curator - talentia · kehittämistyötä. varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten...

CURATOR Koulukuraattoriyhdistyksen

jäsenlehti 2017

Curator 2017 2

www.talentia.fi/koulukuraattorit

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö - Fackorganisationen för högutbildade

inom socialbranschen Talentia ry:n jäsenyhdistys

Koulukuraattoriyhdistyksen jäsenlehti – CURATOR 2017

SISÄLLYSLUETTELO

3 Puheenjohtajan terveiset 6 Kuvia valtakunnallisilta kuraattoripäiviltä 7 Koulutuspäivien palautteita 9 Kuraattorin kelpoisuudesta Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa 11 LAPEssa kehitetään opiskeluhuoltoa 13 Yhteisöllistä oppilashuoltoa luokassa – koulukuraattorin näkökulma 15 Lausunto oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta 18 Ammattitaitoinen henkilöstö on lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin turva 19 Toimintasuunnitelma 2018

21 Hallitus 2018

Koulukuraattorit – Skolkuratorer ry

Kotisivut www.talentia/koulukuraattorit

Sähköposti [email protected]

Puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen,

[email protected]

Kannen kuva ja sisäsivujen revontulikuvat

Anne Tapio @tapioanne

Curator 2017 3


Puheenjohtajan terveiset 14.12.2017

Suomi 100 -juhlavuosi on ollut mielenkiin-

toista aikaa lainsäädäntöön vaikuttamisen

ja kuraattorityön kehittämisen näkökul-

masta. Koulukuraattorit ry kannattaa halli-

tuksen esitystä (HE 15/2017 vp), että ku-

raattori- ja psykologipalvelut jäävät kun-

tien ja opetustoimen järjestämisvastuulle

maakuntien perustamista ja sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisen uudistus-

ta koskevassa lainsäädännössä.

Sote-uudistukseen liittyvästä asiakkaan

valinnanvapaudesta annettiin keväällä

2017 hallituksen esitys (HE 47/2017 vp),

jossa kuvattu asiakkaan valinnanvapaus-

asia ei onneksi koske oppilashuoltopalve-

luja antavia kuraattoreita, psykologeja,

terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Tältä osin

kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien op-

pilashuoltopalveluja antavien henkilöiden

keskinäinen yhteistyö voi jatkua oppilas-

ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) tavoit-

teiden mukaisesti.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida sitä,

minkälaisia yhteistyötä edistäviä tai hei-

kentäviä vaikutuksia sosiaalitoimen työn-

tekijöiden siirtymisellä maakuntiin tulee

olemaan yhteistyöhön kuraattorien kans-

sa. Vaikka sote-uudistus muuttaa sosiaa-

li- ja terveydenhuollon rakenteita, myös

kuraattorien toimintaa säätelee oppilas- ja

opiskelijahuoltolain ohella edelleen osal-

taan sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelula-

ki. Valinnanvapauden osalta huolestuttaa

kuitenkin se, monimutkaistuuko kuraatto-

rin yhteistyö lastensuojelun kanssa, kun

perheen jäsenten palvelut mahdollisesti

hajaantuvat eri tahoille. Pahimmassa ta-

pauksessa perheen jäsenet voivat valita

eri palveluntuottajia, esim. äiti maakun

nan, isä yksityisen ja 16-vuotias lapsi toi-

sen yksityisen palvelutuottajan heidän

asioissaan. Mikäli palvelut pirstaloituvat

valinnanvapauden myötä liikaa, on haas-

teena lapsen/nuoren ja perheen tarvitse-

man palvelukokonaisuuden mielekäs

koordinointi ja yhteensovittaminen. Mo-

nialaisen yhteistyön rakentuminen toimi-

vaksi eri toimijatahojen kesken tulee ole-

maan iso haaste sote-uudistuksessa.

Viimeisin Koulukuraattorit ry:n lausunto

koskee toisen asteen ammatillisen koulu-

tuksen reformiin liittyviä oppilas- ja opis-

kelijahuoltolain muutoksia (HE 116/2017

vp). Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia esi-

tetään muutettavaksi siten, että oikeus

oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin

kuraattori- ja psykologipalveluihin laajen-

nettaisiin koskemaan kaikkia ammatillista

perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja

valmentavassa koulutuksessa olevia

opiskelijoita. Oppilas- ja opiskelijahuolto-

lain soveltamisala laajenisi myös niihin

henkilöihin, jotka aikaisemmin suorittivat

ammatillista perustutkintoa näyttötutkin-

tona ja niihin, jotka suorittavat perustut-

kintoa työvoimakoulutuksena. Lisäksi op-

pilas- ja opiskelijahuoltolain säännöksiä

muutettaisiin siten, että ne vastaavat

ammatillisesta koulutuksesta annetun

uuden lain (531/2017) terminologiaa.

Koulukuraattorit ry kannattaa hallituksen

esitystä, joka selkeyttää sitä, keitä jatkos-

sa palvellaan ja uuden ammatillisen kou-

lutuksen lain mukaiset opiskelijat tulevat

yhdenvertaiseen asemaan kuraattori- ja

psykologipalvelujen saamisen osalta ny-

kyisin palveluihin oikeutettujen opiskeli-

joiden kanssa. Koulukuraattorit ry:n lau-

Curator 2017 4


sunnossa (sivulla 15) esitetyt näkemykset

työmäärän kasvusta ja työnkuvan laajen-

tumisesta ammatillisissa oppilaitoksissa

on huomioitu hyvin asiaa käsittelevässä

sivistysvaliokunnan mietinnössä (SiVM

16/2017vp,

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto

/Sivut/SiVM_16+2017.aspx)

Sivistysvaliokunta tähdentää, että amma-

tillisen koulutuksen reformi ja käsiteltävä-

nä oleva hallituksen esitys luovat järjestä-

jätasolla tarpeen ja mahdollisuuden tar-

kastella uudelleen oppilas- ja opiskelija-

huoltoon suunnattujen panostusten riittä-

vyyttä sekä nykyisen asiakasmäärän ja

palvelutarpeen että myös kasvavan asia-

kasmäärän ja sen mukaisen lisäresurssi-

tarpeen osalta. Lain muutoksen on tarkoi-

tus tulla voimaan 1.1.2018.

Edellä mainituissa Koulukuraattorit ry:n

lausunnoissa on esitetty suurta huolta

vastaavien kuraattorien ja kuraattorien

resurssien riittävyydestä. Aiheeseen liitty-

en laadimme Lapsen oikeuksien päivänä

20.11.2017 OAJ:n ja Psykologiliiton

kanssa yhteisen kannanoton siitä, että

oppilashuollon palveluja on tarjottava

säädösten ja tarpeen mukaan. Kouluter-

veyskyselyn 2017 mukaan etenkin koulu-

psykologien ja koulukuraattorin vastaan-

otolle on vaikea päästä. Lakisääteisten

oppilashuollon palvelujen vajetta ei saa

paikata toisilla ammattiryhmillä. Lapset ja

nuoret on asetettava etusijalle, kun pääte-

tään kuntien budjeteista. Kannanotto

”Ammattitaitoinen henkilöstö on lapsen

oppimisen ja hyvinvoinnin turva” on luet-

tavissa sivulla 18.

Valtakunnalliset kuraattoripäivät ”Yhtei-

söllisesti yhdessä” syyskuun lopulla Tam-

pereella oli erittäin antoisa kokemus päi-

vien järjestäjänä ja osallistujana. Yhteisöl-

liseen oppilashuoltoon painottuva ohjelma

veti kuraattoreita paikalle ennätysmäärän,

peräti noin 170 osallistujaa ympäri Suo-

men. Päivien pääaiheina olivat PURO -

nuorten hyvinvointia edistävä valmen-

nusmenetelmä, sovitteleva työote kou-

luissa ja oppilaitoksissa, nuorten sosiaali-

nen toimintakyky sekä kiusaamisen vas-

tustamiseen liittyvä Puutun Peliin -

koulukiertue 2017. Suomi 100 -hengessä

PURO -menetelmää lähti kokeilemaan

viime keväänä 100 koulukuraattoria

Nuorgamista Helsinkiin. Menetelmä so-

veltuu hyvin yhteisölliseen oppilashuol-

toon ja sen kehittäminen jatkuu edelleen

(www.puroskills.fi).

Päivillä käsiteltiin myös toisen asteen

ammatillisen koulutuksen reformia ja

ajankohtaista lainsäädäntöä. Lasten ja

nuorten koskettavien musiikkiesitysten

ohella todella hieno lisä koulutuspäivien

ohjelmaan oli Tampereen kaupungin ilta-

vastaanotto museokeskus Vapriikissa,

jossa oli hyvin arvostava tunnelmaTam-

pereen kaupungin hyvinvoinnin palvelu-

alueen apulaispormestari Johanna Lou-

kaskorven taholta. Seuraavat valtakun-

nalliset kuraattoripäivät järjestetään Tu-

russa syksyllä 2019. Hienoa, että turku-

laiset kuraattorit ottavat haasteen vas-

taan! Yhdistyksen 45-vuotistoimintaa on

tarkoitus juhlistaa Helsingissä ensi syksy-

nä iltapäiväseminaarin merkeissä.

Valtakunnallisilla kuraattoripäivillä käsitel-

tiin myös Lapsi- ja perhepalveluiden muu-

tosohjelmaan liittyvää opiskeluhuollon

kehittämistyötä. Varhaiskasvatus, koulu ja

oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin

tukena -kehittämiskokonaisuuden paino-

pisteinä ovat opiskeluhuollon uudet toi-

mintamallit tulevassa maakunnan ja kun-

nan toiminta-ympäristössä, yhteisöllisyy-

den ja osallisuuden lisääminen varhais-

kasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksis-

sa sekä lapsen ja nuoren hyvinvointiinsa

tarvitseman tuen helppo saatavuus arjen

ympäristöön. Kehittämistyö on parhaillaan

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/SiVM_16+2017.aspx

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/SiVM_16+2017.aspx

http://www.puroskills.fi/

Curator 2017 5


käynnissä 13 maakunnassa. Pääkaupun-

kiseudulla tapahtuvasta opiskeluhuollon

kehittämistyöstä voi lukea lisää sivulta 11.

Monenlaista mielenkiintoista kehittämis-

työtä on siis menossa. Hyvä niin!

Rentouttavaa joulunaikaa ja onnea uudel-

le vuodelle 2018!

Hanna Gråsten-Salonen

Puheenjohtajan tekstissä mainitut kannanotot ja lausunnot voit lukea yhdistyksen

kotisivuilta https://www.talentia.fi/koulukuraattorit/yhdistys/kannanotot/

Hanna Gråsten-Salonen (oik.) ja Mari Lankinen Valtakunnallisilla kuraattoripäivillä Tampereella

https://www.talentia.fi/koulukuraattorit/yhdistys/kannanotot/

Curator 2017 6


Kuvia valtakunnallisilta kuraattoripäiviltä Kuvat: Hanna Gråsten-Salonen ja Heli Kangaspunta

Koulukuraattorit Kirsi Vanhanen ja Leena Koulutuspäivien osallistuja olivat eri puolilta Kaarineva järjestelemässä kokousmateriaalia Suomea

Maija Gellin Mari Lankinen

Satu Nevalainen Oskari Palomäki

Curator 2017 7


Koulutuspäivien palautteita

Kiitos vielä kaikille koulutuspäiville osallistuneille! Kiitos myös teille, jotka kävitte antamas-

sa palautetta koulutuspäivistä kotisivujemme kautta! Palautteiden avulla on hyvä lähteä

suunnittelemaan seuraavia koulutuspäiviä syksylle 2019 Turkuun.

Koulutuspäivien aiheet ja

luennoitsijat

Käytännöntyöhön sai hyviä vinkkiä Mari

Lankisen puheenvuorosta/menetelmistä.

Sen sijaan Kannasojan puheenvuoro oli

liian teoreettinen; aihe oli tärkeä ja mie-

lenkiintoinen, mutta esitelmää olisi voinut

yhdistää enemmän kouluarkeen.

Pääosin olin tyytyväinen. Osan teoreetti-

suus tosin karkasi hieman pääni yli ja eh-

kä kaipaisinkin enemmän käytännön lä-

heisyyttä. Oskarin lopetus oli loistava,

harmi että niin moni oli jo lähtenyt pois.

Myös nuorten esitykset ovat aina sykäh-

dyttäviä.

Puro ja sovitteleva työote oli päivien pa-

ras anti. Ajankohtaisten asioiden käsittely

olisi voinut olla osallistavampi. Kan-

nasojan esitystä kuunnellessa jäin miet-

timään, että tunteeko hän kohderyhmää.

Tuli tunne kuulijan aliarvioimisesta.

Toisen asteen reformi osuudessa, odotin

kuulevani, mitä se merkitsee kuraattorin

työn näkökulmasta. Perjantaina Oskari

Palomäen esitys saa kymmenen pistettä,

tämmöistä enemmän, pysyi hereillä. Sirpa

Kannasojan luennosta tuli mieleen opis-

keluajat, kohdeyleisö oli väärä.

Hanna on perehtynyt hyvin tilanteeseen;

on aina hyvä kuulla hänen esitystään!

Minua kiinnosti myös Mari Lankisen esi-

tys PUROsta, josta sai uusia vinkkejä.

Samoin Maija Gellinin sovitteleva työote

oli mielenkiintoinen. Sirpa Kannasojan

esityksestä Nuorten sosiaalisesta toimin-

takyvystä odotin paljon, mutta valitetta-

vasti tutkimustulokset eivät, ainakaan mi-

nulla, lähteneet elämään arkeen.

Käytännön järjestelyt

Mielestäni nämä asiat sujuivat hyvin.

Myös yhteinen illanvietto oli hyvin järjes-

tetty ja paikkana kiva.

Hyvä paikka, oikein hyvää ruokaa, tauot

ehkä hieman turhan pitkiä.

Kokouspaikka oli mielenkiintoinen ja his-

toriallisen upea, hyvällä sijainnilla, käve-

lymatka asemalta ja hotellilta.

Hieno ympäristö, hyvä ruoka eikä jonotus

ollut kohtuuton väkimäärästä huolimatta.

Ruokatauot myös riittävän pitkiä, samoin

kahvitauot.

Tampere oli paikkana erinomainen ko-

kouspaikan ja majoittumisen suhteen ja

ruoka oli hyvää.

Paikka hyvä, hyvät ruoat, iltavastaanotol-

la lähes samanlaista ruokaa kuin päivällä,

eikä ollenkaan jälkiruokaa, se olisi voitu

Curator 2017 8


tarkistaa ja muuttaa. Osa luennoista olisi

voinut olla lyhempiä.

Koulutuspaikassa oli hieman huono ilma.

Ruoka oli hyvää. Ruokailuaika olisi voinut

olla hieman lyhempi.

Kokouspaikka oli mielestäni kiva ja viih-

tyisä. Tuolit olivat mukavat. Usein ko-

koustiloissa on huonot tuolit. Ruuasta isot

isot plussat. Olen erityisruokavalioinen ja

sain vatsani täytettyä todella maukkaalla

ruualla, kiitos siitä! Tauotus oli sopivaa ja

auttoi jaksamaan tiiviit päivät hyvin.

Ruusut ja risut

Kiitos järjestelyistä ja että yhdistys sekä

paikalliset kuraattorit jaksavat näitä järjes-

tää!

Luentojen puheenvuorot voisivat olla ly-

hyempiä. Päivien tunnelma oli positiivinen

ja rentokin - oli mukava nähdä kollegoita

ympäri Suomen!

Yhteisessä tapaamisessa oli mukava ta-

vata toisia saman alan ammattilaisia. Päi-

vien jälkeen osaa arvostaa omaa työtään,

vaikka arjessa se välillä unohtuu.

Iso kiitos päivien alussa olleille ihanille

musiikkiesityksille!

Koulutuspäivien luentomateriaalin toivoi-

sin saavani etukäteen, jolloin olisi hel-

pompi seurata ja tehdä merkintö-

jä/muistiinpanoja puhutusta osuudesta.

Toisen asteen ammatillinen reformi-

osuudessa olisin toivonut kuulevani aja-

tuksia/konkretiaa siitä, mitä se tuo kuraat-

torin työhön.

Ekstrakiitosta kaupungin vastaanotosta-

Pienissä ryhmissä keskustelua olisin toi-

vonut, jotta olisi kuullut enemmän, miten

missäkin päin Suomea toimitaan. Hyvin

toimivat järjestelyt, loistavat musiikkiesi-

tykset, herkullinen iltajuhla.

Minusta tarvetta ja tilausta voisi tämmöis-

ten päivien yhteydessä olla järjestää ai-

kaa ja kohtaamisia, jotka vahvistavat ku-

raattorityön yhtenäisyyttä ja kuraattorien

ammatillista identiteettiä. Tärkeää voisi

olla kokemusten vaihtaminen ja hyvien

käytäntöjen jakaminen . Olisi kiva kuulla,

mitä kuraattorityö on eripuolille Suomea.

Ajankohtaisia asioita olisin kuullut ehkä

vielä laajemmin. Nyt niille oli varattu mel-

ko vähän aikaa.

Olisi ollut mukavaa, jos olisi alkuunsa tai

jossain välissä lyhyt esittelykierros, mistä

kaikki ovat edes maakunnittain.

Toiminnallisuus ja pienemmät ryhmät oli-

sivat mukavia, jotta tulisi luontevia tilai-

suuksia kohdata eri puolilta Suomea tule-

via kuraattoreita.

Yleiselle keskustelulle eri alueiden ilmiöis-

tä ja tilanteista ei juuri jäänyt aikaa, mikä

oli harmi koska niin monta osaajaa oli

paikalla samaan aikaan. Tätä jäin kai-

paamaan.

Hyviä aiheita ja luennoitsijoita. Olisin tosin

kaivannut enemmän mahdollisuutta tutus-

tua muihin kuraattoreihin- toki siihen oli

mahdollisuus illanvieton yhteydessä -

mutta myös koulutuspäivien aikana. Olisi

voinut olla esim. ryhmäkeskustelua ajan-

kohtaisista asioista kuraattorityön näkö-

kulmasta eri puolella Suomea. Muuten iso

kiitos hauskoista, informatiivivista ja vir-

kistävistä päivistä. Nämä jäivät kyllä mie-

leen!

Curator 2017 9


Kuraattorin kelpoisuudesta Sosiaali-huoltolain soveltamisoppaassa 2017

Teksti: Hanna Gråsten-Salonen Tämän vuoden alussa tuli voimaan ku-raattorin kelpoisuuden muutos, josta on annettu soveltamisohje uudessa Sosiaa-lihuoltolain soveltamisoppaassa 2017 (Sosiaali- ja terveysministeriön Julkaisuja 2017:5, http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3959-2) sivulla 24 seuraavasti: "Oppilas- ja opiskelijahuoltolain

(1287/2013), jäljempänä opiskeluhuolto-

laki, kuraattorin kelpoisuudesta säätävää

7 §:ää on muutettu 1.1.2017 lukien.

Muutoksen myötä kuraattorina voivat toi-

mia paitsi rekisteröidyt sosiaalihuollon

ammattihenkilöt (sosionomi ja sosiaali-

työntekijä) myös henkilöt, jotka ovat suo-

rittaneet tehtävään soveltuvan tutkinnon

ja sen lisäksi sosiaalialan aineopinnot, tai

henkilöt, joilla on soveltuvan korkeakoulu-

tutkinnon lisäksi vähintään kahden vuo-

den työkokemus kuraattorin tehtävästä tai

sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä.

Vastaavana kuraattorina voi jatkossakin

toimia vain sosiaalihuollon ammattihenki-

lölain mukainen sosiaalityöntekijä. Ku-

raattorityötä tekevät henkilöt, jotka eivät

ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä,

voidaan katsoa sosiaalihuoltolain 3 §:n

mukaiseksi muuksi asiakastyöhön osallis-

tuvaksi henkilöstöksi. Kuraattoripalvelun

toteutumisesta vastaa jatkossakin aina

viime kädessä sosiaalihuollon ammatti-

henkilö. Jos kuraattori ei ole sosiaalihuol-

lon ammattihenkilö, vastuu on vastaavalla

kuraattorilla. Kuraattorien koulutustaso

vaikuttaa vastaavien kuraattorien tarpee-

seen. Mikäli kuraattori on sosiaalihuollon

ammattihenkilö, hän voi myös tehdä sosi-

aalihuoltolain 36 §:n mukaisen palvelun-

tarpeen arvioinnin, mikäli tämä katsotaan

työnjaollisesti tarkoituksenmukaiseksi.

Jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva

lapsi, arvioinnin tekijältä edellytetään so-

siaalityöntekijän koulutusta. (Katso myös

sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo

numero 13a/2015 opiskeluhuoltolain so-

veltamisesta)."

Soveltamisohjeessa on useita epäselviä

kohtia. Ensinnäkin siinä mainitaan ”tehtä-

vään soveltuva tutkinto” kun siinä pitäisi

oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n mu-

kaan olla ”tehtävään soveltuva KOR-

KEAKOULUtutkinto”. Olen jo kahdesti

antanut tänä syksynä tästä vakavasta

asiavirheestä palautteen sosiaali- ja ter-

veysministeriöön, mutta virhettä ei ole

toistaiseksi korjattu. Virheellinen koulu-

tusvaatimus ohjaa lukijaa harhaan. Niin-

hän ei tietenkään saisi olla ministeriön

tuottamassa julkaisussa.

Soveltamisohjeessa ei ole avattu miten-

kään sitä, mitä tarkoittaa ”sosiaalialan

aineopinnot”? Sille ei löydy vastinetta yli-

opistojen eikä ammattikorkeakoulujen

koulutusvastuissa. ”Kuraattoria vastaa-

http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3959-2

http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3959-2

Curator 2017 10


vasta sosiaalialan tehtävästä” on myös

vaikea antaa esimerkkiä, koska sellaista

tehtävää ei ole olemassa. Ihmetystä he-

rättää myös tulkinta, että laillistamattomat

kuraattorit rinnastetaan sosiaalihuoltolain

3 §:n mukaiseksi muuksi asiakastyöhön

osallistuvaksi henkilöstöksi. En kyllä ym-

märrä, mitä tämä henkilöstö on oppilas-

huollon näkökulmasta. Vastuun näkökul-

masta asetetaan mielettömät paineet vas-

taavalle kuraattorille, joita ei suinkaan ole

riittävästi ohjaamaan ja valvomaan laillis-

tamattomia kuraattoreita. Eikä sen kuului-

si edes olla heidän tehtävänsä. Ei ole mi-

kään ihme, että vaikeaselkoinen ja tukin-

nanvarainen kuraattorin kelpoisuus ai-

heuttaa pulmia rekrytoinnissa. Minun on

erittäin vaikea ymmärtää, miten kuraatto-

rin kelpoisuudesta tehtiin noin monimut-

kaisen sotkuinen asia, josta ei pystytä

selkokielisesti ja ymmärrettävästi kerto-

maan, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Edel-

leen olen sitä mieltä, että tällainen toimin-

tatapa ei olisi mitenkään mahdollista kou-

lussa toimivien terveydenhuollon ammat-

tihenkilöiden kohdalla.

Curator 2017 11


LAPEssa kehitetään opiskeluhuoltoa

Teksti: Terhi Pippuri

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjel-

massa (2016-2018) kehitetään laajasti

lasten ja perheiden palveluja. Tavoitteena

on yhteensovitetut lapsi- ja perhelähtöiset

palvelut sekä lapsen oikeuksia ja tietope-

rustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri.

Yhteensä 13 maakuntaa on valinnut ke-

hittämisen kohteeksi varhaiskasvatuksen,

koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityön.

Kehittämiskokonaisuuden tavoitteena on

yhteisöllisen työn suunnitelmallisuuden ja

tavoitteellisuuden vahvistaminen. Yksilö-

kohtaisen työn tulee olla ehkäisevää, hel-

posti saavutettavissa, laadukasta sekä

lapsi- tai nuorilähtöistä. Oppilaat, opiskeli-

jat ja vanhemmat halutaan vahvemmin

mukaan opiskeluhuollon suunnitteluun ja

toteuttamiseen.

Pääkaupunkiseudun kuusi kuntaa (Hel-

sinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkko-

nummi ja Kerava) kehittävät yhteistyössä

esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen

asteen oppilaitosten opiskeluhuoltoa. Ke-

hittämiseen on saatu mukaan 56 esiope-

tusyksikköä, peruskoulua tai toisen as-

teen oppilaitosta. Kehittäjäyksiköille teh-

tiin syksyn alussa kysely, jolla kartoitettiin

opiskeluhuollon nykytilaa ja kehittämis-

tarpeita. Kyselyn tulosten perusteella ke-

hittämistä fokusoidaan niihin asioihin, mi-

hin erityisesti tarvitaan lisää yhdenmukai-

suutta, systemaattisuutta ja hyvien toimin-

tamallien levittämistä.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämi-

nen on alkanut käytössä olevien toimin-

tamallien keräämisellä. Alussa selvennet

tiin, mitä yhteisöllisellä opiskeluhuollol-

la kunnissa tarkoitetaan ja miten sitä to-

teutetaan. Kehittäjäyksiköille suunnatussa

kyselyssä 30 % vastasi, ettei käytössä ole

opiskeluhuollon vuosikelloa. Se on par-

haillaan työn alla. Poissaolojen seuran-

taan luodaan yhteinen malli, jota pilotoi-

daan kehittäjäyksiköissä keväällä. Seu-

raavaksi hankekunnista kerätään ehkäi-

sevän päihdetyön toimintamalleja sekä

kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen

malleja.

THL:n tekemän selvityksen mukaan psy-

kologit ja kuraattorit käyttivät yhteisölli-

seen työhön keskimäärin 20 % ja tervey-

denhoitajat 15 % työajastaan. Lääkärei-

den työaika sisälsi ainoastaan yksilökoh-

taista työtä. LAPE-hankkeessa lasten ja

perheiden palvelujen painopistettä halu-

taan siirtää korjaavista palveluista kaikille

yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin

sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Hy-

vinvointi rakentuu arjen kohtaamisissa.

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla on suuret

mahdollisuudet vahvistaa lasten ja nuor-

ten osallisuutta ja hyvinvointia. Se tarkoit-

taa, että koulun toimintakulttuurin kehit-

tämistä ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan

hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmis-

tamiseen.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittä-

minen on käynnistynyt kartoittamalla eri

koulutusasteilta tietoa opiskeluhuollollisen

polun toteutumisesta. Näistä koostetaan

yhteinen malli. Tähän liittyy myös konsul-

taatiokäytänteiden selkeyttäminen

ja yhdenmukaistaminen. Painopisteenä

ovat maahanmuuttajataustaisten lasten ja

http://www.julkari.fi/handle/10024/135219

Curator 2017 12


perheiden erityistarpeet. Varhaiskasva-

tuksessa ja kouluissa halutaan onnistua

yhä paremmin vanhemmuuden tukemi-

sessa. Kehittäjäyksiköille suunnatussa

kyselyssä 42 % vastaajista ilmoitti, ettei

opiskeluhuollon palveluista kerätä lain-

kaan asiakaspalautetta. Koska opiskelu-

huollon vaikuttavuutta halutaan vahvistaa,

on tämä keskeinen kehittämiskohteem-

me.

LAPEssa lasten ja perheiden palvelut

sovitetaan yhteen lapsi- ja perheläh-

töiseksi palvelujen kokonaisuudeksi.

Teemme kehittämisessä hyvää yhteistyö-

tä perhekeskus-kehittämisen sekä erityis-

ja vaativimman tason kehittämiskokonai-

suuden kanssa. Useissa työryhmissä ke-

hitetään malleja integratiivisten toiminta-

mallien lisäämiseksi. Esimerkiksi mielen-

terveyspalvelujen integraatiota kehitetään

siten, että jatkossa kouluihin jalkautuvat

mielenterveyteen liittyvät perus- ja erityis-

palvelut tukevat yhä sujuvammin opiske-

luhuollon palveluita. Osana pääkaupunki-

seudun LAPE-hanketta kysyttiin syksyllä

noin 600:lta 9.-luokkalaiselta, mistä he

haluaisivat tarvittaessa saada apua mie-

lenterveyden ongelmissa. Nuoret toivoivat

apua nimenomaan kouluista ja mahdolli-

simman joustavin aikatauluin.

LAPE-kehittäminen etenee yhtä aikaa

maakunnallisella ja kansallisella tasolla.

Yhtenä kansallisena kehittämistehtävänä

on opiskeluhuoltoryhmän valtakunnallisen

toimintamallin laadinta. Se on alkanut

THL:n, OPH:n ja OKM:n yhteistyönä ja

jatkuu ensi vuoden puolella verkostotyös-

kentelynä, johon kutsutaan mukaan maa-

kuntien edustajia.

Kansallinen malli rakennetaan ensin pe-

rusopetukseen, työ laajenee myöhemmin

esiopetukseen ja toiselle asteelle. Jatkos-

sa opiskeluhuolto on kuntien ja maakun-

nan palveluita yhdistävä yhdyspintapalve-

lu. Keskeistä on onnistua opiskeluhuollon

johtamisessa ja toteuttamisessa toimin-

nallisena kokonaisuutena ja monialaisena

yhteistyönä jatkossakin.

Terhi Pippuri, kehittämiskoordinaattori,

YTL

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos las-

ten ja nuorten hyvinvoinnin tukena -

kehittämiskokonaisuus, pääkaupunkiseu-

dun LAPE-hanke

[email protected] @PippuriTerhi

Lisätietoja:

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjel-

ma

Lapsen paras – yhdessä enemmän, pää-

kaupunkiseudun LAPE-hanke

mailto:[email protected]

http://minedu.fi/lape

http://minedu.fi/lape

http://www.socca.fi/kehittaminen/lapsen_paras_-_yhdessa_enemman_-hanke/varhaiskasvatus_koulu_ja_oppilaitos_lapsen_ja_nuoren_hyvinvoinnin_tukena

http://www.socca.fi/kehittaminen/lapsen_paras_-_yhdessa_enemman_-hanke/varhaiskasvatus_koulu_ja_oppilaitos_lapsen_ja_nuoren_hyvinvoinnin_tukena

Curator 2017 13


Yhteisöllistä oppilashuoltoa

luokassa – koulukuraattorin näkökulma

teksti: Sirpa Heimonen

Yhteisen luokkatyöskentelyn onnistumi-

nen vaatii ennakkovalmistelua kouluku-

raattorin ja opettajan kesken. Aluksi poh-

ditaan ja kirkastetaan ajatusta siitä, miksi

luokkatyöskentelyä tarvitaan ja mitä sillä

tavoitellaan. Kuraattori tarvitsee tietoa

luokkadynamiikasta ja oppilaiden yhteis-

työtaidoista. Työskentelyn tavoitteiden on

hyvä olla tiedossa myös oppilailla. Siten

kaikilla osapuolilla on ymmärrys siitä,

miksi muutosta halutaan.

Opettajan aktiivinen rooli luokkatyösken-

telyssä on avainasemassa, sillä ilman sitä

sillä ei saada aikaan pysyvämpiä vaiku-

tuksia luokassa. Jos luokkatyöskentelyn

vaikutuksia halutaan tehostaa, voidaan

ottaa mukaan myös vanhemmat. Esimer-

kiksi kiusaamisasioissa tai työrauhaon-

gelmissa vanhempien osallisuus lisää

vaikuttavuutta. Yhteistyö vanhempien

kanssa voidaan aloittaa yhteisellä iltata-

paamisella, johon kutsutaan sekä oppilaat

että vanhemmat. Tapaamisessa vah-

vistetaan vanhempien ja oppilaiden osal-

lisuutta esimerkiksi niin, että oppilaat

valmistelevat luokan haasteista pieniä

näytelmiä esitettäviksi vanhemmille. Näi-

den pohjalta voidaan tilanteesta keskus-

tella ryhmittäin. Ryhmät kannattaa muo-

dostaa niin, että niissä on vanhempia ja

lapsia, mutta ei siten, että oppilaat ovat

omien vanhempiensa kanssa samassa

ryhmässä. Kuraattori ja opettaja tekevät

keskusteluiden tueksi rungon ja keskuste-

lun avaukseen auttavia kysymyksiä.

Ryhmien keskustelut ja ehdotukset toimi-

vat tulevan luokkatyöskentelyn pohjana.

Koska kuraattorit ovat kouluilla vain muu-

tamana päivänä viikossa, on tärkeää

suunnitella, miten opettaja pitää aihetta

yllä sekä vahvistaa jo opeteltuja taitoja

tapaamiskertojen välissä. Jotta tapaami-

set eivät jää irrallisiksi arjesta, voidaan

asettaa osatavoitteita ja välitehtäviä, joita

opettaja ohjaa ja seuraa yhdessä oppi-

laiden kanssa. On tärkeää huomioida

saavutetut osatavoitteet ja juhlistaa työs-

kentelyn päätöstä. Opettajan aktiivinen

rooli on keskeinen, sillä hän ylläpitää asi-

an opettelua kaikissa oppiaineissa ja ar-

jen tilanteissa. Yhteistyön edetessä myös

osatavoitteet ja -tehtävät tarkentuvat.

Vaikka alussa olisi tehty tarkka suunni-

telma, ennen jokaista työskentelykertaa

kerrataan suunnitelma. Jokaisen työsken-

telykerran jälkeen varataan pieni hetki

myös kuraattorin ja opettajan kahdenkes-

kiselle palautekeskustelulle. Tällöin voi-

daan keskustella välitehtävien toteutumi-

sesta ja tavoitteiden saavuttamisesta ja

niiden pohjalta tarkentaa tai muokata

suunnitelmia.

Työskentelyn lopussa käydään yhdessä

läpi opettajan ja oppilaiden palaute sekä

arviointi työskentelystä. Jos ennen työs-

kentelyn aloittamista on tavattu vanhem-

Curator 2017 14


pien kanssa, voidaan tavata työskentelyn

lopussa vanhemmat uudestaan. Oppi-laat

voivat olla tapaamisessa aktiivisessa roo-

lissa. He voivat mm. valmistaa pro-

sessista erilaisia esityksiä, julisteita tai

kirjoitelmia.

Onnistunut luokkatyöskentely

Hyvä ennakkovalmistelu ja -suunnittelu kuraattorin ja opettajan yhteistyönä

Oppilaat ja vanhemmat otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa

Opettajan aktiivinen rooli, jotta aihetta pidetään arjessa mukana myös tapaamisten

välillä

Prosessinomainen arviointi työskentelyn aikana

Palautekeskustelu ja arviointi lopussa

Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: Osalli-

suus ja syrjäytymisen ehkäisy osaksi kou-

lujen toimintakulttuuria (EMOK)

Rahoittajana: Euroopan sosiaalirahasto ja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Revontulikuvat Anne Tapio

Curator 2017 15


Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry 21.11.2017 Eduskunnan sivistysvaliokunnan kirjallinen asiantuntijalausuntopyyntö 31.10.2017

Koulukuraattorit ry:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (HE 116/2017) Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muut-taminen Hallituksen esityksessä oppilas- ja opis-kelijahuoltolakia ehdotetaan muutettavak-si, koska ammatillisesta koulutuksesta on annettu uusi laki, joka tulee voimaan 1.1.2018. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia esitetään muutettavaksi siten, että oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin kuraattori- ja psykologipalveluihin laajen-nettaisiin koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Oppilas- ja opiskelijahuolto-lain soveltamisala laajenisi myös niihin henkilöihin, jotka aikaisemmin suorittivat ammatillista perustutkintoa näyttötutkin-tona ja niihin, jotka suorittavat perustut-kintoa työvoimakoulutuksena. Lisäksi op-pilas- ja opiskelijahuoltolain säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun uuden lain terminologiaa. Hallituksen esityksessä on kolmesta vaih-toehdosta päädytty sellaiseen, joka toisi valtakunnallisesti kuraattori- ja psykolo-gipalvelujen piiriin 48 705 opiskelijaa lisää ja tarvetta uusille kuraattorin ja psykologin toimille. Koulukuraattorit ry kannattaa hal-lituksen esitystä, joka selkeyttää sitä, kei-tä jatkossa palvellaan ja uuden ammatilli-sen koulutuksen

lain mukaiset opiskelijat tulevat yhdenver-taiseen asemaan kuraattori- ja psykolo-gipalvelujen saamisen osalta nykyisin palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi jossa-kin ammatillisessa oppilaitoksessa ku-raattori- ja psykologi-infot täytyy tehdä siten, että vain osa ”saa” tulla paikalle, koska samassa ryhmässä on sekaisin perus- ja näyttötutkintoja tekeviä opiskeli-joita. Oppilaitoksen arjessa heitä ei kyke-ne edes erottamaan muutoin kuin jollain opiskelijajärjestelmän koodituksella. Kuraattorien resurssien ja ammatilli-sen osaamisen turvaaminen Esityksessä todetaan, että ”Kustannus-laskelmissa on huomioitu oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelussa (HE 67/2013 vp) käytetyt henkilöstön mitoi-tusperusteet. Käytettyjen mitoitusperus-teiden mukaan opiskeluhuollon toteutta-miseksi tulisi olla käytössä yksi psykologi 1000:ta opiskelijaa kohti ja yksi kouluku-raattori 780:tä opiskelijaa kohti. Kouluku-raattoreiden mitoitusperusteessa on otet-tu huomioon, että opiskeluhuoltopalvelui-den piirissä on täysi-ikäisiä opiskelijoita, joiden kohdalla koulukuraattorien tarjo-

Curator 2017 16


amien palveluiden tarpeen voidaan arvi-oida olevan vähäisempi kuin nuoremmilla oppilailla ja opiskelijoilla. Esityksen mu-kainen kuraattori- ja psykologipalveluiden laajentaminen koskemaan ammatillisen koulutuksen kaikkia perustutkinnon suorit-tavia sekä valmentavien koulutusten opiskelijoita merkitsisi arviolta 49 psyko-login ja 62 kuraattorin lisätarvetta.” Esityksestä ei selviä, millä perusteilla täy-si-ikäisten opiskelijoiden arvioidaan tarvit-sevan vähemmän kuraattorin palveluja kuin nuorempien oppilaiden ja opiskelijoi-den. Aikuisopiskelijoiden mukaan tulemi-nen kuraattoripalveluiden piiriin tarkoittaa pikemminkin työkentän ja työnkuvan val-tavaa laajentumista. Aikuisopiskelijoilla on hyvinkin heterogeeniset perusvalmiudet: korkeasti koulutetut (alanvaihtajat), vai-keassa työmarkkina-asemassa olevat opiskelijat, maahanmuuttajataustaiset opiskelijat (osalla omasta kotimaastaan koulutus/tutkinto, osalla traumataustaa, ei koulutusta, matala koulutus, luku- ja kirjoi-tustaidottomat). Aikuissosiaalityötä tulee olemaan kuraattorin työssä aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi etuusasioissa osaamista pitäisi olla laajasti eri-ikäisten opiskelijoiden vuoksi. Aikuisopiskelijoiden tukeminen myös mm. erilaisissa elämän kriiseissä, perheen ongelmissa, talous-asioissa edellyttää kuraattorilta erilaista osaamista kuin lasten ja nuorten tukemi-nen heidän pulmissaan. Kuraattorin työ-ote on erilainen riippuen siitä, minkä ikäis-ten kanssa työskennellään. Huolta herättää myös opiskelun muuttu-minen ammatillisissa oppilaitoksissa luo-kattomaan suuntaan jatkuvan haun myö-tä. Tuoreen Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten mukaan erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pojat ovat ko-keneet olevansa tärkeä osa luokkayhtei-söä. Ryhmään kuulumattomuus voi jat-kossa tuoda mukanaan ajelehtimista ja turvattomuutta sekä lisätä tarvetta opiske-luhuollon palveluille. Nimellinen ryhmän-ohjaaja ja ”kotiryhmä” ei ole riittävää.

Voi olla, että aikuisopiskelijoiden ja am-matillisen reformin myötä tarve kuraatto-rin yksilökohtaisen opiskeluhuollon palve-luihin lisääntyy ammatillisissa oppilaitok-sissa ja samalla mahdollisuudet oppilas- ja opiskelijahuoltolain painopisteenä ole-van ennaltaehkäisevän yhteisöllisen opis-keluhuollon tekemiseen heikkenevät enti-sestään. Huoli kuraattorien resurssien riittävyydestä on todellinen, koska nyky-resursseillakaan mitoitusperusteena käy-tettävää 780 opiskelijaa/kuraattori ei suin-kaan saavuteta esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa kaikilla paikkakunnilla. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan oppilailla ja opiskelijoilla on edelleen yrittämisestä huolimatta vai-keuksia päästä kuraattorin ja psykologin vastaanotolle. Tämä ongelma näyttäytyy kummankin ammattiryhmän kohdalla eri-tyisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Kun kuraattorin työn pitäisi olla koko ajan enemmän ennaltaehkäisevää ja yhteisöl-listä, opiskelijamäärä tai oppilaitosten määrä ei voi enää kasvaa nykyisestään, vaan suunta pitäisi olla toisinpäin. Yhtei-söllisen opiskeluhuollon suunnittelulle ja yhteisöllisten toimenpiteiden kokeilulle pitäisi varata riittävästi aikaa. Kuraattorin työnkuvan laajentuessa myös tarvittavas-ta lisäkoulutuksesta on huolehdittava. Tärkeää on myös vahvistaa opetushenki-löstön valmiuksia ohjata opiskelijoita ku-raattorille ja psykologille. Myös oppilaitok-sen johto ja opetushenkilöstö tulee kou-luttaa opiskeluhuoltopalveluihin ja hyvin-vointiryhmien tehtäviin. Kaikkiaan vastaavien kuraattorien ja ku-raattorien riittävät resurssit on turvattava oppilas- ja opiskelijahuollon lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi ja oppilas- ja opis-kelijahuoltolaissa säädetyissä aikarajois-sa pysymiseksi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tekemän selvityksen ”Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukais-ten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alu-eella” (Aluehallintovirastojen julkaisuja

Curator 2017 17


14/2016) mukaan palvelujen järjestämi-sessä on ollut puutteita. Selvityspyyntö oli lähetetty 86 kuntaan 30.6.2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueel-la. Vuonna 2015 saatujen kuntien vas-tausten perusteella oppilas- ja opiskelija-huoltolain velvoitteet kuraattori- ja psyko-logipalvelujen osalta eivät monessa kun-nassa kaikilta osin toteutuneet. Suurin yksittäinen ongelma koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli vastaavan kuraattorin (sosiaalityöntekijä) puut-tuminen. Vastaava kuraattori puuttui 18 kunnassa eli 21 %:sta alueen kunnista. Puutteita oli vastaavan kuraattorin palve-lujen tarjoamisen lisäksi kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyssä. Ongelmat palveluihin pääsyn määräajoissa viittaa-vat lisäksi riittämättömiin henkilöstömää-riin. Sosiaaliohjauksen osalta tilannetta han-kaloittaa 1.1.2017 alkaen muuttunut ku-raattorin kelpoisuus, jonka myötä sosiaa-lialan osaaminen vähenee entisestään, kun kouluissa ja oppilaitoksissa toimii ku-raattoreita, jotka eivät ole sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä. Muuttunut kelpoisuus asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan kuraattorin palve-lujen sisällön ja laadun osalta. Tämä on vastoin oppilas- ja opiskelijahuoltolalakia (2 §), jonka yhtenä tarkoituksena on tur-vata oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitse-mien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenver-tainen saatavuus ja laatu. Sisällöltään kuraattorin kelpoisuuden muutos on vaikeaselkoinen ja se on jo johtanut tulkinnallisiin ongelmiin rekry-toinnissa, kun työnantajat eivät tiedä, mitä tarkoittavat ”sosiaalialan aineopinnot” ja ”kuraattorin tehtäviä vastaavat sosiaa-lialan tehtävät”. ”Sosiaalialan aineopinnot” -käsitteellä ei ole vastinetta yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen koulutusvas-tuissa. Kuraattoripalvelujen valtakunnalli-

sesta ohjaamisesta ja kehittämisestä vas-taavat THL, OPH ja STM sekä Valvira valvontaviranomaisena edellyttävät ku-raattorilta selkeästi sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon tehtäviin valmistavaa kou-lutusta ja osaamista, koska kyseessä on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n mu-kainen sosiaalipalvelu. Se, millä koulu-tuksella ja osaamisella kuraattori tekee asiakastyötä oppilaiden ja opiskelijoiden parissa, on oikeusturvakysymys. Huolta-jien ja asiakkaiden on tiedettävä, kuka heitä palvelee ja millä koulutuksella. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vai-kutukset Esityksen mukaan valtiontalouden kehys-päätöksessä vuosille 2018 - 2021 lisättiin 5,633 miljoonaa euroa oppilas- ja opiske-lijahuollon palvelun laajentamiseen. Millä varmistetaan, että suunniteltu määräraha todella kohdistetaan kuraattorien ja psy-kologien palkkaamiseen? Määrärahan pitäisi olla ns. korvamerkittyä rahaa ku-raattorien ja psykologien palkkaamiseen, jotta se ei katoa kunnan pohjattomaan kassaan. Erityisen haasteellista on se, että lain on tarkoitus tulla voimaan jo 1.1.2018. Noin nopealla aikataululla kunnissa ei välttä-mättä ole varauduttu palkkaamaan riittä-västi lisää työntekijöitä. Puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen Varapuheenjohtaja Satu Jokelainen Koulukuraattorit ry -Skolkuratorer rf

Curator 2017 18


20.11.2017 Lapsen oikeuksien päivänä

Ammattitaitoinen henkilöstö on lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin turva Lapsille ja nuorille on laissa turvattu oi-keus saada opetusta ja kasvatusta sekä opiskeluhuollon ja kouluterveydenhuollon palveluita päteviltä ammattilaisilta. Näin muistuttavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Psykologiliitto sekä Koulukuraat-torit ry tänään Lasten oikeuksien päivänä. Oppimista ja hyvinvointia tukevat opetta-jien, erityisopettajien ja koulunkäyntiavus-tajien lisäksi koulupsykologit, koulukuraat-torit, kouluterveydenhoitajat ja koululää-kärit. Näistä ammattihenkilöistä on pulaa, sillä kunnat eivät ole perustaneet riittä-västi kouluterveydenhuollon ja psyko-sosiaaliseen opiskeluhuollon työpaikkoja. Palvelujen tarve ei ole vähentynyt mihin-kään, vaan päinvastoin. Kouluterveysky-selyn 2017 mukaan etenkin koulupsyko-login ja koulukuraattorin vastaanotolle on vaikea päästä. Koulu-uupumusta kokee 14 prosenttia 8–9-luokkalaisista, ja joka kolmas toisen asteen opiskelija on huolis-saan mielialastaan. Viimeaikaisten selvi-tysten mukaan myös ryhmäkoot ovat kasvussa, eikä opetusta ja erityisopetta-jan tukea ole tarjolla riittävästi. Oppimistu-losten ero peruskoulussa heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on suurentunut niin, että se vastaa jo yh-den lukuvuoden oppimäärää. Vaille riittä-vää luku

taitoa jää 11 prosenttia perusasteen päät-tävistä nuorista. Järjestöjen mielestä on ensiksi huolehdit-tava siitä, että opettajia, psykologeja, ku-raattoreja, koulunkäyntiavustajia ja ter-veydenhoitajia on lain edellyttämä riittävä määrä. Vajetta ei saa paikata toisilla am-mattiryhmillä, kuten erilaisilla ohjaajilla tai psykiatrian sairaanhoitajilla. Kouluissa ja oppilaitoksissa on tarjolla laajaa ja monipuolista, moniammatillista ja monitieteellistä osaamista lasten ja nuorten oppimisen, kasvun ja terveyden tueksi. Lasten oikeuksien päivänä muistu-tamme, että palveluja on tarjottava sää-dösten ja tarpeen mukaisesti. Lapset ja nuoret on asetettava etusijalle, kun pääte-tään kuntien budjeteista. Lisätiedot: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, pu-heenjohtaja Olli Luukkainen, puh. 0500 562 872 Suomen Terveydenhoitajaliitto, puheen-johtaja Leila Lehtomäki, puh. 050 522 6941 Suomen Psykologiliitto, puheenjohtaja Annarilla Ahtola, puh. 040 687 7677 Koulukuraattorit ry, puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen, puh. 050 595 0974

Curator 2017 19


Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry 17.11.2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Toimintavuonna 2018 Koulukuraattorit ry:n tärkeänä painopistealueena on seurata ja vaikuttaa koulukuraattorityön asemaan toiminnan jäädessä kuntien järjestämisvastuulle valmisteilla olevassa sote- ja maakuntauudistuksessa. Muina tärkeinä painopistealueina ovat kuraattoritoiminnan lakisääteinen toteutuminen ammatillisen reformin toimeenpanossa ja yhdistyksen 45-vuotisjuhlan järjestäminen. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan jäsenkunnan laajentuminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Jäsenistöä aktivoidaan osallistumaan paikallisiin palkkaneuvotteluihin sekä huolehtimaan KVTES:ssa sovittujen etujen toteutumisesta. Kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyötä ylläpidetään tarpeen mukaan.

TAVOITE Jäsenistö ja edunvalvonta Yhdistys kehittää jäsenistön ammattiyhdistystietoutta sekä edunvalvontaa. Viestintä Yhdistys viestii opiskelu-huollon kuraattorityön ajan-kohtaisista tapahtumista ja ilmiöistä tapaamisissa, sähköisellä jäsenkirjeellä, yhdistyksen kotisivuilla, jäsenlehdessä ja sähköpostitse. Koulutus Yhdistys järjestää jäsenis-tölle koulutusta.

TOIMINTA Hallitus aktivoi jäsenistöä osallistumaan paikallisiin palkkaneuvotteluihin. Hallitus laatii pyynnöstä lausuntoja ja kannanottoja yksittäisten jäsenten edunvalvonnallisissa asioissa. Jäsenkunnan laajentuessa hallitus kehittää alueellista yhteistyötä. Hallituksen jäsenet tutustuvat mahdollisuuksien mukaan jäsenistöön erilaisten vierailujen ja tapahtumien yhteydessä. Hallitus aktivoi jäsenistöä osallistumaan tapaamisten, kotisivujen, jäsenistön sähköpostiosoitteiden ja yhdistyksen oman sähköpostiosoitteen avulla. Sähköinen jäsenkirje ilmestyy vähintään 4 kertaa vuodessa. Jäsenlehti ilmestyy kerran vuodessa sähköisenä. Jäsenistöä aktivoidaan kirjoittamaan työstään jäsenkirjeisiin ja -lehteen. Hallitus järjestää yhdistyksen 45-vuotisjuhla-seminaarin syksyllä 2018 Helsingissä.

Curator 2017 20


Yhteistyö Yhdistys jatkaa yhteistyötään Talentian ja sen jäsenyhdistysten kanssa. Yhdistys ylläpitää yhteyksiään aluehallinto-virastoihin. Muita yhteistyötahoja ovat opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, THL, Psykologiliitto, Opetusalan ammattijärjestö, Opinto-ohjaajat ry, Erityis-kasvatuksen Liitto, Terveydenhoitajaliitto, Vanhempainliitto, Kuntaliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Lapsiasiavaltuutettu. Kansainvälisyys Yhdistys jatkaa pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja osallistuu kummilapsitoimintaan.

Hallitus jatkaa yhteistyötään Talentian ja sen jäsenyhdistysten kanssa ajankohtaisissa asioissa. Hallitus antaa lausuntoja ajankohtaisissa asioissa. Yhteistyötä Psykologiliiton, Opinto-ohjaajat ry:n, Erityiskasvatuksen Liiton ja Terveydenhoitajaliiton kanssa jatketaan. Aluehallintovirastoihin, Opetushallitukseen, Opetus- ja kulttuuriministeriöön, Sosiaali- ja terveysministeriöön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, Opetusalan ammattijärjestöön, Suomen Vanhempainliittoon, Kuntaliittoon, Lastensuojelun Keskusliittoon ja Lapsiasiavaltuutettuun pidetään tarvittaessa yhteyttä ajankohtaisissa asioissa. Hallitus on yhteydessä kansainvälisiin ja pohjoismaisiin sisarjärjestöihin tarpeen mukaan. Yhdistys tukee stipendillä intialaista kummilapsitoimintaa Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Curator 2017 21


Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf

Hallitus 2018 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen Satu Jokelainen Tampere Rovaniemi 050 595 0974 0400 501 674 [email protected] [email protected] Hallituksen varsinaiset jäsenet Hallituksen varajäsenet Nina Böhls Johanna Öhman-Helle Loviisa Espoo 0440 555 292 [email protected] [email protected] Raija Cser Marja Pulju Helsinki Rovaniemi 040 674 7899 040 484 4218 [email protected] [email protected] Heli Kangaspunta Heli Lehtonen Jyväskylä Jyväskylä 050 311 8499 040 848 3314 [email protected] [email protected] Tuula Komulainen Jaana Kähkönen Turku Espoo 050 432 3616 050 360 3976 [email protected] [email protected] Mira Kumpula Pia Hoivassilta Tampere Tampere 040 868 7566 040 800 4270 [email protected] [email protected] Heta Puronen Jaana Toijonen Helsinki Helsinki 040 662 0703 050 512 5082 [email protected] [email protected]















curator - talentia · kehittämistyötä. varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten...

Documents