asiantuntijaopas 8/2012

16
AsiantuntijaOpas JULKAISU ON EDITOR HELSINKI OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU | 8/2012 | ILMOITUSLIITE >>4 >>6 >>8 >>13 >>14 Venäjä-koulutuksella suomalaisyritykset ovat oppineet johtamaan paremmin venäläisiä Venäjä vihdoinkin WTO:ssa Identiteetin hallinta mahdollistaa tietoturvan BYOD- eli Bring Your Own Device-aikana Perinteisen BI-raportoinnin aika alkaa olla ohi Energia- tehokkuusasiat uudelle tasolle Vapo Oy:n Jari Kymäläinen & Markus Hassinen

Upload: editor-helsinki-oy

Post on 10-Mar-2016

232 views

Category:

Documents


4 download

DESCRIPTION

Liiketoiminta Venäjällä • Energia • ICT

TRANSCRIPT

AsiantuntijaOpasjulkaisu on EDiToR HElsinki oY:n TuoTTama asianTunTijajulkaisu | 8/2012 | ilmoiTusliiTE

>>4

>>6

>>8

>>13

>>14

Venäjä-koulutuksella suomalaisyritykset ovat oppineet johtamaan paremmin venäläisiä

Venäjä vihdoinkin WTO:ssa

Identiteetin hallinta mahdollistaa tietoturvan BYOD- eli Bring Your Own Device-aikana

Perinteisen BI-raportoinninaika alkaa olla ohi

Energia-tehokkuusasiat uudelle tasolle

Vapo oy:n jari kymäläinen & markus Hassinen

3AsiantuntijaOpas Liiketoiminta Venäjällä

asiantuntijaopas esittelee oman alansa asiantuntijat, jotka kehittävät alan tuotteita ja palveluita sekä auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. kun haluat viestiä yrityksesi

osaamisesta, ota yhteyttä: Valtteri Rantalainen p. 09 4241 2223 | [email protected] asiantuntijaopas on Editor Helsinki oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Valtteri Rantalainen. Taitto: Pirja kärki. Toimittajat: kati knuuttila, maarit Reingoldt, Tero Elsilä. kuvat: matti Rajala, mikael soininen. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki oy | [email protected] p. 09 4241 2222 | www.editorhelsinki.fi | www.editori.fi

Tervetuloa asiantuntijoiden pariin

Markkinointi venäläisille voi pienemmälläkin panostuksella tuottaa huomattavia tuloksia

– Pelkästään venäläisturistien Suomeen vuo-sittain tuomasta miljardista kannattaa kilpail-la, puhumattakaan mahdollisuuksista Venäjän markkinoilla, muistuttaa Mediakolmio Oy:n Venäjän toiminnoista vastaava asiakkuusjoh-taja Katja Keinänen. Venäläisille suunnattuja verkkokauppojakin alkaa syntyä, vaikka logis-tiikassa onkin vielä haasteita.

Huolellinen lokalisointi avainasemassa– Venäläisille on helppo myydä, kun tarjooma on hyvin kohdennettu ja lupaukset pidetään. Markkinointieurolla venäläisille saa usein huomattavasti paremman tuoton, kuin samal-la panostuksella kotimarkkinoille. Viestien ja materiaalien pitää vain olla hyvin lokalisoituja, kotimarkkinoille suunnattujen esitteiden kään-täminen venäjäksi ei riitä.

Mediakolmio lupaa tarjota yrityksille keinot ja kanavat, joilla Venäjän markkinat otetaan haltuun. Aluksi voi lähteä liikkeelle testaamal-la kysyntää Suomeen tulevien venäläisturis-tien keskuudessa. Heillä on tapana suunnitella

Venäläiset arvostavat suomalaista laatua ja luotettavuutta ja pienemmälläkin panostuksella Venäjälle voi saada erittäin hyvän tuoton. Markkinointiviestintä on kuitenkin huolella lokalisoitava ja lupauksista on pidettävä kiinni.

mediakolmion Venäjä-markkinoinnin asiantuntijat aino Voutilainen ja katja keinänen pääsevät lappeenrannassa aitiopaikalta seuraamaan venäläisten kulutustottumuksia.

ostoksiaan ja tutkia vierailukohteiden suosi-tuksia netistä etukäteen. Kannattaa siis näkyä siellä, mistä tietoa haetaan.

Verkko tärkein tiedonhakukanavaMonille suomalaisille yrityksille rajalehdet ovat olleet ainoa tunnettu media venäläisten asiakkaiden tavoittamiseen. Verkko on kuiten-kin Suomeen saapuvalle venäläiselle tärkein tiedonhakukanava ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Venäjällä on omat hakukoneensa ja Face-bookia vastaavat palvelunsa, joilla on jopa 100 miljoonaa käyttäjää.

Markkinoinnin kohdentamiseen ja jaka-miseen on monia mahdollisuuksia. Erilaisia harrasteryhmiä ja tiettyjen brändien faneja löytyy paljon ja heidät voidaan tavoittaa sekä perinteisen display-mainonnan että erilaisten kilpailujen ja viraalikampanjoiden avulla. Ve-näläiset myös jakavat aktiivisesti kokemuk-siaan sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta voi saada suurenkin huomioarvon ilman maksul-lista mainontaa.

– Venäläiset ovat bränditietoisia ja etsivät verkosta mm. vaatteita, elektroniikkaa ja ta-loustavaroita. Suomalaisia elintarvikkeita ar-vostetaan ja erityisesti lapsiin ollaan valmiita panostamaan. Mahdollisuuksia on valtavasti, mutta kanavat ja keinot on aina valittava tuot-teen ja palvelun mukaan. On vain rohkeasti läh-dettävä mukaan, Keinänen sanoo ja kannustaa ottamaan yhteyttä ja sopimaan tapaamisen.

Nopeimmat voivat vielä ehtiä uuden vuoden ja lop-piaisen välisen loma-ajan apajille. MRGwww.mediakolmio.fi

4 AsiantuntijaOpasLiiketoiminta Venäjällä

Koulutus

1 Mihin asioihin Venäjällä toimivat suomalaisyritykset hakevat MIFiltä valmennusta, MIFin toimitusjohtaja Timo Helosuo?

”Venäjällä jo toimivat yritykset hakevat erityisesti tukea ja valmennus-ta kahteen asiaan: Ensinnäkin siihen, miten emoyrityksen strategia ja toimintatapa viedään käytäntöön, niin että yrityksen venäläiset työntekijät alkavat toimia niiden mukaisesti. Tähän liittyen myös siihen, miten johdetaan venäläisiä ja toimitaan tehokkaasti yhteistyössä venäläisten kollegoiden kanssa. Toiseksi siihen, miten markkinointi ja myynti järjestetään Venäjällä.”

2Mihin asioihin Venäjälle vasta aikovat suomalaisyritykset hakevat valmennusta?

”Ne hakevat koulutusta venäläisestä toimintaympäristöstä, kulttuuri- ja toimintatapojen eroista, riskeistä ja niiden hallinnasta. Usein kaivataan myös neuvoa ja apua kontaktien sekä verkostojen luomiseen ja yhteis-työkumppaneiden löytämiseen. Lisäksi esiintymis- ja neuvottelutaidot kuuluvat perustyökalupakkiin. ”

3Millaisia hyötyjä ja vaikutuksia MIFin Venäjä-valmennuksilla on ollut?

”MIFin Venäjä-koulutusten kautta suomalaisyritykset ovat oppineet johtamaan paremmin venäläisiä. Lisäksi ne ovat luoneet hyödyllisiä kontakteja viranomaisiin ja satoihin yrityksiin Venäjän eri alueilla.”

4Mitä uutta MIF tuo Venäjällä onnistumisen tueksi?

”Uutta on entistä laajempi kokonaisuus. Koulutustarjontamme kattaa niin käytännön kansainvälistymisstrategian, liiketoiminnan aloittami-seen tarvittavat taidot kuin venäläisen organisaation kanssa toimimi-sen käytännöt ja viestinnän.”

5Mistä kasvuhaluisen yrityksen on vielä hyvä tietää?

”Venäjällä jo toimivien suomalaisyritysten toiminta keskittyy useim-miten vain lähialueille Pietariin, Leningradin alueelle ja Moskovaan. Samaan aikaan Venäjän voimakkaasti kehittyvät suurkaupungit Keski-Venäjällä, Uralilla ja Siperiankin puolella ovat nopeassa kasvussa ja suuren mielenkiinnon kohteina. MIF tarjoaa mahdollisuuksia tutustua näihin alueisiin ja auttaa toiminnan aloittamisessa.”

Autamme sekä Suomeen keskittyneitä että globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä ja organisaatioita menestymään. Venäjä on yksi keskeinen painopistealueemme, Management Institute of Finlandin toimitusjohtaja Timo Helosuo sanoo.

kuva

: Öm

er a

car

Mikä on MIF?• Johtamiseen,viestintäänja

kansainväliseen bisnekseen erikoistunut koulutus- ja kehittämisyhtiö

• Syntyi2012Fintran,Inforinja jTo:n yhdistyessä

• Valmennuksissajaohjelmissa vuosittain 30000 osallistujaa

• 7toimipistettäSuomessa, 1 Pietarissa

• Valmennuksiayli50maassa Tutustu palveluihin

osoitteessa www.mif.fi

Kuinka MIF auttaa yrityksiä menestymään Venäjällä?

5AsiantuntijaOpas Liiketoiminta Venäjällä

Koulutus

Runsas vuosi sitten kiinteistösijoitusyhtiö Spondalla oli monille länsimaisille yrityksille tyypillinen haaste: kuinka vahvistaa yrityksen arvojen mukaista toimintaa Venäjällä? Kehittä-misstarttina toimi MIFin valmennus yrityksen henkilökunnalle.

– Valmennuksessa lähdettiin liikkeelle siitä, mitä arvot ylipäätään tarkoittavat. Osoittautui, että venäläiset ymmärtävät arvot hyvin toisella tavalla kuin suomalaiset. Toisaalta, valmennus oli hyödyllistä myös niille muutamalle suoma-laiselle, jotka siihen osallistuivat. Ajatusmalli-en ja käyttäytymisen muuttamiselle oli tarvet-ta puolin ja toisin, Spondan liiketoimintajohtaja Sirpa Sara-aho muistelee.

Sponda on hyödyntänyt MIFin valmennuksia myös uuden asiakkuusajattelun juurruttamiseksi Venäjällä. Sara-ahon mukaan valmennuksessa olennaista oli asennemuutoksen aikaansaaminen.

– Valmennus auttoi muun muassa hiffaa-maan, mitä asiakkuus tarkoittaa ja miten tärkeä asiakas meille on. Vuokralainenhan on se, joka viimekädessä maksaa spondalaisten palkat.

antaa työkaluja onnistumiseen Venäjällä Onnistuminen Venäjällä vaatii usein ajattelu- ja toimintatapojen muutosta – niin yrityksen venäläisiltä työntekijöiltä kuin suomalaisilta. Suomalaisten pinttyneet käsitykset tai mahdollisuuksien heikko tuntemus voivat olla menestyksen esteitä, joita ei aina edes huomaa. Muun muassa näihin haasteisiin pureudutaan Management Institute of Finlandin Venäjä-valmennuksissa.

ajatusmallien ja käyttäytymisen muuttamiselle oli tarvetta puolin ja toisin.

Sara-ahon mielestä yksittäinen koulutus toimii hyvänä starttina, mutta ei yleensä yksin riitä Venäjällä.

– Koulutuksia pitäisi järjestää säännöllisin väliajoin, jotta asioita voi myös kerrata. Lisäksi muutoksien juurruttaminen vaatii, että koulu-tuksesta saadut työkalut otetaan käyttöön ar-kipäivässä.

Hyötyä myös virkamiehilleItäisen Tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso osallistui MIFin RUSFIN Partnership -ohjel-maan, jossa joukko suomalaisten idänviennin ja logistiikkayritysten edustajia tutustui ja neuvotteli alan toimijoiden kanssa Venäjän Je-katerinburgissa ja Kazanissa. Kivilaakso kokee erittäin hyödylliseksi sekä keskustelut venä-

läisten että ohjelmaan osallistuneiden suoma-laisten kanssa.

– Ymmärrän Venäjän viejä- ja kuljetusasiakkai-den tarpeita nyt paremmin. Osallistujien joukossa oli monia kokeneita Venäjän-kävijöitä. Heiltä saa-miani kokemuksia ja neuvoja voin hyödyntää neu-voessani vähemmän kokeneita Tullin asiakkaita, Kivilaakso kertoo viitaten Tullin pyrkimyksiin madaltaa ulkomaankaupan teknisiä esteitä.

Kivilaakson mukaan koulutus avasi useita Venäjään liitettyjä pinttyneitä käsityksiä, jotka eivät pidä enää paikkaansa.

– Moni asia on kehittynyt, esimerkiksi säh-köiset palvelut. Myös yhteydenottoa virkamie-hiin, kuten venäläiseen tullipäällikköön ei ole syytä enää arkailla. Tosin kommunikointi voi yhä vaatia venäjänkielen hallintaa.

Kivilaakso kertoo saaneensa matkan aikana useita uusia näkökulmia ja kehittämisideoita.

– Voin suositella vastaavia ohjelmia kaikil-le virkamiehille, jotka ovat tekemisissä ulko-maan-, Venäjän-kaupan tai liikenteen kanssa. Ilari Hylkilä | www.mif.fi

Autamme suomalaisorganisaatioita menestymään Venäjällä – ja venäläisiä niin Venäjällä kuin Suomessa!

osallistujista arvioi kehittyneensä valmiuksissa menestyä kv. liike-elämässä ja urakehityksessä

osallistujista arvioi yrityksensä saaneen arvokkaita verkostoja, joita hyödyntää jatkossa

Tuloksista olemme nöyrän ylpeitä! • Tutustu: mif.fi/palvelumme-venajalla Kysy tarjousta: Tuija Eloranta, [email protected], tel. +358 207 220 523

* Bachelor’s Thesis, Kokkonen, K., Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Degree Programme in International Business 2012, Assessing the Effectiveness of the FINRUS Partnership –Program. FINRUS Partnership –ohjelmassa valmennamme nuoria venäläisiä johtajia.

Liiketoiminta Venäjällä6 AsiantuntijaOpas

Venäjä oli viimeinen merkittävä talous Maa-ilman kauppajärjestön ulkopuolella. Venäjän liittymisen jälkeen WTO:n jäsenet kattavat jo 97 prosenttia maailman kaupasta.

Venäjän kasvavat kulutusmarkkinat ovat entistä houkuttelevammat, kun Venäjästä tulee WTO-jäsen. Maailmanpankki on ennustanut, että Venäjän talous voisi WTO-jäsenyyden ansiosta kasvaa yli 3 % lyhyellä aikavälillä ja noin 11 % pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Venäjän tuonti kasvaisi 6-10 % lyhyellä aikavälillä ja 20-30 % pitkällä aika-välillä verrattuna tilanteeseen ennen WTO-jäsenyyttä.

Kuluttajat hyötyvätLyhyellä tähtäimellä suurimman hyödyn li-sääntyneestä kilpailusta saavat kuitenkin ve-näläiset kuluttajat. Kaupan vapautuessa tuo-tevalikoima monipuolistuu ja hinnat alenevat. Merkittävimmät muutokset tulevat näkymään tuotteissa, joissa tuontitulli on ollut erityisen korkea. Näihin kuuluvat monet lääkkeet ja osa elintarvikkeista ja kodintekniikasta. Tällä het-kellä peräti 3500 tuotteen tuontitulli on vähin-tään 15 %. Siirtymä-ajan jälkeen tällaisten suo-

Venäjä – vihdoinkin WTO:ssaVenäläiset tunnetaan vaativina neuvottelukumppaneina. WTO:n jäsenyysneuvotteluissa he kuitenkin löivät kaikkien aikojen ennätyksen: tie sopimukseen kesti 18 vuotta. Suomelle Venäjän WTO-jäsenyys on erittäin hyvä uutinen. Venäjän matka WTO:n jäseneksi alkoi huhtikuussa 1994 ja päättyi elokuussa 2012, kun maan WTO-jäsenyys astui voimaan.

jattujen tuotteiden listalle jää alle 500 tuotetta. Niiden joukossa on joitakin tekstiili- ja nahka-tuotteita. Lisäksi kotimaista autoteollisuutta on haluttu suojata, joten henkilö-autojen tullit laskevat asteittain seitsemän vuoden aikana, lopullinen tullitaso on 15 %.

Suomi hyötyySuomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä kahdella tavalla: yhtäältä viennin kasvumah-dollisuuksien, toisaalta Venäjän investointi-ilmapiirin parantumisen kautta. Venäjä oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin

lähde: suomen tulli www.tulli.fi ja Venäjän WTo-liittymissopimus www.wto.org. * ”WTo-hyöty” on laskettu nykyisen ja WTo-jäsenyyden lopullisten tuontitullitariffien erotuksena suhteessa viennin arvoon 2011. Tariffimuutos on laskettu tuoteryhmittäin, joten tulos ei ole tarkka, vaan suuntaa antava.

Elintarvikkeet ___________________________ 368 _________ 20 Paperi ja pahvi __________________________ 490 _________ 25 Koneet ja laitteet ________________________ 1058 _________ 45 Sähkökoneet ja laitteet ____________________ 589 _________ 25 Kuljetusvälineet _________________________ 237 _________ 11 Öljytuotteet _____________________________ 256 _________ 13 Kemialliset tuotteet _______________________ 860 _________ 40 Metallituotteet __________________________ 422 _________ 21 Muut tuotteet __________________________ 1053 _________ 50

SuOMEn VEnäjän-VIEnTI jA WTO-HYöTY *

Viennin arvo 2011

milj. €

Tullitariffi-muutoksen

hyöty milj. €

Kaikki asiantuntijat ja lisätietoa verkossa: www.editori.fi

Markinvest Oy on vuonna 1985 perustettu liik-keenjohdon ja markkinoinnin konsultointiin keskittyvä yritys. Tällä hetkellä sen toiminta suuntautuu 100 prosenttisesti entisen Neu-vostoliiton markkinoille ja se toteuttaa muun muassa suomalaisten ja ulkomaisten yritysten Venäjän kauppaan vaadittavia sertifiointipro-sesseja vankalla ammattitaidolla.

– Aikanaan Venäjän kauppa tuli osaksi toi-mintaamme, kun tavoitteenamme oli kansain-välistyä tulevan Euroopan Unionin alueella, mutta tuolloin Neuvostoliitto hajosi. Silloinen Venäjän vientiin erikoistunut asiakasyrityk-semme tiedusteli kiinnostustamme hoitaa yri-tyksen asioita Venäjällä, kertoo toimitusjohtaja Pekka Peltonen.

Venäjällä operoitaessa on hyötyä varmasta ja luotettavasta kumppanista

uusissa määräyksissä erilaisia tulkintojaPekka Peltonen nostaa suomalaisten yritysten suurimmaksi haasteeksi itänaapurissa vaihtele-vat tavat tulkita määräyksiä, kuten uuden Tullilii-ton sertifioinnit ja tullaukseen liittyvät tulkinnat.

– Epävarmuuden sietäminen on ominaisuus, jota Venäjän markkinoilla tarvitaan. Siksi on hyvä toimia markkinat tuntevan tahon kanssa.

Viime vuosina entisen Neuvostoliiton alu-eella on tapahtunut muutoksia. Venäjän not-kahdettua Kazakstanista on tullut merkittävä vientimaa Markinvestille. Maassa investoidaan energia-alaan sekä kaivosteollisuuteen ja toi-mittajia on eri puolilta maailmaa. Tämä on nä-kynyt Markinvestin sertifiointityössä Suomen ja Euroopan lisäksi Australiaa ja Intiaa myöten.

Tieto vuosien aikana karttuneesta kokemuk-sestamme ja kulttuurintuntemuksestamme on kiirinyt laajalle. Venäjällä neuvoteltaessa koros-tuvat henkilökohtaiset suhteet. Siksi neuvotte-luihin kannattaa lähteä luotettavan kumppanin kanssa, Pekka Peltonen toteaa. KKn

1990-luvulta lähtien sertifiointeja järjestänyt Markinvest huolehtii prosessin toteutumisesta avaimet käteen -periaatteella. Peltosen mukaan sertifikaatin saaminen riippuu kyseessä olevan tuotteen sertifioinnin vaatimuksista ja määrä-yksistä ja yrityksen valmiudesta tehdä tarvitta-vat toimenpiteet.

Pekka Peltosella on vuosikymmenten kokemus entisen neuvostoliiton alu-eelle suuntautuvasta vientiteollisuudesta.

7AsiantuntijaOpas

Venäjä on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi vientimaaksi. Monissa yrityksissä mietitäänkin naapurimaan markkinoille menoa, mutta mistä pi-

täisi lähteä liikkeelle? Onko tuote markkinoille sopiva? Minkälainen on kilpailutilanne? Kuin-ka siellä toimitaan? Vaikka liiketoimintakult-tuuri on erilaista, ei mystisen idän ja kielimuu-rin tarvitse olla este.

– Pelätä ei tarvitse, mutta ammattilaisia kan-nattaa kuitenkin hyödyntää perusvirheiden vält-tämiseksi, sanoo toimitusjohtaja Taina Kalintiv Venäjän ja IVY-kaupan myynti-, markkinointi- ja valmennuspalveluja tarjoavasta Sarus Oy:stä.

Sarus ei ole ainoastaan konsulttitoimisto. Yrityksen palveluissa on kyse ennemminkin konsultoivasta myynti- ja markkinointityöstä: markkinakartoituksista kumppaneiden hakuun ja neuvottelutukeen sekä markkinointimateriaa-lien lokalisoinnista vientimyynnin toimenpitei-siin. Sarus toimii Venäjän lisäksi Valko-Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueilla, joissa on myös paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Saruksen asiantuntijoilla on vahva idänkau-pan kokemus ja hyvät suhdeverkostot, joiden

Venäjän kauppaa ei pidä pelätä – ammattilainen auttaa välttämään sudenkuopat

septien, yritysbrändin ja myyntiargumenttien lokalisoinnin täytyy olla kunnossa. Yrityksen pienuuskin pitää osata kääntää vahvuudeksi, koska Venäjällä mittakaava on suurempi.

Sarus kannustaa suomalaisia yrityksiä kat-somaan avoimin mielin idän markkinoille.

– Vienti alueelle kasvaa koko ajan ja kysyn-tää on monella alalla. Yritysten kannattaa ai-nakin selvittää mahdollisuutensa Venäjän ja IVY-maiden markkinoilla, sanoo Kähärä. TE www.sarus.fi

avulla oikeat ovet aukeavat.– Olemme käytännön vientityön lisäresurssi

yrityksille, joilla ei ole kokeneita ja kielitaitoi-sia idänkaupan ammattilaisia. Voimme toimia asiakkaidemme markkinointi- ja vientitiiminä ennen kuin yritys palkkaa omaa väkeä, sanoo projektijohtaja Pia Kähärä.

Kulttuurin tuntemus tärkeätäIdänkaupassa suhteiden luomiseen pitää pa-nostaa henkilökohtaisilla tapaamisilla. Vanha oppi siitä, että ensin täytyy myydä itsensä ja sit-ten vasta tuotteensa, pätee erittäin hyvin. Hyvä kielitaito ja kulttuurin tuntemus ovat tärkeitä, koska asiakastapaamisissa on osattava tulkita ”rivien välistä”.

– Kohdemarkkinoillamme parhaaseen tu-lokseen pääsee venäjän kielellä, vaikka englan-nillakin pärjää joskus, kiteyttää Kalintiv.

Suomalainen laatumielikuva ”Made in Fin-land” on brändi. Tuotteen ja yhteistyön hyö-dyt pitää kuitenkin osata myydä asiakkaalle ja partnerille, koska venäläiset ovat piinkovia ostajia. Valmistautumattomana Venäjälle ei kannata lähteä. Perusasioiden kuten tuotekon-

Asiantuntijat toimitusjohtaja Taina kalintiv ja projektijohtaja Pia kähärä sarus oy:stä.

Liiketoiminta Venäjällä

kuva

: mik

ael s

oini

nen

vientimarkkina, ja WTO-jäsenyys parantaa vientiyritysten asemaa suhteessa kotimaan toimijoihin. Suomalaiset yritykset hyötynevät myös investointeihin liittyvien esteiden vähen-tämisestä. Suomalaiset ovat sijoittaneet Venä-jälle jo yli 10 miljardia euroa ja monet yritykset suunnittelevat lisää investointeja.

Venäjän-vientimme arvo oli viime vuonna yli viisi miljardia euroa. Suurin tavararyhmä ovat koneet ja laitteet, jotka kattavat noin kol-manneksen viennistä. Toiseksi tärkein ryhmä ovat kemianteollisuuden tuotteet, jotka katta-vat noin viidesosan viennistä. Paperin ja pah-vin osuus on vajaat 10 % ja metalliteollisuuden osuus on alle 10 %. Elintarvikkeiden vienti on viime vuosina ollut kovassa nousussa ja kattaa nykyään jo 7 % Venäjän-viennistämme. Venäjä on elintarviketeollisuudelle tärkein vientimaa.

Suomen hyödyt WTO:n tullitariffimuutoksistaNykyisellä vientirakenteella Suomi voi hyö-tyä Venäjän alennetuista tuontitulleista yli 250 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa lähes viittä prosenttia Venäjän-vientimme arvosta. Osa hyödystä siirtyy kaupalle ja kuluttajalle, ja kokonaisuutena kilpailuetu on merkittävä. Suomen tavaraviennissä Venäjän tuontitullien

taso on tällä hetkellä keskimäärin 9,6 %. Uu-sien WTO-sitoumusten toteuttamisen jälkei-nen tullitaso laskee nykyisen vientirakenteen perusteella noin 5 %:iin. Siirtymäajat vaihte-levat, mutta suurin osa tullitariffimuutoksista toteutuu 3-5 vuoden sisällä. Suurimmat hyödyt kohdistuvat kemianteollisuuteen, paperiteol-lisuuteen ja elintarviketeollisuuteen, joiden tuontitullitariffit laskevat suhteellisesti eniten. Koneiden ja laitteiden tullitariffimuutokset ovat pienemmät, mutta hyöty on silti merkit-tävä.

Palvelumarkkina avautuu...Osana WTO-sopimusta Venäjä on myös sitou-tunut avaamaan palvelusektorinsa ulkomaisil-le sijoittajille. Suomalaiset yritykset ovat Ve-näjällä aktiivisia muun muassa konsultoinnin, vähittäiskaupan, rakennuspalvelujen ja logis-tiikan aloilla. Ulkomaisten sijoittajien rajoituk-set poistuvat telekommunikaatio-, kuljetus-,

jakelu-, rakennus-, ympäristö- ja matkailupal-velujen aloilta sekä osittain myös pankki- ja va-kuutusalalta. Telekommunikaatioalalla sadan prosentin ulkomaalaisomistus sallitaan neljän vuoden kuluttua, vakuutusalalla yhdeksän vuoden kuluttua. Pankkialalla ulkomaisten yri-tysten toimintaa rajoitetaan jatkossakin, niiden osuus markkinoista ei saa ylittää 50 prosenttia ja keskuspankin lisenssi on pakollinen.

... ja tekijänoikeudet kohentuvatWTO-jäsenyyden myötä parannuksia odote-taan myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan. Suomalaisetkin yritykset ovat valittaneet Ve-näjän heikosta tekijänoikeuksien suojasta, ja vuosien mittaan on käyty useampia oikeuskä-sittelyjä väärinkäytöksistä. WTO ei suoranai-sesti vaikuta kansalliseen oikeusjärjestelmään, mutta se tuo mukanaan kansallisen suosituim-muuskohtelun ja riitojenratkaisumekanismin. Venäjä on viime vuosina parantanut omaa tekijänoikeuslakiaan ja sitoutunut Pariisin ja Bernin kansainvälisiin sopimuksiin, mutta heikko oikeusjärjestelmä ja tuomioistuinten kyseenalainen objektiivisuus aiheuttavat vielä ongelmia.

lähde: Erityisasiantuntija lena sjöblom, [email protected]

suomi voi hyötyä Venäjän alennetuista tuontitulleista yli250miljoonaaeuroavuodessa.

8 AsiantuntijaOpasEnergia 8 AsiantuntijaOpas

Vähemmällä enemmän – energiatehokkuutta ympäristöarvot huomioiden

sopivat lämmöntuotanto-ratkaisut räätälöidään paikkakohtaisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan.

Vapo Oy on suomalainen bioenergian tuotan-toon ja jakamiseen keskittyvä yritys, joka on jo 70 vuoden ajan tehnyt ainutlaatuista työtä energiansaannin turvaamiseksi sekä Suomes-sa että ulkomailla Ruotsissa ja Baltian maissa. Vapo on Euroopan suurimpia sahateollisuus-yrityksiä ja maailman mittakaavassa merkit-tävän kokoluokan turveteollisuusyritys, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat energiaturpeen li-säksi myös kasvu- ja ympäristöturpeet.

Vapon energia-asiakaskuntaan kuuluu sekä yksityisasiakkaita, kunnallisia asiakkaita että teollisia toimijoita. Suomen mittakaavassa Vapo on tänä päivänä kolmanneksi suurin pääosin kotimaisia polttoaineita käyttävä läm-möntuottaja.

– Ykkösprioriteettimme on aina asiakkai-demme energiansaannin turvaaminen kaikis-sa olosuhteissa. Tämän ohessa energiatehok-kuus ja sen kasvattaminen on tärkeällä sijalla toiminnassamme, kertoo liiketoimintajohtaja Markus Hassinen.

Energiatehokkuusasiat uudelle tasolleHassinen ja energiaomaisuuden kehitys-päällikkö Jari Kymäläinen ovat molemmat työskennelleet vuosia sekä kotimaisissa että kansainvälisissä energia-alan projekteissa. Va-possa he ovat työskennelleet vuoden verran. Tänä aikana yritykseen on rekrytoitu juuri

As

iant

unti

jajari Kymäläinen kehityspäällikkö

Markus Hassinenliiketoimintajohtaja Vapo Oy

energiatehokkuussektorin osaajia ja käynnis-tetty useita uusia projekteja, joiden tarkoitukse-na on tehdä lämmöntuotannosta, -jakamisesta ja sovellettavista lämpöratkaisuista paremmin asiakkaita palvelevia, kustannustehokkaita ja entistä ympäristöystävällisempiä.

– Energiatehokkuusasiat viedään uudelle ta-solle. Tarjoamme ja kehitämme myös uusia rat-kaisuja, jotka ovat hyödyllisiä sekä asiakkaille että Vapolle. Etsimme jatkuvasti uusia toimin-tamalleja ja teemme asiakkaidemme kanssa yhteistyötä, jotta löydämme juuri heille sopivat ratkaisut, Jari Kymäläinen toteaa.

Vapon keinot energiatehokkuuden lisäämi-seksi ovat yhtiön kokeneet ja osaavat työnteki-jät, systemaattiset toimintaprosessit, kehitty-neet järjestelmät sekä työkalut, joiden avulla lämmöntuotantoa ja -jakelua seurataan ympä-rivuorokautisesti.

– Tietysti on otettava huomioon, että teho-kas tuotanto ja jakelu eivät yksin riitä. Energia-tehokkuuden lisäämiseksi on käytössä oltava kunnossa olevat laitteistot. Nämä tekijät yhdes-

sä takaavat asiakkaidemme lämmönsaannin, Jari Kymäläinen sanoo.

Kattava palveluverkosto asiakkaan tukena

Vapo on yritys, joka huomioi tarkoin toimin-tansa vaikutukset ympäristöön. Seuraavien vuosien aikana tiedossa on mittava määrä in-vestointeja, joiden tarkoituksena on ympäristö-näkökulmasta katsottuna parantaa prosesseja polttoaineketjun alkupäästä aina yksittäiselle lämmönkuluttajalle asti. Myös uusien läm-möntuotantomuotojen soveltuvuutta kauko-lämmöntuotantoon selvitetään.

– Vaikka turve ja puu ovat tällä hetkellä ja myös jatkossa tärkeällä sijalla lämmöntuo-tannossamme, olemme kaiken aikaa avoimia uusille lämmitysmuodoille. Näitä ovat esimer-kiksi lämpöpumput ja aurinkoenergia, Jari Ky-mäläinen linjaa.

Sopivat lämmöntuotantoratkaisut räätälöi-dään Hassisen ja Kymäläisen mukaan paik-kakohtaisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Tässä tukena on yrityksen koko maan kattava palveluverkosto.

– Henkilökuntaamme kuuluvat polttoaineen-tuotannon ja lämmöntuotannon moniosaajat omaavat hyvän paikallistuntemuksen, josta on etua energiaratkaisuja tehtäessä. Tämä mahdol-listaa asiakkaillemme nopean avun mahdollisis-sa ongelmatilanteissa, Hassinen toteaa. KKn

Vapo Oy panostaa tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantamiseen ja etsii perinteisten lämmöntuotantotapojen rinnalle uusia ratkaisuja.

kuva

: mat

ti Ra

jala

9AsiantuntijaOpas Energia

– Energiatehokkuus on aivan loistava liike-toimi. Näin toteaa yksikönjohtaja Hille Hyy-tiä Motivasta. Motiva on asiantuntijayritys joka edistää materiaalin ja energiatehokkuu-den kestävää käyttöä. Se tekee yhteistyötä yritysten, toimialaliittojen ja ministeriöiden kanssa.

Hyytiä esittää seuraavan esimerkkilaskel-man valossa energiatehokkuuden lisäämisen hyötyä yrityksen liiketoiminnalle:

– Ajatellaan, että yrityksen liikevaihto on 100 miljoonaa euroa ja sen tulos on viisi miljoonaa euroa. Samaan aikaan energialasku on 10 mil-joonaa euroa. Kun energialaskuun saadaan syntymään säästöä miljoonan euron edestä, liiketoiminnan tulos kasvaa 20 prosenttia. Ja tämä on täysin realistinen laskelma. Olen va-kuuttunut, että nämä riippuvuussuhteet kiin-nostavat sijoittajia nykyistä enemmän, Hyytiä sanoo.

Energiatehokas Herrala Talot näyttävästi mukana Hyvinkään asuntomessuilla

Herrala Talojen tarkkaan harkituista ja huolella suunnitelluista talopa-keteista muodostuu rakentajalle ekologinen ja energiatehokas koti.

Mallia näyttää passiivitalon vaatimukset täyttävä ja viimeistä piirtoa myöten tyylikäs KivenHerra, joka on yksi Hyvinkään Asun-tomessujen näyttävimmistä kohteista.

– Matalaenergia- ja passiivirakentaminen ovat tätä päivää. Herrala Taloilla matala-energiataloja on rakennettu jo jonkin aikaa ja passiivitalojakin viimeiset pari vuotta, myyntipäällikkö Kimmo Kurki kertoo.

Kurjen mukaan Herrala Talojen passiivi-taloilla on ollut tasaisesti kysyntää. Erittäin

vähän energiaa kuluttavan passiivitalon seinä-rakenteessa on noin puolet enemmän eristettä tavalliseen omakotitaloon verrattuna.

– Talon energiankulutus, lämmitys- ja jääh-dytystarve on määritettävä tapauskohtaisesti, joten suunnittelun on oltava kokonaisvaltaisesti energiatehokkuutta tukevaa jo luonnosvaihees-ta lähtien. Talon tiiveys on äärimmäisen tärke-ää, sillä loppujen lopuksi taloa voidaan kutsua passiivitaloksi vasta vaipan tiiveysmittausten ja energiakulutuksen seurannan jälkeen.

KivenHerran lämmöneristyksestä huolehtii markkinoiden kärkeä edustava Isover-eriste ja tiiveydestä Intellon kosteutta tasaava höyryn-sulkumuovi, joka pitää rakenteet taatusti toi-mivina. Lämmöneristyksen täydentävät Pihlan hybridi-ikkunat ja Kaskipuun Thermo-ovet.

Lopputuloksena on lämmin, tiivis, hengit-tävä ja turvallinen koti. TARu SCHRODERuS www.herrala-talot.fi

Energiatehokkuuteen panostaminen synnyttää aina säästöjä.

Energiatehokkuus on tuottavaa liiketoimintaa

– Hyvä piirre on se, että yritykset ovat huoman-neet että tiukkoinakin taloudellisina aikoina on mahdollista tehdä energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä, jotka eivät vaadi investointeja.

Haasteita suunnittelutoimistoille ja laitevalmistajilleYrityksen energiatehokkuus ei parane itsestään. Tällä hetkellä useat tehtaat alkavat olla iäkkäitä ja niiden laitteistot ja koneet vaativat investoin-teja. Hyytiän mukaan parempaan energiatehok-kuuteen pyrkiviä ratkaisuja on tarkoituksen-mukaista toteuttaa samalla kun koko prosessia uusitaan. Avain onnistuneeseen lopputulokseen on perusteellisessa suunnittelussa.

– Itse peräänkuulutan suunnittelutoi-mistojen roolia ja osaamista. Suunnitteluun kannattaa panostaa. Suunnittelijoiden on pe-rehdyttävä kyseiseen kohteeseen ja sen ener-giatehokkuuden maksimointiin. Mielessä on pidettävä koko laitteiden ja koneiden elinkaa-ren aikana syntyvät kustannukset sen sijaan, että huomiota kiinnitetään ainoastaan niiden hankintahintoihin. Energiatehokkkuuden huomioiminen suosii taitavia laitevalmistajia.

Jo nyt löytyy valmistajia, jotka ovat lähteneet liikkeelle uudella osaamiskärjellä energiate-hokkuuteen keskittyen.

Suomessa on jo pitkään keskitytty yritysten ympäristöasioihin, joskin ympäristöinvestoin-nit nähtiin aikoinaan ainoastaan turhina kus-tannuksina. Energiatehokkuuden osalta tilan-ne on toinen. Hyytiän mukaan yrityksissä on ymmärretty, että energiatehokkuuteen panos-taminen synnyttää aina säästöjä.

Yrityksen energiatehokkkuuden lisäämisek-si yrityksen johdon on oltava kiinnostunut ja si-toutunut asiaan. Onnistuminen vaatii riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja. Hyytiä korostaa, että kun energiatehokkuuteen suun-natut rahat korvamerkitään, ei pääse synty-mään tunnetta, että ne on otettu pois yrityksen muista toiminnoista. Asennemuutoksella ja uusilla kehittyneillä käytännöillä on saavutet-tu erinomaisia tuloksia työturvallisuudessa. Samoin edeten on paljon saavutettavissa ener-giatehokkuudessa.

– Energiatehokkuuden johtaminen on tänä päivänä johtamisen keskeinen osa-alue, ja tällä saralla suomalaiset energiavaltaisen teollisuu-den ja energiatuotannon yritykset ovat maa-ilman kärkeä. Onnistuminen vaatii jatkuvia ponnisteluja, Hyytiä toteaa. KKn

Säästöt syntyvät suunnitellen ja johtaen.

Lue myös! asiantuntijakanava editori.fi: martti kätkä, Teknologiateollisuus ry – uusi energiatehokkuusdirektiivi luo haasteita energiateollisuuden yrityksille

11AsiantuntijaOpas Energia / ICT

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti helmikuussa 2012 Cleantechin strate-gisen ohjelman. Ohjelman taustalla on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen

ohjelmaan sisältyvä kirjaus, jonka mukaisesti cleantech-liiketoiminta on yksi Suomen elin-keinopolitiikan painopistealueita. Ohjelman strateginen johtaja on dosentti Mari Pantsar-Kallio, joka on toimnut 17 vuoden ajan ympäristöalan johto- ja asiantuntijatehtävissä.

– Cleantechin strategisen ohjelman toteutta-misessa ovat mukana kaikki ministeriöt ja nii-den alaiset organisaatiot, kuten Tekes, Finpro ja VTT.

Ohjelman painopistealueiksi on määritel-ty cleantechin juurruttaminen eri hallinnon aloille ja niiden strategioihin, parhaiden koti-markkinoiden luominen kansainvälistymiseen pyrkiville yrityksille ja yritysten kasvun vauh-dittaminen kansainvälistymisen avulla.

Suomi tähtää cleantechin käytön kärkimaaksi

kuva

: lom

a Gr

aphi

cs o

y

Lisää liikevaihtoa ja työpaikkojaHallituskauden ajan jatkuva ohjelma keskittyy kahden ensimmäisen vuoden ajan cleantech-sektoria tukevan toimintaympäristön kehittä-miseen. Lisäksi esillä ovat energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisen kaivosteollisuuden edistäminen.

– Ohjelman tavoitteena on lisätä yritysten liikevaihtoa ja luoda Suomeen 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Clean-tech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto halu-taan kaksinkertaistaa vuoteen 2018 mennessä. Kyseessä on iso haaste, Pantsar-Kallio toteaa.

Pantsar-Kallio listaa energiatehokkuuden ohessa suomalaisen cleantech-sektorin vahvuuk-siksi puhtaan energian tuotannon, vesi- ja jäte-huollon sekä resurssitehokkaat teolliset prosessit.

– Energiatehokkuus on maailmanlaajuisesti no-peiten kasvava cleantechin osa-alue. Esimerkiksi ICT:n hyödyntäminen energiatehokkuuden saral-

la avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yrityksil-le, ja tällä hetkellä ICT-osaajia on runsaasti mark-kinoilla. Tämä sektori onkin Suomen vahvuus ja mahdollisuus kansainvälisillä markkinoilla.

ICT-sektorin ohessa Suomessa on Mari Pantsar-Kallion mukaan vahvaa osaamista ta-lonrakentamisessa.

– Nollaenergiatalot ovat energiatehokkuutta parhaimmillaan. Talot eivät vaadi ulkopuolis-ta lämmitystä, vaan lämpö kerätään talteen ja lisäksi hyödynnetään esimerkiksi aurinkopa-neeleja ja maalämpöä. Tämä on merkittävää kehitystä, sillä Euroopassa rakennuksissa käy-tetään 40 prosenttia kaikesta energiasta.

nopeutta ympäristölupien hakujärjestelmäänKaivosteollisuus ja siihen liittyvät ratkaisut ovat tällä hetkellä Suomessa akuutti asia.

– Kyseessä on yksi harvoista Suomen vah-voista kasvualoista. Tarvitaan energiatehok-kaita ratkaisuja prosesseihin ja muun muassa veden käsittelyyn ja kierrätykseen. Tavoitteena on prosessien tehostaminen ja se, ettei ympä-ristöön karkaa haitallisia aineita.

Edelleen kaivostoimintaan viitaten Mari Pant-sar-Kallio kaipaa uudistusta ympäristölupien hakujärjestelmään. Nopeasti kehittyvät maail-manmarkkinat eivät odota vuosien ajan kestävän lupaprosessin valmistumista, vaan vaarana on, että uudet innovaatiot vanhentuvat ja ulkomaiset investoijat suuntaavat muualle. KKn

Kotimaisia kokonaisratkaisuja verkkokauppaanNethit Oy sijoittui 21.11. julkaistun Deloitten Technology Fast 50 -listauksessa kahdeksanneksi.

jari anufrijeff on nethit oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Vuonna 2002 perustettu verkkokauppaohjelmistota-lo Nethit Oy toimittaa asiakkailleen ratkaisuja moni-kanavaiseen myyntiin. Toimitusjohtaja Jari Anufri-jeff kuvaa ohjelmistoa yhtenäiseksi verkkokauppa-, kassa- ja toiminnanohjausjärjestelmäksi, jonka mo-duulit skaalataan asiakkaan tarpeen mukaan. Nethi-tin asiakaskunta koostuu tukku- ja vähittäiskaupan toimijoista, ja se tekee tiivistä yhteistyötä Suomen Kassajärjestelmä Oy:n kanssa toimittamalla asiak-kailleen SKJ Business -verkkokauppaohjelmistoa.

– SKJ Business -ohjelmiston kantavana ideana on ollut se, että kaikki data käsitellään yhdessä ohjel-mistossa keskitetysti. Näin turha käsityö voidaan välttää. Yhdestä järjestelmästä on hyötyä, jos asi-akkaalla on monta myyntikanavaa, koska ohjelmis-tomme ratkaisee tuote-, varasto-, ja asiakashallin-nan ongelmat, Anufrijeff sanoo.

Nethit ei ole toimitusjohtajansa mukaan pelkkä teknologian toimittaja, vaan yritys antaa asiakkail-leen konkreettista markkinointitukea ja jatkuvaa

konsultointia, joka hyödyt-tää asiakkaan liiketoimintaa verkkokaupan osalta.

– Olennaista on, että asiakas saa verkkokauppansa toimi-maan mahdollisimman tuotta-vasti, sillä siitä menestyksestä hyötyy myös Nethit. Hinnoit-

telumme on laadittu kuukausimaksuksi, joka muuttuu sopimuksen pituuden ja projektin koon mukaan.

Kotimaisen osaamisen tulosNethitin ohjelmistojen vahvuudeksi Anufrijeff ni-meää niiden vankan kotimaisen laadun sekä sovel-tuvuuden useiden eri toimialojen käyttöön. Tällä hetkellä SKJ liiketoimintajärjestelmää on toimitettu yli 2 800 kappaletta ja siihen liittyvää verkkokauppa-moduulia yli 100.

– Ohjelmistot ovat käytössä sekä isoissa ketjuissa että yksittäisissä kivijalkamyymälöissä. Pystymme räätälöimään asiakasyrityksemme tarpeita vastaa-van kokonaisuuden sen hetkisen tarpeen mukaan ja laajentamaan sitä siinä vaiheessa, kun asiakkaamme liiketoiminta kasvaa, Anufrijeff kuvailee.

Nethit tekee jatkuvaa kehitystyötä uusien innovaa-tioiden saamiseksi markkinoille. Erääksi tällaiseksi Anufrijeff nimeää kauppaliikkeisiin sijoitettavat In-fokioskit, joita käyttämällä kuluttajat voivat tutkia tuotteiden tarkempia tuotetietoja. Markkinoilla Info-kioskit ovat olleet Anufrijeffin mukaan menestys, ja niiden käyttö kasvaa jatkuvasti.

– Tämä on vain yksi esimerkki tekemästämme tuotekehittelystä. Emme halua jäädä polkemaan paikoillemme, vaan mietimme kaiken aikaa miten asiakas voi saada enemmän irti palveluistamme, Anufrijeff toteaa. KKn | www.nethit.fi

12 AsiantuntijaOpasICT Kaikki asiantuntijat ja lisätietoa verkossa: www.editori.fi

kuva

: mat

ti Ra

jala

Lemonsoft Oy on vuonna 2006 perustettu koti-mainen ohjelmistotalo, joka toimittaa asiakkail-leen liiketoiminnan ohjaamiseen ja kehittämi-seen toteutettua Lemonsoft yritysohjelmistoa. Tämän vuoden syyskuussa Lemonsoftin toimi-tusjohtajana aloittanut Jari Rättyä pitää yrityk-sen vahvuuksina kotimaista laatua sekä toimin-nanohjausjärjestelmän monikäyttöisyyttä.

– Pidän hyvän toiminnanohjausjärjestelmän kriteerinä sen laajaa skaalautuvuutta. Silloin käyttäjä pystyy rajaamaan tiettyjä toimintoja myös oman yrityksensä ulkopuolelle ja keskit-tymään oman ydinliiketoimintansa kannalta tärkeisiin asioihin. Meidän ratkaisumme mah-dollistavat sen, että eri käyttäjät pystyvät hyö-dyntämään samaa järjestelmää reaaliaikaisesti, Rättyä kertoo.

Rättyän mukaan tavoitetilana on, että kerran tallennettu tieto siirtyy prosessissa sähköisesti eteenpäin, joka minimoi manuaalisen- ja tup-latyön mitä esimerkiksi usean eri järjestelmän käyttö saattaa vaatia. Näin järjestelmä tukee parhaiten asiakkaan prosesseja.

– Olemme pyrkineet toteuttamaan järjestelmän siten, että se on mahdollisimman toimialariippu-

maton. Asiakasverkostomme onkin hyvin laaja, joka käsittää laajan toimialakirjon. Viime vuosina kasvumme on ollut vahvaa. Tämän vuoden lop-puun mennessä ylittyy 1 000 asiakasyrityksen raja.

uudistuvaa teknologiaa Vaikka Lemonsoftin käyttämä teknologia onkin tuoretta verrattuna moneen muuhun markkinoil-la olevaan toiminnanohjausjärjestelmään, tekee yritys kaiken aikaa kehitystyötä uusien entistä parempien ratkaisujen löytämiseksi.

Raikkaan teknologian ohella Lemonsoft eroaa Jari Rättyän mukaan kilpailijoistaan joustavuu-dellaan. Asiakkaan käyttöön tulevat ratkaisut räätälöidään tilanteen mukaan ja niiden sisältöä voidaan tarvittaessa muokata asiakkaan muuttu-vien tarpeiden mukaan.

– Lähtökohtana työssämme on se, että emme perusta osaamistamme ainoastaan teoriaan, vaan meillä on myös vahvaa substanssiosaamista, jota hyödyntäen pystymme konkreettisesti tukemaan asiakasta, Rättyä toteaa, ja jatkaa:

– Tulevaisuus näyttää valoisalta. Lemonsoft haluaa jatkossakin olla asiakkailleen vahva, luo-tettava ja hyvä kumppani. KKn

Kotimainen toimija asiakkaan tukenaLemonsoftin toiminnanohjausjärjestelmä taipuu moneen.

Asia

ntun

tija jari Rättyä

toimitusjohtajaLemonsoft Oywww.lemonsoft.fi

Suuntaa hakemassaTurbulenttisesta ympäristöstä johtuen oikeaan osuneet strategiset valinnat ovat ICT-alan yrityksille sekä elinehto, että myös haasteellinen tehtävä. Mistä toimialan luonnollista kasvupotentiaalia kannattaa siis hakea?

Palveluiden merkitys yritysten liiketoi-minnassa jatkaa vakaata kasvuaan. Yhä suurempi osuus liikevaihdosta tulee eri-laisen palveluliiketoiminnan tai kulut-tajille suunnattujen palveluiden kautta. Digitaalisen tiedon määrä, saatavuus ja monipuolisuus yhdessä teknologiakehi-tyksen kanssa luovat mahdollisuuksia ai-van uusille, esimerkiksi tilannetietoisille ja käyttäjäkohtaisille palveluille. Palvelui-den merkityksen ja kysynnän kasvaessa,

kasvaa myös uuden teknologian kysyntä ja kehitystarve. Uudet käyttöliittymät, tiedon semanttisen mallintamisen hyö-dyntäminen tai vaikkapa pilvipalvelu-arkkitehtuuriratkaisut nousevat näissä pohdinnoissa korkealle.

Kuluttajapalveluiden ohella mer-kittävä kasvupotentiaali löytyy ICT-ratkaisuiden tehokkaammasta hyö-dyntämisestä muiden alojen yritysten toiminnan tehostamisessa ja kilpailuky-vyn lisäämisessä. Uutta tai jo koeteltua ICT-teknologiaa hyödyntävät ratkaisut esimerkiksi kone- ja kuljetus- tai energi-asektorille on osoittautumassa monelle yritykselle tuottoisaksi liiketoiminnak-si. Kasvustrategiaa laadittaessa kannat-

taa myös muistaa tarkastella eri toimi-alojen konvergenssin mukanaan tuomia mahdollisuuksia, älykkäät sähköverkot tai älypakkaukset näistä yksinä esi-merkkeinä.

Onneksi ICT-toimialalla menee pa-remmin kuin mitä uutisointia lukemalla voisi ymmärtää. Nyt on kuitenkin käsillä uuden luomisen ja toiminnan aika. Tuo-te- ja erityisesti palveluinnovaatioihin panostaminen on älykästä tulevaisuu-teen investoimista. Menestyksellistä loppuvuotta kaikille!Seija SihvonenAsiakasjohtajaVTT

onneksi iCT-toimialalla menee paremmin kuin mitä uutisointia lukemalla voisi ymmärtää.

13AsiantuntijaOpas ICT

kuva

: mat

ti Ra

jalaMuuttuva työelämä asettaa

yritykset uudenlaisten haasteiden eteen.

Signal Partners Oy on ict- ja infratalo, joka on erikoistunut tietoliikenne- ja mobiilipääterat-kaisuihin sekä niiden hallintaan ja valvontaan. Tällä hetkellä Signal Partnersin toiminnassa kasvava osa-alue on tietoliikenneratkaisui-hin liittyvät verkkovalvontapalvelut ja verkon muut ylläpitopalvelut. Yhtä lailla merkittävässä asemassa ovat tietoliikennetoteutukset ja mo-biilipäätelaitteiden hallintaan liittyvät tehtävät.

– Roolinamme on olla asiakkaallemme kumppani, joka konsultoi, suunnittelee, toteut-taa ja myöhemmin ylläpitää ja kehittää asiak-kaan verkkoa ja päätelaitekantaa, toimitusjoh-taja Pekka Laitinen kertoo.

Signal Partnersin historia juontaa juurensa logistiikan ja varastoinnin toimialoille, joilla langattomat päätelaitteet ovat olleet käytössä jo vuosien ajan. Viime vuosina yleistyneet älypuhe-limet ja tabletit ovat luoneet tarpeen tehostaa mo-biilipäätelaitteiden hyötykäyttöä myös muussa yrityskäytössä. Näiden ratkaisujen kysyntä on li-sääntynyt Pekka Laitisen mukaan huomattavasti.

– Tämän päivän termi on identiteetin hallin-ta. Se tarkoittaa sitä, että käyttäjät tunnistetaan verkkoon liityttäessä. Näin on mahdollista hallita käyttäjäkunnan pääsyä yrityksen eri resursseihin ja informaatioon, Laitinen sanoo.

Avointa ja joustavaa toimintaa Signal Partnersin etu moniin muihin markki-noilla oleviin verkkotoimittajiin verrattuna on sen kyky toimittaa asiakkaalleen sekä tietolii-kenneverkko että sitä käyttävät päätelaitteet ja niiden hallita kokonaisuutena – tarvittaessa jopa täysin palveluna kiinteillä kuukausimaksuilla.

– Joskus meiltä on kysytty, miksi verkko ja päätelaitteet sekä niiden hallinta kannattaa ostaa palveluna. Perustelunamme on se, että tietoliikenneverkon omaksuminen kokonai-suutena langallisen, langattoman ja tietoturvan näkökulmista on haasteellinen kokonaisuus. Näiden päälle rakentuvat lisäksi useat erilaiset mobiilipäätteet omine käyttöjärjestelmineen, joten kompleksisuutta riittää. Kun kokonai-suus on hallussa, asiakas voi keskittyä oleel-liseen, eli itse liiketoiminnan pyörittämiseen.

Tietoliikenteen ja mobiilipäätteiden hallinnan ulkoistaminen lisää yrityksen kilpailukykyä, sanoo palvelujohtaja Teemu Varis.

Markkinoilla Signal Partners tunnetaan avoimena ja ketteränä toimijana, joka pystyy räätälöimään asiakkaan tarpeisiin soveltuvan paketin. Avoin toiminta mahdollistaa esimer-kiksi sen, että asiakas saa halutessaan käyt-töönsä näkymän Signal Partnersin hallintajär-jestelmään.

Kumppanuutta arvostava Signal Partners toimii läheisessä yhteistyössä alan johtavien laitevalmistajien kanssa. Sen omaan asiakas-kuntaan puolestaan kuuluu merkittävä osa Suomen suuryrityksistä.

– Meille korkea asiantuntijuus on tärkeä arvo ja haluamme olla huippuja siinä mitä teemme, Pekka Laitinen toteaa. KKn

Tietoliikenneratkaisut vankalla ammattitaidolla

Asia

ntun

tija

Miika Ruotsalainenmyyntijohtaja

Teemu Varis palvelujohtaja

Pekka Laitinen toimitusjohtajaTietoliikenteen ja mobiilipäättei-

den hallinnan ulkoistaminen lisää yrityksen kilpailukykyä.

Signal Partners Oy | www.signalpartners.fi

– Identiteetin hallinta mahdollistaa tietotur-van nykyisenä BYOD- eli Bring Your Own De-vice-aikana. Mobiilipäätelaitteiden käyttö antaa ihmisille toimistoympäristöissä mahdollisuuden tehdä työtä tavalla, joka olosuhteiden puolesta sopii heille parhaiten. Samalla yritys varmistuu tietoturvan säilymisestä kaiken aikaa huipputa-solla, myyntijohtaja Miika Ruotsalainen lisää.

Menestyäkseen yritykset tarvitsevat yhä enemmän tuottavuutta. Uusilla ratkaisuilla in-formaation kulku ja päätöksenteko nopeutuvat ja tuovat kilpailuetuja. Paikasta riippumaton työskentely toimivilla työkaluilla on Laitisen ja Ruotsalaisen mukaan suuri kilpailuvaltti myös uusia työntekijöitä etsittäessä.

– On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tälle kaikelle pohjan antaa toimiva verkko. Ilman sitä yrityksen toiminta pysähtyy, miehet toteavat.

14 AsiantuntijaOpasICT

– Perinteinen business intelligence -raportointi on auttamattomasti tullut tiensä päähän. Uudet sukupolvet edellyttävät uuden sukupolven help-pokäyttöisiä sovelluksia ja käyttöliittymiä, joka mahdollistavat tietojen haun, tarkastelun, yhdis-tämisen ja jakamisen yhtä helposti kuin miten hakukoneet tai yhteisöpalvelut sen mahdollista-vat, kertoo QlikTechin maajohtaja Jarmo Rajala.

Saat jokaiseen kysymykseesi heti vastauksen– Perinteisessä raportoinnissa ongelma on se, että joudut tyytymään esimerkiksi ennalta sovit-tuihin kuukausikohtaisiin tuotetason tietoihin ja jos niissä havaitset jotain erityistä, joudut läh-temään kyselemään, mistä edellisvuotta alempi kate tai kenties tappiollinen kuukausi jonkun tuoteryhmän kohdalla johtuu. QlikViewn avul-la klikkaat vaan eteenpäin, jotta saat laajemman näkymän ja vastaukset kysymyksiisi.

QlikView on täysin erilainen BI-ohjelmisto, jossa yhdistyvät business intelligence -järjes-telmien toiminnallisuus ja kuluttajasovellusten helppokäyttöisyys. Sen assosiatiivinen, muisti-pohjainen tekniikka yhdistää salamannopeasti tietoja mistä tahansa lähteestä ja tarjoaa näin sekä mahdollisuuden porautua yksittäiseen ta-

pahtumaan että reaaliaikaisen kokonaiskuvan päätöksenteon tueksi.

Osaraporttien sijaan kokonaisvaltainen näkymäMaailmanlaajuisesti QlikViewtä käyttää jo 26 000 organisaatiota ja numerot puhuvat puo-lestaan. Asiakastyytyväisyys on peräti 96 % ja menestystarinoita on syntynyt toisensa perään, myös Suomessa, missä QlikTech aloitti toimin-tansa vuonna 2007. QlikViewn avulla yritykset ovat kyenneet parantamaan tulostaan, työnte-kijöiden tuottavuutta ja tuottoa investoinneille, lisäämään kassavirtaa ja pienentämään käyttö-kustannuksia.

– Riippumatta siitä, millä toimialalla olet tai mihin liiketoiminnan alueeseen kaipaat läpinä-kyvyyttä, löydät kotisivuiltamme hyviä esimerk-kejä. Nopeamman ja helpomman raportoinnin lisäksi yritykset arvostavat oikea-aikaista, ko-konaisvaltaista näkymää monien osaraporttien sijaan, rajattomia integrointi- ja laajennusmah-dollisuuksia ja erittäin nopeaa implementointia.

Täydellisesti toimiva myös mobiilisti– Aivan tyypillinen ja aito esimerkki vähittäis-kaupan puolelta on, että kun varaston arvoa

Perinteisen BI-raportoinnin aika alkaa olla ohiKun sinulla on syvällinen ja selkeä näkemys kokonaistilanteesta, pystyt tekemään parempia päätöksiä. Voit ennakoida paremmin muutoksia tuotemyynnissä ja mark-kinoilla, tarkentaa varastoennusteita, tehostaa toimitusketjua, vähentää alihankinta-kuluja. Uuden sukupolven bUSINESS INTELLIgENCE -raportointi mahdollistaa nopean reagoinnin mihin tahansa bisneshaasteeseen.

15AsiantuntijaOpas ICT

FOCUS ON YOUR COMPETENCE.WE DO.

TWO-YEAR PART-TIME MBA.

NEXT PROGRAMME STARTS IN JANUARY 2013. APPLY NOW!

MBA.HANKEN.FI

GROW YOUR BUSINESS AND PEOPLE.

PROGRAMMES ON » LEADERSHIP & MANAGEMENT »STRATEGY »ORGANIZATIONAL CHANGE »FINANCE & ACCOUNTING »MARKETING, SALES & CUSTOMER FOCUS

HANKENSSE.FI

alettiin optimoimaan QlikViewn avulla, saatiin se vuodessa putoamaan 20 %. Kun varaston läh-töarvo on muutama sata miljoonaa, puhutaan merkittävistä säästöistä. Julkisella puolella taas ongelmallista on useimmiten, että hajanaista tie-toa ei ylipäätään saada riittävästi koottua päätök-sentekoa varten.

QlikView mahdollistaa jopa kymmenien eri järjestelmien tietojen tuomisen yhteen näky-mään ilman erillistä tietovarastoa. Käyttäjän ei tarvitse tietää, mistä mikäkin data tulee tai lähteä hakemaan sitä eri järjestelmistä. Tiedot voivat tulla palkanlaskennasta, ajanvarauksesta, työajanseurannasta, henkilöstöjärjestelmistä tai vaikka ulkopuolelta newsfeedeistä – ja niitä voi tarkastella HTML 5 -teknologian ansiosta täysin tietoturvallisesti myös mistä tahansa mobiililait-teesta.

Ratkaisu kuntamaailman hallinnoinnin ongelmiin– Imatra on yksi malliesimerkki siitä, miten kun-tapuolella pystytään QlikViewn avulla arvioi-maan perusterveydenhoidon ja erikoissairaan-hoidon kustannuksia hyödyntämällä anonyymia tietoa. Henkilöstöpuolella on taas seurattu sai-rauspoissaoloja ja lähdetty selvittämään syitä ja hakemaan ratkaisuja, jos vaikka jonkun yksikön tilanne on poikennut huomattavasti tavanomai-sesta.

QlikViewn etuja ovat myös mahdollisuus jakaa tietoa toisten käyttäjien kanssa ja pyytää myös järjestelmän ulkopuolisia työntekijöitä mukaan löydösten kommentointiin ja dokumentointiin. Skaalautuvuus yhden tietokoneen ympäristöstä kymmeniin tuhansiin käyttäjiin tarjoaa myös pienemmille yrityksille mahdollisuuden tiedon hallinnan optimointiin – jopa ilmaiseksi: yhdellä tietokoneella toimiva, kaiken toiminnallisuuden sisältävä Qlikview personal edition on ladatta-vissa QlikViewn verkkosivuilta. MRG

Asia

ntun

tija

jarmo Rajalamaajohtaja Suomi ja BaltiaQlikTech Finland Oy www.qlikview.comKuvaus: QlikTechin liiketoiminnan Suomessa

2007 käynnistänyt perinteisen karaten raskaan sarjan maailmanmestari, jonka CV:stä löytyy myös lähes 10 vuoden ura basWarella sekä MbA Henley Management Collegesta.

kuva

: mat

ti Ra

jala