fingridin varatoimitusjohtaja kari kuusela: kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin...

Kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin varmistajinaKantaverkkopäivä 3.9.2014

Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Rajasiirtoyhteydet ovat hyvin tärkeitä Suomelle

Mitä Fingrid on tehnyt rajasiirtoyhteyksien riittävyyden varmistamiseksi?

Mitä Fingrid tekee tulevaisuudessa rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi?

Rajasiirtokapasiteettia kehittävien hankkeiden tarinoita



Mitä Fingrid aikoo tehdä tulevaisuudessa rajasiirtoyhteyksien varmistamiseksi?


Pohjoismaisen voimajärjestelmän tilanne 11.8.2014

FI41,47

SE134,33

SE234,33

SE334,33

NO334,33

NO527,77

NO227,77

SE434,33

NO127,77

EE41,47

DK119,81

NO434,33

Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti

Faktat:• Olkiluoto 3 myöhässä – järjestelmästä puuttuu ennusteisiin verrattuna 1600 MW perusvoimaa• sähkön tuonti Venäjältä vähentynyt merkittävästi – aiemmin tuotiin perusvoimaa 1300 MW

– tilanne voi muuttua, jos Venäjä muuttaa kapasiteettimaksujärjestelmäänsä• pidemmälläkään aikavälillä Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen

tarpeeseen. Pohjoismaisella tasolla tuotantokapasiteettia on jopa ylimäärin• joustavaa lauhdekapasiteettia on poistunut Suomesta merkittävästi (Inkoo, Mussalo) ja poistuu edelleenSeuraukset:• Suomen sähkön saanti erittäin riippuvainen sähkön tuonnista: puuttuva perusvoima tuodaan Suomeen muista

Pohjoismaista • sähkön aluehinta Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa• järjestelmä kestää sovitut mitoituskriteerit, mutta sen kyky suoriutua vakavista voimalaitos- ja verkkovioista heikentynytMitä voidaan tehdä?• ennen Olkiluoto 3:n valmistumista ei mahdollista saada uutta tuotanto- tai siirtokapasiteettia• tuulivoimainvestoinnit tuovat energiaa, mutta eivät merkittävästi tehoa• Virosta tai Venäjältä saadaan Suomeen sähköä, kun sähkön hinta Suomessa nousee riittävän korkeaksi

Itämeren alueen sähkömarkkinat

• skandinaavinen sähkön hinta on historiallisen edullinen• nettotuonti noin 20 prosenttia Suomen kulutuksesta• "Mini Baltic Ring" 2016

– Latvian ja Liettuan markkinaintegraation loppuunsaattaminen

– NordBalt-yhteys 2016 (700 MW)• kohti Eurooppaa

– Liettua-Puola-yhteys 2016 (500 MW)

Elspot-hinnat (EUR/MWh) ja pääsiirtosuunnat (TWh) 1 - 6/2014

DK1

F

SE2

SE1

FIFI

SE3

SE4

NO4

NO2

NO1

EE

LT

DE

34,9 €34,9 €

30,6 €

30,6 €

30,8 €

31,1 €

35,3 €

46,3 €

30,4 €

25,2 €

32,4 €

25,1 €

DK129,8 €

LV46,3 €

9,41,3

2,0

Aluehintojen yhtenäisyys Pohjoismaissa

0102030405060708090

100

2008 2009 2010 2011 2012 2013

PohjoismaatSuomi-Ruotsi

sama hintaprosenttia (%) ajasta

Verkkoinvestoinnit rajasiirtokapasiteettien kasvattamiseksi

Petäjäskoski

Pirttikoski

KeminmaaSelleeAsmunti

Tuomela

PikkaralaPyhänselkä

UusnivalaVuolijoki

Hirvisuo

Tuovila Alajärvi

SeinäjokiKristinestad

Tahkoluoto

OlkiluotoRaumaHuittinen

Lieto

Kangasala

Hikiä

Alapitkä

HuutokoskiVihtavuori

Toivila Visulahti

YllikkäläKoria

InkooLoviisa

EspooAnttila

Nurmijärvi

Länsisalmi

KymiSalo

Forssa

Tammisto

Ulvila

1

2

3

4

5

6

7

8

910

111

2

1 2

1 Ruotsin yhdysjohtojen sarjakompensointi 19972 Fenno-Skan tasasähköyhteyden tehonnosto 19983 P1 sarjakompensointi 20014 Alajärvi, täydennys 20035 Ruotsin yhdysjohtojen tehonnosto 20046 Pikkaralan uusiminen 20047 P1 sarjakompensointiasteen nosto 20078 Kangasalan SVC-laitos 20089 Keminmaa – Pyhänselkä 400 kV yhteys ja Petäjäskosken uusiminen 2009

10 Pohjoisen siirtoyhteyksien sarjakompensointi 200911 Fenno-Skan 2 2011

Ruotsin rajasiirtoyhteydet yhteensä 234 M€

1 Länsisalmi - Kymi - Viipuri 400 kV yhteys 20022 Yllikkälä - Huutokoski B 2013

Venäjän rajasiirtoyhteydet yhteensä 73 M€

1 Estlink 1 osto 20132 Estlink 2 (EU-tuki 50 M€) 2013

Viron rajasiirtoyhteydet yhteensä 139 M€

Kaikki rajasiirtoyhteydet yhteensä 446 M€

Pullonkaulatulot 1998-2013 yhteensä noin 229 M€

Fingridin HVDC–yhteydet

FennoSkan 1─ käyttöönotto 1989, automaatiouudistus 2013─ 400 kV, 500 MW, rajoitetaan pysyvästi 400 MW:iinFennoSkan 2─ käyttöönotto 2011─ 500 kV, 800 MW ─ FS1 ja FS2 muodostaa +400/-500 kV bipolaariyhteydenEstLink 1─ käyttöönotto 2006, Fingridin omistukseen 2013─ +/-150 kV, 350 MW EstLink 2─ käyttöönotto 2013─ 450 kV, 650 MW

FennoSkan-yhteyden käytettävyys (FS1 + FS2)

Elspot-kapasiteetti / Nimelliskapasiteetti NTCNTC 1.350 MW, 19.5.2013 alkaen 1.200/1.250 MW (FS1-kaapelivika 12.2.2013)

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

1/12

2/12

3/12

4/12

5/12

6/12

7/12

8/12

9/12

10/1

211

/12

12/1

21/

132/

133/

134/

135/

136/

137/

138/

139/

1310

/13

11/1

312

/13

1/1

4 2

/14

3/1

4 4

/14

5/1

4 6

/14

7/1

4

Suomesta Suomeen

FS2-kaapelivika17.2 - 25.4.2012

FS1-tulipalo 6.10.2012 ja automaatiojärjestelmätestit

10/12 - 1/13

FS1-ohjausjärjestelmän uusiminen21.8 - 2.10.2012

FS1-kaapelivika12.2 - 12.4.2013

Työt FinnbölessäFI-SE3 oli 400 MW 6 - 7/2013

FS1-ja FS2-revisio 9 - 10/2013

FennoSkan 1 -kaapelissa on havaittu poikkeamia

Suomi – Ruotsi1. kolmas Ruotsin vaihtosähköyhteys 202X ja viides P1–johto2. FennoSkan 1 uusiminen 202X?3. Kraftnät Åland Ab on toteuttamassa yhteyttä Ahvenanmaalta Suomeen

Lisää Suomen ja Ruotsin välistä rajasiirtokapasiteettia enimmillään 80 MW, toteutus 2015

Suomi – Venäjä4. Kahdensuuntainen tehonsiirto, toteutus suunniteltu vuoden 2014 – 2015

vaihteessa

1

3

Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen tulevina vuosina

42

1

• FennoSkan 2 -merikaapeliyhteys valmistui vuonna 2011

– markkinoiden käyttöön tuli 800 MW siirtokapasiteettia

• vaihtosähköyhteyksien siirtokapasiteetti– tuontikapasiteetti laskee 300 MW Olkiluoto 3

käyttöönoton jälkeen, koska järjestelmän suurin laitosyksikkökoko kasvaa

– kolmannen Ruotsin vaihtosähköyhteyden valmistuessa vienti- ja tuontikapasiteetin arvioidaan kasvavan 500 MW

• sisäiset vahvistukset– rajakapasiteetin hyödyntämiseksi Fingrid on

tehnyt ja tulee tekemään useita investointeja sisäisten pullonkaulojen välttämiseksi

• Ahvenanmaan merikaapeliyhteys lisää siirtokapasiteettia enimmillään 80 MW vuodesta 2015 alkaen

Rajasiirtokapasiteetin kehittäminen Suomi - Ruotsi

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - ForssaHirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila - Koria Helsingin seudun verkon kehittäminen Petäjävesi - Pyhänselkä Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen

Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia 2014 - 2024

YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Rakentaminen

2014 - 2024400 kV voimajohtoja noin 1 500 km 110 kV johtoja noin 1 000 km

400 kV rakenteen kantaverkko400 kV rakenteillakantaverkon perusratkaisut

Yllikkälä

Ulvila

Forssa

Hirvisuo

Lieto

Keminmaa

Hikiä

HuutokoskiKristinestad

Tuovila

Pyhänselkä

Koria

Petäjävesi

Verkkoinvestoinneissa viime vuodet työntäyteisiä• vuotuiset investointitasot

• projektit valmistuivat aikataulussa ja etenivät suunnitellusti• valmistuneiden projektien lisätyöt 3,1 % (1,7 % vuonna 2012 )

– kymmenen sähköasema- ja voimajohtohanketta• Fingridin työmailla palvelutoimittajat tekivät 639 henkilötyövuotta

(593 henkilötyövuotta vuonna 2012)

Vuosi Toteuma M€

2010 132

2011 237

2012 121

2013 216

EstLink 2

• hanke jää historiaan poikkeuksellisen laadukkaasti toteutettuna HVDC-projektina• linkki annettiin markkinoiden käyttöön 7.12.2013• perusteet: eurooppalaisen sähkömarkkinoiden edistäminen

Investointiesitys Investointituki Ennuste Kapasiteetti154 M€ 50 M€ 149 M€ 650 MW / 450 kV

Fingridin osuus hankkeesta, ei sisällä Fingridin rahoitus- ja henkilöstökustannuksia, tilanne 2/2014

400 kV ACSubstation

Anttila

650 MWConverter

Station

450 kV DCOHL

450 kV DCSubmarine Cable

450 kV DCLand Cable

650 MWConverter

Station

330 kV ACSubstation

Püssi

~90 m

450 kV DCTransition

StationNikuviken

EstLink 2 -suurhankkeen vaiheita

Suunnitellut huolto- ja korjaustyöt verkossa vs. siirtokapasiteetti• huoltotöiden vaikutusta minimoidaan siirtokeskeytysten

yhteisellä suunnittelulla– kaikkea vaikutusta ei voida poistaa– investoinnit suuria ja pitkäaikaisia, ajoitus haastavaa– työturvallisuus on taattava

• yhteinen suunnittelu on käytössä kaikilla rajoilla– Pohjoismaat, yhteinen NOT-ryhmä– Viro– Venäjä

• vaikutuksia seurataan ja parannuksia suunnitellaan

Siirtokapasiteetti riittää asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin• Varmistamme asiakkaiden laitteistojen liittämisen ja teknisen yhteensopivuuden• Kehitämme verkkoa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa• Ennakoimme tulevat siirtotarpeet • Hyödynnämme verkon kapasiteetin täysimääräisesti

Toimintamme on kustannustehokasta• Luomme joustoja investointiohjelmaan mm. tehden YVA:t, lunastukset ja

suunnittelun ennakoiden• Käynnistämme hankkeet investointiperusteiden täytyttyä• Optimoimme verkkokomponenttien elinkaaren• Varmistamme alan palveluiden saatavuuden ja hankimme tehokkaasti

Laatumme on oikein mitoitettu• Varmistamme, että verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla• Pidämme yllä verkon komponenttien korkean käytettävyyden• Otamme ympäristö- ja maankäyttökysymykset pitkäjänteisesti huomioon• Kehitämme osaamista, toimintatapoja ja työkaluja jatkuvasti

Strategiset tavoitteet - Siirtokapasiteetin varmistaminen

fingridin varatoimitusjohtaja kari kuusela: kansainväliset yhteydet siirtokapasiteetin...

Technology