fibanin bisnesenkeliaamiainen ek:ssa - "suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän...
DESCRIPTION
FiBAN järjestää aamiaistilaisuuksia, joiden tavoitteena on jakaa bisnesenkelitoiminnan parhaita käytäntöjä kokeneiden sijoittajien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kokeneet, sekä kokemattomat bisnesenkelisijoittamisesta kiinnostuneet. Tilaisuudessa kuullaan EK:n Minna Etu-Seppälän luento kasvuyritysten markkinanäkymistä ja Penna Urrilan investointinäkymät.TRANSCRIPT
Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin
Johtava ekonomisti Penna Urrila
Suomen lähitulevaisuuden näkymät pienyrittäjän silmin
Aiheita:• Maailman ja Euroopan taloustilanne ja sen
heijastuminen Suomeen• Finanssimarkkinoiden kehitys• Suomen talouden rakennemuutos: suurista pieniin?
60
80
100
120
140
160
180
200
220
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Maailman teollisuustuotanto
AasiaKeski- ja Itä-EurooppaLatinalainen AmerikkaAfrikka ja Lähi-ItäUSAEuroalueJapani
Vol.indeksi 2005=100, kausitas.
Lähde: CPB21.2.2014/teol18/jka/EKI Talousgraafit
=> Maailman suuret taloustrendit Suomen kannalta epäedullisia
Onko talouden pohjakosketus jo saavutettu?
27.2.2014Penna Urrila
6
20
40
60
80
100
120
140
160
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
USA:n talouden kehitystäennakoivia indikaattoreitaVasen ast. indeksi 1985=100
30
35
40
45
50
55
60
65Kuluttajien luottamusindeksi,vasen asteikko
Ostopäälliköiden indeksi, oikea asteikko
Lähteet: Conference Board ja ISM24.2.2014/luot6/jka/EKI Talousgraafit
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
EU:n luottamusindikaattorit
Saldoluku
Teollisuus
Kuluttajat
Palvelut
Kuluttajien, palvelujen ja teollisuuden suhdannebarometrit
Lähde: Euroopan komissio31.1.2014/luot2/jka/EKI Talousgraafit
0
1
2
3
4
5
6
7
8
08 09 10 11 12 13 14
Pitkät korot, %
10 vuoden valtionlainojen markkinakorko
EspanjaItaliaSuomiSaksa
Lähde: Macrobond21.2.2014/kork21/jka/EKI Talousgraafit
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
2
2.2
2.4
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
%Rahamarkkinoiden epävarmuus
12 kk3 kk1 kk
Vakuudeton Interbank-korko (Euribor) - vakuudellinen Interbank-korko (Eurepo)
Lähde: European Banking Federation12.2.2014/kork17/jka/EKI Talousgraafit
Mario Draghi: ”Whatever it takes...”
Epä
varm
uus
pank
kien
väl
illä
kasv
aa
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Uusien yrityslainasopimusten korot, %
ItaliaEspanjaSaksaRanskaSuomi
Keskikorko %, enintään 1 miljoonan euron lainat
Lähde: Eurostat4.12.2013/kork22/jka/EKI Talousgraafit
Suomen finanssimarkkinat perusterveet,– sääntely kiristää tilannetta myös meillä
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
9000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Yritysten liikkeeseen laskemienjoukkovelkakirjalainojen kanta, milj. EUR
Lähde: Suomen Pankki20.12.2013/jvlk1/jka/EKI Talousgraafit
Pankkirahoituksen ehdot kiristyvät –(suuret) yritykset turvautuneet jvk-markkinoihin
90
95
100
105
110
115
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Bruttokansantuote
Vol.indeksi 2005=100, kausitas.
Suomi
Ruotsi
Saksa
Lähde: Eurostat19.2.2014/kokn35/jka/EKI Talousgraafit
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Vaihtotase
Suomi
Ruotsi
Saksa
% bkt:sta, vuoden liukuva k.a.
Lähde: Eurostat17.2.2014/kava5/jka/EKI Talousgraafit
Syitä heikkoon kehitykseen (Suomen Pankki 2012) mm.: • Metsä ja elektroniikka• Muiden toimialojen heikentynyt kustannuskilpailukyky• Riippuvuus kalliista tuontienergiasta• Suhteellisen voimakkaana pysynyt kulutus (2012 asti!)
90
100
110
120
130
140
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Nimelliset yksikkötyökustannuksetKoko talous
SuomiEuroEU27RuotsiSaksa
Indeksi, 2001=100, kausitas.
Lähde: Eurostat16.12.2013/yktk1/jka/EKI Talousgraafit
Noin 20 %
Kilpailukyky (Suomen suhteellisetyksikkötyökustannukset Saksaan nähden)
0,90
0,95
1,00
1,05
1,10
1,15
1,20
1,25
1,30
Suomi
Saksa
Suomi uusi
Keskeiset ennusteet (Suomen Pankki)
2011 2012* 2013** 2014**Määrän muutos tai taso
BKT, vol. muutos, % 2,7 -0,8 -1,0 0,6Vienti, % 2,7 -0,2 -1,7 1,7Tuonti, % 6,2 -1,0 -7,3 0,9Yksityinen kulutus, % 2,6 0,2 -0,5 -0,2Yksit. investoinnit, % 6,2 -1,3 -1,8 0,3Inflaatio, % 3,4 2,8 1,4 1,6Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,1 8,1Vaihtotase, % BKT:sta -1,5 -1,7 -0,6 0,2EMU-ylijäämä, % BKT:sta -1,0 -2,2 -2,4 -2,4EMU-velka, % BKT:sta 49,2 53,6 59,0 62,4
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (12.12.13)16.12.2013/ennu11/jka/EKI Talousgraafit
Suomen voimakas rakennemuutos jatkuu
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomen tavaravienti toimialoittain
1960 1980 1990 2000 2005 2010 2012
15 1510 7 8 11 12
11
1010
13
2023
411
3128
1513
1822
16 17 19 18
15
7
10
913 15 15
42
30
30
2216 16 1527
157 5 5 4 4 Saha- ja puutavarat
Sellu, paperi- ja paperituotteet
Metallit ja metallituotteet
Koneet, laitteet ja kulkuneuvot
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Kemianteollisuuden tuotteet
Muut tuotteet
Vuonna 1960 metallit ja metallituotteet sisältävät myös koneet ym. ja elektroniikan
Lähde: Tullihallitus ja EK18.3.2013/rakvie3/jka/EKI Talousgraafit
Osuus tavaraviennistä, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomen työllisyyden rakenne, %
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2011
9.6 12.2 15.4 17.9 17.222
28.6 32 34.9 39 41.9 44.2 47.1
5.25.5
18.4 7.5
69.2
18.9
2324.8
25.224.3
17.917.3
19.624
23.731.5
31.4
32.9
33.1
29.427.3 25.4 23.9
70.5 67.959.8
52.6
40.7 3934
25.9
13.18.6 6 5.2 4.7
9.6 12.2 15.4 17.9 17.222
28.6 32 34.9 39 41.9 44.2 47.1
5.25.5
18.4 7.5
69.2
18.9
2324.8
25.224.3
17.917.3
19.624
23.731.5
31.4
32.9
33.1
29.427.3 25.4 23.9
70.5 67.959.8
52.6
40.7 3934
25.9
13.18.6 6 5.2 4.7
*Tilastointitapa muuttui vuonna 1975
Alkutuotanto*JalostusJulk iset palv elut*Y ksity iset palv elut
Lähde: Tilastokeskus1.10.2012/raktal2/jka/EKI Talousgraafit
15
20
25
30
35
40
45
50
1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010
Ulkomaankaupan ja teollisuuden kansantaloudellinen merkitys
Osuus bruttokansantuotteesta, %
Tuonti
Vienti
Teollisuus
Lähde: Tilastokeskus30.8.2013/raktuovie/jka/EKI Talousgraafit
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Tavaroiden ja palveluiden vienti
Tavaroiden vienti
Palveluiden vienti
Liukuva vuosisumma, mrd. euroa
Lähde: Suomen Pankki15.8.2013/vien10/jka/EKI Talousgraafit
Elektroniikkateollisuus on ollut yhä T&K-toiminnantukijalka
Julkinen sektori
685
Korkeakoulut1432
Metsäteollisuus91
Kemianteollisuus321
Metalli- ja konepajateollisuus
564
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
2770
Muu teollisuus
132
Tieto- ja viestintäpalvelut
449
Muut palvelut721
Yritykset 5048
T&K-panostukset toimialoittain v. 2011, M€
Huoltosuhde heikkenee nopeasti
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050
Vanhuksia (yli 65 v.) / 100työikäistä
Lapsia (alle 15 v.) / 100työikäistä
Talouskuvan yhteenveto helmikuu 2014
Maailmantalouden kasvu tänä vuonna noin 3½ %– Lähellä viimeisen 40 vuoden keskiarvoa– Kehittyvien markkinoiden kasvuennusteita alennettu (Venäjä!)
USA jatkaa elpymistä– Työllisyys parantuu, asuntojen hinnat nousussa– Talouspolitiikan kiristymistä ennakoidaan
Euroopassa ja Japanissa piristymistä– Yritysten ja kuluttajien luottamus paranee – Suomi Euroopan
jälkijunassa– Finanssimarkkinat rauhoittuneet selvästi (EKP!), sääntelyn vaikutukset?
Suomen rakennemuutos jatkuu voimakkaana– Teollisuus => palvelut, suuret yritykset => pienet– Väestön ikärakenne ja sen vaikutukset!
28.2.2014
Kiitos!
1 EK/Fin/1.6.2008
Työehtosopimusjärjestelmä, paikallinen sopiminen
Asiantuntija Minna Etu-Seppälä
2 EK/Fin/1.6.2008
Työnantajakeskusjärjestöt
540 000 työntekijää
valtio (VTML) kunta (KT) kirkko (KiT)
valtio 90 000kunta 430 000kirkko 20 000
1 000 000 työntekijää
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
27 jäsenliittoa16 000 jäsenyritystä
3 EK/Fin/1.6.2008
Palkansaajakeskusjärjestöt
STTKToimihenkilökeskusjärjestö
STTK
18 jäsenyhdistystä
610 000 työntekijää
AKAVA35 jäsenyhdistystä
570 000 työntekijää
1 040 000 työntekijää
SAKSuomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK
21 jäsenyhdistystä
4 EK/Fin/1.6.2008
78
101515
16171717
19191920
2324
2828
3033
353737
5152
546969
70
1990
1525
3885
3440
4362
8245
306565
3399
9270
8044
5855
9652
8091
90
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
ViroRanskaLiettuaLatviaPuola
EspanjaUnkari
SlovakiaTshekki
SaksaAlankomaat
PortugaliBulgaria
EU27Kreikka
Iso-BritanniaItävalta
SloveniaRomania
ItaliaIrlanti
LuxemburgMalta
BelgiaKyprosTanskaRuotsiSUOMI
% palkansaajista
Kattavuus Järjestäytymisaste
Palkansaajien järjestäytymisaste ja työehtosopimusten kattavuus EU-maissa
Lähde: J. Visser ICTWSS database (University of Amsterdam)Tiedot vuosilta 2008-2010.
5 EK/Fin/1.6.2008
EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa
• Apteekkien työnantajaliitto (Kaupan Liitto)• Autoalan Keskusliitto (Kaupan Liitto)• Autoliikenteen Työnantajaliitto• Elintarviketeollisuusliitto • Energiateollisuus• Finanssialan Keskusliitto• Graafinen Teollisuus (Viestinnän Keskusliitto)• Henkilöstöpalveluyritysten Liitto• Kaupan Liitto• Kemianteollisuus • Kenkä- ja Nahkateollisuus• Kiinteistöpalvelut • Kulutustavararyhmä• Kumiteollisuus (Kemianteollisuus)• Logistiikkayritysten Liitto• Lääketeollisuus (Kemianteollisuus)• Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa• Metsäteollisuus• Muoviteollisuus• Palvelualojen Työnantajat PALTA • Puusepänteollisuus• Rakennusteollisuus RT
• Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila
• Satamaoperaattorit• Sivistystyönantajat• Sosiaalialan Työnantajat• Súomen Huolintaliikkeiden liitto (PALTA)• Teknokemian Yhdistys (Kemianteollisuus)• Teknologiateollisuus• Terveyspalvelualan Liitto• Tekstiili- ja vaatetusteollisuus (Kulutustavararyhmä)• Tekstiilihuoltoliitto (Kulutustavararyhmä)• Viestinnän Keskusliitto• Yleinen Teollisuusliitto YTL• Ympäristöyritysten Liitto (Kemianteollisuus)
6 EK/Fin/1.6.2008
Järjestäytyminen sopimuskäytäntöineen
KeskusjärjestöEK
KeskusjärjestöSAK, STTK, AKAVA
Liittovaltakunnallinen
Liittovaltakunnallinen
Työnantaja
Paikallisyhdistykset(ammattiosastot)
Työntekijä, Toimihenkilö
Valtio
Yleissopimukset Teemasopimukset
TES
Työsopimukset
Työsuhteet
(TES)(TES)
(TUPO)
Lähde: Kairinen, Työoikeus perusteineen, mukailtu
7 EK/Fin/1.6.2008
Työehtosopimus • Työehtosopimuslaki 1 § (v. 1946): ”Työehtosopimus on tämän lain
tarkoittamassa mielessä sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajien yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.”
• Työehtosopimuksella luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia sellaisille tahoille, jotka eivät ole lainkaan sopimuksen osapuolia
• Työnantajaliitto ja työntekijäliitto sopivat siitä, että yrityksen on maksettava tietyn suurusta palkkaa työntekijöilleen
• Työehtosopimus työnantajien näkökulmasta– työehtosopimuksen ehdoilla ”ostetaan” työrauha– työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuvat työtaistelut ovat sopimuksen voimassa
ollessa kiellettyjä eli laittomia
• Työehtosopimus työntekijöiden näkökulmasta– Kollektiivisesti neuvotellulla työehtosopimuksella sitoudutaan tekemään työtä
tietyillä ehdoilla
8 EK/Fin/1.6.2008
Työehtosopimuksen soveltamisala
• Toimialaperiaate– Yrityksen toimiala määrittää sen, mitä työehtosopimusta työntekijöihin
sovelletaan– Esimerkiksi teknologiateollisuuden, paperiteollisuuden ja kemian
perusteollisuuden työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin yrityksen työntekijöihin tehtävistä riippumatta
– Tunnetaan myös nimellä ”teollisuuslinjaperiaate”– Toimialaperiaate myös nykyisin yhä enemmän käytössä palvelualoilla,
kuten kaupan ala tai majoitus- ja ravitsemusala
9 EK/Fin/1.6.2008
Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta
• Työnantajan, joka on työnantajaliiton jäsen, pitää noudattaa liiton työehtosopimusta– Ns. normaalisitovuus– Edellytyksenä on kuitenkin, että työnantaja toimii kyseisen
työehtosopimuksen soveltamisalalla– Monialayritykset ovat käytännössä usean työnantajaliiton jäseniä ja
noudattavat useita työehtosopimuksia– Työnantajaliitosta eroaminen lakkauttaa työehtosopimuksen
noudattamisvelvollisuuden vasta työehtosopimuskauden päätyttyä• Huom. yleensä pitkät irtisanomisajat
10 EK/Fin/1.6.2008
Työnantajan velvollisuus noudattaa työehtosopimusta • Ns. yleissitovuus
– Koskee järjestäytymättömiä työnantajia– Jos alalla on valtakunnallinen, edustava työehtosopimus,
järjestäytymättömän työnantajan on annettava vähintään kyseisen työehtosopimuksen mukaiset edut
– Esimerkiksi konepaja, joka ei ole jäsen Teknologiateollisuus ry:ssä, joutuu soveltamaan yhdistyksen työehtosopimusta
– Yleissitovan työehtosopimuksen kanssa ristiriidassa olevat työsopimuksen määräykset ovat mitättömiä
– Sen, onko jotakin työehtosopimusta pidettävä yleissitovana, ratkaisee yleissitovuuslautakunta
• Luettelo yleissitovista työehtosopimuksista netissä www.finlex.fi– Mitä määräyksiä on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen
perusteella mm.: palkka, palkan korotukset, työaika, vuosilomat, lomautukset, irtisanomissuoja
– Paikallisen sopimisen mahdollisuudet rajoitetummat
11 EK/Fin/1.6.2008
Työehtosopimus
• Tyypillisiä työehtosopimuksissa sovittuja asioita (esim.)– palkkaus kokonaisuudessaan (palkkausjärjestelmät, taulukkopalkat,
erilaiset lisät ym.)– työaikakysymykset ja ylityön korvaaminen– sairausajan palkka– perhepoliittiset vapaat
• äitiysvapaan palkka• Isyysvapaan palkka
– lyhyet tilapäiset vapaat (häät, hautajaiset ym.)– matkakorvaukset– lomautus– työvoiman vähentämisjärjestys– luottamusmiesjärjestelmä
• Työnantajaliitolla ja työntekijäliitolla on velvollisuus valvoa, että jäsenet noudattavat työehtosopimusta
12 EK/Fin/1.6.2008
Työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus
Työehtosopimuksen voimassaoloaikana työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen osaan kohdistuvat työtaistelut ovat kiellettyjä
Työehtosopimuksella ”ostetaan” työrauha• järjestäytymättömillä työnantajilla ei työrauhaa• työrauhavelvollisuutta ei muutenkaan sopimuksettomassa tilassa
• Työrauhavelvoite ei koske aitoja myötätunto- ja poliittisia työtaisteluja
• Työtuomioistuin• Hyvityssakko
13 EK/Fin/1.6.2008
Työtaistelujen määrä EK:n aloilla ja niiden laillisuus yritysten ilmoituksen mukaan
14 EK/Fin/1.6.2008
0,00,8
2,63,74,24,8
8,19,0
19,020,9
26,327,6
44,244,4
51,354,0
74,8103,7
108,0125,7
0 20 40 60 80 100 120 140
SlovakiaLatvia
LiettuaPuola
ViroSaksa
AlankomaatUnkariRuotsi
PortugaliIso-Britannia
RomaniaIrlanti
ItävaltaSuomiBelgia
ItaliaTanskaRanska
Espanja
Työtaisteluissa menetetyt työpäivät EU-maissa
Lähde: Tilastokeskus (Suomi), Medlingsinstitutet (muut maat)Osalla maita tietoja puuttuu joiltakin vuosilta.
Menetetyt työpäivät tuhatta työllistä kohti keskimäärin vuodessa, 2000-2009
15 EK/Fin/1.6.2008
Paikallisen sopimisen määritelmä
• Laaja määritelmä: työehdoista sopimista, joka perustuu– työlainsäädäntöön – työehtosopimusten määräyksiin – yhteistoimintamenettelyyn – työsopimustasoisiin muutoksiin työsuhteen ehtoihin, jotka tehdään
työsopimuksen kestäessä– yleiseen sopimusvapauteen
• Ei siis kyse pelkästään työehtosopimusmääräyksistä toisin sopimisesta (”toisin sopiminen”; suppea määritelmä)
• Ei aina selvää, että kyse on paikallisesta sopimisesta (voi olla myös toimintaa, jossa pyritään sopimukseen, mutta siihen ei välttämättä päästä)
16 EK/Fin/1.6.2008
Paikallinen sopiminen (esimerkki suppeasta määritelmästä)• Joissakin työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen voi
edellyttää luottamusmiehen kanssa sopimista • Esim.
– osapuolina työnantaja ja luottamusmies– sopimus koskee tiettyjä asioita (esim. työajan tasoittumisjakson pituus)– sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava
edustavan– sopimus voimassa määräajan tai toistaiseksi (irtisanomismahdollisuus)– sopimus on työehtosopimuksen osa– sopimuksella ns. jälkivaikutus
17 EK/Fin/1.6.2008
VALTAKUNNALLISEEN TESSIIN PERUSTUVA SOPIMUS
Kyseessä paikallinen sopimus, joka perustuu valtakunnallisessa työehtosopimuksessa olevaan valtuutukseen
Tyypillisiä määräyksiä• ”paikallisesti voidaan sopia toisin”• ”ellei paikallisesti toisin sovita”• ”asiasta on sovittava paikallisesti”
Määräyksissä usein • ”perälauta” (mitä sovelletaan, jos sopimusta ei synny) • ”sivulauta” (missä puitteissa voidaan sopia)
18 EK/Fin/1.6.2008
Työsuhteen ehtojen määräytyminen
Lainsäännökset
YT-sopimukset
Työsopimus- työnantaja - työntekijä
Työehtosopimukset
Paikallinen sopiminentyönantaja - työntekijä
- työntekijöiden edustaja
Työnantajan työnjohto-oikeus
Työsuhteen ehdot
19 EK/Fin/1.6.2008
Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet
Esimerkki Teknologiateollisuuden/Metallityöväenliiton koulutusmateriaalista:
Sopimuksen osapuolet
– Työntekijän ja työnantajan välinen sopimus sitoo sopijaosapuolia– Luottamusmiehen ja työnantajan välinen sopimus sitoo
työnantajaa ja niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan
Sopimuksen muoto
– Kirjallinen, jos jompikumpi pyytää– Eräissä tapauksissa aina kirjallinen (tes voi edellyttää)
20 EK/Fin/1.6.2008
Sopimuksen muuttaminenSopimusta muutetaan sopimalla, ellei sopimukseen sisälly muuttamisen varalta nimenomaisia määräyksiä
Sopimuksen voimassaolo– määräajan
• kalenteriaika• sopimuksen tarkoitus
– toistaiseksi• irtisanomisaika esim. 3 kk, ellei muuta sovita
(Teknologiateollisuuden tes)
Sopimus on työehtosopimuksen osa– tulkintaerimielisyydet ratkaistaan neuvottelujärjestyksen
mukaisesti– työrauhavaikutus
Paikallisen sopimisen yleisperiaatteet
21 EK/Fin/1.6.2008
Esimerkki paikallisesta sopimisestaJulkaisu: Toimivat työaikajärjestelyt (Teknologiateollisuus/Metallityöväenliitto)
Työaikapankki (Teknologiateollisuuden jäsenyritys) Tavoite selvitä suurista kuormitusvaihteluista ja ottaa huomioon
työntekijöiden työaikatarpeet Järjestelmän sisältö:
Säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituus 16 tuntia Tilapäisesti vuorokausilepo voi olla 7 tuntia Myös yöllä voidaan työskennellä Saldotunnit voivat vaihdella + 100 t .. – 100 t Lauantaina työtä voidaan tehdä jouston puitteissa Työaikasaldo tasoitetaan rullaavasti 52 viikon jaksoissa, erikseen
sovittaessa voidaan siirtää seuraavalle jaksolle
Kokemukset: työaikapankin käyttö vapaaehtoista, käytännössä joustaa kaikki, mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, tiimit vastaavat pitkälti omaehtoisesti tuotannon sujumisesta