Yhteiskunnallinen muutos,luova tuho ja innovaatiokeskittymät

Tieteen päivät 10.1.2013

Antti Hautamäki

Johtaja

Tutkimusprofessori

Agora Center

Yhteiskunnan muutoksen suuret teoriat

Perinteiset ”suuret” muutosmallit: Marx, Durkheim, WeberKarl Polanyi: muutos on jäsentelynäkökulman vaihtumista (talous vs. politiikka)Globaali verkostotalous -> uusi paradigmaKulttuuriteoriat: yhteiskunnan rakentuminen kulttuuristen merkitysten varaanModernisaatioteoriat (”toinen moderni”)

Innovaatioteoriat: Schumpeter, transitioteoriat

10.04.2023

3

Yhteiskunnan uudistamisen haasteita

Kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu nyt erittäin nopeasti avaten uusia mahdollisuuksia mutta luoden myös uudistumispaineitaGlobaalissa verkostotaloudessa kansalliset prosessit kietoutuvat erottamattomasti globaaleihin prosesseihinYhteiskunnat ovat tulleet erittäin monimutkaisiksi ja ennakoimattomiksi järjestelmiksi, joiden tilaa ei voida täysin tunteaKansallisvaltion ohjausmahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet ja muuttuneetBottom-up tyyppiset muutosprosessit ovat korvaamassa keskitetyn ohjauksen

10.04.2023

4

Kaksi muutoksen teoriaa

1. Tasapainomalli, jossa pitkän suhteellisen muuttumattoman jakson keskeyttää ulkoinen shokki, joka saa aikaan radikaaleja muutoksia, jotka taas palauttavat tasapainon (punctuated equilibrium model): big change as the result of big shocks

2. Asteittaisen transformaation mallin mukaan instituutiot voivat uudistua vaiheittaisen muutoksen tuloksena, ilman radikaalia murtumaa tai ulkoista shokkia

10.04.2023

5

Institutionaalisen muutoksen tyypit

Muutoksentulos

Jatkuvuus(vanhaa)

Epäjatkuvuus(uutta)

Muutosprosessi

Vähittäinen(incremental)

Uudistaminen sopeutumisen kautta

Vaiheittainenmuuttaminen

Äkillinen(Abrupt)

Selviäminen ja palautuminen

Läpimurto ja korvaaminen

W. Streeck & K Thelen (eds.): Beyond Continuity, Institutional Change in Advanced Political Economies

Transitioteoria ja yhteiskunnallisen muutoksen tasot

Niches(Paikalliset kokeilut)”innovaatioiden ekosysteemit”

Sosio-tekninen regiimi (toimintajärjestelmä)(yhteiskunnan ryhmät)

Sosio-tekninenmaisema (toimintaympäristö)(syvälliset rakenteelliset muutokset)

Kasvavarakenteellisuus

Frank W. Geels

Luova tuho (J. Schumpeter)

Luovassa tuhossa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä

Luovaa tuhoa aikaansaavat yrittäjät kovan kilpailun oloissa

Kilpailuun voi vastata sopeutumalla tai luovuudella – innovaatioilla

Yhteiskunta, joka hyväksyy luovan tuhon, menestyy, luo vaurautta ja hyvinvointia

7

Yritykset vs. markkinat

Pro business– Lobbailu - edunvalvonta– Kilpailun rajoittaminen– Vanhojen toimintamallien ja toimialojen suojelu– ”Voittajien poimiminen”

Pro market– Kilpailun edistäminen– Markkinoiden avaaminen– Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen– ”Antaa markkinoiden ratkaista”

8

Matti Kalliokoski: On niin helppo kuunnella vanhoja yrityksiäHS 3.1.2013

10.04.2023

9

Yhteiskunnan uudistamisen tavoista

Uudistamisen metodologiassa on kehitettävä toimintapuitteita ja samalla kokeiltava rohkeasti uusia toimintamalleja:

1. Luodaan puitteet yhteiskunnan ja talouden spontaanille kehitykselle karsimalla esteitä (esim. kilpailuolot) ja vahvistamalla toimintavalmiuksia (esim. T&K, koulutus); -> mahdollistava lainsäädäntö ja rakenteelliset uudistukset

2. Harjoitetaan eksperimentoivaa kehittämistä, jossa käynnistetään huolellisesti valittuja, kokeilevia ja muutosta katalysoivia prosesseja; otetaan riskejä!-> oppiminen ja toimintatapojen uudistaminen

Globaalisaatio aiheuttaa osaamisen uusjaon

• Kansainvälinen talouskilpailu on siirtynyt yksittäisten toimijoiden ja työtehtävien tasolle

• Alueelliset klusterit purkautuvat• Toimiala-ajattelu ei enää päde• Osaamista on kaikkialla• Globaalissa työnjaossa alueiden tulee erikoistua ja

nostaa oma osaamisensa maailman luokkaan (knowledge hubs)

• Jokaisen toimijan on löydettävä parhaat omaa osaamistaan täydentävät osaajat olivatpa nämä missä päin maailmaa tahansa (arvoverkko-toiminta)

10

M.Pajarinen, P.Rouvinen, P.Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Etla 2010

Työpaikkadynamiikka parantaa osaamisen hyödyntämistä

• Tuottavuuden nousu riippuu entistä enemmän tehtävärakenteen muutoksista

• Osaaminen on viimekädessä yksilöiden osaamista. • Peruskysymys on miten yksilöiden osaamisen tasoa

nostetaan ja hyödynnetään yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnassa

• Luova tuho korostaa työpaikkadynamiikkaa: • jokaisen on hakeuduttava sellaisiin tehtäviin, joissa pystyy

parhaiten hyödyntämään omaa osaamistaan• syntyy uusia työpaikkoja, jossa tarvitaan suurempaa

osaamista ja jossa maksetaan parempaa palkkaa• kansallinen työtehtävien ja ammattien ”up-grading”

11

Mikä on innovaatiokeskittymä?

Innovaatiokeskittymät ovat globaalin talouden luovia, paikallisia keskuksia.

Innovaatioiden ekosysteemi on innovaatioita synnyttävä dynaaminen, vuorovaikutteinen verkosto.

• Tulevaisuus-työskentely

• Avoin dialogi

• Ydinorgani-saation nimeäminen ja prosessin

• organisoiminen

• Koreakoulujen, yritysten ja julkisen hallinnon yhteistyö

Keskeiset voimavarat

Koordinaatio

Toimeenpano

Strategiset valinnat

Yhteinen ymmärrys ja sitoutuminen

Dialoginen toimintamalli innovaatiokeskittymien

rakentamiseksi

A,Hautamäki & K.Oksanen: Suuntana innovaatiokeskittymä, Jyväskylän yliopisto 2012

Miten innovaatioita syntyy?

Käytetään voimavaroja uusilla tavoilla

Luodaan uusi yllättäviä yhdistelmiä

Kuunnellaan asiakkaita

Navigoidaan tulevia tarpeita

Kyseenalaistetaan

Kohdataan erilaisuutta

Oivalletaan omat vahvuudet

Ylitetään organisaatioiden rajoja

Toimitaan verkostoissa

14

Osaavatyövoima

YrityspalvelutRahoitus

(riskipääoma)

KorkeakoulutTutkimuslaitokset

Luovuuden kulttuuriInfrastruktuuri

Pienten ja suurten yritystenverkottuminen ja yhteistyö

Joustavaliikkuminen

Innovatiiviset Markkinat

Kysyntä

Globaaliyhteistyö

Innovaatioiden ekosysteemi innovaatioita synnyttävä ympäristö

A.Hautamäki: Kestävä innovaatio, Sitra 2008

Luovuus ekosysteemissä

Ideoiden virta on ekosysteemin verenkiertoa

Ihmisten on kohdattava toisiaan

Ideoita on jaettava

Uusiin ideoihin on heti tartuttava

Ideoiden toteuttamiseksi on koottava joustavasti tarvittava osaaminen ja voimavarat

Toimimattomat ideat on hylättävä

Virheistä on opittava

Ideavetoinen ja orkestroiva yrittäjyys luo ekosysteemin dynamiikan

16

Osaamisen ja mahdollisuuksien yhdistäminen

17

OsaaminenVoimavarat

MahdollisuudetMarkkinat

Yrittäjyys

Hyväksyykö Suomi luovan tuhon?

Pankkialalla työpaikkojen ja konttorien määrä puolittui 90-luvulla (mm. lähes 30.000 työpaikkaa hävisi)

STX:n Turun telakan tukemista ei kannata jatkaa (entä konepajateollisuutta tai metsäteollisuutta)

Saadaanko julkisia palveluja automatisoida?

Pitääkö maataloutta tukea?

Pitäisikö irtisanomissuojaa purkaa?

Sopivatko yleissitovat palkankorotukset luovaan tuhoon?

Pitäisikö pakkoja erityttää voimakkaammin tuottavuuden mukaan?

Joustoturvan kehittäminen tukisi luovaa tuhoa!

18