Benchmarking-matka Lappiin 12-14.3.2014. Matkan

tavoitteena alueellinen ja kansallinen verkostoituminen

sekä uusien tuotteistusideoiden kehittäminen. Matkalla

mukana juukalaisia yrittäjiä, yhdistyksiä, koulutusalan ja

yritysneuvonnan edustajia Pohjois-Karjalan alueelta,

Juuan kunnan edustajia sekä muita tahoja.

Benchmarking

-matka

Lappiin

12-14.3.2014

Virpi Kirjavainen, projektisuunnittelija, Juuan kunta

1

Johdanto ______________________________________________________________________ 2

Ennakko-odotukset matkalta ______________________________________________________ 2

Benchmarking-matka Lappiin 12-14.3.2014 __________________________________________ 3

Kemin lumilinna, Tomi Sipola, myyntipäällikkö _____________________________________________ 3

Ester Dorsmann, lumen- ja jäänveiston opettaja, Ammattiopisto Rovaniemi _____________________ 5

Porofarmi, Rovaniemi _________________________________________________________________ 6

Lapin Ammattikorkeakoulu, lehtori Kai Ryynänen, erityisasiantuntija (lumi- ja jäärakentaminen) ____ 6

Arctice Igloo Hotel ____________________________________________________________________ 9

Arctic Snow Hotel, Sinettä _____________________________________________________________ 10

Kainuun Etu Oy, Antti Toivanen ________________________________________________________ 11

Palautekeskustelu matkasta ______________________________________________________ 12

Loppuyhteenveto _______________________________________________________________ 14

Lähteet _______________________________________________________________________ 15

Käyntikohteet ja matkan aikana tavattujen henkilöiden yhteystiedot ____________________ 15

2

Johdanto

Matkan tavoitteena oli tutustuminen Lapin lumi- ja jääkohteisiin matkailussa , kansallinen verkottuminen

sekä toimijapohjan luominen. Paikallisella ja alueellisella tasolla tavoitteena on luoda uusia edellytyksiä

matkailulle ja varsinkin talvimatkailulle lunta ja jäätä hyödyntäen.

Matkalle osallistui 22 henkilöä, joista matkanvetäjänä toimi yksi henkilö jäärakentaminen Juuasta-

hankkeesta. Lisäksi hänen apunaan matkan aikana toimi yrityksen edustajia mm. tulkkina. Ryhmään kuului

juukalaisia yrittäjiä, yhdistyksiä, vapaaehtoisia, Karelia Ammattikorkeakoulun edustaja, Josek Oy:n

yritysneuvoja, terveysvalvonnan sekä Juuan kunnan edustajia. (osallistujalista, liite 2). Matkaohjelma on

luettavissa raportin liitteestä 1.

Tutustumiskohteet oli hankittu yhteistyössä lumiyrittäjä Petteri Ollilan kanssa. Hänen yrityksensä Arctic

Freetec oli mukana Juuan jääkupolin rakentamisessa 2014. Petteri Ollila osallistui myös ohjelmaan

Rovaniemellä ja ympäristössä vierailun 12-14.3.2014 aikana.

Lähdimme matkalle keskiviikkona 12.3.2014 klo 7 Juuan matkahuollosta. Matkaa oli edeltänyt pitkä

prosessi , kun matkakohteita valittiin ja matkasta tiedotettiin. Bussin olimme varanneet Matkahaitarilta ja

kuljettajana toimi Jari Nevalainen.

Ennakko-odotukset matkalta

Matkalla Lappiin kyselimme osallistujien tunnelmia ja odotuksia tulevalta matkalta. Joensuun seudun

Kehitysyhtiön Josekin edustaja Jouni Luoma aloitti ja hänen mielestään 6-tien varsi on saatava

kiinnostavammaksi Juuan kohdalla. Pielinen ja vaaramaisema ovat vetvoimatekijöitä Juuassa. Matkalta hän

odotti näkevänsä mitä muualla on jo tehty ja miten.

Matti Tuominen odotti näkevänsä vinkkejä tulevaan tekemiseen sekä kuinka voidaan markkinoida tuotteita.

Lisäksi Matti korosti yritysnäkökulmaa: kuinka jäärakentamisesta saadaan business, että muillekin saadaan

urakoitua jäärakennuksia. Matti mietti myös tulevaa rakennuspaikkaa Juuassa. Voisiko se olla olla

keskuspuisto, vanha kenttä, ABC:n pellot vai Retulahden ranta. Lumitykki on tärkeää löytää projektiin.

Raimo Moilanen oli kiinnostunut talven tuotteistamisesta ja hän toi esille sen, että on tärkeää saada

yrittäjät mukaan toimintaan. Raimo toi esiin, että Karelia AMK on kiinnostunut olemaan mukana ja AMK

voi palvella palveluiden tuotteistamisessa, rakentamisessa ja tutkimuksessa.

Kyösti Juntunen, Onni Kirjavainen ja Jari Nevalainen kertoivat olevansa mielenkiinnosta mukana. Eero

Pulkkia kiinnostavat kädentaidot ja hän on valmis olemaan mukana lumen-, jään ja hiekanveistossa.

Muotteja veistotoimintaan on jo olemassa. Ellin-päiville ja muihin tapahtumiin voisi yhdistää Eeron mukaan

veistotoimintaa.

3

Ari Jaaranen kertoi kunnan roolista rakentamisessa. LED-valot on jo olemassa ja täytyy miettiä kuinka

rakentamisesta saa busineksen. Jouni Korhonen korosti turvallisuutta rakentamisessa. Lumitilat on

hyväksyttävä käyttöön ja periaatteessa majoitushuoneissa on oltava +18 astetta, mutta lumilinnassa on +5

astetta. Jouni ei näe estettä, että Juuassa olisi vastaavia tiloja tarjolla.

Pentti Kallinen toi esiin, että hän haluaa tutustua jää- ja lumirakentamiseen. Hänen mukaansa on tärkeää

tehdä PR-työtä verkossa jo etukäteen, että hanke tunnettaisiin laajalti. Rakennuksen käyttöä mietittävä

etukäteen.

Jan Graafmans kertoi odottavansa oppivansa uutta jäärakentamisesta. Lapin AMK:n vierailulla hän odottaa

kuulevansa mitä voidaan tehdä vaihto-ohjelman puitteissa. Tuula Ikonen-Graafmans odottaa näkevänsä

uutta lumi- ja jäärakentamisessa, tuotteistamisessa ja kuulevansa tällaisen rakentamisen budjetista.

Antti Nykänen kertoi olevansa utelias uuden suhteen ja Lauri Tuonosta kiinnosti kaikki erilainen

rakentaminen. Eija Meriläinen on miettinyt rakennuksen käyttöä ja palveluita mitä siellä voisi olla

esimerkiksi ravintola tai joku show-tapahtuma. Vilho Tuononen kertoi, että erikoisuus on valttia. Kun toiset

hullut tekevät jotain, niin toiset hullut tulevat katsomaan sitä. Riitta Tuononen on lapsuudessa tehnyt

lumilinnan ja kertoi, että katon tekeminen oli vaikeaa. Sirpa Tuovinen ehdotti, että kesäteatteriin

laitettaisiin tulevan jääprojektin mainoksia. Hän on valmis tulemaan talkoisiin yhteisen hyvän vuoksi.

Benchmarking-matka Lappiin 12-14.3.2014

Ajoimme ensin Kemin lumilinnaan, jossa myyntipäällikkö Tomi Sipola otti meidät vastaan. Napapiirillä

majoituimme Joulupukin Pajakylään, jossa asuimme viehättävissä punaisissa paritaloissa. Talot olivat

valmistuneet 2012. Kylän vastaanotossa tavattiin myös Joulupukki, joka kertoi omasta toiminnastaan talven

aikana.

Kemin lumilinna, Tomi Sipola, myyntipäällikkö

Ensimmäinen käyntikohteemme keskiviikkona 12.3.2014 oli iltapäivällä Kemiin saavuttuamme Kemin

lumilinna. Linna oli suljettu pari päivää ennen lämpimän sään takia. Kuuntelimme myyntipäällikkö Tomi

Sipolan esitelmän Kemin matkailusta.

2008 Sampo Tours ja Lumilinnayhtiö yhdistyivät Kemin Matkailu Oy:ksi. Hallituksen muodostavat Kemin

kaupungin poliitikot, jotka ohjaavat toimintaa. Operatiivista toimintaa pyörittävät palkatut henkilöt.

Liikevaihto on alle 3 miljoonaa euroa. Kemin lumilinna on tehnyt jo alkuaikojen vaikeuksien jälkeen viime

vuodet tulosta. Alussa linnaan ei ollut sisäänpääsymaksua, mutta tällä hetkellä 15 €. Hotellissa on 18 kpl 2

hh, 1 sviitti ja 1 5 hh.

4

Kemissä lasketaan mieluummin palvelujen käyttäjät, ei niinkään lumilinnassa kävijöiden määrää. Tänä

vuonna linnassa 100.000 kävijää. Oheispalvelut : ravintola, kappeli, safarit, olokolo ja jäähotelli. Haluavat

erikoistua ja ruokailu ja hotellipalvelut tärkeitä. Eivät ole niin suuri tekijä kuin Jukkasjärven hotelli, jossa

14000 yöpyjää.

Kappelissa jumalanpalveluksia ja häitä yhteistyötä Kemin seurakunnan kanssa. Sampo hankittu 1988 ja tänä

vuonna ennätykselliset 11.500 risteilyä. Neljän tunnin risteilyjä, joissa opastus, lounas ja mahdollisuus

kelluntapuvussa uida jäiden keskellä.

Vieraista 90% kansainvälisiä. Käyttävät agentteja markkinoinnissa maailmassa. Kiinasta risteilyvieraita 5000-

6000 vuodessa. Saariselän kautta tulee paljon kiinalaisia vieraita. Viipyvät Kemissä päivän ja lähtevät

seuraavaan paikkaan. Lapin kohteet tekevät paljon yhteistyötä toistensa kanssa. Eivät kilpaile keskenään.

Pelkkä lumilinna ei riitä vaan tarvitaan muutakin tuloksen tekoa varten. Siksi Sampo ja safarit tarvitaan.

Kesä on hiljainen ja sitä pitää kehittää. Turistit tulevat talvella Suomeen ja kesällä mielellään muualle.

Torniossa houkuttimena Kukkolankoski ja Kemissä meri.

Merilapin Matkailu Oy:n osakkeista 80% yrittäjillä ja 20% kunnilla. IP Heikkilä , Jouni Heikkilä,

rakennuttajana. Linna tehtiin ennätysvauhtia tänä vuonna 15 pvn aikana. Lumi on tykkilunta ja vesi

merestä. Alussa sesonki oli helmi-huhtikuu ja nyt 70 pv. Sampo tekee liikevaihdostaan 4 kk aikana 80%.

Lumen teko vaatii -7 asteen lämpötilan. Tulokseltaan helmikuu oli historian paras.

Tekijöistä 8 kpl Kiinasta ja 2 kpl Venäjältä. Frosty Art tuo veistäjiä ympäri maailmaa. Veistokset

valmistuivat 10 pvssä. Linnan hinta on hyvän omakotitalon hinta. 10 vakituista työntekijää Lumilinnassa ja

50 sesonkityöläistä.

Normaalisti jäät nostetaan merestä, mutta tänä vuonna Ylläkseltä tuotiin 30.000 kg jäätä.Linnan

vahvuutena on sen sijainti keskellä kaupunkia ja palveluita. Joka vuosi eri teema ja tänä vuonna se on

Meren maailma. Tämä on 20-vuotis näyttely. Linna on todella iso ja maailmanennätys kooltaan 1350 m2.

Veistetty kauniisti ja kokonaisvaltainen taide-elämys.

Seuraavan kauden suunnittelu on jo käynnissä. Syksyllä 2013 aloitettiin jo tämän vuoden myynti, joulua

2014 myyty jo Kiinaan. Markkinointibudjetti on noin 5-10% liikevaihdosta ja 90% markkinoinnista

ulkomaille. Blokkaajat ulkomailla kertovat Lumilinnasta ja kirjoittavat lehtiin. Espanjalaisten ja italialaisten

matkailijoiden määrät ovat nousussa. Vuodenvaihteessa tulee myös venäläisiä junalla Kemiin. Karsittu

musiikkitapahtumia, koska eivät kannata taloudellisesti. Keskittyvät aktiviteetteihin alueella. Ihanteena on

3-4 tuntia oleskelua alueella ja siellä on mm. lumiliukumäki ja curling-rata. Ohjelmapalveluja aktiviteetteihin

ostettu yhteistyökumppaneilta. Alueella on vartiointi illalla ja yöllä. Kunnossapito tarkkailee joka päivä

linnaa ja toimitusjohtaja päättää aukiolosta.

Suurimpana asiakkaina ryhmät ja ulkomaiset yksittäiset ryhmät. Tienvarsimainonta, netti ja sanomalehdet

markkinoinnissa kotimaisille asiakkaille. Lähistöllä hyvät lentoyhteydet mm. Kemi ja Oulu. Paljon

koulutusyhteistyötä Lapin AMK mm harjoittelijoita, Rovaniemellä lumirakentaminen, myynti &

markkinointi, satuluentoja ja Matkailuntutkimusinstituutti Rovaniemeltä.

5

On laskettu, että matkailu tuo Kemiin noin 25 miljoonaa euroa. Matkailussa tärkeä kehitysnäkökulma ja

esimerkiksi olokolo on uusi juttu. Avoimuus, pitkänäköisyys sekä usko tuotteeseen tärkeä.

Käyttäjäturvallisuus on kaikkein tärkein.

Tomi Sipola, myyntipäällikkö Kemin lumilinna

Ester Dorsmann, lumen- ja jäänveiston opettaja, Ammattiopisto Rovaniemi

Hollannista lähtöisin, mutta asunut 3,5 vuotta Suomessa. Opettaa projektimaisesti lumen ja jäänveistoa

ammattiopistossa, peruskoulussa ja lukiossa. Tekee myös omia projekteja lumilinnoihin, koska opiskellut

lumen ja jäänveistoa sekä suunnittelua.

Tykkilumen teko onnistuu parhaiten -10 asteessa. Työskentelyn apuna käytetään erilaisia koneita ja

muotteja. Paraabeli-muoto on paras rakennusmuoto. Ilmapallojen hinnat ovat useissa tuhansissa euroissa

ja mm. Kemissä käytetään palloja halkaisijaltaan 5, 8, 10, 12 metriä. Suurimman pallon hinta on 7000 €.

Ellen on tottunut työskentelemään yksin ja myös suurine ryhmien kanssa. Hän tekee töitä kouluissa ja

yrirtyksissä ympäri Lappia mm. Levillä, Posiolla ja Pellossa. Hänen mielestään lumilinnojen sisustuksessa

tärkeä on tarina.

Osaamista lumi- ja jäärakentamisesta sekä muotoilusta löytyy Norjasta, Kanadasta, Sveitsistä, Kiinasta ja

Venäjältä. Kiinalaiset ovat kovaa vauhtia tulossa mukaan kilpailuun ja heidän panoksensa on viimeisen

viiden vuoden aikana noussut. Estherin mielestä jäänveiston elementit on pidettävänä kansallisina. Esther

tulee mielellään mukaan ensi vuoden projektiin Juukaan opettajana mutta myös kohteiden estettisenä

suunnittelijana ja toteuttajana. Hän kehottaa ottamaan selvää viimeisten 2-3 vuoden säästä Juuassa, koska

tässä busineksessä ollaan säiden armoilla.

6

Esther Dorsmann Estherin esitelmää kuuntelemassa

Porofarmi, Rovaniemi

Kävimme Konttaniemen porofarmilla keskiviikkoiltana heti Rovaniemelle tultuamme. Porofarmin isäntä

otti meidät vastaan heti pihalla ja kertoi toiminnasta. Peruspalveluna on porotilavierailu, joka sisältää tilan

esittelyn, porojen ruokintaa sekä kampanisu kahvin/ teen.

Lisäpalveluna vierailuun voi liittää Lapin kasteen, eli Napapiirin ylitysseremonian ja poroajelun, joka on

pihapiirissä tapahtuvaa porolla ajoa noin yhden kilometrin pituisella lenkillä.

Tarjolla on myös porosafareita. Porofarmilla on tilauskeittiö, josta voi tilata perinteistä lappilaista ruokaa.

Pihapiirissä on savusauna, joka lämpenee tilauksesta.

Konttaniemen porotila on aito porotila, jonka omistajat elävät porojensa kanssa ympäri vuoden saaden

siitä elantonsa. Porotilalla vierailija kohtaa vanhan ja uuden poronhoitokulttuurin toisiaan täydentäen.

Porotilan päärakennus on alunperin rakennettu 1930-luvun lopulla Norvajärvelle Rovaniemen

maalaiskuntaan. Nykyiselle paikalle Ounasjoen länsipuolelle se on siirretty vuonna 1985. Päärakennuksen

laajennusosa valmistui 1998.

Vanhassa pirtissä on 36 asiakaspaikkaa. Uudessa pirtissä ruokailemaan sopii 80 asiakasta. Pihapiirissä on

vanhoja rakennuksia, joista kammia ja isoa kotaa voidaan myös käyttää ryhmien ruokailutilana. Tilalla

käy vuosittain 40.000 turistia. Konttaniemellä on käytössä lumitykki, jolla he saavat tienoot kauniin

valkoisiksi, vaikka luonnonlunta ei olisikaan tarpeeksi. Lumitykki on myös oiva apu, että poroajelurata

saadaan kuntoon heti alkutalvesta mikä on kilpailuetu.

Konttaniemen porotilalla Porofarmin isäntä

Lapin Ammattikorkeakoulu, lehtori Kai Ryynänen, erityisasiantuntija (lumi- ja

jäärakentaminen)

Torstai aamuna 13.3.2014 suuntasimme aamulla Lapin Ammattikorkeakouluun Kai Ryynäsen vieraaksi. Hän

kertoi jää- ja lumirakentamisen koulutuksesta ja kohteista. Hänen mielestään lumi- ja jäärakentamisessa

7

tärkeintä on rakennusta käyttävien ihmisten turvallisuus. Lapissa on kymmenen suurta kohdetta

lumirakentamisessa.

AMK on yhteistyössä yrittäjien kanssa. Yrittäjät hakeneet AMK:lta tietoja lumirakentamisesta ja myös

toisiltaan. Kilpailu on vähentynyt. Jokainen voi erikoistua siihen mitä osaa ja tehdä myös toisillekin

alihankintana töitä. Mm. Kemi rakennuttaa lumilinnat, koska virkamiestyönä ei ole niin tehokasta tehdä

linnoja. Heidän sijaintinsa on haasteellinen, koska sulamisvedet valuvat sinne.

Kai kertoi yleisesti Lapin AMK:sta mm, että opiskelijoita on 5500 henkilöä ja työntekijöitä 510 henkilöä.

Pääpainopiste opetuksessa ja tärkeää myös kehitystyö yritysten kanssa. Tuovat tutkimuksellisen

näkökulman asiaan. Lumi- ja jäärakentamisen tutkimus jatkuu Rovaniemellä, kun Oulussa DI-opinnot

loppuivat.

Snow & Ice Methods-hanke, lumi- ja jäärakentamisen tutkimus- ja ohjeistus (2011), jossa yritysten kanssa

on kehitetty lumi rakenteita . Viranomaiset ovat olleet mukana työssä: ELY-keskus ja pelastusviranomaiset .

Rajapinta kulkee siinä, että, kun rakennus otetaan ammattimaiseen käyttöön, niin silloin viranomaisia alkaa

kiinnostaa kyseinen rakennus. Kun ihminen menee rakenteen alle tai sisälle jonnekin niin turvallisuus on

otettava huomioon . Vinkkejä viraomaisille ja rakentajille-kirja.

Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä jää- ja lumirakentamisessa ei ole olemassa, koska esimerkiksi

kiinalaiset haluavat vain imuroida tietoa. Kanadan Quebeckissä on lähinnä vain yrittäjiä, Japani tutkii

lunta ja heillä on pitkät perinteet ja Ruotsin Kiirunan kanssa on jonkinlaista yhteistyötä.

Lumi- ja jäärakentamisen ohjeistus Suomessa

Kai Ryynänen kertoi, että Lapissa on tehty paljon itse oppimalla kokeillen ja parannellen. Oulun yo:lla ollut

vahva rooli 2000-luvun vaihteessa ja silloin on laadittu useampia diplomitöitä mm. lumen

muodonmuutosominaisuuksista lumirakenteissa. Jos verrataan Skandinavian ja muiden maiden

lumirakennuksia niin maailmalla ei mennä yleensä sisälle lumirakennuksiin vaan katsellaan vaan ulkoa ja

tällöin ei ole myöskään laadittu ohjeistusta. Lumen ja jään käytöstä rakentamisessa on mm. Seppo Mäkinen

ja Mikko Kilpeläinen tehneet tutkimusta Oulun Yliopistossa. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry on

julkaissut 2001 ohjeen Lumirakenteiden suunnittelu- ja rakentamisohjeet RIL 218-2001. Tämän jälkeen ei

ole tullut uutta tutkimustietoa , vaikka ala on mennyt eteenpäin (uusia muotoja, uusia

materiaaliyhdistelmiä, uusia rakennusmenetelmiä). Huomioitavaa on, että edelleenkään ei juuri

insinöörikuntaa suunnittelussa. Ryynänenkään ei suunnittele, mutta voi antaa lausunnon kohteesta.

Lumi- ja jäärakentamisen suunnittelu

Rakenteessa voi olla esimerkiksi ensin 50 mm jäätä , sitten sohjoa 150 mm ja lumi 400 mm. Rakenteissa

käytetään yleensä aina tiettyjä muotoja kuten pallo tai sipuli . Muistettava, että lumi ei kestä vetämistä.

Muotona aina ketjukäyrä, koska puolipallo ei kestä talvella. Kai Ryynänen laatinut aiheesta 2011 Lumi- ja

jäärakentamisen ohjekirjan : vinkkejä viranomaisille – ohjeita rakentajille (Rovaniemen AMK, julkaisusarja

C27).

8

Viranomaisohjeistus ja -valvonta

Kain mukaan rakenteiden alkuperäinen muoto pitää säilyä ja, jos rakenne painuu keskeltä kasaan, niin

rakennus on vaarallinen. Suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyydet pitää olla rakentamisesta vastaavilla

tahoilla ja tälläisiä henkilöitä ei Suomessa juurikaan ole. Kai Ryynänen voi kouluttaa rakentamisesta

kiinnostuneita henkilöitä yhden päivän ajan. Turvallisuusseikat eli palo- ja käyttöturvallisuus muistettava ja

varauloskäynti oltava jokaisesta tilasta sekä palosammutin.

Loppukeskustelusta poimittua

Lisäksi Kai Ryynänen kertoi jää- ja yhdistelmärakenteiden tutkimustuloksista. Hänen mielestään pykriitti on

haaste, koska se ei välttämättä ole niin pitkäaikainen kuin jää- ja lumirakenne. Tämä johtuu siitä, että

materiaaleilla on erilainen lämmönjohtavuus. Aurinko hakee keväällä sahanpurun ensin ja alkaa sulattaa

rakennusta.

Jääntutkimuksessa ei voi käyttää kiven tutkimuslaitteita , koska kun puristin reagoi niin jääkappale on jo

rikki. Käytönajan seuranta on oltava riittävän ammattimaista ja tapahduttava päivittäin. Siihen on

määrättävä vastuuhenkilö. Hän huolehtii mittauspöytäkirjasta ja päivittäisestä mittauksesta.

Huomioitavaa, että sisälämpötilan oltava miinuksen puolella, vaikka jäähdyttämällä.

Milloin rakennus on sitten purettava – silloin kun kantava rakenne on murtunut tai sortunut, koska se on

vaaran paikka jollekulle. Huomioitavaa rakennusvaiheessa, että työskentelytilaa on oltava ympärillä neljä

metriä. Jos käytetään tykkiä niin sillä on mahdollista puhaltaa lumi suoraan päälle. Lumirakenne ,

paksuudeltaan esimerkiksi 1200 mm, on saatava tiiviiksi ! Kemin Lumilinnan neliöhinta lienee noin 150

€/m2 .

Ilmanvaihdosta huolehdittava, että lämmin ilma pääsee ulos. Voidaan tehdä reikä kattoon.

Pantasysteemillä voi tehdä pilareita. Yrittäjillä on yleensä omat muotit. Ilmanpainemuotit halvempia.

Tupakanhaju tarttuu rakenteisiin eli ei saa tupakoida ollenkaan!

Jos haluaa säilöä jäitä, niin kannattaa nostaa jäät helmikuussa ja säilyttää kylmäkontissa. Kylmäkontissa on

säilytetty myös lunta. Mahdollista säilyttää myös maassa. Kylmäkontissa säilyy siistimpänä.

Hyviä kontakteja jatkoa ajatellen on Lauri Riikonen, joka on itse oppinut lumirakentaja. Hän on kehittänyt

ilmanpainetekniikan Suomessa. Hänen tyylinsä on, että kaksi kättä ja Bobcat tekee lumilinnan. Jos tehdään

lumilinna ammattimaisesti niin se tehdään konetyöllä. Toinen varteen otettava kontakti on Kyösti

Pietikäinen.

Jään päälle rakennettaessa otettava huomioon, että jää painuu.

9

Kai Ryynänen, Lapin AMK Kiinnostunutta yleisöä Lapin AMK:ssa

Arctice Igloo Hotel

Koulun penkiltä siirryttiin takaisin Napapiirille ja syömään. Lounasta tarjottiin hotellin vieressä Arctice Igloo Hotellissa ja Petri Palkinen kertoi yrityksestään. Yrityksen sijainti on erinomainen, koska se sijaitsee aivan Joulupukin Pajakylän vieressä aivan Napapiirin päällä. Hotellissa voi nukkua oikeassa iglussa lämpimässä makuupussissa jäällä koristellussa lumihuoneessa. Yöpyminen sisältää pääsyn Arcticen Talvimaailmaan, diplomin iglu-yöpymisestä ja aamiaisen. Oli mielenkiintoista tutustua hotelliin, koska pääsimme sinne sisällekin – toisin kuin Kemissä. Hotellivaraus onnistuu suoraan yrityksen verkkosivuilta, mikä on todella kätevää.

Talvimaailmassa voi viettää aikaa liukumäessä, luistelemassa tai lumessa leikkien ja kaikki yhdellä sisäänpääsymaksulla . Arcticen ison iglun taidegalleriassa voidaan ihastella mm. eläimiä ja satuhahmoja jäähän ikuistettuina. Jääbaarissa ja kahvilassa on tarjolla juomia lapsille ja aikuisille jäälaseista.

Jääravintola on tilauksesta avoinna 10–100 hengen ryhmille. Ravintola on avoinna myös Talvimaailman aukioloaikojen ulkopuolella, jolloin mm. Arcticen liukumäki on yksin tilausryhmän käytössä. Tarjolla on paikallisen keittiömestarin suunnittelemia ruokia. Ryhmämme söi uudessa ravintolarakennuksessa esittelyn jälkeen alkusalaatin, lohikeiton ja lopuksi oli kahvit ja leivos.

Petri Palkinen Veistos hotellista Jääveistos suuresta iglusta

10

Arctic Snow Hotel, Sinettä

Torstai-iltana 13.3.2014 sunnattiin Lumihotelliin, joka sijaitsee noin 30 kilometriä pohjoiseen Napapiiriltä.

Siellä isäntä Ville Haavikko otti vieraat vastaan ja kertoi yrityksestä.

Arctic SnowHotel on lumimaailma, joka tarjoaa mahdollisuuden yöpyä lumen sisässä sekä ruokailla

lumiravintolassa tai kodassa. Alueella on useita jää- ja lumirakennelmia, jotka luovat erikoisen ympäristön

niin perhe kuin yritysjuhliin sekä matkailijoille. Lumirakenteiden lisäksi alueella on hirsinen Lumikartano -

ravintola, jossa pidetään juhlia ja tilaisuuksia ympäri vuoden. Kohteessa voi vierailla myös päiväseltään ja

ruokkia poroa tai laskea mäkeä.

Esittelyn jälkeen siirryttiin kotaan syömään ja ruokalistalla oli metsäsienikeittoa, loimulohta, uuniperuna ja

kahvit. Kodassa oli yllättävän lämmin ja vaikka keskellä kotaa oli kotakeittiö tulineen, kodassa ei ollut

ollenkaan savua. Alkoholijuomia sai tilata erikseen; muutoin ruokajuomana oli vesi.

Aterian jälkeen tutustuttiin lumihotelliin. Lumihotelli on suuri rakennus pitkine käytävineen, huoneineen,

ravintoloineen ja baareineen. Lumihotellin yhteydessä on myös kappeli 120:lle hengelle, jossa voidaan

järjestää kirkollisia tilaisuuksia. Tutustumisen jälkeen mentiin saunomaan lumisaunaan.

Lumisauna oli hyvin eksoottinen kokemus. Sinne siirryttiin huoltorakennuksesta sukat jalassa ja opastuksen

jälkeen päästiin heittämään löylyä. Kiuas oli alhaalla lumimontussa ja vettä oli varattu noin 20 litraa. Löylyn

heittäjän piti painaa mieleensä missä kiuas on, koska sauna täyttyi heti höyryllä ja siellä ei nähnyt kiuasta

eikä juuri muutakaan pian ensimmäisten löylyjen jälkeen. Löyly oli kylmän lämmintä ja seinät huokuivat

kylmää, vaikka löyly lämpöä toikin vähäksi aikaa. Noin kymmenessä minuutissa iso sankollinen vettä oli

heitetty kiukaalle ja lähdettiin varovaisesti pois saunasta.

Saunan jälkeen tutustuttiin Lumikartano-ravintolaan ja kuunneltiin Ville Haavikon ansiokasta selvitystä

yrityksestä ja erilaisista erikoisista projekteista. He olivat tehneet mm. yhdelle illalle jääkupolin

McDonaldsin vierailua varten. Vieraat olivat lentäneet maailmalta Napapiirille, viettäneet illan kupolissa ja

lentäneet pois. Tilaisuuden jälkeen kupoli oli romutettu. Ville Haavikon mukaan tilaaja oli pitänyt heidän

hintaansa korkeana, mutta Villen mukaan he tuskin saivat tekokustannusta peitettyä.

Ville Haavikko Näkymä lumihotellin huoneeseen

11

Kainuun Etu Oy, Antti Toivanen

Perjantai-aamuna 14.3.2014 lähdettiin takaisin Napapiiriltä kohti Juukaa. Pysähdyimme lounaalle Vuokattiin

Amarilloon ja tapasimme Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivasen siellä. Hän esitteli meille Snowpolista

ja Kainuun Etua noin tunnin ajan. Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen

elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö, jonka tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä ,

auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä sekä kehittää avainklustereita ja niiden

toimintaedellytyksiä. Avaintoimialat ovat elämystuotanto, elintarviketeollisuus, ICT-, metalli- ,

elektroniikka-ala, puun- ja kivenjalostus sekä hankkeiden hallinnointi. Hankerahaa tullut mm.

toimintaympäristöhankkeeseen EAKR:ltä.

Toivanen kertoi avaintoimialueista mm. seuraavaa: kaivosala on merkittävä työllistäjä Kainuussa ja, että

seuraava kaivos, joka avataan on muutaman vuoden päästä Otanmäen hopeakaivos. Metallitoimialalla

Transtech on vahva toimija ja toimiala kasvaa nopeasti. Teknologiateollisuus on myös merkittävä työllistäjä

Kainuussa yhdessä matkailun kanssa. Peliteollisuus on noussut Kainuussa voimakkaasti alan koulutuksen

myötä. Sahatavara käy hyvin kaupaksi ja tuotekehitys on tärkeää.

Matkailustrategiset linjaukset on tehty tuleville vuosille ja siinä tärkeällä sijalla ovat kotimaasta, Kiinasta ja

Japanista tulevat asiakkaat. Kainuussa halutaan kehittää sähköistä liiketoimintaa ja etsitään investointeja

alueelle. Heidän tuotelinjastoonsa kuuluvat extreme-lajit, luontomatkailu, tapahtumat ja vapaa-aika.

Vuodepaikkoja on pyritty lisäämään, koska niitä on ollut liian vähän matkailun kehittämistä ajatellen ja

vuonna 2013 vuodepaikkoja on lisätty noin viisi prosenttia.

Snowpolis on kunnan omistama yhtiö, mutta nyt se on pistetty pöytälaatikkoon. Sen toimintoja matkailu,

hyvinvointi ja liikunta pyörittää nyt Kainuun Etu. Kotimaan matkailumarkkinointia hoitaa Vuokatin matkailu

ja kansainvälistä markkinointia Kainuun Etu. Heidän budjettinsa on 800.000 € ja siihen on saatu rahaa

kansalliselta rahoittajalta.

Kansainvälisessä markkinoinnissa tärkeä tietää segmentti ketä halutaan houkutella Kainuuseen. Heitä

kiinnostavat Kiinan Shanghai sekä Japanissa yritysmatkailu. Lisäksi Toivanen totesi, että japanilaiset ja

kiinalaiset ovat vaativia asiakkaita. Kiinalaiset kiertävät Euroopan matkallaan monta maata ja monta

kohdetta; he eivät tyydy pelkästään Suomeen. Aistikokemukset tärkeällä sijalla aasialaisten kanssa.

Toimitusjohtaja totesi, että Vuokatti on kiinnostava kohde sijoittajille ja mm. britit suosivat suuria

investointeja. Heillä minimi on Toivasen mukaan 25 miljoonaa. Ankkuriyritysten saaminen alueelle on

tärkeää. Jyväskylän Yliopiston liikuntatiedekunnan saaminen Snowpolikseen ollut tärkeää, koska he ovat

tuoneet modernit testilaitteet mukanaan Vuokattiin. Eri maiden joukkueet majoittuvat ja harjoittelevat

mielellään Vuokatissa tämän takia, koska urheilijoiden testaus on helppoa ajanmukaisilla laitteilla.

Toivasen mukaan yhteydet matkatoimistoihin ovat tärkeitä, mutta sen lisäksi palvelut löydettävä verkosta.

Venäläiset asiakkaat varaavat itse matkansa netistä ja he käyttävät anteliaasti rahaa lomillaan. Matkailussa

he tekevät yhteistyötä Kuusamon kanssa , koska siellä substanssi on hyvä.

12

Kuuntelemassa toimitusjohtajaa Kainuun Etu, toimitusjohtaja Antti Toivanen

Tilaisuuden jälkeen lähdettiin kotimatkalle Juukaan. Kävimme paluumatkalla palautekeskustelua kuinka

onnistunut matka oli.

Palautekeskustelu matkasta

Palautekeskustelu käytiin linja-automatkalla ja siinä keskusteltiin vilkkaasti matkasta.

Matti Tuomisen mielestä matkan aikana selveni moni asia. Hänen mielestään varsinkin Esther Dorsmannin

esitys vahvisti ajatusta, että valot ja valaistus on tärkeä lumi- ja jäärakentamisessa. Jo suunnitteluvaiheessa

otettava huomioon sähkön saanti ja valaistus. Porotilalla kävi ilmi, että keinolumen saanti on tärkeää ja

selvä kilpailuetu. Kai Ryynäsen esitys Lapin AMK:ssa toi esiin lumi- ja jäärakentamisen koulutustarpeen

Juuassa.

Juuan kunnan tekninen johtaja, Ari Jaaranen, toi esiin, että rakennusluvat täytyy seuraavalle kerralle

kuntoon ja sitä varten opiskelijoita hyvä olla mukana ja itsekin kouluttauduttava. Turvallisuus on tärkeä

asia lumi- ja jäärakentammisessa. Arilla oli idea, että Juuan muotoilulukio muutetaan lumiveistolukioksi

että saadaan ammattilaisia tälle alalle. Lisäksi Ari toi esille yhteistyön tärkeyden Kolin kanssa.

Josek Oy:n yritysneuvoja Jouni Luoma toi esille haasteen kuinka ihmiset saadaan ostamaan pääsylippu ja

tulemaan katsomaan lumirakennusta. Hän toi esiin myös rakennusmateriaalin valinnan – onko se pykriitti

vai lumi. Jounin mielestä on tärkeää seurata lumirakennusta uuden tekniikan avulla kuinka olosuhteet

vaikuttavat rakenteisiin eri lämpötiloissa. Lisäksi Jouni toi esiin kovan yrittämisen ja uskon omiin

mahdollisuuksiin ja tuotteisiin kuten Lillbacka Alahärmässä tai lumisaunan omistaja Sinetässä. Tuotteita

pitää olla ja niitä on markkinoitava . Tuotteiden rajana on oma mielikuvitus, mutta osattava tuotteistaa ne.

Markkinointi vaatii resursseja ja yhteismarkkinointi on järkevää verkossa ja messuilla.

Terveysvalvonnan päällikkö, Jouni Korhonen kertoi terveysvalvonnan toiminnasta. Juukaa palvelee

terveystarkastaja Ari Laukkanen. Terveydensuojeluviranomainen hyväksyy eri huoneistot kuten hotellit,

13

baarit ja ravintolat elintarvikekäyttöön. Sen jälkeen AVI myöntää alkoholiluvat , jos tilassa tarjotaan

alkoholia. WC:nä käy siirrettävät WC tai kiinteä huoneisto vieressä. Jos tehdään leikkipaikkoja niin on

mietittävä niiden turvallisuutta.

Karelia AMK:n luovan talouden johtaja Raimo Moilanen toi esiin kuinka yrittäjät ovat verkottuneet Lapissa

ja tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Oppilaitosyhteistyö on win win-periaatteella, että molemmat

osapuolet hyötyvät siitä. Suunnittelussa otettava huomioon muotoilu ja erityisesti toiminnallisuus ja

turvallisuus. Karelia AMK on kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin vaikka tekemässä

liiketoimintasuunnitelmia.

Tuula Ikonen-Graafmans kertasi jäärakentaminen Juuassa- hankkeen kolme tavoitetta. Hänen mukaansa on

tärkeää vahvistaa toimijapohjaa ja muodostaa miniklusteri. Tuula listasi tehtäviin töihin mm. lukion

lumenveistokurssin, AMK:n rakennusyhteistyön, kotimajoituksen, opaskurssin sekä rakennuspaikan

valinnan. Lisäksi Tuula on kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin ja kirjoittamaan projektisuunnitelmaa.

Taiteilija Eero Pulkki on kiinnostunut olemaan mukana lumen- ja jäänveistossa. Hän tuntee jään- ja

hiekanveistäjiä, jotka pystyvät kouluttamaan lukiolaisia ja muita kiinnostuneita alalle. Markkinointi on

tärkeää, että kohde saa tunnettuvuutta ja rakennuspaikka on tärkeä. Kesäaikana Eeron mukaan hyvä

hyödyntää valkeat yöt, kalastus- ja järvimatkailu. Hankkeessa hyvä muistaa, että lähdetään pienestä kohti

suurempaa ja paikkana Nunnanlahti ja ABC:n ympäristö miellyttävät.

Eija Meriläinen toi ilmi, että turvallisuus ja yhteistyö on tärkeää. Paikka on suunniteltava tarkasti ja

esimerkiksi järven läheisyys olisi hyvä. Jäällä kävely on monelle elämys. Lisäksi mietittiin, että voisiko

Vuokonjärven kesäteatteri tehdä produktion myös talveen.

Lauri Tuovinen teki ansiokkaasti kronikan matkastamme. Lisäksi hän totesi, että lumirakentaminen on

periaatteessa samanlaista kuin muu rakentaminen. Lumessa tosin rakenteet ovat paksumpia. Lauri toi esille

lumetuksen tehon eli Porotilalla lunta tehtiin 20 tunnissa 2000 m3. Laurin mielestä muotoilu

lumirakentamisessa on tärkeällä sijalla sekä rakennuspaikan valinta.

Jan Graafmans sanoi olevansa varma, että voimme tehdä vahvistetusta jäästä rakennuksen, joka viehättää

ihmisiä. Pykriitti on ainutlaatuinen materiaali ja täällä ei tarvitse toistaa sitä mitä on muualla tehty.

Tälläisessä rakentamisessa ollaan sään armoilla ja tulos on tehtävä lyhyessä ajassa. Riskit ovat myös suuret.

Jan oli sitä mieltä, että on tehtävä osuuskunta, joka tarjoaa tutkimusta, aktiviteetteja ja tuotekehitystä.

Hänen mielessään on koko vuoden puisto, jossa on oma teemansa. Janin mielessä ovat uudet,

innovatiiviset rakennusmateriaalit, jotka houkuttelevat turisteja ja yrityksiä.

Jan korostaa, että kannattavuus otettava huomioon ja mukaan on saatava rahasto, investointiyhtiö tai

holding-yhtiö. Janin mukaan yrityksiä, jotka sijoittavat rahaa tällaiseen yritykseen on laman takia vähän.

Mm. USA:n suuret huvipuistot ovat hyväntekeväisyyspohjalla ja saavat rahaa suurilta sijoittajilta

toimintaansa. Tässä yhteydessä tärkeää pyrkiä yhdistämään eri lähestymistavat ja otettava huomioon

konseptin suunnittelussa työttömät, ikääntyneet ja vammaiset.

14

Janin yhteenveto jatkoa varten: 1) käytettävä vahvistettua jäätä 2) design on suunniteltava sellaiseksi, että

se kestää koko vuoden esimerkiksi olki-savi-rakenteet 3) keskityttävä jatkuvaan rahoitukseen ja projekti ei

voi olla riippuvainen vain hankerahoituksesta sillä jatkuvuus on tärkeää. Toiminnallisuus on Janin mukaan

tärkeää ja teknologian pitää mahdollistaa kauneus ja esteettisyys.

Projektisuunnittelija Virpi Kirjavainen toi esiin sään seuraamisen tärkeyden 2-3 vuotta takautuvasti. Tärkeää

muistaa kehitysnäkökulma, avoimuus, pitkäjänteisyys, innovatiivisuus, turvallisuus ja usko omaan

tuotteeseen. Toiminnallisuus muistettava suunnittelussa ja koulutusta tarjottava tuotesuunnittelussa ja

lumi- ja jäärakentamisessa. Lisäksi Virpin mielestä on tärkeää aloittaa yrittäjien ja oppilaitosten yhteistyö

myös Juuan alueella. Mahdollista tehdä kokovuotinen tai sivubusiness.

Loppuyhteenveto

Matka avarsi kokonaisuudessaan Lapin talvimatkailua ja konseptia kuinka siellä toimitaan. Matkalta syntyi

myös artikkeli Vaarojen Sanomiin, jonka kirjoitti Raimo Moilanen (liite 3). Mielenkiintoista oli huomata, että

talvimatkailussa on potentiaalia ja Pohjois-Karjalassakin on mahdollista kehittää erilaisia matkailutuotteita

lumen ja jään ympärille. Tärkeää on kuitenkin muistaa se, että tuotteessa pitää olla joku oma piirteensä

millä voidaan erottautua muista vastaavista tuotteista. Tapahtumalla tai tuotteella pitää olla oma teema tai

tarina, jolla voidaan houkutella matkailijoita käyttämään palveluita. Nimenomaan palveluiden käyttö on

tärkeää, koska sillä saadaan matkailija viipymään kohteessa ja käyttämään rahaa.

Lisäksi turvallisuuden merkitys korostui kaikkialla käyntikohteissa. Matkailijoiden ja rakennukseen sisälle

menijöiden turvallisuutta ei saa vaarantaa missään vaiheessa. Merkille pantavaa on myös oppilaitosten ja

yritysten vahva yhteistyö tutkimuksessa ja tuotekehityksessä Lapissa. Siinä on varmasti meillekin opiksi

otettavaa.

Tärkeää on miettiä sopiva paikka rakentamiselle ja kehittää siitä hyvä kokonaisuus palveluineen ja

aktiviteetteineen. Maailman suurin jääkupoli antoi alueelle hyvän lähtökohdan kehittää toimintaa tuleville

vuosille pienin askelin tai jopa suurin harppauksin.

15

Lähteet

Komu Hannu ja Kivelä-Pelkonen Lea: Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa

maissa. TEM raportteja 10/2011

Ryynänen Kai: Lumi- ja jäärakentamisen ohjelirja. Vinkkejä viranomaisille – ohjeita rakentajille. Rovaniemen

Ammattikorkeakoulu, julkaisusarja C27.

Käyntikohteet ja matkan aikana tavattujen henkilöiden yhteystiedot

Oulun Baari Oy, Haaransuontie 1, 90240 Oulu, Henri Heikkinen p. 08 55 74 099, 040 74 73 564

Kemin Lumilinna, Kauppakatu 29, Kemi, p. 016258878, myyntipäällikkö Tomi Sipola

Santa Claus Holiday Village, Tähtikuja 2, 96930 Rovaniemi , p.040 1593 811

Napapiirin Porofarmi Oy,Tamsintie 76,96100 ROVANIEMI, Mari Konttaniemi p. 016 384 150 tai p. 0400 991

530

ARCTICE Igloo Hotel - Winter World, Joulumaantie 5,96930 Arctic Circle/Napapiiri Rovaniemi , Petri

Palkinen p. 040 519 4444

Arctic SnowHotel/ Lumikartano, Lehtoahontie 27, 97220 SINETTÄ, ROVANIEMI, Heidi Haavikko p. 040 845

3774

Snowpolis Oy, Kidekuja 2, 88610 Vuokatti , p. 08 617 810

Toimitusjohtaja Antti Toivanen , Kainuun Etu Oy, p. 044 551 4554, klo 14 kokoustila Tykky

Lumen- ja jäänveiston opettaja Esther Dorsmann, Lapin Yliopisto, puh. 044 5544930

Toimitusjohtaja Petteri Ollila, Artic Freetec Oy, puh. 0400 690872

Lehtori Kai Ryynänen, Rovaniemen Ammattikorkeakoulu, puh. +358 20 798 5376