KoulutuskokonaisuusYhteiskunnallisten yritysten koulutukseen

› Opettajan työkalu

toim. Anna Kirstinä

3

Esipuhe

Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on ollut ajatus yrittäjän ammattitutkin-

toon valmistavien opintojen täydentämisestä yhteiskunnallisten yritysten erityis-

näkökulmalla. Yhteiskunnallisten ja henkilöstöomisteisten yritysten näkökulmia

pohtimaan perustettiin yhteistyöryhmä, joka pääsi toteuttamaan koulutuskokonai-

suuksia Opetushallituksen hanketuella. Mukana hankkeessa olivat Coop Finland

ry edustajanaan Sataosaajat Osuuskunta, Coop Network Studies – Helsingin

yliopisto (Ruralia-instituutti), Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Kankaanpään

opisto, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Sosiaalisen yritystoiminnan forum

Syfo Oy.

Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavat opinnot soveltuvat suurelta osin myös yh-

teiskunnallisten yritysten tarkoituksiin. Joitakin erityispiirteitä kuitenkin on ja näihin

haluttiin antaa eväitä opiskelijoille, joita erityisesti yhteiskunnallinen yritystoiminta

kiinnostaa sekä opettajille, jotka yhteiskunnallisten yritysten teemoja opettavat.

Vastaava koulutuskokonaisuus laadittiin hankkeen puitteissa myös henkilöstö-

omisteisten yritysten näkökulmasta.

Käsillä on koulutuskokonaisuus, jota opettajat voivat hyödyntää koulutuksia ja

opintoja suunnitellessaan. Koulutuskokonaisuutta ei tarvitse käyttää sellaisenaan,

vaan sitä voidaan vapaasti soveltaa kunkin opintoryhmän ja opettajan tarkoituk-

siin. Toivomme, että siitä löytyy vinkkejä ja näkökulmia, jotka innostavat opettajaa

tuomaan esille yhteiskunnallisten yritysten erityisiä piirteitä ja asioita. Koulutusko-

konaisuuden ajatuksia ja osioita voi hyödyntää myös lyhyemmissä koulutuksissa

ja ei-tutkintoon tähtäävissä lisä- ja täydennyskoulutuksissa. Myös korkeakoulu-

opinnoissa ja vapaan sivistystyön piirissä näitä näkökulmia ja ideoita voi käyttää –

missä vain, missä ollaan kiinnostuneita yhteiskunnallisten yritysten asiasta.

Tämän koulutuskokonaisuuden ovat laatineet Jaana Merenmies, Elina Vanhapiha

ja Jussi Mankki Sosiaalisen yritystoiminnan forum Syfo Oy:stä, joka on yhteis-

kunnallinen yritys sekä Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Heillä

kaikilla on usean vuoden kokemus työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten

Taitto ja ulkoasu: Henrich Konček

Kuvitus: Piia Myllyselkä

Paino: M&P Paino Oy, 2010

4 5

kehittämistyöstä. Pedagogisia ohjeistuksia on kirjoittanut koulutustuottaja Anna

Kirstinä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:stä.

Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on hankkeen toimien myötä saatua tietoa

yhteiskunnallisten yritysten tarpeista. Yhteiskunnallisille yrityksille tehtiin laaja

kysely, jonka tuloksia koulutuskokonaisuuden laatimisessa on hyödynnetty. Lisäksi

järjestettiin työseminaari, jossa alan osaajat jakoivat ideoita ja ajatuksia. Kiitämme

kaikkia työhön osallistuneita!

Helsingissä 18.11.2010

Anna Kirstinä

koulutustuottaja

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Johdanto

Yhteiskunnallisten yritysten keskeinen ominaispiirre on se, että niillä on erilaisia

yhteiskunnallisia tehtäviä. Tässä yrittäjän ammattitutkintoon valmistavaa koulu-

tusta tukevassa ja täydentävässä koulutuskokonaisuudessa keskitytään niihin

yhteiskunnallisiin yrityksiin, joiden tehtävänä on työmarkkinoille integrointi. Niistä

käytetään tästä eteenpäin termiä yhteiskunnallinen yritys. Koulutuskokonaisuus on

suunnattu yhteiskunnallisten yritysten johdolle, esimiehille ja kehittäjille tai näihin

tehtäviin suuntautuville.

Tämän koulutuskokonaisuuden rungon tavoite on antaa kouluttajille työvälineitä

yhteiskunnallisten yritysten johdon ja esimiesten koulutukseen. Tavoitteena on

vahvistaa osallistujien yhteiskunnallisten yritysten johtamiseen liittyviä tiedollisia ja

taidollisia valmiuksia sekä liiketoimintaosaamista siten, että näistä koituvat hyödyt

välittyvät kunkin oman työorganisaation menestystekijöiksi.

Koulutuskokonaisuutta voidaan tarjota yhteiskunnallisille yrityksille myös erikseen,

joko yrittäjätutkintoon orientoivana tai sitä täydentävänä. Oppilaitoksissa kokonai-

suutta voidaan käyttää osana oppilaitosten yrittäjyysopintoja, sekä harjoittelu- ja

opiskelijayritysten suunnittelussa ja valmennuksessa.

Koulutuskokonaisuus on laadittu siten, että se soveltuu oman osaamisen kehittä-

misen lisäksi yhteiskunnallisten yrityksen toiminnan kehittämiseen. Näin se sovel-

tuu myös eri oppilaitosten tarjoamaan täydennys- ja lisäkoulutukseen, ja yhteisyrit-

täjäryhmien valmennukseen.

6 7

Ohjeistuksia opettajalle

Koulutuskokonaisuusrungon työskentelyä jäsentävät yhteiskunnallisen yrittämisen

kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvät työkalut. Vastaavasti oppimista, koulu-

tusta ja yksilön kehittymistä ohjaavia periaatteita ovat oppimisen monimuotoisuus,

työelämävalmiuksien kehittäminen, asiantuntijuuden kasvu sekä oppiminen aidois-

sa tilanteissa.

Koulutus lisää ja kehittää yhteiskunnallisten yritysten johtajien osaamista tuottaa ja

tuotteistaa palveluita kunnille ja yrityksille. Kehittämisen välineenä on kompetens-

silähtöinen koulutus, joka tuottaa työkaluja sekä osaamista palveluista ja toimin-

nan kehittämisestä vastaavalle johdolle ja henkilöstölle toimien perustana ammatti-

taidon kehittymiselle. Koulutus tukee organisaatioiden kehittämistä uudenlaisessa

kumppanuus- ja palvelutuotantoympäristössä.

Koulutusta ja kehittämistehtäviä edeltävät toimijakohtaiset osaamis- ja kehit-

tämistarveanalyysit, jotka määrittävät strategisia valintoja sekä kehittämisen ja

osaamisen painopistealueita. Koulutus kehittää ja vahvistaa osallistujien vastuulli-

seen ansaintalogiikan kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia

valmiuksia. Koulutuksen kehittämistehtävä ja sitä tukeva mentorointi siirtää uuden

osaamisen sosiaalisia päämääriä ajavien toimijoiden muutosvoimaksi.

Taustaa

Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on olemassa jonkin yhteis-

kunnallisen tavoitteen hoitamiseksi ja se on selkeästi määritellyt tämän ensisijaisen

tehtävänsä. Tämä tehtävä liittyy ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen.

Tavoite voi olla esimerkiksi tärkeän hyvinvointipalvelun tuottaminen tai heikossa

työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistäminen, joka on työmarkkinoil-

le integroivan yhteiskunnallisen yrityksen tehtävä. Se harjoittaa liiketoimintaa ja

tavoittelee kohtuullista voittoa, jonka se pääsääntöisesti käyttää yhteiskunnallisten

tavoitteidensa edistämiseen. Kannattava liiketoiminta on työväline yhteiskun-

nallisten tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Tämä näkökulma on punaise-

na lankana koulutuskokonaisuudessa.

Tämän koulutuskokonaisuuden tarkoituksena on tuoda esille yhteiskunnallisen yri-

tyksen erityispiirteet. Yhteiskunnallisten yritysten johtamiskoulutuksen tavoitteena

on kehittää yhteiskunnallisten yritystoimijoiden vastuullista liiketoiminta- ja johta-

misosaamista. Tämä koulutuskokonaisuus lähestyy niitä aiheita, jotka ovat

yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle välttämättömiä ja lisäarvoa luovia. Siten

tämä on täydentävä koulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuutta voidaan so-

veltaa yhteiskunnallisen yrityksen suunnitteluun, perustamiseen ja kehittämiseen.

Koulutuskokonaisuuden hyödyntäminen vahvistaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden

liiketoiminta- ja johtamisosaamista sekä nostaa näiden yritysten henkilöstön päte-

vyyttä ja luo varmuutta yrittäjyyteen.

8 9

sa? Kuinka niitä tuen? Kuinka opetan yhteistyötaitoja? Kokemuksellisen ja tutkivan

oppimisen lähtökohdat ovat hyviä johtolankoja opettajalle, kun etsitään vaikkapa

motivaatiota ja sitoutumista.

Yhteistoiminnalliset tehtävät ja harjoitukset voivat erinomaisella tavalla opettaa

yhteisöllisiä ohjaamisen taitoja, jotka ovat tarpeen yritysjohtamisessa:

› erilaisuuden näkeminen voimavarana, joka tapahtuu ryhmässä

› yhteisten tavoitteiden asettaminen ja niiden eteen ponnistelu

› vastuullisuus

› yhteistyön rikastava vaikutus useampien ideoiden ja näkökulmien muodossa

› kuunteleminen

› omien ideoiden ja ajatusten esiin tuominen rakentavalla tavalla yhteiseksi hyväksi

› rakentava palautteenanto ja palautteen vastaanottaminen

› toisten huomioiminen

› kunnioitus

Tämän koulutuskokonaisuuden raameista kukin opettaja voi koota ryhmälleen /

opiskelijoilleen sopivia kokonaisuuksia opiskelijoiden tason, käytettävissä olevan

ajan ja tavoitteiden mukaan.

Pedagogisia ohjeistuksia

Yhteiskunnallisten yritysten erityispiirre on yhteiskunnallinen tehtävä yrityksen

lähtökohtana. Yritysten johdolta tämä vaatii erityistä näkökulmaa koko johtamis-

työhön ja työn motivointiin. Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yri-

tyksissä erityisen tärkeää on kyky ohjata erilaisia työntekijöitä ja vahvistaa heidän

osaamistaan. Näitä taitoja opiskelijat voivat harjoitella koulutuksen aikana myös

toiminnallisesti, ei ainoastaan teoreettisesti.

Koulutukseen osallistuvat opiskelijat voivat oppia ohjaamisen taitoja ja motivointia

paitsi koulutuskokonaisuuden sisältöjen, myös käytettyjen opetusmenetelmien

kautta. Mallioppiminen on tärkeällä sijalla tässä suhteessa – tämän koulutuksen

opettajan antaman esimerkin kautta opiskelija saa kokemuksen siitä, minkälaista

on työskennellä hyvässä ryhmässä ja ohjauksessa. Hän saa myös mallin siitä, min-

kälaisia työtapoja itse voi käyttää johtajana ja työnohjaajana. On tärkeää huolehtia

siitä, että opetustilat, työskentelyryhmien koot, opiskelumenetelmät ja ilmapiiri

tukevat näitä tavoitteita. Opettajan tehtävä onkin näissä opinnoissa toimia ennen

muuta opiskelijoiden oman oppimisen ja yhteistoiminnan ohjaajana.

Opettajan on hyödyllistä kiinnittää erityistä huomiota antamaansa ohjaamisen mal-

liin. Valitut menetelmät ovat erityisessä keskiössä tässä koulutuksessa. On hyvä

myös antaa opiskelijoille toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla he voivat reflek-

toida vaikkapa seuraavanlaisia kysymyksiä ohjaamiseen liittyen: Kuinka syntyy si-

säinen motivaatio? Kuinka tapahtuu aito sitoutuminen? Kuinka annan rakentavaa,

rehellistä palautetta? Kuinka opin itse näkemään ihmisen vahvuudet erilaisuudes-

Opettajan tsekkauslistaa:

opetustilassa kaikki näkevät toisensa ja istumajärjestys tukee tasa-arvoista osallistumista opiskelijat luovat opiskelun alussa ohjatusti tasa-arvoa tukevat, yhteiset ryhmätoiminnan pelisäännöt opintoryhmä on niin pieni, että kaikkien ääni pääsee kuuluville ryhmässä jokainen joutuu ottamaan vastuuta ja harjoittelemaan sekä kuuntelemista että puhumista opiskelijat tuottavat mahdollisimman paljon oppimistehtäviä omista kiinnostuk- senkohteistaan käsin opetusmenetelmät ovat yhteistoiminnallisia ja monenlaisia oppimistyylejä tukevia korostetaan opiskelijoiden omaa tekemistä passiivisen tiedon vastaanottajan roolin sijaan opetetaan opiskelijoille oman ajattelun kehittämistä, ei ”perässä ajattelua” tai muiden tuottamien ajatusten kopioimista yksilötehtävien lisäksi tehdään myös yhteisiä tehtäviä (harjoitellaan yhteistä tavoitteiden asettamista ja niihin pääsemistä yhdessä)

10 11

Yhteiskunnallinen yritys voi saavuttaa kilpailuetua tunnistetuilla markkinoilla, joilla

vahvaa yhteiskuntavastuun kantamista arvostetaan ja sen merkitys ymmärretään.

Tavoite:

• opiskelija osaa arvioida liikeideoiden soveltuvuutta yhteiskunnalliselle yritykselle

• opiskelija tunnistaa ja tulee tietoiseksi yrittäjäominaisuuksistaan

• opiskelija tunnistaa liikeidean ja oman osaamisen välisen yhteyden

Sisältö:

• liikeidean käsite ja osatekijät

• yrittäjän ominaisuudet

MODUULI 1: LIIKEIDEA

Yhteiskunnallisella yrityksellä on oltava kannattava liikeidea. Kannattavuustavoit-

teeksi riittää kohtuullisuus. Yhteiskunnallisen yrityksen liikeidean on lisäksi oltava

sellainen, että yrityksessä tehtävää työtä voivat tehdä myös henkilöt, joiden työ-

teho tai -taidot ovat heikentyneet. Yritysmuoto voi olla mikä tahansa ja henkilöstö

voi olla omistaja.

Yrityksen sielu on yrittäjä. Joskus yrittäjä on yksi henkilö, joskus taas puoles-

taan ryhmä yhteen hiileen puhaltavia henkilöitä, joiden ominaisuudet täydentävät

toisiaan. Hyvässä ryhmässä on erilaisuutta ja kykyä käyttää sitä voimavarana.

Haastavaa on saada erilaiset persoonallisuudet näkemään toisensa voimavarana

ja tasapainottavana tekijänä. Yrittäjältä vaaditaan monenlaista osaamista ja taitoja.

Yrittäjäominaisuuksien kysymyksiä(Lähde: Uusyrityskeskus)

› Minkälainen työkokemus ja koulutus sinulla on?

› Mitä yrittäjyyskokemusta tai koulutusta sinulla on?

› Onko sinulla erityisiä taitoja, tietoja tai osaamista, joista on hyötyä yrittäjänä?

› Kuinka aiot hyödyntää kokemusta, koulutusta ja osaamistasi yritystoiminnassasi?

› Mitkä ovat vahvat puolesi?

› Miten aiot hyödyntää vahvuuksiasi?

› Mitkä ovat heikot puolesi, joita mielestäsi voisit kehittää?

› Miten aiot kehittää heikkouksiasi?

› Mitä ominaisuuksia tarvitset lisää ja mistä niitä saa?

› Mitä koulutusta voisit ajatella hankkivasi?

› Mistä olet varautunut kysymään neuvoja tarvittaessa?

› Onko kontaktiverkostossasi muita tahoja, joilta tiedät tarvittaessa saavasi neuvoja ja tukea?

12 13

2) Tuotteet, palvelut

Asiakkailla on yrityksen tuotteisiin ja palveluihin luontainen tarve. Mikäli tarvetta ei

ole, se tulee luoda. Yrityksellä tulee olla riittävä osaaminen tuotteiden ja palvelui-

den kehittämiseen ja tuottamiseen. Tuotteita ja palveluita tulee voida tuottaa myös

henkilöstöllä, joista osalla on alentunut työkyky ja/ tai taidot.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää, mitkä tuotteet ja palvelut soveltuvat työmarkkinoille

integroiville yrityksille

• opiskelija ymmärtää, millaisille tuotteille ja palveluille voi löytyä asiakkaita

• opiskelija ymmärtää, millaista osaamista tuotteiden ja palveluiden kehittäminen

ja tuottaminen edellyttää

Sisältö:

• asiakkuuden ja tuotteiden/palveluiden yhteensopivuus

• oma vai yhteistyöhön perustuva tuote/palvelu? – verkostoituminen saman alan

yritysten kanssa

• tuotteistaminen

• elinkaari

1. MODUULIN OSIOT:

1) Asiakkuus

Yrityksen tärkein voimavara ovat maksavat asiakkaat. Ilman heitä yritys ei pysy

hengissä. Yrityksessä tehdään työtä asiakkaan ehdoilla. Mitä lähemmäksi asiak-

kaan ja yrityksen toiveet saadaan, sitä parempaa on asiakaspalvelu. Joissakin ta-

pauksissa yhteiskunnallisten yritysten työntekijät voivat olla asiakkaita. Asiakkaan

näkemyksiä ja tyytyväisyyttä pitää ymmärtää, seurata ja oppia.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää asiakkaiden merkityksen yrityksen tärkeimpänä voimavarana

• opiskelija ymmärtää, ketkä ovat yrityksen asiakkaita

• opiskelija ymmärtää yhteiskunnallisen yrityksen työyhteisössä asiakkaana olevan

työntekijän roolin

Sisältö:

• yrityksen tuotteista ja palveluista kiinnostuneiden tahojen tunnistaminen

• asiakkaiden segmentointi

• asiakasstrategia

• asiakkuuden elinkaari

• asiakaslähtöiset verkostot

14 15

MODUULI 2: LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Liiketoimintasuunnitelma on kuvitelma siitä, miten yritys toimii. Kuvitelma konkre-

tisoituu liiketoimintasuunnitelmaksi vastaamalla liiketoiminnan kannalta oleellisiin

kysymyksiin systemaattisesti. Liiketoimintasuunnitelma muodostaa loogisen koko-

naisuuden ja vastauksia tarkennetaan useaan kertaan.

Keskeisiä kysymyksiä ovat:

• mitä tarkoitusta varten yritys on olemassa (missio ja visio)?

• ketkä ovat yrityksen asiakkaita (asiakaskunta)?

• mitä tuotteita ja palveluita näille asiakkaille myydään (myynti)?

• miten asiakkaille kerrotaan tuotteista ja palveluista (markkinointi)?

• miten yritys toimii käytännössä (toimintatapa)?

• ketkä ovat yrityksessä töissä ja mitä osaamista tarvitaan (työvoima)?

• miten pidetään huolta työvoiman jatkuvasta kehittymisestä ja osaamisesta

(jatkuva oppiminen)?

• mitä koneita, laitteita, tiloja ja materiaaleja tarvitaan (tuotantoresurssit)?

• mistä yrityksen rahat tulevat (ansaintalogiikka)?

• mitä tarvitsee ostaa ja panostaa ennen kuin asiakkailta saadaan rahaa ja toiminta

on kannattavaa (investointi)?

• mitä voimia ja mahdollisuuksia sekä vastaavasti uhkia ja riskejä toimintamalli

sisältää ja miten näitä tilanteita käsitellään (SWOT-analyysi)?

• minkälaisilla juridisilla ja teknisillä järjestelyillä yritys toimii (yritysmuoto, rutiinien

hoitaminen)?

• miten yrityksen taloudellinen tilanne pysyy hallinnassa ja ennustettavissa

(kustannuslaskenta ja budjetointi)?

• ketkä ryhtyvät yrittäjiksi ja ottavat vastuun kantaakseen?

3) Tapa toimia

Kaikessa yrityksen toiminnassa on kysymys eri tekijöiden välisestä tasapainosta ja

”oikeasta” suhteesta. Yrityksen omasta toiminnasta riippuvat asiat – asiakaspal-

velu, oma tuotantoprosessi ja talous – on sovitettava yhteen ympäristöstä tulevien

tarpeiden ja vaatimusten kanssa.

Yhteiskunnallinen yritys toimii kestävän kehityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa,

että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteos-

sa ja toiminnassa.

Yhteiskunnallinen yritys ymmärtää, millaisia tuloksia ja vaikutuksia se saa aikaiseksi.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää, miten yritys voi toimia ihmistä ja ympäristöä kunnioittaen

kannattavasti

• opiskelija ymmärtää, miten yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan arvioida ja mitä

menetelmiä on käytettävissä

Sisältö:

• kestävän kehityksen periaatteet: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen

• sosiaalinen tilinpito

• investoinnin yhteistuotto (SROI)

• kahden edellisen yhdistelmä yhteismitta

• Global reporting iniative (GRI)

16 17

2. MODUULIN OSIOT:

1) Arvot, missio, visio ja strategia

Ajatuksen ja idean hyvyyttä yrityksen näkökulmasta on aina tarkasteltava suh-

teessa yrityksen tavoitteisiin. Jos yritys asettaa tavoitteeksi taloudellisen tuloksen

maksimoimisen, ovat loogiset ja järkevät päätökset aivan erilaisia kuin siinä tapa-

uksessa, että yrityksen tavoitteena on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa

olevia henkilöitä ja toimia kannattavasti.

Arvot ovat yrityksen maailmankatsomus. Kestävän kehityksen periaatteet anta-

vat arvopohjan yhteiskunnalliselle yritykselle. Arvoja tulee tarkastella yrityksen eri

sidosryhmien näkökulmasta: mitä ne ovat asiakkaiden, työntekijöiden, omistajien ja

muiden sidosryhmien kannalta. Arvojen tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa.

Missio kertoo, miksi yritys on olemassa. Missio ja arvot harvoin muuttuvat yrityk-

sessä. Sen vuoksi on tärkeää panostaa näiden pohdintaan yrityksen alkuvaiheessa.

Visio on tulevaisuuden kuva, jonka yritys haluaa toiminnallaan saavuttaa. Visio

ohjaa yrityksen työtä ja toiminnan kehittämistä. Se motivoi ja innostaa työntekijöitä

ja sitouttaa omistajia. Visio laaditaan yleensä 3-5 vuoden päähän.

Strategia kertoo teot, joilla yritys aikoo saavuttaa määrittelemänsä vision.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää arvojen, mission, vision ja strategian merkityksen yrityksen

toiminnassa

Sisältö:

• mitä ovat arvot, missio, visio ja strategia

• miten niitä käytetään yrityksen jokapäiväisessä johtamisessa

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää liiketoimintasuunnitelman laatimisen periaatteet ja keskeiset

kysymykset

• opiskelija osaa soveltaa oppimaansa yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminta

suunnitelman laatimiseen

Sisältö:

• liiketoimintasuunnittelun periaatteet

• liiketoimintasuunnitelman keskeiset kysymykset

• suunnitteluun osallistuvat henkilöt

18 19

3) Johtaminen

Yhteiskunnallisen yrityksen johtaminen on vaativa tehtävä kahden keskeisen

tavoitteen vuoksi. Tavoitteet ovat kannattava liiketoiminta ja yhteiskunnallisen

tavoitteen saavuttaminen.

Vaatimus monipuolisista henkilöstöjohtamisen taidoista ja yhteistyöverkostoista

korostuu työelämään integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä, koska osa henki-

löstöstä on ollut pitkään poissa työelämästä.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää kaksoistavoitteen merkityksen johtamisessa

• opiskelija ymmärtää monipuolisen yhteistyöverkoston merkityksen

• opiskelija ymmärtää henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet ja ohjauksen

ja tuen merkityksen henkilöstölle

• opiskelija ymmärtää yrityksen tuloksen arvioinnin vaatimuksen molempien

tavoitteiden osalta

Sisältö:

• itsensä johtaminen

• osaamisen johtaminen

• yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen: miten vaikutukset syntyvät,

vaikutusten osoittamisen menetelmiä

• verkostojen johtaminen

2) Toimintaympäristö

Yritys ei ole irrallaan, vaan se on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa. Ymmärtääk-

seen toimintaympäristön merkityksen liiketoiminnalle yrityksen on analysoitava

toimintaympäristöään. Toimintaympäristöanalyysissa tarkastellaan useita eri näkö-

kulmia, joita ovat

• poliittinen toimintaympäristö

• ekonominen toimintaympäristö

• sosio-kulttuurinen toimintaympäristö

• teknologinen toimintaympäristö

• ekologinen toimintaympäristö

• lainsäädännöllinen toimintaympäristö

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää toimintaympäristöanalyysin hyödyt liiketoimintasuunnitel-

maa laadittaessa

Sisältö:

• PESTEL toimintaympäristöanalyysi

20 21

4) Henkilöstö

Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä kuntoutujien ja työllistet-

tyjen kanssa työskentelevillä on yleensä tuotannollinen ammattipätevyys, mutta ei

ohjaukseen liittyvää ammattipätevyyttä. Sen vuoksi ohjaus perustuu työntekijän aikai-

sempiin kokemuksiin ja toiminnot ovat enemmän tai vähemmän tietoisia. Ohjauskäy-

tännöt voivat siten vaihdella organisaation sisällä paljonkin. Jotta ohjaus olisi teho-

kasta, organisaation ohjauskäytäntöjen tulisi olla suunniteltuja ja toisiaan täydentäviä.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää ohjaustaitojen merkityksen johtamisessa

• saada opiskelijat pohtimaan omaa ohjaustaan, tiedostamaan omia ohjaamiskäy-

täntöjään ja niiden vaikutusta organisaation ohjausjärjestelmässä, sekä

vertaiskehittämisen avulla kehittää omia käytäntöjä

• edistää kokonaisvaltaisen ohjausnäkökulman ymmärtämistä, oman ohjaustoi-

minnan tiedostamista ja tiedon lisäämistä organisaation ohjausprosessista

Sisältö:

• monimuotoinen työyhteisö voimavarana

• terveyttä ja hyvinvointia edistävä työympäristö

• työllistymistä edistävä voimaannuttava ohjaus

• perehdyttäminen

• motivointi

• osallistava johtaminen

• työsuhteen päättäminen

• rekrytointi, kanavat ja viranomaisyhteistyö

5) Talous

Budjetti tarkoittaa toimintasuunnitelman esittämistä numeroina, se on ennuste tu-

levaisuuden tuloista ja menoista. Budjetti ja toimintasuunnitelma kulkevat yhdessä,

kertovat samasta asiasta eri näkökulmasta. Yhteiskunnallisessa yrityksessä tämä

yhdistetty näkemys on erittäin tärkeä. Budjetti ei ole olemassa rahan ansaitsemis-

tavoitteen määrittävänä laskelmana, vaan tarkastuksena siitä, että tehty toiminta-

suunnitelma on myös talouden kannalta toteuttamiskelpoinen.

Yrityksen taloutta seurataan tuloslaskelman ja taseen kautta. Tuloslaskelma kuvaa

yrityksen toimintaa ja sen kannattavuutta. Tase kuvaa yrityksen taloudellista ase-

maa, sen varoja ja velkoja. Tase kertoo myös yrityksen historiasta, koska siihen

kumuloituvat voitot ja tappiot eri tilikausilta.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää taloussuunnittelun keskeiset elementit ja käsitteet

• opiskelija ymmärtää että yritys ei voi kuluttaa pitkällä aikavälillä enempää kuin

sillä on tuloja

Sisältö:

• oleelliset käsitteet ja tunnusluvut

• budjetti

• käyttöpääoma

• rahoitus

• verotus

• taloushallinto

• julkiset avustukset ja tuet

22 23

6) Markkinointi

Markkinointi on yritykselle välttämätöntä, jotta asiakkaat tietävät sen tuotteista ja

palveluista, ja ovat halukkaita ostamaan niitä.

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää vahvaa yhteiskuntavas-

tuunkantoaan osana markkinointiviestintää.

Mikäli yritys tuottaa tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille, se voi saada kilpai-

luetua, mikäli tarjouspyynnöissä käytetään hinnan lisäksi sosiaalisia kriteerejä

valitsemisperusteina.

Tavoite:

• opiskelija ymmärtää markkinoinnin merkityksen yrityksen asiakkaiden

tavoittamisessa

• opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun osana markkinointiviestintää

Sisältö:

• yhteiskuntavastuun erityispiirteiden hyödyntäminen

• verkostojen hyödyntäminen markkinoinnissa

• hankintalaki ja kilpailutukset

• markkinointikeinot

• brändinhallinta työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä

Aineistoa opiskeluun

www.exhange2improve.euwww.yhteinenyritys.fi

Borzaga, Carlo & Monica Loss: Profiles and trajectories of participants in Europe-an work integration social enterprises. in Nyssens, Marthe ed.: Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006

Defourny, Jacques: From Third Sector to Social Enterprise, teoksessa Borzaga Carlo and Defourny Jacques: The Emergence of Social Enterprise. Routledge. London, 2001

Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: The EMES Approach of Social Enterprise in a Comparative Perspective: EMES European Research Network. Trento, 2009

Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: Conceptions of Social Enterprise and Social Entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and Divergen-ces. Journal of Social Entrepreneurship. Vol. 1. No. 1. Routledge, 2010

European Commission, Buying social: A guide to taking account of social conside-rations in public procurement, draft 2009

Gautier, Jean: The main governance characteristics of worker cooperatives in the light of the social enterprise phenomenenon. Roelants, Bruno (ed.): Cooperatives and social enterprises –Governance and normative frameworks. CECOP. Brussels, 2009

Huotari, Tiina, Miika Pyykkönen & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisen ja taloudellisen vä-limaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki, 2008

Karjalainen, Jari & Atso Andersen, Ilkka Kuosa & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano. Työpoliittinen tutkimus 307. Helsinki: Työ-ministeriö, 2006

Laki sosiaalisista yrityksistä L1351/2003

Lilja, Inka & Jussi Mankki: Yhteiskunnallinen yritys- luova ja yhdistävä toimintatapa, Selvitys yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Suomessa ja sen mahdollisuuksista työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhteinen yritys –hanke. TEM (painossa). Helsinki, 2010

24

Merenmies, Jaana & Harri Kostilainen: Workshop-paperi, Sosiaalipolitiikan päivät. Sosiaalipoliittinen yhdistys. Kuopio, 2009

Merenmies, Jaana & Saukkola, Pekka: Kehittäjä – Opas itsearviointiin ja jatkuvaan parantamiseen työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007

Merenmies, Jaana & Sevón, Pia: Vastuunkantaja – Opas sosiaaliseen tilinpitoon työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007

Noya, Antonella (ed.): The Changing Boundaries of Social Enterprises. OECD, 2009

Nyssens, Marthe (ed.): Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006

Pättiniemi, Pekka: Social Enterprises as Labour Market Measure. Publications E. University of Kuopio: Kuopio, 2006

Pättiniemi, Pekka: Work Integration Social Enterprises in Finland. EMES Working Paper 04/07: Liege, 2004

Pöyhönen, Eveliina, Esko Hänninen, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys, Uuden talouden edelläkävi-jöitä?. Yhteinen yritys –hanke. TEM (painossa). Helsinki, 2010

Pöyhönen, Eveliina, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Yhteinen yritys -hankkeen toimenpide-ehdotukset yhteiskunnallisten yritysten (ml. sosiaaliset yritykset) toimintaedellytysten vahvistamiseksi Suomessa, ESR/TEM, 2010

Rantanen, Ulla: Mahdollistaja – Työllistymistä edistävän ohjauksen lukukirja. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007

Sosiaalisten yritysten rekisteri, www.mol.fi, Työ- ja elinkeinoministeriö, 27.5.2010

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työllistämistukijärjestelmästä, Ohje 7.5.2010 Dnro 1130/03.0, 2010

Vidal, Isabel: Beyond the Welfare State: New Trends in Social Welfare Policies in Spain Implications for Nonprofit Organizations. Working Paper n.52. Facolta´Di Economia Universita´Di Bologna Sede Di Forli: Bologna, 2008

A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in Euro-pean Policies. Guidelines for European policy makers: http://www.wiseproject.eu/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=24&&Itemid=27

A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in Euro-pean Policies. National Cross Cutting Reports.

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry