energiavuosi 2013

Energiavuosi 2013

Sähkö

Energiateollisuus ry

päivitetty 3.11.2014

Sähkön kokonaiskulutus v. 2013 84,0 TWh

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012

TWh


Lämpötilakorjattu sähkön kokonaiskulutus v. 2013 85,2 TWh

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

GWhGWh

Sähkön kulutus Lämpötilakorjattu sähkönkulutus


Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 2012/2013 -1,1 TWh)

-7-6-5-4-3-2-101234567

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

TWh


Sähkön kokonaiskulutus 2013 (84,0 TWh)

Asuminen ja maatalous

28 %

Palvelut ja rakentaminen

22 %Häviöt3 %

Metsäteollisuus24 %

Kemianteolli-suus8 %

Metallinjalostus10%

Muu teollisuus5%

Muu kulutus yhteensä 50 %(v. 2012 51 %)

Teollisuus yhteensä 47 %(v. 2012 46%)


Teollisuuden sähkönkulutus

0

10

20

30

40

50

60

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

TWh

Metsäteollisuus Kemianteollisuus Metallinjalostus Muu teollisuus


Teollisuuden sähkön kulutuksen muutos 2012/2013

Metsäteolli-suus

Kemian-teollisuus

Metallin-jalostus

Muu teollisuus

-2

-1

0

1

2TWh

-1,1 %

+0,8 %

+9,7%

-3,8%


Sähkön nettohankinta 2013 (84,0 TWh)

Ydinvoima26,9 %

Yhteistuotanto, kaukolämpö

16,2 %

Yhteistuotanto, teollisuus11,6 %

Erillistuotanto10,6 %

Nettotuonti18,7 %

Vesivoima15,1 %

Tuulivoima0,9 %


Sähkön hankinta energialähteittäin 2013 (84,0 TWh)

Jäte0,9 %

Turve3,6 %

Kivihiili12,4 %

Öljy0,3 %

Biomassa13,5 %

Maakaasu7,7 %

Tuuli0,9 %

Nettotuonti18,7 %

Vesivoima15,1 %

Ydinvoima26,9 %


Muutokset sähkönhankinnassa (muutos 2012/2013 – 1,1 TWh)

Tuuli Puu jamuu bio

Turve

Öljy

Netto-tuonti

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

Ydin Vesi Muuei-bio

Maa-kaasu

Hiili

TWh


Sähkön hankinnan aikavaihtelu 2013 (viikkokeskiteho)

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

viikkoYdinvoima Yhteistuotanto kaukolämpöYhteistuotanto, teollisuus ErillistuotantoVesivoima Nettotuonti


Sähkön tuotanto energialähteittäin 2013 (68,3 TWh)

Uusiutuvat 36 % (v. 2012 41 %)

Hiilidioksidivapaat 70 % (v. 2012 73 %)

Kotimaiset: 41 % (v. 2012 47 %)

Vesivoima18,6 %

Tuulivoima1,1 %

Turve4,4 %

Biomassa16,6 %

Jäte1,1 %

Ydinvoima33,2 %

Maakaasu9,5 %

Kivihiili15,2 %

Öljy0,3 %


Vesivoiman tuotanto

Normaalivuosi

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

TWh

Tuulivoimatuotanto ja kapasiteetti vuosittain


38 39 43 52 82 82 86 109 142 146196 199

258

448

77 70 6392

120168 153

188

261 277 294

481 494

774

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW) Tuotanto (GWh)

MW ja GWh

Tuulivoiman viikkokeskitehot ja kapasiteetti 2010-2013


0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

viikko

Tuulivoiman kapasiteetti Tuulivoiman viikkokeskiteho


Sähkön tuonti ja vienti

-10-8-6-4-202468101214161820

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Tuonti

Vienti

TWh

Pohjoismaat Venäjä Viro


Sähkön tuonti Venäjältä tunneittain (viikko 47 vuonna 2010 ja 2013)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Ma Ti Ke To Pe La Su

MW

Viikko 47/2010 Viikko 47/2013


Sähkön kulutushuiput 1980-2030 suurin tuntiteho megawattia (MW)

helmikuun 2012 huippu 14 4441 MW

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto ja Energiateollisuus ry v. 2009, Arvio Suomen sähkön kysynnästä vuonna 2030

0

3000

6000

9000

12000

15000

18000

21000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

MW

Suomen sähköntuotantokapasiteetin kehitys ja arvio huippukulutuksen kehittymisestä Lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews


Kapasiteetin kehityksessä huomioitu nykyiset ja tiedossa olevat voimalaitosprojektit, mukaan lukien periaatepäätöksen saaneet ydinvoimalayksiköt. Huippukulutusarviot: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008 ja Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto 2009


Sähkön hankinta tunneittain vuoden 2013 kulutushuipun sisältävänä päivänä 18.1

277027702770277027702769277027692769276827692768276727672767276827692768276827682768276827692769

14811382139913271413146217121994

23282478247824742379

2211223921462275237723892286

1923177516251630

252931404648

4745

48536060

535458

66727366

7160

516364

422842254213421742264254

43204498

4619462445574579

4529452044704484453043924326

42524196

413440814076

165516091597156015521560

16521832

1858185818881847

1859186718781866

185618811902

19271915

190918061769

20481827

163917461766

21352844

27532549227322422192

22682189

20152079

227524652452

25012697

24582891

2551

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000

1 122072 118413 116484 116595 117736 122287 133448 138929 14170

10 1405411 1399312 1391913 1385614 1360815 1342616 1341017 1377618 1395619 1390320 1380421 1356022 1309623 1323524 12859

MW

Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Yhteistuotanto Erillistuotanto Nettotuonti


Sähköntuotannon CO2-päästöt vuosittain

0

5000

10000

15000

20000

25000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1000 t CO2

Erillistuotanto Yhteistuotanto

Sähköntuotannon ominais CO2-päästöt eräissä EU-maissa v. 2011


0 200 400 600 800 1000

RuotsiRanska

Suomi 2013Itävalta

Suomi 2011Belgia

EspanjaLuxenburg*

PortugaliEU-27 *

ItaliaTanskaSaksa

Iso-BritanniaIrlanti*

AlankomaatKreikka

Lähde: Eurelectric, Power Statistics 2013, * merkityt v. 2010 tietoja

g CO2/kWh

Sähköntuotannon ominaispäästöt 2007-2050


Lähteet: ET Visio 2050 Eurelectric: Power Statistics 2010

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450CO2 g/kWh


Investoinnit ja suunnitelmat eri teollisuuden- aloilla Suomessa 2006-2013 (milj. euroa; 2012 arvio, 2013 suunnitelmat)

Lähde: EK:n investointitiedustelut 2008, 2009, 2010, 2011, 2012 ja 2013


Kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kWh vuodessa) 1. puolivuotiskausi 2013

0

5

10

15

20

25

30

35

Bul

garia

Rom

ania

Viro

Liet

tua

Kro

atia

Latv

iaU

nkar

iRan

ska

Puol

aTs

ekki

Kre

ikka

Suo

mi

Slo

veni

aLu

xem

burg

Slo

vaki

aM

alta

Iso-

Brita

nnia

Nor

jaAla

nkom

aat

EU-2

8Po

rtug

ali

Itäv

alta

Ruo

tsi

Bel

gia

Espa

nja

Ital

iaIr

lant

iKyp

ros

Sak

saTa

nska

Sen

ttiä

/ k

Wh

Lähde: Eurostat


Ostovoimaan suhteutettu kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kWh vuodessa) 1. puolivuotiskausi 2013

0

5

10

15

20

25

30

35

PPS /

100

kW

h

Source: Eurostat

Lämmitysasiakkaan sähkön hintaosuuksien kehitys (kulutus 18 000 kWh/vuosi)

päivitetty 3.11.2014 Lähde: Energiamarkkinavirasto

31,5 %

42,0 %

26,5 %

23,6 %

43,5 %

32,9 %

1.12.2013 1.1.1998

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1.1.

1998

1.1.

1999

1.1.

2000

1.1.

2001

1.1.

2002

1.1.

2003

1.1.

2004

1.1.

2005

1.1.

2006

1.1.

2007

1.1.

2008

1.1.

2009

1.1.

2010

1.1.

2011

1.1.

2012

1.1.

2013

Verot Energia Siirto

Suomen kauppatase ja energian kauppatase


- Energian tuonnin arvo n. 20 % kokonaistuonnin arvosta - Energian viennin arvo n. 10 % kokonaisviennin arvosta

Lähde: Tulli, Ulkomaankauppatilasto

539

-3 680

-2 639

-1 783

-5 558

-7 941

-7 073

-5 234

-9000

-8000

-7000

-6000

-5000

-4000

-3000

-2000

-1000

0

1000

2010 2011 2012 1-9/2013

Kauppatase, kokonais Kauppatase, energia

milj. €

Suomen kauppataseen ja energian kauppataseen muutos

21.1.2014

Lähde: Tulli, Ulkomaankauppatilasto

-4 219

1 040

-2 383

868

-5000

-4000

-3000

-2000

-1000

0

1000

2000

2010-2011 2011-2012

Kauppatase, kokonais Kauppatase, energia

milj. €


Metsähakkeella tuotetun sähkön tuki


0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

2013 2012päästöoikeuden hinta €/t CO2

tuki sähkölle €/MWh

tuen lasku johtuu turpeen veromuutoksista

Hiilen hinnan kehitys sähkön- ja lämmöntuotannossa


0

5

10

15

20

25

30

35

40

4520

03

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

€/MWh

Verollinen (lämpö) Veroton (sähkö)

Lähde: Tilastokeskus


Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkö-markkinoilla 2013

Uusiutuvat: 63 % (v. 2012 68 %) Hiilidioksidivapaat: 85 % (v. 2011 88 %)


Pohjolan vesivarantojen erotus normaalivuoteen ja sähkön hinnan käyttäytyminen

Lähde: SKM Syspower

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

-35000

-30000

-25000

-20000

-15000

-10000

-5000

0

5000

10000

15000

2000020

07

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Erotus normaaliin vesivuoteen Systeemihinta Suomen aluehinta

GWh €/MWh


Vaihto Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä 2012-2013 (viikkotaso)


-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

4001

20

12

11

20

12

21

20

12

31

20

12

41

20

12

51

20

12

9 2

01

3

19

20

13

29

20

13

39

20

13

49

20

13

viikko

Pohjoismaat - Saksa Pohjoismaat - Puola Pohjoismaat - Hollanti

Tuonti

Vienti

Päästöoikeuden hintakehitys



0

5

10

15

20

25

30

35

€/tCO2

EUA-Dec xx

Maakaasun ja hiilen käyttö sähköntuotantoon Euroopassa 2011 ja 2012

päivitetty 3.11.2014 Lähde: Eurelectric

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Hiili Maakaasu

TWh

2011 2012

+ 13 % - 23 %

Energiatehokkuussopimusten kattavuus energia-alalla


1) ET:n jäsenten sähköntuotannosta 2) ET:n jäsenten lämmöntuotannosta

Lähde: Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelman vuosiraportti 2012

Energiantuotannontoimenpideohjelma

Energiapalvelujentoimenpideohjelma

Liittyneitä yrityksiä 37 95

Liittyneitä toimipaikkoja 204 132

Kattavuustavoite 80 % 80 %

V. 2012 sopimuksessa mukana91 % sähköntuotannosta (1

72 % lämmöntuotannosta (2

87 % sähkön jakelusta90 % sähkön myynnistä

86 % kaukolämmön myynnistä

Energiantuotannon sopimusyritysten raportoimat sähköntuotannon ja primäärienergiankäytön tehostamisen säästöt



63126

228

295

79

288

112149 125

179

63

189

417

712791

288

400

549

674

853

0

200

400

600

800

1000

2008 2009 2010 2011 2012 2016

GW

h/a

Sähköntuotannon tehostaminen PrimäärienergiaSähköntuot. teh. kumulatiivinen Primäärienergia kumulatiivinenTavoite vuodelle 2016

Tavoite 1000 GWh

Sähkönjakelun ja kaukolämmön toimipaikkojen raportoimat omaan energiankäyttöön kohdistuvan tehostamisen säästöt


Lähde: Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelman vuosiraportti 2009, 2010 , 2011 ja 2012

*Motiva muuttanut säästöjen laskentatapaa v. 2012

*128,8

*88,3

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2008-2009 2010 2011 2012 2016

GWh/a

Sähkö kumulatiivinen Lämpö+pa kumulatiivinen Tavoite vuodelle 2016

Tavoite 150 GWh

Asiakkaille suunnattu energiatehokkuusneuvonta vuonna 2012 (esimerkkinä sähkönmyynnin sopimustoimipaikkojen raportoimat tiedot)



Asiakaspään toimien, kuten energia- yhtiöiden neuvontaan, viestintään, kulutuspalautteeseen ja laskutukseen liittyvien energiatehokkuuspalvelujen energiansäästövaikutus kotitalouksille arvioidaan olevan yhteensä 1-3 % kotitalousasiakkaiden vuosittaisesta sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta.

55 %

3 %

21 %

13 %

11 %

74 %

53 %

82 %

61 %

16 %

45 %

97 %

79 %

87 %

89 %

26 %

47 %

18 %

39 %

84 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Asiakas- ja sidosryhmätilaisuudet

Energiaeksperttikoulutukset

Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailunperusteella

Energiansäästöneuvonta asiakkaan tiloissa

Energiansäästöneuvonta liittyvät oppitunnit kouluissa

Energiansäästöneuvonta puhelimessa

Energiansäästöneuvonta toimitiloissa

Kulutusmittarin lainaus

Neuvonta sähköpostitse tai internetissä

Opettajille suunnattu energiansäästötiedotus

Energiatehokkuusneuvonta Sähkön myynti

Asiakaspään toimia raportoitu vuonna 2012 Ei raportoituja toimia 2012


Sähköyhtiöt 2013 / EPSI Rating

EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden tyytyväisyyttä sähkönmyyntiyhtiöitä kohtaan Keskeiset mittarit:

Asiakastyytyväisyys, imago, odotukset, tuote- ja palvelun laatu, hinta-/laatusuhde sekä asiakasuskollisuus

• Tyytyväisyys sähköyhtiöihin on noussut • Asiakkailla entistä vähemmän aihetta valittaa

– Vastaajista 91-98 prosenttia koki (yhtiöstä ja yhtiöryhmästä riippuen), ettei yhtiötä kohtaan ollut mitään moitittavaa (79-94 % v. 2012)

• Asiakkaat kokevat saavansa enemmän vastinetta rahalle

sähköyhtiöiltään, osittain johtuen tuotelaadun parantumisesta


Arvioitavina 12 eri toimialaa 1.Elektroniikkayritykset 2.Elintarviketeollisuusyritykset 3.Energiayhtiöt 4.Finanssisektori 5.Kemianteollisuusyritykset 6.Konepajateollisuusyritykset 7.Kuljetusalan yritykset (tavaran kuljetus) 8.Kunnat 9.Metsäteollisuusyritykset 10.Päivittäistavarakaupat 11.Rakennusalan yritykset 12.Valtio

Tutkittavina yhteiskuntavastuun alueina: Vastuu ympäristöstä ja ilmastosta, työllisyydestä, työhyvinvoinnista, tuotteiden ja palveluiden laadusta sekä kansantaloudesta

TOIMIALOJEN YHTEISKUNTAVASTUU Seurantatutkimus kuluttajien näkemyksistä - joulukuu 2013

http://www.yougov.fi/default.aspx

TOIMIALOJEN YHTEISKUNTAVASTUU...

• Ympäristön ja ilmaston osalta energiayhtiöt koettiin 12 eri toimialasta vastuullisimmiksi toimijoiksi – 33 % vastaajista koki näin, 12 eri alan keskiarvo 18 %

• Kokonaisindeksissä energiayhtiöt elinkeinoelämän toimialoista 2. sijalla – päivittäistavarakaupan jälkeen – myös kunnat ja valtio kärkisijoilla heti

päivittäistavarakaupan jälkeen • Innovatiivisuudessa energiayhtiöt arvioitiin 3. sijalle

– elektroniikkateollisuuden ja kemianteollisuuden yritysten jälkeen


Kiitos!

KIITOS !


energiavuosi 2013

Data & Analytics