Finnmárkku regionálagelbbolašvuođaplána 2016-2028

Oahppu ii leat gollu.Dat lea investeren.

2

Finnmark fylkeskommune / Finnmárkku fylkkagieldaFylkeshuset, 9815 Vadsø

Tlf. 78 96 20 00 / fax 78 96 23 70e-post: postmottak@ffk.no

www.ffk.noLay-out: To Typer AS – www.totyper.no

3

Álgosánit ................................................................................................................................................................... 4

1 Álggahus .......................................................................................................................................................... 51.1 Rámmat ja láidesteamit ................................................................................................................... 51.2 Pedagogalaš bargu ja jođiheapmi ................................................................................................ 51.3 Stáhtusa ja álbmotovdáneapmi .................................................................................................... 61.4 Ealáhusovdáneapmi ja oahppu ..................................................................................................... 61.5 Almmolaš suorgi ................................................................................................................................... 7

1.5.1. Dearvvašvuohta ja fuolahus, bajásšaddan ja eará almmolaš bálvalusdoaimmat ............................................................................................. 7

1.5.2. Álbmotdearvvašvuohta ja oahpahus .............................................................................. 7

2 Mánáidgárdi ja vuođđoskuvla ............................................................................................................... 82.1 Mánáidgárdi ........................................................................................................................................... 82.2 Vuođđoskuvla ........................................................................................................................................ 8

3 Joatkkaoahpahus ........................................................................................................................................ 103.1 Finnmárkku fylkkagielda skuvlaeaiggádin ................................................................................. 103.2 Finnmárkku fylkka joatkkaoahpahusa bajitdási

mihttomearit plánaáigodagas 2016-2028 ............................................................................... 103.2.1 Mihttomearril ............................................................................................................................. 113.2.2 Kvalitehta ..................................................................................................................................... 11

3.3 Fágaskuvlaoahpahus .......................................................................................................................... 113.3.1 Fágaskuvlla váldomihttomearit boahtteáiggi perspektiivvas ................................ 12

3.4 Fágaoahpahus ...................................................................................................................................... 123.4.1. Fágaoahpahusa váldomihttomearit boahtteáiggi perspektiivvas ...................... 12

3.5 Rávisolbmuidoahpahus ..................................................................................................................... 12

4 Alit oahppu ja dutkan ................................................................................................................................ 134.1 Oahpus bargui ....................................................................................................................................... 14

5 Ollislaš ja strategalaš áŋgiruššan ........................................................................................................ 15

6 Višuvdna ........................................................................................................................................................... 15

7 Mihttomearri ................................................................................................................................................. 167.1 Oassemihtut ........................................................................................................................................... 16

8 Finnmárkku ollislaš gelbbolašvuođafálaldaga vuođđoárvvut ............................................... 16

9 Finnmárkku gealboovdáneami deattuhansuorggit .................................................................... 17

10 Plána čuovvoleapmi ................................................................................................................................... 1710.1 Guovddáš gažaldagat barggadettiin doaibmaplánaiguin ................................................ 17

11 Gáldut ................................................................................................................................................................ 18

Sisdoallu

4

Finnmárkku regionála gelbbolašvuođaplánas 2016-2028 geahčestit mii ovddasguvlui,mii lea mielddisbuktán ahte mis vuohččan lea 12-jagi ollislaš gelbbolašvuođaplánamii addá midjiide oktasaš geainnu ja oktasaš hámi gelbbolašvuođaovdáneapmáifylkkas.

Ollislaš oahpahusmannolaga deattuheapmi boahtá earret eará mielddisbuktit ahtemin nuorat čađahit oahppomannolaga ja ahte rávisolbmot ožžot eanet vejolaš vuo -đaid formaliseret ja viiddidit iežaset gelbbolašvuođa.

Dehálaš eaktun, sihke ealáhusdoaimmaid ja almmolaš ásahusaid ovdáneapmái leaahte servodagas máhttokapitála hálddašuvvo bures. Jus ealáhusperspektiivvas galgatlihkostuvvat árvoháhkamiin, de fertet álggos lihkostuvvat loktemis oahppodási, jaoahppovuogádat ferte nagodit dustet bargodoaimmaid dárbbuid.

Suohkanat ja fylkkagielddat dárbbašit gelbbolašvuođa vai sáhttet addit buori ja viiddisbálvalusfálaldaga oahpahussuorggis, dearvvašvuođasuorggis, mánáidsuodjalusas j.e.Bálvalusat fertejit sáhttit vuhtiiváldit vuordámušaid mat álbmogis leat bálvalusdássái-ja kvalitehtii. Gelbbolašvuohta lea maiddái dehálaš ovttaskas olbmo eallinkvalitehtiija dearvvašvuhtii. Finnmárku gullá daid fylkkaide riikkas gos leat eanemus eará báikkiorru nuorat ollislaš ohppiidlogu ektui. Hástalus lea ahte ollugat fertejit fárret joatkka -oahpahusa váldit.

Gelbbolašvuođaovdáneapmi lea danin dehálaš buriid ja geasuheaddji báikegottiidovdáneapmái Finnmárkkus. Mii galgat áinnas leat rápmásat go leat gelbbolašfinnmárku laččat! Dát ferte leat bajitdási mihttomearri mii min fylkkas lea oahppamiivuođđun.

Mun háliidan bovdet buot fylkka oahpahussuorggi aktevrraid viiddis ja joatkevašmielváikkuheapmái bargui čuovvolit plána, gullevaš doaibmaprográmma, doaibma -plánaid ráhkadeami ja eará plánaid, strategiijaid ovttastahttimiid bokte ja fylkkaoahpahussuorggi áŋgiruššamiiguin.

Mii jurddašit ollislaččat, bargat seamma guvlui ja dasto nannet kvalitehta Finnmárkkuskuvllain. Ovttasbarggu, árvvasvuođa ja optimisma bokte sáhttit mii ovttas fuolahitahte Finnmárku maiddái boahtteáiggis lea fylka gos niegut ollašuvvet!

Čáhcesuolu. juovlamánnu 2015

Runar SjåstadFylkkasátnejođiheaddji

ovdasátni

Govva: Jørn Losvar

5

Spesialiserejuvvon bargonávccaid alde lea stuora gilvu sihkealmmolaš ja priváhta suorggis. Rievttes gelbbolašvuohta leačoavddafáktora sáhttit addit buriid almmolaš bálvalusaid janannet regiovnna ealáhusdoaimmaid gilvonávccaid. Finn-márkku hástalusaid, mat gullet ohppui ja gelbbolašvuhtii,sáhttá dušše čoavdit geatnegahtti ovttasbargguin, massuohkanat, fylkkagielda, stáhta ja ealáhusdoaimmat ovttas-barget.

Ulbmil Finnmárkku regionála gelbbolašvuođaplánain leaovdánahttit ollislaš ja strategalaš áŋgiruššama, mas mánáid -gárdi, vuođđoskuvla, joatkkaoahpahus, alit oahppu ja dutkangehččojuvvo oktavuođas dainna makkár ovdáneapmisávvojuvvo Finnmárkkus.

Dehálaš mihttomearri lea ovdanbuktit ja viidásetovddiditčielga njuolggadusaid dasa mot ovttasbargu fylkkas berreleat gaskal almmolaš ásahusaid ja priváhta ealáhusdoa-immaid, suohkaniid, fylkkagieldda, fágaskuvllaid, stáhtalašsámi joatkkaskuvllaid ja universitehtaid- ja allaskuvlabirrasaovddidit ovdánangelbbolašvuođa fylkkas.

Gelbbolašvuohta ja oahppu lea dehálaš Finnmárkku regio n -ála ovdáneapmái, mii earenoamážit oidno go ferte leat oktii-vástideapmi gaskal dan gelbbolašvuođa mii ovdánahtto juvvoja regionálalaš ealáhusdoaimmaid dárbbuid.

Eanet bargosisafárren ja sisafárren obbalaččat boahtá naigáibidit strategiijaid ja doaimmaid iešguđet olmmošjoavk -kuide.

Finnmárkku regionála gelbbolašvuođaplánas lea 12-jagiáigeperspektiiva ja dat galgá láhčit dili nu ahte positiivvalašoktavuođat gaskal ovttaskasolbmuid oahppoáŋggirdemiid jaealáhusdoaimmaid gelbbolašvuođadárbbuid Finnmárkkussáhttá nannet systemáhtalaš ja beaktilis lági mielde.

1.1 Rámmat ja láidesteamitIešguđet hálddašandásiid gustovaš plánat ja strategiijatbidjet iešguđet láidestemiid Finnmárkku regionála gelbbolaš -vuođa plánii hábmemii.

Máhttodepartemeantta deháleamos guovddáš láidesteamitmain lea relevánsa oahppovuogádaga ja álbmoga gelbbolaš -vuođaovdáneami hábmemii ovdanbohtet iešguđetge áiggigustovaš oahppoplánadahkosiin. Máhttodepartemeantabidjá vel eanet guovddáš láidestemiid Stuoradiggedieđá -husain mat leat jurdagiid, áigumušaid, mihttomeriid jaáŋgiruššansurggiid birra.

Finnmárkku demográfalaš ovdáneapmi bidjá dehálaš rám -maid regionála gelbbolašvuođa- ja oahppopolitihka ovdán -eapmái. Lassin boahtiba Finnmárkku regionála plána strate -giija 2012-2016 ja fylkkagieldda ekonomiijaplána bidjatrámmaid gelbbolašvuođa bajitdási geidnui.

1.2 Pedagogalaš bargu ja jođiheapmiMáhttoloktema oahppoplánadahkosis gávdnat mii oahpa-husa prinsihpaid: «Skuvla ja oahppofitnodat galget leat or-ganisašuvnnat mat oahppevaš organisašuvnnat ja galgetláhčit dili dasa ahte oahpaheaddjit sáhttet oahppat nubbinuppis go ovttasbarget oahpahusa plánema, čađaheami jaárvvoštallama dáfus». Skuvlla jođihangotti ovddasvástáduslea čađahit dán prinsihpa, ja dan sáhttá defineret peda -gogalaš jođiheami namahusa vuollái.

Iskkadeamit norgga skuvlajođiheddjiid gaskkas čájehit ahte75 % dadjet ahte sis ii leat áigi doaimmahit pedagogalašjođiheami, áigi manná hálddašeapmái. Stuora hástalus dandáfus lea loktet gelbbolašvuođa skuvlla jođiheamis ja nuládje luvvet áiggi skuvlajođihangottis doaimmahit earret earápedagogalaš jođiheami ja ovdánanbarggu vai joksat sáhttáoahppevaš organisašuvnna mihttomeari.

1. álggahus

6

Fylkkagildii lea dehálaš viidásetovddidit oahpaheddjiid fidno-praksisa buoret profešuvdnapraksisa oktasaš norpmaidbokte. Skuvlla kvalitehtaduktan čájeha ahte oahpaheddjiidfidnočađaheamis ja čeahpes skuvlajođiheamis lea stuorámusváikkuhus ohppiid oahppamii ja ovdáneapmi. Lihkostuvvatovddideame skuvllaid buriid máhttoorganisašuvdnan gáibidačađat gaskka barggu skuvlla kollektiivvalaš kapasitehtaovdánahttimiin. Máhttohuksen galgá dáhpáhuvvat kollektiiv -valaš oahppama ja máhttojuohkima bokte. Skuvlla ovdáne -apmi oahppevaš organisašuvdnan/ámmátlaš searvevuohtaneaktuda dihtomielalaš gaskavuođa bohtosiidda maidbuvttada, daid kvalitehtii ja oahpahussii.

1.3 Stáhtusa ja álbmotovdáneapmiDehálaš momeanttat fylkka oahpahussuorgái bohtet leatálbmotovdáneapmi ja ovdáneaddji ealáhusat. Ovdáneaddjiealáhusat dás mearkkašit ealáhusdoaimmaid dárbugelbbolaš bargonávccaide. Finnmárkku álbmot orru oallečoahkis suohkanguovddážiin ja čoahkkebáikkiin. Sullii 3/4oassi álbmogis orru SGD definišuvnna mielde gávpogiin jačoahkkebáikkiin. Dát mearkkaša sullii 55 000 olbmo buotálbmogis, ollislaš lohku lea 75 207 olbmo (gč. 1. figuvrra).Finnmárkkus orrot olbmot seamma čoahkis go dan maid gas-kamearálaččat Norggas dahket. Vaikko álbmot orru oallečoahkis, de leat stuora gaskkat suohkanguovddážiid jačoahkkebáikkiid gaskkas.

Njealji maŋemus jagis lea olmmošlohku Finnmárkkus las-sánan, earenoamážit Álttá, Hámmárfeastta ja Mátta-Várjjaga suohkaniin. Dáin suohkaniin orru sullii bealli fylkkaálbmogis. Olmmošlogu einnostusat čájehit ahte vuordimislassána olmmošlohku fylkkas 2020 ja 2030 rádjái. 2030:sboahtá olmmošlohku leat lassánan birrasiid 7%:in. Stuorá -mus lassáneapmi vurdojuvvo Hámmárfeastta ja Álttásuohkaniin, doppe šaddá 20% ja 17% lassáneapmi. Einnos-teapmi čájeha ahte muhtun dain unnimus suohkaniin fylkkassáhttá olmmošlohku unnut ollu.

1.4 Ealáhusovdáneapmi ja oahppuOdne juo vurdojuvvo stuora lassáneapmi huksen- ja ráhka -dussuorggis, gálvogávppašeamis, fievrredeamis ja fitnodat -laš bálvalusdoaimmain. Petroleumdoaimma, minerála rog-gan, mekánalaš industriija, mátkeealáhus ja kulturealáhusatsáhttet buktit lassáneami ja liigeváikkuhusaid máŋga báikáiFinnmárkkus. Finnmárkku earenoamáš ovdamunit lea buorreálgoávnnas gávdnan, earenoamážit luonddu ja vuođđoealá-husain, eanandoalus, boazodoalus, mearradoalus, guolás-tusas ja guollebiebmamis; eará dehálaš ovdamunni leat eallisámi báikegottit gos sámegiella ja kultuvra lea váldon váras.Seammás lea dehálaš ahte suomagiella ja kvenagiella jakultuvra maiddái váldojuvvo váras.

82000

80000 80000

78000

76000

74000 2015 2030

1. Figuvra Finnmárkkuássanminsttar (Gáldu: SGD)

Guolástus lea leamašan ja boahtá ain leat hui dehálaš ealáhussan Finnmárkkus, dat lea huksejuvvon ođasmahtti resurssaid ala.Govva: Odd Angell.

2. Figuvra Vurdojuvvonolmmošlogu lassáneapmiFinnmárkkus (Gáldu: SGD)

Ásaiduvvan gávpogiin ja čoahkkebáikkiinÁsaiduvvan eará báikkiin fylkkas

7

Gelbbolaš ja fágaoahppan bargonávccaid gávdnan sáhttánannenjuvvot go geahččá oahppofálaldagaid oktavuođasálbmotlaš ja ealáhuslaš ovdánemiin ja dárbbuiguin.

Suohkaniin mánáidgárde- ja skuvlaeaiggádin, lea dehálašdoaibma das ahte ráhkkanahttit ohppiid joatkkaoahpahussiija rievttes válljemiidda. Válljemat mat sáhttet addit fylkiigelbbolaš bargonávccaid ja nannet orrunmiela olles fylkkas.Suohkaniidda lea dehálaš ahte sáhttet ovttasbargat gaska -neaset, ja fylkkagielddain golbmanuppelot jagi skuvla-mannolaga dáfus.

1.5 Almmolaš suorgi1.5.1. Dearvvašvuohta ja fuolahus, bajásšaddan ja eará almmolaš bálvalusdoaimmatBuriid suohkanlaš bálvalusaid bisuheami dáfus lea áibbasdárbbašlaš áŋgiruššat dearvvašvuođa- ja fuollaoahpuid,bajásšaddannannema ja eará almmolaš bálvalusdoaimmaid.

1.5.2. Álbmotdearvvašvuohta ja oahpahusÁlbmotdearvvašvuohta definerejuvvo álbmotdearvvašvuođa -lágas leat álbmoga ollislaš dearvvašvuođadillin, ja mot datjuohkása álbmogis. Fylkkagielddas ja suohkaniin lea ovttasearenoamáš ovddasvástádus fylkkas áimmahuššat ja ovddi-dit álbmotdearvvašvuođa. Geavatlaččat lea dát álbmotde-arvvašvuođabargu, mas lea sáhka das ahte láhčit dili,ovddidit álbmoga dearvvašvuođa ja áigeloavttu ja unniditfaktoriid main leat negatiiva váikkuhusat - fysalaš ja psyhka-laš. Barggus lea dehálaš prinsihppa váikkuhit servodatovdá-neapmái mii ovddida álbmotdearvvašvuođa ja dássedaálbmoga sosiála erohusaid. Dutkan čájeha ahte lea čielgaokta vuohta gaskal gelbbolašvuođa ja dearvvašvuođa. Álbmotdearvvašvuođaperspektiivvas boahtá álbmogis lokte-juvvon gelbbolašvuohta mielddisbuktit buoret álbmotdearv -vaš vuođa.

Finnmárkkus leat earenoamáš ja máŋggalágan álgoávdnasat árbevieru, kultuvrra, dálkkádaga, birrasa ja luonddu ektui.Govva: Odd Angell

Fysalaš doaibma eastada 33 eallinvuohkedávdda. .Govva: Trond Magne Henriksen

Gáldu: Fágaskuvlaplána 2011- 2014, Finnmárkku fylkkagielda

8

Mánáidgárddi ja skuvlla servodatmandáhtta huksejuvvooktasaš árvvuid ala mat deattuhit ahte mánáid ja nuoraidoahppan ja ovdáneapmi ferte gehččojuvvot ollislaččat jaoktavuođas. Mánáidgárdi ja skuvla leat maiddái dehálaškulturguoddit báikegottis, ja leat diehttelasat guovddáš aktevrrat barggus áimmahuššat ja ovddidit mánáid januoraid giela, identitehta ja kultuvrralaš duogáža. Ollumánáide lea mánáidgárdi álgun guhkes oahppomannolahkii,ja buorre sirdin mánáidgárddis vuođđoskuvlii sáhttá leatmearrideaddjin dasa mot reastta skuvlavázzin šaddá. Vaimánát galget vásihit oktavuođa gaskal mánáidgárddi javuođđoskuvlla, de lea hui dehálaš ahte lea buorre ovttasdo -aibman gaskal ruovttu, mánáidgárddi ja skuvlla.

Nu ahte olles oahppomannolagas sihkkarastá kvalitehtasirdimiin gaskal iešguđet cehkiid, de lea dehálaš ahte leabuorre ja systemáhtalaš ovttasbargu gaskal mánáidgárddi jamánáidceahki, mánáidceahki ja nuoraidceahki, nuoraid -ceahki ja joatkkaoahpahusa.

2.1 MánáidgárdiRiikkaidgaskasaš ja sisriikkalaš dutkan čájeha ahte mánáid -gárddit main lea buorre kvalitehta leat dehálaččat dasa ahtemánát lihkostuvvet buorebut oahpus, bargoeallimis jaeallimis obbalaččat. Mánáidgárddit main lea buorre kvali -tehta leat mánáidgárddit mat vuođđun atnet ollislašlahkoneami fuolahussii ja oahppamii ja mat árvvus atnetmánnávuođa iešárvvu.

Mánáidgárdi galgá addit mánáide buori álggu eallimis, jaaddit buori vuođu boahtteáiggi servodaga searvamii ja leatálgun máná eallinagi oahppanmannolahkii, beroškeahttáduogážis ja dárbbuin. Dát gáibida ahte mánáidgárdi árratbargagoahtá hástalusaiguin, láhčá dili buriid oahppan- jaovdánanvejolašvuođaide ja heiveha mánáidgárdefálaldagaovttaskas máná dárbbuide.

Lea dehálaš áimmahuššat oadjebas ja buriid sirdimiidmánáidgárddis vuođđoskuvlii. Deaddu ii biddjo mánáiddahkat gearggusin skuvlii, nugo oahppat čatnat skuovva -báttiid ja čohkkát jaska, muhto dahkat skuvlla gearggusinmánnái. Dainna oaivvilduvvo ahte skuvla ráhkkanahttá válditvuostá juohke ovttaskas oahppi, nu mot sii leat. Ahte mánádárbu oadjebasvuhtii vuhtiiváldojuvvo, ja ahte oahpahusheivehuvvo ovttaskasmánnái vuosttaš skuvlabeaivvi rájes.Mánáidgárddi/ruovttu ja skuvlla gaskkas ferte leat ovttas-bargu buori áiggis ovdal go skuvla álgá jus dán galgáollašuhttit.

2.2 VuođđoskuvlaÁrra áŋgiruššan berre leat vuođđun buot bargui ohppiiguin.Árra áŋgiruššamis lea sáhka sihke das ahte bargojuvvo buresuniversála doaimmaiguin, mat mielddisbuktit ahte eai leatnu ollugat geat dárbbašit earenoamáš láhčima, ja das ahteárrat boahtit fárrui go váttisvuođat ilbmet oidnosii.

Oktasašskuvla fátmmasta buot ohppiid, ja lea dehálaš báikinoahppamii ja šaddadeapmái. Ohppiin lea vuoigatvuohtaoažžut oahpahusa nu ládje, ja dakkár birrasis, ahte addá

2. mánáidgárdi ja vuođđoskuvla

Govva: Álttá suohkan Govva: Syda Productions/ Shutterstock, Inc.

Govva: Sergey Novikov/Shutterstock, Inc.

9

sidjiide buori skuvlejumi. Heivehuvvon oahpahus searvevuođarámma siskkobealde lea dehálaš prinsihppa oahpahussii skuvllas. Mihttomearri lea láhčit dili nu ahte oahppit vásihitdan ahte sii hálddašit, ja ožžot hástalusaid iežaset návccaidja eavttuid vuođul. Skuvllas galget leat alla ambišuvnnat ohppiid olis, sihke oahppama ja ovdáneami ektui.

Earenoamáš dehálaš leat mihtilmas áŋgiruššansuorggitvuođđoskuvlla ohppiide. Vuođđogálggat mielddisbuktetearret eará ahte oahppit máhttet rehkenastit ja lohkat

iešguđet skuvlafágain, ja ahte sis leat njálmmálaš, čálalaš jadigitálalaš gálggat. Árvvoštallamiid mielde, čájehit barggutvuođđogálggaiguin, ahte oahpahusas rievddada dat miivuoruhuvvo, ja lea iešguđet lágan áddejupmi das maid dátbargu mearkkaša. Plánaáigodagas sáhttá leat hástalussanovttalágan vuoruheapmi ja áddejupmi/ipmárdus das mat dátgálggat leat nu ahte sihkkarastá joatkevaš ovdáneamiohppiid vuođđogálggain olles 13-jagi oahppomannolagas.Hástalus lea oaidnit ollisvuođa ohppiid oahppomannolagas.

Govva: Hurst Photo/ Shutterstock, Inc.

10

3.1 Finnmárkku fylkkagielda skuvlaeaiggádinFylkkagielda galgá plánet ja hukset oahppofálaldaga miioktiivástida našuvnnalaš mihttomeriiguin, ohcciid sávalda -gaiguin ja dárbui mii servodagas leat joatkkaoahpahussiibuot oahpposurggiin.

Joatkkaoahpahusa kvalitehtavuogádat galgá vuhtiiválditlága mearrádusaid oahpahusa kvalitehta ja ohppiid vuoigat -vuođaid ektui. Skuvllain biddjo lassin ollu deaddu ohppiid -demo kratiijii.

3. Joatkkaoahpahus

Fylkkaviessu, N-9800 Čáhcesullo. Govva: Harald F. Hereide/ Finnmárkku fylkkagielda

1. Finnmárkku fylkkagieldda mihttomearrin lea ahte oahppit ovttaskasolmmožin leat guovddážis. Finnmárkkufylkkagielda háliida nannet ohppiid oahppama, ovdáneami ja šaddadeami, seammás leat giella-, identitehta- jakulturhuksejeaddjin skuvllas.

2. Finnmárkku fylkkagieldda mihttomearrin lea ahte oassi ohppiin geat čađahit ja cevzet leat seamma dásis go gaskamearálaččat riikkas.

3. Oahppofálaldagain Finnmárkkus galgá iešguđet áiggi leat alla kvalitatiivvalaš standárda ja galgá sáhttit buohtastahttojuvvot dainna buoremusain mii riikkas muđui fállojuvvo.

4. Oahppomannolat galgá speadjalastit olles 13-jagi oahppomannolaga ja leat deháleamos buktosiin gealboloktema, ealáhusovdáneami ja obbalaš servodatovdáneami ektui fylkkas.

5. Joatkkaoahpahusa struktuvra heivehuvvo oahppi fágalaš dárbbuide, ealáhusdoaimmaid ja almmolaš ásahusaiddárbbuide, mii nanne fágabirrasiid, mii vuhtiiváldá lávdan ássanstruktuvrra ja sihkkarastá gánnáhahtti ekonomiija.

6. Buorebut bohtosat áiggi badjel oktasašfágain sihke oahpporáhkkanahtti ja fidnoráhkkanahtti oahppoprográmmain.

7. Álbmotdearvvašvuohta ja olgunastin boahtá leat dehálaš elemeantan plána ulbmiljoavkkuid ektui.

3.2 Finnmárkku fylkka joatkkaoahpahusa bajitdási mihttomearit plánaáigodagas 2016-2028

11

3.2.1 MihttomearriFinnmárkku joatkkaoahpahusa mihttomearri lea ahteoahppit ja fidnooahppit galget ceavzit ja čađahit normere -juvvon áiggis.*

• Fálaldat galgá leat diehttevaš, geabbil ja beaktil čađa manni skuvlafálaldagain nu guhkás go dat leavejolaš.

• Ovttaskas oahppái ja fidnooahppái addo oahppo -fálaldat alla kvalitehtain mii speadjalastá almmolašásahusaid ja priváhta ealáhusdoaimmaid dárbbuid.

3.2.2 Kvalitehta

• Dovdomearkan dasa galgá leat buorre oahppanbiras,mas lea kultuvra oahppamii ja rievdadussii.

• Dovdomearkan dasa galgá leat ahte deaivvadeapmigaskal oahpaheaddji ja oahppi addá ovttaskasoahppái ovdáneami ja mas ovttaskas oahppi oažžuhástalusaid iežas potensiála mielde.

• Dovdomearkan galget leat buorit gaskavuođat sihkesiskkáldasat skuvllas ja ovttasbarggus suohkaniiguin jaealáhusdoaimmaiguin.

• Dovdomearkan galgá leat buorre ovttasbargu gaskaloahppi/váhnemiid/oahpaheddjiid ja fidnooahppi/fitnodaga.

• Dovdomearkan galget leat berošteaddji skuvla-jođiheaddjit geat deattuhit dan mii dáhpáhuvváluohkkálanjas ja geat sáhttet rávvet ja bagaditoahpaheddjiid.

• Skuvllain galget leat nanu ja bivnnuhis fágabirrasat.

• Galget sihkkarastit buriid sirdimiid olles oahpahusačađa

3.3 FágaskuvlaoahpahusFylkkagielda galgá fuolahit ahte fállojuvvo dohkkehuvvonfágaskuvlaoahpahus mii vuhtiiváldá báikkálaš, regionálalašja našuvnnalaš gelbbolašvuođadárbbuid vuoruhuvvonservodat surggiin. Fágaskuvlafálaldat lea oassin Norggagoalmmát oahppodásis, ja galgá fágaskuvlalága vuođuladdit oanehis fidnooahpuid, maidda vuođđun lea joatkka -oahpahus dahje vástideaddji reálagelbbolašvuohta, jaoahppojahki das galgá bistit unnimusat jahkebeali jaeanemusat guokte jagi.

Govva: Ekaterina Golitsyna

Nuoraidfitnodat Flex UB Čáhcesullos šattai Norgga buoremus nuoraidfitnodahkan 2014:s.. Govva: Nuorra Fidnohuksen

Davvenjárgga maritiima fágaskuvlla simulatuvra vejolažžandahká oahpahusa, ealáhusovdáneami ja innovašuvnnamaritiimma ealáhusain Govva: Finnmárkku fylkkagielda

12

3.3.1 Fágaskuvlla váldomihttomearit boahtteáiggi perspektiivvasFágaskuvla leat fidnofágalaš oahput maidda vuođđun leajoatkkaoahpahus dahje vástideaddji reálagelbbolašvuohta.Oahpuin lea oahppojahki mii bistá jahkebeali rájes guovttijahkái, ja dat leat oassin tertiálaoahpus. Dat mearkkaša ahteoahppu mii lea dásis joatkkaoahpahusa bajábealde. Fidno -fágalaš oahpuin oaivvilduvvo oahppu mii addá gelbbolaš -vuođa maid sáhttá geavahišgoahtit bargoeallimis vel eanetobbalaš oahpahusdoaimmaid haga. Fágaskuvllain leadehálaš doaibma leat "vásedin doaimmaid" fáluheaddjinbargoeallimii, ja sii leat stuora lágideaddjit lassi- ja joatkka -oahpuin. Finnmárkkus lea fágaoahpahus nanus, ja fágas-kuvla lea dehálažžan fidnogelbbolašvuođa vel eanet nan -ne mii. Fágaskuvllat leat dehálaš lágideaddjit gelbbolaš -vuođas maid ealáhusdoaimmat ohcalit.

3.4 FágaoahpahusFágaoahpahus lea dat oassi oahpahusas mii dáhpáhuvváfitnodagas. Maŋŋel joatkkaskuvlla sáhttá oahppi šaddatfidnooahppin dahje oahppokandidáhttan. Oahppoáigisáhttá rievddadit duogáža mielde, muhto dábálaččat dat lea2 jagi. Go oahppoáiggiin geargá ja buot oktasašfágat ja pro-grámmat leat cevzon, de fidnooahppi sáhttá čađahit fága-dahje sváinnasgeahččaleami. Dalle dat olmmoš sáhttágohčodit iežas fágabargin.

Finnmárkku fylkkagielda háliida ahte oahppanáigi fitnodagasgalgá addit buori kvalitehta oahpahusa. Fágalaš jođiheaddji/bagadalli galgá čuovvolit buriin máhtolašvuođain oahppo-plánamihtuid birra ja buriin láhčimiin. Oahppoáigi galgáaddit fidnoohppiide mávssolaš gelbbolašvuođa, nu ahte sii

leat bivnnuhat ealáhusdoaimmaide. Finnmárkku fylkkagieldagalgá čađat gaskka geahččalit addit oahppofálaldagaid matleat relevánta ealáhusdoaimmaid dárbbuid ektui Min servo -dat ovdána jođánit, ja gáibiduvvo ahte lea heivehanmunniservodaga gelbbolašvuođa dárbbuid ektui.

3.4.1. Fágaoahpahusa váldomihttomearit boahtteáiggi perspektiivvasFágaoahpahusas lea váldomihttomeriin okta boahtteáiggi per-spektiivvas háhkat oahpposajiid buohkaide geat háliidit dan.

3.5 RávisolbmuidoahpahusLea dehálaš ahte lea oahppofálaldat ja reálagelbbolašvuođa -árv voš tallan earenoamážit mii earenoamážit lea heivehuvvonrávisolbmuide ja sin eallindillái.

Finnmárkkus lea stuora oassi rávisolbmuin geat eai leatčađahan joatkkaoahpahusa. Rievdan eallindilli rávisolbmuin,bargomárkana nuppástus, bargosisafárren ja obbalašsisafárren boahtá nai dahkat dárbbu reálagelbbolašvuođaárvvoštallamii ja heivehuvvon oahppofálaldahkii.

Váilevaš joatkkaoahpahusa váikkuhus ovttaskas olbmui leaahte sáhttá leat hástalus beassat mielde bargoeallimii.Almmolaš ja priváhta suorggis bohtet dan geažil váilutfágabargit.

Finnmárku lea gelddolaš minerála fylka stuora duođaštuvvonminerálaresurssaiguin. Guovžajávri ruvke. Gáldu: Teknisk ukeblad

Govva: ©Varanger Photo-Eirik Kristensen

Gáldu: Regionála plánastrategiija 2012- 2016, Finnmárkku fylkkagielda Illustrašuvdnagovva.

13

4. alit oahppu ja dutkan

Gávdnan bargonávccain main lea alit oahppu lea álohiileamašan kritihkalaš fáktora ealáhusovdáneapmái, buorialmmolaš bálvalusfálaldahkii ja nanu ássamii Finnmárkkus.Vurdojuvvo eanet dárbu bargonávccaide alit oahpuin jagiinnai ovddasguvlui. Statistihkalaš guovddášdoaimmahagadieđuid mielde boahtá oassi bargoveagas alit oahpuin lassánit 40%:ii jagi 2025 rádjái. Bajitdási govva lea ahteoahppodássi lassána Finnmárkku álbmogis.

Dovdomearkaraporttat ja SGD-statistihkka čájeha ahte Finn-márku lea vuolemusas riikkas iežas dahkkon DjO dáfus juohkeássi nammii, vuolemusas riikkas ealáhusdoaimmaid DjO-jahkedoaimmaid logu dáfus. Dát oidnosii boahtá earret earávuollegis searvama bokte našuvnnalaš ja riikkaidgaskasašdutkanprográmmain. Dasa lassin čájehit statistihkat ahteFinnmárkkus ealáhusdoaimmat leat unnán ovddastuvvon iešdahkkon DjO dáfus ja ahte ealáhusdoaimmat dušše unnánmuddui ávkkástallat dutkama iežaset doaimmain. Viidásetovdáneapmi ja nannen ovttasbarggus gaskal ealáhusaid jadutkanásahusaid, ja ovttasbargu eará gelbbolašvuođa- jaoahppobirrasiiguin, maiddái riikkaidgaskasaččat, šaddetstrategalaš dehálaš áŋgiruššansuorggit ovddasguvlui.Guhkesáigásaš ja strategalaš bargu lea nai dárbbašlaš vainanne ja ásaha ođđa alit oahppofálaldagaid Finnmárkkus.

Sámi servodagas leat stuora hástalusat boahtteáiggis háhkatdoarvái sámegielat bargiid eanas fágasurggiin. Dát dilliguoská sihke almmolaš hálddašeapmái ja priváhta ealáhus-doaimmaide. Okta dain stuorámus hástalusain boahtteáiggislea rekrutteret alit ohppui ja dutkamii studeanttaid geain leasámegiel- ja sámi kulturmáhttu.

Finnmárkkus lea Sámi Allaskuvla guovddášásahus alit ohppuisámi máhttodárbbu várás. Dát lea dehálaš bargu mii boahtáleat vuođđogeađgin dasa ahte viidásetovdánahttit buriidoahpuid mat dustejit sámi servodaga máhttodárbbuid.

Álttá, Hámmárfeastta ja Girkonjárgga Campusat UiT-Norggaárktalaš universitehta bokte leat mutuvrrat oahpuin norggaservodaga váste, ja leat ovttas Sámi Allaskuvllain dehálašdoaimmat fátmmastit sámi dimenšuvnna buot alit oahpuinFinnmárkkus. Regionálalaš perspektiivvas boahtiba earenoa-mážit UiT-Norgga árktalaš universitehta ja Sámi Allaskuvlaleat dehálaš ovttasbargoguoibmin dustet daid hástalusaidmat sámi oahpposervodagas odne leat.

Iežas oahppoásahusaid gávdnan mat vuođđun atnet báik-kálaš ja regionálalaš áššečuolmmaid leat dehálaččat Finn-márkui. Fágalaš nanu ja ceavzilis birrasat leat maiddáidehálaččat vai sáhttá dustet lassáneaddji gilvvu studeanttaidja oahpahusveaga alde. Dakkár birrasat addet buoret vuolg-gasaji ovttasbargui dutkan- ja ovdánanprošeavttaide ja nan-nejit vejolašvuođaid viežžat ruđaid ealáhusdoaimmaidolgguldas aktevrrain. Dát fas addá vejolašvuođaid fállat ea-nebut relevánta oahpuid mat leat Finnmárkku konkrehtadárbbuid váste. Liikká leat geabbilis oahppofálaldagaid ja

Govva: Ditty_about_sommer/ Shutterstock, Inc.

Illustrašuvdnagovva

Sámi allaskuvla Guovdageainnus Govva: Sámi allaskuvla

Romssa Universitehta – Norgga árktalaš universitehta, CampusÁltá Govven: Rebekka Ellingsen, NRK

14

lassi- ja joatkkaoahpuid fálaldagat dehálaččat bajásdoallatja ođasmahttit gelbbolašvuođa fylkkas. Oahppo- ja dutka-novttasbargu gaskal Campusiid ja fylkka iežas ásahusaid leadasa lassin dehálaš lávki dan guvlui ahte joksat mihttomeariviidáset ovdánahttime Finnmárkku oahppoásahusaid.

4.1 Oahpus barguiFinnmárku ovdána, ja dáppe boahtá leat stuora dárbugelbbolaš bargonávccaide jagiin ovddasguvlui. Seammás leatFinnmárkkus boahtteáiggis oalle stuora industriála- ja ealá-huslaš rievdadusat vuordime. Eanet deaddu biddjo oljo- jagássaindustriijii, ja bohtet dárbbašuvvot oljodoaibma-guoskevaš bargosajit ábis. Minerálabohkan ja mearradoalluleat ealáhusat mat sáhttet ovdánit, ja árvoháhkan lea stuoriseará ealáhusain nugo guolástusas, mátkeealáhusas jakulturealáhusain. Almmolaš suorggis boahtá Finnmárkkus,nugo riikkas ge muđui, sáhttet šaddat stuora hástalusat rekrutteret olbmuid dearvvašvuođa- ja oahpposuorgái. Daninboahtá leat dehálaš ásahit geabbilis oahppostruktuvrraidmat nagodit dustet diekkár hástalusaid.

Eanet ealáhusat vásihit odne váttisvuođaid rekrutteremiin.Obbalaččat váilu gelbbolaš bargofápmu, sihke fágabargit jaolbmot alit oahpuin. Joatkkaskuvlla dásis lea dárbu eanetoahppofitnodagaide mat sáhttet nuoraide addit relevántafágagelbbolašvuođa.

Oahpes ášši lea ahte muhtun surggiin leat hástalusat rekrutteret bargiid fágagelbbolašvuođain. Dattetge gávdnoparallealla hástalus dainna ahte vejolaš fidnooahppit Finn-márkkus eai oaččo oahpposajiid. Joatkkaoahpahusas fertedanin bargojuvvot rievttes oahppofálaldagaiguin, rekrutterenferte daidda ja láhčit dili nu ahte priváhta ja almmolaš doaimmat sáhttet váldit vuostá eanet fidnoohppiid.

Seammás berre hástalit ja movttiidahttit ealáhusdoaimmaidmearrediđolaš bargui gelbbolašvuođain ja innovašuvnnain,ja ealáhusdoaimmat berrejit eanet bovdejuvvot sisa skuvlii.Ealáhusdutkan ja innovašuvdna berre viidáset ovdánahttotovttasbarggu vuođul gaskal regionálalaš bargoguoibme -vuođa, gealbointensiiva ealáhusdoaimmaid ja DjO-suorggi.

Bargonávccaid rekrutteren boahtá leat dehálaš vuoru -hansuorgi jagiin ovddasguvlui. Maŋemus logijagi áigodagaslea Finnmárku bargofámu netto olggosfievrredeaddjisrievdan šaddat bargofámu netto sisafievrredeaddjin. Muhtunsurggiin danin boahtá bargosisafárren leat dárbbašlaš. Datfas gáibidat stuora ja ovttastahttojuvvon nákcabidjamasuohkaniin ja almmolaš suorggis. Seammás gávdno stuoravejolašvuohta lasihit gelbbolašvuođa Finnmárkku rávis-olbmuin. Fitnodagat berrejit eanet vuoruhit lokteme bargiidgelbbolašvuođa. Dehálaš vuoruhansuorgi boahtá nai leatlassi- ja joatkkaoahppu bargiide almmolaš- ja priváhtasuorggis, ja geabbilis fálaldagaid bokte váldit oahpu rávis-olbmo agis.

15

5. ollislaš ja strategalaš áŋgiruššanRegionála gelbbolašvuođaplána galgá láhčit dili dasa ahteoaidnit olles oahppomannolaga oktavuođas, mánáidgárddirájes čađahuvvon joatkkaskuvlla rádjái ja viidáset alit oahpuja bargoeallima.

Oahpahusa máŋggabealat hástalusaid sáhttá čoavdit gobidjá nu ahte Finnmárkkus galgá leat geatnegahtton ovttas-barggu gaskal oahpahusaktevrraid.

Finnmárkku regionála gelbbolašvuođaplána galgá láhčit dili oaidnit oahppomannolaga oktavuođas. Govva: Odd Angell

Govva: Odd Angell

6. višuvdnaFinnmárkkus lea ollislaš oahppomannolat, mii addá almmolaš ja priváhta suorgái dárbbašuvvon gelbbolaš bargonávccaid.

16

Bajidit gelbbolašvuođadási Finnmárkkus badjel riikagaskamearrái ovdal go plánaáigodat nohka.

7.1 Oassemihtut

• eambbogat galget čađahit joatkkaoahpahusa

• mii oaččut eanet bargiid gelbbolašvuođain Finnmárkkus ealáhusdoaimmaide ja almmolaš suorgái

• buot rávisolbmot Finnmárkkus galget leat čađahan ja ceavzán joatkkaoahpahusa.

7. mihttomearri

8. Finnmárkku ollislašgelbbolašvuođafálaldaga vuođđoárvvut

Govva: Odd Angell

Finnmárkkus galgá oahpahus:

• fátmmasteaddji ja oadjebas

• mas lea alla fágalaš kvalitehta

• leat áŋgir

• leat olámuttos

• sihkkarastit universála hábmema

• bidjat gáibádusaid oahppái/studentii

• deattuhit fidnohutkama ja hutkáivuođa

• buvttihit máhtu fylkka birra ja rámisvuođa fylkkain

• addit saji praktihkalaš oahppamii

• ii obage gierdat givssideami

17

9. Finnmárkku gealboovdáneamideattuhansuorggit

1. Sirdimat: mánáidgárdi-vuođđoskuvla, vuođđoskuvla - joatkkaoahpahus, joatkkaoahpahus - alit oahppu

2. Ovttasbargu iešguđet oahpahusaktevrraid gaskkas lea áibbas mearrideaddjin dasa ahte oahppomannolat sáhttágehččojuvvot oktavuođas.

3. Karriearabagadallan

4. Ovttaskas ovdáneapmi ja hálddašeapmi

5. Seamma vejolašvuođat

6. Bargoeallin

Finnmárkku regionála gelbbolašvuođaplána ráhkademiin jurddašuvvo guhkesáigásaččat ja dasto váikkuha nanneme einnos-tahttivuođa Finnmárkku ealáhusdoaimmaide. Govva: Bjarne Riesto

10. plána čuovvoleapmiMearriduvvon regionála plána galgá čuovvoluvvot sierra doaibmaprográmmain plána čađaheami váste. Regionálaplánaeiseváldin lea fylkkagielda mii dohkkeha plána. Doa-ibmaprográmmas galgá leat doaibmanáigodat njeallje jagi,ja dat galgá ođastuvvot jahkásaččat. Ođasteami oktavuođasgalgá árvvoštallat doaimmaid, gaskaomiid ja viidáset gea-idnoválljemiid.

Doaibmaprográmma galgá meroštallat makkár resursatdárbbašuvvojit doaimmaide mat galget plánaáigodagasčađahuvvot. Doaibmaprográmmas galgá boahtit ovdanmakkár orgánat ja ovttasbargoguoimmit guddet ovddas-vástádusa iešguđet doaimmaide maid doaibmaprográmmasiskkilda.

Skuvlaeaiggádat ja Finnmárkku oahpahusa ovddasvás-tideaddjit galget sáhttit geavahit plána vuođđun go báikká -

laš plánat, strategiijat ja doaimmat galget hábmejuvvot jameannuduvvot

10.1 Guovddáš gažaldagat barggadettiindoaibmaplánaiguinMakkár doaimmaid sáhttet fylkkagielda ja bargodoaimmaidoasálaččat álggahit sihkkarastin dihte buori heiveheamijoatkkaoahpahusa oahppoprográmmain regionála bargo -márkana dárbbuide?

Makkár doaimmaid sáhttá álggahit vai sihkkarastá rekrut -terema fylkii boahtteáiggis dárbbašuvvon fágaoahppanbargofámus?

Makkár doaimmat sáhttet nannet oahppomannolaga juománáidgárdedásis?

18

11 Gáldut:

Kick - off Finnmárkku regionála gelbbolašvuođaplána lágiduvvon 2013 skábmamánusBargojoavkku dokumeanttatCealkámušat

Máhttodepartemeantta deháleamos guovddáš láidesteamit main lea relevánsaoahppovuogádaga ja álbmoga gelbbolašvuođaovdáneami hábmemii ovdanbohtet: Oahpahuslágas (1998) Universitehta- ja allaskuvlalágas (2005)Fágaskuvlalágas(2006)Rávisolbmuidoahpahuslágas (2009) St.dieđ.nr. 30 (2003-2004), Oahppama kultuvraSt.dieđ.nr. 16 (2006-2007), ... ja ii oktage báhcan dasa. Árra áŋgiruššan eallinagioahppamii.St.dieđ.nr. 31 (2007-2008), Kvalitehta skuvllas St.dieđ.nr. 44 (2008-2009),Oahppolinnjá St.dieđ.nr. 9 (2011- 2012), Bures boahtin beavdáiSt. dieđ. Nr. 20 (2012-2013), Rievttes geainnu nalde

Máhttodepartemeanta lea ráhkadan vel eanet guovddáš láidestemiid Ođđa JOAČ:s,joatkkaoahpahusa čađaheapmi (2011-2013)

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta/Máhttodepartemeanta leat almmuhandearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi gealboovdáneami rámmaeavttuid dás: St.dieđ.nr. 25 (2005-2006), Nákcen, vejolašvuođat ja oaivil. Boahtteáiggifuollahástalusat St.dieđ. nr. 22 (2010-2011), Mokta, nákcen, vejolašvuođat - nuoraidceahkki St.dieđ.nr. 13 (2011-2012), Oahppu čálggu várás Váldošiehtadus (2012-2013),sisttisdoallá ovttasbargošiehtadus bargoeallima gealbokártema ja ovdáneami birra. St.dieđ. nr 9 (2011-2012), Bures boahtin beavdái.

VOFO, Finnmárkku Rávisolbmuidoahpahuslihttu: Fáddáevttohusat: oahppan jamáhttu rávisolbmuide eaktodáhtolaš organisašuvnnaid ja oahppolihtuid kurssaidbokte.