Neuvoja kiinteistöjen omatoimiseen meluntorjuntaan

Liikennemelun torjunta

1

SisällysEsipuhe ............................................................................... 2

Meluntorjunnan vastuut pääkaupunkiseudulla ......................... 2

Melun ominaisuudet ............................................................. 3

Liikennemelun haittavaikutukset ....................................... 4

Äänen leviäminen ........................................................... 5

Melutason ohjearvot ............................................................ 5

Tietoa ympäristön melutasosta ............................................. 6

Melua koskevat asemakaavamääräykset ................................. 6

Melun ottaminen huomioon suunnittelussa ............................. 7

Julkisivujen ääneneristävyyden parantaminen ......................... 8

Seinä- ja kattorakenteet .................................................. 8

Ikkunat .........................................................................11

Korvausilmaventtiilit ........................................................14

Parvekkeiden ja terassien lasitus sekä viherhuoneet ..........14

Meluesteen suunnittelu ........................................................17

Esteen sijainnin määrittely ...............................................17

Maaston korkeussuhteiden vaikutus ..................................18

Meluaidat .......................................................................18

Meluesteiden sovittaminen ympäristöön ............................21

Toimenpiteiden luvanvaraisuus .............................................21

Seinä- ja kattorakenteet .................................................22

Ikkunat ..........................................................................22

Parvekkeiden lasitus ........................................................22

Meluaidat ja -vallit ...........................................................23

Yhteystiedot .......................................................................24

2

EsipuheTämän oppaan tarkoituksena on antaa kuntalaisille perustiedot toimenpiteistä, joilla on mahdol-lista parantaa asuinpaikan me-lutilannetta omatoimisesti.

Opas tarjoaa lähtötiedot melun ominaisuuksista ja äänen leviä-misestä sekä melua koskevista säädöksistä ja määräyksistä.

Oppaassa annetaan tietoa mm. rakennusten tontille sijoitte-lun ja rakennesuunnittelun, ku-

ten ikkuna- ja seinärakenteiden, merkityksestä melun vaimen-tamisessa sekä meluaitojen ra-kentamisesta. Käytä tarvitta-essa asiantuntija-apua ja ota yhteyttä rakennusvalvontavi-ranomaiseen.

Opas on laadittu Espoon, Hel-singin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä ja se on luettavissa kaupunkien verkko-sivuilta.

Meluntorjunnan vastuut pää-kaupunkiseudullaKaupunki vastaa katujen me-luntorjunnasta. Liikennevirasto ja Uudenmaan elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus vas-taavat pääkaupunkiseudun maanteiden meluntorjunnasta. Liikennevirasto huolehtii myös rautateiden meluntorjunnasta. Lentomelun hallinnasta vastaa Finavia Oyj.

Meluntorjuntatoimenpiteitä on suunniteltu, mutta sekä kuntien

että valtion määrärahat melun-torjuntaan ovat rajalliset ja kii-reellisempienkin hankkeiden to-teutus on hidasta. Asukkaat voi-vat kuitenkin myös itse vähen-tää melulle altistumistaan jonkin verran. Käytännön esimerkkejä ovat melulta suojaavan tonttiai-dan rakentaminen ja ikkunoiden ääneneristävyyden parantami-nen. Uudisrakentamisessa ra-kennusten melulta suojaava si-joittelu on avainasemassa.

3

Melun ominaisuudetMelu on ei-toivottua ääntä. Me-lulla tarkoitetaan ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka muulla tavoin on ihmisen terveydelle vahingollista tai hänen hyvin-voinnilleen haitallista. Ääni on fysikaalinen ilmiö valon ja läm-mön tavoin.

Melu pitää sisällään myös laa-dullisen luonnehdinnan, joka usein on yksilöllinen. Tilanteesta ja kuulijasta riippuen sama ääni voi tuntua melulta tai miellyttä-vältä ääneltä.

Äänitaso ilmoitetaan desibe-leinä, dB. Desibeli on logarit-minen yksikkö. Logaritmia käy-tetään, koska ihmisen korva ja kuulo toimii logaritmisesti ja näin myös vältetään pitkät luku-sarjat.

Lisäksi melua mitataan painot-tamalla melussa esiintyviä taa-juuksia eri tavoin. Tavallisin pai-notus on A-taajuuspainotus, joka vastaa korvan taajuusherk-kyyttä.

Kuva 1. Äänet desibeleinä

4

Melutasoja tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä muutama muistisääntö.

* Kolmen desibelin muutos on korvin havaittavissa.

* 10 desibelin lisäys merkitsee kuullun äänitason kaksinker-taistumista.

* Liikenteen aiheuttama melutaso kasvaa 3 dB, kun liikenne-määrä kaksinkertaistuu. Vastaavasti melutaso alenee 3 dB liikennemäärän puolittuessa.

* Ajoneuvojen keskinopeuden lasku 80 km/h:sta 60 km/h:iin alentaa keskiäänitasoa noin 3,5 dB.

* Liikennevirran melu vaimenee noin 3 dB, kun etäisyys kak-sinkertaistuu.

Lentoliikenteen melu poikkeaa muiden liikennemuotojen me-lusta ensisijaisesti siten, että voimakkaiden meluhuippujen

välillä saattaa olla pitkiä hiljai-sia jaksoja. Maantieteellisesti lentomelu keskittyy lentokentän nousu- ja laskualueille.

Liikennemelun haittavaikutukset Melu voi vaikuttaa monin tavoin haitallisesti ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Häiritsevyys on yleisin ympä-ristömelun vaikutuksista. Melu on myös yksi merkittävimmistä unta häiritsevistä ulkoisista teki-jöistä.

Pitkään jatkuva melualtistus voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Melu vaikeuttaa keskitty-mistä, suorituskykyä ja muista-mista erityisesti lapsilla. Se peit-tää puheääniä ja hankaloittaa puheen kuulemista ja ymmärtä-mistä.

5

Äänen leviäminen Melu leviää veteen heitetyn ki-ven aiheuttaminen aaltojen kal-taisena paineaaltona joka suun-taan, ja se vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Pehmeä maanpinta (nurmi tai lumi) vai-mentaa ääntä huomattavasti

enemmän kuin kova pinta ku-ten sora, asfaltti, betoni tai vesi. Melun leviämiseen vaikuttaa myös se, sijaitseeko tie leikka-uksessa, penkereellä tai sillalla ja onko maasto tien läheisyy-dessä nousevaa vai laskevaa.

Melutason ohjearvot Liikenteen aiheuttama melutaso ilmoitetaan yleensä päivä- ja yöajan (klo 7−22 ja klo 22−7) A- painotettuna keskiäänitasona (LAeq). Keskiäänitaso kuvaa yh-dellä luvulla pitkän ajanjakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua, jolloin hiljaisemmat het-ket tasoittavat suurimmat ääni-huiput. A-painotus ottaa huomi-oon kuuloaistin erilaisen herk-

kyyden erikorkuisille äänille.

Meluhaitan arvioinnin lähtökoh-tana ovat valtioneuvoston pää-töksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Melutason ohjearvot on annettu erikseen päivä- ja yöajalle sekä ulko- että sisätiloihin. Ohjearvot ovat kes-kiäänitasoja.

Melutason ohjearvoja

Ohjearvot ulkona LAeq(7.00-22.00) LAeq(22.00-7.00)

Asumiseen käytettävät alueet

- Uudet asuinalueet

55 dB 50 dB

45 dB

Ohjearvot sisälläAsuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB

6

Melutason ohjearvoja sovelle-taan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakennusluvissa. Käytän-nössä jo rakennetussa ympä-ristössä ei ole aina mahdollista saavuttaa ohjearvojen mukaisia melutasoja etenkään ulkona.

Keskiäänitasojen lisäksi suun-nittelussa kannattaa kiinnittää huomiota myös melun muihin ominaisuuksiin ja erityisolosuh-teisiin kuten meluhuippuihin, melun toistuvuuteen, ajalliseen jakaumaan ja melun eri lähtei-siin. Esimerkiksi raskas liikenne tai yksittäisen junan ohiajo voi-vat olla häiritseviä etenkin yöai-kaan. Suomessa ei kuitenkaan ole ohjearvoja hetkelliselle me-lulle.

Tietoa ympäristön melutasosta Asuinalueen tai tontin melu-tilanne käy ilmi meluselvityk-sestä. Etenkin uudempien ase-makaavojen kaavaselostuksen liitteenä on usein meluselvi-tys. Pääkaupunkiseudun kun-nat ja Liikennevirasto ovat teh-neet meluselvitykset tie- ja ka-

tuliikenteen sekä raideliikenteen melusta ja Finavia lentomelusta.

Jokainen ihminen kokee melun eri tavalla, joten haittaa kannat-taa arvioida myös aistinvarai-sesti.

Melua koskevat asemakaava-määräyksetAsemakaavassa voi olla melun-torjuntaan liittyviä erilaisia kaa-vamerkintöjä ja -määräyksiä. Kaavassa voi olla määräys ra-

kenteiden ääneneristävyydestä, joka on määritetty niin, etteivät sisämelun ohjearvot ylity. Myös parvekkeiden rakentamiselle voi

7

olla asetettu rajoituksia, kuten määräys parvekkeen lasittami-sesta.

Melutasoja tontilla voidaan alen-taa rakentamalla meluesteitä tai sijoittamalla talousrakennuk-sia esimerkiksi pihan suojaksi. Samat ohjearvot koskevat par-vekkeita, oleskelupihoja, leikki-alueita ja asuntopihoja. Asema-kaavassa voi olla myös vaatimus muodostaa melulta suojaava yhtenäinen rakennusmassa. Asemakaavassa voidaan myös määrätä sijoittamaan leikki- ja oleskelualueet rakennusten ja muiden mahdollisten melues-teiden muodostamaan melukat-veeseen.

Asemakaavassa on mahdolli-sesti esitetty meluesteille myös laadullisia tai kaupunkikuvallisia vaatimuksia.

Lentomelulta suojaaminen edel-lyttää rakennuksen koko vai-palta katto mukaan lukien ta-vallista parempaa ääneneristä-vyyttä. Esimerkiksi Espoon ra-kennusjärjestyksen liitekartassa 3 on esitetty alue, jolla raken-nuksen vaipan ääneneristävyy-den tulee olla 30 dB tai 35 dB hetkellisen lentomelun vuoksi.

Eri kaupungeissa on käytetty osittain erilaisia kaavamerkin-töjä.

Melun ottaminen huomioon suunnittelussaPihojen ja asuntojen melutasoon voidaan vaikuttaa jo suunnitte-luvaiheessa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon:

* Leikki- ja oleskelualueet sijoitetaan melualueiden ulkopuo-lelle, joko riittävän etäälle melulähteestä tai rakennusten muodostamille katvealueille.

* Erilaiset talousrakennukset, autosuojat ja katokset sijoite-taan lähelle katua tai rataa mahdollisimman yhtenäiseen ri-vistöön.

8

* Makuuhuoneet ja olohuone sijoitetaan mieluiten rakennuk-sen suojaiselle puolelle. Keittiöt ja pesutilat eivät ole niin häiriöalttiita.

* Vältetään isoja ikkunoita meluisimmilla julkisivuilla.

* Maaston luonnollisia muotoja voi myös hyödyntää meluntor-junnassa

* Tonttisuunnittelussa suositellaan otettavan huomioon melu-aidan rakentaminen

Tontinomistaja voi asemakaa-vamääräysten rajoissa sijoitella tontilleen rakennelmia siten, että niillä on myös melulta suo-jaava vaikutus. Näitä rakennel-mia voivat asuinrakennusten li-säksi olla esim. autotallit, puu-

vajat, jätekatokset tai muut ta-lousrakennukset. Keskeisintä on, että ne sijaitsevat joko yh-tenäisenä rivinä tai ne on yhdis-tetty tonttimeluaidan osilla toi-siinsa.

Julkisivujen ääneneristävyyden parantaminen

Seinä- ja kattorakenteet Rakennuksen sisätilaan muo-dostuva melutaso riippuu raken-nuksen ulkovaipan kaikkien ra-kennusosien, kuten ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden, ikkunoi-den ja ikkunaovien sekä korva-usilmaventtiilien kyvystä eristää ääntä. Ulkoseinärakenteen vai-

kutus rakennuksen sisälle muo-dostuvaan keskiäänitasoon on sitä merkittävämpi, mitä suu-rempi on vaadittava äänitaso-ero.

Ulkoseinä koostuu ääneneris-tysominaisuuksiltaan hyvin eri-

9

laisista osista. Ääni etenee ra-kennukseen sisälle pääasiassa ikkunoiden, keveiden kattora-kenteiden ja ilmastointikanavien kautta. Mikäli seinärakenne on eristävyydeltään heikko, ei ikku-noiden parantamisella ole vält-tämättä merkitystä. Heikoimmat rakenteet ovat yleensä lautaver-hottuja ja sisäpuolelta kipsile-vyllä tai laudoituksella päällys-tettyjä rakenteita.

Puurunkoisen ulkokuoren ää-neneristävyyden parantamiseksi joudutaan seiniin ja kattoihin li-säämään levyrakenteita. Ää-neneristävyyttä voidaan paran-taa myös ulkoseinärakenteen ristikoolauksella tai valitsemalla julkisivuihin tiiliverhous. Yläpoh-jassa paneelit voidaan vaihtaa esimerkiksi kipsilevyiksi tai li-sätä levytys paneloinnin yläpuo-lelle. Levytys toimii myös jäykis-tävänä rakenteena.

Harkkorakenteisten ulkoseinien ääneneristävyyttä parannetaan lisärappauksin tai lisäkoolauksin ja levytyksin.

Yläpohjan ääneneristyskyky on huoneeseen muodostuvan ää-nitason kannalta merkittävä te-kijä lentomelualueilla. Asuin-kerrostaloissa yläpohjassa on yleensä kantavana rakenteena ontelolaatta tai paikalla valettu betonilaatta. Tällaisen raken-teen ääneneristyskyky lentome-lua vastaan on hyvä. Jos ylä-pohja on kevytrakenteinen, ää-nen kulku räystäiden kautta ylä-pohjaan tuuletustilaan estetään järjestämällä tuuletus vaimen-netun tuuletuskanavan kautta.

10

Rakennuksen ulkokuoren ää-neneristävyyttä voidaan lisätä parantamalla ikkunoiden ja ovien ääneneristävyyttä lisää-mällä tiivisteitä, muuttamalla lasivahvuuksia ja karmisyvyyk-siä sekä käyttämällä kaksilehti-siä ovia.

Parveke- ja terassiovien ilmaää-neneristysluvut ovat useimmi-ten jonkin verran alhaisempia kuin lasitukseltaan samanlais-ten ikkunoiden lähinnä tiivistei-den vuoksi. Etenkin melualueilla kannattaa käyttää kaksilehtisiä

ovia, joiden ääneneristävyys on huomattavasti parempi kuin yk-silehtisten. Ulko-ovien äänene-ristävyydet ovat varsin alhaisia, joten tuulikaappia tiivistetyllä si-säovella suositellaan. Tuulikaa-pilla parannetaan myös raken-nuksen energiatehokkuutta.

Valinnoilla vaikutetaan raken-nushankkeen kustannuksiin. Riittävän ajoissa tehdyllä suun-nitelmalla vältytään suunnitel-mien muutoksilta ja virheiltä kustannusarvioissa.

Kuva 2. Lentomelualueille rakennettaessa äänen kulku kevyen yläpohjan tuuletustilaan estetään ohjaamalla tuuletusilma ullakkotilaan vaimennetun tuuletuskanavan kautta

11

Rakennuksen ulkokuoren ää-neneristävyydestä tehdään ää-neneristyssuunnitelma, jolla osoitetaan, että suunnitellun ra-

kennuksen rakenteiden ja ra-kennusosien yhteisääneneristä-vyydellä voidaan saavuttaa vaa-dittu ääneneristävyystaso.

Ikkunat Ikkunat ovat usein ääneneris-tävyyden heikoin lenkki, koska heikoimman rakennusosan vai-kutus koko julkisivun äänene-ristävyyteen on merkittävä. Ik-kunoiden eristävyyttä voi yk-sinkertaisimmin parantaa uusi-malla vanhat tai rikkinäiset tii-visteet. Sisä- ja välipuitteen on oltava täysin tiiviitä, ulkopuit-teen tiivisteeseen tulee jättää tuuletuskatkokset.

Eristävyyttä voidaan parantaa myös vaihtamalla ulkopuitteen lasi (uusi puite paksummalla/parannetulla lasilla). Entiseen ikkunaan voi olla mahdollista asentaa myös tiivistetty lisä-puite ulko- tai sisäpuolelle. Eri-tyisesti suojelluissa rakennuk-sissa voi olla tarpeen turvautua lisäpuitteen asentamiseen ik-kuna-aukon sisäpuolelle. Tällöin ikkunan avattavuus hankaloi-tuu mutta ääneneristävyys pa-rantuu huomattavasti. Uuden ja vanhan lasin välisen etäisyyden

tulisi olla mahdollisimman suuri.

Ikkunoiden parantaminen lisää myös energiatehokkuutta ja vä-hentää hiukkasten kulkeutu-mista sisätiloihin.

Ikkunoiden ääneneristyskyky riippuu lähinnä lasikerrosten paksuudesta ja niiden välillä olevien ilmavälien suuruudesta. Karmisyvyys tarkoittaa ikkunan tai oven karmin paksuutta eli sisä- ja ulkoreunan välistä mit-taa. Paras ääneneristävyys saa-daan, kun ulko- ja sisäpuitteisiin kiinnitettyjen lasien välille tulee mahdollisimman suuri etäisyys, eli karmisyvyys on mahdollisim-man suuri. Laseista ulommaisen kerroksen paksuudella on suu-rin merkitys eristävyyteen. Kan-nattaa valita ikkunoita, joissa on eripaksuisia laseja.

12

Ikkunat voivat olla avattavia tai kiinteitä, joista avattavilla ikku-noilla on pääsääntöisesti pa-rempi ääneneristävyys kaksois-puitteiden väliin jäävän ilma-välin vuoksi. MSE-ikkunat ovat tyypillisin avattavien ikkunoiden tyyppi. Niissä on kaksi ikkuna-puitetta, joissa sisemmässä on kaksinkertainen lasitus ja ulom-massa yksinkertainen. Sisempi

puite on tiivistetty kaikilta si-vuilta ja ulommassa puitteessa on usein ainakin joku reuna jä-tetty tiivistämättä huurtumisen estämiseksi. Muita avattavia ik-kunatyyppejä ovat mm. MS2E- ja MS3E-ikkunat. Lisäkerros ul-kopuitteessa tai kolmas sisälasi ei juuri vaikuta ääneneristävyy-teen.

Ikkunoita asennettaessa ikku-nan ja ulkoseinän välisen lii-toksen tiivistys (polyuretaani tai mineraalivilla) on tärkeä ää-neneristyksen kannalta. Tiivis-tys kannattaa myös tarkistaa ja tarvittaessa paikata.

Kuva 3. MSE-ikkunan poikkileikkaus (lähde RT-38-10941)

Kuva 4. MS2E-ikkunan poikkileikkaus (lähde RT-38-10941)

Kuva 5. MS3E-ikkunan poikkileikkaus (lähde RT-38-10941)

13

Sekä ikkunan eristävyyden pa-rannustoimien että ikkunanvaih-tojen yhteydessä tulee huomi-oida riittävä korvausilman saanti ja ilmanvaihdon toimivuus asun-nossa. Rakennusvalvonta osaa antaa neuvoja ilmanvaihtojär-jestelyissä. Ikkunoita uusitta-essa parannetaan usein van-han asuinrakennuksen ilman-vaihtoa sijoittamalla ikkunoiden yhteyteen korvausilmaventtiilit.

Jos seinässä olevia korvausilma-venttiilejä korvataan ikkunoihin integroiduilla venttiileillä, integ-roidut venttiilit tulee sijoittaa si-ten, että ilma tulee lasien väliin alareunasta ja kulkeutuu huo-neeseen lasien välistä ikkunan yläreunassa sijaitsevan sisäkar-miventtiilin läpi (kuva 6 alla). Venttiilivalmistajilla voi olla myös muita hyvin ääntä eristä-viä venttiiliratkaisuja.

Aina ikkunoilla ei voida parantaa ääneneristävyyttä. Mikäli seinä-rakenne on eristävyydeltään heikko, ei ikkunoiden paranta-misella ole välttämättä merki-tystä. Tällöin seinärakenteen parantaminen/korjaaminen vai-kuttaa kokonaiseristävyyteen parantavasti.

Kuva 6. Havainnekuva korvausilmaventtiilistä, jossa tuloilman mukana tuleva melu vaime-nee pidemmän kulkureitin ansiosta.

14

KorvausilmaventtiilitUusiin rakennettaviin taloihin tehdään harvoin korvausilma-venttiilejä, eikä niitä suositella meluisille julkisivuille. Vanhoissa rakennuksissa esimerkiksi kor-vausilmaventtiilit voivat olla täy-sin vaimentamattomia aukkoja ulkoseinissä. Jos ikkunoiden ää-

neneristävyyttä parannetaan selvästi, venttiilin tyypistä voi tulla ratkaiseva tekijä vanhoissa taloissa. Tällöin korvausilma-venttiilin kautta tulevan melun merkitys voi korostua. Venttiilit on mahdollista vaihtaa sellaisiin, joissa on äänenvaimennin.

Parvekkeiden ja terassien lasitus sekä viherhuoneetParvekkeen melutasoa voidaan vähentää lasituksella. Lasien ol-lessa kiinni, myös parvekkeen takana oleviin sisätiloihin koh-distuu pienempi melutaso. Par-vekelasien eristävyys riippuu la-sien ja niiden välien tiiveydestä.

Syntyvä äänierotaso riippuu va-litun järjestelmän lisäksi par-vekkeen seinämateriaaleista ja tiiveydestä, parvekkeen tilavuu-desta ja lasituksen alasta suh-teessa tilavuuteen.

15

Tavanomainen raollinen avat-tava parvekelasitus riittää, kun vaadittava äänitasoero parvek-keen ulko- ja sisäpuolen välillä on melko pieni. Parvekkeen riit-tävä tuuletus varmistetaan la-sien välissä olevilla pystyraoilla. Ääneneristävyyttä voidaan pa-rantaa lisäämällä parvekkeen kattoon absorptiomateriaalia tai/ja käyttämällä tiivisteellisiä

lasituksia. Absorptiomateriaa-lin tulee olla vähintään 50 mm paksua mineraalivillaa tai ab-sorptiokyvyltään vastaavaa ma-teriaalia. Materiaalia tulee asen-taa vähintään 70 % parvek-keen kattopinta-alasta. Mate-riaali voidaan peittää rimoituk-sella, jonka peittoprosentti voi olla korkeintaan 70 %.

Kuva 7. Keinoja melutason vähentämiseen

16

Parvekkeiden ja terassien lasit-taminen parantaa myös raken-nuksen energiatehokkuutta. La-sittaminen suojaa lisäksi taak-seen jättämiään rakenteita ja pintoja säänvaihteluilta vähen-täen niiden korjaustarvetta.

Avattavilla liukulaseilla lasitettu parveke tai katettu terassi on kylmää ulkotilaa ja tilaa ei las-keta kerrosalaan eikä kokonais-alaan. Parveke on kaiteellinen, maanpinnan yläpuolinen raken-nuksen ulkotila, johon on yh-teys rakennuksen sisältä. Par-veke voidaan suojata avatta-villa rakenteilla, esimerkiksi liu-kulaseilla. Lasitus ei kuitenkaan saa olla ulkoseinänomainen. La-sitettujen ulkotilojen yhteenlas-kettu määrä pientalossa tulisi olla enintään 20 m2 tai enintään 10% pääkäyttötarkoitukseen osoitetusta kerrosalasta.

Jos alle 30 % parvekkeen pys-tysuorasta, ulkoilmaan rajoit-tuvasta osasta on avattavissa, parvekkeen pinta-ala lasketaan kerrosalaan. Viherhuoneelle on

parvekkeesta, avokuistista tai muusta lasitetusta tilasta poike-ten ominaista, että lasitus on ul-koseinän omainen ja tila on ym-pärivuotiseen käyttöön sovel-tuva sisätila. Viherhuoneeseen on yhteys sisältä. Tila on lämmin tai puolilämmin. Viherhuoneen takana ei voi olla huonetiloja, joiden raittiin ilman sisäänotto olisi yksinomaan viherhuoneen kautta, mikä tulee ottaa huomi-oon rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelussa. Viherhuone lue-taan kerrosalaan ja rakentami-nen käsitellään rakennuslupana. Viherhuoneen rakentaminen jäl-kikäteen edellyttää joko käyttä-mätöntä rakennusoikeutta tai li-särakennusoikeuden hakemista.

Olemassa olevien rakennusten tavanomaiset parveke- ja teras-silasitukset käsitellään toimen-pidelupina. Lasitettavat parvek-keet ja terassit, joihin rakenne-taan uusi katto- tai lasitusra-kenne ja uusia kantavia raken-teita, käsitellään muutostöiden rakennuslupina.

17

Meluesteen suunnitteluMeluesteen valintaan vaikuttaa alueen, tontin ja rakennusten muodostama kokonaisuus. On syytä tutustua asemakaavaan

ja keskustella rakennusvalvon-taviranomaisen kanssa ennen suunnitelmien ja päätösten te-koa.

Esteen sijainnin määrittelyParhaan suojauksen saamiseksi esteen tulee ulottua reilusti suo-jattavan kohteen ohi. Jos koko tontti halutaan suojata melulta,

on hyvä sopia yhteistyöstä naa-purien kanssa. Myös maaston muotoja kannattaa hyödyntää meluntorjunnassa.

Kuva 8. Aidan tulee jatkua naapurin tontille antaakseen riittävän melusuojan. Suoran es-teen tulisi ulottua 45 asteen kulmaan oleskelupihalta melulähteen suuntaan katsottuna. Jos meluaita joudutaan katkaisemaan esimerkiksi kevyen liikenteen väylän kohdalta, aidan tehokkuus heikkenee merkittävästi, ellei aidan päitä limitetä. Aitaan voidaan myös raken-taa portti. Autotalleja, jätekatoksia ja muita rakennelmia voi sijoitella asemakaavamää-räysten rajoissa siten, että niillä on myös melulta suojaava vaikutus. Olennaista on, että ne joko sijaitsevat yhtenäisenä rivinä tai ne on yhdistetty toisiinsa umpinaisilla meluaidan osilla.

18

Meluesteen olisi hyvä sijaita 2,5 kertaa oman korkeutensa etäi-syydellä asuinrakennuksesta, jotta este ei varjosta asuntoa.

Jos tontti sijaitsee kadun kul-massa, melueste ei saa olla liit-tymässä näkemäesteenä.

Maaston korkeussuhteiden vaikutusNyrkkisääntönä voidaan pitää, että melueste on riittävän kor-kea silloin kun se katkaisee nä-köyhteyden melun lähteen ja pi-halla oleskelevan välillä. Melun-torjunnan hoitaminen on hanka-linta silloin, kun suojattava piha sijaitsee rinteessä korkeam-

malla kuin melun lähde. Täl-laisessa tapauksessa tarvitaan korkeampi melueste kuin tasa-maalla. Esteen hyvät ja huonot puolet tulee miettiä tarkkaan, sillä korkea este voi myös var-jostaa pihaa.

MeluaidatMeluaidan perusvaatimus on ehdoton tiiviys. Pienetkin au-kot heikentävät aidan vaimen-

nuskykyä merkittävästi. Tiiviillä aidalla on mahdollista puolittaa melutaso välittömästi aidan ta-

Kuva 9. Vaihtoehtoisesti aidan voi ulottaa pidemmälle tontin sivurajojen suuntaisena.

19

kana, eli saavuttaa 10 desibelin äänen vaimennus.

Aitamateriaalien ja rakenteiden valinnassa on otettava huomi-oon Suomen rakennusmääräys-kokoelman osan E1 määräykset ja ohjeet. Aita ei saa johtaa pa-loa rakennuksesta toiseen. Ai-dan verhousmateriaalin tulee soveltua ympäristöön. Perintei-siä materiaaleja ja yleisilmeel-tään rauhallisia aitarakenteita suositellaan. Varsinkin kadun puoleisen julkisivun materiaa-leista ja väreistä on syytä kes-kustella rakennusvalvontaviran-omaisen kanssa.

Rakennettava meluaita ei saa aiheuttaa äänen heijastumisen seurauksena merkittävää ääni-tason nousua esimerkiksi naa-puritontilla. Aitarakenteen tulee olla tarvittaessa riittävästi ääntä absorboiva.

Meluaidan perustaminen on suunniteltava huolellisesti. Ta-vallisesti aita perustetaan maan-varaisena. Aita perustetaan ylei-simmin 1,5..2,5 metrin välein valettaville betonijalustoille. Pe-rustustapa riippuu maaperästä. Routivilla alueilla on perustukset

joko routaeristettävä (solumuo-villa tai kevytsoralla) tai niiden on ulotuttava roudattomaan sy-vyyteen asti. Riittävä syvyys on 1,2 - 1,5 metriä. Myös sokke-lin alapuolisen maan routimat-tomuus on varmistettava koko matkalla sokkelin alla. Routiva maa nostaa sokkelia ja saat-taa vaurioittaa aidan rakenteita. Paikalla valettu teräsbetoninen sokkeli tarvitsee liikuntasauman noin 10–15 metrin välein, jotta rakenne ei kuivuessaan halkeile. Käytettävän betonilaadun tu-lee olla pakkasenkestävää. Jos maaperä on ongelmallinen tai aita poikkeuksellisen korkea tai painava, on syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan.

Aidan ja maanpinnan liitoksen tulee olla tiivis. Puuaidan sok-keli tulee rakentaa kestävästä materiaalista, kuten betonista tai kevytsoraharkoista, koska puuta ei kannata upottaa maa-han. Myös säänkestävää vane-rilevyä voidaan käyttää, mutta se on uusittava tarvittaessa.

20

Puuaita Puuaita soveltuu luontevasti lä-hes kaikenlaiseen ympäristöön. Aidan runkona voidaan käyt-tää puuta tai teräsprofiileja. Tii-veys ja ääneneristävyys saavu-tetaan käyttämällä aitaverhouk-sena ainakin aidan yhdellä puo-lella esimerkiksi lomalaudoitusta tai vähintään 25 mm vahvuista tiivistä ponttilaudoitusta. Myös

rakennuslevyistä saadaan tii-vis verhous. Aitarakentamiseen soveltuvat parhaiten ulkokäyt-töön soveltuvat vanerit. Pelkän vanerin tai muun rakennuslevyn käyttöä ei suositella aitaverho-uksena. Aidan julkisivuun saa-daan vaihtelua lisäämällä siihen laudoitus tai rimoitus.

Tiilirakenteinen aitaTiilirakenteinen aita on mah-dollista tehdä riittävän tiiviiksi tavallisella muuraustekniikalla. Tiili soveltuu materiaaliksi alu-eille, joilla on muutenkin käy-tetty laajasti tiiltä. Perustusten on oltava painumattomia ja rou-timattomia. Pitkään aitaan on tehtävä myös liikuntasaumat.

Meluaidassa käytettävien tiilien ja laastin tulee olla sään ja pak-kasenkestäviä. Laastin tulee an-taa raudoitukselle riittävä kor-roosionsuoja. Tiiliseinämän tu-lisi olla vähintään 120 mm pak-suinen. Kosteudelle altis yläosa tulee suojata pellityksellä tai muulla sopivalla katteella.

BetoniaitaBetoniaita on kätevintä raken-taa elementeistä, jotka tue-taan erikseen pystytettävään

runkoon. Betoniaita vaatii peh-mennykseksi esimerkiksi kasvil-lisuutta tai ritilöitä.

HarkkoaitaHarkkoaidan voi rakentaa be-toni- tai kevytsoraharkoista muuraamalla. Aita on syytä pin-noittaa säänkestävällä pinnoit-

teella. Yläpinta on aina suojat-tava pellityksellä tai muulla kat-teella.

21

Jos kadulla ja tontilla on kor-keuseroa, este voidaan toteut-taa osittain betoni- tai harkkora-kenteisena tukimuurina. Aidan

yläosan voi rakentaa eri mate-riaalista, mutta liitoskohta on tehtävä tiiviiksi.

Läpinäkyvä meluaitaLäpinäkyvä meluaita ei varjosta tonttia ja näkymät voidaan säi-lyttää. Aita voidaan toteuttaa myös osittain läpinäkyvänä ja osittain umpinaisena. Aidan voi yhdistää kasviritilöihin tai se voidaan rakentaa antamaan li-säsuojaa kuistille. Myös turva-lasi, laminoitu lasi, akryylimuovi

tai polykarbonaattimuovi sopi-vat meluesteen materiaaliksi. Materiaalin haittoina on korkea hinta, alttius ilkivallalle, rikkou-tuminen ja lintujen törmäily. Li-säksi lika näkyy läpinäkyvässä meluaidassa herkemmin kuin muissa materiaaleissa.

Meluesteiden sovittaminen ympäris-töönMeluesteet ovat osa rakenne-tun ympäristön kokonaisuutta. Melueste tulee sovittaa muu-hun miljöökokonaisuuteen mit-takaavan, muotoilun, materiaa-lien, värien, istutusten ja maas-tonmuotoilun osalta. Meluaidan arkkitehtuurin lähtökohtana on oltava rakennetun ympäristön muut materiaalit ja värit. Me-lueste tulee sovittaa myös naa-purikiinteistöjen rakennuksiin, aitoihin ja maastonmuotoiluun.

Jos suojattavalla kiinteistöllä on runsaasti tilaa, myös meluval-lin rakentaminen tulee kysee-seen. Ennen meluvallin suunnit-telua ja rakentamista on selvi-tettävä maaperän kantavuus ja vakavuus. Savi- ja silttialueilla meluvallin rakentaminen vaatii yleensä pohjanvahvistusta. Me-luvallin maisemointiin kannat-taa panostaa. Meluvalli voidaan nurmettaa tai istuttaa puu- ja pensaskasvillisuudella. Meluval-lin tilantarvetta voidaan vähen-tää tukimuurin avulla.

22

Toimenpiteiden luvanvaraisuusKaupunkien rakennusvalvonto-jen nettisivuilla on annettu oh-jeita toimenpiteiden luvanvarai-suudesta. Alueen lupavalmiste-lija antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita.

Pääkaupunkiseudun rakennus-valvontojen yhtenäiset käytän-nöt -sivustolla on myös ohjeita ja tulkintoja. Mikäli kiinteistöllä tehdään muita rakennuslupaa edellyttäviä töitä, käsitellään toimenpiteet rakennusluvan yh-teydessä.

Seinä- ja kattorakenteet Julkisivujen muutokset ovat yleensä luvanvaraisia. Asuin-pientalojen ja niiden talous-rakennusten julkisivujen värin sekä katon materiaalin ja vä-rin muuttaminen ei ole luvan-varaista, jos rakennusta ei ole asemakaavassa tai rakennus-suojelulain nojalla suojeltu, eikä muutos ole kaavan tai kortteli-suunnitelman vastainen.

Sisäpuoliset muutokset äänene-ristävyyden parantamiseksi ei-vät ole luvanvaraisia lukuun ot-tamatta sisätiloiltaan suojeltuja rakennuksia.

Vaikka muutostyöt eivät edel-lytä luvan hakemista, on korja-usten suunnittelussa syytä käyt-tää asiantuntijaa rakenteiden oikean rakennusfysikaalisen toi-minnan varmistamiseksi.

IkkunatPientalojen ikkunoiden kor-jaaminen tai uusiminen ulko-näöltään entisen näköiseksi ei yleensä ole luvanvaraista.

Kaikissa tapauksissa on kuiten-kin syytä ottaa yhteyttä alueen lupavalmistelijaan luvanvarai-suuden varmistamiseksi.

23

Parvekkeiden lasitusOlemassa olevien parvekkeiden ja terassien lasitukset edellyt-tävät yleensä toimenpideluvan hakemista. Jos niihin rakenne-taan uusi kattorakenne tai la-situsrakenne joka vaatii uusia kantavia rakenteita, käsitellään lupa muutostöiden rakennuslu-pana.

Kerrostalojen sisäänvedettyjen parvekkeiden tai ns. yhden pie-

len parvekkeiden lasittamiseen ei yleensä tarvita toimenpide-lupaa. Lupaa voidaan kuitenkin edellyttää rakennuksen ominai-suuksien, kaupunkikuvan tai ra-kennussuojelun vuoksi ja arvio luvanvaraisuudesta on pyydet-tävä rakennusvalvonnasta en-nen hankkeeseen ryhtymistä. (Yhtenäiset käytännöt: kortti ARK05)

Meluaidat ja -vallitMeluaitojen rakentaminen vaatii yleensä toimenpideluvan. Mikäli kadun vastainen aita on enin-tään 1,2 m (näkemäalueella 0,8 m) korkea, lupaa ei tarvitse ha-kea. Mikäli meluaita rakenne-taan muualle kiinteistölle, kor-keus voi olla enintään 1,6 m il-man toimenpidelupaa. Naapu-

rin rajalle rakennettaessa edel-lytyksenä on kuitenkin naapurin suostumus. (Yhtenäiset käytän-nöt: kortti 13-8201)

Maan muotoilu meluesteeksi tai muut vastaavat rakenteet vaati-vat yleensä toimenpideluvan.

24

YhteystiedotEspoo Helsinki

Postiosoite Espoon kaupunki Rakennusvalvontakeskus PL 4502070 ESPOON KAUPUNKI

Helsingin kaupunkiRakennusvalvontavirastoPL 2300, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Käyntiosoite Kirkkojärventie 6B, 2.krs. Espoon keskus

Siltasaarenkatu 13, Helsinki

Avoinna ma-pe klo 8.00-15.45 ma-pe klo 9.00-14.00

Sähköposti rava.kirjaamo@espoo.fi rakennusvalvonta@hel.fi

Puhelin (vaihde)

09 816 21 09 310 2611telefax: 09 310 26206

Kauniainen VantaaPostiosoite Kauniaisten kaupunki

Rakennusvalvonta PL 52 02701 KAUNIAINEN

Vantaan kaupunkiRakennusvalvontaKielotie 20C01300 VANTAA

Käyntiosoite Kaupungintalo Kauniaistentie 10Kauniainen

Kielotie 20CVantaa

Avoinna ma-pe klo 8.00-15.45 ma-to 8.15-16.00pe 8.15-15.00

Sähköposti kirjaamo@kauniainen.fi kirjaamo.rakennusvalvonta@vantaa.fi

Puhelin (vaihde)

09 5056 211 09 83911telefax 09 8392 4438

Julkaisijat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunkiKannen kuva Vantaan kaupungin kuvapankki / Pertti RaamiTaitto Vantaan kaupunki / Tarja Starast