cp-lehti 5/2015

CP-LEHTI5/20

14

Extreme- temppuja pyörätuolilla s. 5

Suomen menestynein boccianpelaaja s. 12

Soveltavan liikunnan mahdollisuudet on turvattava s. 16

Suomen CP-liitto ry FINLANDS CP-FÖRBUND RF | THE FINNISH CP ASSOCIATION Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinkip. 09 540 7540 (ark. klo 9–15) | cp-liitto.fi | facebook.com/cpliittosähköpostit: [email protected]

toiminnanjohtajaTomi Kaasinenp. 040 701 4881

palvelupäällikköIlona Toljamop. 040 757 8223

järjestöpäällikköMinna Teiskap. 040 5058329

talouspäällikköTuula Kautiainenp. 044 0592633

taloussihteeriPirjo Sweinsp. 045 773 24558

sosiaalisen kuntoutuksenasiantuntija Elina Perttula p. 040 765 9497

kurssisihteeriAnne Heiskanenp. 044 059 2600

suunnittelija (aikuistoiminta)Miina Kajosp. 040 5895 893

suunnittelija(pienet vammaryhmät)Petra Peltonenp. 040 754 0914

suunnittelija(liikunta- ja nuoristoiminta)Anu Patrikkap. 044 3533 404

tiedottajaSaija Kivimäkip. 045 7732 4557

ALUETYÖN SUUNNITTELIJAT

Tanja Rautio | Helsinki p. 040 5457144

Jari Turku | Tampere p. 0400 884 372

Merja Partanen | Kuopiop. 040 575 3022

Elina Seppänen | Oulu p. 0400 921 574

PALVELUTOIMINTA

päivätoiminta vastaava ohjaaja Jaana Raitio p. 044 090 0353

Laajasalon palveluasunnot vastaava ohjaaja Jaakko Harju p. 044 059 2637

Halisten palveluasunnot vastaava ohjaaja Anne Holmbergp. 040 581 8898 Puhetupakeskus Heli Honko-Pekkarinen p. 040 501 8212 (sähköposti: [email protected])

HANKKEET

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUINkoordinaattori Sari Laiho p. 045 7732 4759cp-liitto.fi/iesp

INNOSTUN LIIKKUMAAN projektipäällikkö Jussi Saarinenp. 044 053 3408innostunliikkumaan.fi facebook.com/innostunliikkumaan Twitter: @ILiikkumaan

CP-liiton hankkeetTYÖHARJOITTELU – PORTTI TYÖ-ELÄMÄÄN ja MUKAAN – LIIKUN, OPIN, OSALLISTUN päättyvät vuoden 2014 lopussa.

Suomen CP-liitto ry:n julkaisema CP-lehti kertoo ajankohtaisia asioita, ilmiöitä ja uutisia liiton toimintapiiriin kuuluvien ihmisten elämästä. Lehti seuraa tieteellistä keskustelua, esittelee tutkimustuloksia ja ottaa kantaa ajankohtaiseen vammaispolitiikkaan. CP-lehti välittää tietoa myös liiton ja paikallisyhdistystensä toiminnasta.

CP-lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa (kolme numeroa keväällä ja kaksi syksyllä). CP-lehti on jäsenetu, joka sisältyy CP-yhdistysten jäsenmaksuun. Määräaikaistilaus (5 numeroa) on 35€ ja kestotilaus 30€/vuosi.

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi CP-liitosta p. 09 5407 5460 (ark. klo 9–15) tai verkossa osoitteesta cp-liitto.fi/tilaa.

CP-LEHTI Julkaisija: Suomen CP-liitto ryPäätoimittaja: Tomi Kaasinen Toimitussihteeri: Saija Kivimä[email protected] Kansi: Suomen CP-liitto ry

Paino: Forssa Print ISSN-L-0355-7545

Ilmoitukset (s. 39 alkaen): Walmos Oy, p. 09 350 8740

CP-lehti vuonna 2015

1/2015 ilmestyy 3.2.2/2015 ilmestyy 14.4.3/2015 ilmestyy 16.6.4/2015 ilmestyy 1.9.5/2015 ilmestyy 8.12.

PÄÄKIRJOITUS Tarpeellinen kirja sopeutumisvalmennuksesta............................3

LIIKUNTA Henkka ja Aleksi tekevät extremetemppuja pyörätuolilla.......................5

Liikuntakortit innostavat kokeilemaan uusia lajeja.................................10 Suomen menestynein boccianpelaaja.................................................12

Kuntosalilla voi käydä omaksi ilokseen................................................14

Vieraskolumnisti: Paavo Arhinmäki..............................................16

SARJAKUVA Cepe kohtaa arjen haasteita...........................17

TUTKIMUS ICT-ala sopii hyvin korkeasti koulutetuille vammaisille..............18

Mukaan-hanke kehitti uusia välineitä oppimisvaikeuksien tunnistamiseen...........................20

CP-LIITOSSA TAPAHTUU Hyvinvointi edellyttää esteettömyyttä – Tunnelmia Imatran syyspäiviltä.....................24

Tapahtumia lyhyesti........................................30

Pajulahdessa kisattiin CP- bocciamestaruuksista.....................................36

Tässä numerossa

30

36

12

CP-LEHTI 2014:54 PÄÄKIRJOITUS

Tarpeellinen kirjasopeutumisvalmennuksesta

Teksti Tomi Kaasinen Kirjoittaja on CP-liiton toiminnanjohtaja.

M arraskuun loppupuo-lella ilmestyi Raha-au-tomaattiyhdistyksen

julkaisema kirja Sopeutumisval-mennus – suomalaisen kuntoutuk-sen oivallus. Kirja kokoaa kiitettä-västi yhteen sopeutumisvalmen-nuksen kehitysvaiheet, taustalla vaikuttavat teoriat ja havainnot. Kirjassa on myös kuvauksia käy-tännön sopeutumisvalmennukses-ta. Kirjoittajat ovat kokeneita eri alojen asiantuntijoita, joiden näkö-kulmat sopeutumisvalmennukses-ta muodostavat kattavan kokonai-suuden.

Sopeutumisvalmennus-kirjan syn-typrosessi on ollut pitkä. Vuonna 2002 sopeutumisvalmennusta to-teuttavat ja kehittävät järjestöt muodostivat säännöllisesti kokoon-tuvan ammatillisen yhteistyöryh-män. Työryhmässä järjestöt ovat voineet jakaa kokemuksiaan ja aja-tuksiaan sopeutumisvalmennuksen tilasta ja kehitystarpeista. Keskus-teluiden pohjalta ryhmässä syntyi ajatus kirjan kirjoittamisesta, ja ne-lisen vuotta sitten Raha-automaat-tiyhdistys myönsi kirjaprojektiin ra-hoituksen. CP-liitto on ollut projek-tissa mukana alusta asti.

Suomalaisten järjestöjen innovaa-tiosta, sopeutumisvalmennuksesta, ei ole aikaisemmin ollut kattavaa ja ilmiötä useasta eri näkökulmasta tarkastelevaa teosta. Tämä on mer-killistä, kun ajatellaan sopeutumis-valmennuksen pitkää historiaa ja sen merkitystä osana vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten se-kä heidän läheistensä kuntoutumis-ta ja voimaantumista. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Sopeutumisvalmennus on ollut kä-sitteenä jossain määrin epäselvä, ja myös sen toteuttamistavat ovat vaihdelleet ajasta, paikasta ja to-

teuttajasta riippuen. Sopeutumis-valmennusta rahoittaa kolme ta-hoa (Raha-automaattiyhdistys, Ke-la ja terveydenhuolto). Pelkästään rahoituskanavien moninaisuus on tuonut sopetumisvalmennukseen erilaisia odotuksia ja tavoitteita. Koko prosessin nimi, sopeutumis-valmennus, on herättänyt paljon keskustelua ja negatiivisiakin mie-likuvia. Myös näistä syistä kirja on hyvin tarpeellinen.

Kirjassa annetaan julistus sopeutu-misvalmennuksen puolesta. Toimi-tuskunta on tiivistänyt julistukseen ydinkohtia, joilla varmistetaan so-peutumisvalmennuksen toimivuus ja menestyminen vastaisuudes-sakin. Kirjan lopussa on myös toi-mituskunnan laatima määritelmä sopeutumisvalmennuksesta. Ky-seisessä määritelmässä sopeutu-misvalmennus avautuu ja toisaalta rajautuu erityisesti järjestölähtöi-sen, vuosikymmenien toiminnan kautta tulleen kokemuksen kautta.

T oivotan kaikille CP-lehden lukijoille rauhoittavaa ja virkistävää joulunaikaa.

Ensi vuonna sitten juhlitaankin CP-liiton 50. toimintavuotta!

LIIKUNTA 5CP-LEHTI 2014:4

”RAJOITTEET

OMASSA PÄÄSSÄ”Teksti: Anu Patrikka • Kuvat: Petri Laine

Kirjoittaja on CP-liiton liikuntasuunnittelija.

OVAT VAIN

CP-LEHTI 2014:566 LIIKUNTA

K aksi menestynyttä vammaisurheilijaa, Hen-ry Manni ja Aleksi Kirjonen, kannustavat vam-maisia nuoria liikkumaan ja ylittämään omat

rajansa.

Miehiä yhdistää positiivinen asenne ja rohkeus tavoitel-la omia unelmiaan. Viime kesän vammaisyleisurheilun EM-kilpailuissa Swanseassa miehet saavuttivat yhteen-sä kuusi mitalia: Henkka neljä kultamitalia ratakelauk-sesta ja Aleksi kultamitalin keihäänheitosta sekä prons-

simitalin kuulantyönnöstä. Molempien tähtäimessä on Rion paralympialaiset vuonna 2016.

Opiskelu- ja kilpakaverit tekevät yhdessä extreme- videoita ja luennoivat liikunnan merkityksestä nimellä Team Finnish Power. Omalla esimerkillään voimakaksik-ko on osoittanut, ettei hauskaan puuhasteluun tarvita erityisiä välineitä – eikä pyörätuoli todellakaan ole mi-kään este. Henkka ja Aleksi kertoivat CP-lehdelle ajatuk-sistaan ja suunnitelmistaan.

Mitkä ovat varhaisimmat muistonne liikunnasta?

Henkka: Ensimmäinen kuva liikun-nasta on varmaan jokin liikkakerho tai vastaava, johon äiti aina kuskasi leikkimään ja pelaamaan esim. säh-lyä. Tottakai myös leikit ja pelit ka-verien ja sisaruksien kanssa.

Aleksi: Kerhoissa pelejä ja leikkejä, päiväkodissa myös. Pihapelit ja lei-kit naapureiden kanssa ja pyörätuo-lisählykerho.

Minkälaisia muistoja teillä on koululiikunnasta?

Henkka: Mukana oltiin ja peuhat-tiin. Uimahallitunnit olivat muka-via. Salibandyssa olin muiden mu-kana maalivahtina.

Aleksi: Ala-asteella muiden mukana painettiin cooperit ynnä muut, mu-kavia muistoja. Yläasteella opet-tajaa ehkä kyllästytti miettiä koko ajan mitä pitäisi tehdä. Jokainen te-ki vähän omia juttujaan, mutta oi-

keastaan kaikki tekivät omalla tyy-lillään. Itse olin paljon koulun kun-tosalilla.

Mitä harrastatte ja miten olette päätyneet lajiin?Henkka: Harrastan ratakelausta. Leo-Pekka Tähden menestys vuo-den 2004 paralympialaisissa innos-ti kokeilemaan, ja sillä tiellä ollaan. Ensimmäisiä kertoja pääsin kokei-lemaan lajia silloisen SIU:n leiril-lä Kuortaneella. Muita lajeja, joita

Aleksi on tehnyt voltin takaperin pyörätuolilla – tiettävästi ensimmäisenä Euroopassa.


olen harrastanut omaksi iloksi, on monia, esim. kanoottipoolo, pyörä-tuolikoris ja kelkkakiekko.

Aleksi: Kuulantyöntö ja keihäänheit-to muodostuivat omiksi lajeiksi. En-sikosketus oli jo ala-asteella, kun silloinen liikunnanopettajani hie-nosti pyysi silloisen urheilijan ja ny-kyisen valmentajani Markku Niini-mäen esittelemään lajeja koululle-ni ja pääsin myös itse kokeilemaan. Markku piti koko koululle luennon vammaisurheilusta. Seuraavana tal-vena taisin jo olla SIU:n kokeiluleirillä Kuortaneella, ja sillä tiellä olen vie-läkin! Muita harrastuksia: laskettelu, kelkkakiekko, pyörätuoliskeittaus.

Miten olette tutustuneet toisiinne?Juttelimme ensimmäistä kertaa SIU:n leirillä Kuortaneella ja lähdim-me yhdessä touhuamaan ja temp-puilemaan kaikenlaista. Ensimmäi-set pienet nuorten pohjoismaiset kisat järjestettiin Ruotsissa Eskils-tunassa. Siellä aloimme tehdä asioi-ta rohkeammin yhdessä ja näyttää muille menemisen mallia hyppien rappusia ylös ja alas pyörätuolilla ja kaikkea muuta murrosikäisten poi-kien elämään kuuluvaa kikkailua ja pieniä jäyniä.

Mitä olette opiskelleet ja mitkä aiotte seuraavaksi?Olimme puuhastelleet yhdessä pal-jon ja päädyimme molemmat Paju-lahteen vuoden valmentajalinjalle. Pääsimme harjoittelemaan moni-puolisesti ja tutustuimme samalla muihinkin vammaisurheilulajeihin.

Rennomman tutustumisvuoden jäl-keen pääsimme molemmat jatka-

maan liikuntaneuvojalinjalla urhei-lijaopiskelijoina eli koulu mahdollis-ti hyvin harjoittelun. Henkka on jo valmistunut ja Aleksilla on hieman opintoja jäljellä.

Henkka opiskelee nyt oppisopimuk-sella merkonomiksi ja työskentelee omassa seurassaan. Ensi vuoden alussa meillä pitäisi olla oma firma pystyssä, jonka kautta on helpompi

käydä luennoimassa ja olla muuten-kin erilaisissa tapahtumissa mukana ja mahdollisesti myös järjestämässä niitä itse.

Mikä on extremein juttu, jonka olette tehneet? Yhdessä varmaankin rappusten hyp-piminen ja skeittiramppia pitkin las-keminen. Aleksi on tehnyt takaperin-

Ratakelauksen maailmanmestari Henkka innostui lajista aikoinaan Leo-Pekka Tähden menestyksen innoittamana.


voltin pyörätuolilla ja kiipeillyt esimerkiksi pyörätuoliin sidottu-na köyttä pitkin kattoon. Kaikki uudet trikit jännittävät aina vä-hän, mikä on hyvä, se pitää itse-suojeluvaiston matkassa.

Miksi aloitte kuvata temppujanne?Kaikki lähti tietysti siitä, että meillä itsellämme oli hauskaa ja tykkäsimme tehdä yhdessä asioita. Jossain välissä tajusim-me, että muutkin voisivat innos-tua näkemään meidän puuhai-lua.

Ensimmäiessä videossa menem-me rappusia ylös ja alas ja las-kemme vähän skeittiramppe-

ja. Saimme hyvää palautetta ja video keräsi nopeasti yli 20 000 katsojaa. Totesimme, että ehkä meidän meiningille on tilausta.

Olemme sopineet, että mitään ei tehdä toisten pyynnöstä, jos se ei itsestä tunnu hyvältä.

Mitä haluatte sanoa videoillanne? Yhteinen mottomme ja tärkein sanomamme on ”Rajoitteet ovat vain omassa päässä”.

Nettisivuilla kerromme itses-tämme ja siellä on erilaisia vi-deoita ja kuvia. Haluamme kan-nustaa muitakin nuoria teke-mään ja kokeilemaan.

Erilaisia harrastuksia ja lajeja pystyy lähes aina soveltamaan, vaikka olisi pyörätuolissa tai esi-merkiksi kädet puuttuisivat.

Haluamme tuoda vaihtoehto-ja nuorten elämään ja arkeen. Myös perinteinen vammaisur-heilu ja soveltava liikunta kai-paavat mielestämme uudistus-ta. Jenkeissä ja Saksassa ollaan paljon edellä ekstremejutuissa, joita me haluamme viedä eteen-päin Suomessa.

Millaista palautetta olette saaneet?Oikeastaan pelkästään positii-vista. Tottakai joku voi aina ni-mimerkin takana netissä huu-

• Kutsumanimi? Aleksi

• Ikä? 21

• Asuinpaikka? Porvoo

• Sinkku vai suhteessa: sinkku

• Lempibiisi? Elastinen: Ei vaihtoehtoi

• Esikuva? Markku Niinimäki ja kaikki ihmiset jotka ovat uskalta-neet seurata unelmiaan, kuun-nella sydäntään ja tehdä muil-le hyvää

• Asia, jonka haluaisin oppia? Takaperinvoltti pyörätuolilla ko-valle maalle ja muut uudet trikit

• Kutsumanimi? Henkka

• Ikä? 22

• Asuinpaikka? Lohja

• Sinkku vai suhteessa? Suhteessa

• Lempibiisi? Uniikki: kiitorata

• Esikuva? Leo Pekka Tähti

• Asia, jonka haluaisin oppia? Englanti ja muut ulkomaan kie-let, joista olisi apua kisamatkoil-la ja treenileireillä

aleksi kirjonen

henry manni


della, mutta kasvotusten palaute on ollut vain positiivista. Varsinkin nuo-rilta on tullut toiveita, että tulisimme eri tapahtumiin.

Meille on ollut iso juttu kuulla esi-merkiksi se, että meidän leuanve-tomme pyörätuoliin sidottuna on innostanut harjoittelemaan ihan normaalia leuanvetoa. Jos voimme kannustaa yhtäkin ihmistä liikku-maan tai tuoda iloa hänen elämään-sä, jaksamme ja haluamme tehdä omaa juttuamme.

Ehkä nihkeimmin meihin on suhtau-duttu perinteisissä järjestöissä, jois-sa on vanhempia työntekijöitä eikä niin voimakasta halua uudistukseen. Nuoremmat ovat olleet innokkaam-pia ja halunneet meitä tapahtumiin

puhumaan ja temppuilemaan.

Miten vanhempanne suhtautuvat temppuihin?Totta kai vanhemmat muistuttavat pitämään järjen matkassa, mutta sa-malla he ovat kannustaneet kuunte-lemaan omia unelmia ja sydäntä.

Miten kannustatte muita nuoria liikkumaan?Älkää antako ylisuojelevan äidin tai fysioterapeutin estää harrastamis-ta. Kokeilkaa, tehkää, katsokaa mei-dän videoita ja liikkukaa, niin löydät-te varmasti oman juttunne varmasti.

Lähipuisto on täynnä mahdollisuuk-sia. Hauskaan liikkumiseen ja puu-

hasteluun ei tarvita mitään ihmeel-lisiä tiloja tai välineitä. Käyttäkää omaa päätä ja mielikuvitustanne ja menkää!

Miten sanomanne toteu- tuu omassa elämässänne? Tietysti välillä on hyvä muistuttaa itseäänkin, että rajoitteet ovat vain omassa päässä. Motto pätee elämän joka alueella, ei pelkästään urheilus-sa.

Parhaiten toteutamme sanomaam-me näyttämällä esimerkkiä muil-le, tekemällä ja kokeilemalla uusia temppuja ja opettamalla niitä muil-le. Toivomme, että saamme jatkos-sakin rohkeasti kyselyitä erilaisiin ti-laisuuksiin.

Aleksin (vas.) ja Henkan eli Team Finnish Powerin harjoittelua ja hurjia temppuja voi seurata osoitteessa tfp.fi. Kaverukset esittelevät taitojaan myös CP-liiton liikuntapäivässä Kuopiossa 28. helmikuuta. Katso lisätiedot ja ohjeet ilmoittautumiseen seuraavalta aukeamalta!


Liikuntakortit innostavat kokeilemaan uusia lajieja

Teksti: Susanna Hietala ja Maria Luukkanen

Kirjoittajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoita.

CP-liiton soveltavan liikun-nan korttisarja on täydenty-nyt fysioterapian opinnäy-tetyömme tuotoksena. Lii-kuntakorttien uudet lajit ovat boccia, pilates, pyörä-tuolisähly, tanssi, keilaus ja arkiliikunta. Jokainen laji esitellään pintapuolisesti ja annetaan vinkkejä lajien so-veltamiseen.

Tulevina fysioterapeutteina tär-keä osa työtämme on toiminta-kyvyn ylläpitäminen ja sen edis-täminen. Fysioterapian rinnalla tarvitaan myös asiakkaan oma-ehtoista liikuntaa. Liikunnalla on kiistattomia, terveydelle edulli-sia vaikutuksia, esimerkiksi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin pienenee.

Soveltavan liikunnan kortit kan-nustavat omaehtoiseen liikun-taan. Lajit sopivat myös koto-na harrastamiseen, eikä liik-kuminen aina edellytä seuran jäsenyyttä tai matkaa liikunta-keskukseen. Tärkeintä on, että jokainen löytää itselleen mie-lekkään harrastuksen. Soveltaa voi niin paljon kun mielikuvitus antaa myöden.

Liikuntalajeihin perehtyessäm-me tutustuimme ensin yleisesti

käytössä oleviin sovelluksiin ja esittelimme niitä korteissa. Ylei-simpien sovellusten lisäksi poh-dimme myös erilaisia sovellus-mahdollisuuksia.

Joskus tuntui, että ensimmäi-senä mieleen tuli turhan moni-mutkaisia sovelluksia. Ideoides-sa täytyi olla luova. Parhaimmat sovellusvälineet löytyvät usein valmiiksi kotoa, esimerkiksi tyh-jillä limsapulloilla ja kevyellä pal-lolla saa jo loihdittua kotiin pie-nen keilaradan, jonka voi sään salliessa siirtää myös ulos. Lii-kuntalajien soveltamisen lisäksi myös sääntöjä voi soveltaa.

Opinnäytetyötä tehdessämme perehdyimme cp-vammaan kir-jallisuuden kautta. Koulussa si-vusimme aihetta vain pikaises-ti, joten paljon uusia asioita tu-li vastaan, kuten cp-vamman monet erilaiset esiintymismuo-dot. Tietomme CP-vammas-ta ja sen vaikutuksista elämän eri osa-alueilla syvenivät. Myös

omat käsityksemme sovelta-vasta liikunnasta laajenivat.

Otimme liikuntakorttien kuvat itse ja pääsimme näin seuraa-maan vierestä malliemme liikun-ta-arkea. Saimme arvokasta ko-kemusta CP-vammaisten kans-sa työskentelemisestä ja siitä, kuinka yksilöllisesti vamma kul-lakin ilmenee. Kaikkia mallejam-me yhdisti loistava asenne ja in-to omaan lajiin.

Vinkkejä soveltavaan liikuntaan

CP-liitto tuottamat liikunta-kortit on suunnattu liikunta-vammaisten lasten perheil-le. Ne kannustavat sovelta-vaan liikuntaan. Sarjassa on aikaisemmin esitelty mm. puhallustikka, sisäcurling ja frisbeegolf.

Kortit on vapaasti ladatta-vissa CP-liiton verkkosivuil-ta osoitteesta cp-liitto.fi/ liikunta/materiaalit.

” Lajit sopivat kotona harrastamiseen, eikä liikkuminen aina edel-

lytä seuran jäsenyyttä tai matkaa liikuntakeskukseen.


“Rajoitteet on vain omassa päässä” Kuopiossa 28.2.2015 klo 11.00-14.00 Martti Ahtisaaren koulu, Lehtoniementie 103 70840 Kuopio

Klo 11.00 Tietoisku Soveltavan liikunnan mahdollisuudet Kuopiossa Liikunnanohjaaja Päivi Partanen, Kuopion kaupunki

Klo 12.00 Tapaa Aleksi ja Henkka, Team Finnish Power Pyörätuolikikkailun ja urheilun huiput Aleksi Kirjonen ja Henry Manni näyttävät mitä kaikkea pyörätuolin kanssa voi tehdä. Tutustu: www.tfp.fi

Klo 11.00-14.00 Toimintapisteet avoinna Temppuradalla pääset kokeilemaan taitojasi mm. tasapaino- ja tarkkuus tehtävissä. Paikalla ovat aluetyön suunnittelija Merja Partanen, HC- ja MMC-toiminnan suunnittelija Petra Peltonen sekä liikunta- ja nuoriso-toiminnan suunnittelija Anu Patrikka.

Ilmoittautuminen: 20.2.2015 mennessä Petra Peltonen [email protected] 040 754 0914

Tapahtuma on maksuton ja tarkoi-tettu kaiken ikäisille liikkujille!

Liikunnan lomassa voit nauttia kahvit. Pohjois-Savon CP-yhdistys myy pientä syötävää ja juotavaa. (maksu käteisellä)

Lapsille: ilmapalloja, kasvomaalauksia.

Tapahtuma on maksuton!

Kuva: Petri Laine

CP-liitto ja Malike-keskus ylpeänä esittävät

Hurja mysteeri -larppaus 15.–17.5.2015 Otaniemi, Espoo

Hurja mysteeri on vaikeavammaisten aikuisten larppi- eli liveroolipelikurssi. Se järjestetään valtakunnallisen roolipelitapahtuman Ropeconin yhteydessä.

Mukaan mahtuu noin 10 pelaajaa avustajineen.

Lisätietoja seuraavasta CP-lehdestä, CP-liiton verkkosivuilta

ja Miinalta, [email protected].


Boccia vei pikkukaupungin äijän Pekingiin

Teksti Saija Kivimäki • Kuvat: Jari Rummukaisen kotialbumi

Boccian taso on Suomes-sa kaukana maailman kär-jestä, sanoo Pohjois-Karja-lan CP-yhdistyksen puheen-johtaja Jari Rummukainen. Rummukainen tietää mistä puhuu. Hän edusti syksyllä Suomea boccian MM-kisois-sa Pekingissä, ja tavoittee-na on päästä mukaan Rion paralympialaisiin.

Boccia muistuttaa toista tark-kuuspallopeliä petankkia. Pe-tankissa palloa heitetään, bocciassa sitä voi myös potkais-ta tai vierittää – tai käyttää kou-

rua ja avustajaa, kuten Jari Rum-mukainen.

Suomessa boccia on suosituim-pia liikuntavammaisten ihmis-ten harraste- ja kilpaurheilulaje-ja. Aloittelijakin voi pärjätä lajis-sa hyvällä keskittymiskyvyllä ja taktisella pelisilmällä. Maailman huipulla pelaaminen on ammat-timaista. Menestyneimmät pe-laajat harjoittelevat jopa 40 tun-tia viikossa.

Jari Rummukaisella harjoitus-tunteja kertyy viikossa parhaim-millaan kymmenen. Kokonais-

valtaiseen harjoitteluun kuuluu tarkan viikko-ohjelman noudat-taminen.

Vaikka kouruluokan boccia on yksilölaji, harjoittelu ei ole mi-tään yksinäistä puurtamista. Henkilökohtainen valmentaja ohjaa kuntosaliharjoittelua. Ta-voitteena on kasvattaa lihasvoi-maa ja kehittää tasapainoa ja li-hasten hallintaa.

Harjoitteluun osallistuvat myös Rummukaisen avustajat, joilla on iso rooli bocciakentällä. Pe-li ei kulje ilman hyvää avustajaa.

Maailman huipulla boccia on ammattimaista urheilua, kilpailijoille tehdään jopa dopingtestejä.

Bocciassa dopingkäry on tapahtunut tiettävästi vain kerran, kun yhdysvaltalainen pelaaja jäi kiinni kielletyn nesteenpoistolääkkeen käytöstä kesällä 2013. Pelaajalla oli lääkkeenkäyttöön terveydellinen peruste, mutta Maailman antidopingtoimiston Wadan vaatimaa ilmoitusta käytöstä ei ollut tehty. Yhdysvaltain antidoping- komitean mukaan pelaaja selvisi kärystä varoituksella.


– Kisamatkoilla on siedettävä tois-ta ihmistä ympäri vuorokauden. Pe-kingin kisamatkalla sietämistä riitti kaksi viikkoa, Rummukainen toteaa.

Hän tavoittelee tosissaan kisapaik-kaa Rion paralympialaisista. Vuoden 2012 Lontoon-kisoista paikka jäi har-mittavasti puuttumaan. Rummukai-nen on tällä hetkellä maailmansijal-la 46. Menestyksen pitäisi tulla lähi-vuosina.

– Olen nyt 51-vuotias, eikä minulla ole enää montaa mahdollisuutta ki-soissa.

Boccia on vienyt Rummukaisen pe-limatkalle Kiinan lisäksi esimerkiksi Pohjois-Irlantiin ja Kanadaan. Kisa-matkoilla on mahdollisuus tutustua paikalliseen kulttuuriin.

Suurkaupunki Peking ei tehnyt Rum-mukaiseen suurempaa vaikutusta.

– Olen tällainen pienen kaupungin äijä. Kotikaupungissa Joensuussa ih-

miset tunnistavat ja tulevat helposti juttelemaan, mikä on hyvä asia.

Rummukaisen ohje muille huipulle tähtääville vammaisurheilijoille on yksinkertainen.

– Pitää tehdä töitä ja olla itse aktiivi-nen, Rummukainen sanoo.

Asumispäivässä nuoret pääsevät kokeilemaan ja harjoittelemaan omassa kodissa asumista. Van-hemmille tarjotaan tietoa ja tu-kea nuorten itsenäistymiseen. Li-säksi mahdollisuus tutustua va-paa-ajan harrastuksiin.

Tapahtuma on maksuton.

Päivään mahtuu mukaan 12 per-hettä (klo 10–14 tai klo 12–16).

Kysy lisää Vamlasin ohjaajilta p. 050 530 79 75 (ma–pe klo 8–16) tai [email protected].

Ilmoittautumiset: www.vamlas.fi/nuorten-asumispaiva

Nuorten asumispäiväperheille, joissa on itsenäistyvä, 14–20-vuotias liikuntavammainen nuori lauantaina 7.2.2015 Vamlaksen Lauttasaaren opiskelija-asunnoilla (Haahkakuja 5 A, Helsinki)

» Lue myös: Pajulahdessa käytiin

tiukka kisa boccia-mestaruuksista, sivu 36.

Kiinassa vammaiset ihmiset on eristetty yhteiskunnasta. Pekingin katukuvassa ei näkynyt yhtään vammaista. Kisatkin järjestettiin urheilukeskuksessa kauka-na kaupungin keskustasta, kertoo Jari Rummukainen pelimatkastaan.


Kuntosalilla voi käydä omaksi ilokseenTeksti: Antti Poutiainen Kirjoittaja on CP-liiton hallituksen varajäsen. Olen 40-vuotias cp-vammainen mies. Harrastin aikaisemmin hiihtoa ja voitin vammaishiihdon SM-hopeaa vuonna 2002. Aloin käydä kuntosalil-la valmentajani Jaana Savolaisen kannustukses-ta, koska lihastasapainoni oli huono.

Aloin treenata käsi- ja jalkalihaksia ja koko kehoa. Jonkin ajan kuluttua valmentajani huomasi, et-tä minulla on enemmän taipumuksia kuntosalit-reenaukseen. Laadimme treenauksen tueksi sali- ohjelman ja ruokavalion.

Käyn kuntosalilla neljä kertaa viikossa. Treenioh-jelmani on: kädet ja hartiat, selkä, jalat. Neljäs treenikerta on koko keholle. Ruokavalion takia syön kuusi kertaa päivässä ja otan vielä yöksi pro-teiinilisän.

Kuntosalilla käynti on tuonut minulle uusia ystä-viä, kavereita ja tuttuja. Salilla olemme kaikki sa-manarvoisia, jokainen voi harrastaa omien kyky-jensä ja tarpeidensa mukaan.

Kuntosalilla voi käydä myös ihan vain omaksi ilok-seen. Jos et tiedä miten aloittaisit, ota rohkeasti yhteyttä kotikuntasi liikuntatoimistoon tai uima-halliin, jonka yhteydessä yleensä on kuntosali. Voit ottaa yhteyttä myös johonkin yksityiseen kunto-keskukseen.

Vinkkejä saliharjoittelun tueksi

CP-liitto tuotti vuonna 2013 kuntosalioppaan, jossa on tietoa harjoittelusta ja sen hyödyistä. Tavoitteena on kannustaa vammaisia ihmisiä fyysisesti aktiivisemmaksi. Opas esittelee lievästi cp-vammaiselle suunnitellun kuntosaliohjelman, mutta ohjelmaa voi soveltaa myös muut oman toimintakykynsä rajoissa. Oppaan ovat kirjoitta-neet Mari Teerikoski ja Johanna Hellsten osana fysioterapian AMK-opinnäytetyötään.

Kuntosaliopas ja muut liikunnan materiaalit on luettavissa CP-liiton verkkosivuilla osoit-teessa cp-liitto.f i/ liikunta/materiaalit.


Suomi sai hopeaa SPT-jalkapalloturnauksessaSuomen joukkue tuli toiseksi aloittelevien maiden sähköpyörätuolijalkapallon Otto- bock-turnauksessa. Turnauksen seitsemässä ottelussa Suomi teki yhteensä 27 maalia, mikä on ottelun ennätys.

Suomen joukkueen pelaaja Kalle Hänninen palkittiin turnauksen parhaana pelaajana

Ottobock-turnaukseen osallistui yhteensä nel-jä joukkuetta. Suomen lisäksi mukana oli pe-laajia Itävallasta ja Saksasta.

Suomessa SPT-jalkapalloa on pelattu vuodes-ta 2012. Aktiivipelaajia on kymmenkunta. Har-joituksia järjestetään vuoroviikoin Helsingissä ja Turussa.

Lisätietoa joukkueesta ja videoita Suomen pe-leistä voi katsella joukkueen Facebook-sivul-la facebook.com/suomensahkopyoratuoli-jalkapallo.

Suomen joukkueessa pelastivat Essi-Maria Heikura (vas.), Onni Marti-kainen, Kalle Hänninen, Halti Toppinen ja Alex Lundell.

NUORTEN LIIKUNTALEIRI Pajulahdessa 20-22.3.2015

Perinteinen nuorten liikuntaleiri järjestetään Liikuntakeskus Pajulahdessa, Nastolassa 20–22.3.2015. Liikuntaleiri on tarkoitettu 12–16 -vuotiaille CP-, MMC- ja HC-vammaisille nuorille. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät kokeilemaan eri liikuntalajeja se-kä nauttimaan yhdessäolosta ja liikkumisen ilosta yhdessä muiden nuor-ten kanssa! Ohjelmassa on monipuolisesti sisä-ja ulkoliikuntaa. Leirillä ohjaajina toimivat liikunnanohjaajaopiskelijat. Leirillä on kansain-välinen tunnelma, sillä valtaosa soveltavan liikunnan -opiskelijoista on eri Euroopan maista, mukana on myös suomalaisia opiskelijoita. Leirillä toi-mitaan osittain englanniksi, joten leiriläisillä on mahdollisuus harjoitella englanninkielen taitojaan. Mukaan tarvitset liikunnan iloa, repullisen reipasta mieltä sekä halua ko-keilla eri liikuntamuotoja liikunnanohjaajien opastuksella. Leirille mahtuu kymmenen leiriläistä. Ensisijalla ovat uudet osallistujat. Ole nopea ja varaa paikkasi! Liikuntaleirin hinta on 100 € (sisältää majoi-tuksen, ruokailut sekä ohjatun ohjelman). Matkakuluista jokainen vastaa itse. Leirin järjestävät yhteistyössä: Suomen CP-liitto, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu

Tapahtuma on Kuva: Sean O’Leary Leiri alkaa perjantaina avajaisilla klo 17.00-18.00 ja päättyy sunnuntaina päätöstilaisuudella klo 13:00-14:00. Ilmoittautumiset:

9.2.2015 mennessä Anu Patrikka [email protected] 044-3533 404

CP-LEHTI 2014:516 KOLUMNIVIERAS

Mahdollisuudet soveltavaan liikuntaan on turvattava

Teksti Paavo Arhinmäki • Kuva Anders G. Warne Kirjoittaja on kansanedustaja ja entinen kulttuuri- ja urheiluministeri.

Erityisryhmien liikunta eli so-veltava liikunta on keskeinen osa vammaisten, sairaiden ja vanhusten hyvinvointia. Eri-tyisliikunnassa korostuvat ter-veyteen ja toimintakykyyn vai-kuttavat tekijät. Kullakin eri-tyisryhmällä on jokin tietty osa-alue, johon erityisliikunnal-la pyritään vaikuttamaan.

Soveltava liikunta on tärkeä osa vammaisille tarjottavaa apua ja hoitoa. Yhteiskunnan on samaan aikaan turvattava vammaisten mahdollisuus so-veltavaan liikuntaan ja myös toimia liikuntaan rohkaiseva-na osapuolena. Tarvitaan ihmis-ten rohkaisua, kannustamista, tasa-arvoisten mahdollisuuk-sien luomista sekä pitkäaikais-sairaiden ja vammaisten koh-dalla myös positiivista diskrimi-naatiota.

Soveltavan liikunnan turvaa-miseksi tarvitaan todellista ta-sa-arvoa valtaväestön ja eri-tyisryhmien kesken. Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden tai vam-maisten henkilöiden osalta tu-loksia ei saavuteta ajattelemal-

la, että kaikkien käytössä olevat palvelut riittävät. Todellinen ta-sa-arvo saavutetaan vasta sit-ten kun vamman tai sairauden tuomat esteet toimintakykyyn on saatu sopivilla palveluilla tai muulla kompensaatiolla poistet-tua.

Palveluiden turvaamisen lisäksi tarvitaan henkilön omaa halua edistää terveyttään liikkumalla. Kansanterveys-, potilas- ja vam-maisjärjestöt ovat jo pidemmän aikaa tarttuneet toimeen liikun-

tatoiminnan mahdollistamisen lisäksi myös liikuntahalukkuu-den edistäjinä. Useassa kan-santerveys-, potilas- ja vam-maisjärjestössä liikuntaan liitty-vät toimintamuodot ovat olleet oleellinen osa toimintaa.

Urheiluminister inä vasta -sin liikuntalain uudistamises-ta, ja hallituksen esitys uu-deksi liikuntalaiksi annettiin lokakuussa. Uudessa liikunta-laissa on pyritty vahvistamaan liikuntaa yhteiskunnan jokai-sella osa-alueella erityisryhmiä unohtamatta.

Uudessa laissa on haluttu ottaa huomioon liikunnan yhteiskun-nalliset vaikutukset ja siksi lakiin on kirjattu pyrkimys turvata val-tionavustukset kaikille sellaisille järjestöille, joiden tarkoituksena on liikunnan edistäminen. Nyt on varmistettava, että lain hen-gen mukaisesti vammaisjärjes-töjen asema soveltavan liikun-nan toteuttajina tunnustetaan ja näin turvataan vammaisjärjestö-jen mahdollisuus toimia kansan-terveyden ja liikunnan edistäjä-nä jatkossakin.

CP-LEHTI 2014:5 CEPE 17

CP-LEHTI 2014:518 TUTKIMUS

Korkeasti koulutetut vammaiset sopeutuvat hyvin ICT-alalle

Teksti Jukka Mononen Kirjoittaja tekee väitöstutkimusta korkeasti koulutetuista vammaisista ICT-alalla.

Tieto- ja viestintätekniikan eli ICT-alan työtä pidetään yleen-sä sellaisena, joka vaatii tieto-teknisten taitojen lisäksi usein esimerkiksi talous- tai hallin-to-osaamista sekä projektinjoh-tamis- ja viestintätaitoja, ei pel-kästään tietoteknisiä taitoja. Ala ei vaadi fyysisiä ominaisuuksia eikä työ ole ruumiillisesti ras-kasta. Näin ollen ICT-alalta löy-tyy paljon sellaisia töitä, jotka soveltuisivat hyvin esimerkiksi vammaisille henkilöille.

Idea tutkimuksesta korkeasti kou-lutettujen vammaisten työllistymis-

tä ICT-alalle syntyi kesäkuussa 2012 Ylen Ajankohtaisen kakkosen verk-kosivujen Tiina Merikannon artik-kelin pohjalta. Artikkelissa kerrot-tiin, että Suomessa on noin 30 000 vammaista ihmistä, jotka haluaisi-vat töihin mutta eivät pääse, ja että vammaisten palkkaaminen herät-tää työnantajissa pelkoja ja ennak-koluuloja.

Invalidiliiton järjestöpäällikkö Ans-si Kemppi arvio järjestön IT-lehdes-sä tammikuussa vuonna 2013, että työttömien suuri määrä johtuu osit-tain siitä, että Suomesta on kadon-nut vanha perinne, jossa vammai-

set henkilöt työllistivät itse itsensä. Aikaisemmin vammaiset työllistivät itsensä muiden muassa suutareina, kelloseppinä, televisionkorjaajina tai muissa ammateissa joissa vaadittiin kädentaitoja. Nykyään monet näis-tä ammateista ovat kadonneet yh-teiskunnan kehityksen seuraukse-na, mutta esimerkiksi tietotekniikan alalta löytyy paljon sellaisia töitä, jotka soveltuisivat vammaisille hen-kilöille.

Oulun yliopiston tietojenkäsittely-tieteen pro gradu -työssäni tutkin työllistyvätkö korkeasti koulutetut vammaiset ICT-alan työtehtäviin.

Kuvat: Death to the Stock Photo

TUTKIMUS 19CP-LEHTI 2014:5

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka vammaisuus vaikuttaa hen-kilöiden opiskelupaikan valintaan ja kokevatko vammaiset henkilöt, että vammaisuudella on vaikutusta työ-elämässä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisel-la eli laadullisella tutkimusmenetel-mällä. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastauksia teemahaastatteluilla. Tutkimuksen empiirisessä osuudes-sa haastateltiin yhdeksää suoma-laista fyysisesti vammaista mies-tä, jotka olivat suorittaneet ICT-alan korkeakoulututkinnon tai joiden opinnot korkeakoulussa olivat lop-pusuoralla. Korkeakouluopintojen li-säksi henkilöt olivat työskennelleet tai työskentelivät tutkimuksen teke-misen aikaan ICT-alalla. Haastateltu-jen vammat vaihtelivat neliraajahal-vauksesta raaja-amputaatioon.

Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että vammaisuus vaikuttaa merkit-

tävästi opiskelupaikan valintaan, mutta tietotekniikan harrastami-nen myös vaikutti osaltaan päätök-seen. Kirjallisuudessa olleet väitteet korkeasti koulutettujen vammaisten vaikeasta työllistymisestä Suomessa eivät täysin pitäneet tämän tutkitun joukon kohdalla paikkaansa.

Kirjallisuudessa oli myös todettu, että lähes kaikilla vammaisilla hen-kilöillä oli vaikeuksia työllistyä, vam-man-asteesta riippumatta. Lähes kaikki tähän tutkimukseen osallis-tuneet henkilöt olivat kuitenkin työl-listyneet hyvin opintojensa jälkeen, osa jo ennen valmistumista. Muu-

tama tutkimukseen osallistunut oli tosin kokenut työhaastattelutilan-teessa työnantajien puolelta epä-asiallista käytöstä, mutta nämäkin tapaukset olivat olleet yksittäisiä.

Kirjallisuudessa oli esitetty myös, että tietotekniikka-ala voisi olla sel-lainen ala, jolle vammaiset henki-löt voisivat tulevaisuudessa työllis-tyä. Tämä näytti pitävän tämän tut-kimuksen valossa paikkaansa, ja vammaiset henkilöt näyttivät työllis-tyvän ICT-alalle hyvin suoritettuaan korkeakoulututkinnon.

Kirjallisuudessa oli myös esitetty, et-tä vammaisia kohtaan voi olla työ-elämässä ennakkoluuloja, epäilyksiä työkyvystä ja sopeutumisesta työ-ympäristöön. Tutkimukseni osoitti, että vammaiset henkilöt ovat pär-jäänneet hyvin ICT-alan työtehtävis-sä vammoistaan huolimatta ja että he ovat sopeutuneet hyvin työympä-ristöön alusta lähtien.

Vammainen nainen, työskenteletkö ICT-alalla?

Teen väitöskirjaa Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden lai-toksella. Väitöskirjani aiheena on korkeasti koulutetut vammaiset ICT-alalla. Koska pro gradu -tutkimukseen osallistuneet olivat mie-hiä, olisi syytä myös pohtia asiaa naisten osalta. Tehty tutkimus tarjoaa hyvän pohjan väitöstutkimukselle, johon toivon löytävä-ni haastateltaviksi paitsi korkeakoulutettuja naisia myös korkea-koulutettuja miehiä.

Kartoitamme mm. haastateltavien opiskelutaustaa, työhistoriaa ja sitä, ovatko haastateltavat kokeneet, että vammaisuudella olisi ollut vaikutusta ICT-alalla. Haastateltujen henkilöyttä ei paljasteta.

Toivon, että viestini tavoittaa mahdollisimman monta henkilöä!

Lisätiedot ja yhteydenotot: [email protected]

” Vammaiset ovat pärjänneet ICT-

alan työtehtävissä vammoistaan huolimatta

ja he ovat sopeutuneet työympäristöön alusta lähtien.”


Uusia välineitä motoriikan oppimisvaikeuksien tunnistamiseen

Kirjoittajat: Elina Hakkarainen ja Piritta Asunta Kirjoittajat ovat Mukaan-hankeen tutkijoita.

CP-liiton ja Niilo Mäki Instituu-tin yhteistyöhanke Mukaan – liikun, opin osallistun (2012–2014) on jatkanut Liiku, opi, osallistu -hanketta (2007–2011), jossa lisättiin tietoa motorisen toiminnan merkityksestä oppi-misessa, oppimisvaikeuksissa ja arjen toimintoihin osallistumi-sessa. Samalle kehitettiin hyviä käytäntöjä niiden lasten tueksi, joilla on motorisia vaikeuksia.

Mukaan-hankkeessa olemme jat-kaneet samojen tärkeiden teemo-jen parissa. Tavoitteenamme on ol-lut tuottaa tutkimustietoon perus-tuvia, käytännön työkaluja koulujen arkeen aiemmassa hankkeessa ha-vaittujen tarpeiden perusteella.

Hankkeella on ollut kaksi päätavoi-tetta. Ensimmäisenä tavoitteena on ollut tuottaa liikuntaa opettavien opettajien käyttöön helppokäyttöi-nen työkalu motoriikan oppimisvai-keuksien tunnistamiseen kouluym-päristössä. Toisena tavoitteena on ollut kehittää tietokoneavusteisia esteettömiä menetelmiä cp-vam-maisten lasten lukemisen ja laske-misen perustaitojen arviointiin.

Motoriikan oppimisvaikeuden tunnistaminenMotoriikan oppimisvaikeudet ovat Suomessa vielä melko vähän tun-nettuja. Uusien motoristen taitojen

oppiminen voi olla haastavaa mo-nesta syystä. Yhtenä syynä voi olla kehityksellinen koordinaatiohäiriö (developmental coordination disor-der, DCD), joka on noin 5–6 prosent-tilla kouluikäisistä lapsista. Jokaises-sa koululuokassa on siis keskimäärin yksi oppilas, jolla on haasteita mo-torisissa perustaidoissa. Haastei-den oikea-aikainen tunnistaminen on tärkeää, jotta tukitoimet voidaan kohdistaa ajoissa. Tukitoimilla luo-daan pohjaa myöhemmälle moto-riselle kehitykselle ja pyritään eh-käisemään mm. psykososiaalisia ja oppimisen ongelmia.

Motorisen oppimisen vaikeuksilla on kauaskantoisia seurauksia. Ne vaikuttavat fyysiseen aktiivisuu-teen, koulutustaustaan ja akateemi-siin vaikeuksiin myös myöhemmällä iällä. Opettajilta on kuitenkin tähän asti puuttunut työväline motoriikan oppimisvaikeuden tunnistamiseen koululuokassa.

Hankkeen alussa kartoitimme maa-ilmalla käytössä olevia motoriikan

taitojen arviointiin käytettyjä kyse-lylomakkeita ja testejä. Valintakri-teereinä käytettiin soveltuvuutta kouluympäristöön sekä menetelmi-en helppo- ja nopeakäyttöisyyttä. Hollantilainen MOQ-T-lomake (Mo-tor Observation Questionnaire for Teachers) todettiin tarkoitukseen sopivaksi. Lomakkeessa on 18 väit-tämää lapsen motorisista taidois-ta ja opettaja vastaa väittämiin ne-liportaisella asteikolla. Väittämien antama pistemäärä antaa arvion sii-tä, miten todennäköisesti lapsella on pulmia motorisessa oppimisessa.

Lomake käännettiin ns. kulttuuris-ta adaptaatiota koskevien ohjeiden mukaisesti. Käännöksessä huomioi-tiin Suomeen soveltuva termistö ja väittämien ymmärrettävyys.

Lomakkeelle suoritettiin esitesta-us, jossa 11 opettajaa täytti lomak-keen kolmesta oppilaastaan ja arvi-oi väittämien toimivuutta ja ymmär-rettävyyttä. Esitestauksen jälkeen lomake siirrettiin sähköiseen muo-toon osoitteeseen ekapeli.fi/MOQ-T.

Mukaan-hankkeessa kehitetty Moto-riikan havainnointilomake on ladat-tavissa ilmaiseksi osoitteessa ekape-li.fi/MOQ-T. Lomake auttaa liikuntaa opettavia opettajia tunnistamaan oppilaiden motoriikan oppimisvai-keudet.


Lomakkeen luotettavuuden testaa-miseksi kerättiin noin kahdensadan 5–13-vuotiaan oppilaan aineisto, jos-sa opettajat arvioivat oppilaan mo-torisia taitoja ja hankkeen palkkaa-ma liikunnanopettaja testasi samat lapset Movement ABC 2 –testillä.

Tulosten perusteella voitiin todeta, että opettajan täyttämä havainnoin-tilomake erottelee hyvin lapset, joil-la on motoriikan pulmia myös stan-dardoidulla testillä mitattuna. Loma-ke antoi luotettavimman tuloksen esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla, jo-ten lomakkeen ikäsuositus rajattiin 6–9-vuotiaisiin. Luotettavuustutki-muksen jälkeen keräsimme Moto-riikan havainnointilomakkeelle suo-malaiset viitearvot 850 lapsesta.

Lempääläinen Kuljun koulu on ollut Mukaan-hankkeen yhteistyökump-pani motoriikkakerhojen kehittä-misessä. Lukukaudella 2012–2013 toteutettiin motoriikkakerho kut-sukerhona. Piritta Asunta suunnit-teli suositukset ryhmän muodosta-miseen ja kerhorungon. Tarkemmat sisällöt viikoittaisille kerhokerroille suunniteltiin kerhon vetäjien kans-sa. Kerhokerrat toteutettiin eri tee-mojen, kuten tasapainotaitojen, ke-hon hahmotuksen ja esineen käsit-telytaitojen ympärille. Tavoitteena oli myös sitouttaa lasten vanhem-pia toimintaan mm. liikunnan koti-tehtävillä.

Esteettömän arvioinnin sähköiset menetelmätOppimisvaikeudet ovat melko ylei-siä cp-vammaisilla lapsilla ja nuo-rilla. Oppimisen arvioinnin välineet edellyttävät usein lapselta motoris-ta suoriutumista, ja motoriikan sää-telyn vaikeudet voivat vaikuttaa tu-loksiin.

Motoriikan pulmien vaikeusaste ja oppimisvalmiudet eivät kulje käsi kädessä, vaan ne tulee arvioida jo-kaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti. Luotettava arviointi on tärkeää tuki-toimien suunnittelun kannalta. Myös jatko-opintojen kannalta on tärkeää, että lapsen vahvuudet tunnistetaan ja mahdollisiin oppimisen pulmiin ehditään tarjota tukea ajoissa.

Tietokoneavusteiset menetelmät so-veltuvat hyvin oppimisen arviointiin etenkin lapsilla, joilla on motoriikan säätelyn vaikeuksia. Tehtävien esit-tämistapaa voidaan säädellä kulle-kin lapselle sopivaksi. Vastausten antaminen voi tapahtua esimerkik-si näppäimistöllä, hiirellä tai muita oheislaitteita ja lapsen omia apuvä-lineitä hyödyntäen. Vastaukset voi-daan antaa myös kosketusnäytöllä tai katseohjatusti.

Mukaan-tehtävät on kehitetty ver-kossa toimivaan Neure-ympäristöön (neure.fi). Kokonaisuudessa on teh-täviä lukemisen ja laskemisen perus-taitojen arviointiin. Esteettömyys on

huomioitu alusta saakka: tehtävissä voi säädellä symbolien kokoa, teks-tityyppiä, värikontrastia ja näytön kirkkautta.

Cp-vammaisten lasten kanssa työs-kentelevät ammattilaiset ovat osal-listuneet tehtävien suunnitteluun ja testaamiseen alusta saakka. Lapset ovat kehittämisvaiheessa kokeilleet ja kommentoineet tehtäviä. Yhteis-työkumppanimme Ruskeasuon kou-lun väki on ollut mukana suunnitte-lussa, testaamisessa ja arvioinnissa.

Hankkeen toimintapaikkakunnalla Jyväskylässä koottiin yhteistyöver-kosto cp-vammaisten lasten kans-sa työskentelevistä ammattilaisis-ta Onerva Mäen koulusta, Huhta-rinteen koulusta ja apuvälinekeskus Tikoteekista. Verkostolle järjestettiin kaksi työpajapäivää, joista saimme arvokasta palautetta tehtävistä ja niiden käytettävyydestä. Tehtävien valmistuttua järjestimme työpajat Ruskeasuon koulussa ja toisessa yh-teistyökoulussamme Oppimis- ja oh-jauskeskus Mäntykankaassa.

Esteettömyysominaisuuksien valintanäkymä lukujen vertailu -tehtävässä. Lap-si voi valita itselleen sopivimman vastaustavan (näppäimistö, hiiri, muut osoi-tinlaitteet). Tekstisymboliin (T) voidaan valita sopiva kirjasintyyppi ja suur- tai pienaakkoset. Lapsi voi valita myös hänelle parhaiten sopivan värikontrastin. Nuoli-symbolin alta voidaan valita sopiva kursorityyppi neljästä eri vaihtoeh-dosta sekä säätä kursorin kokoa. Suurennuslasien kuvista näytön näkymää voidaan suurentaa tai pienentää tarpeen mukaan.


Mitä hankkeen jälkeen?

Motoriikan havainnointilomake ja Mukaan-tehtävät ovat maksutto-masti käytössä verkossa. CP-liiton Innostun liikkumaan -hanke jatkaa motoriikan havainnointilomakkeen markkinointityötä.

Motoriikan havainnointilomake on tärkeä askel motoriikan oppimis-vaikeuksien tunnistamiseen koulu-ympäristössä. Jatkossa olisi tärkeää kehittää myös kouluympäristöön so-veltuva standardoitu motoriikkatesti suomalaisilla viitearvoilla. Hankkeen aikana on noussut esiin tarve esteet-tömille tietokoneavusteisille harjoi-tetehtäville. Mukaan-tehtävillä voi-daan tunnistaa oppimisen haasteita ja vahvuuksia, ja esteettömillä har-joitetehtävillä taitoja päästäisiin har-joittelemaan tietokoneella.

CP-liitto on tehnyt merkittävää mo-toriikan ja oppimisen kehittämistyö-tä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Yhteistyöhankkeet Niilo Mäki Insti-tuutin ja Likes-tutkimuskeskuksen kanssa ovat mahdollistaneet asian-tuntijuuden jakamisen oppimisvai-

keuksien, motoriikan ja fyysisen aktiivisuuden välisistä yhteyksistä. Yhteistyötä pyritään jatkamaan yh-teisellä resurssikeskuksella. Tavoit-

teena on, että motoriikan ja oppi-misen teemat koottaisiin yhteen ja keskus toimisi valtakunnallisena asiantuntijana ja resurssipankkina.

Järjestämme CP-oireyhtymää sairastaville Kelan kustantamia kursseja, joista seuraava on: 54819 (5 + 5 vrk) 1.6.–5.6. ja 14.9.–18.9.2015 läheisten jaksot 1.6.–2.6. ja 16.9.–18.9.2015 Hakemuslomake KU132 ja lääkärin B-lausunto toimitetaan suoraan Maskun neurologiseen kuntoutuskeskukseen. Kysy myös muista ensi vuoden kursseista ja yksilölliselle kuntoutusjaksolle hakeutumisesta kuntoutussihteereiltämme: p. 040 133 7010 tai 040 133 7009.

kuntoutuskeskus.fi

Omaishoidon tuki menee ruokaan ja lääkkeisiin Omaishoitajat toivovat ennemmin sijaishoitajan kotiin tai paremman mahdollisuuden tilapäishoitoon kuin lisää vapaapäiviä. Näin todetaan Ke-lan tekemässä kyselyssä, jossa selvi-tettiin omaishoitajien arjen kuormit-tavuutta.

Kyselyyn vastanneiden omaishoita-jien mielestä heidän arkeaan tukisi parhaiten hoitopalkkion tason nos-

taminen. Omaishoidosta makset-tava palkkio on useimmiten laissa määritellyn vähimmäismäärän suu-ruinen eli 4 372 euroa vuodessa.

Useampi kuin neljä viidestä vastaa-jasta kertoi, että palkkio menee pe-rustarpeisiin, kuten ruokaan ja lääk-keisiin. Joka toinen vastaaja kertoi joutuvansa tinkimään kulutukses-taan ainakin jonkin verran.

Kyselyn perusteella valtaosalla omaishoitajista oli hyvä suhde hoi-

dettavaan ja omaishoito koettiin vai-van arvoiseksi. Yleisempiä kielteisiä vaikutuksia olivat vaikeutunut ystä-vyyssuhteiden ylläpitäminen ja an-sassa olemisen tunne.

Kela on selvittänyt myös omaishoita-jien tulotasoa. Suurimmat omaishoi-don tuen palkkiot vuonna 2012 mak-settiin Uudellamaalla, Ahvenanmaal-la, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, pienimmät palkkiot puolestaan Kai-nuussa. Omaishoitajien vuositulojen mediaani oli 21 000 euroa.

Tutkimuksesta lyhyesti


Työelämä vaatii jatkuvaa todistelua

Vammaiset nuoret ovat yhä koulu-tetumpia, mutta he ovat silti vaa-rassa jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Näin vahvistetaan Kehitysvammaliiton uudessa tutki-muksessa, jossa on selvitetty vam-maisten nuorten asemaa työelämäs-sä. Tutkimusta varten haastateltiin 21:tä pääosin liikunta- tai näkövam-maista nuorta it-, sosiaali- ja palve-lualoita sekä 15:tä työnantajaa.

Tutkimuksen perusteella työllisty-mistä edistävät hyvä koulutus, opin-

tojen aikainen työharjoittelu ja muu työkokemus, nuorten oma rohkeus ja aktiivisuus sekä työllistymistä ja työntekoa tukevat palvelut, kuten työhönvalmennus.

Haastatellut nuoret antoivat tun-nustusta palvelujärjestelmälle, sil-lä se on mahdollistanut opiskelun ja työnteon.

Nuoret toivoivat kuitenkin lisää jous-toja ja tarkoituksenmkaisuutta pal-veluihin. Vammaisten työntekijöiden on esimerkiksi saatava riittävästi työntekoa tukevaa kuntoutusta, esi-merkiksi fysioterapiaa.

Tutkimuksen mukaan palvelujärjes-telmä ja työelämä asettavat vam-maiset nuoret ristiriitaiseen tilan-teeseen: Heidän on todisteltava palvelujärjestelmälle, että ovat riit-tävän vammaisia saadakseen heil-le kuuluvat työntekoa tukevat pal-velut. Työnantajalle on puolestaan todistettava, että he ovat riittävän toimintakykyisiä olemaan tuottavia työntekijöitä.

Elina Ekholmin ja Antti Teittisen Ke-hitysvammaliitolle tekemän tutki-muksen Vammaiset nuoret ja työn-tekijäkansalaisuus on rahoittanut ja julkaissut Kela.

Työhönvalmennus tukisi vammaisten työllistymistä

Tampereen kaupungin teettämän selvityksen mukaan vain joka kym-menes vammainen tamperelaisnuo-ri on palkkatyössä. Suurin osa heistä on näkövammaisia.

Noin puolet vastaajista haluaisi teh-

dä palkkatöitä. Valtaosa vastaajis-ta toivoi saavansa enemmän tietoa työllistymisen tukimuodoista.

Kyselyyn vastasi noin 80 vammais-palveluita käyttävää 18–29-vuoti-asta nuorta, joista yli 40 prosent-tia kertoi osallistuvansa työ- tai päi-vätoimintaan, joka kolmas ilmoitti opiskelevansa. Puolet vastaajista pi-

ti toimeentuloaan niukkana, etenkin jos asuivat muualla kuin lapsuuden-kodissaan.

Selvityksen tehnyt Janna Maula suosittaa, että kaupungin tulisi lisä-tä vammaisten nuorten työhönval-mennusta niin, että kaikilla vammai-silla nuorilla on halutessaan mahdol-lisuus työhönvalmentajan tukeen.

Matkakorvauksen saa taksissa koko maassaKela korvauksen taksimatkoista saa heti taksissa 10. joulukuuta alken ko-ko maassa. Korvauksen saa suoraan, jos matka on tilattu Kelan tilausnu-merosta ja asiakkaalla on oikeus Ke-lan korvaamaan matkaan.

Tietyt asiakasryhmät, kuten vaikeas-ti vammaiset, voivat edelleen käyt-tää tuttua taksinkuljettajaa Vakio-taksin käytöstä on kuitenkin sovit-tava etukäteen Kelan kanssa.

Lue lisää: kela.fi/taksimatkat

Tulkkauksen lisätunteja ei voi hakea etukäteenTulkkauspalvelun lisätunteja vuodel-le 2015 voi hakea Kelasta viikosta 52 eli maanantaista 22.12. alkaen. Ai-kaisemmin toimitetut hakemukset hylätään ennenaikaisina.

Kuulo- tai puhevammaisella asiak-kaalla on oikeus käyttää palvelua esimerkiksi työssäkäymiseen, asioi-miseen tai harrastamiseen vähin-tään 180 tuntia vuodessa. Kuulonä-kövammaisella asiakkaalla oikeus on 360 tuntia.

Lisätunteja on syytä hakea viimeis-tään silloin, kun jäljellä on noin 50

tulkkaustuntia. Tunteja voidaan myöntää lisää perustellusta syystä.

Etätulkkauspalvelua ei voi käyttää ulkomaillaKelan vammaisten tulkkauspalve-lu voidaan järjestää etänä tietoko-neen ja verkkoyhteyden avulla. Etä-tulkkauspalvelua ei kuitenkaan voi käyttää ulkomaanmatkan aikana, sillä Kelan mukaan tietoliikenneyh-teyden toimivuutta ei voida luotet-tavasti varmistaa. Etäpalvelun käyt-tö edellyttää laajakaistayhteyden.

Lue lisää: kela.fi/vammaisten_tulk-kauspalvelut

Kelasta lyhyesti

CP-LEHTI 2014:524 CP-LIITOSSA TAPAHTUU

Hyvinvointi edellyttää esteettömyyttäTeksti: Saija Kivimäki

Kuvat: Saija Kivimäki ja Kalevi Välimaa

Lähes 150 CP-yhdistysten jäsen-tä osallistui lokakuussa CP-lii-ton syyspäiviin ja vertaistuki-tapaamisiin. Syyspäivät jär-jestettiin ensimmäistä kertaa Imatralla.

Syyspäivät avasi CP-liiton hallituk-sen puheenjohtaja Jaakko Paa-tero, joka ilmaisi puheenvuoros-saan huolensa vammaisten palve-luiden kilpailutuksesta. CP-liittokin on joutunut toteamaan, etteivät sen palvelut ole kilpailukelpoisia, Paatero sanoi. Palveluntuottajat ovat Paateron mukaan joutuneet

kohtuuttomampaan tilanteeseen, mutta vielä kohtuuttomampi on vammaisten tilanne.

– Vaikeasti vammaisten ihmisten todellisia tarpeita aliarvioidaan.

Puheensa lopuksi Paatero muistutti syyspäivien kuulijoita siitä, että jokaisella vammaisella ihmisellä on subjek tiivinen oikeus olla onnellinen.

– Saman asian kertoo myös syyspäi-vien teema, arvosta itseäsi, Paatero totesi.

Imatran tervehdyksen syyspäivil-le toi kaupungin vammaisneuvos-ton puheenjohtaja, kunnallisneuvos Heikki Luukkanen. Hän kertoi näh-neensä vuosien varrella monenlai-sia ongelmia, joita vammaiset ihmi-set elämässään kohtaavat.

Joskus kyse on tiedon puutteesta, toisinaan taas silkasta asenteelli-suudesta.

– Eräässäkin tapauksessa konduk-tööri komensi näkövammaisen mat-kustajan opaskoirineen lemmikki-eläinvaunuun, Luukkanen päivitteli.

Hyvinvoinnin toteutumisen esteet voivat olla fyysi-siä, kulttuurisia tai asenteellisia. Oma hyvinvointi on kuitenkin viime kädessä ihmisestä itsestään kiinni. Pääluennon rohkaisevia sanoja kuuntelivat mm. Sakari Solasaari (vas.) ja Kari Hyvärinen Lahden seudun CP-yhdistyksestä.

CP-LIITOSSA TAPAHTUU 25CP-LEHTI 2014:5

Luukkasen mukaan kuntien vam-maisneuvostojen olisi syytä kuun-nella herkällä korvalla vammaisten ihmisten omia kokemuksia.

Imatran kylpylässä järjestetyt syys-päivät tarjosivat osallistujille mo-nenlaisia eväitä oman hyvinvoinnin tukemiseen. Harmonista oloa haet-tiin lauantaina niin keilahallin uume-nista kuin kylpylän kuohuista. Tieto-puolisen näkökulman antoi Itä-Suo-men aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, joka luennossaan poh-ti hyvinvoinnin rakentumista ja esteitä.

Aaltosen mukaan hyvinvointia voi-vat haitata monenlaiset esteet. Suo-messa esimerkiksi kulttuuriset es-teet ovat Aaltosen mukaan voitettu.

– Muualla maailmassa vammaiset ih-miset voidaan yhä eristää kotiin tai

pois yhteisöstä. Suomessa näin ei ole tapahtunut enää pitkään aikaan.

Aaltonen rohkaisi yleisöä kiinnittä-mään huomiota asenteelliseen es-teettömyyteen.

– Se on esteettömyden muodoista kaikista tärkein.

Jokainen määrittelee lopulta itse omalla toiminnallaan, mitä hyvin-vointi on, Aaltonen rohkaisi.

Ylijohtaja Elli Aaltonen ihasteli syyspäivillä CP-lii-ton aurinkologoa. ”Se muistuttaa elämänilosta ja energiasta.”


Omintakeiset tähdet viihdyttivät ja villitsivät

Syyspäivien osallistujilla oli lauan-tai-iltapäivänä mahdollisuus panos-taa omaan hyvinvointiin esimerksi keilaamalla tai pulahtamalla Imat-ran kylpylän kuohuihin.

Iltaa kohden ohjelma muuttui juh-lavammaksi, kun Etelä-Saimaan CP-yhdistys järjesti kutsuvieraille 50-vuotisjuhlavastaanoton.

Vastaanoton jälkeen vuorossa oli il-lallinen ja vapaamuotoisempi oh-jelma, jonka juonsi tv:stä tuttu imi-taattori Klaus Thomasson. Thomas-son hauskutti ja haastatteli yleisöä omintakeiseen tyylinsä milloin ke-nenkin äänellä.

Nähtiinpä illan aikana estraadil-la myös Juice Leskinen ja Elvis Prestleykin. Etenkin Elvis villitsi vä-hän varttuneempaa juhlakansaa.

Klaus Thomassonille tosin kävi ku-ten perheenisälle jouluaattona: Juice ja Elvis piipahtivat juuri silloin kun juontaja itse oli käymässä jos-sain muualla...

Loppuillan musiikista vastasivat dj:t Olavi Härkönen ja Tapani Ripatti, jotka tanssittivat juhlaväkeä men-neiden vuosikymmenten hittikap-paleilla pikkutunneille asti.

Palkittuja yhdistyksiä ja yhdistystoimijoitaLauantain iltajuhlassa palkittiin rop-pakaupalla ansioituneita yhdistyksiä ja yhdistystoimijoita.

CP-yhdistysten keilahaasteen voitti Kainuun yhdistys, joka palkittiin kei-lapokaalilla ja kahdella keilaradalla oman alueen keilahallissa. Aluetyön suunnittelijoiden keilahaasteessa huomioitiin neljän hengen joukkuei-den yhden kierroksen tuloksen kes-

kiarvo. Tuloksia sai parantaa vuoden aikana rajattoman määrän. Kainuun yhdistyksen voittotulos oli keskiar-vo 125.

Kaikkien haasteeseen vastanneiden yhdistysten kesken arvottiin niin ikään kaksi keilarataa, jotka menivät Pohjois-Karjalan CP-yhdistykselle.

Iltajuhlassa palkittiin myös pitkään CP-liiton ja paikallisyhdistysten toi-mintaan osallistuneita ihmisiä. Lii-ton hopeisen ansiomerkin saivat Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen Päi-vi Mielikäinen ja Tomi Hotanen. Molemmat ovat toimineet Etelä-Sai-maan CP-yhdistyksen luottamusteh-tävissä yli 20 vuotta ja olleet aktiivi-sesti mukana myös CP-liiton toimin-nassa.

CP-liiton ansiomerkin saivat Liisa Puolakka, Vilho Lähde, Helena Läh-de ja Tarja Haltsonen Etelä-Saimaan CP-yhdistyksestä.

Iltajuhlassa palkittiin Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen kantavia voimia: Liisa Puolakka (vas.), Vilho Lähde, Helena Lähde, Päivi Mielikäinen ja Tomi Hotanen. Kuvasta puuttuu Tarja Haltsonen.


Tukea vammaisten ihmisten omaehtoiselle elämälle

CP-liiton liittokokouksen puheenjohtajana toiminut eteläkarjalainen kansanedusta-ja Kimmo Tiilikainen (kesk) katsoo, et-tä kansanedustajien tehtävä on tukea työllään vammaisten ihmisten vastuuta omasta elämästään.

– Päättäjien tehtävä on lainsäädännön kei-noin taata vammaisten mahdollisudet oma-ehtoiseen elämään, Tiilikainen linjasi puheen-vuorossaan.

Hänen mukaansa järjestöjen toimintaedellytysten ta-kaamiseksi on tärkeää, että Raha-automaattiyhdistyk-sen monopoli säilytetään. Tiilikainen ei myöskään läm-pene RAY:n ja Veikkauksen yhdistämiselle.

– Suomessa järjestöt tekevät työtä, jolla mahdollis-

tetaan paljon enemmän kuin vero- varoin ikinä pystytään.

Liittokokouksen jälkeen Tii-likainen muisteli aikaisem-pia kohtaamisiaan vam-maisten ihmisten kanssa.

– Lukion jälkeen silloinen tyttöystäväni työskenteli

cp-vammaisen pojan kou-lunkäyntiavustajana ja itse-

kin tutustuin tuohon poikaan. Tyttöystävä sai työstä kipinän

lähteä lukemaan erityispedagokiikkaa Joensuuhun, ja niin päädyimme opiskelemaan samal-le paikkakunnalle.

– Silloinen tyttöystävä on muuten nykyinen vaimoni ja työskentelee edelleen erityisluokanopettajana, Tiilikai-nen paljasti.

Iltajuhlassa esiintyneet tähdet Olavi Härkönen, toimittaja ja dj Tapani Ripatti sekä juontaja Klaus Thomasson ovat kaikki alun perin Etelä-Saimaan poikia.


Itä-Suomen edustus hallituksessa vahvistuiLiittokokouksessa valittiin CP-liitolle hallitus vuodeksi 2015. Puheenjohta-jana jatkaa Jaakko Paatero ja vara-puheenjohtajina Antero Jurvainen ja Paula Ahti.

Uutena jäsenenä hallituksessa aloit-taa Pohjois-Savon CP-yhdistyksen puheenjohtaja Arja Heiskanen. Hän

kertoo haluavansa edistää etenkin lapsiperheiden ja vammaisten nuor-ten asioita. Näkökulma on lastentar-han opettajalle luonteva.

Heiskanen on ollut mukana Poh-jois-Savon CP-yhdistyksen toimin-nassa 1980-luvun puolivälistä al-kaen, jolloin perheeseen syntyi eri-tyislapsi Saku. Yhdistystoiminnasta tuli koko perheen asia. Arjan mies Kari toimi aikoinaan Pohjois-Savon CP-yhdistyksen sihteerinä ja pu-heenjohtajana. Joitain vuosia sitten puheenjohtajuus palasi takaisin per-heeseen, kun Arjaa pyydettiin tehtä-vään.

Heiskanen on ajanut erityislasten perheiden asiaa myös Vajaaliikkeis-ten Kunnon toimikunnassa, jossa hän istui vanhempien edustajana parikymmentä vuotta.

– Tuntui luontevalta siirtyä eteen-päin, kun omakin poika oli jo muut-tanut pois kotoa.

Heiskanen toivoo, että CP-yhdistyk-set onnistuisivat houkuttelemaan uusia perheitä mukaan toimintaan.

– Sähköiset kanavat ovat nuorille tärkeitä, enkä ole varma, osataanko niitä hyödyntää riittävästi. Esimer-kiksi Leijonaperheet toimivat ver-kossa aktiivisesti, Heiskanen pohtii.

Hän on tyytyväinen, että hallituk-sessa on nyt vahva edustus Itä-Suo-mesta. Kuopiosta katsottuna Helsin-ki näyttäytyy monesti melko kaukai-selta paikalta.

– Hallitustyössä tuota etäisyyttä on mahdollista kuroa, Heiskanen sa-noo.

Jo oli aikakin! Arja Heiskanen muistelee, että Pohjois-Savon yhdistyksestä oli hallituk-sessa edustaja edellisen kerran lähes kolme vuosikymmentä sitten.

Etelä-Saimaan CP-yhdistys kiittää

50-vuotispäivän muistaneita sekä kaikkia

mukana juhlineita!


Mimmin ja Petterin seikkailu kiinnosti myös toimittajia

Syyspäivien aattona CP-liitto järjesti perinteeksi muo-dostuneen päiväkotivierailun. Tällä kertaa Mimmin ja Petteri Pyörätuolin seikkailuja lapsille luki Etelä-Karja-lan CP-yhdistyksen puheenjohtaja Lea Härkönen. Mu-kana oli myös yhdistyksen jäsen Tarja Haltsonen ja hä-nen opaskoiransa Nukka.

CP-liiton lahjoituksen, Mimmi-kirjan kaikkiin Imatran kaupungin päiväkoteihin, otti vastaan lasten ja nuor-ten palveluiden vs. palvelujohtaja Minna Karvinen.

– Tapakasvatusta parhaimmillaan, Karvinen ihasteli.

Hän kertoi, ettei kaupungin päiväkodeissa ole tällä het-kellä yhtään pyörätuolia käyttävää lasta.

Satuhetkeä seurasi myös muutama paikallinen toi-mittaja. YLE Etelä-Karjalan toimittaja Jenni Mehtonen esitti lapsille kameran edessä tiukkoja kysymyksiä:

– Entä jos ei pystyisi kävelemään?

– Sitten varmaankin pitäisi hankkia pyörätuoli ja kul-kea sillä, arveli Liisi.

Satuhetken jälkeen lapset saivat itse kokeilla pyörätuo-lilla liikkumista. Se näytti sujuvan helposti.

Etelä-Saimaan CP-yhdistys kiittää

50-vuotispäivän muistaneita sekä kaikkia

mukana juhlineita!

Lapset ihastelivat Paavo Pesusienen kuvaa ren-kaissa ja miettivät millaisen kuosin itse haluaisivat. Pyörätuoli oli lainassa Respecta Oy:stä.


CP-liitossa ja paikallis-yhdistyksissä tapahtuu

CP-liiton ja CP-yhdistysten kuulumiset kokosi Saija Kivimäki.

Mikkelissä leikittiin lasten oikeuksien kunniaksi

Teksti: Virpi Siiskonen. Kirjoittaja on Etelä-Savon CP-yhdistyksen puheenjohtaja.

Mikkelissä Kalevankankaan koululla järjestettiin lauantaina 22.11. Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma tee-malla lapsen oikeus leikkiin. Lapsille ja heidän perheilleen oli tarjolla mm. sirkus- ja taikuriesityksiä, ja satutun-teja. Päivän aikana oli mahdollisuus erilaisiin lajikokeiluihin sekä ulkona että sisällä.

Järjestelyistä vastasi Mikkelin seu-dun lapsiperheverkosto, johon myös Etelä-Savon CP-yhdistys kuuluu. Ver-koston tavoitteena on kerätä seudun

lapsiperhetoimijat yhteen, jotta voi-simme yhteistyöllä vaikuttaa ja pitää lapsiperheiden asioita esillä.

Toimintapäivässä yhdistykselläm-me oli CP-liiton kanssa esittelypöytä, jossa jaoimme tietoa yhdistyksestä, liitosta ja yhteistyöstä muiden neu-rologisten vammaisjärjestöjen kans-sa. Pöytämme houkutteli monenlai-sia kävijöitä. Osalle toimintamme oli uutta, osa mietti vammaistyön alalle työllistymistä tai vammaisalan opin-toja.

Päivästä jäi erittäin positiivinen ku-va. Pidän erittäin tärkeänä, että vammaisjärjestöt ovat mukana lap-siperhetoimijoiden yhteistyössä, jot-ta saamme oman äänemme ja meille tärkeät asiat esiin.

» Lapsen oikeuksien tee-maviikko marraskuus-sa tekee tunnetuksi YK:n

lapsen oikeuksien sopimus-ta, joka täyttää tänä vuonna 25 vuotta.

CP-liitto ja paikallisyhdistykset osallistuvat viikkoon eri paik-kakunnilla. Mikkelin lisäksi ta-pahtumia järjestivät myös Poh-jois-Karjalan CP-yhdistys Jo-ensuussa ja Pohjois-Savon CP-yhdistys Kuopiossa. Tapah-tumat järjestettiin yhteistyös-sä muiden järjestöjen kanssa, ja ne herättivät paljon kiinnos-tusta.

Vertaisten tukea koettiin maalaillen ja muovaillenVantaalla kylpylähotelli Flamingossa marraskuussa järjestetyssä cp-vam-maisten lasten perheiden vertaistu-kitapaamisessa oli tarjolla taide- ja kulttuurielämyksiä, mukavaa yhdes-säoloa, koko perheen rentoutumista ja vertaistukea niin lapsille kuin ai-kuisillekin.

Viikonlopun aikana lapset saivat ko-keilla taidetyöpajassa piirustusta, maalausta, muovailua tai yhteismaa-lausta kankaalle.

Sunnuntaina osallistujia viihdytti Nukketeatteri Sampon esitys Kolme pientä porsasta.


Vuoden vapaaehtoinen Annamari Pulliainen haluaa rohkaista eri tavoin vammaisia nuoria osallistu-maan CP-liiton ja paikallisyhdistys-ten toimintaan.

CP-viikolla tapahtui eri puolilla Suomea

CP-liitto ja paikallisyhdistykset jär-jestivät lokakuussa valtakunnallisel-la CP-viikolla tapahtumia ja tempa-uksia eri puolilla Suomea.

Oululaiset kävivät tutustumassa sa-nomalehti Kalevan toimitukseen ja painotaloon, Kuopiossa ja Mikkelis-sä puolestaan keilattiin.

Helsingissä pieni mutta innokas joukko tutustui Kansallisooperan kulisseihin. Kaikenlaista rekvisiittaa sieltä löytyikin..

Vapaaehtoistyö auttaa elämään vamman kanssaCP-liiton vuoden 2014 vapaaehtoi-seksi on valittu kuopiolainen 23-vuo-tias Annamari Pulliainen. CP-liiton nuorisotoimikunnan puheenjoh-taja on myös oman paikallisyhdis-tyksensä, Pohjois-Savon CP-yhdis-tyksen, nuorisovastaava ja mukana myös mm. Nuorisoyhteistyö Seitin toiminnassa.

Annamari kertoo haluavansa ajaa nuorten asemaa paikallisyhdistyk-sessä ja liitossa.

– Pyrin kuuntelemaan nuorten mie-lipiteitä tapahtumia järjestelyissä ja otan heidän mukaan toteuttamaan niitä.

Annamarin tavoitteena on saada toi-mintaan mukaan uusia ihmisiä, ku-ten eri tavoin vammaisia nuoria.

– Haluaisin järjestää kaikille nuoril-

le sopivaa aktiviteettia vamman as-teesta riippumatta. Esimerkiksi yh-distyksemme keilakerhossa ja keila-tapahtumissa voivat olla mukana eri tavoin vammaiset.

Palkintoperusteiden mukaan Anna-mari on rohkeasti ja ennakkoluulot-tomasti raivannut tietä nuorena ih-misenä omassa paikallisyhdistyk-sessään ja CP-liitossa.

Hyvä palaute motivoi vapaaehtois-työhön, Annnamari sanoo.

– Vapaaehtoistyötä saa tekemään se, että näkee ihmisten ilahtuvan. Li-säksi olen saanut vapaaehtoistyön ja yhdistystoiminnan kautta uusia ih-missuhteita ja vertaistukea. Vapaa-ehtoistyö siis auttaa vamman kans-sa selviämisessä.

CP-liiton vuoden vapaaehtoinen va-littiin kolmannen kerran. Valinnan tekivät CP-liiton aluetyön suunnit-telijat.


Tallinnassa riitti ihmeteltävää Teksti: Raija Hauhia • Kuva Galina Kiski

Lahden seudun CP-yhdistys jär-jesti syyskuussa 50-vuotisjuhla-risteilyn Tallinnaan. Raija Hau-hian suunnitelmana oli pääs-tä vanhaankaupunkiin ja ostaa villatakki.

Olimme linja-autoasemalla hyvis-sä ajoin ennen aamuviittä ja pak- kauduimme autoon niin, että pääsim-me matkaan tasan kello viisi. Koska invabussissa oli tilaa, olimme otta-neet mukaan myös muiden yhdis-tysten jäseniä.

Matkalla ei paljon nukuttu. Äänten sekamelska kävi heti alkumatkasta. En ollut nähnyt monia yhdistyksem-me jäseniä pitkään aikaan, ja oli kiva huomata, että mukana ollaan, vaik-ka vuosia onkin vierähtänyt ja lapsis-ta on tullut aikuisia.

Bussimatkan aikana päätimme kuka halusi mitäkin tehdä: mennä eläin-tarhaan, kiertoajelulle tai sitten itsekseen mihin halusi. Minä halu-sin ehdottomasti päästä vanhaankaupunkiin, ja ainoa ostos olisi villa-takki.

Satamassa laskeuduimme kauhealla räminällä metallista laskusiltaa alas laivasta, ja olimme saapuneet Tallin-naan.

Lähdimme neljän hengen porukal-la vanhaankaupunkiin. Kaikki muut paitsi minä olivat käyneet siellä ai-kaisemmin, mutta ei mitään huolta; avustajani Galina on alun perin ve-näläinen ja hän on käynyt Tallinnas-sa useita kertoja. Emme ehtineet ko-vinkaan pitkälle, kun ensimmäiset torikojut tulivat näkyviin.


Tallinnassa riitti ihmeteltävää Teksti: Raija Hauhia • Kuva Galina Kiski

Iäkäs nainen esitteli villatakkeja, mutta minulle ne olivat liian suuria ja Galinalle liian pieniä. Ei hätää, mum-mo viittoili meitä toisen kojun luok-se, sieltä löytyisi sopivia. Me perässä pyörätuolilla ryttyyttäen. Mukulaki-vitys ei ole kaikkein mukavin pyörä-tuolille, mutta emme miettineet si-tä. Toiselta kojulta löytyikin minulle mieleinen asuste.

Matkaa jatkettiin eteenpäin ihme-tellen kauniita kukkia ja rakennuk-sia. Lopulta pääsimme vanhankau-pungin keskustaan. Voi ihme, miten paljon kauniita historiallisia raken-nuksia! En tiennyt mitä olisin pyytä-nyt Galinan valokuvaamaan. Minus-ta kaikista olisi voinut ottaa kuvan.

Istahdimme terassille, jonne oli lai-tettu luiska. Joimme kahvia ja söim-me, kukin mieltymyksensä mukaan.

Minä ihmettelin ja yritin nähdä kai-ken mahdollisen ympärilläni. Ei hai-tannut, vaikka kahvi jäähtyi, juon ai-na haaleaa kahvia.

Postikortteja oli vaikeampi löytää kuin olisi uskonutkaan, postimer-kitkin myytiin eri paikassa. Etsies-sä sain taas ihmetellä kaunista kau-punkia. Siirryimme toiselle terassille kirjoittamaan kortteja. Yhtäkkiä Vil-le, joka on sokea, huudahti ”Jossa-kin on hevonen, ottakaa kuva!”. Vos-sikkahan se siinä asteli ja pysähtyi meistä vähän matkan päähän. Gali-na taas kameroineen töihin. Ajurina oli kaunis nainen silinteri päässään.

P aluumatkalla laivarantaan Galina sanoi käyvänsä ruo-kakaupassa ostamassa

metvurstia. Minä en viitsinyt lähteä mukaan, sillä kauppa vaikutti kovin samanlaiselta kuin meidän kotoiset marketit. Kelasin näyteikkunan vie-reen, selkä seinää vasten, koska os-toskassimme olivat työntökahvois-sa. Pelkäsin varkaita ja ajattelin, et-teivät ne ainakaan huomaamatta mitään vie.

Katselin näyteikkunaa, että mikä-hän kauppa se tämäkin on. Huoma-sin alennuslapun. Menimme Galin-an kanssa sisään, se oli varsinainen sekatavarakauppa. Minä löysin kol-miulotteisen ovikoristeen, jossa oli hevosenkenkä ja hevosen pää. Ostin sen Villelle muistoksi, koska hän tyk-

kää hevosista vaikkei niitä enää nä-kään. Hän voisi ainakin tunnustella hevosen pään muotoa.

Lopulta oli aika siirtyä takaisin lai-turialueelle, ettemme jäisi ihmisten jalkoihin, kun he kuitenkin ryntäävät mistään välittämättä eteenpäin. Lai-va keinutti ja heitti aaltopäitä aaval-la, mutta minua se ei haitannut. Ta-kaisin Lahdessa olimme iltakahdek-salta – vanhaa ilmausta lainatakseni – väsyneinä mutta onnellisina.

Tallinna huomioi pyörätuolimatkailijatLähde: visitestonia.com Vaikka turistien suosimassa Tal-linnassa on paljon portaita ja liik-kumista vaikeuttavia mukulaki-viä, kaupungissa on panostettu liikuntarajoitteisiin matkailijoihin viime vuosina. Useimmissa hotel-leissa ja museoissa on tehty mu-kautuksia, ja opaskoirat ovat ter-vetulleita lähes kaikkialle.

Liikumisvabadus (suom. liikku-misen vapaus) -verkkosivulle on koottu tietoa liikuntarajoitteisil-le ja pyörätuolia käyttäville Vi-ron-matkaajille. Sivusto toimii osittain myös suomen kielellä.

Lue lisää:

Lähtisikö teidän perhe talvilomalle Sotkamoon?CP-liitto järjestää Maaseudun Ter-veys- ja Lomahuollon kanssa vuonna 2015 yhteensä viisi tuettua lomaa. Ensimmäinen lomista on suunnat-tu perheille, joissa on CP-, MMC- tai hydrokefaliavammainen lapsi, ja se

järjestetään 22.–27. helmikuuta Sot-kamossa Vuokatin urheiluopistossa. Hakuaika päättyy 26.12.2014.

Tuetuilla lomilla on osittain ohjattua toimintaa, mutta loman voi halutes-saan viettää täysin omatoimisesti.

Lomien hinta on aikuisilta 20€/vrk (sis. täysihoito). Alle 17-vuotiaat lap-set lomailevat ilmaiseksi. Lomal-lelähtijät valitaan sosiaalisin, terve-ydellisin ja taloudellisin perustein.

Lue lisää tuetuista lomista: cp-liitto.fi/lomat_2015.

liikumisvabadus.invainfo.ee

Raija Hauhia (oik.) ja avustaja Ga-lina Kiski näkivät ja kokivat paljon Tallinnan-risteilyllä.


Pirkanmaan kuntakierros pyörähti käyntiin Nokialta Teksti: Janne Valkeejärvi • Kirjoittaja on Pirkanmaan CP-yhdistyksen puheenjohtaja.

Pirkanmaan CP-yhdistys päätti jal-kautua toimialueelleen eli järjestää muutaman jäsenillan Pirkanmaan eri kunnissa.

Pyrimme näin herättelemään pit-kin maakuntaa asuvia jäseniämme mukaan toimintaan, eikä uusien jä-senyydestä kiinnostuneiden innos-tuminenkaan kiellettyä olisi. Koska kaikki tapahtumamme järjestetään yleensä Tampereella, aloitimme jal-kautumisen naapurikunnista. Tule-vaisuudessa käsittelyyn voisi kuvitel-la tulevan kaikki kunnat vuorollaan.

Kuntakierros pyörähti käyntiin loka-kuun alussa Nokialta. Laitoimme en-simmäiseen Kuntailtaan kohtalaises-ti paukkuja. Tiedotusväylinä käytös-sämme oli koko kirjo aina somesta ja nettisivuista perinteiseen paperi-kutsuun ja lehti-ilmoitukseen. Kokei-limme myös netti-ilmoittautumista. Saimme eri kanavien kautta kerät-tyä riittävän määrän osallistujia, jo-ten tilaisuus kannatti järjestää.

Illan aluksi yhdistyksemme pu-heenjohtaja Janne Valkeejärvi ker-toi kirjoittamattoman mutta hetkeä

aiemmin puhujien kanssa sovitun ohjelman kulusta sekä päästi paikal-laolijat nauttimaan kahvista ja täyte-tyistä croissanteista.

Virallisemman puheenvuoron pi-ti Nokian kaupungin vammaistyön johtaja Kirsi Lempiäinen-Pellinen. Hän kertoi vammaispalvelulain mu-kaisista palveluista erityisesti Noki-an näkökulmasta. Puheenvuoro oli hyödyllinen: vaikka perusasiat oli-vat monelle varmasti tuttuja, reilun 10 hengen kuulijakuntamme oli so-pivankokoinen uskaltautuakseen ky-symään epäselviä seikkoja.

Happihyppelytauon jälkeen tun-nelma rentoutui, kun ääneen pää-si suurimmalle osalle tuttu oman alueemme aluetyön suunnittelija Jari Turku. Hänellä riitti loppuajak-si kerrottavaa, mutta eihän se hänen

syynsä ole että liitolla on toimintaa josta voisi kertoa vaikka koko illan!

Jari hoitaa aina oman osuuten-sa niin tyylillä, ettei kenenkään tu-le aika pitkäksi. Illan aikana ääneen pääsi myös varapuheenjohtajamme Janna Maula, joka kertoi tarken-tavia yksityiskohtia toiminnastam-me. Tilaisuuden loppu oli siis muka-van rentoa jutustelua tiedon äärellä, jossa olennaiset asia tuli kerrottua puheenaiheiden välillä pomppiessa sinne ja ehkä välillä myös tänne.

Palautetta kysyttäessä kukaan ei ai-nakaan järjestäjien kuullen mollan-nut tapahtumaa. Tästä rohkaistu-neena olemme valmiit jatkamaan Kuntakierrosta ensi vuonna. Pysäh-dyspaikoiksi on suunniteltu Lempää-lää, Ylöjärveä, ja taisi mukana olla vielä Kangasala.

Hanke toi yhteen opiskelijat ja työnantajatCP-lehti kysyi Työharjoittelu – portti työelämään -hankkeen (2012– 2014) Kirsi Tuoviselta ja Eeva Pöyhöseltä tunnelmia hankkeen päättyessä.

Mikä hankkeessa oli parasta? Yllätykset. Messuilla lyhyellä va-

roitusajalla suoraan radiohaastat-teluun päätyminen. Taksimatkalla kuskilta saatu tieto työssäoppimis-mahdollisuudesta. Opiskelijoiden positiiviset yhteydenotot.

Mitä hanke on opettanut? Sosiaalisen median käyttöä mark-kinoinnin ja viestinnän välinee-

nä. Kohtaamisten tärkeyden – kei-no edistää monia asioita. Ymmär-tämään kokeilemisen merkityksen kehittämistyössä.

Mitä jäi selvittämättä? Työssäoppimispaikkojen välityspal-veluun saatiin mukaan opiskelijoita ja työelämän edustajia eri puolilta

Jari Turku (vas.) piti huolta, ettei aika käynyt pitkäksi Nokian Kuntaillassa. Kuva: Tomi Kivekäs


Vamma voi kääntyä työssä voimavaraksiTyönhaku vaatii sinnikkyyttä ja kär-sivällisyyttä, etenkin jos työnhakija sattuu olemaan liikuntavammainen. Työharjoittelu – portti työelämään -hankkeen loppuseminaarissa syys-kuussa asiasta keskustelleet opiske-lijat olivat asiasta varsin yksimielisiä.

Liisa Uskilla (kuvassa vasemmalla), Annika Kankaanpäällä ja Kalle Ma-jamaalla on äskettäistä kokemusta työnhausta ja siitä, etteivät asiat ai-na suju toivotusti. Kaikki olivat saa-neet apua harjoittelupaikan löytämi-seen CP-liiton hankkeesta.

Opiskelijat kannustivat ennen kaik-kea kärsivällisyyteen työnhaussa.

– Itsekin laiton varmaan jotain tuhat sähköpostia eri työnantajille ennen kuin tärppäsi, Liisa kertoi.

Kalle näki asiassa myös valoisam-man puolen.

– Sinnikkyys tekee vaikutuksen yrit-täjiin. Väsytystaktiikka toimii heihin.

Annika puolestaan muistutti suhtei-den ja verkostojen hyödyntämisestä.

– Itse pääsin harjoitteluun Tehyyn, jossa äidin pikkuserkku oli jo töissä.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, et-tä vammaisen työnhakijan on oltava itse hyvin perillä erilaisista tukimuo-doista, esimerkiksi palkkatuesta, sil-lä työnantaja ei tietoa omatoimises-ti hae. Panelistit toivoivat, että myös TE-toimistoissa oltaisiin paremmin perillä vammaisten ihmisten työn-hakuun liittyvistä asioista.

Liisa, Annika ja Kalle arvioivat, et-tei liikkumisen apuvälinettä kanna-ta mainita heti työtä hakiessa. Asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi työ-haastatteluun mennessä ja kysyä, onko työpaikalla portaita.

– Tietoa [apuvälineen käytöstä] ei kuitenkaan voi pantata, kun se käy kuitenkin ilmi työpaikalle mennessä, Kalle pohti.

Työelämässä kohdatuista ennakko-luuloista huolimatta panelistit olivat sitä mieltä, että liikunnan rajoitukset on mahdollista kääntää voimavarak-si työelämässä.

– Vammaiset ihmiset ovat todennä-köisesti joutuneet näkemään enem-män vaivaa kuin muut päästäkseen työelämään, minkä takia he ovat usein sitoutuneempia työhönsä, Kal-le sanoi.

Hankkeen loppuvaiheen tiedotus-kampanjassa postitimme Tutustu, tutki ja tartu -esitettä ja saate-kirjettä eri puolille Suomea, Kirsi (vas.) ja Eeva kertovat. Kuva: Anne Heiskanen

» Työharjottelu – portti työelämään -hankkeen

verkkosivut työssäoppimispaikat.fi

toimivat vuoden 2017 loppuun saakka mutta

sivuja ei enää päivitetä.

Suomea mutta pääpaino asiakkuuksissa oli Etelä-Suomessa. Valtakunnallisesti kattavan verkos-ton luominen olisi vaatinut ajalli-sesti pidemmän projektin.

Muuta sanottavaa? Kiitos, että kohtasimme projektin merkeissä! Onnistuneita työssäop-

pimisjaksoja tuleville ammattilai-sille!


Pajulahdessa käytiin tiukka kisa bocciamestaruuksista

Teksti: Jari Turku Kirjoittaja on CP-liiton aluetyön suunnittelija.

Kuvat: Anu Patrikka ja Minna Teiska

CP-liiton bocciamestaruuskil-pailut pidettiin lokakuussa Pa-julahden urheiluopistossa Nas-tolassa. Mukana oli 13 joukkuet-ta yhdeksästä eri yhdistyksestä. Henkilökohtaisiin kilpailuihin osallistui 40 pelaajaa kymme-nestä eri yhdistyksestä.

Mukana oli vanhoja konkareita mut-ta myös uusia pelaajia. Lauantain henkilökohtaisissa kilpailussa kisat-tiin neljässä luokassa. Eri luokissa käytiin tiukkoja pelejä, etenkin nais-ten finaalissa, jossa Sari Holappa päihitti Tuula Koivulan yhdellä plus-pisteellä.

Onnistuneita heittoja tuuletettiin

kunnolla ja epäonnistuneita manat-tiin yhtä lailla.

Sunnuntain joukkuekilpailuissakin pelit olivat tiukkoja. Viime vuosina joukkuekilpailuissa hyvin pärjänneet Pirkanmaan ja Porin seudun CP-yh-distysten joukkueet kilpailivat taas kärjessä, ja tänä vuonna ykkössijal-le nousi Pirkanmaa.

Timpan tooppi -kiertopalkinto meni Etelä-Kymenlaaksoon. Toopin ojen-si palkinnon lahjoittanut Porin seu-dun CP-yhdistyksen puheenjohtaja Timo Saarinen, joka oli itsekin mu-kana pelaamassa. Tooppi annetaan joka vuosi uudelle ja ennakkoluulot-tomalle joukkueelle. Etelä-Kymen-

laakson CP-yhdistykseltä oli toista kertaa mukana joukkue ja myös uu-sia pelaajia.

Hyvin sujuneiden kisojen järjeste-lyistä vastasivat CP-liitto ja Lahden seudun CP-yhdistys sekä suuri jouk-ko vapaaehtoisia toimitsijoita.

CP-liiton bocciakisoja on pelattu vuodesta 1987 joukkuekilpailuina ja henkilökohtaisia kilpailuja on pelat-tu vuodesta 1994.Naisille tuli oma luokkasa vuonna 1999, kouruluok-kaa on pelattu vuodesta 2012.

Kilpasiskot. Tuula Koivula (vas.) hävisi mestaruuden niukasti Sari Holapalle.

VAU-luokassa 3–4 palkitut miehet Teemu Mäkinen (vas.), Jarkko Kyläniitty, Mika Taimi, Tim Dahlberg, Juuso Nordlund ja Antero Laine.

» Lue myös: Boccia vei pikkukaupungin äijän

Pekingiin, sivu 12.


CP-bocciamestaruudet 2014

VAU-luokat 1–2, naiset ja miehet 1. Riku Kärkkäinen (Pirkanmaan CP-yhdistys) 2. Vesa Koivuniemi (Pirkanmaan CP-yhdistys) 3. Lasse Vakkala (Pohjois-Karjalan CP-yhdistys)

VAU-luokat 3–4, naiset 1. Sari Holappa (Oulun seudun CP-yhdistys) 2. Tuula Koivula (Uudenmaan CP-yhdistys) 3. Maija Tikka (Etelä-Saimaan CP-yhdistys) VAU-luokat 3–4, miehet 1. Jarkko Kyläniitty (Porin seudun CP-yhdistys) 2. Teemu Mäkinen (Pirkanmaan CP-yhdistys) 3. MIka Taimi (Porin seudun CP-yhdistys)

Kouruluokka 1. Jari Rummukainen (Pohjois-Karjalan CP-yhdistys) 2. Tommy Niemi (Pirkanmaan CP-yhdistys) 3. Juho Lehtonen (Kanta-Hämeen CP-yhdistys

Joukkuekilpailu 1. Pirkanmaan CP-yhdistys I 2. Porin seudun CP-yhdistys 3. Pirkanmaan CP-yhdistys II

Timpan Tooppi -kannustuspalkinto Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistys (Pasi Hyytiäinen, Otto Beljinski, Leevi Kosonen ja Kimmo Töytäri)

”Täällä minä olen samanlainen kuin muut”

teksti: Anne-Marie Hannonen ja Petra Peltonen • Kirjoittajat toimivat Ro-kuan vertaistukiviikonlopun ohjaajina.

Me hyvät ry:n ja CP-liiton vertaistu-kiviikonloppu osoitti jälleen, miten tärkeää vertaisten tuki on erityislas-ten perheille. Kokoonnuimme loka-kuussa isolla porukalla Rokuan kyl-pylähotelliin Oulun eteläpuolelle.

HC- ja MMC-vammaisten vertaistu-kiviikonloppu oli täyttynyt osallistu-jista ennätysajassa, ja vertaistukea tultiin hakemaan ja antamaan Es-poosta, Joensuusta ja Rovaniemel-tä saakka. Vertaistuki ei siis katso välimatkaa.

Viikonloppuun osallistui monia en-tuudestaan tuttuja perheitä mutta myös ensikertalaisia. Tuttujen per-heiden jälleennäkemisen riemu, kos-kettavat tarinat ja kuulumiset liikut-

tivat myös meitä tapahtuman järjes-täjiä.

Vertaistukea jaettiin päivällä aikuis-ten kesken pienryhmissä lasten tou-hutessa hoitajien hellässä huomas-sa ja illalla koko porukalla kodalla makkaranpaiston ja mölkkypelin lo-massa.

Palautteen perusteella viikonlopun vertaistuki onnistui lisäämään osal-listujien voimivaroja ja ymmärrys-tä. Erityislapsen vanhemman elämä on välillä todella vaikeaa ja raskasta mutta samalla myös rikasta.

Vertaistukiryhmässä vanhempien ei tarvinnut hävetä tai peitellä tuntei-

ta, joita lukuisat sairaalakäynnit ja muut ongelmat aiheuttavat. Jokai-nen paikallaolija pystyi eläytymään toistensa arkeen.

Lapsetkin saivat kohdata vertai-siaan, eikä kiusaamisesta ollut tie-toakaan, toisin kuin ehkä omassa koulu- tai päiväkotimaailmassa. Eräs lapsista kommentoi osuvasti: ”Tääl-lä minä olen ihan samanlainen kuin kaikki muutkin.”

Niinpä niin, vertaistuki on paras tu-ki myös lapsen minäkuvalle. Erilai-suuden hyväksyminen on jatkuva, elinikäinen projekti, joka aloitetaan jo lapsena.

Toivomme, että jokainen osallistuja nappasi viikonlopusta omaan mat-kalaukkuunsa edes pienen hippu-sen toivoa ja hitusen voimia jatkaa tällä yhteisellä matkalla MMC:n ja HC:n kanssa. Toivottavasti tapaam-me samoissa merkeissä myös ensi vuonna!

” Jokainen paikallaolija

pystyi eläytymään toistensa arkeen.”


Yhdistysaktiivi tunnettiin myös Sataman Sannina

Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen pe-rustajajäsen ja pitkäaikainen pu-heenjohtaja Raija Hämäläinen o.s. Hämäläinen (21.12. 1938–6.8.2014)

kuoli vakavan sairauden murta-mana Lappeenrannassa 75-vuo-tiaana.

Raija Hämäläinen vietti lapsuu-tensa ja kävi koulunsa Lappeen-rannassa. Hän avioitui kauppias Martti Hämäläisen kanssa, ja heil-le syntyi kolme lasta ja myöhem-min kaksi lastenlasta. Perheen keskimmäisen lapsen vaikeavam-maisuus vei Raijan mukaan vam-maistoimintaan 1960-70-luvuilla. Hän hoiti kotona vammaista ty-tärtään 40 vuotta.

Lasten kasvaessa Hämäläinen aloitti kahvila-kioskin pitämi-

sen Lappeenrannan satamatoril-la 1980-luvulla. Hämäläinen opit-tiin tuntemaan Sataman Sannina, jonka iloinen ja välitön olemus an-toi oman lisänsä koko satamatorin toimintaan. Hämäläisen väistyes-sä eläkkeelle Satama Sannin toi-mintaa on jatkanut tytär Sanna.

Vammaistyö ja Sataman Sannina oleminen oli vain osa Hämäläisen elämää. Erityisesti perhe, lapsen-lapset sekä ystävät olivat Hämä-läiselle hyvin tärkeitä. Kiinostus elämän moniin osa-alueisiin, ava-rakatseisuus, sydämellisyys teki-vät Hämäläisestä monille ystävän ja rakkaan.

CP-liitto toivottaahyvää joulua ja

onnellista uutta vuotta eri tavoin kommunikoiville ystävilleen!

In memoriam

paikallisyhdistykset

Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistys Tuula Kosonen (pj.) p. 050 545 1534 [email protected] Arja Pakarinen (siht.) p. 040 735 7654 [email protected]

Etelä-Saimaan CP-yhdistys Lea Härkönen (pj.) p. 045 2087605 [email protected] Päivi Mielikäinen (siht.) p. 040 741 2450 [email protected] Etelä-Savon CP-yhdistys Virpi Siiskonen (pj.) [email protected] Jouko Kammonen (siht.) p. 050 386 6987 [email protected]

Kainuun CP-yhdistys Merja Mulari (pj.) p. 040 820 0974 [email protected] Mika Nieminen (siht.)p. 040 560 5481 [email protected]

Kanta-Hämeen CP-yhdistys Matti Larinaho (pj.) p. 040 777 6811 [email protected] Juho Lehtonen (siht.) p. 040 160 3391 [email protected]

Keski-Suomen CP-yhdistys Veijo Paananen (pj.) p.050 5469178 [email protected] Juha Soikkeli (siht.) p. 0400 545 549 [email protected]

Kouvolan seudun CP-yhdistys Tuula Häsä (pj.) p. 0400 924 283 [email protected] Saija Talvala (siht.) p. 045 127 8476 [email protected]

Lahden seudun CP-yhdistys Sakari Solasaari (pj.) p. (03) 783 2955 [email protected]

Lapin CP-yhdistys Susanna Holmisto (pj.) p. 0400 698 552Jaakko Runtti (siht.) p. 040 718 7764 [email protected]

Meri-Lapin CP-yhdistys Pirjo Ala (pj.) p. 045 127 1622 [email protected] Teija Karisaari (siht.) p. 050 501 771 [email protected]

Oulun seudun [email protected] Antero Jurvanen (pj.)p. 040 486 4656 [email protected] Sari Holappa (siht.) p. 040 590 [email protected]

Pirkanmaan CP-yhdistys [email protected] Janne Valkeejärvi (pj.) p. 040 867 5935Paula Ahti (siht.) p. 0400 631 077

Pohjois-Karjalan CP-yhdistysJari Rummukainen (pj.) p. 050 347 [email protected] Tanninen (siht.) p. 0500 176 303 [email protected]

Pohjois-Savon CP-yhdistysArja Heiskanen (pj.) p. 040 544 1917 [email protected] Pulliainen (siht.) p. 040 517 8879 [email protected]

Porin seudun CP-yhdistys Timo Saarinen (pj.) p. 040 564 0551 [email protected] Ulla Pelkkikangas (siht.) p. 040 552 [email protected]

Rauman seudun CP-yhdistysMaria Alajääski (pj.)p. 040 5330137 [email protected] Lauri Ellilä (siht.) p. 050 516 1025 [email protected]

Seinäjoen seudun CP-yhdistys Roope Järvinen (pj.) p. 050 326 3665 [email protected] Järvinen (siht.) p. 0505348 [email protected]

Turun CP-yhdistys – Åbo CP-fö[email protected] Raisa Herpiö (pj.) p. 050 557 6445 [email protected] Lamminen (jäsenvastaava)p. 040 865 5675 [email protected]

Uudenmaan CP-yhdistys –Nylands CP-förening [email protected] Sampo Keskikallio (pj.) p. 046 6808167 [email protected] Gun Ainamo (tj.) p. (09) 466 033

Vaasan seudun CP-yhdistys – Vasanejdens CP-förening Mirva Pahkakangas (pj.) p. 050 593 9032 [email protected] Anna-Carin Martin (siht.) [email protected]

Suomen CP-liitto ry:n hallitus 2014Jaakko Paatero (pj.)[email protected] Jurvanen (1. vpj.) [email protected] Ahti (2. vpj.) [email protected]

Varsinaiset jäsenetPirkko EckPoulsen-VesterinenSusanna HolmistoMarita KoivunenJari RummukainenTuula KoivulaVirpi Siiskonen

varajäsenetJari HautamäkiRaisa HerpiöAntti-Pekka PoutiainenVilja PitkänenEeva-Kaarina JärvinenOlavi Härkönen

Suomen CP-liitto ry on 20 paikallisyhdistyksen kattojärjestö. Yhdistykset tarjoavat tukea ja järjestävät toimintaa lähellä jäseniään. Lisätietoa saat suoraan yhdistyksistä ja CP-liitton verkkosivuilta osoitteesta cp-liitto.fi/jasen-yhdistykset.

Ihminen edellä

www.cp-liitto.fi

Kuva

t: N

ina

Dod

d | 3

D v

isua

lisoi

nti: T

uija

Sor

sa

juliste A4.indd 1 1.12.2014 10.54

cp-lehti 5/2015

Documents