PÄÄTÖS Nro 7/2012/1 Dnro ESAVI/135/04.08/2011

Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2012

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fi

puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi

www.avi.fi/etela

Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna

Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Etelä-Suomi

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesta ympäristölupa-

hakemuksesta, joka koskee Norilsk Nickel Harjavalta Oy voimassa olevan

ympäristölupapäätöksen nro 69/2004/1 (10.12.2004) lupamääräysten

muuttamista. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain

101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muu-

toksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Norilsk Nickel Harjavalta Oy

Teollisuuskatu 1

29200 Harjavalta

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Norilsk Nickel Harjavalta Oy

Harjavallan tehtaat

Teollisuuskatu 1, Harjavalta

Toimialatunnus: 24450

Liike- ja yhteisötunnus: 1591728-4

Kiinteistön omistaja: Boliden Harjavalta Oy, Teollisuuskatu 1,

29200 Harjavalta

Kiinteistörekisteritunnus: 79-203-51-43, 79-203-51-4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 ja 3

momenttien sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan

2 c) mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen

ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin 1 a) kohdan ja ympäristö-

nsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 2 c) mukaan.

2

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu 20.5.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

- Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 11/0261/3 (8.6.2011) Norilsk Nickel

Harjavalta Oy koeluonteisesta toiminnasta annettua päätöstä nro

39/2010/1 (18.10.2010) koskevasta valituksesta

- Etelä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 39/2010/1

(18.10.2010) myöntänyt Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle Harjavalta Nickel

Oy:n (nykyisin Norilsk Nickel Harjavalta Oy) luvan koeluonteiseen toimin-

taan koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistami-

seksi uuttamalla ja saostamiseksi.

- Säteilyturvakeskus on päätöksellään nro 7/Y42214/2009 (31.12.2009)

myöntänyt Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle ydinenergialain 21 §:n ja ydin-

energia-asetuksen 41 §:n mukaisen luvan tuottaa ja pitää hallussa sekä

varastoida nikkelin jalostusprosessin yhteydessä syntyviä ydinaineita.

- Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 5/0473/1 (31.12.2005) OMG Harja-

valta Nickel Oy:n ympäristölupapäätöstä nro 69/2004/1 (10.12.2004) kos-

kevasta valituksesta

- Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 69/2004/1

(10.12.2004) myöntänyt OMG Harjavalta Nickel Oy:n (nykyisin Norilsk

Nickel Harjavalta Oy) nikkelituotantoa koskevan ympäristöluvan.

Laitoksella on Turvatekniikan keskuksen lupa kemikaalien laajamittaiseen

käsittelyyn ja varastointiin.

Laitoksella on ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä,

sopimus no 0293240000.

LAITOKSEN TOIMINTA

Norilsk Nickel Harjavalta Oy valmistaa vuosittain 60 000 – 90 000 tonnia

nikkeliä. Nikkelituotteita ovat metalliset katodit, briketit ja pulverit sekä

nikkelikemikaalit kuten nikkelisulfaatta, -hydroksidi ja -karbonaatti. Muita

tuotteita ovat mm. kobolttisulfaatti, ammoniumsulfaatti sekä kuparisulfidi.

3

Muutoshakemus

Norilsk Nickel Harjavalta Oy hakee ympäristölupaa koboltti- ja

kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamiseen uuttamalla

ja saostamiseen yhtiön tehtailla Harjavallassa.

Muutoshakemuksen perustelut

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n raaka-aineiden, lähinnä Talvivaarasta

tuotavien nikkelisulfidien eli intermediaattien, mukana tuleva uraani ei

poistu koboltti- ja kalsiuminuuton orgaanisista uuttoliuoksista normaaleissa

takaisinuutto-olosuhteissa, vaan kumuloituu uuttoliuokseen. Uraani on

poistettava uuttoliuoksista, koska se johtaa uuttokapasiteetin

pienentymiseen ja lopulta estää tuotannon.

Jos uraania ei aika ajoin poistettaisi uuttoprosessista, uraania päätyisi

huomattavasti enemmän jätevesienkäsittelylaitokselle ja sieltä edelleen

vesistöön kuin siinä tapauksessa, että uraani otetaan talteen.

Karbonaattikompleksimuodossa oleva uraani ei jätevesilaitoksella

juurikaan saostu, vaan merkittävä osa siitä pääty Kokemäenjokeen. Uraani

voidaan poistaa tehokkaasti vain uuttoprosessilla. Uraanin poisto-

prosessilla voidaan varmistaa se, että kalsiumuuton kierrossa oleva

pitoisuus pysyy matalana ja näin jätevesiin päätyvä määrä voidaan

minimoida.

Uraanin poistoprosessi

Uraania poistetaan tuotantoliuoksesta tarpeen mukaan jaksottaisesti

uraanin uuttoprosessilla. Uraanin poistojakso kestää 1 – 2 viikkoa ja

jaksoja tarvitaan raaka-aineen uraanipitoisuuden mukaan arviolta

5 – 10 kpl vuodessa. Jakson aikana käsitellään noin 1 – 2,5 tonnia

uraania. Poistoprosessin kapasiteetti on noin 50 tonnia uraania vuodessa.

Nykyisen tuotantotilanteen ja raaka-aineen uraanipitoisuuden (alle 0,1 %)

perusteella uraanin poiston enimmäismääräksi on arvioitu noin 10 tonnia

vuodessa. Jatkossa, kun Talvivaaran nikkeliraakaaineen uraani otetaan

talteen Talvivaarassa, jaksojen määrä vähenee.

Uraanin poisto tapahtuu kalsium- ja kobolttiuuton yhteydessä, kun uraania

on kertynyt kalsiumuuton liuokseen noin 2 – 4 g/l. Uraani poistetaan

uuttoliuoksesta takaisinuuttamalla natriumkarbonaatti-liuoksen avulla.

Uraanin takaisinuuttokennoon johdetaan joko koboltti- tai kalsiuminuuton

uuttoliuoksen pääkierrosta sivuvirta (noin 1 – 10 m3/h) ja natrium-

karbonaattiliuosta (Na2CO3 noin 200 g/l). Liuokset sekoittuvat

uuttokennossa ja uraani siirtyy uuttoliuoksesta vesiliuokseen.

Natriumhydroksidia (NaOH 200 mg/l) käytetään tarvittaessa pH:n säätöön

(tavoite pH > 9,5). Uraanin takaisinuuttokennon selkeytysosassa uraanista

vapaa uuttoliuos ja uraania sisältävä vesiliuos (natrium-

uraanikarbonaattiliuos) erottuvat toisistaan. Uraanista puhdistettu

4

uuttoliuos johdetaan takaisin uuttoliuoksen pääkiertoon. Uraaniliuos

varastoidaan laitoksella oleviin säiliöihin. Natriumuraanikarbonaattiliuos

toimitetaan joko suoraan liuosmuodossa tai sakaksi (uraanioksidi)

saostettuna jatkojalostettavaksi Suomeen tai ulkomaille. Tuotteen

lopullinen jalostusaste ja muoto määräytyvät jatkojalostajan tarpeiden ja

kuljetusjärjestelyjen mukaan, eikä siitä ole vielä tehty päätöstä.

Uraanin poistossa syntyvän natriumuraanikarbonaattilliuoksen

uraanipitoisuus on luokkaa 20–40 g/l ja pH 8,5–10. Koetoiminnan

perusteella uraaniliuoksen tyypillinen koostumus on esitetty seuraavassa

taulukossa. Muita aineita ei liuosnäytteistä tehdyissä analyyseissa ole

havaittu.

Aine Pitoisuus (g/l)

Uraani (U) 20–40

Natriumkarbonaatti

(Na2CO3) 75–80

Natrium (Na) 40–60

Kloridi (Cl) max 1

Kromi (Cr) max 0,050

Rauta (Fe) max 0,020

Kupari (Cu) max 0,010

Kalium (K) max 0,010

Lyijy (Pb) max 0,010

Kalsium (Ca) max 0,010

Kadmium (Cd) max 0,010

Uraanipitoinen liuos määritellään sen ominaisuuksien perusteella

kemikaalilainsäädännön mukaan myrkylliseksi. Siihen sovelletaan sen

mukaisia turvallisuus- ja varotoimenpiteitä sekä vaarallisten aineiden

kuljetuksista (VAK) annettuja määräyksiä. Matalan uraanipitoisuuden ja

luonnonuraania vastaavan säteilyn vuoksi liuoksen käsittelylle ja

kuljettamiselle ei aseteta erityisiä säteilyä koskevia vaatimuksia. Kerrallaan

kuljetettava suurin liuosmäärä on noin 20 m3. 10 tonnin tuotantomäärällä

kuljetusmäärät ovat noin 20 liuoskuormaa vuodessa, 50 tonnin

tuotantomäärällä noin 100 kuormaa vuodessa (kaksi kuljetusta viikossa).

Uraaniliuos voidaan myös saostaa uraanioksidisakaksi eli ns. yellow cake -

muotoon. Uutossa erotettu natriumuraanikarbonaattilliuos hapotetaan

rikkihapolla, jolloin muodostuva sakka erotetaan liuoksesta, liuotetaan ja

palautetaan uuttovaiheeseen. Liuoksen sisältämä uraani saostetaan

vetyperoksidilla uraanioksidiksi. Uraanioksidisakka erotetaan

laskeuttamalla ja suodatetaan nauhasuodattimella, jossa tuote myös

pestään tarvittaessa vedellä. Saostuksen loppuliuos, uraanijäämiä

sisältävä suodos ja pesuvedet yhdistetään ja liuos palautetaan hapotuksen

ja vetyperoksidijäämien hajotuksen jälkeen joko takaisin uuttoon tai

liuottamolle. Uraanisakka pakataan ilmatiiviisiin terästynnyreihin, tynnyrit

5

kuljetuslavoihin ja lavat siirretään erilliseen varastointitilaan odottamaan

kuljetusta joko sellaisenaan tai pakattuna merikuljetuskonttiin.

Uraanioksidisaka on kosteaa ja se sisältää tyypillisesti 70–80

painoprosenttia uraaniperoksidia UO4 ja muita uraanin oksideja, kuten UO3

ja U3O8. Uraaniperoksidi on myrkyllistä, kellertävää jauhetta tai hiutaleita,

joka painaa 2–4 kg/l. Uraanipuolituote on veteen niukkaliukoista.

Uraaninpoistoprosessin takaisinuuttokenno on sijoitettu kalsium-

uuttorakennuksen alakertaan, erilliseen seinillä erotettuun tilaan, jossa on

korotettu sokkeli ja oma lattiakaivo. Lattiakaivoon mahdollisesti joutuvat

liuokset pumpataan takaisin kennoon. Uuttokennon nestetilavuus mahtuu

vuototilanteessa rakennuksen sisälle. Natriumuraanikarbonaattiliuos

varastoidaan kalsiumuuton ulkopuolella olevassa varastosäiliössä (60 m3),

joka on erillisen rakennuksen sisällä. Varastosäiliön ylivuotoputki on

johdettu suoja-altaaseen, josta uraaniliuos pumpataan takaisin

varastosäiliöön. Lisäksi uraaniliuosta varten on 3 x 100 m3 liuossäiliöt

erillisessä säiliörakennuksessa. Tuoteliuos lastataan lastauskatoksen alla.

Sakkaosastolla pesuliuokset kierrätetään takaisin prosessiin, millä

estetään täältä päästöt vesistöön. Sakan valmistukseen johdettava liuos

pumpataan pelkistämö–uuttorakennuksen pohjoispään ns. hieno-

pulverialueelle, jonne saostusprosessit rakennetaan. Sakka varastoidaan

tiiviissä tynnyreissä pelkistämön kuivissa varastoissa. Mahdollisen

pölyämisen estämiseksi uuttorakennuksessa on vesisumutuslaitteisto, joka

toimii myös mahdollisessa tulipalotilanteessa. Sakkaosastoa pidetään

puhtaana säännöllisellä pesulla. Mahdollinen sähkökatkos ei aiheuta

päästöjä prosessista tai puhdistustarvetta. Laitteet pysähtyvät ja liuokset

pysyvät prosessisäiliöissä.

Uraaninpoisto tapahtuu suljetussa prosessissa. Kemikaalit tulevat

olemassa olevista kemikaalisäiliöistä ja ovat samoja kuin tehdasalueella

aikaisemminkin käytetyt. Uraanin poistoprosessilla ei ole oleellista

vaikutusta laitoksen veden kulutukseen eikä siinä muodostu läjitettäviä

sakkoja tai jätteitä. Mahdollisessa häiriötilanteessa säiliöiden tyhjennyksen

ja puhdistamisen yhteydessä kertynyt sakka kierrätetään prosessiin tai

toimitetaan ongelmajätteenä hävitettäväksi esimerkiksi Ekokemille. Sakan

käsittelyssä ei synny pölyjätettä, koska sakka on kosteaa ja hiukkaset

päätyvät pesuvesiin pysyen prosessissa.

Päästöt ja päästötarkkailu

Itse uraanin poistoprosessista ei muodostu jätevesiä eikä päästöjä vesis-

töön. Pääprosessissa uraania poistuu raudan poistovaiheessa ja päätyy

metallinsaostuksen kautta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n vesienkäsittelylai-

tokselle. Puhdistettu vesi johdetaan läntistä viemäriä pitkin Kokemäenjo-

keen Harjavallan voimalaitospadon yläpuolelle. Jätevesilaitoksella on kaksi

noin 5 000 m3:n allasta, joita voidaan käyttää sadevesien tasausaltaana

sekä häiriötilanteissa prosessivesien varoaltaina. Kokemäenjokeen johdet-

6

tava vesimäärä mitataan ja vedestä otetaan vuorokauden keruunäyte, jos-

ta analysoidaan metallit ja pH. Analyyseihin on kuulunut vuoden 2011 alus-

ta myös uraani. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n laboratorio tekee vertailumit-

tauksia Kokemäenjoen vesien vesistönsuojeluyhdistyksen laboratorion

kanssa. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevesilaitoksen jälkeen mita-

tut uraanipäästöt (laskettu vrk-keskiarvoista). Uraanin poistoprosessi on ol-

lut käynnissä tammi-, helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa 5 - 9 päivän

jaksoja.

Uraani, kg/a

2010 401

2011 Uraani, kg/kk

Tammikuu 46

Helmikuu 75

Maaliskuu 77

Huhtikuu 41

Toukokuu 7

Kesäkuu 34

Heinäkuu 27

Elokuu 17

Syyskuu 11

Lokakuu 10

Yhteensä 345 kg

Kokemäenjokeen päätyvään uraanimäärään vaikuttaa uuttojen orgaanisen

liuoksen uraanipitoisuus sekä eri uuttovaiheiden pH. Karbonaattikomplek-

simuodossa oleva uraani ei vesienkäsittelylaitoksella juurikaan saostu,

vaan merkittävä osa siitä pääty Kokemäenjokeen. Kun uraanin poistopro-

sessi on käytössä, arvioidaan jokeen meneväksi uraanipäästöksi alle 50 kg

kuukaudessa. Ilman uraanin poistoprosessia päätyisi tarkkailutulosten pe-

rusteella uraania jokeen enimmillään 100 kg kuukaudessa Talvivaaran nik-

keliraaka-ainetta käytettäessä.

Kokemäenjoen veden uraanipitoisuutta tarkkaillaan ennen Harjavaltaa Ko-

kemäellä Kolsin voimalaitokselta (Huittisissa Karhiniemen sillalta vuoteen

2011 saakka), Harjavallan voimalaitokselta sekä Porista Isojuopasta.

Uraanipitoisuuksia eri pisteissä vuonna 2010-2011 on kuvattu seuraavassa

taulukossa.

Sijainti Uraanipitoisuus keskimäärin (vaihteluväli), μg/l

2010 9/2011 saakka

Huittinen/Kokemäki (yläjuoksu) 0,11 (0,09 - 0,13) (0,10 – 0,16)

Harjavallan voimalaitos (jäteve-

sien purkupaikan alapuoli) 0,18 (0,10 - 0,45) (0,10 – 0,16)

Pori (alajuoksu) 0,31 (0,15 - 0,86) (0,16 – 0,37)

7

Puhdistetut jätevedet puretaan Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitok-

sen yläpuolella. Vuosina 1991–2005 Kokemäenjoen virtaaman tunnusluvut

Harjavallan voimalaitoksen kohdalla ovat olleet:

Ylin virtaama (HQ) 724 m3/s

Keskiylivirtaama (MHQ) 546 m3/s

Keskivirtaama (MQ) 224 m3/s

Keskialivirtaama (MNQ) 45 m3/s

Alin virtaama (NQ) 32,2 m3/s.

Vuosina 2001–2005 Harjavallan kohdalla Kokemäenjoen vuosittainen kes-

kivirtaama on vaihdellut välillä 107–264 m3/s. Kun uraanipitoisuus suhteu-

tetaan Kokemäenjoen keskivirtaamaan 224 m3/s eli noin 7 000 000 000 m3

vuodessa, saadaan Kokemäenjoen veden keskimääräisen uraanipitoisuu-

den lisäykseksi 0,04 μg/l. Talousveden uraanipitoisuuden suositukset

(WHO, U.S. EPA, Kanada, EU:n valmisteilla oleva direktiivi) vaihtelevat

15–30 μg/l. Suomessa Säteilyturvakeskus suosittelee yksityiskaivoille toi-

menpiteitä, jos talousvedeksi käytettävän kaivoveden uraanipitoisuus ylit-

tää 100 μg/l, mikä vastaa EU:n talousvesidirektiivin viitteellistä kokonais-

annosta 0,1 mSv/v. Luontaiset vesistöjen uraanipitoisuudet vaihtelevat

alueen kallioperän uraanipitoisuudesta riippuen välillä purovesissä

0,07–2,0 μg/l ja järvissä 1–1 000 μg/l.

Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen talous-, pohja- ja orsivesistä

mitattuja uraanipitoisuuksia:

Uraanipitoisuus, µg/l

Kaivo 12.5.2009 22.4.2010 19.4.2011 23.9.2011

pohjavesi 409P 1,92 1,6 2,8

pohjavesi 500P 0,92 1,2

Bolidenin lab. talousvesi 1,1 1 1,4

orsivesi 604O 0,07 0,08 <0,5

orsivesi 650O 0,16 0,09 0,08

Koejakson aikana on tehty uraanin työhygieenisiä, ilmapäästö- ja säteily-

mittauksia. Uraanin pitoisuus tuotantotilojen työilmassa oli Työterveyslai-

toksen mittauksissa noin 0,004 mg/m3 (kannettava mittari) ja noin

0,001 mg/m3 (kiinteän pisteen keräin). Mitatut pitoisuudet työilmassa alitti-

vat selvästi uraanin kemiallista myrkyllisyyttä koskevan HTP8h-pitoisuuden

0,2 mg/m3. Säteilyturvallisuuden takia uraanin pitoisuus huonetilassa, jos-

sa työskenneltäisiin jatkuvasti, tulee olla huomattavasti pienempi. Tehdyis-

sä työhygieenisissä mittauksissa uraanipitoisuudet työilmassa ovat olleet

noin 1 % edellä mainitusta HTP-arvosta. Uuttorakennuksessa on erillinen

ilmastointi ja poistoilmasuodatus. Sakkaosastolla on poistoilman pesuri.

Päästömittauksissa pesurin jälkeinen uraanipitoisuus oli 0,05 mg/m3 (mää-

ritysrajalla). Laskennallinen vuosipäästö ulkoilmaan on alle 1 kg/a. Työhy-

gieenisten mittausten ja päästömittausten tulokset eivät ole vertailukelpoi-

8

sia mittausmenetelmien ja -olosuhteiden erojen takia. Pesurin jälkeisestä

poistoilmasta mitataan uraanipitoisuus kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen

asiantuntijan toimesta.

Koejakson aikana tehdyissä säteilymittauksissa ei ole havaittu luonnon

taustasäteilystä merkittävästi poikkeavia arvoja ja mittaustuloksista lasketut

vuosittaiset säteilyannokset eri prosessivaiheissa jäävät selvästi alle

1 mSv/a (jos säteilyannos ylittää 1 mSv/a, alue on STUK:n ohjeen mukai-

sesti määritettävä tarkkailualueeksi). Suomalaisten keskimääräinen sätei-

lyannos vuodessa on 3,7 mSv/a. Säteilyturvakeskus toteaa hankkeen ym-

päristövaikutusten arviointiohjelmasta 16.5.2011 antamassaan lausunnos-

sa mm., että "Meneillään olevan koetoiminnan ansiosta säteilyolosuhteista

uraanin talteenottolaitoksessa on saatu kokemuksia. Suoritetut mittaukset

ovat osoittaneet uraanin pitoisuudet ilmassa ja ulkoisen säteilytason varsin

alhaisiksi. Säteilyturvakeskuksen helmikuussa 2011 suorittamassa tarkas-

tuksessa ei todettu huomautettavaa. Merkittäviä ilmaperäisiä radioaktii-

visuuspäästöjä ei ole odotettavissa, koska uraania käsitellään liuosmuo-

dossa tai kosteana sakkana ja radiumin, jonka hajotessa syntyy radonkaa-

sua, pitoisuudet rikasteessa ovat pienet."

Uuttokenno on varustettu vesilukolla. Mahdollisen pölyämisen estämiseksi

rakennuksessa on vesisumutuslaitteisto. Arvioidut liuottimista aiheutuvat

ilmapäästöt (VOC) ovat pienen uuttokennolaitteiston vuoksi merkityksettö-

mät.

Poistoprosessi ei aiheuta hajuhaittaa.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnan päivitetty tarkkailuohjelma, joka

sisältää myös uraanin poistoprosessiin liittyvän tarkkailun, on lähetetty tar-

kistettavaksi valvontaviranomaiselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liiken-

ne- ja ympäristökeskus) 21.4.2011.

Uraanin kulkua prosessissa seurataan tasenäytteiden avulla. Taseella seu-

rataan erityisesti sisääntulevan ja uloslähtevän uraanin määrää tuotanto–

lohkon ulkopuolelta. Alla oleva kaaviokuva kuvaa nikkelin tuotantoproses-

sia.

9

Prosessin kolmesta raaka-ainesyötöstä (liekkisulatusuuni-, sähköuuni- ja

välituoteliuottamon syötöt) seurataan sisään tulevan uraanin määrää labo-

ratorioanalyysein. Syöttöjen osalta analyysit tehdään kuukauden keruu-

näytteistä, josta uraani analysoidaan liuotuksen jälkeen ICP-OES

–laitteistolla. Uraanin määrityksen alaraja on tällä menetelmällä 15 ppm

kuivattua kiintoainetta kohden (mittausepävarmuus tällöin 20 %).

Teoriassa uraani voi poistua nikkelin tuotantoprosessista useampaa eri

kautta sakkoina ja liuoksina sekä tuotteina. Tällaisina sakkoina syntyy liuot-

tamoissa kalkkipitoista rautasakkaa, rautasakkaa ja kuparisakkoja. Uutois-

sa muodostuu kobolttituoteliuosta ja metallikarbonaattisakkaa. Pelkistämöl-

lä syntyvät nikkelibriketti ja –pulverituotteet sekä ammoniumsulfaattikide.

Kemikaalitehtaan tuotteet ovat erilaisia nikkelisuoloja, elektrolyysissä nik-

kelikatodeja. Lisäksi kemikaalitehtaan ja Boliden Harjavalta Oy:n jätevesi-

laitoksen kautta lasketaan puhdistettuja prosessin jätevesiä Kokemäenjo-

keen. Määritysraja kiintoainenäytteille on 15 ppm (mittausepävarmuus täl-

löin 20 %) ja vesinäytteelle 0,1 mg/l. Boliden Harjavalta Oy:n oman vesien-

käsittelyn määritysraja on 0,01 mg/l. Tämän näytteen analysointi tapahtuu

Boliden Harjavalta Oy:n laboratoriossa.

YVA-lain mukaiset selvitykset

Norilsk Nickel Harjavalta Oy on 8.4.2011 toimittanut Varsinais-Suomen

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arvioin-

timenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten

ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tehtaan nikkelintuotantoproses-

siin haitta-aineena kertyvän uraanin poistamishankkeesta.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa

21.11.2011 antamassaan lausunnossa, että arviointiselostus on hank-

keessa riittävän perusteellisesti laadittu ja täyttää arviointiselostukselle

asetetut vaatimukset riittävällä tavalla. Uraanin talteenoton kokonaisvaiku-

10

tusten selkeämpi esille tuominen voidaan tehdä vireillä olevan tehtaan ko-

ko toimintaa koskevan ympäristöluvan yhteydessä.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN

Toiminnanharjoittaja hakee lupaa aloittaa toiminta ympä-

ristölupapäätökseen mahdollisesti haetusta muutoksesta huolimatta.

Perusteluksi toiminnanharjoittaja esittää, että poistoprosessin haitalliset

ympäristövaikutukset ovat erittäin vähäisiä ja päätöksellä on koetoimintaa

koskevan luvan määräajan 31.12.2011 päättymisen takia kiireellinen

luonne. Poistoprosessilla on hyödyllisiä ympäristövaikutuksia. Mahdollisille

muutoksenhakijoille ei aiheudu sellaista seurausta, jota päätöksen

välittömän täytäntöönpanopäätöksen kumoamisen johdosta ei voisi

saattaa ennalleen. Kun uraanin talteenottoprosessi Talvivaaran kaivokselle

valmistuu, niin nykyisen arvion mukaan uraanin poistoprosessin

käyttötarve Harjavallassa vähenee oleellisesti noin yhteen ajojaksoon 3–5

vuodessa.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy esittää hankkeen johdosta tehtävän

ympäristönsuojelulain mukaisen päätöksen välittömän täytäntöönpanon

vakuudeksi 10 000 €.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 28.6.2011, 6.9.2011 ja 4.11.2011.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut hakemuksesta kuulutta-

malla ilmoitustaulullaan ja Harjavallan kaupungin ilmoitustaululla

22.9.–24.10.2011 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Satakunnan Kansa ja

Sydän Satakunta -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristö-

suojelulain 38 §:n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joi-

ta asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä

Harjavallan kaupunginvirastotalolla ja Etelä-Suomen aluehallintovirastos-

sa.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Varsinais-Suomen elinkeino-, liiken-

ne- ja ympäristökeskukselta, Harjavallan kaupungin ympäristö- ja tervey-

densuojeluviranomaiselta sekä Nakkilan kunnan ympäristö- ja terveyden-

suojeluviranomaiselta.

11

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausun-

nossaan, että talteenotetun uraaniliuoksen jatkojalostukseen liittyvän

uraanioksidisakan valmistus on kuvattu ympäristölupahakemuksessa ym-

päristövaikutusten osalta liian suppeasti. Hakemuksessa olisi pitänyt esit-

tää minkälaisia vaikutuksia tällä on jätevesiin ja jätteisiin. Uraanioksi-

disakan valmistuksesta ei myöskään ole koetoiminnan tuomaa tietoa.

Uraanin poisto on vain pieni osa koko Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n teh-

taan prosesseista ja kaikkien prosessien ympäristövaikutuksista. Koska

uraanin poistoprosessilla ja uraanioksidisakan valmistuksella on vaikutuk-

sia muihin prosesseihin ja niiden tuottamien jätevesien, sivutuotteiden ja

jätteiden laatuun, kuva talteenoton kokonaisvaikutuksista jää nyt lausun-

nolla olevassa hakemuksessa puutteelliseksi, kun tarkastelun kohteena on

vain uraanin poistoprosessi. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on kuitenkin

tarpeellista jo tässä vaiheessa vaikkakin niitä voidaan tarkentaa koko toi-

mintaa koskevan ympäristöluvan tarkistuksen yhteydessä.

Uraanin poiston vaikutuksia jätevesiin on hankala erottaa muiden toiminto-

jen vaikutuksista, koska kyse on yhdestä osasta laajempaa prosessia.

Vaikka uraaninuutossa ei synny jätevesiä, vaikuttaa se kuitenkin laitoksen

muiden prosessien jätevesien laatuun. Aikaisemmissa vaiheissa prosessin

pH on todennäköisesti nyt lupahakemuksessa kuvattua erillisprosessia pal-

jon alhaisempi. Uraanin johtuminen vesiin voi näissä aiemmissa proses-

seissa olla mahdollista juuri tästä syystä. "Kampanjoittaisen" prosessin ul-

kopuolella uraanin pääsy jätevesiin tulisi selvittää. Laitoksen kokonais-

kuormitukseen uraanin suhteen ei päästä yhden erillislaitoksen tarkkailulla,

vaan arvio olisi tehtävä kokonaistarkasteluna. Uraanipäästölle vesistöön

tulisi asettaa raja-arvo koko Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaan ympä-

ristölupamääräysten tarkistamisvaiheessa.

Uuttoprosesseissa käytettävät kemikaalit DEHPA –uuttoreagenssi ja CY-

ANEX 272 ovat organofosforiyhdisteitä, jotka voivat olla tai muuntua pro-

sesseissa vesieliöstölle haitallisiksi. Vesipuitedirektiivin perusteella annetut

laki- ja asetusmuutokset edellyttävät veteen joutuvien haitallisten aineiden

huomioimista lupamenettelyissä entistä tarkemmin. Organofosfo-

ri/organofosfaattiyhdisteet ovat mukana haitallisten aineitten luetteloissa.

Hajotessaan yhdisteet saattavat muuntua haitallisiksi, jotka ovat mahdolli-

sesti myrkyllisiä eläimille ja ihmisille. Yhdisteiden LD50-arvo vaihtelee suu-

resti.

Koetoiminnan aikaisissa mitatuissa uraanin pitoisuuksissa Kokemäenjoen

pintavesissä on todettu melko voimakasta vaihtelua. Syyt vaihteluun tulisi

selvittää vaikkakin havaitut pitoisuudet joessa ovat normaalin vaihtelun ra-

joissa. Koska mitattavat uraanipitoisuudet ovat pieniä, tulee kiinnittää eri-

tyistä huomiota mittaustarkkuuteen. Mm. uraanin liikkuminen orgaanisen

aineen mukana ja suurten virtaamien aikana sekä sedimentoituminen ja

sedimentoitumisen pelkistymisolosuhteet jokisuistossa Natura-alueella

ovat jääneet epäselviksi. Näitä asioita on tarpeen selvittää tarkemmin ve-

sistövaikutustarkkailussa.

12

Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueella pohja- ja orsivesitarkkailun yh-

teydessä 2009 - 2010 havaitut veden uraanipitoisuudet ovat olleet keskiar-

vopitoisuutena 0,69 µg/l, vaihteluväli 0,07 - 1,92 µg/l. Suomessa ei ole ra-

ja-arvoa juomaveden uraanin enimmäispitoisuudelle. WHO:n antama suo-

situs ylimmäksi sallituksi juomaveden uraanipitoisuudeksi on 15 µg/l. Maa-

perän ja pohjavesien suojelemiseksi ympäristölle haitallisten aineiden kä-

sittely- ja lastausrakennusten ja -alueiden pohjarakenteiden, suoja-altaiden

ja lattiakaivojen tulee olla tiiviit ja käsiteltäviä kemikaaleja kestävät.

Uraanipitoisuuksien seuranta on tarpeen lisätä pohjaveden vaikutustark-

kailuohjelmaan, koska se ei tällä hetkellä siihen sisälly.

Koska uraanin poistoprosessi on vain pieni osa koko tehdasprosessia, on

tarkoituksenmukaista sisällyttää se koko tehtaan riskienhallintasuunnitel-

maan ja käsitellä se koko tehtaan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydes-

sä.

Ympäristölupahakemukseen sisältyy ylimalkainen toiminnan ja vaikutusten

ja raportoinnin suunnitelma. Ottaen huomioon edellä esitetty on tarkoituk-

senmukaista, että myös käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu käsitellään ko-

ko tehdasta koskevan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Koko teh-

taan tarkkailuihin tulee sisältyä myös uraanipitoisuuksien seuranta jäteve-

sissä, pohjavesissä, jätteissä ja päästöissä ilmaan. Uraanipitoisuutta pitää

seurata myös Boliden Harjavalta Oy:n jätevesistä, koska osa Norilsk Nickel

Harjavalta Oy:n hulevesistä ja jätevesistä käsitellään Bolidenin puhdista-

molla.

Koetoiminnasta saatujen kokemusten perusteella Varsinais-Suomen ELY-

keskus ei näe estettä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimat-

ta, jos hakija esittää hyväksyttävän vakuuden.

Harjavallan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole

huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan,

että ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle lupahakemuksen mukai-

selle toiminnalle eikä ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanemiselle muu-

toksenhausta huolimatta.

Porin kaupungin ympäristö- ja terveysvalvonnan johtaja toteaa lausunnos-

saan, että uraanin poistoprosessin ilma- ja vesipäästöjen tarkkailussa on

varmistuttava siitä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

13

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijaa on kuultu 7.11.2011 sähköpostitse. Norilsk Nickel Harjavalta Oy

esittää vastineessaan seuraavaa:

Uraanin poiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain mukaisessa

menettelyssä. YVA-selostuksesta on valmistunut Varsinais-Suomen elin-

keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 21.11.2011, jossa se to-

teaa, että arviointiselostus on riittävän perusteellisesti laadittu ja täyttää ar-

viointiselostukselle asetetut vaatimukset riittävällä tavalla. Uraanin talteen-

oton kokonaisvaikutusten selkeämpi esille tuominen voidaan tehdä vireillä

olevan tehtaan koko toimintaa koskevan ympäristöluvan yhteydessä.

Hankkeen mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten todettiin olevan

merkityksettömiä. Sen sijaan uraanin hallittu poistaminen kyseisellä uraa-

nin takaisinuutolla ja mahdollisella saostamisella nikkelintuotantoprosessis-

ta vähentää uraanin jätevesipäästöä Kokemäenjokeen sekä jossain määrin

myös uraanin päätymistä läjitettäviin prosessisakkoihin. YVA:ssa käsiteltiin

koko uraanin kulku Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallan prosessissa

raaka-aineen saapumisesta uraanituotteeseen. Kokonaisvaikutuksia on

arvioitu kattavasti mm. prosessisakkojen, jätevesien sekä työturvallisuus-

riskien arvioinnin osalta ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

Suljetusta uraanin poistoprosessista ei aiheudu jätevesipäästöjä eikä syn-

ny läjitettäviä jätejakeita. Poistoprosessi on rakennettu siten, ettei mahdol-

lisesta laitteiden, putkistojen yms. rikkoutumisesta voi aiheutua uraanipi-

toisten prosessivesien kulkeutumista laitoksen ulkopuolelle. Uraanin pois-

toprosessi ei muuta muun tuotannon jätevesien tai jätejakeiden ominai-

suuksia tai jätteiden käsittelyä.

Toiminnasta aiheutuvat uraanipäästöt ovat hallittavissa, kun uraaninpois-

tokampanjoita tehdään säännöllisesti ja pitoisuus prosessiliuoksessa pide-

tään matalana. Uraanin poistolla on siten positiivinen vaikutus tehtaan ve-

sistöpäästöihin.

Talvivaaran nikkelirikasteen käyttöönoton jälkeen ja ennen uraaninpoisto-

laitteiston käyttöönottoa Kokemäenjokeen kulkeutui jätevesien mukana

uraania enimmillään yli 100 kilogrammaa kuukaudessa (v. 2010) ja esim.

alkuvuodesta 2011 n. 75 kg/kk. Vuonna 2011 tammi–huhtikuun välisenä

aikana pääprosessin uraanipitoisuudet saatiin niin alas, että uraania ei ole

merkittävästi siirtynyt jäteveteen. Poistokampanjojen jälkeen uraanin pääs-

töt ovat olleet alle 50 kiloa kuukaudessa, pienimmillään noin 10 kg/kk.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy seuraa jätevesistään mm. kokonaisorgaanista

ainesta (TOC). TOC-analyysissä on mukana vesienkäsittelyn koagulointi-

ja flokkulointiaineet sekä uuttoliuokset. Uuttoliuoksissa uuttoreagenssit (or-

ganofosforiyhdisteet) on laimennettu <25 massaprosenttiin. Seurannan pii-

rissä ei erikseen ole Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskuksen mainitsemia organofosforiyhdisteitä eikä fosforia. Norilsk Nickel

14

Harjavalta Oy analysoi erikseen jätevedestään 2011 marraskuun vuoro-

kausikeruunäytteistä kokonaisfosforipitoisuuden, joka oli 0,17 – 0,22 mg/l.

Tämä vastaa fosforipäästöä n. 15 kg/kk, joka on erittäin pieni verrattuna

Kokemäenjoen kokonaisfosforin ainevirtaamaan, joka oli esim. v. 2009

26 800 kg/kk, vaihteluväli 3 900–117 000 kg/kk (KVVY, Kokemäenjoen ve-

sistön vesiensuojeluyhdistys). Kokemäenjoen fosforikuormasta pistelähteet

muodostivat v. 2009 alle 3 %, luonnon kuormitus 19 % ja muu kuormitus

(= pääosin maatalous) 78 %. Uraaniuutossa uuttoreagenssien käyttömää-

rät ovat erittäin pieniä. TOC- ja mahdollisten organofosforiyhdisteiden

päästöt aiheutuvat suurimmaksi osaksi tehtaan pääprosessista, eivätkä si-

ten oleellisesti liity hakemuksessa esitettyyn uraanin poistoprosessiin. Käy-

tössä olevat fosforipitoiset uuttoreagenssit ovat Cyanex 272 ja Dehpa.

Käyttöturvallisuustiedotteiden mukaan näiden reagenssien LC50-arvot

(96h) ovat kirjolohelle 22 mg/l (Cyanex 272) ja 48–54 mg/l (Dehpa). Lisäksi

molemmat yhdisteet ovat stabiileja. Laitoksen käsityksen mukaan sen fos-

foripäästöillä ei ole myrkyllisiä vaikutuksia eläimille eikä ihmisille.

Kokemäenjoen uraanipitoisuuksien seurantaa tekee Kokemäenjoen vesis-

tön vesiensuojeluyhdistys (KVVY). Uraanipitoisuudet jätevedessä sekä

Kokemäenjoessa ovat olleet niin pieniä, ettei havaituilla pitoisuuksilla

(KVVY:n tarkkailutulosten keskiarvojen perusteella 0,1–0,4 μg/l) ole vaiku-

tuksia jokiveden laatuun, joen käyttökelpoisuuteen, joen kasvillisuuteen,

kalastoon tai Pirilänkosken Natura-alueen direktiiviluontotyyppeihin. Talo-

usveden sallittu uraanipitoisuus on 15 μg/l. Vaikutuksia on selvitetty ympä-

ristövaikutusten arviointiselostuksessa.

Kemikaalien käsittely- ja lastausrakennusten ja -alueiden pohjarakenteet,

suoja-altaat ja lattiakaivot on rakennettu tarkoitusta ja kyseisiä kemikaaleja

varten. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on tutkinut omaehtoisesti pohja- ja or-

sivesien uraanipitoisuutta neljästä havaintopisteestä normaalin tarkkailun-

sa yhteydessä. Uraanipitoisuudet ovat olleet erittäin alhaisia. Tarpeen mu-

kaan tarkkailua voidaan jatkaa näistä pisteistä.

Laitoksen koko Harjavallan toiminnan tarkkailusuunnitelma on lähetetty

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyt-

täväksi 21.4.2011 ja se on toimitettu tiedoksi myös Etelä-Suomen aluehal-

lintovirastolle. Uraaniprosessin tarkkailu on sisällytetty osaksi koko toimin-

nan tarkkailua. Boliden Harjavalta Oy:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n

yhteisten jätevesien uraanipitoisuuksia on seurattu 10.6.2011 alkaen. Pi-

toisuudet ovat olleet alle määritysrajan (<0,01 mg/l).

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Ratkaisu

Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyy Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n

hakemuksen mukaisen koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän

15

uraanin poistamisen uuttamalla ja saostamisen yhtiön tehtaalla

Harjavallassa lisäämällä nikkelituotannon voimassa olevaan ympäris-

tölupapäätökseen No 69/2004/1 (10.12.2004) seuraavat määräykset:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Uraanin poistoprosessi

74. Nikkelituotannon uuttoliuoksessa epäpuhtautena esiintyvää uraania on

otettava talteen ja käsiteltävä tässä päätöksessä esitetyllä tavalla siten, et-

tä tuotannon aiheuttamat uraanipäästöt ympäristöön, mm. Kokemäenjo-

keen, läjitysalueille ja ilmaan ovat mahdollisimman pienet.

75. Mikäli uraanidioksidisakkan valmistus aloitetaan, on siitä tehtävä ilmoitus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolme kuu-

kautta ennen toiminnan alkamista.

76. Toiminnassa kertyneet uraanipitoiset liuokset ja sakat on poistettava lai-

tosalueelta vuosittain hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka

ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen vastaanotto.

Uraanipitoisia liuoksia ja sakkoja luovutettaessa on laadittava ongelmajät-

teiden siirtoa koskeva siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston pää-

töksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirto-asiakirjan on olta-

va mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaan-

ottajalle.

Riskinarviointi

77. Toiminnanharjoittajan on päivitettävä nikkelituotannon ympäristöriskiana-

lyysi uraanin uuttoprosessin ja saostamisen osalta ja sen perusteella tarvit-

taessa päivitettävä toimintasuunnitelmat poikkeuksellisia tilanteita kuten

häiriöpäästöjä ja onnettomuustilanteita varten. Riskianalyysi on uusittava

säännöllisin väliajoin tai muuten pidettävä ajan tasalla. Riskinarviointi on

toimitettava lupaviranomaiselle täydennykseksi koko toimintaa koskevaan

hakemukseen lupamääräysten tarkistamiseksi 31.3.2012 mennessä.

Tarkkailumääräykset

78. Uraanin esiintymistä prosessissa ja siitä aiheutuvia päästöjä ympäristöön

on selvitettävä koko nikkelituotannon kattavan uraanitaseen avulla. Ta-

seesta on käytävä ilmi uraania sisältävien jätevesien ja jätteiden uraanipi-

toisuus sekä ilmaan aiheutuvat uraanipäästöt (ppm, mg/l, kg/kk).

79. Tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä uraanimäärityksillä nikkelituotan-

nosta syntyvien jätevesien, läjitettävien sakkojen ja ympäristövaikutusten

osalta. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkistettavaksi Varsinais-

16

Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 29.2.2012 mennes-

sä.

80. Kokemäenjokeen johdettavan jäteveden uraanipitoisuutta on tarkkailtava

osana jäteveden tarkkailua. Uraanipitoisuus on määritettävä vuorokauden

kokoomanäytteistä kaikilla tarkkailukerroilla..

81. Uraanin vaikutuksia Kokemäenjoen veden laatuun ja kalastoon on tarkkail-

tava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväk-

symällä tavalla osana Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteis-

tarkkailua.

82. Uraanidioksidisakan valmistusosaston kaasunpesurin poistoilman uraanipi-

toisuutta on mitattava kaksi kertaa vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan

toimesta.

83. Edellä velvoitettua tarkkailua voidaan tarkentaa ja muuttaa toiminnanhar-

joittajan esityksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskuksen hyväksymällä tavalla tai Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskuksen omasta esityksestä edellyttäen, että muutokset ei-

vät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen val-

vottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.

84. Uraanitase ja tarkkailutulokset on liitettävä osaksi vuosiraportointia.

Mikäli Talvivaarasta tuotavan uraanipitoisen raaka-aineen käyttöä jatke-

taan, on vireillä olevaa koko laitoksen toimintaa koskevaa hakemusta lu-

pamääräysten tarkistamiseksi täydennettävä puuttuvilta osin muun muassa

uraanitaseen ja tarkkailutietojen osalta.

---

Muilta osin on noudatettava ympäristölupapäätöksessä No 69/2004/1

(10.12.2004) annettuja määräyksiä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Etelä Suomen aluehallintovirasto katsoo, että lupa on tarpeen, jotta Norilsk

Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannon koboltti- ja kalsiumuuttoon

epäpuhtautena kertyvän uraanin poistaminen uuttamalla ja mahdollinen

saostaminen täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden no-

jalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimuk-

set sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on sää-

detty. Prosessimuutos vähentää päästöjä Kokemäenjokeen ja edesauttaa

siltä osin ympäristönsuojelua.

17

Toimittaessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti uraaninuut-

toprosessista ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pi-

laantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai eri-

tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä

kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan

vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoi-

tettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu

huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnet-

tomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten perustelut

Yleiset perustelut

Uraani ilmenee nikkelintuotannossa epäpuhtautena, joka tulee prosessiin

Talvivaarasta tuotavan raaka-aineen mukana. Uraania on todettu pääse-

vän toiminnasta ympäristöön, mm. Kokemäenjokeen laitoksen jätevesilai-

tokselta ja vähäisiä määriä läjitettävien sakkojen mukana läjitysalueille.

Uraania poistetaan kalsium- ja kobolttiuutoista takaisinuuttamalla, josta

prosessista itsestään ei aiheudu päästöjä ympäristöön. Koska hakemus

koskee vain uraanin poistoprosessia, on uraanipäästöt Kokemäenjokeen ja

läjitysalueille muista prosessien osista käsiteltävä koko laitosta koskevassa

lupapäätöksessä lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristön kannalta

uraanin poisto on välttämätöntä ja uraania olisikin poistettava prosessista

niin paljon kuin mahdollista laitoksen toiminnasta aiheutuvien uraanipääs-

töjen vähentämiseksi.

Koska toiminnanharjoittajalla on vireillä koko laitoksen toimintaa koskeva

hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja uraanin kohtalosta koko nikke-

lintuotantoprosessissa on vielä vähän tietoa, annetaan uraanin poistoa

koskeva ympäristölupa määräaikaisena. Uraani epäpuhtautena prosessis-

sa ja siitä aiheutuvat päästöt käsitellään kokonaisuutena tarvittaessa lu-

pamääräysten tarkistamista koskevassa lupapäätöksessä, jonka voimaan-

tuloon asti tämä päätös on voimassa. Lupamääräysten tarkistamista kos-

kevaa lupapäätöstä varten on uraanin aiheuttamista päästöistä kerättävä

lisää tietoa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräys 74. Määräykset on annettu uraanipitoisesta raaka-aineesta aiheu-

tuvien päästöjen vähentämiseksi.

Määräys 76. Kertyvä uraaniliuos tai -sakka on poistettava alueelta kaupal-

lisesti hyödynnettävänä sivutuotteena tai mikäli sille ei ole markkinoita,

toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä muualla. Määräys on tarpeen

sen varmistamiseksi, että alueelle ei jää uraanipitoisia jätteitä. Yli vuoden

sijoittaminen on katsottava ongelmajätteen osalta edellyttävän lupaa kaa-

topaikkana.

18

Määräys 77. Riskianalyysin ajan tasalla pitäminen sekä ennalta suunniteltu

ja ohjeistettu laitteiden, rakenteiden ja hälyttimien toiminnan säännöllinen

tarkkailu ja huolto ovat tarpeen onnettomuuksien ja vahinko- ja vuototilan-

teiden ennaltaehkäisemiseksi.

Määräykset 75., 78. - 84. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset

ovat tarpeen valvonnan suorittamiseksi.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupa-

määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös on määräaikainen ja voimassa siihen asti, kunnes ympäristölupa-

päätöksessä No 69/2004/1 (10.12.2004) edellytetystä lupamääräysten tar-

kistamishakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. (YSL 55 §)

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

(YSL 28 §)

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo

myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia

säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es-

tämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä lupapäätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

(YSL 100 §)

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Norilsk Nickel Harjavalta Oy saa aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan

lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mi-

käli asettaa ennen toiminnan aloittamista 10 000 euron suuruisen hyväk-

syttävän vakuuden Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön saatta-

miseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätök-

19

sen kumoamisen tai lupa-määräysten muuttamisen varalta. Vakuus voi-

daan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. (YSL

101 §).

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL

101 a §)

Perustelut

Nikkelituotannon koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän

uraanin poistaminen uuttamalla ja mahdollinen saostaminen eivät lisää

merkittävästi ympäristövaikutuksia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna.

Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

(YSL 101 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 42, 43, 45,

46, 53, 54, 55, 56, 90, 100, 105, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15, 18, 19, 30, 37 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 6, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Laki valtionhallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaan-

panosta (903/2009) 4 §

Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 §

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1145/2009)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvankäsittelystä perittävä maksu on 9 924 euroa.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallin-

non palvelukeskuksesta Joensuusta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-

tään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion mak-

superustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston

asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Lupamäärä-

ysten muuttamista (ympäristönsuojelulain 58 §) koskevan hakemuksen kä-

sittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukai-

sesta maksusta. Muita kuin rautametalleja valmistavan tehtaan lupahake-

muksen käsittelystä perittävä maksu on 33 080 euroa.

20

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Norilsk Nickel Harjavalta Oy

Teollisuuskatu 1

29200 Harjavalta

Jäljennös päätöksestä

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä asianosaisille listan dpoESAVI-135-04-08-2011 mu-

kaan.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Har-

javallan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

Kuulutuksesta ilmoitetaan Satakunnan Kansa- ja Sydän Satakunta

-nimisissä lehdissä (YSL 54 §)

21

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta-

malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes-

tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksessä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta

tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on

valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Liite Valitusosoitus

Marja-Terttu Parsama Mikko Anttalainen

Tiina Riikkilä

Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Marja-Terttu Parsama (pj) ja ympäristöylitarkastaja Mikko

Anttalainen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Riikkilä. Tri/sl

Liite

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta

Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-

taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.2.2012.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en-nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanotto-laitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.