aurajokisäätiön 20 siv. esiteaurajoki.net/wp-content/uploads/2017/06/retkelle...turun...

C M Y CM MY CY CMY K

Retkelle Aurajokilaaksoon


Aurajoki

Aurajoki on vesimäärältään vähäinen, muttahistoriallisesti merkittävä joki lounaisessaSuomessa. Pitkäkestoinen asutus ja maanviljelyovat muovanneet moni-ilmeisenkulttuurimaiseman.

Aurajoki virtaa Oripään, Pöytyän, Auran ja Liedonkuntien sekä Kaarinan kaupungin kautta Turkuun,missä se laskee Saaristomereen.

Aurajoki saa alkunsa pienenä metsäpuronaOripään harjuilta. Latvoilla joki on kapea ja jyrkästimutkitteleva.

Vähitellen sivu-uomien vedestä kasvaaviljelymaisemassa kiireettä etenevä joki. Tasaistakulkua rikkovat kosket, joita on joen pääuomassareilut toistakymmentä Pöytyän KoskelankoskestaTurun Halistenkoskeen. Suurin koskista on LiedonNautelankoski.


Aurajoen vesistöalueesta suuri osa on peltoa.Joen vesi on savimaiden sameaksi värjäämää.Vesistöalueella on vain yksi järvi. Vähäjärvisyysaiheuttaa suuria virtausvaihteluita: sulamisvedetja sateet saavat kosket kuohumaan, muttaniukkasateisina jaksoina virtaus on vähäistä.

Aurajoen vesitaloutta ja veden laatua säätelevätsateet, hajakuormitus ja asumajätevedet.

Nykyään joen tila on parempi kuin vuosikymmeniäsitten. Kuormitusta tulee edelleen asutuksestasekä maa- ja metsätaloudesta. Suurimmillaanravinnekuormitus on tulva-aikoina. Vaikutuksettuntuvat itse joen lisäksi aina Saaristomerelläsaakka.


Kulttuurimaisema

Aurajokilaaksossa ihminen ja luonto ovat yhdessämuovanneet maisemaa. Jokilaakso on valittuyhdeksi Suomen kansallismaisemista.Kansallismaisemien joukossa se edustaavakiintuneen viljelyn ja pitkäkestoisen asutuksenmuovaamaa jokilaaksomaisemaa.

Viljellyt pellot sekä peltojen laitamilla sijaitsevatvanhat kylät ja rakennukset ovat jokilaaksonmaiseman ydin. Maataloustuotanto ylläpitääkulttuurimaisemaa. Maisemaa kehystävät paikoinjopa 50 metriä peltomaata korkeammallekurottuvat kalliomäet.

Viimeisen muutaman kilometrin matkan Aurajokietenee keskellä Turun kaupunkia. Joen tuntumassaon historiallinen Turun keskusta.


Historian merkit maisemassa

Kulttuurimaisema on pitkän kehityksen tulos.Esihistorian muinaisjäännökset kertovatpitkästä asutushistoriasta Aurajokilaaksossa.Merkkejä on kaikilta esihistorian aikakausilta:kivi-, pronssi- ja rautakaudelta.

Koko Suomen peittänyt mannerjää alkoihellittää otettaan n. 10 000 vuotta sitten. Jäänvetäytyessä maa alkoi kohota. AluksiAurajokilaaksossa mannerjään vapauttamastamerestä pistivät esiin nykyiset korkeimmatmäet.

Kehitys meren saaristosta jokilaaksoksi veivuosituhansia. Noin 7500 vuotta sittenmannerranta oli Aurassa, josta on löydettyjokilaakson varhaisimmat asutusmerkit.Esihistorian ajan hautaustavat, uhrikulttuuritja vihollisilta puolustautuminen synnyttivätmaisemaan merkkejä - linnavuoria,uhrikäytösssä olleita kuppikiviä, rauniohautojaja polttokenttäkalmistoja.

Jokilaakson huomattavin muinaisjäännös,Liedon Vanhalinnan linnavuori, toimiturvapaikkana ja etuvartiona pronssikaudeltaaina 1300-luvulle, useissa erillisissäasutusjaksoissa.

Aurajoen kulttuurimaisema sai nykyisenlaisenmuotonsa keskiajalla viljelyn voimistuessa.Viljelyn lisäksi myös jokea hyödyntäväteollisuus alkoi orastaa. Ensimmäiset myllytkäyttivät koskivoimaa 1300-luvulta alkaen.


Jokiluonto

Ihmisen vaikutus näkyy Aurajokilaakson luonnossa.Viljelykelpoinen maa on hyödynnetty tarkoinviljelyssä. Alkuperäistä jokiluontoa heijastelevialehtoja on siellä täällä.

Ihminen on myös rikastuttanut Aurajoen luontoa.Perinteinen maaseudun maankäyttö – karjanlaidunnus, talvirehun niitto, avo-ojat – loivat moni-ilmeistä ympäristöä. Laidunnus ja niittomuokkasivat niittyjä ketokasveille sopivaksi.

Moni ketokasvi ilmaisee varhaista asutusta.Pylväsmäinen pölkkyruoho, värikasvi maarianverijuuri,karjanrehuna käytetty sikoangervo ja hätäravintonahyödynnetty ahdekaura ovat muinaisen asutuksenosoittajia, joita arkeologit käyttävät apuna vanhojaasuinpaikkoja etsiessään.

Laiduntamisen ja niiton vähentyminen on tehnytmonista kasvi- ja eläinlajeista uhanalaisia.Säilyäkseen perinneluonto tarvitsee niittoa tailaidunnusta. Parhaita perinnemaisematyöläisiäovat laiduneläimet.


Maaseutuluontoon tuovat vaihtelua pellon jametsän puoliavoimet reunat ja puuryhmät, joistamonet eläimet hakevat suojaa. Pellonpientareetovat ketokasvien reservaatteja. Pensaikot ovattärkeitä monille yölaulajalinnuille.

Jokivarren luontoon kuuluvat myös rannan javeden kasvit sekä eläimet. Viiltosara ja mesiangervoovat rannan vakiolajeja. Kurjenmiekan kukkienkeltainen täplittää jokirantaa alkukesällä, kuntaas rantakukan puna kehittyy myöhemmin.Sitruksentuoksuinen varhainen hyötykasvi,kalmojuuri, on levinnyt alun perin istutettunaharvakseltaan jokivarteen.

Hätäisesti ääntelevä rantasipi elävöittää rannanmuutoin niukkaa linnustoa. Kaloja rantakivelläkyttäävä harmaahaikara yllättää Aurajoenrannoilla liikkujan monin paikoin.

Jokilaaksoa rajaavien selännemetsien karumaaperä ylläpitää niukkaa kasvillisuutta.Jyrkänteiden alla metsä on rehevämpää.Kasvillisuutta tärkeämpi merkitys selänteillä onmaiseman ryhdittäjänä.


Retkelle Aurajokilaaksoon

Tämä opas esittelee luonnonympäristöltään taikulttuurihistorialtaan merkittäviä Aurajokilaaksonkohteita, joihin on toteutettu polkuja ja opasteita.Kohteet ovat luonteeltaan erilaisia ja esitteleväteri puolia Aurajoen kulttuurimaisemasta.

Jokilaaksossa liikkuvan on hyvä muistaa yleisetvastuullisen retkeilijän ohjeet: liiku luontoa jaalueen asukkaita kunnioittaen sekä turhia jälkiäjättämättä.

Autolla liikuttaessa pitää auto pysäköidä niin etteise haittaa muuta liikennettä. Erityisesti pitäähuomioida alueen viljelijöiden hyötyliikennepelloille.

Tulenteko on sallittu vain niihin erikseenosoitetuilla paikoilla ja niissäkin vain silloin kunmetsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Lisätietoja saat kohteiden yhteydessä mainituistapaikoista.

R

Ha


Retkikohteet

• Halistenkoski

• Vanhalinna

• Nautelankoski

• Hypöistenkoski

• Kuuskoski

• Riihikoski

• Koskelankoski

• Kärilänmäki

• Tuomistonsuo

AURA

PÖYTYÄ

ORIPÄÄ

Kirkonkylä

Paatinen

Tortinmäki

Kyrö

Hypöistenkoski

10

9

41

AU

RA

JOK

I

204

224

Riihikoski

Kuuskoski

Nautelankoski

Tuomistonsuo

Kärilänmäki

Koskelankoski

40

Vanhalinna

LIETO

222

Halistenkoski


Melontaa, kalastusta ja

perinnemaisemiaHalistenkoski – Virnamäki, Turku

Halistenkoskella on virkistystarjontaa moneen lähtöön: mahdollisuus koskikalastukseen, retkimelontaan, pyöräilyyn, patikointiin jokivarren perinnemaisemissa. Halistenkosken tuntumassa sijaitsee myös Vesilaitosmuseo.

Halistenkoski on historialtaan rikas: Suomen ensimmäinen tunnettu mylly on sijainnut koskella jo 1300-luvulla. Keskiajalla kosken mertakalastamosta on tuotettu kalaa Turun linnaan. Koskivoima on pyörittänyt aikoinaan myös luujauhomyllyä ja verkavalkkia, joka on vaatettanut Turun linnan sotajoukkoja.

Nykyään koskella toimii virkistyskalastuspaikka ja vanhassa myllyn asuinrakennuksessa kesäkahvila ja Aurajoen opastuskeskus. Keskuksesta saa vuokrata kanootteja ja tietoa Aurajoesta, retkimelonnasta ja kalastuksesta.

Halistenkoskelta noin 200 metriä yläjuoksulle on palanen maaseutuidylliä. Halisten historiallisen ryhmäkylän kyljessä on Virnamäen arvokas perinnemaisema.

Mäen lakiosa muodostuu kallioista, joiden välissäon ketokasvillisuutta. Virnamäen joenpuoleinenrinne on kookasta katajikkoa.

Virnamäen katajakedon kasvilajistoon kuuluu useitaarvokkaita ketolajeja, kuten mäkiarho, kevätkynsimö,hieta- ja mäkilemmikki ja ketopiippo. Paikalla kasvaamyös vanhan asutuksen merkkikasveistapölkkyruoho, sikoangervo, mäkikaura ja ahdekaura.

Halisten alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä,jotka kertovat jokilaakson varhaisistaasutusvaiheista. Runsain muinaisjäännöstyyppi ovatns. kuppikivet, joissa näkyy kuppimaisia syvennyksiämerkkeinä mahdollisesti rautakautisestauhraustavasta. Myös useita rautakauden asuin- jahautapaikkoja on löydetty.

Virnamäen perinnemaisemaan ja Halistenkylämiljööseen pääsee parhaiten tutustumaankulkemalla alueelle viitoitettua polkua pitkin. Polullejohtavat opasteet Halistenkoskelta. Polun varrellaon perinnemaisemista, niiden hoidosta jamuinaisjäännöksistä kertovia opastetauluja.


HALISTENKOSKI

Kulkuyhteydet:Halistenkoskelle pääsee kääntymällä Turusta Hämeentieltä (vt 10) Halisiin ja siitä heti Aurajoen ylittävän sillan jälkeen tieluiskaa alas oikealle. Koskella on P-paikka ja sen tuntumassa Aurajoen opastuskeskus.

Lisätietoja:Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo ja Kesäkahvila

Padolla. Valkkimyllynkuja 2, Turku. Puh: 044 5537 408 info@aurajoki,net ; www.aurajoki.net

Kesäkahvila, kanoottivuokraamo, vaihtuvia näyttelyjä. Avoinna kesäkaudella ti-su klo 10-18.

Halinen

Vesilaitos

VIRNAMÄKI

P

AURAJOKI

Aurajoenopastuskeskus


Muinaisia merkkejä maisemassaVanhalinna, Lieto

Liedon Vanhalinnan linnavuori kohoaamaamerkkinä ja maiseman solmukohtana vanhojenkulkureittien, Hämeen Härkätien ja Aurajoenvälissä. Vanhalinnan linnavuori on Aurajoen – jakoko Suomen – merkittävimpiämuinaismuistokohteita.

Esihistoriallinen Vanhalinnan linnavuori onedeltänyt Turun linnaa pronssi- ja rautakaudenpuolustusvartiona. Alueen pitkä asutushistorianäkyy myös kasvillisuudessa.

Vanhalinnan kasvilajistoon kuuluu runsaastiarkeofyyttejä eli muinaistulokkaita, jotka ovattulleet paikalle joko ihmisen tuomina hyötykasveinatai ovat muuten suosineet ihmisen muokkaamiaympäristöjä.

Monipuolinen ympäristö kalliokedoistarinnemetsiin näkyy Vanhalinnan kasvilajistonrunsautena: Vanhalinnan ja sen viereisenAittamäen alueelta on tavattu lähes 300 kasvilajia.Ketolajistoon kuuluvat mm. keto-orvokki,mäkitervakko, sikoangervo ja nurmilaukka.

VANLINNA

LIEDON VANHALINNA


M

AU

RAJO

KI

Aittamäki

Museo

Mus

eotie

Myllymäki

Kuninkaanlähde

VANHALINNAlinnavuori

P

AU

RAJO

KI

Alueen lehtokasveista harvinaisin on keltavuokko,jota kasvaa Linnavuoren rinteellä.

Linnavuoren juurella sijaitseva Vanhalinnan kartanoon monipuolinen kulttuurikeskus. Vanhalinnassaon arkeologiset ja kansatieteelliset näyttelyt sekäkartanokotimuseo. Liedon Vanhalinna tarjoaa hyvätpuitteet myös erilaisiin juhliin ja kokouksiin.

Vanhalinnan ympäristöön on viitoitettu kaksipolkureittiä, arkeologiapolku ja historiapolku,jotka esittelevät arkeologista tutkimusta, Vanhalinnantilan historiaa ja kasvillisuutta.

Kulkuyhteydet:Hämeentieltä (vt 10) käännytään Turusta tultaessa ohikulkutien jälkeen opasteiden mukaisesti Vanhalle Härkätielle, jota ajetaan noin 1,4 km.

Lisätietoja:Liedon Vanhalinna, Vanha Härkätie 111, Lieto. Puh: 010 292 7090. [email protected] www.vanhalinna.fi Kesäkahvila, tilausravintola, vaihtuvia näyttelyitä, monipuoliset perusnäyttelyt. Avoinna kesäkaudella ti-su 11-18 (23.6. suljettu). Talvella su klo 13-16.


Jokivarsilehtojen aateliaNautelankoski, Lieto

Nautelankoski Liedossa on Aurajokilaaksonmerkittävimpiä luontokohteita. Alue on rauhoitettuluonnonsuojelulain nojalla. Nautelankoskenkasvillisuutta luonnehtivat rinneniityt, lehdot,rantakasvillisuus ja myllyn ympäristönkulttuurikasvillisuus. Monimuotoiset lehdot jaketokasvillisuutta kasvavat rinneniityt ovat alueenarvokkainta osaa.

Nautelankosken alueelta on tavattu yli 300putkilokasvilajia, joista merkittävinkasviharvinaisuus, hoikkaängelmä, kasvaajokirinteessä lähellä siltaa.

Muita harvalukuisia rinneniittyjen lajeja ovat mm.vanha rohdos- ja värikasvi maarianverijuuri,mäkilemmikki, ketoneilikka, nurmilaukka jamäkitervakko. Rantakasveista jokirannassa esiintyyharvinaista kalmojuurta.Lehtometsiköt joen molemmin puolin ovatnäyttävimmillään keväällä, jolloin ennen puidenlehtien puhkeamista sini- ja valkovuokot,pystykiurunkannukset sekä itärannan eteläosassakasvava harvinaisempi keltavuokko täplittävätrinnelehtoja.

NAUTELANKOSKI


PahkamäkiP

AU

RAJO

KI

M

NAUTELANKOSKI

Alue on myös linnustollisesti arvokas. Lajistoonkuuluu mm uhanalainen pikkutikka, joka esiintyyjoen varren lehdoissa. Lännestä Aurajokeenlaskevan puronvarren lehto on hyvääyölaulajamaastoa, jossa yön hämärissä saattaasatakielen ohella kuulla viita- ja luhtakerttusta.Alueen talvilinnustoon kuuluu kosken sulapaikoissaviihtyvä koskikara.

Nautelankosken alueella on myös merkittävämuinaisjäännöskohde, Kukkarkosken kivikautinenasuinpaikka ja kalmisto joen itärannalla. Alueenhistoriaa esitellään Nautelankosken museossajoen länsirannalla.

Nautelankoskella on joen molemmilla rannoillakulkeva luontopolku, joka esittelee Aurajoenvesistöä, lehto- ja niittyluontoa ja virtavesienlajistoa.

Kulkuyhteydet:Nautelankoski sijaitsee Liedon asemanseudullaAurajoen varrella noin 16 km Turusta VanhaaTampereentietä (tie nro 222). Päätieltä on opasteetNautelankoskentielle, jota kuljetaan noin 400 m:nmatka koskelle ja museoon.

Lisätietoja:Liedon museoNautelankoskentie 40, Lieto as. Puh: 050 593 1692 [email protected] Kahvio, vaihtuvia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä, vesimylly ja museokauppa. Avoinna 15.6.-13.8.2017 joka päivä 12-17.

Ei ylityspaikkaa joen yli!


Koskiluontoa Auran keskustassaHypöistenkoski, Aura

Auran keskustassa sijaitsee viehättävä jamonimuotoinen Hypöistenkoski, jonne johtaapolku joen itäpuolen pientaloalueelta. Polunrajaama alue on pieni, mutta monipuolinen.Polun alkupäässä rautatien ja Aurajoen väliinjäävällä niityllä on näkyvissä vanhat laidunnuksenmerkit ja muutamia ketokasveja, kutenahdekaunokki. Osa alueesta on kuusivaltaistarinnelehtoa ja harmaaleppä-tuomilehtoa.Lehdossa laulavat keväällä ja alkukesällä satakieletja mustapääkertut.

Taajaman kyljessä sijaitsevan Hypöistenkoskenluonnossa näkyy vahva ihmisvaikutus. Suuri osaalueen kasvilajeista on ihmisen seuralaisia.Linnuista istutusalkuperää oleva fasaani viihtyyHypöistenkosken niityn, metsän ja asuinalueenympäristössä.

Kosken alapuolella haavikossa aluskasvillisuuson niukkaa, arvokkaimmat lajit ovatlehtovirmajuuri ja sudenmarja. Lahossa haavassaon tavattu luonnonvaraisena osterivinokas, kaupantiskeiltä tuttu viljelty ruokasieni. Laji onluonnonvaraisena harvalukuinen.

Hypöistenkoski on tunnettu myösmonimuotoisesta kosken hyötykäytöstä jateollisesta historiastaan. Kosken partaalla onsijainnut jauhomyllyjä, meijeri, lusikkatehdas jarakennustilkkeitä valmistanut tehdas.

Vajaan kilometrin mittaisella luontopolullaesitellään kulttuuriympäristön, niityn ja lehdonluontoa sekä Hypöistenkosken teollista historiaa.


Kulkuyhteydet:Auran keskustasta ajetaan Tarvasjoen tietä (224) Aurajoen yli ja heti vasemmalle pientaloalueelle ensin Hongistontietä ja sitten Nahkurintietä noin 200 m. Rautatien varressa on autoille levike, mistä polkuopasteet koskelle.

Lisätietoja:

Auran kunta / vapaa-aika- ja kulttuuritoimi puh: 050 554 9746

HYPÖISTENKOSKI

Aura

Harakka

Koulu

HYPÖISTENKOSKI

224

AU

RA

JOK

I


KartanomiljöötäKuuskoski Aura

Kuuskoski on koskineen, hakamaineen jakartanoympäristöineen oikea helmiAurajokilaaksossa. Kuuskoskella on ollutmyllytoimintaa jo 1500-luvulla. Kosken tuntumassaon toiminut myös saha. Myllyajoista muistuttamassaon vielä jäljellä myllypadon jäänteitä, kallioon louhittumyllykanava sekä myllyrattaistoa. Kallioiden välissäon pieniä ketolaikkuja vanhojen patorakenteidenvälissä

Kuuskosken itärannalla on lehtomaista metsikköäja sen laitamilla haka-alue.

Lehdon itäpuolelta on aiemmin laidunkäytössä ollut niitty, joka on maisemallisesti merkittävä.

Kosken tuntumassa on Koskipirtin 1860-luvulla rakennettu entinen Kuuskosken kartanon väentupa. Koskipirtti tarjoaa aidon talonpoikaisen perinnemiljöön erilaisille juhlille, kokouksille ja tapahtumille.

Pihapiirin museotalossa on esillä kirjailijaLauri Jäntin keräämää esineistöä. Museo on auki touko-syyskuussa torstaisin klo 15 - 18, sekä muina aikoina ryhmille tilauksesta. puh: 040 528 9050


KUUSKOSKI

MMuseo

KUUSKOSKI

AU

RAJO

KI

P

9

Kulkuyhteydet:Turku-Tampere valtatieltä (9) käännytään Auran taajaman risteyksen jälkeen vähän ennen Aurajokea vasemmalle kohti Riihikoskea. Riihikoskentietä ajetaan 300 m, minkä jälkeen on oikealla puolella autojen paikoitusalue. Koskialue on siitä näköetäisyydellä. Tien toisella puolella on Koskipirtti ja museotalo, jotka ovat auki tilauksesta.

Lisätietoja: Auran Koskipirtti ja Museotalo, Riihikoskentie 36, www.koskipirtti.fi; [email protected]; puh: 040 5289 050,


Halki viljelymaisemanRiihikoski, Pöytyä

Riihikoskella Pöytyän keskustaajaman tuntumassa Aurajoki virtaa keskellä vahvasti viljeltyä seutua. Riihikoskella on aikoinaan ollut myllytoimintaa, kuten kaikissa Aurajoen koskissa. Nykyaikaan myllytoiminnasta ei ole säilynyt näkyviä merkkejä. Uudelle pohjapadolle johtaa polku Aurajoen yli johtavalta tieltä.

Aurajokeen peltomaiseman sylissä pääsee tutustumaan maisemapolulla, joka kulkee Riihikoskelta Lankkisiin pellon ja joen välissä.

Krotinojan ja Aurajoen välisellä niemekkeellä onmerkkejä laidunnuksesta. Aurajokeen laskeviensivu-uomien pensaikoista voi polulle kantautuayölaulajalintujen, kuten satakielen, pensassirkkalinnunja luhtakerttusen laulua.

Vajaan kahden kilometrin mittaisen maisemapolunvarrella on alueen luonnosta kertovia opastetaulujasekä laavu ja nuotiopaikka.

RIIHIKOSKI


Kulkuyhteydet:Koskelle ja maisemapolulle pääsee kääntymälläRiihikosken taajamasta Turusta päin tultaessajuuri ennen kunnantaloa oikealle Koskitietä.Palvelukodin jälkeen Koskitien varrella onP-alue, johon auto kannattaa jättää. P-alueeltajatketaan tietä alas jokirantaan, jossa opasteetpadolle ja maisemapolulle.

Lisätietoja:Pöytyän kunta, puh: (02) 486 480,

Nuotiopaikka jaLaavu

P

RIIHIKOSKI

PÖYTYÄ


Muistoja myllyajaltaKoskelankoski, Pöytyä

Koskelankoskella aistii vahvan tuulahduksen myllyhistoriaa. Idyllisellä koskialueella on säilytetty palanen myllyaikaa. Myllytoimintaa on koskella ollut jo 1700-luvulla. Nykyinen myllyrakennus on vuodelta 1878. Myllykausi päättyi vuoden 1966 suurtulvaan, joka tärveli myllypadon.

KOSKELANKOSKI

Nykyään koskella on jälleen paikallisvoimin uudelleen rakennettu puu-kivirakenteinen myllypato. Padolta johtaa puninen vesiränni myllyrakennukseen, joka on yhä toimintakuntoinen.


Kulkuyhteydet:Turusta Huittisiin menevältä tieltä (41) käännytään Pöytyän kirkonkylälle. Kirkonkyltä ajetaan vanhaa Turuntietä 4 km Oripään suuntaan.

P

HaveriKOSKELANKOSKI

P

AU

RAJO

KI


Näköaloja kulttuurimaisemaanKärilänmäki, Pöytyä

Kärilänmäen näkötornista avautuu komea näkymä peltojen, metsien ja kylien kirjavoimaan kulttuurimaisemaan. Kalliomäki hallitsee Aurajokilaakson pohjoisosien maisemaa kohoten noin 40 metriä peltojen tason yläpuolelle.

Kärilänmäen lakialueella on kuivaa kangasmetsää, pienissä painanteissa on räme- ja korpisoistumia.

Länsireunan jyrkänteen alla kasvillisuus onrehevämpää lehtomaista haavikkoa ja sekametsää,jossa viihtyy kanalinnuista pyy muutaman parinvoimin.

Kärilänmäen laelle johtaa luontopolku. Polunopastetauluissa esitellään Aurajokilaakson maisemaaja rinnemetsän lajistoa. Mäen laella on Haverinkyläyhdistyksen rakentama näkötorni.


ä,

aa

KÄRILÄNMÄKI

Kulkuyhteydet:Pöytyän kirkonkylältä ajetaan 7.7 km vanhaa Turuntietä Oripään suuntaan. Tieltä mennään Kärilänmäen opasteviittojen mukaisesti niityn poikki kohti luontopolkua. Auton paikoitus on tien varteen hankalaa.

Lisätietoja:Haverin kyläyhdistys ry puh: 050 571 2532

Haveri

KÄRILÄNMÄKI


Aurajoen alkulähteillä

Tuomistonsuolla Aurajoen voi ylittää yhdellä loikalla. Oripään harjualueelta alkunsa saava Aurajoki on alkulähteillään aluksi kapea puro, joka vähitellen kasvaa lukuisten sivu-uomien vedestä laveaksi kulttuurijoeksi.

Aurajoen alkutaivalta reunustaa Tuomistonsuolla rämesuo, koivikko ja aivan puromaisen Aurajoen varrella rehevämpi korpimainen kuusikko. Linnuista alueella tavataan teeri, pyy, rautiainen, sirittäjä ja tiltaltti.

Huomionarvoisin laji on puronvarressa havaittu lakkakääpä, joka tavallisimmin liitetään vanhoihin metsiin.

Aurajoen latvapuroa seurailee pitkospuurakenteinen reitti, joka lähtee harjualueen reunalta. Polun varressa on suoluonnosta ja Aurajoesta kertovia opastetauluja. Polun alussa on levike autojen pysäköintiä varten.

TUOMISTONSUO


en

ssauja.

Kulkuyhteydet:Turku-Huittinen tieltä (41) ajetaan Oripään ohija käännytään kohti Hirvikoskea oikealle.Hirvikoskentietä ajetaan 1.3 km, mikä jälkeenkäännytään vasemmalle harjureitin ja Aurajoenalun viitoituksen mukaisesti. Harjualueen reunaaja kasvihuoneiden vieritse menevää tietä ajetaan1.2 km, jolloin saavutaan Aurajoen alkulähteidenpitkospuureitin alkupisteeseen.

Lisätietoja:Oripään kunta, puh: (02) 7625 300.

41

TUOMISTONSUO

P


Kuvat: Johannes Lahti, Martti Komulainen, Esko Pettay, Heidi Saaristo, Asko Sydänoja, Päivi Joki-Heiskala ja Anssi Junnila.

Aurajokisäätiö 2005, 2017

Lisätietoja:AURAJOKISÄÄTIÖAurajoen opastuskeskus Myllärintalo Valkkimyllynkuja 2 20540 TurkuPuhelin: 044 5537 408Toimisto: 040 5537 409Sähköposti: [email protected] www.aurajoki.net

aurajokisäätiön 20 siv. esiteaurajoki.net/wp-content/uploads/2017/06/retkelle...turun...

Documents