1Poljin 6/2016

20166

Autoistumisen kautta takaisin polkimille

#Pyöräilytalvi

Pyöräily ja ilmastotavoitteet

2 Poljin 6/2016

Monet suomalaiset kunnat ovat viime vuosina ilahduttavasti tehneet pyöräilyn edistämisoh-jelmia. Poliittisesti hyväksytty edistämisohjelma on hyvä ponnahduslauta ja selkänoja pyö-räilyn kehittämiseen. Ohjelma on tehokas kuitenkin vasta kun siinä määritellyt toimen-piteet toteutetaan. Muussa tapauksessa ohjelman tekoon laitetut resurssit ovat hukkaan

heitettyjä. Voidaan sanoa, että varsinainen pyöräilyn edistämistyö alkaa toden teolla vasta sitten kun pyöräi-

lyn edistämisohjelma on saatu valmiiksi. Toimenpiteiden toteuttaminen ja edistämistyön jalkauttami-nen yli hallintorajojen on kovaa ja aikaa vievää työtä, kun koko organisaatio pitää saada sitoutettua ja puhaltamaan yhteiseen hiileen. Miten varmistaa toimenpiteiden eteenpäin vieminen, jos oma aika ei tahdo riittää? Voiko konsultti olla avuksi?

Konsultti pyöräilykoordinaattorina on hyvä toimintamalli silloin kun kunnalla on tarjota konsul-tille työpari. Kunnan työparin tehtävänä on toimia organisaation sisäisenä agenttina ja tunnistaa pro-sessit ja toimenpiteet, joihin pyöräilyn edistäminen kannattaa sisällyttää juuri sillä hetkellä. Kunnan työpari myös tuntee organisaation ja osaa ohjata konsultin oikeiden henkilöiden puheille. Konsultti puolestaan voi tuoda mukanaan vankkaa pyöräilyasiantuntemusta, laajan asiantuntijaverkoston, neut-raalin toimijan mahdollisiin ristiriitatilanteisiin ja tietenkin sitä kaivattua lisäresurssia eli aikaa. Par-haimmillaan yhteistyö sujuu kun luottamus työparin kesken on molemminpuolinen ja työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä.

Kunnan pyöräilyn edistäjäksi profiloitumista kunnan sisällä ja pyöräilyasioissa edustamista ei myöskään kannata ulkoistaa ulkopuoliselle toimijalle. Tämä ei ole kestävää pitkällä tähtäimellä, kun ulkopuolinen resurssi kuitenkin jossain vaiheessa poistuu kuvioista. Toiminta kannattaa alusta asti suunnitella siten, että se jatkuu myöhemmin omin voimin ilman suuria muutoksia.

Parhaaseen tulokseen konsultin ja kunnan yhteistyössä päästään, kun tavoitteena on alusta asti lopputilanne, jossa kunnalle saadaan tarpeeksi resursseja ja osaamista pyöräilyn edistämiseen. Kon-sultin käyttö lisäresurssina voidaan siis nähdä välivaiheena sille, että maaperä kunnassa omien re-surssien kasvattamiseen kypsyy ja kunnalle saadaan pitkällä tähtäyksellä oma pyöräilykoordinaattori. Muutos tapahtuu yleensä hitaasti mutta varmasti – ole siis sitkeä ja rohkea. Uskalla tehdä kaupungis-tasi se paras pyöräilykaupunki!

Poljin 6/2016Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen uutislehti.

Kannen kuva: Martti Tulenheimo

Yhdeksästoista vuosikerta.ISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti Hirvonenmatti.hirvonen@poljin.fi

Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fiPyöräilykuntien verkosto ryIso Roobertinkatu 3-5 A 2200120 Helsinki

Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Poljin 7/2016 ilmestyy joulukuussa viikolla 50. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 6.12. mennessä.

Riikka KallioPyöräilykuntien verkoston hallituksen jäsen

pääkirjoitus

Kunta ja konsultti

3Poljin 6/2016

PYÖRÄILLEN TALVELLA

Pyöräily talvella ei ole erityisen vaativaa, kuten ei ole talvella käveleminenkään. Päinvastoin – pyöräily on

nopea ja hauska tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä.

Jatkamalla pyöräilyä läpi talven pääset nauttimaan ulkoilmasta, hyvästä olosta ja liikennemuodosta vailla

vertaa.

#PYÖRÄILYTALVI

TALVI TULI, MUTTA PYÖRÄILYÄ SE EI ESTÄ.

Sisällysluettelo:Talvi tuli – jatketaan polkemista! ...................................................................4Autoistumisen kautta takaisin polkimille ..................................................6Pyöräily auttaa saavuttamaan ilmastotavoitteet .....................................10

Pyöräilytalvi inspiroiSuomalaiset pyöräilyjärjestöt kampanjoivat 7.-13.11.2016 toista kertaa järjestetyllä #Pyöräilytalvi-viikolla pyöräilyn va-loisan sanoman puolesta.

Valottomille pyöräilijöille jaettiin ledvaloja ja talviseen valokuvakisaan osallistuttiin yli tuhat kertaa – jotkut jopa Ja-panista asti. Kampanja kannusti pyörällä muulloin kuin tal-vella liikkuvia ihmisiä löytämään itsestään ilon ja kenties roh-keudenkin pyöräillä myös silloin, kun on pimeää, liukasta, märkää ja kylmää.

#Pyöräilytalvi-kampanja tuotettiin yhteistyössä muun muassa Liikenneviraston, Pyöräilykuntien verkoston ja Hel-singin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n kanssa. Vuonna 2017 kampanja järjestetään 13.–17.11.2017.

Teksti: Martti TulenheimoKuvat: Pyöräliitto

Lue lisää Pyöräilytalvesta sivuilta 4-5.

#Pyöräilytalvi-kampanjan tavoitteet pähkinänkuoressa:

• Muutetaan pyorailyn narratiivia ympärivuotiseksi• Naytetaan, etta pyoraily on

hauskaa myös talvella• Inspiroidaan ihmisia

osallistumaan ilon kautta• Tarjotaan esikuvia,

joihin on helppo samastua

4 Poljin 6/2016

Vastasatanut vitivalkea lumi peittää maan. Pakkanen paukkuu ja ää-nimaiseman täyttää vuodenajan

huomioiden yllättävä hiljaisuus. Aamu-ruuhkan kohina kuuluu taustalla tavallis-ta vaimeampana. Vain tuuli viheltää kor-viin viiltävästi.

Mittari näyttää vuodenaikaan näh-den epätavallisia lukemia: -5 °C. Vuonna 2016 marraskuu on ollut Etelä-Suomes-sa poikkeuksellisen kylmä. Kolmenkym-menen vuoden keskilämpötila Helsingis-sä on +1,6 °C. Tasan vuosi sitten samaan aikaan lämpömittari oli viisi astetta plus-san puolella.

Kello on 6:51. On tiistaiaamu mar-raskuun kahdeksantena päivänä. Helsin-gissä tupruaa lisää lunta ja Ylen aamu-tv napsahtaa kahvinkeittimen seuraksi päälle monessa kodissa. Hyväntuulinen juontaja haastattelee aamun vierasta, helsinkiläisen pyöränvalmistaja Pelagon myymäläpäällikkö Kaisa Pohjapeltoa, millaista on pyöräillä ympäri vuoden.

Marraskuussa aihevalinta voi tuntua monesta yllättävältä – mutta hyytäväs-tä säästä ja lumenpaljoudesta huolimatta kymmenettuhannet suomalaiset kulke-vat tavalliseen tapaansa töihin pyörällä. Myös talvella. Niin tekee Pohjapeltokin, joka on saapunut Ylen studiolle pyörällä tavallisissa arkivaatteissaan keskustele-maan pyöräilystä.

Talvi tuli – jatketaan polkemista!Teksti ja kuvat: Martti Tulenheimo

Viesti on selkeä. Talvi tuli, mutta pyö-räily jatkuu. Kuten elämä muutenkin jat-kuu pohjoisessa maassa, jossa talvi on normaali osa vuodenkiertoa. Ei anne-ta kaamoksen masentaa, vaan pidetään pyörät pyörimässä!

Suomen suurin pyöräilyn talvikampanja

Suomalaiset pyöräilyjärjestöt kampanjoi-vat 7.–13.11.2016 #Pyöräilytalvi-viikolla pyöräilyn valoisan sanoman puolesta ym-päri maata muun muassa jakamalla noin 20 paikkakunnalla valottomille pyöräili-jöille 3000 ledvaloa ja tuhansia “Pyöräil-len talvella” -esitteitä.

Samaan aikaan Pyöräliitto järjesti toista kertaa talven tulon kunniaksi valo-kuvakisan sosiaalisessa mediassa. Kisaa vetivät kampanjaviikolla maanantaista perjantaihin Radio Helsingin aamuoh-jelmassa toimittajat Johanna Storck ja Emil Johansson.

Osallistujamäärä ylitti kaikki odotuk-set: kisaan osallistui reilusti yli tuhat hie-noa kuvaa, kaukaisimmat Japanista asti. Aktiivisten osallistujien määrä löi kaikki ällikällä. Tai ei aivan – sillä kun Pyörälii-tossa mietittiin tehokkainta keinoa akti-voida ihmisiä pyöräilemään marraskuus-sa, päädyttiin alun perinkin siihen, että parasta on houkutella ihmiset kertomaan oma tarinansa omin kuvin ja sanoin.

Kaikkein toimivimmaksi kanavavaksi tavoitteen saavuttamiseen arvioitiin pe-rinteisen median ja uuden median yhdis-telmä: kampanja pitää saada näkyväksi ja kuuluvaksi samaan aikaan radiossa, so-messa ja kaduilla. Televisio tehostaa vies-tiä entisestään.

Innostavat esimerkit näkyviksi

Kampanjan päätavoite oli tavoittaa jo valmiiksi pyöräileviä, sosiaalisessa me-diassa aktiivisia ihmisiä ja houkutella heidät mukaan kampanjan äänitorviksi omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Toinen kohderyhmä oli ns. suuri yleisö, jonka ta-voittamiseksi käytettiin tavallisten ihmis-ten jakamia valokuvia ja niiden ympärille rakentuvia arkisia tarinoita.

Viesti kulkee parhaiten innostamal-la. Kampanjaan lähti kisan ansiosta mu-kaan tuhatmäärin tavallisia ihmisiä – ja heidän kauttaan sanoma kulki suusta suuhun eteenpäin. Tapahtumat tavoit-tivat kymmeniätuhansia ja medioiden välityksellä yli kaksi sataa tuhatta suoma-laista.

Ilon kautta

#Pyöräilytalvi tuo ilo edellä esille sitä, että talvi ei ole este pyöräilylle. Kampan-ja kertoo suomalaisille, että pyöräily on-nistuu myös talvella, kun osaa itse löytää pyöräilystä iloa myös silloin, kun on kyl-mä ja osaa riittävästi varautua talven epä-miellyttäviltä tuntuviin puoliin.

Kampanjan keskeinen tavoite on rik-koa mielikuva, että on olemassa myytti-nen ”pyöräilykausi”, joka kestää suurin piirtein vapusta syyskuuhun. Kampan-jan arkinen tavoite on osoittaa, että vaik-ka Suomi on pohjoinen ja talvinen maa, niin silti tuhannet suomalaiset pyöräile-vät ympäri vuoden joka tapauksessa.

Kun mediassa puhutaan ”pyöräily-kaudesta”, käytännössä sillä tarkoite-taan, ettei talvella muka voi pyöräillä. Kampanja haluaa hyvässä hengessä näyt-tää, että vastoin tätä mielikuvaa talvella voi varsin hyvin pyöräillä.

5Poljin 6/2016

väylien talvikunnossapitoon kuitenkin kannattaa panostaa. Helsingin uuden pyöräilybarometrin mukaan niistä, jot-ka pyöräilevät kesällä, 19 prosenttia pyö-räilee myös talvella. Helsingissä talvella 2015–16 tehdyn kunnossapitopilotin tu-loksena 10 kilometrin kokeilureitillä pyö-räliikenteen volyymi kasvoi 20 % edelli-seen talveen verrattuna.

Kello lähestyy seitsemän aamu-uu-tisia. Pohjapelto käy läpi perusasiat ja antaa hyviä vinkkejä talven varalle. Le-

veämmät renkaat tuovat var-muutta ja nastoja kannat-

taa käyttää – pakko ei ole. Talvella pyöräi-

lyssä ei ole mitään erityisiä sääntöjä

tai kaikille yh-denmukais ia ohjeita. Paitsi yksi: valoja pi-tää käyttää.

# P y ö r ä i -l y t a l v i - k a m -

panja tuotet-tiin yhteistyössä

muun muassa Lii-kenneviraston, Pyö-

räilykuntien verkoston ja Helsingin seudun liiken-

ne –kuntayhtymä HSL:n kanssa. Vuonna 2017 kampanja järjestetään 13.–17.11.2017.

Kirjoittaja Martti Tulenheimo toimii erityisasiantuntijana Pyöräliitossa ja on

#Pyöräilytalvi-kampanjan tuottaja.

Mielikuvat tehty muutettaviksi

Kampanjan nimi on sanaleikki. Kampan-ja on kääntänyt puheenparren ”talvipyö-räilystä” ympäri pyöräilytalveksi, koska pyöräily on ympärivuotista, eikä talvel-la pyöräily ole mikään erillinen pyöräilyn ”laji”, vaan osa pyörällä liikkumista. Talvi tulee kaikille, ei vain pyörällä kulkeville.

Kun mediassa puhutaan ”talvipyöräi-lystä”, luodaan mielikuvaa ”talvipyöräi-lijöistä”, jotka ovat tavallisista ihmisistä poikkeavia sissejä. Kampanjan tavoittee-na on kertoa siitä, että pyöräily on oi-keasti myös talvella kivaa ja että pyörällä kulkevat ihmiset ovat ihan tavallisia, mu-kavia, töissä käyviä ja lapsiaan, koiriaan ja kissojaan rakastavia ihmisiä arkivaat-teissa – eivätkä esimerkiksi riskejä elä-määnsä etsiviä extremeurheilijoita has-suissa erityisvarusteissa.

Kampanja alleviivaa, että pyöräily on liikennettä – myös talvella. Pyöräliikenne on hyvä käsite kuvaamaan sitä ajatusta, jota kampanjalla pyritään tuomaan esille.

Voimaa yhteistyökumppaneilta

#Pyöräilytalvi-kampanjan menestyksen salaisuus on laaja verkosto erilaisia yh-teistyökumppaneita. #Pyöräilytalvi on osa Liikenneviraston Kulje viisaasti –liik-kumisenohjauksen hankekokonaisuut-ta, ja sitä ovat kahden vuoden aikana tu-keneet eri tavoin iso joukko erinomaisia kumppaneita. Yhteistyöverkoston piiris-sä ovat muun muassa Pyöräliiton pai-kallistoimijat ympäri Suomea, Pyöräily-kuntien verkosto, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun liikenne –kuntayhty-mä HSL, pyöränvalmistaja Pelago Bi-

cycles, teknologiayritys Reaktor, mark-kinointitoimisto Måndag, radiokanavat Radio Helsinki ja Bassoradio sekä lukui-sat paikalliset kumppanit ympäri maata.

Menestyksellinen kampanja tavoitti laajan yleisön

Kampanja välitti laajalle joukolle ihmisiä uudenlaista kuvaa talvella pyöräilystä. Se keräsi paljon mediahuomiota, loi marraskuussa myönteisen julkisen ilma-piirin pyöräilyn ympärille ja onnistui ko-koamaan yli tuhat Insta-gram-kuvaa viidessä päivässä. Lisäksi kampanja hitsa-si Pyöräliiton paikallis-toimijoita pyöräilyn edistäjinä tiiviis-ti yhteen, nosti val-tavan jou-kon ta-vallisia suomalaisia roolimalleiksi ja vahvisti Pyörälii-ton kehittämää uudis-sanaa 'pyöräilytalvi’.

Luonnollisesti tärkeintä talvella pyö-räilyssä on, että pyöräliikenteen väylät ovat kunnossa. Siihen ei mielikuvakam-panjalla voida vaikuttaa. Se on kunti-en ja ELY-keskusten vastuulla. Tulokset tällä saralla antavat yhä odottaa itseään monin paikoin ympäri Suomea. Pyörä-

Tapahtumat tavoittivat kymmeniätuhansia ja

medioiden välityksellä yli 200 000 suomalaista.

6 Poljin 6/2016

Taiwanin pääkaupunki Taipei sai kunnian toimia järjes-täjänä, kun VeloCity Global 2016 -konferenssi pidettiin ensimmäistä kertaa Aasiassa helmikuussa 2016. Helmi-

kuinen Taipei otti konferenssivieraat vastaan sateisena, mut-ta melko lämpimänä ainakin Suomen talvesta tulevalle. Pai-kan päällä kävi ilmi, että minulla oli ainutlaatuinen ilo ja kunnia päästä konferenssiin, sillä olin koko tapahtuman ainoa suoma-laisosallistuja. Tehtävä oli samalla erittäin haasteellinen: tiesin, että minulta odotetaan referointia konferenssin annista. Samalla tiesin, että yksi ihminen ei voi millään nähdä tai kuulla kaikkea – niinpä valikoin erittäin laajasta konferenssiohjelmasta esityk-siä osin tietoisesti ja tarkoitushakuisesti, osin aivan sattuman-varaisesti.

Kuuntelin tietenkin kaikki yleisluennot, joiden aihepiirit vaihtelivat pyöräteollisuudesta kestävään kehitykseen ja kau-punkisuunnitteluun. Konferenssin läpileikkaavaksi teemaksi ja kuumaksi keskustelunaiheeksi muotoutui Euroopan parhai-den pyöräilykäytäntöjen sovittaminen tai sovittamatta jättämi-nen aasialaiseen kontekstiin. Puheenvuorot ja niiden herättämät ajatukset tiivistyivät mielessäni ja muistiinpanoissani lopulta yhdeksi suureksi Taiwania ja sen pyöräilyolosuhteita kommen-toivaksi teemaksi. Samalla teen väkisinkin vääryyttä monille tär-keille konferenssissa käsitellyille teemoille, esimerkiksi lasten pyöräilyn edistämisen hyville käytännöille. Näitä esittelin muun muassa Pyöräilykuntien verkoston järjestämässä Velo-City -jäl-kiseminaarissa Helsingissä 30.9.2016. Esitykset löytyvät Kulku-laarista (http://kulkulaari.fi/fi/pyoraily/tutkimukset-ja-tilas-tot/seminaarit).

Taiwanin pyöräilyolosuhteet

Ensivaikutelma Taipeista on hämmentävän rauhallinen: kaduil-la on autoja ja moottoripyöriä tai skoottereita varsin maltillises-ti, eikä metrossa tai kaduillakaan juuri näy jalankulkijatungos-ta. Vierailun kuluessa syy hiljaisuuteen selviää: konferenssi on päätetty järjestää kiinalaisen uudenvuodenloman aikaan, jolloin kaupungit tyhjenevät paikallisten lähtiessä perheidensä ja suku-jensa luokse vuoden ainoaa lomaa viettämään. Vierailija saa siis vain kalpean aavistuksen siitä, miltä Taipein liikenne näyttää, kun kaikki ovat kaupungissa.

Tällaisenaankin huomiota herättää skootterien suuri määrä. Niillä sukkuloidaan autojen seassa paljon autoliikennettä nope-

AUTOISTUMISEN KAUTTA takaisin polkimille

Velo-City Global 2016 -konferenssi Taipeissa

Pyöräteollisuuden suurmaa Taiwan haluaa takaisin kadonneen kosketuksensa arkipyöräilyyn. Euroopan oppeja ei kuitenkaan niellä purematta.

Teksti ja kuvat: Sanna Ojajärvi

ammin. Valtavissa risteyksissä skootterit ampaisevat matkaan omista moottoripyörätaskuistaan, kun autot vasta ryhmittyvät sovittaakseen itsensä risteyksen toisella puolella kapenevalle ajoradalle. Jännitysnäytelmää olisi voinut seurata tien ylittäväl-tä kävelysillalta vaikka kuinka pitkään.

Skootterin näppäryys kaupunkiliikenteessä välittyi myös Suur-Taipein alueella sijaitsevan Tamsuin merenrantakaupun-gin torikadulla. Kävelijät saivat väistellä, kun suuri osa asiak-kaista saapui hedelmä- kala- ja lihaostoksille skootterilla. Os-tokset saattoikin tehdä melkein kulkuneuvon selästä käsin – tai ainakin kypärää riisumatta.

Katukuvasta todella huomaa, että taiwanilaiset omistavat 649 moottoripyörää tai skootteria tuhatta asukasta kohti ja että 28 prosenttia matkoista Taipeissa tehdään mainituilla kaksipyö-räisillä (2013). Suur-Taipein alueella autojakin on aivan riittä-västi: autojen kulkutapaosuus on 15 % kaikista matkoista ja noin neljännes asukkaista on rekisteröitynyt auton. Tiheään asutulla

Kilpailu kaistatilasta kuuluu moottoriajoneuvolla liikkuvan arkeen.

7Poljin 6/2016

suurkaupunkialueella tämä tarkoittaa lä-hes kahta miljoonaa autoa. Onneksi pyö-räilyn suuntakin on Taipeissa pitkästä ai-kaa ylöspäin: vuodesta 2014 pyöräilyn kulkutapaosuus on kasvanut 30 prosent-tia vuodessa ja on nyt 5,5 prosenttia.

Taiwanin autoistuminen ja muu moottoriajoneuvoliikenteen kasvu on seurausta 1960-1990 -lukujen voimak-kaasta talouskasvusta. Edelleen edulli-nen polttoaine tukee moottoriajoneu-

voliikenteen kasvua. Kaupunkitila on kuitenkin rajallinen ja ruuhkat vievät en-tistä enemmän ihmisten aikaa. Ihmisen kokoisen Taipein rakentaminen oli aina-kin konferenssiin osallistuneiden taiwa-nilaisten mukaan osoitus suunnanmuu-toksesta.

Kohti ihmisen kokoista kaupunkia

Taipein kaupunki on panostanut jouk-koliikenteen kehittämiseen: Taipein ja Suur-Taipein alueella liikennöivä met-

ro avattiin vuonna 1996 ja sen rinnal-le rakennettiin YouBike-kaupunki-pyöräjärjestelmä vuonna 2009. Niin sanottujen vihreiden kulkumuotojen kul-kutapaosuus on hiukan yli puolet (57 %) kaikista kaupungissa tehdyistä matkois-ta. Pyöräilyn osuus kaikista kaupungin sisällä tehtävistä matkoista on 5,5 pro-senttia, joten lisättävää riittää. Onnek-si pyöräilyn suunta on sentään pitkästä aikaa ylöspäin: vuodesta 2014 pyöräilyn kulkutapaosuus on kasvanut Taipeissa 30 prosenttia vuodessa

Kaupunkipyöräjärjestelmää esitteli konferenssissa King Liu, Giantin perus-taja ja Giant Global Groupin puheenjoh-taja, joka kertoi YouBiken toteutumisen olleen yksi elämän suurista unelmista. King Liun rakkaus pyöräilyyn ei jäänyt epäselväksi, sillä 81-vuotias puheenjoh-taja kertoi paitsi pyöräilevänsä päivittäin työmatkoja yhteensä kaksi ja puoli tun-tia myös osallistuneensa Taiwanin ym-päriajoon viimeksi muutama vuosi sitten. Matka on lähes tuhat kilometriä.

Tällä hetkellä YouBike -asemia on 282, mutta tavoitteena on 400 aseman laajuinen järjestelmä. YouBiken 8656 pyörää ovat aktiivisessa käytössä Suur-Taipein alueella, sillä niillä tehdään päi-vittäin kymmenen matkaa per pyörä. Konferenssin aikaan näin kaupunkipyö-

Tamsuin vanhassa kaupungissa skootterilla pääsee puikkelehtimaan

suoraan hedelmä- ja lihaostoksille.

Suur-Taipei Taipei

Asukasluku 6,67 milj. 2,7 milj.

Päiväväestö 14 milj. 4,5 milj.

Pinta-ala 2 324 km2 272 km2

Väestötiheys 3609 hlöä/km2 9956 hlöä/km2

Rekisteröityjä autoja 1 775 037 787 676

Rekisteröityjä moottoripyöriä/skoottereita

3 171 715 980 577

Taipein perusfaktat

Taipeita halkovan Tanshui-joen rannalla on tilaa pyöräillä.

8 Poljin 6/2016

rän selässä lähinnä turisteja, joille pyörän käyttöönotto oli tehty kiitettävän helpok-si: pyörän rekisteröinti oli helppo toteut-taa älypuhelimella, maksun voi suorittaa kioskeista (ja konferenssista) saatavalla arvokortti EasyCardilla ja pyöräparkkien sijainnin ja pyörätilanteen seuraamista helpotti mobiili saatavuussovellus.

Ihmisen kokoisen Taipein rakentami-seen kuuluu myös aloitettu pyöräilijäys-tävällisemmän infrastruktuurin kehit-täminen. Satunnaisen vierailijan silmin näytti kuitenkin siltä, että pyöräilyyn suhtauduttiin pikemminkin vapaa-ajan-viettotapana kuin varsinaisena liikenne-muotona: parhaat ja yhtenäisimmät reitit pyöräilylle löytyivät kaupunkia halkovan Tanshui-joen varrelta. Muualla kaupun-gissa pyörille varattuja kadunpätkiä löy-tyi sieltä täältä, mutta varsinaisesta reit-tiverkosta ei voi ainakaan vielä puhua. Pyöräreitistön kehittämisessä on päädyt-ty ratkaisuun, jossa pyöräilijät ja jalan-

kulkijat kulkevat rinnakkain autoliiken-teestä erotetuilla väylillään. Ratkaisun toimivuutta ei hiljaisena vuodenaikana päässyt omin silmin toteamaan. Konfe-renssipuhujat perustelivat ratkaisua sillä, että ”se mikä toimii Euroopassa, ei välttä-mättä toimi meillä”.

Pormestari ja asenneilmasto

Saaren ympäri kiertävä Tour de Taiwan -tapahtuma kuvaa hyvin Taiwania pyö-räilymaana: maa on tunnettu polku-pyörätuotannostaan ja saaren ympäri kiertävä pyöräreitti on suosittu niin tai-wanilaisten kuin turistien keskuudessa. Leimallisesti Taiwan onkin kilpa- ja mat-kapyöräilymaa. Konferenssin osallistu-jat saivat vihiä Tour de Taiwan 2016 -ta-pahtuman merkityksestä heti kättelyssä. Avajaisohjelmaan merkitty Taipein por-mestari Wen-Je Ko ei päässytkään pitä-mään puheenvuoroaan, sillä 627 kilo-

metrin mittaisen matkan saaren ympäri kiertävä kilpailu oli juuri käynnistynyt ja pormestari oli mukana polkemassa. Por-mestari pääsi maaliin juuri ennen kon-ferenssiohjelmaan sisältyvän pyörä-paraatin lähtöä, joten saimme tuoreet kuulumiset kilpailusta ennen omaa 17 ki-lometrin retkeämme.

Pyöräparaatin reitti kulki osin Tan-shui-joen rantaa kulkevaa pyörätietä pit-kin, joten saimme kurkata taipeilaisten perheiden vapaa-ajanviettoon. Jokivarsi oli perheiden suosiossa eikä ihme: leveil-tä pyöräteiltä löytyi tilaa kaiken ikäisil-le pyöräilijöille ja leikkipaikat tarjosivat viihtyisän lepohetken. Keskikaupungil-la lapsia näkyi enemmän skoottereiden kyydissä kuin pyörien selässä.

Konferenssiesityksissä pyöräilyn edistämisen suurimmiksi esteiksi nostet-tiin puutteellinen infrastruktuuri ja vallit-seva asenneilmasto: etenkään pyöräilyn terveyshyötyjä ei ole vielä saatu julkiseen keskusteluun. Terveys- ja ympäristöargu-mentit eivät Taiwanin oloissa välttämät-tä osu yksiin. Paikallisen terveydenedis-tämisorganisaation johtaja Shu-Ti Chou korosti puheenvuorossaan yhteisen ta-voitteen merkitystä: nykyisellään ympä-ristöaktivistit saattavat pelottaa vähät-kin pyöräilijät sisätiloihin korostaessaan kehnoa ilmanlaatua. Pyöräilyn esteet liit-tyivätkin ilmastoon ja ilmanlaatuun hiu-kan toisella tavoin kuin Suomessa, sil-lä Taiwanissa pyöräilyn esteiksi nähtiin liian huono ilmanlaatu ja liian kuuma ja kostea kesäkausi.

Parhaiden pyöräilykäytäntöjen soveltaminen

Taiwanissa pyöräily on viime vuosikym-meninä liitetty vapaa-aikaan, matkailuun ja pyöräteollisuuteen. Matkailumainok-sissa ja esitteissä rakennetaan pyöräily-paratiisin imagoa. Samalla Taiwan on ka-dottanut kosketuksen arkipyöräilyyn.

Taipein kaupungin tavoitteena onkin pyöräilyn normalisointi eli esimerkiksi työmatkapyöräilyn edistäminen. Konfe-

Tanshui-joen varren leikkipaikat ovat täynnä lapsia.

9Poljin 6/2016

Mennyt maailma kohtaa nykyisen: pyörällä kulkevat lastit olivat harvinainen näky Taipein uusilla pyöräteillä.

renssissa oltiin apulaiskaupunginjohtaja Charles Linin sanoin oppimassa eurooppalaisilta ja japanilaisilta.

Suur-Taipein julkisen liikenteen kehittäminen ja sen yhte-ys kaupunkipyöriin ovat lupaavia esimerkkejä suunnanmuutok-sesta. Pyöräilyn edistäminen näkyy myös jossain määrin pyöräi-lyverkon kehittämisenä: kaupungista löytyy 112 kilometriä joen rannalla kulkevaa pyörätietä ja kaupungin keskustassakin on 382 kilometriä pyöräteitä ja -kaistoja.

Pyöräilijän paikka Taipein liikenteessä jäi isoksi kysymys-merkiksi. Uudet pyörätiet on erotettu moottoriajoneuvolii-kenteestä, mutta kulkevat samassa tasossa jalankulun kanssa. Paikalliset konferenssiosallistujat vaikuttivat paikoin turhautu-neilta eurooppalaisten esitellessä parhaita pyöräliikenneratkai-sujaan.

Kuumiksi kysymyksiksi puheenvuoroissa nousivat puutteel-linen infrastruktuuri ja olematon pyöräpysäköinti. Oireellista oli, että kohteliaanvarovaisen kysymyksen pyöräilyinfran ja ko-konaissuunnitelman puutteista esittivät yleensä eurooppalaiset konferenssivieraat.

Turhautuminen tiivistyi eurooppalaisten pyöräilylähetys-töjen yhteisistunnossa, jossa hollantilaiset, saksalaiset ja tans-kalaiset kertoivat hienoisessa maaotteluhengessä parhaista käytännöistään. Euroopan johtavien pyöräilymaiden hyvät käy-tännöt tuntuivat olevan valovuosien päässä taiwanilaisesta to-dellisuudesta. Parhaat keskustelut käytiinkin lopulta siitä, miten hyvät käytännöt eivät sovellu toisenlaisiin olosuhteisiin sellai-sinaan vaan vaativat räätälöintiä. Joitain yleispäteviä neuvoja pyöräilyn edistämiseksi sentään saatiin.

Parempia liikenneratkaisuja ja tilastointia

Hollannin pyöräilylähetystön edustaja Saskia Kluitilla oli muu-tama konkreettinen neuvo: pyöräilyä pitää sujuvoittaa pyöräi-lijöiden eduksi toimivilla liikennevaloilla. Kun pyöräily näin li-sääntyy, voidaan alkaa keskustella autojen vähentämisestä ja tilan varaamisesta pyöräilijöille. Toinen neuvo liittyi pyöräpysä-köinnin järjestämiseen, joka kokemusten perusteella kannattaa toteuttaa yhdessä julkisen liikenteen toimijoiden kanssa. Julki-sella liikenteellä kun on huomattavasti paremmat resurssit kuin pyöräilyä edistävillä organisaatioilla. Tanskan ja Saksan pyöräi-lylähetystöjen edustajien Burkhard Storkin ja Nils Hoen viestit korostivat tiedonkeruuta: pyöräilyn edistämiseksi täytyy tietää missä, miksi, milloin ja millä mielellä ihmiset pyöräilevät, jotta voimme kehittää pyöräilyolosuhteita vielä paremmiksi.

Eurooppalaisten edelläkävijöiden viesteihin oli hyvä lopettaa Taipein Velo-City Global 2016 ja suunnata katse vuoden 2017 Velo-Cityyn, joka järjestetään maailman parhaan pyöräilyinfra-struktuurin tyyssijassa Hollannin Arnhem-Nijmegenissa. Toi-vottavasti konferenssi kerää suuren osallistujajoukon myös Eu-roopan ulkopuolelta.

Pyöräilyn edistämiseksi täytyy tietää missä, miksi, milloin ja millä mielellä ihmiset pyöräilevät.

10 Poljin 6/2016

1. INVESTOINTITUKEA KUNNILLE PYÖRÄILYINFRAN KEHITTÄMISEENLuodaan vuosittain kunnille ohjattava 30 miljoonan korvamerkitty rahoitus pyö-räilyn ja kävelyn kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin vain kunnille, joilla on erillinen pyöräilyn ja kävelyn budjettimo-mentti. Kunnat saisivat itsenäisesti päät-tää mihin investoinnin käyttävät, mutta raportointi perustuisi kulkutapajakau-man muutoksiin. Valtion tuki olisi enim-millään 30 % kunnan pyöräilyn ja käve-lyn budjetista.

2. TOTEUTETAAN PYÖRÄILYN LAATUKÄYTÄVÄVERKOSTO

Liikenneviraston tulee suunnitella valta-kunnallinen pyöräliikenteen laatukäytä-väverkosto, jota ELY-keskukset lähtevät toteuttamaan. Verkosto tukee kuntien pyöräliikenneverkkoa, mutta on tarkoi-tettu erityisesti taajamien väliseen liiken-teeseen. Laatukäytäviä tehdään sinne, missä niille on selkeä tarve: tiheämmin asutuille alueille, joissa on potentiaalia pyörällä tehtävien työ- ja virkistysmatko-jen kasvuun.

PYÖRÄILY AUTTAA SAAVUTTAMAAN ILMASTOTAVOITTEET

Teksti Matti KoistinenKuva Johan Erlandsson

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Suomen pitää vähentää 39 pro-senttia päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Liikenteessä tavoite tullee olemaan vielä tätäkin suurempi.

Tavoite on mahdotonta saavuttaa ilman merkittävää muu-tosta kulkutapaosuuksissa kohti kestävämpiä liikennemuoto-ja – ja aikaa on vain 13 vuotta! Toimenpiteitä ohjaavat kirjoi-

tushetkellä vielä tekeillä oleva energia- ja ilmastostrategia sekä vuoteen 2030 tähtäävä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitel-ma KAISU, joka valmistuu ensi keväänä.

Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto ovat koonneet yhteen 11 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla valtio voisi edistää pyö-räilyä ja saavuttaa ilmastotavoitteet.

3. KODIN JA TYÖPAIKAN VÄLINEN ANSIOTULOVÄHENNYS UUSIKSI

Suomen ympäristökeskus on esittänyt kodin ja työpaikan välisten matkojen ve-rovähennyksen yksinkertaistamista mal-liin, jossa vähennys määräytyisi suoraan asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden perusteella kulkutavasta riippumatta. Kilometripohjainen verovähennys lisää pyörä- ja joukkoliikenteen houkuttele-vuutta ja yksinkertaistaa verotusta. Kor-vaustasoa alentamalla valtio voi säästää jopa satoja miljoonia euroja.

4. ANSIOTULOVEROVÄHENNYS PYÖRISTÄ JA NIIDEN TARVIKKEISTA Myönnetään oikeus vähentää pyörien ja niiden tarvikkeiden ostosta aiheutunei-ta kustannuksia ansiotuloista. Vastaa-va järjestely on käytössä mm. Irlannis-sa ja Hollannissa. Verovähennystä saisi enintään 1000 € ostoista joka 3. vuosi. Osa vähennyksestä tulisi takaisin lisään-tyneen arvonlisäverotuoton ja pyöräalan yritysten maksamien muiden verojen muodossa takaisin.

5. LAAJENNETAAN LIIKUNTA- JA VIRIKESETELI PYÖRÄN HUOLTOIHIN

Tuloverolaki mahdollistaa verottomina työsuhde-etuina liikunta- ja virikesetelit. Näiden käyttöaluetta voitaisiin laajentaa kattamaan polkupyörien huollot. Sete-leillä ei voisi ostaa polkupyöriä tai niiden osia, mutta niillä voisi maksaa polkupyö-rän huoltoon liittyvät palvelut. Kynnys pyörän huollattamiseksi on Suomessa korkea hintojen vuoksi. Työnantajan tar-joama etu poistaisi tämän esteen, ja olisi omiaan lisäämään arkipyöräilyä.

6. TUETAAN SÄHKÖAVUSTEISTEN PYÖRIEN HANKINTAA

Julkisuudessa on puhuttu sähköauto-jen hankintatuesta. Sähköavusteisten pyörien tuki olisi valtiolle paljon edulli-sempi, tehokkaampi ja kansanterveyden kannalta parempi. Hollannissa myydyis-tä pyöristä jo neljäsosa on sähköpyöriä, Suomessa vain muutama prosentti. Brit-tiläisen tutkimuksen mukaan sähköavus-teinen pyöräily kiinnostaa myös monia ihmisiä, joita tavallinen pyöräily ei in-nosta. Tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi ALV-alennuksena, ostosetelinä tai yrityk-sille suunnattuna.

11Poljin 6/2016

7. KAUPUNKIPYÖRÄ-JÄRJESTELMÄT JOUKKOLIIKENNETUKIEN PIIRIIN

Kaupunkipyöräjärjestelmät kannattaa toteuttaa aina osana joukkoliikennejär-jestelmää. Sen vuoksi niitä tulee tukea sa-moin perustein kuin muitakin kaupunki-seutujen joukkoliikennevälineitä.

8. KAUPUNKIPYÖRIEN LIPUNMYYNNIN RAJAPINNAT AVOIMIKSIHallituksen esityksessä Liikennekaares-ta kaupunkipyörät on määritetty osak-si liikkumispalveluita – ei kuljetuspalve-luihin. Tämä on johtamassa siihen, että kaupunkipyöräjärjestelmien toimittaji-en ei ole pakko avata lipunmyynnin raja-pintaa. Säädöskokoelmaa onkin muutet-tava niin, että kaupunkipyöräoperaattorit velvoitetaan avaamaan myös lipunmyyn-nin rajapinta. Rajapinnan avaaminen in-tegroi kaupunkipyörät matkaketjuun te-hokkaasti.

9. RAJOITUKSIA ISOILLE AJONEUVOILLE KESKUSTOISSA

Helsingissä keskusta-alueille ei saa tul-la yli 12 metrisillä ajoneuvoilla ilman eril-listä lupaa. Myös ajoneuvojen päästöille on Helsingissä asetettu rajoituksia. Edel-lä mainitut rajoitukset ovat tällä hetkel-lä lainsäädännöllisesti hieman epäselviä. Rajoittamista tulee lainsäädännöllisesti selkeyttää. Suomessa on totuttu toteut-tamaan pitkän matkan ja kaupunkien logistiikka samalla kalustolla. Tämän perinteen on muututtava, jotta kaupun-kiympäristön laatu paranee ja ilmansaas-teet keskustoissa vähenevät.

10. PYÖRÄLOGISTIIKAN INNOVAATIOILLE TUKEA Tuetaan logistiikka-alan yrityksiä pyö-rälogistiikan kehittämisessä. Innovaa-tiotuki suunnataan pyörälogistiikkaan kuuluvien järjestelmien, käytäntöjen ja välineiden kehittämiseen. Pyörälogistii-kassa on omat haasteensa ja erityisesti logistiikkaketjun toimivuutta joudutaan miettimään uudelleen siirryttäessä keve-ämpiin ajoneuvoihin.

Tavarapyörillä pystytään vähentämään merkittävästi logistiikan

ilmastopäästöjä kaupungeissa.

OTA YHTEYTTÄ

Jos sinulla on lisää ehdotuksia, kom-mentteja tai perusteluja, niin ole meihin yhteydessä. Näin autat työtämme pyöräi-lyn edistämisessä ja päästöjen vähentä-misessä.Matti Koistinen, Pyöräliitto,matti.koistinen@pyoraliitto.fi taiMatti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto,matti.hirvonen@poljin.fi

12 Poljin 6/2016

AKAAJouko Pekkarinen 040 335 4625jouko.pekkarinen@akaa.fiESPOOPetri Suominen (09) 816 40240 petri.suominen@espoo.fiFORSSATero Tiensuu (03) 4141 5602tero.tiensuu@forssa.fiHAAPAJÄRVI Jarmo Eronen 044 445 6202jarmo.eronen@haapajarvi.fiHANKOHannu Simelius 040 581 5065hannu.simelius@hanko.fiHEINOLAMatti Nieminen 0500 618 785matti.nieminen@heinola.fiHELSINKIReetta Keisanen 040 346 0522 marek.salermo@hel.fiHYVINKÄÄKimmo Kiuru (019) 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fiHÄMEENLINNAMinna Aakkula (03) 621 2317minna.aakkula@hameenlinna.fiIISALMI Pekka Partanen 040 5454567pekka.partanen@imatra.fi IMATRALassi Nurmi 020 617 4466 lassi.nurmi@imatra.fiJANAKKALAHeikki Tamminen (03) 680 1292heikki.tamminen@janakkala.fiJOENSUUJarmo Tihmala 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINAJyrki Lappi (02) 588 4800jyrki.lappi@kaarina.fiKAJAANI Jari Kauppinen 044 710 0647jari.kauppinen@kajaani.fiKANGASALAMarkku Lahtinen 050 596 9124 markku.lahtinen@kangasala.fiKARVIASirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fiKAUNIAINENLennart Långström (09) 505 6387lennart.langstrom@kauniainen.fi

KAUSTINENArto Alpia 040 056 9401 arto.alpia@kaustinen.fiKEMIÖNSAARI Benjamin Donner 040 662 3833benjamin.donner@kimitoon.fiKOKKOLACarita Laitala 044 780 9300carita.laitala@kokkola.fiKRUUNUPYYKaisa Karlström (06) 8343 405kaisa.karlstrom@kronoby.fiLAHTI Kristiina Kartimo 050 559 4100 kristiina.kartimo@lahti.fiLAPPEENRANTAMauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fiLEMPÄÄLÄJaakko Hupanen (03) 3744 600 jaakko.hupanen@lempaala.fiLIEKSAJarmo Honkanen 040 104 4113jarmo.honkanen@lieksa.fiLIETOMika Närvi (02) 4873 3254 mika.narvi@lieto.fiLOHJATimo Mäkinen (019) 369 4435timo.makinen@lohja.fiLOVIISAMarkus Lindroos 050 382 7550markus.lindroos@loviisa.fiMASKU Marika Nurmikko 044 7388 230marika.nurmikko@masku.fiMYNÄMÄKITimo Oja 050 5856 772timo.oja@mynamaki.fiMÄNTYHARJUOlli Marjalaakso 040 7741 902olli.marjalaakso@mantyharju.fiMÄNTTÄ-VILPPULAHannu Kemppainen 044 728 8789hannu.kemppainen@manttavilppula.fiNIVALA Janne Kaarlela 044 4457 423janne.kaarlela@nivala.fiNOKIAJouni Saranpää (03) 5652 0690jouni.saranpaa@nokiankaupunki.fiNURMIJÄRVIPia Korteniemi 040 317 2311pia.korteniemi@nurmijarvi.fiOULUJorma Heikkinen 044 703 2112 jorma.heikkinen@ouka.fiORIVESIPäivi Valkama 050 329 5303paivi.valkama@orivesi.fi

PADASJOKIPauliina Koskela 0400 419 364pauliina.koskela@padasjoki.fiPARAINENMartti Nilsson 040 537 9000martti.nilsson@parainen.fiPERHO Raija Sahlgren 040 528 9971raija.sahlgren@perho.fiPIRKKALATero Vesanto 050 540 5279 tero.vesanto@pirkkala.fiPIETARSAARIBen Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fiPORISanna Välimäki 044 701 4180 sanna.valimaki@pori.fiPORVOOHanna Linna-Varis (019) 5202 814hanna.linna-varis@porvoo.fiPUUMALAKimmo Hagman 0500 654 590kimmo.hagman@puumala.fiPÄLKÄNEPetri Ketola 040 580 8270petri.ketola@palkane.fiRAASEPORIJan Gröndahl 040 5320392jan.grondahl@raasepori.fiRAISIOMarja Uusitalo (02) 434 3401marja.uusitalo@raisio.fiRAUMALeena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 4926aili.tuppurainen@riihimaki.fiSALO Jarmo Heino 02 778 5100jarmo.heino@salo.fiSEINÄJOKIKeijo Kaistila (06) 416 2230keijo.kaistila@seinajoki.fiSIPOO Eveliina Harsia 09 2353 6727eveliina.harsia@sipoo.fiSIUNTIOTapio Lepikkö 050 386 0825tapio.lepikko@siuntio.fiTAMPERETimo Seimelä 040 758 2104 timo.seimela@tampere.fi TAMPEREEN KAUPUNKISEUTUKatja Seimelä 040 503 4237 katja.seimela@tampereenseutu.fiTURKUSusan Nymander 040 716 3220susan.nymander@turku.fi

TUUSULARisto Kanerva (09) 8718 2220 risto.kanerva@tuusula.fiUUSIKAUPUNKIAtso Vainio (02) 845 151atso.vainio@uusikaupunki.fiUTAJÄRVIHannele Karhu 0500 584 506hannele.karhu@utajarvi.fiVAASAJukka-Pekka Raja-aho 0400 510 239 jukka-pekka.raja-aho@vaasa.fiVALKEAKOSKITimo Lamminpää 040 335 7714timo.lamminpaa@valkeakoski.fiVANTAATimo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fiYLÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412 arto.huovila@ylojarvi.fiÄHTÄRI Osmo Sivén 0400 869 481osmo.siven@ahtari.fiÄÄNEKOSKI Markku Auvinen 020 632 3190markku.auvinen@aanekoski.fiETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUSKjell Lind 0295 027 734kjell.lind@ely-keskus.fiKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUSPetteri Kukkola 0400 620 236petteri.kukkola@ely-keskus.fiKESKI-SUOMEN ELY-KESKUSHannu Onkila 050 390 2774hannu.onkila@ely-keskus.fiLAPIN ELY-KESKUSRisto Uusipulkamo 0295 03 7263risto.uusipulkamo@ely-keskus.fiPIRKANMAAN ELY-KESKUSSuvi Vainio 0400 416 473suvi.vainio@ely-keskus.fiPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUSPäivi Hautaniemi 040 571 6067paivi.hautaniemi@ely-keskus.fiPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUSKyllikki Komulainen 0295 026 729kyllikki.komulainen@ely-keskus.fiUUDENMAAN ELY-KESKUSMari Ahonen 0295 021 265mari.ahonen@ely-keskus.fiVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUSPiritta Keto 0295 022 763piritta.keto@ely-keskus.fi HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 5940petri.sipila@hepo.fi

HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Tarja Jääskeläinen 050 385 5043tarja.jaaskelainen@hsl.fiINLINEMARKET OYSamuli Ropponen 040 595 1094samuli.ropponen@inlinemarket.fiJYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RYTeemu Tenhunen, 041 544 2195pj@jyps.fiLINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282 sakari.somerpalo@linea.fiMDI OY Janne Antikainen 040 764 1829janne.antikainen@mdi.fiNAVICO OYTimo Perälä 040 7060415 timo.perala@navico.fiOVELLA OYMika Laukkonen 0505693923 mika.laukkonen@ovella.fiPYÖRÄLIITTO RYMatti Koistinen 044 279 5588 matti.koistinen@pyoraliitto.fiRAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 reijo.vaarala@ramboll.fiSITO OYVirpi Ansio 050 345 6727 virpi.ansio@sito.fiSTRAFICA OYJuha Heltimo 050 369 4604 juha.heltimo@strafica.fiSUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RYHanna Aho 040 660 5788hanna.aho@sll.fiSUOMEN PYÖRÄILYUNIONI RYMarkku Nieminen 050 5960 975markku.nieminen@pyoraily.fiSWECO YMPÄRISTÖ OYMarek Salermo 040 635 2660marek.salermo@sweco.fiTAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPompo Stenberg 050 3521809pj@tarakka.fiTTY / Liikenteen tutkimuskeskus VerneHeikki Liimatainen 040 849 0320 heikki.liimatainen@tut.fiTRAFIX OYEsa Karvonen, 050 375 9169esa.karvonen@trafix.fiTURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYTero Rantaruikka, 050 910 5810turpo@turpo.fiVALPASTIN OYMari Päätalo 040 720 2872mari.paatalo@valpastin.fi WSP FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 0511minna.raatikka@wspgroup.fi

• Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritys-ten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.• Päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkilii-kuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yh-teiskunnalle.• Pyöräilykuntien verkosto haluaa: laadukkaat ja turvalliset pyö-räilyolosuhteet kaikille, kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suo-messa ja vahvistaa pyöräilyn edistäjien yhteisöä.• Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muut-tui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.www.poljin.fiwww.kulkulaari.fi

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä muut tahot.• Vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa · kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa · kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa · kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa• Vuosimaksu määräytyy yrityksen koon mukisesti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan

Pyöräilykuntien verkosto ry

Verkostoon liittyminenLiity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!