AsiantuntijaOpas

Valaistus kohtaa energia tehokkaan muutoksen

90 päivän sääntö sairauspoissaolojen käsittelyyn

siVu 12

siVu 8

siVu 14

julkaisu on EDiToR HElsinki oY:n TuoTTama asianTunTijajulkaisu | 2/2012 | ilmoiTusliiTE

Verkko markkinointiKestääkö brändisi

nettikritiikin?

Ympäristön hyväksi maailman­

laajuisesti

siVu 5

siVu 6

KekäläinenTodelliset lahjakkuudet esiin organisaatiosta

Jarmo

”Presidentti Urho Kekkosen kaataman hirven pää KekkosLounge-kabinetin seinällä on nähnyt ja kuullut paljon. Johtoportaan tiloissa sijaitsevan huippusuositun kokoustilan aito design inspiroi tänäänkin asiakkaitamme hyviin päätöksiin”, hotellinjohtaja Kari Silvola.

Tyylikäs, yksilöllinen ja palvelevaKoKous- ja Kylpylähotelli långviK

Långvik Congress Wellness Hotel | Tanskarlantie 9, 02420 Kirkkonummi, Finland | +358 (0)9 2959 9301 | langvik.fi

Tule sinäkin Långvikiin merellisiin maisemiin ja anna meidän huoleksemme järjestää sisäinen kokouksenne, henkilöstötapahtumanne tai asiakastilaisuutenne.

Pyydä tarjous myyntipalvelustamme (0)9 2959 9139 tai myyntipalvelu@langvik.fi

”Presidentti Urho Kekkosen kaataman hirven pää KekkosLounge-kabinetin seinällä on nähnyt ja kuullut paljon. Johtoportaan tiloissa sijaitsevan huippusuositun kokoustilan aito design inspiroi tänäänkin asiakkaitamme hyviin päätöksiin”, hotellinjohtaja Kari Silvola.

Tyylikäs, yksilöllinen ja palvelevaKoKous- ja Kylpylähotelli långviK

Långvik Congress Wellness Hotel | Tanskarlantie 9, 02420 Kirkkonummi, Finland | +358 (0)9 2959 9301 | langvik.fi

Tule sinäkin Långvikiin merellisiin maisemiin ja anna meidän huoleksemme järjestää sisäinen kokouksenne, henkilöstötapahtumanne tai asiakastilaisuutenne.

Pyydä tarjous myyntipalvelustamme (0)9 2959 9139 tai myyntipalvelu@langvik.fi

seuraava Asiantuntija

Opas on tuotannossa.

Kysy yhteistyö­mahdollisuuk sista!

-Coachingkulttuurilla kestävään menestykseen-

-Building a Coaching Culture for Sustainable Success-

AsiantuntijaOpas

Asiantuntija Oppaalle huikeat huomioarvot tutkimuksessa!

T alentum median tutkimuksen tavoit-teena oli mitata 27.1.2012 ilmesty-neessä Talouselämä-lehdessä jul-kaistujen ilmoitusten saamaa vas-

taanottoa. Editor Helsingin tuottama asian-tuntija opas menestyi tutkimuksessa hui-kean hyvin.

Asiantuntija Oppaan huomioarvot kaikista lukijoista 87% ja kohderyhmässä 92%. lukuarvojenkin kohdalla asiantun-tija opas menestyi erinomaisesti; 62% luki oppaan osittain tai kokonaaan.

Asiantuntija Opasta kehuttiin onnis-tuneesta ulkoasusta, luotettavan kuvan ja olennaisen tiedon antamisesta sekä osto-kiinnostuksen lisäämisestä.

Asiantuntija kanava Editori.fi @Editori_fi EditoriFi.fi

Asiantuntija Opas on Editor Helsinki Oy:n tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Toimituspäällikkö: nora Helanto, 09 4241 2225, nora.helanto@editorhelsinki.fi. Taitto: Pirja kärki. Toimittajat: mia Heiskanen, jaakko kilpeläinen, kati knuuttila, Tarja Rannisto, maarit Reingoldt, lea Taivassalo. kannen kuva: mTV3. kuvat: sami Perttilä. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki oy, p. 09 4241 2222, palaute@editorhelsinki.fi, www.editorhelsinki.fi.

Lisätietoa Asiantuntija Oppaasta: Valtteri Rantalainen, p. 09 4241 2223, valtteri.rantalainen@editorhelsinki.fi

15Asiantuntijat myös verkossawww.editori.fi

asiantuntijakanava Editorista löydät kuukausittain oman alansa asiantuntijat ja ajankohtaisen tiedon. jatka lukemista siis verkossa!

7

Asiantuntija Opas

Asiantuntija Opas esittelee oman alansa asiantuntijat – ihmiset, jotka painivat alan haasteiden kanssa päivittäisessä työssään, kehittävät alan tuotteita ja palveluita ja auttavat yrityksiä kilpailukykyisemmälle tielle. Asiantuntija Opas on kohden­nettu sinulle päätöksentekijä, joka tarvitset tietoa päätöksente-on tueksi.

Tutustu mielenkiin toisiin persoo niin, asiantuntijoihin ja alan kehittäjiin.

Lisätietoa asiantuntijoista ja heidän toiminnastaan saat asian-tuntijakanava Editorista, www.editori.fi.

Editorin kautta voit myös jättää kyseiselle asiantuntijataholle yhteydenottopyynnön.

– Asiantuntijoiden äänellä

5

-Coachingkulttuurilla kestävään menestykseen-

-Building a Coaching Culture for Sustainable Success-

Ympäristönsuojelu

sET Group on viiden itsenäisen suoma-laisen osakeyhtiön muodostama ryh-mä liikevaihdoltaan lähes 200 miljoo-naa euroa, johon kuuluvat Southeast

Trading, Set Engineering, Set Petrochemicals, Nordic Set Green ja Polyinform International. Pääliiketoiminta on venäläisten petrokemian tuotteiden maahantuonti ja välityskauppa Suo-meen ja Baltian maihin. Kestävän kehityksen sektorin päämarkkina-alueet löytyvät Kiinas-ta, Venäjältä, entisistä IVY-maista sekä Skan-dinaviasta ja Pohjois-Afrikasta.

Erittäin keskeinen sija SET Groupin toimin-nassa on viime vuosina ollut Itämeren suojelul-la. Vuonna 2009 yrityksen toimitusjohtaja Kai Paanasen toimesta käynnistyi hanke, jonka tavoitteena oli tehostaa Suomenlahdella toimi-van öljyntorjuntakaluston toimivuutta.

– Aiheesta teetettiin selvitys, joka toimi-tettiin korkeatasoisille päättäjille Venäjällä. Kesällä 2009 solmittiin sopimus, jonka nojal-la uudenlaista öljyntorjunta-alusta lähdettiin kehittämään ideasta konkreettiseksi alukseksi.

Hanke eteni tämän jälkeen aiesopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 2010 ja varsinainen sopimus uudesta aluksesta syntyi marraskuus-sa 2011.

– Alus valmistuu vuonna 2013 ja tulee toi-mimaan Venäjän valtion satamalaitoksen Ros-morportin alaisuudessa sekä jäänmurtaja- että öljyntorjuntatehtävissä. Poikkeuksellista aluk-sessa on, että se on ns. vinomurtaja ja se kyke-nee murtamaan jäätä kyljillään. Aikaisemmin yksikään alus ei ole tähän pystynyt, idänkau-pan asiantuntija Paananen kuvailee.

Kaupunkirakentamista Kiinassa

Pohjoisten vesistöjen ohella SET Group on viimeksi kuluneen vuoden aikana panostanut ympäristörakentamisen kehittämiseen sekä ympäristönsuojeluteemoihin yhdeksässä kii-nalaisessa kaupungissa. Pääroolissa työssä on ollut vuonna 2011 perustettu Nordic SET Green -yhtiö, jonka partnerina ja toimitusjohtajana työskentelee Xing Shi.

– Olemme vieneet Kiinaan tietoisuutta ympäristönsuojelusta ja ekologisesta sekä ihmisläheisestä kaupunkirakentamisesta. Suunnittelemme esimerkiksi julkisia raken-nuksia ja toimistotiloja yhdessä paikallisten

partnereidemme kanssa. Kiinassa yhtiömme tunnetaan NSG:nä, Shi kertoo.

Nordic Set Green ei tee työtä yksin, vaan sen yhteistyökumppaneina ovat Suomesta mm. Teknologian tutkimuskeskus VTT edustaja-naan Jyri Nieminen. Asiantuntijana Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) on ollut Jouko Saarela. Kiinassa NSG ja VTT markkinoivat osaamistaan kumppaneina. NSG:llä ja VTT:llä on laajat verkostot Kiinassa.

– VTT ja SYKE ovat vahvoja ammattilaisia omilla toimialoillaan. Olemme olleet onnek-kaita, että ne ovat mukana asiantuntijoina, jotta yhtiömme edustamaa korkealaatuista tekniik-kaa voidaan soveltaa sekä Suomessa että Kii-nassa, Shi kiittelee.

– Ilman ammattitaitoisten henkilöiden apua Kiinan markkinoihin kiinni pääseminen näin nopeasti ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Tällä alalla verkostoituminen on välttämätön-tä, Xing Shi lisää.

Maanparannustekniikan uranuurtaja

SET Group perusti venäläisen JSC Polyin-formin kanssa kesällä 2011 maanparannus- ja putkistojen remote-kunnostustekniikkaan eri-koistuneen Oy Polyinform International Ltd:n.

– Arvostamme, että SYKE on ollut mukana asiantuntijana maanparannusteknologian tilan kartoittamisessa Suomessa. Olemme kiertä-neet esimerkiksi Kouvolan alueella ja laajem-min Etelä-Karjalassa. Markkinoimme parasta maanparannusosaamista.

SET Groupissa nähdään, että Suomessa ja Venäjällä kehitetyllä maanparannustekniikalla tulee olemaan tulevaisuudessa valtava kysyn-

tä myös kansainvälisesti. Yrityksen lähiajan tavoitteena on jatkaa Kiinassa maanparan-nustekniikan ympärille rakennettua projektia. Vastaavia hankkeita ollaan aloittamassa myös Suomessa ja muun muassa Afrikassa.

– Pidämme hyvänä Mutku ry:n toimin-taa, joka kokoaa yhteen suomalaisia maan-parannusasiantuntijoita. Mutku ry järjestää maaliskuussa perinteiset Mutku-päivät, joille osallistumme. Syksyllä matkaamme Norjaan kuulemaan alan uusista tuulista pohjoismai-seen Nordrocks-tapahtumaan. Pidämme kan-sainvälisen näkökulman kaiken aikaan muka-na toiminnassamme, Paananen toteaa. KKN

sET Group toimii ympäristön hyväksi maailmanlaajuisesti

Kuvassa SYKE:n Jouko Saarela, VTT:n Jyri Nie-minen, SET Groupin Helena Banafa ja Nordic SET Green -yhtiön toimitusjohtaja Xing Shi.

Marraskuussa 2011 STX Finlandin Helsingin telakalta tilatun öljyntorjunta -aluksen aiesopi-mus allekirjoitettiin 27.5.2010 EU Russia Innovation Forumin yhteydessä Lappeenrannas-sa. Kuvassa oikealla allekirjoittamassa toimitusjohtaja Kai Paananen.

6 Henkilöstö ja johtaminen

– Monella johtajalla on tiimissään enemmän huip-pulahjakkuuksia kuin hän voi kuvitella, sanoo Jokerien toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen. Hän korostaa henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä johtamisessa, sillä sen avulla piilossa oleva potentiaali saadaan näkyviin.

– Johtajan on tärkeä paneutua jokaiseen alai-seensa ei vain työntekijänä vaan myös ihmisenä. Helposti johtaminen menee siihen, että johtaja seisoo norsunluutornissa ja johtaa sieltä joukkoja eikä laita itseään likoon, hän sanoo.

– Henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen heit-täytyminen ei ole aina helppoa, siinä täytyy heit-tää ego narikkaan ja uskaltaa hengittää samaa ilmaa kuin muutkin.

Kekäläisen mukaan huippulahjakkuudet ovat helppoja johdettavia, jos johtaja tuntee alaisensa. Hän korostaa luoteen lahjakkuuden tunnistamista.

– Lahjakkuudeksi pitäisi tunnistaa myös se, että henkilön luonteesta löytyy perusteellisuus ja kova vaatimustaso itselle. Kun luonteen lahjak-kuus on kohdallaan taitojen lisäksi, johtaminen helpottuu, sillä tällaiset ihmiset vaativat paljon myös itseltään.

Huippulahjakkuus vaatii itseltään paljon

Kekäläinen huomauttaa, että useimmiten huip-putiimeissä on paljon taitojensa perusteella lahjakkaita ihmisiä, jolloin korostuu niiden työntekijöiden merkitys, joiden työmoraali on kohdallaan.

– Voi jopa sanoa, että huipputasolla luon-taisten taipumusten merkitys vähenee ja luonteen ominaisuuksien merkitys kasvaa, hän pohtii.

Kekäläinen sanoo todistaneensa tämän to-

deksi useita kertoja jääkiekossa ja uskoo samaan myös yritysmaailmassa. Todelliset huippuosaajat jaksavat tuoda huippupanoksen työhönsä päivästä ja vuodesta toiseen.

– Kun ollaan huipulla, kaikkien edellytykset ovat suunnilleen samalla tasolla, sillä heikommat ovat karsiutuneet matkalla. Kun tästä joukosta erotellaan jyvät akanoista, sinnikkäimmät jäävät jäljelle. Tämä olisi tärkeä tunnistaa.

Johtajan täytyy ansaita kunnioitus

Kun johtaja on arvioinut myös alaistensa luonnet-ta, hän osaa asettaa oikeita odotuksia ja tavoittei-ta alaisilleen. Hän saa yksinkertaisesti enemmän irti tiimistään.

– Työntekijän on tärkeä tietää mitä häneltä odotetaan ja että hänen lahjakkuuttaan on ar-vioitu laajemmin. Yksilön pitää nähdä itsensä osana tiimiä ja luottaa siihen, että johtaja vie joukkoa kohti parempaa tulevaisuutta, Kekäläi-nen korostaa.

Hyvään johtamiseen kuuluu myös alaisten kunnioituksen ansaitseminen.

– Ollaan huonossa tilanteessa jos johtaja luu-lee, että kunnioitus ansaitaan pelkällä johtaja-ni-mikkeellä ja kulmahuoneella. Pitkällä aikavälillä ihmislähtöinen johtaminen on aina tehokkainta.

Yhtenä haasteena huipputiimien johtamisessa Kekäläinen mainitsee ihmisten nopean kyllästy-missyklin. Työpaikkaa vaihdetaan usein nopeasti ja siitä kärsivät sekä työntekijä että työnantaja.

– Työntekijä saattaa saada oikeaan aikaan vaihta-malla paremman palkan, mutta se on vaikea yhtälö työssä kehittymisen kannalta. Yrityksissä pitäisikin panostaa määrätietoiseen tekemiseen, jolla syntyy hyviä tuloksia pitkällä aikavälillä. LT

Lahjakkuudeksi pitäisi tunnistaa myös se, et-tä henkilön luonteesta löytyy perusteellisuus ja kova vaatimustaso itselle.

– jarmo kekäläinen

Todelliset lahjakkuudet esiin organisaatiosta

Jokerien toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen korostaa luonteen merkitystä lahjak-kuuden arviointikriteerinä. Alaisensa tunteva johtaja saa tiimistään enemmän irti.

Kuva

: MT

V3

Jarmo Kekäläinen

•45-vuotiasJarmoKekäläinenon jokereiden nykyinen toimitusjohtaja.

•Entinenhuippujääkiekkoilija,jokatoi-mi pelaajauransa jälkeen HiFk:n urhei-lutoimenjohtajana. Tämän jälkeen hän toimi yli 10 vuotta nHl:ssä erilaisissa johtotehtävissä.

•Koulutukseltaankauppatie-teiden maisteri, Tampereen yliopisto ja Bachelor of scien-ce in management, Clarksonin yliopisto.

7Henkilöstö ja johtaminen

Viime vuodet ovat olleet haastavia aikoja suomalaisille yrityksille ja yrityksissä onkin enenevässä määrin tuettu johta-jia ja esimiehiä coachingin avulla. Suo-

messa alan todellinen uranuurtaja on Business Coaching Center, jonka perustivat vuonna 2006 Tiina Harmaja ja Kaj Hellbom. Vuoden vaih-teessa yrityksen toimitusjohtajana aloitti Sari Ajanko-Salin. Hän siirtyi tehtäväänsä Talent Partnersista, jossa hän toimi Senior Coachina.

Aiemmin pitkään johtajana toimineen Sari Ajanko-Salinin mukaan esimiestyö ja johta-minen ovat murrosvaiheessa. Toimintaympä-ristön muuttuminen monimutkaisemmaksi ja hektisemmäksi edellyttää johtajalta kykyä löytää toimivat tavat johtaa niin yksilöitä kuin tiimejä, muutosta ja erilaisuutta – ja entistä vah-vemmin myös itseään.

– Johtajia ja esimiehiä tulee tukea, ja tätä voidaan tehdä monella tavalla. Business Coa-ching Center tarjoaa avainhenkilöiden tueksi erilaisia coaching-palveluja. Niistä yksilöcoa-ching on todellista täsmävalmennusta. Lisäk-si toteutamme tiimicoachingia muun muassa johtoryhmien kehittämiseen ja luomme esi-miesten ryhmäcoachingissa puitteet vertais-sparraukseen. Näin luodaan tilaisuuksia käydä läpi työelämän ajankohtaisia haasteita yhdessä coachimme kanssa luottamuksellisessa ilma-piirissä, Ajanko-Salin sanoo ja jatkaa:

– Säännölliset coaching-keskustelut ovat tar-peellisia pysähtymisiä. Merkittävimmät asiat tapahtuvat kuitenkin tapaamisten välillä.

Esimies ja valmentava ote

Coaching-palvelujen lisäksi Business Coaching Center tarjoaa myös coaching-taitoihin liittyviä valmennuksia. Ammatticoachien asenteesta, tekniikasta ja työkaluista on mahdollista poimia ydinkohdat ja hyödyntää näitä esimiestyössä.

– Käytämme työssämme termiä ”valmen-tava ote”, jolla tarkoitetaan muun muassa sitä, että esimies ei anna valmiita vastauksia vaan tarjoaa alaiselleen keskustelukumppanuutta edesauttaen alaisen ajattelua kysymyksillä ja kuuntelemisella. Valmentava ote on tapa olla vuorovaikutuksessa ja valmentavia keskustelu-ja voidaan käydä organisaation kaikilla tasoilla, Ajanko-Salin sanoo.

Tie yksilön ja yrityksen menestykseen löytyy Ajanko-Salinin mukaan silloin, kun ihminen

saadaan ajattelemaan itse ja miettimään omia vaikuttamisvaihtoehtojaan työelämässä. Täl-löin korostuvat käsitteet ratkaisukeskeisyys, ta-voitteet, vahvuudet, voimavarat ja vaihtoehdot.

– Ydinteemoina ovat tietoisuuden ja vastuul-lisuuden lisääminen. Esimiehen ei tarvitse olla paras asiantuntija, vaan hänen on oltava pa-remminkin mahdollistaja ja inspiroija, Ajanko-Salin muistuttaa.

Coachingkulttuuria kohti

Useissa yrityksissä Business Coaching Cente-rin palveluja hyödynnetään vielä laajemmin ja tavoitellaan pitemmillä ja laajemmilla hank-keilla kulttuurin muutosta ja kestävää menes-tystä viemällä valmentava vuorovaikutus koko organisaatioon, alkaen ylimmästä johdosta. Miten erottaa ammatticoach?

Kaikilla Business Coaching Centerissä työs-kentelevillä coacheilla ja valmentajilla on vah-vaa osaamista ja työn laadukkuuden takaavat kansainväliset sertifioinnit. Yrityksellä on ol-

lut Certified Business Coach® -koulutuksilleen kansainvälinen akkreditointi jo vuodesta 2007. Vuonna 2011 Business Coaching Centerille myönnettiin korkeamman tason akkreditointi, jonka nojalla yritys pystyy järjestämään Master-tasoista coach-koulutusta.

Ajanko-Salin hakee parasta aikaa itsekin PCC-tasoista sertifiointia (Professional Certi-fied Coach), mikä edellyttää laajan koulutuk-sen lisäksi sitä, että coachilla itsellään on ollut tukenaan mentor-coach, tehtyä asiakastyötä on listattuna yli 750 tuntia, ja näyttökokeet on suoritettu. PCC-tasoisia coacheja on Suomessa tällä hetkellä vielä alle 10.

– Koulutamme itseämme kaiken aikaa, sillä uudistuminen ja oma kehittyminen on elinehto, ja myös osa alan eettistä säännöstöä. Tässä työssä ei ole koskaan valmis, Ajanko-Salin linjaa. KKN

Coachingkulttuurilla kestävään menestykseen

Business Coaching Center• Coaching-palvelut• Yritysvalmennukset• Coachingkulttuuri

Asia

ntun

tija sari Ajanko­salin

Business Coaching Center Oywww.businesscoaching.fi Asema: ToimitusjohtajaKuvaus: Aloitti Business

Coaching Centerin toimitusjohtaja-na vuoden 2012 alussa. Aikaisemmin työskennellyt Senior Coachina Talent Partnersissa ja sitä ennen useita vuo-sia johtotason tehtävissä.

8 Terveys ja hyvinvointi

Tähän liittyen on syytä painaa mieleen kolme aikarajaa: 30, 60 ja 90 päivää. 30 sairauspois-saolopäivän kohdalla työnantajan on ilmoitet-tava työterveyshuollolle työkyvyttömyyden pitkittymisestä. 60 päivää työkyvyttömyyden alkamisesta on haettava sairauspäivärahaa Ke-lalta ja viimeistään tuolloin on käynnistettävä tilanteen arviointi ja selvitettävä työntekijän mahdollisuus palata töihin jäljellä olevan työ-kyvyn puitteissa. 90 päivän kohdalla työnte-kijän on – työkyvyttömyyden edelleen jatku-essa – toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto, jotta sairauspäivärahan maksatus ei keskeytyisi.

Kaikilla näillä sairausvakuutuslakiin ja työ-terveyshuoltolakiin tehdyillä muutoksilla on sama tavoite: saada työpaikat tarttumaan pit-kittyvään työkyvyttömyyteen nykyistä aikai-semmin ja tarmokkaammin. Suomalaiset ovat kansainvälisesti tarkastellen tervettä kansaa ja työelämän laatukin saa meiltä työolobaromet-rissä tyydyttävät, ellei jopa hyvät arvosanat. Tästä huolimatta meillä on varsin runsaasti sairauspoissaoloja ja ennen kaikkea työkyvyt-tömyyseläkkeitä.

Vaikka jokaisen poissaolon virallisena syynä onkin sairaus, on todellisuus tilastojen takana huomattavasti mutkikkaampi. Osa sairauksis-ta vaikuttaa työkykyyn niin merkittävästi, et-tei mahdollisuuksia mielekkääseen työntekoon jää. Huomattavasti useammin sairaus kyllä vie osan työkykyä, mutta sitä jää myös runsaasti jäljelle. Tämän jäljellä olevan työkyvyn puit-teissa ei ehkä selviydy tavallisista työtehtä-vistä, mutta työtä hieman muokkaamalla se saattaisi hyvinkin sujua. Sairauden alentama työkyky myös palaa yleensä asteittain pois-saolon aikana. Jos odotamme että työkyvyn täytyy ennen työhön paluuta olla palautunut täysin ennalleen, kuluu tähän usein tarpeetto-mankin paljon aikaa. Toisaalta on myös niin että joissakin sairauksissa, kuten esimerkiksi selkäsairauksissa tai masennuksessa, hallittu työhön paluu on tärkeä osa toipumista, joka sekä nopeuttaa paranemista että pienentää olennaisesti pysyvän työkyvyttömyyden ris-kiä. Vaatimalla työhön palaajalta täydellistä

työkykyä huononnamme siis tahtomattamme ennustetta työhön paluun onnistumisesta!

Kun työterveyshuolto saa tiedon kaikista sai-rauspoissaoloista mahdollisimman varhain, se voi varmistaa hoidon toteutumisen sekä pohtia miten työhön paluuta voidaan tukea. Tavoittee-na on, että selvittelyn avulla osa sairauspois-saolojen pitkittymisestä yli 90 päivän saadaan kokonaan estettyä kun poissaolon rinnalle löy-detään muita kaikille osapuolille mielekkäitä vaihtoehtoja.

Arvion tekeminen ei tarkoita sitä, että kaikki-en olisi palattava töihin kun 90 sairauspäivä-rahapäivää on kulunut. Jos työkykyä on tuossa vaiheessa hyvin vähän tai käytettävissä olevan työkyvyn puitteissa ei työpaikalla pystytä tar-joamaan mielekästä työtä, jatkuu työkyvyttö-myys ja sairauspäivärahan maksatus niin kuin tähänkin asti.

uusi tapa toimia edellyttää täysin uudenlaista yhteistyötä sekä terveydenhuollon sisällä että työpaikoilla. Tähän asti työkyvyttömyyden kesto on arvioitu yleensä potilaan ensisijaisessa hoitopaikassa, oli siellä tarkkaa tietoa potilaan työstä ja mahdollisuuksista tehdä työn suhteen toipumista tukevia järjestelyjä, tai ei. Tämä on johtanut siihen että tarvittavan työstä poissa-olon kesto on arvioitu hyvin rutiininomaisesti ja varman päälle. Jotta arvio tarkentuu, tarvi-taan vuoropuhelua työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä.

Uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1.6.2012, mutta koska tätä edeltäviä pois-saoloja ei laskennassa huo mioida, päästään työ-kyvyn arviointiin käytän-

nössä vasta muutamia kuukausia myöhem-min.

sairauspoissa olojen käsittelyyn muutos

Lue lisää 90 päivän säännöstä: www.editori.fi

Saada työpaikat tarttumaan pitkittyvään työkyvyttömyy-teen nykyistä aikaisemmin ja tarmokkaammin.

30 sairaus-poissaolopäi-vän kohdalla työnantajan on ilmoitettava

työterveyshuollolle työkyvyt-tömyyden pitkittymisestä.

30 päivää

Tavoite

90 päivän kohdalla työntekijän on – työkyvyttö-myyden edel-

leen jatkuessa – toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto, jotta sairauspäivära-han maksatus ei keskeytyisi.

60 päivää työ-kyvyttömyyden alkamisesta on haettava

sairauspäivärahaa Kelalta ja viimeistään tuolloin on käyn-nistettävä tilanteen arviointi ja selvitettävä työntekijän mahdollisuus palata töihin jäljellä olevan työkyvyn puitteissa.

1.6.2012Uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1.6.2012.

60 päivää

90 päivää

Työkyvyttömyyden ja siitä johtuvien poissaolojen käsittely suomalaisilla työpaikoilla muuttuu olennaisesti kesäkuun alussa.

Jan schugk, ylilääkäriElinkeinoelämän keskusliitto Ek

Lyhyesti

9Terveys ja hyvinvointi

Yksilön hyvinvoinnin peruspilareita ovat uni, ravinto, liikunta ja ihmissuhteet. Kaikkihan me tämän tiedämme, mutta emme silti osaa koota näistä psyykkisen ja fyysisen hyvän rakennus-aineista itse itsellemme parasta mahdollista yhdistelmää eri tilanteisiin.

Avainasemassa on kyky palautua

Avainasemassa on kyky palautua kuormitta-vista jaksoista. Monille on tuttua, että flunssa iskee heti, kun loma alkaa. Kyse on tietysti siitä, että stressitaso nostaa puolustuskykyä. Keho tekee kaikkensa ja luovuttaa vasta sitten, kun saa siihen luvan.

Moni sanoo myös, että välillä ei vaan ehdi kuntoilla tai että on niin väsynyt, että halu-aa vaan levätä. Tämä on toki täysin sallittua, mutta jotta näistä tilanteista ei tulisi enemmän sääntö kuin poikkeus, on hyvä pysähtyä tarkas-telemaan omia valintojaan.

Apuna uusi mittausteknologia

– Uuden, paremman elämän voi aloittaa vaik-ka Firstbeatin avulla, hymyilee Mind & Body Trainingin valmennuskonseptien kehittäjä Satu Nevalainen. Firstbeat on fysiologisia

Työhyvinvointiin panostaminen nostaa kiistatta myös tuloskuntoa

muutoksia sykevälivaihtelua mittaava laite, jonka tulokset analysoidaan sitä varten kehi-tetyllä ohjelmalla. Saat siis hyvien muutosten perustaksi objektiivista, aidoissa tilanteissa mitattua tietoa.

– Usein etenkin miehillä voi olla väärä käsi-tys siitä, mitkä ovat juuri hänelle parhaat tavat palautua. Keskitytään vain kovaan fyysiseen treeniin, vaikka välttämätöntä vastapainoa olisi kehoa huoltava rauhallinen harjoittelu. Kuormittuminen ja siitä palautuminen on kui-tenkin yksilöllistä ja siksi se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.

Muutama liikuntahetki päivässä voi riittää

Elpymis- ja taukoliikunta sopii kuitenkin kai-kille, jopa päivän avaus työpaikalla Pilateksen merkeissä. Keho käynnistyy venyttävien ja vahvistavien liikkeiden ansiosta vireystilaa ja sitä kautta keskittymiskykyä parantaen. Tau-koliikunta auttaa samalla tavalla ja vaihtoehto-ja siihen löytyy.

– Kun jokaiselle laaditaan oma suositusoh-jelma ja välineet valitaan kunkin mieltymysten mukaan, ohjelmaa on helppo noudattaa. Jos työnantaja vielä raivaa taukoliikunnalle oman

tilan ja kannustaa siihen aktiivisesti, kuten useissa yrityksissä on tehty, tulokset ovat lähes hämmästyttäviä.

Hyviä keinoja parempaan hyvinvointiin

Viisi tyypillisintä ongelmaa, joihin MB-Trai-ningilla on hyviä keinoja vaikuttaa, ovat vireys-tila, joka siis vaikuttaa keskittymiseen, tuki- ja liikuntaelinten vaivat, väsymys, ruokailutot-tumukset ja stressinhallinta. Jollekulle se voi merkitä Personal Traineria, Easyeat-ohjelman hyödyntämistä ja säännöllistä hierontaa, mitä tietysti voi aina suositella kaikille.

Kalenterivuodessa ”Arjen sankariksi”

MB-Traningin kunnianhimoisin valmennus tähtää rautaiseen pelikuntoon ja on lähtökoh-taisesti suunniteltu yritysten avainhenkilöil-le. Valmennus on tehokas kokonaisuus, joka rakentuu viikonlopun mittaisista lähivalmen-nusjaksoista, intensiivipäivistä sekä lähi- että etävalmennuksesta.

– Kaikki lähtee sinun tilanteestasi. Oli-pa tavoitteesi painonpudotus, ruokavalio-remontti, kunnon kohotus tai kaipaat lisää energiaa ja iloa elämääsi, Arjen sankarit -oh-jelmassa se toteutuu. Tutustu palveluihimme www.mb-training.fi ja ota yhteys. Löydämme varmasti mielekkäät ja tehokkaat tavat lisä-tä kaikkien hyvinvointia myös yrityksenne eduksi! MRG

Työhyvinvointi on monien asioiden summa. Parhaimmillaan ergonomia on kunnossa, työtä johdetaan hyvin, työtehtävät ovat suhteessa voimavaroihin, työilmapiiri on kannustava ja työnantaja ymmärtää yksilötason hyvinvoin-nin merkityksen myös tuloskunnon kohottajana.

satu NevalainenMB­Training Oywww.mb­training.fi Asema: Päävalmentaja, omistaja

Kuvaus: Hyvinvoinnin ja liikun-nan monitoiminainen. Innostava luennoitsija, joukkuevalmenta-ja, Personal Trainer ja Pilates-ohjaaja.

Asia

ntun

tija

10 Taloudenhallinta

Yhä useampi yritys käyttää verkkolaskutusta

sähköisiä laskuja ovat mm. verkko-lasku, EDI-lasku, sähköpostiviestiin kirjoitettu lasku ja esim. sähköpostin pdf-liitteenä lähetetty lasku. Joitakin

sähköisiä laskuja ei voi hyödyntää sellaisenaan tietoverkossa.

Verkkolasku on internetin kautta lähe-tettävä laskumuoto ja säilyy konekielisenä koko laskutuksen ajan, laskun laatimises-ta maksamiseen. Suoraan verkkopankkiin lähetettävää lähinnä kuluttajille suunnat-tua verkkolaskua nimitetään e-laskuksi.

Verkkolasku ja sähköinen lasku eivät ole sama asia

Lyhyesti

säästö laskujen käsittelyssä:

Perinteinen laskunkäsittely:saapuva lasku 14 min. 17,60 €lähtevä lasku 10,5 min. 11,10 €

saapuva lasku 1 min. 6,70 €lähtevä lasku 6 min. 4,70 €

Verkkolasku:

Kokonaan verkkolaskutukseen ei kuitenkaan päästä, sillä kaikki kuluttajat eivät syystä tai toisesta käytä verkkopalveluita. Kattava verk-kolaskutus tulee kuitenkin olemaan yrityksissä lähtökohtana ennemmin tai myöhemmin kun pyritään automatisoimaan taloushallintoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton tietoyhteis-kunnan asiantuntija Veijo Turunen korostaa verkkolaskutuksen kustannussäästöjä tuovaa vaikutusta ja näkee sen suurena mahdollisuu-tena myös työn tehokkuuden lisäämisessä.

– Verkkolaskutukseen siirtyminen merkit-see yritykselle sekä taloudellista että ajallista säästöä. Materiaali- ja postituskulut vähenevät murto-osaan nykyisestä kun paperin tarve ja postimaksut poistuvat. Asiakaspalvelun laatua kohentaa näppäily- ja laskuvirheiden vähenty-minen. Lisäksi kirjanpidon automaatiot lisää-vät työtehoa ja kassavirta nopeutuu kun las-kunmaksu reaaliaikaistuu, Turunen luettelee.Verkkolaskutuksen käyttöönotto tuo yrityk-selle kustannuksia, mutta ajan myötä hankinta kuitenkin maksaa itsensä takaisin.

– Ratkaisun suunnittelussa kannattaa pa-nostaa asiantuntijan apuun, jotta varmistetaan paras mahdollinen hyöty. Ohjelmiston toimit-

Aloita näin: •selvitä ennen päätöksentekoasi, kuinka sinun

olisi järkevintä tehdä verkkolaskusi ja kuinka käsittelet vastaanottamasi verkkolaskut.

•Valitse verkkolaskuillesi välittäjä, joka siirtää laskusi vastaanottajalle ja vastaanottaa saamasi verkkolaskut.

• Tiedota siirtymisestäsi nykyaikaan ja varmista, että laskutuksesi toimii.

lisäohjeita: www.päästäirtipaperista.fi

Verkkolaskutus yleistyy Suomessa, ja monet yritykset ja valtionkonttorit ovat jo kieltäytyneet vastaanottamasta paperilaskuja. Pk-yrityksistä suurin osa käyttää vielä perinteistä laskutusta, mutta yli 250 henkilön yrityksistä jopa 75 % on jo siirtynyt verkkolaskutukseen.

taja valitaan huolella, ja ohjelmiston tulee olla oman yrityksen tarpeen mukainen. Yrityksen vanhat tietojärjestelmät saattavat vaatia paran-nusta tai kokonaan uusimista. Verkkolaskutta-misen voi myös ulkoistaa kokonaan, jolloin ole-massa oleviin järjestelmiin ei tarvitse koskea, huomauttaa Turunen. TR

11Taloudenhallinta

– Aivan liian monet päätökset tehdään mutu-tuntumalla tekemättä taloudellisia ennusteita ja kannattavuusanalyysejä. Osaamistakin las-kelmien tekoon voi olla ihan riittävästi, aika ei vaan riitä. Silloin helposti oikaistaan ja pahim-millaan siitä päätöksestä sitten kärsitään vuosi-kausia, muistuttaa Datapartner Oy:n toimitus-johtaja Jens Westerbladh.

Kansainvälisesti arvostettu työväline

Mies tietää mistä puhuu, sillä Datapartner on jo 25 vuoden ajan toiminut kansainvälisesti kas-savirtamallinnuksen asiantuntijana. Yrityksen kehittämä Invest for Excel -ohjelmisto on käy-tössä jo 900 asiakkaalla 35 maassa. Asiakkaita löytyy kaikilta toimialoilta. Monet yritykset jopa edellyttävät, että kaikki tietyn kokoluokan investointiesitykset käsitellään vain, jos niiden tueksi tehdyt laskelmat on tehty Invest for Ex-celillä.

– Kotimaassa olemme markkinajohtaja. Suo-men TOP 20 -yrityksistä puolet käyttää Invest for Exceliä, mutta se ei ole vain suuryritysten työväline. Asiakkainamme on myös pienten yritysten avainhenkilöitä, jotka hyödyntävät ohjelmistoa kaikkeen liiketoiminnan suunnit-teluun. Käyttöönotto ei ole kustannuskysymys, yksittäisen lisenssin saa alkaen 740 eurolla.

Kunnissa yhdenmukaistaminen suuri haaste

Erityisesti kuntasektorin toivoisi laajemmin ottavan päätöksenteossa käyttöön suunnittelu-prosessit, jotka tarjoavat yhdenmukaiset, läpi-näkyvät laskelmat ja vertailukelpoiset tulokset. Se olisi kaikkien etu.

Tyypillinen tilanne kunnissa näyttäisi ole-van jatkuvat keskustelut siitä tuotetaanko itse vai ostetaanko palveluntarjoajilta. Invest for Excelillä on helppo arvioida ja verrata esimer-kiksi toimintatapa- ja ulkoistamisvaihtoehtoja.

Huolellinen suunnittelu kannattaa– Monessa kunnassa investointi- ja kannatta-vuuslaskenta on vielä lastenkengissä, heille on haaste oppia ja kehittää tätä osa-aluetta. Se tulee kuitenkin olemaan tärkeää, vaihtoehtojen luotettava arviointi edellyttää standardointia. Näin myös suunnittelu on hajautettavissa, kun kaikki noudattavat samaa, parhaiden käytäntö-jen mukaan mallinnettua laskentatapaa.

Invest for Excelin avulla voi parantaa en-nusteiden laatua, yhtenäistää laskenta koko organisaatiossa parhaan laskentakäytännön mukaiseksi, minimoida virhemahdollisuudet, säästää avainhenkilöiden aikaa ja ohjata varat tuottavampaan käyttöön.

Koulutus ja tuki aina käytettävissä

– Haluan myös korostaa, että ohjelmistojen mukana tulevat aina koulutus- ja tukipalvelut. Meiltä saat aina kaiken tarvitsemasi avun.

Kun haluat tietää tarkalleen, mitä hyötyä Invest for Excelistä on juuri teille, pyydä yhtey-denottoa tai online-esittelyä.

Haasteena investointien hallinnointi

– Uusin tuotteemme on asiakkaiden toivomuk-sesta kehitetty web-pohjainen Invest for Sha-rePoint, joka on ratkaisu organisaation koko investointiprosessin ja investointisalkun hal-lintaan. MRG

Kaikenkokoisilla yrityksillä, kunnista puhumattakaan, on varaa tehdä hyviä investointi- ja liiketoimintapäätöksiä. Se edellyttää vain mahdollisimman yksiselitteistä ja lahjomatonta tietoa siitä, mikä panostus kannattaa, mikä ei.

Jens WesterbladhDatapartner Oywww.datapartner.fi Asema: ToimitusjohtajaKuvaus: Investointien ja

rahoituksen erityisasiantuntija. Toiminut 25 vuotta taloussuun-nittelun konsulttina ja koulutta-jana sadoissa kansainvälisissä yrityksissä.

Asia

ntun

tija

Älä arvaa mikä kannattaa, perusta päätöksesi luotettaviin laskelmiin

12

Euroopan Unionin direktiivi kieltää vuoden 2015 maaliskuun jälkeen hyötysuhteeltaan tehottomien lamppujen myynnin. Käytän-nössä tämä tarkoittaa energiaa paljon käyt-

tävien hehku- ja elohopealamppujen poistumista markkinoilta ja niiden korvaamista valaistustehok-kuudeltaan kannattavammilla ratkaisuilla.

Tuleva lamppumuutos on aiheuttanut pohdintaa Suomen kaupungeissa, joissa uutta valaisinvaihto-ehtoa joudutaan etsimään yhteensä noin 800 000 ulkovalaisimelle. On myös ajateltu direktiivin joh-tavan tilanteeseen, jossa kaupungit joutuvat vaih-tamaan valaisimet kahteen kertaan teknologian ke-hittymisen ylimenokauden vuoksi. Siksi direktiivi on synnyttänyt hämmennystä ja jopa negatiivista asennetta ja pelkoa satojen miljoonien turhista kus-tannuksista.

Kaupungit toki joutuvat tekemään isoja päätök-siä uusien lamppujen valinnassa, mutta Motiva Oy:n asiantuntija, DI Päivi Suur-Uski uskoo vas-tustuksen kuitenkin lievenevän kun toimet tulevat ajankohtaisiksi.

– Tällä hetkellä valinta kohdistuu lyhytkestoi-seen helpompaan vaihtoehtoon tai pitkäaikaiseen energiatehokkaaseen ratkaisuun. Valaistusta ei olla vaihtamassa kahteen kertaan. Monimetalli-lamput tulevat olemaan yksi ratkaisu korvaamaan elohopealamput, mutta myös led-lamput voivat olla merkittävä valaisumuoto jo vuonna 2015.

– Jo nyt led-teknologia on kehittynyt paljon ja on edelleen kovassa vauhdissa. Direktiivin tullessa voimaan saattaa markkinoilla olla jo hyvinkin korkealaatuisia rat-kaisuja, vahvistaa Suur-Uski.

Koska käyttökokemukset uusista valaistusvaih-toehdoista ovat vähäisiä ja lyhyeltä ajalta, kaikkea varmaa tietoa ei ole saatavilla. Se kyllä jo tiedetään, että uudet lamppuvaihtoehdot ovat kannattavia paitsi energian kulutuksen kannalta myös talou-dellisesti. Suur-Uskin mukaan nyt vaihdossa usein käytettävällä suurpainenatriumlampuilla säästö on noin 40% sähköstä, ja jos ledejä otetaan vähääkään käyttöön, säästöä saadaan 50 % tai enemmänkin.

– Ledin korkeammasta hankintahinnasta huoli-matta se maksaa itsensä takaisin eli hyötyä saadaan varmasti. Se on sitten hankintapäätöksen valinta, otetaanko kaikkein tehokkain ja monipuolisin rat-kaisu käyttöön vai tyydytäänkö vähempään, hän muistuttaa.

Lamppudirektiivi tuo parhaimmillaan nostetta työllisyyteen

Uudet ratkaisut tulevat tarjoamaan paljon muita-kin mahdollisuuksia kuin energiatehokkuutta ja älykkäästi ohjattavia, turvallista ja viihtyvyyttä lisäävää valaistusmuotoja.

– Jos rahoitusta ja rohkeutta ottaa uusia teknii-koita käyttöön on riittävästi tarjolla, muutos voi merkitä lisäksi mahdollisuutta kehittää suoma-laista osaamista, Suur-Uski selventää direktiivin laajemmin kansantaloutta parantavaa vaikutusta.

– Tällöin mukaan tulisi myös työllistävä vaikutus. Tältä kannalta ajatellen toi-vonkin, ettei heti lähdettäisi hakemaan halpaa ja helppoa ratkaisua ulkomaisilta mark-kinoilta, vaikka laki ei mää-rääkään, miten ulkovalaistus tulee hoitaa. TR

Valaistus kohtaa energiatehokkaan muutoksen

800 000800 000lle ulkovalaisimelle joudutaan etsimään uusi valaisinvaihtoehto.

Energia

www.editori.fi: ajankohtaisia tapahtumia ja messuja.

Lyhyesti

Energiasäästölampun valomäärän vastaavuus hehkulamppuihin

• 15 wattinen (W) energian-säästölamppu vastaa yleensä valoteholtaan 60 W hehku-lamppua.

• Tosiasiassa wattimäärä ei kerro lampun tuottaman va-lon määrästä vaan ainoastaan sähkönkulutuksesta.

• Valon määrä ilmaistaan lumen-arvolla (lm).

• Esimerkiksi 15 W energian-säästölamppu vastaa valote-holtaan 60 W lamppua mikäli lumen-arvo on 700 lm.

• Lumen-arvo on merkitty lamppupakkaukseen.

• Energiansäästölamppujen kestoikä riippuu mm. lampun laadusta ja käyttölämpötilasta.

• Polttoaika vaihtelee 6000-20 000 tuntiin

• Ilmoitettu polttoaika on keski-arvo, ei lupaus kestoiästä.

• Lamppu saavuttaa täyden va-lotehonsa vasta lämmettyään.

• Syttymisnopeutta ei yleensä pysty päättelemään pakkauk-sesta.

• Jos lamppu vaikuttaa him-meältä, lumen arvo voi olla käyttötarpeeseen nähden liian alhainen.

Lähde: Motiva Oy

Energiansäästölamppu­jen laatu ja käyttöikä

Energialuokka

Lumen­arvo(eli valovirta)

Lampun ottama sähköteho

Paloaika

Näin luet lamppupakkausta

13Energia

On tutkittu, että investointi joka valaistuksen ohjaukseen käyte-tään, voi maksaa itsensä takai-sin jopa vuodessa.

toehtoja, Tulus sanoo.Vuonna 1985 perustetulla Alppilux Oy:llä on

kaksi tehdasta, joista toinen sijaitsee Lohjalla ja toinen Eestissä Paiden kaupungissa. Yritys työllistää 65 henkilöä. Valaisinvalikoima kat-taa kaikki teknisen valaistuksen osa-alueet, eli sisävalaistuksessa julkisten tilojen ja asuntojen valaistuksen sekä ulkovalaistuksen osalta piha-alue-, puisto-, ja tie- ja katuvalaistuksen.

Elohopea­ ja hehkulamput poistuvat käytöstä

Euroopan Unioni tulee kieltämään direktiivillä elohopeahöyrylamppujen markkinoille saatta-misen huhtikuussa 2015. Kiellolla on laajat vai-kutukset, sillä käytöstä poistuvia elohopeahöy-rylamppuja on käytetty laajalti valonlähteenä ulkotiloissa.

Vaihtoehtoja ulkovalaistuksen toteuttami-seen ovat muutoksen jälkeen suurpainenat-rium-, monimetalli- ja led-valaisimet. Suur-painenatriumlampun ja monimetallilampun elinikä on noin 16 000 tuntia, eli ne kestävät ul-kokäytössä noin neljä vuotta. Korkealaatuisten ledien elinikä on huomattavasti pidempi, noin 50 000 tuntia.

– Elohopeahöyrylamppujen ohella käytöstä ovat parasta aikaa poistumassa sisätiloissa pal-jon käytetyt hehkulamput. Niiden käytön kiel-täminen perustuu energiatehokkuuteen, sillä hehkulamppujen energiatehokkuus on alhai-nen, vaikka ne ovatkin hyviä tuottamaan valoa. Lampun käyttämästä energiasta kuitenkin alle viisi prosenttia tulee esiin valona ja yli 95 pro-senttia lämpönä, Sami Tulus kertoo.

Led vasta kehitysvaiheessa

Viime vuosina ledit ovat saaneet runsaasti jul-kisuutta ja niiden hyviä puolia on Sami Tuluk-sen mukaan korostettu jopa liikaa, sillä ledeistä puhuttaessa olisi tärkeää ymmärtää, että mo-nessa sovellutuksessa perinteiset valonlähteet ovat edelleen parempia vaihtoehtoja.

– Led on vasta tulossa markkinoille ja tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa tärkein va-lonlähde. On kuitenkin muistettava, että tällä hetkellä se on vasta kehitysvaiheessa, eikä ole aina paras mahdollinen ratkaisu kiinteistön valaisuun, kun otetaan huomioon valaistustek-niset seikat sekä niistä syntyvät kustannukset, Tulus muistuttaa.

Älykkäästi ohjautuvat valot

Muutaman viime vuoden aikana Suomessa on yleistynyt valaistuksen ohjaaminen, jolla va-laistusta voidaan tarpeen vaatiessa himmentää, ajastaa ja ohjata säätymään esimerkiksi päivän-valon mukaan.

– Puhutaan älykkäästä valaistuksen ohjaa-misesta, jonka kysyntä on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Ohjattavalla valaistuksella voidaan saavuttaa erittäin merkittäviä säästöjä kiinteistöjen energiakuluihin. On tutkittu, että investointi joka valaistuksen ohjaukseen käyte-tään, voi maksaa itsensä takaisin jopa vuodessa kohteen ollessa sopiva, Sami Tulus sanoo.

Ohjattava valaistus sopii erinomaisesti esi-merkiksi kerrostalojen rappukäytäviin, joissa se valaisee ainoastaan ne tilat, joissa on liikettä.

– Ohjauksella on mahdollista parantaa va-laistuksen laatua. Samalla säästyy energiaa ja valaistuksesta saadaan juuri sellainen kuin ha-lutaan, Tulus toteaa. KKN

Valaistuksen ohjaamisella saadaan aikaan merkittäviä säästöjä.

Viime vuosina kiinteistöjen sisä- ja ulkova-loratkaisuja toteutettaessa lähtökohdaksi on otettu lähes aina energian säästäminen.

– Energiansäästö on tärkeää, mutta huomiota pitäisi kiinnittää myös valaistuksen miellyttä-vyyteen sekä valaistusratkaisujen vaikutuksiin turvallisuustekijöihin esimerkiksi liikenteessä. Valaistuksella on merkitystä myös työtehok-kuuteen: käytössä on oltava tietty määrä valoa, jotta työtehtävä voidaan suorittaa tehokkaasti ja miellyttävästi, linjaa toimitusjohtaja Sami Tulus valaisinvalmistaja Alppilux Oy:stä.

Alppilux Oy on johtava kotimainen valaisin-valmistaja Suomen markkinoilla ja se toteuttaa ratkaisuja valaistusalan ammattilaisille, kuten sähköurakoitsijoille, sähkösuunnittelijoille ja arkkitehdeille.

– Kotimaisena toimijana olemme lähellä asiakasta ja tiedämme minkälaisia valaistus-ratkaisuja suomalaisissa olosuhteissa toimiva asiakas tarvitsee. Teemme jatkuvaa tuotekehi-tystyötä uusien valaisinratkaisujen kehittämi-seksi soveltaen moderneimpia valonlähdevaih-

Asia

ntun

tija sami Tulus

Alppilux Oywww.alppilux.fi Asema: ToimitusjohtajaKuvaus: Toiminut Alppilux

Oy:n toimitusjohtajana neljän vuo-den ajan. Tätä ennen hän työsken-teli Porvoossa toimivassa Ensto Oy:ssä. Tulus on työskennellyt va-laistusratkaisujen parissa yli kah-denkymmenen vuoden ajan ja on Alppilux Oy:n osaomistaja.

Kotimainen valaisinvalmistaja aktiivisesti mukana kehityksessä

14 Myynti ja markkinointi

Digitaalinen markkinointi mielletään monessa yrityksessä muusta markki-noinnista erilliseksi toiminnaksi. Net-tiin lähdetään usein ilman käsitystä asi-akkaan tarpeista ja yrityksen kyvyistä toimia verkkoyhteisössä.

Markkinoinnin professori Joonas Rokka korostaa pohjatyön merkitystä

Digitaalinen markkinointi vaatii onnistuakseen selkeän suunnitelman, toteaa markkinoinnin professori Joonas Rokka. Verkkosisällön pitää olla ajan tasalla ja tarjolla silloin, kun kuluttaja sitä kaipaa.

Joonas Rokka työskenteli viime ke-sään saakka Valion markkinointi-tiimin kehityspäällikkönä.

– Lähtötilanne oli sama kuin mo-nessa muussakin firmassa, eli digi-

taalisen markkinoinnin tavoitteet hakivat muotoaan.– Verkko saattaa tuntua vaaralliselta, jos on tottunut perinteisempään

markkinointiin. Netissä brändi annetaan pitkälti kuluttajien käsiin. Hei-dän kommenttinsa sisältävät usein kritiikkiä ja parodiaa. Brändin on ol-tava vahva, jos sen vie verkkoyhteisöihin.

Rokan tiimi uudisti Valion nettisivut ja otti sosiaalisen median osaksi mark-kinointia. Uudistusta varten tiimi pohti, mitä kiinnostavaa Valio pystyisi tarjoamaan Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa, Wikipediassa ja Va-

lion omilla sivuilla.– On ihanteellista, jos brändin läheltä löytyy asiakkaan päivittäisrutii-

neihin liittyvää sisältöä. Onnistuimme tässä huomattuamme, että ihmi-set hakevat verkosta vuosi vuodelta enemmän ruokareseptejä.

Valio oli julkaissut reseptejä ennenkin, mutta ei riittävän kiinnosta-valla tavalla. Valioreseptit.fi-palvelu paketoi reseptit helposti haettavaan ja jaettavaan muotoon.

syyskuussa Rokka aloitti markkinoinnin alan apulaisprofessuurinsa Rouen Business Schoolissa Ranskassa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat digitaali-nen markkinointi, uusi media ja kuluttajan käyttäytyminen.

– Olen jo jonkin verran ehtinyt tutustua ranskalaisiin yrityksiin ja niiden verkkosivuihin. Yleisesti ottaen suomalaiset yritykset tuntuvat olevan verkkomarkkinoinnissa Ranskaa edellä. JK

digitaalisessa markkinoinnissa.– Yrityksellä pitäisi olla suunnitelma siitä,

mitä lähivuosina halutaan saavuttaa ja mitä se vaatii. On syytä selvittää, mitä asiakkaat kai-paavat, kuinka he käyttävät verkkoa ja mitkä ovat yrityksen voimavarat tuottaa sinne sisäl-töä, Rokka sanoo.

Joillekin yrityksille riittää toimivat, har-

Kestääkö brändisi nettikritiikin?

vakseltaan päivitettävät verkkosivut. Rokan mukaan esimerkiksi pankeilla tai puhelinope-raattoreilla ei yleensä ole sellaista sisältöä, joka olisi kiinnostavaa Facebookissa tai säännölli-sissä uutiskirjeissä.

– Jos ei ole kerrottavaa, on parempi olla hil-jaa. Viestit, joissa vain toivotellaan hyvää vii-konloppua, eivät tuo asiakkaalle lisäarvoa.

Jos suunnitelmana on tiivis yhteydenpito asiakkaaseen, suunnitelmaan on sitouduttava.

– Moni yritys haukkaa liian ison palan ryhty-essään esimerkiksi pitämään blogia. Jos blogin päivittäminen unohtuu muutaman merkinnän jälkeen, se antaa helposti kielteisen kuvan yri-tyksestä.

Rokan mukaan verkossa saa myönteistä huomiota muun muassa ammatillisesti kiin-nostavalla näkemyksellä tai tutkimustiedolla sekä viihdyttävillä sisällöillä. Jälkimmäisistä saa käsityksen katsomalla, millaiset YouTube-videot keräävät eniten katsojia.

– Tärkein digitaalisen markkinoinnin eri-tyispiirre on nopeus. Sisällön pitää olla ajan tasalla ja tarjolla silloin, kun kuluttaja sitä kai-paa. JK

Määrätietoisuus on valttia verkko markkinoinnissa

seuraa asiantuntijoita myös Facebookissa, Twitterissä ja Linkedinissä.

Lyhyesti

Jos ei ole kerrottavaa, on parempi olla hiljaa. Viestit, joissa vain toivo-tellaan hyvää viikonloppua, eivät tuo asiakkaalle lisäarvoa.– joonas Rokka, markkinoinnin professori

15Myynti ja markkinointi

DMP on markkinoinnin toteuttaja, joka on kehittänyt Digtator-tuotteen markkinoinnin taktista tekemistä tehostamaan. Digtator on palvellut asiakkaitaan vuodesta 1999 alkaen, ja sitä käyttää yli 100 suomalaista ja kansainvä-listä asiakasta. Mukana ovat mm. Nokian Ren-kaat, Fiskars Home ja Toyota.

Vaikka teollisuudessa automaation ja työ-prosessien kehitys on ollut nopeaa, vallitsee markkinoinnissa edelleen usein hallitun kaa-oksen tilanne. DMP:n myynti- ja markkinoin-tijohtaja Ilkka Mattilan mielestä markkinoin-nin päivittäisestä työstä suuren osan haukkaa pelkkä perustiedon hallinta.

– Markkinointi vaatii yleensä useiden taho-jen osallistumista ja kommentointia ennen jul-kaisemista. Jo tämän normaalisti meiliketjuina tapahtuvan hallitsemattoman prosessin hoi-taminen järjestelmällisesti Digtatorin avulla tehostaa toimintaa merkittävästi.

– Automaatio voidaan viedä hyvinkin pitkäl-le. Loppujen lopuksi on kyse vain siitä, mikä osa tiedosta julkaistaan mihinkin kanavaan. Olipa kanava sitten digitaalinen tai perinteinen.

Tarvitaan vain tieto – Digtator hoitaa loput

Digtator siis automatisoi markkinoinnin toteu-tuksen?

– Kyllä. Esimerkiksi Tunturi Hellbergin 300-sivuisen tuotekatalogin aiemmin kuukau-sia kestänyt taittotyö tehdään nyt muutamassa päivässä.

Toinen esimerkki löytyy kaupan puolelta.– Automatisoimme suuren ketjun päivit-

täisilmoittelun. Molemmissa tapauksissa oleel-lista on se, että perusyksikkö on tuote ja siihen liittyvä tieto. Asiakas ylläpitää tietoa Digtato-rissa ja me huolehdimme lopputuotannoista verkkoon ja printtiin automatisoimalla jokai-sen mahdollisen kohdan.

Miksi tieto sitten on Digtatorissa ei­kä yrityksen omissa järjestelmissä?

– Syy on selvä. Markkinoinnin tietoa tuottavat ja käsittelevät useat yrityksen ulkopuoliset ta-

Tiesitkö, että markkinoinnin tuotantoa voi tehostaa jopa 50% pitämällä markkinoinnin tiedon yhdessä paikassa ja kanavoimalla sen automaattisesti haluttuihin kanaviin? Kaikki tämä hoituu Digtator-nimisen tuotteen avulla.

Digtator tuo tehoa markkinointiin automatisoimalla rutiinit ja päivittäistekemisen

Automatisoimme suuren ketjun päivittäis-ilmoittelun.

hot. Mainostoimistoihmisiä tai vaikkapa kielen-kääntäjiä tuskin päästetään kiinni järjestelmään, jossa ovat kaikki yrityksen kriittiset tiedot.

– On vaikea kuvitella miten kenelläkään oli-si enää varaa olla tehostamatta myös markki-noinnin rutiineja. Enää ei joudu koekaniinin rooliin, vaan parhaat käytännöt on löydetty jo kauan sitten. Brändi hallintaan, vähemmän valvontaa

Brändi-ilmekin on Digtatorin avulla hallin-nassa kun yksiköiden välinen toiminta te-hostuu ja maantieteelliset rajat menettävät merkityksensä. Lanseeraukset tapahtuva re-aaliajassa eikä suurella rahalla luotu uusi ilme rapaudu puuhakkaiden maaorganisaatioiden toimesta.

Asia

ntun

tija Jyrki Narinen (vas.)

Asema: toimitusjohtaja

ilkka MattilaAsema: myynti- ja

markkinointijohtaja

DMP – Digital Media Partners Oy www.dmp.fi | www.digtator.fi

– Suuri osa ad-hoc -tekemisestä voidaan to-teuttaa selaintaiton avulla. Tämä tarkoittaa, että Digtatorissa on erityinen toiminto, jossa pelkän selaimen avulla ilman briefausta tai sen suurem-paa projektia voivat vaikkapa myymälöiden tai pankkikonttorien henkilökunta itse tuottaa tar-kalleen brändinmukaista materiaalia hallitusti ja kontrolloidusti.

– Ei siis ole epäilystäkään siitä, etteikö mark-kinoinnissa olisi mahdollisuuksia tehdä asioita aivan uudella tavalla. Tämä tosin vaatii asiak-kaalta rohkeutta tarkastella omaa prosessiaan kriittisesti, mutta tarjoaa vastineeksi huikeat mahdollisuudet, Mattila tiivistää. MH