivisia prosesseja,

joiden lähtökohtana sosiaalisen elämän ylijäämä ja rikkaus, ei puute tai kurjuus

Verkostomuotoisten liikkeiden toimintatila?

Erittäin hypoteettista hahmottelua... Liikeorganisaatiot => liikkeen orientoituminen

yhteiskunnallisiin osajärjestelmiin Liikkeiden verkostomuotoistuminen => liikkeen

orientoituminen kulttuurisen innovaatiotilan avaamiseen Liikkeet joukkoälyn muotoina alá James Surowiecki,

2005 Onko nimettävissä jokin yhteiskunnallinen tila

tai järjestelmä, joka vastaa liikkeen verkostomuotoa? Vapaa kansalaisyhteiskunta? Kolmas sektori?

Käytettyä ja viitattua kirjallisuuttaBauman, Zygmunt (2004): Sosiologinen ajattelu. Tampere: Vastapaino.Eyerman, Ron & Jamison, Andrew (1991): Social Movements. A Cognitive Approach. Cambridge: Polity Press.Habermas, Jürgen (1981): New Social Movements. Telos 49, 33-37.Hall, Stuart (1999) Identiteetti. Tampere: Vastapaino.Hardt, Michael & Negri, Antonio (2004): Multitude. New York: The Penguin Press.Hardt, Michael & Negri, Antonio (2001): Empire. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.Hirsch, Joachim (1982): Turvavaltio. Vastapaino: Tampere.Hyvärinen, Matti (1985): Alussa oli liike. Tutkimus yhteiskunnallisten liikkeiden mahdollisuuksista. Tampere: Vastapaino.Konttinen, Esa (1998): Uusien liikkeiden tuleminen subjektiviteetin puolustamisen kulttuuri-ilmastossa. Teoksessa Ilmonen, Kaj & Siisiäinen, Martti (toim.): Uudet ja vanhat liikkeet. Tampere: Vastapaino.Lazzarato, Maurizio (2006): Kapitalismin vallankumoukset. Suom. Aholainen, Leena, Helle, Anna, Jakonen, Mikko, Paaso, Juuso & Vähämäki, Jussi. Helsinki: Tutkijaliitto.Lazzarato, Maurizio (2004): The Political Form of Coordination. Julkaistu vain internetissä. URL: http://eipcp.net/transversal/0707/lazzarato/en.

McCarthy, John D. & Zald, Mayer N. (1977): Resource Mobilization and Social Movements. American Journal of Sociology (82)1, 212-241.

Melucci, Alberto (1996): Challenging codes. Collective action in the information age. Cambridge, Cambridge University Press.

Melucci, Alberto (1985): The Symbolic Challenge of Contemporary Movements. Social Research 52(4), 789-816.

Rammstedt, Otthein (1978): Soziale Bewegung. Frankfurt am Main: Suhrkamp. Siisiäinen, Martti (1992): Kollektiivisen toiminnan organisoituminen. Teoksessa Raimo Blom &

Martti Siisiäinen: Politiikan sosiologia, 72-87. Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 52.

Surowiecki, James (2005): The Wisdom of Crowds. New York: Anchor Books. Touraine, Alain (1981): The Voice and the Eye. Cambridge: Cambridge University Press. Vähämäki, Jussi (2004): Muutos filosofian asiana. Teoksessa Taira, Teemu & Väliaho, Pasi

(toim.): Vastarintaa nykyisyydelle. Näkökulmia Gillez Deleuzen ajatteluun, 29-51. Turku: Eetos.