PULP VISION

S. 6 S. 26

JATKUVAA PARANTAMISTAFIBRE TECH

S. 18

PARTNERS IN PULP

AASIAN ASIANTUNTIJA

SUPERMATERIAALI SELLULOOSA

ECHO 2 / 2015 SIDOSRYHMÄJULKAISU

FIBRE INTELLIGENCE

2 ECHO — 2 / 2015

FIBRE FACT ÄÄNEKOSKI

Lajissaan maailman tehokkain.Soodakattilan tuottamasta höyrystä

suuri osa muutetaan biosähköksi.Tehdasalueen kokonaispinta-ala:

Rakennusten kokonaispinta-ala:

Kokonaistilavuus:

Betonielementtejä:

Tehtaan työllistävä vaikutus rakennusaikana on yli 6 000 henkilötyövuotta.

HaihduttamoKuitulinja

KuivaamoVäliaikainen puukenttä

Soodakattila ja turbiini

40ha

142,000m2

1,000,000m3

15,000kpl

Äänekoskelle rakennettavan Metsä Fibren uuden sukupolven biotuotetehtaan sijainti Keski-Suomessa on raaka-aineen saatavuuden kannalta ihanteellinen. Myös alueen logistiset verkostot ovat valmiiksi olemassa. Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä toimintansa aloittava tehdas vastaa havusellun kasvavaan kysyntään. Se myös laajentaa biotuotteiden kehitykseen ja valmistukseen keskittyneiden yritysten muodostamaa ekosysteemiä Äänekoskella.

120m

Kuoresta valmistetaan tuotekaasua, jota käytetään meesauunissa

korvaamaan fossiilista polttoainetta.Paikalle valettavaa betonia:

Kantavia betonirakenteita:

Paalutuksia:

Teräsrakenteita:

Korkeus 120 m, halkaisija 12 m

Hakekasat

Kuorimo

JÄTTILÄINEN NOUSEE

100,000m3

80,000m2

150–180km

7,000t

Jäteveden- puhdistamo

Moniportainen biologinen puhdistusprosessi

SUORA WEB- KAMERALÄHETYS rakennustyömaan

edistymisestä osoitteessa

biotuotetehdas.fi

Piippu

4 ECHO — 2 / 2015

Jatkuva parantaminen on kiinteä osa Metsä Fibren yrityskulttuuria.

ECHO METSAFIBRE.FI

26186

INTELLIGENCE INNOVATION

ALLIANCE

METSÄ FIBRE ECHO. NUMERO 2/2015. METSÄ FIBRE, PL 30, 02020 METSÄ. WWW.METSAFIBRE.FIJulkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja Asiakkuus. Päätoimittaja: Saija Tuomikoski, Toimitusneuvosto: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom, Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski.

Tuotanto: Miltton Oy. Tuottaja: Minna Salama. Graafinen suunnittelu: Riina Walli. Paino: Erweko Oy. ISSN 2324-0199 (painettu) ISSN 2324-0202 (verkkojulkaisu)ECHO ilmestyy suomeksi, englanniksi, saksaksi ja kiinaksi.Kaikki lehdet ovat saatavilla osoitteesta: www.metsafibre.fi.Kansi: Carta Integra 190 g. Paperi: Galerie Art 130 g.

18 PARTNERS IN PULPKauppahuone Itochulla on syvällistä näkemystä Aasian markkinoista Metsä Fibren tarjonnan tueksi.

06 PULP VISION 12 GREEN GROWTH

26 FIBRE TECH

Professori Herbert Sixtan mukaan selluloosassa on aineksia tulevaisuuden supermateriaaliksi.

Metsänomistajille suunnatut sähköiset palvelut edistävät osaltaan vastuullista metsänhoitoa.

FIBRE INTELLIGENCE

2 / 2015 SIDOSRYHMÄJULKAISU

SISÄLTÖ2FIBRE FACTJÄTTILÄINEN NOUSEE

5EDITORIALTUOTAMME YHDESSÄ LISÄARVOA

6–11 PULP VISIONMAAILMANLUOKAN SUPERMATERIAALI

12–15 GREEN GROWTHSÄHKÖISTÄ METSÄNHOITOA

16–17MARKET REVIEWKILPAILU KIINASTA 18–25PARTNERS IN PULPKATSE KUMPPANUUTEEN

26–30FIBRE TECHKEHITYSTÄ KAUTTA LINJAN

31 COLUMNTERVEISET VIHREÄN KULLAN MAASTA

32–33 SEEDLINGSEFQM EXCELLENCE AWARD, ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY JA BIOTALOUDEN ROUND TABLE

34–35BRANCHING OUTSELLUN JA MUOVIN LUJA LIITTO

TUOTAMME YHDESSÄ LISÄARVOAMetsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara, josta huolehtiminen turvaa puuvarojen kasvun ja metsien monimuotoisuuden myös jatkossa. Suomessa metsät kasvavat vuosittain noin 100 miljoonan kuutiometrin verran, kun vuotuinen hakkuukertymä on ollut vain noin 55 miljoonaa kuutiota. Metsänhoidollisesti hakkuiden lisäämiselle ei ole esteitä ja havukuitupuun hakkuita voitaisiinkin kestävästi lisätä jopa seitsemällä miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Suomessa 70–80 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä kotimai-sesta puuraaka-aineesta saadaan yksityismetsistä. Omistajakunnan kaupungistuminen on lisännyt kysyntää kokonaisvaltaisille metsänhoidon palveluille. Metsä Group huolehtii tarvittaessa omistajien puolesta myös metsän uudistamisesta ja tarjoaa ratkaisuja kaupankäynnin ja asioinnin helpottamiseksi. Kyse ei ole pelkästä puukaupasta vaan pyrkimyksestä hoitaa metsäomaisuutta molempia osapuolia parhaiten hyödyttävällä tavalla. Tiivis yhteistyö ja metsänomistajien tarpeisiin räätälöidyt palvelut takaavat kuitupuun tasaisen saatavuuden.

Samoin myös selluliiketoiminnassa on vastattava kokonaisvaltaisen palvelun tarpeeseen. Metsä Fibre erottuu edelläkävijänä siinä, miten pyrimme aina auttamaan avainasiakkaitamme saavuttamaan omat tavoitteensa. Molemminpuolisen lisäarvon tuottaminen on oleellinen osa ajattelu tapaamme. Olemme aidosti mukana asiakkaan kehitystyössä ja päivittäisessä tekemisessä, aina vuosisuunnitelmien laatimisesta lähtien. Tavoitteenamme on olla mukana tuomassa lisäarvoa asiakkaillemme ja auttaa heitä menestymään paremmin omilla bisnesalueillaan.

Me myös uudistumme jatkuvasti asiakkaittemme eduksi. Digitalisoitumi-sen myötä tuomme tarjolle uusia palveluja niin metsäomaisuuden hoi-toon kuin sellukauppaan. Esimerkki uudistumista ja innovointia tukevista työkaluistamme on Botnia IdeaBooster -konsepti, jonka avulla pystymme ideoimaan ja jatkojalostamaan kehitysajatuksia sekä oman että asiakkai-demme liiketoiminnan eduksi. FibreOnline-verkkopalvelu auttaa puo-lestaan asiakasta löytämään kaikki elektroniset palvelut ja dokumentit samasta osoitteesta.

Metsä on osa suomalaista sielunmaisemaa ja syvällä DNA:ssamme. Samalla tavoin meillä Metsä Fibrellä syvällinen kumppanuus ja lisäarvon tuottaminen on sisäistetty osaksi asiakaslupaustamme ja yrityskulttuuriamme.

Ari Harmaala,myynti- ja asiakkuusjohtaja, Metsä Fibre Oy

PEFC/02-1-01

6 ECHO — 2 / 2015

PULPVISION

Kuitupuu on selluloosan tärkein raaka-aine. Selluloosa on erittäin mukautumiskykyinen luonnollinen polymeeri, jolla saattaa olla ratkaiseva rooli kestävän tulevaisuuden rakentajana.

MAAILMANLUOKAN SUPERMATERIAALI

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: JUSSI SÄRKILAHTI

”Selluloosa on maailman ylivoimaisesti yleisin orgaaninen raaka-aine ja potentiaalinen tulevaisuuden supermateriaali”, sanoo professori Herbert Sixta, Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan laitoksen ja biojalostamot-tutkimusryhmän johtaja.

Sixta painottaa, kuinka öljyyn perustuva taloutemme ja öljypohjaiset tuotteet täytyy vähitellen korvata biotaloudella ja uusiutuvilla raaka-aineilla, mikäli ihmiskunta aikoo säilyä hengissä. Tämä tosiasia vauhdittaa Aalto-yliopiston nykyisiä tutkimushankkeita, joiden tavoitteena on optimoida ja kehittää prosesseja lisäarvo-

tuotteiden, kuten selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin erottelemiseksi biomassasta. Selluloosa on hyvin muunneltava ja moninaisiin ihmiskuntaa hyödyttäviin käyttötarkoituksiin soveltuva materiaali. Sillä on kuitenkin Sixtan mukaan tiettyjä haasteellisia ominaisuuksia.

”Synteettisiin polymeereihin verrattuna selluloosa on vaativa materiaali sen vaikean käsiteltävyyden takia. Se on monikäyt-töinen polymeeri, jolla on hyvät perusominaisuudet, mutta jonka liukoisuus on rajallinen. Tämä selittää, miksi toistaiseksi ainoastaan sellu ja paperi ovat suurivolyymisia tuotteita. Meillä on jo tekstiilikuituja sekä muutamia selluloosajohdannaisia kuten asetaatteja, mutta paperin kokonaisvolyymiin verrattuna niillä on vain rajallinen merkitys”, Sixta sanoo.

Hän pitää tekstiiliteollisuutta erittäin potentiaalisena ja merkittävänä liiketoimintana, joka voisi omaksua selluloosan synteettisten kuitujen korvaajana.

”Tekstiileillä on suuri, noin 100 miljardin tonnin vuotuinen markkinavolyymi, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin pape-rilla. Samaan aikaan puuvillan käyttöä ei voida enää lisätä, sillä puuvillan viljely kilpailee tilasta ruuan tuotantoon tarvittavien viljelysmaiden kanssa. Nämä olosuhteet suosivat esimerkiksi juuri puuperäisiä selluloosatuotteita”, Sixta kertoo.

”

8 ECHO — 2 / 2015

PULP VISION

URAAUURTAVAA SELLUASIANTUNTEMUSTA

Sixta on ollut Aalto-yliopiston professori vuo-desta 2007. Hänellä on lisäksi virka kotimaas-saan Itävallassa Grazin teknillisen yliopiston sellunvalmistuksen professorina. Sixta aloitti kemian opinnot Innsbruckissa ja valmistui tohtoriksi vuonna 1982. Valtaosan uransa alkuvuosista hän vietti kuitenkin regeneroitujen selluloosakuitujen tuotantoon erikoistuneessa Lenzing AG -yrityksessä. Lenzingillä Sixta perusti pääosin sellukemiaan ja -teknologiaan keskittyneen tutkimusosaston.

”Akateeminen urani käynnistyi uudelleen 90-luvulla, kun minusta tuli apulaisprofessori Grazissa. Tiedemiehenä ja tutkijana kiinnostuk-senkohteeni ovat liittyneet lähinnä liukoselluun, sellukemiaan ja regeneroituihin selluloosa-kuitutuotteisiin. Laajensin tutkimusaluettani kuitenkin ligniinikemiaan, ja olen työskennellyt myös hemiselluloosan hyödyntämisen parissa”, Sixta kertoo.

Nykyään hänen tutkimusryhmässään on 21 tohtoriopiskelijaa, jotka työskentelevät moni-naisten biopohjaisten materiaalien tutkimuk-seen liittyvien erikoistumisaiheiden parissa.

”Laitoksemme keskittyy yhä sellunvalmis-tusprosessien ja sellun ominaisuuksien kehittä-miseen, jotka ovat edelleen keskeisiä kysymyksiä ympäri maailmaa. Olemme viime aikoina työskennelleet esimerkiksi yhteisprojektissa Metsä Groupin kanssa perinteisen sulfaattime-netelmän parissa ja onnistuneet lisäämään sen tuottavuutta merkittävästi.”

Sixta kertoo olevansa yksi viimeisistä tutki-joista, jolla on samankaltainen tausta monien Aalto-yliopistossa aikanaan vaikuttaneiden asiantuntijoiden kanssa. Aiemmin laitoksen his-toriassa sellunvalmistukseen ja regeneroituihin

selluloosakuituihin liittyvien tutkimusalojen välillä ei tehty eroa.

”Suomi kuuluu ehdottomasti selluntuotan-non edelläkävijämaihin, ja Suomessa on tehty monia tärkeitä keksintöjä, etenkin tekniikan alalla. Aalto-yliopisto oli ennen myös hyvin tunnettu sulfaattikeittomenetelmään liittyvästä kemikaalien talteenotosta, mutta valitetta-vasti tämän puolen asiantuntemus on pitkälti hävinnyt”.

TEKSTIILEISSÄ PIILEE VALTAVA POTENTIAALI

Sixtan mukaan tärkeä merkkipaalu selluloosasta johdettujen lisäarvosovellusten luomiseksi saavutettiin, kun niin sanottuja ionisia nesteitä keksittiin hyödyntää tehokkaina selluloosan liuottimina. Ionisten nesteiden avulla on mahdollista erottaa sellusta tiettyjä molekyylien osia. Hemiselluloosa voidaan siten erotella liukosellun valmistamiseksi paperisellusta. Liukosellu voidaan sen jälkeen kehrätä tekstiilikuiduiksi, kuten viskoosiksi tai lyocelliksi, taikka hyödyntää muissa teknisissä ja kemiallisissa sovelluksissa.

Seuraava askel selluloosan hyödyntämiseksi otettiin Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n vetämässä FuBio Cellulose -tutkimusoh-jelmassa, johon Aalto-yliopisto osallistui yhdessä muiden yliopistojen ja yritysten, kuten Metsä Fibren kanssa. Projektissa saavutettiin läpimurto yhteistyössä Helsingin yliopiston ryhmän kanssa kesällä 2013. Tuolloin löydettiin uudentyyppi-nen ioninen neste, jonka ansiosta voitiin luoda vakaat olosuhteet huippulaatuisten puuselluloo-sakuitujen kehräämiseksi.

Kun uudella Ioncell-menetelmällä tuotetuis-ta kuiduista neulottiin mallikappaleeksi kaula-huivi, myös designyritys Marimekko kiinnostui

TEKSTIILI- TEOLLI-SUUDEN MARKKINA-VOLYYMI: 100 MILJAR-DIA TONNIA VUODESSA

10 ECHO — 2 / 2015

UUDELLA IONCELL-MENETELMÄLLÄ VALMISTETUT KUIDUT OVAT VAHVEMPIA KUIN PUUVILLA TAI VISKOOSI.

PULP VISION

materiaalista. Konkreettinen esimerkki tuotteesta nähtiin maaliskuussa 2014 Marimekon muotinäytöksessä, jossa esiteltiin koivukuidusta valmis-tettu mekko.

Nyt ollaankin tilanteessa, jossa liuotus- ja kehruuprosessi on todettu vakaaksi ja yksinkertaiseksi. Seuraava askel on löytää keino liuottimen kierrättämiseksi.

”Aloimme työstää tätä osaa prosessista vasta myöhemmin, ja vaikka siihen liittyy tiettyjä haasteita, uskon että pystymme ratkaisemaan ne. Käytännössä meidän pitää pystyä kierrättämään liuotin lähes sataprosent-tisesti. Vasta sitten voimme vakavasti harkita menetelmän skaalautumista seuraavalle tasolle. Se vie aikansa, mutta lähestymme vähitellen tilannetta, jossa meitä voidaan pitää mielenkiintoisena kumppanina selluteollisuudel-le”, Sixta sanoo.

TUTKIMUS VALMIINA SEURAAVALLE TASOLLE

Selluteollisuus on monella tapaa biotalouden edistämisen kannalta merkittävässä asemassa. Vaikka nykyisellä selluteknologialla on juurensa jo 1800-luvulla, on teollisuudenalalla erinomaiset mahdollisuudet löytää uusia ja innovatiivisia käyttötapoja käyttämälleen uusiutuvalle raaka-aineelle.

Sixtan mukaan resurssien saatavuudesta pitkälti riippuu, miten sel-luloosakuitujen hyödyntäminen tekstiilituotannossa pystytään viemään seuraavalle tasolle. Biopohjaisten materiaalien jalostus on huomattavan paljon resursseja vaativaa liiketoimintaa.

”Pystyisimme tietenkin tekemään akateemista tutkimusta, mutta meillä ei ole resursseja hankkeen mittakaavan laajentamiseksi. Meidän

pitäisi pystyä tuottamaan tiettyjä määriä lopputuotteita, joita valikoitujen asiakkaiden tulisi testata palautteen keräämiseksi. Samaan aikaan tulisi käynnistää myös markkinointipanostukset”.

Mikäli se olisi Sixtan tutkimusryhmästä kiinni, he pystyisivät hänen mukaansa tuottamaan esitutkimusta varten tarvittavat tietokannat, jotka an-taisivat yrityksen johtoryhmälle perustan seuraavan tason investointipäätök-sen tueksi. Kyseessä olisi tällöin koetehdas, joka tuottaisi noin yhdestä viiteen tonnia kuitua päivässä, mikä vastaisi arvoltaan noin 20–30 miljoonaa euroa.

Huolimatta biotalouden herättämästä innostuksesta ja sen kohonneesta asemasta yhtenä Suomen hallituksen kärkihankkeista, on projektin rahoi-tustilanne tällä hetkellä yhä epävarma.

”Arvostamme luonnollisesti metsäyhtiöiden ja julkisten rahoituslaitos-ten tukea, mutta meillä on puutteita hankkeiden viemisessä seuraavalle tasolle. Tämä johtuu osittain siitä, ettei suomalaisilla yrityksillä ole tällä alalla enää omia vahvoja T&K-osastoja, jotka voisivat hyödyntää tietämys-tämme ja laajentaa toimintaa sen pohjalta”.

MONIKÄYTTÖISET KUIDUT

Tekstiilit olisivat joka tapauksessa monestakin syystä Sixtan valinta selluloosakuitujen ensisijaiseksi soveltamiskohteeksi tulevaisuudessa.

”Kyseessä on valtava teollisuudenala, jossa markkinoiden kysyntä on ennustettavissa. Lisäksi tekstiilikuitujen tuottaminen vain laajentaa jo olemassa olevan prosessin konseptia, koska sellua tuotetaan jo valmiiksi. Kyse on siis lisäarvon saamisesta alkuperäisestä tuotteesta”.

Sixtan mukaan selluloosakuituja voitaisiin hyödyntää myös muilla aloilla, kuten uudentyyppisen sellofaanin valmistuksessa. Materiaalin tuo-tanto on nykyisellään hiipumassa sellofaanin raaka-aineeseen viskoosiin liittyvien ympäristöongelmien vuoksi.

Jos tekstiilikuiduista onnistutaan tekemään kannattavaa bisnestä, avau-tuisivat mahdollisuudet myös lisätutkimukselle.

”Taloudellinen tuki antaisi meille myös vapauden kartoittaa hemisel-luloosan ja ligniinin hyödyntämistä sekä kehittää yhä uusia käyttötarkoi-tuksia tälle monipuoliselle materiaalille”, Sixta kaavailee.

Selluteollisuus on monella tapaa biotalouden edistämisen kannaltamerkittävässä asemassa.

Biotalouden tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätysmateriaalien käyttöön perustuva vähähiilinen ja energiatehokas yhteiskunta. Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä valmistuvaksi suunniteltu Metsä Fibren uusi biotuotetehdas Äänekoskella on käytännön osoitus näiden tavoitteiden edistämisestä.

Biotuotetehdas on malliesimerkki arvokkaan puuraaka- aineen mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä. Korkealaatuisen sellun lisäksi tehdas tuottaa laajan vali-koiman muita biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, tuotekaasua, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia selluntuotannon sivuvirroista kehitettäviä uusia biotuot-teita ovat ligniiniperäiset tuotteet, rikkihappo, uudenlaiset tekstiilikuidut, biokomposiitit, lannoitteet ja biokaasu.

Biotuotetehtaan ympärille rakentuu ainutlaatuinen, bio-talouteen liittyvien yritysten muodostama ekosysteemi, joka tarjoaa laajan valikoiman tuotteita. Tähän mennessä kolme yritystä on nimetty Metsä Fibren mahdollisiksi kumppaneiksi uusien biotuotekonseptien kehitystyöhön.

Metsä Fibre jatkaa yhdessä osaomistajansa Itochun kanssa kehitystyötä tekstiilikuitujen valmistamiseksi sel-lusta uudentyyppisellä menetelmällä. FA Forestin kanssa Metsä Fibre tutkii sellun valmistuksessa syntyvän tuhkan mahdollista käyttöä lannoitteena ja maanrakennusmate-riaalina. Metsä Fibre on myös kartoittanut kehityspolkua sellun käyttämiseksi erilaisten komposiittimateriaalien valmistuksessa yhteistyössä Elastopolin kanssa.

Biotuotetehdas auttaa osaltaan Suomea saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteensa tuottamalla sähköä 2,4-kertaisesti tehtaan omaan käyttötarpeeseen nähden. Käynnistyessään tehdas lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä.

KAIKKI HYÖTY IRTI SIVUTUOTTEISTA

Biotuotetehdas on malliesimerkki arvokkaan puuraaka-aineen mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä.

MAAILMANLUOKANSUPERMATERIAALI

LUE LISÄÄ

AINUTLAATUISESTA

HANKKEESTA

OSOITTEESSA

BIOTUOTETEHDAS.FI

INFO

12 ECHO — 2 / 2015

GREEN GROWTH

SÄHKÖISTÄ METSÄNHOITOA

S

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: METSÄ GROUP

Metsä Groupin tiivis yhteistyö metsänomistajien kanssa varmistaa jatkossakin riittävän puunsaannin kasvavaan tarpeeseen. Yhtiö on alan edelläkävijänä kehittänyt metsänomistajille suunnattuja digitaalisia palveluita, jotka edistävät osaltaan kestävän kehityksen mukaista metsänhoitoa.

Suomen maapinta-alasta metsä- talousmaa kattaa jopa noin 86 prosenttia. Hyvän hoidon tuloksena metsissä on nyt puuta enemmän kuin koskaan, joten

hakkuita voidaan vielä merkittävästi lisätä kestävällä tavalla. Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun tarvetta arviolta neljällä miljoonalla kuutiolla vuodessa eli valtakunnallinen kuitupuun käyttö lisääntyy noin kymmenellä prosentilla. Lisäys on pääasiassa havukuitupuuta. Suomessa havukuitupuun hakkuita voidaan kestävästi lisätä jopa 7 miljoonalla kuutiolla.

Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaa konsernin emoyhtiöön Metsäliitto Osuus-kuntaan kuuluva Metsä Forest. Metsäliitto Osuus-kuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, joilta Metsä Group hankkii Suomessa pääosan puustaan. Suomessa valtaosa metsistä on pienem-pien yksityisomistajien tai perheiden hallussa. Keskimääräinen metsätilan koko on vain hieman yli 30 hehtaaria.

”Suomen metsänomistajakunnassa on menossa selkeä rakennemuutos ja omistajien siirtyminen

kaupunkeihin, myös sukupolvenvaihdosten myötä. Metsänomistajien keski-ikä on tällä hetkellä varsin korkea, 62, mutta sekin on vähitellen laskussa, ja sitä myötä valmius sähköisten välineiden käyttöön kasvaa. Toisaalta omistajien metsänhoidon osaamistaso samalla laskee”, sanoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen, joka vastaa metsäpalveluiden myynnistä, markkinoinnista ja kehittämisestä.

METSÄ KULKEE MUKANA

Metsänhoitopalveluiden kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Yhä useampi metsänomistaja haluaa kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hoitoa avaimet käteen -periaatteella. Jumppasen mukaan palveluiden kehittämisen lähtökohtana on ollut helpottaa metsänomistajien arkea ja varmistaa, että metsiä hoidetaan mahdollisimman hyvin ja kestävästi.

”Tavoitteenamme on myös ollut luoda ensim-mäisten joukossa alalle digitaalisia toimintamalleja, ja esimerkiksi tehdä mobiili- ja verkkopalveluiden avulla metsäomaisuuden hallinnasta ajasta ja paikas-ta riippumatonta”.

14 ECHO — 2 / 2015

GREEN GROWTH

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA: 122 000 METSÄNOMISTAJAA

KESKIMÄÄRÄINEN METSÄTILAN KOKO: 30 HEHTAARIA

JUHA JUMPPANEN,JÄSENPALVELU- JOHTAJA,METSÄ GROUP

Metsä Forest lanseerasi joulukuussa 2014 metsänomistajille mobiilisovelluksen, jonka kautta voi esimerkiksi katsella oman metsäti-lansa karttoja ja ilmakuvia, käydä läpi metsikkö-kuvioille ehdotettuja toimenpiteitä ja kuitata ne tehdyiksi. Sovelluksen avulla metsänomistaja voi myös GPS:ää hyödyntäen suunnistaa kuviolta toiselle katsomaan esimerkiksi kiireellisiä metsänhoitotöitä sekä lisätä järjestelmään omia muistiinpanoja ja valokuvia. Mikäli metsän-omistaja haluaa tehdä puukauppaa tai tarvitsee metsänhoitopalveluita, hän voi lähettää leimikon tiedot ja valokuvia tarjouspyynnön mukana.

Metsätalouden koko ketju taimikosta sellu-tehtaalle on jo pitkään ollut kaikissa vaiheissaan digitalisoitu ja tarkasti jäljitettävissä. Tuorein täydennys ketjun sähköistykseen tehtiin tänä kesänä, kun Metsä Group teki ensimmäisenä toimijana Suomessa mahdolliseksi sähköisen puukaupan internetissä.

DIGITAALINEN ALUSTA LOPPUUN

IOT eli teollinen internet tai koneiden keskinäinen automatiikka on kuuma puheen-aihe monilla aloilla. Metsäteollisuudessa se

on Jumppasen mukaan ollut vähintäänkin esiasteena arkipäivää jo vuosikausia.

”Metsänkorjuukoneethan ovat olleet reaaliai-kaisesti yhteydessä meidän tietojärjestelmiimme ja hakkuuohjelmat ovat kulkeneet koneille säh-köisesti jo liki parikymmentä vuotta. Koneen kuljettaja näkee digitaalisesta kartasta kunkin leimikon osalta metsäasiantuntijan sinne mer-kitsemät luontokohteet”, Jumppanen kertoo.

Käytännössä korjuutiedot siirtyvät avat-tavaksi metsäkoneen korjuuohjelmassa, josta selviävät mm. tiedot arvioiduista mottimääristä, korjuualueen puutavaralajeista ja esimerkiksi kuitupuun mitta- ja laatuvaatimuksista sekä metsäasiantuntijan tallentamista työohjeista.

Tavallisesti ajopiirturi tallentaa metsäkoneen ajourat ja liikkeet maastossa, jotka välittyvät puolestaan metsätraktorille, joka kuljettaa puut tien varteen noudettavaksi. Näiden puuvarasto-jen saldotiedot näkyvät koko ajan kuljetusyrit-täjien autoissa, jotta he tietävät reaaliaikaisesti oman toimialueensa varastot ja pystyvät huo-mioimaan ne tehtaiden puutilausjärjestyksessä. Kuljetusyrittäjät myös huolehtivat varastosaldo-jen jatkuvasta päivittämisestä mobiilisti.

METSÄNOMISTAJILLE LANSEERATTIIN MOBIILISOVELLUS VIIME VUONNA.

Metsänomistajien kaupungistumisesta huolimatta metsä on Suomessa aina lähettyvillä. Lähes jokaisella suoma-laisella on edelleen henkilökohtainen ja arvostava suhde metsään. Metsä Fibre on kehittänyt Metsä Day -palvelu- konseptin, jotta yrityksen asiakkaat sidosryhmineen pääsisivät omin silmin näkemään, miltä ainutlaatuinen suomalainen metsä näyttää käytännössä.

Vierailijat pääsevät tutustumaan vastuullisiin metsän-hoitotoimenpiteisiin ja puuraaka-aineen jäljitettävyyteen sekä Metsä Fibren selluntuotantoon liittyviin innovaatioi-hin. Käytännön aktiviteettien kautta tehdään tutuksi koko ketju taimesta tehtaalle.

Tervetuloa tutustumaan Metsään!

Lisätietoja: Marko Ruottinen (marko.ruottinen@metsagroup.com)

METSÄ DAY – NÄE METSÄ PUILTATEHOKASTA JA KESTÄVÄÄ PUUNHANKINTAA

Digitaalisuus tukee puunhankinnan läpinäky-vyyttä ja jäljitettävyyttä, ja sähköisten palveluiden helppous edistää osaltaan raaka-aineen saatavuutta.

”Uskomme, että kun esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas tarvitsee käynnistyessään kasvavia määriä puuta, ovat sähköiset palvelut yksi tekijä, jolla pystymme aktivoimaan puun tarjontaa. Puun saatavuutta edistetään osaltaan tekemällä puukaup-pa ja metsänhoito mahdollisimman vaivattomaksi”, Jumppanen sanoo.

Tiivis yhteistyö metsänomistajien kanssa ja heidän sitouttamisensa kokonaisvaltaiseen metsän-hoitoon on myös perusta kestävälle metsätaloudelle. Jumppasen mukaan lähes kaikkiin hakkuutoimen- piteisiin myydään myös uudistamispalvelut eli tavallisesti maanmuokkaus ja taimikon istutus sekä taimet.

”Aina kun asiakas tekee meille tarjouspyynnön verkkopalvelussamme esimerkiksi uudistushak-kuusta, niin ohjelma ehdottaa hänelle automaat-tisesti, että voidaanko tarjoukseen lisätä myös uudistamistoimenpiteet. Järjestelmään on siis ikään kuin sisäänrakennettu varmistus, että pystymme tarjoamaan koko paketin ja kantamaan vastuumme myös metsän uudistamisesta”.

KAIKKI HYÖTY IRTI RAAKA-AINEESTA

Koko Metsä Fibren toiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Tuotteiden raaka-aineena on vastuullisesti kasvatetuista metsistä peräisin oleva uusiutuva pohjoinen puu, joka pystytään aina jäljittämään sen alkulähteille. Kaikesta Metsä Groupin tuotannossaan käyttämästä puusta yli 80 prosenttia tulee sertifioiduista lähteistä.

Suunnitelmallinen ja säännöllinen metsän-hoito oikeilla menetelmillä parantaa olennaisesti metsätalouden kannattavuutta. Hyvällä hoidolla varmistetaan metsien kasvu ja monimuotoisuus sekä tasainen puuntuotanto myös tulevaisuudessa.

”Kehitämme myös jatkossa puunkorjuun ja metsänhoidon menetelmiä siten, että puuraaka-aine voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin tuot-teiden valmistukseen ja bioenergian tuotantoon”, Jumppanen sanoo.

MARKET REVIEWMETSAFIBRE.FI

TEKSTI: ARIEL HUI WANG, KUVAT: TUOMAS HARJUMAASKOLA

KILPAILU KIINASTASuomalainen sellu on hyvin suosittua Kiinan markkinoilla. Metsä Fibren

tulee kuitenkin ottaa huomioon tulevaisuudessa markkinaosuuteensa

mahdollisesti vaikuttava kilpailutilanne nousevien markkinoiden suunnalta

sekä kiinalaisten toimijoiden lisääntyvä selluntuotantokapasiteetti.

16 ECHO — 2 / 2015

ZHANG SHEN JINKIINAN KANSALLISEN TEOLLISUUS- JA KAUPPALIITON PÄÄSIHTEERI

Viimeisen 20 vuoden aikana Kiinan nopea taloudellinen kehitys on kiinnittänyt maailman johtavien paperintuottajien huomion. Useat toimijat toivovat saavansa jalansijaa Kiinan paperimarkkinoilla. Kiinan kansallisen teollisuus- ja kauppaliiton pääsihteerin Zhang Shenjinin mukaan Kiinan paperimarkkinoilla ei ole nähtävissä merkittävää kasvua, joten tavoitteena on säilyttää kapasiteetin ja kulutuk-sen välinen tasapaino.

Zhangin mielestä nykyisten kiinalaisten paperiyhtiöiden joukossa ja keskittyneen teol-lisuudenalan piirissä standardit ovat heikkoja, pienten toimijoiden itsesääntely on huonolla tasolla ja kilpailu markkinoilla kiivasta. Tästä johtuen paperituotteiden hinta on alhaisella tasolla, mikä vaikuttaa epäsuotuisasti yritysten tuloksiin. Paperiyhtiöiltä, kauppiailta ja kulutta-jilta puuttuu toisin sanoen luottamusta alaan.

Tämän seurauksena – vaikka Kiinan paperi- tuotanto nousikin 118 miljoonaan tonniin vuonna 2014 – ei markkinoilla ole tulevaisuudes-sa nähtävissä merkittävää kasvua. Eri tuotteiden markkinat muuttuvat myös entistä monimuotoi-semmiksi ja erilaisten paperityyppien ja mark-kinaosuuksien määrissä tapahtuu muutoksia. Sanomalehti- ja kirjapainopaperin myynnin odo-tetaan esimerkiksi laskevan, kun pakkauspaperin kulutus vuorostaan nousee. Erikoispaperien, kuten koriste- ja terveydenhoitoalan paperituot-teiden tarve lisääntyy lyhyellä tähtäimellä nopeas-ti, mutta tuotanto jää ylijäämäiseksi kysyntään nähden. Samaten pakkaus- ja kotitalouspaperien lyhyen aikavälin kysyntä jatkaa kasvuaan, vaikka kasvun tahti alkaakin hiipua. Kiinalaisten toimijoiden myyntiosuudet säilynevät kuitenkin merkittävinä Sun Paper- ja Nine Dragons Paper -yritysten huolehtiessa edelleen tarjontansa kor-keasta laadusta ja tasaisuudesta. Niillä olisi siten mahdollisuus hallita markkinoita.

Tämän lisäksi kiinalaiset kuluttajat ovat yhä enemmän tietoisia niin sanotusta brändiefektis-tä. Maksukykyisimpien kuluttajien keskuudessa on nykysin kovaa kysyntää paperibrändeille. Pienet ja keskisuuret yritykset ymmärtävät brändin merkityksen, mutta markkinaosuuden kasvattamiseksi tarvitaan pitkän aikavälin kehitystyötä ja sinnikkyyttä. Muutaman tulevan vuoden aikana suuret paperiyhtiöt todennäköi-sesti valtaavat suuremman markkinaosuuden, mikä johtaa vastaavasti pienten ja keskisuurten toimijoiden laskusuhdanteeseen.

TARJONNAN JA KYSYNNÄN HAASTEET

Kun otetaan huomioon resurssien globaali jakauma, on Kiina tuontisellusta hyvin riippuvainen maa, jolla on suhteellisen vähän metsävaroja. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat perinteisesti olleet Kiinan selluntoimittajia, ja Suomi on tässä suhteessa Euroopan johtava maa. Suomessa on laajat metsävarannot, edistynyttä

teknologiaa ja pitkät paperinvalmistuksen perinteet. Suomalainen sellu on hyvin arvostet-tua niin kiinalaisten yritysten kuin kuluttajien keskuudessa ja merkittävien suomalaisten paperiyhtiöiden ja kiinalaisten konsernien välillä on edelleen vahvat kumppanuussuhteet.

Metsä Fibre on tunnettu selluntoimittaja Kiinan markkinoilla, jossa yrityksellä on

merkittävät vientivolyymit. Uudet toimijat, kuten Etelä-Amerikka ja Venäjä, kehittävät kuitenkin parhaillaan omaa tarjontaansa alueelle. Tämän lisäksi kiinalaisyritykset kykenevät yhä paremmin

Kiinalaiset kuluttajat ovat yhä enemmän tietoisia niin sanotusta ”brändiefektistä”.

vastaamaan omalla tuotannollaan selluntarpee-seen. Mitä Metsä Fibren tulisi tässä tilanteessa tehdä kilpailukykynsä turvaamiseksi ja paranta-miseksi?

Pääsihteeri Zhangin mukaan yrityksen tulee pitää kiinni onnistuneesta brändikuvastaan ja vahvasta näkyvyydestään alueella. Metsä Fibren tulisi edelleen keskittyä ympäristönsuojeluun liittyviin näkökohtiin ja kestävään kehitykseen sekä hyödyntää asiantuntemustaan kestävästä kehityksestä kiinalaisten paperiyhtiöiden avuksi.

”Metsä Fibren pitää edelleen vahvistaa luotettavia asiakassuhteitaan Kiinassa. Yrityk-sellä täytyy olla asiakkaiden suuntaan vakaa kapasiteetti eikä se saa antaa markkinoiden vaikuttaa asiakkaiden tarjontaan. Metsä Fibre kykenee tuotteidensa erinomaisen laadun ja kohtuullisen hintatason turvin, yhteistyössä kiinalaisten paperiyhtiöiden kanssa, luomaan molempia osapuolia hyödyttävän mekanismin”, Zhang sanoo.

18 ECHO — 2 / 2015

PARTNERSIN PULP

”Läsnäolo Kiinassa on liki välttämätöntä kaikille selluntuottajille ja -myyjille – siitä ei ole epäilystäkään”.

JIN ASADATOIMITUSJOHTAJAITOCHU FIBRE LIMITED

Kauppahuone Itochulla on syvällistä näkemystä Aasian markkinoista Metsä Fibren tarjonnan tueksi.

KATSE KUMPPANUUTEEN

TEKSTI: IAN FENTON, KUVAT: JUSSI SÄRKILAHTI JA VELHOT / JACK TAYLOR

ITOCHUN KIINAN SELLUOSASTON JOHTAJA DAISUKE SODA KERTOO, MITEN ÄÄNEKOSKEN LISÄVOLYYMI VAIKUTTAA YRITYKSEN HANKKEISIIN.

20 ECHO — 2 / 2015

Metsä Fibre tukeutuu asiantuntijakumppaneidensa verkostoon toimittaakseen sellua maailmanlaajuisesti useille eri markkinoille. Aasiassa tehtävää

hoitaa Metsä Fibren omistajayrityksen Itochun, Japanin suurimpiin kuuluvan ”sogo shoshan” eli kauppahuoneen selludivisioona.

Yritykset ovat tehneet yhteistyötä monin tavoin jo vuosikymmenien ajan, jakaneet resursseja ja yhdistäneet toisiaan täydentävät voimansa useilla markkinoilla. Ottaen tämän huomioon on yrityksen myyntiosasto kenties Aasian monitahoisten sellumarkkinoiden paras asiantuntija. Pyysimme Itochun edustajilta näkemyksiä Aasian nykytilanteesta ja Metsä Fibrelle avautuvista mahdollisuuksista.

KAIKKI TIET VIEVÄT KIINAAN

Itochulla on varsin realistinen käsitys maailman sellumarkkinoiden nykytilasta. Näkyvimmät kasvun merkit löytyvät Aasiasta, etenkin Kiinasta ja Kaakkois-Aasian maista. Tatsuro Kimura, Itochun ulkomaan selluliiketoimin-nasta vastaavan osaston apulaisjohtaja tiivistää yrityksen näkemyksen:

”Paperisellun kysyntä ei ole merkittävästi kasvussa niin sanotuissa läntisissä teollisuus-maissa. Se pysyy korkeintaan nykytasolla tai jopa laskee. Kasvu keskittyy siis pääosin Aasian markkinoille, varsinkin Kiinaan”, Kimura huomauttaa.

Lontoossa sijaitsevan Itochu Fibre Limited -yhtiön toimitusjohtaja Jin Asada on samaa mieltä.

”Nykyään markkinasellun maailmanlaa-juinen vuotuinen kysyntä on yli 50 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä Kiinan osuus on lähes 30 prosenttia. Läsnäolo Kiinassa on liki välttämä-

töntä kaikille selluntuottajille ja -myyjille – siitä ei ole epäilystäkään”.

Aasian markkinoiden kasvun hyytymisestä on myös esitetty näkemyksiä. Kimura on tästä tietoinen, mutta suhtautuu silti innolla alueen mahdollisuuksiin.

”On totta, että kasvu ei ole ollut samalla tasolla kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten, mutta nähtävissä on silti melko vahvaa kasvua. Kysyntää on ehdottomasti olemassa, etenkin pehmopaperisektorilla. Tunnistamme sillä puolella valtavasti potentiaalia”.

ÄÄNEKOSKEN RATKAISEVA ROOLI

Huomattavasta potentiaalista puhuttaessa tulee väistämättä mieleen jatkokysymys: miten tähän potentiaaliin pystytään vastaamaan? Itochun selluasiantuntijat nostavat heti luonnostaan esiin Metsä Fibren uuden biotuotetehtaan Äänekoskella.

”Mielestäni Äänekosken hanke vastaa ajoitukseltaan täydellisesti puheena olleeseen uuteen kysyntään”, Kimura sanoo innostu- neena.

”Ensinnäkin, se on maailman suurin havu-sellutehdas. Kun sen tuoma kapasiteetti lisätään nykyisiin volyymeihin, Metsästä tulee ylivoimai-sesti suurin toimittaja Kiinan markkinoilla. Se muuttaa sellukuvioita melkoisesti”.

Itochun Kiinan selluosaston johtaja Daisuke Soda selittää tarkemmin, kuinka tämä ekstra- volyymi vaikuttaa yrityksen pyrkimyksiin.

”Lisävolyymin myötä meillä on nyt mah-dollisuus tutkia uusia myyntikohteita, kun aiemmin meidän piti rajoittua vain tiettyyn asiakasmäärään. Tällä hetkellä strategiamme Kiinan ja koko Aasian alueella keskittyy ensisi-jaisesti asiakaskuntamme laajentamiseen. Nyt meillä on myös volyymia sen toteuttamiseksi”.

LOREM IPSUM DOLOR SET MAURIS LIBEROLOREM IPSUM

PARTNERSIN PULP

ITOCHUN MYYNTI-OSASTO ON KENTIES AASIAN MONI- TAHOISTEN SELLU-MARKKI- NOIDEN PARASASIAN- TUNTIJA.

M

YHTEYS SUOMEEN

Kun useilla kiinalaisilla teollisuudenaloilla – sel-luntuotanto mukaan lukien – on pikemminkin taipumusta ylitarjontaan, herää kysymys, mihin ylipäätään tarvitaan pientä eurooppalaista maata? Miksi Botnia Nordic -sellulla on edelleen lupaavat näkymät Kiinan markkinoilla?

”Se on hyvä kysymys, mutta siihen on täysin looginen selitys”, Asada naurahtaa ja selittää, kuinka sellun vientimarkkinoiden dynamiikka on kehittynyt viime vuosina.

”Kun tarkastellaan maailman eri alueita havusellun näkökulmasta, USA ja Kanada olivat aiemmin Aasian markkinoiden suuntaan todellinen havusellun mekka. Sellun tuotanto Pohjois-Amerikassa muuttuu kuitenkin yhä vaikeammaksi ympäristökysymysten takia. Kyse on myös kustannuksista: puunhankinta on vaikeutumassa ja työvoimakulut kuuluvat maailman korkeimpiin”.

Soda tarkentaa: ”Kiinassa meidän on kilpailtava muiden havusellutuottajien kanssa, ja laatu on tällöin keskeisimpiä kysymyksiä. Yritämme nyt esimerkiksi laajentaa myyntiä pehmopaperi- ja hygieniasektoreille, joilla laatu on kaikkien tärkein asia. Botnia Nordic -sellun avulla pystymme onneksi erottautumaan tähän tarpeeseen”.

PÄTEVÄÄ PALVELUA

Itochun edustajien mukaan laatu ei ole ainoa tekijä, jolla Metsä Fibren tarjonta erottuu eduk-seen Kiinassa ja muilla Aasian markkinoilla.

”On tärkeää huomata, että Metsä Fibren tuotteet sopivat hyvin kaikkiin sovelluskoh-teisiin. Ne eivät rajoitu mihinkään tiettyyn käyttötarkoitukseen”, Kimura sanoo.

Tämä ominaisuus tarjoaa Itochulle ja muille kumppaneille useita lähestymistapoja tuotteiden

LOREM IPSUM DOLOR SET MAURIS LIBEROLOREM IPSUM

KATSE KUMPPANUUTEEN

”Botnia Nordic -sellun avulla pystymme erottumaan laatutekijöillä”.

DAISUKE SODAJOHTAJA, KIINAN SELLUOSASTO ITOCHU

PARTNERSIN PULP

22 ECHO — 2 / 2015

Metsä Fibren teknisen asiakaspalvelun asian- tuntijoita työskentelee Shanghaissa yhdessä Itochun henkilöstön kanssa. Asiakkaisiin on tällöin helppoa pitää keskustelu-yhteyttä yllä.

KATSE KUMPPANUUTEEN

24 ECHO — 2 / 2015

PARTNERSIN PULP

24 ECHO — 2 / 2015

myymiseksi. Siinä missä chileläistä sellua mark-kinoidaan yksinomaan kartongin valmistukseen tai kanadalaisia tuotteita myydään niiden lujuu-den perusteella, on Metsä Fibren Botnia Nordic -sellu mukautuvaa ja asiakkaan toimialan tai yksilöllisten tarpeiden mukaan joustavaa.

Tämän lisäksi Kimura nostaa esiin sellun- ja paperinvalmistuksesta kertyneen pitkäaikaisen asiantuntijuuden tuoman edun, jonka turvin Metsä Fibren tekninen asiakaspalvelu pystyy auttamaan asiakkaita.

”Metsä Fibren vankka teknisen asiakaspalve-lun tiimi – jota voimme hyödyntää myös Aasiassa – pystyy käymään syvällisiä keskusteluja erityistä teknistä tukea vaativien asiakkaiden kanssa”.

Kun käytettävissä on sekä Itochun hen-kilöstön kanssa Shanghaissa istuva tiimi että Suomessa olevat asiantuntijat, on asiakkaan kanssa helppo pitää yllä tuloksellista keskustelu-yhteyttä.

”Pyrkimyksenämme on edelleen päästä markkinoille, joilla paikallisilla toimittajilla on jo vahva edustus. Jotta onnistuisimme siinä, tekninen asiakaspalvelu on itse asiassa yksi keskeisimpiä tekijöitä, jonka avulla saamme vakuutettua asiakkaat Metsä Fibren sellun eduista”, Kimura huomauttaa.

YHTEISET ARVOT

Kunnon myyntimiesten tapaan Itochun sel-luosasto todella tuntee tuotteensa ja osaa kertoa

vaikuttavimmat perustelut, joilla aasialaiset asiakkaat saadaan tuotteen käyttäjiksi. Kyse näyttäisi kuitenkin olevan jostain syvemmästä synergiasta, jota edes Metsä Fibren kanssa vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö ei ehkä täysin pysty selittämään.

Kimura yrittää muotoilla tämän kumppa-nuuden vaikeasti määriteltävän ytimen:

”Sinä aikana, kun olen työskennellyt Metsä Fibren kanssa, olen alkanut ymmärtää, että meillä on samankaltaiset arvot. Meillä on samanlainen avoin lähestymistapa ja olemme molemmat pohjimmiltaan sitoutuneita pitkäai-kaisiin liikesuhteisiin”.

”Meidän välillämme on vahva tiimihenki, joka tietenkin liittyy itse yritykseen, mutta ehkä myös kansojemme luonteenlaatuun”, Kimura jatkaa.

Tässä voi hyvinkin olla perää. Olisiko niin, että Suomen ja Japanin väliset kulttuuriset yhteydet täydentävät toisiaan siinä tavassa, jolla sitoutumiseen, luotettavuuteen ja laatuun asennoidutaan? Ainakaan tästä ei olisi haittaa kummallekaan osapuolelle.

Kyseessä on joka tapauksessa ainutlaatuinen yhteistyökuvio: japanilainen myyntiorganisaa-tio, joka edustaa suomalaista yritystä Kiinassa ja muualla maailmalla, ja joka toimii sillanraken-tajana Euroopasta kaukaisille, potentiaalisille ja asiantuntevaa apua janoaville Aasian markki-noille.

ITOCHUN SELLU-ASIANTUNTIJAT KESKUSTELEVAT METSÄ FIBREN MYYNTINÄKYMISTÄ AASIASSA. VASEM-MALTA TATSURO KIMURA, FUMIHIKO YAMADA, DAISUKE SODA, TSUTOMU YAMAUCHI.

”Kasvu keskittyy nyt pääosin Aasian markkinoille, varsinkin Kiinaan”.

TATSURO KIMURA APULAISJOHTAJA, ULKOMAAN SELLUMARKKINATITOCHU

KATSE KUMPPANUUTEEN

26 ECHO — 2 / 2015

”Jatkuva parantaminen on syvällä kulttuurissamme”, sanoo Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen. Hänen sanoilleen löytyy katetta siitä tavasta, jolla kehitystyöhön sitoutuminen näkyy organisaation joka tasolla. Mutta mistä tämän kaltainen kulttuuri alun alkaen oikein kehit-

tyi? Nousiaisen mukaan kaikki on pidemmän aikavälin ajattelun ansiota.”Tiedostamme, ettemme menesty tulevaisuudessa, jos emme paranna

tuloksiamme jatkuvasti joka alueella. Tiedämme myös, että päämääriem-me saavuttaminen vaatii aikaa: sen kaltaisten tulosten eteen pitää työsken-nellä yhtämittaisesti vuosikausia”.

Metsä Fibren saavuttamat tulokset ympäristö- ja kustannustehokkuu-den osalta sekä menestys globaaleilla markkinoilla tukevat Nousiaisen nä-kemyksiä. Hän lukee saavutukset sen ansioksi, että innovoinnin merkitystä on painotettu jo varhaisessa vaiheessa.

”Jatkuvassa parantamisessa on kyse tulevaisuuden menestyksestä. Tämä koskee ympäristö- ja tuotantotekijöitä, kustannus- ja energiatehokkuutta sekä käytännössä kaikkia muitakin alueita”.

FIBRE TECH

EMME MENESTY TULEVAI- SUUDESSA, JOS EMME PARANNA TULOK- SIAMME JATKUVASTI JOKA ALUEELLA.

KEHITYSTÄ KAUTTA LINJAN Ympäristötehokkuuden jatkuvaa parantamista tukeva yritys-kulttuuri on auttanut Metsä Fibreä erottumaan kilpailussa edukseen usealla rintamalla. Mutta mistä nämä pitkän tähtäimen saavutukset ovat saaneet alkunsa?

TEKSTI: IAN FENTON, KUVAT: METSÄ GROUP

J

NYKYTOIMINNAN JUURET

Kuluneen vuosikymmenen aikana kestävään kehi-tykseen liittyvät aiheet, haasteet ja kysymykset ovat nousseet voimakkaasti maailman tietoisuuteen. Aihe on saanut huomiota sekä maiden hallitusten että median taholta kuin myös tavallisten kansalais-ten keskuudessa.

Nyt kun Metsä Fibre hyötyy jo useita vuosia sitten asetetuista ympäristötehokkuustavoitteista – kauan ennen kuin kestävyysteema nousi toden teolla huolenaiheeksi – on kiinnostavaa kuulla, mi-ten yritys onnistui ennakoimaan tilanteen. Kuinka ympäristötehokkuuden parantamisen tärkeys nousi alun perin esiin?

Nousiainen muistelee yrityksen kestävyysmitta-reihin liittyviä pohdintoja vuosituhannen vaihteessa.

”Havaitsimme, että suorituskykymme jäteveden, hiilidioksidipäästöjen ja energiatehokkuuden osalta oli hyvällä mallilla kilpailijoihin verrattuna. Tämä alkoi näyttää osa-alueelta, johon keskittymällä ja sitoutumalla meillä olisi mahdollisuus rakentaa kilpailuetua”.

2000-luvun alussa tehtiin strateginen päätös:

Metsä Fibressä luotiin ympäristöpolitiikka, jonka mukaan yrityksen tavoitteena oli olla metsäteollisuuden edelläkävijä ympäristötehok-kuudessa.

VOITOSTA VOITTOON

Nykyään vallitsee liki yksimielinen käsitys siitä, miten tärkeää on, että vastuulliset prosessit ja liiketoimintamallit ottavat huomioon hupe-nevat luonnonvarat. Kysyttäessä Metsä Fibren merkittävintä ympäristötehokkuuteen liittyvää saavutusta, on Nousiaisella vastaus valmiina. On selvää, miksi tämän luokan tulokset ovat jääneet hänen mieleensä.

”Vuonna 2007 yhtä tuottamaamme selluton-nia kohden syntyi 40 kuutiometriä jätevesipääs-

töjä. Tällä hetkellä vastaava luku on 25 kuutio-metriä. Olemme siis edistyneet huomattavasti. Ja jos tarkastellaan COD-päästöjä (kemiallinen hapenkulutus), 2000-luvun alussa ne olivat 19 kiloa sellutonnia kohden, kun nykyään luku on 11 kiloa. Tästäkin saavutuksesta voimme olla aidosti ylpeitä”.

ISMO NOUSIAINENTUOTANTOJOHTAJA

28 ECHO — 2 / 2015

Nousiainen painottaa, ettei ympäristöte-hokkuuden parantaminen kuitenkaan onnistu eristyksissä muista tekijöistä. Ympäristö- ja tuotantotehokkuuden välillä on selkeä yhteys. Se tarkoittaa esimerkiksi, että vähäpäästöisin sellutehdas on käytännössä aina myös tuotan-noltaan vakain.

”Tuotantotehokkuuden parantaminen edel-lyttää tuotannon häiriöiden vähentämistä. Kar-simalla laitevikoja ja prosessihäiriöitä pystymme pitämään prosessin käytettävyyden korkeana ja samalla vähennämme myös päästöjä”.

Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tuotanto- ja ympäristötehokkuu-den maksimointi tällä tavoin vaatii Nousiaisen mukaan prosessien aktiivista kehittämistä ja jatkuvaa huomiota.

”Olemme kehittäneet ennakoivaa kunnos-sapitoamme sekä käynnissäpitäjien osuutta ennakoivassa käytettävyyden ylläpidossa. Mikäli he kokevat, että jokin toimenpide tehostaisi korkeaa käytettävyyttä tai uhkaa käytettävyyt-tämme, he voivat kirjata tämän tiedon järjestel-määmme. Näiden tietojen avulla pystymme te-kemään tarvittavat korjaukset ennen tuotannon notkahdusta”.

Mainitut panostukset ja vuosittaiset inves-toinnit käyntivarmuuden edelleen parantami-seksi ovat tuottaneet tulosta. Pelkästään kolmen edellisvuoden aikana jo ennestäänkin vaikutta-va 95 prosentin käytettävyys on noussut yli 97 prosenttiin.

KOHTI NOLLATASOA

Metsä Fibre on kunnostautunut erityisesti myös hiilidioksidipäästöjen leikkaamisessa. Joutsenon tehtaalla käyttöön otetusta kaasutuslaitoksesta saadaan tehtaan meesauuniin biokaasua korvaa-vaksi energianlähteeksi maakaasulle.

”Voimme nyt käyttää polttoaineena oman puuraaka-aineemme kuorta ja korvata sillä ulko-puolisia polttoainehankintoja. Paitsi että tämä tehostaa työskentelyämme, se myös tarkoittaa, ettei tehtaan normaaliajossa synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä”.

Kaasutuslaitoksen myötä Joutsenon tehtaasta tuli vuonna 2012 ensimmäinen hiilidioksidi-neutraali tehdas Suomessa. Nyt kun teknologia on todettu toimivaksi, Joutsenosta saadut opit otetaan käyttöön myös Metsä Fibren uudella Äänekosken biotuotetehtaalla. Hiilineutraa-liudesta onkin tullut strateginen kulmakivi, ja matka on tältä osin vasta alussa.

ASIAKAS ENSIN

Metsä Fibren ympäristötehokkuuden jatkuva parantaminen on jo sinällään vakuuttavaa, mutta Nousiainen muistuttaa, että panostusten perimmäisenä kohteena on kuitenkin asiakas. Hänen mukaansa Metsä Fibren asiakaskunnan tuotteisiin kohdistuvat ympäristösäännökset ja -vaatimukset tiukkenevat tulevaisuudessa entisestään.

”Olemme kaikki tietoisia hiilidioksidi-päästöjen rajoittamisen tarpeesta arvoketjussa, mutta voimme olettaa viranomaisten asettavan tiukkoja rajoituksia myös vedenkäytölle”.

Onneksi yrityksen alusta alkaen omaksuma tulevaisuuteen suuntautunut toimintatapa jatkuu edelleen.

”Kun työskentelemme ympäristötehokkuu-temme parantamiseksi, teemme pohjimmiltaan mahdolliseksi, että asiakkaamme täyttävät omat sääntelyvaatimuksensa tulevaisuudessa. Ottamalla käyttöön meidän sellumme, heillä on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa ilman merkittäviä investointipanostuksia tai prosessi-muutoksia. Ylitämme vaatimukset siinä mielessä selvästi”.

PÄÄTTYMÄTÖN TIE

Kun aiemmin tehtyjen päätösten ja käytössä olevien toimintatapojen vaikutukset nyky-tilanteeseen on käsitelty, jää jäljelle kysymys tulevaisuuden näkymistä. Tältä osin Nousiainen viittaa jälleen tarpeeseen olla askeleen edellä.

”Säännökset asettavat tietyt luparajat esimerkiksi jätevesiin liittyen, mutta me emme määrittele tavoitteitamme niiden mukaan. Itse asettamamme sisäiset päästörajat ovat selvästi

FIBRE TECH

VOIMME NYT KÄYTTÄÄ OMAA PUUN- KUORTA POLTTO- AINEENA.

viranomaisvaatimuksia tiukemmat. Tämä on todel-linen jatkuvan parantamisen taustalla vaikuttava motiivi. Parantamalla jatkuvasti suorituskykyämme voimme olla asiakkaillemme vakaa toimittaja vuosik-si eteenpäin”.

Viimeisin parannushanke kohdistuu jälleen uu-teen alueeseen, hajukaasuihin. Metsä Fibren Rauman tehtaalla otetaan käyttöön uutta hajukaasukattilaa, joka varmistaa kaasujen käsittelyn kaikissa olosuhteis-sa, ja ehkäisee epämiellyttävien hajuhaittojen synnyn tehtaan läheisyydessä. Myös Joutsenossa jo käytössä olevasta uudesta hakesiilon hajukaasujen käsittelyjär-jestelmästä saadut tulokset ovat olleet lupaavia.

Kestävyys on aihepiirinä vakiinnuttanut selvästi paikkansa, ja Nousiainen uskoo hiilidioksidipääs-töjen säilyvän agendalla keskeisenä aiheena vielä vuosikausia.

Jätevedet, päästöt ilmakehään ja energiatehok-kuus ovat ympäristötehokkuuden avainsanoja, ja säilynevät sellaisina pitkään. On joka tapauksessa selvää, että Metsä Fibrellä kaikkien osa-alueiden jatkuva parantaminen on tavoitteena myös jatkossa. Se on päättymätön tie.

KEHITYSTÄ KAUTTA LINJAN

30 ECHO — 2 / 2015

FIBRE TECH

JÄTEVESIPÄÄSTÖJÄ 2007–2015

38,3% VÄHEMMÄN

COD-PÄÄSTÖJÄ 2000–2015

42,1% VÄHEMMÄN

FOSSIILISIA HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖJÄ 2010–2014

20,8% VÄHEMMÄN

30 ECHO — 2 / 2015

Täällä Pohjolassa metsää kutsutaan vihreäksi kullaksi. Olen monestakin syystä täysin samaa mieltä tämän metaforan kanssa. Meille metsät ovat paljon enemmän kuin vain huomat-tava luonnonvara. Metsät tarjoavat paitsi mahdollisuuden vapaa-ajan vir-kistäytymiseen luonnossa, myös kier-rätettävää raaka-ainetta arjen hyödyk-keisiin. Metsämme kasvavat nykyään nopeammin kuin koskaan. Suomessa hyödynnetään ainoastaan 60 prosent-tia vuotuisesta kasvusta. Kesäkau-della, kun pohjoinen pallonpuolisko nauttii ympärivuorokautisesta aurin-gonvalosta, puut kasvavat täällä jopa tehokkaammin kuin etelässä.

Ekosysteemitoimintojen merkitys ympäristölle ja lopulta koko globaalille ilmastollemme korostuu, kun tarkastel-laan suuria kysymyksiä, kuten metsä-katoa ja sen vaikutusta muun muassa alueen hydrologiseen kiertoon.

Sertifiointi kattaa nykyään noin 90 prosenttia Suomen metsistä. Vaikka tämä tuntuu meistä itsestäänsel-vyydeltä, kannattaa muistaa, että sertifioitujen metsien osuus Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikas-sa on saavuttanut vasta 2,2 prosentin osuuden metsäpinta-alasta. Maa-

TERVEISET VIHREÄN KULLAN MAASTA

COLUMN JUSSI RIPATTIYmpäristöjohtajaMETSÄ GROUPjussi.ripatti@metsagroup.com

ilmanlaajuisesti sertifiointi kattaa noin kymmenen prosenttia metsistä. Voidaankin sanoa, että sertifiointi on ratkaisevassa roolissa varmistamas-sa, että tätä vastuullisesti tuotettua ja arvokasta raaka-ainetta on saatavilla myös tulevaisuudessa.

Metsä on monikäyttöinen luonnon-vara ja sitä tulee hyödyntää vastuulli-sesti. Esimerkkejä tästä löytyy lukujen takaa sekä historiasta: kuten joka viides tavallinen suomalainen perhe, olen myös itse metsänomistaja. Alun perin vuodelta 1886 peräisin oleva metsälakimme on maailman vanhin. Sen keskeinen sanoma on, että ”metsä tulee aina uudistaa, kun käytät sen tuottamaa puuta”. Tämä viesti on ohjannut meitä kohti vastuullisia metsänhoitomenetelmiä.

Ainutlaatuinen jokamiehenoi-keuden käsite on myös kertomisen arvoinen. Sen mukaan jokaisella on laillinen oikeus nauttia metsistä vapaa-ajallaan, ulkoillen ja retkeillen sekä marjoja ja sieniä poimien. Tähän ei vaadita pääsymaksuja – sen kun menee metsään ja nauttii. Useat tutki-mustuloksetkin osoittavat, että metsä on erinomainen ympäristö mielen ja kehon rentouttamiseen.

Vastuullinen metsänhoito tarjoaa myös säännöllisen ja jatkuvan tulon-lähteen metsänomistajille. Raaka-ai-neen käsittelyssä hyödynnetään pa-rasta mahdollista osaamista parhaan lopputuotteen luomiseksi. Metsistä peräisin oleva puu päätyy osaksi mil-joonien ihmisten päivittäistä elämää rakennuksina, pehmopaperina, ruoka-pakkauksina ja huonekaluina, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Näiden lisäksi puupohjaisia ratkaisuja on käytetty monissa kulutushyödyk-keissämme, kuten hammastahnassa ja jogurtissa.

Kun päivittäistavaroita tarkastel-laan lähemmin, nousee esiin kiin-nostava kysymys: onko mahdollista nimetä mitään muuta materiaalia puun ohella, jonka alkuperä olisi seu-rattavissa yhtä perusteellisesti? Kaikki Metsä Groupin käyttämä puuraaka- aine on jäljitettävissä sen alkulähteille metsään. Olemme edelläkävijöitä puun alkuperän seurannassa.

Kun seuraavan kerran olet tekemi-sissä sertifioidun puun kanssa, voit suhtautua siihen viestinä: ”Tämä puu tulee metsästä, jossa on tilaa erilaisille arvoille ja toiminnoille. Tämä metsä jatkaa edelleen kasvuaan”.

32 ECHO — 2 / 2015

SEEDLINGS

METSÄ FIBRE EFQM EXCELLENCE AWARD -FINALISTINA

Vuoden 2014 asiakastyytyväisyys-tutkimuksen palautteen perusteella Metsä Fibrellä on panostettu etenkin tasalaatuisuuden kehittämiseen ja poikkeavien erien hallintaan ottamalla kaikilla tehtailla käyttöön priimalaa-dun johtamismalli sekä FOX-indeksi. Myös Aasian logistiikkaa on tehostettu merkittävästi.

Kehitystyö on myös tuottanut tulos-ta, sillä Metsä Fibre koetaan entistä vahvemmin luotettavaksi ja hyväksi yhteistyökumppaniksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on reklamaatioiden mää-rän putoaminen vuoden 2013 tasosta 55 prosentilla.

Vuoden 2015 kyselyn vastausten perusteella sähköisten palveluiden, kuten FibreOnlinen, kuljetusten jäljitettävyyden ja kuljetusdokument-tien saatavuuden kehittämiseen investoidaan edelleen. Muita tärkei-tä painopistealueita ovat jatkossa asiakasosaamisen lisääminen läpi toimitusketjun sekä kommunikoinnin sujuvoittaminen ja tehostaminen asia-kasrajapinnassa.

”Tutkan kautta saatu asiakaspalaute on meille tärkeää ja se tukee toimin-tamme jatkuvaa kehittämistä. Esimerkiksi tuotanto on tunnistanut nyt saadun palautteen pohjalta painopistealueet, joista on määritelty konkreettisia toimenpiteitä tehtaiden

vuosisuunnitelmiin”, sanoo tutkimuksen toteutuksesta tänä vuonna vastannut Metsä Fibren Joutsenon tehtaan-johtaja Jaakko Anttila.

JATKUVAA KEHITYSTYÖTÄ ASIAKKAITA KUUNNELLENAsiakkaiden tyytyväisyys Metsä Fibren toimintaan nousi tuoreiden tulosten mukaan kaikkien aikojen parhaalle tasolle.

Metsä Fibre voitti Suomen laatu-palkintokilpailun vuonna 2012, ja halusi nyt mitata tasonsa myös eurooppalaisten kilpakumppanei-den joukossa. Yritys onnistui heti ensikertalaisena pääsemään 15 parhaan joukkoon kilpailussa, johon osallistui mm. Boschin, BMW:n ja Coca-Colan tuotantoyksiköitä. Kil-pailun seitsenhenkinen, kansainvä-linen arviointitiimi kävi toukokuussa haastattelemassa Metsä Fibren henkilöstöä tehtailla ja pääkontto-rissa.

”Olemme kokeneet, että osallistu-minen kilpailuun tuo lisämotivaa-tiota ja vauhtia kehitystyöhön. On ollut myös hienoa huomata, kuinka meidän väki on innostunut kilpailus-ta ja kyselee jo palautteen perään”, sanoo Metsä Fibrellä laatujohtami-

Metsä Fibre osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopan laajuiseen EFQM Excellence Award -laatukilpailuun. Palkintojenjako-tilaisuus oli 22. lokakuuta Brysselissä, jossa Metsä Fibre palkittiin finalistina suurten, yksityisten yritysten sarjassa.

sesta vastaava tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme.

”Pyysimme osaa arvioitsijoista uudelle vierailulle syksyllä, jotta voimme käydä yhdessä palautteen läpi. Työstämme sen jälkeen tuloksia myös itse ja päätämme uusista kehi-tystoimenpiteistä”, Lumme kertoo.

European Foundation for Quality Management -organisaation ke-hittämä EFQM-malli on tarkoitettu yrityksen toiminnan kokonaisval-taiseen arviointiin ja kehittämiseen. Sen avulla voidaan tunnistaa orga-nisaation vahvuudet ja kehityskoh-teet sekä mitata kehittymistä kohti erinomaisuutta. Metsä Fibre on hyödyntänyt EFQM-kriteereitä laatutyönsä pohjana jo vuosituhan-nen alusta lähtien.

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN

TAPAHTUMASSA KÄYTIIN MONIPUOLISTA KESKUSTELUA BIOTALOUDEN TULEVAISUUDESTA.

TEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: JUSSI SÄRKILAHTI

NÄKÖKULMIA BIOTALOUTEENMetsä Group toi saman pöydän ääreen eri tahojen asiantuntijat ja viranomaiset edistämään biotaloutta avoimella keskustelulla.

Biotalouden edistäminen vaatii laajempaa ajattelutavan muutosta, rajat ylittävää yhteistyötä. Tähän tulokseen päädyttiin Metsä Groupin syyskuun lopulla järjestämässä biotalouden round table -keskustelutilaisuudessa. Tapahtumassa kuultiin alustukset Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäiseltä, Finnveran rahoitusjohtaja Jussi Haarasillalta, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederiltä sekä tulevaisuudentutkija Mika Aaltoselta. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan noin 20 eri sidosryhmien edustajaa.

Tilaisuuden avanneet Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sekä Metsä Groupin kestävän kehityksen ja edun-valvonnan johtaja Riikka Joukio muistuttivat metsäteolli-suuden merkityksestä keskeisenä biotaloutta edistävänä toimijana. Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan toimiala

tuottaa noin kaksi kolmasosaa kaikesta Suomen uusiutu-vasta energiasta. ”Bioenergian ja perinteisten metsä- teollisuuden tuotteiden lisäksi valmistamme erilaisia moderneja biomateriaaleja ja -kemikaaleja. Metsä Groupin tuotteita käytetään jo yli 80 maassa ympäri maailman”, summaa Hämälä.

”Olemme tärkeä biotalouden toimija jo nyt: toimintam-me perusta on kestävästi hoidetuista metsistä saatavan puun jalostaminen laadukkaiksi tuotteiksi, jotka ovat myös kierrätettäviä. Äänekoskelle rakennettava biotuote-tehdas on merkittävä edistysaskel suomalaiselle bio- taloudelle. Kestävän tulevaisuuden takia nyt on tärkeää käydä avointa vuoropuhelua mahdollisuuksista ja rajoit-teista mm. sääntelyn, kilpailukyvyn, resurssienkäytön ja rahoituksen näkökulmista”, Riikka Joukio sanoi.

34 ECHO — 2 / 2015

FIBRES OF SUCCESS INNOVATIIVISIA TUOTTEITA SELLUKUIDUSTABRANCHING

OUTTEKSTI: TIMO NYKÄNEN, KUVAT: SHUTTERSTOCK, LÄHDE: AQVACOMP / JARI HAAPANEN

34 ECHO — 2 / 2015

10 MT/A 30% KEVYEMPI

>25%

Modernin henkilöauton rakenteissa on keskimäärin lähes 180 kg polypropeenipohjaisia muoveja. Autoteollisuudessa pelkästään mineraalitäytteisten polypropeenien vuotuiset markkinat ovat suuruudeltaan noin 10 miljoonaa tonnia. Tämä tarjoaa merkittävän potentiaalin sellukuitukomposiitille korvaavana materiaalina.

Jo nyt käytössä olevien, esimerkiksi hampusta tai pellavasta valmistettujen peltokuitukomposiittien korvaaminen Wet Web Forming -komposiitilla keventää tuotteen painoa noin 30 prosenttia.

Elastopoli Oy:n vuonna 2014 patentoimalla Wet Web Forming -teknologialla valmistettu Aqva-comp-biokomposiitti tarjoaa noin 25 prosenttia paremman paino/ominaisuussuhteen verrat-tuna lasi- ja mineraalitäytteisiin komposiitteihin.

AITO KOSKETUSBiopohjaisena materiaalina Aqvacomp-biokom-posiitin etuna on sen miellyttävä tuntuma käteen. Ensimmäisiä uudesta materiaalista valmistettuja tuotteita ovat erilaiset musiikkisoitinten komponentit, joissa tuntuman ohella niiden akustiset omi-naisuudet erottuvat edukseen muoviin verrattuna. Muita potentiaalisia markki-noita ovat esimerkiksi autoteollisuus, kulutuselektroniikka ja pakkaukset.

Aqvacomp Oy on suomalainen, Sastamalassa vuonna 2014 toi-mintansa aloittanut muovikomposiitti-materiaaleja valmistava yritys. Sen hyödyntämän teknologian taustalla on muovi- ja kumiteollisuuden kehitysyhtiö Elastopoli Oy, joka on yksi Metsä Fibren uuden biotuoteteh-taan T&K-vaiheen kumppaneista. Aqvacompin tavoitteena on käynnistää sellu-kuitukomposiitin tuotanto teollisessa mittakaavassa vuonna 2017.

www.aqvacomp.fi

www.elastopoli.fi

Aqvacomp-biokomposiitti on uuden-lainen, kestävä ja energiatehokas yh-distelmämateriaali, joka hyödyntää metsästä saatavaa sellukuitua muo-vin lujittamiseen. Tuotteen ainutlaa-tuisuus perustuu siihen, että kuitu voidaan sekoittaa muoviin märkänä suoraan sellunkäsittelyprosessista, jolloin kuidun lujittavat ominaisuudet pystytään hyödyntämään parhaiten. Optimaalisesti uuden biokomposiitin tuotantolinja sijoittuisikin selluteh-taan välittömään läheisyyteen, jol-loin materiaalin tuotantokapasiteetti voisi arviolta olla noin 8–10 tonnia tunnissa.

INFO

SELLUN JA MUOVIN LUJA LIITTO

Tulevaisuuden sellukauppaa jo tänään