eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 1/15 · 2016. 12. 17. · uslaitteita ja pienen kerrostalon...
TRANSCRIPT
tieto1/15EläkEsäätiöyhdistyksEn jäsEnlEhti
ESY
sandvik tuntee maailman kaivokset
Työeläkekuntoutus tuo tulosta
Sijoituspäivästä jäi paljon pohdittavaa
4
Sisällys 14
17
16
12
3 Pääkirjoitus: Isänmaan asialla
4 Sandvik satsaa työturvallisuuteen
– Eläkesäätiö tukee yrityksen menestystä
8 Työeläkekuntoutus tuo tulosta – Tyytyväisenä töissä taas
12 Anssi Rantala, Aktia: Kasvupolut erkanevat – Sijoituspäivästä jäi pohdittavaa
14 Piia Laaksonen, Innova Oy: Vakavaraisuussääntely uudistuu – Vaikutukset vaihtelevat laitoksittain
16 Tom Liljeström, LähiTapiola Varainhoito: Yhteinen tausta yhdistää
17 Kentän ääni: Vesa Pohjalainen – Puhetta piisaa eläkkeelläkin
18 Lakimiehen palsta
19 MTK:n eläkesäätiössä vaihtui asiamies
8
EläkEsäätiö- yhdistyksEn
jäsEnlEhti
1/2015 13.1.2015
julkaisijaEläkesäätiöyhdistys - ESY ry
Kalevankatu 1300100 Helsinki
Puh. 09 687 7440www.elakesaatioyhdistys.fi
PäätoimittajaTimo Toropainen
toimitus Tmi AgrostemmaMarkku Pulkkinen
Puh. 040 966 [email protected]
taittoTaittotoimisto Åsa Å[email protected]
Paino Kirjapaino Uusimaa
Porvoo
Painosmäärä 600
ISSN-L 0785-5931ISSN 0785-5931 (Painettu)
ISSN 2242-3664 (Verkkolehti)
osoittEEn-muutoksEt
Seuraava ESY tieto ilmestyyelokuussa 2015.
441 763 Painotuote
Isänmaan asiallaESYtieto
PEFC/02-31-175
Urho Kekkonen opasti 1970-luvulla hallituksesta taas kerran ulos jätettyjä kokoo-
muslaisia letkauttamalla, että ”isänmaata voi palvella myös oppositiosta”.
Ei tarvitse olla kaksinenkaan ennustaja pystyäkseen sanomaan täysin var-
masti, että isänmaallisuudesta ja isänmaan palvelemisesta käydään kipakkaa väittelyä
keväämmällä, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Siinä taistossa myös me työeläketoimijat
joudumme tikun nokkaan.
Pohjustukseksi on toki todettava, että isänmaallisuus on moniulotteinen kysymys. Jo-
kunen vuosi sitten hoksasin tiedotusvälineistä, että yksi talousrikoksista vankilaan tuo-
mittu heppu jakoi suomalaiset kahteen porukkaan: hänen kaverinsa olivat ”isänmaal-
lisia” ja muut sitten jotain muuta. Mahtoi tuntua hepun kavereista hyvältä, kun tulivat
listatuiksi isänmaallisiksi…
Hepusta huolimatta julistan juhlallisesti, että Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenet tekevät
isänmaallista työtä. Perustelen julistusta viidellä faktalla.
Omalta osaltaan säätiömme ja kassamme huolehtivat aparaatista,
joka tuottaa kunnolliset työeläkkeet.
Sijoitustoiminnallaan säätiömme ja kassamme hakevat suomalaisten
työeläkkeiden varmistamiseksi tuottoja – ja hyvin on onnistuttukin.
Suomi on jäsentemme sijoitustoiminnassa tuttu ja luonnollinen
toiminta-alue, missä ei tarvitse tärvätä rahaa esimerkiksi kohtuut-
tomiin agenttikuluihin. Luvut vuoden 2014 kolmannelta neljän-
nekseltä kertovat, että säätiöiden ja kassojen sijoituskannasta 37,8
prosenttia oli satsattu Suomeen. Eläkevakuutusyhtiöiden vastaa-
va luku oli 30,7. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että jul-
kisalojen eläkevakuuttajat sijoittivat kannastaan Suomeen vain
18,3 prosenttia.
Hyvin hoidettu säätiö tai kassa tuottaa työnantajayrityksel-
leen vuosittaiset miljoonasäästöt, mikä helpottaa elämää eten-
kin vaikeina aikoina. Lue todistus asiasta tämän lehden sivulta 6,
jossa kerrotaan Sandvik Eläkesäätiöstä.
Ja vielä ehkä vähemmän puituna perusteluna on sanottava sekin,
että jos kansainvälisessä suuryrityksessä joudutaan pohtimaan, mistä
maasta vähennetään tuotantoa, voivat Suomen työpaikat säästyä leik-
kurilta senkin johdosta, että firmalla on täällä Suomessa oma, hyvä elä-
kesäätiö.
Kekkosen ohje onkin aika vääntää uuteen muotoon: eläkesäätiöissä ja
-kassoissa isänmaata voi palvella erityisen hyvin.
Timo Toropainen
4 ESY-tieto 1/2015
m yllypurossa, Tampereen
länsikolkassa, kiemurte-
lee neljä kilometriä kai-
vostunneleita. Kallioisella alueel-
la sijaitsevat Sandvik Mining and
Construction Oy:n tuotantolaitok-
set ja koekaivos.
Vaikka kaivoksista puhutaan Suo-
messa kielteiseen sävyyn, menee
ruotsalaisomisteisella Sandvikilla
hyvin. Sandvik työllistää Suomessa
1 700 henkilöä, joista noin 900 Tam-
pereella. Yritys on suurin yhteisöve-
ron maksaja Pirkanmaalla.
Lähes kaikki viedään”Valmistamistamme koneista ja lait-
teista yli 95 prosenttia menee vien-
tiin. Meillä on valmistusta, myyn-
tiä, huoltoa tai muuta toimintaa 130
maassa. Tärkeimmät vientialueemme
kaivospuolella ovat Afrikka, Australia,
Kanada ja Etelä-Amerikka”, viestin-
täjohtaja Tiina Heiniö kertoo.
Heiniön sanojen vakuudeksi teh-
daskierroksella tuleekin vastaan en-
simmäisenä Ghanaan myyty kallion-
porauskone.
Ruotsalaiset hallitsevat kaivosko-
nemarkkinoita, sillä Sandvikin merkit-
tävin kilpailija on ruotsalainen Atlas
Copco. Kummallakin yrityksellä on
noin kolmannes maailmanmarkki-
noista. Viimeinen kolmannes jakau-
tuu pienempien toimijoiden kesken.
Sandvik-konserni osti suoma-
laisomistuksessa olleen Tamrockin
vuonna 1996. Kaikki tuotantolaitokset
ovat säilyneet Suomessa ja tuotantoa
on siirretty Suomeen muun muassa
Kanadan tehtailta. Oma koekaivos on
Tampereen tuotantolaitoksille vahva
kilpailuetu. Asiakkaat pääsevät katso-
maan ja koekäyttämäänkin koneita
aidossa tuotantoympäristössä.
Maan alla ja päälläTampereella valmistetaan kaivos-
ja urakointikoneita ja -laitteita sekä
maan alle että päälle. Porauslait-
teiden hinnat ovat koosta riippuen
300 000–6 000 000 euroa. Tampereel-
la suunnitellaan myös teknologiajär-
jestelmiä ja kaivosautomaatiota ura-
kointi- ja kaivoslaitteisiin.
Kahdella Sandvikin tunnelinteko-
koneella louhitaan parhaillaan muun
muassa Tampereen rantatunnelia.
Koneet saivat Anna-Kaisa- ja Irene-
nimensä Tampereen pormestarin ja
kaupunginvaltuuston puheenjohta-
jan mukaan.
Turussa Sandvik valmistaa lasta-
uslaitteita ja pienen kerrostalon ko-
koisia dumppereita eli maansiirto-
ajoneuvoja. Lahdessa valmistetaan
kaivinkoneissa käytettäviä hydrau-
livasaroita ja muita kiven rikkomi-
seen käytettäviä laitteita. Hollolassa
on isojen kaivosjärjestelmien projek-
tiyksikkö ja Vantaalla myyntikonttori.
Turvallisuus ykkösasiaVierailija huomaa heti Sandvikin alu-
eelle tullessaan, että turvallisuus on
yrityksessä ykkösjuttu. Ulkona kul-
jetaan huomioväreissä ja tehtaalle
mentäessä vieras ohjataan ensim-
mäiseksi vierailijoiden turvahuonee-
seen. Siellä näytetään turvallisuusvi-
deo liikkumisesta tehtaan alueella
Teksti MArKKU PULKKINEN
Kuvat MArKKU PULKKINEN ja SANdVIK
Sandvik satsaa työturvallisuuteenKallion sisällä kumahtelee.
Tamperekin on
kaivospaikkakunta.
Viestintäjohtaja Tiina Heiniö ja
työsuojeluvaravaltuutettu Timo Lager
ovat pitkän linjan sandvikilaisia.
Kumpikin pitää yrityksen vahvaa
panostusta työturvallisuuteen
työhyvinvoinnin tukipilarina.
ESY-tieto 1/2015 5
ja puetaan vierailijat turvakenkiin,
turvaliiveihin ja suojalaseihin. Sama
varustus on pakollinen myös kaikille
työntekijöille.
”Tavoitteemme työturvallisuuden
osalta ovat korkealla. Vuoden 2015
tavoitetasona on alle yksi tapaturma
miljoonaa työtuntia kohden”, Hei-
niö sanoo.
Tavoite on kova, sillä teollisuus-
työssä sattuu keskimäärin yli 40 ta-
paturmaa miljoonaa työtuntia koh-
den. Työsuojeluvaravaltuutettu Timo
Lager on tyytyväinen, kun työnanta-
ja panostaa työturvallisuusasioihin.
”Se, että saa tulla turvallisin mielin
töihin, on todellista työhyvinvointia.
Valoisassa ja lämpimässä ympäristös-
sä on ilo työskennellä”, Lager tiivistää.
Itse kaivostyö on maailman vaa-
rallisimpia ammatteja. Kovan kiven
kaivoksissa riskit ovat pienemmät,
mutta pehmeää kiveä, kuten kivi-
hiiltä, louhittaessa vaaranpaikkoja
riittää. Sandvik parantaa kaivostyön
turvallisuutta kehittämällä esimerkik-
si miehittämättömiä kaivoskoneita.
Niitä voidaan ohjata valvomosta sa-
tojenkin kilometrien päästä.
Tyhyyn panostetaanTyöturvallisuuden lisäksi Sandvik sat-
saa muutenkin työntekijöidensä hy-
vinvointiin. Esimerkiksi marraskuus-
sa koko Tampereen tehdas seisahtui
päiväksi, kun henkilöstölle järjestet-
tiin EHS (Environment, Health and
Safety) -päivä. Tapahtumassa keski-
tyttiin työhyvinvointiin alkaen unen,
liikunnan ja oikean ravinnon merki-
tyksestä. Päivään sisältyi myös työ-
turvallisuustietoiskuja.
Yrityksellä on lisäksi kattava työ-
terveyshuolto. Työhyvinvoinnista
kertovat vähäiset sairauspoissaolot.
Vuonna 2013 poissaoloja oli alle viisi
prosenttia työajasta, kun teollisuuden
keskiarvo on 6,2.
”Toimivan työterveyshuollon lisäk-
si työntekijöillä on turvanaan saira-
uskassa, josta saa rahallista tukea
muun muassa reseptilääkkeisiin, fy-
sikaaliseen hoitoon ja hierontaan”,
Lager kertoo.
Henkilöstölle on tarjolla myös lii-
kuntaseteleitä, harrastekerhoja sekä
tupakoinnin lopettamiseen ja painon-
hallintaan liittyviä valmennusryhmiä.
Sandvik on tiivistämässä yhteis-
työtä eläkesäätiönsä kanssa työhy-
vinvoinnin kehittämiseksi. Työelä-
kekuntoutuksia on viime vuosina
toteutettu useampia.
Suomen Sandvikin henkilöstön
keskimääräinen työeläkkeellesiir-
tymisikä on miehillä 61,8 vuotta ja
naisilla 62,4 vuotta, mitkä ylittävät
Suomen keskiarvon noin vuodella.
”Oma, hyvin hoidettu eläkesäätiö
tuo osaltaan turvallisuuden tunnet-
ta. Palvelu on lähellä, kun sitä joskus
tarvitsee. Toivottavasti minäkin jään
joskus tästä firmasta eläkkeelle”, La-
ger hymyilee.
Sandvik Mining and Construction Oy Perustettu vuonna 1968 tamrock-nimisenä tampella-konserniin
Osa ruotsalaista sandvik-konsernia vuodesta 1996 (listattu tukholman pörssissä)
liikevaihto suomessa 734 milj. e (koko ryhmällä 8 700 milj. e)
1 700 työntekijää suomessa (koko ryhmässä 47 000)
toimipisteet tampereella, turussa, lahdessa, hollolassa ja Vantaalla.
”Oma, hyvin hoidettu
eläkesäätiö tuo osaltaan
turvallisuuden tunnetta.”
Sandvikin
uusi Pantera-
konesarja
on palkittu
muotoilustaan.
Myös kuljettajan
työtila on
suunniteltu
turvalliseksi ja
miellyttäväksi.
Työturvallisuus
kokoonpanohallissa
syntyy siisteydestä
ja järjestyksestä.
6 ESY-tieto 1/2015
Sandvik Eläkesäätiön Teijo Heikkilä
(vas.), Leena Tuominen ja Jukka
Toropainen lupaavat asiakkaille
nopeaa ja ystävällistä palvelua.
Säätiön toimisto sijaitsee Tampellan
tehdaskorttelissa kaupungin
keskustassa.
m uutamien välivaiheiden
kautta säätiöstä tuli vuon-
na 1995 Tampellan Eläke-
säätiö, kolme vuotta myöhemmin
Tamrock Oy:n Eläkesäätiö ja vuon-
na 2013 Sandvik Eläkesäätiö. Säätiön
toimisto sijaitsee edelleen Tampel-
lan teollisuuskorttelissa Tampereen
keskustassa.
Sandvik-konsernissa ymmärretään
hyvin oman eläkesäätiön edut.
”Oma eläkesäätiö on meille ehdot-
tomasti oikea ratkaisu. Selvitytimme
muut vaihtoehdot neljä vuotta sitten
ja oma säätiö vei kirkkaasti voiton.
Sandvikilla on kymmeniä eläkesää-
tiöitä ympäri maailman ja niitä pe-
rustetaan koko ajan lisää, viimek-
si Kiinaan. Suomen eläkesäätiö on
konsernin toiseksi suurin”, Sandvik
Eläkesäätiötukee yrityksen menestystäSandvik Eläkesäätiöllä on syvät juuret Tampereen
teollisuushistoriassa. Pellava- ja rautateollisuuden
työläisten eläkesäätiö perustettiin vuonna 1927.
Eläkesäätiön hallituksen puheenjoh-
taja Teijo Heikkilä kertoo.
Heikkilä vastaa puheenjohtajuuden
lisäksi eläkesäätiön sijoituksista. Iso
osa hänen työajastaan kuluu säätiön
sijoitusasioiden hoitamisessa ja loppu
koko Sandvik-konsernia koskevissa
rahoitusasioissa. Heikkilä on toiminut
eläkesäätiön puheenjohtajana vuo-
desta 2006, hallitukseen hän tuli kaksi
vuotta aikaisemmin. Ennen Tampe-
reelle siirtymistään Heikkilä työsken-
teli Sandvikin Treasuryssa Sveitsissä.
Tuottavaa…”Eläkesäätiön sijoitustoiminta on
tuottanut varsin hyvin. Viimeiseltä
kymmeneltä vuodelta vuosituotto on
ollut 7,5 prosenttia ja viimeiseltä vii-
deltä vuodelta 9,4 prosenttia. Vastaa-
vat luvut työeläkeyhtiöillä olivat 5,5
ja 7,3 prosenttia. Eläkevarallisuutta
on tällä hetkellä noin 330 miljoonaa
euroa”, säätiön toimitusjohtaja Juk-
ka Toropainen kertoo.
”Vakavaraisuutemme on vahva,
sillä vakavaraisuusaste on 46,4 pro-
senttia ja vakavaraisuusasema 3,1.”
Toropainen on ollut Sandvik Elä-
kesäätiön palveluksessa neljä vuotta.
Aikaisemmin hän työskenteli Finans-
sivalvonnassa ja Vakuutusvalvonta-
virastossa.
”Yksittäistä viisasten kiveä onnis-
tuneeseen sijoitustoimintaamme ei
ole. Sijoitamme pitkäjänteisesti, mo-
nipuolisesti ja huolellisesti. Yksittäi-
siä isoja riskejä emme ota. Säätiön si-
joituksista osa on varainhoitajilla ja
osa hoidetaan itse. Käytämme sekä
aktiivisia että passiivisia rahastosi-
joituksia”, Heikkilä valottaa.
Kysyttäessä – ja pienen pohdinnan
jälkeen – Heikkilä on valmis anta-
maan tunnustuksen yhdelle varain-
hoitajalle.
”Seligsonin passiivisiin indeksi-
rahastoihin olemme olleet erityisen
tyytyväisiä. Niiden tuotto on ollut pit-
källä tähtäimellä paras.”
Tällä hetkellä Sandvik Eläkesää-
tiön sijoituksista 41 prosenttia on
korkoinstrumenteissa, 31 prosenttia
osakkeissa, 22 prosenttia kiinteistöis-
sä ja 5 prosenttia pääomarahastois-
ESY-tieto 1/2015 7
Jukka Toropainen toimitusjohtaja,
sandvik Eläkesäätiö, 2010–
ktM
52 v.
työskennellyt aikaisemmin mm. Finanssivalvonnassa, Vakuutusvalvontavirastossa ja pörssimeklarina
Asuu tampereella, mutta kannattaa kalpaa
Perheeseen kuuluu avovaimo, ei lapsia
käy kuntosalilla, lenkkeilee ja hiihtää perinteisellä tyylillä
Esy:n tiedotus- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja
”Esy:ssä on parasta laadukas koulutus ja tapahtumien hyvä fiilis”
tyEl-vakuutettuja 1 734
Eläkkeensaajia 2 246
tyEl-palkkasumma 100,7 milj. e (2013)
Vakuutusmaksutulo 19,1 milj. e (2013)
tyEl-maksun suuruus 19,0 % (2014)
Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 30,9 milj. e (2013)
sijoitustoiminnan nettotuotto 25,1 milj. e, 8,6 % (2013)
Eläkevarat 330 milj. e (30.11.2014)
sa. Markkinoita seurataan aktiivises-
ti ja allokaatiota muutetaan tarpeen
mukaan.
…edullista…”Onnistuneen sijoitustoiminnan ja
vahvan vakavaraisuutemme ansiosta
yrityksen kannatusmaksu säätiölle
on pystytty viime vuosina pitämään
noin neljä prosenttia keskimääräis-
tä työeläkemaksua alempana. Se on
tiennyt Sandvikille noin 20 miljoo-
nan euron säästöjä TyEL-maksuissa
viimeisen viiden vuoden aikana”, To-
ropainen laskee.
Molemmat säätiön sijoituksista
vastuussa olevat herrat haluavat säi-
lyttää selkeän rajan Sandvikin ja sää-
tiön välillä. Suuria sijoituksia ”omaan
yhtiöön” vältetään.
”Jos kävisikin niin, että yrityksellä
alkaisi mennä huonosti, suuret sijoi-
tukset omaan yhtiöön heikentäisi-
vät samalla säätiön vakavaraisuutta.
Sandvikin tehdas- ja muista kiinteis-
töistä Suomessa omistamme luon-
nollisesti ison osan”, Heikkilä sanoo.
Tampellan tehdaskorttelissa on täl-
lä hetkellä paljon tyhjää ja remonttia
odottavaa tilaa. Se onkin yksi kiin-
teistöomistus, jonka jalostamiseen
eläkesäätiö tulevina vuosina aikoo
keskittyä.
…ja ystävällistäSuoraan säätiön palkkalistoilla on
toimitusjohtajan lisäksi kirjanpitäjä
Leena Tuominen. Porasto Oy:n eläke-
asiain esittelijä Maaret Jokinen työs-
kentelee säätiön toimistolla kolme
päivää viikossa.
Eläkesäätiö ostaa Porastolta asian-
tuntijalääkärin ja aktuaarin palvelut
sekä eläkelaskennan ja eläkkeiden
maksatuksen. Tiivistä yhteistyötä teh-
dään luonnollisesti myös Sandvikin
henkilöstöosaston kanssa.
Sandvik Eläkesäätiössä on 1 734
työssä olevaa asiakasta ja 2 246 eläk-
keensaajaa. Säätiö maksaa edelleen
myös A-osastoon kuuluneiden eläk-
keitä. A-osaston eläkevastuu on nyt
vajaa viisi miljoonaa euroa ja se pie-
nenee noin puolella miljoonalla eu-
rolla vuodessa.
Vanhuuseläkehakemuksia ratkais-
taan vuosittain nelisenkymmentä
ja työkyvyttömyyseläkehakemuksia
vajaa kymmenen. Suurin syy työky-
vyttömyyseläkkeen hakemiseen ovat
tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
”Yhtiön työntekijät Tampereella
arvostavat sitä, että he voivat tulla
henkilökohtaisesti toimistollemme
keskustelemaan eläkeasioista. Pal-
velu on lähellä”, Toropainen kuvaa.
Sandvik Eläkesäätiön hallituk-
seen kuuluu viisi jäsentä, joista kol-
me edustaa työnantajaa. Heikkilän
lisäksi hallitukseen kuuluvat henki-
löstöjohtaja Liisa Siikakoski, maajoh-
taja Arto Karjalainen, toimihenkilöi-
den edustajana Raine Harju Turusta
ja työntekijöiden edustajana Markus
Haataja Tampereelta.
Sandvik Eläkesäätiö (aik. tamrock Oy:n Eläkesäätiö)
SijOituSten jakauMa
kiinteistöt 22,0 %
osakkeet 31,3 %
korko- sijoitukset
41,4, %
pääoma- rahastot
5,3 %.
8 ESY-tieto 1/2015
Työeläkekuntoutus
TyöELäkE-kunTouTuS tuo tulostaTyöeläkekuntoutuksella on saavutettu hyviä tuloksia
myös kassojen ja säätiöiden asiakaskunnassa.
työeläke- kuntOutukSen edellytykset:
hakija on alle 63-vuotias
hakijalla on työskentelystä saatuja an-siotuloja viimeisen 5 vuoden ajalta vä-hintään 33 930 euroa
hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma‐ tai liikennevakuutuksen pe-rusteella
asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa todennäköisesti uhan tulla työkyvyttömäksi.
Työeläkekuntoutusseminaarin
kouluttajat; Elisa Rauhamaa (vas.),
Otso Ervasti ja Sirpa Moilanen;
tarjoilivat käytännön eväitä
kuntoutustapausten ratkaisuun.
l okakuun seminaaripäivässä
pohdittiin 30 osanottajan voi-
min hyviä käytäntöjä työelä-
kekuntoutuksiin.
Eläkepäällikkö Sirpa Moilanen Ap-
teekkien Eläkekassasta kertoi, että
säätiöt ja kassat kuntouttavat vuosit-
tain 100–150 asiakasta. Vuonna 2013
valmistui yhteensä 63 kuntoutusoh-
jelmaa. 58 prosenttia kuntoutujis-
ta palasi työelämään. 27 prosenttia
tapauksista johti eläkkeen myöntä-
miseen. 15 prosentissa tehtiin vain
kuntoutusselvitys tai kuntoutus kes-
keytyi. Koko työeläkekentässä kun-
toutusten onnistumisprosentti oli 73,
jonkin verran parempi kuin säätiöillä
ja kassoilla.
kustannukset maltillisiaYhden kuntoutusohjelman kustan-
nukseksi muodostui säätiöillä ja kas-
soilla 12 600 euroa, kun koko eläkejär-
jestelmän keskikustannus oli 15 700
euroa. Jos kustannukset lasketaan on-
nistunutta ohjelmaa kohti, tuli onnis-
tunut kuntoutus maksamaan koko
järjestelmässä ja myös säätiöissä ja
kassoissa hieman yli 20 000 euroa.
Työeläkekuntoutukseen sijoitetul-
le rahalle saa hyvän vastineen, sillä
vuonna 2013 työkyvyttömyyseläk-
keelle siirtyneiden laskennallinen
eläkekulu oli 12 500 euroa vuodessa.
Kuntoutuskulu tulee säästöinä takai-
sin alle kahdessa vuodessa.
”Lukujen valossa voi perustellus-
ti kysyä, panostetaanko kassoissa ja
säätiöissä riittävästi työeläkekuntou-
tukseen? Olisiko meidän mahdollista
päästä lähemmäs mui-
den tuloksia? Tarvitsi-
simme enemmän roh-
keutta näiden asioiden
hoitamiseen”, Moila-
nen herätteli yleisöä.
Asiakkaat tyytyväisiäKuntoutusasiakkaat ovat poikkeuk-
setta tyytyväisiä saamaansa palve-
luun.
”Asiakkaalle kannattaa soittaa heti,
kun kuntoutushakemus saapuu. Haki-
jalta voi saada sellaista tärkeää tietoa,
mitä hakemukseen ei ole välttämättä
osattu kirjata. Hyvän lopputuloksen
varmistamiseksi säännöllinen yh-
teydenpito kuntoutujaan ja samalla
motivointi on tärkeää koko prosessin
ajan”, Moilanen rohkaisee.
”Jos asiaa hoidetaan vain paperei-
den välityksellä, on lopputulos epä-
varmempi. Yhteydenpito ja motivointi
vaativat toimihenkilöltä rohkeutta ja
hyviä vuorovaikutustaitoja.”
Asiakkaan lähettä-
mä kuntoutushakemus
on usein puutteellinen
kuntoutussuunnitel-
man osalta. Eläkelaitos
tutkii kuitenkin hakijan
”Säännöllinen yhteydenpito kuntoutujaan
on tärkeää.”
Teksti ja kuvat MArKKU PULKKINEN
ESY-tieto 1/2015 9
Ryhmät saivat miettiä ratkaisuja työkykynsä menettäneiden asiakkaiden
tilanteisiin ennen kuin käytännössä toteutetut ratkaisut kerrottiin. Visaista
kuntoutustapausta pohtivat Kirsti Taittonen (vas.) ja Raija Jaskari ABB
Eläkesäätiöstä, Johanna Heikurainen Valion Eläkekassasta, Tuija Suominen
Yrittäjien Eläkekassa Omasta ja Marita Hyypiä Eläkekassa Versosta.
oikeuden ammatilliseen kuntoutuk-
seen ja antaa siitä myönteisen ennak-
kopäätöksen tai hylkäyspäätöksen.
Ennakkopäätöksen saaneella on
yhdeksän kuukautta aikaa toimittaa
toteuttamiskelpoinen kuntoutussuun-
nitelma. Tarvittaessa eläkelaitos ohjaa
asiakkaan kuntoutussuunnitelman
laatimista ja tarkentamista varten
valitsemalleen palveluntarjoajalle.
Työkokeilusta aloitetaanEläkehallintopäällikkö Elisa Rauha-
maa OP-Eläkekassasta kertoi työelä-
kekuntoutuksen edellytyksistä.
Rauhamaa muistutti, että työelä-
kekuntoutus on aina ammatillista
kuntoutusta. Se voi olla neuvontaa
ja ohjausta, työkokeiluja, työhön val-
mentamista, ammattiin johtavaa kou-
lutusta tai elinkeinotukea elinkeino-
toiminnan aloittamiseen.
”Työpaikkakuntoutus eli työkokeilu
ja työhön valmennus ovat ensisijai-
sia vaihtoehtoja. Yleensä lähdetään
liikkeelle työkokeilulla. Työkokeilussa
kuntoutuja työskentelee muutaman
kuukauden ajan joko osittain muute-
tussa entisessä työtehtävässään tai
kokonaan uudessa työssä”, Rauha-
maa selventää.
”Työnantajan ei tarvitse maksaa
työkokeilun ajalta palkkaa, sillä kun-
toutuja saa työeläkelaitokselta kun-
toutusrahan. Jos työnantaja maksaa
palkan, maksetaan kuntoutusraha
työnantajalle. Työkokeilun voi hypä-
tä ylikin ja siirtyä suoraan johonkin
muuhun kuntoutusmuotoon”, Rau-
hamaa kertoo.
Joskus työterveyshuollot yrittävät
työntää vastuuta työeläkelaitokselle
liian varhain, kun työolosuhteiden
tai -tehtävien muuttamista tai Ke-
lan osasairauspäivärahaa ei ole vie-
lä edes kokeiltu. Työeläkelaitos tulee
mukaan kuvaan vasta, kun työkyvyt-
tömyyden uhka on ilmeinen.
Rauhamaan mielestä laki ja käy-
tännöt työeläkekuntoutuksen myön-
tämisestä ovat selkeät. Kuntoutuksen
edellytysten täyttyminen on helppo
todeta.
Päänvaivaa sen sijaan aiheuttaa
joskus kuntoutuksen tarkoituksen-
mukaisuuden arviointi.
”Jos hakijalla on jo sellainen kou-
lutus tai tutkinto, mikä mahdollis-
taa uuden työn saamisen, ei uudel-
leen koulutusta voida tukea. Tuettava
koulutus ei myöskään yleensä saa
nostaa kuntoutujan koulutustasoa.
Kuntoutusraha ei ole siten tarkoitettu
esimerkiksi kesken jääneen yliopis-
totutkinnon loppuun saattamiseen”,
Rauhamaa muistuttaa.
Työeläkekuntoutusseminaarin koko anti
löytyy seminaarikirjana ESYn www-si-
vujen Jäsensivut-kohdasta.
Ammatillista kuntoutusta ja kuntoutusrahaa saaneet sukupuolen mukaan vuosina 2009–2013 (säätiöt ja kassat)
2009 2010 2011 2012 2013
Naiset 109 56 99 59 80
Miehet 95 100 47 50 49
Yhteensä 204 156 146 109 129
10 ESY-tieto 1/2015
Työeläkekuntoutus
Porasto Oy:n asiantuntijalääkä-
ri Otso Ervasti puhuu vahvas-
ti ammatillisen kuntoutuksen
puolesta. Hänen mielestään asiak-
kaasta pitää ottaa kokonaisvastuu,
sillä asiakas on eksyksissä, jos esi-
merkiksi hänen työkyvyttömyyselä-
kehakemuksensa on hylätty.
Ervasti ottaa esimerkin saamastaan
palautteesta. Työkyvyttömyyseläkeha-
kemuksen hylkäämisen jälkeen asi-
akas ihmetteli, kuka kantaa vastuun
hänen ammatillisesta kuntouttami-
sestaan ja kuka tekee hänelle kuntou-
tussuunnitelman. Yksin
hän ei kokenut olevansa
pätevä valitsemaan uut-
ta ammattia.
”Asiakas on oikeas-
sa. Kaikkea ei voi laittaa
sairaan ihmisen omille
harteille, sillä hän on sai-
rastumisen ja hakemuk-
sen hylkäämisen jälkeen
osittain toimintakyvy-
tön. Asiantuntemuksen
pitää löytyä meiltä. Mei-
dän pitää olla asiakkaaseen yhteydes-
sä ja auttaa häntä kuntoutussuunni-
telman teossa”, Ervasti näkee.
Pidentää työuraaAmmatillisessa kuntoutuksessa suo-
sitaan ensimmäisenä keinona työ-
kokeilua.
”Työkokeilu on aina hyvä, mutta
siinä on sudenkuoppia. Työpaikka-
kuntoutuksella saatetaan viivyttää
todellisen ongelman ratkaisua. Ih-
miselle ei välttämättä löydy muut-
tuneen terveydentilan edellyttämää
ylilääkäri otso Ervasti:
uutta työtehtävää yrityksessä. Myös
työterveyslääkärin pitäisi uskaltaa
ottaa reilusti kantaa siihen, riittääkö
henkilön terveydentila suunniteltuun
työhön”, Ervasti painottaa.
”Eläkelaitoksen asiantuntijalääkä-
rin tehtävä on määrittää, onko haki-
jalla työkyvyttömyyden uhka, arvioida
kuntoutussuunnitelman tarkoituksen-
mukaisuus ja saada kuntoutusajatus
vireille mahdollisimman varhain.”
”Työeläkekuntoutuksen ratkaisu-
käytäntö on varsin vakiintunut. Esitän
hakemuksen hylkäämistä, jos näyttää
siltä, että ammatinvaih-
don syy on muu kuin sai-
raus. Henkilöllä pitää olla
oikea sairaus, vamma tai
vika, joka vaikeuttaa ny-
kyisen työn tekemistä ja
mistä seuraa työkyvyttö-
myyden uhka lähivuo-
sina”, Ervasti painottaa.
Kuntoutuksen tarkoi-
tuksenmukaisuuden ar-
viointiin vaikuttavat sai-
rauden tai vamman laatu
sekä hakijan ikä, ammatti ja koulutus.
Hakijan pitää olla myös vakiintunut
työelämään. Avainkysymys on myös
se, lykkääkö suunniteltu kuntoutus
eläkkeelle jäämistä.
Psyykkisistä vaivoista kärsivät ih-
miset ovat Ervastin mukaan haastavia.
”Jos diagnoosina on toistuva ma-
sennus, voi kuntoutus olla hyvinkin
kannattavaa, sillä henkilö saattaa ma-
sennusjaksojen välillä pärjätä työs-
sään vuosikausia. Lievä tai keskivaikea
masennus sen sijaan ei kuntoutuksel-
la eikä työpaikkaa vaihtamalla välttä-
mättä parane”, Ervasti sanoo.
Palveluntuottajissa erojaTyöeläkelaitos voi laadituttaa työ-
kyvyttömyyden uhan alla olevalle
henkilölle kuntoutussuunnitelman
asiantuntevalla palveluntarjoajalla.
Palvelua tarjoaa tällä hetkellä noin
80 yritystä. Kokemukset niistä ovat
pääosin hyviä.
Ulkopuolinen asiantuntija on puo-
lueeton taho, jolle hakijan ei tarvitse
esittää työkyvytöntä. Palvelu on myös
henkilökohtaista ja toteutetaan lähel-
lä asiakkaan asuinpaikkaa. Palvelun-
tarjoajat tuntevat useimmiten myös
paikalliset työmahdollisuudet.
Huonoina puolina ovat kustannuk-
set ja joskus kevyellä kaavalla laaditut
kuntoutussuunnitelmat. Työeläkelai-
toksen onkin paimennettava palvelun-
tarjoajaa, jotta suunnitelmasta tulee
varmasti toteuttamiskelpoinen. Pal-
veluntuottajat löytyvät kootusti osoit-
teesta www.palveluverkosto.fi.
Kuntoutustapauksissa kannattaa
hyödyntää myös KuntoutuNET-palve-
lua (www.vkk.fi/VKK/kuntoutunet.html),
jonka kautta yhteydenpito palvelutar-
joajiin käy sujuvasti. KuntoutuNETin
kautta voi välittää kuntoutukseen liit-
tyviä sopimuksia, lääkärintodistuksia
ja muita dokumentteja.
Sirpa Moilanen pitää Kuntoutu-
NETin palveluita kätevinä ja edulli-
sina. Palvelun käyttäminen on mak-
sanut Apteekkien Eläkekassalle vain
75 euroa tapausta kohden. Palveluver-
kosto- ja KuntoutuNET-sivujen käyt-
täjäksi voi liittyä ottamalla yhteyttä
Vakuutuskuntoutukseen.
”Kaikkea ei voi laittaa sairaan ihmisen omille
harteille.”
Rohkeasti kuntouttamaan
ESY-tieto 1/2015 11
Tuija Räty kuntoutui eläkekassan tuella 45-vuotiaana uuteen ammattiin.
”Nyt elämä on mukavaa. Saan tehdä töitä, joista tykkään, ja terveyskin
on kunnossa”, Räty hymyilee.
apteekkityö kävi heinolalai-
selle Tuija Rädylle mahdot-
tomaksi kahdeksan vuotta
sitten. Polven nivelrikko vihoitteli ja
paljon jalkeilla oloa sekä nostelua
vaativa teknisen apulaisen työ ei enää
sujunut. Sairausloma seurasi toistaan.
Tilanne oli 18 vuotta samassa ap-
teekissa työskennelleelle Rädylle han-
kala. Valoa ei näkynyt tunnelin pääs-
sä. Työkyvyttömyyttä oli kertynyt jo
lähes vuoden päivät, kun Räty löysi
Apteekkien Eläkekassan kautta kun-
toutusputken pään.
”Tein kuntoutushakemuksen Ap-
teekkien Eläkekassaan ja sieltä minut
ohjattiin viikon kestäneeseen kun-
toutustutkimukseen Reumasäätiön
sairaalaan. Kyseisen viikon aikana
minulle valkeni, että haluan lähteä
opiskelemaan tradenomiksi”, Räty
muistelee.
Räty oli suorittanut taloushallin-
non kursseja jo apteekkityön ohessa.
Hän oli kiinnostunut laskentatoimes-
ta ja oli pienessä määrin tehnytkin
Tyytyväisenä töissä taasOnnistunut työeläkekuntoutus palautti ilon elämään.
laskutus- ja reskontratöitä apteekis-
sa. Päätös opintosuunnasta syntyikin
lopulta helposti.
Polvi leikattiin kuntoonRäty aloitti tradenomiopinnot Lahden
ammattikorkeakoulun aikuislinjalla
vuoden 2009 keväällä. Saman vuoden
syksynä hän pääsi polven tekonivel-
leikkaukseen. Kivut jäivät sairaalaan
ja parin vuoden harmaa jakso vaihtui
uuden odotukseksi. Ainoa pettymys
oli, että silloinen työnantaja irtisa-
noi hänen työsopi-
muksensa.
Räty harmittelee,
että nuoren iän vuoksi
hänen polvileikkaus-
taan pitkitettiin. Vii-
meistään siinä vaiheessa työkyky
katoaa.
Opinnot sujuivat normaaliin tah-
tiin ja ensimmäisen työpaikan hei-
nolalaisessa kirjanpitotoimistossa
Räty sai helmikuussa 2011. Yritys siir-
si toimintansa parin vuoden pääs-
tä Lahteen, mutta Räty löysi uuden
työpaikan Visma-tilitoimistosta. Työt
veivät mukanaan ja tradenomiopin-
tojen opinnäytetyö jäikin vielä lähi-
tulevaisuuden urakaksi.
Räty kiittää erityisesti Apteekkien
Eläkekassan Susanna Jarsmaa, jonka
kanssa kaikki kuntoutukseen liittyvät
asiat, kuten hakemukset ja korvauk-
set, hoituivat sujuvasti.
Kuntoutusvaihtoehtojen selvitte-
lyn ja itse koulutuksen ajalta Rädylle
maksettiin kuntoutustuki, mitä lu-
kukausien ajalta korotettiin 33 pro-
sentin kuntoutuskorotuksella. Lisäk-
si korvattiin opiskelukustannuksia
sekä matkakuluja Telan suositusten
mukaisesti.
Eläkekassa on hyvä tuki”Eläkekassa on todella hyvä tuki työn-
tekijälle, kun työkyvyn kanssa on on-
gelmia. Huono puoli on se, että työn-
tekijät eivät tiedä, millaisia palveluja
kassasta saa. Tiedotusta työntekijöi-
hin päin saisikin olla enemmän. Nyt
tieto tavoittaa vain työnantajan”, Räty
kokee.
Hän toivoo, että muut samassa
tilanteessa olevat osaisivat kysyä
neuvoa omasta eläkelaitoksestaan
ja pääsisivät mahdollisimman nope-
asti kuntoutusputken päähän.
”Odotteleminen on pa-
hinta. Sitä alkaa helpos-
ti kulkea ’zombiena’ ko-
tona, kun ei tiedä, miten
pääsisi eteenpäin.”
Uuden, mielekkään
työn ohella Räty nauttii muutenkin
elämästään. Vapaa-aika kuluu Heino-
lan kirkonkylässä perheen kanssa ja
kahta berninpaimenkoiraa ulkoilut-
taen. Viikonloppuisin ja lomilla per-
he suuntaa asuntovaunulleen Hir-
vensalmelle.
”Odotte-leminen
on pahinta.”
12 ESY-tieto 1/2015
P ääekonomisti Anssi Rantala
Aktiasta valaisi sijoituspäi-
vän osanottajille maailman
taloustilannetta. Yhdysvalloissa kas-
vu on ollut jo pitkään hyvässä vauh-
dissa, mutta Euroopan kasvutahdin
ennustetaan jäävän vuonna 2015 yh-
den prosentin tuntumaan. Kun maa-
ilman miinukset ja plussat ynnätään
yhteen, arvioi Aktia vuoden 2015 glo-
baaliksi kasvuksi 3,6 prosenttia.
uSA vetää”Yhdysvalloissa kaikki indikaattorit
näyttävät hyviltä. Talouskasvu on
reilun kolmen prosentin luokkaa ja
työttömyys on painunut alle kuuteen
prosenttiin. USA onkin tällä hetkel-
lä maailmantalouden ’bright spot’ ja
yritysten investointitahti siellä tun-
tuu vain kiihtyvän”, Rantala kuvaa.
Inflaatio on lähes kahden prosentin
tahdissa ja USA:n keskuspankki FED
on jo alkanut hieman kiristää korko-
politiikkaansa. USA:n ainoa huoli ta-
louden saralla tuntuu olevan Euroo-
pan kehno tilanne.
Euroalueella 18 tarinaaEuroopassa elpyminen on hidasta ja
Teksti ja kuva MArKKU PULKKINEN
SiJoiTuSPäiväSTä jäi pohdittavaaMarraskuisessa sijoituspäivässä pääosissa olivat
työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn
uudistaminen ja haasteellinen sijoitusympäristö.
Ryynänen tiivisti.
Aktuaarijohtaja Piia Laaksonen innova Pal-
velut Oy:stä avasi uuden vakavaraisuuskehikon
mukaista laskentaa.
”Pääperiaate on sama kuin nykyisessäkin
järjestelmässä eli pyritään tunnistamaan todel-
liset riskit. Periaatteellisena erona on kuitenkin
se, että sijoituksia ei jaotella enää luokkiin vaan
kaikki sijoituksiin liittyvät riskit tunnistetaan ja
läpivalaistaan”, laaksonen kertoi.
Uudessa vakavaraisuuslaskennassa otetaan
huomioon aiemmin riittämättömästi huomioidut
riskit, kuten luottomarginaali-, valuutta-, vas-
tapuoli-, keskittymä- ja likviditeettiriskit. Myös
korkosijoituksiin liittyvä duraatio otetaan huo-
mioon. laaksonen avaa uudistuksen vaikutuk-
jäävät pieniksi, jos sijoitustoiminta on yksinker-
taista. Valtaosa riskeistä tulee osakesijoituksis-
ta eikä niiden osalle tule isoja muutoksia. Uusi
kehikko suosii osakeriskin hajauttamista maan-
tieteellisesti sekä valuuttariskin suojaamista. si-
joitusten läpinäkyvyys paranee, mikä on hyvä”,
Anssi Rantala, Aktia:
kasvupolut erkanevatEri maiden taloudet elpyvät hyvin eri tahtiin.
Suomi tulee hännänhuippuna.
työeläkelaitosten uudet vakavaraisuusvaatimuk-
set tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. toimi-
tusjohtaja Erkko Ryynänen OP-Eläkekassasta
kertoi, että muutokset nykyiseen eivät lopulta-
kaan ole kovin suuria.
”Uuden vakavaraisuuskehikon vaikutukset
Anssi Rantala Aktiasta patistaa
seuraavaa hallitusta selkeisiin
julkistalouden rakennemuutoksiin
ja samalla työn tekemisen sekä
yritysten verotuksen keventämiseen.
huolimatta edelleen vahvoilta”, Ran-
tala puntaroi.
”Venäjän talouskasvu on nojannut
vuosikaudet nousevaan öljyn hin-
taan. Nyt maa syö kertyneitä öljyra-
hastoja, jotta se saa eläkkeet ja julki-
sen sektorin palkat maksettua. Kun
ruplan arvo samalla heikkenee, on
maa erittäin hankalassa tilanteessa
– ilman Ukrainan kriisiäkin”, Ranta-
la näkee.
Suomen nousu karkaa Rantala ei kaunistele Suomen tilan-
netta, vaan kuvaa sen äärimmäisen
surkeaksi. Kyse on enemmän raken-
ne- kuin suhdanneongelmasta.
”Ei ole paniikkijarrutuksen aika,
mutta vihdoinkin on alennettava jul-
kisia menoja ja samalla työn tekemi-
sen ja yritysten verotusta – pienel-
lä riskilläkin. Ilman julkistalouden
suunnan muutosta velkaantuminen
jatkuu ja tulevien sukupolvien taak-
ka kasvaa liiaksi”, Rantala varoittaa.
Suomen kasvuvauhdiksi Aktia en-
nustaa 0,3 prosenttia vuodelle 2015 ja
1,3 prosenttia vuodelle 2016.
2014 2015 2016
BKT - 0,3 0,3 1,3
Yksityinen kulutus - 0,4 0,0 1,0
Investoinnit - 3,6 0,0 3,0
Vienti - 0,3 1,0 2,5
Inflaatio 1,1 1,3 1,5
Työttömyys 8,6 8,9 8,7
ESY-tieto 1/2015 13
vaihtelee paljon maittain. Inflaatio
mataa alle puolessa prosentissa, kun
Euroopan keskuspankin asettama ta-
voite on kaksi prosenttia. Rantala ei
kuitenkaan pidä deflaatiota todennä-
köisenä. Lyhyet markkinakorot tulle-
vat pysymään matalalla tasolla vielä
vuonna 2016.
”Vuoden 2014 alku näytti Euroo-
passa hyvältä, mutta kesän jälkeen
suunta kääntyi ja vuoden kasvuk-
si ennustetaan vain 0,7 prosenttia”,
Rantala sanoo.
”Euroalueella kirjoitetaan parhail-
laan 18:aa erilaista tarinaa. Suomen
lisäksi kasvu on tällä hetkellä nollan
tuntumassa Saksassa, Ranskassa ja
Italiassa. Espanja on loistava poik-
keus euroalueen suurten talouksien
joukossa, sillä BKT:n kasvu kesän jäl-
keen oli kahden prosentin luokkaa
vuoden takaiseen verrattuna.”
Työttömyysaste Euroopassa on
11,5 prosenttia. Saksan tuleva kehi-
tys määrää Rantalan mukaan paljolti
koko Euroopan talouden suunnan.
valoa kauko-idässäKehittyvien maiden taloudet kasva-
vat edelleen lupaavasti. Esimerkiksi
Kiinassa viennin arvo on paisunut
vuodessa 13 prosenttia ja talouskas-
vu on seitsemän prosentin luokkaa.
”Kiinassa edellytykset pitää yllä ripe-
ää – vaikkakin vähitellen hidastuvaa
– tuotannon kasvua lähitulevaisuu-
dessa näyttävät ilmeisistä riskeistä
sia perusteellisemmin toisaalla tässä lehdessä.
kiinteistöt kiinnostavatMatalien korkojen aikana kiinnostus kiinteistösi-
joituksiin on lisääntynyt. Tapani Piri jones lang
lasalle Finland Oy:stä kertoi kiinteistömarkki-
noiden näkymistä.
”helsingin seudun toimitilamarkkinat ovat
melko vakaat. tyhjää toimistotilaa on koko alu-
eella noin 12 prosenttia ja keskustassa 5,5 pro-
senttia, mikä on kansainvälisesti katsoen nor-
maali tilanne”, Piri kuvaili.
”Mitä kauemmas keskustasta mennään, sitä
hankalampaa on löytää toimistoihin vuokra-
laisia. tyhjien tilojen osuus on kasvanut muun
muassa herttoniemessä, Pitäjänmäellä ja Avia-
poliksessa. näkymät ovat heikentyneet myös
keilaniemessä ja leppävaarassa.”
Vuokra-asunnoissa Piri näkee myös hieman
lisääntyvää riskiä, sillä talouden yleinen tilan-
ne alentaa vuokranmaksukykyä, vaikka kysyntä
muuten onkin vahvaa.
Pirin mielestä uusia kauppakeskuksia raken-
netaan suomeen maltillisesti vastaamaan lähin-
nä kysynnän muutoksia ja muuttoliikettä. hän
näkee muutamalle uudelle kauppakeskukselle
edelleen tilaa markkinoilla.
”kiinteistösijoitukset vetävät pääomia puo-
leensa kiihtyvällä tahdilla. Uusia rahastoja ja
uutta pääomaa virtaa markkinoille. syynä tä-
hän ovat rahoituksen edullisuus, positiivinen
kassavirta ja vaihtoehtoisten sijoitusten heik-
kous”, Piri summasi.
salkunhoitaja Hannu Angervuo eQ Varain-
hoito Oy:stä vahvisti muiden puhujien sanomaa
toteamalla, että Eurooppa on matalan inflaati-
on ja korkean työttömyyden seurauksena mo-
nivammapotilas, mikä viivyttää talouskasvua ja
pahentaa velkaähkyä. Euroopan dieselmoottori,
saksa, on yskähdellyt syksyn aikana, mikä edel-
leen lisää epävarmuutta kehityksen suunnasta.
”suomessa pörssiyhtiöiden tulosten odote-
taan kuitenkin kasvavan vuonna 2015 kahteen
edelliseen vuoteen verrattuna. Osakesijoituksista
suosisin osinko-osakkeita, sillä arvonnousujen
varaan ei voi nyt laskea. jotkut suomalaiset vien-
tiyhtiöt voivat kuitenkin yllättää, jos euro edel-
leen heikkenee dollariin nähden”, Angervuo näki.
”USA on maailmantalouden
bright spot.”
Suomen talouden keskeiset ennusteluvut (Aktia), %
14 ESY-tieto 1/2015
Piia Laaksonen puhui vakavaraisuussääntelyn uudistamisesta sijoitus-
ja tilinpäätöspäivissä.
uuden lain on tarkoitus tulla
voimaan vuoden 2017 alussa
ja se koskee työeläkevakuu-
tusyhtiöiden, eläkesäätiöiden, elä-
kekassojen, Merimieseläkekassan
ja osin Maatalousyrittäjien eläke-
laitoksen harjoittamaa lakisääteistä
eläkevakuutusta. Hallitus antoi asi-
aa koskevan esityksen (HE 279/2014)
eduskunnalle 27.11.2014.
Todelliset riskit huomioidaan tarkemminUuden vakavaraisuusmekanismin
pääperiaate on sama kuin nykyises-
säkin eli pyritään tunnistaman to-
delliset riskit. Periaatteellisena erona
kuitenkin on, että sijoituksia ei jaotel-
la enää luokkiin vaan niihin liittyvät
riskit tunnistetaan. Uudet säännök-
set ottavat aiempaa paremmin huo-
mioon kaikki olennaiset sijoitustoi-
minnan riskit sekä vakuutusriskit.
Jatkossa markkinariskien lisäksi
huomioidaan myös valuutta-, vas-
tapuoli-, luottomarginaali- sekä kes-
kittymäriski. Johdannaiset ja rahas-
tosijoitukset sekä velkavivutuksen
käsittely otetaan huomioon uudessa
kehikossa kattavasti. Uutta on myös
korkosijoituksiin liittyvän duraation
huomioon ottaminen. Nykyisen muo-
toisista katesäännöksistä luovutaan.
Vakavaraisuuspääomavaade eli
vakavaraisuusraja kuvaa vakavarai-
suuspääoman määrää, joka eläkelai-
toksella tulee olla vakuutus- ja sijoi-
tusriskejä varten. Vakavaraisuusraja
saadaan kohdistamalla kuhunkin ris-
kilajiin tietty tappio-olettama. Lisäksi
otetaan huomioon sijoitusten odotet-
tu tuotto sekä hajautushyödyt, jotka
alentavat pääomavaadetta. Näin saa-
dut pääomavaateet yhdistetään va-
kavaraisuuspääomavaateeksi.
Eläkelaitoksen vakavaraisuusraja
lasketaan koko sijoitusomaisuuden
perusteella, kun nykyään vakavarai-
suusraja lasketaan eläkelaitoksen elä-
kevastuuta vastaavasta määrästä.
Tästä johtuen vanha ja uusi vakava-
raisuusasema eivät ole enää vertailu-
kelpoisia. Mitta-asteikon muutok-
sesta johtuen usean eläkelaitoksen
vakavaraisuusraja nousee. Tämä ei
kuitenkaan tarkoita heikentynyttä
riskinkantokykyä tai tiukentunutta
lainsäädäntöä.
Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän
vakavaraisuussääntelyn uudistaminen on loppusuoralla.
On tärkeää, että jokaisessa työeläkelaitoksessa
arvioidaan vakavaraisuusuudistuksen vaikutukset.
Vakavaraisuussääntely uudistuu
ESY-tieto 1/2015 15
u uden vakavaraisuuslaskennan vai-
kutuksista esiteltiin sijoitus- ja ti-
linpäätöspäivissä kaksi käytännön
esimerkkiä. OP-Eläkekassassa muutoksen vai-
kutukset ovat melko suuret, Apteekkien Eläke-
kassassa ne jäävät pieniksi.
strategisesta allokaatiosta ja portfolioanalyy-
sista vastaava johtaja Sirpa Koskela Pohjola Va-
rainhoidosta kertoi, että OP-Eläkekassan vakava-
raisuusvaatimus nousee 26,5 prosentilla uuden
vakavaraisuuskehikon myötä, mikä on enemmän
kuin työeläkelaitoksilla keskimäärin. Vakavarai-
suusasema (Z) heikkenisi 2,2:sta 1,8:aan. luvut
perustuvat vuoden 2013 lopun tilanteeseen. OP-
Eläkekassan kokonaisvarallisuus oli tuolloin noin
1,2 miljardia euroa.
”Merkittävin tekijä vakavaraisuusaseman
heikkenemiseen on vastapuoliriskin keskitty-
märiski. kassalla on siis suoria sijoituksia ja ra-
hastojen kautta tehtyjä sijoituksia samaan vas-
tapuoleen. OP-Eläkekassan riskinkantokyky ei
kuitenkaan kokonaisuutena uudistuksen myötä
heikkene”, koskela painottaa.
Portfolioanalyytikko Jussi Kanerva suomen
sijoitustutkimuksesta avasi vakavaraisuusuu-
distuksen vaikutuksia Apteekkien Eläkekassan
reilun 500 miljoonan euron sijoitussalkkuun.
”Vakavaraisuus ei sinällään uudistuksen
myötä heikkene, vain vakavaraisuusasema (Z)
heikkenee. näin käy lähes kaikkien kassojen ja
säätiöiden kohdalla. kassoilla ja säätiöillä on
harvoin salkussaan strukturoituja elementtejä.
suurin vaikutus laskentaan onkin sillä, että kaik-
Vaikutukset vaihtelevat laitoksittain
ki rahastosijoitukset pitää purkaa auki. jatkos-
sa osakeriski dominoi vakavaraisuutta nykyistä
enemmän”, kanerva muistuttaa.
Selkeät tuotteet kunniassakanervan mukaan uudessa mallissa läpinäkyvät
ja selkeät tuotteet ovat kunniassa. Monimutkai-
set tuotteet ovat monimutkaisia myös vakavarai-
suuslaskennassa. On entistä tärkeämpää pyytää
sijoitustuotteesta kaikki informaatio jo ennen
sijoituspäätöksen tekemistä.
Apteekkien Eläkekassan (AEk) vakavarai-
suusasema heikkenisi uudistuksessa vuoden
2013 lopun sijoituksilla laskettuna 13 prosen-
tilla: 2,72:sta 2,38:aan. tällä hetkellä kassan Qis
4 -mallilla laskettu osakepaino on 32 prosenttia.
kanerva päivittelee hieman tulevia excel-tau-
lukkotalkoita, kun kaikki sijoitukset pitää purkaa
yksittäisen arvopaperin tarkkuudella.
”AEk:n tapauksessa putkahti esille 6 000
eri arvopaperia, joista 3 500 oli korko- ja 2 500
osakesijoituksia. kun osakerahastot avattiin, suu-
rimmaksi osakerahastojen sijoitukseksi nousi
hieman yllättäen valuuttajohdannainen”, ka-
nerva kertoo.
”jokaisen kassan ja säätiön pitää laskea va-
kavaraisuusuudistuksen vaikutukset etukäteen
ja muuttaa tarvittaessa sijoitusstrategiaansa jo
ennen uudistuksen voimaantuloa”, koskela täh-
dentää.
MArKKU PULKKINEN
Tilinpäätöspäivän monipuolista ohjelmaa jouluisella Katajanokan Kasinolla
oli kuuntelemassa yli 60 osanottajaa.
QiS 5 -vaikuttavuusarvio käynnistyy pianHallituksen esityksessä vakavarai-
suuslaskennassa käytettävää toden-
näköisyystasoa ehdotetaan alen-
nettavaksi 97,0 prosenttiin, kun
viimeisimmässä vaikuttavuusarvi-
ossa (QIS 4) käytettiin 97,5 prosen-
tin todennäköisyystasoa. Todennä-
köisyystason alentamisen myötä
QIS 4:ssä olleet parametrit tulevat
muuttumaan. Viimeisten muutos-
ten vaikutusta on mahdollisuus tes-
tata pian alkavalla vaikuttavuusar-
violla, QIS 5.
Uuden vakavaraisuusmallin vai-
kutukset työeläkelaitosten sijoitus-
toimintaan ovat arvioiden mukaan
vähäisiä. Työeläkelaitosten välillä on
kuitenkin eroja, joten sijoitusallokaa-
tioita voidaan joissain tapauksissa
joutua muuttamaan merkittävästi-
kin. Onkin tärkeää, että jokaisessa
työeläkelaitoksessa arvioidaan va-
kavaraisuusuudistuksen vaikutukset.
Eläkeuudistuskin vaikuttaaVuonna 2017 voimaan tuleva eläke-
uudistus vaikuttaa myös vakavarai-
suuslaskentaan.
Ehdotettu kuolevuusperustemuu-
toksen rahoitus tasoitusmäärästä tu-
lisi keskimäärin hivenen alentamaan
vakavaraisuutta. Toisaalta osaketuot-
tosidonnaisuuden asteen kasvatta-
minen 10 prosentista 20 prosenttiin
parantaisi vakavaraisuutta, koska
melko suuri osa riskistä siirtyisi yh-
teiselle vastuulle. Näin ollen vakava-
raisuusasemalla mitattu riskinkanto-
kyky kasvaisi huomattavasti.
Piia Laaksonen
aktuaarijohtaja
Innova Palvelut Oy
16 ESY-tieto 1/2015
l ähiTapiola Varainhoito Oy:n
toimitusjohtaja Tom Lilje-
ström kertoo yhteistyön elä-
kesäätiöiden ja -kassojen kanssa su-
juneen hyvin.
”Kumppanuutta helpottaa yhtei-
nen taustamme, sillä yrityksemme
on hoitanut koko historiansa ajan
sijoituksia ja niiden riskienhallintaa
vakuutusyhtiöille. Tunnemme siten
hyvin eläkesijoittamisen vaatimukset
ja myös riski- ja vastuuvelkalasken-
nan”, Liljeström perustelee.
LähiTapiola Varainhoito Oy:n juuret
ulottuvat vuoteen 1987, jolloin myös
Liljeström tuli Tapiola-yhtiöiden pal-
velukseen. Silloin sijoitustoiminta
oli osa Tapiola-yhtiöitä. Vuonna 1999
varainhoito erotettiin omaksi yhti-
ökseen.
”Olemme kasvaneet viime vuo-
sina tasaiseen tahtiin, vuotta 2008
lukuun ottamatta. Nyt hoidamme
asiakasvarallisuutta hieman yli yh-
deksän miljardin euron arvosta. Siitä
noin puolet on LähiTapiola-konsernin
varallisuutta ja toinen puoli muiden
asiakkaiden.”
”Sijoitusympäristö on tällä hetkellä
nollakorkotilanteen vuoksi haastava.
Siirsimme syksyllä osakkeet lievään
alipainoon ja etsimme nyt aktiivi-
sesti noteerattujen instrumenttien
ulkopuolisia reaalisijoituskohteita.
Tällaisia kohteita voi löytyä esimer-
kiksi maataloustuotteista”, Liljeström
valottaa.
Viime vuonna LähiTapiola Varain-
hoito toi markkinoille muun muas-
sa asuntosijoitus- ja metsäkiinteis-
törahastot.
”Kehittyvissä talouksissa näen
edelleen hyvää potentiaalia. Suun-
taamme sinne aikaisempaa vahvem-
min. Tähän asti olemme heittäneet
siihen suuntaan vain koepalloja. To-
tuus on, että väestö on kehittyvissä
maissa nuorempaa ja kasvu varmem-
paa kuin ikääntyvissä talouksissa”,
Liljeström näkee.
vastuullisuudesta palkittuLähiTapiola Varainhoito valittiin Suo-
men vastuullisimmaksi sijoittajaksi
vuonna 2014 – toisena vuonna pe-
räkkäin. LähiTapiola oli lisäksi jae-
tulla toisella sijalla instituutioiden
parhaiden varainhoitajien sarjas-
sa. Tunnustukset myönsi lokakuus-
sa Scandinavian Financial Research
(SFR).
”Olemme iloisia siitä, että Suomen
suurimmat sijoittajat arvioivat työ-
tämme näin positiivisesti. Tulokset
osoittavat, että olemme nousseet var-
teenotettavaksi varainhoitajaksi myös
kaikkein vaativimpien asiakkaiden
keskuudessa”, Liljeström iloitsee.
”Yksi vastuullisuutemme perus-
ta on, että sijoitamme vain sellaisiin
yhtiöihin, joiden tilanteen ja toimin-
tatavat olemme itse tutkineet. Viime
vuonnakin tapasimme 570 yrityksen
edustajat. Yhtiöistä puolisen sataa oli
suomalaisia. Kuljemmekin sijoitus-
ympäristössä koko ajan ikään kuin
kartan ja kompassin kanssa turhia
riskejä välttäen”, Liljeström vertaa.
SijoitusTeksti ja kuva MArKKU PULKKINEN
LähiTapiola varainhoito oy perustettu 1987, nykyinen nimi käyttöön v. 2012
asiakasvarallisuutta 9,1 mrd e
200 institutionaalista sijoittajaa ja 3 000 täyden valtakirjan asiakasta
50 toimihenkilöä.
Tom Liljeström haluaa korostaa
jatkossakin vastuullisuutta
LähiTapiola Varainhoidon
sijoituksissa ja toiminnassa. ”Se
sopii hyvin yhteen eläkesijoittajien
arvomaailman kanssa”, hän näkee.
LähiTapiola Varainhoito OyYhteinen tausta yhdistääLähiTapiola Varainhoito on monen eläkesäätiön ja
-kassan kumppani. Eläkesijoittamisen periaatteet ovat
yritykselle taustastaan johtuen tuttuja.
ESY-tieto 1/2015 17
V esa Pohjalaisen monet pu-
heenvuorot ja iloinen nauru
tunnetaan hyvin eläkesää-
tiökentässä. Pohjalainen jäi lokakuus-
sa eläkkeelle Sandvikin pääluotta-
musmiehen ja Sandvik Eläkesäätiön
hallituksen jäsenen tehtävistä. ESY
tieto tapasi ylöjärveläisen eläkeläi-
sen ja kysyi, mitä kuuluu ja mitkä
asiat jäivät parhaiten mieleen pitkäl-
tä luottamusmiesuralta.
kuinka kauan ehdit olla työelämässä?44 vuotta ja neljä kuukautta. Tein
koko työurani Tampellan ja sitä seu-
ranneiden yhtiöiden, Tamrockin ja
Sandvikin, palveluksessa. Aloitin
Tampellassa kesätöissä vuonna 1970
ja jatkoin siitä yhtiön konepajakou-
luun. Valmistuttuani siirryin työstö-
koneiden kunnossapitoon. Vuonna
1990 vaihdoin keskustan tehtaalta
Myllypuroon kokoonpanolinjalle.
Toimin luottamusmiehenä vuodes-
ta 1983 lähtien ja vuonna 2005 minut
valittiin pääluottamusmieheksi, jol-
loin tehdastyö jäi kokonaan.
kuinka kauan olit eläkesäätiön hallinnossa ja mikä oli siinä parasta?Toimin 24 vuotta Tampellan, Tam-
rockin ja Sandvikin eläkesäätiöiden
hallituksen jäsenenä. Parasta oli, että
istuimme kaikki samassa veneessä.
Päätöksenteko oli aina rakentavaa,
työntekijöiden ja työnantajan edun
mukaista. Oli myös mukavaa, kun
pystyin auttamaan työkavereita elä-
kekysymyksissä.
jäikö mieleen ikäviä asioita?Eläkehakemuksiin tulee silloin tällöin
hylkyjä ja se tuntui aina pahalta. Rat-
kaisujen tekemisessä piti kuitenkin
muistaa tasapuolisuus. Kamala tilan-
ne oli myös Tampellan kaatuminen
1990-luvun alussa, sillä eläkesäätiö
oli lainannut yhtiölle paljon varojaan.
Vaikka tieto lisää tuskaa, olisi elämä
ollut paljon köyhempää ilman eläke-
säätiökokemuksia.
mikä on eläkesäätiöiden ja -kassojen paras puoli?Työntekijä saa todella hyvää palvelua
omasta säätiöstään tai kassastaan.
Häntä palvellaan aidosti ihmisenä,
ja hylyn jälkeenkin osataan neuvoa
eteenpäin.
miltä tuntuu eläkkeensaajana nauttia työnsä hedelmistä?Mukavalta, vaikka jouduinkin jäämään
työkyvyttömyyseläkkeelle 61-vuotiaa-
na sydäninfarktin vuoksi. Totesin käy-
tännössä, että Sandvik Eläkesäätiön
palvelut pelaavat hyvin. Sain eläke-
päätöksen kahdessa viikossa.
miten voit nyt?Olosuhteisiin nähden hyvin. Pääsin
sydänkohtauksen tapahduttua on-
neksi nopeasti hoitoon, sillä kävelin
itse pizzeriasta parisataa metriä Ylö-
järven terveyskeskukseen. Infarkti
sattui elokuun lopussa kesken ras-
kaiden yt-neuvottelujen. Yritin palata
tervehdyttyäni töihin, mutta henki-
sesti raskas työ ei enää onnistunut.
miten vietät eläkepäiviäsi?Kävelen joka päivä vähintään tunnin
lenkin ja omakotitalon pihassa riit-
tää kesäisin puuhaa. Matkustelemme
myös vaimoni kanssa paljon.
mikä on parasta Esy-yhteisössä?Kevätseminaarit ovat aina olleet vuo-
den kohokohta. On myös hienoa,
että olen oppinut ESYn tapahtumi-
en kautta tuntemaan niin paljon mu-
kavia ihmisiä ja voinut pitää heihin
yhteyttä. Säilyttäkää seminaareissa
edelleen rempseä meininki. Keskus-
telulle pitää varata aikaa, jotta erilai-
set näkemykset voidaan tuoda esille.
Vesan tavoittaa osoitteesta: vesa.pohja-
Vesa Pohjalainen on puhunut
aina ”haalariväen puolesta”,
kuten hän asian itse ilmaisee.
Kentän ääni
Puhetta ja pilkettä piisaa eläkkeelläkin
MArKKU PULKKINEN
18 ESY-tieto 1/2015
Lakimiehen palsta
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu eläkesääti-
öitä ja -kassoja koskevien lakien kokonaisuudistusta. Ta-
voitteena on yhdistää lait lakisääteiseen ja lisäeläkkeitä
koskeviin lakeihin. Tarkoituksena on vahvistaa hajautetun
työeläkejärjestelmän legitiimiä perustaa ja työnantajan
mahdollisuuksia oman eläkesäätiön tai -kassan perusta-
miseen. Esillä on muun muassa ollut, että tietyn työnte-
kijämäärän lisäksi myös tietyn palkkasumman ylittäminen
mahdollistaisi eläkesäätiön perustamisen.
Uudistamisen lähtökohtana on ollut yhteisölainsäädän-
nön kehitys. Muuttamisessa on pyritty mahdollisuuksien
mukaan ottamaan huomioon eläkesäätiön ja eläkekassan
rooli työnantajakohtaisena eläkelaitoksena. Suhteellisuus-
periaatteen huomioon ottaminen on työnantajakohtai-
selle eläkelaitokselle tärkeää, jotta laitosten käytännön
toiminnan järjestäminen pysyy jatkossakin mielekkäänä ja
tarkoituksenmukaisena.
Voimaantulosäännös mahdollistaa AB-eläkelaitosten
toiminnan jatkumisen. Uusia AB-eläkelaitoksia ei enää lain
voimaantulon jälkeen voisi perustaa.
Hallituksen varajäsenten ja eläkekassan edustajiston
vähimmäismäärää supistetaan. Eläkesäätiöiden toimintaa
helpottavat ehdotukset, että sääntöjä ei välttämättä olisi
tarvetta muuttaa erilaisten yhtiöjärjestelyjen vuoksi.
Eläkesäätiön tai -kassan vapaaehtoinen purkaminen
ei uudessa laissa enää kulkisi selvitystilan kautta. Selvi-
tystilaa käytettäisiin lähinnä vain niihin tapauksiin, jois-
sa eläkelaitos ajautuu riittämättömän vakavaraisuuden
vuoksi ongelmiin. Pakkopurkusäännöksiä vakuutettujen
määrän vähentymisen vuoksi oltaisiin poistamassa laista.
Tilalle suunnitellaan edellytystä riittävästä vakavaraisuu-
desta, mikä onkin eläkelaitoksen toiminnan kannalta kes-
keistä.
Uusia AB-eläkelaitoksia
ei enää lain voimaantulon jälkeen voisi perustaa.
Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat lakisääteisen työelä-
kejärjestelmän uudistuksen päälinjoista viime vuoden
syyskuussa. Lakiehdotuksia on valmisteltu STM:n kolmi-
kantaisessa työryhmässä.
Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa ei käsitelty elä-
keuudistuksen vaikutuksista vapaaehtoisiin lisäeläkkeisiin,
vaikka uudistus voi aiheuttaa mittavia sääntömuutos- ja
sopeutustarpeita.
Eläkesäätiöyhdistyksen aloitteesta Eläketurvakeskuk-
sessa laaditaan asiasta kattava vaikutusarvio. Kolmikanta-
työryhmä käsittelee vaikutusarviota tammikuun puolivä-
lissä, jonka jälkeen odotetaan tarkempia tietoja vaikkapa
Lisäeläkkeet ja työeläkeuudistus 2017 siitä, miten määräytyy jo lisäeläkkeelle siirtyneen henkilön
oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen.
Työeläkeuudistuksen vaikutukset näyttäytyvät kovin
erilaisina erilaisille eläkevakuuttajille riippuen järjestämis-
muodosta (eläkesäätiö, eläkekassa tai vakuutusyhtiö). Joi-
denkin eläkelaitosten säännöissä saattaa olla määräenem-
mistövaatimuksia ja joillain lisäedut on voitu kytkeä osaksi
työsuhteen ehtoja. Lähtökohtana eläkesäätiöiden osalta
on lain 11 §:n 6 momentti, jonka mukaan eläkesäätiöillä on
mahdollisuus yksinkertaisella äänten enemmistöllä tehdä
sääntömuutokset, joissa rajoitetaan työeläkeuudistuksen
johdosta tulevaa eläkevastuun kasvua. Tilanne ei kuiten-
ISMo HEINSTröM
Eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain valmistelu etenee
ESY-tieto 1/2015 19
m aataloustuottajain eläkesäätiön asiamies vaih-
tui lokakuun alussa. Soili Teikari siirtyy piak-
koin nauttimaan eläkesäätiön palveluista ja
hänen tilallaan aloitti Jaakko Vilenius. Vilenius työsken-
telee laskentapäällikkönä Viestilehdet Oy:ssä.
Maataloustuottajain eläkesäätiö on AB-yhteiseläke-
säätiö, johon kuuluu 17 työnantajaa ja reilut 200 TyEL-
vakuutettua. A- ja B-osaston eläkkeensaajia on myös
hieman yli 200. Maataloustuottajain eläkesäätiön eläke-
vastuu vuoden 2014 lopussa on noin 26,4 miljoonaa euroa.
Eläkesäätiön puheenjohtajana toimii MTK:n johto-
kunnan 2. puheenjohtaja, maatalousyrittäjä Mauno Yli-
nen ja varapuheenjohtajana MTK:n talousjohtaja Heik-
ki Laurinen.
Lyhyesti
Emäntä vaihtui isäntään
mtk:n eläkesäätiössä
Uuteen lakiin ehdotetaan Finanssivalvonnalle velvoi-
tetta ottaa työeläkelaitosten välinen kilpailutilanne huo-
mioon määräyksiä ja ohjeita kirjoittaessaan sekä muussa
viranomaistoiminnassaan.
Termien yhtenäistäminen tarkoittaa teknisiä muu-
toksia erityisesti eläkesäätiöiden sääntöihin. Asiamie-
hestä tulee toimitusjohtaja, mutta säännöissä voidaan
edelleen käyttää muutakin nimitystä. Eläkesäätiössä
vakuutettavista työnantajista on tulossa osakkaita ja
eläkevastuu muuttuu vastuuvelaksi. Toimintapiirillä tar-
koitettaisiin jatkossa niitä työnantajia, jotka vakuuttavat
eläkesäätiössä. Vakuutettavia henkilöitä kutsuttaisiin
sekä säätiöissä että kassoissa vakuutetuiksi.
Lisäeläkkeiden osalta keskeinen uudistuskohde ovat
vanhat katesäännökset, jotka eivät nykyisellään luokit-
tele sijoituksia oikein sekä indeksikorotusvastuu, jonka
käyttömahdollisuuksia tulisi laajentaa aidon vakavarai-
suuspääoman suuntaan. Lakipaketin arvioitu voimaantu-
loaika on 1.1.2017.
kaan ole ongelmaton. Olisi löydettävä ratkaisu, jossa
eläkkeensaajienkin edut voidaan riittävässä määrin ot-
taa huomioon. Tässä olisi suuresti apua työmarkkinajär-
jestöjen vastaantulosta.
Sääntömuutosehdotukset ja -mallit valmistellaan Elä-
kesäätiöyhdistyksen mallisääntötyöryhmässä, jonka ko-
koonpanoa on vahvistettu. Finanssivalvonnalla on oma
roolinsa asiassa. Siltä odotetaan myönteisiä ratkaisuja
indeksikorotusvastuun käyttömahdollisuuksien laajen-
tamisessa, sääntömuutosten tekemisessä ja mahdollisen
vastuuvajauksen käyttämisessä työeläkeuudistuksen
sekä kuolevuusperusteen muutosten vuoksi.
Kiitos hyvästä yhteistyöstä jailoa, terveyttä ja menestystä vuodelle 2015!T: Eläkesäätiöyhdistyksen toimihenkilöt
Eläkesäätiöyhdistyksenkevään koulutustilaisuudetSIJOITUSFOORUMI 12.3.2015, klo 14.00–16.00
HALLITUSTEN JÄSENTEN KOULUTUSPÄIVÄT 14.–15.4.2015, Radisson Blu Royal Hotelli, Helsinki
SIJOITUSPÄIVÄ6.5.2015, Ravintola Savoy
KEVÄTSEMINAARI 20.–22.5.2015, Silja Symphony Tukholma
Tarkempaa tietoa kaikista tilaisuuksista
lähetetään sähköpostitse alkuvuodesta.
Huolehdithan osaamisestasi- tervetuloa koulutuksiin!