YRITYS- TURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA

SUPERKESÄ VIIHDYTTÄÄ JA LISÄÄ MYYNTIÄ

2/2018YRITYSTURVALLISUUS

HUOMIOI TIETOTURVA     YYTERI UUDISTUU

” TYÖTÄ KOHTAAN PITÄÄ TUNTEA AITOA PALOA”

Cimcorp Oy:n Miia Vironen

WWW.SATA.CHAMBER.FISATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN LEHTI

S-market Lukkarinsannan marketpäällikkö Mira Ravantti laittaa omat kesätyöntekijänsä heti pääkallopaikalle. Nuoret ottavat kassan haltuun oman tukihenkilönsä avulla. – Tärkein oppi on kuitenkin osuuskauppalaisen, myönteisen asiakaspalveluasenteen omaksuminen.

Miralle ensimmäinen kesätyö 18-vuotiaana lukiolaisena oli portti nousujohteiselle uralle. – Tilanne oli vähän jännä, mutta haastattelu meni hyvin ja sain paikan Mikkolan Prismasta. Aloitin hyllyttämällä teollisia elintarvik-keita.

Prismassa Mira työskenteli kaikkiaan kahdeksan vuotta, josta neljä opintojensa ohella. Hän pääsi tutustumaan moneen osastoon ja toimi myös leipä- ja juusto-osaston vastaavana. Ylioppilaaksi ja tradenomiksi valmistuttuaan hänet valittiin esimiesten perus-valmennukseen. – Vuoden päivät kestänyt koulutus oli todella opettavainen ja antoisa. Kaiken kaikkiaan osuuskauppa on mainio paikka kehittää osaamista ja oppia uutta.

Prisma-vuosien jälkeen Mira on toiminut useammassa market-kaupan yksikössä, nyt hän työskentelee marketpäällikön sijaisena S-market Lukkarinsannassa.

Päällikkönä Mira on kannustava ja osallistuva. – Pyrin aina tekemään parhaani, hyvin ja huolella. Päällikkyys tuo toki tullessaan uusia vastuita esimerkiksi henkilöstöstä ja tuloksellisuudesta. Osallistun kuitenkin monipuolisesti arjen asiakaspalveluun, haluan olla suorassa yhteydessä tärkeimpään eli asiakkaaseen.

HYVÄ TIIMIHENKI ON TÄRKEÄ JUTTUMira korostaa tiimityön ja moniosaamisen merkitystä. S-market Lukkarinsanta valittiin viime vuonna Satakunnan Osuuskaupan S-market-ketjun Vuoden työryhmäksi. – Meillä kaikki tekevät kaikkea ja asioita viedään yhdessä eteenpäin. Kesätyöntekijöiden on helppo tulla osaksi tiimiä. Yhdessä tekemisen henki auttaa oppimaan ja sopeutumaan porukkaan, Mira lupaa.

Lukkarinsantaan palkataan 5–6 kesätyöntekijää. – Omatoimisuudella, asiakaspalvelulähtöisyydellä ja iloisella asenteella pääsee pitkälle, Mira rohkaisee.

TEHTÄVÄKENTTÄ LAAJENEE OSAAMISEN MYÖTÄ– Osuuskaupassa olen saanut monia mahdollisuuksia työskennellä eri toimipisteissä ja projekteissa, mikä on antanut paljon kokemuksia ja tutustuttanut uusiin ihmisiin. On ollut hienoa päästä mukaan kehittämään asiakaspalvelua, Mira kertoo.

Länsi-Porissa asuva Mira on harrastanut jalkapalloa 6-vuotiaasta ja valmentaa Musan Salaman tyttöjä. – Olen valmentanut tyttöjä nyt jo kahdeksan vuotta. Samat lain-alaisuudet pätevät niin urheiluvalmennuksessa kuin kaupan alalla. Ohjenuorina ovat pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus. On hienoa olla mukana sparraamassa yksilöitä kokonaisvaltaisessa kasvussa ja uuden oppimisessa, hän tuumii.

PARTURI-KAMPAAMO

s-kanava.fi/satakunta

Satakunnan Osuuskauppa työllistää noin 500 kesätyöntekijää tänäkin vuonna. Olemme mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, jonka tavoitteena on tehdä kesätyöstä hyvä kokemus niin kesätyöntekijälle kuin työnantajallekin. Aiempina vuosina toteutetun Vastuullinen Kesäduuni -kyselyn mukaan nuoret arvostavat työskentelyä Satakunnan Osuus-kaupassa ja ovat valmiita suosittelemaan sitä kesätyöpaikaksimyös muille.

Lisätietoa: kesaduuni.org

Kesätöitä 500 satakuntalaiselle nuorelle

KAUPPAKAMARI 3

PÄÄKIRJOITUS

Teollisuusyrityksissä turvallisuus mielletään usein työ- tai ympäristöturvallisuudeksi. Toimenpiteetkin kohdistuvat työturvallisuusriskien hallintaan. Yritysturvallisuus on kuitenkin huomattavasti laajempi käsite. Turvallisuudella suojataan

henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön lisäksi yrityksen tietovarallisuutta ja mainetta.

Turvallisuusjohtaminen on keskeinen osa yrityksen johtamista. Myös yritysten laatujärjestelmien pohjana oleva uudistettu ISO 9001:2015 -standardi ohjaa johtoa huomioimaan riskit kaikessa toiminnassa sekä toimintojen, prosessien ja johtamisjärjestelmien kehittämisessä.

Tärkeintä turvallisuusjohtamisessa on luoda yritykseen hyvä turvallisuuskulttuuri. Teollisissa yrityksissä työturvallisuuden tiedetään jo olevan jokaisen työntekijän vastuulla. Sen sijaan tietoturvallisuus mielletään edelleen IT-osaston asiaksi, vaikka tietojärjestelmiin kohdistuvat vahingot ovat yleensä seurausta yksittäisen henkilön huolimattomasta toiminnasta. Uhkien tunnistaminen ja riskien arviointi eri osa-alueilla ovat keskeinen työkalu yritysturvallisuuden mitoittamisessa.

Turvallisuuden jatkuva parantaminen tuottaa lisäarvoa myös asiakkaille. Turvallisuustoiminta on aina koko henkilöstön yhteinen asia. Niin työntekijät kuin muutkin yrityksen sidosryhmät on hyvä sitouttaa turvallisuuden havainnointiin ja kehittämiseen. Ennakkoon harjoittelu ja riskienhallintaprosessien säännöllinen testaus ovat tärkeitä. Näin kaikki myös oppivat toimimaan ja viestimään mahdollisissa häiriötilanteissa.

Turvallisuusajattelu on yhteistä. Kauppakamaria on pyydetty yritysturvallisuuden kehittämisen alustaksi. Asian tärkeyden vuoksi tartumme haasteeseen erittäin mielellämme ja tulemmekin jatkossa tarjoamaan sekä koulutus- että vuorovaikutusmahdollisuuksia teeman tiimoilta.

Turvallisuudella suojataan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön lisäksi yrityksen tietovarallisuutta ja mainetta.

JONI HAUTOJÄRVISatakunnan kauppakamarin puheenjohtajatoimitusjohtaja, Nornickel Harjavalta

Turvallisuus- johtaminen haastaa

Olemme yhdistäneet voimamme!SuomiAreenan yllätyslavalla puhutaantorstaina 19.7. koko päivän siitä, mistä Lounais-Suomen talouskasvulle saadaantekijät, miten kasvu jatkuu pysyvänä ja miten kaikki tämä saadaan valtakunnan tietoisuuteen.

Päivän kummisetänä on Esko Aho.Puhujina on Lounais-Suomenmerkittävimpien yritysten johtoa, valtakunnan ykköspoliitikkoja ja koulutuksen ammattilaisia.

Ohjelmassa on myös taidetta, kulttuuria ja huumoria.

Lämpimästi tervetuloa!Terveisin, Lounais-Suomi

Katso koko ohjelma:www.suomiareena.fi/ohjelmapuhujat

www.töihintänne.fi

Lounais-Suomen talousihme on Porin SuomiAreenanpuhutuin aihe torstaina 19.7.

KAUPPAKAMARI 5

PÄÄTOIMITTAJAMINNA NORE

JULKAISIJASATAKUNNAN KAUPPAKAMARIVALTAKATU 6, 28100 PORIPUH. 044 558 5650WWW.SATA.CHAMBER.FI

TUOTTAJAILONA NORDLUND, KUMPPANIA OYWWW.KUMPPANIA.FI

TOIMITUSISMO ILENJUHA HELJAKKAKARI KARPALELINNEA KAURAMAAELLA KOOTASUSANNA KORKIATUPAKATRI MÄENPÄÄILONA NORDLUND

ENGLANNINKIELINEN KÄÄNNÖSLINGO LANGUAGES OY (S. 21) KUVATHAASTATELTAVIEN ALBUMITLINNEA KAURAMAAVEERA KORHONENPEXELSSHUTTERSTOCK

PAINOBRAND ID OYRAUMANJUOVANTIE 2, 28100 PORIWWW.BRANDID.FI

ILMOITUSMYYNTILINNEA.KAURAMAA@ SATA.CHAMBER.FI

JAKELU800 KPL, ISSN 0785-4579

OSOITTEENMUUTOKSETSANNA.LEPPANEN@ SATA.CHAMBER.FI

ILMESTYY3/2018 VK 37 (AINEISTOT 30.8.)4/2018 VK 44 (AINEISTOT 18.10.)

KANNEN KUVAVEERA KORHONEN

SISÄLTÖ

24

SATAKUNNAN

2/2018

6KIRJAVINKKI

Ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta.

6NYT PUHUTTAA

Yritysturvallisuus on henkilöstön yhteinen asia.

7LYHYESTI LUKUINA

Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 12 000

internetpetosta.

8APSIVINKIT

Sovellukset auttavat lentomatkustajaa.

9UUSI JÄSEN

Tänä kesänä Ruosniemen panimo myy tuotteitaan

omasta kaupasta.

10URAPOLKU

Miia Virosen tie Cimcorp Oy:n johtoryhmään on vaatinut

rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä.

10GALLUP

Mistä muodostuu onnellisuus työelämässä?

11AJANKOHTAISTA

Kokemäen kaupunginjohtaja Reijo Siltala ei mieti laulukeikalla

työasioita.

12HENKILÖ

F-Securen Samu Konttinen ja Päivi Rekonen tietävät, että kiristyshaittaohjelmat ovat yrityksille merkittävä

ongelma.

16TEEMA

Yrityksiin kohdistuvat rikokset ovat lisääntyneet etenkin kaupan alalla ja

rakennusalalla.

20KEHU KAVERIA

Festivaalirakentajat Harri Vilkuna ja Janne Nieminen

ovat toistensa vastakohdat – ja innostuvat siitä.

22TILASTO

Suomalaisten pörssiyhtiöiden johto vaihtuu usein.

23KOLUMNI

Kansainvälisen tilanteen riskit koskettavat Suomeakin,

kirjoittaa Ismo Ilen.

24AJANKOHTAISTA SATAKUNNASTA

Yyterin palvelut uudistuvat, ja SuomiAreena valtaa

Etelärannan. Porista ei ole syytä poistua

heinäkuussakaan.

26KALENTERI

Syksyn koulutusten päivämäärät on julkaistu.

27

ASIANTUNTIJAEU:n tietosuoja-asetus GDPR

koskee kaikkia yrityksiä viimeistään nyt.

28KAMARIKUULUMISIA

Kevään mittaan on juhlittu uusia toimintamuotoja

ja HHJ-tutkintoja.

30KESKUSKAUPPAKAMARIJuho Romakkaniemi ei ole

tyytyväinen kehysriihen päätöksiin.

31HYVÄ UUTINEN

Tapahtumien superkesä lisää Ratsulan myyntiä

merkittävästi.

Kuv

a: S

uom

iAre

ena

6 KAUPPAKAMARI

Oppiminen on tänään kaikkein tärkein kilpailukykytekijä.

Organisaatioiden nopea uusiutuminen edellyttää, että ihmiset oppivat nopeasti. Monet tilanteet esimerkiksi asiakkaan kans-sa ovat ainutlaatuisia ja täysin uusia. Entiset opit tai ennalta annetut ohjeet eivät päde. Tilanteessa on opittava nopeasti, mistä on kyse, miten tilanne ratkaistaan ja mitä osaamista ratkaiseminen edellyttää.

Lähes jokainen kokee epävarmuutta sekä omasta että organisaationsa puolesta, koska muutokset heilauttavat tilanteita jatkuvasti. Oppiminen ja erityisesti ketterä oppiminen on tapa hallita muutosta ja vastata mahdollisimman nopeasti uusiin haasteisiin.

Kirja antaa tietoa ja työvälineitä jokaiselle johtaa omaa oppimistaan ja kehittää omaa oppimiskykyään. Esimie-hille ja HR-asiantuntijoille se antaa eväitä kehittää organisaatioon toimintatapoja ja rakenteita, joiden avulla koko organisaatio voi uusiutua nopeasti ja vastata ketterästi asiakkaan, markkinoiden ja teknologian muuttuviin tarpeisiin.

Prevent 360:n Satakunnan yksikönpääl-likkö Jori Saineen mukaan yritysturval-lisuus pitää nähdä koko organisaatiota koskettavana asiana. Kokonaisuutta on tarkasteltava omalle yritykselle keskeis-ten painopisteiden kautta. Yhdellä alalla korostuu tietoturva, toisella ympäristönäkö-kulma.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos tulee tunne, ettei omassa yrityksessä ole kaikki kohdallaan? Saineen mukaan kaikki lähtee laaja-alaisesta riskien tunnistamisesta ja arvioinnista.

– Usein riskin kuvitellaan virheellisesti poistuvan tietyllä toimenpiteellä, johon panostetaan rahallisesti. Tavoitteena pitäisi ensin olla, ettei riskin poistaminen maksa euroakaan.

Toisaalta Saine haluaa muistuttaa, ettei yritysturvallisuuden kehittäminen ole vai-keaa. Lopulta vaaditaan vain pysähtymistä, uhkien tunnistamista ja henkilöstön sitou-tumista. Apuakin on saatavilla. Esimerkiksi Prevent 360 tarjoaa monenlaisia riskiarvioita,

pelastussuunnitelmia ja auditointia – nykyaikaisesti verkko- ja mobiilipohjaisesti.

Saine ymmärtää, että yritykset ovat huolissaan toimintansa jatkuvuuden varmistamisesta. Teknolo-gian kehittyessä toiminnot ovat entistä riippuvaisem-pia esimerkiksi sähköstä. Se voi aiheuttaa ongelmia.

– Jos tietoliikenneverkot katkeavat, kuinka kauan toiminnan jatkamiseen me-nee? Voidaanko ylipäätään jatkaa? Näitä kysymyksiä tulisi pohtia joka yrityksessä ihan perustekemisenä.

Turvallisempi tulevaisuus syntyy riskien-hallinnallaHENKILÖSTÖN SITOUTTAMINEN ON TURVALLISUUS-JOHTAMISEN YTIMESSÄ. RAHALLINEN INVESTOINTI ILMAN SITOUTUMISTA EI AUTA.

KETTERÄ OPPIMINEN – KEINO SELVITÄ JATKUVASSA MUUTOKSESSA

KIRJA

TEKNOLOGIAN KEHITTYESSÄ TOIMINNOT OVAT RIIPPUVAISIA SÄHKÖSTÄ.

NYT PUHUTTAA

OPPIMINEN ON TÄNÄÄN KAIKKEIN TÄRKEIN KILPAILUTEKIJÄ.

KOMPASSI

LYHYESTI LUKUINA

43 %

2015

89,1

Yritysten rikos- turvallisuus- selvitykseen vastan-neista 43 % oli kokenut erilaisia tietoon kohdistunei-ta rikoksia tai tahallisia väärin- käytöksiä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Identiteettirikokset ja petokset ovat

uusi, voimakkaasti kasvava ilmiö.

Identiteettivarkaus tuli rangaistavaksi

vasta 2015 voimaan tulleella lain-

uudistuksella.

Maailmanlaajuisesti tietoturvamarkkinan

koko vuonna 2017 oli 89,1 miljardia

dollaria, ja sen odotetaan kasvavan

vuosittain noin 8,1 prosenttia.

Erilaisten verkko- huijausten ja tilaus- ansojen määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2017 poliisille ilmoitettiin lähes 12 000 petosta, joiden tekopaikkana on ollut internet.

12 000

TERVETULOA MUKAAN

SATAKUNNAN

KAUPPAKAMARIIN

Snuup Oy L. Nyblin Oy

3PLogistiikka Satakunta Oy Kankaanpään 2. Vuokko apteekki

Ulvilan Rakennuspalvelu Jalonen Oy Rauta-Väisänen Oy

Ahlström Konsernipalvelut Oy Konepaja Survonen Oy

Nelnastori Oy Headai Oy

HRC Go On Satakunta Oy Index Satakunta Oy Porin Auto-Sale Oy Glera Consulting Oy

Audec Tilintarkastus Oy Ruosniemen Panimo Oy

DreamWorker Finland Oy InfraMykrä Oy

Risutec Oy Lakiasiaintoimisto Jouni Lehtimäki

Talent Center Oy Fakta Consulting Oy

KAUPPAKAMARI 7

UUDET JÄSENET

8 KAUPPAKAMARI

Satakunnan ja Rauman kauppakamarit herättävät maakunnan yrityksiä esittelevän West Coast -julkaisun henkiin heinäkuussa.

BLOGI- JA APSIVINKIT

KOMPASSI

Locus MapJo ilmaisversio on paikkatiedon runsaudensarvi, joka palvelee niin vaeltajaa, retkeilijää, urheilijaa, geokätköilijää kuin tavallista katuverkossa käppäilijääkin.

App in the Air Lentomatkustajan aikajanasovellus hälyttää, kun on check-in, boarding, take-off ja landing. Huomioi jatkolennot, lentojen peruutukset ja myöhästymiset.

HopperLaskee algoritmit mahdollisimman edullisen lentolipun oston ajoittamiseksi. Lupaa 95% tarkkuuden hinta-arvioissa ja 40 % säästön lippujen hinnassa.

TACTIC

KAUPPAKAMARI 9

Kahdeksan vuotta sitten koettu herätys oluenvalmistukseen on vienyt Juho-Matti Karpaleen pitkälle. Ruosniemen panimon kehitysjohtaja pyörittää vanhojen teekkari- kavereidensa kanssa yritystä, joka on Sata- kunnan kauppakamarin tuore jäsen.

– Yritys panimo- toiminnan ympärille perustettiin vuonna 2012. Pari vuotta myö-hemmin hommattiin paremmat laitteet, jotka tuottavat kerralla noin 2 000 litraa olutta. Näitä satseja tehdään nyt kaksi viikossa, Karpale summaa.

Yritys työllistää kuusi henkilöä panimossa Ruosniemessä ja toimistossa Helsingissä. Vanhassa kivinavetassa sijaitsevan panimon yhteydessä toimii kauppa, josta tuotteiden

myynti on uuden alkoholilain myötä helppoa. Ketjusopimukset takaavat tuotteiden saannin koko maassa.

Panimon tuotteet ovat menestyneet myös kansainvälisesti. Syksyllä 2017 Ruosniemen Musta Lomittaja valittiin Lontoossa maailman parhaaksi savuolueksi. Karpaleen mukaan me-

nestyksen perusta ovat perustajaporukan eri-laiset taidot ja luonteet. Erilaisuus on tuonut diversiteettiä toiminnan kehittämiseen.

Erilaisten toimijoiden kohtaamista panimo odottaa myös kauppa-

kamariyhteistyöltä. Paikallinen verkostoitumi-nen kiinnostaa.

– Mahdollisuuksina tulee mieleen vaikkapa yhteinen tuote tai yhteinen markkinointi alan messuilla, Karpale visioi.

UUSI JÄSEN

Kesäolutta omasta kaupasta

MUSTA LOMITTAJA ON VALITTU MAAILMAN PARHAAKSI SAVUOLUEKSI.

1. Hyvä olut syntyy raaka-aineista, hyvistä työtavoista ja laadun kehittämiseen tähtäävästä toiminnasta.2. Laadukas olut maistuu juhannuksena raikkaan salaatin ja grilliruuan kyljessä.3. Lager käy edelleen moneen. Vaaleiden pienpanimo-lagereiden maku sopii rasvaisen grilliruuan kanssa mutta tukee hennompiakin makuja.4. Olut on nautintoaine, joka tekee hyvää. Se on parhaimmillaan tuoreena hyvän ruuan kanssa. 5. Pienpanimoteollisuus kasvaa globaalisti. Euroopassa kasvu on suurinta Itä-Euroopassa, Baltiassa ja Pohjoismaissa.6. Kuluttajat ovat ottaneet pienpanimot omakseen ja käyvät tutustumassa paikallisiin lähituottajiin.7. Panimovierailut ovat mielekkäämpiä nyt, kun olutta saa myydä omasta kaupasta. Ovi käy Ruosniemen panimossakin tiuhaan.8. Maailman parhaaksi savuolueksi valittu Musta Lomittaja yhdistää savun ja maalaishiivan. Se tehtiin panimon 200. oluterän kunniaksi.9. Visit Pori ja kaupungin pienpanimot järjestävät kesällä yhteisen panimokierroksen. Ruosniemen panimo tarjoaa myös omaa tunnin vierailupakettia.

9+1 FAKTAA OLUT- KULTTUURISTA

Ruosniemen panimon Jussi Louhi (vas.), Antti Isomäki, Juho-Matti Karpale ja Kata Jokinen ovat valmiina kesäsesonkiin.

Tiesitkö, että voit teettää oman kesäoluen? Suunnittele ja osta se Ruosniemen panimokaupasta. Prosessi vie noin kuukauden.

10 KAUPPAKAMARI

GALLUP

Mistä muodostuu onnellisuus työelämässä?TOIMITUSJOHTAJA MIRJA LAMBERG, SATAKUNNAN TERVEYS- JA HYVINVOINTI- CENTER OYOnni syntyy siitä, kun saa työssään toteut-taa omaa intohi-moaan ja pystyy itse vaikuttamaan siihen, mitä tekee.

URAPOLKU

Kansainvälisessä yrityksessä tärkeintä on löytää hyviä yhteisiä toimintatapoja, jotka tukevat koko yrityksen kehittymistä, tietää Cimcorp Oy:n Miia Vironen.

Virosen tie kansainvälisen automaatioalan uranuurtajan Cimcorp Oy:n johtoryhmään on vaatinut sekä rohkeutta että pitkäjäntei-syyttä. Hän vastaa konsernin laatu-, turvalli-suus-, terveys- ja ympäristöasioista.

– Itseäni eteenpäin on aina vienyt se, että koen oman työni merkitykselliseksi. Työtä kohtaan pitää tuntea aitoa paloa. Se ei kuiten-kaan yksin riitä. Vaikka olen itse innostunut näistä asioista, eivät ne välttämättä ole yk-kösasia muille. Minun pitää saada asiat jalkau-tettua kaikille ja kaikkien toimintaan. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Iso laiva ei käänny hetkessä, hän pohtii.

KUMPPANEILLA SUURI ROOLIVironen tuli Cimcorpille konsultiksi vuon-na 2013. Hän oli oman yrityksensä kanssa kiertänyt teollisuusyrityksissä jo viiden vuoden ajan ja tehnyt laatuauditointeja ja koulutuksia. Kun puolen vuoden mittainen konsulttisopimus Cimcorpin kanssa oli päät-tymässä, pyydettiin häntä jäämään taloon laatupäälliköksi. Pian Virosen toimenkuva

Intohimoinen suhtautuminen tekee työstä merkityksellistä

KOULUTUSBBA-tutkinto, pääaineena Total Quality Management, Satakunnan ammattikorkeakoulu 2001

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKATädin lasten hoitajana 13-vuotiaana

MERKITTÄVIN ASKEL TYÖURALLAOman yrityksen perustaminen vuonna 2008

MOTTOJatkuva kehitys on ainoa keino kukoistukseen muuttuvassa maailmassa.

KOMPASSI

laajeni työturvallisuusasioilla, ja vuoden 2015 alusta hän on toiminut osana yrityksen johtoryhmää.

– Cimcorpin asiakkaista suurin osa on ulkomailla. Toimittajaverkoston hallinta on haastavaa, koska kulttuurit ovat erilaisia ja turvallisuus esimerkiksi Meksikossa ihan eri tasolla kuin Suomessa. Toimittajat tekevät meille laatua, joten meidän on osattava valita kumppani, joka pystyy meillä luotuihin sääntöihin ja yritysvastuuseen.

LIIKUNNASTA VASTAPAINOA TYÖLLETyön ohella Miia Virosen aikaa vievät perhe ja molempien lasten harrastukset.

– Lasten harrastuksista on tullut myös minun harrastuksiani, hän nauraa.

Perheen kanssa touhuaminen tuo sopi-vasti vastapainoa hektiselle työlle, mutta Vironen myöntää, että tarvitsee myös ihan omaa aikaa. Hän korostaa työstä palautumi-sen merkitystä.

– Olen huomannut, että ihminen tarvitsee palautumisaikaa. Työelämässä parhaiten pärjäävät he, jotka osaavat palautua – eivät he, jotka ovat pisimpään töissä. Itselleni hyvä palautumiskeino on liikunta.

Lisäksi Viroset ovat aloittelemassa mök-keilyä Luvialla. He ostivat viime kesänä suvun kesäpaikan, jota on nyt remontoitu oman näköiseksi.

– Tämä on ihan uutta minulle, sillä en ole mökki-ihminen ollenkaan. Nyt alkaa opette-lun aika, Vironen nauraa.

TOIMITUSJOHTAJA SAARA TARUMO, HAPPY COMPANY OYOnnellisuus työelä-mässä tulee työn merkityksestä, arvostuksesta ja yhteisöstä, jossa on hyvä olla. Lisäksi on-nellisuuteen tarvitaan työn ja muun elämän tasapaino.

FOUNDER TUUKKA NIEMINEN, MOTIVIRE OYOnnellisuus (työ-)elämässä on minulle uuden oppimista, haasteiden voit-tamista ja tavoit-teellista yhdessä tekemistä.

KAUPPAKAMARI 11

Lapsesta asti erilaisia instrumentteja pelimannityyppisesti soitta-neella Reijo Siltalalla on takataskussaan tutkinto klassisesta laulusta sekä vuosien kokemus erilaisissa kokoonpanoissa soittamisesta ja laulamisesta. Maisteriksi valmistumisensa jälkeen Siltala toimi 2000-luvun taitteessa puoliammattimaisesti tanssiorkestereissa ja rokkibändeissä. Löytyypä musiikkiuran varrelta myös kosketinsoitta-jan ja laulajan pesti valtakuntaa kohauttaneessa ja viihdyttäneessä kuntavirkamiesten Kuntarakenneuudistus-rokkibändissä.

Siltalan mukaan musiikki on johtajan hektisessä arjessa keino pysähtyä täysin ja tyhjentää mieli. Yleisön edessä esiintyessä aja-tukset keskittyvät täysin läsnäoloon ja tulkintaan. Kesken keikkaa ei voi vastata puhelimeen tai lukea sähköposteja. Musiikki tarjoaa-kin Siltalan mukaan täydellisen irtioton työelämän vaatimuksista.

Musiikki on luonut myös yllättävän väylän ammatillisiin kohtaa-misiin ja mahdollisuuden verkostoitua täysin uudella tavalla. Siltala kertoo käyneensä keikkojen tauoilla useita hedelmällisiä keskustelu-ja kaupunkilaisten ja yrittäjien kanssa. Vapaamuotoisessa tilanteessa kaupunginjohtajaa on helpompi lähestyä, ja näistä keskusteluista Siltala on saanut paljon ajatuksen aihetta omaan työhönsä.

Kaupunginjohtajan arki on hyvin aikataulutettua. Musiikille omistetusta ajasta on pitänyt pakon edessä karsia. Kesän jälkeen Siltalaa odottavat uudet haasteet, kun hän siirtyy Kokemäen kau-punginjohtajan virasta konsulttiyhtiö Perlacon Oy:n palvelukseen. Uudessa työssään Siltala uskoo saavansa potkua myös musiikin tekemiseen. Virkamiesmaailmasta elinkeinoelämän palvelukseen siirtymisen myötä luovuus pääsee eri tavalla kukkimaan.

Laulavasta kaupunginjohtajasta laulavaksi konsultiksiMusiikki on kulkenut Kokemäen kaupunginjohtajan Reijo Siltalan matkassa läpi koko elämän.

T U L L I A S I A K I R J A

K A N S A I N V Ä L I N E N T U L L I A S I A K I R J A ,

J O L L A V O I V Ä L I A I K A I S E S T I V I E D Ä

A T A - S O P I M U K S E E N L I I T T Y N E I S I I N

M A I H I N

H E L P O T T A A J A

Y K S I N K E R T A I S T A A V Ä L I A I K A I S T A

T U L L I V A P A U S M E N E T T E L Y Ä

P A S S P O R T

F O R Y O U R

G O O D S 7 5 M A A T A V Ä L I ‐A I K A I S E E NV I E N T I I N

V O I M A S S A

1V U O D E N

S A A T A T A C A R N E T ’ N O M A S T A

K A U P P A K A M A R I S T A S I

T Ä Y T Ä S Ä H K Ö I N E N H A K E M U S J A

T O I M I T A S E K A U P P A K A M A R I I S I

V I I S I P Ä I V Ä Ä E N N E N M A T K A A

W W W . A T A C A R N E T . F I

12 KAUPPAKAMARI

KIRISTYSHAITTA­OHJELMAT

Haastattelimme kahta Suomen johtaviin tietoturva-asiantuntijoihin kuuluvaa henkilöä yritysten

tietoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta. Haastateltavat ovat F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja F-Securen hallituksen jäsen

Päivi Rekonen.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KU

VA

: SH

UT

TE

RS

TOC

K

kiusaavat pieniä ja isoja yrityksiä

Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat yri-tysten tietoturvassa? Onko eroa pienten ja suurten

yritysten välillä?Samu Konttinen: ”Kiristyshaittaohjelmat ovat yksi merkittävimmistä ongelmista. Ne ovat yhtä lailla niin isojen kuin pientenkin yhtiöiden ongelma. Isommilla yhtiöillä it-ympäristöt ovat hyvin monimutkaisia ja kattavan suojauksen rakentaminen on siksi haastavampaa kuin pienillä yhtiöillä.

Perustilanne lähtee jo siitä, että kaikkien it-järjestelmien pitäisi pysyä edes ajan tasalla viimeisten päivitysten osalta. Tämä on haaste jo silloin, kun it-ympäristö on hyvin laaja.

Kyseessä on hyvin tyypillinen hyökkäys-vektori verkkorikollisille: he hyödyntävät tunnettuja haavoittuvuuksia, koska yritykset eivät ehdi ajoissa päivittää järjestelmiään. Ihmiset ovat usein myös se heikoin lenkki, ja mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä vaike-ampi on kouluttaa kaikkia työntekijöitä. Päivi Rekonen: ”Teknologia- ja it-osaamisen lisäksi tarvitaan edelleen säännöllistä kyber-turvallisuuden ymmärryksen lisäämistä, koulutusten, esimerkkien ja kommunikoin-nin avulla. Kokemukseni isoista yrityksistä on, että systemaattinen ja säännöllinen tiedotus ja koulutus kyberturvallisuudesta ovat erittäin tärkeitä asioita.”

Johtuvatko ongelmat it-osaamisen puut-teesta yrityksissä tai onko it-osaaminen liian kapealla pohjalla, vähän osaajia? SK: ”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula. Joidenkin arvioiden mukaan tällä het-kellä on yli 1 500 avointa työpaikkaa henki-

löille, jotka hallitsevat globaalin kyberturvan vaatimukset.”

Onko tänä päivänä ongelmana tietojär-jestelmien monimutkaisuus eli se, että on paljon tietojärjestelmiä, joiden hallinta yhdessä yrityksessä voi olla lievästi sanoen haasteellista? SK: ”Juuri näin, järjestelmät ovat monimut-kaisia ja kun kaikki digitalisoituu, haasteet tietoturvan osalta vaan kasvavat.”´

Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki?SK: ”Hyvin usein näin on. Yksi tyypillisis-tä hyökkäyksistä on kalastelusähköpostit (phishing emails). Niissä hyökkääjät hyödyn-tävät psykologiaa saaden ihmiset avaamaan sähköposteja tai klikkaamaan linkkejä, joiden takaa sitten haittaohjelma aktivoituu.”

Onko tietoturvallisuusongelmien taustalla teknologisia ongelmia, esimerkiksi tietolii-

kenneverkkoon liittyviä ongelmia?SK: ”Täysin tietoturvallisia ympäristöjä on hyvin vaikea rakentaa. Kaikki on lähtökoh-taisesti hakkeroitavissa. Onkin tärkeä pystyä havainnoimaan hyökkäyksiä, koska täydel-linen estäminen ei onnistu. Jos hyökkäykset havaitaan ajoissa, voidaan vahinkoja estää, vaikka itse hyökkäystä ei pystytty estämään.”

Ovatko yritykset suojautuneet tarpeeksi hyvin esimerkiksi kyber- ja palveluksenes-tohyökkäyksiä vastaan?SK: ”Valtaosalla on suuria puutteita. Juuri edellä mainitsemani kyvykkyydet havaita tietomurrot ajoissa ja reagoida hyökkäyksiin, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, on monesti vielä hyvin alkeellisella tasolla.”

Onko kyberhyökkäyksille hyvää suomen-kielistä termiä? SK, PR: ”Emmepä keksi, termi on siis hyvin kuvaava.”

”It­osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula”, sanoo F­Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen.

KU

VA

: F-S

EC

UR

E

HENKILÖ

12 KAUPPAKAMARI

12 KAUPPAKAMARI

KIRISTYSHAITTA­OHJELMAT

Haastattelimme kahta Suomen johtaviin tietoturva-asiantuntijoihin kuuluvaa henkilöä yritysten

tietoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta. Haastateltavat ovat F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja F-Securen hallituksen jäsen

Päivi Rekonen.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KU

VA

: SH

UT

TE

RS

TOC

K

kiusaavat pieniä ja isoja yrityksiä

Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat yri-tysten tietoturvassa? Onko eroa pienten ja suurten

yritysten välillä?Samu Konttinen: ”Kiristyshaittaohjelmat ovat yksi merkittävimmistä ongelmista. Ne ovat yhtä lailla niin isojen kuin pientenkin yhtiöiden ongelma. Isommilla yhtiöillä it-ympäristöt ovat hyvin monimutkaisia ja kattavan suojauksen rakentaminen on siksi haastavampaa kuin pienillä yhtiöillä.

Perustilanne lähtee jo siitä, että kaikkien it-järjestelmien pitäisi pysyä edes ajan tasalla viimeisten päivitysten osalta. Tämä on haaste jo silloin, kun it-ympäristö on hyvin laaja.

Kyseessä on hyvin tyypillinen hyökkäys-vektori verkkorikollisille: he hyödyntävät tunnettuja haavoittuvuuksia, koska yritykset eivät ehdi ajoissa päivittää järjestelmiään. Ihmiset ovat usein myös se heikoin lenkki, ja mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä vaike-ampi on kouluttaa kaikkia työntekijöitä. Päivi Rekonen: ”Teknologia- ja it-osaamisen lisäksi tarvitaan edelleen säännöllistä kyber-turvallisuuden ymmärryksen lisäämistä, koulutusten, esimerkkien ja kommunikoin-nin avulla. Kokemukseni isoista yrityksistä on, että systemaattinen ja säännöllinen tiedotus ja koulutus kyberturvallisuudesta ovat erittäin tärkeitä asioita.”

Johtuvatko ongelmat it-osaamisen puut-teesta yrityksissä tai onko it-osaaminen liian kapealla pohjalla, vähän osaajia? SK: ”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula. Joidenkin arvioiden mukaan tällä het-kellä on yli 1 500 avointa työpaikkaa henki-

löille, jotka hallitsevat globaalin kyberturvan vaatimukset.”

Onko tänä päivänä ongelmana tietojär-jestelmien monimutkaisuus eli se, että on paljon tietojärjestelmiä, joiden hallinta yhdessä yrityksessä voi olla lievästi sanoen haasteellista? SK: ”Juuri näin, järjestelmät ovat monimut-kaisia ja kun kaikki digitalisoituu, haasteet tietoturvan osalta vaan kasvavat.”´

Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki?SK: ”Hyvin usein näin on. Yksi tyypillisis-tä hyökkäyksistä on kalastelusähköpostit (phishing emails). Niissä hyökkääjät hyödyn-tävät psykologiaa saaden ihmiset avaamaan sähköposteja tai klikkaamaan linkkejä, joiden takaa sitten haittaohjelma aktivoituu.”

Onko tietoturvallisuusongelmien taustalla teknologisia ongelmia, esimerkiksi tietolii-

kenneverkkoon liittyviä ongelmia?SK: ”Täysin tietoturvallisia ympäristöjä on hyvin vaikea rakentaa. Kaikki on lähtökoh-taisesti hakkeroitavissa. Onkin tärkeä pystyä havainnoimaan hyökkäyksiä, koska täydel-linen estäminen ei onnistu. Jos hyökkäykset havaitaan ajoissa, voidaan vahinkoja estää, vaikka itse hyökkäystä ei pystytty estämään.”

Ovatko yritykset suojautuneet tarpeeksi hyvin esimerkiksi kyber- ja palveluksenes-tohyökkäyksiä vastaan?SK: ”Valtaosalla on suuria puutteita. Juuri edellä mainitsemani kyvykkyydet havaita tietomurrot ajoissa ja reagoida hyökkäyksiin, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, on monesti vielä hyvin alkeellisella tasolla.”

Onko kyberhyökkäyksille hyvää suomen-kielistä termiä? SK, PR: ”Emmepä keksi, termi on siis hyvin kuvaava.”

”It­osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula”, sanoo F­Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen.

KU

VA

: F-S

EC

UR

E

KAUPPAKAMARI 13

Minkälaisissa tai minkä alan yrityksissä tietoturvariskit ovat suurimmat?SK: ”Verkkorikolliset eivät aina hirveästi kohdenna hyökkäyksiään, koska motiivina on raha, ja se on yrityksestä riippumatta samaa.

Valtiolliselle vaikuttamiselle tai tiedus-telutoiminnalle taas kohteita ovat organi-saatiot, joissa tehdään poliittiset päätökset, ja esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri voi joillekin toimijoille olla kohde. ”Haktivistit” voivat myös kohdentaa joitain toimialoja, kun he ajavat omia asioitaan.

Miten neuvoisitte yrityksen johtoryhmää, jotta yrityksen tietoturva olisi riittävän hyvällä tasolla? Mitkä ovat kolme keskei-sintä asiaa yrityksen tietoturvan paranta-misessa?SK:n kolme neuvoa: 1. Kannattaa testata eettisillä hakkereilla

oma tietoturvan taso, mieluumminkuin aidossa hyökkäyksessä oppiakantapään kautta.

2. Hyökkäysten havainnointiin kannattaapanostaa, koska täydellinen estäminenei onnistu.

3. Kannattaa kartoittaa ne osa-alueetyhtiöstä, joihin hyökkäys aiheuttaisisuurimmat vahingot yhtiön liiketoi-minnalle ja maineelle, ja katsoa, ettäniissä turva on riittävällä tasolla. Useintämä ei ole yhtiön johdolle riittävänkirkkaana selvillä, eli miksi me olisimmekohde hyökkäykselle?

Lisäkysymyksenä voi esittää: Mikä on yri-tyksen hallituksen rooli tietoturva-asioissa?PR: ”Hallituksen tulisi pyytää toimivaa johtoa selventämään, kuinka tietoturva-asioita hoi-detaan, mitä ovat edellä mainitut osa-alueet, missä suurimmat vahingot ovat mahdollisia, mitä ja miten muita riskejä on määritelty ja kuinka kokonaisuutta hallitaan.

Lisäksi tulisi selventää, onko kyberturval-lisuudesta tehty oma strategia ja suunnitelma sekä sisältyykö siihen kriisinjohtamisen ja viestinnän suunnitelma.”

Elämme yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Mitä yrityksessä pitäisi ottaa huomioon, kun digitalisaation astetta yri-

tyksessä nostetaan?SK: ”Tietoturva täytyy huomioida alusta alkaen. Liian usein sitä aletaan miettiä sitten myöhemmin, tai kun jotain on jo tapahtunut. Eli yritysten tulee ottaa tietoturva mukaan osana suunnittelua alusta lähtien. PR: ”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn. Olisi hyvä selventää, kuinka korkealla kyber-turvallisuus on yrityksen prioriteettilistalla, esimerkiksi ymmärtämällä, kuinka hyvin asiakastietoja suojellaan mahdollisia kyber-hyökkäyksiä vastaan.”

Miten digitaalista osaamista yrityksissä kehitettäisiin parhaiten? Mitä kaikkien

yrityksen työntekijöiden pitäisi ymmärtää esimerkiksi kyberturvallisuudesta?SK: ”Yhtiö voi monella tapaa simuloida hyökkäyksiä itselleen, niissä käytännön kautta oppii.”PR: ”Koulutus ja tiedotus kyberturvallisuu-desta on kaikkien työntekijöiden etu, ei vain it-osaston velvollisuus. Henkilöstön tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti.”

Mikä on Suomen yrityksissä tietoturvalli-suuden taso suhteessa muihin maihin? Mikä maa voisi olla meille esimerkkinä?SK: ”Suomessa ei olla merkittävästi ketään perässä, mutta parannettavaa on. Etenkin se havainnointipuoli ja miten reagoida havain-non jälkeen.”

”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn”, sanoo F­Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

KU

VA

: F-S

EC

UR

E

14 KAUPPAKAMARI

Minkälaisissa tai minkä alan yrityksissä tietoturvariskit ovat suurimmat?SK: ”Verkkorikolliset eivät aina hirveästi kohdenna hyökkäyksiään, koska motiivina on raha, ja se on yrityksestä riippumatta samaa.

Valtiolliselle vaikuttamiselle tai tiedus-telutoiminnalle taas kohteita ovat organi-saatiot, joissa tehdään poliittiset päätökset, ja esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri voi joillekin toimijoille olla kohde. ”Haktivistit” voivat myös kohdentaa joitain toimialoja, kun he ajavat omia asioitaan.

Miten neuvoisitte yrityksen johtoryhmää, jotta yrityksen tietoturva olisi riittävän hyvällä tasolla? Mitkä ovat kolme keskei-sintä asiaa yrityksen tietoturvan paranta-misessa?SK:n kolme neuvoa: 1. Kannattaa testata eettisillä hakkereilla

oma tietoturvan taso, mieluumminkuin aidossa hyökkäyksessä oppiakantapään kautta.

2. Hyökkäysten havainnointiin kannattaapanostaa, koska täydellinen estäminenei onnistu.

3. Kannattaa kartoittaa ne osa-alueetyhtiöstä, joihin hyökkäys aiheuttaisisuurimmat vahingot yhtiön liiketoi-minnalle ja maineelle, ja katsoa, ettäniissä turva on riittävällä tasolla. Useintämä ei ole yhtiön johdolle riittävänkirkkaana selvillä, eli miksi me olisimmekohde hyökkäykselle?

Lisäkysymyksenä voi esittää: Mikä on yri-tyksen hallituksen rooli tietoturva-asioissa?PR: ”Hallituksen tulisi pyytää toimivaa johtoa selventämään, kuinka tietoturva-asioita hoi-detaan, mitä ovat edellä mainitut osa-alueet, missä suurimmat vahingot ovat mahdollisia, mitä ja miten muita riskejä on määritelty ja kuinka kokonaisuutta hallitaan.

Lisäksi tulisi selventää, onko kyberturval-lisuudesta tehty oma strategia ja suunnitelma sekä sisältyykö siihen kriisinjohtamisen ja viestinnän suunnitelma.”

Elämme yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Mitä yrityksessä pitäisi ottaa huomioon, kun digitalisaation astetta yri-

tyksessä nostetaan?SK: ”Tietoturva täytyy huomioida alusta alkaen. Liian usein sitä aletaan miettiä sitten myöhemmin, tai kun jotain on jo tapahtunut. Eli yritysten tulee ottaa tietoturva mukaan osana suunnittelua alusta lähtien. PR: ”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn. Olisi hyvä selventää, kuinka korkealla kyber-turvallisuus on yrityksen prioriteettilistalla, esimerkiksi ymmärtämällä, kuinka hyvin asiakastietoja suojellaan mahdollisia kyber-hyökkäyksiä vastaan.”

Miten digitaalista osaamista yrityksissä kehitettäisiin parhaiten? Mitä kaikkien

yrityksen työntekijöiden pitäisi ymmärtää esimerkiksi kyberturvallisuudesta?SK: ”Yhtiö voi monella tapaa simuloida hyökkäyksiä itselleen, niissä käytännön kautta oppii.”PR: ”Koulutus ja tiedotus kyberturvallisuu-desta on kaikkien työntekijöiden etu, ei vain it-osaston velvollisuus. Henkilöstön tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti.”

Mikä on Suomen yrityksissä tietoturvalli-suuden taso suhteessa muihin maihin? Mikä maa voisi olla meille esimerkkinä?SK: ”Suomessa ei olla merkittävästi ketään perässä, mutta parannettavaa on. Etenkin se havainnointipuoli ja miten reagoida havain-non jälkeen.”

”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn”, sanoo F­Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

KU

VA

: F-S

EC

UR

E

Strateginen HR-suorituksen johtaminen ja palkitseminen-moduuli (10op) käynnistyy lokakuussa. Ryhmän minimikoko on 10henkilöä. Strateginen HR -moduulin hinta on 3250€(+alv.)/hlö, mikäli ryhmässä on 10 hlöä. Hinta laskee, mikäli osallistujien määräon suurempi. Hinta sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan jokaisena lähipäivänä. Moduulin lähipäivät järjestetään Porissa.

HR MBA on henkilöstöjohdon kehittäjien täydennyskoulutusohjelma, joka tarjoaa kattavat työkalutaktiiviseen henkilöstöjohtamiseen. Ohjelman oppien avulla organisaatio kehittää henkilöstöjohtamistalaajasti ja systemaattisesti. Osallistuja kehittää itseään ja kykyään tukea organisaation strategiantoteutumista henkilöstötoimintojen avulla. Ohjelma on laajudeltaan 90-105 op, ja se on jaettu erillisiin,itsenäisiin moduuleihin.

HR MBA -  ALKAA PORISSA SYKSYLLÄ 2018.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Satakunnan kauppakamarin koulutuspäällikköTerhi Rajala, terhi.rajala@sata.chamber.fi

16 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KU

VA

T: CO

LOU

RB

OX

JA S

HU

TT

ER

STO

CK

Yrityksiin kohdistuva rikollisuus

Suomen yrityksistä lähes puolet, 44 prosenttia, arvioi, että niihin kohdistuvien rikosten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisesti suuret yritykset kokevat joutuneensa keskimääräistä useammin rikosten ja väärinkäytösten kohteeksi.

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

16 KAUPPAKAMARI

16 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KU

VA

T: CO

LOU

RB

OX

JA S

HU

TT

ER

STO

CK

Yrityksiin kohdistuva rikollisuus

Suomen yrityksistä lähes puolet, 44 prosenttia, arvioi, että niihin kohdistuvien rikosten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisesti suuret yritykset kokevat joutuneensa keskimääräistä useammin rikosten ja väärinkäytösten kohteeksi.

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

KAUPPAKAMARI 17

18 KAUPPAKAMARI

Yritysrikosten kehitystä pidetään synkimpänä kaupan alalla ja rakennusalalla. Rakennusalalla vaihtuvien työmaiden suojaa-

minen on vaikeaa ja riittävä suojaus tulee yrityksille liian kalliiksi.

Rakennusalan vastaajista peräti 58 pro-senttia kertoi työväline- ja laitevarkauksista. Kaupan alalla on myös entistä enemmän uudenlaisia tieto- ja petosriskejä.

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari ovat kartoittaneet suomalais-ten yritysten turvallisuustilannetta vuodesta 2005 lähtien. Ne tekivät 2017 valtakunnalli-sen selvityksen kysymällä yritysturvallisuu-den tilasta ja sen kehityksestä 762 yritysjoh-

tajalta, joista suurin osa oli toimitusjohtajia.

Selvitykseen vas-tanneista yrityksistä 28 prosenttia edustaa teol-lisuutta, 12 prosenttia kauppaa, 34 prosenttia palveluita ja 10 prosent-

tia rakentamista. Vastaa-jista 16 prosenttia ilmoitti

jonkin muun toimialan kuin edellä mainitun.Turvallisuustilannetta

pidetään kaikilla aloilla selvästi heikompana kuin edellisellä mittausker-

ralla. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä viidennes rakennusalan ja teollisuusalan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa. Vuonna 2017 puolet rakennusalan ja kaupan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa.

IDENTITEETTIKAAPPAUKSET OVAT SELVÄSSÄ KASVUSSAVuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä tietoon kohdistuvista riskeistä nousivat esille lukuisat tapaukset, joissa yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Yleensä yritystä on haluttu erehdyttää maksamaan pieniä tai isoja summia rikollisen tilille.

Suuret yritykset näyttävät valikoituvan

usein rikoksen

kohteeksi. Pienistä yrityksistä viisi prosenttia, keskisuurista yrityksistä 11 prosenttia ja suu-rista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata.

Vuonna 2012 kolme prosenttia kaikis-ta yrityksistä ja neljä prosenttia yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Vuonna 2017 osuus nousi molemmissa kohderyhmissä kahdeksaan prosenttiin.

Identiteettikaappausten avulla toteutetaan erilaisia petoksia, joilla rikollinen tavoittelee taloudellista hyötyä. Esimerkiksi toimi-tusjohtajahuijauksissa voi olla kyse myös identiteettivarkaudesta.

Vuonna 2017 yritystoimintaa haittasivat kyberhyökkäykset, joissa kiristäjävirusohjel-man avulla yritettiin kaapata tai lukita tietoja ja vaatia niistä lunnaita.

Tuollaisilta hyökkäyksiltä suojautumi-nen edellyttää, että tietokoneen päivitykset pidetään ajan tasalla. Myös varmuuskopiot turvaavat yrityksen tietoja. Yrityksen kannat-taa myös ohjeistaa työntekijöitä tietoturva-hyökkäysten varalle.

Yrityksistä 43 prosenttia tunnistaa, että niillä on tietotaitoa tai muuta omaisuutta, jotka saattaisivat olla laittoman tiedustelun kohteena.

PETOKSIA TEHDÄÄN TIETOVERKKOJEN AVULLAPetokset ovat yritysmaailmassa voimakkaas-sa kasvussa, ja niitä tehdään yhä useammin tietoverkkojen avustuksella. Yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti joutuneensa ulkopuolisen

aiheuttaman petoksen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden

aikana.Monia petosyrityksiä

pide-

tään julki-suudessa lähinnä pienten yritysten ongelmina. Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä petosten kohtaaminen oli keskimääräisellä tasolla, 12–13 prosenttia, kun taas suurista yrityksistä peräti neljännes ilmoitti ulkopuo-lisen tekemistä petoksista.

Petoksia voidaan kohdistaa tarkoituksella suuriin yrityksiin, joiden työntekijät eivät voi käytännössä aina tuntea toisiaan.

Lahjonta on suomalaisissa yrityksissä hyvin vähäistä. Vastanneista yrityksistä vain kolme prosenttia oli kohdannut lahjontaa viranomaisten kanssa asioidessa ja viisi pro-senttia oli kohdannut sitä yritysten välisessä yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä lahjontaa kohtasivat eniten rakennusalalla toimivat yritykset.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suurten yritysten vastaajista peräti neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmia pitäisi laatia enem-män kaiken kokoisissa yrityksissä.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain runsas neljäsosa oli sopinut kirjallisesti tuotteiden ja palveluiden toimittajien kanssa häiriötilanteisiin varautumisesta.

TURVALLISUUS­TILANNETTA PIDETÄÄN

KAIKILLA ALOILLA SELVÄSTI HEIKOMPANA

KUIN EDELLISELLÄ MITTAUSKERRALLA.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Sii-hen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaiken-kokoisista yrityksistä. Yritysturvallisuus-selvityksiä on tehty neljästi: vuosina 2017, 2012, 2008 ja 2005. Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja asiantunti-ja Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tarkastuslistat auttavat riskienhallinnassa

Yritysten kannattaa laatia erityiset tarkistuslistat, jotta mahdollisimman moni yritysturvallisuuteen kohdistuva riski saadaan kartoitettua ja riskiin voidaan varautua.

Tarkistuslistat voidaan jakaa esimerkiksi seitsemään eri osa-alueeseen:

Ihmisiin liittyviin rikosris-keihin ja väärinkäytöksiin varautuminenTyöväkivallan vähentämi-nen: työtilan järjestelyt ja tekniset suojaus- ja hälytys-järjestelmät, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus väkival-tatilanteiden hallitsemiseksi ja välttämiseksi, turvalliset toimintatavat, riskien tunnis-taminen ja riskinäkökulmien huomioonottaminen, uhkati-lanteen jälkiselvittely ja uhrin auttaminen. Turvallisuusasiat osaksi perehdyttämiskoulu-tusta ja työntekijöiden turval-lisuuskoulutus.

Tietoon liittyviin rikosriskei-hin ja väärinkäytöksiin varau-tuminenTiedon tekniset suojauskeinot, kuten palomuuri, virustorjunta, ajantasainen käyttöjärjestelmä, varmuuskopiointi ja palvelimet.Tietojen luokittelu riskiperus-taisesti.

Tuotanto- ja toimitilojen suojaaminenEriytetyt tuotanto-, toimisto- ja tuotekehitystilat. Murtohä-lytys, kulunvalvonta, videoval-vonta, vierailujen ohjeistus, vartiointi.

Irtaimen omaisuuden suojausOmaisuusrekisteri, turvamer-kintä ja kameravalvonta.

Toimintaan kohdistuvat rikokset ja väärinkäytöksetKirjalliset sopimukset yhteis-työtahojen kanssa, yhteistyö-kumppanin luotettavuuden arvioiminen. Asiantuntijat tarkastavat sopimustekstit.

Yrityksen turvallisuus-johtaminenYrityksen johto osallistuu henki-lökohtaisesti turvallisuuden ke-hittämiseen. Turvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa. Työntekijät voivat vaikuttaa turvallisuutta koskevaan pää-töksentekoon.

JatkuvuussuunnitteluKaikissa tilanteissa ylläpidettävät kriittiset toiminnot on tunnis-tettu sekä dokumentoitu kirjallisesti. Asiakassopimusten näkökul-masta vähintään kriittisille palveluille ja toiminnoille on määritelty suurin sallittu keskeytysaika.

KAUPPAKAMARI 19

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

1 2

3

4

5

67

18 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 19

Yritysrikosten kehitystä pidetään synkimpänä kaupan alalla ja rakennusalalla. Rakennusalalla vaihtuvien työmaiden suojaa-

minen on vaikeaa ja riittävä suojaus tulee yrityksille liian kalliiksi.

Rakennusalan vastaajista peräti 58 pro-senttia kertoi työväline- ja laitevarkauksista. Kaupan alalla on myös entistä enemmän uudenlaisia tieto- ja petosriskejä.

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari ovat kartoittaneet suomalais-ten yritysten turvallisuustilannetta vuodesta 2005 lähtien. Ne tekivät 2017 valtakunnalli-sen selvityksen kysymällä yritysturvallisuu-den tilasta ja sen kehityksestä 762 yritysjoh-

tajalta, joista suurin osa oli toimitusjohtajia.

Selvitykseen vas-tanneista yrityksistä 28 prosenttia edustaa teol-lisuutta, 12 prosenttia kauppaa, 34 prosenttia palveluita ja 10 prosent-

tia rakentamista. Vastaa-jista 16 prosenttia ilmoitti

jonkin muun toimialan kuin edellä mainitun.Turvallisuustilannetta

pidetään kaikilla aloilla selvästi heikompana kuin edellisellä mittausker-

ralla. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä viidennes rakennusalan ja teollisuusalan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa. Vuonna 2017 puolet rakennusalan ja kaupan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa.

IDENTITEETTIKAAPPAUKSET OVAT SELVÄSSÄ KASVUSSAVuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä tietoon kohdistuvista riskeistä nousivat esille lukuisat tapaukset, joissa yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Yleensä yritystä on haluttu erehdyttää maksamaan pieniä tai isoja summia rikollisen tilille.

Suuret yritykset näyttävät valikoituvan

usein rikoksen

kohteeksi. Pienistä yrityksistä viisi prosenttia, keskisuurista yrityksistä 11 prosenttia ja suu-rista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata.

Vuonna 2012 kolme prosenttia kaikis-ta yrityksistä ja neljä prosenttia yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Vuonna 2017 osuus nousi molemmissa kohderyhmissä kahdeksaan prosenttiin.

Identiteettikaappausten avulla toteutetaan erilaisia petoksia, joilla rikollinen tavoittelee taloudellista hyötyä. Esimerkiksi toimi-tusjohtajahuijauksissa voi olla kyse myös identiteettivarkaudesta.

Vuonna 2017 yritystoimintaa haittasivat kyberhyökkäykset, joissa kiristäjävirusohjel-man avulla yritettiin kaapata tai lukita tietoja ja vaatia niistä lunnaita.

Tuollaisilta hyökkäyksiltä suojautumi-nen edellyttää, että tietokoneen päivitykset pidetään ajan tasalla. Myös varmuuskopiot turvaavat yrityksen tietoja. Yrityksen kannat-taa myös ohjeistaa työntekijöitä tietoturva-hyökkäysten varalle.

Yrityksistä 43 prosenttia tunnistaa, että niillä on tietotaitoa tai muuta omaisuutta, jotka saattaisivat olla laittoman tiedustelun kohteena.

PETOKSIA TEHDÄÄN TIETOVERKKOJEN AVULLAPetokset ovat yritysmaailmassa voimakkaas-sa kasvussa, ja niitä tehdään yhä useammin tietoverkkojen avustuksella. Yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti joutuneensa ulkopuolisen

aiheuttaman petoksen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden

aikana.Monia petosyrityksiä

pide-

tään julki-suudessa lähinnä pienten yritysten ongelmina. Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä petosten kohtaaminen oli keskimääräisellä tasolla, 12–13 prosenttia, kun taas suurista yrityksistä peräti neljännes ilmoitti ulkopuo-lisen tekemistä petoksista.

Petoksia voidaan kohdistaa tarkoituksella suuriin yrityksiin, joiden työntekijät eivät voi käytännössä aina tuntea toisiaan.

Lahjonta on suomalaisissa yrityksissä hyvin vähäistä. Vastanneista yrityksistä vain kolme prosenttia oli kohdannut lahjontaa viranomaisten kanssa asioidessa ja viisi pro-senttia oli kohdannut sitä yritysten välisessä yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä lahjontaa kohtasivat eniten rakennusalalla toimivat yritykset.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suurten yritysten vastaajista peräti neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmia pitäisi laatia enem-män kaiken kokoisissa yrityksissä.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain runsas neljäsosa oli sopinut kirjallisesti tuotteiden ja palveluiden toimittajien kanssa häiriötilanteisiin varautumisesta.

TURVALLISUUS­TILANNETTA PIDETÄÄN

KAIKILLA ALOILLA SELVÄSTI HEIKOMPANA

KUIN EDELLISELLÄ MITTAUSKERRALLA.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Sii-hen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaiken-kokoisista yrityksistä. Yritysturvallisuus-selvityksiä on tehty neljästi: vuosina 2017, 2012, 2008 ja 2005. Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja asiantunti-ja Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tarkastuslistat auttavat riskienhallinnassa

Yritysten kannattaa laatia erityiset tarkistuslistat, jotta mahdollisimman moni yritysturvallisuuteen kohdistuva riski saadaan kartoitettua ja riskiin voidaan varautua.

Tarkistuslistat voidaan jakaa esimerkiksi seitsemään eri osa-alueeseen:

Ihmisiin liittyviin rikosris-keihin ja väärinkäytöksiin varautuminenTyöväkivallan vähentämi-nen: työtilan järjestelyt ja tekniset suojaus- ja hälytys-järjestelmät, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus väkival-tatilanteiden hallitsemiseksi ja välttämiseksi, turvalliset toimintatavat, riskien tunnis-taminen ja riskinäkökulmien huomioonottaminen, uhkati-lanteen jälkiselvittely ja uhrin auttaminen. Turvallisuusasiat osaksi perehdyttämiskoulu-tusta ja työntekijöiden turval-lisuuskoulutus.

Tietoon liittyviin rikosriskei-hin ja väärinkäytöksiin varau-tuminenTiedon tekniset suojauskeinot, kuten palomuuri, virustorjunta, ajantasainen käyttöjärjestelmä, varmuuskopiointi ja palvelimet.Tietojen luokittelu riskiperus-taisesti.

Tuotanto- ja toimitilojen suojaaminenEriytetyt tuotanto-, toimisto- ja tuotekehitystilat. Murtohä-lytys, kulunvalvonta, videoval-vonta, vierailujen ohjeistus, vartiointi.

Irtaimen omaisuuden suojausOmaisuusrekisteri, turvamer-kintä ja kameravalvonta.

Toimintaan kohdistuvat rikokset ja väärinkäytöksetKirjalliset sopimukset yhteis-työtahojen kanssa, yhteistyö-kumppanin luotettavuuden arvioiminen. Asiantuntijat tarkastavat sopimustekstit.

Yrityksen turvallisuus-johtaminenYrityksen johto osallistuu henki-lökohtaisesti turvallisuuden ke-hittämiseen. Turvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa. Työntekijät voivat vaikuttaa turvallisuutta koskevaan pää-töksentekoon.

JatkuvuussuunnitteluKaikissa tilanteissa ylläpidettävät kriittiset toiminnot on tunnis-tettu sekä dokumentoitu kirjallisesti. Asiakassopimusten näkökul-masta vähintään kriittisille palveluille ja toiminnoille on määritelty suurin sallittu keskeytysaika.

KAUPPAKAMARI 19

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

1 2

3

4

5

67

KAUPPAKAMARI 19

20 KAUPPAKAMARI

Suunnittelua. Porispereen ja Jytään on muutamassa vuo-dessa luotu hyvät toimintatavat, joilla mennään tänäkin

kesänä. Tulevana kesänä olemme lisäksi tuottamassa Suo-miAreenaan isompaa ohjelmakokonaisuutta Etelärannan

uudelle lavalle.

Tämä on kaksijakoista hommaa. Tapahtuman tekemi-nen on toisaalta tosi raastavaa, mutta kun onnistuminen

näkyy ja tuntuu niin konkreettisesti, siitä tuleva ilo menee aina lopulta edelle.

Ilmapiiri lähtee ihmisistä. Porispereen on onnistuttu luo-maan oma henki, joka menee johdosta henkilökuntaan.

Esimerkiksi turvallisuus on tärkeää, mutta sen voi hoitaa taustalla. Nipottaminen ei kuulu Porispereen.

Janne on järjestelmällisen oloinen ihminen. Hän tuntee luvat ja tekniikan hyvin. Suunnitelmallisuudesta ja ratio-

naalisuudesta voisin ottaa häneltä vähän oppia.

On kova suoritus tulla Porin ulkopuolelta johtamaan täällä perinteistä festivaalia ja onnistua siinä

noin loistavasti. Uskon, että Janne on hyvä juuri hankkeiden vetämisessä.

Nyt valmistellaan toteutusta. Pori Jazz rakennetaan rei-lussa viikossa, joten kaiken pitää olla hyvin suunniteltu. Ensi kesänä Jazzit ovat festarimaisemmat, kun Kesä-ravintolan ympäristöön luodaan enemmän musiikkia tarjoava Jazzpuisto.

Työn intensiteetti on niin erilainen pitkin vuotta. Kaikki tähtää yhteen viikkoon, jolloin kaiken pitää onnistua eikä mitään voi enää muuttaa. Tällaisessa hallitussa kaaoksessa on oma juttunsa. Pitää luottaa tiimiin.

Kun kaikki sujuu, sekä yleisö että esiintyjät ovat tyyty-väisiä. Festarit ovat ensisijaisesti sosiaalinen tapahtuma. Yhteinen kokemus syntyy, kun kaikki elävät samaa rytmiä ja päät heiluvat samaan tahtiin.

Olemme molemmat kädet savessa tekijöitä. Harrilla on sellaista intuitiivista heittäytymistä. Hänen positiivisesta fiiliksellä tekemisestä voisin ottaa oppia.

Harri on äärimmäisen joviaali hahmo, joka sopii live-kentälle ja hallitsee porilaisuuden. Harri pyrkii käsit-telemään asioita aidosti hyvän kautta. Hänen kanssaan voi luontevasti puhua lähes mistä tahansa.

Harri Vilkuna ja Janne Nieminen näkevät olevansa festivaalin rakentajina pitkälti toistensa vastakohdat. Se ei kuitenkaan estä arvostamasta toisen tapaa.

Päinvastoin: molemmat uskovat, että toiselta kannattaisi ottaa oppia.

Kesäfestareiden nokkamiehiä kiehtoo tapahtumanteon rytmi

HARRI VILKUNA promoottori

JANNE NIEMINENtoimitusjohtaja

MIKÄ INNOSTAA FESTIVAALIN

TUOTANNOSSA?

MITEN ILMAPIIRI LUODAAN

TAPAHTUMAAN?

MITÄ VOISIT OPPIA KAVERILTA?

MITÄ TEILLE KUULUU KESÄN KYNNYKSELLÄ?

Porispere, Kirvatsin Jytä Pori Jazz

KEHU KAVERIA

MISSÄ KAVERI ON PARHAIMMILLAAN?

KAUPPAKAMARI 21

The Pori Jazz Festival, held since 1966, is one of the oldest and most prominent popular music festivals in Europe. The main concerts are held in the Kirjurinluoto Concert Park, a green islet right by the city centre. Next summer, the Pori Jazz Festival will be organised for the 53rd time on July 14–22. The week offers music, entertainment and cultural experiences. The festival culminates in the main concerts held on July 19–21, starring Nick Cave, James Blunt, Alanis Morissette, Katie Melua and many others.

One of the updates in the Pori Jazz Festival will be the new Jazz Park. The park will be built to Kirjurinluoto, in the area between Taavi Bridge, the walking bridge leading to the islet, and Lokki Stage, the oldest concert stage on the islet. All concerts and services will thus be concentrated in one area, in the beautiful green park surroundings of Kirjurinluoto. The aim is to bring an added touch of community

spirit and music festival ambiance to the event. The open-access Jazz Park will have three stages that will feature live musical entertainment during the entire festival week.

Other events are also organised in Kirjurinluoto later in the summer: visitors can enjoy evergreen melodies at the Kirvatsin

Jytä Festival on August 1, and rock music at the Porispere Festival on August 3–5. These Pori-based festivals have grown year after year. The Porispere Festival draws audiences and artists from near and far and has become a relevant part of the Finnish festival

summer. This year’s performers include D-A-D, Michael Monroe and Isac Elliot. The Kirvatsin Jytä Festival and Porispere Festival are known for their relaxed atmosphere as well as their fun and creative marketing.

The public debate forum SuomiAreena, organised for the 13th time, will fill the streets of Pori on July 16–20. Last year, the forum drew over 70,000 visitors to its 170 free events. At the same time, housing and living solutions will be presented at the Housing Fair in Pori’s Karjaranta district.

The beautiful recreational area of Yyteri, only 20 kilometres from Pori, has been updated for the upcoming summer. The over one kilometre long sand beach is the greatest and longest beach in Finland. New parking lots have been added to the area and the beach area infrastructure has been renovated, making Yyteri even more attractive to visitors.

Pori – Eventful summer cityThe summer of 2018 brings various events to the city of Pori!

In addition to traditional annual events such as Pori Jazz, Kirvatsin Jytä, Porispere and SuomiAreena, visitors can also enjoy

the Housing Fair or the European Sailing Championship.

THE AIM OF THE JAZZ PARK IS TO PROMOTE COMMUNITY SPIRIT.

22 KAUPPAKAMARI

KU

VA

T: J

UL

IA K

OIV

UL

AN

AH

O

Johtoryhmät ovat kaikkein tuulisimpia paikkoja suomalaisissa pörssiyhtiöissäVAIHTUVUUS SUOMALAISTEN PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA ON SUURTA JA URAKIERTO NOPEAA.

TALON SISÄLTÄ VALITTUJEN TOIMITUSJOHTAJIEN OSUUS UUSISTA TOIMITUSJOHTAJISTA

PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDON TEHTÄVIEN KESTO KESKIMÄÄRIN

Tehtävän kesto on hallitusten jäsenillä keskimäärin 4,8 vuot­ta, toimitusjohtajilla 5,1 vuotta ja johtoryhmän jäsenillä 3,7 vuotta. Viidennes hallitusten ja neljännes johtoryhmien jäse­nistä vaihtui vuonna 2017. Tiedot ilmenevät Keskuskauppa­kamarin julkaisemasta Huipulla tuulee ­selvityksestä.

“Pörssiyhtiöiden johtoa koskeva keskustelu kietoutuu pit­kälti palkitsemisen ympärille. Huomaamatta jää usein, kuinka tuulisia nämä paikat ovat”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Vuonna 2017 toimitusjohtaja vaihtui 16 suomalaisessa pörssiyhtiössä, mikä vastaa 13 prosenttia kaikista pörssiyhti­öistä. Toimitusjohtajan toimikausi pörssiyhtiön johdossa on keskimäärin 5,1 vuoden pituinen.

“Yrityksen hallitus voi päättää toimitusjohtajan irtisano­misesta jopa hyvin nopealla aikataululla, sillä toimitusjohta­jilla ei ole työsuhdetta eikä lakisääteistä irtisanomissuojaa”, Linnainmaa toteaa.

Vuonna 2017 vain 19 prosenttia toimitusjohtajanimi­tyksistä tuli talon sisältä. Osuus on Linnainmaan mukaan kansainvälisessä vertailussa melko alhainen.

“Kun 81 prosenttia nimityksistä tulee talon ulkopuolelta, seuraajasuunnittelu ei välttämättä ole toimivaa”, Linnainmaa arvioi.

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuonna 2017 tehdyistätoimitusjohtajanimityksistä alle viidesosa tuli talon sisältä eli nimitys kohdistui yhtiön palveluksessa toimineeseen henkilöön. Suhteellinen osuus on laskenut huomattavasti viime vuosina. Toimitusjohtajan löytyminen yhtiön sisältä viittaa yleensä siihen, että seuraajasuunnittelu on toiminut yhtiössä.

Urakierto on nopeaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, selviää Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee -selvityksestä.

TILASTO

0

1

2

3

4

5

6

4,8vuotta

5,1vuotta

3,7vuotta

Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen

56 %28 %

19 %

2017 2016 2015

LÄHDE: HUIPULLA TUULEE – VAIHTUVUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA22 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 23

Poliitikko. Maailman vakaimmas-sa maassa yleensä maamme rajojen ulkopuolella toimiva. Henkilö, joka voi vaarantaa yrityksesi toiminnan kaikista tehokkaimmin.  

Putinin aloittama Krimin miehitys 2014 pisti suomalaisen elintarvike- viennin uusiksi ja tuhosi Lappeenran-nan kiinteistömarkkinat muutamassa kuukaudessa. Uhka Trumpin USA- vetoisesta globaalista kauppasodasta

on jo käynnistänyt läntisten IT-valmistajien miljardien paon Kiinasta.Poliittiset maariskit vaihtuvat, mutta vaikuttavat aina myös täällä

länsirannikolla. Satakunnan talous elää kansainvälisistä markkinoista. Teollisuutemme vie tuotteita maailmalle yli 3,3 miljardin euron edestä joka vuosi.

Vaikein riski

Clear and present danger for your business?

KANSAINVÄLINEN POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ ON HYVIN EPÄVAKAASSA TILASSA.

ASK YOURSELF HOW POLITICAL ACTORS OR CONDITIONS AFFECT OUR OBJECTIVES?

KOLUMNI

Former U.S. Secretary of State Condoleezza Rice and Amy Zegart write in the May forthcoming issue of Harvard Business Review about the challenges of political risk management.

“For companies, 21st-century political risk is essentially the pro-bability that a political action will significantly affect their business – whether positively or negatively.”

“We chose the phrase “political action”, not “government action”, to highlight the growing role of risk generators outside the usual places like capitals, army barracks, and party headquarters”, they write.

Pessimismikin on toki riski, joka tekee hallaa liiketoiminnalle. Poliittisia muutoksia tapahtuu myös parempaan. Taloudellinen yhdentyminen, euroalueen vahvistuminen ja talousjätti Saksan poliittinen vakaus – nämä kaikki tekevät liiketoiminnan riskien hallitsemisesta niin paljon helpompaa.

Yritysjohtajan, kuten meidän kaikkien, ratkaisujen pohja kulkee akselilla pelosta toiveajatteluun. Taloudellisille toimijoille tyypillistä on tappioiden riskien liioittelu ja voittoihin liittyvien todennäköi-syyksien vähättely. Näin väittävät taloustieteen Nobelilla palkittu Daniel Kahneman ja hänen kollegansa Amos Tversky.  

Epätavallisia “mustan joutsenen” tyyppisiä talouspoliittisia äkkikäännöksiä voi maailmalta joka tapauksessa tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta. Voitot syö poliittinen kaaos. Riskit realisoituvat – terästulleja, vientirajoituksia, markkinahäiriöitä kapinoista sotatilaan.

Kansainvälinen poliittinen järjestelmä on tällä erää hyvin epä-vakaassa tilassa. Jos Korean niemimaalla neuvotteluista huolimatta puhkeaa sota tai Britannia palaa de facto EU:hun, miten yrityksesi liiketoiminta muuttuu?

Yritysjohtajan kannattaa nauttia päivittäinen uutisannos kansain-välistä politiikkaa. Trumpilta tai taloutensa romuttamista jatkavalta Venäjältä ei voi ehkä täydellisesti suojautua, mutta yllätyksiin varau-tuminen on yleensä ollut viisautta.

Although political risk has grown complex, Rice and Zegart point out that it is still possible to manage it reasonably straightforward.

A three-step process can enable the company to identify key politi-cal risks, measure their potential impact and manage them. Following edited steps are recommended by Steve Culp, the senior managing director of Accenture Finance and Risk services:

Identify. Ask yourself how political actors or conditions affect our objectives? Identify the main political risks by geography. Develop an evidence-based set of risk scenarios.

Measure and assess how risk scenarios impact the business. Use tools like discounted cash flow and organizational network analysis to see how changes in production, warehousing, distribution etc. affect your operations.

Manage. The nature of risk defines what potential risk manage-ment methods are the most useful ones. Companies usually have multiple options.

ISMO ILEN

24 KAUPPAKAMARI

Porista on tulossa tänä kesänä tapahtumarikas kaupunki. Yyterin uudistuvat palvelut houkuttelevat väkeä sannoille pilvisemmälläkin

ilmalla, ja SuomiAreenasta on tulossa suurempi kuin koskaan.

TEKSTI: KATRI MÄENPÄÄ KUVAT: VEERA KORHONEN JA SUOMIAREENA

SuomiAreena kokoaa jälleen koko maan vaikuttajat Poriin.

AJANKOHTAISTA SATAKUNNASTA

Superkesähoukuttelee kaupunkiin

KAUPPAKAMARI 25

Alkamassa oleva kesä on Porille tapahtumien superkesä. Varsin-kin heinäkuussa kaupungissa riittää vilinää, kun samaan aikaan

asumisesta ja sisustamisesta kiinnostuneet tulevat asuntomessuille, musiikin ystävät Pori Jazzeille ja yhteiskunnallisesta keskustelus-ta kiinnostuneet SuomiAreenaan. Yyteriin ihmisiä houkuttelevat auringon lisäksi Yyterin Virkistyshotellin laajenevat palvelut.

– Odotan ensi kesää innoissani, mutta myös vähän kauhun sekaisin tuntein, naurah-taa hotellin toimitusjohtajaksi tammikuussa ryhtynyt Lauri Turtola remontin keskellä.

– Kun ryhtyy remontoimaan 70-luvulla rakennettua rakennusta, yllätyksiltä ei voi välttyä, hän jatkaa ja viittaa ympärilleen hotellin aulassa, jossa työmiehet hääräävät ja rakentavat uutta aulabaaria.

ENSIMMÄINEN KESÄ SUUNNITTELUAYyterin Virkistyshotelli laajenee. Vaikka ho-tellin kaksi ylintä kerrosta valmistuvat vasta vuoden lopussa, tuo remontti jo ensi kesänä kävijöitä hotellille.

– Haluamme tarjota hotellin vieraille eritasoisia palveluita. Meillä on nyt hotellissa perustason palveluita, mutta haluamme tar-jota vieraille myös vähän parempia vaihtoeh-toja, Turtola toteaa.

Kesällä hotelliin avataan kattoterassi, josta avautuu ainutlaatuinen merinäköala.

– Hotellin laajennus on asuntomessujen oheiskohde. Heinäkuussa voi jo nauttia kah-vit tai oluet uudella kattoterassilla.

Laajennusta lukuun ottamatta tänä vuon-na ei hotellilla investoida uusiin palveluihin. Ensimmäisen kesän Turtola haluaa seurata palveluiden toimivuutta.

– Liikunta ja retkeily ovat alueen valt-tikortit. Vaikka emme itse mieti nyt uusia palveluita, tuemme ja autamme, jos joku palveluiden tuottaja haluaa tulla Yyteriin. Olen myös todella innoissani siitä, että Porin kaupunki kehittää aluetta.

SUOMIAREENA VALTAA ETELÄRANNANKesän 2018 SuomiAreenasta on tulossa suurempi keskustelutapahtuma kuin koskaan aikaisemmin.

– Olemme muuttaneet keskustelut tunnin mittaisiksi, kun aikaisemmin ne kestivät 75 minuuttia. Tällä muutoksella saamme aikatauluun mahtumaan enemmän keskuste-lutilaisuuksia ja mukaan enemmän järjestäjiä, SuomiAreenan vastaava tuottaja ja Mediahu-bin sisältöjohtaja Mari Haavisto kertoo.

Suuri muutos tulevassa kesässä on myös se, että SuomiAreena saa uuden alueen Ete-lärantaan. SuomiAreena-rannasta tulee koko tapahtuman sydän.

– Etelärantaan rakennetaan yllätyslava, jonka toiminta poikkeaa muista. Yllätysla-valla toimii aina yksi taho koko päivän, ja siellä nähdään kaikkea muuta kuin paneeli-keskusteluja, eli luvassa on myös osallistavaa ohjelmaa, Haavisto paljastaa.

Myös kansalaistori yrityspaikkoineen laajenee rantaan.

– Yritysten määrä kansalaistorilla kasvaa jonkin verran, ja itse tapahtumassakin on enemmän yrityksiä mukana. Tämä on hieno muutos aikaisempaan, koska yritykset ovat iso osa yhteiskunnallista keskustelua. Teemme paikallisten yrittäjien kanssa tiiviisti yhteis-työtä.

Turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevai-suus -teemaisen tapahtuman pääyhteistyö-kumppaneista erityisesti Puolustusvoimat on näkyvästi esillä SuomiAreena-rannassa.

– Puolustusvoimat rakentaa alueelle suu-ren kalustonäyttelyn. Siitä tulee varmasti yksi tapahtuman vetonauloista, Mari Haavisto veikkaa.

SUOMI-AREENASSA PÄÄSEE VAIKUTTAMAAN YHTEISIIN ASIOIHINSuomiAreena-rannassa nähdään torstaina 19.7. tapahtuma, jossa keskitytään Lou-nais-Suomen alueen positiiviseen rakenne-muutokseen. Satakunnan kauppakamari on tapahtumassa vahvasti mukana.

– Lounais-Suomessa on tilanne muut-tunut puolessatoista vuodessa paljon. Alueen teknologiayritykset kasvavat, ja positiivisena haasteena on löytää kaik-kiin avautuviin työpaikkoihin tekijöitä. Lounais-Suomen ihme – koko kansan etu -nimellä kulkeva tapahtuma kerää Varsinais-Suomen ja Satakunnan toi-mijoita yhteen miettimään ratkaisuja ja tuomaan alueen tilannetta koko Suomen tietoon, Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore kertoo.

Noren mukaan SuomiAreena tarjoaa loistavat mahdollisuuden päästä vaikut-tamaan yhteisiin asioihin.

– SuomiAreena on paikallisille yrittä-jille ja yhteiskunnallisille toimijoille oikea vaikuttamisen viikko, koska tapahtuma kerää Poriin ihmisiä, joita voi muuten olla vaikea tavoittaa. Koskaan ei voi etukä-teen tietää, kuka viereen istahtaa.

Lauri Turtola lupaa, että heinäkuussa Yyterin uudella kattoterassilla voi jo nauttia kahvit tai oluet.

AUTAMME, JOS JOKU PALVELUIDEN

TUOTTAJA HALUAA TULLA YYTERIIN.

26 KAUPPAKAMARI

Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa.

KALENTERI

RAUMAN JA SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN

HHJ-KURSSI KÄYNNISTYY 2.10.2018. VARAA PAIKKASI

AJOISSA!

Laajuus: HHJ -kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista.1. JAKSO: Hyvä hallintotapa 2.10.2018 klo 12.00–17.152. JAKSO: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 9.10.2018 klo 12.00–17.153. JAKSO: Hallituksen strategiatyö 16.10.2018 klo 12.00–17.154. JAKSO: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus 6.11.2018 klo 12.00–19.00SISÄLTÖ: Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkö- kulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta.ILMOITTAUTUMINEN: HHJ -kurssille ilmoittaudutaan valtakun-nallisen HHJ -rekisterin kautta osoitteessa http://www.hhj.fi/ 10.1.2018 mennessä.OSALLISTUMISMAKSU: HHJ -kurssin hinta on jäsenille 1 200 € (+ alv 24 %) ja muille 1 700€ (+ alv 24%). Kirjallisuus sisältyy hintaan.LISÄTIETOJA: Rauman kauppakamari: Päivi Junnila, paivi.junnila@rauma.chamber.fi (044 7654 533). Satakunnan kauppakamari: Sanna Leppänen, sanna.leppanen@sata.chamber.fi (044 558 5650)

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -kurssi 2018

ELOKUU

TULLIKOULUTUS 29.8.2018 Raumalla

SYYSKUU

MITEN PARANNAN REKRYTOINTIEN ONNISTUMISTA JA LUON POSITIIVISEN TYÖNANTAJAKUVAN? 4.9.2018 Porissa

VÄLTÄ MUUTOSANSAT – KAIKKI MUKAAN MUUTOKSEEN! 19.9.2018 Raumalla

LOKAKUU

SUJUVAT KANSAIN-VÄLISEN KAUPAN TOIMITUKSET JA DOKUMENTOINTI 31.10.2018 Porissa

29.

4.

19.

31.

MARRASKUU

ENNAKKOPERINTÄ 13.11.2018 Raumalla

ENNAKKOPERINTÄ 14.11.2018 Porissa

VEROPÄIVÄ 29.11.2018 Raumalla

13.

29. 14.

JOULUKUU

VEROPÄIVÄ 5.12.2018 Porissa5.

Syksyn koulutuskalenteri tarkkoine koulutussisältöineen ja aika- ja paikkatietoineen julkaistaan kauppakamarin verkkosivuilla kesäkuussa.

KAUPPAKAMARI 27

K aikkien yritysten, jotka keräävät ja rekisteröivät eli käsittelevät henkilötietoja, on noudatet-tava GDPR:ää. Henkilötie-

dolla tarkoitetaan kaikkea tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyvää tietoa. Näitä tietoja ovat muun muassa nimi, osoite, henkilötunnus ja sähköpostiosoite. GDPR-asetuksella pyritään varmistamaan, että henkilötietojamme käsitellään ja säilytetään asianmukaisesti.

MIKÄ MUUTTUI?Asetuksen soveltamisen alkamisen jälkeen rekisteröidyn oikeudet laajenevat. Hän voi saada tietää, mitä tietoja henkilörekisterissä hänestä on, ja pyytää halutessaan poistamaan tiettyjä tietoja tai uutuutena tulla kokonaan unohdetuksi.

– Uutta on myös riskilähtöisyys, jolla on pyritty välttämään vähäriskisten toimintojen ylisäätelyä. Näin halutaan taata henkilötie-tojen suojan korkea taso, erityisesti kor-kean riskin toiminnassa. Riippuu yrityksen toiminnasta ja toimialasta, minkälaisen riskin yhdelle ihmiselle tietojen käsittely aiheuttaa. Esimerkiksi BtoB-kaupassa asiakasrekisteris-sä on yleensä vain yhteyshenkilöiden tiedot, mutta terveyspalvelualoilla rekisteri voi sisältää paljon yksilöä koskevia henkilötietoja, jotka usein ovat myös arkaluonteisia, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä.

– Myös työntekijöiden tietoja tulee käsi-tellä asetuksen vaatimalla tavalla. Muun lain-

OTA GDPR HALTUUN – TYÖ KANNATTAA

ALOITTAA VIIMEISTÄÄN NYT.

GDPR:llä lisää suojaa ja velvoitteitaEU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkoi 25.5. Maailma ei juuri muuttunut, sillä EU:n henkilötietojen käsittelyä koskeva direktiivi on ollut voimassa jo 20 vuotta ja yritysten on tullut toimia sen mukaan tähänkin asti. Nyt viimeistään kannattaa perehtyä tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn.

keskeiset tehtävät edellyttävät rekisteröityjen laajamittaista ja järjestelmällistä seurantaa tai laajamittaista arkaluonteisten tietojen käsit-telemistä. Vaikka velvoitetta ei olisi, yrityk-sessä olisi hyvä sopia, kuka tai ketkä pitävät henkilötiedoista huolta.

Aalto-Setälän mukaan tietosuojan vaatimustenmukaisuuden seuranta on hyvä kirjata esimerkiksi yrityksen vuosikelloon. Organisaation sisällä vaaditaan selkeää tiedottamista ja kouluttamista siitä, mitä tietosuoja tarkoittaa ja miten henkilötietoja tulee käsitellä.

– Vaikka Suomessa kansallisen tietosuo-jalain valmistelu on vielä hieman kesken, on GDPR meillä suoraan sovellettavaa oikeutta. Tietosuoja-asetuksen toteutumista valvoo Suomessa tietosuojavaltuutetun toimisto.

Luotettavaa lisätietoa asetuksesta löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilta osoitteesta www.tietosuoja.fi.

säädännön velvoitteita asetus ei kuitenkaan ole poistanut, vaan vero- ja kirjanpitolakien mukaan on edelleen toimittava, ja esimerkik-si työsuhteeseen liittyvien tietojen käsittelyoi-keus perustuu työsopimukseen, hän jatkaa.

Turhaa tietoa ei ole syytä säilyttää tai pitää rekisterissä. Yrityksissä tulee myös määritellä, kauanko mitäkin tietoa säilytetään ja milloin se poistuu rekisteristä.

VAATII JATKOSSA SEURANTAATietyillä yrityksillä on velvollisuus nimittää tietosuojavastaava silloin, kun yrityksen

ASIANTUNTIJA

KU

VA: K

ESK

USK

AU

PPA

KA

MA

RI

28 KAUPPAKAMARI

SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN TOIMINTAA

KEVÄÄN KULUESSA ON JUHLITTU HHJ-TUTKINTOJA, KESKUSTELTU ASIANTUNTIJAPROFIILISTA JA ALOITETTU UUSIA TOIMINTAMUOTOJA.

1.

2.3. Uusien jäsenten ja yhteyshenkilöiden tilaisuus pidettiin Noormarkun klubilla 13.4.2018.

4. Kamarikahveilla 27.4.2018 keskusteltiin Jani Wahlmanin johdolla asiantuntijaprofiilista digitaalisessa maailmassa.

5 Kevään ensimmäisen HHJ-kurssin loppujuhlaa vietettiin iloisissa tunnelmissa 14.2.2018.

1. Satakunnan kauppakamari ja Porin nuorkauppakamari starttaavat Junior Advisory Board -toiminnan, jonka

avulla saadaan uutta näkemystä valiokuntatyöhön.

2. Porin kaupunki panostaa vahvasti

hallitustyöskentelyyn kouluttamalla kaikki strategisten yhtiöidensä hallitusten jäsenet kauppakamarin HHJ-kurssilla.

KAMARIKUULUMISIA

KAUPPAKAMARI 29

YHTEYSTIEDOTSATAKUNNAN KAUPPAKAMARIVALTAKATU 6, 28100 PORIPL 100, 28101 PORI

KAUPPAKAMARI@SATA.CHAMBER.FIWWW.SATA.CHAMBER.FI

AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

TOIMITUSJOHTAJAMINNA NOREVaikuttaminen, verkostot ja yhteistyöPuh. 044 710 5364minna.nore@sata.chamber.fi

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖTerhi RajalaSatakunta Business CampusOsaamisen ennakointi ja kehittäminenPuh. 050 317 1453terhi.rajala@sata.chamber.fi JÄSENKOORDINAATTORIJARKKO HUHTALAJäsenyydet, tietopalvelut ja paikallisvaliokunnatPuh. 044 967 0993jarkko.huhtala@sata.chamber.fi

VIESTINTÄSUUNNITTELIJALINNEA KAURAMAAViestintä, markkinointi ja tiedottaminenPuh. 044 710 9603 linnea.kauramaa@sata.chamber.fi PALVELUSIHTEERISANNA LEPPÄNENVientiasiakirjat, taloushallinto ja tilaisuudetPuh. 044 558 5650sanna.leppanen@sata.chamber.fi JÄSENEKSI LIITTYMINENVoit hakea Satakunnan kauppakamarin jäsenyyttä täyttämällä hakemuslomakkeen verkkosivuillamme osoitteessa www.sata.chamber.fi kohdassa Jäsenyys. Otamme yhteyttä, kun hakemus on käsitelty.

3.

4. 5.

30 KAUPPAKAMARI

Kehysriihen keskeisenä tavoitteena oli työllisyyden ja julkisen ta-louden vahvistaminen. Keskus-kauppakamarin toimitusjohtajan

Juho Romakkaniemen mukaan kehysriihessä otettiin työllisyyden osalta askeleita oikeaan suuntaan, mutta julkisen talouden rakenteel-lista alijäämää kehyspäätöksillä ei korjata.

– Hyvinvointivaltion rahoittaminen edel-lyttäisi lisätoimia, joiden avulla työllisyysaste nousee lyhyellä aikavälillä nykyisestä noin 70 prosentista 75 prosenttiin. Pidemmän aikavä-lin tavoite pitäisi olla lähellä 80:aa prosenttia. Vasta silloin olisimme samalla tasolla kuin muut Pohjoismaat, Romakkaniemi toteaa.

Suomessa on työvoimapula korkeasta työttömyysasteesta huolimatta. Työn ja sen

tekijöiden kohtaamattomuus sekä joustama-ton työlainsäädäntö ovat Romakkaniemen mukaan keskeinen este työllisyysasteen nostamiselle.

Hallitus saa Romakkaniemeltä kiitosta pienten yritysten irtisanomisen helpottami-sesta. Sen sijaan paikallisessa sopimisessa

ei edistytty hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta, mitä Romakkaniemi pitää petty-myksenä.

Romakkaniemi painottaa, että Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä jat-kaa kasvuaan, vaikka valtion velkaantuminen on hidastunut. Hyvinvointivaltion rahoitus-pohja on siten pikkuhiljaa murenemassa väestön ikääntyessä ensi vuosikymmenellä.

– Kehysriihen toimilla julkisen talouden rakenteellista alijäämää ei valitettavasti korjata.

Romakkaniemi antaa tunnustusta hal-lituksen päätökselle panostaa esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja sille, ettei hallitus sortunut jakamaan olematonta jako- varaa.

Kehysriihen päätökset eivät korjaa rakenteellista alijäämää

Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan oikeansuuntaisia.

Hän on kuitenkin pettynyt, ettei paikallinen sopiminen edennyt kehysriihessä.TEKSTI: KESKUSKAUPPAKAMARI KUVA: RONI REKOMAA

KORKEASTA TYÖTTÖMYYS-

ASTEESTA HUOLIMATTA SUOMESSA ON

TYÖVOIMAPULA.

KAUPPAKAMARI 31

Jazzien ja SuomiAreenan vaikutus on tuntu-va: Ratsulassa viikon myynti lisääntyy 40–50 prosenttia. Yritys on valmistautunut seson-kiin kokemuksen tuomalla varmuudella.

– Keväällä on koulutettu henkilökun-taa, rukattu aukioloja ja ajateltu ostot niin, että Porissa liikkuu paljon ihmisiä, toimi-tusjohtaja Matti Ratsula kertoo. Vaihtelua tuovat asuntomessut. Muotitavaratalo on sisustajana neljässä messukohteessa.

Ratsulan mukaan koko Porin intressi on

houkutella messukävijät keskustaan.– Uskon, että kaupungissa on koke-

musta ja suoriudumme hyvin. Toivottavas-ti tulee kaunis kesä.

Erityisesti Jazz-viikolla kaunis sää ilah-duttaisi toimitusjohtajaa.

– Viime vuonna olin joka päivä Kirju-rinluodolla. Sinne mennään enemmän fiiliksen ja perheen kuin tietyn esiintyjän takia. Lapsenlapsetkin ovat jo kasvaneet perinteeseen.

ISOIN ODOTUKSIN SUPERKESÄÄN

PORI JAZZ ON AINA OLLUT MERKITTÄVÄ KAUPAN PIRISTÄJÄ. RATSULAN TOIMITUSJOHTAJAN MUKAAN ALKAVA SUPERKESÄ ON SILTI OMAA LUOKKAANSA.

PORI JAZZIN JA SUOMIAREENAN MERKITYS KAUPAN PIRISTÄJÄNÄ ON MERKITTÄVÄ. MUOTITAVARATALO RATSULASSA VIIKON MYYNTI LISÄÄNTYY 40–50 PROSENTTIA.

HYVÄ UUTINEN