tyÖsuojelulainsÄÄdÄntÖpaketti koskien työntekijän ...€¦ · sosiaalialan...
TRANSCRIPT
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖPAKETTI
koskien työntekijän työturvallisuutta ja työssä jaksamista
- työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Sisältö:
Työturvallisuuslain (738/2002) sisältö, jossa viitteet myös muuhun relevanttiin lainsäädäntöön (mm. työterveyshuoltolaki
L1383/2001, laki kunnan viranhaltijasta L304/2003, laki valtion virkamiehistä L750/1994, tasa-arvolaki L609/1986,
työsopimuslaki L55/2001, pelastuslaki L468/2003 ja pelastusasetus 787/2003)
Liitteet:
1. Vaarojen selvittäminen ja riskinarviointi
2. Ohjeita ristiriitatilanteiden käsittelystä työpaikoilla
terveyttä vaarantava/ häirintä/ epäasiallinen käytös/ huono kohtelu työssä/ henkinen väkivalta
(työpaikkakiusaaminen)
ammattijärjestön mahdollisuudet toimia
ote uudenmaan työsuojelupiirin ohjeesta (epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja seuraamukset)
3. Tasa-arvosuunnitelma (malli)
4. Työn kuormittavuus kuriin
5. Luottamuksellinen selvitys vaara-/uhkatilanteesta esimiestä/työsuojeluvastaavia varten (lomakemalli)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
TYÖTURVALLISUUSLAKI (738 / 2002)
Vuoden 2003 alusta voimaantulleen uudistetun työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita
työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.
Lakia voidaan tarkastella sekä työnantajaa velvoittavana että johtamista, muuta toimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa ohjaavana
säädöksenä. Laki täsmentää ja lisää työnantajan velvoitteita, mutta antaa samalla myös välineitä (esim. vaarojen arviointi)
niistä selviämiseen. Työsuojeluun ja muuhun yhteistoimintaan laki antaa toiminnallisia välineitä.
Työturvallisuuslaki ja työpaikkaa koskevat säännökset on pidettävä työntekijöiden nähtävinä työpaikoilla (67§). Sama koskee
mm. työterveyshuoltolakia sekä työterveyshuoltosopimusta ja työpaikkaselvitystä. Lait ovat myös kirjassa ”Yhteistoiminta ja
työelämän kehittäminen kunta-alalla”.
Lisätietoja www.finlex.fi tai Euroopan työterveellisyys ja turvallisuusvirasto http://fi.osha.eu.int, joissa tietoa löytyy myös
ruotsiksi ja englanniksi.
LAIN SOVELTAMISALA ( 2 § –7 §)
Lakia sovelletaan yleisesti kaikkeen palkkatyöhön ja oppisopimuskoulutukseen. Soveltamisalaan kuuluu myös työntekijän
kodissa tehtävä työ sellaisissa tehtävissä, joissa työsopimuksen mukaan työntekijän on itse mahdollista valita
työntekopaikkansa. Kotityön turvallisuuden osalta työnantajan ( mm. perhepäivähoidon ohjaajat) vastuuta on kuitenkin
rajoitettu.
Samoin lakia sovelletaan mm. siviilipalvelumiehiin sekä työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuvan työhön kuten
työelämävalmennukseen työpaikalla ja työmarkkinatuen mukaiseen työharjoitteluun.
Laki koskee myös oppilaan ja opiskelijan työtä koulutuksen yhteydessä. Tällä tarkoitetaan laajasti koulutusmuodosta
riippumatta erilaista harjoitustyötä ja työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssäoppimisjaksoja ja työharjoittelua sekä
käytännön työelämään tutustumista ja osallistumista.
Soveltamisalaan ei kuulu opiskelijoiden teoriaopetus opetustunneilla tai luennoilla. Kansalais- ja työväenopistossa ja muilla
vastaavilla tavanomaiseksi harrastustoiminnaksi katsottavilla vapaa-ajan kursseilla ei toimintaa voida pääsääntöisesti pitää
tässä tarkoitettuna opiskelijan työnä. Lain soveltamista opiskelijoihin on käsitelty tämän muistion lopussa.
TYÖNANTAJAN ASEMASSA OLEVA TYÖNTEKIJÄ / VIRANHALTIJA (16§)
Työnantaja voi asettaa toisen henkilön hoitamaan edustajanaan lakisääteisiä tehtäviä. Työpaikalla tämä työnantajan sijainen
on useimmiten esimies, joka johtaa tai valvoo työtä. Kunnallishallinnossa lain tarkoittama työnantaja on kunta tai kuntayhtymä
eli luottamushenkilöt, kunnanjohtajat, virastojen ja laitosten päälliköt sekä keski- ja työnjohto.
Työnantajan tulee määritellä sijaisen tehtävät ja huolehtia siitä, että tällä on riittävä pätevyys ja työsuojeluasioiden tuntemus
sekä asianmukaiset edellytykset kuten riittävät toimivaltuudet. Vastuu ja asema organisaatiossa sekä toimivaltuudet on
määritelty yksityisellä työnantajalla ja valtiolla johtosäännössä sekä kunnalla / kuntayhtymässä johto- tai toimintasäännöissä.
Työtapaturma- tms. tilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, useimmiten lähiesimieheen, jonka
vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttaa esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja
laajuus.
TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA (17§) JA VALVONTA
Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa parannettava ja ylläpidettävä työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan
tulee tiedottaa työsuojeluasioista riittävän ajoissa ja käsitellä niitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Työntekijöillä on oikeus
tehdä aloitteita ja saada niihin palautetta.
Yhteistoimintaa ja valvontaa säädellään laissa yhteistoiminnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa ( 131 / 1973) ja
asetuksessa työsuojelun valvonnasta (954 / 1973). Lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Työnantajan tulee nimetä
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
työsuojelupäällikkö, jonka tehtävänä on yhteistoiminnan järjestäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Työsuojelupäällikkö ei
ole työturvallisuuslain tarkoittama työnantajan sijainen paitsi, jos hänen tehtävänsä on määritelty siten, että hän samalla toimii
organisaation vastuullisena esimiehenä työturvallisuusasioissa. Valvontalainsäädännössä mm. määritellään
työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluorganisaation tehtävät. Niillä ei kuitenkaan ole vastuuta työturvallisuusasioissa. Linjajohto
siis vastaa työturvallisuudesta. Apunaan sillä on ulkoisena asiantuntijana työterveyshuolto ja sisäisenä asiantuntijana
työsuojeluorganisaatio.
Työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset, joita ovat Sosiaali- ja
terveysministeriö STM www.stm.fi ja työsuojelupiirit www.tyosuojelu.fi. Alakohtaiset työsuojelun yhteistoimintasopimukset
täydentävät lain ja asetuksen säädöksiä.
TYÖNANTAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET
Työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite ja vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä. Tässä
tarkoituksessa hänen on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän
henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava
työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja
työtapojen turvallisuutta (8§).
Toimintaohjelma (9§)
Vuodesta 1993 lukien jokaisen työnantajan on tullut laatia työsuojelun toimintaohjelma, josta johdetut toimenpiteet on otettava
huomioon työpaikan johtamisessa ja kehittämistoiminnassa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa
(mm. työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma, työpaikkakohtaiset suunnitelmat) www.tyoturva.fi ja www.ttktessu.net
Vaarojen selvittäminen ja riskinarviointi (10§)
Uutena laissa on työn vaarojen järjestelmällinen selvittäminen ja riskien arviointi sekä niiden perusteella toteutettavat
toimenpiteet. Laissa ei edellytetä tietyn mallin mukaista menettelytapaa vaan sopiva arviointimenetelmä voidaan valita
työnantajakohtaisesti. ( Liite 1.) Asiantuntijana voi toimia mm. työterveyshuolto, jonka laatimaa työpaikkaselvitystä voidaan
käyttää arvioinnin tukena www.ttl.fi ja www.tyosuojelu.fi. Samoin apuna voidaan käyttää pelastuslain (468/2003) ja
pelastusasetuksen (787/2003) mukaisia pelastussuunnitelmia sekä arviointi- ja laatujärjestelmiin liittyviä asiakirjoja.
Selvitystyössä tulee ottaa huomioon myös lisääntymisterveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit kuten sikiölle vaaraa
aiheuttavat tarttuvat taudit. Erityisäitiysrahasta on säädetty sairausvakuutuslaissa ja -asetuksessa.
Työn suunnittelu (11§ - 15§)
Laissa on lisäksi velvoitteita ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin liittyen erityistä vaaraa aiheuttaviin töihin, työympäristön ja
työn suunnitteluun, työntekijöille annettavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä henkilösuojainten ja muiden laitteiden
varaamiseen. Työn suunnittelu tarkoittaa tässä esim. että työsuunnitelmia tai työvuorolistoja laadittaessa pyritään
kuormituksen tasaiseen jakautumiseen. Henkilöstöraportoinnin (KT 10/2004 ja www.mol.fi) avulla saadaan mm. tietoja siitä,
onko henkilöstön määrä sopiva työmäärään nähden.
TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET JA OIKEUDET (18§ - 23§)
Myös työntekijälle asetetaan omaan ja työtovereiden turvallisuuteen liittyviä velvoitteita. Hänen tulee mm. välttää sellaista
muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen ja terveydelleen
haittaa tai vaaraa.
Työntekijän tulee viipymättä ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan puutteista ja mikäli mahdollista
myös poistaa tai korjata kyseinen haitta. Lisäksi työntekijän tulee käyttää tarvittavia henkilösuojaimia, käsitellä ohjeiden
mukaisesti työvälineitä ja vaarallisia aineita sekä käyttää turva- ja suojalaitteita.
Laki ei kuitenkaan sisällä sanktioita työntekijöille (paitsi laitteen varoitusmerkinnän poistaminen), vaan siltä osin sovelletaan
työsopimuslakia (55 / 2001), kunnallista viranhaltijalakia (304 / 2003) ja valtion virkamieslakia (750 / 1994).
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on
oikeus pidättäytyä työstä kunnes vaaratekijät on poistettu. Pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle välittömästi.
TARKEMMAT SÄÄDÖKSET
Luvun 5 alussa ( 24 § - 31§) on ergonomiaa, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä eräitä muita työn vaaroja
koskevia säännöksiä. Uusia säädöksiä ovat mm. näyttöpäätetyö, väkivallan uhka, yksintyöskentely ja häirintä.
Terveydelle haitallinen häirintä ja epäasiallinen käytös (18§, 28§)
Jos työpaikalla esiintyy työntekijöiden tai työntekijän ja esimiehen välistä työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen
haittaa tai vaaraa aiheutuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä
olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Häirintää voi myös tapahtua asiakkaan taholta. Tällöinkin
tilanteita tulisi pyrkiä selvittämään ja mm. antaa työntekijöille ohjausta tällaisia tilanteita varten. Häirinnällä tarkoitetaan myös
sukupuolista häirintää ja ahdistelua, jota säätelee myös laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609 / 1986).
Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijäpuolen yhteistyössä laatima menettelytapaohjeisto konfliktitilanteiden
ratkaisemiseksi ja sen saattaminen tietoon kaikille esimiehille ja työntekijöille on väline, josta on todettu olevan apua sekä
ennalta ehkäisevässä mielessä että vaikeiden työilmapiiriongelmien ratkaisemisessa. (Liite 2.) Ohje voidaan liittää myös
työpaikan tasa-arvo-ohjelmaan. (Liite 3.)
Työntekijän kuormittuminen (25§)
Jos työntekijän todetaan kuormittuvan työssään hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on ryhdyttävä asiasta
tiedon saatuaan tarvittaviin toimenpiteisiin. Sosiaalialalla ylikuormitusta on todettu aiheutuvan mm. kiire ja
pakkotahtisuudesta, työn päivittäisestä pirstaleisuudesta, työmäärän epätasaisesta jakautumisesta eri jaksoille, työn
viimesijaisuudesta, työn arvaamattomuudesta, asiakkaiden moniongelmaisuudesta, useista projekteista ja hankkeista,
henkilöstön vaihtuvuudesta ja ylipäätään liian suuresta työmäärästä. (Liite 4.) Kun työtehtävien lisäyksiä ja muutoksia
suunnitellaan, tulee ottaa myös huomioon, että olennaiset muutokset työtehtävissä kuuluvat YT –menettelyn mukaisesti
neuvoteltaviin asioihin. Eräissä tapauksissa tulee lisäksi noudatettavaksi mm. viranhaltijalain ja hallintolain mukainen
kuuleminen.
Työterveyshuoltolain (1383 / 2001) mukaan työntekijällä on oikeus perustellusta syystä pyytää selvitys työkuormituksestaan.
Samoin hänellä on tietyin edellytyksin velvollisuus osallistua työkykynsä selvittämiseen. Tällainen terveystarkastus on
suoritettava yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa. Katso myös kunnan viranhaltijalaki (304/2003 §19). Ohjeita työn
kuormittavuuden arvioimiseen löytyy oppaasta ”Kuorma kevyemmäksi” www.mol.fi/jaksamisohjelma/
Väkivallan uhka (27§)
Säännöstä sovelletaan työhön, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Tällöin työolosuhteet on järjestettävä siten, että
väkivallan uhkatilanteet ehkäistään ennakolta. Työpaikalla on laadittava menettelytapaohjeet sekä varmistettava
turvallisuusjärjestelyt ja mahdollisuus avun hälyttämiseen
Säännöksellä on tähdätty lähinnä sellaisten työpaikkojen turvallisuuden varmistamiseen, joissa tutkimusten mukaan väkivallan
uhka on ilmeisin. On suositeltavaa, että sosiaalialan kaikille työpaikoille laaditaan em. ohjeet ja uhkatilanteista ja ”vähältä
piti” - tilanteista raportoidaan esim. lomakkeella. ( Liite 5. )
Rakenteet ja työympäristö (32§ - 36§)
Työturvallisuuslain luvun 5 toinen osa sisältää työpaikan rakenteita ja työympäristöä koskevia yleisiä säännöksiä, joita voidaan
täsmentää asetuksilla. Työpaikalla tulee mm. olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa, valaistuksen tulee olla riittävän tehokas
ja sisäinen liikenne turvallista.
Lisätietoa sisältävät mm. valtioneuvoston asetus työpaikkojen terveellisyys- ja turvallisuusvaatimuksista (577 / 2003) sosiaali-
ja terveysministeriön asumisterveysohje 2003:1 ja ympäristöministeriön ohje D 2 Suomen rakentamismääräyskokoelmasta
vuodelta 1987 www.vyh.fi ja jäljempänä mainituissa TTK:n oppaissa.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Biologiset yms. altisteet (27§ - 40§)
Myös kemiallisista, fysikaalisista ja biologisista tekijöistä ja vaarallisten aineiden käytöstä voidaan säätää tarkemmin
asetuksilla. Lain mukaan työntekijän altistuminen biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä aiheudu
haittaa tai vaaraa terveydelle, turvallisuudelle taikka lisääntymisterveydelle. Katso myös tartuntatautilaki (583 / 1986 ja asetus
(786 / 1986) sekä VN:n päätös 1155/ 1993 ja STM:n päätös 229/ 1998 sekä asetus 802/2001 ilmanvaihtokanavien
puhdistamisesta.
STM:n asetus (190 / 2002) koskee sisäilman HTP –arvoja (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet). Keväällä 2002 STM pyysi
Työterveyslaitokselta lausuntoa biologisten altisteiden (kuten homeiden) raja-arvojen tieteellisistä perusteista. TTL totesi, että
vaikka tutkimus on edistynyt, niin toistaiseksi ei ole pääsääntöisesti mahdollista asettaa työilmalle täsmällisiä raja-arvoja.
Työterveyslaitoksella www.ttl.fi on mm. laadittu lomake, jolla voidaan arvioida sisäilmasto-ongelman laajuutta ja oireilevien
henkilöiden määrää. Muita toimenpideohjeita on saatavilla useista asiantuntijaorganisaatioista www.ktl.fi, www.allergia.fi,
www.sisailmayhdistys.fi, www.take-finland.fi. Kunnissa on myös laadittu ohjeita siitä, miten menetellään sisäilmasto-
ongelmissa ja rakennusten kosteusvauriotapauksissa. (Liite 6.)
Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tulee huolehtia tilojen akustiikasta (melu ja hälinä). Lisätietoa mm. TTK:n
oppaasta ”Ääniergonomia – toimiva ääni työvälineenä” . Samoin tulee ohjeistaa tarpeellisin turvallisuusmääräyksin
haitallisten kemiallisten aineiden käyttö ja jätehuolto. Lisätietoa ongelmajätteistä www.ekokem.fi
Koneiden ja laitteiden turvallisuus (41§ - 43§)
Esimiehen kannattaa luoda kirjallinen järjestelmä, jossa tarpeellisin ohjein ja tarkastuksin huolehditaan koneiden,
työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuudesta sekä henkilöstön, myös sijaisten, perehdyttämisestä laitteiden turvalliseen
käyttöön. Valtioneuvoston työvälinepäätös (856 / 1998) sisältää ohjeita koneiden ja laitteiden hankinnasta, tuvallisesta
käytöstä ja tarkastamisesta.
Vaaratilanteet ja ensiapu (44§ - 47§)
Työnantajan on työterveyshuollon avustuksella huolehdittava ensiavun järjestämisestä ja annettava ohjeet toimenpiteistä,
joihin tapaturman tai sairastumisen sattuessa on ryhdyttävä. Vaaratilanteista ja niihin varautumisesta on säädöksiä myös
pelastustoimilaissa ja asetuksessa. Laitoksissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa on oltava suojelu- ja
turvallisuussuunnitelmat ja koulutetut suojeluhenkilöt. Lastensuojelulaitoksissa ja monissa oppilaitoksissa on laadittu
kriisiohjeet, joissa käsitellään myös vakavien tilanteiden jälkihoitoa.
Henkilöstötilat (48§)
Työpaikalla on oltava riittävät ja asianmukaiset peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu-, lepo- ja
käymälätilat sekä muut henkilöstötilat (VN:n päätös 577 / 2003).
TYÖN TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIEN MUIDEN HENKILÖIDEN VELVOLLISUUDET ( 56§ - 62§)
Tuotteen valmistajan, maahantuojan ja myyjän velvollisuuksista ja tuotteiden valvonnasta säädetään erikseen.
Työturvallisuuslaissa velvoitteita asetetaan mm. suunnittelijalle, koneen tai laitteen asentajalle, käyttöönotto- ja
määräaikaistarkastuksen suorittajalle, tavaroiden lähettäjälle ja rakennuksen omistajalle.
RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET
Erinäiset säännökset ( 64 § - 67§)
Lain noudattamista valvovat STM:n alaiset työsuojelupiirit. Viranomaiset voivat tarvittaessa käyttää pakkokeinoja mm. teettää
korjauksia työnantajan kustannuksella tai keskeyttää työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijöiden hengelle tai
terveydelle. Työsuojelupiiri toimii yleensä asianomaisen pyynnöstä. Sieltä annetaan neuvoja ja pyydetään tarvittaessa
lausunto työnantajalta, tehdään työsuojelutarkastus työpaikalle ja esitetään tarkastuksen pohjalta toimenpide - ehdotukset
työnantajalle, seurataan parannustoimenpiteiden toteutumista ja tehdään mahdollinen ilmoitus lain rikkomisesta syyttäjälle.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Mikäli työsuojelupiiri katsoo, että ilmoitukseen ei ole riittäviä perusteita niin asianomainen voi toimia itse tekemällä
rikosilmoituksen / tutkintapyynnön poliisille. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että vaatimukselle / syytökselle on riittävää
näyttöä ja henkilöitä, jotka todistavat asianomaisen puolesta. Talentian jäsenistöön kuuluvien tulee ensin olla yhteydessä
järjestön lakimieheen, joka keskustelee asianajotarpeesta, avun käytännön toteuttamisesta sekä oikeusturvavakuutuksen
(www.if.fi/talentia) käyttömahdollisuuksista ja ehdoista.
Työneuvoston annettavissa lausunnoista lain soveltamisesta ja tulkinnasta säädetään työneuvostosta ja työsuojelun
poikkeusluvista annetussa laissa (608 /1946). Lausuntoja voivat pyytää mm. tuomioistuimet, työsuojelupiirit ja työnantajien ja
työntekijöiden keskusjärjestöt.
Työturvallisuusrikkomus (63§)
Työnantaja tai 6 §:ssä tarkoitettu henkilö taikka näiden edustaja (vastaava esimies), joka tahallaan tai huolimattomuudesta
laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä säädetyn
1) käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamisen;
2) selvityksen tai suunnitelman tekemisen;
3) suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen varaamisen tai asentamisen;
4) työtä koskevan luvan hankkimisen tai ilmoituksen tekemisen;
5) koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö-, huolto- ja muun
vastaavan ohjeen antamisen tai
6) tämän lain nähtävänä pitämisen
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon.
Samoin tuomitaan henkilö, joka luvattomasti tai ilman pätevää syytä poistaa tai turmelee tapaturman tai sairastumisen vaaran
välttämiseksi tarkoitetun laitteen taikka ohje- tai varoitusmerkinnän. Tämä koskee myös työntekijöitä.
Työturvallisuusrikos
Rangaistus työturvallisuusrikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 1 §:ssä.
Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä
2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten
vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä
huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä
on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vahingonkorvausvastuu
Vahingonkorvausvastuu ja vahingonkorvauslain ns. kanavointisäännös ovat sovellettavana tässäkin kuten muussakin
vahingossa, jonka palvelussuhteessa oleva työssä tai siihen kuuluvassa toiminnassa laiminlyönnillään tai tuottamuksellaan
aiheuttaa. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää tahallisuutta tai tuottamusta (huolimattomuus tai
varomattomuus). Työnantajalle on säädetty ensisijainen velvollisuus korvata vahinko, jonka työntekijä on aiheuttanut työssään
virheellään tai laiminlyönnillään. Vahinkoa kärsineen tulee vaatia siis korvausta työnantajalta.
Jos kukaan ei ole syyllinen vahinkoon, kyseessä on tapaturma. Luonnollisesti tapaturmaisesti syntyneen vahinkoon ei ole
myöskään ulkopuolista vahingonkorvausvelvollista.
Työantajan korvattua työntekijänsä aiheuttaman vahingon sillä on mahdollisuus vaatia maksamaansa korvausta vahingon
aiheuttajalta. Riippuen työntekijän tuottamuksen tai laiminlyönnin vakavuudesta, hän saattaa joutua maksamaan kokonaan tai
osittain vahingonkorvauksen työnantajalleen. Jos työntekijä on syyllistynyt vain lievään tuottamukseen tai laiminlyöntiin,
vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole. Tuomioistuinten ratkaisuissa mm. päivähoidon yhteydessä sattuneissa vahingoissa on
tähän asti aina todettu opettajan , esimiehen tai vastaavassa asemassa olevien syyllistyneen vai korkeintaan lievään
tuottamukseen. Vahingonkorvaus on siten jäänyt lopullisesti työnantajan maksettavaksi.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
TYÖTURVALLISUUSLAIN SOVELTAMINEN OPPILAISIIN JA OPISKELIJOIHIN
Laki koskee myös oppilaan ja opiskelijan työtä koulutuksen yhteydessä. Tällä tarkoitetaan laajasti koulutusmuodosta
riippumatta erilaista harjoitustyötä ja työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssäoppimisjaksoja ja työharjoittelua sekä
käytännön työelämään tutustumista ja osallistumista.
Soveltamisalaan ei kuulu opiskelijoiden teoriaopetus opetustunneilla tai luennoilla. Kansalais- ja työväenopistossa ja muilla
vastaavilla tavanomaista harrastustoiminnaksi katsottavilla vapaa-ajan kursseilla ei toimintaa voida pääsääntöisesti pitää tässä
tarkoitettuna opiskelijan työnä.
Oppilaitoksen sekä työ- tai harjoittelupaikan vastuut ( 4§, 3§)
Oppilaitoksen sekä työ- tai harjoittelupaikan työnantajien velvoitteisiin sovelletaan mitä laissa säädetään vuokratyöstä.
Oppilaitosta pidetään tällöin opiskelijan (vuokratyöntekijän) työnantajana ja harjoittelupaikan työnantajaa työn
vastaanottajana.
Työpaikan työnantaja vastaa opiskelijoiden työturvallisuudesta työssäoppimis- tai harjoitusjaksojen aikana. Työnantajan tulee
erityisesti huolehtia opiskelijan perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin sekä mm. työsuojelutoimenpiteisiin.
Hänen tulee ennen opiskelijan käytännön työn aloittamista määritellä työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn
erityispiirteet ja ilmoittaa ne oppilaitokselle.
Oppilaitoksen rehtorin ja opettajien on selvittävä opiskelijalle em. seikat ja varmistettava luotettavalla tavalla, että opiskelijalla
on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Osapuolten tehtävät ja vastuut kirjataan etukäteen
laadittavaan oppilaitoksen ja työpaikan väliseen sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä
koulutuksesta tai harjoittelusta. Lisätietoa työssäoppimiseen liittyvistä ohjeista ja muusta lainsäädännöstä www.edu.fi/tonet/
OPISKELUTAPATURMA
Uudistettua lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (1318 / 2002) sovelletaan ammatillisessa koulutuksessa,
aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, perusopetuksen vuosiluokilla 7 –9 ja lukiossa opiskelevaan.
Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut henkilön osallistuessa opetussuunnitelman tai tutkinnon mukaiseen käytännön
opetukseen, työssä oppimisjaksoon, työharjoitteluun, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen. Laki koskee myös
tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta em. paikkaan tai päinvastoin.
KOULUTUSTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ
Koulutusta koskevan lainsäädännön (peruskoulu, lukio, ammatillinen opetus) mukaan oppilaille tulee turvata terveellinen ja
turvallinen oppimisympäristö. Päivähoitolain tavoitteena on mm. tarjota lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa
kasvuympäristö. Esimiehen ja opettajan vastuusta lapsista ja oppilaista on lisätietoa mm. oppaissa Hyvinvointi opetustyössä ja
Päivähoidon työsuojelu- ja kehittämisopas www.tyoturva.fi ja alla mainituissa Opetushallituksen oppaissa
1.8.2003 voimaantulleen uudistetun lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelman
yhteydessä suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelman toteutumista ja
noudattamista on myös valvottava.
Terveydensuojelulain (763 / 1994) perusteella terveysviranomaiset voivat tarkastaa mm. onko oppilaitosten ja päiväkotien
sisäilma ja lämpötila lasten ja oppilaiden kannalta terveellinen.
Sovellettavaksi tulee myös STM:n asumisterveysohje 2003 : 1.
Lisätietoa löytyy mm:
Opetusministeriö www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat
Oppilashuoltotyöryhmä 2002
Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten 2002
Turvatyöryhmä 2000
Opetushallitus www.oph.fi tai www.edu.fi
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Fyysiset oppimisympäristöt ammatillisessa oppilaitoksessa
Koulukiusaamisesta katso Terve itsetunto - projektin moniste 1/2003
Työturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyy esite ”Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen palvelualalla” ja muutakin
soveltuvaa materiaalia www.tyoturva.fi.
Tartuntataudeista
Mikäli päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa on työntekijöitä tai opiskelijoita, jotka saattavat olla vaarallisten tarttuvien
tautien kantajia, tulee työnantajan työturvallisuuslain perusteella ryhtyä toimenpiteisiin, jotta työntekijät eivät joudu alttiiksi
tartunnalle. Työterveyshuolto toimii osaltaan ulkoisena ja työsuojeluorganisaatio sisäisenä asiantuntijana toimenpiteitä
suunniteltaessa. Myös elintarvikehygieniaan tulee kiinnittää huomiota. Vuoden 2005 alusta tulee mm. kaikilla keittiöissä
työskentelevillä olla hygieniapassi ( hygieniaosaamisasetus 1115/2001). Ruuan tarjoilijoilta ei edellytetä passia. Lisätietoja
mm. osoitteesta www.edu.fi/oppimateriaalit/purtavaapuhtaasti/
Oppilaiden turvallisesta opiskeluympäristöstä on määräykset koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Asia tulee ottaa
vastaavasti esille opiskelijoiden terveydenhuollossa ja lisäksi tarkastella tästä näkökulmasta mm. työssäoppimisjaksoja sekä
ulkomaanmatkoja ja ulkomaisia harjoittelujaksoja. Tartuntojen ehkäisyä on käsitelty mm. Opetushallituksen monisteessa 6 /
2003 ”Työssäoppimisen työsuojelu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa” www.edu.fi/tonet .
OPPILAITOKSEN JA PÄIVÄKODIN TURVALLISUUSASIAKIRJOJA
Työpaikalla nähtävänä pidettävän lainsäädännön lisäksi on oltava alla mainitut suunnitelmat
vaarojen ja haittojen selvittäminen ja riskien arviointi työturvallisuuslaki 738 / 2002
työsuojelun toimintaohjelma työturvallisuuslaki 738 / 2002
työterveyshuollon TOSU ja päihdeohjelma
(1.10.2004), TTH sopimus, työpaikkaselvitys
työterveyshuoltolaki 1383 / 2001
ja 760 / 2004
tasa-arvo-ohjelma tasa-arvolaki 609 / 1986
pelastussuunnitelma pelastuslaki 468 / 2003 ja asetus 787 / 2003
suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta,
kiusaamiselta ja häirinnältä
perusopetuslain muutos 477 / 2003
lukiolain muutos 478 / 2003
laki ammatillisesta koulutuksesta, muutos 479 / 2003
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
LIITE 1. VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIN ARVIOINTI
Työturvallisuuslaki ( 2002/ 738) - koskee henkilöstöä ja oppilaita ”harjoitustyössä”
Vuoden 2003 alusta voimaantullutta uudistettua työturvallisuuslakia voidaan tarkastella sekä työnantajaa velvoittavana että
johtamista, muuta toimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa ohjaavana säädöksenä. Laki täsmentää ja lisää työnantajan velvoitteita,
mutta antaa samalla myös välineitä niistä selviämiseen. Työsuojeluun ja muuhun yhteistoimintaan laki antaa toiminnallisia
välineitä.
Laki koskee myös oppilaan ja opiskelijan työtä koulutuksen yhteydessä. Soveltamisalaan ei kuulu opiskelijoiden teoriaopetus
opetustunneilla tai luennoilla. Kansalais- ja työväenopistossa ja muilla vastaavilla tavanomaiseksi harrastustoiminnaksi
katsottavilla vapaa-ajan kursseilla ei toimintaa voida pääsääntöisesti pitää tässä tarkoitettuna opiskelijan työnä.
Vuodesta 1993 lukien jokaisen työnantajan on tullut laatia työsuojelun toimintaohjelma, josta johdetut toimenpiteet on otettava
huomioon työpaikan johtamisessa ja kehittämistoiminnassa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa
(mm. työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma, työpaikkakohtaiset suunnitelmat).
Uutena laissa on lain soveltamisalaan kuuluvien töiden vaarojen järjestelmällinen selvittäminen ja arviointi sekä sen
perusteella toteutettavat toimenpiteet. Laissa ei edellytetä tietyn mallin mukaista menettelytapaa vaan sopiva
arviointimenetelmä voidaan valita työnantajakohtaisesti. Selvitystyössä tulee ottaa huomioon myös lisääntymisterveydelle
mahdollisesti aiheutuvat riskit kuten sikiölle vaaraa aiheuttavat tarttuvat taudit.
Työterveyshuoltolaki ( 2001 / 1383) ja asetus ( 2001 / 1484) – koskee henkilöstöä
Asiantuntijana vaarojen arvioinnissa voi toimia mm. työterveyshuolto, jonka laatimaa työpaikkaselvitystä voidaan käyttää
arvioinnin tukena. Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja
–haittojen tunnistamista ja arviointia sekä ehdotusten tekemistä työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi,
havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Pelastuslaki (468/2003) ja pelastusasetus (787/2003) – koskee henkilöstöä ja oppilaita
Pelastuslaki koskee tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyä, pelastustoimintaa ja väestönsuojelua. Esim. päiväkotien
ja lastensuojelulaitosten turvallisuussuunnitelmia voidaan käyttää apuna myös työturvallisuuslain tarkoittamassa vaarojen
arvioinnissa. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä vaaratilanteet ja niiden vaikutukset, toimenpiteet vaarojen ehkäisemiseksi
ja suojautumismahdollisuudet, suojeluhenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön perehdyttäminen
suunnitelmiin, suojelumateriaali sekä suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa.
Päivähoitolain tavoitteena on mm. tarjota lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Esimiehen ja
opettajan vastuusta lapsista on lisätietoa mm. oppaissa Hyvinvointi opetustyössä ja Päivähoidon työsuojelu- ja kehittämisopas
www.tyoturva.fi ja Opetushallituksen oppaissa www.edu.fi.
1.8.2003 voimaantulleen uudistetun lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelman
yhteydessä suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelman toteutumista ja
noudattamista on myös valvottava.
Muuta lainsäädäntöä
Terveydensuojelulaki (763 / 1994) koskee väestöä ja yksilöä yleensä. Sen perusteella terveydensuojeluviranomaiset voivat
tarkastaa mm. onko oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma ja lämpötila lasten ja oppilaiden kannalta terveellinen.
Sovellettavaksi tulee myös STM:n asumisterveysohje 2003 : 1.
Tartuntatautilaki (583 / 1986) tulee sovellettavaksi mm. opiskelijoiden ulkomaan matkojen kohdalla. Myös
elintarvikehygieniaan tulee kiinnittää huomiota. Vuoden 2005 alusta tulee mm. kaikilla keittiöissä työskentelevillä olla
hygieniapassi ( hygieniaosaamisasetus 1115/2001). Ruuan tarjoilijoilta ei edellytetä passia.
Asetus ilmavaihtokanavien ja –laitteistojen puhdistamisesta ( 802 / 2001) edellyttää, että puhdistus tehdään
ruuanvalmistustiloissa joka vuosi ja päiväkodeissa ja kouluissa vähintään viiden vuoden välein.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Lakia nuorista työntekijöistä (998 / 1993) ja asetusta ( 508 / 1986) sovelletaan alle 18- vuotiaisiin myös sellaisessa ei
palkkatyössä, johon sovelletaan työturvallisuuslakia.
Työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi
Kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien turvallisuutta säätelevät siis useat eri lait. Työturvallisuuslain edellyttämä vaarojen
arviointi koskee henkilökuntaa ja opiskelijoita siltä osin kun työturvallisuuslakia sovelletaan heihin. Tällä tarkoitetaan laajasti
koulutusmuodosta riippumatta erilaista harjoitustyötä ja työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssäoppimisjaksoja ja
työharjoittelua sekä käytännön työelämään tutustumista ja osallistumista.
Arvioinnin toteuttamisesta vastaa työnantaja. Sisäisinä asiantuntijoina voivat toimia työsuojeluorganisaation jäsenet ja
ulkoisena asiantuntijana työterveyshuollon henkilöstö.
Suunnittelu kannattaa tehdä ryhmätyönä. Henkilöstölle selvitetään työpaikoittain arvioinnin perusteet ja merkitys ja sovitaan
miten arviointi tehdään. Tuloksia tarkastellaan yhdessä ja sovitaan myös korjaus- tai kehittämistoimenpiteistä ja niiden
seurannasta. Osa asioista saattaa vaatia, että organisaation talousarvioon varataan määrärahat korjauksien tekemistä varten.
Vaarojen ja riskien arvioinnissa tarkistettavia asioita ovat mm.
1. Henkinen kuormittuminen
työn sisältö, organisointi ja toimintatavat
muut tekijät
2. Kemialliset vaaratekijät
työssä esiintyvät altisteet
kemikaalien käyttö, tulipalo- ja räjähdysvaara
biologiset vaaratekijät, muut tekijät
3. Fysikaaliset vaaratekijät
melu, lämpötila ja ilmanvaihto
valaistus, tärinä, säteily, muut tekijät
4. Ergonomia
työpiste, työasento, ruumiillinen kuormitus
työvälineet ja työmenetelmät, muut tekijät
5. Tapaturman vaarat
työympäristö, esineet ja aineet, henkilöiden
toiminta
(lähde: Työturvallisuuskeskus: Tunnista ja toimi)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
LIITE 2. OHJEITA RISTIRIITATILANTEIDEN KÄSITTELYSTÄ TYÖPAIKOILLA
Asianomaisen oman tilanteen hahmottaminen
Laita paperille muistiin faktat omaan käyttöösi:
milloin ilmenee, miten näkyy, kuka, ketkä ovat osallisina
mitä tapahtuu, mitä teen tai sanon, mikä aiheuttaa
ketkä tukevat minua / ovat todistajia asiassani
Keihin, minne otetaan yhteyttä
konfliktin toinen osapuoli tai häiritsijäksi kokemasi henkilö (kerro kantasi ja se, miltä hänen toimintansa sinusta tuntuu)
sen jälkeen oma esimies, tai jos hän on asianosainen niin tämän esimies (linjajohto ja henkilöstöhallinto)
työsuojeluvaltuutetulta ja luottamusmieheltä saa tietoa menettelytavoista. He toimivat usein myös sovittelijoina, vaikka se
ei olekaan heidän sopimuksenmukainen tehtävänsä
esimies tai sovittelija voi(vat) ensin tavata osapuolet erikseen saadakseen kokonaiskuvan heidän näkemyksistään asiassa
ja toiveistaan miten asiaa käsitellään
Järjestetään neuvottelu (sovittelu) asianosaisten kesken
pyydetään osapuolia etukäteen kirjaamaan paperille (omaksi tuekseen) mitä on tapahtunut sekä omat ratkaisu- /
parannusehdotuksensa
kokoonnutaan sovittelijan ( esimies, työterveyshuollon tai henkilöstöhallinnon edustaja, luottamusmies,
työsuojeluvaltuutettu, yhdistyksen puheenjohtaja…) kanssa
häirinnästä epäiltyä ei saa tuomita ennakolta vaan väitteet on selvitettävä. Kyse on häirinnästä epäillyn oikeusturvasta eikä
epäluottamuslauseesta häirintää kokenutta kohtaan
koska jokainen tulkitsee tapahtumia omista lähtökohdistaan, käydään läpi lyhyesti eri osapuolten näkemykset siitä, mitä
on tapahtunut
selvitetään johtuuko konflikti väärinkäsityksestä, vääristä tiedoista, erilaisista tavoitteista vai siitä, että vallitseviin
ongelmiin suhtaudutaan eri tavoin; eri mieltä oleminen ei ole kiusaamista eikä häirintää
keskitytään kuitenkin osapuolten esittämiin ratkaisuehdotuksiin, koska menneiden tapahtumien käsittelyllä ei yleensä
voida ristiriitoja ratkaista.
ratkaisu voi löytyä esim. selkeyttämällä työn tavoitteita, tarkentamalla perustehtävää ja toimenkuvia, organisoimalla töitä
uudelleen, uudistamalla työjärjestelyitä, tarkentamalla yhteisiä pelisääntöjä ja kehittämällä vuorovaikutustaitoja ja
johtamista.
ratkaisumalleja etsittäessä kannattaa muistaa, että työpaikkaongelmissa vain harvoin on kyse ns. hankalasta työtoverista tai
jonkun yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista, joten niitä ja yksittäisten henkilöiden motiiveja ei kannata arvailla
sovitaan toimenpiteistä (ratkeaako asia omin voimin vai tarvitaanko ulkopuolista apua)
valitaan tärkeimmät / kiireellisimmät toteutettavaksi ja pohditaan myös seurauksia / vaikutuksia
laaditaan mahdollisesti muistio ottaen huomioon tietosuojalainsäädäntö
sovitaan toimenpiteiden vaikutusten seurannasta, mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja tarvittavasta tiedottamisesta
työyhteisössä
Tarvittaessa yhteydenotto työterveyshuoltoon
lausunnot ja toimenpide-ehdotukset työnantajalle
välittäjänä toimiminen sovittelussa
sairaslomat, kuntoutus (aslak-kuntoutus, tyk-kurssit)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
TERVEYTTÄ VAARANTAVA / HÄIRINTÄ/ EPÄASIALLINEN KÄYTÖS/ HUONO
KOHTELU TYÖSSÄ /HENKINEN VÄKIVALTA (TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN)
Henkinen väkivalta on erotettava työyhteisön normaaleista ristiriitatilanteista, jotka ovat osa arkea.
Henkinen väkivalta " on toistuvaa, säännöllistä ja pitkään jatkuvaa kiusaamista, sortamista ja epäoikeudenmukaista kohtelua,
jonka kohde on puolustuskyvytön ja jonka seuraukset sen kohteeksi joutuneelle ovat kielteisiä" ( Maarit Vartia-Väänänen,
työterveyslaitos 2003)
Toisen määritelmän mukaan ”Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa mielivaltaista käytöstä, joka kohdistuu työntekijään tai
työntekijäryhmään ja muodostaa terveys- ja turvallisuusriskin”. Mielivaltaisella käytöksellä tarkoitetaan käytöstä, jota voi
pitää uhria nöyryyttävänä, alentavana tai uhkaavana ( fi.osha.eu.int). Osoitteesta löytyy ohjeita myös muilla kielillä kuin
suomeksi.
Työturvallisuuslain ( 738 / 2001 voimaan 1.1.2003) mukaan
” Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta
epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan
poistamiseksi” (28§)
”Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua,
joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa ” (18§)
Sukupuolista häirintää säätelee myös laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ( 609/ 1986). Laissa on myös
hyvitysjärjestelmä. Ohjeita www.akava.fi
Yhdenvertaisuuslaki (21 / 2004) kieltää syrjinnän mm. iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen tai
vammaisuuden takia. Lakia sovelletaan mm. työhönottoperusteisiin ja työuralla etenemiseen. Myös tässä laissa on
hyvitysjärjestelmä.
Organisaatioiden toimintaohjeissa on myös todettu mikä ei ole terveyttä vaarantavaa häirintää ja epäasiallista käytöstä. Näitä
ovat mm:
työhön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta
toimintaan liittyviä ongelmia käsitellään työyhteisössä tai organisaatiossa vaikka asian käsittely saattaa jonkun mielestä
tuntua ahdistavalta,
työntekijälle annetaan perusteltu kurinpidollinen huomautus tai varoitus, jota ennen hänelle on annettu mahdollisuus tulla
kuulluksi
työnantaja ohjaa henkilön työterveyshuoltolain mukaisesti työkykyä koskevaan tutkimukseen keskusteltuaan ensin
asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista ( laki 13 §, yhteisymmärrys)
jos työtehtäviä tai organisaatiota perustellusti muutetaan ja asiasta on yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa
(olennainen muutos) neuvoteltu ja muissa keskusteltu työntekijöiden kanssa
Hyvää työilmapiiriä tukevia toimenpiteitä / esimiehen ja työtoverien rooli
säännölliset työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut esimiehen kanssa
hyväksytään, että konfliktit kuuluvat asiaan. Hyvää työilmapiiriä tukevat sovitut menettelytavat niiden ratkaisemiseksi
puhutaan säännöllisesti työstä ja sen tavoitteista, ei mennä henkilökohtaisuuksiin
sovitaan pelisäännöistä esim. että negatiivinen palaute annetaan aina kahden kesken, työnjaosta ja työskentelytavoista
opetellaan olemaan eri mieltä ja ratkaisemaan haasteita ja ongelmia yhdessä
luodaan avoin ja myönteinen keskustelukulttuuri: sovitaan julkilausuttuina, miten työpaikalla sovitaan asioista ja tehdään
yhteisiä päätöksiä ja kuinka näitä yhteisesti tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia voidaan muuttaa, jos on tarvetta
nähdään erilaisuus työyhteisön rikkautena
häirintä / epäasiallinen käyttäytyminen tiedostetaan, tunnistetaan oireet ja puututaan välittömästi
pidetään huolta tietosuojaan liittyvistä asioista (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 477 / 2001)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Henkilöstöhallinnon ( työterveyshuollon) tehtävät
ohjeistetaan yleiset menettelytavat / laaditaan sopimus / suositus työpaikkakiusaamisen ehkäisystä
yhteistoimintaorganisaation kanssa
toimintaohjeissa on yleensä käsitelty seuraavia asioita: häirintää ei hyväksytä, mikä on terveyttä vaarantavaa häirintää ja
mikä sitä ei ole, miten suhtaudutaan, ennaltaehkäisevät toimet, toiminta häirintätilanteessa, lainsäädäntöä, kirjallisuutta,
yhteystietoja
sovitaan johtamismenettelyistä konfliktitilanteessa ja annetaan johtajille koulutusta
Yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatio
työpaikan työsuojeluvaltuutettu toimii työntekijöiden edustajana työsuojeluasioissa, työsuojelupäällikkö on työnantajan
edustaja; työsuojelutoimikunta käsittelee työpaikan työsuojelukysymyksiä ja laatii toimintaohjeita
TYKY- / TYHY- toiminta
työpaikkatarkastukset
yhteiset konfliktien ratkaisemista ja työpaikkakiusaamista koskevat infot
työpaikoille yleiset ohjeet ja menettelytavat eli kiusaamista ei sallita
henkilöstön kehittäminen mm. täydennyskoulutus
Muita toimia
työnohjauksen järjestäminen työtehtävien uudelleenjärjestelyt, työ- tai toimipisteen vaihdos, uudelleensijoituksen pelisäännöt (osana mahdollisesti
laadittavaa henkilöstöstrategiaa / YT - menettelyn piiriin kuuluva asia)
vuorotteluvapaa, opintovapaa, töiden uudelleenjärjestely mm osa-aikalisän avulla
Työpaikkakiusaamistapauksissa työsuojelupiiri (laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa) toimii
asianomaisen ilmoituksen perusteella. Kannattaa varautua siihen, että piirissä halutaan tietää, onko asiasta ilmoitettu
esimiehelle ja mihin toimenpiteisiin tämä tai linjajohto on ryhtynyt asian ratkaisemiseksi. Häirintä- ja
työpaikkakiusaamistapauksissa piiri yleensä pyytää asianomaiselta luvan kertoa työnantajalle, kuka on ollut piiriin yhteydessä,
koska muutoin asiaa on vaikea selvittää.
Työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi
ota yhteyttä mikäli työnantaja ei ilmoituksesi saatuaan ryhdy lain edellyttämiin toimenpiteisiin
pyytää lausunnon työnantajalta
tekee tarvittaessa työsuojelutarkastuksen työpaikalle
esittää tarkastuksen pohjalta toimenpide- ehdotukset työnantajalle
seuraa parannustoimenpiteiden toteutumista
tekee mahdollisen ilmoituksen syyttäjälle
Mikäli työsuojelupiiri katsoo; että ilmoitukseen ei ole riittäviä perusteita niin asianomainen voi tehdä rikosilmoituksen tai
tutkintapyynnön poliisille. Sitä ennen tulee kuitenkin olla yhteydessä Talentian lakimieheen, joka keskustelevat
asianajotarpeesta, avun käytännön toteuttamisesta sekä oikeusturvavakuutuksen (www.if.fi) käyttömahdollisuuksista ja
ehdoista. Kannattaa myös varmistaa, että asialle on riittävää näyttöä ja henkilöitä, jotka tulevat todistamaan asianomaisen
puolesta.
Lainsäädäntöä www.finlex.fi
hallitusmuodon perusoikeuksia; tasa-arvoinen kohtelu 5§
työturvallisuuslaki 1.1.2003, työnantajan yleiset velvollisuudet 2 luku, häirintä ja epäasiallinen kohtelu 18§ , 28§
työsopimuslaki; syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu 2 luku 2 § ja työturvallisuus 3§
kunnan palvelussuhdeturvalaki; syrjinnän kielto 2 §
valtion virkamieslaki, tasapuolinen kohtelu 11§
rikoslaki; työsyrjintä 47 luku 3 §
tasa-arvolaki; syrjintä 7 §, sukupuolinen häirintä ja ahdistelu 6 §, 8 §
yhdenvertaisuuslaki (21 / 2004)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Lisätietoa:
Pauli Niemelä & Juha Hämäläinen: Työuupumuksen ehkäisy ja lievittäminen sosiaalialan asiantuntijatehtävissä. Kuopion
yo selvityksiä E. yhteiskuntatieteet 25.Kuopio 2001
Maarit Vartia-Väänänen: Kiusaamisen ja häirinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen työpaikalla. Työterveyslaitoksen
julkaisuja.
Pekka Järvinen: Esimiestyö ongelmatilanteessa, WSOY 2001
Niskanen, Murto, Haapamäki: Menestys ja jaksaminen – miten toteutan henkistä työsuojelua, Jyväskylän koulutuskeskus
1998
Työpaikalla yhteishenkeä- ei kiusanhenkeä, Työturvallisuuskeskus, 1997)
Gröndalhl: Työyhteisökonfliktien hallinta, Työministeriö, TRE (1996)
http://www.sttk.fi/kiusa/ - nettisivuille on koottu runsaasti STTK:n työpaikkaväkivalta-kampanjaan liittyvää materiaali
(myös koulukiusaamisesta)
Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämishankkeet www.stm.fi/hankkeet/sosiaalialankehittamishanke
Tukea ja keskusteluapua: Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelin 02 03 44 55 66
Muuta huomioonotettavaa:
Jos asianomainen itse haluaa irtisanoutua, on otettava huomioon seuraavaa:
- työttömyysturvalain mukainen karenssiaika (3 kk) määrätään jos on eronnut työstään ilman pätevää syytä. Aika lasketaan
siitä päivästä, jona työsuhde on päättynyt. Pätevä syy on työsopimuslain 43 §:n 3 momentissa (purkamisoikeus)
- karenssi voidaan jättää määräämättä, jos työilmapiiri on ollut kohtuuton. Päätöksen saaminen edellyttää kuitenkin
todisteita eli lääkärintodistukset plus todisteet siitä, että työpaikalla on yritetty tosissaan ratkaista asioita siis
työnohjauksen, konsultaation, koulutuksen yms avulla. Takeita ei voi antaa karenssittomuudesta, vaan asia ratkaistaan
tapauskohtaisesti (paikallinen työvoimatoimikunta)
Internet osoitteita:
Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto; fi.osha.eu.int
Ikäohjelma; www.ikatyo.fi
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus:www.stakes.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö:www.stm.fi
Työkykyä ylläpitävää toimintaa; www.tyky.fi
Työministeriö: www.mol.fi ( TYKE, jaksamisohjelma, tuottavuusohjelma, ikäohjelma)
Työsuojelupiirit: www.tyosuojelu.fi tai www.doshnet.fi
Työterveyslaitos: www.ttl.fi
Työturvallisuuskeskus: www.tyoturva.fi
Valtion Säädöstietopankki: www.finlex.fi
Valtionhallinnon työsuojelurahasto ja Valtion työmarkkinalaitos:
www.vn.fi/vm/työnantajana/index.html
Valtiokonttori: www.valtiokonttori.fi
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
AMMATTIJÄRJESTÖN MAHDOLLISUUDET TOIMIA
Mitä paikallistasolla voidaan tehdä konfliktien ehkäisemiseksi?
* Yhteistoimintaelin, työsuojelujaos tai –toimikunta ja työterveyshuolto valmistelevat yhdessä toimintaohjeet ja periaatteet
(sopimuksen) terveyttä vaarantavan häirinnän / työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi
* Työnantaja tiedottaa menettelytavoista koko henkilöstölle ja järjestetään myös koulutusta konfliktien ratkaisemisesta
erityisesti esimiehille
* Työssä jaksaminen / työhyvinvointi voi olla myös yhdistysten jäseniltojen teemana
Mitä paikallistasolla voi tehdä konfliktin ratkaisemiseksi
* Selvittely / sovittelutilaisuus asianosaisten kesken, mitä on tapahtunut, mitä voidaan tehdä asiantilan korjaamiseksi
* Mukaan voi pyytää "ulkopuolisen" välittäjän joka voi olla esim. henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon edustaja,
työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies, pääluottamusmies tai yhdistyksen pj
* Mahdollinen työnohjaus, joka ei ole terapiaa vaan jossa käsitellään työtä ja työskentelytapoja.
* Paikallistasolla yhteydet viranomaisiin
* Työsuojelupiiri neuvoo ja tekee pyynnöstä työpaikalle työsuojelutarkastuksen ja tekee tarvittaessa ilmoituksen syyttäjälle
* Asianomaisen mahdolliset tutkintapyynnöt / rikosilmoitukset poliisille ( yhteys ensin Talentian lakimieheen)
Mitä muuta neuvonnan ja tiedotuksen lisäksi keskustasolla voidaan tehdä
* vaikuttaa työelämän lainsäädäntöön, tulopoliittisen sopimusratkaisun työelämäasioihin sekä valtakunnallisiin työelämän
kehittämishankkeisiin
* tehdä ehdotuksia opettajien työelämän tutkimushankkeiksi ja tiedottaa ja hyödyntää niiden tuloksia
* neuvotella yhteistoimintasopimukset ja huolehtia luottamusmiesten avulla, että niitä noudatetaan
* kouluttaa luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, yhdistysten puheenjohtajia ja esimiehiä ja tiedottaa hyvistä
ratkaisumalleista Talentia-lehdessä, tiedotteissa ja nettisivuilla
* neuvoa yksittäistä jäsentä ja hankkia jäsenelle tarvittaessa oikeusturva - vakuutuksen mukaisia korvauksia
Talentian oikeusturvavakuutus (www.if.fi) korvaa tietyin edellytyksin asianajo- ja oikeudenkäyntikulut ammatissa toimimista
koskevissa riita- ja rikosasioissa sekä hallintomenettelynä tai hallintolainkäyttönä käsiteltävissä asioissa. Asiassa, jonka
johdosta oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaateesta ( yhteys ensin Talentian toimiston
lakimieheen)
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
OTE UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRIN OHJEESTA: ”Epäasiallinen kohtelu, ohjeita häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla”
Häirintä, terveyttä vaarantava epäasiallinen kohtelu ja työsyrjintä
Työnantajalla on toimivalta määrätä niistä työn tekoa koskevista asioista, joita lait ja sopimukset eivät säätele kuten työn
suoritustavasta, laadusta, laajuudesta ja menettelytavoista. Yhteistoimintalakien ja sopimusten tarkoittamissa asioissa on
kuitenkin neuvoteltava työntekijöiden kanssa.
Epäasiallinen kohtelu on lain, sopimuksen ja hyvän tavan vastaista käyttäytymistä, tekoja tai laiminlyöntejä. Ongelmaa tulee
aina kuvata tekona, käyttäytymisenä tai laiminlyöntinä, jotta sitä voidaan verrata laissa säädettyihin ja sovittuihin
toimintavelvollisuuksiin. Epäasiallista kohtelua ei pidä määritellä esim. asenteina, henkilökemiana, luonteenpiirteinä tai muilla
käsitteillä, jotka eivät kuvaan työvelvoitteiden rikkomista.
1. Ei epäasiallista kohtelua:
Esimerkkejä:
ristiriitoja työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista
tehtävään tai työhön liittyvien pulmien käsittely
säädösten mukaan toteutettu
o kurinpitotoimi
o työkyvyn arviointi
o huumetodistuksen pyyntö
2. On epäasiallista kohtelua, ei rikoslain sanktioita
Sekä työnantaja ja työntekijä voivat syyllistyä. Esimerkkejä:
yleisen hyvän tavan tai lain vastainen työkäytös, joka ei kuitenkaan täytä terveyttä vaarantavan häirinnän tai
työsyrjinnän tunnusmerkkejä
o mm. lievät yksittäiset teot TAI
o vakavammat, mutta työnantaja on puuttunut asiaan heti tiedon saatuaan
3. Rikoslaissa työnantajaa koskevat sanktioidut teot
Terveydelle haittaa aiheuttava häirintä
työnantaja, joka on saanut tiedon asiasta muttei ole ryhtynyt toimenpiteisiin sen lopettamiseksi
Työsyrjintä
työnantaja, joka on ilman painavaa hyväksyttävää syytä asettanut työntekijän epäedulliseen asemaan syrjivän
syyn perusteella
Häirinnän lopettaminen on työnantajan velvollisuus ja asiaan puuttuminen on työnantajan vastuulla sen jälkeen, kun häirintä
on saatettu esimiesten tietoon. Jos ohjeet ja neuvot eivät auta, työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeutensa nojalla valta
ryhtyä kurinpidollisiin toimenpiteisiin. Jos työnantaja ei lopeta häirintää ja työntekijä saa häirinnästä haittaa terveydelleen,
työnantajaa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Jos työpaikalla ei ryhdytä
toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi, tai toimenpiteet eivät ole auttaneet, voidaan tietoa ja apua pyytää työsuojelupiiristä
www.työsuojelu.fi
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
LIITE 3. TASA-ARVOSUUNNITELMA
Tasa-arvolain 6a§:n mukaan työantajan on sisällytettävä vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai
työsuojelun toimintaohjelmaan toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi työpaikoilla
XX – työnantajan HENKILÖSTÖPOLITIIKKAA KOSKEVA TASA-ARVOSUUNNITELMA
1. Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus
Suunnitelman tavoitteena on edistää työntekijöiden ammatillista kehitystä ja yhtäläistä työssä etenemistä, ohjata esimiestyötä
ja johtamista, kehittää hyvää yhteistyötä ja työilmapiiriä sekä oikeudenmukaista palkkausta. Vastuu tasa-arvon toteuttamisesta
työyksiköissä on esimiehillä. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa työyhteisönsä ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä.
Suunnitelmassa määritellään ne tavat, joilla XX työnantajana edistää tasa-arvoa ja puuttuu syrjintään ja terveyttä vaarantavaan
häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen työpaikoilla. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan vuosittain
henkilöstöraportoinnin yhteydessä.
2. Tasa-arvon käsitys
Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi tuetaan ja edistetään eri yksiköiden ja osastoiden, eri koulutustaustan omaavien, eri
ikäisten, eri asemassa olevien ja erilaisten ihmisten tasa-arvoisuutta. Tasa-arvoon sisältyy erilaisuuden arvostus hyväksyttyjen
normien puitteissa.
3. Suunnitelman oikeudellinen perusta
Tasa-arvotyön perustana on Suomen perustuslaki, laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, rikoslaki, työsopimuslaki ja
työturvallisuuslaki.
4. Henkilöstöpolitiikka
XX tarjoaa työnantajana tasavertaiset työskentelyolosuhteet sekä toiminta- ja urakehitysmahdollisuudet kaikille sukupuolesta,
maailmankatsomuksesta, etnisestä taustasta, iästä tai uskonnosta riippumatta.
4.1. Rekrytointi
XX ei aseta työpaikasta ilmoittaessaan työnhakijaa ja palvelussuhteen aikana työntekijää ilman hyväksyttävää ja painavaa
syytä epäedulliseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden,
sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan
perusteella.
Tavoitteena on avoin ja läpinäkyvä rekrytointi, jossa etukäteen määritellään valittavalle henkilölle asetettavat kriteerit.
4.2. Henkilöstön kehittäminen
Kaikille työntekijöille turvataan mahdollisuudet itsensä ja työnsä kehittämiseen sekä yhtäläiset uramahdollisuudet
pätevyytensä rajoissa. Tässä käytetään hyväksi säännöllisiä kehityskeskusteluja ja henkilökohtaisia koulutussuunnitelmia.
Henkilöstölle järjestetään mahdollisuuksia opinto- ja vuorotteluvapaisiin ja muihin oman kasvunsa ja jaksamisensa kannalta
joustaviin järjestelyihin.
4.3. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen
XX tukee työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista toimimalla joustavasti perhevapaita koskevien säädösten soveltamisessa.
Perhevapaalla olevalla on tietyin ehdoin mahdollisuus osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen myös vapaan aikana.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Työntekijöiden toiveisiin työjärjestelyjen ja työaikojen joustoihin suhtaudutaan myönteisesti silloin kun yksityiselämän
velvollisuudet niin vaativat. Osa-aikatyö ei saa johtaa epätasaiseen työn jakautumiseen tai vaikuttaa syrjivästi työssä
etenemiseen tai täydennyskoulutukseen.
4.4. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot
XX:n työntekijöihin noudatetaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista palkka- ja palkitsemispolitiikkaa henkilöstöstrategian
periaatteiden ja työehtosopimusten mukaisesti. Palkkausperusteiden tulee olla selkeitä ja tasapuolisia ja niiden on oltava
yleisessä tiedossa. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa ratkaiseva tekijä on työn sisältö.
4.5. Johtaminen ja päätöksenteko
Johtamis- ja esimieskoulutukseen sisällytetään tasa-arvonäkökulma sekä tietoa työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen
vaikuttavista tekijöistä. Periaatteena on henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu. Erilaisuuden hyödyntämien on johtamisen
suuria haasteita.
Yksiköiden ja osastojen työtä ja henkilöstöä koskevat olennaiset muutokset valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa
soveltaen yhteistoimintalain periaatteita.
4.6. Työolosuhteet ja työilmapiiri
Jokaiselle turvataan yhtäläiset mahdollisuudet saada käyttöönsä oman työnsä suorittamisen kannalta sopivat ja tarpeelliset
työvälineet ja menetelmät sekä tarpeellinen tuki ja opastus.
Osastoissa ja yksiköissä huolehditaan töiden jakamisesta siten, että yksittäinen työntekijä ei kuormitu kohtuuttomasti.
Vastuualueilla työskennellään työpareissa tai tiimeissä. Tilapäisiä poissaoloja varten kehitetään sijaisjärjestelmä.
Työilmapiiriä tuetaan keskustelun, tuen ja palautteen lisäämisellä. Negatiivinen palaute annetaan kahden kesken. Liitteenä
olevia menettelytapaohjeita käytetään tasa-arvolain tarkoittaman sukupuolisen häirinnän tai työturvallisuuslain tarkoittaman
terveyttä vaarantavan häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi ja mahdollisten tilanteiden ratkaisemiseksi.
4.7. Syrjintä
Sellaista suunnitelmaan perustuvaa menettelyä ns. positiiviset eritystoimet , jolla pyritään tasa-arvolain toteuttamiseen
käytännössä, ei pidetä syrjintänä. Työnantajan on pyydettäessä annettava selvitys toimitaan henkilölle, joka tuntee tuleensa
syrjityksi sukupuolensa takia työntekijän valinnassa, jatkokoulutuksessa, palkkauksessa tai muussa työsuhteeseen kuuluvassa
asiassa. Työnantaja ei saa ryhtyä vastatoimiin sellaista henkilöä kohtaan, joka on vedonnut tasa-arvolain mukaisiin
oikeuksiinsa.
Liite: Menettelytapaohjeet syrjinnän ja terveyttä vaarantavan häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi
Yhteystietoja:
Euroopan työterveys- ja –turvallisuusvirasto fi.osha.eu.int
Lainsäädäntö www.finlex.fi
Tasa-arvotoimisto www.tasa-arvo.fi
STAKES www.stakes.fi
Työturvallisuuskeskus www.tyoturva.fi
Työterveyslaitos www.ttl.fi
Kirjallisuutta:
Otala Leenamaija: Hyvä ja tasa-arvoinen työyhteisö. Hyvän ja tasa-arvoisen työpaikan kriteeristö.
Kansallinen työelämän kehittämisohjelma. Työpapereita 10. Helsinki 200
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
LIITE 4. TYÖN KUORMITTAVUUS KURIIN
Säädöspohjaa
Sosiaalihuoltolain (1982/710) mukaan sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuluu sosiaali- ja
terveysministeriölle. Läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallitukselle (3 §).
Sosiaalihuollon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (4 §). Sosiaalihuoltolain
(10§) mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnassa tulee olla sosiaalihuollon ammatillista
henkilöstöä. Jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on
sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Sosiaalihuollon (11 §) toimintoja varten kunnalla on oltava riittävät ja
asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet. Henkilöstön mitoituksista asiakasmäärään suhteutettuna on annettu a.o. palveluja
koskevissa erityislaeissa ja asetuksissa minimiohjeita, joita ollaan valtakunnallisen sosiaali- ja kehittämishankkeen yhteydessä
uudistamassa lähiaikoina.
Työturvallisuuslain (2002 / 738) mukaan työn suunnittelussa esim. toimintasuunnitelmia tai työvuorolistoja laadittaessa tulee
pyrkiä kuormituksen tasaiseen jakautumiseen. Jos työntekijän todetaan kuormittuvan työssään hänen terveyttään vaarantavalla
tavalla, työnantajan on ryhdyttävä asiasta tiedon saatuaan tarvittaviin toimenpiteisiin.
Työterveyshuoltolain (2001 / 1383 ) mukaan työntekijällä on oikeus perustellusta syystä pyytää selvitys työkuormituksestaan.
Työnantajan tulee pitää em. lait nähtävillä työpaikalla. Ne löytyvät myös osoitteesta www.finlex.fi
Yhteistoimintaa, tiedotusta ja koulutusta
Ylikuormitus vähentää työhyvinvointia ja heikentää työn laatua. Liian vähäinen kuormitus vähentää motivaatiota ja lisää
syrjäytymisen riskiä. Uudistunut lainsäädäntö antaa entistä parempia mahdollisuuksia puuttua työn kuormittavuuteen.
Kuormittavuus kannattaa nostaa esiin työsuojelu- tai yhteistoimintaorganisaatiossa ja miettiä keinoja, joilla esimiehille saadaan
tietoa ja toimintamalleja asiassa.
Lait velvoittavat työnantajaa ja työterveyshuoltoa myös toimimaan tilanteissa, jossa yksittäisen työntekijän todetaan
kuormittuvan liikaa. Työn kuormittavuudesta pitäisi puhua kehityskeskusteluissa ja yleisellä tasolla työpaikkakokouksissa.
Tarvitaan ilmapiirin ja asenteiden muutosta, jotta ylikuormittunut uskaltaa puhua tuntemuksistaan.
Kun työtehtävien lisäyksiä ja muutoksia suunnitellaan, tulee ottaa huomioon, että olennaiset muutokset työtehtävissä ja
työjärjestelyissä kuuluvat YT –menettelyn mukaisesti neuvoteltaviin asioihin. Neuvotteluissa tulee käydä läpi suunnitellun
toimenpiteen perustelut, vaikutukset ja vaihtoehdot.
Mikä kuormittaa
Kuormittuneisuus voi johtua työn sisällöstä, laadusta tai määrästä,
työyhteisön toimintatavoista ja työn organisoinnin tavoista, työn johtamisen kysymyksistä, vuorovaikutusongelmista,
yhteiskunnallisista tekijöistä
tai yksilön ominaisuuksista ja elämäntilanteesta.
Sosiaalialalla ylikuormitusta on todettu aiheutuvan mm.
työn pakkotahtisuudesta
vaikeudesta keskittyä kokonaisuuksiin, työn pirstaleisuus
erityistukea tarvitsevien ja moniongelmaisten asiakkaiden määrän lisääntymisestä
työn koetun vastuun ja arvostuksen epäsuhdasta
työmäärän epätasaisesta jakautumisesta
jatkuvasti vaihtuvista työkavereista ja yhteistyökumppaneista
sijais- ja tukihenkilöstöpulasta
liian monista projekteista ja hankkeista, työn lyhytjänteisyydestä
laajoista tehtäväkokonaisuuksista ja suuresta työmäärästä
työn tulosten näkymättömyydestä
työn vaatimasta epävarmuuden ja keskeneräisten asioiden sietokyvyn venymisestä äärimmilleen
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
Kuormituksen arvioinnista
Kuormittuneisuuden arviointi on tarpeen mm organisaation muutostilanteessa, työtapojen uudistuessa, yhteistyökäytäntöjen
muuttuessa tai jos tyytymättömyys, jaksamisongelmat tai sairaudet lisääntyvät.
Kuormittavuuden arvioinnin menetelmiä ovat mm.
vuorovaikutukseen perustuvat kuten kehityskeskustelut, muut keskustelut apuna esim SWOT, tiimit, ryhmät…
ulkopuolinen havainnoija mm. ergonomia ja fyysinen kuormittuneisuus, työyhteisön konfliktien hallinta – menetelmä …
haastattelu täydentää havainnointia …
kyselylomakkeet kuten työolobarometri, ilmapiirikyselyt, stressinarviointilomakkeet, tiimityöbarometri …
toiminnalliset menetelmät ja simulaatio mm muutoslaboratoriot, simulaatio- ja yhteistyöpelit, sosiodraamat…
Ohjeita työn kuormittavuuden arvioimiseen löytyy oppaasta ”Kuorma kevyemmäksi” www.mol.fi/jaksamisohjelma/
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Vaihde: 020 111 2700
Faksi: 020 111 2755 www.talentia.fi Sähköposti: [email protected]
LIITE 5. Luottamuksellinen selvitys viranhaltijaa tai työntekijää työpaikalla kohdanneesta vaara- ja uhkatilanteesta
Lähetetään osoitteeseen___________________________________________________________________________
työpaikka
puhelin
osoite
tapahtumapaikka
tapahtuma-aika
vahingoittunut / uhattu henkilö
tehtävänimike
tilanteen silminnäkijä + puhelin
tilanteen silminnäkijä + puhelin
Tiedot uhkakäyttäytyjästä (ei nimiä)
henkilötiedot (nimi)
(osoite, yhteystiedot)
tiedossa olevat aiemmat uhka- ja vaarakäyttäytymiset
millaisessa tilanteessa
Selostus tapahtuneesta
Kuvaile tilannetta ja tapahtumia. Voit jatkaa lomakkeen taakse.
Uhan tai vaaran muoto
Tuliko tapahtuneesta ruumiillisia vammoja ?
Tuliko tapahtuneesta henkisiä vammoja ?
Minne / keihin tapahtuneesta on oltu yhteydessä ?
esimieheen
työterveyshuoltoon
työsuojeluvaltuutettuun
asiakkaan kotiin/omaisiin
poliisiin muualle, minne
Muuta mainittavaa!
Miten asiaa on käsitelty työyhteisössä?
Mihin toimenpiteisiin asian johdosta on ryhdytty?
päiväys ja allekirjoitukset