Empirismin muodot Jarkko Sairanen 2011

Kuva: Ars Electronica

• Klassinen empirismi – Aristoteles, Tuomas

Akvinolainen • Kaikki tietomme perustuu

induktioon.

• Moderni empirismi – John Locke, David Hume,

George Berkeley, Thomas Hobbes

– ”Brittiläinen empirismi”

• Empirismin perintö – ”empiiriset tieteet”

• Kokeisiin ja havainnointiin perustuvat tieteet

• Biologia, kemia, fysiikka jne.

Kuva: Ars Electronica

Induktion periaate

Induktio = Induktiivinen päättely

Pr (1): Olen nähnyt satoja

korppeja. Pr (2): Kaikki näkemäni

korpit ovat olleet mustia.

JP (Yleistys): Kaikki korpit

ovat mustia.

Empirismin mukaan kaikki tieto on induktiivista eli havaintojen kautta tullutta.

Kuva: AlicePopkorn

John Locke (1632-1704)

• Mieli on aluksi ”tabula rasa” – ”tyhjä

taulu”

• Kokemukset piirtävät tauluun tietoa.

• Primaarit ominaisuudet

– Ominaisuudet jotka ovat olemassa

havaitsijasta riippumatta ja siis

oliossa/esineessä itsessään.

– Muoto, liike, kiinteys…

• Sekundaariset ominaisuudet

– Ominaisuudet, jotka ovat riippuvaisia sitä

havaitsevan ihmisen havainnoista.

– Maku, haju, kylmyys/lämpimyys…

Kuva: monikahoinkis

Sekundaariset ominaisuudet

Kuuma Haalea Kylmä Laitetaan ensin oikea käsi kylmään ja vasen käsi kuumaan

saaviin. Laitetaan sitten molemmat kädet haaleaan saaviin.

Voimme kokea veden olevan yhtä aikaa lämmintä ja kylmää.

Emme silti sano, että vesi on lämmintä ja kylmää yhtäaikaa, vaan aistimukset vaikuttavat veden lämpötilan määrittelyyn.

George Berkeley (1685-1753) • ”Esse est percipi” – ”Oleminen

on havaituksi tulemista” – Kaikki mitä tiedämme

aistimaailmasta on peräisin havainnoista.

– Kaikki mitä voimme havaita ulkoisesta todellisuudesta välittyy meille havaintojen/aistimusten kautta.

– Se mitä emme voi havaita ei ole (välttämättä) olemassa vaan vain havaintomaailmamme on olemassa. Subjektiivinen idealismi • Vrt. unimaailman

olemassaolo.

– Voimme kuitenkin vakuuttua maailman olemassaolosta Jumalan jatkuvan havainnon avulla.

Kuva: Johnny Grim

David Hume (1711-1776) • Kriittinen (skeptinen)

empirismi: – Kaikki tieto perustuu

havaintoihin.

– Miten pitäisi suhtautua asioihin jotka eivät ole suoraan havaittavissa? (Jumala, kausaliteetti, mieli…)

– Emme voi olla varmoja niiden olemassaolosta vaan ne voivat olla mielemme havainnoista muokkaamia asiantiloja.

Kuva: Tour Scotland Photographs

Humen induktion kritiikki

1. Induktion periaatteen pätevyys on perusteltava jollakin. 2. Tällaisen perustelun on oltava joko deduktiivista tai

kokemukseen liittyvää. 3. Jos perustelu olisi luonteeltaan deduktiivinen, induktion

pätevyys voitaisiin päätellä pelkän järjen avulla. 4. Tällaista perustelua ei ole. 5. Jos perustelu olisi kokemukseen liittyvä, se olisi

luonteeltaan induktiivinen. 6. Tällöin induktioperiaate perusteltaisiin induktion avulla. 7. Siis: Induktioperiaatetta ei voi perustella. (Kehäpäätelmä) Induktiiviset käytöksemme perustuvat tottumukseen.

Fenomenalismi

• Fenomeeni – ilmiö • Puhe ulkoisesta todellisuudesta

pyritään kääntämään puheeksi havaintoja/aistimuksia

• Ainut mistä voidaan puhua on aistimukset mielessämme.

• Lähellä subjektiivista idealismia. • Onko todellisuus olemassa?

– Berkeley (Subj.idealismi): on, Jumala havaitsee kaiken jatkuvasti.

– John Stuart Mill (fenomenalismi): on, koska meillä on pysyviä havainnonkohteita.

Kuva: guy_on_the_streets

Rationalismi Jarkko Sairanen 2011

Kuva: celiachen528

Mistä saada ehdottoman varmaa

tietoa?

• Havaintoihin liittyviä ongelmia: – Harhat

Kuva: celiachen528

Mistä saada ehdottoman varmaa

tietoa? • Havaintoihin liittyviä

ongelmia: – Harhat

– Havaintojen vajavaisuus/virheellisyys

• Silmälasit, mikroskooppi, kaukoputki…

– Havaintojen epävarmuus

• Uni, Matrix, aivot lasimaljassa

Kuva: celiachen528

Mistä saada ehdottoman varmaa tietoa?

• Descartes: Systemaattisen epäilyn metodi

– Pyritään kyseenalaistamaan kaikki mahdollinen

– jos löytyy jotakin, jota ei voi kyseenalaistaa on löydetty ehdottoman varmaa tietoa.

Kuva: mugley

Systemaattisen epäilyn metodi

• Miten kyseenalaistaisit seuraavat asiat: – Tuoli on olemassa?

– Todellisuuden olemassaolo?

– Minulla on ajattelevat aivot?

– Ajattelen siis olen? • Varmaa tietoa

Cogito ergo sum.

Kuva: smiteme

Vielä rationalismista

• Edustajia mm. Platon, Descartes, Spinoza, Leibniz

• Etsii ehdottoman varmaa tietoa, josta voidaan järjellä päätellä asioita.

• Ongelma: Mistä varma tieto tulee ihmiselle? – Vastaus: Tieto on

synnynnäisesti ihmisessä. – Mistä se on sinne tullut,

kuka sen sinne laittanut. • Platon: Ihmisen sielu on

ollut ideoiden maailmassa, mutta ihminen on sen unohtanut (anamnesia).

• Descartes: Jumala on hyvä, eikä huijaa ihmistä

– Edelleen: Miten tieto tulee ihmiselle?

Kuva: celiachen528

Empirismiä vai rationalismia

1. ”Jos halutaan lisätä tietoa, on kiinnitettävä huomio aineelliseen maailman ilmiöihin eikä käsitteisiin.”

Francis Bacon, empiristi

Empirismiä vai rationalismia

2. ”Panin merkille, että kun näin ajattelin kaiken olevan epätotta, oli välttämätöntä, että minä, joka tätä ajattelin, olin jotakin. Ja huomatessani, että tämä totuus – ajattelen, siis olen olemassa – oli niin luja ja varma, etteivät skeptikkojen yltiöpäisimmätkään olettamukset voineet sitä horjuttaa, päätin voivani epäröimättä ottaa sen ensimmäiseksi periaatteeksi etsimälleni filosofialle.”

René Descartes, rationalisti

Empirismiä vai rationalismia

3. Syntyessään ihmisen mieli on kuin tyhjä taulu (tabula rasa).

John Locke, empiristi

Realismi ja idealismi

Jarkko Sairanen 2010

Realismi

• Metafyysinen realismi = kanta, jonka mukaan ulkoinen objektiivinen todellisuus on olemassa.

• Tietoteoreettinen (epistemologinen) realismi = kanta jonka mukaan on mahdollista saavuttaa tietoa todellisuudesta sellaisena kuin se on.

Tietoteoreettinen Realismi

• Suora realismi (naiivi realismi)

– Todellisuus vastaa siitä tekemiämme havaintoja.

• Epäsuora realismi (kriittinen realismi)

– On olemassa ihmisen tietoisuudesta riippumaton todellisuus, mutta emme voi havaita sitä sellaisena kuin se on.

Idealismi

• Subjektiivinen idealismi – Havaitsijasta riippumattomia havaintokohteita eli

ulkoista todellisuutta ei ole. • Berkeley: ”Esse est percipi” eli “Oleminen on havaituksi

tulemista”

• Transsendentaalinen idealismi – Ulkopuolinen todellisuus on olemassa, mutta siitä

sinänsä ei voi mitään sanoa. Voimme puhua vain sen aiheuttamista aistimuksista. • Kant: ”Käsitteet ilman havaintoja ovat tyhjiä. Havainnot

ilman käsitteitä ovat sokeita.”