• o c • a • o e r I

ovat pienia, elottomia ja pip urisia Teksb Paula LehdlstO

Britannlan itaiselta East Anglian alueelta kotoisin olevat nolfolkin- ja norwichinterrierit ovat maailman pienimpia terriereita. Norwich mainitaan aarimmaisen toimeliaaksi ja nolfolk kokoonsa nahden oikeaksi sisupusslksi.

M olemmatp' tem ritO\'at raka tena\i . iloi i j pe­lonom ia. orfolk on omi· naisuu ihalln met ty­

koira ja terrieri, ei likoira. l~ 6 nor­wich oli aJunperin met a [) koira, ei­ka e vielakaiin ole mlkiian kainaJo a kannettavale~.

Norfolkin- ja norwichint rrierit O\llt oikea taan yhden rodun, the. on\"ich Terrier, kaksi en muunnol. lennaisena erottavana tekijiinii on korvien a enro, norfolkilla lupat ja nomichllla P}· tyt.

Norwich in- ja norrolkint rrierin hi -toria on ollutyhteniiinen ain 19 O-Iu­vulle a ti, jolJoin rodun i alia e ilnty­neet kaksi tyyppiii, P. lykonainen ja luppakorvainen, erotettiin virnUi e ti oml i roduikseen.

Aika pitkiiiin alliniin norwj heilJa joko pystyt talluppakoncu. Kun 1930·1uvuJ­la aIkoi kiinno tu niiyn I}ihin vaa, olivat pystykon'ai et non 1 hit uo i­rumpia kuin lupp on'81 'el.

Roturnaiiritelma a anoniin, ettami­kiili keha a oU kaksi amanwrtaista koi­raa, oU eru iia nnettavil py tykorvai elle. Niiin p tykon'ai ia aJetttin ilciiiin kuin it e taan pitaii norwichinterriereina. Kun EngJannin Kennelklubi eToni ro­dut kahde i korvien a ennOD mukaan woona 19&4, ei taman jalkeen enlia ole aanut astuttaa roruja ri tiin.

Luppakorvai iksi jaaneita nonvicheja ei ii eniia voi nimittaa norfolke' i ei­u piiinvastoin, vaan ne oval virheellisUi omien rotujen a edu tajia. - On hyvin harvinai ta, ena norwichin korvat taittu-

vatkuten norfolkin, mutta kylla taIlai ia aina ilIoin talloin iJmenee. Yle' empaa 00, ettB norfolkin byvin pienet ia paksut korvat nou e at jo ain vaihee a py -tyyn . Tlims voi tapahrua vanhempana­kin, kertoo roruja erottava ta piirtee ta molempien rorujen kasvattaja ia ulko­mu Oloruomari 1arja aJrninen (kennel Porrigito), rotu)'hdi tyksen jaJo ru toi­mikunnan puheenjohtaja.

Norwich suositumpi

Rekisterolntltila toi a nonvichinterrieri on niii ta kahde ta uo itumpi, ijalla 86, !run norfolkin ijoiru on 132. Mo­lempien rotujen pentuja reld teroidaan vuo ittain noin ata, oorwichien rekis­teroinnit 0 at kuitenkin viime vuo ins oUeet asvamaan pilin.

on\'lchinterrieri on pieni, mutta vahva ja reipa koira. Se on luont eJ­taan eloi aja u kollinen. Turkki on uo­raa, karkeaa, aiinke tavaa ja tarvitsee trimmausta.

V"liri on punainen, vaihdellen aina vehniinviiri ta rummaan grizzleen tal mu tam keaan. orwicbinterrlerin ihannekorkeu on n. 25 cm ja paino 5-8 kg. e on kokoon a nahden melkoinen

. upu I. i ukkuu ei kuitenkaan as olla TiidanhaJuisuuttaja nom1ch onkin erittain eurallinen koira, joka rulee hy­vin toimeen niin muiden eHiinten kuin I tenkin kan a.

orwich raka taa omi tajiaan yli kal­ken, ja en tarkein tehta\'a elamas a on­kin Uoi e ti ha ottaen tehda i a.nta a­elIeen mieli i. tutta 'bta Uoi e ti e

toivottaa vieraatkin tervetuUeiksi, joten vahtikoira i iita ei juuri ole. Piene -ta koo taan huollmatta nom'ich ei ole kainaJo a kannenava likoira.

orfolkinterrierin ihannekorkeu on amoin 25 cm ja paino 5· 8 kg.

LuonteeJtaan e on peloton ja uJo pain uuntauruv'8. e raka taa omi tajaansa

klihkea ti ja puolustaa tata wmei een ti. To' aaJta e on heti valmi I.abte­

miian autoajeluUe vaik.ka taysin vieraan matkaan. Auto a ja kotona e lciiyttiia mahdolli imman korkeita pailckoja i -tuiminaan. orfolkkJ istuu mielellaan sylis a leJJittaviinii ja palkitsee rap ut­tajansa yU e pur uavin uukoin.

orfolkin turkld on uoraa, kark aa ja ettahylkivaa. Koira on trirnmatta a aannolli e ti pari kolme kertaa vuode -a, jolloin uta ei lahde karvaa, nayttelyi­

hin rrimmala n u eammin. V-aremii ovat kaikk.i punaisen avyt, ehniinva­ri e ta rummaan grizzle n. Toinen al­Ii evi ra varei tii on mustaru kea. Paa on p oreahko ja vank.ka, kuono I hytja vahva. Kon'8t 0 at ke Id okoi et ja po -kia pehmeasti m ·otiiiJevat.

Rodut eriylyvat

Rotujen alkuperii ei ole tarkkaan elvilla. 1800-luvulla Norfolkin kreivikunnassa eLi rnie nimeJtii Doggy Lawrence. Ha­nelJii oli pieniii punai ia tal black and tan-van ia terrierim~ii ia koiria. Yhtei­nen tekija oll eriuilln la aiDen tyyppi. Ke tikJe~ rinpiriija ichol ka vani nwHi koiria, joita ban i e alkoi kutsua nor· \Vi c hin terriereiksi.

KOIRAMME 1012011 69

AslantuntiJallOytAv:U rodulsta muitakin ulkonlik6eroJa kuin korvien asennon. Nor­wich niiyttU pystyjen korvlen ansiosta norfolkia terhakammalla .

Herra Read on myo jaanyt rodun hi toriaan. Han oH raka tunur pieneen, punai een ia mataJajalkai een Irlanni -ta kotoisin olevaan terrieriin, Rag iin. Han ai 0 taa Rag in jalkelai eo ja oain ka atu aUcoi. lama Rag in jaUcelamen asruteniin ru keaUa taffor b iren bull­terrieTilla, en jaUceen kaytettiin mm. irlanninterrieria ja b dlingtont rrie­ria. Lopullinen ver 10 syntyi, kun her­Ta Read kaytti eriUille ka vatilleen alku­peral ta Rag ia.

Toinen merkitta a norwichien laVa oU hevo mie rank Jon . Monet en ajan ka vattajat aloittivat oimenomaan Jone in kasvateUla. Rag in jalkelai Un kaytettiln metsa cy terrieria ja york-hir nterrieria eka vieUi joitain muita

rotuja. Kun tama herra el ke inyt ni­mea rodulleen, ita kutsuttiin Ion in terrieriksi.

En immai la kenaa rotu e iteltiin Richmondio nayttel a vuonna 1912.

Vuonna 1914 viedin Amerikkaan en-immai eL yksilor. Muna vasta vuonna

1932 Englannin Kennelldubi hyvaksyi ro­dun ja reld tertiinnit aLkoivat. Muutama vuosi mytihemmin, vuonna 1936, myti Amerikan Kennelklubl hyvaksyi rodun.

Suomen valloltus

uomeen norwichit rulivat vuonna 1965, jolJoin Gina RingwalJ (kennel Black POt) tuoni uroksen CuJ \'ood ChaUenger ja nartut lnterfield Ha ty ja Jericho DeJia. Jo amana vuonna yntyi en immainen pentue, jo ta syntyi narrtu Black pot Citronene. Se eli yli 18-vuoda i.

Gina Ringwall 011 vuo ia ainoa, joka ka vatti rorua. - Han on edelleen uo­me a [odun bi torian merkinavin ka -

70 KOIRAMME 10/2011

vanaja. hiin on kasvattanut 44 uomen muotovaliota ja u eita u1komaille myyt}ia, omien maid n a valioita. 13 Black pot­kasvania on aavunanut kan ainvali en valion arvon, kertoo 1arja alminen.

70-luvun alu aka vanami en aloiui mm Johan Juslin (kennel Zalayka) Black pot Zalayka nimi ella nartu1la. ,U Jin

ruotti yhde a Han Lehti en kan -a 80-luvun lopulla Ruo i ta UTO en

~ Cob by' Blue River Stone. joka on olJut .. 'i i mene tyksekkiilinmi fa norwichei .

[a uome a. uomen orwichin ja orfolkin ter­

fierit ry peru tertiin 1986. KennellHtto m tin i kerbolle rorujarje ton a eman 1997. Ka vanaja ja kaikkien rotujen uJ­komuototuomari Johan Ju lin on n ky­aan roruyhdisty en puheenjohraja. Han on 90-1uvuUajatkanut kasvaru tytita Ri· vale-kenne!nimeUa. fuita runnetruja ka attaja-u1komuolotuomarei[a rodun kotimai e a hi toria a 0 at Gina Ring­waUln.,u linin ja Han Lehti en li a i Marja ia Kari aJmlnen eka 80-luvulla kasvarn en a a10inanut Tapio Ranta (kennel Ranpiin).

uomen en 'mmai et "norfolkitH m­tyiviil nonvicb anhemmi (a Gitta Ring­wallin Black pot -kenne' a. ama oU­vat tieteokin luppakorvai ia norwi beja - eivilt var inal ia norfolk.keja. Oliban rodut jo erorenu viralli e ti omiks en ennen naiden pentujen syntymaa.

- Ensimmiiiser oUceal norfolklt toi maa· ban Kir Li Bremer ( iIloin Wuorimaa), of Woodhill kenneJiinsa vuonna 1971 . K vattaja ja ulkomuototuomari JuJeka Kuu i to bankki vuonna 1975 Ruo i [a nartun Hubbe rad W Bu y Bu ine ja k vani muutarnan p nrueen, li taa Marja alminen.

Vuoslkymmenien lhastus

almi ten en immainen norwich 0 -tertiin - kenelHipa muuJta kuin - Gina Ringwallilra l.'Uonna 1971.

- OHmme iihen aikaan \'8 (a euru te· leva nuoripari ja narrtupentu Black pot Whisky our asui aJuksi Marjan luona. Kurio iteettina kerronakoon, ena pen­ru maksoi 300 markkaa, joka oli illoin aika i 0 raba. Iha luimme heti roruun ja LUone vain vah . tui kun avioiduttu­amme huoma imm • miten lap Irak . helppo ja mu kava rama roru oll. Vcihitel­len karkeakarvai et kenuterrierit ja pit­kiikarvai t mayriikoirat aivat "ill (yB.

)'t tata iha tusta on jatkunut 40 vuona. Ulkomuodon ja terveyden vaal i mise riiniHi haa (ena. Penrueita on .ntynrt 56, kenoo Kari alminen.

• Kun omalcotitalomme valmi tui 1986, liittyi laum an viels norfolkinterfieri.

jatu ena oil aJuksl, enemme aJka' i ka anaa folkkeja. Tila imme pennun Norja ta, Petter Fod tadilta, (kennel

tall Ma cot). Tuolloin Petter ja en­ne Runsten, (kennel Aire cot), oUvat­kin muunan t 'hleen ja ka vattivat e­ka nonvicheja ens norfolkkeja. Nenne Run tenin kan a oHmme tehneetyh­tei tyotii jo vuo ia nonvicbien kan a. Meidan penrumm alldn inen nimen

irescot up rstition. Heti en i hetki ta oUmme ihan myytyja norfolkin it enai­empaan luonte een ia en haasteel­

U empaan entee een. - orfolkpenrueita on meiUe tahiin

menne a syntynyt 25. Eiktihiin jokunen penrue vielii jatko akin synny, alkka miellamm i emme enemman nor· ,richka 'attnjiksi, kenoo Kar! alminen.

Arja Utmanen (kennel Lillanor) on rorn 'hdi ty en jalo tuslOimikunnan j" en. - Olin ) 5-vuotiaana, vuonna 1970 kenneltynona Gina RingwaJlio luona. Gitan luona iha ruin nonvicheih in. Mi­nu ta kalkki hiinen koiran a olivat uu­ria per oonall' uuksia. EtenJcin minuun teld vaikutuksen Black Spot Cirronette, jolla oH mahtavat iildinvaistot.

- arnanaikai e ti yhdelJa villakoi­ralla ja m 0 kettuterrierillii oli pienet pen nut Citronettelta tuti maitoa ia Gina antoi ille boidena\'a i yhden kumma -takin penruee ta. lIJoin paatin haluta it kin ka \' ttaja i ja roru elvi i il­loin. n immiilseo nonvichini hankin 1991, UTO en, ko kaenjaksanutodot­taa namua. 1994 ja 1995 ain ensimmai-et narttuni. En immainen pentueeni

syntyi 199i.

Rakastettava ja soslaalinen

Rotumiiiiritelma a lodetaan, ena nor­wichinterrieri on luonteeltaan rakas­rettava. ei riidanhaJuinen, aiirimmai-en to im eli as ja karai tun ut, iloinen ja

peloton. - Juuri norwichin 0 iaali uu tekee lita niln raka tettavan, jatkaa Ar­ja Litmanen.

- onvich OD kaytanno a n kyi in eurakoira. 1eidan koiramme tervehti­at aina iloi e ti vieraita, varmaan var­

kaatkin oteUai lin hanta heiluen va -taan. Oikea temp ramentti on ke kei -ta. Vaikka nOn ·ich on iloinen ja eloi a, niln on m 0 terrieri. iihen kuuluu rierynlain n omaplii yy ja i ukkuu , myti pelonomuu . Penruna ille piti:ia pi tiiii rajat eikii periksi aa anlua.

- ParhaimmiILaan nOT\! ich on rark-kaavainen j uraa valpp d mita ym-

N ja N ovat plenlii koirla, mutta elvllt todellakaan syllkoirla. Ulos puuhaamaan on piiistlivli. Joka paiva.

pari to a rapahtuu ia 0 alii tuu kodin touhuihin kulkemalla kannoilla kuin ho­vineito rai -poika. orwich opii myo lap iperhei Un, mutta anhempi nOD pidenava huolta p ntuvaihee a, etta koira ei ala pomonaa lap ia. Pienen ko­konsa puole la lama opii myo kaupun­kikoiraksi. orwich ei 01 kovin herkkii­hauldruinen ia se on myo hyva lenkki­kaveri. MataH la isloi taan buolimatta se jaksaa tehda pitkHikin lenkiceja.

- Harvemmin norwicheja nake agili­tykoirina, mutta niitiik.ln on. 0 a omi ta koiri tani on (0 i ketteria, ne kilpeile at

oh an elkanojilla ja hyppivat tuotura ohvalle, kenoo Arja Litmanen.

Sotilaallinen vai pehmea?

- Pieni koko, reippaus ja mukava luon­ne rakaavat moiempien rotujen ta aisen suo ion, pohtli Marja alminen.

- 10ni iha tuu norfolkin pehmeam­piiin ulkomuotoon, heidan miele tiian p tyt korvat oval jotenkin llian otiJaal­U en niikoi et, lupal hemai emmat. or­within ulkoniikOon miehyneel taa pitii­vat juuri korvien ennon aiheuttama la reippaamma la ilmee ta . Molempien

rotuJen kasvanajana tiedan, etta norfol­kin penru on rauhalli empi ja norwichin pentu u eimrniten \-illi pikkuriivio. AiJruj-

ena tilanne on tol inpiiin: nonvich OD

kiltti ja helppo. kun taa norfolk tarjoaa koko ajan vastu ta i anta aeUeen. Kum­paankin rotuun patee: mita enemmiin olet We laumanjohtaja alu ta liihtien, ita mukavamman kaverin aat eJiniiik­i, tarja alminen puntaroi.

- Kerromme pennunky elijoille myo , etta vaikka koirat ovat pienikokoi ia ja iina uhtee a helppoja. niiden kan a

on 0 attava oUa tiukka. e ovat kuiten-

kin terriereja ja aath'at johdonmukai en kasvatuksen. Vaihtoehtona on lellitty, aina ja kaikkialla liisni:i 01 va ha anaja, joka kerjaa, Idrlcuu ja pyoril koko ajan jaloi a - norwichil var inkin.

- Molemmat rodul ovat viimeitiiiin muu(aman woden iii a ahmaneja, i i harmina an moni koira viettaa uurim­man 0 an elamiistai:in liikaJihavana oh­valla lojuen. Molemmat rodUl raka tavat kaikenlai la toimintaaja pitkia lenk.ke­ja luonno a. e ei allcuitenkaan 0 aa naita vaatia ja tunruvat nautlivan myo pelka [a lohoily ta, anoo alminen.

Hevostytto Pikkl

Rotuyhdi tyksen halliruksen jiisen ja yh­di ty en lehden & Uutisten paatol­mittaja, norwichkasv8naja Sanna Kokko­nen (kennel orth Witch) kertoo miten norwichin hankkiminen oU attumaa.

- iIlainen ryanantajani hankld nar­run. Iha tuln (ahiin terhak.kaa een top­pojalkaan.lnno [in heidat asruttamaan Fanin, joka ei todellakaan oU i nylcypai­viina mielestani kelvollinen jalo tu een, ei uLkonakonsa eildi t rveyt n iliiin puole ta. Fanin synnyty kaan ei men-

nyt hyvin, kolme la pennu ta jiii henkiln vain i, Pikki (Hoofb at' lovie tar), joUa aloitin ka vatu em. Pikld me ne -tyi naytt I t a ja pennuru ujui h '\-in.

- e jam norwichiksi i oja pentueita, 4-5 penrua eildi yhtiUin lcuollut pikku­pentuna. Ueko ollu[ aloittelijan tuuria? En immainen penrueeni yn[yi 1994, kertoo Kok.konen.

- PikJd oH oikea taUikoira. e juo i pikku jaloiUaan hevo eni peril a, u kal­Ii e ti kierro toi en a periian, ei ill 1Jl­

nyt rauk.ka oikai ta radan ke keltii. Nor­wich taitaa oUa hieman y inkenainen.

- Pikki rak li hevo ia, talutti jopa ruunani [alliin y in pitldi. la riirnun­narusta. Ta ta oli parka kymppiuuti -ten kevennyksena. Muulamaka .... anini asuu maalla, ne ovat 0 oiuaneel taipu­mu la myo karjanajoon ja va ikoid n nuolemi een ekii ki anpoikien kait-emiseen .

- Norwicbit oval kaiJckien kav reita. ama tuJeval hyvin toimeen lauma a.

10 hanldt norwichin, kohta Inulla on toinenkin ja kolma . Tuppaavat U aan­tymaan, aikket ka anai ikaan, nau­raa Kokkonen.

Rotujen erot nakyviit - Koirano tajat mieitavat korvien a en­non ainoaksi eroksi naideD kahden ro­dun ulkomuodo a. Roruja kasvanavat ja arvo televat tunnistavat kylIa muita­kin eroja rorujen ulkomuodo a, huo­maulta 1arja aLminen.

- Valitenava ti norwkhinlerrier ilia on vieHi paljon liian I veitaja loy iii etu­o ia, huono ti kulrnauruneita takao ia, topottii\1a Ilikkeila ja \irheellisia Idppura­hiintia .• or oLkkien takao at oval paljon paremmat, amoin ltikkeetja var loon hiinnat. orwich on deUeen m 0 til­viimpl rungoltaan, toi Inaan jopa Liian I byt ja pa u pakettl.

- Varei akin on eroja: en ale elae -ani kuullut hde taJdian pinkldna syn­

tyneesta norfolki la. orwich i a rala "aria. e Hntyy paljon. Pinkki on punais n v'drin heik ntyny\. muunno , p nlu 1Jl­

tyy vailla pigmenttia ja vari tul e \'a ta muu(aman \'Uorokauden ikiij ena. Aikui-ena pinkkia ei erota punai eta, mutta

u eimmiten niilla on heikko pigment­li kyn i a, huulis a, ilmien ympiirilla ja ldr u a. Talvella kir u vol oUa liihe valkoinen, ku ail e Marja aJminen.

Luonteetkin eroavat

- I oja eroja on myo luontei a ja kayt­Norfolklnterrierl sal oman rotustatuksen vasta 60-luvulla. Suo-510 a se on edelleen hieman velJesrotuaan norwichla J:lljessll.

.. la 'tynli e ii. Para ja hau kin kuvau luomeiden ero ta on miele tani loan Readin orIolkTerrier-ldrjas a. Ku a ism at norwich ja norfolk Idvemi ja ku-ate ti .. lukee; norwich mlettii, mi­

[ahiin pahaa mina olen tehnyt, norfolk puole laan miliihiin euraava i reki in, \'ertallee 1arja alminen.

- orfolk ei niin kauhe ti peru ta ihmi ita, naumi toki tapuru . la ja rap uttelusta, multa e on enemman oman tien a kulldja ja ke ii koko ajan kaikenlai ta puuha . 'r1een a ne raka -taval kai amista ja uimisla. orwicb en ijaan ei W}a ru\ la kaivamaan, eildi e

niin aUla uidakaan. en tarkein ela­mantehta ii on i antaperheen ja yleen-a ihmi en miellynarrunen. Meilla nor­

folkit kaivautuvat illoin liilloin koira­aitauksen toi elle puolelle, norwichit jiili.vat kil . ti tarhaan ihmenelemaan, mihin ne nyt meni at!

- orwich haluaa oUa mieUn ki lin kaikille. orfolk on -u vii aampi ja nok­kelampi, jOlen myii haa teelli empi. Ihmi en pilai i koko ajan 0 ala olla a -keleen en ajatu ia edella. orwichin kan a parjaa hyvin, vaik.ka olisi hiukan lep umpi omi (aja. Lap i La pilavat mo­I mmat rodut, jatkaa Marja alminen .

Harvinaista menestysta Toi en polven kasvattaja an alminen (kennel an lOp) aloitti oman kasvaua­jauransa vanhempien a kasvatilla Por­rigito Ananas 90-luvun puole a viii" a.

Kennello varsinainen kanlanarttu 011 kuitenkin Ranpiin Bibelotte, en jaJke­liiinen an top Pyrtsan oH mm. leaksi kertaa Vuoden Norwich-Id an ja Erikoi -nayttelyn BIS-voittaja. en jiilkelainen Nan lOp Polkagri (Kon ta) puole laan oll viime vuoden voitokkain norwich e­ka Vuoden naytlelykoira.

- lima rodUl olivat lalo a jo ennen yntymaani. Koko elamani niiden kan -a vieltaneena en ede 0 annut ajatel­

la olevani ilman, kertoo an alminen. - Told kokemu en karnues a on ollut montakin haavekuvaa m 0 mw la kiln­no lavi ta roduista, ei kultenkaan ko -kaan niln, etlii nama rodut kokonaan korvai in.

- Ajan minaan olen tiedo lanut, etta naiden rotujen po itiivi et omlnai uu­del Uti voitlaval myo ' ne ominai uudel, joi ca en niin pida. Vcililll:i hermo tun

naiden h6 6ry een, ne oval tay ilia mukana kaike s, jotkut jopa Uiankin hyperaktiivi e Li. >tutta amalla ne Oil­lavat sydiimen puoJelleen pohjanomalla

po itiivi uudellaan, aktiivj uudellaan ja energiallaan, joka el ko kaan lopu. 01-koniiko ja luonne rhdistyvat i1meilliiis a paii ii; mim lehdaan, minne mennaan? PiHi kallellaan, ilmal akenoiden koi­ra kysyy ilmiin ka 0 n. li\lle roduiJIe ilmiin ka ominen el todellakaan ole

uhka tal haa fe. o Pidemman IInjan ka varu tyoni olen

lehnyt itseniii esri norfolkien kan a. 10 on pakko valita, ne ovat uo ikke­jani. FollOt ovat "vi eihin" verrattuna hieman alkukantai empia, hieman itSe­pai empia, hieman fi umpia, hieman kovempia ja hieman haa leelli mpia. vertaa rotuja ke kenaan an alminen.

- Oma rotu ei koskaan ole oJJutmlkiiiin liihtimene tyja. Kun on koko eliiman-a eurannut ja Ihaillut jokai ta harvi­

nal la vitsia tai foUda, joka on ryhma­tal BI - kehi a aavuttanut mene ty -la, on melkein vaikea uskoa. eull oma kasvatti Kon ta kirjoitti I en a hi tori ­aan. e aavuni paljon tllviiija ihaiL!­Ioila kilpaJluvuoten a aikana. en e teki e iintymi kari mallaan. e on miele -tani norwichmai uutta piihldnankuo­re a; iloinen, ryhdi.lGis, vasyttililon, i e

n .. kantava pieni koira, Uoi ee 'an.

Terveita ja pitJdiikaisiii onvichlt O\'al leensa h)'\in pitkaildii-

ia ja iiilyviit vanhaksi a ti pirteina ja leikki -loa. orwich on uhteeUi en telVe rotu. lomakin y i10iUa ylempien hen­gi£r.>teiden ahtaus aanaa aiheuttaa eri­a tei ia hengiry ong Imia.

Toinen rodun \'aiva on epUep iamuoro, jo a Iihakset ja 'kistyviit ja koordlnaatio heikenty}' kolran ailyttae a tajuntan-a. Kohtaukset eivat tavalli e ti vaacU

muuta hoitoa kuin omi rajan rauhoit­t3\'an kayto en . e eivat aikuta koiran muuhun ellimaan, rerveyteen la jaksa­ml een. uurin piirteLn 2-3 pro ennia koko nonvichkanna ta kiirsii ylHimal­nitui ta valvoi ta. Kasvattajat pyrkiviit ottamaan nama airaudet huomioon jalo tu hdl telmia tehde aan.

Roru on mukana lean aim'iili e a epi­lep iatut1dmukse a, lo a airauden al­heullavan geenin 16ytyminen on;o lahel­la. TuJevai uude a jalo tu materiaalin geenite taaminen alrauden varalta on mita todenniikoislmmin mahdolli ta. Kasvanajat tutkitunavat jalo tu koiriaan my6 harmaakaihin ja polvilumpion i­joillaan menon varaira, valkka kumpi­kaan airau ei ole rodu a muutamaa tapau la lukuun ottamaua ongelmana.

Moni norfolkinterrierl rakastaa uimista la mm. sorsat saavat kokea plenen terrierin metsastyslnnon.

Myo norfolkit ovat uhreelli en {er­veita ja yle n ii pitldiikai Hi, nekill al­Iyvst vanhaksi asti pirteina ja leikki ina. IkiHintyviJla norfolkeilla aartaa e iintya

damen vajaaroimintaa, jolea joi akin rapauksi a vaati! laiikity ta. ykyiUin jaJo tukse a kaytettaviltii koirllta yha sy temaani emmin tuLkitaan ydan . Kasvauajat tutkituttava{ jalo tu koirl­aan myo harmaakaihin ja polvilum­pioluksaation aralta, vaikka kumpi­leaan airau el ole rodu a muutamaa tapau ta lukuun ottamana ongelmana.

- Vuo ikymmenien ajan maailmalla on kaytetty huonopurentai ia koiria ja-10 tu een, miki:i nlikyy. TIlannetta mut­ki taa norfolkkien erityi piirre. niiden purennat aattaval Uikkua aivan mi if la " vain. Taydellinen aksipurenta aat· taa liukua alapurennaksi jo parin vuo­den ias ii. Va taav li lahe (a apurenta voi p a koko elamiin amanJai ena. Hyvin hankalaa lal0 tami en kannal­ta, elvittiia jalo tu loimikunnan r en Mari TaipaJe (kennel >1ainly).

Soveltuu moneen menoon

Norfolkka anaja PUa aarela (kennel Donur' ) on aikanaan ollut yhdj ty en halliruksen ja enenaja nytjalo tu (Oi­mikunnas a.

- Olen aloittanut norfolkkien lean a

74 KOlRAMME 10/2011

nuorena tyttona olle ani Phlvi A\"otieIHi (kennel Gain ay) kenneJtynona \'uo ia. En immiiisen oman folkkini ain Paivilta ijoitu een 1989. la en immainen oma

pemue syntyi 1993. Pentueita minulJa on ollut 11.

- Norfolk o\'eltuu moneell harra tuk-een, agilityyn, tokoon, mejiian tai \lIikkapa

kantarelUkoiraksi . linulJa on ollut aina­Idn y i patev§ kantareJleja et i\"a 'ani. LuonlO Ja ulJcoilu on nHlle elintarkeaa Eras namuni oU nuorena nun kova uimaan, ena e piu hakea moonoriveneelJii ke . kella jiirveii [akai in. Toinen j 011 tua mokillii piii .... an "ahtima a koloa, minne e nak! hiiren menevan. amat narrut, aili

ja l)1ar oH at ko\ ia vahtimaan myo ak· aarlotamme. malla kun valo ak\-aario -

ta ammui, ne tie ivat monnien tule\-an iin. ilra 011 pakko aina menna kat 0-

maan, kertoo Piia aarela. Omasta rotuvalinna taan kertoo Kir­

i ieminen (kennel Heilurihannan); - orfolk tulj minulle attumalta. \ ta­ani tarvitsl apua pennun hankinnas­a Englann' ta ja!run ehittelin opivia

kasvanajia ja ka"in \ierailulJa, nHn iha . tuin rotuun . Y tavanijourui luopumaan hankinna ra, jOlen loin nartun i elleni ja UfO en y la alieni.

- En immainen pentu eni on juuri noi [a kahde ta ja en jiilkeen olen teh-

n}lt ,hrei tyota kysei en kenn lin kan -a eH nrt jo li 20 vuona.

- . orfolkka 'allajat O\lIt [Uoneet Eng­lannin Ii a i oiria aksasta, Norja la ja Ruo i la. Var inkin aha ta on tuo­tu u eampia koiria, ilia kasvanajillam­me on hyvat yhteydet me ne tynee een a alaiseen k nneliin.

. uom la on viety norfolkkeja Ruot, ifo, Italiaan, T hekkiin, loveniaan eka

Puolaan. Uro eni oH kaksi vuolta jalo -tu aina a Englanni a ja tuliai ina oli Britannian valiotineU. e oli en immai­n n uom a ka vatettu norfolk, jolea aavum rodun alkuperamaan aHonar­on. Norfolk on pien! rotu ja meillli on

vahiin jalostu materiaalia. Ka anajat puhalta at onne j yhteen hiileen Ja rodun raso on parantunut huomana­va ti iime vuo ien aikana, arvioi Kir i

ieminen.

Plkku pirulainen

Man TaipaJe tutu tui roruun 1980-lu­un alkupuolella ntiytt lyi li. - iihen

aikaan e itin paljon iiitini Mi ting' -ken­neJin la vatteja; kotlannin-, kyen- ja

al 'haminterriereita. illoin norfolkeja na .ri nayttelyl ii hyvin viihan.

- ROlU kiinnitti huomioni vilkkaaJ­la luonteellaan. En immiiinen norfolk tuli taloon 1985 ja en immiiinen p n-

tue syntyi 1987. yt 24 vuoden aikana on syntyn}155 Mainly- penruetta, joi a yhteen a 151 pentua. Roru on vi nyt y­dameni. eo at amalla mWi raka tet­lavampia ja ai an mahdottomia.

- Norfolki ta vol ! anoa leikilli e ti, eUa e on valepukuinen paholaJnen. Ih­m! en ja norfolldn arvojiirje ty en p -sye a oikeana nor folk on todella rakas­tettava Ja iJoinen perheenja en, mUlla norfolldn paaste a lauman a johtajaksi keneUillan ei ole hau kaa.

orfolkit pysyviit hyvin aktiivi ina van­huuteen asti. - Mone tlomi taja el d huomaa, miten aJm pikkuhiljaa jirtyy pienen pirulai en ra uihln. orfolkille tyypilli et luonteenpiirteet, innikkyy. oveluu ja ke eliiii ,0 atkin tarkei­ta ominai uuksia n alkuperai tarkoi­tuks a pienrii tan m astiijana. lama me ii tysvieni on u ilia p ynyt vah­vana. Valitettavasli aattaa oUa man­kin oimaka, niin etta en metsa tys ka ittiiii lithe kaiken. Vaaralli immil­laan k.aikki mopo' ra trakroreihin aavat en auhtiin. Vlei in nuoren norfolldn

kuolin onkin auton alle jaaminen, murehtii 1arl TaipaJe.

- U ein vieraat luulevat talon vanhu - Norwich on luonteeltaan hleman vl:lhemman haasteellinen kuln norfolk

H§mm§styneest§ katseesta huollmat­ta norwlchemil on yleend tunnolllnen pentujen hollaja.

iakin P nnuiksi niideD eloi uuden ja suloisen ulkomuodon \'Uo i. Tama pen­tumainen, uJoinen 01 mu usein antaa virheelli en !cuvan rodu ra. orfolk on onnelli immillaan kun e aa laa va­paana, tonkia pu ikoita ja tutkia luon­non lhmeita, mutta ami tajansa kur' a ja nuhtee a, kertoo TaipaJe.

TIeo harrastaa tv:la

orfolkinlerrieri TIeo ( fainly Viewpoint) tuli nne KaJli en kodin eleraani eha­pendoe Ollin euraksi.

- Tieo jumaJoi OUia ja !cuvittclee p -ryvan a amaan !cuin isompan a. Tieo hyppaa Ollin per" a i ojen ojlen yH ja tiety ti matklihlaa mahalJeen va ten ojan reunaa. e ei pikkui ta hainaa, vauhtl n !cun kiihtyy. Vapaana juokseminen on

hili juhlaa. mahan alu jalkoja la}'nna.

- ICO on en immainen koiramme, joka kat 00 telkkaria. uo ikkeja ovat elainohjelmat. Se i tuu ryhdikkaana T :n ede a ja nayttaa ilta kuin e lu­ki i te tity ta piHin Lilkkue a ruudun laida ta laiman. uo ikkln a e kat 00

takajaloillaan j ten tv-t oon nojalen . - ohvan elkiinoja on iconkin uo-

ikkipaikka, uta niikee ulo . Jo!cu e nukahtaa ja OD muutaman kerran mat­kahlanyt ohvan ja einan vat un rytinil­lii, mutta ei ekiian hainaa. Tieo 0 aa olla roduUeen u kolr ena myti jaara­painen ja ov la. Kun huudan ita pihaJ­ta j aile. e tytintaa paansa puskaan ja varmaankin kuviuelee, euen nae ita.

Una e i rua ktiktittaa paa pu a Ihan hlljaa muka piiJo a. RUei ekaan au­ta, pikkumie heltHiyty}' vetelaksi kuin vale!cuolJur, nauraa Anne KaJlin n.

Toimellaat ja utellaat norfolklt tykkiivlt tehdl ja kokea aslolta yhdessa, koko lauman volmln. Ryhm§ antaa varmuutta ja voimaa selviytya oudoissakln ympliri tals I.

76 KOIRAMME 1012011