ennakointi€ja€luova€ajattelu - satamittari › sites › satamittari.fi › files ›...
TRANSCRIPT
Ennakointi ja luova ajattelu
Projektijohtaja Olli HietanenTutkimusjohtaja Jari KaivoojaTulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu
Ennakointi ja luova ajattelu seminaari,Keskiviikko 26.4.2006, Pori
2
Yksi myöhäismodernin maailman erityispiirteistä onmuutoksen kiihtyvä nopeus, joka aiheuttaa epävarmuuttaennusteisiin ja tulevaisuuden suunnitteluun.Skenaarioiden laatiminen on pyrkimystä tulla toimeenvoimakkaasti kompleksisessa maailmassa, jossaepävarmuuden määrä on korkea.Masini 1993
Onko maailma muuttunut?
Salmeindikaattori
Tuhannen vuoden indikaattori
3
Haastaako globalisaatio Suomen?Ahlstromin esimerkki
• Vuosien varrella Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunutruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopultanykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiinsekä erikoistuotteisiin.
• Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijääja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun alussa työntekijöitä olin. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Ahlstromilla ontuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita yli 20 maassa, viidessämaanosassa.
• Kaikki Suomessa keksityt tai Suomeen rantautuneet toimialatovat eläneet ja tulevat elämään samanlaisen kehityskulun,jossa ekstensiivinen (työllistävä) kasvu muuttuuintensiiviseksi (tehokkuuden) kasvuksi.
• Mitä uutta on Kiinailmiössä?
Maa ja metsätalous työllisti enemmän ja enemmän suomalaisia 2500 vuotta,savupiipputeollisuus 250 vuotta –ja tietoyhteiskunta 25 vuotta. Ennusteseuraavalle keihäänkärkialalle on 2,5 vuotta ja sen jälkeen puhutaan enää vainkuukausista, päivistä, tunneista…
4
Tietoyhteiskunnan kolme vaihetta
Toisessa vaiheessa Suomi ansaitseekäyttämällä näitä koneita: palveluillaja sisällöillä
Kolmas vaihe perustuu formaattientuotteistamiseen; tekijänoikeusteollisuuteen ja hallintajärjestelmiin.
Ensimmäisessä vaiheessa Suomiansaitsi teknologialla –rakentamallakoneita
Luova talous
PC:t, kännykät,laajakaista, langattomuusja mobiiliteknologiat,mekatronikka, nano jabio, mekatroniikka
Ohjelmistot, sisällöt ja palvelut.Ensimmäisessä vaiheessadigitalisointi, toisessa vaiheessaasiakaslähtöisyys, kolmannessaubiikki (arjen) tietoyhteiskunta:älytuotteet (lähielektroniikka),virtuaaliympäristöt,webcasting…
Verkostojen yhteisöllistyminen,yhteisöllisen oppimisentyökalut, uudet työnteonkulttuurit, johtaminen, opettaminen ja oppiminen
Uusi
talous
5
VarsinaisSuomen ICT klusteri –haasteena social high tech
• 54 kuntaa• 3 yliopistoa ja 4 ammattikorkeakoulua• 455 000 kansalaista• 23 500 yritystä• 1700 yrityksen ICTklusteri
Ei ole kovinkaan todennäköistä, että jostakin edellä mainitusta1700 ICT alan yrityksestä kehittyy seuraavan 10 vuoden aikanauusi nokia, joka työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Sen sijaan mahdollista on se, että 300 –500 yritystä verkottuvatja valloittavat yhdessä maailmanmarkkinat
Onko niin, että tulevaisuuden suuryrityksessä ei ole kymmeniätuhansia työntekijöitä, vaan kymmeniä tuhansia yrityksiä… .?
6
Tulevaisuuden tutkimus Suomessa:neljä historiallista kivijalkaa ja kiihtyvä vauhti…
1. Tulevaisuuden tutkimuksen seura 1980: kansalaiskeskustelu tutkijoiden,viranomaisten, kansalaisten ja muiden toimijoiden rajapinnassa
2. Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1992: akateeminen tulevaisuuden tutkimusja menetelmät
3. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta 1992: tulevaisuuspolitiikka4. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) 1998: akateeminen
tulevaisuuden tutkimuksen opetus (17 suomalaista yliopistoa)
– Keskuksella on kolme toimistoa (Tku, Hki ja Tre).– Vuonna 2005 keskuksessa työskenteli 42 työntekijää (35,4 htv), liikevaihto oli
2,01 miljoonaa euroa. Projekteja oli 75.– Vuonna 2005 TVA:ssa opiskeli 391 opiskelijaa, jotka suorittivat 909 opintoviikkoa.
• Futures 1 ja 2 kurssit (kvopetus) 2002• Professuuri 2004• Maisteriohjelma 2005• Tohtorikoulu 2006• Futures Focus –aikuiskoulutuspaketti 2005• Keskustelu kandidaatin tutkinnosta on käynnistynyt… .• Tulevaisuuden tutkimuksesta on kasvanut TuKKK:n strateginen osaamisalue:
tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja ennakoiva liiketoimintaosaaminen (= tutu +TuKKK:n jokin muu talous ja/tai kauppatieteellinen osaamisalue)
– Asiakkaita/rahoittajia mm. ministeriöt (9), EU, Sitra, TEKES, Akatemia, läänit,maakuntaliitot, kunnat ja kaupungit sekä yritykset yms. organisaatiot.
Onko syntymässä viides kivijalka? Ennakointifoorumit,tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuslautakunnat…
7
Todennäköinen tulevaisuus
NykyhetkiToteutunuthistoria
Tulevaisuuskuvat
Kasvaa vähän
Business as usual
Laskee vähän
8
NykyhetkiToteutunut historia Tulevaisuuskuvat
Luova tulevaisuus?
9
Kansallisen tietoyhteiskuntastrategiaprosessin tulevaisuusverstaat ja työpajat
10
Tulevaisuuden tutkimus prismana
Tulevaisuudentutkimus valmistaa tylsästä datasta kauniita visioita–ja päinvastoin: analysoi unelmat ja visiot tylsäksi dataksi.
11
TulevaisuusprosessiTulevaisuusprosessi
Tulevaisuuskuvat 1 n
Nykytila
Vuosi 2006, konkretia, data
2020
VisioVisio
Strateg
iaport
aatja
skenaariot
Tieto + mielikuvitus + arvot + (yhteis)toiminta
12
Ja ymmärtää johtamisen eriaikajänteet…
STRATEGINENSTRATEGINENJOHTAMINENJOHTAMINEN
VISIONÄÄRINENVISIONÄÄRINENJOHTAMINENJOHTAMINEN
TAKTINENTAKTINENJOHTAMINENJOHTAMINEN
H=0 H=+1v. H=+25 v. H=+515 v.
13
Kyse on eri aikajänteilleasettuvista orientaatiotasoista…
• Visionäärinen johtaminen: Määritä tulevaisuudenydinbisnekset ja ne ydinosaamisen alueet, jotka niidenhallitsemiseksi tarvitaan. Siis minkä tyyppistä bisnestähaluamme tehdä 510 vuoden päästä ja millä porukalla?
• Strateginen johtaminen: Ennakoi muutoksettoimintaympäristössä ja mieti niiden vaikutus nyt käsilläoleviin kompetensseihin. Jaa resurssisi tarvittaessauudelleen. Tarkasteltava ajanjakso 35 vuotta.
• Taktinen johtaminen: Minkä tyyppisiä kompetenssejatarvitset juuri nyt, jotta selviät seuraavasta viikosta jaensi vuodesta. Tarkasteltava ajanjakso korkeintaan vuosi.
• Visionäärisen johtamisen prosessin ytimessä on se ajatus,että visionäärisen orientaation tavoitteet alkavat toteutuamenestyksellisinä taktisina johtamispäätöksinä.
14
VISION ELEMENTTEJÄ
1. ARVIO TOIMINNAN LAAJUUDESTA TAIKAPEUDESTA
2. LIIKETOIMINNAN LAAJUUS TAI KASVU
3. KILPAILUTILANNE TAI BENCHMARKING
4. KILPAILUEDUT
5. YRITYSKUVA JA SIDOSRYHMÄSUHTEET
6. ORGANISAATIOON LIITTYVÄTOMINAISPIIRTEET
7. LUOVAT KOMPONENTIT: EROTTAUTUMINENMUISTA
15
(YDIN)OSAAMISEN KEHITTYMINEN
Ammatillinen osaaminentoimialalla
Muuttuva ammatillinenosaaminen
Uudenlainen ammatillinenosaaminen
Nykyinen ydinosaaminenSäilytettävä
ydinosaaminenSäilytettävä
ydinosaaminen
Uudenlainenydinosaaminen
Ennakoitavissa olevaydinosaaminen
Ennakoitavissa olevaydinosaaminen
Kyvykkyydenrakentuminen
Lähiaikoina...
Lähimpänä parinavuotena...
Opportunistinennäkökulma
Strateginennäkökulma
Visionäärinennäkökulma
Lähdeaineistoa : Kimmo Koivu (Hyk Oy)
16
Murrosajattelu
TEOLLINEN RATIONAALISUUSTEOLLINEN RATIONAALISUUS
Enemmästäenemmän
Enemmän japarempaa
vähemmästä
Enemmäntoisenlaista jatoisella tavalla
JÄLKITEOLLINENJÄLKITEOLLINENRATIONAALISUUSRATIONAALISUUS
MyöhäisteollinenMyöhäisteollinenmurrosaikamurrosaika
Palveluvaltainenverkosto yhteiskunta
TietoyhteiskuntaTeollinenyhteiskunta
19701970 20202020
Lähde: TVA (Pentti Malaska)
17
Tulevaisuuden ennakoinnin kolmeperusmenetelmää:
TrendianalyysiØYksi tai muutama dominoiva kehityskulku/piirreanalysoidaan
SkenaarioanalyysiØ Monia vaihtoehtoja kuvataan ja analysoidaan
Heikkojen signaalien arviointiØJotkut hyvin epävarmat, mutta potentiaalisestitärkeät mahdollisuudet analysoidaan
ØNäitä eri menetelmiä voidaan käyttää apunapohdittaessa visionäärisiä kehittämiskysymyksiä.Monet kehittämiskysymykset liittyvät osaamiseen.
18
TRENDIT, SKENAARIOT JAHEIKOT SIGNAALIT
Trendit, skenaariot ja heikot signaalitÄärimmäinenskenaario X
Äärimmäinenskenaario Y
TrendiskenaariotaiBAU skenaario
Heikonsignaalinilmaantuminen
19
Skenaario on ajallisesti peräkkäisten, loogisestietenevien ja perusteltavissa olevien, mahdollisten
tulevaisuudenkuvien sarja.
Skenaario sisältää kuvauksen toimijoista,toiminnoista sekä päätöksenteon ja seurausten
tapahtumaketjusta.
Tämä tapahtumaketju johtaa nykyhetkestäskenaariolle valittuun päättävään
tulevaisuuskuvaan, joka voi olla ydinvisio,strateginen päämäärä tai opportunistinen tavoite.
Skenaariomenetelmä (TVA)
20
Skenaariot tarjoavat keinoja luoda järjestelmällisyyttä alatilisääntyvään informaation aiheuttamaan sekasotkuun. Neauttavat selvittämään laadullisia ja määrällisiä yhteyksiä eritapahtumien ja ilmiöiden välillä.
Fontela 2000
Skenaariot toimivat työkaluina, joilla pyritään kehittämäännäkemystä siitä, millainen olisi toivottava tulevaisuus jamillä tavalla sen toteutumista voitaisiin edistää valinnoilla japäätöksillä.
Skenaariot (TVA)
21
Skenaariot (TVA)
Yleensä kannattaa laatia vähintäänkinkolme skenaariota, jotta vältyttäisiin siltä
yleiseltä erehdykseltä, että laaditaanpelkästään hahmotelma organisaation
toivottavasta tulevaisuudesta –javastakohdaksi sen negaatio; epämieluisan
tulevaisuuden kuvaus.
22
Skenaariot eivät ole tulevaisuusajattelun lopputuloksia, vaantyökaluja ja lähtökohtia tulevaisuutta koskevalle strategisellepäätöksenteolle ja toimintamallien valinnalle.
Skenaario ei ole pikakuvaus lopputilasta (esimerkiksi Suomi 2020),vaan tarina tulevasta tilanteesta ja siihen johtavasta kehityksestä.
Skenaariot eivät ole yleistettyjä mielipiteitä tai tulevaisuudentutkijoiden tai poliitikkojen näkemyksiä jostain halutusta taipelätystä tulevaisuuden tilasta, vaan ne ovat eriytyneitä,päätöksentekokeskeisiä kuvauksia tulevaisuudesta.
Skenaariot eivät ole ennusteita tai menneen kehityksen tulevaisuuteensuunnattuja heijastuksia, vaan erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista jamahdollisista tulevaisuuksista.
Skenaarioajattelussa tulevaisuutta ei nähdä yhtenä, jo valmiiksimäärättynä toteutuvana todellisuutena, vaan usean erilaisenvaihtoehtoisen tulevaisuudentilan mahdollisuutena.
Skenaariot (TVA)
23
Aukaisevat silmät: Skenaarioajattelu lisää toimijan joustavuuttastrategioiden valinnassa ja antaa siten mahdollisuuden vapautuasamanaikaisesti moniin erilaisiin tulevaisuuksiin.
Perustuvat faktoihin: Skenaariomenetelmässä tehdään määrällisiäja/tai laadullisia yhteenvetoja tulevaisuutta koskevan tutkimuksentuotoksista.
Tuovat esiin syy ja seuraus suhteita: Skenaarioissa ilmenee millaisiamahdollisia seurauksia erilaisilla päätöksillä ja valinnoilla ontapahtumien kehitykselle.
Auttavat arvottamaan: Skenaarion tulee olla myös kiinnostava. Senon kerrottava tulevaisuudesta jotakin uutta ja oleellista –jotakinpäätöksenteon kannalta hyödyllistä.
Skenaarioita tuottavia tulevaisuuden tutkimuksen erityismenetelmiäovat muun muassa tulevaisuustaulukko –menetelmä jatulevaisuusverstaat.
Skenaariot (TVA)
24
Seppälän skenaariomalli perustuu yhdysvalloissa1960 luvun lopussa kehitettyyn FAR –menetelmään (Field Anomaly Relaxation) jaZwickyn morfologiseen analyysiin.
Mallin ideana on karsia systemaattisesti sellaisettulevaisuuskuvat, joissa on keskenään yhteensopimattomia tulevaisuustiloja.
Mallin keskeisin työväline on tulevaisuustaulukko.Siihen sisältyvät kaikki ne mahdollisettulevaisuustilat, joita ko. tutkimusprojektissatarkastellaan.
25
Monet systeemidynaamiset suunnittelunmallit ja metodologiat ovat kiinnostuneitavain vahvimmista ja todennäköisimmistätulevaisuuksista.
FAR –menetelmässä karsitaan pois vainmahdottomat tulevaisuuskuvat, minkäansiosta tarkastelu säilyy avoimena jatutkijalle kirkastuu mahdollisuuksienmoninaisuus.
26
TILAT SEKTO RIT A B C
1. T1A T1B T1C
2. T2A T2B T2C
3. T3A T3B T3C
4. T4A T4B T4C
27
Seppälän tulevaisuustaulukkoon sisältyvientulevaisuuskuvien lukumäärä lasketaankertomalla kunkin sektorin tulevaisuustilojenlukumäärät keskenään.
Esimerkissä tämä tarkoittaa 3 x 3 x 3 x 3 = 81tulevaisuuskuvaa (= 3 potenssiin 4 eli tilatpotenssiin sektorit).
28
·Delfoimenetelmä on vaiheittainen strukturoitu tai puolistrukturoitukyselymenetelmä, jolla ryhmän (erityisesti asiantuntijoiden) mielipiteitä tuodaanesille ja jalostetaan tiedoksi. Subjektiivisten mielipiteiden perusteellamuodostetun tiedon katsotaan sisältävän hiljaista tietoa, joka ontulevaisuustiedon perusta.
•Menetelmän kehittivät Olaf Helmer ja Norman Dalkey vuonna 1953, jolloin sitäkäytettiin sodankäynnin strategioiden suunnitteluun RANDprojektissa.(Linstone ja Turoff 1975 jatkokehittivät)
•Haastattelu aloitetaan valitsemalla ne henkilöt, jotka osallistuvat haastatteluun.Yleensä haastateltavat edustavat tutkittavaan asiaan liittyviä asiantuntijoita
•Aluksi kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset –ne kysymykset,joihin haastattelija haluaa saada vastauksia.
•Delfoin toisella kierroksella haastateltavat kommentoivat toinen toistensavastauksia ja haastattelun suorittaja välittää vastaukset yksilöllisestikeskustelijalta toiselle –tai (tapauksesta riippuen) yleisesti kaikkien nähtäville jakommentoitavaksi.
Delfoi
29
Anonymiteetti: Perinteisessä Delfoissa haastateltavat/keskustelijat eivät missään vaiheessa saa tietää kuka onkeskustelun vastapuolena. He saavat nähtäväkseen vainanonyymejä kommentteja ja vastaväitteitä omillevastauksilleen ja mielipiteilleen.
Yhteisymmärrys: Tavoitteena on, että keskustelijatlopulta päätyisivät –joidenkin kommenttikierrostenjälkeen –yhteisymmärrykseen tai kompromissiin, jonkatulkitaan olevan asiantuntijoiden muodostamatodennäköisen tulevaisuuden kuva: sellainentulevaisuuskuva, jonka suurin osa haastatelluistaasiantuntijoista on keskustelun jälkeen hyväksynyt.
Delfoi –haastattelua voidaan käyttää skenaariotekniikanapuna esimerkiksi variaabelien etsintään tai skenaariollamuodostettujen tulevaisuuskuvien kommentoimiseen jaarvottamiseen.
30
Tulevaisuusverstas
Robert Jungkin ja Norbert Mullertin 1960luvullakehittelemä tulevaisuusverstas on "jokamiehenprojekti"; kansalaisille ja päätöksien "uhreille"tarkoitettu metodi, joka varsinaisen tutkimuksensijaan painottaa tavallisten ihmisten mielipiteitä jaideoita tulevaisuudesta.
31
Tulevaisuusverstaiden kaltaisenosallistuvan tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena on:
1. päätöksenteon ja tulevaisuusajattelundemokratisoiminen eli kansalaisten näkökulman jaosallistumisen kehittäminen
2. toimia katalyyttinä nykyisyyden ja toisaaltatavoitellun/halutun tulevaisuuden välillä eli saadaaikaan konkreettisia toimia tässä ja nyt halutuntulevaisuuden aikaan saamiseksi.
32
Tulevaisuusverstastyöskentely jakaantuuviiteen toimintavaiheeseen:
1. Valmisteluvaiheeseen (tilan valinta, tarvikkeiden hankinta jaolon mukavaksi tekeminen)
2. Ongelmavaiheeseen (käsiteltävien ongelmien täsmentäminen)
3. Mielikuvitusvaiheeseen (ratkaisujen etsintä vapaanassosiaation avulla)
4. Todellistamisvaiheeseen (miten parhaaksi katsotut ratkaisutvoidaan käytännössä toteuttaa?)
5. Dokumentointivaiheeseen (koko edellä kuvattu prosessikuvataan kirjallisessa muodossa)
33
Jungkilaisen perinteen mukaisestiajatuksena on, että tulevaisuusverstaan
tuotoksena ei synny (pelkästään) dokumenttitms. raportti, vaan konkreettisia
toimenpiteitä, joihin kukintulevaisuusverstaan osanottaja verstaan
jälkeen ryhtyy.
34
CATWOEn avulla voidaan selvittää ne yksittäiset osasysteemit, systeemisetprosessit ja tekijät, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat kokonaissysteemintoimintaan. Ydinmääritelmä rakennetaan vastaamaan kysymyksiin "mitä pitäätehdä?", "miten se tehdään?" ja "miksi se tehdään?" eli systeemi tehdä Xkäyttäen apuna Y, jotta saavutettaisiin Z.
CATWOE tulee sanoista Customer (asiakas, jonka toimintaan prosessivaikuttaa), Actors (toimijat, jotka saavat prosessin aikaan), Transformationprocess (muutosprosessi itsessään, joka saa systeemiin tulevan resurssinmuuttumaan tuotteeksi), Worldview (maailmankuva), Owners (omistajat, jotkavoivat pysäyttää muutoksen), Environmental constraints (toimintaympäristönasettamat vakiot eli ulkoiset ja prosessin johdosta muuttumattomat rajoitukset)(Checkland & Scholes 1999, 35).
•Systeemi, jonka omistaa O(wner), toimiessaan näkökulman W(orldview)mukaan, toimijoiden A(ctors) kautta, toteuttaa muunnosprosessinT(ransformation process), jota rajaavat ympäristötekijät E(nvironmentalconstrains), saavuttaa tuloksen X asiakkaalleen C(ustomer).
Pehmeä systeemimetodologia (soft systemmethodology, SSM): esimerkkinä CATWOE
Rauno Kuusisto, Anita Rubin TVA/Tutu2
35
Systeemiajattelu
Huomio kiinnittyy positiivisiin ja negatiivisiin palautepiireihin:ylä ja alasysteemien keskinäisiin vaikutussuhteisiin.
36
Tulevaisuus ja turvallisuus:poliisin toimintaympäristömuutoksessa (POLTU)
2003 2006
37
Poliisin toimintaympäristö muutoksessa
• Esiselvitys 2003• Ennakointiohjelman toteutus 20042005• Jatkohanke 2006
Vuosina 20042006 toteutetun ennakointihankkeen päämäärät:
1. Luoda turvallisuusalan seurantajärjestelmä, joka toimii välineenäennakointivuoropuheluun.
2. Aloittaa säännöllisesti kokoontuvan asiantuntijaverkostontoiminta, minkä avulla saadaan välittymään eri tahoilla olevaviimeisin tieto turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittymisestä.
3. Ennakointiin soveltuvan turvallisuusindikaattoripankinkehittäminen.
4. Ennakointiin liittyvän lähialueyhteistyön kehittäminen.5. Tarjota turvallisuusalan ennakointikoulutus, jonka avulla
ennakointimenetelmien hallinta itsenäisesti omassaorganisaatiossa on mahdollista.
38
POLTUN OPETUKSET
• Uusi, verkostomainen toimintakulttuuri:proaktiivinen sidosryhmätyöskentely
• Sisällölliset tulokset: turvallisuudentulevaisuuskuvia ja systeemianalyysi
• Tulevaisuusajattelun kehittyminen• Työkalut: sidosryhmäseminaarit ja POLTU
tools• Jatkotoimenpiteet
39
Main network of thePolice
Network of social partners
Social partners of social partners
Sidosryhmä ja sen sidosryhmät
40
Delfoiprosessi
POLTUhanke
2003 2005Turvallisuusseminaari26.5. 2003
Turvallisuuskysely 1
Esiselvityksen loppuseminaari 28. 10. 2003
Väliraportti
Esiselvityksen loppuraportti
2. sidosryhmäseminaari 15.4. 2004
Sidosryhmäseminaarin raportti
Future and Security: scanning The ChangingEnvironment of the Police (Nagu 7. 9. 6. 2004)
Turvallisuuskysely 2
3. sidosryhmäseminaari 13.1. 2005
Sisäisen turvallisuuden ohjelman komment. 26. 3. 2004
4. sidosryhmäseminaari 6.10.2005
Sidosryhmäseminaarin raportti javerkoston toimintasuunnitelma
The Second Baltic SeeConference 9.6. 2005
41
Turvallisuus ja tulevaisuus: poliisintoimintaympäristö muutoksessa
Syrjäytymistä ehkäisevät:
• vastuullinen lastenkasvatus
• yhteisöllisyys• hyvinvointivaltion
säilyttäminen• työttömyyden
ehkäiseminen• ehkäisevä päihde ja
huumepolitiikka
Turvallisuutta edistävät:
• Syrjäytymisenehkäiseminen
• Huume ja päihdetyönlisääminen
• Rikollisuudenehkäiseminen
• ennaltaehkäisevänterveyshuollonkehittäminen
• oikean ja vääränerottamisenkorostaminen
• yhteisöllinen vastuu
Turvattomuutta aiheuttavat:
• Lisääntyvä huumeiden japäihteiden käyttö
• Kansainvälisenrikollisuuden kasvu
• Ihmisten syrjäytyminenyhteiskunnasta
• Poliisin virkojen jamäärärahojenväheneminen
• Yhteisöllisyydenväheneminen
• Hyvinvointiyhteiskunnanrapautuminen
• Median luomatnegatiiviset mielikuvat
• Kaupungistuminen• Itsekeskeisyyden
korostuminen
42
Suomen huonompi ja parempi tulevaisuus?
2005
2020
43
44
Työkalut ja jatkotoimenpiteet
• Sidosryhmäverkosto• Indikaattoripankki• Koulutusjärjestelmä• Haasteet:
1. Mitä jatkotoimenpiteitä indikaattoripankki edellyttää?Nettipohjainen, automaattisesti päivittyvä jastrategisille sivuille linkattu? Mitä tietoa? Ketkälähtevät/tarvitaan mukaan? Tarvitaanko myöstutkimusohjelma?
2. Mikä on seuraava askel koulutusjärjestelmänkehittämisessä? Missä tapahtuu? Ketkälähtevät/tarvitaan mukaan? Ketkä tuottavat sisältöjä?
3. Miten verkostoa kehitetään? Indikaattoripankinympärille rakentuva ydinverkosto –vai laaja,keskusteleva sidosryhmäverkosto? Molemmat?
4. Kansainväliset tavoitteet/haasteet/aikataulut?
45
Trendianalyysi
46
OLENNAISTA TRENDIANALYYSISSA
1. Tutkittavaan ilmiöön vaikuttuvien trendientarkastelu
2. Megatrendi on laajempi ilmiö kuin trendi3. Megatrendin taustalla on useita trendejä4. Trendianalyysejä ei kannata kopioida mistään, vaan
ne on syytä tehdä ongelmalähtöisesti jaräätälöidysti
5. Trendianalyysin pohjalta tehtävät johtopäätökseton tehtävä huolella
6. trendianalyysissä joudutaan miettimään strategiaa:seurataanko trendiä vai pyritäänkö toimimaantrendien vastaisesti?
7. Jokaisella trendillä on vastavoimansa. Myös nämäantitrendit on syytä analysoida ja ymmärtää
47
TUNNISTETAAN NOUSEVAT, STABIILIT JALASKEVAT TRENDIT
Aika
Muuttuja x
TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ I
48
TUNNISTETAAN HUIPPUPISTEET, TAITEKOHDAT JAMATALASUHDANTEEN LAKIPISTEET
TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ II
Aika
Muuttuja x
49
Maailman väkiluku ikäryhmittäin
Lähde: United Nations Statistics Division, online databases.http://unstats.un.org/unsd/default.htm (1.11.2004)
50
Kaupungeissa asuvan väestön osuus kokoväestöstä maailman eri alueilla (Lähde: United Nations)
51
MEGAKAUPUNGIT
Lähde: CIA 2003
52
ITÄMEREN ALUEENVÄESTÖKESKITTYMÄT
53
Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja senjakautuminen kotimaisiin ja tuontipanoksiinLähde: Oulun yliopisto, ThuleInstituutti (2004).
54
VÄESTÖN MUUTOS SEUTUKUNNITTAIN 20032030TILASTOKESKUKSEN MUKAAN
55
Väestönmuutos (%) 2004 –2005
Lähde: Väestörekisterikeskus
NauvoKorppoo
Dragsfjärd
Laitila
Iniö
Somero
Uusikaupunki
Kustavi
Loimaa
PerniöKemiö
Yläne
Houtskar i
Pöytyä
Turku
Parainen
Halikko
Kisko
Sauvo
Mynämäki
Lieto
KiikalaPaimio
Rymättylä Salo
Alastaro
Marttila
Vehmaa
Pertteli
Koski TL
Taivassalo
Aura
Pyhäranta
Nousiainen
Velkua
Mellilä
Piikkiö
Särkisalo
Oripää
Kuusjoki
Suomusjärvi
Masku
Vahto
Västanfjärd
Muurla
AskainenTarvasjoki
Naantali
Lemu
Kaarina
Merimasku Raisio
Rusko
Mietoinen
Ennakkotieto
4,5 5,2
2,0 2,7
1,0 2,0
0,1 1,0
0,1 0,1
1,0 (0,1)
1,9 (1,0)
2,2
Lähde: VarsinaisSuomen TEKeskus, Jouni Marttinen 9.2.2006
56
Loimaan ihme
57
Muuttoliikkeet Suomen osalta 19452005
58
HUOLTOSUHTEEN KEHITYS VUOTEEN 2050
59
VÄESTÖPYRAMIDIT 2003 JA 2030
Suomen väestö iän ja sukupuolenmukaan vuonna 2003 (Tilastokeskus 2004)
Suomen väestö iän ja sukupuolenmukaan vuonna 2030 (Tilastokeskus 2004)
60
TYÖMARKKINOIDEN MURROS 20052025
61
TYÖTTÖMYYS SUOMESSA 2004
AlueOnline
Työttömyysaste seutukunnittainmaaliskuussa 2004
Lähde: Työministeriön tilastot Vuoden 2004 seutukuntarajat
T y ö t tö m y y s a s te ( % ) 1 . 4 1 0 .01 0 .1 1 2 .51 2 .6 1 5 .21 5 .3 2 2 .7
M a a k u n ta r a ja
62
TYÖTTÖMYYSTILASTOT 20002005
63
Työllisyyden muutokset 2/2005 2/2006, tuhattahenkeä: Trendi kohti parempaa työllisyyttä…
2 prosenttiyksikköäMuutos sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista1 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksen mukaisesti tilastoituna
21,34352Uudet avoimet työpaikat työvoimatoimistoissa
3,71718Työharjoittelussa, vuorottelutyössä
6,33331Työvoimakoulutuksessa
5,73936Tukitoimenpitein työllistetyt
5,27470 yli vuoden työttömänä olleet
6,5290271Työttömät työnhakijat
Työministeriön työnvälitystilasto:
9,27380 työvoimaan kuulumattomista piilotyöttömiä
3,18583 kotitaloustyössä
1,0383387 opiskelijat
1,01 3571 343Työvoimaan kuulumattomat yhteensä
0,5 265,666,1Työvoimaosuus, %
1,12 5852 614Työvoima yhteensä
0,8 29,28,4Työttömyysaste, %
7,6237219Työttömät 1
0,8 266,767,5Työllisyysaste, %
6,7288308 yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet
1,32 0602 087 palkansaajat
2,02 3482 395Työlliset yhteensä
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus:
MUUTOS, %2/05 2/06Helmikuu 2005Helmikuu 2006
64
Yritysten henkilöstö ja liikevaihto Suomessa 19902004 (Tilastokeskus 31.5.2005)
165,3150,991,32004
157,4143,391,02003
152,6139,691,52002
153,3140,691,72001
153,4138,990,52000
140,1123,688,31999
136,8117,685,91998
135,4111,382,21997
128,8101,078,41996
124,494,876,21995
121,788,873,01994
110,783,175,11993
100,682,482,01992
97,088,591,31991
1001001001990
1990 = 100
Liikevaihto/henkilöLiikevaihtoHenkilöstö
65
Luokkarakenne Yhdysvalloissa 19001999
0
10
20
30
40
50
1900
1910
1920
1930
1940
1950
1960
1970
1980
1991
1999
Vuosi
Osu
us ty
övoi
msa
ta
Luova luokkaSuperluova luokkaTyöväenluokkaPalveluluokkaMaatalous
The Rise of Creative Class: Luovan luokan kokokaksinkertaistunut 20 vuodessa! (Florida 2002)
66
TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KASVUTOIMIALOITTAIN VUOTEEN 2028
Lähde: Vartia & YläAnttila 2003, 289
0,6231,42,8120,8Kokokansantalous
1,1158,72,576,9Palvelut
0,360,73,339,7Jalostus
2,3121,44,2Alkutuotanto
200420282003200420282003
% vuodessa1 000
henkeä% vuodessamrd.
euroa
TyöllisyydenkasvuTyöllisyys
TuotannonkasvuTuotanto
67
Palveluvaltaistuminen
Lähde: Kaivooja & al. (2002)
68
Palvelusektorin osuus viennistä eräissämaissa v. 19902001
69
TEOLLISUUSTUOTANNON TRENDI: EU25 JA SUOMI
Lähde: Tilastokeskus 2005
70
Teollinen tuotanto maailmassa 17502000
71
Kokonaistuotannon määrän kehitys Suomessa19902006
Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden neljännesvuositilinpito jaETLA 2006
72
Teollisuuden tuotantokapasiteetti 19952004Suomessa
73
Teollisuustuotannon volyymiindeksi 19952005Suomessa (Tilastokeskus 2006)
Koko teollisuus Puu ja paperiteollisuus Elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus1995 69,2 79,5 32,1 81,41996 71,5 77,1 36,1 84,31997 77,5 88,3 41,9 90,21998 84,6 92,0 59,4 93,31999 89,5 95,3 73,2 92,42000 100,0 100,0 100,0 100,02001 100,1 94,2 98,3 105,02002 102,2 98,1 106,2 100,62003 103,4 100,9 104,2 101,92004 109,0 106,8 120,5 104,12005* 106,2 96,6 118,0 107,0* ennakkotieto
74
Bruttokansantuote käypään hintaan 19952005Suomessa
Käyvin hinnoin Vuoden 2000 hinnoinMrd. € €/as. Mrd. €
1995 95,9 18 778 104,81996 99,3 19 367 108,71997 107,6 20 939 115,31998 117,1 22 727 121,21999 122,7 23 765 126,02000 132,3 25 555 132,32001 139,9 26 960 135,82002 144,0 27 682 138,02003 145,9 27 995 140,42004* 151,9 29 066 145,42005* 155,3 29 612 146,4
75
YRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN JAKILPAILUKYKYINDIKAATTOREIDEN KORRELAATIO
Autio 2004: High Potential Entrepreneurship in the Light of GEMdatareport
76
KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN TRENDITPOHJOISMAISSA V. 20002004
77
KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUSEUROOPASSA JA SUOMEN TILANNE VUONNA 2004
78
Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöidenosuus liikevaihdosta ja henkilöstöstä 19942003:Tytäryhtiötalouden trendit vahvistumassa
Lähde: Tilastokeskus 2005
79
Yrityssaneeraukset Suomessa 19932005: trendit
Lähde: Tilastokeskus 2005
80
PKyrityksten ja suurten yritysten henkilöstönmäärän kehitys v. 19932004: Trendit
Lähde: Tilastokeskus 2005
81
Investoinnit Suomessa 19752004
82
Kuka investoi Suomessa?
83
Nettoinvestoinnit Suomessa 20002004
84
Teollisuuden investointiaste Suomessa 19752004
85
Teollisuuden investoinnit Suomeen ja suoratsijoitukset ulkomaille
86
T&Kmenot ja yritysten investoinnit Suomessa 2004
87
R&D menojen osuus BKT:sta 19852002
88
TEKBARO 2005: Suomen heikkoudet javahvuudet tietoyhteiskuntakehityksessä
89
Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Suomessa19892004 (Tilastokeskus 2006)
Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot
1989 1991 1993 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 1) 2004
Yritykset 924,8 975,1 1 048,5 1 373,4 1 916,7 2 252,8 2 644 3 136 3 284 3 375 3 528 3 434Julkinen sektori 2) 286,1 357,5 379,7 374,4 408,6 443,9 470 497 501 530 515 504Korkeakoulusektori 3) 290,2 378,0 367,5 424,6 579,5 657,8 765 789 834 926 962 1 017Yhteensä 1 501,2 1 710,6 1 795,8 2 172,4 2 904,9 3 354,5 3 879 4 423 4 619 4 830 5 005 4 955% BKT:sta 1,8 2,0 2,2 2,3 2,7 2,9 3,2 3,4 3,4 3,5 *3,5 *3,3
Yritykset 61,6 57,0 58,4 63,2 66,0 67,2 68,2 70,9 71,1 69,9 70,5 69,3Julkinen sektori 2) 19,1 20,9 21,1 17,2 14,1 13,2 12,1 11,2 10,8 11,0 10,3 10,2Korkeakoulusektori 3) 19,3 22,1 20,5 19,6 20,0 19,6 19,7 17,8 18,1 19,2 19,2 20,5Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
3) Ml. yliopistolliset keskussairaalat ja ammattikorkeakoulut* ennakkotieto
%
milj. €
1) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella2) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta
100100100100100100100100100100100100Yhteensä
20,519,219,218,117,819,719,620,019,620,522,119,3Korkeakoulusektori 3)
10,210,311,010,811,212,113,214,117,221,120,919,1Julkinen sektori 2)
69,370,569,971,170,968,267,266,063,258,457,061,6Yritykset
% osuus
90
KULUTUSRAKENTEEN MUUTOKSET SUOMESSA 19002001: KEHITYS KOHTI PALVELUYHTEISKUNTAA
59.2
12.9
6.42.9
12.45.3
46.0
8.6
10.25.5
19.6
7.3
16.0
28.7
28.7
14.73.44.9
0.0
20.0
40.0
60.0
80.0
100.0
1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002
Terveys
Huonekalut jatarvikkeetVaatteet ja jalkineet
Liikenne
Sekalaiset tarvikkeetja palvelutAsuminen ja energia
Ruoka ja juoma
91
Kotitalouksien laitteiden omistaminen 19762002 Suomessa
Tilastokeskus 2003
92
Tietoliikenteen kehityslukuja 19802005(Tilastokeskus 31.5.2005)
l viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia
1) DSLliittymät ja kaapelimodeemit
366235219182149122106. .–kpl/1 000 as.Internetliittymät
955909868804720634552525kpl/1 000 as.Matkapuhelinliittymät
456492I 524540550551551534363kpl/1 000 as.Kiinteät puhelinliittymät
779467I 2376110. .. .. .. .1 000Laajakaistaliittymät 1)
4 9994 7474 5174 1763 7293 2732 846258231 000Matkapuhelinliittymät
2 3902 568I 2 7262 8062 8492 8502 8412 6701 7401 000Kiinteät puhelinliittymät
200420032002200120001999199819901980Yksikkö
93
Internetin käyttäjät ja eostaminenSuomessa keväällä 2004
Tilastokeskus 2004
94
Säästäminen Suomessa 19852005
95
Yleisten kirjastojen kehitys Suomessa 19702004
Yksikkö 1970 1980 2) 1990 2) 1995 2) 1996 2) 1997 2) 1998 2) 1999 2) 2000 2) 2001 2) 2002 2) 2003 2) 2004 2)
Kirjastoja kpl 3 015 1 608 1 151 985 1 006 992 970 948 936 989 986 968 957Kokoelmia 1 000 1) 12 084 1) 23 350 37 179 40 011 39 998 40 018 40 313 40 626 40 897 40 495 40 774 40 972 41 025Lainoja 1 000 32 429 72 513 85 714 102 064 104 408 102 327 100 527 99 268 102 197 103 461 106 867 108 406 109 754Lainaajia 1 000 1 225 1 842 2 199 2 507 2 484 2 516 2 466 2 417 2 431 2 417 2 430 2 430 2 3821) Vain kirjat.2) Pl. Ahvenanmaa.
Tilastokeskus 2006
96
Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijatja suoritetut tutkinnot Suomessa 19852004
Opiskelijat 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004Peruskoulut 569 452 592 920 588 162 593 451 595 727 597 356 597 414 593 148Lukiokoulutus 1) 111 751 I 104 409 134 851 I 130 032 128 642 124 644 121 816 120 531Ammatillinen koulutus 2) 147 354 162 535 171 577 I 159 884 160 115 166 809 174 813 I 230 823Ammattikorkeakoulukoulutus 3) – – 31 557 114 020 118 013 126 767 129 875 131 919Yliopistokoulutus 4) 92 230 112 921 133 359 157 796 162 939 164 312 169 846 173 974Yhteensä 920 787 I 972 785 1 059 506 I 1 155 183 1 165 436 1 179 888 1 193 764 I 1 250 395Suoritetut tutkinnotPeruskoulun päättötodistukset 64 183 61 054 63 756 65 937 63 747 61 450 60 831 63 828Ylioppilastutkinnot 31 615 27 469 33 853 35 661 35 283 36 224 35 182 34 652Ammatilliset tutkinnot 65 535 55 666 66 911 55 477 52 545 52 041 54 079 56 678Ammattikorkeakoulututkinnot – – 1 638 14 178 18 045 20 462 20 588 20 821Yliopistotutkinnot 9 819 10 982 13 521 16 845 16 822 17 708 18 197 18 293Yhteensä 171 152 155 171 179 679 188 098 186 442 187 885 188 877 194 272
Tilastokeskus 2006
97
Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissaja kuntayhtymissä v. 19902004
71300 71500
6640063800
6700064600
66200 6740065400 64800
6850070000
71600 7270075700
53100 5400055900
53800
50000 49800 51100 5010051800 51500 52400 53300 53900
55600 54700
!
!
!!
!! ! !
!!
! ! ! ! !
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000lkm
35
40
45
50
55
iän ka pth iän ka esh henk lkm perusterveydenhuolto henk lkm erikoissairaanhoito!
Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005
Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissäv. 19902004 (mukana myös virkavapaalla olevat)
98
Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa jakuntayhtymissä v. 19902004
71 300 71 50066 400 63 800
67 000 64 600 66 200 67 400 65 400 64 80068 500 70 000 71 600 72 700
75 700
!
!
!!
! ! ! ! !! ! ! ! ! !
38,5 38,839,6
40,440,8
41,2 41,541,9
42,442,8 43,1 43,2 43,3 43,5 43,6
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000lkm
30
35
40
45
50
iän keskiarvo henk lkm erikoissairh!
Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005
Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissäv. 19902004 (mukana myös virkavapaalla olevat)
99
Lääkärit kunnissa ja kuntayhtymissä: Lukumäärä, ikäja henkilötyövuodet 19902004
8 960 9 2109 570 9 610 9 820 9 780
10 190 10 420 10 600 10 80011 080 11 140 11 140 11 270
11 540
%%
%% % % % % % % % % % % %
$
$
$ $ $$
$ $$ $ $
$ $ $ $
'
'
'' ' ' '
'' ' '
' ' ' '
!
!
! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !
39,4 39,8 40,1 40,5 40,8 41 41,2 41,5 41,9 42,2 42,5 42,8 43,2 43,5 43,7
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040
2 500
5 000
7 500
10 000
12 500lkm
25
30
35
40
45
50ikä
iän keskiarvo lkm henk työv yht henk työv erik sair hoito henk työv perusterv huolto! ' $ %
Lääkärit kunnissa ja kuntayhtymissäLukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 19902004
StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus
100
Ylihoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v.19902004
875 870
810
755
695655 635
610580 560 555 550 540 540 525
%
%
% % %% % % % % % % % % %
$
$
$
$$ $
$ $ $$ $
$ $ $ $
'
'
'
''
''
' '' ' ' ' ' '
!
!
!! !
! !! ! ! ! ! ! ! !
47,447,9
48,6 4949,7 50
50,6 51,1 51,5 51,9 51,9 51,9 52 51,7 51,7
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040
200
400
600
800
1 000lkm
30
35
40
45
50
55ikä
ikä lkm henk työv esh htv pth htv! ' $ %
Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 19902004Ylihoitajat “22301”
Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005
101
Osastonhoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodetv. 19902004
Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 19902004Osastonhoitajat (ei apul.os.hoit) “22302o”
Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005
40804265 4225 4110 4030
3845 3845 3785 3755 3705 3765 3825 3835 3815 3780
45,1 45,4 45,946,6
47,2 47,7 48,1 48,5 49 49,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040
750
1500
2250
3000
3750
4500
5250
6000
6750
7500lkm
30
35
40
45
50
55ikä
osastonhoit kaikä osast.hoit
102
Apulaishoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodetv. 19902004
2 540 2 615 2 620 2 530 2 4302 230 2 165 2 050 1 995 1 870 1 855 1 800 1 745 1 695 1 660
45,1 45,4 45,946,6
47,2 47,7 48,1 48,5 49 49,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2
41 41,442,2
42,843,5
44,445
45,746,3 46,8
47,4 47,9 48,3 48,4 48,7
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040
750
1 500
2 250
3 000
3 750
4 500
5 250
6 000
6 750
7 500lkm
30
35
40
45
50
55ikä
lkm kaikä apul os.hoit kaikä osast.hoit
Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 19902004Apulaisosastonhoitajat “22302a”
Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, TilastokeskusStakesTieto 2005
103
Kun tie n te rv e y sa la n s uu rim p ie n a m m a ttiry h m ie n e lä ke po is tu m a2 00 6 20 20
0 ,0 10 ,0 20 ,0 3 0 ,0 4 0 ,0 50 ,0 60 ,0 7 0 ,0
Yliho itajatYlilääkärit
Kuulo ntutk ijatOs as to nho itajat
Sairaala ja ho ito apulais etVälinehuo ltajat
So s . ja terv eydenhuo lt.alan jo ht.R av its em us alan as iantuntijat
H am m asho itajatLabo rato rio ho itajat
A pteek k ien lääk etyö ntek ijät
H am m as lääkäritM ielenterv eysho itajat
T erv eys tarkas tajatT erv eydenho itajat
Kunto ho itajat , jalk o jenho itajat ym .R ö ntgenho itajat
P erus ho itajat ja lähiho itajatF arm as eutit
Ym päris tö nsuo jelutyö ntek ijätE läinlääkärit
Lääk intävahtim estarisairaankuljettEriko is lääkärit ja o s as to nlääkärit
H am m as huo ltajatKät ilö t
Sairaanho itajat
F ys io terapeutitM uut lääkärit
T o im intaterapeutitT erv eys alan am m atit yhteens ä
%
2 006 201 0
2 011 201 5
2 016 202 0
(lähde: Kuntien eläkevakuutus)
104
Ku n t ie n s o s ia a lia la n s u u rim p ie n a m m a tt iry h m ie n e lä ke p o is tu m a2 0 0 6 2 0 2 0
0 ,0 1 0 ,0 2 0 ,0 30 ,0 4 0 ,0 5 0 ,0 6 0 ,0 7 0 ,0
Pe r h ep ä iv äh o ita ja t y m.
K o d in ho ita ja t ja ko tia v u s ta ja t
S os ia a lia la n s uu n n itte lija t
Ty ö n ja a s ka r te lun o h ja a ja t
S o s iaa lity ö n te kijä t
Pu h e te ra p e u tit
S o s iaa lia lan h o ita ja t
Ps y ko lo g it
L a s te nh o ita ja t ja p ä iv ä ko tia p u l.
K e h ity s v a mma is te nh o ita ja t
S o s ia a lia la n o h jaa ja t ja ka s v a tt.
L as ten ta r h a no p etta ja t
Nu o r is o o h ja a ja t
He n kilö ko h ta is e t av u s ta ja t y m.
S o s iaa lia lan ammatit y h te e ns ä
%
2 00 6 20 1 0
2 01 1 20 1 5
2 01 6 20 2 0
(lähde: Kuntien eläkevakuutus)
105
Perus ja lähihoitajat: Vanhusten kotipalvelut jalaitoshuolto v. 19902004
4877 5044 5060 4978 5286 5518 5775 6203 6339 6703 7176 7981 8618 8848 940212 15 56 51 116 177 387 653 949 11691738
22423071 3861
4436
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 20040
4000
8000
12000
16000
20000
24000
28000
32000lkm
lkm vanhusten laitoshuolto lkm kotipalvelut lkm muu sosiaalihuolto
StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus
Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v. 19902004Perushoitajat ja lähihoitajat Vanhusten laitoshuolto ja Kotipalvelut “51321”
106
Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö v. 19902004kunnissa ja 19932003 koko sektorin työllisyys yhteensä
244 800 247 000257 000
276 000285 000 289 000 296 000
308 000 312 200321 600
338 000
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004*0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
lkm
kuntien sos terv henk sos terv henk myös yksit sekt
Lähde: Työssäkäyntitilasto ja Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus
Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö v. 19902004 kunnissaja 19932003* koko sektorin työllisyys yhteensä
StakesTieto 2005
107
Sosiaali ja terveysalantulevaisuuskuvat
(STM 2004 2005)
108
Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvointia vahvistavista tekijöistä
109
Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvointia vahvistavista tekijöistä
110
Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvoinnin kehittymisen haasteista
111
Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistähyvinvoinnin kehittymisen haasteista
Voidaanko terveysalan kasvaviin haasteisiin ja kustannuskriisiinvastata parhaiten ennalta ehkäisevällä sosiaalityöllä? Yksilön vastuukorostuu –mikä on järjestöjen rooli tässä?
112
Keinoja joilla saadaan työntekijöitä houkuteltua 1)terveys ja 2) sosiaalialalle
113
Sosiaali ja terveysalan tärkeimmät kehittämiskohteet
1. yhteisten tavoitteiden ja käytäntöjen omaksuminen sosiaali jaterveysaloille
2. alan houkuttelevuuden lisääminen3. alan johtamisen kehittäminen4. alan ammatillinen peruskoulutus on saatava tasalaatuiseksi kautta
maan samalla kun muunto, täydennys ja jatkokoulutusta voidaanprofiloida ja eriyttää alueellisiin ja yksikkökohtaisiin tarpeisiin
5. alan opetussuunnitelmat on uudistettava eri toimijaryhmätosallistavalla prosessilla
6. alan keskeisten työtehtävien ydinosaaminen on arvioitavauudelleen työn uudenlaisen jakamisen toteuttamiseksi
7. työn monialainen ja verkostomainen jakaminen on tehtävä myöslainsäädännöllisesti mahdolliseksi
8. paikallisten olojen arviointi (tarve/asiakaslähtöisyys),ennaltaehkäisy ja ennakointi paremmin esille koulutuspäätöksiätehdessä
9. raportoinnin ja mediaosaamisen kehittäminen
114
SOVELLUTUSESIMERKKINÄLIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TRENDIANALYYSITJA TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI
Metsäranta, Heikki, Laine,Tomi, Kaivooja, Jari &Heltimo, Juha (2005)Toimintaympäristön muutostenennakointi liikennejärjestelmänpalvelutason ja tavoitetilaakoskevan kuvauksen tueksi.Liikenne ja viestintäministeriö.Muistio 12.9.2005. Helsinki.
115
Miten trendianalyysiä sovellettiinko. tutkimuksessa?
Yleiskuvaus: Mistä ilmiössä on kyse?
Merkitys: Mitä trendi merkitsee yksilön, väestön,yritysten ja alueiden näkökulmista?
Vaikutukset liikennejärjestelmään: Miten trenditodennäköisesti merkitsisi liikennejärjestelmällekokonaisuutena?
116
Selvityksen eteneminen Liikenneministiönasiantuntijaprosessissa
Tul
evai
suud
en m
egat
rend
it ja
ant
itre
ndit
PESTEV
ihmistenliikkuminen
tavaraliikenne
hallinto,päätöksenteko
turvallisuusK
irja
llisu
uska
tsau
s ja
liik
ente
ellin
en a
naly
ysi
Tu
levais
uusty
öpaja
/ a
sia
ntu
nti
japala
veri
t
Toim
inta
ym
päri
stö
n m
uuto
ste
n h
aaste
et
toim
inta
linja
työssä p
ohdit
tavaksi / ra
tkais
tava
ksi
117
Politiikan globalisaation jäsentäminen
118
Turvallisuutta koskevan trendinjäsentäminen
119
Byrokratiaa ja vallankäyttöä koskevantrendin jäsentäminen
120
Talouden globalisaatiota koskeva jäsentely
121
Talouskasvua koskeva jäsentely
122
Kotitalouksien varallisuutta koskevajäsentely
123
Energiaa koskeva jäsentely
124
Logistiikkaa koskeva jäsentely
125
Tuotantorakenteen muutoksia koskevajäsentely
126
Suomen lähialuekehitystä koskeva jäsentely
127
Muuttoliikettä koskeva jäsentely
128
Väestön ikääntymistä koskeva jäsentely
129
Alue ja yhdyskuntarakenteen muutoksiakoskeva jäsentely
130
Liikenne ja viestintäalanteknologiakehitystä koskeva jäsentely
131
Ilmaston lämpenemistä, ympäristöuhkia jaluonnovaroja koskeva jäsentely
132
Arvojen ja asenteiden muutoksia koskevajäsentely
133
Skenaarioanalyysi
134
Courtney, Hugh (2001) 20/20 Foresight: Crafting Strategy in anUncertain World. Harvard Business School Press. Boston MA.
135
SKENAARIOTYÖSKENTELYNPERUSLÄHTÖKOHTIA
•Ajattelun vapauttaminen ”joukkoajattelusta”•Motivoituneen ja perustellun toiminnanedistäminen organisaatiossa•Pyritään ymmärtämään ja jopa kyseenalaistamaanperinteinen strateginen ajattelu•Ymmärretään syvällisemmin toimintaympäristöä jaasiakkaiden ja sidosryhmien muuttuvia tarpeita•Yleensä liikeideoiden toimivuutta joudutaanmiettimään kriittisesti skenaarioprosessinlopputulemana•Tunnistetaan kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavatorganisaation menetykseen tai epäonnistumiseen
136
TÄRKEÄÄ SKENAARIOPROSESSINONNISTUMISELLE
•Perususkomusten kriittinen käsittely•Rakentava keskustelu ja luovuus•Luova jännite prosesseissa•Kriittisten epävarmuustekijöiden tunnistaminensekä täsmällinen ja tietoinen käsittely•Informaatiotulvan käsittely integroiduntiedonhallinnan keinoin•Strategisten haasteiden listaaminen jahuomioiminen•Koherentti asioiden käsittely•Ajattelun yhdensuuntaisuus janiukkuustekijöiden tunnistaminen•Johtopäätösten tekeminen ja toiminta
137
SKENAARIOIDEN KEHITTÄMINEN
AVAINMUUTTUJALISTAN TÄSMENTÄMINEN JALAATIMINENTAUSTATIETOJEN HALLINTAINTEGOITUTIEDONHALLINTATRENDIANALYYSIT TAUSTALLA ENNEN SKENAARIOIDEN LAADINTAA
MÄÄRÄLLISET SKENAARIOTLAADULLISET SKENAARIOTFOKUSOITUMINEN AVAINEPÄVARMUUSTEKIJÖIHINTÄRKEÄÄDEDUKTIO, INDUKTIO JA ABDUKTIOLOGIIKKAPERUSLÄHTÖKOHTINA
138
STAKEHOLDERANALYYSIT
TÄRKEITÄ EPÄVARMUUSTEKIJÖIDENYMMÄRTÄMISEN KANNALTA
SKENAARIOIDEN SYYTÄ OLLA STAKEHOLDERKESKEISTÄ OIKEIDEN JOHTOPÄÄTÖSTEN
TEKEMISEKSIRÄÄTÄLÖIDYT STRATEGIAT ERI STAKEHOLDEREILLEPÄÄSKENAARIOIDEN POHJALTASTAKEHOLDERANALYYSI LUO POHJANSKENAARIOIDEN HYÖDYNTÄMISELLE STRATEGIAPROSESSEISSA JA TOIMENPITEISSÄ
139
LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIENSYSTEEMIEN ANALYYSI
KESKEISTEN SYSTEEMIEN SYSTEEMIKUVAUKSETTÄRKEITÄMITEN ERI SYSTEEMIT OVAT MUUTTUNEET JA TULEVATMUUTTUMAAN TULEVAISUUDESSA?SYSTEEMIDYNAMIIKAN YMMÄRTÄMINEN TÄRKEÄÄSKENAARIOIDEN POHJALTA VOIDAAN LAATIA TULEVIENSYSTEEMIEN KUVAUKSIA (VISUAALISET KUVAUKSETTÄRKEITÄ)SYSTEEMIKUVAUKSILLA PYRITÄÄN LUOMAANYHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ
MITÄ SYSTEEMEJÄ KÄSITELLÄÄNSKENAARIOPROSESSISSA?
140
LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ TYYPILLISIÄENNAKOINTIHANKKEITA...
1. EPÄSELVIEN TILANTEIDEN SELKIYTTÄMINEN2. ERI TOIMINTASTRATEGIOIDEN KEHITTÄMINEN JANIIDEN LAADUN PARANTAMINEN3. ORGANISAATION HENKILÖSTÖN ENNAKOINTIVALMIUKSIEN PARANTAMINEN4. ORGANISAATION ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄNKEHITTÄMINEN5. ENNAKOIVAN JA OPPIVAN ORGANISAATIONKEHITTÄMINEN
141
Jätehuollon haasteet jamegatrendit Euroopassa
(TEKES 2005)
142
Globaalit, eurooppalaiset ja suomalaisetmegatrendit:
• kehitysmaiden (erityisesti Aasian) teollistuminen javäestönkasvu.
• luonnonvarojen kulutuksen kasvu• niukentumisen megatrendi (materiaalien rajallisuuden
aiheuttama hinnannousu ja siitä johtuva energian jamateriaalien käytön tehostuminen)
• kaupungistuminen• väestörakenteen muutos (maaseudun tyhjeneminen ja
kaupungistuminen)• itsekkyyden lisääntyminen ja säännöistä
piittaamattomuuden kasvu yhteiskunnassa• EU:n laajeneminen• kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvu• kansainvälisen kilpailun kiristyminen Euroopan maiden
välillä sekä EU:n ja maailman muiden talousalueidenvälillä.
143
Megatrendien vaikutus jätehuoltoon
1. jätehuollon kustannusten ja jätteidentaloudellisen merkityksen kansainvälinenkasvu
2. lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamienpaineiden kasvu
3. materiaali ja tuoteryhmäkohtaisen jätteenhyödyntämisen yleistyminen
4. suljettujen kiertojen kehittyminen5. jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden
muuttuminen6. peilikuvateollisuus ja integraatiokehitys
144
Jätealan kaksi tulevaisuuspolkua
• kansainvälistyvä ja keskittyvä jäte jaympäristöalan teollisuus
• kansainvälinen, monen toimijan yhdessämuodostama ja ylläpitämä käänteistalous,jossa tuotteita ja teknologioitamerkittävämpiä ovat suunnittelun,kasvatuksen, neuvonnan, koulutuksen,konsultoinnin, kehittämisen, tutkimisen,kokonaisuuksien hallinnan ja valvonnankaltaiset palvelukonseptit.
145
Kaksi visiota
1. Vuoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealanyritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksiEuroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimijajätteen kuljetuksen, käsittelyn ja turvallisenloppusijoituksen globaalissa logistiikassa jateknologiassa.
2. Vuonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudestasuljettuna kiertona siten, että jätehuolto jaympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus jakauppa yms. kansantalouden yksityiset ja julkisettoimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti,sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän, tehokkaanja logistisen kokonaisuuden
146
2015 2025
Murrosprosessi, jossa lyhyellä aikajänteellä korostuvat (perinteiset) jätteiden kuljettamiseen, loppusijoituksen ja kierrätykseen liittyvät teknologiat,tuotteet ja palvelut (sininen käyrä). Pitkällä aikavälillä korostuvat jätteenvälttämiseen, kokonaisuuksien hallintaan sekä aineettomuuden edistämiseen liittyvät uudet palvelut ja tuotteet (vihreä käyrä).
147
Material input: Car
Carbon dioxide2%
Aluminium2%
Calcite7%
Crude oil11%
Brown coal16%
Hard coal17%
Gravel19%
Iron22%
Zinc1% Clay, unspecified
1%
Iron GravelHard coal Brown coalCrude oil CalciteAluminium Carbon dioxideZinc Clay, unspecifiedSodium chloride NickelClay, bentonite MagnesiteCopper ChromiumDolomite TiO2Barite ManganeseNickel BasaltSylvite FluorsparPeat MolybdenumSodium sulphate SulfurGranite PhosphorusSand UraniumPhosphorus KaoliniteFluorine FluorineTin TalcGypsum ShaleColemanite AnhydriteOlivine UlexiteChrysotile BoraxKieserite CinnabarMagnesium PGMCobalt SilverFeldspar RutileDiatomite StibniteRhenium
148
Teollisen ekologian toimijat
• Teollisuus• Palvelut ja ICT• Kuluttajat ja
eettisyys• Yritykset• Kotitaloudet• Julkishallinto• Kauppa• Brändinomistajat• Operaattorit
Teollisen ekologiantavoitteena on yhteiskunnanenergian ja materiaalinkäytön hallinta jaminimoiminen: käytetäänniin paljon kuin tarvitaan,mutta samalla niin vähänkuin mahdollista.
Teollisen ekologianhaasteena ja edellytyksenäon kehittää yhteiskunnankaikkien toimijoiden jajokaisen toiminnonmateriaali jaenergiatehokkuutta.
149
Ohjelmistotuoteliiketoiminnankansallisen klusterinvisioprosessi (Otuli)
Technopolis 2005
150
Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisenklusterin visioprosessi (Otuli)
• Tavoitteena suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterinvisio vuoteen 2015 asti.
• Tuloksena syntyvä visio toimii työkaluna sekä kansallisen tasonglobaalien kehitystoimenpiteiden että yritysten ja alan eritoimijoiden omien tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaamisessa.Hankinnan tuotoksena tulee syntyä:
– Klusterin visio, joka toimii pohjana sekä kansallisen tason ettäpaikallisen tason toiminnassa
– Dokumentti klusterin eri toimijoille laajasti hyödynnettäväksi– Lähtökohdat klusterin jatkokehitykselle– Työkalut/suunnitelmat liiketoiminnan kannalta merkittävien
sidosryhmäsuhteiden sekä yritys ja kuluttajaasiakassuhteiden vahvistamiselle ja sitouttamiselle.
• Toimeksianto suoritettiin 1.11. 200428.02.2005.
151
Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisenklusterin visioprosessi (Otuli)
1. Globaalien, Eurooppalaisten ja kansallisten tietoyhteiskunnanmegatrendien määritteleminen.
2. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan nykytilan kartoitus. Osavaihetoteutetaan:
• keräämällä yhteen osaamiskeskusverkostolla jo olemassa oleva tieto• täydentämällä tietokantaa tarvittaessa• selvittämällä ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansainvälisiä trendejä
3. Ohjelmistoalan haasteiden selvittäminen. (Delfoikysely + verstas)
4. Alustavien skenaarioiden, tulevaisuuskuvien ja vision luominenOsavaihe toteutetaan tulevaisuusverstaassa, johon kutsutaan haastatellut
asiantuntijat, osaamiskeskusverkosto sekä muita alalle keskeisiätoimijoita. Visio sisältää myös numeeriset/euromääräiset tavoitteet.
5. Ohjelmistotuoteliiketoimintaseminaarin valmistelu. Osavaihesisältää visioprosessin tulosten raportoinnin.
152
Internet –kysely 1:•Kysely lähetettiin sähköpostitse noin 1300:lle suomalaisenohjelmistotuoteliiketoiminnan kehitykseen vaikuttavalle toimijalleja asiantuntijalle. Mm. swbusiness porttaalin kautta. Kyselyynvastaamisaika oli 26.11. –6.12.2004.
•Kyselyyn vastasi 137 henkilöä.
•Vastaajat olivat ohjelmistotuotealan yritysten, ohjelmistotuoteliiketoiminnan palveluyritysten, teknologia ja osaamiskeskusten,korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, tuki jarahoittajatahojen edustajia sekä myös liikkeenjohdon konsultteja,mainostoimiston, markkinointiyhtiön sekä henkilöstöpalveluyrityksen edustajia.
•Vastaajista:•lähes 90% oli miehiä.•65% oli organisaatioiden ylintä johtoa.•noin 80%:lla oli korkeakoulututkinto (yliopisto, korkeakoulu,amk)
153
Globaalit megatrendit:
1. Informaatio ja verkostoyhteiskunnan kehittyminen2. Teknologisten innovaatioiden nopea leviäminen3. Globalisaatio4. Rajattomuuden lisääntyminen5. Aineettomien/virtuaalisten tuotteiden lisääntyminen6. Teollisuusyhteiskuntien palveluvaltaistuminen7. Aasian merkityksen kasvu maailmantaloudessa8. joku muu, mikä?
• kolmannen maailman maiden demokratisoituminen ja infrastruktuurinkehittyminen
• verkossa tapahtuva piratismi• ohjelmistojen hyödyntäminen on tärkeämpää kuin ohjelmistojen kehitys
Eurooppalaiset trendit:
• Kansainvälisen kilpailun kiristyminen sekä Euroopan maiden että EU:n jamaailman muiden talousalueiden välillä
• EU:n laajeneminen ja uudet jäsenmaat• Eurooppalaisen integraation ja harmonisoinnin laajeneminen uusille
aihealueille• Kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittyminen
154
Suomalaiset trendit:
• Informaatio ja verkostoyhteiskunnan kehittyminen• Uudet toimintaympäristöt ja –teknologiat (esim. Internet, ICT, bio, nano tms.)• Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen• Työn murros ja uudet työn tekemisen tavat (pätkätyöt, etätyö, liikkuva työ,
tietotyö, uudet ’toimialat’ tms.)• Väestön ikääntyminen• Elintason ja koulutustason nousu
Elämäntapa ja kulutustottumukset:
1. Ikääntyminen2. Työn ja vapaaajan sekoittuminen3. Viihteellistyminen4. Asiakkaille profiloidut yksilölliset tuotteet5. Mobiilipalvelut yleistyvät6. Joku muu, mikä?
• langattomat yhteydet yleistyvät• tämän päivän nuorille (= tulevaisuuden aikuisille) sähköiset välineet ovat
luontaisia ja normaaleja tapoja kommunikoida• yksilöllistyminen ja kiinnostuksen kohteiden pirstaloituminen.
155
Nousevat teknologiat ja uudet sovellutusalueet
Nousevat teknologiat
•Langattoman ja matkaviestinnänjärjestelmät sekä verkot•3G –tekniikka•Keinoäly (artificial intelligence)•Älykkäät materiaalit (intelligentmaterials)•Nanoelektroniikka•Bioteknologia•Tietokoneohjelmistojen modaalisuus•Neuraaliverkot (neural networks)•Semanttinen Web/seuraavansukupolven Internet•Avoin lähdekoodi•Vertaisverkot ja siihen liittyvätpalvelut•Tietoturvallisuus
Uudet sovellutusalueet
•Paikannuksen uudet käyttötavat•Tietokoneistettu terveydenhuolto(computerized healthcare)•Integroitu, kommunikoiva ja kaikkialla läsnäoleva tietotekniikka (umbiquitous computing)•Etäopetus ja etäoppiminen (distance learning)•Edistyksellinen tiedon varastointi (advanceddata storage) sekä Internetin mahdollisuusvälittää tuotetietoa•Sensorit ja havaitsimet (sensors)•Kansalaisten suora päätöksenteko (evotingand electronic opinion polls)•Semanttinen verkko•Digitaalinen oikeuksien hallinta DRM•Konenäkö ja digitaalinen kuvantaminen•Seuraavan sukupolven Internet•Tietoturva•Monienergiamuotojen hyväksikäyttö•Pelit, musiikki ja viihde –sisällöt yleensä
156
Tärkeimmät lähialat:
1. Tietoliikenneteollisuus
2. Elektroniikka ja automaatioalat
3. Lääketeollisuus ja terveydenhuolto
4. Telepalvelut
5. Viestintäala
6. Yrityspalvelut sekä Rahoitus, sijoitus ja vakuutus
Kohdassa jokin muu, mikä vastaajat toivat esille myös:
• viihdeteollisuuden• hyvinvointialan
157
Suomalaista ohjelmistotuoteliiketoimintaa kuvaavat trenditTOP TEN:
1. Ohjelmistotuotealan globaaleilla markkinoilla korostuvat markkinaosaamisen,liiketoimintalogiikoiden ja verkostojen hallinnan taidot ja tuotekehityksen nopeus.
2. Internet tulee kehittymään laajamittaiseksi ohjelmistojen jakelu ja palvelukanavaksi.
3. Langattomat päätelaitteet ovat tärkeitä ohjelmistotuoteliiketoiminnalle ja ne tarjoavatjatkossakin mahdollisuuksia suomalaisille ohjelmistoyrityksille.
4. Suomalaisten ohjelmistotuoteyritysten pitää fokusoida toimintaansa ja erikoistua lisää.
5. Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien toimintaa helpottavien ja elämyksiä tuottavienohjelmistojen markkinat kasvavat merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.
6. Avoimen lähdekoodin käyttö yleistyy ja nousee muutaman vuoden sisällä vaihtoehdoksiperinteiselle yhden tai muutaman keskeisen markkinajohtajan mallille.
7. Pääosa suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan innovaatioista tehdään vuonna 2015pienissä yrityksissä.
8. Ohjelmistotuotealalla hyödynnetään enenevässä määrin liiketoimintamallina avoimeenlähdekoodiin perustuvaa tuotekehitystä ja sovellusvuokrausta.
9. Ohjelmistojen sulautuessa laitteiden lisäksi verkkopalveluihin (Internet, PC) itsenäisinäostettavien ohjelmistojen osuus kuluttajien ICT kulutuksesta saattaa pudota merkittävästi.
10. Ohjelmistotuotantoa on vuonna 2015 vaikea tunnistaa omaksi selkeäksi toimialakseen silläse on integroitunut lähes kaikkialle yhdenmukaistuneiden laitteiden, ohjelmistojen japrosessien myötä.
158
Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visioprosessi 2015
Tulevaisuusverstas 16.12.2004 Espoon Innopoli
09.00 09.30 Tervetuloa + päivän ohjelma + aamukahvi09.30 10.15 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kyselyn tulokset10.15 11.15 Ryhmätyö 1: ACTVOD tulevaisuustaulukko11.15 12.00 Lounas12.00 13.15 Ryhmätyö 2: Vision muodostaminen toivottavan
skenaarion pohjalta (Visioprisma sekä visiolauseke)13.15 13. 35 Iltapäiväkahvi13.35 15.15 Ryhmätyö 3: Toimenpiteet vision toteuttamiseksi15.15 16.00 Työryhmien visiolausekkeiden ja toimenpiteiden
esittely koko porukalle sekä loppukeskustelu
159
Uusi klusterityökalu
• ACTVODtulevaisuustaulukko• Visioprisma• Osaamisen ennakoinnin ydinkysymykset
A(ctors)
C(ustomers)
T(ransformationprocess)V(alues)
O(bstacles) P(olitical)
E(conomic)
S(ocial) M(otivation)S(kills)T(echnological =A)
Ecological
D(rivers) P(olitical)
E(conomic)
S(ocial) M(otivation)S(kills)T(echnological =A)
E(cological)
Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita
Klusterin koko
Klusterinorganisaatio,
arvot jakultuuri= V
=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,
ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,yrityspolitiikka
Klusterin tuotteetja palvelut
Esteet jamuutosvoimat= O ja Dsekä SWOT
Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita
Klusterin koko
Klusterinorganisaatio,
arvot jakultuuri= V
=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,
ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,yrityspolitiikka
Klusterin tuotteetja palvelut
Esteet jamuutosvoimat= O ja Dsekä SWOT
Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita
Klusterin koko
Klusterinorganisaatio,
arvot ja kultuuri= V
=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,
ydinpätevyydetLiikeidea= T
Klusterin tuotteetja palvelut
Esteet jamuutosvoimat= O ja Dsekä SWOT
Ydinkysymykset
160
Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visio 2015
A: Vuonna 2015 suomalainen klusteroitunut ohjelmistotuoteliiketoiminta hyödyntää innovaatioita kansainvälisillä markkinoillakannattavasti ja kestävästi, paremmin ja nopeammin kuin muut.Menestyvä ohjelmistotuoteliiketoiminta hyödyntää sähköistentoimintatapojen, älykkäiden rakenteiden, laitteiden, materiaalien jaolioiden kasvupotentiaalia innovatiivisesti ja verkostoituneesti.
B: Vuonna 2015 suomalaisia ohjelmistoyrityksiä on johtavassaasemassa useammassa kategoriassa, klusterin kokonaisliikevaihto n.15 miljardia euroa ja se työllistää 75 000 henkilöä. Nasdaqiin onlistautunut 50 yritystä.
C: Vuonna 2015 ohjelmistotuoteliiketoiminta on verkosto, joka ontehostanut sattumiin ja riskinottoon valmistautumista ohjelmistoalalla,niin että verkoston jäsenet ovat alansa johtavia toimijoita.
D: Vuonna 2015 klusterissa on luotu ohjelmistointensiivisiäglobaaleilla markkinoilla toimivia gaselliyrityksiä, joista valtaosa onlistattuna kansainvälisiin pörsseihin.
161
Internet –kysely 2:•Kysely lähetettiin sähköpostitse noin 1300:lle suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan kehitykseen vaikuttavalle toimijalle ja asiantuntijalle. Mm.swbusiness porttaalin kautta.
•Kyselyyn vastaamisaika oli 17. –23.1.2005 ja siihen tuli 118 vastausta.
•Vastaajat koostuivat monipuolisesti ohjelmistotuotealan yritysten,ohjelmistotuoteliiketoiminnan palveluyritysten, teknologia jaosaamiskeskusten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, tutkimuslaitostensekä tuki ja rahoittajatahojen edustajista. Vastaajina oli myösyrityspalveluyrityksiä, valtionhallinnon edustajia sekä yksityinenpääomansijoittaja.
•Vastaajista:•86 % oli miehiä.•62 % oli organisaatioiden ylintä johtoa.•50 % oli yrittäjiä, 46 % vieraan palveluksessa ja 4% opiskelijoita ym.•87 %:lla oli korkeakoulututkinto (yliopisto, korkeakoulu, amk)
•Vastaajat edustivat 63 %:sti ohjelmistotuotealan yrityksiä, 16 %:sti alanpalveluyrityksiä, 4 %:sti teknologia tai osaamiskeskuksia, 5 %:stikorkeakouluja, oppilaitoksia tai tutk. laitoksia, 4 %:sti tuki ja rahoittajatahoja jaloput 8 %:sti muita (yr.palv.yr., valtionhall. edust., posijoittaja)
162
Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visio 2015
02468
1012141618202224262830323436384042444648505254
a) ’Vuonna 2015 suomalainenklusteroitunut ohje...
b) ’Vuonna 2015 suomalaisiaohjelmistoyrityksiä...
c) ’Vuonna 2015ohjelmistotuoteliiketoiminta on...
d) ’Vuonna 2015 klusterissa onluotu ohjelmisto...
%Kysely 2: Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visiovalinnat (N=107)Kysely 2: Ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visiovalinnat (N=107)
54
21
18
7
163
Ohjelmistotuoteliiketoiminnan nykytila
Mittarit Vuosi1998 2001 2003 2015
Yritysten määrä 200 1000 1100Liikevaihto Milj. euroa 378 892 1000Liikevaihdon kasvu % 37 15Viennin määrä Milj. euroa 151 400 380Viennin kasvu % 28 20Henkilöstön määrä 4000 10000 12000Henkilöstömäärän kasvu % 20Alan R&D panostukset % lv:stä 31,2
Ohjelmistotuoteliiketoiminta 1998 2015: Liikevaihdon kehitys
378
892 1000
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
1998 2001 2003 2015
Vuosi
Liik
evai
hto
milj
. eur
oa
Liikevaihto Milj. euroa
Ohjelmistotuoteliiketoiminta 19982015: Viennin kehitys
151
400 380
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2400
2600
2800
3000
1998 2001 2003 2015
Vuosi
Vien
nin
mää
rä m
ilj.e
uroa
Viennin määrä Milj. euroa
164
Vuonna 2015 ohjelmistotuoteliiketoiminnanklusterin liikevaihto on 3 –15 miljardia euroa
1998 2001 2003 2005 2010 2015
1. Miten ohjelmistotuoteliiketoimintapidetään kasvuuralla?
2. Miten saavutetaan visionalaraja (3 miljardia euroavuonna 2015 eli ala noinkolminkertaistunut)?
3. Miten saavutetaan OECD:nkeskikasvu (12%/v eli 3,9miljardia euroa vuonna 2015)?
4. Miten saavutetaan visionyläraja (15 miljardia euroa)?
165
Kehitettävä kokonaisuutta –mutta myöskutakin osaaluetta yksilöllisesti
1998 2001 2003 2005 2010 2015
Vertikaaliset sovelluksetja prosessit
Horisontaalisetsovellukset ja prosessit
Konvergenssi
Ohjelmistoteollisuus
Ohjelmistotuoteliiketoiminta
Sulautetut järjestelmät
Palvelut
Rinnakkaisklusterit
166
Toimenpiteet
• Kehitettävä klusteria kokonaisuutena: synergia ja fokusointi
• Toisaalta huomioitava myös etanat, tiikerit, gasellit ja elefantit –sekäohjelmistoalan eri osaalueiden luova eriytyminen
• Lyhyt aikajänne– Nykyisten yritysten ja yrittäjien osaamisen kehittäminen:
• markkinatuntemus• Riskirahoitus, t&krahoitus• liiketoimintaosaaminen
– management– verkostoituminen/arvoketjut– tuotteistaminen,– kansainvälistyminen,– patentit, lisenssit yms.
• Pitkä aikajänne– Koulutus– Tutkimus– Politiikka
• Rakenteet• Verotus• Lainsäädäntö
167
Vision toteutumista seuraavat mittarit 1/4
Mittari 1998 2001 2003 2015Asema markkinoillamarkkinaosuus%asiakkaiden/sopimusten lkmkvtunnettujen ohjelmistotuotteiden lkmkvtunnettujen ohjelmistotuotteidenmäärän kasvu%
+200%nyk.
maailmanlaajuisten geneeristenuutustuotteiden lkm
+10 uuttaper vuosi
viennin osuus lv:stä% tav. 7080%
viennin kasvu% 28 20myytyjen ohjelmistolisenssien lkmohjelmistolisenssien keskimääräinenhinta €
168
Vision toteutumista seuraavat mittarit 2/4
M ittari 1998 2001 2003 2015Innovaatiot ja uudistuksettuotekehityspanos (% ) klusterin lv:stä 31innovaatio indeksi (v rt. w ww .kista .com )patenttien lkmTuottavuusR O I
Kannattavuusliikevaihto M € 378 892 1000 3000
15000liikevaihdon kasvu% 37 15 tav. 10
12% /v.tu los M € (sekä em . kasvu% )liikevoitto M € sekä % lv:sta tav.
10% /lv.sektoreiden lv sekä % lv:stälisenssitulo jen osuus lv :stä% tav. yli
70%sovellusvuokraus lv:stä%v ienn in m äärä M € 151 400 380
169
Vision toteutumista seuraavat mittarit 3/4
Mittari 1998 2001 2003 2015Omistus ja pääomarakenneulk. pääomasijoitukset suomalaisiinohjelmistoyrityksiinlistautumiset ulkomaisiin pörsseihin 50 yr.omavaraisuusastetasearvoLikviditeettikäyttöpääomatavoitteen seurantavaihtoomaisuuden määrämaksuehdotOsaaminen ja inhimillinen pääomahenkilöstön määrä 4000 10000 12000henkilöstömäärän kasvu% 20ulkomaalaisen työvoiman osuusklusteriyritysten palveluksessa Suomessaja ulkomaillaväitöskirjatutkimusten määrä +30% /v.
vrt.nykytil.
170
Vision toteutumista seuraavat mittarit 4/4
M itta r i 1 9 9 8 2 0 0 1 2 0 0 3 2 0 1 5Y h te is k u n n a llin e n v a s tu u
K lu s te r in ra k e n n ee rik o is tu n e id e n to im ia lo je n lk m ta v . 5 0
1 0 0p a lv e lu liik e to im in n a n ka sv u %y r ity s te n lu ku m ä ä rä 2 0 0 1 0 0 0 1 1 0 0 3 0 0 0k lu s te rin y r ity s k a n n a n ko ko ra k e n n es ta rt u p – y rity s te n m ä ä rä p e r vu o s i
•Yhteismitallisten mittarien kehittäminen hajanaiselle alalle on lähes mahdotonta
•Lukujen vertailu tärkeää EU, USA, Kaukoitä, OECD –maatLähteet kyselyn lisäksi•Nukari, Jussi & Forsell, Marko (1999). Suomen ohjelmistoteollisuuden kasvun strategia ja haasteet. Haasteina pk –yritysten kansainvälistyminen ja koulutetun henkilöstön saatavuus. Teknologiakatsaus 67/99: Helsinki
•Ohjelmistotuotteet SPIN 20002003 –teknologiaohjelma (2003). Ohjelmistotuotteilla kansainväliseen menestykseen.Teknologiaohjelmaraportti 15/2003. Loppuraportti. Tekes: Helsinki
•Jokinen, JaniPekka & Hietala, Juhana & Mäkelä, Markus & Huurinainen, Petru & Maula, Markku & Kontio, Jyrki &Autio, Erkko (2004). Finnish Software Product Business: Results from the National Software Industry Survey 2004.Helsinki University of Technology. Software Business and Engineering Institute. Institute of Strategy and InternationalBusiness
171
Heikkojen signaalien analyysi
172
Heikko signaali (on) …...
•uusi idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen taiyrityksen toimintaympäristöön
•uusi tai yllättävä signaalin vastaanottajannäkökulmasta
•uhka tai mahdollisuus yritykselle
•usein aliarvioitu ihmisten taholta jotka tietävät asiasta
•joskus vaikea huomata ”kohinan” tai muidensignaaleiden keskeltä
•omaa viiveajan, ennen kuin kypsyy ja muuttuu”valtavirraksi”
•edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä
173
Yrityksen on syytä havainnoidaheikkoja signaaleita, koska…
•Havainnoimalla heikkoja signaaleja voidaanennakoida ja estää haitallisia muutoksia...
•Löytämällä heikot signaalit ennen kuin muutvoidaan saavuttaa kilpailuetua...
•Mitä aiemmin heikot signaalit havaitaan, sitäsuuremmat mahdollisuudet (ja riskit)….
•Heikko signaali voi olla uuden menestyksellisenliikeidean ”lähtölaukaus”
174
HEIKKOJEN SIGNAALIENPERUSKEHITYSVAIHTOEHDOT
1. Heikko signaali voi voimistua laajemmaksi ilmiöksi,jolloin siitä tulee uusi trendi tai jopa osa laajempaamegatrendiä.
2. Heikko signaali voi olla vallitsevan trendin ns.antitrendinilmiö, joka muuttaa trendin voimakkuuttaheikommaksi.
3. Heikko signaali voi olla myös vallitsevan trendinmyötätrendiilmiö, joka muuttaa trendinvoimakkuutta vahvemmaksi.
4. Heikko signaali voi jäädä merkityksettömäksikohinaksi, jolloin sillä ei ole laajempaa merkitystä –eli se jää historialliseksi kuriositeetiksi.
175
HEIKKOJEN SIGNAALIEN TUNNISTAMINEN:PERUSTYÖKALUJA
1. ENVIRONMENTAL SCANNING –TUTKIMUS2. UUTISTOIMISTOJEN UUTISTEN ANALYYSI3. ASIANTUNTIJOIDEN OMAT ERIKOISLEHDET4. YLLÄTTÄVÄT MUUTOKSET TILASTOLLISISSA
AIKASARJOISSA5. ERI TIETOLÄHTEIDEN TIETOJEN YHDISTELY
176
Heikon signaalin tunnistamisen haaste
signa
alin
vah
vuus signaali
alue, jossapienenevät voitot
kohinataso
yleisentietoisuuden raja
aika
alue jossa korkeimmatmahdollisuudet, muttasuurin riski
(Coffman 1997)
177
HEIKON SIGNAALIN KÄSITTEENRAJANVETOA...
”Ilmiö, jonka tapahtumisen todennäköisyys on pieni ja potentiaalinenvaikutus vähäinen, on tietyssä mielessä myös heikko signaali, muttasellaisena epäkiinnostava. Kokonaisuutena kyseessä on merkityksetönkohina. Valitsemani terminologia tarkoittaa sitä, että kohinasta eitule merkittävää yksittäistä tapahtumaa eikä trendiä”.(Mannermaa 2004, 45).
178
Heikot signaalit
179
1. Täysin odottamaton(Havainto ei liity mihinkääntuntemaani selvään trendiin:Yrityksen perustamissemiaarissa oli poikkeuksellisen paljonnuoria)
2. Monelle melkoodottamaton(Havaittu muutos trendissä:
Islantilaiset sijoittajatkaappaavat suomalaisiayrityksiä)
3. Osittain odotettu(Loogisen päättelyn kauttatodetaan täysin mahdolliseksitulevaisuuden tilaksi: USA:nDrivethrough Cafe:t Suomeen)
4. Täysin odotettu(Mega)trendi jatkuu odotetusti:Kiinailmiö etenee taiNanoteknologia tulee)
HEIKKOJEN SIGNAALIEN KUOSA LUOKITTELU
180
Heikko signaali 2: Pattern management(Tuomo Kuosa)
• Esimerkki: kerätään sanomalehdestä signaaleja(esimerkiksi otsikoita) ja kiinnitetään ne tunnettuihinilmiöihin. Jos jotakin jää kiinnittämättä, niin on ainakinkaksi vaihtoehtoista tulkintaa:
1. Tunnistamatta jääneet signaalit kuuluvat tuntemiimmeilmiöihin, mutta tietomme ei vielä riitäyhdistämään/ymmärtämään niitä.
2. Tunnistamatta jääneet signaalit kertovat uusista ilmiöistä
Ilmiö Signaali Havainto
181
Sovellutusesimerkkinä Pirkanmaan kulutusrakenneanalyysi 2015projektin yhteydessätoteutettu heikkojen signaalien analyysi
Kaivooja, Jari, Vinnari, Markus & Vehmas, Jarmo(2006) Pirkanmaan kulutusrakenteen muutosvuoteen 2015 mennessä. Pirkanmaan TEkeskus.Tampere. Julkaistavana, saatavissa sähköisessämuodossa Pirkanmaan TEkeskuksen sivuilla.
182
Toimintaympäristöanalyysi(tilastoaineisto)
Megatrendilista(aikaisemmat tutkimukset)
Heikkosignaalilista(asiantuntijakysely) Tu
leva
isuu
s ver
stas
(Pirk
anm
aala
iset
asi
antu
ntija
t) Suosituksia koulutus jatyövoimapolitiikalle
Pohjamateriaaliennakointitoiminnanaloittamiseksi organisaatioissa
Kuluttajien näkemykset(kuluttajakysely)
Pirkanmaan ennakointihankkeentoimintamalli
183
HEIKKOJEN SIGNAALIEN JAOTTELU:PESTEVLUOKITTELU
1.POLIITTISET HEIKOT SIGNAALIT2.TALOUDELLISET HEIKOT SIGNAALIT3.SOSIAALISET HEIKOT SIGNAALIT4.TEKNOLOGISET HEIKOT SIGNAALIT5.EKOLOGISET TAI YMPÄRISTÖÖN
LIITTYVÄT HEIKOT SIGNAALIT6. ARVOIHIN LIITTYVÄT HEIKOT
SIGNAALIT
184
Pirkanmaan kulutusrakenne 2015tutkimuksen lähestymistapa
Poliittiset heikot signaalit
Taloudelliset heikot signaalit
Sosiaaliset heikot signaalit
Teknologiset heikot signaalit
Ympäristön heikot signaalit
Arvomuutosten heikot signaalit
Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu Täysin odotettu
Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu Täysin odotettu
Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu Täysin odotettu
Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu Täysin odotettu
Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu Täysin odotettu
Täysin odottamaton Monelle melko odottamatonOsittain odotettu Täysin odotettu
Hankkeessa yhdistettiin PESTEVluokittelu Kuosaluokitteluun
185
Johtopäätökset politiikan alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1 . K a n s a i n v ä l i n e n p o l i t i i k k a o n e p ä v a k a a s s a t i l a n t e e s s a j a t u r v a l l i s u u s p o l i t i i k k a k o r o s t u u e r im a i d e n y h t e i s t y ö s s ä j a k ä y t ä n n ö n t o i m i s s a . T ä m ä m e r k i t s e e s i t ä , e t t ä t u r v a l l i s u u t e e nl i i t t y v i e n t u o t t e i d e n j a p a l v e l u i d e n k a n s a i n v ä l i n e n k y s y n t ä v o i v o i m i s t u a v o i m a k k a a s t il ä h i a i k o i n a j a e n n e n v u o t t a 2 0 1 5 . A s e v a r u s t e l u m e n o t n o u s i v a t v u o n n a 2 0 0 5 k y l m ä n s o d a nv u o s i e n t a s o l l e . V e n ä j ä n h a l l i t u s p ä ä t t i k o r o t t a a v i i m e v u o n n a p u o l u s t u s m e n o j a p e r ä t i 1 5 2 0% .
2 . P o l i t i i k a n k e n t ä s s ä o n y l e i s e m p ä ä p o l i t i i k a n p e r s o n o i t u m i n e n h e n k i l ö i h i n . T ä m ä m e r k i t s e es i t ä , e t t ä h e n k i l ö i d e n v a l i n n a n k a u t t a t e h d ä ä n m y ö s p o l i i t t i s i a r a t k a i s u j a . P o l i t i i k a n j at a l o u d e n k e n t ä s s ä t o i m i v i e n k a n n a t t a a h u o m i o i d a t ä m ä m u u t o s p r o s e s s i m y ö s P i r k a n m a a l l a .
3 . S a i r a a l o i d e n t u o t t a v u u t t a j a t o i m i n t a a k o s k e v a t t i e d o t s i i t ä , e t t ä t u o t t a v u u s s a i r a a l o i s s a o nl a s k e n u t 3 7 p r o s e n t t i a , k e r t o o s i i t ä , e t t ä t ä l l ä a l u e e l l a o l i s i m a r k k i n o i t a s o s i a a l i s i l l e j at e k n o l o g i s i l l e i n n o v a a t i o i l l e , j o t k a l i s ä i s i v ä t t u o t t a v u u t t a . E s i m e r k i k s i s a i r a a l o i d e np ä i v y s t y s t o i m i n t a a k a n n a t t a i s i m i e t t i ä t u o t t a v u u s n ä k ö k u l m a s t a .
4 . M y ö s t i e d o t s i i t ä , e t t ä l a p s i p e r h e i d e n t i l a p ä i s e l l e l a s t e n h o i t o a v u l l e o l i s i t a r v e t t a , k e r t o v a ts i i t ä , e t t ä l a a t u p a l v e l u i t a t a r j o a v i l l e p a l v e l u y r i t y k s i l l e o l i s i m a r k k i n o i t a t ä l l ä a l u e e l l a .
5 . P o l i i t t i n e n l i n j a r a t k a i s u s i i t ä , e t t ä a s u n t o p o l i t i i k k a a s u u n n a t a a n l ä h i ö i h i n , o n t ä r k e ä s i g n a a l ir a k e n n u s j a r e m o n t o i n t i a l a n y r i t y k s i l l e . U u d i s j a k o r j a u s r a k e n t a m i s e n a l u e e l l a n ä y t t ä äo l e v a n k y s y n t ä ä m y ö s j a t k o s s a l ä h i v u o s i n a .
6 . S u o m e s s a s a i v u o n n a 2 0 0 4 4 8 1 0 0 0 r u o k a k u n t a a a s u m i s t u k e a . H a l p o j e n a s u m i s r a t k a i s u j e nt a r j o n n a l l e o l i s i t ä m ä n t i e d o n p e r u s t e e l l a v a h v a a k y s y n t ä ä .
7 . K e s k u s t e l u k u n t i e n , y h d i s t y s t e n j a y r i t y s t e n p a l v e l u t a r j o n n a s t a j a t k u i k i i v a a n a v i i m ev u o n n a . E r i t y i s e n h a a s t e e l l i n e n k y s y m y s o n k u n t i e n p a l v e l u i d e n k i l p a i l u t t a m i n e n j ak i l p a i l u t t a m i s t a k o s k e v a t p e l i s ä ä n n ö t . E r ä s o n g e l m a k i l p a i l u t t a m i s e s s a o n p e l k ä s t ä ä n s e , e t t äm o n e t k u n n a t e i v ä t t u n n e a l u e e n s a y r i t y k s i ä j a y h d i s t y k s i ä . T i e d o n h a l l i n n a n k e h i t t ä m i n e nk i l p a i l u t t a m i s t a a j a t e l l e n o n t ä r k e ä h a a s t e k u n n i l l e j a k a u p u n g e i l l e .
8 . I r l a n t i p y s t y i h y ö d y n t ä m ä ä n E U : t a p e l k ä s t ä ä n 1 0 k m a s f a l t t i t i e n r a k e n t a m i s e s s a 5 7 0m i l j o o n a a E u r o a . T ä m ä t i e t o a n t a a a i h e e n m i e t t i ä s i t ä , e t t ä e h k ä S u o m e s s a k i n k a n n a t t a i s it a r k e m m i n a r v i o i d a E U : s t a s a a t a v i a r a h o i t u k s i a .
9 . T e r r o r i s m i u h k a s ä i l y i v i i m e v u o d e n u u t i s o t s i k o i s s a . T e r r o r i s m i i s k u t o v a t v o i m a k a s u h k am a t k a i l u a l a l l e e d e l l e e n . S i k s i S u o m e s s a k i n k a n n a t t a a k i i n n i t t ä ä t e r r o r i s m i u h k a a n t a r k k a ah u o m i o t a e r i t y i s e s t i t u l e v a n E U p u h e e n j o h t a j u u s k a u d e n a i k a n a .
1 0 . I n t e r n e t i ä k ä y t e t ä ä n r i k o l l i s i i n j a t e r r o r i s m i t a r k o i t u k s i i n . T ä m ä u h k a v o i e s t ä ä I n t e r n e t i nk a u p a l l i s t a j a l a i n m u k a i s t a h y ö d y n t ä m i s t ä j a t k o s s a .
186
Johtopäätökset politiikan alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1 1 . V i h r e i s t ä j a k r i s t i l l i s i s t ä o n m u o d o s tu n u t n a i s t e n p u o lu e i t a . T ä m ä k a n n a t t a a h u o m io id an a i s t e n k u lu tu s k ä y t t ä y t y m is t ä k o s k e v i s s a a r v io i s s a .
1 2 . S e n io r i t j a i k ä ih m is e t v o iv a t k ä y t t ä ä u u t t a t e k n o lo g i a a y l l ä t t ä v ä l l ä k in t a v a l l a .T e k n o lo g i a p o h j a i s e s t a p e r in n e t i e d o n j a k u l t t u u r i n v ä l i t t ä m i s e s s ä s u k u p o l v e l t a t o i s e l l e v o i s ie h k ä t e h d ä o m a n p a lv e lu tu o t t e e n m y ö s k a n s a in v ä l i s i l l e m a r k k in o i l l e .
1 3 . S u o m e n N A T O j ä s e n y y s o n e r i t t ä i n i s o p o li i t t i n e n k y s y m y s . N A T O j ä s e n y y s v o i s i a v a t al a a j e m p ia k a u p a l l i s i a m a r k k in o i t a s u o m a la i s i l l e t u r v a l l i s u u s a l a n j a m u i l l e k in y r i t y k s i l l e .
1 4 . A s e n t e e n t y ö h ö n j a t y ö e l ä m ä ä n k o h t a a n o v a t m u r r o k s e s s a . T y ö e l ä m ä n l a a tu u n j aty ö n t e k i j ö id e n v i i h t y v y y t e e n o n s y y t ä k i i n n i t tä ä S u o m e s s a h u o m io t a . H u ip p u o s a a j i e nh o u k u t t e lu s u o m a la i s i i n y r i t y k s i i n e i o n n i s tu , j o s t ä m ä a s i a l a im in l y ö d ä ä n .
1 5 . L a p i n m a tk a i l u e l i n k e in o o n s i i r t y m ä s s ä o s i t t a i n j a m e r k i t t ä v ä s s ä m ä ä r i n u lk o m a a la i s t e ny r i t y s t e n h a l l i n t a a n . T ä m ä k e h i ty s p r o s e s s i k a n n a t t a a h u o m io id a e r i t y i s e s t i m a tk a i l u j ap a lv e lu a l a l l a .
1 6 . K u n t a j a p a lv e lu r a k e n n e u u d i s tu s o l i v a h v a s t i v a lm i s t e i l l a v i im e v u o n n a . V u o n n a 2 0 0 6u u d i s tu s e t e n e e j a a s i a s s a t e h t ä n e e n m e r k i t t ä v i ä u u s i a p o l i i t t i s i a r a tk a i s u j a j a p ä ä tö k s i ä .N ä m ä m u u to k s e t v o iv a t m u u t t a a m y ö s y r i t y s t e n t o im in t a y m p ä r i s t ö ä m e r k i t t ä v ä l l ä t a v a l l a .M i t e n u u d i s tu t o t e u t e t a a n P i r k a n m a a l l a ?
1 7 . V a m m a i s t e n l ä p ik ä y m ä t o ik e u s ju tu t k u n t i e n j a v a l t i o n s u u n t a a n o v a t h a n k a l i a j a p i t k i ä .T i e to j a o ik e u s p a lv e lu i l l e o n s i i s k y s y n t ä ä t ä l l ä s e k to r i l l a .
1 8 . V a l t i o s u p i s t a a h u o m a t t a v a s t i b u s s iv u o r o j a l ä h i t u l e v a i s u u d e s s a . T ä m ä l i s ä n n e e t a k s i e n j ay k s i t y i s e n a u to i l u n k ä y t tö ä S u o m e s s a .
1 9 . A m m a t t i k o r k e a k o u lu j e n m ä ä r ä ä j a y h t e i s t y ö t ä y l i o p i s to j e n k a n s s a s e lv i t e l l ä ä n e r i t a s o i l l a .M y ö s y l i o p i s to j e n y k s i t y i s t ä m i s t ä o n e s i t e t t y , s a m o in k u in a m m a t t i k o r k e a k o u lu j e n o s i t t a i s t as i i r t ä m i s t ä v a l t i o l l e . T ä m ä m u u to s p r o s e s s i o n t ä r k e ä k u n n i l l e j a k a u p u n g e i l l e j a o m a np r o f i l o id u n ”A M K s t r a t e g i a n ” p o h t im i n e n o n h y v in t ä r k e ä ä a lu e j a s e u tu t a s o l l a .
2 0 . S u o m e s s a e s i i n t y y e d e l l e e n t o n t t i p u l a a . K a u p u n g i t j a k u n n a t , j o t k a k y k e n e v ä t v a s t a a m a a ntä h ä n t o n t t i p u l a n h a a s t e e s e e n , s a a v a t e tu l y ö n t i a s e m a n u u s i e n a s u k k a id e n h o u k u t t e lu s s a .M y ö s u u s i e n i n n o v a t i i v i s t e n a s u n to a lu e id e n ( ”H o l l a n t i l a i s t y y p p in e n a s u n to a lu e H e l s in k i i nv u o n n a 2 0 1 2 ”) k e h i t t e l y y n k a n n a t t a a s a t s a t a m y ö s P i r k a n m a a l l a .
187
Johtopäätökset politiikan alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
31. Helsinkiin suunniteltiin hotellia Linnanmäelle. Voitaisiinko samaa hotelliideaa ajatellaSärkänniemen Elämyspuiston yhteyteen Tampereella tai jossain Pirkanmaalla?
32. Kuntien ja valtion asiakaspalveluiden yhdistelyä ja koordinointia suunnitellaan Suomessa.Miten tämä asia toteutetaan Tampereella ja Pirkanmaalla?
33. Suomessa opiskelee lähes 50 000 oppisopimusopiskelijaa. Miten oppisopimustoimintatoimii Pirkanmaalla ja osataanko tästä järjestelmästä ottaa kaikki hyöty irti Pirkanmaalla?
34. SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistymisestä puhuttiin vuonna 2005. Miten yhdistyminenvaikuttaisi kuntien ja kaupunkien politiikkaan ja poliittisiin valtasuhteisiin Pirkanmaalla?
35. Pääkaupunkiseudusta kaavaillaan Itämeren kilpailukykyisintä aluetta. Miten Pirkanmaaosallistuu Itämeriyhteistyöhön?
36. Tulevaa ESR kautta 20072013 suunniteltiin vuonna 2005 ministeriössä ja alueilla. MitenPirkanmaa suuntautuu uudella ESR kaudella?
37. Kuntalaisten lääkärissäkäynnin syitä ei tunneta kovin hyvin Suomessa. Olisiko syytä tehdätarkempi selvitys asiasta myös Pirkanmaalla?
38. Suomen nettomaksut moninkertaistuvat ja EU antaa aikaisempaa vähemmän tukeamaaseudun kehittämiseen tulevaisuudessa. Miten niukkenevat varat käytetään jatkossa?
39. Hyvinvointipalveluihin liittyvien sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen esitettiintarvittavan kansainvälistä näkökulmaa. Miten tätä strategisesti tärkeäähyvinvointipalveluiden sektoria kehitetään Pirkanmaalla jatkossa?
40. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma valittiin Suomen parhaaksi. Tämä onerinomainen lähtökohta osaamiskeskusohjelman toteutukselle.
188
Johtopäätökset talouden alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1 . I k ä ä n t y v ä t n s . s e n io r i k a n s a l a i s e t o n m e r k i t t ä v ä a s i a k a s s e g m e n t t i t u l e v a i s u u d e s s a .I k ä t a l o u d e n m e r k i t y k s e n k a s v u o n s y y t ä h u o m i o i d a P i r k a n m a a l l a k i n .
2 . K i i n a s s a ( ”S h a n g h a i n k i i n t e i s t ö m a r k k in a t k i e h u v a t ”) j a k a i k k ia l l a A a s i a n m a i s s a o n e r i t t ä i nk o v a k y s y n tä a s u n n o i s t a . V o i s i k o s u o m a l a i n e n a s u n to j a r a k e n n u s t e o l l i s u u s t a r j o t ak i l p a i l u k y k y i s i ä a s u m i s r a tk a i s u j a K i i n a n a s u n t o m a r k k i n o i l l e ?
3 . S u o m e s s a o n s e l v ä s t i p u l a a k a s v u h a k u i s i s t a p e r h e j a k a s v u y r i t y k s i s t ä . S u o m e s s a n s .d y n a a m is i a i n n o v o i j i a o n v a i n 6 p r o s e n t t i a k a s v u y r i t y k s i s t ä . M i t e n n ä i h i n h a a s t e i s i i nv a s t a t a a n P i r k a n m a a l l a ?
4 . P t m y y m ä l ö i d e n m ä ä r ä o n k a s v u s s a E u r o o p a s s a . S a k s a s s a o n k e h i t t y n y t u u d e n l a i s i a p i e n i äp t m y y m ä l ö i t ä ( y k s i m y y m ä l ä p e r 2 0 0 0 a s u k a s t a k o h d e n ) p a l j o n . O l i s ik o t ä t ä m u u t o s t aa n a l y s o i t a v a t a r k e m m i n S u o m e s s a j a P i r k a n m a a l l a ?
5 . K a u p p a k e t j u j e n o m i s tu s j ä r j e s t e l y t o l i v a t e s i l l ä e r i y h t e y k s i s s ä v u o n n a 2 0 0 5 . T ä m ä p r o s e s s ij a tk u u v u o n n a 2 0 0 5 . M i t e n m u u t o k s e t v a ik u t t a v a t P i r k a n m a a n t i l a n t e e s e e n . S ä i l y y k öa s i a k k a i l l a r i i t t ä v ä v a l in n a n v a r a m y y m ä l ö i d e n s u h te e n ?
6 . T u o n t i K i i n a s t a j a n s . h a l p a t u o n t i m a i s t a v o i e s t y ä t u o n t i r a j o i t u s t e n v u o k s i . M i t e n n ä m äu h k a t v a ik u t t a v a t S u o m e e n j a P i r k a n m a a l l e ?
7 . V a l t i o n v e t ä y t y m i n e n a s u n t o r a h o i t u k s e s t a o l i e s i l l ä S u o m e n P a n k i n p ä ä jo h t a j a E r k k iL i ik a s e n t o i m e s ta . T ä m ä m u u t o s a v a i s i u u d e t m a r k k i n a t r a h o i t u s a l a n y h t i ö i l l e .
8 . V i r o o n t i l a t t i i n i s o tu u l iv o im a l a S u o m e s t a . M i t e n t u u l i v o i m a l a a l a k e h i t t y y S u o m e s s a j aP i r k a n m a a l l a ? O n k o P i r k a n m a a l l a v a r a u d u t tu s ä h k ö n h i n n a n r a d i k a a l e i h i n h i n t a m u u t o k s i i nr i i t t ä v ä s s ä m ä ä r in ?
9 . R a v i n t o l o i d e n t u p a k o i n t i a p y r i t ä ä n r a j a a m a a n e d e l l e e n S u o m e s s a . M i t ä t ä m ä m u u t o sm e r k i t s e e h o t e l l i j a r a v i n t o l a t o i m i a l a l l e S u o m e s s a ? O n k o P i r k a n m a a l l a y r i t y k s i l l äv a l m i u k s i a m u u t t a a t i l o j a a n u u s i a v a a t i m u k s ia v a s t a a v i k s i ?
1 0 . A i t o j a s u o m a l a i s i a v i h t o j a m y y t i i n e n n ä t y s m ä ä r i ä E u r o o p p a a n ( F i n n v i h t a c a s e ) . O l i s i k ol u o n n o n t u o te j a y m p ä r i s t ö a l a l l a m u i t a k i n n s . n i c h e m a r k k in o i t a E u r o o p a s s a ?
189
Johtopäätökset talouden alan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1. Vihannesten myynti kasvoi Suomessa vuonna 2005. Olisiko tämä vahvistunut trendi syytähuomioida hotelli ja ravintolaalalla vielä voimakkaammin kuin nyt?
2. Pankkien fuusioituminen jatkui Euroopassa. Onko tällä vaikutuksia myös Suomeen jaPirkanmaalle?
3. Venäjältä tulevan sähkön myyntikatkoksia pidettiin mahdollisina Suomessakin. Onkomahdollisiin katkoksiin varauduttu Suomessa ja Pirkanmaalla?
4. Yöpymiset kasvoivat Suomessa 3 prosentilla Suomessa. Onko Pirkanmaalla riittävästikapasiteettia hotelleissa?
5. Pääomasijoittajien rooli Suomessa on vahvistumassa. Miten Pirkanmaalla on hoidettusuhteita eri pääomasijoittajatahoihin?
6. Arabiemiraatit osti 42 Boeingkonetta ja pyrkii voimakkaasti Aasian markkinoidenlentoliikenteeseen. Miten Suomessa vastataan Finnairin ja muiden Suomesta käsinoperoivien lentoyhtiöiden toimesta tähän kehitykseen? Pysyykö Suomi mukana globaaleissaverkostoissa?
190
Johtopäätökset sosiaalisten kysymysten alanheikkojen signaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1. Nuorten kiinnostus yritystoimintaa on tärkeä strateginen tulevaisuuden kysymys elinkeinojen kehittämisen ja talouden kannalta. OnkoPirkanmaalla panostettu tarpeeksi nuoriin potentiaalisiin yrittäjiin?
2. Huumorille ja naurulle on kysyntää Suomessa. Mm. stand bykoomikot ovat lyöneet lävitse viime vuosina Suomessa. Viihdealanammattilaisille tämä on selkeä kasvava markkina.
3. Vanhat perinteiset harrastukset (hiihto, ompelu, kutominen, sienestys, käsityöt) ovat nousseet kunniaan Suomessa. Palveluyrityksille tämäkehitys voi tarjota uusia mahdollisuuksia. Voidaanko osa harrastuspalveluista myös tarjota kansainvälisille asiakkaille?
4. Pikakahviloiden tulo maanteiden varsille voi olla mahdollinen kehitys Yhdysvaltojen esimerkkien pohjalta. Voisiko Pirkanmaalla ollapotentiaalia tällaisille palveluyrityksille?
5. Uusioperheiden määrä on ohittanut ns. ydinperheiden määrän. Mitä tämä sosiaalinen muutos tarkoittaa palvelualan yrityksille?
6. IT turvapalveluille on yhä enemmän tarvetta. Miten IT alan palveluyritykset voivat vastata tähän kysyntään tehokkaasti Pirkanmaalla?
7. Huono koulumenestys johtaa nuoria sosiaaliseen syrjäytymiseen. Voitaisiinko nuorille tarjota enemmän tukipalveluita koulussa?
8. Liikalihavuus on iso terveydellinen ongelma Suomessa. Miten dieetti ja muut uudet terveydenhoitopalvelut tulisi tarjota kuluttajille?Ovatko tämän alan palvelut riittävän kokonaisvaltaisia ja asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne huomioivia asiakkaiden näkökulmastaarvioituna?
9. Suomessa jää käyttämättä paljon lääkkeitä. Onko lääkkeiden käytössä tehostamisen varaa Suomessa?
10.Lasten turvallisuudesta ollaan yhä enemmän huolestuneita. Millaisia lasten turvallisuutta lisääviä palveluita voidaan tarjota tulevaisuudessa?
191
Johtopäätökset sosiaalisten kysymysten alanheikkojen signaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
21. Tietoalan ammattilaiset ja monet muutkin kärsivät uupumuksesta, jolle ei löydy selkeääselitystä. Miten tätä ongelmaa voitaisiin lähestyä palvelualan palveluiden näkökulmasta?
22. Yhä useammalle vanhukselle ja heidän hyvinvoinnilleen hyvät ystävät ovat sukulaisia japerhettä tärkeämpiä. Miten tämä muutos tulisi ottaa huomioon vanhusten palveluitajärjestettäessä?
23. Seniorikansalaiset ovat kiinnostuneita taiteesta. Olisiko vanhuksille tarjottava enemmänelämys ja taidepalveluita räätälöidysti?
24. Lääkkeiden käyttö on ongelma monessa mielessä suomalaisille. Ahdistus, piristys jamielialalääkkeitä käytetään yhä enemmän. Pitäisikö lääkeneuvontaa tehostaa ja apteekkienvastuuta informoinnista laajentaa Suomessa?
25. Elämys ja seikkailupalvelut sisältävät turvallisuusriskejä asiakkaille. Miten nämä riskitvoitaisiin paremmin hallita alan yrityksissä?
26. Irtautuminen kotoa ja aikuistuminen on sosiaalinen ongelma esimerkiksi Italiassa jamonissa muissakin maissa. Olisiko tähän ongelmaan kehitettävissä luovia uusia ratkaisuja?
27. Naisten keuhkosyöpä on yleistymässä. Olisiko asialle syytä tehdä jotain?
28. Suomalaiset kokevat yksinäisyyttä kesäkuukausina. Miten tämä kehitys on huomioitaviihde ja vapaaajanpalveluiden markkinoinnissa?
29. Vauvojen ottaminen mukaan matkoille on lisääntymässä. Miten vauvat ja lapset on otettuhuomioon matkailu ja vapaaajan palvelutarjonnassa? Onko tarjonta riittävää?
30. Plastiikkakirurgia on yleistymässä. Miten tämän alan palvelut ovat kehittymässä Suomessa?
192
Johtopäätökset sosiaalisten kysymysten alanheikkojen signaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
31. Terveysvaikutteisille elintarvikkeille olisi kysyntää. Erityisesti diabetesruokavalioilleesiintyy kasvavaa kysyntää. Miten tähän kysyntään vastataan Suomessa?
32. Naisten mahdollisuudet edetä upseeriuralle näyttävät hyviltä. Miten valmiita naiset ovathakeutumaan Suomen armeijaan tai mahdollisesti tulevaisuudessa NATOarmeijaan?
33. Vajaaravitsemuksesta ja kroonisista sairauksista on tulossa merkittävä ongelma. Mitenruokatottumuksiin liittyvää valistusta tulisi antaa, että se toimisi hyvin ja tehokkaasti?
34. Kiire on ongelma, jolla on vakavia terveysseuraamuksia. Miten ajanhallintaa, itseohjausta jakiirettä tulisi käsitellä työelämässä?
35. Suolan käyttö on monille terveysongelma. Miten tämä asia tulisi ottaa huomioon elintarvikeja ravintolaalalla?
36. Salibandy on muodostunut erittäin vaaralliseksi harrastukseksi. Miten koulujenurheilukasvatuksessa tämä asia tulisi huomioida? Urheiluvammojen hoito on toisaaltakasvava markkinaalue terveydenhuoltoalan yrityksille.
38. Riittävä laadukas uni on tärkeä asia ihmisen hyvinvoinnille. Miten ihmisten unihäiriöitä
tulisi hoitaa? Tarvitaanko omia uusia palveluita unihäiriöiden hoitoon?
193
Johtopäätökset teknologiaalan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1 . L ä ä k e t i e t e e n a l a n t u t k i m u s t u o t t a a j a t k u v a s t i u u s i a h o i t o m u o t o j a . N ä i d e n u u s i e nh o i t o m u o t o j e n k a u p a l l i s t a m i n e n j a t ä s m ä m a r k k i n o i n t i a s i a k k a i l l e v o i s i o l l a t ä r k e äe r i t y i s o s a a m i s a l u e S u o m e s s a . M i k ä v o i s i o l l a P i r k a n m a a n r o o l i t ä l l ä a l u e e l l a ?
2 . G e e n i t e r a p i a t a r j o a a u u s i a h o i t o m u o t o j a j a h o i t o j a . T ä m ä a l u e v o i s i m u o d o s t u a S u o m e s s at ä r k e ä k s i l i i k e t o i m i n t a a l u e e k s i .
3 . T e h o s t e t t u t o d e l l i s u u s , ä l y k k ä ä t y m p ä r i s t ö t j a s i i h e n l i i t t y v ä t e r i t e k n o l o g i a t o n e r ä s t a p al i s ä t ä e r i l a i s t e n y m p ä r i s t ö j e n k i i n n o s t a v u u t t a j a v i r i k k e e l l i s y y t t ä . T ä m ä a l u e v o i t u o t t a ap a l j o n u u s i a m a h d o l l i s u u k s i a m a r k k i n o i n n i n j a v i e s t i n n ä n a l a l l a .
4 . Ä l y m a t e r i a a l i t v o i v a t l i i t t y ä s e k ä i h m i s t e n t y ö h ö n e t t ä v a p a a a i k a a n . S o v e l l u t u k s e t v o i v a to l l a m i t ä m o n i n a i s i m p i a .
5 . K o g n i t i o t e o r i a a n l i i t t y v ä o s a a m i n e n k o r o s t u n e e , k u n t i e t e e l l i n e n j a t e k n o l o g i n e n k e h i t y st u o t t a v a t y h ä ä l y k k ä ä m p i ä y m p ä r i s t ö j ä .
6 . S u o m e s s a t ä r k e ä t a p a j ä s e n t ä ä h u i p p u o s a a m i s t a o n S u o m e n A k a t e m i a n h u i p p u y k s i k ö t .O s a a m i s e n k e h i t t ä m i s e n k a n n a l t a P i r k a n m a a n o l i s i h y v ä a n a l y s o i d a h u i p p u y k s i k k ö j e nn ä k ö k u l m a s t a . P i r k a n m a a n k y t k e y t y m i n e n h u i p p u y k s i k ö i d e n v e r k o s t o i h i n o n e r ä s t ä r k e äs t r a t e g i n e n h a a s t e .
7 . S ä h k ö i s e t t e r v e y d e n h u o l t o p a l v e l u t o v a t y l e i s t y m ä s s ä . T ä m ä n a l u e e n k e h i t y s t ä s e u r a a m a l l aj a i n n o v a a t i o i t a s o v e l t a m a l l a v o i d a a n P i r k a n m a a l l a s ä ä s t ä ä t u l e v a i s u u d e s s a p a l j o nv o i m a v a r o j a .
8 . B i o e n e r g i a n j a u u s i u t u v i e n e n e r g i a l ä h t e i d e n m e r k i t y s k o r o s t u u S u o m e s s a . P i r k a n m a a nm a h d o l l i s u u d e t o l l a k ä r k i a l u e t ä s s ä m i e l e s s ä , o l i s i s y y t ä s e l v i t t ä ä .
9 . V e r k k o t u n n i s t a m i s e e n l i i t t y v ä t t e k n o l o g i a t o v a t k e h i t t y n e e t v o i m a k k a a s t i . T ä l l ä a l u e e l l a o np a l j o n k a u p a l l i s t a p o t e n t i a a l i a e r i t y i s e s t i t u r v a l l i s u u s j a p a l v e l u a l a l l a . A l a n k e h i t y s v o i s it a r j o t a u u s i a m a h d o l l i s u u k s i a m o n e l l e P i r k a n m a a l l a t o i m i v a l l e y r i t y k s i l l e .V e r k k o t u n n i s t a m i s e n j a m a k s a m i s e n h a n k e V E T U M A h a n k e o n t ä s s ä m i e l e s s ä t ä r k e ä m y ö sP i r k a n m a a l l e j a s e n y r i t y k s i l l e .
1 0 . I T a l a n t e k n o l o g i a t k e h i t t y v ä t . T a m p e r e e k a u p u n k i n a o n o l l u t t ä l l ä a l u e e l l a a k t i i v i n e n .
Y h t e i s t y ö k o k o S u o m e n m i t t a k a a v a s s a j a l a a j e m m a s s a e u r o o p p a l a i s e s s a m i t t a k a a v a s s a v o i s i
o l l a s e u r a a v a a s k e l e T a m p e r e e n k e h i t y k s e s s ä .
194
Johtopäätökset teknologiaalan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
11. Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle perustettiin innovaatioyliopisto. Mikä on Tampereen jaPirkanmaan vastaus tähän pelinavaukseen?
12. Nanoteknologia eri muodoissaan on yleinen teknologiakehityksen trendi maailmassa. Mikäon Pirkanmaan erityisosaamisalue tällä alueella?
195
Johtopäätökset ympäristöalan heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1 . Y m p ä r i s t ö r i s k i t k u t e n k a u p u n k i e n p i e n h i u k k a s p ä ä s t ö t t a i j ä r v i e n s i n i l e v ä o n g e l m a t v o i v a t a j a n m y ö t äk a s v a a s e l l a i s e e n m i t t a k a a v a a n e t t ä n e a i d o s t i h a i t t a a v a t e l i n k e i n o t o i m i n t a a . S i k s i n i i h i n o n s y y t äk i i n n i t t ä ä h u o m i o t a a j o i s s a , e i k ä s i l l o i n k u n o n g e l m a n h a l l i n t a o n m a h d o t o n t a k o h t u u l l i s i nk u s t a n n u k s i n .
2 . S u o m e n m e t s i i n k o h d i s t u u t ä l l ä h e t k e l l ä m o n i a y m p ä r i s t ö r i s k e j ä . N i i d e n t o r j u n t a v o i n o u s t at u l e v a i s u u d e s s a i s o k s i h a a s t e e k s i .
3 . Ä ä r i s ä ä t i l a t ( k o v a m y r s k y t u u l i , r a n k k a s a t e e t , h e l l e a a l l o t j n e . ) y l e i s t y v ä t i l m a s t o n m u u t o k s e ns e u r a a m u k s e n a . T ä m ä a s i a k a n n a t t a a o t t a a h u o m i o o n r a k e n n e t t a e s s a i n f r a s t r u k t u u r i a m y ö sP i r k a n m a a l l a . I n f r a s t r u k t u u r i n t ä y t y y o l l a r i i t t ä v ä n k e s t ä v ä s u h t e e s s a ä ä r i s ä ä t i l o i h i n .
4 . P a n e p i d e m i a t , e l i n p e r ä i s e t t a u d i t e l i z o o n o o s i t , n o r m a a l i t e p i d e m i a t j a e r i k o i s l a a t u i s e t v i r u k s e tv a i v a a v a t t u l e v a i s u u d e s s a E u r o o p p a a j a m y ö s S u o m e a . G l o b a l i s a a t i o n m y ö t ä a l u e i l t a k u t e n K i i n a s t aj a I n t i a s t a v o i t u l l a E u r o o p p a a n h a n k a l a s t i h o i d e t t a v i a e p i d e m i o i t a . R i i t t ä v ä h o i t o j a l ä ä k e v a l m i u sn ä i d e n a s i o i d e n h o i t o o n o v a t t ä r k e i t ä a s i o i a m y ö s P i r k a n m a a l l a . V ä e s t ö r a k e n t e e n m u u t t u e s s av a n h u s v o i t t o i s e k s i n ä i d e n l u e t e l t u j e n t e r v e y s u h k i e n v a i k u t u k s e t t e r v e y s r i s k i m i e l e s s ä l i s ä ä n t y v ä tm e r k i t t ä v ä s t i . L ä ä k k e e t j a h o i d o t , j o t k a l i i t t y v ä t e p i d e m i o i h i n , t a r j o a v a t m y ö s l i i k e t o i m i n t a m a h d o l l i s u u k s i a a l a n y r i t y k s i l l e .
5 . S u o m e n y d i n v o i m a l o i d e n t o i m i n t a a n s i s ä l t y y o m i a y m p ä r i s t ö r i s k e j ä . T e r r o r i s m i o n e r ä s n ä i s t äu h k a t e k i j ö i s t ä . S ä h k ö n s a a t a v u u d e n t u r v a a m i n e n e r i o l o i s s a o n t ä r k e ä a s i a m y ö s P i r k a n m a a l l a .
6 . E l i n t a r v i k e t u r v a l l i s u u s o n n o u s e m a s s a e r i t t ä i n t ä r k e ä k s i a s i a k s i . J o k a i n e n r u o k a m y r k y t y s t a p a u s o no t e t t a v a v a k a v a s t i . S u o m e s s a h a v a i t t u r u o k a m y r k y t y s r i s k i n k a s v a m i n e n k e s ä a i k a n a o n h u o n o am a i n o s t a S u o m e l l e m a t k a i l u m a a n a . S i k s i e l i n t a r v i k e t u r v a l l i s u u t e e n o n s y y t ä k i i n n i t t ä ä t a r k k a a nh u o m i o t a P i r k a n m a a l l a .
7 . Y m p ä r i s t ö u h a t l i s ä ä v ä t k a n s a l a i s t e n k i i n n o s t u s t a l u o n n o n m u k a i s i i n h o i t o i h i n j a e l ä m ä n t a p o i h i n .T ä m ä m u u t o s o n s y y t ä h u o m i o i d a e r i t y i s e s t i h o t e l l i j a r a v i n t o l a a l a l l a , j o s s a o n t a r j o t t a v ay m p ä r i s t ö m y ö n t e i s i ä v a i h t o e h t o j a .
8 . Y m p ä r i s t ö m y r k k y j e n j a k e m i k a l i s o i t u m i s e n s e u r a a m u k s e n a i h m i s t e n l i s ä ä n t y m i s e e n l i i t t y v ä to n g e l m a t l i s ä ä n t y v ä t . U s e a t t u t k i m u k s e t v i i t t a a v a t s i i h e n , e t t ä e s i m . h e d e l m ö i t y s h o i t o j e n m ä ä r äk a s v a a e r i m a i s s a e r i t t ä i n v o i m a k k a a s t i . T ä m ä l i s ä n n e e m a r k k i n o i t a m y ö s k a u p a l l i s i l l e t e r v e y s a l a ny r i t y k s i l l e .
196
Johtopäätökset arvomuutosten heikkojensignaalien analyyseista esimerkkitutkimuksessa
1 . T e k n o l o g i o i d e n k ä y t t ö e r i s o s i a a l i s i s s a y h t e y k s i s s ä o n t u o t t a a h a n k a l i a a r v o v a l i n t a t i l a n t e i t a ,j o t k a l i i t t y v ä t e r i t y i s e s t i k a n s a l a i s t e n y k s i t y i s y y t e e n j a v a p a u t e e n . V a i k k a t e k n o l o g i a a o l i s it a r j o l l a m i e l e n k i i n t o i s i i n s o v e l l u t u k s i i n , v o i n i i d e n k ä y t t ö o s o i t t a u t u a m a h d o t t o m a k s ia r v o n ä k ö k o h d i s t a j o h t u e n . O n t ä r k e ä ä y m m ä r t ä ä , e t t ä k r i i t t i n e n a r v o j e n a n a l y s o i n t i v o i e s t ä äp a h a t v i r h e a r v i o i n n i n j a v ä ä r ä t i n v e s t o i n n i t t e k n o l o g i s t e n s o v e l l u t u s t e n k a u p a l l i s t a m i s e s s a .
2 . S u o m a l a i s e t s u h t a u t u v a t y h ä l i b e r a a l i m m i n s e k s u a a l i s e e n k a n s s a k ä y m i s e e n . T ä m äa r v o m u u t o s h e i j a s t u u m m . p e r h e e n a s e m a a n j a s o s i a a l i s i i n s u h t e i s i i n . S u v u n j a p e r h e e na s e m a o n h e i k e n t y n y t i h m i s t e n a r j e s s a v o i m a k k a a s t i . T ä m ä m u u t o s k a n n a t t a a h u o m i o i d am m . m a r k k i n o i n n i s s a j a n s . b r ä n d i e n k e h i t t ä m i s e s s ä . T u o t t e i t a t ä y t y y s u u n n i t e l l a m u i l l e k i nm a r k k i n a s e g m e n t e i l l e k u i n p e r h e i l l e .
3 . P o l i i s i n v a l t u u k s i a j a n s . p e i t e t o i m i n n a n m a h d o l l i s u u k s i a o n l i s ä t t y h u o m a t t a v a s t i S u o m e s s a .T a v o i t t e e n a o n o l l u t t e h o s t a a l a k i e n j a a s e t u s t e n n o u d a t t a m i s t a S u o m e s s a . V a l e o s t o k s e t j al a k i e n n o u d a t t a m i s e n t e s t a a m i n e n o n n y t a i k a i s e m p a a t e h o k k a a m p a a . T ä m ä l a k i s ä ä t e i n e nm u u t o s k a n n a t t a a o t t a a h u o m i o o n e l i n k e i n o e l ä m ä s s ä e r i y h t e y k s i s s ä .
4 . I n t e r n e t o n t u o t t a n u t k a n s a l a i s t e n u l o t t u v i l l e m o n e n l a i s t a m a t e r i a a l i a j a s i s ä l t ö j ä . I n t e r n e t i ns i s ä l t ö o n t u o n u t m o n i a u u s i a j a h e r k k i ä a r v o i h i n l i i t t y v i ä k y s y m y k s i ä y h t e i s k u n n a l l i s e e na r v o k e s k u s t e l u u n . Y r i t y k s i e n k a n n a t t a a o l l a h y v i n v a r o v a i s i a , k u n h e t u o v a t o m a as i s ä l t ö m a t e r i a a l i a I n t e r n e t i i n , k o s k a v ä ä r ä n l a i s e n m a t e r i a a l i n t u o t t a m i n e n v o i h e l p o s t i p i l a t ay r i t y k s e n i m a g o n j a b r ä n d i t .
5 . K a u p p o j e n j a r a v i n t o l o i d e n a u k i o l o a j a t o v a t k y s y m y s , j o k a o n o s i t t a i n m y ö s a r v o k y s y m y s .Y l e i n e n t r e n d i e s i m . Y h d y s v a l l o i s s a o n n s . 2 4 t u n n i n y h t e i s k u n t a , j o s s a p a l v e l u i t a j at u o t t e i t a o n t a r j o l l a y m p ä r i v u o r o k a u d e n . S u o m e s s a o n v i e l ä m e n o s s a a r v o m u r r o s t ä s s äs u h t e e s s a . S u h t a u t u m i n e n k a u p p o j e n j a r a v i n t o l o i d e n a u k i o l o a i k o i h i n o n m o n i n a i s t a .T ä l l ä k i n a l u e e l l a o n k ä y m ä s s ä a r v o m u r r o s .
6 . H u u m e i d e n k ä y t t ö o n S u o m e s s a e r i t t ä i n a r v o l a t a u t u n u t a s i a . L a i n s ä ä d ä n n ö s s ä o n o t e t t us e l k e ä k a n t a h u u m e i s i i n . P i t k ä l l ä a i k a v ä l i l l ä o n k u i t e n k i n t a p a h t u n u t l i b e r a l i s o i t u m i s t a m y ö sp ä i h t e i d e n k ä y t ö n o s a l t a .
7 . S u o m e s s a e s i i n t y y k e s k i m ä ä r i n v ä k i v a l t a a h u o m a t t a v a s t i e n e m m ä n k u i n m u i s s a E U m a i s s a .T ä m ä e i o l e h y v ä a s i a S u o m e n m a i n e e n k a n n a l t a . T o i s a a l t a v ä k i v a l t a r i k o s t e n m ä ä r ä ne n n u s t e t a a n n y t l a s k e v a n v o i m a k k a a s t i . T ä m ä o n e r i t t ä i n h y v ä a s i a s e k ä t a l o u d e l l i s e s t i ,s o s i a a l i s e s t i e t t ä a r v o m u u t o s t e n o s a l t a .
8 . S u h t a u t u m i n e n e r i k u l t t u u r e i s t a t u l e v i i n k a n s a l a i s i i n o n S u o m e s s a m o n e s s a s u h t e e s s ae n n a k k o l u u l o i s t a . A r v o m u r r o s t ä s s ä s u h t e e s s a o n n ä h t ä v i s s ä m o n i s s a y h t e y k s i s s ä .M o n i k u l t t u u r i s e e n y h t e i s k u n t a a n s i i r t y m i n e n e d e l l y t t ä ä m u u t o k s i a k o u l u t u k s e s s a j a y r i t y s t e nr e k r y t o i n t i j a H R p o l i t i i k a s s a .
9 . S o s i a a l i n e n t u r v a t t o m u u s n ä y t t ä i s i o l e v a n l i s ä ä n t y m ä s s ä S u o m e s s a . T ä m ä v o i j o h t a a s i i h e n ,e t t ä k a n s a l a i s e t e t s i v ä t u u s i a k e i n o j a h a l l i t a t u r v a l l i s u u s r i s k e j ä .
197
Yhteenvetoa tuloksista....
Uudet ja nousevat kulutuskokonaisuudet:
(1) Yksityisille kotona tarjottavat palvelut (esim. kosmetologi, hieronta,sairauksien jälkihoito, ennakoiva terveydenhuolto),(2) kodinhoitoon liittyvät moniosaajat, kodinhoidon moniosaajat,pienkauppatoiminta, jne.(3) isot kauppakeskukset kuten isojen tuotebrandien ympärille kehittyvätkauppakeskukset, joissa kehitetään uusia palveluinnovaatioita ja ihmistenyksilölliset tarpeet huomioivia palveluita;(4) ympäristö ja ympäristötietopalvelut (tieto siitä, mitä löytyy miltäkinalueelta?) luonnon monimuotoisuus, suunnitteilla olevat rakennushankkeet,ympäristötapahtumat, ympäristökoulutus, ympäristökeskus, tekninen toimi jasen tukipalvelut;(5) vanhusten viihtyvyyteen keskittyvät palvelut (vanhusten kerhopalvelut,matkat, retket, tutustumiskäynnit, esim. tietyt kaupunginosat voisivat ollaerikoistuneita vanhusten viihdyttämiseen, erilaiset verkostoitumispalvelut)(6) kansainvälistymispalvelut yrityksille (markkinointi, etabloituminen ulkomaille,kielikäännöspalvelut, lainsäädäntö jne.).(7) ulkomaiset kauppa ja myymäläketjut on oma palveluiden kehittämisalue,johon Pirkanmaalla kannattaa panostaa.
198
VarsinaisSuomen luovientoimialojen strategia 2013
(Hietanen, Jokinen, Kirveennummi, Taalas ja Toivonen2005/VarsinaisSuomen osaamiskeskus, Turku SciencePark)
199
VarsinaisSuomen luovat toimialat
98003000870Matkailutoimialat
8 8001 9001 200Luovat toimialat (ilmanmatkailua)
16 3001 2008 800Metalliteollisuussisältäenmeriteollisuuden
14 7001 4008 700ICTala
3 00060500Bioala
TyöntekijöitäYrityksiäLiikevaihto(milj. €)
200
Luovan talouden arvoketjut
Core
Core dependent
Joint
201
Luovan talouden indikaattorit
ICT, Bio, Metalli, Rakentaminen, Koulutus, Sos. ja Terveys, Logistiikka, Maa ja metsät. Kulttuuri
Luovuus
Esimerkiksi palveluvaltaistuminen (mm. KIBSit) jatekijänoikeusteollisuus yhdistävät kaikki perinteiset kärkitoimialat
202
Kolme luovan talouden kasvutrendiä
• VarsinaisSuomen luovan talouden visiossa esitettyluovien toimialojen kasvu muodostuu kolmestarinnakkaisesta trendistä:
1. luovat toimialat (onpa luokitus sitten mikä tahansa)kasvavat muuta taloutta nopeammin
2. luovien toimialojen sisällä kulttuurituotannon määräkasvaa nopeammin kuin muiden luovien toimialojenyrittäjyys jolloin kulttuurituotannon suhteellinen osuusluovien toimialojen sisällä vahvistuu
3. myös kaikissa vanhoissa toimialoissa tapahtuupalveluvaltaistumista, tekijänoikeusliiketoiminnankasvua yms. luovuusintensiivisyyden kasvua
203
VarsinaisSuomen luovan taloudenmäärällinen visio 2011
• Turku on vuonna 2011 luovan talouden kansallinen edelläkävijä jaEuroopan mittakaavassa merkittävä kulttuurituotannon ja luovantalouden keskittymä.
• Määrällisten tavoitteiden lähtökohtana on opetusministeriönCREAFINvisio ja (luovan talouden tilastoinnissa kunnostautuneen)IsoBritannian toteutunut kasvu vuosina 1997 –2004. Näitä lukuja onverrattu VarsinaisSuomen luovan talouden/luovien toimialojenstrategiaan ja nykytilaan.
Luovien toimialojen vienti kaksinkertaistuu 2006 2011
12,2 %12,2 %12,3 %
Toimipaikkoja 2474Henkilöstöä 11544Liikevaihto 1,787miljardia euroa
VarsinaisSuomessa on Kulttuurialan toimipaikkoja 1237,henkilöstöä 5772 ja liikevaihto893,5 miljoonaa euroa
Kulttuurituotannon määräkaksinkertaistuu
7 %27914 (12,6 % työllisestätyövoimasta)
18 600 (9 % työllisestä työvoimasta)
VarsinaisSuomen luovientoimialojen työllistävyys
Kasvu/v
6 %
2011
2,936 miljardia euroa(11,6 % kaikkien toimialojen liikevaihdosta)
2004
2,070 miljardia euroa (9,2 %kaikkien toimialojen liikevaihdosta)
VarsinaisSuomen luovientoimialojen liikevaihto
204
Muita esimerkkejä:tutkimustulosten pohjalta
kehitettyjä politiikkasuosituksiaja kehittämishankkeita
205
VarsinaisSuomentietoyhteiskuntamalli
2003 2005
206
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
207
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
208
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
209
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
210
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
211
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
212
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
213
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
214
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
215
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
216
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
217
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
218
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
219
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
220
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
221
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
222
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
223
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
224
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen
225
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen
226
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen
227
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen
228
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen
229
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen
230
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: yhdistykset
231
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: yhdistykset
232
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa:yhdistykset
233
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: yritykset
234
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: yritykset
235
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa:yritykset
236
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: viranomaiset
237
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: viranomaiset
238
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: viranomaiset
239
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: julkiset palvelut
240
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: julkiset palvelut
241
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: julkiset palvelut
242
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
243
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
244
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa
245
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen
246
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen
247
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: nettikansalainen
248
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen
249
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen
250
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: paperikansalainen
251
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa:yhdistykset
252
Kansalainen VarsinaisSuomen tietoyhteiskunnassa:yhdistykset
253
Kansalainen VarsinaisSuomentietoyhteiskunnassa: yhdistykset
254
TERRA2000INFORMATION SOCIETIES TECHNOLOGY (IST)
PROGRAMME
EcoInformation Society: the Criteria and Operational Possibilities
The Ecoefficiency now and in the Future comparative studies on thestate, private sector and their production levels (ETU)
These slides presents the policy recommendationsand the main results of sustainable informationsociety projects coordinated by Finland FuturesResearch Centre during the years 2000 –2005:
255
1. Firstly we should not cross the critical limits and borderlines ofecological, cultural, social and economic systems.
2. Secondly sustainability means that we should harmoniouslycombine different kinds of ecological, social, cultural andeconomic needs, demands and driving forces.
In short digital balance means, that technology, processes,decisions and so on, are not considered sustainable if they arenot sustainable in every era of the future. In order to createsustainability those factors must develop together andequitably.
Two conditions for a sustainable society:Digital Balance
256
• Improvement of ecoefficiency in productioncan be termed dematerialization.
• Improvement of ecoefficiency in consumptionis immaterialization.
• Amaterialization occurs when physicalproducts are substituted by telepresence andteleservices.
Three dimensions of ecologicalsustainability on Information society
257
Amaterialisation
• Amaterialisation can be illustrated with the followingexample. When a car, for example, is being manufactured,less energy and materials than before can be used in itsproduction. This growth of ecoefficiency in production iscalled dematerialisation (Malaska et al. 2003; Vehmas et al.2003).
• Correspondingly, consumers can use the car ecoefficiently by driving economically and maintaining itregularly. This growth of ecoefficiency in consumption iscalled immaterialisation (Ibid.).
• Amaterialisation refers to a process whereby the motorcarand physical relocation are substituted by telepresence,e.g. diverse teleservices. From this point of view some newinformation technologies and teleservices can also be newtools of sustainable development and ecoefficiency.
258
The four central themes and challenges for asustainable information society
• Digital balance: Digital balance requires that ecological, social, cultural andeconomically harmonious development is promoted. In other words, this criterion isoptimally fulfilled when all the indicators point to the preferred directions as regards thesustainable information society. It is essential to be able to identify the indicators thatshow the phenomena, which are developing in undesirable directions.
• Ecoefficiency: Ecoefficiency requires that dematerialisation and immaterialisation arepromoted through waste management, reducing material and energy intensity,advancing industrial ecology, logistic and mobility management. Recycling is astructural solution developed for the technosystem that has a crucial direct effect onsustainability. Thus, recycling is a primary sustainability policy instrument, whichdeserves continuous attention.
• Amaterialisation: Amaterialisation requires that the transformation process from thenew (hardware) economy towards the digital and creative (content, digital bit productsand services) economy is managed. In the digital economy GDP consists of (mobile andwireless) digital bit products and/or services and products such as software, Internetpages, data banks, education, research, development, theatre, music, etc. This kind ofamaterialization is both the potential of the sustainable development of the informationsociety and an essential competitive asset of the European information society. A truedigital economy, then, means that instead of a physical flow of goods, the products orservices consist of information flows transmitted through information networks.
• Participation and multidisciplinarity: Participation and multidisciplinarity requires thatthe two main streams of technological development the technology push line and thesociety pull line are combined. The task of socially sustainable technology is to helpbuild a better social high tech; create better decisionmaking and planning processes,as well as provide better information and better education and innovation systems.
259
5 % rule
• The present stage of the information society, whichcontains both dematerialisation and immaterialisation inits efforts to create sustainability, is but a transient phaseof transition to the postmodern age. In that sense it isanalogous to the transition period between the agrarianand industrial societies.
• When the concern relating to sustainability is placed intothe prospective frame of the information age, the questionarises as to whether the development of informationtechnology can offer new major avenues for advancingsustainability or not.
• The most promising correlation analyses of dependencebetween the dematerialisation rate and ICT investmentgive reason to formulate even a “5 % rule” hypothesis:Strong dematerialisation starts to take place after the ICTinvestment ratio exceeds five per cent of the GDP.
TERRA2000INFORMATION SOCIETIES TECHNOLOGY (IST)
PROGRAMME
260
Terra PolicyRecommendations
1. The EU should more efficiently promote dematerialization andimmaterialization through the help of the ICT, and other technologicalinnovations as well.
2. The EU should advance the understanding of gross rebound effects inrelation to demographic development (population growth, migration), thegoals of material standards of living and income distribution. In addition itneeds to promote a shift in its economy from the dominance of thetangible industrial economy towards an intangible service intensiveeconomy both on the supply and welfare side.
3. Welfare productivity growth policies must substitute the plain GDP growthpolicies of the industrial age and the work occupation profile developmentof the information age service economy must substitute the employmentprofiles of the economic sectors of the industrial age in labour policyformulation.
4. A regulation and harmonisation policy is regarded as an importantinstrument for the EU. The divergence of dematerialization rates and therelative reductions of environmental stress in the EU countries are largerthan between the USA, Japan and the EU as a whole.
5. The EU should promote advances in education and research and practicalwork conditions in order to activate peoples’ visionary skills andcapabilities and their awareness of the ongoing grand transition. Thistransition highlights the meaning of cultural factors and processesbecause the transition period will mean a remarkable changes in peoples’values and life styles.
TERRA2000INFORMATION SOCIETIES
TECHNOLOGY (IST) PROGRAMME
261
Terra Policy Recommendations 26. It is very important to emphasize national and international cooperation
and networking. From the point of a sustainable information society’sdevelopment it would be very important to couple the WSIS (UNSustainable Information Society process), WSSD (Johannesburg process)and for example processes like NEPAD (New Partnership for Africa´sDevelopment process) together.
7. The material and energy flow efficiency demand postulated and presentedhere at the macro level means that at the micro level there is need forresearch and new innovations in the area of ICT (amaterialization).Teleservices, logistics, recycling, nano technologies as well as newbiomaterials will be the key factors on the way to the ecological, social,economic and culturally sustainable information society at local, national,EU and global levels. From the scientific point of view there will be a needto develop tools like the ASA in order to implement dematerialization,immaterialization and amaterialization strategies both at macro and microlevels.
8. Recycling is a structural solution developed for the technosystem thathas a crucial direct effect on sustainability. Thus, recycling is a primarysustainability policy instrument, which deserves continuous attention.
9. In the natural world matter is renewable because the earth is a closedcirculation system. The closed circulation of matter in nature isconstituted as the development of complex material forms and structuresfrom elementary materials. The identification of technological gaps ofindustrial ecology is an essential challenge of natureoriented technology.
TERRA2000INFORMATION SOCIETIES
TECHNOLOGY (IST) PROGRAMME
262
Five General suggestions to improve theenvironmental performance of working life
We should:
1. promote decrease of power consumption during use phase(immaterialisation)
2. have less material input and more consumption of less hazardousmaterials within office equipment (IPPinitiatives)(dematerialisation)
3. promote mobility management and e.g. virtual meetings andconferences to reduce travelling (This requires an even bettertechnology to transmit virtual pictures and sound; e.g. there has tobe a “live”feeling at the other end, otherwise the technology is stillfar from a break through) (amaterialisation)
4. avoid the rebound effects being produced by teleworkers andhomeworkers (Terra policy recommendations)
5. Couple the social, cultural and economic aspects with theenvironmental dimension of sustainability. (Digital Balance)
263
Principles of the Sustainable InformationSociety in Southwest Finland
1. The information society in Southwest Finland will be ecologically, economically, sociallyand culturally sustainable. All aspects of sustainability will be developed in a balancedway.
2. The information society will be developed wherever the citizens are. Targets ofdevelopment of special importance include libraries, educational organisations, NGO's,workplaces and the media.
3. The citizens, public administration and companies will work together to develop theinformation society in Southwest Finland. This participatory and connecting process initself will be a significant social infrastructure and part of information society knowhowin Southwest Finland.
4. Technology and services will be provided by both private actors and the publicadministration. Significant values behind the development efforts and cooperation willinclude wellbeing, quality, safety, freedom of choice, accessibility and costeffectiveness.
5. Virtual and immaterial services will be used to replace traditional material products andto make these more efficient, which will enhance the ecological efficiency of SouthwestFinland. Virtual services will not, however, replace physical local services butcomplement them: the physical and virtual living environment will be developed inbalance.
6. Southwest Finland will have highclass, easytouse fixed and wireless information andcommunication technology, thanks to which the services of the information society willbe accessible to all.
264
SUSTAINABLE ICT FOR DEVELOPMENT
The Southwest Finland’s information society modelgives a multifaceted picture of the sustainableinformation society in Southwest Finland. Shaping themodel was done by carrying out a large survey and byorganizing futures workshops where people fromassociations, enterprises, authorities and peopleworking for public services participated.
The Database of ICT experts of Southwest Finland willserve companies, enterprise developers andresearchers in their efforts to find suitable partners andexperts for their new ICT projects.
265
Wireless wellbeing in Southwest FinlandThe World Summit on the Information Society (WSIS II), Tunis 15.–19.11.2005
In the information society cluster of Southwest Finland, you will findskilled partners for international business, development and research:
•54 municipalities•3 universities and 4 polytechnics•445000 citizens•23500 companies•an ICT cluster of 1700 companies•Highquality Open Spark wireless technology and mobile services
www.ictturku.com/expertdb and www.tukkk.fi/tutu/wsis
266
Southwest FinlandPartners in WSIS
• The Information Society Programme of the city of Turku,which develops information society of Turku based on theneeds of the people.
• Turku Science Park, which is a large community of expertsthat speeds up the growth of hightech businesses inSouthwest Finland (about 300 companies and organizations).Coordinates Southwest Finland ICTcluster (1700 enterprises)
• Turku Area Development Centre (TAD Centre), which is alocal business development agency representing an area withapproximately 300 000 inhabitants (18 cities and municipalities)and 15 000 enterprises.
• The Regional Council of Southwest Finland, which iscomprised of 54 Southwest Finnish municipalities and is incharge of planning land use on the regional level. In addition,the regional plan and programme are formulated in the Council.
Coordinator: Finland Futures Research Centre
267
Antitrendianalyysit LVM:ntoimintaympäristöanalyysissä
268
Antitrendianalyysit LVM:ntoimintaympäristöanalyysissä: liikkumisen trendit jaantitrendit
Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat
Suuri merkitys Taloudellinen vuorovaikutus ja vaihto kasvavatMuuttoliike kasvaville kaupunkiseuduille ja taajamiinjatkuu voimakkaanaKasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennehajautuuIkääntyneiden liikkujien määrä kasvaaHajaasutusalueiden väestö vähenee ja palvelutkeskitetään taajamiinÖljyn hinta nousee
Maaseutumaisen elinympäristön arvostuksenvoimakas kasvuVäestön ikärakenteen nuorentuminen väestö jasiirtolaispolitiikan muutosten seurauksenaTekniikan hankkimismahdollisuuksien kaventuminenja teknistyvän elintavan vastustuksen kasvuAktiivinen toiminta (maankäytön suunnittelu,hinnoittelu jne.) yhdyskuntarakenteen hajautumisenestämiseksiYmpäristöä kohtaan tunnetun välinpitämättömyydenlisääntyminenTaloudellisen protektionismin yleistyminen javoimistuminenAntimaterialismi ja talouskasvun merkityksenkyseenalaistaminenNiukkojen kulutustottumusten jaympäristöystävällisyyden vaatimusten merkittäväleviäminen
Vähäisempimerkitys
Perhekoko pienenee, elämäntavat pirstaloituvatMatkailu lisääntyy.Vapaaajantoimintojen luonne muuttuuVuorovaikutus Venäjän ja erityisesti Pietarin alueensuuntaan kasvaaTekniikka kehittyy, sähköinen vuorovaikutus lisääntyyTyönteon paikkariippuvaisuus vähenee suuressamittakaavassaYmpäristötietoisuus lisääntyy ja ekologisenelämäntavan arvostus kasvaa
269
Tavaraliikenteen trendit ja antitrendit
Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat
Suurimerkitys
Kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyykaikin tavoin, elinkeinotoimintakansainvälistyyÖljyn hinta nouseeKuljetusten energiatehokkuuteenkiinnitetään kasvavaa huomiotaLogistiikan vaatimukset muuttuvat jatoimijat kansainvälistyvätTuotantoa siirtyy edelleen pois SuomestaVuorovaikutus Venäjän ja erityisestiPietarin alueen suuntaan kasvaaVuorovaikutus Itämeren piirissä lisääntyyKuljetusalan työvoima väheneeItämeren ympäristöturvallisuus heikkenee
Taloudellisen protektionisminyleistyminen ja voimistuminen, EU:nsulkeutuminenAntimaterialismi ja talouskasvunmerkityksen kyseenalaistaminenNiukkojen kulutustottumusten jaympäristöystävällisyyden vaatimustenmerkittävä leviäminenTaloudellisen optimoinnin vastustus,ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristenarvojen korostuminenAlituisen muutoksen jyrkkä vastustusVenäjän poliittisten ja ympäristöllistenriskien toteutuminen
Vähäisempi merkitys
Kaupan sekä korkean jalostusasteentuotannon osuus kasvaa selvästiRaide ja vesikuljetusten suosio kasvaa
270
Liikenteen turvallisuuteen liittyvät trendit jaantitrendit
Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat
Suurimerkitys
Telematiikan turvallisuussovellusten kehittyminenja leviäminenIkääntyneiden liikkujien lisääntyminenValvonnan tarve ja hyväksyttävyys lisääntyvätPääväylien laatu paranee
Turvallisuusjärjestelmien vastustus ja niidenkäytöstä kieltäytyminenTurvajärjestelmien hintojen karkaaminen käsistäAlituisen muutoksen ja kehityksen jyrkkävastustus
Vähäisempimerkitys
Sosiaalinen syrjäytyminenYksilöllisyyden korostuminen lisääpiittaamattomuutta liikenteessäSuomen kilpailukykyä lisää suhteellisesti korkeaturvallisuustilanneRiippuvaisuus tietojärjestelmistä tuo uudenlaisiariskejä
271
Liikenteen hallintoon, organisaatioihin japäätöksentekoon liittyvät trendit jaantitrendit
Todennäköinen kehityssuunta Mahdolliset vastavoimat
Suurimerkitys
EU:n valta kasvaaYmpäristölainsäädäntö tiukkeneeLiikenteen päästökauppa alkaaPaikallinen vallankäyttö lisääntyyHallinnon organisointi uudistuuSuunnitteluprosessit avautuvat, täsmäväylänpitolisääntyy
Taloudellisen protektionismin kasvuGlobaalien instituutioiden hylkiminenByrokratian ja etäällä olevan vallankäytönvastustus
Vähäisempimerkitys
Yritysten vaikutusvalta liikenneasioissa kasvaaJärjestöjen vaikutusvalta lisääntyyInfrahankkeet vaikeutuvat
272
CATVOE (Checkland) ja ACTVOD (Hietanen) kaksi tapaa mallintaa systeemi tehdä X käyttäen apuna Y, jotta saavutettaisiin Z
ACTVODtaulukon muuttujat:
A (actors) = ne toimijat, jotka tuottavat jatekevät asioita
C (customers ) = ne toimijat, joille tehdäänT (Transformation process) = toiminnan
tavoite ja toimijoiden perustehtävät eli se,mitä on tarkoitus saada toiminnan avullaaikaan: asiantila X muuttuu toiminnan Zavulla asiantila Y:ksi.
V (Values) = arvot, jotka liittyvät toimintaan(mm. asiakkaiden ja aktoreiden arvot)
O (Obstacles) = ne tekijät, jotka ovat esteitätavoitteiden ja päämärien tavoittamiselle jatoteutumiselle
D (Drivers) = ne resurssit yms. tekijät, jotkaauttavat toimijoita saavuttamaanpäämääränsä
+ tarvittaessa myös muita muuttujia, kutenP(roducts), Te(chnologies) jne.
Checklandin muuttujat:
C = customer (asiakas, jonka toimintaanprosessi vaikuttaa)
A = actors (toimijat, jotka saavat prosessinaikaan)
T = transformation process (muutosprosessi,jossa systeemiin tuleva resurssi muuttuutuotteeksi; eli kuvaus siitä muutoksesta,mitä eri toimijat yrittävät toiminnallaansaada aikaan)
W = worldview (maailmankuva)O = owners (omistajat, jotka voivat pysäyttää
muutoksen)E = environmental constraints
(toimintaympäristön asettamat vakiot eliulkoiset rajoitukset)
273
ACTVOD tulevaisuusprosessi
D
O
V
T
P
C
A
Turvallisuus
Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita
Klusterinorganisaatio,
arvot jakultuuri= V
=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,
ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,
Klusterin tuotteetja palvelut
Esteet jamuutosvoimat= O ja DsekäSWOT
Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat,muita
Klusterinorganisaatio,
arvot jakultuuri= V
=org. rakenne,johtamistavat, kulttuuri,
ydinpätevyydetLiikeidea= T= imago,
Klusterin tuotteetja palvelut
Esteet jamuutosvoimat= O ja DsekäSWOT
Klusterintoimijat= A, C= kilpailijat, muita
Klusterin koko
Klusterinorganisaatio,arvot ja kulttuuri
= Organisaatiorakenne,johtamistavat, kulttuuri,ydinpätevyydet
Liikeidea= T
Klusterin tuotteetja palvelut
Esteet jamuutosvoimat= O ja DsekäSWOT
yrityspolitiikka= V