1/2010

CP-LEHTI

2/2010

CP-LEHTI

Tässä numerossa:Muhkea liikunnanlukupaketti s. 18–41

CP1002_kansi 1 19.4.2010, 12:071

2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2010:2

CP-LEHTICP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti

44. vuosikertaPäätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö

Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Jurvanen,Tomi Kaasinen, Minna Teiska, Sini Pälikkö

Kansi Susanna Tero/MalikeTilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, 09-5407 5411

Julkaisija Suomen CP-liitto ryIlmoitukset Bogatus Oy, PL 35, 00701 Helsinki, p. 09-350 8740

Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikais-tilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN-0355-7545Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2010

SUOMEN CP-LIITTO ryMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinkipuh. 09-540 7540, fax 09-5407 5460keskus avoinna klo 9.00–16.00www.cp-liitto.fi, toimisto@cp-liitto.fietunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p. 09-5407 5410, 040 701 4881Järjestöpäällikkö Minna Teiska p. 09-5407 5413, 040 505 8329Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p. 09-5407 5480, 040 757 8223Kuntoutusvastaava Elina Perttula p. 09-5407 5430, 040 765 9497Kurssisihteeri Anne Heiskanen p. 09-5407 5488, 044 0592 600Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p. 09-5407 5475, 044 090 0353Muuttuvat tulkkipalvelut,Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p. 09-5407 5474, 040 501 8212Liikuntasuunnittelija Sari Turunen p. 09-5407 5472, 044 353 3404Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p. 09-5407 5444MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonenp. 09-5407 5414, 040 754 0914Tiedottaja Sini Pälikkö p. 09-5407 5412Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p. 09-5407 5420, 044 059 2633Taloussihteeri Pirjo Sweins p. 09-5407 5417Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p. 09-5407 5411Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p. 09-5407 5432Aluesihteerit:Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu 14–18 A, 20520 Turkup. 02-241 0170, 040-545 7144Minna Kaltio, Isokatu 47, 90100 Oulu p. 0400-921 574Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, 70100 Kuopiop.017-281 1516, 040-575 3022Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, 33540 Tamperep. 03-261 6065, 0400-884 372Palveluasunnot:Helsinki /LaajasaloVastaava ohjaaja Matleena Laurila, Muurahaisenpolku 6 B, 00840 Helsinkip. 09-692 4627, 044 059 2637 (vastaava ohjaaja), 040 828 2757 (talo)Turku/HalinenVastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, 20540 Turkup. 02-237 8347, 040-581 8898Liiku, opi, osallistuProjektipäällikkö Jarno Purtsi LIKES-TutkimuskeskusViitaniementie 15, 40720 Jyväskylä, puh 044 353 3405, jarno.purtsi@likes.fi

Tässä numerossa:3

CP-lehden ilmestymisaikataulu 2010Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä

3. 07.05.2010 01.06.20104. 21.06.2010 14.07.20105. 25.08.2010 16.09.20106. 04.10.2010 26.10.20107. 23.11.2010 16.12.2010

4

56

14

22

21

19

18

1615

24

26

28

31

33

PääkirjoitusTomi Kaasinen

Professori Simo Vehmas raviste-lee ajatuksia vammaisuudestaUlla von Hertzen

Vammaistutkimuksen päivät

VÄITÖSTUTKIMUSTuula Pulli

VÄITÖSTUTKIMUSKristine From

Yhdistystoiminta on vertaistukea –haastattelussa Virpi SiiskonenSini Pälikkö

Ajankohtaista vammaispolitiikassaIlona Toljamo

AJASSA -palsta

KirjaesittelySanni Purhonen

KANNANOTTO:Suomen CP-liitto ry

LIIKUNTATEEMALiiku, opi, osallistu tutkimus-projektissa tapahtunuttaJarno Purtsi & Pia-Maria Hemmola

Liikunta tukee nuorten mielen-terveyttäMarkku Kantomaa

Hei, nyt mä pystyn tanssimaanPaula Ahti

LiikuntaholismiSaija TalvalaLiikuntavastaavan kokemuksiaRoope Järvinen

Vammais-ja kansanterveysjärjes-töt merkittäviä liikunnan toimijoinaKari Koivumäki

Erilainen oppija liikunnassaMatti Pietilä & Pirjo Koivula

ERIKU-projektiToni Piispanen

Lasten ja nuorten liikuntaleiriKatja Vaitiala & Laura Niskanen

KOLUMNI:Olympialaiset ja ParalympialaisetTomi Hotanen

Suomen Paralympiakomitean tietähtiin

Liikuntatoimikunta esittäytyy

Solia esittäytyy

Yhdistykset tärkeitä liikunnantoimijoitaAnne Taulu & Heidi Hölsömäki

Malike esittäytyyMMC HC

Vertaistukea RokuallaPetra Peltonen

12

17

34

35

8

3739

40

42

CP1002_kansi 2 16.4.2010, 18:552

CP-LEHTI 2010:2 PÄÄKIRJOITUS 3

LIIKUTTAVA JÄRJESTÖLiikunta eri muodoissaan on suositeltavaa meillekaikille. Liikunnalla on havaittu olevan kiistattasuotuisia vaikutuksia sekä fyysiseen että henki-seen hyvinvointiimme. Lisääntyneen kunnon japaremman terveyden lisäksi liikunnan kautta onmahdollista laajentaa sosiaalisen kanssakäymisenpiiriä.

Suomen CP-liiton liikuntatoimintaa on määrätie-toisesti kehitetty kahden viimeisen vuosikymme-nen kuluessa, ja liitto on saanut valtakunnallisenerityisliikuntajärjestön statuksen vuonna 2004.Vuosien kuluessa on CP-liittoon kertynyt huomat-tava määrä kokemusta ja tietoa CP-, MMC- ja HC-vammaisten liikunnan erityispiirteistä. Tätä tie-toa liitto on jakanut sekä jäsenillemme että laa-jemminkin sidosryhmillemme. Liitto toimii lisäk-si erilaisissa soveltavan liikunnan yhteistyöverkos-toissa edistämässä soveltavan liikunnan toimin-taedellytysten luomista maahamme.

Liikuntavamma ja liikunta eivät enää nykyään oletoisiaan poissulkevia ihmisten ajattelussa. Tosi-asia onkin, että soveltaen ja sopivin apuvälineinlähes kaikki liikuntamuodot sopivat myös vam-maisille henkilöille. CP-liiton paikallisyhdistyk-sille toteutetussa liikuntatoiminnan kartoitukses-sa ilmeni yhdistyksissä järjestettävien liikunta-muotojen moninaisuus. Perinteisten lajien kutenboccian rinnalle yhdistysten liikuntatoimintaan ontullut esimerkiksi tanssia, kelkkalätkää, sählyä jakeilailua.

Suurin osa ihmisistä harrastaa liikuntaa liikku-misen ilon, mukavan yhdessäolon ja liikunnanpositiivisten terveysvaikutusten vuoksi. Joille-kin liikunnasta tulee niin tärkeä osa elämää, ettähe haluavat panostaa siihen enemmän ja täh-täävät menestymiseen kilpaurheilussa. Myösvammaisurheilun puolella tarvitaan rakenteita,joiden kautta lahjakkaat urheilijat voivat halu-tessaan kilpailla myös kansainvälisillä areenoil-la. Kilpaurheilun menestystarinat ja menesty-neet urheilijat toimivat hyvinä kannustiminalapsille ja nuorille aloittaa liikuntaharrastus.

Vammais- ja kansanterveysjärjestöjen piirissäon pystytty ohjaamaan huomattava määrä uu-sia aktiiviharrastajia erilaisen liikuntatoiminnanpiiriin. Ja tällöin usein puhutaan ihmisistä, joi-ta perinteiset liikuntajärjestöt eivät ole tavoit-taneet. Yksilöllisen elämänlaadun parantumi-sen lisäksi tämä näkyy myös suomalaisessakansanterveydessä. Voi vain toivoa, että liikun-talain uudistamisen yhteydessä ei romuteta toi-mivaa rahoitusjärjestelmää, jossa suhteellisenpienellä taloudellisella investoinnilla saadaanpaljon hyötyjä aikaan.

Tämä CP-lehti sisältää paljon asiaa liikunnastaja liikkumisesta. Toivon, että artikkelit omaltaosaltaan herättäisivät mahdollisimman monenlehtemme lukijan kiinnostuksen liikuntaan. Onkuitenkin sanottava varoituksen sana, siihen voijäädä koukkuun.

Valoisaa kevättä.

CP1002_03 16.4.2010, 18:533

4 CP-LEHTI 2010:2TIEDE JA TUTKIMUS

Professori Simo Vehmas tietää, ettälakisääteisten palvelujen saaminenon vammaiselle lähes täyspäiväinentyö.

Professori Simo Vehmas ravistelee

ajatuksia vammaisuudesta- Vammaiset ihmiset eivät toi-vo ihmeparannusta, vaan hetoivovat yhteiskuntaa, jossa eitarvitse toivoa ihmeparantu-mista. Näin kiteytti ajatuksen-sa Jyväskylän yliopiston eri-tyispedagogiikan professoriSimo Vehmas puhuessaan hel-mikuussa Kotkan Kritiikkipäi-vässä täpötäydelle salille. Päi-vän teemana oli Ylhäiset ja al-haiset, ja Vehmaksen aiheenaoli Vammaiset – alhaisista al-haisimmat?

Vammaisuudella on historian-sa. Vehmas kertoi, että Vanhas-sa Testamentissa synti ja ran-gaistus nähtiin syy–seuraus-ketjuksi. Sairautta tai vammaapidettiin seurauksena ihmisenitsensä, hänen vanhempiensatai kansakunnan hallitsijanmoraalisista rikkeistä. Ajanlas-kun alun vaiheilla uskottiin,että paholainen oli saanut val-taa, ja ilkeä henki piti ajaa

pois.Antiikin Kreikassa ja Roo-massa vallitsi syntipukkirituaa-li, jonka mukaan ihmisen poik-keavuus oli symboli jumaltenvihasta. Jumalat leppyivät aina-kin hetkeksi, kun syntipukkikarkotettiin tai tapettiin.

Keskiajalla vammaiset pääsiväthyväntekeväisyyden kohteiksi,kun kristityt näkivät velvolli-suudekseen levittää Jumalanrakkautta maailmaan, ja vam-maisten asema parani.

Teollistuminen muutti 1800-lu-vulla vammaisten aseman. Ai-emmin maaseutuyhteisöissävammaisille lankesivat useinnaisten työt, ja he olivat luon-nollinen osa yhteisöä. Teollis-tumisen ja kapitalistisen talous-järjestelmän myötä työstä tulivahvasti kontrolloitua, ja sosi-aalinen asema määräytyi senmukaan. Muutto kaupunkiinmerkitsi kodin ja työpaikan

erottamista. Piti tuli olla täs-mällinen, ahkera ja näppärä,jotta selvisi liukuhihnatyössä.

- Normaalimiehen ruumiistatuli normi. Vammaiset nähtiinyhteiskunnallisena ongelmanaja taloudellisena ja emotionaa-lisena taakkana. Perheillä eiolut varaa jäädä hoitamaan ko-tiin vammaisia lapsia, ja heitäalettiin sijoittaa laitoksiin, SimoVehmas kertoi.

Lääketiede kehittyi 1800-luvul-la ja korvasi uskonnon. Vuosi-sadan lopulla medikalisaatio elilääketieteellistyminen johti sii-hen, että alkoholistit, homot,rikolliset ja vammaiset leimat-tiin sairaiksi, joita piti hoitaa.

- On aina ollut tietty ammatti-kunta, joka tietää kaiken vam-maisuudesta. Ennen se oli pa-pisto ja sittemmin lääkärit, jaasiakkaat ovat olleet passiivisiahyväntahtoisen avun kohteita,Vehmas totesi.

1900-luvun ensi vuosikymme-nillä haluttiin rotuhygienian ni-missä estää muiden muassavammaisten ihmisten suvun jat-kaminen. Avioliitot kiellettiin,heitä eristettiin, ja 1930-luvunpuolivälistä 1960-luvun lop-puun asti steriloitiin Suomessatuhansia vammaisia ihmisiä.

- Nykyään suvaitsevaisuus jatasa-arvo ovat suuria sanoja,Simo Vehmas korosti. Vammai-set itse kuitenkin näkevät, ettäparemminkin asiat voisivat tänäpäivänä olla.

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:174

5CP-LEHTI 2010:2

:

TIEDE JA TUTKIMUS

- Sanotaan, että erityiskouluis-sa on laadukasta opetusta, mut-ta ei niistä johtaville paikoillepäästä. Rakennetussa ympäris-tössä on edelleen paljon estei-tä, ja vammaisten työttömyys-aste on hyvin korkea.- Sikiö-seulontojen taustalla on pyrki-mys estää vammaisten ihmistensyntyminen. Kun sikiöllä tode-taan Downin syndrooma, mel-kein 90 prosenttia äideistä kes-keyttää raskauden. Onko äitientässä tilanteessa saama neuvon-ta todella neutraalia?

- Vammaisena eläminen Suo-messa on täyspäiväinen työ, sil-lä lakisääteisten palvelujen saa-minen monelta luukulta on suu-ren työn takana, Simo Vehmastotesi.

Kritiikkipäivän tässä vaiheessayleisön joukosta nousi monikertomaan oman tarinansa sii-tä, miten niin sanottu tervekäänihminen ei välttämättä kykeni-si vammaisten palveluviidakos-sa selviytymään.

Ulla-Maija von HertzenKirjottaja on kotkalainen va-paatoimittaja************************

Vammaistutkimuksen päivätTurussa 10.-11.6.2010

Turussa järjestettävien yhteiskunta-tieteellisten vammaistutkimustenpäivien tarkoitus on koota alan tut-kijat ja järjestötoimijat yhteen kes-kustelemaan mitä kukin voi tehdävammaistutkimuksen hyväksi. Ta-voitteena on vakiinnuttaa vammais-tutkimuksen asema suomalaisessatiedekentässä. Nykyisellään tutki-mus on yksittäisten tutkijoiden jasatunnaisen projektirahoituksen va-rassa. Tilannetta voidaan kuitenkinmuuttaa, mistä esimerkkinä monis-sa maissa (esim. Irlanti, Iso-Britan-nia, Hollanti ) olevat alan oppituolitja vakiintunut tieteellinen asema.

Pohjoismaissa vammaistutkimuk-sen edistäjänä jo vuodesta 1997 ontoiminut NNDR (Nordic Networkon Disability Research) ja sen lehtiSJDR (Scandinavian Journal ofDisability Research). Suomessa alantoimijana ovat olleet muun muassaVammaistutkimuksen tukisäätiö jasen piirissä toiminut verkosto sekävuodesta 2006 lähtien Vammaistut-kimuksen Seura ry (VATU).

Tavoitteena on luoda vammaistut-kimuspäivistä jatkuva perinne, jokavahvistaa alan tutkimusta ja tuo sil-le näkyvyyttä. Vammaistutkimus-ta tarvitaan ja sen julkisen uskotta-vuuden (legitimiteetin) paras tae onmahdollisimman korkea taso. Yk-sittäisten järjestöjen ja tutkijoidentutkimukset jäävät liian helpostivaille huomiota ja käytännön seu-rauksia. Vammaisten aseman ja elä-mänlaadun parantaminen vaatii tu-ekseen jatkuvaa korkeatasoista tut-kimusta. Eräs tutkimuksen tavoit-teista on hyvinvointipuutteidenosoittaminen ja niiden näkyväksi te-keminen. Vain näin uudistuksille

voidaan saada kestävä pohja. Vam-maistutkimuksen tarve korostuuentisestään nykyisessä tilanteessa,jossa hyvinvointierot eli eriarvoi-suus ovat kasvaneet. Oikeudenmu-kaisuus ja tasa-arvo ovat kestävänyhteiskuntapolitiikan perusta, jotavammaistutkimus osaltaan raken-taa.

Tässä tarkoituksessa kutsummealan tutkijoita ja kentän väkeä Tur-kuun esittelemään tutkimuksiaan,ideoitaan ja kokemuksiaan ja näinosallistumaan vammaistutkimuk-sen edistämiseen Suomessa.

Tarkoituksena on koota yhteenvammaistutkijat yhteiskuntatieteen(esim. sosiologi-päivien Yhteiskun-tatieteellinen vammaistutkimus-ryhmä), erityispedagogiikan ja kas-vatustieteen (esim. erityispedago-giikan jatko-opiskelijat), historian(esim. aiemmin vammaishistorianseurassa toimineet), alan järjestö-jen toimijat (esim. Kynnyksen KesäAkatemia) ja kaikki muut asiastakiinnostuneet. Ohjelmassa on tar-jolla korkeatasoisia kansainvälisiäja kotimaista alustuksia vammais-tutkimuksen eri alueilta, sekä omatseminaariryhmänsä tutkijoille jajärjestöväelle.

Seminaarissa on yleisavustajaaikataulutettujen ohjelmien ai-kana. Yleistulkkausta ei järjes-tetä.

Lisätietoa www.vammaistutkimus.fi

Professori Simo Vehmas kirjoit-ti talojen esteettömyydestä He-lisingin Sanomien Puheenaihe-palstalla 4.3.2010 otsikolla: “On moukkamaista osoittaavammaiselle takaovea.”

Mielipidekirjoituksessaan Veh-mas totesi, että “esteetön raken-nuttu ei ole jonkin yksittäisenvähemmistön mielivaltainenpäähänpinttymä, vaan perusoi-keus.”

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:175

6 CP-LEHTI 2010:2

“Totta ja unta -draama puhe- jakehitysvammaisten ihmisten

yhteisöllisenä kuntoutuksena jakokemuksena”

Tuula Pulli

TIEDE JA TUTKIMUS

KM Tuula Pullin erityispedagogii-kan väitöskirjan ”Totta ja unta –draama puhe- ja kehitysvammaistenihmisten yhteisöllisenä kuntoutukse-na ja kokemuksena” tarkastettiin27.3.2010 Jyväskylän yliopistossa.

Tuula Pulli tarkastelee väitöskirjas-saan uutta kuntoutuksellista draa-matyyppiä, jossa puhe- ja kehitys-vammaiset ihmiset osallistuvat yh-dessä lähityöntekijöidensä kanssayhteisölliseen draamaan.

Hän selvitti tutkimuksessaan, mil-laisia kulttuurisia ja henkisen kas-vun voimia sisältyy yhteisölliseendraamaan, joka ottaa huomioon ha-vaitsemisen, ymmärryksen ja vies-tinnän sekä vuorovaikutuksen mit-tavatkin haasteet.

Tällaista yhteisöllisen kuntoutuksentoimintamalliin perustuvaa draama-toimintaa ei ole aiemmin tutkittu.Draamatyypin keskeinen tavoite onkehittää vaikeasti kehitysvammais-ten ihmisten ryhmätaitoja sekä tar-jota iloa ja oppia asiakkaidensa pa-rina oleville lähityöntekijöille. Pul-li tarkasteli draamatyypin teoreet-tista perustaa ja testasi siitä raken-tamaansa mallia käytännössä.

Pulli tarkasteli tutkimuksessaanneljän eri draamaryhmän yhteen-sä kahtatoista reilun tunnin mit-taista draamatuokiota. Vammai-sista osallistujista osa oli autisti-sia ja osa aistivammaisia eikäkukaan heistä voinut keskustella

puhuen, viittoen tai kuvamer-kein. Draamatuokion tarinoidenjuoni ja vertauskuvallisuus olivatlähityöntekijöitä varten: kehitys-vammaisten osallistujien odotet-tiin reagoivan toiminnallisiin epi-sodeihin. Tarinan maailmat teh-tiin olohuoneisiin yhdessä kan-kaiden, musiikin, ilmavirran,tuoksujen ja esineiden avulla.

Draamatuokioissa jokaisella olimahdollisuus vuorollaan kootatoisten huomio ja olla roolissa yk-sin tai parin kanssa. Kaksi draama-ohjaajaa huolehti jännitteen vaih-telusta ja tarjosi mahdollisuudenottaa rooleja. Tärkeintä tuokioissaei ollut jokaisen aktiivinen toimin-ta, vaan se, että toimittiin yhdessäpulmien ratkaisemiseksi.

Tutkimuksen vammaispoliittinenulottuvuus liittyy kehitysvamma-palvelun ajankohtaiseen rakenne-muutokseen. Kun kehitysvamma-huollon laitoshoito siirtyy kuluval-la vuosikymmenellä peruskuntiin,asumisyksiköiden kuntouttava arkikaipaa luovaa yhteisöllistä työotet-ta. Tutkimuksen draamatyyppiä tar-kasteltiin yhteisöllisenä kuntoutuk-sena, jota toteuttavat lähityötekijätdraamaohjaajan avulla. Draamaosoittautui ryhmäkodeissa ja toi-mintakeskuksissa halutuksi ja hyö-dylliseksi. Draamatoiminta kokosimyös niiden huomion, joita pelk-kä kielellinen viesti ei tavoita. Osal-lisuus ja ymmärrys kasvoi koke-malla ja tekemällä yhdessä.

Tutkimuksen kulttuurinen ulot-tuvuus korostaa taiteen saavu-tettavuutta. Esimerkiksi kansa-kunnan tarinat tarjoavat aihei-ta, joita voidaan viedä vaikea-vammaisten ihmisten luokse ri-kastuttamaan heidän yhteisön-sä elämää ja kertomaan jotakinjokaisen tarinasta. Yhteinenaistivoimainen ja kehollinendraamatyöskentely tuo esiinperuskokemuksia, jotka ovatriippumattomia puheen ja ym-märryksen rajoitteista.

- Draamassa jokainen voi löy-tää itsestään ihmisen, joka ih-mettelee maailmaa ja etsii tie-toa siitä kehonsa kautta, TuulaPulli sanoo.

Tutkimus oli Avain-säätiön toimin-taa, johon säätiö sai Raha-auto-maattiyhdistyksen kolmevuotisenhankeavustuksen. Yhteistyökump-paneina olivat Pääjärven kuntayh-tymä ja Jyväskylän kaupunki.

Teos on julkaistu sarjassa Jy-väskylä Studies in Education,Psychology and Social Rese-arch numerona 385, 281 s., Jy-väskylä 2010, ISSN 0075-4625,ISBN 978-951-39-3825-3. Sitäsaa yliopiston kirjaston julkai-suyksiköstä, puh. (014) 2603487, myynti@library.jyu.fi.

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:176

7CP-LEHTI 2010:2 AJANKOHTAISTA

Arkkiatri Arvo YlpönmuistomerkkiHelsingin Vallilaan

Arkkiatri Arvo Ylpön muisto-merkki, kuvanveistäjä JukkaTuomisen Hopeinen puu, pal-jastettiin 26.2.2010 HelsinginVallilassa.

Muistomerkin paljasti arkkiat-ri Ylpön puoliso, lastenlääkäriLea Ylppö Hopeinen puu si-jaitsee Lääkäritalon yhteydes-sä Mäkelänkadulla.

Vuonna 1992 kuollut arkkiatriYlppö kehitti monin tavoin las-ten terveydenhuoltoa, ja häntäpidetään suomalaisen neuvola-toiminnan isänä.

ELÄKKEELLE

Sosiaalineuvos Aimo Ström-berg jää eläkkeelle kansainvä-lisen CP-liiton pääsihteerin toi-mesta 1.heinäkuuta 2010.

Aimo Strömberg sijaistaa15.3.2010-30.4.2011 Sosiaali-jaterveysjärjestöjen yhteistyötyö-yhdistys YTY ry:n pääsihteeriEeva Kuuskoskea, joka kutsut-tiin sosiaali- ja terveysministeriLiisa Hyssälän valtiosihteerikuluvan vaalikauden loppuun.

*******

UUDET TUULET

Työni CP-liitossa päättyi, kun saimme yllättävän RAY:n päätök-sen viime vuoden lopulla. Sain uuden työpaikan Valvirasta jaaloitin uudessa työssäni maaliskuun 22. päivä.

Olen hyvin haikein mielin jättämässä teidät kaikki, toivottavasti vielätavataan! Lämmin kiitos myös upeille työkavereille kaikesta!

Minna Miettinen ********Juhani Laurinkari Euroopan tieteiden ja akatemian

jäseneksiItä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Juhani Lau-rinkari on kutsuttu kuudentena suomalaisena Euroopan tieteidenja taiteiden akatemian (European Acaademy of Sciences and Arts)jäseneksi maaliskuun alussa. Laurinkari kutsuttiin yhteiskuntatie-teiden, oikeustieteiden ja talouden luokan jäseneksi.

Euroopan tieteiden ja taiteiden akatemian tavoitteena on keskus-tella ajankohtaisista teemoista yli tieteiden ja kansallisten rajojen.Akatemiaan kuuluu 1200 eri tieteentekijää , filosofia ja taiteilijaa.Jäsenten joukossa on 28 nobelistia

Akatemiassa on viisi suomalaista jäsentä, sen jälkeen kun tieteenakateemikko,professori, geenitutkija Leena Peltonen-Palotie kuoli11.3.2010.

Suomen CP-liitto ryjulistaa haettavaksi

Suomen CP-liiton stipendirahastosta yhteensä 2000 euroa jaettavaksi rahaston sääntöjen mukaiseentoimintaan. Rahastosta voi hakea apurahaa mm. CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten henkilöidenopiskeluun.

Suomen CP-liitto ry:n hallitukselle osoitettu vapaamuotoinen apurahahakemus yksityiskohtaisine apurahankäyttösuunnitelmineen, tulee toimittaa 30.4.2010 mennessä osoitteellaSuomen CP-liitto ry,Malmin kauppatie 26, 00700 HelsinkiKuoreen merkintä “Stipendihakemus”

Hakemuksessa on käytävä ilmi hakijan täydelliset henkilötiedot ja pankkiyhteys.Lisätietoja: toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p. 040 701 4881, tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:177

8 CP-LEHTI 2010:2TIEDE JA TUTKIMUS

“Että sais olla lapsenatoisten lasten joukossa”

Lapsen toiminnallisen osallistumi-sen onnistuminen on monen teki-jän summa

KM Kristine Fromin erityispeda-gogiikan väitöskirjan *Että sais ollalapsena toisten lasten joukossa* -Substantiivinen teoria erityistä tukeatarvitsevan lapsen toiminnallisestaosallistumisesta toimintaympäris-töissään tarkastettiin 9.1.2010 Jyväs-kylän yliopistossa

- Lapsen varhaisvuosien aktiivistatoimintaa ja osallistumista pidetäänitsestään selvyytenä. Erityistä tukeatarvitsevan lapsen toiminnallinenosallistuminen on kuitenkin monentekijän summa tai erotus, toteaaKristine From.

Tutkimuksessa kasvatuksen ja kuntou-tuksen ammattilaiset sekä vanhemmattoimivat yhteistyössä lapsen kasvatus-ta ja kuntoutusta suunnitellen, toteut-taen ja arvioiden. Yhteistyössä käytet-tiin apuvälineenä yksilöllistä oppi-maan ohjaamisen suunnitelmaa VAR-SUa sekä pyrittiin toimintaperustaisenohjauksen periaatteiden toteutumiseenlapsen arjessa.

- Hahmottelen tutkimuksessani eri-laisia lapsen toimijan ja osallistujankuvia. Kuvien pohjalta olen muo-dostanut toiminnallisen osallistumi-sen teoreettisen mallin, jonka eri ta-soilla yhdistyvät useat lapsen toi-mintaa ja osallistumista mahdollis-tavat ja edistävät tekijät.

Tulosten perusteella erityistä tukeatarvitsevan lapsen toiminta ja osal-listuminen liittyvät kiinteästi toimin-taympäristöön ja sen ominaisuuk-siin, jotka osaltaan mahdollistavat tai

rajoittavat lapsen toiminnallista osal-listumista. Fromin kuvaamassa mal-lissa lapsen toiminnalliselle osallistu-miselle on oleellista hänelle itselleenmerkityksellisen vuorovaikutuksentoteutuminen arjen keskeisissä toi-minnoissa.

Fromin tutkimuksessa yksi tällainenvuorovaikutustilanne oli aamupiiri,jossa lasten keskinäisellä vuorottelullaoli merkittävä rooli. Toinen keskeinentoiminta oli leikki, jonka merkityskasvatuksen ja kuntoutuksen ammat-tilaisille ja vanhemmille kuitenkinvaihtelee.Leikissäon mahdollisuusrikkaaseen ydinvuorovaikutukseenlasten kesken.Leikillävoi kuitenkinolla myös välinearvo, jolloin leikinsisällöt ja vuorovaikutus voivat jäädäsivuosaan. Leikki voi myös rajoittuaympäristössä tuotetun *aikapulan*vuoksi. Tutkimuksessaan From ha-vaitsi, että kasvatuksen ja kuntoutuk-sen ammattilaisten yhteistyön paino-pisteen suuntautuessa lapsen toimin-taympäristön suunnitteluun, voi las-ten keskinäisen vuorovaikutuksenhuomiointi jäädä sivuosaan. Ammat-tilaiset ja vanhemmat kuitenkin ky-kenivät yhteistyön kehittyessä muut-tamaan toimintatapojaan huomates-saan jonkin toiminnan olevan lapsel-le merkityksellistä. Samalla kasvatuk-sen ja kuntoutuksen ammattilaisten-kin ohjaava rooli muuttui yhdessä toi-mijaksi.

- Keskeistä toiminnallisen osallistu-misen onnistumiselle ovatkin kasva-tuksen ja kuntoutuksen ammattilais-ten ja vanhempien yhteistyökäytän-nöt, joilla edistetään lapsilähtöistäosallistumista osana lapsiryhmää.Tutkimuksessa yhteistyötä kuvattiin-kin parhaimmillaan *yhdessä elämi-

seksi*, From kertoo.

Fromin mukaan lapsen aktiivinentoiminnallinen osallistuminen vaatiivuorovaikutustaitoja sekä aikuisiltaettä lapsilta.

- Aikuisilta vaaditaan kykyä havaitalapsille merkityksellisiä tilanteitasekä kykyä ohjata lapsia vuorovai-kutuksessa, joka voi olla kaikille lap-sille haasteellista. Lapset ovat omi-ne taitoineen aloitteellisia osallistu-maan, mutta aikuiset eivät tällaisiatilanteita riittävästi huomioi eivätkäohjaa. Näin moni toiminta- ja osal-listumismahdollisuus jää alkuteki-jöihinsä.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen toi-minnallisen osallistumisen tukemi-sessa yhdistyvät kasvatuksen ja kun-toutuksen käytännöt, jotka edistävätlapsen kokonaisvaltaista kasvua jakehitystä mahdollistaen lapsen ke-hitykselle tärkeän sosiaalisen pää-oman saannin. Varhaisvuosienvuo-rovaikutuksessa saatava sosiaalinenpääoma on merkittävä voimavaralapsen myöhemmälle toiminnalle jaosallistumiselle ja voi estää lapsensyrjäytymisen.- Toiminnalliseenosallistumiseen liittyvien merkitys-ten ja arvojen jakaminen on haasteel-lista. Huomio tulee kiinnittää erityi-sesti lapsen äänen kuulumiseen. Tii-mityötä kehittämällä ammattilaisetja vanhemmat voivat vahvistaa yliasiantuntijarajojen tapahtuvaa oppi-mista.

Yhteistyöllä voidaan myös lisätä kas-vatuksen ja kuntoutuksen laatua ja vai-kuttavuutta sekä kehittää oppivia or-ganisaatioita. Oppivissa organisaatios-sa oppii lapsikin, summaa From

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:178

9CP-LEHTI 2010:2 TYÖ

Workshop: Työelämä kaikille

osallisuus, esteettömyys, saavutettavuus – näkymättömät esteet näkyviksi

Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107, Helsinki

käyntiosoite: Nauvontie 8, neuvotteluhuone Helsinki, 6. krs

20.5.2010 klo 12.30 - 16

Seminaarin tavoitteena on koota tietoa ja keskustella osallisuuden vahvistamisesta työelämässä erityisesti työpaikkojen esteettömyyden, palvelujen saavutettavuu-den, työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen näkökulmista. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin ja päätöksentekoon.

Osallistujat: Kuormittavuuden hallinta työssä -teeman tasa-arvo- ja monimuotoi-suusverkosto, joka käynnistyi vuonna 2008 Työhyvinvointifoorumin seminaarissa. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä ehdottaa esiteltäväksi tietoiskuja, omia hankkeitaan ja aiheeseen liittyvää materiaalia esim. posterin.

Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestäjät: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Työhyvinvointifoorumi, Työterveyslaitos ja Invalidiliitto ry yhteistyössä. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautumiset ja tarjoiluun liittyvät erityishuomiot 10.5. mennessäsirpa.lindroos@stm.fi, puh. (03) 262 72470. Kokonaisosallistujamäärä 35 osallistujaa.

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:179

10 CP-LEHTI 2010:2VERTAISTUKIARPAJAISET

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1710

11CP-LEHTI 2010:2 VERTAISTUKIARPAJAISET

VERTAISTUKIARVALLA VOIT TUKEA

VERTAISTOIMINTAA

Suomen CP-liitto on mukana yhdeksän muun vammais- ja potilasjärjestön kanssa keräämässä varoja järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaan

vertaistukiarvoilla. Vertaistukiarpajaiset toteutetaan Internet-arpajaisina ajalla 1.1.2010 – 30.6.2010. Arpajaisten suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi.

Vertaistuessa keskeistä on tunne siitä, että ei olekaan ongelmansa kanssa yksin. Suomen CP-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa vertaistuki on tärkeässä roolissa ja toimintaa halutaan edelleen kehittää. Vertaistuki auttaa arjessa jaksamista ja antaa lisävoimavaroja.

OHESSA SINULLE VERTAISTUKIARPA

Aktivoimalla arvan tuet CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten vertaistukitoimintaa. Arvan aktivoimien ja arpajaisiin osallistuminen on vapaaehtoista.

Yhden arpanumeron hinta on 3€ ja yhdeltä arpaseteliltä voi kerrallaan aktivoida Internetissä 1-8 arpaa (koko arpasetelin aktivoiminen 8x3€=24€). Arvan aktivoimiseen tarvitset Internet-yhteyden, arpa maksetaan verkkopankissa. Mahdollisen voiton voi tarkistaa heti arvan aktivoinnin ja maksamisen jälkeen.

Arpajaisten päävoittona on Saab 93 -henkilöauto, lisäksi arvotaan mm. Aurinkomatkojen 4000 euron lahjakortteja ja LCD-televisioita. Yhteensä voittoja on yli 117 000 kpl ja niiden arvo on yli miljoona euroa.

Ohjeita arpojen aktivoimiseen Arpojen aktivointi tapahtuu siirtymällä Internetissä sivulle www.kultanetti.fi/vertaistuki/ Valitse Aktivoi arpasi -linkistä alakohta ”minulla on arpaseteli”, jolloin siirryt saamiesi

arpanumeroiden aktivointisivulle. Syötä aktivointisivulla haluamasi määrä arpasetelisi arpanumeroista 1-8 (yksi arpanumero on

arvoltaan 3€). Jos haluat tukea Suomen CP-liiton vertaistukitoimintaa, valitse ”yhdistyksen nimi” -kohdasta

tuen saajaksi Suomen CP-liitto (ellet valitse kohdeliittoa, jaetaan maksamasi summan osalta tuotto kaikkien mukana olevien järjestöjen kesken niiden aikaan saaman myynnin suhteessa). Siirry sen jälkeen maksamaan arpasi käyttämäsi verkkopankin kautta. Kun olet verkkopankissa

hyväksynyt maksusi, pankin ohjelma palauttaa sinut voittojen tarkistusnäytölle. Mikäli arvoissasi on voitto, pyytää ohjelma voiton toimittamiseksi nimen, osoitteen ja puhelinnumeron.

Arpoja myydään Etelä-Suomen lääninhallituksen luvalla OKU 980 A (annettu 28.10.2009).

Arpajaisia koskevat tiedustelut voit tehdä Kultareunaan. Osoite on Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki ja puh. 09-7743 710, sähköposti toimisto@kultareuna.fi.

Lisätietoja saat myös www.cp-liitto.fi/vertaistukiarpa ja Suomen CP-liitosta: Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen puh. 09-54075410, tomi.kaasinen@cp-liitto.fi tai järjestöpäällikkö Minna Teiska puh. 09-54075413, minna.teiska@cp-liitto.fi

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1811

12 CP-LEHTI 2010:2YHDISTYSTOIMINTA

Tämän päivän kuuma sana järjestömaailmassa on vertaistuki. Kysyimme mm. vertaistuen merki-tyksestä 35-vuotiaan Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen puheenjohtaja Virpi Siiskoselta

1. Mitä on mielestäsi vertaistuki – määrittele vertaistuki yleisellä tasolla.2. Mitä vertaistuki voi parhaimmillaan antaa?3. Mitä vertaistuesta voi parhaimmillaan saada?4. Mitä vertaistuki on Etelä-Savon CP-yhdistyksen toiminnassa?5. Miten näet vertaistuen vaikuttavuuden vammaisen ihmisen tai hänen läheistensä arjessa?6. Miten vertaistuki on kehittynyt/ kehittänyt 35-vuotiaan Etelä-Savon CP-yhdistyksen toi-mintaa?7. Miten Etelä-Savon CP-yhdistyksen vaikuttavuustoiminta on parantanut yhdistyksen toi-minta-alueella asuvien CP-vammaisten, MMC- ja HC- vammaisten elämää ja osallistumis-mahdollisuuksia? Kerro mahdollisia esimerkkejä.8. Miksi kannattaa liittyä Etelä-Savon CP-yhdistyksen jäseneksi?9. Etelä-Savon CP-yhdistyksen yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa. Kuinka paljon jaminkälaisissa asioissa teette yhteistyötä? Mitä konkreettista hyötyä yhteistyöstä on tai onollut? Mainitse esimerkkejä.10. Taloustaantuman vaikutus yhdistystoimintaan. Onko meneillään oleva taloustaantumavähentänyt/lisännyt järjestöjen välistä yhteistyötä alueellanne?11. Arvioi omaa panostasi Etelä-Savon CP-yhdistyksen puheenjohtajana. Mitkä ovat olleetsuurimmat toteutuneet, yhteiskunnallisesti merkittävät asiat, jotka olet omalla puheenjohta-jakaudellasi aikaan saanut ja vienyt ihmisten arkeen?12. Vuonna 2015 Etelä-Savon CP-yhdistys on 40-kymppinen. Miten näet, että yhdistystoimin-ta kehittyy ja millainen on vertaistuen asema yhdistyksessä viiden vuoden kuluttua?

Yhdistystoiminta on vertaistukea

1. Vertaistuki on samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien keskenäistäja yhdenvertaista tukea.

2. ja 3. Vertaistuessa annetaan ja saadaan vertaistukea, en näe niitä erillisi-nä prosesseina. Ver taistuellisesti kaikki tässä tapauksessayhdistyksemme jäsenet osallistuvat siihen omalla panoksellaan. Pa-ras palaute on, kun yhdessä toteamme saavuttaneemme esimerkik-si, jonkun meidän kaikkien arkeen vaikuttavan asian tai vaikkapa toi-mintamme on auttanut yksittäistä henkilöä hänen elämässään.

4. Pienen yhdistyksemme pohja on nimenomaan vertaistuellisessa ja va-paa-ehtoisessa toiminnassa, yhdessä pyrimme edistämään tärkeäk-si kokemiamme asioita.

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1812

13CP-LEHTI 2010:2 YHDISTYSTOIMINTA

5. Yhdistystoiminta on tärkeä osa jäsentemme arkea, yhdistyksen kauttapyrimme antamaan heille vaikutuskanavan ja mahdollisuuden konk-reettiseen osallisuuteen. Yhdistys tarjoaa vertaistuellista yhdessä-oloa, koulutusta ja liiton kautta tehokkaat ja laadukkaat aluesihteeripalvelut, ohjaus ja neuvonta työn muodossa. Nämä palvelut ovat nos-taneet monen jäsenen toimintakykyä, taanneet sujuvan ja laaduk-kaan arjen.

7. Yhdistyksellämme on hyvät sidosryhmät ja yhteistyökumppanit pienenäyhdistyksenä emme kykene tarjoamaan, kuin vähän omaa toimin-taa, mutta em. ryhmien kautta jäsenistöllämme on mahdollisuus osal-lisuuteen esim. eri harrasteryhmissä ja alueellisissa toimintaryhmissä.Yhdistyksellämme on edustus Mikkelin kaupungin vam-maisneuvostossa ja Etelä-Savon sosiaali-, ja terveysjärjestöjen tukiry:ssä Estery, jossa mm. pyörii RAY:n tukema vetovoimaa vertaistuesta-projekti.

8. Yhdistyksessämme on tärkeää, että jäsenistöllemme taataan sujuva arkija tarvittavat palvelut eli ohjataan palveluiden piiriin niin pitkälle, kunse vapaaehtoisvoimin on mahdollista. käytännössä linkki tähän onaluesihteerimme sidosryhmineen, joka on tarvittaessa mukanaviranomaisyhteyksissä asiakasta kuunnellen ja kunnioittaen.

9. Em. Estery:ssä konkreettisena hyötynä on se, ettei kaikkia palveluita tar-vitse tuottaa itse. Voimme mennä mukaan esim. erilaisten tapahtu-mien järjestelyihin ja osallistua myös muiden järjestöjen tapahtumiinEstery:n kautta.

10. Yleisavustukset ovat pienentyneet, mutta olemme sopeuttaneet tilan-teen niin, että takaamme jäsenistöllemme yhdenvertaisen osallistu-misen, joka käytännössä tarkoittaa esim. avustajien kulujen korvaa-mista ja pieniä omavastuita esim. retkistä. Tämä on myösyhdenvertaisuutta kaikki vapaa-ajan toiminnot ja harrastukset mak-savat.

11. Puheenjohtajana olen yksi yhdistystoimija muiden joukossa, toimiva yh-distys on yhdessä toiminista, olemme kaikki aktiivisesti edistäneetvammaryhmiemme sujuvampaa arkea. Keskeisin asia on ollut hen-kilökohtaisen avun saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi, tällä het-kellä paikallisyhdistyksillä on tärkeä rooli valvoa lain toteutumista.Mielestäni tässä näkyy selkeästi myös se että järjestöjen keskinäiselläyhteistyöllä on suuri merkitys ja tässäkin asiassa paikal-lisyhdistystoimijat ovat antaneet oman panoksensa.

12. Toivon, että jäsenistömme kipinä yhdistystoimintaan säilyy. Tärkeää eiole määrä vaan laatu. Tässä yhteydessä haluan myös kiittää kaikkiayhdistyksemme jäseniä, sidos-, ja yhteistyökumppaneita.

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1813

14 CP-LEHTI 2010:2KEVÄTNEUVOTTELUPÄIVÄT

Hallituksen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO2010 – 2015

Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu vammaispoliittisen ohjelman laati-minen vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi. Samoin on kirjattu ohjel-malla linjattavan seuraavien vuosien vammaispolitiikan keskeiset toimenpiteet.

Tavoitteena on luoda vahva pohja ihmisoikeuksille, syrjimättömyydelle, yhdenvertaisuudelle ja osalli-suudelle. Päämääränä on yhteiskunta, joka soveltuu myös vammaisille ihmisille. Työskentelyn keskei-set lähtökohdat ovat valtioneuvoston vuonna 2006 eduskunnalle antama maamme ensimmäinen Vam-maispoliittinen selonteko ja Suomen vuonna 2007 allekirjoittamat YK:n yleissopimus vammaistenhenkilöiden oikeuksista.

Ohjelma valmistellaan eri hallinnonalojen ja asiantuntijatahojen yhteistyönä.Ohjelmatyö on käynnistynyt syyskuussa 2008 ja päättyi maaliskuussa 2010.

Vammaispoliittiset suuntaviivat tulevaisuudessa luodaan ohjelmassa, joten vammaisjärjestöt odottavatohjelmalta myös konkreettisia tavoitteita ja toimenpidesuunnitelmia – ei vain yleisen tason tavoitteita.Ohjelman valmisteluvaiheessa luonnoksesta on pyydetty palautetta. Valmisteluvaiheessa saatujen tie-tojen perusteella ohjelmassa on runsaasti toimenpide-ehdotuksia, joista osa hyvinkin konkreettisiaja osa pyrkimyksiä. Monia tärkeitä vammaisten henkilöiden elämään vaikuttavia asioita on val-mistelun myötä nostettu esiin. Vammaisfoorumilla on ollut edustaja valmistelussa mukana ja näinvammaisjärjestöjen kokemukset ja näkemykset ovat välittyneet työryhmälle.

Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintöEhdotus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävänä oli uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä . Lähtökohtana olilainsäädäntö, joka vahvistaisi yhdenvertaisuuden suojaa kattamalla aiempaa selvemmin kaikki syrjintä-perusteet ja asettamalla eri syrjintäperusteet mahdollisimman samanlaiseen tilanteeseen. Ongelmalli-sinta vammaisten henkilöiden kannalta toimikunnan esityksessä on, että toimikunnan esittää erilaistavalvontaa työelämän alueella ja muulla elämän alueella. Työelämän osalta valvonta jäisi työsuojelupii-rien toiminnaksi, mutta toimikunnan esityksessä ei oteta mitään kantaa siihen, miten vammaisten osal-lisuus ja asiantuntemus otetaan mukaan. Toimikunnan esittää myös, että edelleen tasa-arvolaki ja senvalvonta säilyy omanaan ja yhdenvertaisuuslaki ja sen valvonta omanaan. Erityisesti silloin kun on kysemoniperusteisen syrjinnän mahdollisuudesta, kuten sukupuoli ja vammaisuus, kahden eri lainsäädän-nön ja valvonnan olemassaolo hankaloittaa asian eteenpäin vientiä.

Toimikunnan esityksessä on myös monia parannuksia nykytilanteeseen nähden. Yhdenvertaisuuslainsoveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan kaikkea yksityistä ja julkista toimintaa; yh-denvertaisuuden edistämisvelvoitteet koskisivat kaikkia syrjintäperusteita; kohtuullisten mukau-tusten laiminlyönti olisi lain mukaan syrjintää. Lisäksi toimikunta ehdottaa yhdenvertaisuusval-tuutetun ja yhdenvertaisuuslautakunnan perustamista.

Ilona Toljamopalvelupäällikkö

Suomen CP-liitto ryMikkeli 27.3.2010

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1814

15CP-LEHTI 2010:2 AJASSA

AJASSA LIIKKUUAnne Heikkinen Lihastautiliiton toiminnanjohtajaksi

Hoitotieteen tohtori Anne Heikki-nen aloitti Lihastautiliitto ry:n toi-minnanjohtajana 1. maaliskuuta2010. Sitä ennen Heikkinen toimiTyöterveyslaitoksen koulutuspääl-likkönä Helsingissä.

Anne Heikkisen ammattiura onkulkenut sairaanhoitaja-opintojenkautta terveystieteiden maisteriksija vuonna 2007 terveystieteen toh-toriksi. Turun yliopiston hoitotie-teen laitoksella tehdyn väitöksenaihe oli ”Yksityisyys työterveys-huollossa.” Terveydenhuoltoon liit-tyvät eettiset kysymykset ovat Heik-kisen keskeinen mielenkiinnonkohde. Hän on TEHY:n eettisenneuvottelukunnan jäsen. Kaarinas-sa asuva ja Turusta kotoisin olevaHeikkinen on toiminut 15 vuodenajan myös parisuhdeterapeuttinalääkäriasema Pulssissa.

Lihastautiliiton toiminnanjohtajanarunsaat 20 vuotta työskennellyt Lee-na Koikkalainen jäi eläkkeelle.

Lihastautiliitto ry on valtakunnal-linen vammaisjärjestö, jonka piiriinkuuluu yli 80 harvinaista neurolo-gista sairautta.

Liiton tehtävänä on tukea jäsenis-tönsä oikeutta tasa-arvoiseen elä-mään. Tärkeimpiä palvelumuoto-ja ovat oikeuksien valvonta, so-peutumisvalmennus ja tiedotta-

minen. Lihastautiliitossa onnoin 3000 jäsentä, 12 paikallis-yhdistystä eri puolilla Suomeaja 19 työntekijää.

Keskustoimisto on Turussa jaaluetoimistot Helsingissä, Vaa-sassa, Lappeenrannassa, Kuo-piossa ja Oulussa.

Kehitysvammaisilletukea yksilölliseenasumiseen

“Kehitysvammaisten asumisolojenparantaminen voidaan pitkälti ki-teyttäätavoitteeseen vähentää laitos-hoitoa. Se toteuttaa myös hallitus-ohjelman ja asuntopoliittisen toi-menpideohjelman tavoitteita”,kommentoi asuntoministeri JanVapaavuori hallituksen hyväksy-mää periaatepäätöstä ohjelmaksikehitysvammaisten asumisen ja sii-hen liittyvien palvelujen järjestämi-seksi vuosina 2010-2015.

“Laitosmaisten ratkaisujen korvaa-minen sopivilla avohuollon asumis-ratkaisuilla merkitsee paljon kehi-tysvammaisille henkilöille itselleen.Myös yhteiskunnan kannalta onmerkittävää, että tarjolla on heidäntarpeitaan vastaavia, inhimillisem-piä ja laadukkaampia asumisratkai-suja”, totesi ministeri Vapaavuori.

Ohjelman tavoitteena on tukea ke-hitysvammaisten henkilöiden yk-silöllistä asumista ja vähentää ke-hitysvammalaitosten paikkojasuunnitelmallisesti ja hallitusti.Ohjelma on valmistelu ympäristö-ministeriön ja sosiaali- ja terveys-ministeriön yhteistyönä.

Peruspalveluministeri Paula Risikkopainottaa asumista tukevien yksilöllis-ten palvelujen ja tuen turvaamista sekäniiden yhdistämisen tärkeyttä.

“Kehitysvammaisille suunnitel-lut asunnot tähtäävät itsenäi-seen asumiseen.Lisäksi tarvi-taan palveluja, jotka mahdollis-tavat itsenäisen asumisen.

Huolellinen palvelusuunnitteluja erilaisten palvelujen yhdistä-minen mahdollistaa kehitys-vammaisille henkilöille itsenäi-sen elämän ja osallisuuden yh-teisössä ja yhteiskunnassa laa-jemminkin. Palvelukokonai-suuteen voi kuulua myös hen-kilökohtaista apua”, sanoo mi-nisteri Risikko.

Lakiesitys: Kotimaisettv-ohjelmat tekstitettävä

Kaikissa Yleisradion kotimaisis-sa ohjelmissa pitää olla tekstitysvuoteen 2016 mennessä edellyt-tää hallituksen lakiesitys.

Nyt YLE tekstittää kotimaisistaohjelmistaan vajaan kolmannek-sen. Tekstitysvelvollisuus alkai-si heinäkuussa 2011.

Suurimmilta tv-kanavilta laki edel-lyttäisi myös kuvatulkkausta näkö-vammaisia varten tai, että suomeksitekstitettyjen ulkomaisten ohjelmi-en teksti muutetaan ääneksi. Ylen ka-navilla voi jo valita automaattisen ää-nipalvelun ulkomaisille tekstitetyil-le ohjelmille.

Lakiesitys perustuu EU:n av-di-rektiiviin.

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1815

16 CP-LEHTI 2010:2KIRJAT

Laitoshoidon nousu ja tuho?

Artikkelikokoelmassa tasapainotellaan hoivan ja itsenäisyyden välillä

Antti Teittisen toimittama Poislaitoksista! Vammaiset ja hoivanpolitiikka käsittelee laitoshoidonja vammaisuuteen suhtautumisenhistoriaa ja muutoksia. Kuten joopuksen nimestä arvaa, sen pää-tepisteenä kajastaa laitoshoidonloppuminen. Ennen tätä ehditäänkuitenkin käsitellä vammaisuut-ta laajemmin.

Artikkeleissa käydään läpi niintoimintakykyluokituksia hallin-nan välineinä, vammaisten ja ho-lokaustin synkkää menneisyyttäkuin esimerkkejä laitosten lopet-tamisesta. Tekstit pohtivat insti-tuutioiden tarvetta. Samalla pal-jastetaan ennakkoluuloja ja nor-meja vammaisuuteen suhtautu-misen ja hoiva-ajattelun takaa.

Yleinen kysymys on, millaisilleajattelutavoille laitokset vammai-suuden ”käsittelymuotoina” ra-kentuvat. Hoitaminen ja hallitse-minen eivät aina ole kaukana toi-sistaan. Muutos asenteissa laitos-hoitoa kohtaan on kuitenkin ta-pahtumassa. Laitokset eivät enääolekaan itsestään selvä valinta, jatämä tuo mukanaan joukon uu-sia kysymyksiä.

Kirjan ote on tutkimuksellinen.Ehkä juuri siksi se säilyy kriitti-senä vammaisten syrjintää vah-vistaneita tutkimusperinteitäkohtaan. Teoksessa pohditaan,miten sortoa ja hoivainstituutioi-ta on osaltaan oikeutettu tieteel-lisen tiedon perusteella. Kysymyson kiinnostava ja ajankohtainenmyös CP-liiton meneillään ole-vana tieteen ja tutkimuksen tee-mavuonna.

Kirjan tekijät ovat alojensa asi-antuntijoita niin Suomesta kuinulkomailta. Näkökulmia aihee-seen saadaan esimerkiksi Norjas-ta ja Italiasta. Kokonaisuus sovel-tuu keskustelunavaajaksi ja ope-tuksen tueksi kotimaisissa yli-opistoissa, joissa vammaisuudenteeman toivoisi kaiken kaikkiaanolevan enemmän esillä. Teokseenvoi kuitenkin hyvin tutustuamyös luentosalien ulkopuolella.

Kirja lähtee liikkeelle melko ylei-seltä tasolta. Aluksi tarkastellaandeinstitutinalisaatiotutkimuksenperusteita sekä erilaisia vammai-suuden luokittelutapoja ja niidenvaikutusta asenteisiin. Sivuillariittää mittauksia ja faktaa väit-tämien tueksi ja hyvä niin.

Parasta antia ovat silti puheen-vuorot, joissa päästään tutustu-maan oikeiden ihmisten tarinoi-hin järjestelmien sisällä. Valta-osa kirjan esimerkeistä koskeeluonnollisesti kehitysvammai-sia, joita laitoksissa on runsaas-ti. Syrjinnän historia kuiten-kin koskettaa vammaryhmästäriippumatta.

Erityisesti mainittakoon artik-keli, jossa pohditaan vaikeastikehitysvammaisen naisen itse-määräämismahdollisuuksia.Tekstissä päästään seuraamaanpäivän kulkua laitoksessa. Toi-nen kiintoisa kirjoitus taas poh-jautuu lakkautetun laitoksenentisten asukkaiden haastatte-luihin. Myös holokaustia käsit-televä artikkeli puhuttelee,vaikkei sen surullinen sisältö si-nänsä yllätä.

Arki, josta aiemmin on puhut-tu lähinnä tilastojen kautta,konkretisoituu näissä kirjoituk-sissa. Ratkaisu toimii hyvin.Tämä johtuu myös siitä, etteiteos onneksi sorru syyttelyynvaan siinä käydään asiantunte-vasti läpi yhden ajattelumallinperusteita.

Tekstissä kysytään myös, mil-laisia käytännön seurauksia lai-tosten mahdollisella purkami-sella tulee olemaan. Mitään yk-siselitteisiä vastauksia artikke-leissa ei tähän anneta. Pikem-minkin seurataan sivusta van-han järjestelmän murenemista,joka kirjan mukaan on ennenpitkää tapahtumassa.

Paljastamatta enempää tekstiensisällöstä voi todeta, ettei arjes-ta laitoksissa anneta kovin ruu-suista kuvaa. Sitäkin enemmäntarjolla on ajattelemisen aihet-ta. Monipuolisten näkökulmienavulla kirja onnistuu kysymäänperustavanlaatuisia kysymyksiähoitajana ja hoidettavana olemi-sesta sekä ihmisarvosta. Kutenmonissa laitoksia käsittelevis-sä teoksissa, esillä on pohjim-miltaan vallankäytön tutkimus.Kokonaisuuteen tutustumistavoikin suositella erityisesti lai-toksissa itse työskentelevillehenkilöille niiden lisäksi, joitaaihe muuten kiinnostaa.

Antti Teittinen (toim.): Pois lai-toksista! Vammaiset ja hoivan po-litiikka Gaudeamus 2010. 236 s./33, til. www.gaudeamus.fi

Sanni Purhonen

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1816

17CP-LEHTI 2010:2 KANNANOTTO

Vammaisten henkilöiden oikeussuoja työsyrjintätapauksissa turvattava

Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö Ehdo-tus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihenliittyväksi lainsäädännöksi on parhaillaan lau-suntokierroksella. Toimikunnan tehtävänä olilaatia ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslain-säädännöksi. Esityksen keskeisenä tavoittee-na on uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöätäyttämään nykyistä paremmin perustuslain6 §:n sisältämän yhdenmukaisen ja laaja-alai-sen syrjintäkiellon asettamat vaatimukset.Pyrkimyksenä on luoda lainsäädäntö, jokavahvistaisi yhdenvertaisuuden suojaa katta-malla entistä selkeämmin kaikki syrjintäpe-rusteet, soveltumalla yhdenmukaisemminkaikkiin elämänalueisiin ja asettamalla erisyrjintätilanteet mahdollisimman samanlais-ten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten pii-riin. Tämä tavoite on todella hyvä ja tärkeä,mutta valitettavasti toimikunta ei ole tässä ta-voitteessaan kaikilta osin onnistunut.

Vammaisten henkilöiden kannalta erityisenongelmallista on, että lain valvontaa esitetäänedelleen erilaiseksi riippuen siitä, onko kysetyöelämässä tapahtuvasta syrjinnästä tai muunelämän alueella tapahtuvasta syrjinnästä. Esi-tyksen mukaan työelämässä tapahtuvan syr-jinnän osalta valvonta säilyisi edelleen työ-suojeluviranomaisilla, lähinnä työsuojelupii-reillä.

Luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuillatai työsuojelupiirien virkamiehillä ei välttä-mättä ole riittävää asiantuntemusta vammais-ten henkilöiden syrjintää koskevissa asiois-sa. Työsuojelupiirit eivät myöskään voi ryh-

Suomen CP-liitto ry vaatii, että:– yhdenvertaisuuslain jatkotyöskentelyssä on vammaisten ihmisten edustus turvattava– yhdenvertaisuuslaissa on turvattava vammaisten edustus kaikissa valvontaelimissä– työelämää koskevan syrjinnän valvonnassa työsuojeluviranomaisessa on myös oltava

vammainen edustaja asiantuntijana– vammaisten henkilöiden oikeussuoja työelämässä on saatettava vastaamaan oikeus-

suojaa muun elämän alueilla

Mikkelissä 28.3.2010Suomen CP-liitto ry:n kevätliittokokous

tyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamisek-si, tarjota oikeusapua tai muuten avustaa syr-jinnän uhria. Työhönottoon liittyvissä syrjin-tätilanteissa, jolloin työsuhdetta ei ole vieläsyntynyt, luottamusmiehet ja työsuojeluval-tuutetut eivät ole käytettävissä. Työsuojelu-piireistä voidaan vain neuvoa henkilöä, mut-ta ei avustaa henkilöä asian eteenpäin viemi-sessä. Esityksen mukaan yhdenvertaisuusval-tuutetulla ei olisi toimivaltaa selvittää yksit-täisiä syrjintätapauksia työelämässä eikä yh-denvertaisuuslautakunnan tehtäviin esitetäkuuluvan työelämän syrjintätapauksia muu-toin kuin sovinnon vahvistamisessa ja lausun-non antamisessa lain soveltamisessa. Esityk-sessä ei myöskään ole mitenkään otettu huo-mioon vammaisten henkilöiden edustusta työ-suojelupiireissä. YK:n vammaisten oikeuksiakoskevan sopimuksen mukaisesti vammais-ten henkilöiden edustus ja asiantuntijuus tu-lee olla elimissä, joissa valvotaan sopimuk-sen alaan kuuluvia asioita, kuten tässä vam-maisten oikeuksia työelämässä.

Jotta vammaisilla henkilöillä olisi tosiasialli-set mahdollisuudet viedä työsyrjintätapauk-sia eteenpäin, tulisi olla ns. matalankynnyk-sen oikeussuojaelin. Jos yhdenvertaisuusval-tuutetulla olisi rinnakkainen tai täydentävätoimivalta työsuojelupiirien kanssa valvoayhdenvertaisuuslakia työelämässä, hän voisimuun muassa edistää sovintoa ja avustaa syr-jinnän uhreja myös työelämässä. Työelämäs-sä tapahtuneen syrjinnän tulee kuulua myösyhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaan.

CP1002 s04-17 19.4.2010, 13:1817

18 CP-LEHTI 2010:2TIEDE JA TUTKIMUS

Jarno Purtsi & Pia-Maria Hemmola

Meneillään on projektin toiseksi vii-meinen toimintavuosi. Toiminta onedelleen täydessä touhussa. Tämänvuoden aikana kaikki tutkimusai-neistot tullaan aineiston keruunosalta saattamaan päätökseen. Pal-jon on jo kasassa, mutta tälläkin alu-eella työ siis jatkuu vielä. Tämänvuoden aikana projekti tulee ole-maan esillä ainakin oppimisvaike-ustutkimusten osalta (Elina Hakka-rainen) European Academy ofChildhood Disability kongressissaBrysselissä ja nuorten itse arvioitu-jen motoristen taitojen ja liikunta-aktiivisuuden yhteyksien osalta (Jar-no Purtsi) Sport for All kongressis-sa Jyväskylässä.

Kiitokset jo nyt kaikille osallistu-neille ja mielenkiintonsa osoittaneil-le sekä projektissa mukana olleille!

Vuosi 2011 tulee painottumaan jul-kaisujen työstämiseen ja raportoin-tiin. Liiku, opi, osallistu projekti eiole ainoastaan tutkimusprojekti vaanmukana on myös käytännön kehi-tystyötä ja toimintaa. Tässä artikke-lissa esittelemme viimeisen vuodenaikana toteutettua motoristen taito-jen hiomiseen keskittyvää kerhoa.Kokemukset kerhosta ovat olleethyviä ja rohkaisevia. Kerhon ohja-uksesta ovat vastanneet Pia-MariaHemmola ja Jenni Suvikas.

Loikkis

Jyväskylän Janakan koulu järjestiyhdessä Liiku, opi, osallistu tutki-mus- ja kehittämisprojektin kanssa

Liiku, opi, osallistu tutkimus-ja kehittämishankkeessa

tapahtunuttaliikuntakerhoa Loikkista. Koh-deryhmänä oli perusopetusikäi-set 1- ja 2 luokkalaiset lapset.

Loikkis-kerhot alkoivat tämänvuoden tammikuussa ja päättyi-vät nyt maaliskuussa. Kerhopäi-viä olivat tiistait ja torstait. Ker-hossa oli tärkeää, että liikunta olihauskaa, vaikka taitojen oppimi-nen välistä olisi hankalaakin.Iloisesti liikkuen harjoittelimmejo opittuja taitoja sekä opette-limme uusia taitoja.

Kerhot koostuivat yhteisestäaloituksesta, jossa tarkoitukse-na oli saada lapset läsnä oleviksitähän hetkeen eli virittäytymi-nen (miten koulupäivä on men-nyt, miltä minusta tuntuu tällähetkellä jne.) sekä käydä tule-vaa kerho kertaa yhdessä läpi.Aloituksen tavoitteena oli kehit-tää lapsen kykyä keskittyä teke-miseen sekä suunnitella ja oh-jata omaa toimintaa. Seuraavak-si lämmittelimme yhteisen lei-kin tai pelin avulla ja sittenolimmekin jo valmiita itse asi-aan, motoriikka rataan. Moto-riikka rata koostui eri pisteistäeli erilaisista motorisista perus-taidoista, kuten hyppimisestä,staattisesta ja dynaamisesta ta-sapainosta, pallon heitosta,juoksusta yms. Nämä motorisetperusliikkeet ovat jokapäiväisiäkäytännön taitoja, joilla on vai-kutusta mm. elämisen laatuun.Radan pisteet saivat väritystäajankohtaisista tapahtumista

mm. sanomalehtiviikosta sekätalviolympialaisista. Lapset har-joittelivat pisteillä omaan tah-tiin, kahden ohjaajan avustami-na, näin jokainen sai myös opas-tusta, kannustusta sekä palautet-ta yksilöllisesti. Pisteet muut-tuivat muutaman viikon välein,näin saimme lapsille paljontoistoja, tekemisen meininkiä,mutta kuitenkin pystyimme ete-nemään taitoja kehitellen. Useinlapset kommentoivat, jee tuo jatuo ovat uusia, mutta onneksinuo ovat vanhoja, tuttuja pistei-tä. Kerhot loppuivat yhteiseenrauhoittumiseen tai rentoushet-keen, ihan lopuksi kertasimmeradan pisteet ja kyselimme las-ten tuntemuksia liikkumisistaansekä kokemuksistaan. Menikötunti jo, nähdään pian, olisipakerho päivittäin, olivat useinlasten viimeiset kommentit sa-lista poistuessaan.

Kerhossa oli käytössä motorisia tai-toja mittaavat Movement ABC2-testistö sekä samoja taitoja kuvaavalaadullinen Ketteräksi arviointi.Movement ABC2-testistön avullasaadaan tietoa lasten motorisista tai-doista sekä niiden ongelmakohdis-ta. Tuloksista saadaan tarkasti tietoasiitä missä kohdassa lapsi ylittää taialittaa keskiarvon tai missä hän täyt-tää normit, laadullista arviointia täs-sä ei ole. Ketteräksi arviointi on saa-nut alkunsa opinnäytetyönä Liiku,opi, osallistu projektissa. Arviointi-menetelmä perustuu liikkeen laadul-listen ominaisuuksien havainnoin-

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3418

19CP-LEHTI 2010:2

tiin. Tämän käytön avulla saimmetietoa lapsen karkeamotorisista vah-vuuksista, mahdollisista kehittymis-tarpeista sekä se toimi työvälineenämotoristen taitojen kehittymisenseurannassa. Esimerkiksi havain-nonnin kohteena voi olla liikkeenlaatu kuten sen symmetrisyys, su-juvuus, rytmi. Tuloksia ei verrattutoisten lasten suorituksiin, vaan las-ten omiin aikaisempiin suorituksiin.

Loikkis-kerhosta saadut koke-mukset on tarkoituksena kootaLiiku, opi, osallistu projektissakirjalliseksi ja kuvalliseksi ma-teriaaliksi esi- ja alkuopetus-ikäisten kanssa työskentelevil-le. Materiaali tulee sisältämäänsekä motoristen taitojen arvi-oinnin välineen että materiaa-lia opettajille liikuntatuntiensisältöjen suunnitteluun ja ide-oita tuntien toteuttamiseen. Ma-teriaali on suunnattu opettajil-le, joiden ryhmässä on lapsia,joiden liikunnallinen kehityskaipaa erityistä tukea. Lisäksikerhon aikana kerättävää tietoavoidaan käyttää tutkimusjulkai-suissa kuten opinnäytetyöt jatieteelliset artikkelit.

Liikunnallista kevättätoivottaen,

Liiku, opi, osallistu-projektitiimi

Lisätietoa liikunnanvaikutuksesta nuorten

mielenterveyteen:

tutkija Marko KantomaaLikes-tutkimuskeskus

puh.0400 247 467marko.kantomaa@likes.fi

www.likes.fi

TIEDE JA TUTKIMUS

Liikunta tukee nuortenmielenterveyttä ja

koulutuksellisia edellytyksiäMarko Kantomaan väitöstutkimus:Liikunnan vaikutus nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöi-hin, koettuun terveyteen ja koulu-menestykseen

Liikunta edistää lasten ja nuor-ten fyysistä terveyttä, mutta senvaikutuksista nuorten mielenter-veyteen ja koulumenestykseen tie-detään vähän. Tämä tutkimus sel-vitti liikunnan yhteyksiä nuortentunne-elämän ja käyttäytymisenhäiriöihin, koettuun terveyteen jakoulumenestykseen. Aineistonaoli Pohjois-Suomen syntymäko-hortti 1986,joka käsittää yli 900015–16-vuotiasta nuorta.

Tutkimus osoitti, että vähäinen lii-kunnan harrastaminen on yhte-ydessä nuorten tunne-elämän häi-riöihin, sosiaalisiin ongelmiinsekä tarkkaavuus- ja käytöshäi-riöihin. Lisäksi nuoret, jotka liik-kuivat vähän, kokivat yleisen ter-veydentilansa huonommaksi kuinliikunnallisesti aktiiviset nuoret.Aktiivinen liikunnan harrastami-nen liittyi hyvään koulumenestyk-seen ja suunnitelmiinjatkaa opin-toja lukiossa ja korkeakoulussa.

Tämän tutkimuksen perusteellaliikunta tukee nuorten mielenter-veyttä ja hyvinvointia sekä kou-lutuksellisia edellytyksiä.

Liikunnan myönteiset vaikutuksetnuorten fyysiseen terveyteen ovatkiistattomat. Liikunta parantaanuorten fyysistä kuntoa, vaikuttaamyönteisesti sydän- ja verisuonisai-rauksien riskitekijöiden profiiliin ja

vahvistaa luustoa. Huolimatta lii-kunnan merkittävistä terveyshyö-dyistä ja muista positiivisista vai-kutuksista elämänkulkuun, suuriosa lapsista ja nuorista liikkuu huo-lestuttavan vähän. Päivittäisen tun-nin vähimmäistavoitteen saavuttaavain hieman alle puolet suomalai-sista nuorista.

Jotta nuorten liikunnallista aktiivi-suutta voitaisiin tukea tehokkaam-min, tarvitaan lisää tietoa nuortenliikunta-aktiivisuuteen yhteydessäolevista tekijöistä. Erityisen vähäntutkimustietoa on liikunnan yhte-yksistä nuorten tunne-elämän jakäyttäytymisen häiriöihin, koettuunterveyteen ja koulumenestykseen.Kuitenkin juuri psyykkiseen hyvin-vointiin ja koulutukseen liittyvättekijät voisivat tarjota uuden näkö-kulman nuorten liikunnan edistä-mistyöhön.

Liikunta ja psyykkisethäiriöt

Samalla kun merkittävä osa lapsis-ta ja nuorista liikkuu huolestuttavanvähän, nuorten psyykkinen pahoin-vointi lisääntyy. Kouluterveyskyse-lyssä 2008/2009 13 % suomalai-sista nuorista raportoi vaikeaa taikeskivaikeaa masentuneisuutta.Psyykkisten häiriöiden ennaltaeh-käisyn ja kuntoutuksen kannalta onmerkittävää tieto mahdollisuuksistahyödyntää liikuntaa psyykkisiltähäiriöiltä suojaavana tekijänä.

Uusimpien tutkimusten perusteella-vähän liikkuvilla nuorilla esiintyy

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3419

20 CP-LEHTI 2010:2

enemmän tunne-elämän ja käyttäy-tymisen häiriöitä kuin liikunnallises-ti aktiivisilla nuorilla. Vähän liikku-villa pojilla esiintyy aktiivisia poi-kia enemmän mm. ahdistusta, syr-jään vetäytyneisyyttä, tarkkaavuu-den häiriöitä ja ajatushäiriöitä. Vä-hän liikkuvilla tytöillä puolestaanesiintyy enemmän syrjään vetäyty-neisyyttä, somaattisia ja sosiaalisiaongelmia, sosiaalisia käytöshäiriöi-tä sekä tarkkaavuuden häiriöitä, kuinliikunnallisesti aktiivisilla tytöillä.

Tällä hetkellä ei tarkkaan tiedetämekanismeja, joiden kautta liikuntavaikuttaa nuorten tunne-elämän jakäyttäytymisen häiriöihin. Liikun-nan harrastaminen voi tarjota mah-dollisuuksia aikuisen tukeen ja roo-limallin omaksumiseen sekä sosi-aaliseen vuorovaikutukseen, jotkasuojaavat nuorta sosiaaliselta syr-jäytymiseltä ja tunne-elämän häi-riöiltä. Liikunnan ja käyttäytymi-sen häiriöiden välistä yhteyttä voi-vat selittää liikunnan kautta tarjou-tuvat mahdollisuudet tunteiden pur-kamiseen ja niiden käsittelyyn, sekäyhteistyön ja sääntöjen noudattami-sen oppiminen. Ryhmätyötaidot, it-seohjautuvuus ja kyky toimia eri-laisten ihmisten kanssa, joita liikun-ta parhaimmillaan kehittää, voivatosaltaan selittää sitä, että liikunnal-lisesti aktiivisilla nuorilla esiintyyvähemmän sosiaalisia ongelmiakuin vähän liikkuvilla nuorilla.Hyvät keskittymis- ja havainnoin-tikyvyt, joita monet liikuntamuodotkehittävät, voivat olla yhtenä seli-tyksenä sille, että liikunnallisestiaktiivisilla nuorilla esiintyy vähem-män tarkkaavuuden häiriöitä kuinvähän liikkuvilla nuorilla.

Liikunta ja koettu terveys

Mielenterveyden lisäksi liikunnal-la näyttäisi olevan vaikutuksia nuor-ten koettuun terveyteen. Koetullaterveydellä tarkoitetaan ihmisen itse

ilmaisemaa kokemusta omastayleisestä terveydentilastaan. Koke-mus omasta terveydestä on melkopysyvä käsitys läpi nuoruuden, jo-hon vaikuttaa merkittävästi terve-yskäyttäytyminen, kuten liikunta.Liikunnallisesti aktiiviset nuoret ko-kevatkin yleisen terveydentilansausein paremmaksi kuin vähän liik-kuvat nuoret.

Tutkimusten mukaan näyttäisi sil-tä, että liikunnalla on sekä itsenäisiäettä epäsuoria vaikutuksia nuortenkoettuun terveyteen. Epäsuoria vai-kutuksia selittävät esimerkiksi tupa-kan ja alkoholin käyttö, mielenter-veysongelmat sekä fyysinen kunto.Liikunnallisesti aktiiviset nuoretpolttavat ja käyttävät alkoholia vä-hemmän, raportoivat vähemmänmielenterveysongelmia, ovat fyysi-sesti paremmassa kunnossa, kuinvähän liikkuvat nuoret. Sekä tupa-kointi, alkoholin käyttö, mielenter-veysongelmat että huono fyysinenkunto taas ovat yhteydessä nuortenhuonoon koettuun terveyteen.

Liikunta jakoulumenestys

Liikunnalla on myönteisiä vaiku-tuksia myös lasten ja nuorten kog-nitiiviseen suoriutumiseen. Liikun-ta on yhteydessä oppimisvalmiuk-siin, vaikuttaen myönteisesti keskit-tymiskykyyn, muistiin ja käyttäy-tymiseen luokkahuoneessa. Lii-kunnallisesti aktiiviset nuoret rapor-toivat myös menestyvänsä parem-min koulussa ja suunnittelevat jat-kavansa opintoja lukiossa ja korkea-asteen oppilaitoksessa useamminkuin vähän liikkuvat nuoret.

Tämän hetkisen tiedon valossa onkuitenkin epäselvää miten liikun-nan harrastaminen on yhteydessäkoulumenestykseen ja opintosuun-nitelmiin. Tutkimusten mukaan onmahdollista, että liikunta lisää ai-vojen verenkierron tehokkuutta,

vaikuttaen positiivisesti vireysti-laan, tarkkaavuuteen ja keskittymis-kykyyn. Liikunta voi myös tukeanuoren persoonallisuuden ja ter-veen itsetunnon kehittymistä, mil-lä on positiivisia vaikutuksia kou-lumenestykseen ja opintosuunnitel-miin. On myös mahdollista, että lii-kunta tukee oppimista stimuloimal-la aivojen kognitiivisista toimin-noista vastaavia osia, parantaen näinkognitiivista suorituskykyä, kutenmuistia. Oppimisen ja koulumenes-tyksen kannalta on myös merkittä-vää se, että liikunta kehittää tehok-kaasti karkeamotorisia taitoja, ku-ten hyppäämistä, heittämistä ja kiin-niottamista, jotka ovat pohjana hie-nomotorisille taidoille, kuten kynänja saksien käytölle.

Liikunta nuortenterveyden ja hyvinvoinninedistämisessä

Liikunta voi edistää lasten ja nuor-ten terveyttä ja koulutuksellisia edel-lytyksiä, monin tavoin, joskin vai-kutukset voivat olla yksilöllisiä. Ky-symys mahdollisuuksista hyödyntääliikuntaa lasten ja nuorten mielen-terveysongelmien ehkäisemisessä jakuntoutuksessa, sosioekonomistenterveyserojen kaventamisessa sekänuorten koulutusurien tukemisessaon yhteiskunnallisesti merkittävä.Parhaimmillaan monipuolinen, ikä-ja kehitystasolle sopiva liikunta tar-joaa kustannustehokkaan ja vähänriskejä sisältävän interventiovaihto-ehdon nuorten terveyden ja koulu-tuksen tukemiseen.

LähteetKantomaa, M. (2010). The role of physi-cal activity on emotional and behaviou-ral problems, self-rated health and edu-cational attainment among adolescents.Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ou-luensis, D 1043. Väitöskirja.http://herkules.oulu.fi/isbn9789514261077/

TIEDE JA TUTKIMUS

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3420

21CP-LEHTI 2010:2

Hanna haaveili pitkään mahdolli-suudesta osallistua luokkakaverei-densa mukana lukion vanhojenpäi-vien perinteisiin tanssiaisiin. Rollaat-torin avulla kulkeva lievästi CP-vammainen 17-vuotias Hanna kuu-li, että hänen fysioterapeuttinsa luo-kalla oli ollut pyörätuolia käyttäväluokkakaveri vanhojentansseissamukana, ja siitä innos-tuneena Hanna päättiosallistua pyörätuoli-tanssikurssille touko-kuussa 2009. - Etsikäämulle pari, ei kukaankuitenkaan suostu, oliHannan ajatus pyörä-tuolitanssikurssilla.

Tanssikurssin rohkai-semana ja tanssinoh-jaaja Aila Peräjoenkannustamana Hannauskaltautui etsimääntanssiparia ja lopultakysymään samassakoulussa opiskelevaaArtturia parikseen.Artturi hetken mietittyään asiaa suos-tui, sillä hänelle ei tullut mieleen syy-tä, miksi kieltäytyä Hanna pyynnös-tä. Opettajaksi oli lupautunut Han-nan tanssikurssilta tuttu ohjaaja Aila.Hän oli myös saanut järjestymäänpyörätuolin lainaan toiselta pyörätuo-litanssikurssin ohjaajalta Reiskalta,joka pitkään tanssia harrastaneenahalusi lainata erikoisrakenteista tuo-liaan parin tanssimisen helpottumi-seksi. Tanssiharjoitussalin Aila olisaanut käyttöön Tampereen kaupun-gin tiloista Hervannasta.

Kolmen ihmisen aikataulujen yh-teensovittaminen ja parin kuukaudenharjoitteluaika lisäsi jännitystä. Han-na oli aiemmin tanssinut ainoastaantanssikurssilla ja Artturi ei ollenkaanteki harjoittelusta haastavan. Myösse, että Hanna normaalisti käyttää

Hei, nyt mä pystyntanssimaan!

– Erikoisemmat kuviot ja sivuit-taisliikkeet eri vanhojen tanssikap-paleissa ovat haastavimpia, muttaeivät mahdottomia, niihin kohtiintäytyy vaan keksiä muuta. Se hel-pottaa myös, että ei ole parinvaih-toa näissä tanssiaisissa, selvittääohjaaja Aila. – Pyörätuolitanssijallaon hyvä olla tanssituoli, sellainenkiinteärunkoinen, jossa on lyhytakseliväli ja pienet pyörät edessä,myös kaatumaesteet on hyvä olla,opastaa Aila.

Haastattelun aikaan on viikko h-hetkeen ja ramppikuumetta alkaaolla ilmassa tunnustavat molem-mat tanssijat. – Onneksi heti eko-issa treeneissä yhteistyö ja tanssialkoivat sujua, toteavat molemmatHanna ja Artturi. – Kyllä tässävälillä on naama mennyt totisek-sikin ja hiki tullut. Vielä täytyyhame miettiä, ettei jää renkaisiinja ettei näytä liian lyhyeltä istues-sa, pohtii Hanna.

Ja, niin tanssiharjoitukset jatkuvatHannan ja Artturin tangon parissa,jossa Aila opastaa, että ilma tanssi-joiden välissä on todella tärkeää, sil-loin mahtuu molemmat tanssimaan.

Vanhojenpäivänä tämän jutun kir-joittaja saa viestin kännykkäänsäohjaaja Ailalta. ”Hanna ja Art-turi tanssivat kuin unelma, voiet ollaan onnellisia, nyt onurakka ohi, mut kyl kannatti.Jippii! t. Me”

Kuva ja teksti: Paula Ahti

TANSSI

rollaattoria liikkuessaan ja vain pit-killä matkoilla toisen työntämänäHanna istuu pyörätuolissa, toi omanopettelun harjoitteluun. – On tuntu-nut lihaksissa tämä harjoittelu, nau-

raa Hanna ja kertoo, että tanssi pyö-rätuolissa istuen on vaikuttanut po-sitiivisesti myös tasapainooni ja kes-kivartalon hallintaan. - Ainakin pari-kymmentä kertaa ollaan harjoiteltu.Ei tämä oikeastaan sen vaikeampaaole kuin normaali tanssi, täytyy vaankatsoa mistä ottaa kiinni. Askeleet jarytmi ovat tärkeitä, kertoo Artturi.

Perinteisesti vanhojen tanssivalikoi-maan on kuulunut vanhoja salonki-tansseja, 1900-luvun vaihteen muo-titansseja sekä 1920- ja 1930-luvuntansseja. Perinteisiä tansseja ovatmuun muassa salonkitanssit polo-neesi, cicapo, wengerka, pasd’Espagne ja Pompadour, paritans-sit wienervalssi ja tango sekä polk-kamasurkka. Vanhojen tansseissaesitettäviä tansseja on useita, ja nevaihtelevat kouluittain.

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:3421

22 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

LIIKUNTAHOLISMI

Olen 46-vuotias syntymästäni asti CP-vammainen nainen. Olen sinkku jaasustelen Inke-roisissa palvelu-keskuksessa, jos-sa asuu ikäihmi-siä sekä eri tavoinvammaisia hen-kilöitä. Liikun il-man apuvälineitäja pärjään aikavähäisellä avus-tuksella. Lähinnähienomotoriik-kaa vaativissahommissa sekäesim. siivoukses-sa tarvitsen apua.Olen hyvin itsel-linen ihminen. Päätän ja teen itse kaik-ki asiat niin pitkälle kuin ikinä mah-dollista. Haluan tehdä niin myös mah-dollisimman pitkään tulevaisuudessa jatämän takia oman terveyden ja kun-non ylläpitäminen on äärimmäisen tär-keä asia. Tiedän, että ikääntyminen li-sää tai pahentaa cp-vamman aiheutta-mia ongelmia kuten pakkoliikkeitä, vir-heasentoja, liikerajoituksia ja kipuja.Mielestäni ei silti ole syytä jäädä tu-leen makaamaan ja alistua siihen, ettäviimeistään viisikymppisenä saa rol-laattorin ja kuusikymppisenä pyörätuo-lin. Uskon 110%-sesti, että se joka vai-kuttaa eniten henkilön kuntoon, tervey-teen ja hyvinvointiin, tuijottaa häntäjoka aamu vessan peilistä.

Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että asial-le täytyy tehdä jotakin. Ihan itse ja juu-ri nyt. Saan KELA:n kustantamana fy-sioterapiaa 50 kertaa vuodessa. Se eitodellakaan riitä yhtään mihinkään. Senlisäksi oma päivittäinen aktiivisuus onvälttämätöntä, jos mielii pysyä edeskohtuullisessa kunnossa. Pitkäaikaisin

liikuntaharrastukseni on vatsatanssi.1990-luvun alkuvuosina vatsatanssi oli

uusi ”juttu” ja silloinen jumpparini hou-kutteli minut ja erään yhteisen ystä-vämme kanssaan sitä kokeilemaan.Huomasin melkein heti, että se oli ki-vaa. Siihen ”koukkuun” jäin sitten roik-kumaan enkä irti ole päässyt (en kyllähaluaisikaan). Olin jo muutamaa vuottaaikaisemmin käynyt pari talvea joogaa-massa kaikille avoimessa työväenopis-ton ryhmässä, joten kynnys mennäuuteen ryhmään ei ollut minulle suuri.Jotkut ehkä epäilivät, miten tulen siel-lä pärjäämään, mutta minä ajattelinroikkua mukana mahdollisimman pit-kään. En tietenkään pysty tekemäänihan kaikkia juttuja samalla tavalla kuinmuut. Vatsatanssi on siitä mukavaa,että sitä pystyy aina soveltamaan japäinvastaisista epäilyistäni huolimattaolen siinä myös kehittynyt. Ajattelen,että mikäli jonkun mielestä on joten-kin ongelmallista, että ryhmässä on eri-lainen tanssija, se on hänen ongelmansa- ei minun. Sitä paitsi samaan ryhmäänkuuluu henkilö, jolla on downin synd-rooma, eikä sekään ketään häiritse.Ryhmämme on käynyt myös esiinty-

mässä ainakin kolmessa eri paikassaja minä olen ollut mukana.

Fysiotera-pia on tär-keää, muttaminun ta-pauksessa-ni, se ei olemitään ke-vyttä pikkupuuhaste-lua, vaans i i n ä k i npainetaan”nupit kaa-kossa”. Vaimitä sanot-te siitä, että

otetaan 3 kg käsipainot ja tehdään ha-uiksia tai harpotaan kaksi porrasta ker-rallaan kuudenteen kerrokseen ainakinkaksi tai kolme kertaa peräkkäin. Ja tie-tenkin täyttä vauhtia - eihän kukaanmene jumpalle lepäämään. En koe-kaan sitä terapiana, vaan suhtaudun sii-hen valmennuksena. En siis koskaanpuhu jumpparista vaan minulle hän onpersonal trainer.

Talossa, jossa asun, toimii fysioterapi-an toimipiste sekä kuntohoitaja. Mo-lemmat vetävät monipuolista ryhmä-liikuntaa, johon osallistuu väkeä sekäomasta talosta että sen ulkopuolelta.

Suosituinta on vesijumppa, jossa pyö-rii useita ryhmiä. Se tapahtuu talom-me terapia-altaassa, johon mahtuu max14 henkeä kerrallaan. Ryhmä, jossaolen käynyt jo yli 14 vuotta, kokoon-tuu kaksi kertaa viikossa. Vesijumpanmerkitys aerobisen kunnon kannalta onäärimmäisen tärkeä. Osallistun myöstalomme kuntosaliryhmään, joka ko-koontuu kerran viikossa tunnin kerral-

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:4422

23CP-LEHTI 2010:2

laan. Kuntosalimme ei ole suurensuu-ri, mutta mielestäni tosi toimiva. Vä-hän aikaa sitten saimme sinne upouu-det HURin paineilmalla toimivat lait-teet, jotka soveltuvat hyvin myös lii-kuntarajoitteisten henkilöiden käyt-töön.

Joskus on myös mukavaa liikkuayksin ja omaan tahtiin, varsinkin ul-kona. Tähän tarkoitukseen sopiisauvakävely, jota voi harrastaaympäri vuoden. Ympäristössämmeon monia hyviä eripituisia reittejä,joista voi valita mielensä mukaan.Jo kahtena vuotena on Kouvolassajärjestetty Kympin Nainen -tapah-tuma, joka toimii samalla ideallakuin Naisten Kymppi Helsingissä.Olen fysioterapeuttini kanssaollut mukana ja nimenomaankympillä (tarjolla olisi myös vi-tonen, mutta sitä en ole edesharkinnut). Toukokuun puoles-sa välissä se järjestetään jo kol-mannen kerran ja sinne olentaas ilmoittautunut.

Minulla on myös HelkamanKolmikko -polkupyörä, jollaliikun pidempiä matkoja ja teenmyös kauppareissuja, jos ostanenemmän tavaraa kerrallaan.

Mitä tästä kaikesta masokis-mista sitten jää käteen? Kuntotietysti pysyy hyvänä, muttamuitakin etuja on pitkä lista.Kun jokatalvinen flunssakausialkaa, en ole ensimmäinen, jokakaatuu petiin. Kaikki jokapäi-väinen toiminta sujuu jousta-vasti eikä tunnu raskaalta. Tal-viliukkailla keleillä pysyy pa-remmin pystyssä ja uskaltaalähteä ulos neljän seinän sisäl-tä. On vähemmän asioita, jois-sa joutuu turvautumaan muidenapuun. Ryhmissä liikkuessasyntyy myös sosiaalisia suhtei-ta. Ja merkittävä motivaattori,

ainakin naisihmiselle, on tietys-ti painonhallinta - eikä pidä vä-heksyä myöskään vaikutuksiamielialaan ja itsetuntoon. Kai-ken kaikkiaan elämä treenatus-sa kropassa on paljon muka-vampaa kuin sohvaperunanavelttoilu.

Haluaisinkin jakaa tätä ilosano-maa myös eteenpäin. Siksi mi-nusta olisi mukavaa perustaaesim. facebookiin jonkinlainentreenirinki jakamaan tietoa, ko-kemuksia tai ideoita liikkumi-sesta ja hyvinvoinnista. Ryhmävoisi olla joko Erityisille Kun-toilijoille tai vaikka ErityisilleNaisille ja ehkä joskus voisim-me järjestää liikunnallisen ta-paamisen. Jos joku tämän luet-tuaan kiinnostui asiasta, mi-nuun voi ottaa yhteyttä.

Saija Talvalasaija.talvala@elisanet.fi

Liikuntavastaavankokemuksia

gonnousu-jalkapallojoukkueenjoukkueenjohtajana.

Toimenkuvaani kuuluu olla edus-tajana eri paikallis- ja alueellistenyhdistysten välisessä liikuntayhteis-työssä. Toiminnassa tutustuu uusiinihmisiin ja saa luotua kontaktejaympäri Suomeakin. Tietysti pitäämyös olla päättäjien kanssa yhteis-työssä ja hakea ratkaisuja esimer-kiksi tilojen ja turnausten järjestä-miseen Tampereella. Liikuntavas-taavana täytyy koko ajan olla ”tun-tosarvet” suunnattuna ja seuratatulevaa.

Oma kokemukseni yhdistyksen lii-kuntavastaavan tehtävästä onmyönteinen. Toivon, että yhdistyk-set lisäävät yhteistyötä enemmän,koska nykypäivä vaatii yhteistyötäenemmän ja siten saadaan lisääosallistuvaa väkeä mukaan.

Roope Järvinen,liikuntavastaava,

Pirkanmaan CP-yhdistys

LIIKUNTA

Olen Roope Järvinen, 38-vuotiasPirkanmaan CP-yhdistyksen halli-tuksen jäsenen ja liikuntavastaava.Liikuntavastaavana olen ollut kak-si vuotta. Olen myös CP-liiton ai-kuistoimikunnan jäsen.

Olen innokas ja kaikkiruokainenurheilun seuraaja, jääkiekkoseuraTapparan kannattaja. Harrastan jakilpailen itse bocciassa. Vastaanyhdistyksen liikuntaryhmien orga-nisoinnista. Tarvittaessa tuuraanvetäjiä yhdistyksen curling- ja säh-lyryhmissä. Viime vuonna yhdis-tysväki innostui keilailusta ja olen1-2 kertaa kuussa vienyt ryhmänYläjärvelle keilaamaan. Toiminmyös TPV:n erityisryhmien Aurin-

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:4423

24 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

Vammais- ja kansanterveysjärjestötmerkittäviä liikunnan toimijoita

Kari Koivumäki

Opetusministeriö on tukenutveikkausvoittovaroin vammais-liikuntajärjestöjen toimintaa jonoin 50 vuoden ajan. Viimeis-ten 25 vuoden aikana on tullutmukaan tuettavien järjestöjen-piiriin myös useita kansanterve-ysjärjestöjä, kuten myös Suo-men CP-liitto vuonna 2004.Mi-ten kansanterveysjärjestöt ovatonnistuneet liikuntatyössään jaminkälaisia näkymiä voidaannäiltä osin nähdä tulevaisuuttaajatellen?

Kansanterveysjärjestötmerkittäviksiliikunnan toteuttajiksi

Suomalaisella vammaisurheilul-la ja -liikunnalla on jo noin 50vuoden ajalta arvokkaat perin-teet. Pitkäaikaissairauksien kans-sa työskentelevien kansanterve-ysjärjestöjen tulo mukaan liikun-tatoiminnan järjestäjiksi on ta-pahtunut myöhemmin eli pää-sääntöisesti 1980-luvulta lähtien.

Opetusministeriö hyväksyi val-takunnallisesti tuettujen liikun-tajärjestöjen joukkoon ensim-mäisenä nykyisen Hengitysliit-to Heli:n (ent. Keuhkovamma-liitto) vuonna 1988 ja 1990-lu-vun aikana viisi muuta kansan-terveysjärjestöä. 2000-luvunensimmäisen vuosikymmenenaikana hyväksyttiin tuenpiiriinvielä kolme muuta kansanter-veysjärjestöä, joista viimeisim-pänä Suomen CP-liitto.

Opetusministeriö on toiminnas-saan lähtenyt siitä, että liikunnallaon monille pitkäaikaissairauksiasairastaville tai vammaisille hen-kilöille erityinen terveydellinentai toimintakykymerkitys ja kyseon myös tasa-arvon tai yhdenver-taisuuden toteutumisesta liikun-takulttuurissa. Monet suuret kan-santerveysjärjestöt asettivat ta-voitteekseen liikunnan organi-soinnissa sen, että voivat palkatapäätoimisen liikuntatyöntekijän,jonka tehtävänä on oman järjes-tön sisäisen liikuntakoulutuksen

toteutus ja liikunnan yleiset or-ganisointitehtävät. Liikuntasih-teerin onkin kyennyt palkkaa-maan viisi eri kansanterveysjär-jestöä.

Kansanterveysjärjestöjen merki-tys liikuntatoiminnan alueella onnykyisin suuri, koska näiden jär-jestöjen kautta liikuntaan osallis-tuu noin 50.000 henkilöä eli lä-hes yhtä paljon kuin kuntien or-ganisoiman erityisliikunnan kaut-ta. Opetusministeriö on viimevuosien aikana korottanut myösSuomen CP-liiton liikuntatoimin-nan avustusta alun vaatimattom-alta tasolta nykyiselle 35.000 eu-ron vuositasolle, jota kautta CP-liiton liikuntatoiminta onkin huo-mattavasti aktivoitunut. On saatujulkaistua CP-liiton oma liikunta-opas ja lähes kaikissa liitonalue-yhdistyksissä toimivat nykyisinliikuntavastaavat. Näin SuomenCP-liitosta on tullut yksi merkit-tävä erityisliikuntajärjestö muidenjo pidempään toimineiden järjes-töjen joukkoon.

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5024

25CP-LEHTI 2010:2

Soveltavan liikunnankokonaiskenttä

Vammaisten ja pitkäaikaissai-raiden henkilöiden liikuntatoi-minta on ylipäätään lisääntynytviime vuosina tuntuvasti, kunopetusministeriö tukee tämänalueen toimintaa nykyisin yli6 miljoonalla eurolla vuosit-tain. Ministeriön kokonaistues-ta hieman yli 2 miljoonaasuuntautuu kuntien liikuntatoi-mille, joissa työskentelee ny-kyisin lähes 100 erityisliikun-nanohjaajaa. Ilmeisesti suuriosa CP-liitonkin liikuntaryh-mistä toteutetaan tavalla tai toi-sella yhteistyössä kuntien lii-kuntatoimistojen kanssa (tilat,ohjaajat, tiedotus jne.).

Valtakunnalliset vammaisliikun-ta- ja kansanterveysjärjestöt ovatsaaneet avustusta yli 3 miljoo-naa euroa, josta summasta sel-keästi suurin avustusosuus koh-dentui tänä vuonna toimintansaaloittaneelle Suomen Vammais-urheilu- ja liikunta VAU ry:lle,joka on neljän aiemmin toimi-neen erillisen vammaisliikunta-järjestön yhteenliittymä.

Vammais- tai erityisliikunnan ko-konaisuutta ajatellen on tokimyös tärkeätä, kuinka liikunnanopetus toteutuu erityiskouluissaja -luokilla sekä inklusiivisissaopetusryhmissä. Soveltavan lii-kunnanopetuksen oppaita on jul-kaistu opetushallituksen kauttaliikuntaa opettaville opettajillekahtena eri kirjana, mutta koulu-liikunnan puolellakin lienee kokoajan kehittämisen varaa.

Opetusministeriö osoittaa li-säksi noin puoli miljoonaa eu-roa vuodessa soveltavan liikun-nan tutkimukseen ja saman-

suuruisen määrärahan myös alu-een muihin kehittämiskohtei-siin, kuten julkaisuihin, kansain-väliseen yhteistyöhön sekä val-tion liikuntaneuvoston erityislii-kunnan jaoston työhön.

Tulevaisuudennäkymiä

Opetusministeriö järjestää yh-teistyössä LiikuntatieteellisenSeuran kanssa 7. valtakunnalli-set erityisliikunnan päivät Jyväs-kylässä 5.-6.5.2010. Näiden päi-vien kautta on tarkoitus valmis-tella yhdessä alan kentän kanssatulevaisuuden kehittämislinjaasoveltavan liikunnan alueelle.

Päiville voi ilmoittautua jokopuhelimitse tai verkossa osoit-teessa www.erityisliikunta.fi.

Päivillä jaetaan uusi perusselvi-tys kuntien erityisliikuntatoimin-nan kokonaistilanteesta ja pohdi-taan myös liikuntalakiuudistusta,joka saattaa vaikuttaa jatkossamyös kansanterveysjärjestöjen lii-kuntatuen tulevaisuuteen.

Kansanterveysjärjestöjen lii-kuntatoiminnan tulevaisuudenkannalta on olennaista, että jär-jestöt suunnittelevat huolellatoimintansa keskeisiä tavoittei-ta. Toiminnan laajentaminen voitapahtua yhteistyössä kuntienliikuntatoimen kanssa ja tärkeäkysymys on jatkossakinkokoajan, miten paikallis- tai alueyh-distyksiin saadaan mahdollisim-man osaavat ja aktiiviset liikun-tavastaavat ja liikunnanohjaajat.

Kari KoivumäkiErityisliikunnan suunnittelija

Opetusministeriönliikuntayksikkö

p. 09 607 7381kari.koivumaki@minedu.fi

Tule kävelemään!

Sauvat viuhuvat hyvän hoidon puo-lesta, kun Suomen Reumaliitto jalääketehdas Roche toteuttavat yh-dessä Reuma ME-kävelyhank-keen. Hankkeen suojelija on kan-sanedustaja Juha Mieto. Hank-keen tavoitteita ovat keskustelun he-rättäminen hoitomahdollisuuksistaja reumasairauksien hoidon resurs-seista Suomessa sekä hyvinvoinninlisääntyminen liikunnan avulla.

Me-kävely-hanke huipentuu sauva-kävelyn Guinness-ennätysyrityk-seen lauantaina 9.10.2010, mitäedeltävät kymmenet liikuntatapah-tumat. Aiempi kolmen kilometrinsauvakävelyennätys on ruotsalais-ten hallussa. Tapahtumakaupungit9.10.2010 ovat Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio,Joensuu, Seinäjoki, Oulu ja Rova-niemi. Paikalliset reumayhdistyk-set vievät paikallisten Latu-yhdis-tysten, SLU-alueiden, liikuntatoi-mien ja muiden paikallistoimijoi-den kanssa maailmanennätysaska-reita eteenpäin paikkakunnillaan.Valmentautuminen ja valmistautu-minen ovat alkaneet.

Keväällä tempaistaan Kohti maa-ilmanennätystä -kävelyn merkeis-sä maanantaina 10.5.2010 sa-moilla paikkakunnilla kun syk-syllä.

LIIKUNTA

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5025

26 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

Erilainen oppija liikunnassaOpetusryhmät ovat nykypäivänäyhä heterogeenisempia. Jokainenopettaja hyötyy käytännön työssääntiedoista ja taidoista, joiden avullavoi eriyttää tai yksilöllistää opetus-taan. Liikunta on myös oppiaine,johon hyvin usein integroidaan sel-laisia oppilaita, jotka opiskelevatpääosin erityisryhmässä. Erityisope-tuksen strategiaa ollaan viemässäkäytäntöön. Perusopetuslain muu-toksista ollaan päättämässä edus-kunnassa ja Opetushallituksessa onjo valmisteltu muutokset esi- ja pe-rusopetuksen opetussuunnitelmienperusteisiin. Eduskunta päättäämuutosten voimaantulon aikatau-lusta, mutta monissa kunnissa on jovalmistauduttu muutoksiin Tehoste-tun ja erityisen tuen kehittämistoi-minnan, KELPOn tuella. Tulevai-suudessa jokaisella oppilaalla onentistä selkeämpi oikeus opiskeluunlähikoulussa yhdessä oman ikäryh-mänsä kanssa. Soveltavan liikun-nanopetuksen, eriyttämisen ja yksi-löllistämisen käytänteiden tuntemuson jokaisen opettajan tärkeä perus-taito. Näiden taitojen avulla opetta-ja voi auttaa jokaista oppilasta löy-tämään liikunnan ilon.

Soveltavaa liikuntaa vaiyksilöllinen oppimäärä?

Perusopetuslain 3 §:n mukaan ope-tus järjestetään oppilaiden ikäkaudenja edellytysten mukaisesti ja siten, ettäse edistää oppilaiden tervettä kasvuaja kehitystä. Tämä säännös on poh-jana kaikelle, myös koululiikunnanopetuksen sekä opetukseen liittyvi-en järjestelyiden ja tukitoimenpitei-den suunnittelulle ja toteuttamiselle.

Laadukkaaseen liikunnanope-tukseen osallistuminen on jo-kaisen oppilaan oikeus. Sovelta-va liikunnanopetus on opetukseneriyttämistä niiden oppilaiden osal-ta, joilla on liikunnallisia erityistar-peita. Tällöin opetusta voidaan to-teuttaa niin, että oppilasta ei tarvit-se siirtää erityisopetukseen eikä lii-kunnan oppimäärää tarvitse yksi-löllistää. Soveltava liikunnanopetuson pitkälti riippuvainen kouluyhtei-sössä työskentelevien henkilöidenasenteista, valmiuksista sekä kes-kinäisestä yhteistyöstä.

Opiskelun suunnittelun välineenävoidaan käyttää oppimissuunnitel-maa. Sen laadinnassa ovat muka-na opettaja, huoltajat ja oppilas itse.Lisäksi voidaan tehdä yhteistyötäeri asiantuntijoiden kanssa. Oppi-missuunnitelmaan voidaan kirjataoppilaan opiskelun sisällölliset pai-noalueet, menetelmät, aikataulut jamuut opiskelussa huomioon otet-tavat asiat. Oppimissuunnitelmaauttaa eri osapuolia jäsentämäänkeskeiset opiskeltavat asiat, se myössitouttaa oppilaan tavoitteisiinsa. Seon hyvä apu myös lahjakkaan op-pilaan opetuksen eriyttämisessähaasteellisemmaksi.

Perusopetuslain 18 §, erityiset ope-tusjärjestelyt, mahdollistaa oppilaanopiskelun osittain toisin kuin perus-opetuslaissa säädetään ja opetus-suunnitelman perusteissa määrä-tään, jos se on oppilaalle joiltakinosin kohtuutonta tai perusteltuaoppilaan terveydentilaan liittyvistäsyistä. Oppilas voi kompensoidajonkin osa-alueen opiskelun jolla-

kin toisella. Jos oppilas vaikkapaheikon hahmottamisen vuoksi ei voiosallistua joukkuepeleihin tai tasa-painovaikeudet estävät luistelun, voihän korvata niihin osallistumisenmuilla oppilaalle soveltuvilla liikun-tamuodoilla, kuten sauvakävelyllätai uinnilla. Pyörätuolissa oleva op-pilas voi korvata juoksemisen pyö-rätuolikelauksella.

Liikunnan oppimäärä yksilölliste-tään vain, jos oppilas ei kykene opis-kelemaan mitään osa-aluetta omanvuosiluokkansa sisältöjen ja tavoit-teiden mukaisesti soveltaenkaan.Yksilöllistäminen tehdään kuiten-kin aina mieluummin kuin liikun-nan oppimäärän opiskelusta vapaut-taminen. Liikuntaa yksilöllisen op-pimäärän mukaan opiskelevan op-pilaan opiskelun tavoitteet ja keskei-set sisällöt kirjataan henkilökohtai-seen opetuksen järjestämistä koske-vaan suunnitelmaan (HOJKS).

Jos oppilas vapautetaan liikunnan-opetuksesta ilman riittävää lääketie-teellistä perustetta, se loukkaa op-pilaan oikeutta opetukseen ja ontasa-arvokysymys. Vapauttaminenvoi olla tilapäinen tai pitempiaikai-nen. Tilapäinen vapauttaminen tu-lee kysymykseen yleensä akuutis-sa sairaudessa. Pitempiaikaista va-pauttamista tulee liikunnan opetuk-sessa pohtia esimerkiksi silloin, josoppilaalla on vakava pitkäaikaissai-raus, esimerkiksi syöpä, jolloin jopelkät hoidot rasittavat oppilaan fyy-sistä toimintakykyä.

Sen sijaan esimerkiksi ylipainoisenoppilaan edun mukaista ei ole läh-

Matti Pietilä - Pirjo Koivulaopetusneuvos opetusneuvosOpetushallitus

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5926

27CP-LEHTI 2010:2

teä välittömästi pohtimaan liikun-nasta vapauttamista – etenkään kunkyse on oppiaineesta, jolla varmuu-della on paljon tarjottavaa lapselleja nuorelle yleisen terveyden, fyy-sisen toimintakyvyn ja hyvinvoin-nin edistäjänä sekä tarvittaessa kun-toutuksen toiminnallisena tukena.Lähtökohtana tulee olla ajatussiitä, että koululiikuntaa tarjo-taan kaikille oppilaille ja eri-tyistä tukea tarvitsevat oppilaatosallistuvat ryhmän toimintaan.

Erityistä tukeatarvitseva oppilasliikuntatunnilla

Oppilaantuntemus on opetuksentärkeä lähtökohta soveltavaa liikun-taa tai yksilöllistä oppimäärää suun-niteltaessa. Lähtökohtana opetuk-sessa ovat aina oppilaan vahvuudet.Niitä tukemalla voidaan luoda on-nistumisen elämyksiä, jotka moti-voivat oppilasta parhaassa tapauk-sessa omatoimiseenkin harrastami-seen. Tuen tarpeiden tunteminentaas auttaa harjoittamaan asioita,jotka parhaassa tapauksessa tuke-vat muutakin oppimista ja kuntou-tumista. Oppilaantuntemus auttaavälttämään asioita, jotka voivat ollaesimerkiksi oppilaan terveydenkannalta haitallisia.

Opettajan on tiedettävä oppi-laan sairaudet, niiden laatu jaoireet. Esimerkiksi epilepsiaasairastavan oppilaan opetus voi-daan suunnitella niin, että koh-tauksia provosoivia tekijöitävältetään tai reumaa potevanoppilaan nivelten liikkuvuuttaharjoitetaan. Fysio- tai toimin-taterapeutin kanssa tehdäänkiinteää yhteistyötä. Heiltä saa-tua tietoa voidaan hyödyntääoppituntien suunnittelussa.

Monet asiat, jotka auttavat eri-

tyistä tukea tarvitsevaa oppilas-ta, ovat hyödyllisiä kaikille op-pilaille. Oppituntien selkeys,johdonmukaisuus ja suunnitel-mallisuus ovat tärkeitä mm.Asperger-oppilaan opetukses-sa. Ohjeiden esittäminen yksin-kertaisesti ja lyhyesti auttaamuitakin, samoin suoritustennäyttäminen mieluummin kuinsanallinen ohjeistus. Jotkut op-pilaat tarvitsevat ohjausta kä-destä pitäen, tällöin voi tunneil-la olla mukana avustaja. Opet-tajan ja avustajan yhteistyönsuunnitelmallisuus ja sujuvuuson tärkeä lähtökohta opetuksenonnistumiselle.

Liikuntatilojen esteettömyystarkoittaa paitsi niiden saavutet-tavuutta esimerkiksi pyörätuo-lilla liikkuville myös muita asi-oita, kuten tilojen puhtautta japölyttömyyttä, mikä on tärke-ää allergiaa tai astmaa sairasta-ville oppilaille. Motorisestikömpelöt tai liikuntaesteisettarvitsevat monesti omia apuvä-lineitään, joiden oikeaan käyt-töön myös koulun henkilöstönon hyvä perehtyä. Jotkut apu-välineet, kuten pehmustetutmatot, ovat välttämättömiä tur-vallisuuden lisäämiseksi ja ta-paturmien ehkäisemiseksi.

Oppilaiden psyykkiset häiriöt,esimerkiksi masennus, ovat li-sääntyneet viime vuosina. Lii-kuntatuntien tulisikin olla ilma-piiriltään rohkaisevia ja tarjotaoppilaille onnistumisen elä-myksiä. Toistuvia kilpailutilan-teita tulisi lähtökohtaisesti vält-tää. Tutkimuksien mukaan lii-kunta ehkäisee ja vähentää ma-sennusta, joten olisi hyvä etsiäkeinoja tällaisen oppilaan oma-ehtoisen liikkumisen lisäämi-seksi. Muutkin mielentervey-

den ongelmat ja sosiaalinen so-peutumattomuus, kuten erilai-set käytöshäiriöt ja uhmakkuusovat lisääntyneet. Turvallinenoppimisympäristö on jokaisenoppilaan perusoikeus. Oppi-laantuntemus on tässäkin pe-rusasia, koska monet ongelmatvoidaan ehkäistä minimoimal-la häiriötekijät ja pitämällä kiin-ni sovituista säännöistä.

Tavoitteiden saavuttaminen ja opet-tajan onnistuminen työssään edel-lyttää opetettavan aineksen hallin-taa, liikunnanopetuksen tavoittei-den tietämistä sekä sitä, että opet-taja taitaa monipuoliset opetusme-netelmät. Opetussuunnitelman pe-rusteiden mukaan peruskoulun lii-kunnanopetuksessa ja arvioinnissaotetaan huomioon oppilaan erityis-tarpeet ja terveydentila. Arvioinninkannustavuutta ja käyttöä opiske-lun suunnittelun tukena tulee lisä-tä. Opettajan opetus- tai arviointi-käytänteiden ei saisi ainakaan edis-tää terveydellisillä erityishaasteillakuormitetun lapsen tai nuoren syr-jäytymistä liikunnasta.

Lopuksi

Kaikista kodin ja koulun väliseenyhteistyöhön liittyvistä asioista onhyvä keskustella avoimesti ja kou-lun käytänteistä on tarpeen tiedot-taa huoltajille aktiivisesti. Keskus-televa ja rauhallinen asenne auttaaluottamuksen ja lapsen edun mu-kaisen vuorovaikutuksen syntymi-sessä.

LIIKUNTA

CP1002 s18-34 19.4.2010, 09:5927

28 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

Toni Piispanen, LitMprojektipäällikkö

Liikuntatieteellinen Seuratoni.piispanen@lts.fi

Kuntien erityisliikunnan kehittyminen sivistyksellisenä

perusoikeutena ja hyvinvoinnin osatekijänäLiikunnalla on merkitystäsekä sivistyksellisenä perusoi-keutena että hyvinvoinnin osa-tekijänä. Myös erityisliikun-nalla (soveltavalla liikunnalla)on nämä molemmat ulottu-vuudet. Vammaisille, pitkäai-kaissairaille ja ikääntyneillehenkilöille kohdennetut palve-lut ovat välttämättömyys jamahdollistaja: niitä tarvitaan,jotta erityisryhmiin kuuluvatihmiset voivat elää itsenäistäelämää ja osallistua yhdenver-taisesti. Vastuu erityisliikunta-palvelujen ja tukitoimien jär-jestämisestä jakautuu useam-malle taholle. Tämä tekee pal-velujärjestelmästä hajanaisenja vaikeasti hallittavan palve-lun käyttäjälle.

Kunnan vastuu palvelujen ja tu-kitoimien järjestäjänä on keskei-nen. Yksityiset palveluntuottajatja kansalaisjärjestöt täydentävätjulkisia palveluja ja kunnathankkivat näiltä osan erityislii-kunnan piiriin kuuluvien henki-löiden tarvitsemista palveluista.Palvelujen järjestämisen ohellakunnan tehtävänä on myös eh-käistä ja poistaa vammaisten,pitkäaikaissairaiden ja ikäänty-neiden toimintamahdollisuuksiarajoittavia esteitä ja haittoja si-ten, että he voivat toimia yhteis-kunnan tasavertaisina jäseninä.Sosiaali-, terveys-, opetus-, kult-tuuri-, liikunta- ja yhdyskunta-toimen palvelut ovat keskeisiä

vammaisen, pitkäaikaissairaanja ikääntyneen omatoimisuudenja arjesta selviytymisen kannalta.Näillä palveluilla lisätään tasavertai-sia osallistumisen mahdollisuuksia.

Kuntien liikuntatoimen piirissä jär-jestetyllä erityisliikunnalla on jo yli20 vuoden kokemus. Suuret kun-nat ovat palkanneet erityisliikun-nanohjaajia tehtävää varten. Heitäon yli 90 kunnassa (2009). Kunti-en liikuntatoimen, sosiaali- ja ter-veystoimen sekä vammaisjärjestö-jen järjestämän ohjatun liikunnanpiirissä on noin 230 000 eri tavoinvammaista, pitkäaikaissairasta taiiäkästä henkilöä (2009). Vammai-sia henkilöitä on tästä noin puolet.Hyvästä kehityksestä huolimattaerityisliikunnan kehittämisessä onvielä paljon tehtävää.

Opetusministeriö on julkaissut kun-tien erityisliikunnan tilasta tilan-neyhteenvedot neljän vuoden vä-lein (viimeisin 2006). Kehittämis-hankkeita on kuntatasolla menos-sa useita. Liikuntatieteellisen Seu-ra on toteuttanut yhteistyössä ope-tusministeriön, sosiaali- ja terveys-ministeriön, Suomen Kuntaliiton javalikoitujen projektikuntien kans-sa kolme kuntien erityisliikunnankehittämishanketta vuosina 1997–99, 2004–06 ja 2007–09. Hankkeetsuunnattiin kuntiin, joissa ei siihenmennessä ollut palkattuna erityis-liikunnanohjaajaa. Kunnat olivatpääasiassa kuntia, joiden asukas-määrä oli noin 10 000–20 000

asukasta. Hankkeen rahoittajiaolivat opetusministeriö ja sosi-aali- ja terveysministeriö. Myösprojektikuntien taloudellinensatsaus erityisliikunnan kehittä-miseen on ollut merkittävä.

Kaksi ensimmäistä projektia on ra-portoitu Liikuntatieteellisen Seuranjulkaisu -sarjassa vuosina 2000 ja2007. Kolmannen projektin loppu-raportti (Erityisliikunnan kehittämi-nen kunnissa? Erityisliikuntaa kun-tiin 2007–09 -kehittämis- ja konsul-tointiprojekti, 2010) on samalla kol-men peräkkäisen projektin yhteis-raportti. Erityisliikuntaa kuntiin2007–09 -projektin tarkoituksena olilisätä koulutuksen, konsultoinnin jatiedonvälityksen keinoin vammais-ten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäi-den liikuntatoimintaa luomalla tätävarten toimiva toimintatapajärjestel-mä projektikuntiin.Projektissa olivatseuraavat kunnat: Akaa, Forssa,Kempele, Kiiminki, Liperi, Musta-saari, Nivala, Nurmo ja Parainen.

Projektikuntienerityisliikunnanhenkilöresurssit

lisääntyivät

Taloustaantuman myötä kaikkiasuunniteltuja erityisliikunnan-ohjaajien virkoja ei pystytty pe-rustamaan, vaan siirrettiin tule-vaisuuteen. Projektikunnista vii-si ilmoitti erityisliikunnan hen-kilöresurssien lisääntyneen pro-

CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3128

29CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA

jektin aikana. Kiimingissä pro-jektin tuloksena synnytetty uusikokopäiväinen erityisliikunnan-ohjaajan virka siirrettiin säästö-syistä alkamaan vuonna 2011. Nur-mon alueen erityisliikuntaan koh-dennettiin puolipäiväinen ohjausre-surssi. Forssaan lisättiin liikuntasih-teerin työaikaa erityisliikuntaan sekäneuvoteltiin yhdessä naapurikunti-en Tammelan ja Jokioisten kanssayhteisen erityisliikunnanohjaajanpalkkaamisesta vuodesta 2010 läh-tien. Liperissä toimii erityisliikun-nanohjaaja. Ohjaajan apuna mm.ikäihmisten liikunnan koulutuksis-sa ja käytännönohjauksessa toimiiViinijärven Urheilijoiden palkkaa-ma ohjaaja kolmen vuoden projek-tina. Kempeleen kunnanvaltuustopäätti joulukuussa 2009 lisätä vuo-den 2010 talousarvioon erityislii-kunnan koordinaattorin puolipäivä-toimisen työsuhteen vuoden 2010elokuusta alkaen.

Erityisliikunnan järjestämiseen si-toutumista tapahtui kunnan halli-tuksissa, valtuustoissa, eri hallinto-kunnissa ja käytännön toimijoidenjoukossa. Luottamushenkilöt ym-märsivät erityisliikunnan merkittä-vyyden, mutta eivät kuitenkaan riit-tävissä määrin sitoutuneet ajamaantalousmäärärahoihin korotuksia.Työryhmissä toimineet luottamus-henkilöt tekivät tarvittavat toimen-piteet asian eteenpäin viemiseksi.

Yhteistyötä lisättiin ja parannet-tiin eri hallintokuntien välillä jaerityisliikuntaa järjestävien järjes-töjen välillä. Järjestöjen välinenyhteistyö korostui etenkin yhteis-ten tapahtumien kautta. Liikunta-toimen kokoonkutsumana järjes-töt yhdessä olivat sopimassa tu-levan vuoden pelisääntöjä mm.maksuihin, vuokriin, tiedotukseenja koulutuksiin liittyen.

Erityisliikunta nivottiin kahdessakunnassa osaksi laajempia kunnanstrategioita ja suunnitelmia. Nämäolivat kuntia, joissa erityisliikuntaankohdennettiin henkilöstöresursseja.Muissa kunnissa liikunta koettiinniin pieneksi hallinnonalaksi, etteilaajemmissa kunnan strategioissasiitä ollut kuin korkeintaan lauseenparin merkintä. Kuitenkin esimer-kiksi Nivalan kaupungissa Erityis-liikunnan kehittämistyö nivoutuiluontevasti kaupunginhallituksenvuoden 2009 nimeämän hyvinvoin-nin ja terveydenedistämisen työryh-män työhön, sillä erityisryhmien lii-kunnan tavoitteena on ennen kaik-kea edistää yksilöiden terveyttä, toi-mintakykyä ja hyvinvointia.

Projektin aikana perustettiin yh-teensä 74 uutta erityisliikuntaryh-mää (lisäystä 30 %). Uusia ryhmiäperustettiin keskimäärin yhdeksänkuntaa kohden. Uudet ryhmät oli-vat peruskartoituksissa puutteellejääneitä, kaivattuja ryhmiä kutenvaikeavammaisille suunnattuja ve-siliikunnan ryhmiä.

Projektin aloittamisvuoden 2007alussa kunnissa toimi yhteensä 249erityisliikuntaryhmää.Keskimäärinprojektikunnissa toimi tällöin 31ryhmää kuntaa kohden. Projektinpäättämisvuoden 2009 lopussakunnissa toimi yhteensä 323 ryh-mää, keskimäärin ryhmiä toimi 40kuntaa kohden. Ryhmiin on lasket-tu kaikki erityisryhmien liikuntaajärjestävien tahojen ryhmät.

Projektin aikana liikkujien mää-rä kasvoi yhteensä 1061 liikkujal-la (lisäystä 40 %). Projektin alus-sa projektikuntien erityisliikun-taan osallistui yhteensä 2625 liik-kujaa. Projektin lopussa erityislii-kuntaan osallistui 3686 liikkujaa.Uudet liikkujat olivat pääasiassaikäihmisiä, pitkäaikaissairaita tai

vammaisia, joilta oli puuttunut tu-kitoimia, kuten kuljetuspalveluatai saattaja. Uusia liikkujia saatiinmyös tiedottamalla enemmän yh-distyksiä ja perustamalla ryhmiä,joita ei aiemmin kohderyhmälleollut tarjolla. Myös vertaisohjaa-jakoulutuksella saatiin erinomai-sia vertaisohjaajia yhdistysten lii-kuntaryhmiin.

Liikuntaan liittyvätsäädökset ja ohjelmat

laajentuneet

Liikuntaan liittyviä säädöksiä jaohjelmia on vähitellen laajen-nettu koskettamaan entistä laa-jempia väestönosia. Liikunnanedistäminen ei enää rajoitu ak-tiiviseen väestönosaanja järjes-täytyneeseen liikuntatoimin-taan. Julkisen hallinnon huomiokohdistuu korostuneesti kokoväestöön toisin kuin liikunnankansalaistoiminnan, jossa pää-huomio on omassa jäsenistössä.

Yhdenvertaisuuden vaatimusliikunnan mahdollisuuksissakorostuu niin lainsäädännössäkuin julkishallinnon ohjelmis-sa. Liikuntatarjonnan kehittä-misessä painopistettä halutaansiirtää kohti liikuntatarjonnanmarginaaliin jäävien liikunnanedistämistä. Liikuntapalvelui-den suhteen heikoimmassa ase-massa olevien liikuntamahdol-lisuuksia tulee erityisesti paran-taa, jotta liikunnasta ja yhteis-

CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3129

30 CP-LEHTI 2010:2

kunnasta syrjäytyminen vä-henisi. Yhdenvertaisuuden jou-duttamiseksi ja saavuttamisek-si on tarvittaessa syytä toteut-taa ”positiivista erityiskohte-lua”. Hallitusohjelmassa paino-tetaan erityisliikunnan merki-tystä myös osallisuuden ja yh-teisöllisyyden edistäjänä. Liikun-nalla on erityisryhmille usein laaja-alaisempaa merkitystä kuin muilleväestönosille.

Erityisliikuntaa tulee kehittää sa-manaikaisesti kahdella suunnalla:sovellettujen palveluiden ja kai-kille yhteisen liikunnan suuntiin.Taustalla on ajatus, että jokaisel-la tulee olla samanlainen mahdol-lisuus itse päättää minkälaisissapuitteissa liikuntaa harrastaa. Ter-veys- ja hyvinvointierojen kaven-taminen on noussut sosiaali- jaterveyspolitiikan ehkä keskeisim-mäksi tavoitteeksi. Erityisryhmi-en integroiminen yhteiskuntaanon heidän itsensä ja koko yhteis-kunnan kannalta erityisen tärkeäkehittämiskohde. Soveltava lii-kunta on usein luonteva keinoedistää erityisryhmien terveyttä jalaaja-alaista hyvinvointia. Liikun-nasta on tullut tunnustettu osa ter-veys- ja hyvinvointipolitiikkaa.

Kansalaisten liikunnasta, terveydes-tä ja hyvinvoinnista kantavat päävas-tuun kansalaisten itsensä lisäksi kun-nat. Kunnilla on suuri vastuu, muttamyös suuri vapaus. Kunnilla on-mahdollisuus itse valita keinot, joil-la se huolehtii kuntalaisten hyvin-voinnista ja palveluista valtakunnal-listen linjausten suunnassa. Liikun-nan edistämisen päähuomio on kiin-nitettävä paikallisiin ratkaisuihin.Valtaosa kuntalaisista pystyy itsehuolehtimaan liikuntapalveluistaan.Siksi erityistä huomiota kunnissatulee kiinnittää erityistoimenpiteitätarvitsevien liikunnan tukemiseen.

LIIKUNTA

Tanssin taikaa Mikkelissä maaliskuussa 2010.

Kuv

a:S

uom

en C

P-l

iitt

o r y

Kesän CP-lehden numerois-sa esittelemme Malikkeen,Sovelin ja Solian toimin-

taa, joista kerroimmeCP-lehdessä 1/2010

Myös nuorten tapahtumista enemmäntulevissa CP-lehden numeroissa.

Kuv

a: J

enni

Vir

tane

nK

uva:

Jen

ni V

irta

nen

Erityisliikunnan järjestäminen onjäänyt suurelta osin kuntien tehtä-väksi. Liikunnan kansalaistoimin-nan kiinnostus ei toistaiseksi olemerkittävästi yltänyt vanhusten, pit-käaikaissairaiden ja vammaisten lii-kuttamiseen. Soveltavan liikunnanjärjestäminen edellyttää omaa eri-tyisosaamista, minkä johdosta eri-tyisliikunta säilynee lähitulevaisuu-dessakinensisijaisesti osana kunti-en omaa toimintaa siitä huolimat-ta, että erityisliikunnan toimijoilla-on omat järjestönsä.

Kolmen Erityisliikuntaa kuntiin -projektin (1997-99, 2004-06, 2007-09) ja viiden muun erityisliikuntaankeskittyneen kehittämisprojektin tu-loksena on onnistuttu lisäämäänmerkittävästi sekä erityisliikuntaanosallistuvien että liikuntaryhmien ja-tapahtumien määrää viimeisenkymmenen vuoden aikana. Projek-tien avulla on saatu lisättyä myöskuntien erityisliikunnanohjaajienmäärää, uusia toimintatapoja ja alankoulutusta. Myös erityisliikunnanasema kuntien liikuntatoimen osa-na on vahvistunut ja yhteistyö mui-den hallinnonalojen kanssa lisään-tynyt. Saavutetuista tuloksista huo-limatta erityisliikunnan asemaa kun-tien strategioissa, hallinnonalojen jakuntien välisessä yhteistyössä sekäliikuntatoimen sisällä on syytä edel-leen kehittää. Ikärakenteen kehitys,joidenkin kansansairauksien yleis-

tyminen ja kansalaisten yhdenver-taisuuden korostuminen asettavatuusia erityisliikuntahaasteita etenkinjulkisellehallinnolle.

Lisätietoja:Piispanen, T (2010). Erityisliikun-nan kehittäminen kunnissa. Liikun-tatieteellisen Seuran julkaisu 164.

CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3130

31CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA

Lasten ja nuorten liikuntaleiri- Suomen CP-liitto ja Haaga-He-lian ammattikorkeakoulu toteutti-vat jo kolmannen kerran lasten januorten liikuntaleirin. Leiristä ontullut perinne ja yhteistyö ammat-tikorkeakoulun kanssa toimii lois-tavasti, kertoo CP-liiton liikunta-suunnittelija Sari Turunen.

Perjantaina helmikuun 19. päivästarttasi Pajulahdessa Haaga-He-lian ammattikorkeakoulun ja CP-liiton yhteistyönä järjestetty lastenliikuntaleiri. Tänä vuonna osallis-tujia oli 12, joka eniten koko leirinhistoriassa. Iältään leiriläiset olivat10–15 –vuotiaita. Ohjaajina toimi-vat Haaga-Helian ammattikorkea-koulun 18 soveltavan liikunnanopiskelijaa sekä heistä vastaava-opettaja Jyrki Vilhu. Päävastuunleirin organisoinnista kantoivat lei-rinjohtajat Katja Vastiala ja Lau-ra Niskanen.

Leirillä jokaisella lapsella ja nuo-rella oli oma kummiohjaaja. Kum-min tehtävänä oli taata jokaiselleleiriläiselle onnistunut elämys.Kummiohjaajat huolehtivat leiriläi-sen avustamisesta niin liikuntatilan-teissa, leiriarjessa ja vapaa-ajalla.Viikonlopun ajan leirillä puuhail-tiin useiden eri liikuntalajien ja yh-teisleikkien parissa. Ohjelmassa oliryhmäytymisleikkejä, temppurata,uintia, pulkkamäki, illanvietto jaluistelu. Sään kylmyydestä ja lumi-pyrystä huolimatta kaikki suunni-telmat saatiin toteutumaan.

Leirillä vallitsi mahtava yhteishen-ki heti alusta alkaen! Leiriläiset jaohjaajat toimivat kaikki yhtenä jouk-kueena läpi koko viikonlopun. Oh-jaajat kiittelivät leiriläisiä loistavas-ta asenteesta. Jokaisella leiriläiselläoli oma mielipiteensä siitä, mikä lii-

kuntalajeista oli kaikista mukavin,mutta selviksi suosikeiksi kyselynperusteella muodostuivat elämys-luistelu ja uinti. Myös Ravintola Iso–Kukkasen ruoka sai kiitosta, niinohjaajilta kuin leiriläisiltä.

Nastolalainen kymmenenvuoti-as Olli Pyyhtiä oli jo varaamas-sa paikkaa ensi vuodeksi ennen

kuin tämänkertainen leiri ehtiloppua! Hänen mielestään leiril-lä mukavinta oli yhdessäolo lei-riläisten ja ohjaajien kanssa.Hänen mielestään Pajulahdessaoli todella kivaa ja hänen huo-nekaverinsa olivat mainioita.

Myös ohjaaja Milla Mäkisenmielestä tunnelma leirillä olihyvä ja hilpeä. Mäkisen mieles-tä haastavinta ohjaajalle oliopetella miten kaikki leiriläis-ten erilaiset apuvälineet toimi-vat käytännössä. Mäkiselle suu-rin oppi oli se, kuinka jokainenCP-vamma on omanlaisensa jakuinka jokaisen lapsen kanssapitikin toimia aivan omalla yk-silöllisellä tavalla. Kaikkeen eivoinut ennalta valmistautua

vaan tilanne ja henkilö määrittimiten milloinkin toimia. Hetialusta saatiin hyvä tiimi kasaan.Hyvä ilmapiiri syntyi itsestäänkun kaikki heittäytyivät täysil-lä mukaan, kertoo Milla.

Päätöspäivänä sunnuntainamoni nuorista sanoi, että leiriolisi voinut jatkua pidempään-

kin. Loppupalaverissa aistimmeväsyneen, mutta onnellisen tun-nelman niin itsessämme kuinleiriläisissäkin. Yhdeltä iltapäi-vällä vanhemmat saapuivat nou-tamaan lapsiaan ja kaikkien ko-timatka alkoi hymyssä suin.

Teksti:Katja Vastiala

Laura Niskanen

Kuva:Jyrki Vilhu

CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:3131

32 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

28.8.2010 Kuopio, Suokadun palvelutalo, Suokatu 6

16.10.2010 Oulu, Linnanmaan liikuntahalli, Virkakatu 1

30.10.2010 Vaasa, Rantasipi Tropiclandia, Lemmenpolku 3

20.11.2010 Kemi, Tervahalli, Tervaharjunkatu 14

Tapahtumat ovat klo 10-14.

Liikuntapäiviin ovat tervetulleita kaikenikäiset liikkujat. Tule liik-kumaan yksin, kaverin kanssa tai koko perheen voimin. Tapahtu-missa on mahdollisuus kokeilla eri liikuntalajeja ja saada tietoa liikunnan harrastamisesta sekä liikunnan apuvälineistä. Liikunta-päivät ovat maksuttomia. Lisätietoja alueellisilta yhteyshenkilöil-tä sekä liikuntasuunnittelija Sari Turuselta sari.turunen@cp-liitto.fi tai puh. 044 3533 404.

Suomen CP-liitto ja paikalliset CP-yhdistykset järjestävät

yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Alueelliset liikuntapäivät

TULE LIIKKUMAAN!

Alueelliset yhteyshenkilöt Kuopio: Mika Ruotsalainen, mika.ruotsalainen@kuopio.fi, puh. 050 325 7439

Oulu: Sari Holappa, sari.holappa@hotmail.com, puh. 040 590 4387 (iltaisin)

Vaasa: Ann-Helene Latva-Pirilä, ahlp@netikka.fi, puh. 0500 232 419

Kemi: Pirjo Palenius, pirjo.palenius@pp.inet.fi, puh. 050 306 5896

Tarjolla mm. tanssia, sisäcurlingia, jumppaa,

sovellettuja pelejä...

CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:4032

33CP-LEHTI 2010:2 KOLUMNI

Olympialaiset… ja ParalympialaisetTämä alkuvuosi on ollut urhei-lun kulta-aikaa. VancouverinOlympialaiset ovat täyttäneetruudun ja lehdet. Penkkiurhei-lijakin on saanut jännittää ym-päri vuorokauden mäkimies-temme, hiihtäjiemme tai jää-kiekkoilijoiden menestystä. Lo-pulta olemme huomanneet, ettämenestyslajit ja -nimet ovatkinuusia.

Kisojen jälkeen oli analysoin-nin paikka. Pohdittiin miksimitaleita ei tullutkaan niin pal-joa kuin piti? Syyt vaihtelevatmutta eihän tulos ollut mikäänperinteisen talviurheilumaanlottovoitto. Suomessa on totut-tu odottamaan Olympialaisistaparempaa menestystä kuin kol-me mitalia.

Muutaman viikon rupeamanjälkeen oli aika sulkea tv ja leh-tien urheilukiintiö taisi pienen-tyä muutamalla sivulla, kisatolivat ohi…. Tai hetkinen… Kyl-lä olympialaiset olivat ohi mut-ta paralympialaiset odottivatvuoroaan. Nämä olympialaisetovat perinteisesti vuorossa”vammattomien” kesä- tai tal-vikisojen jälkeen. Suomelta ki-soihin matkasi pieni joukkue,viisi urheilijaa mutta tavoite oli(muistaakseni) kolme mitalia.

Pohdin kisojen ajan, Paralym-pialaisten näkyvyyttä suomalai-sessa mediassa, tv:ssä ja leh-dissä. Kyllähän se näkyi, jososasi etsiä ja katsoa, yksi taikaksi vajaan tunnin koostettayleensä televisiosta, lehdissämuutaman rivin kirjoitus edel-lisen yön tapahtumista, jos si-

täkään. Standardista poikettiinhieman, kun suomalainen saimitalin.

Millainen pitäisi olla Paralym-pialaisten näkyvyys, joku suur-lehden kolumnisti kirjoitti, ettäse on nyt kuitenkin oikealla ta-solla, että Paraolympialaisetovat harrastelijamaista ja mar-ginaalista toimintaa. Se oli senkolumnistin mielipide ja var-maan osittain oikeakin. Itsemietin asiaa myös yhdenvertai-suuden näkökulmasta. Para-lympialaisten huipulla mitaleis-ta kamppailevat urheilijat har-rastavat lajiaan usein pienilläresursseilla ja taustavoimiensatuella, maalina kerran neljäs-sä vuodessa olevat olympialai-set. Lähtökohdat ovat moneltaosin hyvin haasteelliset, varsin-kin jos verrataan ”tavallisten”Olympialaisten tähtiin. Silloinolisi kohtuullista, että mediahuomioisi arvostavasti nämäOlympialaiset tai ainakin niin,että suurin osa kadun tallaajis-ta tietäisi suomalaisten mitali-ehdokkaiden nimet.

Ehkäpä urheilusivuilta ja uuti-sista voisi kuitenkin löytyä hie-man enemmän tilaa ja näilleOlympialaisille jotka taitavatkuitenkin edustaa nykyäänenemmän sitä olympia-aatteenmukaista kilpailua ja itsensäylittämistä. Kisat saattavat ollaharrastelijamaiset, jos verra-taan muutamaa viikkoa aiem-min käytyihin Olympialaisiin,jossa kaikki on huippuunsa vi-ritettyä ja huipulla menestyvätyleensä kovapalkkaiset ammat-tiurheilijat ja marginaalistakin

tämä on, onhan kyse kuitenkinParalympialaisista mutta ver-rattuna siihen media-aikaanmitä esimerkiksi tv välitti Olym-pialaisista, niin kyllä viestimetovat itsekin korostaneet valin-noillaan, että Paralympialai-set ovat vähemmistön kisat.

Suomalaiset saivat lopulta ki-soista kaksi mitalia, eli tavoit-teesta jäätiin hieman mutta hie-no saavutus pienelle joukkueel-le. Suomalaisia CP-vammaisiaurheilijoita ei näissä kisoissamukana ollut... mutta viime ke-säkisoissa bocciaa pelasivatmeidänkin CP-liiton aktiiveja.

Tomi Hotanen

Kuvat:Jenni Virtanen

CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:4033

34 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

Suomen Paralympiakomitean tie tähtiin

Paralympakultamitalisti Markku Niinimäki opastaa keihäänheittoa heittotuolista

Suomen Paralympiakomitea satsaaaiempaa vahvemmin uusien urheili-joiden rekrytointiin ja nuorten urhei-lijoiden polun tukemiseen matkallakohti vammaisurheilun huippua.

Uusien urheilijoiden rekrytointi januorten urheilijoiden urallaan eteen-päin auttaminen on iso osa Paralym-piakomiteassa elokuussa 2009 aloit-taneen kehittämispäällikkö TommiOjasen toimenkuvaa. Suomen hy-västä paralympiamenestyksestähuolimatta Ojanen näkee vieläkinpaljon kehittämisen varaa.

”Paralympiamenestyksen kannaltaemme ole vielä läheskään tehneetkaikkea mahdollista. Kehittämispääl-likkönä näen, että meillä on mahdol-lista parantaa toimintaamme ja järjes-telmäämme suuntaan, jossa pystym-me etsimään ja kohdentamaan tukeaniille urheilijoille, joilla on motivaa-tio ja mahdollisuus menestyä kan-sainvälisellä tasolla”, Ojanen sanoo.

Ensimmäisiä haasteita on myösluoda verkosto, jonka kautta kaik-ki halukkaat saataisiin toimintaanmukaan. ”Tavoitteemme on tavoit-taa myös minimivammaiset, että hetietäisivät olevansa oikeutettuja pa-ralympiaurheilijan statukseen.”

Tie Tähtiin-järjestelmä

Paralympialajeista monet ovat haus-koja ja haastavia kenelle tahansa,mutta vammaisurheilijoille niissä voiavautua mahdollisuus kansainvälisel-le huipulle asti. Paralympiaurheiluistakiinnostuneita auttaa Paralympiako-mitean Tie Tähtiin – järjestelmä, jon-ka puitteissa järjestettävissä tapahtu-missa pääsee myös kokeilemaanmonia lajeja ja saamaan tietoa niidenharrastamismahdollisuuksista.

Tie Tähtiin – järjestelmä on urhei-lijoiden rekrytointiohjelma, jonkaavulla pyritään saamaan vammais-urheilun piiriin lisää uusia ja nuo-ria urheilijoita ja hyödyntämäänparalympialaisissa kilpailleiden ur-heilijoiden kokemusta vammaisur-heilun eri tehtävissä.

Tie Tähtiin -hankkeen kohderyhmä-nä ovat yli 12-vuotiaat vammaisethenkilöt, joita kiinnostaa kilpaurheilutai lajiansa vaihtoa harkitsevat vam-maisurheilijat. Tavoitteena on löytääkilpaurheilun pariin lahjakkaita, mo-tivoituneita uusia kykyjä ja sitouttaaheidät komitean nuorisojärjestelmänpariin. Hankkeen toimintatapoja ovatmuun muassa Tie Tähtiin - kykyjen-etsintäpäivät, lajitapahtumat sekä

vierailut kuntoutuskeskuksissa ja sai-raaloissa. Hankkeen keulahahmonaon paralympiakultamitalisti keihään-heittäjä Markku Niinimäki.

- On upeaa olla mukana hankkeessa,jossa etsitään tulevaisuuden tekijöi-tä. Tavoitteena on löytää kilpaurhei-lun pariin lahjakkaita ja motivoitunei-ta uusia kykyjä, kertoo Niinimäki.

Vuoden 2010 Tie Tähtiin-päivät Oulussa ja

Helsingissä

Tie Tähtiin jalkautuu käytäntöönseuraavaksi lauantaina 4. syyskuu-ta Linnanmaan liikuntahallissaOulussa, jolloin on mahdollisuuskokeilla yli kymmentä lajia, muunmuassa pyörätuolikelausta, kelkka-jääkiekkoa ja ammuntaa. Tämänvuoden toinen Tie Tähtiin – päiväjärjestetään lokakuussa Helsingis-sä Liikuntamylllyssä. Lisäksi TieTähtiin on mukana eri lajien laji-päivissä ympäri vuotta. Tarkista ta-pahtumien päivämäärät verkostaw w w . p a r a l y m p i a . f i /index.php?id=47

Lisätietoja: kehittämispäällikköTommi Ojanen, 044 595 0617,tommi.ojanen@paralympia.fi

CP1002 s18-34 19.4.2010, 10:4034

35CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA

Liikuntatoiminkunta esittäytyyySuomen CP-liiton liikuntatoimikunta on perustettu vuonna 2003. Siinä toimii kuusi asiantuntijajäsentä,jotka edustavat laajasti liikuntatoimijoiden kenttää. CP-liiton työntekijöistä toimikunnassa ovat toiminnan-johtaja Tomi Kaasinen ja liikuntasuunnittelija Sari Turunen, joka toimii toimikunnan esittelijänä ja sih-teerinä. Liikuntatoimikunta on asiantuntijaelin, joka kehittää, seuraa ja edistää soveltavaa liikuntaa CP-liitossa. Toimikunta osallistuu omalta osaltaan CP-, MMC ja hydrokefalia vammaisten liikunnan edunval-vontaan valtion hallinnon, kuntien, järjestökentän ja yhdistyksien suuntaan. Liikuntatoimikunta on neuvoa-antava toimielin CP-liiton liikuntatoiminnassa. Toimikunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa.

Liikuntatoimikuntalaisille esitettiin seuraavat kysymykset:

1. Kuka olet? Mistä tulet?2. Miten edistät tai miten haluaisit edistää CP-, MMC- ja hydrokefalia vammaisten liikuntaa?3. Mikä on mielestäsi CP-yhdistyksien merkitys liikuntatoimijana?4. Millaisena näet CP-liiton liikuntatoiminnan tulevaisuuden?5. Mikä on oma liikuntamottosi?

Markku Väätäinen

1.Olen Markku Väätäinen, yhteis-kuntatieteiden maisteri, 26-vuotta täyt-täneen CP-vammaisen Silja-tyttärenisä. Silja asuu aviomiehensä Jouninkanssa lähellä minua, samalla asunto-alueella Jyväskylässä.

2..Olen toiminut liiton liikuntatoimi-kunnan puheenjohtajana sen perus-tamisesta, vuodesta 2003 lukien. Jositä ennen järjestimme ”Ipi” Issakai-sen kanssa useiden vuosien ajan Suo-men CP-liiton valtakunnalliset liikun-tapäivät Jyväskylässä. Jyväskylässäon kaupungin kanssa tehty hyvää yh-teistyötä erityisliikunnan parissa.

3..CP-yhdistykset voivat toimiaaktiivisesti hakemalla resurssejaliikuntakerhojen tukemiseen.

Kuntien liikuntarahoista myös vam-maisjärjestöt pääsevät osallisiksi. Yh-distykset voivat verkostoitua eri toi-mijoiden kanssa liikunnan järjestämi-seksi. Meillä Jyväskylässä näin onsaatu organisoitua vammaisten lastenja nuorten uintiharrastusta, jalkapalloaja jääkiekkoa.

4.. Suomen CP-liitto on vakiinnutta-nut asemansa erityisliikuntajärjestönä.Meidän on pidettävä liikuntapalettim-me moni-ilmeisenä. Monipuolisen har-rastustoiminnan ohella on luotava nuo-rille mahdollisuuksia päästä kilpailutoi-minnan kautta myös kansainvälisiin koi-toksiin.

5. Kaikki syyt, jotka estävät liikku-masta ovat tekosyitä

1.Lasse Mäkinen, Pirkanmaan CP-yhdistyksestä. Asun Lempäälässä

2.Olen vuodesta 2001 alkaen olutSIU:n ja nykyisen VAU:n boccianmaajoukkuevalmentaja. Kaikki EM,MM, World Cup ja Paralympiakil-pailut ovat vain CP-vammaisille

3.Suurimmalla osalla yhdistyksistä var-maankin on omaa liikuntaa jossakinmuodossa ja osallistuvat sitä kautta lii-ton järjestämiin tapahtumiin.

4.Uskon tai ainakin toivon että lii-kunta pysyy mukana, koska seantaa virikkeitä elämään sekä sa-malla kuntouttaa ja auttaa löytä-mään uusia samanhenkisiä ystä-viä.

5.Vierivä kivi ei sammaloidu.>>>>>>

Lasse Mäkinen

CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4735

36 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

Heidi Huttunen

1.Nimeni on Heidi Huttunen. Koti-ni ja liikuntapaikkani ovat Turussa.

2.Oma mielenkiintoni ja osaamisenisuuntautuu kunto- ja terveysliikuntaan.Erityisesti huolestuttaa vähän liikkuvi-en ja liikuntaa harrastamattomien ai-kuisten harrastusmahdollisuuksienpuute. Ajatuksenani on tulevaisuudes-sa tehdä kehitystyötä sillä saralla ja ollaheidän liikunta aktiivisuuttaan lisäämäs-sä ja tukemassa. Lisäksi soisin enem-män tukea lievästi vammaisten liikun-taan, Tavallisten ryhmien tahti on mo-nelle liikkujalle liian kova ja kuntien tar-joamat ryhmät usein suunnattu kehi-tysvammaisille. Kun esim. lievästi CP-vammainen osallistuu tällaiseen ryh-mään niin tietyt ryhmäliikunnalle ase-tetut perustavoitteet kuten sosiaalinenhyöty ja ryhmän tuki eivät täyty. Toi-saalta taas heterogeenisissä ryhmissäCP-vammaisuuden vaatimat erityistar-peet jäävät vaille huomiota ja iloinen,onnistunut liikuntakokemus saamatta.

3.Yhdistysten rooli on erittäin merkit-tävä. On tärkeää jakaa tietoa siitä mi-ten jäsenistön vammaisuus vaikuttaaliikkumiseen ja liikunnan suunnit-teluun. —> Olla mukana suunnit-telemassa ryhmiä jäsenistön tar-peita vastaaviksi. Kunnassa lii-kuntaa järjestäville tahoille tieto ontervetullutta ja yhdistys on mitä

parhain asiantuntija tietoa anta-maan -Linkki tai luotsi kunnan lii-kuntatoimen ja liikkujienvälillä.Monille jäsenille yhdistystenomat liikuntaryhmät voivat olla seainoa paikka, jossa harrastaa it-selle sopivaa liikuntaa, tavata mui-ta ja liikkua kaltaistensa kanssa.

4.Liikunta on tärkeä osa CP-lii-ton toimintaa. On merkittävää,että myös CP-liitto tunnetaan lii-kuntajärjestönä ja sen myötä tu-lee tutuksi ajatus, että liikunta ontarpeellista ja sallittua myös CP-vammaisille ihmisille. CP-vam-maisten liikuntatoiminnan suunnit-telu vaatii toisinaan erityisosaamis-ta ja on hyvä, että liitossa on työn-tekijä ja toimikunta näitä asioitapohtimassa ja aiheesta tietoa ja-kamassa. Liikuntasuunnittelijantuki, tiedon välitys ja itsenäiseentoimintaan rohkaisu on tärkeääyhdistystoimijoille. Liikuntatoimin-nan tärkeyttä korostamalla, toi-minnan sisältöä laajentamalla jatämän esiin tuomisen myötä toi-vottavasti myös yhdistysten liikun-tavastaavat aktivoituvat ja osaa-vat hyödyntää saamansa tuen.(esim. liiton tarjoama laadukaskoulutus).

5.”Kaikki on mahdollista, paitsipyöröovien läpi hiihtäminen”.

Vesa Martikkala1.Olen Vesa Martikkala Joensuus-ta. Syntynyt olen Oulussa. Joensuus-sa olen ollut viimeiset 10 vuotta.

2. Olen Itä-Suomen liikuntaopistonrehtori ja vastaan opetustoiminnastameillä. Olemme vuosia kouluttaneetaikuisten ammatillisena lisäkoulutukse-na erityisryhmien liikunnanohjaukseenosaajia vuoden kestävässä koulutuk-sessa. Tämän koulutuksen kehittämi-nen ja koulutusedellytysten säilyttämi-nen lienee merkittävin tapa, jolla edis-tän ja haluan edistää myös muiden eri-tyisryhmien liikuntaa ja sen integroimistavammattomien liikuntaan.

3.Kaikkein keskeisin toimija liikutta-jana on paikallistasolla yhdistys. CP-liiton toivoisin kykenevän aktivoimaanja tukemaan yhdistyksiä sekä toimi-maan tiedottamisessa niin, että kaikentason CP-vammaiset uskaltaisivat läh-teä liikkumaan ja löytäisivät itselleensopivan paikan ja sosiaalisen ympä-ristön liikkua.

4.Olen vakuuttunut, että liikunta tuleeolemaan aikaisempaa merkittäväm-mässä asemassa liiton ja myös yhdis-tysten toiminnassa. Liikunnan posi-tiiviset terveysvaikutukset on tie-dostettu aikaisempaa paremmineikä liikunta suinkaan ole vam-mattomien etuoikeus.5.Talviaikaan se voisi olla: ”Pipopäähän ja pakkaseen!”

CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4736

37CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA

Jaanet Salminen1.Olen Jaanet Salminen Turus-ta. Koulutukseltani olen fysiotera-peutti, ratsastusterapeutti ja eri-tyisopettaja.

2.Liikuntatoimikunnassa yritänomalta osaltani olla kehittämässäja ideoimassa erilaisia ratkaisuja,jolla CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten liikuntamahdollisuudetkehittyvät edelleen.

3.CP-yhdistykset saavat omillaalueillaan varmistaa, että jäsenilläon liikkumismahdollisuuksia jokoomissa ryhmissä tai yhdessä mui-den kanssa.

4.Toivon, että tulevaisuudessa lii-kuntatoimikunta on yhä enemmänkehittämässä uusia liikuntamahdol-lisuuksia yhdessä liikuntasuunnitte-lijan ja paikallisten toimijoidenkanssa.

5.”Mitä enemmän liikuntaa , sitäparempi!”

Pirjo Huovinen

1.Pirjo Huovinen, Jyväskylänkaupungin liikuntapalvelut, kehit-tämispäällikköVastuualueenaniovat ohjatut liikuntapalvelut.

2.Edistän järjestämällä liikunta-palveluita, ryhmiä ja kurssitoimin-taa. Myös järjestämällä järjestöilleja muille yhteistyökumppaneillekoulutusta koskien em. asiakas-ryhmiä.

3.Paikallisesti kunnan erityisliikun-nan kanssa tärkeitä yhteistyö-kumppaneita ja tiedon välittäjänämolempiin suuntiin.

4. Edunvalvontatehtävissä ja kou-lutusten järjestäjänä

5.Tee sitä mikä tuntuu hyvältä, silläliikunnan tulee olla kivaa.

SOLIA – Soveltavanliikunnan

apuvälinetoiminta

SOLIA eli soveltavan liikunnan apu-välinetoiminta palvelee liikkujia, jotkatarvitsevat apuvälineitä liikuntaharras-tuksessaan. Tarjolla on vuokrausta,välinekokeiluja, neuvontaa ja koulu-tusta. SOLIA on myös mukana liikun-nan apuvälineiden tuotekehittelyssä jaerilaisissa tapahtumissa ympäri Suo-mea. SOLIA:n palvelut ovat avoinnakaikille, ilman järjestö- tai diagnoosi-rajoja. SOLIA:n neljä toimintayksik-köä palvelee Rovaniemellä, Maskus-sa, Kuopiossa ja Helsingissä.SOLIA:n kotisivuiltawww.vammaisurheilu.fi/fin/harrastelii-kunta/solia/ löytyvät mm. liikuntaväli-nekuvasto, vuokraushinnasto, tarkem-mat tiedot välinevuokrauksesta ja toi-mintayksiköiden yhteistiedot.

Kesän suosituimpia välineitä ovat eri-laiset pyörät sekä nokkapyörä. Käsi-pyörät sopivat henkilöille, joiden jal-kavoimat eivät riitä polkemiseen. Kol-mipyörät sopii taas henkilöille, joilla onheikentynyt tasapaino ja tästä syystähe eivät voi ajaa kaksipyöräisellä pol-kupyörällä. Nojapyörät sopivat kai-kille, jotka pystyvät polkemaan jaloil-la matalan painopisteen ja hyvän le-päävän istuma-asennon takia. Uute-na välineenä on tullut edellisenä kesä-nä valikoimaan nokkapyörä, joka hel-pottaa pyörätuolilla vaikeassa maas-tossa liikkumista. Se voidaan liittää kiin-teillä jalkalaudoilla varustettuun pyö-rätuoliin. Nokkapyörässä on yksi 20tuumainen pyörä edessä ja kun nok-kapyörä asennetaan kiinni nostaa sepyörätuolin pienet etupyörät ilmaan janäin pyörätuoli kulkee kolmellaisommalla pyörällä hyvin eteen-päin, välittämättä pienemmistä es-teistä.

CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4737

38 CP-LEHTI 2010:2LIIKUNTA

SOLIA tekee myös yhteistyötä muiden apu- ja toimintavälineitä vuokraavien tahojen, kuten Malikkeen jaLiikuntakeskus Pajulahteen osaamis- ja resurssikeskuksen kanssa. Yhteinen sivusto www.välineet.fi avautuukevään aikana. Sivustolta tulee linkki kaikkien vuokraamosivuille. Jatkossa yhteistyötä yritetään laajentaakaikkien liikunnanapu- ja toimintavälineitä vuokraavien tahojen kanssa.

Kesälle on jo varauksia tullut. Kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, jotta saat itsellesi sopivan välineenvuokralle haluamaasi aikaan. Ota rohkeasti yhteyttä!Lisätiedot: SOLIA, apuvälineneuvoja Jukka Parviainen puh. 045 677 0516, solia@vammaisurheilu.fi

CP-yhdistyksien nuorisovastaavat tai nuorisotoiminnasta kiinnostuneet, Seitti tarjoaa koulutusta juuri Sinulle!

11.9.2010 klo 11.30 – 17.00 VAASA25.9.2010 klo 11.30 – 17.00 TAMPERE

Nuorisoyhteistyö Seittiin kuuluvat: Invalidiliitto Lihastautiliitto Suomen CP-liitto Nuorisoyhteistyö Seittiin kuuluvat: Invalidiliitto Lihastautiliitto Suomen CP-liitto Suomen MS-liitto Suomen Reumaliitto

Kiinnostaako Seitin paikallistoiminta? Haluatko olla mukana järjestämässä tapahtumia? Kaipaatko lisää infoa ja käytännön työkaluja tapahtumien järjestämiseen? Seitin koulutuspäivässä saat

infoa Seitin toiminnasta ja ideoita tapahtumien järjestämiseen.

Koulutukset ovat tarkoitettu yhdistyksien nuorisovastaaville sekä muille kiinnostuneille.Koulutus ei maksa mitään ja matkatkin korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaisesti. Mukaan koulutukseen voi ottaa henkilökohtaisen avustajan, sovi Kallen kanssa avustajakuluista.

Tule mukaan viihtymään ja vaihtamaan ajatuksia!

Päivän kouluttajana toimii Seitin nuorisotyön suunnittelija Kalle Jokinen

Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään 30.8.2010 mennessä Seitin nuorisotyön suunnittelijalle Kalle Jokiselle; kalle.jokinen@seittiweb.org tai puh. 040 7388 089

Suomen CP-liitto Suomen MS-liitto Suomen Reumaliitto

CP1004 s35-38 19.4.2010, 10:4738

39CP-LEHTI 2010:2 LIIKUNTA

Yhdistykset ovat tärkeitä liikunnan toimijoitaLiikunta on kokonaisvaltais-ta terveyden edistämistä, jotaSoveltava Liikunta SoveLi rytukee viestimällä, vaikutta-malla ja kouluttamalla. CP-liitto on aktiivisesti mukanaSoveLi-yhteistyössä.

Terveyttä edistävä ja ylläpitävä liikun-ta on tavallista tärkeämpää vammai-sille ja pitkäaikaissairaille ihmisille.Kukaan ei voi liikkua toisen puolesta,mutta suotuisat olosuhteet lisäävät lii-kuntamahdollisuuksia. Näiden mah-dollisuuksien lisäämiseksi SoveLi jä-senjärjestöineen tekee työtä.

Opetusministeriössä valmistellaanparhaillaan liikuntalakimuutosta,jota ympäröivät monet mahdolli-suudet ja uhkatekijät. Jos lakival-mistelu etenee hyvin, kansanter-veys- ja vammaisjärjestöt saavatlisää voimavaroja liikuntaan ja yhäuseampi liikkuu enemmän. Uhka-tekijöitäkin on. Jos vammais- ja

kansanterveysjärjestöjen mahdollisuusliikuntajärjestön statukseen poistetaankokonaan, tämä saattaa heikentääpaikallisyhdistysten asemaa liikunnantoimijoina ja vaikeuttaa esimerkiksiavustusten saamista.

SoveLi on ottanut ja ottaa jäsenjär-jestöineen kantaa lakivalmisteluun, jot-ta järjestöjen ja paikallisyhdistysten lii-kuntatoiminnan edellytykset turvattai-siin. Eri toimijoiden laaja-alainen kuu-leminen on tärkeää ja välttämätöntä,jotta liikuntalain valmistelu onnistuu. Ol-laan siis aktiivisia asiassa!

Vertaisliikunnassa onvoimaa

Liikunta kannattaa aloittaa omienvoimien mukaan, ja pienikin liikeon parempi kuin täysi liikkumat-tomuus. Tee itsellesi hyvää, avaakotiovi ja lähde rohkeasti ulos.Tiedätkö esimerkiksi, millaista lii-kunta- ja harrastustoimintaa lä-

himmässä CP-yhdistyksessäsi on?Yhdistyksille liikuntatoiminta on mah-dollisuus houkutella toimintaan uusiajäseniä. Onhan liikunta myönteinentapa toimia yhdessä vertaisten kanssaja pitää samalla huolta omasta tervey-destä. SoveLi tukee yhdistyksiä liikun-nan järjestämisessä Liikkeelle-koulu-tuksissaan.

Toivomme, että te yhdistysten toimijatosaatte olla ylpeitä liikuntatoiminnas-tanne. Olette ainutlaatuisia liikunnanjärjestäjiä ja jäsenistönsä liikunnan asi-antuntijoita. Ottakaa rohkeasti yhteyttäkuntien liikuntatoimiin, seuroihin jamuihin liikunnan kumppaneihin! Voi-mia yhdistämällä saadaan varmasti ai-kaan enemmän ja monipuolisempaaliikuntaa.

Suomen CP-liitto yhdistyksineen tar-joaa jo nyt lukuisia soveltavan liikun-nan mahdollisuuksia jäsenilleen.Soveltava Liikunta SoveLi ry puo-lestaan tukee kansanterveys- ja

CP-liiton bocciakilpailut 2.-3.10.2010 Porissa

Kisat järjestetään Meri-Porin lukiolla, Rieskalantiellä. Kilpailuluokat Vaikeavammaiset luokat 1-2 naiset ja miehet pelaa-vat samassa sarjassa Lievempi vammaiset naiset, luokat 3-4. Jos sarjassa on alle kuusi pelaajaa, silloin naiset ja miehet pelaa-vat samassa sarjassa. Joukkuekilpailuissa on yksi sarja. Joukkueessa pelaa kolme pelaaja. Osallistumismaksut: Henkilökohtainen kilpailu 5 € / osallistuja ja joukkuekilpailu 12 € / joukkue. Osallistumismaksut maksetaan Porin seudun CP-yhdistyksen tilille (Sampo) 800014-79157340. Viite-tietoihin osallistujien nimet (henkilökohtainen kisa) tai joukkueen nimi.

Porin seudun CP-yhdistys isännöi tänä vuonna CP-liiton perinteisiä bocciakisoja.

Osallistujat vastaavat itse majoitus–ja matkakustannuksista. Majoituk-sesta on tarjoushinnat Yyterin kyl-pylähotellissa, Sipintie 1. Huoneiden hinnat: yksi yö: 2 hh 50 €/hlö kaksi yötä: 2 hh 45 €/hlö / yö Yyterin kylpylässä on käytössä mo-nipuoliset ravintolapalvelut . Mainitse varausta tehdessäsi ”CP-liitto”. Majoitus varaukset 1.9. mennessä: Yyterin kylpylä p. (02) 628 5300 tai vastaanotto@ yyterinkylpylahotelli.fi

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 1.9.2010 mennessä : Porin seudun CP-yhdistys Jarkko Kyläniitty jarkko.kylaniitty@suomi24.fi tai p. 040 594 0569

TULE PORIIN KISAMAAN JA TAPAAMAAN CP-YHDISTYKSIEN VÄKEÄ!

CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5139

40 CP-LEHTI 2010:2

vammaisjärjestöjen liikunnan toteutta-mista valtakunnallisesti. CP-liiton toi-minnanjohtaja on SoveLin hallituksenjäsen ja liiton liikuntasuunnittelija edus-taa SoveLia valtakunnallisessa perhe-liikuntaverkostossa.

Anne Taulu,toiminnanjohtaja

Heidi Hölsömäki, tiedottaja

SoveLi lainaaliikuntavälineitä

SoveLi lainaa jäsenjärjestöilleenliikuntavälineitään rahtikuluja vas-taan silloin, kun ne eivät ole kou-lutus- tai muussa käytössä. Väli-neet sopivat esimerkiksi yhdistys-ten liikuntaryhmien kokeiltavaksiennen omien välineiden hankintaa.

On suositeltavaa, että lainaaja onperehtynyt välineiden käyttöön joaikaisemmin esimerkiksi SoveLinkoulutuksessa. Tiedustelut:koulutus(at)soveli.fi tai gsm 040551 4468.

SoveLilta vuokrattavatvälineet:

· Sisäcurling-setti· Snag golf -setti· Koulugolf-setti sisä- ja ulkokäyttöön· Tasapainokassi, sisäliikunnassa käytettäviä tasapainovälineitä· Harjoitusboccia-setti· Maalipallo

LIIKUNTA

Malike- yhteistyötä alusta alkaen

Alkuvuodesta 1999 perustettiin Malikkeen kylkeen yhteistyöryhmänimeltä NÄKIJÄT, johon kutsuttiin toimijoita vaikuttamaan monivam-maisten lasten harrastamiseen, arkeen ja toimintavälineiden saatavuu-teen. Tämän ryhmän yhteistyön pohjalta saatiin ensimmäinen Ray-projektiavustus. Näkijät työryhmä muutti nimensä ensin projektin oh-jausryhmäksi ja sittemmin Malike-toimikunnaksi. CP-liiton AimoStrömberg on ollut mukana tässä työssä alusta saakka ja toimi ensim-mäiset vuodet ryhmän puheenjohtajana.

Malike on kasvanut vuosien aikana yhden työntekijän projektista seit-semänhenkiseen tiimiin ja vaatimattomasta projektirahoituksesta Raha-automaattiyhdistyksen Ak-rahoitukseen, omiin tiloihin ja useaan vuok-raamopisteeseen. Malike on Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n toimin-taa.

Aimo Strömberg on tuonut Malikkeeseen AIMOANNOKSEN jär-jestöosaamista, näkemyksellisyyttä perhetyöhön, uskoa yhteistyöhönjo silloin, kun se vielä ei ollut muodissa ja ennen kaikkea kykyä janäkemystä nähdä järjestörajojen yli kohti suurempaa tavoitetta.

Päivi Havas

MALIKE ESITTÄYTYY 2010

Malike tarjoaa toimintaa ja toiminta-välineiden kokeilumahdollisuuksia vai-keavammaisille henkilöille ilman diag-noosi- ja ikärajaa. Järjestämme tapah-tumia, kursseja ja koulutuksia perheille,joissa on vaikeavammainen lapsi taiaikuinen sekä heidän lähi-ihmisilleen.Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoi-tamme ihmistä, jonka liikkumista vam-ma vaikeuttaa huomattavasti. Tällöinhän tarvitsee toisen ihmisen apua ja toi-mintavälineen voidakseen liikkua jaosallistua.

Tarjoamme arkiliikkumisen ja har-rastamisen ideoita myös alan am-mattilaisille. Malike-keskuksestasaa ohjausta ja neuvontaa välinei-den soveltuvuudesta, saatavuudes-ta ja hankinnasta.

Järjestämme:Toimintavälineiden kokeilupäiviäeri vuodenaikoina, joissa on mah-

dollisuus tutustua esimerkiksi maas-to-, vesillä- ja lumella liikkumiseen.

Teemme yhteistyötä valtakunnallistentapahtumajärjestäjien kanssa, jottavaltakunnalliset tapahtumat ovat kaik-kien saavutettavissa. Tänä vuonnaolemme yhteistyökumppaneidemmekanssa mukana mahdollistamassaosallistumisen Likkojen Lenkille ja Pir-kan pyöräilyyn, Tampereella.

Toimintavälinekoulutuksia työntekijöil-le ja lähi-ihmisille, jossa on teoriapäiväsekä retkipäivä yhdessä vaikeavam-maisten retkeläisten kanssa. Vaikea-vammaiset henkilöt toimivat koulutuk-sessa asiantuntijoina.

Kokeilutoimintaa yhdessä alueel-listen toimijoiden ja palvelualanyrittäjien kanssa. Tavoitteena vai-kuttaa esteettömien matkailu-palvelujen lisääntymiseen etsi-

CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5140

41CP-LEHTI 2010:2

mällä ja testaamalla ratkaisuja, joillapalvelut ovat kohderyhmän saavu-tettavissa

Tule mukaan toimintaammeParhaiten toimintamme tulee tutuksiosallistumalla erilasiin tapahtumiin jakoulutuksiin, joita järjestämme yhteis-työssä eri tahojen kanssa. Interneti-sivuiltamme http://www.malike.fi/sivu/tapahtumat voit löytää itsellesi sopivaatoimintaa, käy tutustumassa!

Toimintavälineitä vuokraamoistaMalikkeen vuokraamoista voi vuok-rata välineitä käytettäväksi esimerkiksilomalla, retkellä, koululiikunnassa taikokeiltavaksi ennen hankintapäätös-tä. Malike vuokraamot toimivat Tam-pereella, Helsingissä, Vaasassa ja Ro-vaniemellä. Vuokrausaika on 1-2 viik-koa ja vuokarahinnat 5-50 ̨ /vko sekärahtikulut, mikäli et itse pysty nouta-maan välinettä. Monet välineet kulke-vat kätevästi matkahuollon rahtina, osapolkupyöristä on suuren kokonsavuoksi kuitenkin noudettava vuokraa-mosta.

Vuokraamoiden välinetarjontaan pys-tyt tutustumaan kotisivuillamme linkis-sä http://www.malike.fi/sivu/vuokraa-mo. Sivuilla on kuvat vuokrattavistavälineestä, tietoja välineen ominaisuuk-sista, vuokrahinta sekä tietoja välineenmaahantuojasta tai jälleenmyyjästä.Välinettä noudettaessa opastammevälineen kokoamisen ja käytön, lisäksivälineen mukana tulee käyttö ja tur-vallisuusohjeet.

Mikäli et ole varma välineen sopivuu-desta, ota rohkeasti yhteyttä! Neu-vomme sinua, annamme vinkkejäja ideoita!Susanna TeroMalike-keskusSumeliuksenkatu 18 b, 3krs33100 Tamperewww.malike.fip. 020690282

VAMMAISUUS TYÖN HAUSSA

- Aina se pohdituttaa

Lähde rohkeasti mukaan Nuorisoyhteistyö Seitin ja Lihastautilii-ton työllisyyskoulutukseen, jossa asioista puhutaan niiden oikeíl-la nimillä. Miten kertoa omasta vammasta/sairaudesta työhake-muksessa ja – haastattelussa? Pitkääkö niistä ylipäätään kertoa?Miten luoda positiivinen ensivaikutelma työnhaussa?

Aika: lauantai 22.5.2010 klo 12.00–17.00,Lihastautiliitto, Läntinen Pitkäkatu 35, Turku(Lihastautiliiton toimisto sijaitsee rautatieaseman läheisyydessä)

Koulutuksen tavoitteena on tiedon antamisen ja vertaistuen kauttanostaa esiin vammaisuuden haasteita työnhaussa, motivoida osal-listujia hakemaan töitä ja antaa tietoa erilaisista työnhaun tuki-toimista. Koulutus antaa osallistujille mahdollisuuden omien ko-kemusten jakamiseen sekä vinkkien saamiseen muilta.

Koulutus on suunnattu opiskelijoille, työnhakijoille ja muille asi-asta kiinnostuneille – ja eläkehän ei ole esteenä työnhaulle! Il-moittautumiset 13.5 mennessä, paikkoja rajoitetusti ja ne täyte-tään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutus on osallistujille ja avustajille maksuton. Matkat korva-taan julkisten kulkuneuvojen mukaan. Ilmoitathan lounastavarten mahdolliset erityisruokavaliot.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset koulutuksen vetäjiltäNuorisoyhteistyö Seitti Kalle Jokinen,puh.040 738 8089, kalle.jokinen@seittiweb.org,Lihastautiliito Liisa-Maija Verainen,puh. 040 751 1081, liisa-maija.verainen@lihastautiliitto.fi

Tilaisuuden järjestävätNuorisoyhteistyö Seitti Lihastautiliitto ryOK-opintokeskus

TYÖ

EDUSKUNTAVIERAILU 2.10.2010

Nuori, tule tutustumaan eduskuntaan.Lisätietoja: sari.turunen@cp-liitto.fi

Seuraavassa lehdessä kuvallinen ilmoitusvierailusta.

CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5141

42 CP-LEHTI 2010:2MMC HC

Vertaistuki alkaa jo vauvana. ValtteriVahtola ja Aatu Toivonen tutustuvattoisiinsa.

Vertaistukea Rokualla- Jutellaanko taas siitä siilistä? kysyi Erika-tyttö kiivetessään syliin. ErikaHarju, kylpylän kaupasta ostetun siilin onnellinen omistaja oli heti ristinytuuden lemmikkinsä Siiriksi. Päivisin Siiri kulki Erikan hupussa ja yölläarvattavasti oli likistettynä kainaloon. Ella Hänninen puolestaan sai hams-terin, jonka nimi oli ensin Henna, mutta vaihtuikin yön aikana Manna-puuroksi. Jäi kysymättä, liekö mannapuuro Ellan herkkua.

Tämä kaikki, ja paljon muuta tapahtui Rokualla 19.-21.3.2010 MMC-ja hydrokefalia vertaistukiviikonloppuna. Yhteisistä hetkistä oli nautti-massa nelikymmenhenkinen porukka. Ohjelmassa oli vertaistukea javirkistystä allasosastolla, kodalla makkaraa paistaen sekä illanvietossakylpylän esiintyvää orkesteria kuunnellen. Aikuiset vertaistukihenkilötMikko Halme ja Anne-Marie Hannonen rohkaisivat ja kertoi-vat avoimesti elämästään MMC:n kanssa. Heiltä perheet saivatkysyä itselleen akuuteista asioista ja mahdollisista tulevaisuuden-näkymistä. Myös lapset ottivat heidät välittömään tyyliinsä hetiomikseen ja toivoivat kovasti tapaavansa uudestaan.

Yksi tapahtuman ”pääarkkitehdeistä” oli ylivieskalainen, uunituoreMMC- ja hydrokefaliavastaava Sari Jakola, jonka aloitteesta kokoviikonloppu sai alkunsa. Kiitos Sarille, Mikolle ja Anne-Marielle sekäkaikille muille mukaan päässeille ihanille ihmisille. Vertaistuki ja virkis-tys ovat asioita, jotka lataavat elämään iloa ja voimia pitkäksi aikaa.Toivottavasti tapaamme taas pian.

Keskustelua ja kahvitteluakeskustelujen lomassa.

Anne-Marie Hannonen ja Mikko Halmevastasivat vanhempien kysymyksiin.MMC ei estä oman kodin siivoamista.Se valottui eräälle äidille, jonka tytärvetoaa pyörätuoliinsa siivouspäivänä.

CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5142

43CP-LEHTI 2010:2 MMC HC

Lapset näyttivät muulle kylpylän väelle, miten pidetään hauskaa.Mukana tanssittiin niin kauan kuin silmät pysyivät auki

Viikonloppuna kerrottiin paljon kuulumisia ja vaihdettiin kokemuksia.

Teksti:Petra PeltonenKuvat:Petra Peltonen &Sari Jakola

Kodalla tunnelmoitiin.

Tiia Jokelaa itketti, kun Mikko lähtikotimatkalle. Läksiäislahjaksi Tiiaoli ostanut Mikolle pussillisenhiuslenkkejä kylpylän kaupasta.Pääsiäisen aikaan Mikko saipaketin, jonka sisältä löytyi mm.kortti “Ajattelen sua.”

CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5143

44 CP-LEHTI 2010:2MMC HC

Nuorten juttu 25.4.2010 Toivoisitko vanhempasi Timbuktuun? Lähetä mieluummin itsesi Lohjalle! 25.4.2010 klo 12:00-15:00 Tarjolla hyvää seuraa ja hyvää ruokaa. Rentoa yhdessäoloa ja tutustumista toisiin nuoriin, joilla on samanlaisia haasteita kuin sinulla. Vanhemmat ovat tervetulleita tapaamaan muita vanhempia. Nuorten oma ohjelma on vanhemmilta kielletty. Rohkeasti mukaan, ilman jännitystä ei tule kukaan! Ilmoittautumiset: petra.peltonen@cp-liitto.fi tai 040-7540 914. Osoite: (Pirjo Moilanen), Pihkapolku 1, 08 500 Lohja

MMC ja hydrokefalia

CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5144

45CP-LEHTI 2010:2 MMC HC

Lämpimästi tervetuloa!

VALTAKUNNALLINEN HYDROKEFALIAPÄIVÄ

15.5.2010

HELSINGISSÄ

Onko hydrokefalia osa omaa tai perheesi elämää?

Tule kuulemaan kokemuksia hydrokefaliasta sekä tutustumaan muihin aikuisiin ja perheisiin. Tapaamisessa mukana mm. Merja Paloposki, hydrochat listan pe-rustaja ja hydrokefalialapsen äiti Ruotsista sekä Petra Peltonen, hydrokefaliasuunnittelija CP-liitosta.

Virallisen ohjelman kesto klo 12-16. Tämän jälkeen tarjolla syö-mistä, mukavaa yhdessäoloa, mahdollisuus keskustella, esittää toiveita, kysellä.

Ilmoittautumiset Petra Peltoselle 3.5.2010 mennessä. Kerrothan myös mahdolliset erityisruokavaliot. petra.peltonen@cp-liitto.fi; 040-7540 914 Tarkempi ohjelma ilmoitetaan osallistujille myöhemmin. Toivomme mukaan myös paljon lapsia, heille järjestämme muka-vaa ohjelmaa aikuisten osion ajaksi.

Tervetuloa mukaan! Paikka: CP-liiton toimitilat. Malmin kauppatie 26, 3.krs. käynti si-säpihan kautta. Sijanti n. 500 m Malmin rautatieasemalta ja runsaasti parkkitilaa

CP1002 s39-64 19.4.2010, 11:5145

46 CP-LEHTI 2010:2

Tampere + ymp.

Pispalan PalvelukeskuksenFysikaalinen HoitolaitosSimolankatu 4, 33270 Tampere

Puh. 03-344 6152

Amissa Food OyPIRKKALA

Heikkisen PuutarhaAnsaritie 10, 36200 Kangasala

Puh. 03-377 0217

Leipomo Ståhlberg OyLempäälä: 03-3752 463Tampere: 03-212 1003Ideapark: 03-3750 320

EevanPitopalvelu Tmi

Lempäälä • Puh. 040-530 5553

Kahvila Paussi-PaikkaValtatie 3, 39100 Hämeenkyrö

Puh. 03-371 3325

TampereenRakennustori Oy

www.tampereenrakennustori.fi

Sammon GrilliIlmarinkatu 47, 33500 Tampere

Puh. 03-255 6214

Tampereen ShiatsuEija Sinisalo

Puh. 0400-947 016

TilausliikenneMarkku Mikkola Oy

Puh. 0400-632 832

RakennuspalveluTanpek Oy

Orivesi • Puh. 0400-737 624

TampereenKiinteistöpalvelu Oy

PL 746, 33101 TamperePuh. 03-3397 2200

Murser OyPIRKKALA

Puh. 010 397 3700

Arkkitehdit LSV OyLaukontori 10 B 2, 33200 Tampere

Puh. 03-3143 1800

Transjack KyNäsinkaari 15, Siivikkala

Puh. 0400-636 522

ORISPORTCafé Aamurusko

Tammelan puistokatu 30-32,33100 Tampere

Puh. 03-222 9799Av. ark. 6-18, la 7-18, su 8-18

Kotimies PalvelukoditTAMPERE

Puh. 03-343 3307, 03-360 0099www.kotipalvelukodit.fi

MK-Sähkö OyPohjolantie 1, 33430 Vuorentausta

Puh. 050-345 4059www.mksahko.fi

Finlaysonin ApteekkiItäinenkatu 3, 33210 Tampere

Puh. 03-3122 000

OllilanMaalaiskauppa

Ratsutilantie 11, 33960 PirkkalaPuh. 03-368 0020

A-HakaKiinteistöpalvelut OyPuistolankuja 9 A 10, 35300 Orivesi

Puh. 040-557 1702

Firecon Group OySorinkatu 4 C, 33100 Tampere

Puh. 020 7434 888www.firecon.fi

FanytownKaurakuja 1, 33330 Tampere

Parturi-KampaamoMirja Nalli

Pohjolankatu 47-49,33400 Tampere

Kangastus OyArtturintie 12-14, 36200 Kangasala

Puh. 03-379 2100

HämeenkyrönTarvikepiste Oy

Jaakontie 1, 39200 KyröskoskiPuh. 03-371 4800

Varattu

IsännöintiIlpo Salonen Ky

Parkanonkatu 4 C 26, TamperePuh. 03-317 0900

JR-Muovi OyKytömaankatu 11, 33720 Tampere

Puh. 03-357 8600www.jr-muovi.fi

AutosähköliikeM-Takala Oy

KESÄPÄIVÄKuohunharjuntie 4,36200 KangasalaPuh. 03-377 6731

HERKKU DUOPietilänkatu 2,

33720 TamperePuh. 03-358 0100

Rakennus Oy PaanurakenneTampereentie 495, 33880 Lempäälä

Puh. 03-3123 0300

ArsalinTeknokemiallinen tehdas

TAMPEREPuh. 03-3633 500

InsinööritoimistoAntti AlhoKeisarinviitta 15,

33960 PirkkalaPuh. 03-3141 9700

J. Haarla OyPyhäjärvenkatu 10 A,

33200 TamperePuh. 03-3399 1300

Avoinna: arkisin 8-21Avoinna: arkisin 8-21lauantaisin 9-18lauantaisin 9-18

sunnuntaisin 12-21sunnuntaisin 12-21

MARKET VAPRIIKKIVerstaankatu 1, Tampere P. (03) 31226721

vapriikki@m-market.fi, www.m-ketju.fi

PPalvelevaruokakauppasi!

Pirkkalan kuntawww.pirkkala.fi

PirkanmaanAvo-Asunnot Oy

Puh. 03-2133 595www.avoasunnot.fi

Ojares OyVanha Vaasantie 16,

33470 YlöjärviPuh. 010 7788 170

www.rakennusliikeojares.fi

www.pohjolatalot.com

RAVINTOLAPispalanPulteri

Lukkoluket OyTampereentie 12 A,

37500 LempääläPuh. 03-375 3225

www.lukkoluket.fi

Manse-KebabHatanpään valtatie 4,

33100 TamperePuh. 03-212 0215

Haka ApteekkiPRISMA-KESKUS

Hyvät kulkuyhteydetSammonkatu 7533540 Tampere

Puh. 03-225 9000

PirkanmaanKeittiökalustetukku OyTeollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi

Puh. 020-720 9240www.keittiokalustetukut.fi

VakkaskievariKaarina Manuntyttärentie 757,

KangasalaPuh. 0400-846 968

s.posti:vakkaset@kangasalanvakkaset.fi

Ortto-KenkäVuohentaival 5,33700 Tampere

Puh. 020 78 50 790Valmistamme ortopedisiä

jalkineita ja tukipohjia

JULKISTEN JAHYVINVOINTIALOJEN LIITTOPIRKANMAAN ALUETOIMISTORautatienkatu 10 TAMPEREPuh. 010 770 3620www.jhl.fi • etunimi.sukunimi@jhl.fi

Pirkkalan Autokeskus Oywww.pirkkalanautokeskus.fi

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 46

CP-LEHTI 2010:2 47

lauantaisin 9-18

www.santen.fiSuomalaiset silmälääkkeet

Tampere + ymp.

Lempäälänkunta

www.lempaala.fi

LielahdenApteekkiPossijärvenkatu 2,

33400 TamperePuh. 03-347 3800

www.lielahdenapteekki.fiwww.milcon.fi

HammslääkäriasemaDentapex Oy

Enqvistinkatu 7, LielahtiPuh. 03-345 3372

Sammon Valtatie 7, HakametsäPuh. 03-255 4519

TampereenLääkintävoimisteluJantunen & Toiva

Opiskelijakatu 5,33720 Tampere

Puh. 03-317 2904

Rautatienkatu 10,33100 Tampere

Puh. 03-382 5200

LÄNSIPORTTITesomakatu 4,33310 TamperePuh. 03-281 111

EläinkuljetuspalvelutYlirönni Oy

Hämeenkyrö • Puh. 0400-861 700vesa.ylironni@atria.fi

Oy Johnson Metall Abwww.johnson-metall.fi

Tampereen Kuntouttamislaitos OyKyttälänkatu 5, 33100 Tampere

Puh. 03-3142 5800www.tampereenkuntouttamislaitos.fi

FORMICA IKI OY35990 KolhoPuh. 03-580 001Fax 03-531 6020

Hotelli VictoriaSP

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 47

48 CP-LEHTI 2010:2

Jyväskylä + ymp.

Varattu

TilitoimistoPia Keränen

Puistokatu 2 C, 40100 JyväskyläPuh. 014-617 215

MuuramenPizza Puoti

Virastotie 2, 40950 MuuramePuh. 014-373 1231

Kone Korhonen OyLentoasema, 41160 Tikkakoski

Puh. 020-7590 600www.konekorhonen.com

Laukaan Betoni OyHarjutie 30, 41340 Laukaa

Puh. 020-740 2740

Lounaskahvila MoccaSorsastajantie 4, 40320 Jyväskylä

Puh. 014-283 331

PetäjävedenHieronta Rennox

Asematie 6, 41900 PetäjävesiPuh. 0500-546 090

Mustankorkea OyJYVÄSKYLÄ

www.mustankorkea.fi

KuljetusliikeJouko Jokinen Ky

PETÄJÄVESIPuh. 0500-640 686

MainospalveluA. Laitinen Ky

Palokankaantie 23, 40320 JyväskyläPuh. 014-613 905

Laskenta JärvilehtoPolttolinja 1, 40520 Jyväskylä

Puh. 014-642 522

Olli Mauranen OyJYVÄSKYLÄ

Puh. 0400-271 291

HKS-Holz OySaksalansaarentie 25,

41550 HannulaPuh. 0400-548 649

Konehuolto Moilanen OyRokkakankaantie 5, 41350 Laukaa as.

Puh. 040-535 4255www.laukaanrengas.fi

Hiltuplast OyJYVÄSKYLÄ

Puh. 014-611 190

Rautpohjan Konepaja OySavelankatu 9, 40700 Jyväskylä

Puh. 020-7208 300www.rautpohjankonepaja.fi

KarstulanLämpöverkko Oy

JyväskyläPuh. 020-586 5566

JyvässeudunIsännöitsijät Oy

Yliopistonkatu 26 F, 40100 JyväskyläPuh. 010 617 5300

Fanttiset OyVainionkatu 6, 40700 Jyväskylä

Puh. 014-283 127

Petäjäveden ApteekkiPapintie 2, 41900 Petäjävesi

Puh. 014-854 113

LaukaanNK-Rakennus Oy

Leppävesi • Puh. 0400-340 482

Mateko OyMuurame

Puh. 014-3349 400www.mateko.fi

Rautpohjan Konepaja OySavelankatu 9, 40700 Jyvaskylä

Puh. 020-7208 300www.rautpohjankonepaja.fi

Anser OyLaukaa

Puh. 050-5171 345

Fysio CenterTaitoniekantie 9, 40740 Jyväskylä

Puh. 014-3100 775

IlmalämpöpumputLaitehuolto Mikajukka Oy

Jyväskylä • Puh. 050-408 7240

Visita OyKivääritehtaankatu 8,

40100 JyväskyläPuh. 020-757 1010 • www.visita.fi

LievestuoreenFysikaalinen Hoitolaitos OyLiepeentie 8, 41400 Lievestuore

Puh. 014-862 139

VaajakoskenKuntohoito Ky

Savonmäentie 15, 40800 VaajakoskiPuh. 014-263 460

Tili-Tiina KyVesmannintie 3 A 3,

40800 VaajakoskiPuh. 014-264 220

Bussimiehet OyTikkakoski

Puh. 050-5611 540

Hytösen KorjaamoEerolantie 20, 41310 Leppävesi

Puh. 014-632 261

TilitoimistoPirjo Räsänen Ky

Kauppakatu 28 A 24, 40100 JyväskyläPuh. 014-618 218

Jykopal JyväskylänKoneistus Palvelu

Huoltokuja 3, 40800 VaajakoskiPuh. 014-645 411

PeltitehdasPennanen Oy

Ojalantie 20, 40950 MuuramePuh. 0400-214 792

Arskan AutopalveluSepänpolku 2, 41310 Leppävesi

Puh. 040-5961 689

Ritvan MoniapuToivakka

Puh. 040-848 3323

Jorman Sähkö KyRuokosaarentie 117, 40800 Vaajakoski

Puh. 014-668 937

FysioterapiapalveluKuntosydän Oy

Arwidssonintie 15-17, 41340 LaukaaPuh. 045-133 4833

MaansiirtourakointiIjäs Oy

Petäjävesi • Puh. 0400-547 726

Jyväskylän PeltityöTmi Jari Sarja

MuuramePuh. 040-913 5150

Maalausliike Pekkarinen OyJyväskylä • Puh. 014-378 3390

www.elisanet.fi/maalausliike.pekkarinen

Viitakodit ryViitaniementie 24,

40720 JyväskyläPuh. 010 420 6220www.viitakodit.fi

JyväskylänKristillinen Opisto

Sulkulantie 28,40520 Jyväskylä

Puh. 014-334 8000

M-Levy OyYrittäjäntie 4,

40950 MuuramePuh. 014-4114 400

www.m-levy.fi

Avoinna Arkisin 10-16Keski-Suomen

Paperi- jaPesuainevälitys OyKirrintie 5, 40270 Palokka

Puh. 014-633 571

Hikinoro OyKalarintie 10,

40800 VaajakoskiPuh. 014-448 9911 www.arjotie.com

VRPRakennuspalvelut Oy

Tikkutehtaantie 2,40800 VaajakoskiPuh. 040-3100 300

www.vrp.fi

HelenanKahvio-Ruokala

Tmi R.H. PoikolainenLaukaantie 4 B,40320 Jyväskylä

Puh. 014-281 110

Kirsin Kukka- jaHautauspalvelu

Parviaisentie 5,40900 SäynätsaloPuh. 014-374 2150

www.kirsinkukka.fi

MaansiirtoliikeKoivunen Oy

Lapiontie 6,40320 Jyväskylä

Puh. 014-8608 600www.maansiirtoliikekoivunen.fi

Viherlandia OyKammintie 6,

40520 JyväskyläPuh. 010 617 932

www.viherlandia.fi

Keski-SuomenRahti OyLiepeentie 7 B,

41400 LievestuorePuh. 014-375 1166

JyväskylänFysioterapia Oy

Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä

Puh. 014-215 125www.jyvaskylanfysioterapia.fi

JyväskylänVuokra-asunnot Oy

Väinönkatu 11 A,40100 Jyväskylä

Puh. 014-624 013www.jva.fi

JYVÄSKYLÄPuh. 020 790 40 00

www.vapo.fiAsemakatu 4, 40100 Jyväskylä

www.tapiola.fi

www.tac-stick.fi

R

STICKSTICK

FROM THE TOP OF THE WORLD

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 48

CP-LEHTI 2010:2 49

Jyväskylä + ymp.

Jyväskylä • Puh. 020 7649 749www.respecta.fi

Tilauskeskus0100 6900

Invataksit 0100 69991,15 €/puh+pvm

Bovallius-ammattiopisto LaukaaKantolantie 442, 41340 Laukaa

www.bovallius.fi

Aloita Yliopisto-opinnot Alkiolla!

JyvässeudunTaksiautot Oy

Puh. 050-411 3290

Palokanterveydenhuollon

kuntayhtymä

Jyväskylän kaupunkiwww.jyvaskyla.fi

Rinta-Joupin AutoliikeMerasin 2, 40320 JYVÄSKYLÄ

Puh. 014-337 6300www.rinta-jouppi.com

Jyväskylän palvelupisteRuokomäentie 50, 40530 Jyväskylä

Puh. 020 781 7560 • www.kuusakoski.fi

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 49

50 CP-LEHTI 2010:2

Jyväskylä + ymp.

Elämänlaatua Sinullewww.jenergia.fi

VIHTAVUOREN TEHDASwww.nammo.fi

www.panda.fi

Keski-Suomiwww.nordea.fi

SEPPÄLÄ ja KELJOJyväskylä

Ma-pe 9–21,la 9–18,su 12–18

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 50

CP-LEHTI 2010:2 51

Keuruu, Multia + ymp.

Varattu Nuorille

Auto-AheraOsala & MäkinenLiikekeskus, 42700 Keuruu

Puh. 014-772 962

Finn-Nauha OyPunojantie 2, 42800 Haapamäki

Puh. 014-7516 100

VeljeksetLehtomäki Oy

Multia • Puh. 014-753 079

Lasitusalan PalvelutKeuruun Lasihuolto

Mätymäentie 10, 42700 KeuruuPuh. 014-771 888

TilikateUlla Nieminen

Multiantie 1, 42700 KeuruuPuh. 014-721 266

Kahvila-KonditoriaSatumaa

Keuruuntie 13, 42700 KeuruuPuh. 014-771 533

Multian Saha OyPL 13, 42601 MultiaPuh. 020 7479 420

Ravintola MirjamiKeuruuntie 17, 42700 Keuruu

Puh. 014-771 199

KulmalanKuljetus Ky

Multia • Puh. 0400-173 392

FysioterapiapalvelutJanna Lehtomäki

Multia • Puh. 0440-353 589

Keuruun Pukimo OyKeuruuntie 10, 42700 Keuruu

Puh. 014-720 130www.keuruunpukimo.com

PihlajavedenTaksi-Bussi Oy

Puh. 0500-241 603

JK-KorjaamoTervantie 1, 42700 Keuruu

Puh. 040-521 4901

Louhinta ja Poraus-palvelu Korhonen Oy

HaapamäkiPuh. 0400-173†198

Koulutus- ja Konferenssi-keskus ISO KIRJA

Heikkiläntie 177, 42700 KeuruuPuh. 014-751 4411

www.isokirja.fi

KeuruunFinn Safety Oy

Paljekuja 4, 42700 KeuruuPuh. 020 795 9090

KEURUUNKAUPUNKIwww.keuruu.fi

KeuruunSähkö OyYliahontie 19,42700 Keuruu

Puh. 020 787 9800www.keuruunsahko.fi

KeuruunPalvelutaksi Ky

Puh. 0400-7511 72

PalvelukotiElsaMaria Oy

Ahkiotie 2 A,42700 Keuruu

Puh. 014-722 255www.elsamaria.fi

Mikin Kone KyYliahontie 1,42700 Keuruu

Puh. 014-772 145www.mikinkone.com

Keuruun IIHaapamäen Apteekki

Leppäläntie 1, 42800 HaapamäkiPuh. 014-732 034

Lapinsalmen ApteekkiJyväskyläntie 5, 42700 Keuruu

Puh. 014-773 279

MULTIAN KUNTAwww.multia.fi

JÄRVITUULIKeuruuntie 17,42700 Keuruu

Puh. 014-334 2031

KeuruunKuntoutusKippavuorentie 6,

42700 KeuruuPuh. 014-770 606

Vaissi OyHaapamäki

Puh. 014-7544 630

Sinervän LeirintäMulti-Motelli KyPito- ja Juhlapalvelutomissa tai asiakkaan

tiloissa.Puh. 0400-237 373

Otavantie 11, 42700 KEURUUPuh. (09) 6809 0101

www.otavankirjapaino.fi

KEURUUKeuruuntie 9, 42700 Keuruu

Puh. 010 767 4430

Loimaa + ymp.

Alastaron moottoriradalla, alavarikolla.Avoinna kilpailupäivinä 8:sta yömyöhään.

A-Oikeudet

Puh. 0400-537 484

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 51

52 CP-LEHTI 2010:2

MaanrakennusLähdemäki Oy

Saarikontie 128, 32100 YpäjäPuh. 0400-720990

Loimaa + ymp.

TaksipalveluRaimo Huhtala

Pyörätuoli- ja paarikuljetuksetAlastaro • Puh. 0400-223535

E. Myllyniemi & Kumpp.Lauttakyläntie 9,

31900 PunkalaidunPuh. 02-767 4185

TilausliikenneMatti Mikkola

Uitontie 89, 32100 YpäjäPuh. 050-377 9366

Tilikymppi OyUrjalantie 29, 31900 Punkalaidun

Puh. 050-342 4910

Tilipiste MinnaOksatie 6, 32210 Loimaa

Puh. 040-5166 459

TAKSIJukka HenttinenPuh. 0400-531813

1+8 ja pyörätuolivarustuswww.taksi.fi

YmpäristöhuoltoMatti Hossi Ky

Perttulantie 55, 32100 YpäjäPuh. 0400-905682

Seppälä Möbel OySeppäläntie 125, 32210 Loimaa

Puh. 02-7627 297

Ylhäisten KotileipäHaaroistentie 428, 32440 Alastaro

Puh. 040-5297 056

Mäkelän KorjaamoTuruntie 66, 32200 Loimaa

Puh. 02-7622 677

Valtasen Liikenne OyTuruntie 19, 32500 Oripää

Puh. 0400-785242

Loimaan sosiaali- jaterveyspalvelukeskus

Vareliuksenkatu 1, 32200 LoimaaPuh. 02-761 40

EristysliikeT. Ahonen Ky

Vellinkimäentie 63, 32100 YpäjäPuh. 02-767 3030

Varattu

Erkki Vehviläinen OyMelliläntie 6, 32300 Mellilä

Puh. 02-7680 115

Sportia LoimaaTuruntie 8-10, 32200 Loimaa

Puh. 02-721 7250

UrakointiKai J. Jokinen Oy

Pajukuja 4 B 9, 32200 LoimaaPuh. 040-546 4271

Artlevy OyPalikkalantie 15, 32100 Ypäjä

Puh. 02-7677 455

Taksi Eija LankinenMELLILÄ

Puh. 0400-740482

LoimaanSarasport Oy

Vesikoskenkatu 17, 32200 Loimaa

OripäänKuntawww.oripaa.fi

KaivinkoneurakoitsijaPaavo Toivonen

Hankurintie 115, 31900 PunkalaidunPuh. 0500-741140

RYHMÄMATKATKOTI- JA ULKOMAILLE!

Pyydä tarjousomille matkoille!

Matka-ViitalaLoimaa • Puh. 02 766 9294

www.matkaviitala.fi

Välimäen PuutarhaIlmarisentie 358, 32210 Loimaa

Puh. 050-528 4800

LoimaanTalohuolto Oy

PL 21, 32201 LoimaaPuh. 0400-534373

PoutalanKuvatupa Ky

Kauppakuja 1, 31900 PunkalaidunPuh. 02-767 4840

LoimaanHuoltokeskus Oy

Palininkatu 1, 32200 LoimaaPuh. 02-7622 736

Taksi Aulis JokiniemiPUNKALAIDUNPuh. 0400-320800

Supernostot OyKorvantie 11, 32500 Oripää

Puh. 0400-221680

WPM-MetalHoukantie 91, 32200 Loimaa

Puh. 040-578 6531

Kieku OyLamminkatu 46,

32200 LoimaaPuh. 02-721 7220

LVI-Dahl OyTeollisuuskatu 10,

32200 LoimaaPuh. 040-775 4335

Konditoria-KahvilaEnni

PitopalveluVesikoskenkatu 18,

32200 LoimaaPuh. 041-483 2592

PerunatilaLasse KivirantaKivirannankulmantie 104,

32560 VirttaaPuh. 02-766 7722

Mukkelsi OyMelliläntie 1, 32300 Mellilä

Puh. 02-7671 669

TAKSIPekka Julkunen

Pyörätuoli- japaarikuljetukset

LoimaaPuh. 050-520 3401

Kiinteistöhuolto &Koneurakointi

Hannu Lehtinen KyPuh. 041-432 3823

• Meiltä myös Goodwell-jätevesijärjestelmät

HermoratahierojaPirjo Lehto

Peltoistenkatu 10,32200 Loimaa

Puh. 050-374 8879

IV-PeltiLuuri Oy

Puh. 02-763 6860

SallilanEnergia Oy

Loimijoentie 65,32440 AlastaroPuh. 02-764 31

Varattu

liisa.kylamarkula@palvelutoimisto.fi

www.fys-hoitolaistos.fi

Enemmän kuinkenkäkauppa

Puh. (02) 762 1149

www.maankone.com

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 52

CP-LEHTI 2010:2 53

Forssa + ymp.

Esko Aaltosen katu 2, 30100 ForssaHietalahdenranta 17, 00180 Helsinki

Email:forssan.kirjapaino@forssankp.fi

www.forssankp.fi

Kaarnakoti OySärkeläntie 6, Jokioinen

Puh. 010-666 2080

Fora OyHämeentie 8, Forssa

Puh. 03-4355 029

Hotelli RavintolaOtsolan Hovi

Otsolantie , HumppilaPuh. 03-424 0800

Alitalon KotityöKUKKAKEPIT – KÖYNNÖSTUET

Linikkalankatu 12, ForssaPuh. 0500-407 074

LouhintaErkki Tuomola Oy

Koijoentie 59, ForssaPuh. 0400-483 148

AutoGear OyMikonkedontie 1, Jokioinen

Puh. 045-111 2390

Juvan Tuonti OyOjanpolventie 7, Humppila

Puh. 03-437 7824

KukkakulmaIrma Larpi

Kirkkoahteentie 4, TammelaPuh. 03-4360 081

Automo Moberg OyLähdekuja 1, Jokioinen

Puh. 03-438 3013

Kahvila-RavintolaSusanna

Vapaudenkatu 4, Linja-autoasema,Forssa• Puh. 03-435 6100

Kylätalkkari.fiTmi Seppo RämöLinkkipolku 4, Tammela

Puh. 0400-346 928

JokioistenHerkkuLuu

www.herkkuluu.net

LemmikkieläinliikeArmain

Lasitehtaantie 5, HumppilaPuh. 03-437 8770

Liikenne RajalaKiimassuontie 20, Forssa

Puh. 040-553 2171

Talsoilan KioskiTuruntie 28, Forssa

Puh. 03-422 0624

Sirpan kirjanpito- jatoimistopalvelut Tmi

Kossilantie 4 D 21, ForssaPuh. 041-570 2587

www.sirpankirjanpito.com

Mainos-Kujanpää KyMurrontie 15, Forssa

Puh. 03-435 5213

Kutomon ApteekkiYhtiönkatu, Forssa

Puh. 03-435 5250

Humppilan ApteekkiLasitehtaantie 5, Humppila

Puh. 03-4377 121

ForssanLVI-Kulma OyHämeentie 24, Forssa

Puh. 03-4241 500

Värisilmä ForssaHämeentie 37, Forssa

Puh. 03-433 5812

Vanhan KutomonFysioterapia

Kutomokuja 2 A 1, ForssaPuh. 03-435 4665

Pentin TerveyspalveluEteläinen Puistotie 2, Vesihelmi Forssa

Puh. 0400-512 853www.terveydeksi.org

Kirstin Siivous- jahoivapalvelu

ForssaPuh. 041-4621 090

Hämeen Tilitieto OyHämeentie 10, Forssa

Puh. 03-433 5665

SairaanhoitopalveluMinttu

Forssa • Puh. 0468-108 607

Jokkis-Keittiöt OyFerrariantie, Jokioinen

Puh. 03-438 4991

Jarin Vene, Kone jaTyö Ky

Siurilantie 1, ForssaPuh. 0400-801 238

Kotoisa-sairaanhoidonja perhetyön palvelut

Loimonen, TammelaPuh. 050-501 9419

Suomen EnsiaputiimiHakkapeliitantie 2, Tammela

Puh. 0400-959 466

Fysio Ilona KyHakkapeliitantie 4, Tammela

Puh. 03-4360 050

LUONTAISTUNTIJAPALVELEVA TERVEYSKAUPPA

LuontaistuotekauppaHelokki

Torikatu 10, 30100 ForssaPuh. 03-435 5544 Torikatu 6, 30100 Forssa

Puh. 010-503 2560

Forssan Verkkopalvelut OyPL 111, 30421 Forssa • Puh. 03-412 61

ForssanBar 54 Oy

Kartanonkatu 9, 30100 ForssaPuh. 03-435 4854

RavintolaForssan Kultajyvä

Torikatu 8, 30100 ForssaPuh. 03-435 5191

MaansiirtoliikeMatti Knaapi Oy

Ihamäentie 46, 30100 ForssaPuh. 040-573 9336

RavintolaOmettaHumppilantie 9,31600 Jokioinen

Puh. 0400-615 636

HumppilanPutkiasennus Ay

Tampereentie 361,31640 Humppila

Puh. (03) 437 8361,0500 485 876

Taksi J. Korsi1+8 paikkaiset taksit

inva-varustuksetPuh. 0400-311 400 Janne Korsi

Puh. 0400-485 347 Annikki LångPuh. 0400-170 555 Tarja Korsi

” Kaivo Kuntoon ”T:mi Kaivohuolto

Arto MeroPuh. 045 677 9915

A & AKaivuu Oy

Kaikki maanrakennustyötKeskusraitti 3 as. 8Puh. 040-580 3689

SuomenErityisjäte Oy

Kiimassuontie 127, 30420 Forssawww.erityisjate.fi

Forssan SeudunAutoalan Yhdistys

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 53

54 CP-LEHTI 2010:2

Uusikaupunki, Laitila + ymp.Megatro

Talotekniikka OyUusikaupunki

Puh. 0400-533 504

Ugin Pullapirjot OyVuorikatu 9, 23500 Uusikaupunki

Puh. 02-8477 400

MaanrakennusL ja J Vuola Ky

Kalanti • Puh. 040-5533 922

KäätyjärvenLämpö Oy

Tammitie 8, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-842 1847

Troolari Olympos OyUUSIKAUPUNKIwww.olympos.fi

J. E. Simola KyVinkkilä • Puh. 02-433 2095

www.simola.fi

Sähkö & RakennusKyynäräinen

Taivassalo • Puh. 040-708 2066

Tilipiste Pirkko LehtoErkontie 15 as. 2, 23450 Lokalahti

Puh. 02-841 5635

Vip-Cargo KyKalanti • Puh. 050-521 5532

www.vip-cargo.fi

UudenkaupunginI Apteekki

Alinenkatu 28, 23500 UuusikaupunkiPuh. 02-842 6200

SV-RakenneVainio & Saarnio

LAITILAPuh. 0400-329 748, 0400-529 889

Kahvila-RavintolaWilhelmiina & Waltteri

Turuntie 11, 23800 LAITILAPuh. 02-856 380

GrillikahvioMerituulia

Tulotie 1, 23310 TaivassaloPuh. 02-878 426

KuljetusHelistölä Oy

Laitila • Puh. 0400-878 517

LiikennöitsijäErkka SalminenLaitila • Puh. 02-853 202

Vihannes RenholmKarhuntie 160, 23930 PyhämaaPuh. 02-873 976, 0400-221 540

RavintolaSuolaspuar Oy

Aittaranta 8-10, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-841 3570

Tmi Jaska LeiniöSuokaistentie 85, 23800 Laitila

Puh. 0400-326 164

ATK ja RTV PajaKALEVI OKKONEN

Kurjenpolku 4, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-842 2822

Kanervan Autoliike KyKumputie 1, 23500 Uusikaupunki

Puh. 02-841 2556

Laitilan SeurakuntaPappilantie 1, 23800 Laitila

Puh. 02-856 539

MaalausliikeVeljekset Kutila

Hakulintie 6, 23500 UusikaupunkiPuh. 0440-534 094

KS-Autohuolto-korjaamo

Peteksentie 348, KalantiPuh. 040-354 7098

Laakson Lilja– KIRPPUTORI

Liljalaaksonkatu 8, 23500 UusikaupunkiPuh. 02-841 6444

VehmaanFysioterapia

Vinkkiläntie 17, 23200 VinkkiläPuh. 040-744 3059

TilitoimistoLiisa Aaltonen Ky

Merimiehenkatu 16 A 1,23500 Uusikaupunki • P. 02-841 3247

MetallityöM. Mäkelä Oy

Tummamäentie 201, 23200 VinkkiläPuh. 02-433 2510

Vinkkilän GrillikahvioVinkkiläntie 34, 23200 Vinkkilä

Puh. 02-433 1409

Varattu

LaitilanPerusrakenne Ay

Puh. 040-551 2435

SE-Tili OySalontie 256, 23800 Laitila

Puh. 02-851 503

LAITILAN KAUPUNKIPuh. 02-85011www.laitila.fi

ParturiliikeTuula Ollikainen

Alinenkatu 12,23500 Uusikaupunki

Puh. 02-841 8850

Ilmayhtymä OyMetsäpirtinpolku 1,23500 Uusikaupunki

Puh. 02-842 8200www.ilmayhtyma.fi

Kalannintie 191,23200 Vinkkilä

Puh. 020 741 9000www.biovakka.fi

FysioterapiaElv-palvelutVilla Maria

Kullervontie 2,23500 Uusikaupunki

Puhelinaika 8-9,040-757 4222

UudenkaupunginSanomat Oy

Alinenkatu 29,23500 Uusikaupunki

Puh. (02) 845 111

HERKKUSATAMARantakatu 25,

23500 UusikaupunkiPuh. 02-848 4800

KUSTAVIN KUNTAwww.kustavi.fi

Laitilan TaksiTilausnumero0100 85 612

SalmelanPutki Oy

Klyyvarinpolku 1 D 13,23500 Uusikaupunki

Puh. 0400-938 860

Vakkalukko KyRantakatu 27,

23500 UusikaupunkiPuh. 02-841 4555

Vahterus OyPruukintie 7, 23600 Kalanti

Puh. 02-84070www.vahterus.com

Hautauspalvelu RinneLaitila, Kalanti, Vehmaa

Puh. 02-433 1050

Vakka-Suomen Voima OyVihtorinkatu 2, 23800 LAITILA

Puh. 02-85061www.vsvoy.fi

UUDENKAUPUNGINKAUPUNKIuusikaupunki.fi

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 54

CP-LEHTI 2010:2 55

Oulu + ymp.Kellosepänliike

Norin Kello ja Kulta OyMerikoskenkatu 6, Oulu

Puh. 08-344 341

Utajärven ApteekkiVanhatie 35, Utajärvi

Puh. 08-542 1255

HautaustoimistoKari Karp

Kirkkotie 4, HaukipudasPuh. 08-557 3741

Kiimingin FysikaalinenHoitolaitos Pirjo Salpa Ky

Onkiniementie 19, JääliPuh. 0400-686 621

Fysikaalinen HoitolaitosFysio-Center Utajärvi Ky

Vanhatie 46, UtajärviPuh. 08-542 2541

Iin JätehuoltoPaakkola Oy

Palukantie 22, IiPuh. 08-817 3496

Haurun Jäte-AutoSälpäkuja 3, OuluPuh. 08-5380 600

Rakennus Karppila OyOllakankuja 11, Kempele

Puh. 08-515 038

Eeron KauppaLaaksontie 2 B, IiPuh. 08-817 3046

TyrnävänAuto ja Sähkö Tmi

Mäläskäntie 1, TyrnäväPuh. 08-545 1880, 040-512 8746

KiiminginKebab-PizzeriaTerveystie 2, Kiiminki

Puh. 08-8191 555

HaukiputaanVärisilmä

Revontie 15, HaukipudasPuh. 08-5471 561

Sähkö-Polar Oy/Elektria

Hanhitie 13, OuluPuh. 08-8180 100

HolstinmäenAutomaalaamo Oy

Palosuontie 8, KelloPuh. 08-511 204

RyhmäkotiKellokas Ky

Puntarikankaantie 7, OuluPuh. 040-542 7516

Yli-Iin Palvelukoti OyKarjalantie, Yli-IiPuh. 08-8170 400

KaukovainionFysioterapia

Hiirihaukantie 3, OuluPuh. 08-335 360

Novum OyKiilakiventie 1, Oulu

Puh. 09-4780 1010

Symppis-koti OyYtinkari 10, Haukipudas

Puh. 08-5422 211

OulujoenPerhekoti OyOllintie 30, MuhosPuh. 040-844 3446

Sähköartteli OyPatteritie 8, OuluPuh. 020-7879 500

RuskonAutomaalaamo Oy

Moreenikuja 1, OuluPuh. 08-531 7011

InvataksipalveluT. Koivukangas Oy

Puh. 040-555 5405www.ouluninvataksi.fi

HUOLEHDIMMESINUSTA 24 h

Oulun SeudunErityisratsastus OyHevos-Alan Erityispalvelut

RatsastusterapiatKetarakuja 3 D, 90650 Oulu

Puh. 040-587 9814

KaakkurinApteekki

Av. Ma-Pe 9-21, La 9-18, Su 12-18Metsokankaantie 5, 90420 Oulu

Puh. 08-5645 100

Hotelli TuristiRautatienkatu 9, 90100 Oulu

Puh. 08-5636 100

OulunMoniasunnot Oy

Isokatu 50, 90100 OuluPuh. 08-311 4715

HaukiputaanSähköosuuskunta

Martinniementie 31,90830 HaukipudasPuh. 08-5612 600

NuortenVammaistenTukisäätiö

Myllytullinkatu 7, 90100 OuluPuh. 040-3054 002

TyrnäväPuh. 08-561 5800

www.spk.fi

JOUTSENSILTAPaljetie 4, 90150 Oulu

Puh. 044 795 0920

VÄLIVAINIORevontie 2, 90530 Oulu

Puh. 020 7919 560

FysikaalinenhoitolaitosFysiopudas

Jokelantie 1,90830 HaukipudasPuh. 08-563 5720 www.kaskipuu.fi

RakennusliikeM. Haikola Oy

Lehtikuusentie 6,90240 Oulu

Puh. 0400-683 238

OulunRakennusteho Oy

Krouvintie 5, 90400 OuluPuh. 08-578 1000

Pukumies OyKirkkokatu 21, 90100 Oulu

Puh. 08-8820 200

Conlog OyAhmasjärventie 2-4,

91300 YlikiiminkiPuh. 020-7699 100

Ravelast OyTuppitie 10, 90820 Kello

Puh. 08-511 219Paljekuja 5, 90150 Oulu

Puh. 010 821 3100

KELLOKissankuja 1, 90820 Kello

Puh. 08-5641 100av: ma-la 8-21, su 10-21

MEIRAMIVanhatie 52, 91600 Utajärvi

Puh. 0400-162 001

www.turva.fiIsokatu 54, 90100 Oulu

Puh. 08-8866 840

LiminganPalvelukoti Oy

Niittypirtintie 1, LIMINKAPuh. 08-381 524

liminganpalvelukoti.fi

PyöräliikeJussin Pyöräpiste

Jukolankuja 2,Tokmanninpiha, Oulu

Puh. 08-554 2987Valtatie 49, 90500 Oulu

Puh. 08-554 2983

Kauppurienkatu 12,90100 OULU

Puh. 08-888 3300www.lukkaroinen.fi

Tyrnävän kuntawww.tyrnava.fi

Motelli-Ravintola Pohjan KievariEerontie 9, 90440 Kempele

Puh. 08-515 433

Hanhitie 5, 90150 OuluPuh. 08-5307 337

Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirin

kuntayhtymä

040 160 1441 OULU

www.postiaukionsuutari.fi

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:01 Sivu 55

56 CP-LEHTI 2010:2

Oulu + ymp.Kellosepänliike

Norin Kello ja Kulta OyMerikoskenkatu 6, Oulu

Puh. 08-344 341

Utajärven ApteekkiVanhatie 35, Utajärvi

Puh. 08-542 1255

HautaustoimistoKari Karp

Kirkkotie 4, HaukipudasPuh. 08-557 3741

Kiimingin FysikaalinenHoitolaitos Pirjo Salpa Ky

Onkiniementie 19, JääliPuh. 0400-686 621

Fysikaalinen HoitolaitosFysio-Center Utajärvi Ky

Vanhatie 46, UtajärviPuh. 08-542 2541

Iin JätehuoltoPaakkola Oy

Palukantie 22, IiPuh. 08-817 3496

Haurun Jäte-AutoSälpäkuja 3, OuluPuh. 08-5380 600

Rakennus Karppila OyOllakankuja 11, Kempele

Puh. 08-515 038

Eeron KauppaLaaksontie 2 B, IiPuh. 08-817 3046

TyrnävänAuto ja Sähkö Tmi

Mäläskäntie 1, TyrnäväPuh. 08-545 1880, 040-512 8746

KiiminginKebab-PizzeriaTerveystie 2, Kiiminki

Puh. 08-8191 555

HaukiputaanVärisilmä

Revontie 15, HaukipudasPuh. 08-5471 561

Sähkö-Polar Oy/Elektria

Hanhitie 13, OuluPuh. 08-8180 100

HolstinmäenAutomaalaamo Oy

Palosuontie 8, KelloPuh. 08-511 204

RyhmäkotiKellokas Ky

Puntarikankaantie 7, OuluPuh. 040-542 7516

Yli-Iin Palvelukoti OyKarjalantie, Yli-IiPuh. 08-8170 400

KaukovainionFysioterapia

Hiirihaukantie 3, OuluPuh. 08-335 360

Novum OyKiilakiventie 1, Oulu

Puh. 09-4780 1010

Symppis-koti OyYtinkari 10, Haukipudas

Puh. 08-5422 211

OulujoenPerhekoti OyOllintie 30, MuhosPuh. 040-844 3446

Sähköartteli OyPatteritie 8, OuluPuh. 020-7879 500

RuskonAutomaalaamo Oy

Moreenikuja 1, OuluPuh. 08-531 7011

InvataksipalveluT. Koivukangas Oy

Puh. 040-555 5405www.ouluninvataksi.fi

HUOLEHDIMMESINUSTA 24 h

Oulun SeudunErityisratsastus OyHevos-Alan Erityispalvelut

RatsastusterapiatKetarakuja 3 D, 90650 Oulu

Puh. 040-587 9814

KaakkurinApteekki

Av. Ma-Pe 9-21, La 9-18, Su 12-18Metsokankaantie 5, 90420 Oulu

Puh. 08-5645 100

Hotelli TuristiRautatienkatu 9, 90100 Oulu

Puh. 08-5636 100

OulunMoniasunnot Oy

Isokatu 50, 90100 OuluPuh. 08-311 4715

HaukiputaanSähköosuuskunta

Martinniementie 31,90830 HaukipudasPuh. 08-5612 600

NuortenVammaistenTukisäätiö

Myllytullinkatu 7, 90100 OuluPuh. 040-3054 002

TyrnäväPuh. 08-561 5800

www.spk.fi

JOUTSENSILTAPaljetie 4, 90150 Oulu

Puh. 044 795 0920

VÄLIVAINIORevontie 2, 90530 Oulu

Puh. 020 7919 560

FysikaalinenhoitolaitosFysiopudas

Jokelantie 1,90830 HaukipudasPuh. 08-563 5720 www.kaskipuu.fi

RakennusliikeM. Haikola Oy

Lehtikuusentie 6,90240 Oulu

Puh. 0400-683 238

OulunRakennusteho Oy

Krouvintie 5, 90400 OuluPuh. 08-578 1000

Pukumies OyKirkkokatu 21, 90100 Oulu

Puh. 08-8820 200

Conlog OyAhmasjärventie 2-4,

91300 YlikiiminkiPuh. 020-7699 100

Ravelast OyTuppitie 10, 90820 Kello

Puh. 08-511 219Paljekuja 5, 90150 Oulu

Puh. 010 821 3100

KELLOKissankuja 1, 90820 Kello

Puh. 08-5641 100av: ma-la 8-21, su 10-21

MEIRAMIVanhatie 52, 91600 Utajärvi

Puh. 0400-162 001

www.turva.fiIsokatu 54, 90100 Oulu

Puh. 08-8866 840

LiminganPalvelukoti Oy

Niittypirtintie 1, LIMINKAPuh. 08-381 524

liminganpalvelukoti.fi

PyöräliikeJussin Pyöräpiste

Jukolankuja 2,Tokmanninpiha, Oulu

Puh. 08-554 2987Valtatie 49, 90500 Oulu

Puh. 08-554 2983

Kauppurienkatu 12,90100 OULU

Puh. 08-888 3300www.lukkaroinen.fi

Tyrnävän kuntawww.tyrnava.fi

Motelli-Ravintola Pohjan KievariEerontie 9, 90440 Kempele

Puh. 08-515 433

Hanhitie 5, 90150 OuluPuh. 08-5307 337

Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirin

kuntayhtymä

040 160 1441 OULU

www.postiaukionsuutari.fi

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 56

CP-LEHTI 2010:2 57

OULUValtatie 19

08 554 6005

LIMINKATupoksentie 12

08 384 477

MUHOS

08 374 800Valtatie 11

08 5451 957

Kukka ja Hautauspalvelu

Neuvonta ja Päivystys numero ( 24h )

TYRNÄVÄJoonaantie 4 c 1

������������ ������������������

Aktia Pankki OyjHallituskatu 20, 90100 Oulu

Puh. 010 247 5322, fax 010 247 5319

Oulu + ymp.

SairaalaBotnia Oy

Kauppurienkatu 27-29,90100 Oulu

Puh. 08-3232 430www.sairaalabotnia.fi

RUOKAHOVIIsokatu 33, 90100 Oulu

Puh. 044-750 3700

Katterla OySammaltie 76, 90650 Oulu

Puh. 020-7291 400

KIURUVEDENOSUUSPANKKIOulun konttori

POP-OULUNSALOSuupohjan Osuuspankki

POP-OULUKauhavan Osuuspankki

www.paikallisosuuspankit.fi

Ilomantsi + ymp.Ruoka- ja Pitopalvelu

MurginapirttiYhtiöntie 2, 82900 Ilomantsi

Puh. 013-881 250

Metskiito OyILOMANTSI

Puh. 0400-379 922

IlometalliMyllykorventie 60,

82820 MaukkulaPuh. 044-270 8168

Pogostan Asuste jaLuontaistuote

Tmi Erja PulkkinenMantsintie 1-3, 82900 Ilomantsi

Puh. 040 773 0399

"Ryhmäkoti vanhuksille"Koti Kiwilla Oy

Koulutie 7 b, 81430 KivilahtiPuh. 040-960 8475

Ilomantsin Sähkö-laitehuolto Sähäri

Ilomantsi • Puh. 0500-393 193

IlomantsinBetonituote Kautto Ky

Puh. 040-595 9191

Hatun KauppaM&M Purmonen Ay

Hatuntie 388, 82967 HattuPuh. 013-830 106

KUKKO'S KULMASaija Salomaa

Mantsintie 1-3, 82900 IlomantsiPuh. 050-547 7361

Koitereen TukikotiVuokratalot Ay

Joensuu • Puh. 050-537 2210

KuljetusVeljekset Hiltunen Ay

Ilomantsi • Puh. 040-591 5788

TAKSIJaakko KuivalainenNaarva • Puh. 050-550 8130

ErämatkailukeskusKäenkoski Oy

Naarvantie 194 B,81460 KäenkoskiPuh. 040-739 6384

www.ilomantsi.com/kaenkoski

Pellettienergiaa suomalaisille

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 57

Loviisa + ymp.Loviisan

Kenkä-Aitta KyKuningattarenkatu 9, Loviisa

Puh. 019-531 073

FysioterapiaSusanne SkogbergDrottningatan 16 C, Lovisa

Tel. 019-533 753

Kenkä-SkoLindroos Oy Ab

Kuningattarenkatu 18, LoviisaPuh. 019-531 038

TikanderMetall Oy Ab

Fors-Mek OyMETALLIRAKENTEIDEN VALMISTUS

Träskvägen 2, ValkomTel. 0400-496 930

BokföringsbyråMårten Henriksson Oy AbKuningattarenkatu 18 A, Loviisa

Tel. 019-535 366

Tmi Ma-Min AutoPaavilainen

Sorvarinkatu 4, TesjokiPuh. 0400-714 728

LoviisanAutomaalaamoJohtajantie 16, Loviisa

Puh. 019-532 284

Lovisa svenskaförsamling

Drottningatan 22, LovisaTel. 019-532 043

KulmakuppilaKoivulanmäentie 2,

RuotsinpyhtääPuh. 019-618 217

Taxi Stefan SkogLoviisa • Puh. 050-362 5151

Taxi Thomas BruhnLoviisa • Puh. 040-5820 642

Taksikuljetus Hill KyRuotsinpyhtää

Puh. 0400-105 465

ElokuuLuonnontuote Oy

Saunakuja 3, KuggomPuh. 019-530 153

SUOMENPUNAINEN RISTI

VERIPALVELU

Loviisan Lasi Oy AbPorvoonkatu 4, Loviisa

Puh. 019-532 202, 0400-214 146

AdvokatbyråR. Fält Ab

Drottningatan 17 A 2, LovisaTel. 040-511 4191

KoneistamoE. Tuomisalo Tmi

Pohjoinen Tullitie 16-18, LoviisaPuh. 040-7427 677

Taxi Peter TallqvistLoviisa • Puh. 0400-304 909

OptikkoJarmo Laine Oy

Kuningattarenkatu 11, LoviisaPuh. 019-531 915

Photo Art StudioTmi Kari Bjöklund

Lurens Högbergsvägen 10, LoviisaPuh. 044-077 6710

TilitupaHenry Friman KyItäinen Tullikatu 1, Loviisa

Puh. 019-532 003

KonehuoltoLasse Salmela

Porvoonkatu 10, LoviisaPuh. 0400-251 819

Degerby Constructor Oy AbTullisilta 5 A 6, Loviisa

Puh. 019-533 412, 0400-414 941,040-502 3806

Parturi-KampaamoA. Saukkonen

Mariankatu 27, LoviisaPuh. 019-531 044

Lasikissat Oy AbInsinöörintie 1, Loviisa

Puh. 019-530 166, 040-5577 465

JL HuoltoVallaregränd 3, Loviisa

Puh. 0400-761 489

SuomenViljava Oy

Loviisan Satama, Valko

HAUTAKIVIENKAIVERRUKSETUUDET KIVET

Haddomintie 136, KuggomPuh. 0400-315 279

RakennustyöVeljekset Huotari Oy

PL 10, 07901 LoviisaPuh. 0400-497 701

Tomas Oy AbPorvoonkatu 4, PL 62,

07901 LoviisaPuh. 019-531 068

Parma-KeittiötTor Schröder Oy

It. Tullikatu 11, 07900 LoviisaPuh. 019-533 555

www.fortum.fi

HELAPALA OYAutomatsvarveri✆ 514 451 Tessjö

LOVESTOIngenjörsvägen 2, LOVISA

Tel. (019) 533 353,Mobil 0400 102 157

AUTO-SENIOR T:miTeknikontie 2, LOVIISA

Puh. 050-557 3797 / 24hVuokra- ja sijaisautot

Peräkärryt/traileritHenkilö- ja pakettiautot

Drotningatan 17, Lovisa,Tel. 019-532 710, Jour 24 h

www.hautaustoimistolindgvist.fi

Kuningattarenkatu 1507900 Loviisa

Puh. 0200 3000

LOVIISALänsikaari 1

av: ark 6-21, la 7-20, su 8-20

Padasjoki, Kuhmoinen + ymp.Puumartti KyLänkipohjantie 156,17800 KuhmoinenPuh. 03-555 1577

HenkanKone ja Kuljetus

KuhmoinenPuh. 0400-357 276

Hukin KartanokahvilaRitva Noponen

Hukintie 29, 17780 HarmoinenPuh. 040-523 4589

KuhmoistenApteekki

Puh. 03-555 1270

IPS Putki OyKokonniementie 10,

17800 KuhmoinenPuh. 03-5520 500

Niemisen Linjat OyPadasjoki

Puh. 040-551 2257

HämeenMoreenijaloste OyOravatie 2, 17500 Padasjoki

Puh. 03-551 3351

PuutavaraliikePeltola Ky

Taulu 17500, PadasjokiPuh. 03-551 2176

PadasjoenKoivujaloste Oy

17740 KasiniemiPuh. 03-556 8008

Isännöinti Alli PeltonenAmmattitutkinnon suorittanut

• ISÄNNÖINTIPALVELUT • ASUNTO-OSAKEYHTIÖT• KIINTEISTÖYHTIÖT • VUOKRAKIINTEISTÖT

• LIIKEKIINTEISTÖTPostiosoite: Kurjenkalliontie 8, 17800 Kuhmoinen

Puh. 0400 306 646

Kuljetusliike Kari Ojala KyMAAKESKI

58 CP-LEHTI 2010:2

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 58

CP-LEHTI 2010:2 59

TORNION ASENNUS OYwww.torstec.fi

RUUKKISiikasavontie, Ruukki

Puh. 08-371 441

Raahe + ymp.

VillaNuttu OyIlmakankaantie 90, Paavola

Puh. 08-276 276

Raahen TilitiimiNiittykatu 7, Raahe

Puh. 08-220 123

KalatuoteAnnunen Oy

Kylmäläntie 136, PattijokiPuh. 08-264 266

LuontopäiväkotiTimotei Ky

Tervaluodontie 24, PattijokiPuh. 050-4688 797

Optikkoliike Lääkäri-Optiikka Silmäkulma Oy

Lappastentie 1, PattijokiPuh. 08-264 595

Toivomaa OyToivomaantie 26, Paavola

Puh. 08-276 246

FysioterapeuttiPilvi Sippala

Pajaniityntie 26, RaahePuh. 044-026 5118

PizzeriaAlto Mare OyKirkkokatu 27, Raahe

Puh. 08-2231 886

Raahen KoiratarvikeRatakatu 12, Raahe

Puh. 08-220 840

Raahen Koti- jaSiivouspalvelu

RaahePuh. 0500-583 978, 08-264 534

Auto ja KonekorjaamoJaresko Oy

Kylätie 60, KarinkantaPuh. 08-241 062, 0400-580 760

Tilitoimisto Tili-siRapakontie 35, Arkkukari

Puh. 08-228 662

AutokorjaamoRaahen Pikahuolto Ky

Antinkankaantie 20, RaahePuh. 08-222 056

Veli Seppä Oywww.veliseppa.com

Raahe 24hPuh. 0400-107 393

Kuljetusliike J. JarvaAlipääntie 169, Leskelä

Puh. 040-594 5174

RaahenTili-ATK-Palvelu Ky

Asemakatu 12 B, RaahePuh. 08-221 666

Säästö-Anki AyKauppatie 2, Vihanti

Puh. 08-281 245

RENKAAT FILLARISTA PILLARIIN

RaahenRengas ja Laite Oy

Ahertajankatu 4, SaloinenPuh. 08-211 7100

Liminka Puh. 08-381 171Jalasjärvi Puh. 06-456 500

Honkajoki Puh. 0500-382 560YHTEISEN HYVÄKSI SUOMI NOUSUUN

Fun Pizza-KebabKoulutie 4, 92140 Pattijoki

Puh. 08-265 353

RaahenPorvari- ja

Kauppakouluwww.rpkk.fi

Matti ja KaiHilden Ay

Hemminkankaantie 60,92430 Paavola

Puh. 08-226 140

VIHANNIN KUNTAKirkkotie 2, 86400 Vihanti

Puh. 08-28 911www.vihanti.fi

Koti kaikkiin tarpeisiin

www.rsa.fiVuokraus: Puh. 08-2117 252

www.sippala.fiAntinkankaantie 30, RAAHE

P. 08-220 444Siikajoki 044-5220 480

Myllymäki Trading OyRAAHE

Pintaveto OyRAAHE

www.raahenakk.fi

Handelsbanken

Kemi + ymp.Kuljetus Oulap Oy

Väinämöisentie 43, RovaniemiPuh. 016-312 280

Tervolan kotileipomoMirja Juusola

Itäpuolentie 1102, TervolaPuh. 016-435 598, 040-742 2166

KeminLämpöeristys Oy

Teollisuuskylänraitti 8, KeminmaaPuh. 016-271 850, 0400-690 961

K-LohipatoIsopalontie 11, Kiviranta

Puh. 016-226 6710

KVPS Tukena OyPohjantähden Palvelukoti

Lehtokatu 39, KemiPuh. 020-771 3595

MaansiirtoVeikko MykkäläVanhatie 177, Vojakkala

Puh. 0400-891 388

LVI-Kilpimaa OyKallijärventie 2, Keminmaa

Puh. 016-271 125

FinnbingoPuutarhankatu 5

Alatornion Pirkat ry

KuntoutuskotiArkipäivä Oy

Miukinkatu 1, TornioPuh. 016-441 551

Jalkahoitola SynnöveTyber-SimonenPuutarhakatu 6, Tornio

Puh. 040-823 2407

MUKANA YHTEISTYÖSSÄHankook ja Marangonin renkaat

KM RRR-Yhtiöt Oy

MESSIKEMI

ma-la 7-21, su 10-21

RantakairanSähkö Oy

Lanssitie 1, 95200 SIMOPuh. 010 231 9920

PyöräosaKeinänen Oy

Kemintie 50, 95420 TORNIOPuh. 010 396 4101

www.pyoraosa.com

Keminmaan kuntaKunnantie 3, 99400 KeminmaaPuh. 016-227 111, f. 016-270 400

www.keminmaa.fi

FysioterapiaTmi Arja Korrensalo

Nahkurinkatu 9, KemiPuh. 040-546 0802 www.yit.fi

Hallituskatu 10,95400 TORNIO

Puh. 010 444 3290

TervolanApteekki

Keskustie 94,95300 Tervola

Puh. 016-435 003

Atlas-Sped OyJääkärinkatu 12,

95400 TornioPuh. 010 666 9820

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 59

60 CP-LEHTI 2010:2

LAPIN TEOLLISUUSRAKENNUS OY

Saarijärvi + ymp.

KANNONKOSKENOSUUSPANKKIToritie 3 A, 43300 KannonkoskiPuh. 014-577 6600AIDOSTI LÄHELLÄ IHMISTÄ

Betset OyKyyjärvi

www.betset.fi

PalvelukotiPappilanranta OyKeskustie 80, 43900 Kinnula

Puh. 014-485 890

Varattu

Voiman OyKarstula

Puh. 0400-167 867

Saarijärven Autotarvike KyValotie 3, 43100 Saarijärvi

Puh. 014-337 1400www.osaset.fi

KannonkoskenApteekki

Toritie 1 B, 43300 KannonkoskiPuh. 014-451 071

Rahkotec OyJukolankuja 4 A, 43100 SaarijärviPuh. 040-570 9545, 0400-132 785

Tmi Kierrehiomo TapperPalsankyläntie 289, LannevesiPuh. 014-431 880, 040-586 6730

Saarijärven ApteekkiKauppakatu 5, Saarijärvi

Puh. 014-525 2700www.saarijarvenapteekki.fi

SaarijärvenIlmastointi Oy

Puh. 014-4302 40www.saarijarvenilmastointi.fi

PuulaaksonEnergia Oy

Hongantie 93, 43500 KarstulaPuh. 040-506 7159

Grilliherkut, elintarvikkeet,kahvio, Veikkaus

TOPSA-GRILLIHeikkilänmäentie 32, Karstula, 014-462 216

Auki joka päivä TERVETULOA!

Crystone OyKarstula

Puh. 0400-554 400

boostmark.com

SaarijärvenFysikaalinen HoitolaitosPaavonaukio 3 B 4, 43100 Saarijärvi

Puh. 014-421 641

Rakennusliike Arvorak OyKettula-Lepistöntie 95, 43900 Kinnula

Puh. 040-766 3303www.arvorak.fi

SAARIJÄRVI

Bonusta jopa 5%!

Kannonpuu OyKannonkoski

Puh. 020 711 8780www.kannonpuu.fi Ruusutie 4, 43100 Saarijärvi

Puh. 014-421 602

www.kinnula.fiKYYJÄRVI

Vaasantie 2, 43700 KyyjärviPuh. 010-767 52 10

Kehitysvammaisten hoitokotiMarjan KOTI OyHäkkiläntie 3, Kinnula,

Puh. 040-519 2910Tj. Marja-Liisa Hytönen,

Puh. 040-720 8059www.marjankoti.fi

LounasravintolaParooniSivulantie 11,

Kaupungintalon alakertaPuh. 014-584 380

Lounaslista;www.saarijarvi.fi

KarstulanApteekkiPuh. 014-417 7400

PylkönmäensivuapteekkiPuh. 014-549 7700

Paavontie 28, 43100 SaarijärviPuh. 040-197 8001

kotiinkuljetus: 040-197 8002

SAARIJÄRVI

MINTTU

Torikatu 5, 43100 SaarijärviPuh. 014-422 800

PYÖRIÄ OPTIIKKA OYKauppakatu 10, 43100 SaarijärviPuh. 020 170 5210www.instru.fi

Kemi + ymp.

Meri-LapinTyöhönvalmennus-säätiö

Karjalahdenkatu 18, 94600 KEMIwww.meriva.com

Länsi-Pohjansairaanhoitopiirin

kuntayhtymäwww.lpshp.fi

Kemin Taksipalvelu OyTaaplaajankatu 26, 94200 Kemi • Puh. 0400-691 401

M-REAL KEMIART LINERS94200 Kemi puh. 01046 64299 www.m-real.com

Pohjoisen laatua

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 60

CP-LEHTI 2010:2 61

Ylläksen ystävien ikioma lehtip. 016 569 567, fax 016 569 551Lehontie 2A, Äkäslompolo

toimitus@kuukkeli.comwww.kuukkeli.com

KONEISTUS • KORJAUS • ASENNUS • KUNNOSSAPITO • HITSAUS• HYDRAULIIKKALETKUPALVELU • HYDRAULIKOMPONENTTIEN ASENNUS• SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT • LAAKERIT JA VOIMANSIIRTO • TIIVISTEET

Ylitornio, Pello, Kolari + ymp.

Taksi Jukka RautioKuivakangas

Puh. 0400-397 038

SamikkaKarilantie 31, 95970 Äkäslompolo

Puh. 0400-589 638

Varattu

AlkkulanAluelämpö Oy

Ainiovaarantie 37, 95600 YlitornioPuh. 016-571 281

Äkässolmu OyKarilantie 14,

95970 ÄkäslompoloPuh. 016-571 471

Lehkosen LomamökitVaaranperä 6, 95700 Pello

Puh. 040-534 1896www.lehkonen.net

MaanrakennusKantmark Oy

PELLOPuh. 016-588 157, 040-534 1905

Rajan PuhallusvillaJouni Myllymäki

Ylitornio • Puh. 0400-394 354

MediakyyhkyNiurontie 3, 95600 Ylitornio

Puh. 050-430 2797

Ylitornion kunnaneläinlääkäri

Alkkulanraitti 70, 95600 YlitornioPuh. 0400-398 491

PuutuoteKivilompolo

Pello • Puh. 040-506 1181

EläinlääkäriPekka Salminen

Hellandintie 10, 95700 PelloPuh. 0400-396 941

KylmämaanOhjelmat Oy

KOLARIPuh. 016-561 860, 0400-397 484

Reiskan PajaTorniontie 8, 95700 Pello

Puh. 040-5788 876

Tele-Kaluste KyYlitornio, Puh. 016-5711 84

Pello, Puh. 016-512 574

LänsirajanLVI- ja Kylmä Ky

Ylitornio • Puh. 0400-397 662

Arsikaluste KyTeollisuustie 11, 95900 Kolari

Puh. 016-561 502

Loma-Vietonen Oy

Kuusirannantie 59,95675 MELTOSJÄRVI

Puh. 016-546 184

Pellon Kuntawww.pello.fi

Puh. 0400 106 060

ShellJoppariPELLOPuh. 016-512 771

YLITORNIOAlkkulanraitti 79,95600 Ylitornio

Puh. 016-510 1100

Kolarin Kuntawww.kolari.fi

Puh. 0400 107 070

Ylitornion Kuntawww.ylitornio.fiPuh. 0400-220 367

PELLOPellontie 23, 95700 Pello

Puh. 044-788 49 80

Ylitornion Kukka-ja hautauspalveluM. Sandqvist Oy

Alkkulanraitti 30, 95600 YlitornioPuh. 0400-679 916

www.kukkajahautauspalvelu.fiMaineikas ruokapaikka

matkalla tunturiin!

KOLARIAsematie 1, 95900 KOLARI

Puh. 016-5111500

Äkkihoppu OyAMBULANCE KOLARI

Hälytysnumero 112

Tervetuloakatsastukseen

KOLARI MUONIOPaloasemantie 13 Miljoonatie95900 Kolari 99300 MuonioPuh. 075 323 3830 Puh. 075 323 3830

Pudasjärvi + ymp.

Autotarvike K & J AyTalonpojanie 2, Taivalkoski

Puh. 08-842 510

Mdental OyKauppatie 5, Pudasjärvi

Puh. 08-823 380

Se-Ve Huolto KyTeollisuustie 6, 93100 Pudasjärvi

Puh. 08-823 750

TaivalkoskenHuonekalu ja Väri Oy

Kirkkotie 3, TaivalkoskiPuh. 040 191 0913

Lapin Mieli OySarakyläntie 6554, Sarajärvi

Puh. 040-516 1067

PudasjärvenApteekki

Kauppatie 1, PudasjärviPuh. 08-821 185

PsykologiapalvelutTarja Luolamo Oy

Tyrämäentie 13 A, TaivalkoskiPuh. 045-650 6542

FysioterapiapalveluRiitta Tianen

Jukolantie 6, PudasjärviPuh. 040-867 8858

TaivalkoskenPesulapalvelu Oy

Haaraniementie 4-6, 93400 TaivalkoskiPuh. 08-841 080

Etappina OyKirkkotie 1, 93400 Taivalkoski

Puh. 020 778 0450www.etappina.fi

www.syoteshop.fi

TAIVALKOSKITuhansien tarinoiden pitäjäwww.taivalkoski.fi

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 61

62 CP-LEHTI 2010:2

Rovaniemi + ymp.Kuljetusliike

O. Vilander OyRovaniemi

Puh. 016-379 1037

Ka-Ra Siivous OyRovakatu 15, 96100 Rovaniemi

Puh. 0400-893 269

Valmisbetonitoimisto jaTraktoripalvelu Pentti Lohi

RANUAPuh. 016-355 1509, 0400-692 308

Saarenkylän ApteekkiPulkamontie 2, 96900 Saarenkylä

Puh. 016-362 566

RovaniemenKeskuspesula Oy

Lähteentie 18, 96400 RovaniemiPuh. 040-7120 340 • www.rokepe.fi

HerajärviCar Center Oy

Alakorkalontie 5, 96300 RovaniemiPuh. 020 7599 980

TilitoimistoIrmeli LuokkanenAholantie 2, 97900 Posio

Puh. 016-372 1035

RakennusliikeK. Alaoja Oy

Rovaniemi • Puh. 0400-392 431

MarttiiniMetal Technics Oy

ROVANIEMI

Lapin Sähköinsinööri-toimisto Oy

Lukkarinkatu 8, 96400 RovaniemiPuh. 016-311 190

Varattu

ArkkitehtitoimistoRantakokko Oy

Pohjolankatu 4-6, 96100 RovaniemiPuh. 016-315 464

FysioterapeuttiMervi Ristiluoma

Rovaniemi • P. 040-5416 117

Auto Aho Oy/Tojo-Auto

Alakorkalontie 15, 96300 RovaniemiPuh. 016-332 1500

Automaalamo CenterLautatie 1, 96300 Rovaniemi

Puh. 016-345 841

LVI-VesijohtoliikePälsynaho Oy

Suosiolankatu 2, 96100 RovaniemiPuh. 016-342 0514

Nisu ja kakkupuotiSuutarintie 1, 96900 Saarenkylä

Puh. 040 584 9829

Finlaukku OyAhjotie 12, 96320 Rovaniemi

Puh. 016-318 130

KeskusoptiikkaIvalo Oy

Rovakatu 14, 96100 RovaniemiPuh. 044-363 6783

Lapin Fysioterapia KyRanuantie 13, 96400 RovaniemiPuh. 016-311 588, 040 546 3461

Posion Kuntawww.posio.fi

Pappilantie 108,96300 Rovaniemi

Puh. 0400-102 300www.lapinkuljetus.fi

KoneliikeKorteniemi Oy

Vapaudenkatu 696100 RovaniemiPuh. 020 7433 570

Koskikatu 27,96200 RovaniemiPuh. 016-318 870

www.kukkola-yhtiot.fi

Marttiinintie 4, 96300 RovaniemiPuh. 016-342 1075

op.fi

AsianajotoimistoHaavikko & Salo Oy

Rovakatu 36-38,96200 RovaniemiPuh. 016-725 5000

www.rovalex.fi

Uimahalli VesihiisiNuortenkatu 11, 96100 Rovaniemi

Puh. 016-322 2592www.rovaniemi.fi/uimahalli

– Suurtehoimurointia,korkeapainepesua,

maalämpökaivojen porauksetja porakaivot –

Tamates Service OySahalammentie 20, 97140 MuurolaPuh. 016-375 2528, 0400-698 294

Ranuan Kuntawww.ranua.fi

KolpeneenPalvelukeskus

Myllärintie 5,96400 RovaniemiPuh. 016-337 41www.kolpene.fi

POSION

www.op.fi

AutokouluS. Nuutinen Ky

Ruokasenkatu 16,96200 ROVANIEMI

Puh. 016-346 178

PalvelukeskusRiekonlento Ayja Teerenpuisto

Seitarannantie 437, 97240 SonkaPuh. 0400 383 761

www.riekonlento.com

TILAA TAKSIPuh. 016-10 64 10,

0200 88 000RovaniemenAluetaksi Oy

MUIKKUPosiontie 26, 97900 Posio

Puh. 016-333 4300

Capris Catering OyEtlärinne 41,

96100 RovaniemiPuh. 020 740 1100

Turvaa työsuhteisiin- liity alasi ammattiliittoonJos työskentelet yksityisilläpalvelualoilla liittosi onPalvelualojenammattiliitto PAM rywww.pam.fi

LAPIN KULJETUS OY

CP1002 s46-62 ilmoitussivut 19.4.2010 09:02 Sivu 62

CP-LEHTI 2:1999 1SUOMEN CP-LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSETSihteeriSaija TalvalaValtatie 10 as. 10, 46900 Inkeroinenp. 045 127 8476saija.talvala@elisanet.fi

LAHDEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSari VirtanenMustikkatie 4 A 6, 18200 Heinolap.k. 03-714 3152, 050-917 8452sarivirtanen@luukku.com

LAPIN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSusanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400-698 552SihteeriTuula KuosmanenHillapolku 10, 96500 Rovaniemi

MERI-LAPIN ALUEEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaReijo PaavilainenKosolantie 12, 94430 Kaakamop.040-579 4654SihteeriPirjo PaleniusHaukkarinkatu 4 B 6, 94700 Kemip. 016-233 798, 050-306 5896pirjo.palenius@pp.inet.fi

OULUN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 3, 90560 Oulup. 044 425 3321antero.jurvanen@empower.fiSihteeriSari HolappaKontiotie 7 E 49, 90530 Oulup. 040 590 4387sari.holappa@hotmail.com

PIRKANMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaPaula AhtiJaakonraitti 8, 33720 Tamperep. 045-126 7797paula.ahti@luukku.comVarapuheenjohtajaJanna Maulap. 045 631 6037suotar@elisanet.fi

POHJOIS-KARJALAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaJari RummukainenMerimiehenkatu 36 b 207, 80100 Joensuup.k. 013-127 370jari.rummukainen@kolumbus.fiSihteeriRisto TanninenMerimiehenkatu 36b 302, 80100 Joensuup. 0500 176 303riparei@suomi24.fi

POHJOIS-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTiina VesterinenHavukuja 2, 70100 KUOPIOp. 050-517 6750vesterinen.tiina@hotmail.comSihteeriMarja PulliainenSuoranta 1, 70780 Kuopiop. 040-517 8879pulliain@dnainternet.net

PORIN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTimo SaarinenKraftmanintie 27 a, 28610 Porip.k. 02-637 7477, 040-564 0551timoj.saarinen@luukku.comSihteeriTaina LehtoLiikastentie 89, 28610 Porip. 02 632 4562, 050 505 8900e-mail: taina.lehto@kolumbus.fi

RAUMAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMiikka SajantolaPitkäjärvenkatu 42, 26660 Raumap. 044 5302 465miikka.sajantola@gmail.comSihteeriMiikka SajantolaPitkäjärvenkatu 42, 26660 Raumap. 044 530 2465

SEINÄJOEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTuula KoivusaariKarjalankatu 9, 60120 Seinäjokip. 0500 166402tuula.koivusaari@jippii.fiSihteeriMarja RuismäkiYlisentie 5 F 39, 60100 Seinäjokip. 050 5348 985marja.ruismaki@netikka.fi

TURUN CP-YHDISTYS RY-ÅBO CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaSatu JärviöTemppelinkatu 2 B 29, 20810 Turkup.k. 050-465 1267e-mail: satu.jarvio@turunseuduninvalidit.fiJäsensihteeriHeidi HuttunenPalettikatu 6 D 7, 20320 Turkup. 044-532 4573hjhuttunen@gmail.cominfo@turuncpyhdistys.net

UUDENMAAN CP-YHDISTYS RY –NYLANDS CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaMarju SilanderSotatuomarintie 11, 00370 Helsinkip. 050-409 2561marju.silander@gmail.comToiminnanjohtajaGun AinamoKauppamiehentie 6, 2 krs., 02100 Espoop. 09-466 033uudenmaan.cp-yhdistys@kolumbus.fi

VAASAN SEUDUN CP-YHDISTYS RY –VASANEJDENS CP-FÖRENINGEN RFPuheenjohtajaAnnika NymanKarperövägen 39565630 Karperöp. 050 568 9556annika.m.nyman@gmail.comSihteeriAnna-Carin MartinRudolfsränd 165610 Korsholmanna-carin@luukku.comp. 050 4630 711

SUOMEN CP-LIITTORY:N HALLITUS

ETELÄ-KYMENLAAKSON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAnita FredrikssonTurvalantie 54 E, 48760 Kyminlinnap.k 05-265 584, 050535 0568,patrik.fredriksson@kymp.netSihteeriTuula KosonenKaskimäentie 36, 48310 Kotkap. 050 545 1534tuula.kosonen66@kymp.net

ETELÄ-SAIMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaLea HärkönenTasalantie 34, 54100 Joutsenop. 041-483 1344lea.harkonen@gmail.comSihteeriRiitta AhtialaLeipurinkatu 2 A 2, 53100 Lappeenrantap. 05-411 8938

ETELÄ-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaVirpi Siiskonenvirpi.siiskonen@surffi.fiSihteeriJouko KammonenViinamäentie 15, 50350 Norolap. 050-386 6987jouko.kammonen@gmail.com

HÄMEENLINNAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMatti LarinahoAinontie 10 e 26, 13500 Hämeenlinnap. 040-777 6811matti.larinaho@aina.netSihteeriAntti PenttinenKotkankatu 7, 13210 Hämeenlinnap.k. 03-617 2345, 09-4370 2560GSM 0400-481 312antti.penttinen@ray.fi

KAINUUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMerja MulariKanervatie 1 H 54, 87500 KajaaniGSM 040 820 0974merja.mulari@elisanet.fiSihteeriMika NieminenUitontie 10 A 3, 87200 Kajaanip. 08-613 1794, 040-560 5481mika.nieminen@pp3.inet.fi

KESKI-SUOMEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaJari HautamäkiLuoteistuulentie 640530 Jyväskyläpuh. 040 540 2361jari.hautamaki@jamk.fiSihteeriJuha SoikkeliSchaumannin puistotie 19 A 7, 40100 Jyväskyläp.k. 0400-545 549juha.soikkeli@kolumbus.fi

KOUVOLAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMia KalpaRiistatie 10, 45610 Koriap.k. 0400-012 303mia.kalpa@suomi24.fi

PuheenjohtajaTekn.tri Jaakko PaateroRajakivenkatu 28 E20740 Turkup.k./faksi 02 2422 436050 60 925jaakko.paatero@pp.inet.fi

I. varapuheenjohtajaAsiakkuuspäällikköAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 390560 Oulu044 425 3321antero.jurvanen@empower.fi

II. varapuheenjohtajaGraafinen suunnittelijaPaula AhtiJaakonraitti 833720 Tampere045 126 7797paula.ahti@luukku.com

VARSINAISET JÄSENET

Hammaslääkäri, ekonomiPirkko EckPoulsen-VesterinenHuovinkuja 7 E, 65320 Vaasap. 0400 866 372, p.t. 06 317 3000eckpoulsen.vesterinen@gmail.com

Kuvataiteilija Susanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400 698 552

TtT, kehittämisylihoitaja Marita KoivunenSauniopiha 4, 28660 Porip. 044 707 7887mhkoivu@utu.fi

KM Jari RummukainenMerimiehenkatu 36 b 207, 80100 Joensuup. 050 347 6562jari.rummukainen@kolumbus.fi

Merkonomi Tuula KoivulaNikkarinkuja 2 A 12, 02650 Espoop. 040 716 4539tuula.koivula@luukku.com

YTM Markku VäätäinenHuhtasuonkatu 36 E, 40320 Jyväskyläp.k. 014 685 315, p.t. 014 260 2919p. 0400 980 315mvaatain@yfi.jyu.fi

VARAJÄSENET

Merkantti Tarja LamminenPuistokatu 11 C 12, 20100 Turkup.k. 02 251 1864, 040 865 5675tlamminen1@luukku.com

Pyörätuolitanssija Raisa HerpiöKingelininkatu 4 B 43, 20700 Turkup.k. 02 233 9754raisa.herpio@kolumbus.fi

Asko VirtanenSimpukkatie 13, 28200 Porip. 040 7381 093

Lehtori Eeva-Kaarina JärvinenKatiskakuja 3, 90550 Oulup. 050 9107 903eeva-kaarina.jarvinen@oulu.fi

Kielenkääntäjä Vilja Jurvanenvilja.jurvanen@iki.fi

Yliopettaja Jari HautamäkiLuoteistuulentie 6, 40530 Jyväskyläp. 040 540 2361jari.hautamaki@jamk.fi

CP1002_kansi 3 19.4.2010, 19:491

Nya, svenskspråkiga MMC- och hydrocephali guider harpublicerats

Nu har förbundet tryckt nya, svenskspråkiga broschyrer som hand-lar om MMC- och hydrocephali. De innehåller grundfakta om handi-kappet och fungerar som bl.a. förstahands paket. Broschyrens prisär 3,5 € per styck + post- och behandlingsavgift.

Du kan beställa broschyren och få mera information om dem, frånCP-förbundet, telefonnummer (09) 5407 5411.

CP1002_kansi 4 19.4.2010, 12:1852