1

GramexpressE s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x 2/12

Naiset tähtien takanaTekijänoikeuspäivä koko maassa

Mikko Haapala luo elämyksiä 24/7Jenni Vartiainen soi eniten

2

Krista KiuruSyntyi 5.8.1974 Porissa

Opinnot valtiotieteiden maisteri 2001 (turun yliopisto)

Työura ja tärkeimmät luottamustoimetfilosofian, ilmaisutaidon ja uskonnon opettaja (1996–), opinto-ohjaaja (2001–), tampereen yliopiston toiminnan suunnittelija Porin yliopistokeskuksessa 2003–2004, kansanedustaja 2007–, asunto- ja viestintäministeri 2011–. aiemmin mm. suomen Punaisen ristin valtuuston puheenjohtaja ja sosialidemokraattien puoluevaltuuston varapuheenjohtaja; nyt mm. Porin kaupunginvaltuuston pj, suomen yk-liiton vpj, suomen kuluttajaliiton pj ja suomi-unkari-seuran pj.hä

n

asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle kesäfestivaalit ovat osa suomalaista identiteettiä.

2

Kuu Kiurusta

Haastattelu LAURI KAIRAKuva peNttI hoKKANeN / YhA KUvApANKKI

➤ Montako levyä omistat? – Kymmeniä.

➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? – Olen vanhan tyylin ihmisiä, joten kuunte-len musiikkia radiosta ja cd-levyiltä.

➤ Liittyykö johonkin biisiin tai yhtyeeseen vahvoja muistoja?– Kun olin lapsi ja nuori, elettiin Suomi-popin kulta-aikaa. Pori oli monien uusien bändien syntymäpaikka. Olin muun muassa vannoutunut Dingo-fani. Noina aikoina ei juuri ilman sifonkihuivia ulos lähdetty.

➤ Millaisesta musiikista pidät?– Lähes kaikenlainen musiikki menee klassi-sesta Suomi-poppiin.

➤ Onko kesällä joku erityinen juttu?– Kesään liittyvät mukavasti niin uudet kuin vanhatkin kesäkappaleet.

➤ Soitatko jotain instrumenttia?– Soitin lapsena ja nuorena viulua.

➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee? – Se merkitsee suomalaisuutta – siitä suoma-laisuus syntyy.

➤ Missä kesäfestivaaleilla kävit viimeksi ja aiotko käydä jossain tänä kesänä? – Ainakaan Pori Jazzeja en ole jättänyt enkä jätä mistään hinnasta väliin.

➤ Mitä kesäfestivaalit merkitsevät Suomelle? – Ne ovat olennainen osa suomalaista identi-teettiä. Kesäfestivaalit ovat lisäksi sekä kult-tuurisesti että taloudellisesti tärkeitä.

➤ Miten suhtaudut tekijänoikeuksiin?– Jokaiselle taiteilijalle kuuluvaa kohtuullista palkkaa.•

kesään

2

3

2 Hän / Krista Kiuru3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Naiset tähtien takana

14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Hullu Poro palkittiin 18 Ilmo Laevuo Gramexin puheenjohtajaksi20 Duran Duran viime vuoden radiohitti 21 Soolo / Esa Kuloniemi22 Elämyksiä 24/726 Pioneerina Gramexissa / Jorma Härkki28 Elokuvia ja tietoiskuja koko valtakuntaan30 Yksi tuhannesta / Raahen Rantajatsit30 ESEKekstra

sisältö 2/12

pääkirjoitusLauri Kaira

Päätoimittaja

3

18 21

Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena KajanderOsoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2012

22

20

Kannessa Michael Monroen ja Von Hertzen Brothersin manageri Virpi Immonen. Kannen kuva: Saara Vuorjoki

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

Musiikkiala on ollut jo pitkään murroksen kourissa. Murroksen toi digitekniikan ke-hitys, jonka ansiosta luovia sisältöjä voi helposti kopioida ja levittää Internetissä.

Sisältöalan kannalta tilanne on haastava. Luovilla si-sällöillä – musiikilla, elokuvilla, tv-ohjelmilla, journalis-tisella sisällöllä – tehdään enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Mutta tämä raha päätyy ihan toisiin käsiin. Rahaa tehdään myymällä musiikkipuhelimen kaltaisia kopiointilaitteita, sitä tehdään myymällä kodeille nopeam-

pia nettikaistoja, joiden kautta viihteen nauttimi-nen on kätevämpää. Sitä tekevät laillisesti Goog-len kaltaiset kansainväli-

set suuryritykset ja laittomasti suuret kansainväliset piraat-tipalvelut. Sisältöala ei toki seiso kädet taskussa ja harmittele, kun muut tekevät omaisuuksia sen tuotteilla. Päinvastoin, se tekee parhaansa pärjätäkseen uudessa tilanteessa. Luodaan uusia Spotify’n kaltaisia palveluja, kehitetään omia toimin-toja ja yritetään saada oikeudenmukainen siivu kakusta. Tätä käsitellään muutamassa jutussamme. Hannu Marttila kysyy kolumnissaan, milloin hallitus järjestää lu-paamansa kunnollisen hyvityksen yksityisestä kopioinnis-ta. Nykytilanne on sairas: hyvitysmaksua kerätään vain 50 miljoonan euron laitekaupasta, vaikka kopiointivälineitä myydään vuosittain liki 900 miljoonalla eurolla. Kun mak-sua kerätään vain harvoilta, se ei millään voi tuoda kohtuu-korvausta kaikilla laitteilla tehdystä kopioinnista.

Anu Karlsonin jutussa ”Elämyksiä 24/7” kerrotaan, että maailman suurin keikkajärjestäjä Live Nation laajen-taa toimintaansa levy-yhtiöpuolelle. Tämä on uutta. Tä-hän asti liike on ollut toiseen suuntaan, eli levy-yhtiöt ovat laajentaneet omaa toimintaansa niin sanotun 360 asteen opin mukaisesti. Jutussa ”Naiset tähtien takana” huippumanagerit ker-tovat, miten he auttavat lahjakkuuksia menestymään Suo-messa ja maailmalla. Tekijänoikeuspäivästä kertovassa jutussa siteerataan kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä. Hän korosti tekijän-oikeuspäivän seminaarissa, että luovien sisältöjen levityk-sestä ja jakelusta syntyvän tulon on jakauduttava oikeuden-mukaisesti tekijöiden ja sisältöjen hyödyntäjien kesken. Paljon tehdään ja paljon pitää tehdäkin. Menestys ei kuitenkaan ole yksin luovien ihmisten omissa käsissä. Mo-nin osin se riippuu siitä, mitkä toimintaedellytykset halli-tus ja eduskunta alalle antavat.

PS. Gramexin puheenjohtaja vaihtui.Gramexin pitkäaikainen puheenjohtaja Risto Ryti jäi eläkkeelle ja hänen seu-raajakseen valittiin Ilmo Laevuo. Suuret kiitokset Ristolle 32 vuoden puur-tamisesta ja lämpimästi tervetuloa Ilmolle.•

Miten pärjätä murroksessa?

’’Menestys ei ole yksin luovien ihmisten omissa käsissä.’’

4

alku

soitt

o

Suomalaiset ahkerina Aasiassasuomalaiset olivat Music Export Finlandin johdolla ahkeria aasiassa toukokuussa. tokiossa pidettiin jo vuodesta 2006 asti säännöllisesti järjestetty Finland Fest. Metal attack -tapahtumassa pääsi esille suomalainen metalli, esimerkiksi swallow the sun ja amoral. Eri tapahtumissa esiintyivät myös Husky rescue sekä Maria Kalaniemi, Arto Järvelä & Timo Alakotila. aiemmin toukokuussa suomalaisia musiikkialan ammattilaisia osallistui singaporessa Digital Matters -tapahtumaan, jossa keskityttiin viihdealan digitaalisiin palveluihin.

kuva: villE aksEli juurikkala

sunrise avenue vauhditti jalkapallomestareita.

4

Toim

ittan

eet L

auri

Kai

ra, A

nu K

arlso

n ja

Jon

atha

n M

ande

r.

japanilaisten rakastamaa suomimetallia metal attack tapahtumassa: swallow the sun.

Sunrise Avenue ja Champions Leaguesuomalainen sunrise avenue nos-tatti urheiluhenkeä Champions leaguen finaalissa. yhtye esiin-tyi münchenissä pidetyssä 2012 uEFa Champions Festivalissa het-kiä ennen jalkapalloilun seurakau-den eurooppalaista huipennus-ta, Champions leaguen finaalia. Festivaali järjestettiin münchenin olympiastadionilla, kun finaali pe-lattiin saman kaupungin allianz arenalla. sunrise avenuen esiinty-mistä ja sen jälkeen peliä skriiniltä seurasi noin 50 000 ihmistä.

kuva: villE aksEli juurikkala

5

1. kenen uusi levyjulkaisu on nimeltään ”alive in helsinki”?

a) honey B & the t-Bonesb) sonata arcticac) anna abreud) stig

2. millä Beastie Boys -yhtyeen studioalbumilla julkaistiin sabotage-biisi?

a) Check your head b) licensed to iiic) iii Communicationd) Paul’s Boutique

3. mikä seuraavista yhtyeistä julkaisi live-albumin ”two for the show”?

a) Eloy b) Focus c) kansas d) styx

4. kenen brittiläisen muusikon ja lauluntekijän bändejä ovat olleet the jam ja the style Council?

a) Phil Collinsb) mick talbotc) Paul Wellerd) neil tennant

5. kuka soitti kitaraa rauli ”Badding” somerjoen levytyksellä ”ja rokki soi”?

a) juha Björninen b) antero jakoila c) albert järvinen d) heikki laurila

6. mikä oli spinal tap -yhtyeen levy-yhtiö samannimisessä elokuvassa (this is spinal tap)?

a) Polygon b) Polymer c) Polyphon d) Polystar

7. mikä yhtye soitti mikko alatalon hasardi-levyllä?

a) kaamos b) Piirpauke c) tabula rasa d) Wigwam

8. minkä niminen oli ramones-kappaleen ”Blitzkrieg Bop” ensimmäinen suomalainen versio?

a) Punkrock pop b) james dean pop c) lumiukko bop d) salamasota pop

9. sami saaren ensimmäinen vuonna 1997 julkaistu sooloalbumi oli

a) samthemanb) soul klassikotc) do re mid) seal on velvet

laat

inE

Et

tuo

ma

s t

alo

nP

oik

a j

a k

ar

i niE

mE

lä. o

ikE

at v

as

tau

ks

Et

siv

ull

a 2

9.

musavisa

5

Mirel Wagner kansainvälistyyEsikoislevynsä vuonna 2011 jul-kaissut Mirel Wagner on huomat-tu suomen rajojen ulkopuolella. uraansa vasta suomessakin aloit-televa laulaja-lauluntekijä on huo-mioitu herkästä mutta vahvasta musiikistaan erityisesti ranskassa ja isossa-Britanniassa. Esimerkiksi the Guardian -sanomalehti on kir-joittanut Wagnerista muutamaan otteeseen. toukokuussa ilmestyi vi-deo joe-nimisestä kappaleesta, jota ovat sivuillaan esitelleet esimerkiksi ranskan ja saksan rolling stone -lehdet sekä sterogum-blogi, kertoo kotimainen rocklehti rumba.

kuva: aki roukala

kuva: samisaari.Fi

Mirel saa palstatilaa Euroopassa.

Flow vei suomalaista musiikkia BerliiniinBerliinissä järjestettiin toukokuun lopussa Finnish Wave Night, jonka taustalla olivat Nordic By Nature ja Flow Festival. suomalaisista esiintyivät Black twig (yläkuva) ja Bendagram (alakuva) sekä dj:nä LCMDF.

kuvat: BlaCk tWiG / johanna hEikkilä. BEndaGram / FloW FEstival

6

Reckless Love kiertää Englantiasuomalainen glamrock-yhtye reckless love kiertää syksyllä Englantia. aiemmin muiden yhtyeiden lämmittelijänä isossa-Britanniassa useasti esiintynyt yhtye soittaa yhteensä 18 konserttia pääesiintyjänä.

alku

soitt

oTo

imitt

anee

t Lau

ri K

aira

, Anu

Kar

lson

ja J

onat

han

Man

der.

69 Eyes levyttää TukholmassaPitkän linjan suomalainen rockyhtye the 69 Eyes levyttää kymmenettä studioalbumiaan tukholmassa. Yhteistyökumppaniksi on löytynyt ruotsalainen tuottajatiimi On the Verge. Loppukesästä on luvassa jo ensimmäinen single tulevalta albumilta, jonka on määrä ilmestyä syyskuussa. the 69 Eyesin levyntekoa voi seurata tiiviisti Facebookissa, twitterissa ja jopa Pinterestissä. Yhtye esiintyy kesällä kerran suomessa, kun se nousee lavalle Ylöjärvellä järjestettävässä räikkärockissa. Debyyttialbuminsa the 69 Eyes julkaisi vuonna 1992, ja tuorein albumi Back in Blood näki päivänvalon vuonna 2009.

kuva: villE aksEli juurikkala

69 Eyes ehtii kesällä myös suomeen.

6

ku

va: v

illE

ak

sE

li j

uu

rik

ka

la

77

Hyvitysmaksua on nyt lyhyen ajan kuluessa selvittä-nyt kolme eri henkilöä. Viimeisimmän selvittäjän raportti julkaistiin äskettäin. Siinä Markus Leikola esitti kolmipistemallia, jossa kerättävän hyvitysmak-

sun pohjaa laajennettaisiin ja yksittäiseen laitteeseen kohdistuvaa maksutasoa laskettaisiin huomattavasti. Ehdotettu hyvitysmaksu olisi 0,5–1 prosenttia laitteiden ja palvelujen hinnasta. Maksu laajennettaisiin laitteiden ja tallen-nusalustojen lisäksi pilvisisältö- ja tallennuspalveluihin sekä ku-luttajille maksullisesti tarjottaviin sisältötuotteisiin ja -palvelui-hin. Ehdotuksen pohjana olevien laskelmien mukaan kauppaan

kohdistuva kokonaisrasite laskisi ja markkinahaitta pienenisi. Esitys ei liene saanut hyväksyn-tää miltään suunnalta. Päinvastoin, esitetyllä mallilla lienee vastustajia vielä enemmän kuin nykyisellä. Ollaanpa esitykseen liittyväs-tä maksujen keräämistavasta mitä mieltä tahansa, oikeudenhaltijoiden kannalta on sivuutettu tärkein asia: mikä on oikea kohtuullisen hyvityk-

sen määrä. Edellisessä Wessbergin selvityksessä tuo seikka notee-rattiin asianmukaisesti. Jotta hyvitysmaksun keräämistavan numeraalista osuutta kan-nattaa kehittää loppuun saakka, on tarpeen selvittää, minkä ver-ran yksityistä kopiointia kuluttajat tänä päivänä harjoittavat. Mikä on kulutta-jien näin saama hyöty? Se pystytään riittävällä tarkkuudella arvioimaan, kun ensin selvitetään yksityisen ko-pioinnin laajuus. Oikeudenhaltijat ja laiteteollisuus ovat sopineet tämän asian selvityt-tämisestä Taloustutkimuksella. Tulokset saadaan vielä ennen kesää. Tämän jälkeen poliittiset päättäjät voivat ottaa kantaa sii-hen, minkä verran kuluttajien saamaa hyötyä tulee direktii-vin mukaisesti oikeudenhalti-joille hyvittää. Sitä tarkoittaa hyvitysmaksu.•

Selvitystä selvityksen perään

tahtipuikkoHannu MarttilaGramexin toimitusjohtaja

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

’’Tärkein asia on sivuutettu:mikä on kohtuullinen hyvitys?’’

Jouni Hynynen jatkaa kirjailijanakotiteollisuus-yhtyeessä tunnetuk-si tullut Jouni Hynynen julkaisee jälleen omaelämäkerrallisen kirjan. karjalainen ruletti yhdistää päivä-kirjamerkintöjä, kolumneja, juoma-reseptejä sekä alkoholinkäytön op-paan. hynynen jatkaa neljännessä kirjassaan lahjomatonta äijälinjaansa.

Suomea viedään brittimarkkinoillemusic Finlandin suomalaisen mu-siikkiviennin kärkihanke kohdistuu vuosina 2012–2013 isoon-Britanni-aan. tavoitteena on kasvattaa suo-malaista musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näkyvyyttä isossa-Britanniassa ja muilla kohde-markkinoilla, joihin brittimarkkinan vaikutus heijastuu. kärkihankkeen palveluiden yti-messä on kolme vientiohjelmaa, joista myönnettiin ensimmäisellä kierroksella työ- ja elinkeinominis-teriön tukea 27 suomalaisyritykselle yhteensä 204 925 euroa. vientiohjel-mien tuki voi olla enintään 65 pro-senttia yksittäisen vientihankkeen kuluista. nyt jaetut tuet merkitsevät yhteensä vähintään 315 000 euron kokonaisinvestointia suomalaisen musiikin vientiin brittimarkkinoille. lisäksi haku kahteen vientiohjel-maan on edelleen käynnissä. ison-Britannian kärkihanke jat-kuu kesällä kotimaisilla festivaaleil-la järjestettävällä media- ja ammat-tilaisvierailuohjelmalla. ohjelmassa kutsutaan brittiläisiä musiikkialan ammattilaisia ja median edustajia tuskaan, ruisrockiin, Flow Festiva-liin, musiikki & mediaan sekä tam-pere jazz happeningiin.

8

Manageri on öljy vientikoneiston rattaissa. Virpi immonen vie maailmalle Michael Monroeta ja Von Hertzen Brothersia.

8

Teksti ANU KARLsoNKuvat KARoLIINA pAAtosNaiset

tähtien takana

9

suomalaiset musiikinviejät saivat Shanghain maail-mannäyttelyssä huomau-tuksen Tarja Haloselta. Tasavallan presidenttiä ih-metytti, että Suomen mu-siikkiviennin edustusjouk-

kueessa ei ollut juuri lainkaan naisia. Presidentin havainnosta asia nousi tape-tille. Music Export Finland käynnisti mu-siikkiviennin naistenklinikan. Samaan aikaan talouselämässä päiviteltiin naisten vähäistä osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa. Muutosta on tapahtumassa, vaikkakin hitaasti. Etenkin rockmusiikin puolella äijät ovat pitkään jyränneet niin lavalla kuin sen liepeilläkin. Valomiehet, äänimiehet, rouda-rit, kaikki ovat olleet miehiä. Niin myös ma-nagerit – mutta nyt tilanne on muuttumassa. ”Koko musiikkibisnes on perinteises-ti hyvin miesvaltainen”, miettii Backstage Alliancen toimitusjohtaja Virpi Immonen. Hän on nainen Michael Monroen ja Von Hertzen Brothersin takana. Hän on myös ilokseen huomannut, että naisia on tulossa alalle lisää koko ajan. ”Miksi naiset menestyvät tällä alalla, se onkin mielenkiintoinen kysymys. Henkilö-kohtaisesti olen sitä mieltä, että naiset pys-tyvät multitaskingiin, tekemään monta asiaa yhtaikaa.” ”Managerina joutuu hallinnoimaan ar-tistin uran kaikkia osa-alueita. Se vaatii jär-jestelmällisyyttä ja organisaatiokykyä, jota on ehkä luontaisemmin naisilla kuin miehillä.” Virpi Immonen valmistui alun perin äänittäjäksi. Hän oli työharjoittelussa Suo-menlinnan Seawolf-studiolla, kun hän tapasi Hanoi Rocksin pojat ensimmäisen kerran. Hän sai olla assistenttina mukana heidän ta-kaisinpaluualbuminsa äänityksessä. Siitä on nyt jokseenkin tasan kymmenen vuotta. Studion ohessa toimi pieni levy-yhtiö jossa Virpi alkoi pikku hiljaa autella silloista johtajaa Matti Kervistä. ”Aloin tehdä promo- ja markkinointi-hommia, joista minulla ei ollut mitään hajua; opiskelin niitä siinä Matin rinnalla. Jossain vaiheessa aloin kulkea kiertueilla tekemässä pressitilaisuuksia ja nimmarisessioita.”

Vastuu kasvaaVirpi Immonen oli vasta 23-vuotias, kun yhtiön hallitus pyysi hänet sekä studion että levy-yhtiön toimitusjohtajaksi. >>>

9

’’Manageri vastaa

artistille koko hänen

urastaan.’’

tähtien takana

10

”Sitten Hanoin kundit tulivat kysymään minulta, voisinko jeesata heitä muutaman kuukauden, kun he etsivät uutta organisaatio-ta ja uusia yhteistyökumppaneita. Aloin tehdä heille töitä. Tein yhä enemmän ja enemmän, ja jossain vaiheessa se vain todettiin ääneen, että olen nyt heidän managerinsa.” Kun tätä oli jatkunut kuusi vuotta, Im-monen yhtiökumppaninsa kanssa osti koko levy-yhtiön pois Seawolfin kyljestä, muutti Helsingin keskustaan ja perusti oman yhtiön. Kun Hanoi Rocks lopetti toimintansa vuonna 2009, Michael Monroe kysyi Virpi Immoselta, voisivatko he jatkaa yhteistyö-tä myös hänen soolourallaan. Noin vuotta myöhemmin tuli yhteydenotto Mikko von Hertzeniltä, ja yhteistyösopimus Brother-sien kanssa solmittiin. ”Käytännössä olemme tällä hetkellä lähinnä management- ja tuotantoyhtiö”, määrittelee Immonen. Management ja oh-

Immonen tietää, että taiteilijoiden mieli-alat vaihtelevat nopeasti ja että he ovat ”su-perkärsimättömiä”. Siksi managerilta vaadi-taan pitkää pinnaa. ”Pitää jaksaa selittää asioita ja elää sen kärsimättömyyden kanssa.” Manageri vastaa artistille koko hänen urastaan. Hänellä on oltava hallussaan kaikki musiikin osa-alueet, kaikki verkostot ja tie-totaito yhtä lailla levypuolesta ja kustannus-puolesta kuin livestä ja artistin brändäykses-tä. Täytyy tietää, missä mennään bisneksessä, mistä rahavirrat kertyvät artisteille ja mistä niitä haetaan. Immonen sanoo tässä hyöty-vänsä lukuisista hallinnollisista näköalapai-koistaan. ”Luottamustehtäväthän ovat sikäli ras-kaita, että ne vievät paljon aikaa. Mutta nii-den kautta tapaan koko ajan bisnesihmisiä ja yhteistyökumppaneita ja pysyn kartalla, mitä missäkin organisaatiossa tapahtuu.” Immosen kansainvälinen kontaktiverkos-to on syntynyt kymmenen vuoden puurta-misella. Hän on kiertänyt maailmaa artistien kanssa ja osallistunut musiikkimessuihin ja muihin tapahtumiin. ”Jokaisessa kaupungissa tapaa uusia pres-si-ihmisiä ja uusia agentteja ja promoottorei-ta ja levy-yhtiöihmisiä, ja aina joku tuntee jonkun. Sillä tavalla pitkällä ajanjaksolla se kansainvälinen verkosto rakentuu.”

Työ kantaa hedelmääMichael Monroen soolouran menestyminen on Virpi Immosen mielestä hyvä esimerkki siitä, miten pitkäjännitteinen rakennustyö kantaa hedelmää. Hän ylistää Monroen hen-kilökohtaisia ominaisuuksia. ”Kun joku kysyy minulta, miten minä jaksan sen Monroen kanssa, minä vastaan että te tunnette Michael Monroen, mutta minä tunnen Matti Fagerholmin. Ja Makke on maailman sydämellisin ja kohteliain ihmi-nen. Sitä julkinen imago ei aina tuo ilmi.” Inhimilliset ominaisuudet ovat toki tär-keitä keskinäisen jaksamisen kannalta, mutta sitäkin tärkeämpää on yhteinen kunnianhimo. ”En usko että pystyisin tekemään yhteis-työtä sellaisen taiteilijan kanssa, jolla ei ole samaa kunnianhimoa ja tinkimättömyyttä – niin rasittavaa kuin se tinkimättömyys joskus voikin olla.”

jelmatoimisto ovat ehdottomasti suurimmat meillä, ja niiden rinnalla hoidamme levy-yhtiömme back-katalogia. Sitten minulla on nämä Monroe-ryhmä ja Hertzenit isoimpana päivätyönä.

LuottamussuhdeImmosen mielestä managerin ja taiteilijan suhteessa pätevät samat lait kuin parisuhtees-sa. Päivittäin jaetaan ilot ja surut. Manageri on sekä luottohenkilö ja äiti että bisnesneu-vonantaja. ”Meillä täytyy olla täydellinen molem-minpuolinen luottamus – siihen kaikki pe-rustuu. Meillä pitää myös olla yhteinen pää-määrä, johon pyrimme.”

Virpi Immonen musiikkielämän vaikuttajana • Backstage alliancen toimitusjohtaja • musexin, Fimicin ja music Finlandin hallituksen jäsen • indieco ry:n ja immF:n (international music managers Forum) hallituksen jäsen • suomen musiikkimanagerit ry:n puheenjohtaja • Finnish music Expressin ohjausryhmän jäsen • musexin ison-Britannian kärkihankkeen ohjausryhmän jäsen.

”Kaikki perustuu molemmin-puoliseen luottamukseen.”

artisti ja manageri jakavat päivittäin niin ilot kuin surutkin. tänään virpi immosella ja michael monroella on aihetta juhlaan.

10

11

Immonen korostaa myös faniyh-teistyön merkitystä. Michael Monroella on vahva Street Team -toiminta ympäri maailmaa, ja Mikko von Hertzen jaksaa jokaisella keikalla käydä puhumassa fa-nien kanssa. ”Tämä on asia, joka musiikkibisnek-sessä usein unohtuu. Fanithan maksavat meidän kaikkien palkan, niin managerin ja artistin kuin keikkajärjestäjän ja paitamyy-jänkin. Musiikkibisneksessä kuitenkin har-voin kysytään faneilta, mitä he haluavat.”

Koulutusta managereilleVirpi Immonen näkee ammattitaitoisten managerien puutteen musiikkiviennin pa-himpana pullonkaulana. ”Meidän pitäisi saada lisää manageri-koulutusta, mitä tahansa apua niille, jotka olisivat valmiit ryhtymään tähän työhön, mutta eivät rohkene, kun eivät saa mis-tään opastusta. Sibelius-Akatemian täy-dennyskoulutus tekee hyvää työtä, mutta sekin tarvitsee rahoitusta, jotta työ voisi jatkua.” Immonen toivoo vielä sellaista kan-sainvälistymistukea, jota artisti voisi anoa voidakseen palkata itselleen managerin. Manageri voi tietysti uskoa artistiinsa ja siihen, että tähän sijoitettu raha tulee joskus takaisin, mutta ei hänkään pelkällä vesijohtovedellä elä. ”Manageripulasta seuraa, että monella suomalaisella artistilla on ulkomainen ma-nageri. Siitä taas seuraa, että yhtäkkiä heil-lä on myös ulkomainen keikkamyynti ja he sainautuvat ulkomaiselle levy-yhtiölle. Kaikki se raha on Suomesta pois; viemme kaiken musiikkibisneksen tuoman rahan ulkomaille.” Immonen muistuttaa, että tuoreim-man vientitutkimuksen mukaan manage-rointi on Suomessa isosti kasvussa oleva musiikkiviennin ala. ”Manageritoiminta ja kustannuspuoli eli biisien myyminen olivat ne kaksi tu-levaisuuden alaa, joista tuloutetaan suuria rahavirtoja Suomeen. Tässä on eräänlai-nen noidankehä. Vientituloja pitäisi kas-vattaa ja meillä olisi potentiaalia tehdä sitä, mutta se kriittinen välittäjäporras puuttuu.” ”Manageri on kuin öljy isossa koneis-tossa. Ilman sitä öljyä kone leikkaa kiin-ni.”•

langat yksissä käsissätiina vihtkarilla

Me olemme tässä maassa lap-senkengissä kaiken mana-geroinnin ja agenttina toi-mimisen kanssa”, myöntää musiikkiagentuuri Sublime

Music Agency Oy:n toimitusjohtaja Tiina Vihtkari. ”Meitä on hyvin pieni joukko, jotka teemme työtä kansainvälisten artistien kanssa. Suurimmalla osalla huipputaiteili-joistamme on kansainvälinen edustus ja ma-nagement. Suomi on pieni markkina.” Suomessa on suuri määrä kansainvälisiä huippuartisteja Tiina Vihtkarinkin mielestä. ”Tarve on kyllä olemassa, mutta ei ole helppo lähteä pyörittämään menestyvää liiketoimin-taa tällä saralla.” Kuten Virpi Immonen, myös Tiina Vihtkari sanoo päätyneensä alalle sattumal-ta. Lapsuuden musiikinharrastus vei hänet Sibelius-lukioon ja Grex Musicus -kuoroon. Samasta lukiosta ja kuorosta on lähtöisin myös lauluyhtye Rajaton. Tiina oli valmistunut kauppatieteen maisteriksi ja tehnyt alan töitä jonkin aikaa, kun ilmeni, että Rajaton kaipasi manageria. Yhtye oli käynyt läpi kaikki olemassa olevat vaihtoehdot, mutta ei ollut löytänyt oikeaa kotia. Siinä vaiheessa tuli mieleen ystävä ja kuorotoveri. ”Ilman kaupallista koulutusta en usko, että olisin uskaltanut lähteä näin voimak-kaasti kansainväliseen liiketoimintaan tällä alalla”, Vihtkari tunnustaa. ”Kun aloitimme yhteistyön vuonna 2003, ei meistä kukaan varmaan tajunnut, kuinka suurta siitä tulisi.”

tiina vihtkarin tallissa monialaisuus ei ilmene ainoastaan taiteilijoiden välillä vaan myös yksittäisissä taiteilijoissa. viulisti-kapellimestari jaakko kuusisto ja jousikvartetti meta4 ovat tästä hyviä esimerkkejä.

ku

vat:

ja

ak

ko

ku

us

isto

/ j

on

as

lu

nd

qv

ist.

mE

ta4

/ s

tEFa

n B

rE

mE

r.

’’musiikki ensin, kaikki muu sitten’’, painottaa tiina vihtkari.

>>>

12

Fazer Artists’ Managementin toimitusjohtajalla Aino Turti-ainen-Visalalla on kunniakas perinne vaalittavanaan. Faze-rin konserttitoimiston perusti

yli sata vuotta sitten pianisti ja oopperan-johtaja Edvard Fazer, joka oli aloittanut konserttien järjestämisen jo 1800-luvun puolella. Fazer toimi myös impressaarina ja toi ensimmäisenä maailmassa venäläisiä balettiseurueita länteen. Vielä 2000-lu-vullakin Fazerin konserttitoimisto toimii porttina idän ja lännen välillä. Tätä kaut-ta ovat maailmanmaineeseen kulkeneet Sibelius-viulukilpailujen voittajat, kuten Oleg Kagan, Viktoria Mullova, Lisa Batiashvili, Alina Pogostkina – samoin kuin suomalainen Pekka Kuusisto. ”Tämä on palveluammatti”, hymäh-tää Turtiainen-Visala vastaukseksi kysy-mykseen, miksi naiset ovat alkaneet val-lata alaa managereina. ”Ja tämä on hidas ammatti, niin kuin taiteilijankin ammatti. Sen oppii tehdessänsä, jos on oppiakseen. Mutta toimistollani on myös kunniakas naisjohtajien historia alkaen legendaari-sesta Elsa Salmisesta.” Aino Turtiainen on itse päätynyt alal-le, kuten niin moni muukin, erilaisten yhteensattumien kautta. Työskenneltyään muutaman vuoden radion musiikkiosas-tolla hän päätyi töihin Fazerin konsertti-toimistoon 1989, kun Tuula Sarotie oli sen toimitusjohtaja. Fazerin konserttitoimisto on ehtinyt käydä läpi monet vaiheet, vuosikymmeniä myös osana vanhaa Musiikki Fazeria, josta se yhtiöitettiin takaisin omaksi yksikök-seen 1991; muu konserni päätyi ylikansal-lisen Warnerin syliin. Nykyään Turtiainen omistaa itse osan yritystä, yksi hänen alai-sistaan omistaa pienen siivun, ja osa yritys-tä kuuluu edelleen Musiikki Fazerin isä-hahmon Roger Lindbergin perikunnalle.

Vientipää aukiVielä viime vuosisadalla toiminnan pää-paino oli tuonnin puolella. Näin synty-nyttä verkostoa hyödyntämällä on kui-tenkin vientipää saatu auki ja pystytty

lähelle ja todella pitkälle”, hän kuvailee Sub-limen toimintatapaa. ”Silloin työ on myös mielekästä. Olen ajatellut, että jos jonakin päivänä tunnen olevani pelkkä keikkamyyjä, niin sinä päivänä minä lopetan.”

Yhteinen sävelKun artistia lähdetään viemään ulkomaille, on ensin etsittävä hyvät kansainväliset yhteistyö-kumppanit. Muutoin pyritään pitämään lan-gat mahdollisimman tiukasti yksissä käsissä. ”Unelmatilannehan olisi, että joka mark-kinalla olisi upea agentti, jonka kanssa tehdä yhteistyötä. Kuitenkin tarvitaan se yksi ihmi-nen tai yksi management, joka on kaikkein lähimpänä artistia, jolloin pystytään yhteis-työssä suunnittelemaan kokonaisvaltaisesti artistin uraa, eikä niin että jokainen agentti toimii omalla kentällään, tavoitteenaan vain mahdollisimman suuri myynti.” Taiteilijan urasuunnittelun sudenkuopis-ta Vihtkari antaa esimerkin. Rajaton-yhtye tekee paljon yhteistyötä sinfoniaorkesterien kanssa, ja uusia kutsuja tulee jatkuvasti, mutta se ei saa päästä nielaisemaan yhtyettä koko-naan. ”Niin paljon kuin he orkesteriyhteis-työstä pitävätkin, he ovat pohjimmaltaan a cappella -yhtye ja esittävät varta vasten itsel-leen sävellettyä musiikkia. Tässäkin täytyy muistaa, että mennään aina musiikki edellä, ja siinä on managerilla suuri vastuu.” Siksi kaikkein tärkein yhteistyösuhde on artistin ja hänen managerinsa välinen. ”Yksi äärimmäisen tärkeä asia managerin työssä on yhteinen sävel: että osataan katsoa yhteisesti, mihin ollaan menossa.” Hyvä manageri on Tiina Vihtkarin mie-lestä idearikas, tarkka, avoin uusille tilanteille ja mahdollisuuksille. ”Pitää pystyä pitämään suuri määrä lankoja käsissään, eli tämä on enemmän elämäntapa kuin työ.” ”Miksikö naiset ovat tässä hyviä? Ehkä me olemme niitä puurtajia, jotka jaksamme aina ottaa uusia haasteita vastaan.”•

Tiina Vihtkari musiikki- ja yhteiskunnallisena vaikuttajana • sublime music agencyn toimitusjohtaja • notajar music oy:n toimitusjohtaja

• ice Bellows oy:n toimitusjohtaja • Berta hernbergin säätiön hallituksen jäsen.

RajattomatOman yrityksen Vihtkari perusti vuonna 2005. Rajattoman rajattomista esiintymis-areenoista seurasi, että lauluyhtyeen oheen on Sublime Music Agencyn vastuulle kerty-nyt genreiltään kirjava joukko huipputason muusikoita: Annamari Kähärä, Kimmo Pohjonen, Jaakko Kuusisto, Elina Vähä-lä, Petteri Iivonen, Emma Salokoski, Juk-ka Perko sekä jousikvartetti Meta4 ja vielä muutama muu yhtye. Onpa joukossa beat-boksaaja Felix Zengerkin. Tiina Vihtkari vakuuttaa, että kaikki nämä genret mahtuvat saman katon alle. Hän on havainnut, että erilaisten genrejen yhdistäminen on klassisella puolella kansain-välisestikin suorastaan trendi. ”Kimmo Pohjonen on hyvä esimerkki taiteilijasta, joka kiertää monentyyppisillä festivaaleilla, kuten myös Rajaton. Ja toisin päin: klassista musiikkia soittava Meta4-kvartetti on ollut aina silmät hyvin avoinna kaikille genreille, samoin Kuusiston Jaakko.” Sinfoniaorkesterit hakevat uutta yleisöä nimenomaan nuorista aikuisista, ja festivaa-leilla paineet lipputulojen kasvattamiseen kasvavat kaiken aikaa. Siksi kaikkialla hae-taan ohjelmakokonaisuuksia, joilla saadaan ihmiset liikkeelle. Tausta voi olla raadollinen, mutta ei se lopputulosta pahenna. ”Olen aina pitänyt ehdottomasti kiinni siitä, että musiikki ensin, kaikki muu sitten”, painottaa Vihtkari. ”Sen, mitä tehdään, tulee olla pääasia ja sen tulee kantaa. Mutta kun näistä lähtökohdista yhdistellään asioita, kyllä lopputulos yleensä on jotain uuttaa ja kivaa.”

Omissa käsissäTiina Vihtkari on yrityksensä pääomistaja. Tämä on hänelle tärkeää, sillä hän haluaa säilyttää vapauden kehittää yritystä itse halua-maansa suuntaan. Hänellä on apunaan kol-men naisen tiimi. Itse hän kantaa päävastuun erityisesti Kimmo Pohjosesta ja Rajattomasta. ”Emme halua kasvattaa massiivista roste-ria, vaan päästä yhden artistin kanssa todella

sekä rajaton että kimmo Pohjonen kiertävät monentyyppisillä festivaaleilla.

kuvat: rajaton / villE Paul Paasimaa. kimmo PohjonEn / jyrki kallio.

13

avaamaan suomalaisille taiteilijoille ovia ul-komaille. Oman verkostonsa kautta Fazer yrittää löytää taiteilijoilleen paikallisia edus-tajia eri maista. ”Usein se menee niin, että kun olemme todenneet, että taiteilijalla on eväät kansain-väliseen karriääriin, näemme, että meillä ei pienenä toimistona ole resursseja sitä ruveta järjestämään. Koska tunnemme hyvin ulko-maiset kollegat, olemme sitten edesauttaneet sitä, että he ovat päässeet tällaisen toimiston edustukseen. Meille on jäänyt Suomi tai vä-hän laajempi alue.” Tämä voi johtaa siihenkin, että taiteilija ei katso enää tarvitsevansa suomalaista ma-nageria. Sitä Turtiainen-Visala pitää har-millisena mutta joskus myös luonnollisena kehityksenä. ”Esimerkiksi kapellimestari, joka asuu ulkomailla ja käy Suomessa kerran kahdessa vuodessa, ei tosiaan tarvitse meitä mihinkään. Mutta silloin ei voida puhua mu-siikkiviennistä, koska silloin tulot menevät jonnekin muualle kuin Suomeen.” Turtiainen-Visalalla on myös taiteilijoi-ta, joiden asiat hän hoitaa Suomessa ja jotka maksavat veronsa Suomeen, vaikka heidän pääagenttinsa olisi muualla. Tällaisia ovat esi-merkiksi Olli Mustonen ja Pekka Kuusisto.

”Heidän ja monien muidenkin kohdalla on selkeästi kysymys musiikkiviennistä.”

Vientituloa vai -menoa?Musiikkivienti on nyt kova sana, kun rock-puolelle on saatu sitä varten aivan uutta rahaa, ja Music Export Finland ehti tehdä vientityötä lähes kymmenen vuotta ennen sulautumistaan Suomalaisen musiikin tiedo-tuskeskukseen. Klassisen musiikin viejä katse-lee tätä touhua vaihteeksi hieman ihmeissään. ”Olen luullut, että kun musiikkia vie-dään, niin rahaa tulee eikä mene!” Fazer Artists’ Management ei ole juuri tukia hakenut – ja jos onkin, ei ole saanut. Nyt sillä on kuitenkin vireillä Aasian projekti, johon sille on myönnetty avustusta opetusmi-nisteriöstä. Sen turvin toimisto palkkaa muu-tamaksi kuukaudeksi kiinalaisen työntekijän. ”Aiomme kehittää Aasian vientikonseptin, jota tullaan testaamaan käytännössä jo ensi kaudella. Toivomme että tämä alkuinvestointi

Aino Turtiainen-Visala musiikkielämän vaikuttajana• iaman (international artist managers’ association) hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja

• Cma:n (Classical music artists) toimituskunnan jäsen • Fennica Gehrmanin hallituksen jäsen • länsi-helsingin musiikkiopiston johtokunnan puheenjohtaja.

taiteilijoita valikoidenAino turtiainen-visala vie

aino turtiainen-visalan johtama Fazer artists’ management suuntaa seuraavaksi katseensa aasiaan.

Pekka kuusisto ja olli mustonen ovat kansainvälisellä urallaankin pysyneet suomalaisina.

ku

vat:

PE

kk

a k

uu

sis

to /

ma

ija

ta

mm

i. o

lli m

us

ton

En

/ o

uti

mo

nto

nE

n.

ihan oikeasti muuttuu kannattavaksi liike-toiminnaksi.” Aino Turtiainen-Visala tunnustaa vieras-tavansa ajatusta, että liiketoimintaa pyörite-tään tukiaisilla. Toisaalta hän hyvin tietää, että klassisen musiikin vankka infrastruktuuri hyödyttää kaikkia alalla toimivia. ”Myymme orkestereille solisteja ja ka-pellimestareita, eikä se olisi mahdollista, ellei orkestereita olisi olemassa ja elleivät ne olisi jollakin tavalla säällisesti resursoituja. Siitä seuraa myös, että yleisö saa erittäin korkea-tasoisia konsertteja erittäin halvoilla lipun-hinnoilla esimerkiksi Musiikkitalossa.”•

14

välis

oitto

Vakan jälkeen Vaahtosuomalaisen musiikin tiedotuskes-kus Fimic (pian music Finland) on saanut Euroopan sosiaalirahastol-ta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä hämeen Ely-keskukselta ra-hoituksen kaksivuotiseen hankkee-seen, jonka tarkoituksena on paran-taa ohjelmatoimistojen, agenttien, managerien ja tuotantoyhtiöiden toi-mintaedellytyksiä. Projektin koko-naisbudjetti on noin 530 000 euroa. hanke alkaa tutkimuksella, jossa selvitetään musiikin ja tanssin va-paalla kentällä sekä kirjallisuuden ja kuvataiteen alalla työskentelevän välittävän portaan toimijoiden mää-rä, työtilanne, ansiotaso ja tulon-muodostus. välittävän portaan ammattilaisik-si kouluttautuneilla on aiempien sel-vitysten mukaan vaikeaa työllistyä olemassa oleviin yrityksiin tai käyn-nistää omaa yritystoimintaa. hank-keessa pyritään parantamaan kou-lutusta ja helpottamaan olemassa olevien yritysten rekrytointia. lisäksi autetaan alan toimijoita verkostoitu-maan oman taiteenlajinsa sisällä ja taiteenlajien välillä.

Emi music Finland perusti uuden kotimaisen labelin nimeltä high-light music, jota lähtee vetämään Taija Holm. hänet on palkittu nel-jänä viime vuonna musiikki & me-dia -tapahtuman industry awards -gaalassa vuoden tiedottajana/markkinointipäällikkönä. holm työskenteli Poko rekord-sissa vuodesta 2001 ja perusti oman promootioyrityksensä Pro-Promotionin 2006. Firman asiak-kaina on nimekäs kaarti: Eppu nor-

suomen kulttuurirahaston ja suomen kansallisoopperan yhteisellä hankkeel-la suotiin 6 400 seitsemäsluokkalaiselle opettajineen eri puolilta suomea mak-suton oopperaelämys kansallisooppe-ran 100-vuotisjuhlavuonna 2011. Erityi-sen hyvän vastaanoton saivat klassikot,

Toim

ittan

eet L

auri

Kai

ra, A

nu K

arlso

n ja

Jon

atha

n M

ande

r.

Popedan Costello Hautamäki aloittaa soolouran.

maali, yö, Popeda, Paleface, neljä ruusua, katri helena ja värttinä. highlightin ensimmäinen jul-kaisu on syksyllä 2012 Costel-lo Hautamäen soololevy. hänet tunnetaan paremmin Popedasta ja lyhyesti myös hanoi rocksista. ”taija on todellinen alan mo-niammattilainen ja on hienoa, että pääsemme syventämään yhteis-työtä hänen kanssaan highlight musicin myötä”, toteaa Emin maajohtaja Markku Takkunen.

kuva: harri hinkka

Suomen EMIlle uusi levymerkki

taikahuilu oli nuorten mieleen. taminona Petrus schroderus ja Paminana mari Palo.

Oopperan nuorisosatsaus onnistui kuten mozartin taikahuilu ja musorgskin Boris Godunov. muita oppilasnäytäntöjä tarjottiin ro-bin hoodista, sevillan parturista, isän tytöstä, tuhkimosta, il tritticosta, rei-ninkullasta ja Boris Godunovista. Palau-tekyselyyn vastasi noin 1 600 henkilöä.

kuva: stEFan BrEmEr

14

15

Tilityksen erittelye-palvelustavuoden 2011 esityskorvausten ti-lityksesi tarkemman erittelyn voit katsoa kotisivultamme e-palve-lusta omilla tunnuksillasi. listalla, näkyy missä radioissa omat äänit-teesi ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Pal-veluun pääsy edellyttää verkko-palvelusopimusta. mikäli et vielä ole tehnyt verk-kopalvelusopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme www.gra-mex.fi tai voit tilata sopimuksen asiakaspalvelustamme. tilastoja vuoden 2011 radio-soitoistasi voit myös tilata sähkö-postitse tai puhelimitse asiakas-palvelustamme.

Gramex lomalla 9.–22.7.2012heinäkuun kahden keskimmäisen viikon ajan toimistomme on sul-jettuna.

Kesäaika Gramexissa25.6.–17.8.2012kesäaikana asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 9.00–15.00. toimistomme on avoinna kesä-aikana ma–to klo 8.30–16.00 ja perjantaisin 8.30–15.00.

infoasiakas

Virallinen lista uudistui musiikin kulutusta suomessa mittaava suomen virallinen lista on uudistu-nut. huhtikuusta alkaen listalla on ensimmäistä kertaa huomioitu musiikin tilauspalveluiden, kuten spotifyn kautta tapahtunut musiikin kulutus. täten yksittäisten kappaleiden kuuntelumäärät vaikuttavat niiden listasijoituk-seen. musiikin tilauspalvelut huomioidaan jo virallisilla äänitemyyntilistoilla myös norjassa ja ruotsissa.

savonlinnan oopperajuhlien hallitus on valinnut juhlien seu-raavaksi taiteelliseksi johtajaksi oopperalaulaja Jorma Silvas-tin. hänen nelivuotinen toimi-kautensa alkaa 1.9.2013, jolloin nykyisen taiteellisen johtajan Jari Hämäläisen kausi päättyy. Festivaalijohtajaksi ja savon-linnan oopperajuhlat oy:n toimi-tusjohtajaksi hallitus valitsi ktm Jan Strandholmin. hän aloit-taa oopperajuhlilla 1.9.2012 ja festivaalijohtajana 1.10.2012 al-

tasavallan presidentti on myön-tänyt diplomiekonomi Vasilij ”Gugi” Kokljuschkinille mu-siikkineuvoksen arvonimen. Gugi kokljuschkin on tehnyt monipuolisen elämäntyön musii-kin parissa. Pääasiassa topmost -yhtyeen ympärille keskittyneen artistiuransa lisäksi hän on toimi-nut merkittävien levy-yhtiöiden johtotehtävissä vuodesta 1975 alkaen, viimeksi universal music oy:ssä. ”Gugi” on ollut aktiivinen myös lukuisissa musiikkialan jär-

jestöissä, kuten musiikkituotta-jien hallituksen puheenjohtajana 1994–2010 sekä Gramexin halli-tuksen jäsenenä. tätä nykyä hän on luovan työn tekijät ja yrittäjät lyhty -valtuuskunnan puheen-johtaja. Gugi kokljuschkin on palkittu aiemmin musiikkituottajat ry:n myöntämällä kultainen Emma -palkinnolla sekä musiikki & me-dian myöntämällä elämäntyöpal-kinnolla.

kuva: FrEmantlE mEdia Finland

Kokljuschkinista musiikkineuvos

15

Jan strandholm (vas.) ottaa ohjat

ensi syksynä,Jorma silvasti

vuoden päästä.

Leikolan hyvitys-maksuesitykselle ei juuri kannatustakulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen asettama ratkaisuneu-vottelija jätti huhtikuussa esityksen-sä yksityisen kopioinnin hyvitys-maksujärjestelmän uudistamiseksi. Esitystä koskevat lausunnot ovat luettavissa valtion hankere-kisterissä www.hare.fi. uusi malli ei saa niissä juurikaan tukea. sitä pidetään liian laajapohjaisena, liian vähän korvausta tuottavana ja käy-tännössä hankalana. Markus Leikola esitti 0,5–1 prosentin maksua, joka kerättäisiin kopiointivälineiden lisäksi pilvisi-sältö- ja tallennuspalveluista sekä kuluttajille maksullisesti tarjottavis-ta sisältötuotteista ja -palveluista. hallitusohjelma lupaa, että hy-vitysmaksu uudistetaan siten, että se ”turvaa alan taloudellisia edel-lytyksiä nopean teknologisen kehi-tyksen olosuhteissa”.

DJ:t ja Gramex pohtivat lisenssejäGramex on kutsunut tiskijukkia pohtimaan erilaisia tapoja ja ideoi-ta kehittää Gramexin dj-tallennus-lisenssiä vastaamaan paremmin musiikin digitalisoitumisen aikaan-saamia haasteita ja muuttunutta toimintaympäristöä. ”olemme saaneet tiskijukilta hyviä ideoita sekä arvokasta tietoa käytännössä ongelmallisiksi koe-tuista tilanteista”, sanoo apulais-johtaja Tuomas Talonpoika. ”tavoitteenamme on, että voim-me tarjota jatkossa palveluita ja li-senssimalleja, jotka vastaavat ny-kyaikaisesti tiskijukkien kohtaamiin tekijänoikeudellisin haasteisiin hei-dän moninaisissa ja erilaisissa ää-nitekäytöissään keikkatilanteissa.”

kaen nykyisen oopperanjohtajan Jan Hultinin jättäessä tehtä-vänsä. jorma silvasti (53), on synty-peräinen savonlinnalainen ja sa-malla pitkän ja upean kansainvä-lisen uran tehnyt oopperalaulaja. hän perehtyi jo 1970-luvulta al-kaen savonlinnassa Martti Tal-velan johdatuksella oopperaan sen kaikilla osa-alueilla: kuoro-laisena, tekniikassa ja solistina.

kuva: timo sEPPäläinEn / itä-savo

Silvasti Oopperajuhlien johtoon

16

Gramexin 45-vuotispäi-vään kytketty Gramex-palkinto annettiin Hul-lu Poro Oy:lle ja sen voimanaiselle Päivikki Palosaarelle. Palkin-to on tunnustus Lapin

musiikkitarjonnan edistämisestä sekä moni-puolisesta musiikin käytöstä ravintoloiden viihtyisyyden ja brändin rakentajana. Palkinto jaettiin Hullussa Porossa, vä-hän ennen Irinan konsertin alkua. Palkinnon luovutti taiteilija Laura Närhi yhdessä Gra-mexin toimitusjohtajan Hannu Marttilan, kansanedustaja Mikko Alatalon ja apulais-johtaja Lauri Kairan kanssa.

Levin Hullun Poron esiintyjälista on niin hengästyttävää luettavaa, että asiasta haluttiin kiittää Gramex-palkinnolla.

hullu poro palkittiin

Teksti LAURI KAIRAKuvat hULU poRo oY

Päivikki Palosaari on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että musiikki tukee eri ravintoloiden liikeideaa.

Bändejä ja musiikkiaPalkintoperustelujen mukaan Hullu Poro Oy on edistänyt merkittävästi Lapin mu-siikkitarjontaa. Esimerkiksi maalis- ja huh-tikuussa esiintyi joka ilta tunnettuja yhtyeitä ja artisteja Lauri Tähkästä, Paula Koivun-iemestä ja Anna Abreusta Jukka Poikaan, Petri Nygårdiin ja Pelle Miljoonaan. Lisäksi yhtiötä kiiteltiin taidosta käyttää musiikkia ravintoloiden tunnelman ja brän-din rakentajana. Yhtiöllä on Levillä monia ravintoloita, esimerkiksi Ravintola Ämmilä, Rock Café Wanha Poro, Ravintola Pihvipirtti, Ravinto-la Taivas, Asia Brasserie, Ravintola Kultainen Poro, Pub Hölmölä ja tietenkin tanssipaikka Hullu Poro.

17

Hullun Poron voimanaiselle Gramex-palkinto.

”Musiikilla suuri merkitys””Musiikki on suuressa merkityksessä ravin-tolan tunnelman luojana yhdessä miljöön, henkilökunnan, tuoksujen ja makujen kans-sa. Musiikki viestittää ajatusta siitä, minkä tyyppisiä asiakkaita ravintolaan odotetaan”, sanoo Päivikki Palosaari. ”Asiakkaat voivat ruokaillessaan Rock Café Hullu Porossa ja Kemin Café Bar Ank-kurissa nauttia rauhallisista rock-klassikoista. Illalla musiikki muuttuu vauhdikkaammaksi.” Palosaaren mukaan eri ravintoloissa on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, että musiikki tukee niiden liike-ideaa. ”Ämmilään on valittu 70-luvun musiikkia, aasialaiseen itämaisia sointuja, Kanaan ja Kannuun After Ski meininkiä.” ”Hullu Poro Areenalla ennen illan esiin-tyjää DJ:n intro johdattaa kuulijat jo tulevan bändin genreen, joka pyritään säilyttämään jonkin aikaa myös keikan jälkeen”, kertoo Palosaari. ”Tuntuu hyvältä””Gramexin huomionosoitus pitkäjännittei-sestä työstä musiikin parissa tuntuu hyvältä,” sanoo Päivikki Palosaari.

”Olen ollut aina innostunut musiikista ja seuraan tarkoin, mitä Suomen musiikkimaa-ilmassa tapahtuu. On hienoa saada esiintyjik-si uusia muusikoita ja bändejä, unohtamatta aina paikkansa lunastavia Suomen musiikki-taivaan kestosuosikkeja.” ”Haasteena koen bändien ostamisen pis-tokeikalle tänne pohjoiseen pitkien välimat-kojen sekä suurten kustannusten vuoksi. Itse bändien palkkioiden lisäksi tarvitaan suuria investointeja ääni- ja valokaluston ajan tasalla pitämiseksi.” ”Gramex-korvaukset ovat ammattimuusikon elinehto”Kansanedustaja Mikko Alatalo on kohdannut tekijänoikeusasioita sekä eduskunnassa että taiteilijan ammatissaan. ”Joskus kysytään, miksi siitä tekijänoikeu-desta pitää aina puhua. Vastaus on yksinker-

tainen. Siksi, että se suojaa tekijän tärkeintä omaisuutta, hänen luomistyönsä tuloksia, ja siten myös oikeutta ansaita niillä elantoa.” ”Tekijänoikeudet ovat ennennäkemättö-män paineen kohteena, koska jotkut ajattele-vat, että kaiken pitää olla verkkomaailmassa ilmaista,” sanoo Alatalo. ”Ellei tekijänoikeu-desta huolehdita, kukaan ei pysty elättämään perhettään luovalla työllä kuten säveltämisel-lä tai kirjoittamisella.” Taiteilija Laura Närhi korosti, että Gra-mex-korvaukset ovat ammattimuusikon elin-ehto. ”Sen lisäksi että niillä ostetaan soittimia ja esiintymisvaatteita sekä maksetaan treen-ikämppien vuokria, niillä ostetaan myös ruo-kaa ja maksetaan asuntolainaa.” ”Gramex-korvaukset ovat meidän palk-kaamme. Tekijänoikeuskorvauksista huoleh-tivat tahot ovat mukana tuottamassa uutta kotimaista musiikkia.”•

Päivikki Palosaari otti vastaan Gramex-palkinnon. Palkintoa olivat ojentamassa Gramexin toimitusjohtaja hannu marttila ja apulaisjohtaja lauri kaira, taiteilija ja kansanedustaja mikko alatalo sekä taiteilija laura närhi.

ku

va: j

uli

a B

os

trö

m

18

Gramexin vuosikokous valitsi toukokuussa jär-jestön puheenjohtajaksi Tuotanto Oy Säihkyn toimitusjohtajan Ilmo Laevuon. Laevuon vetämä

Tuotanto Oy Säihky tekee tv- ja draama-tuotantoja. Yrityksessä on mukana muun muassa Pirkka-Pekka Petelius. Säihkyn tunnetuimpiin ohjelmiin kuulu-vat Moska, Team Ahma, Ketonen ja Mylly-rinne, Ranuan kummit, Kaikki Kunnossa ja Ou nou.

”Kiinnostava kenttä”Laevuo on koulutukseltaan lakimies. Oman yrityksensä lisäksi hän on hankkinut alan kokemusta muun muassa AV-alan tekijänoi-keusjärjestö Tuotos ry:n sekä Tekijänoikeu-

risto ryti vetäytyi 32 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen.

Gramexin puheenjohtajana yli 30 vuotta toiminut risto ryti sai seuraajakseen ilmo Laevuon.

Ilmo

Gramexin puheenjohtajaksi

Teksti LAURI KAIRA Kuvat sAARA vUoRjoKI

18

Laevuo

den tiedotus- ja valvontakeskuksen halli-tuksissa. ”Tehtävä on minulle kiinnostava ensin-näkin toki tekijänoikeudellisesta ja luovien alojen taustastani johtuen”, sanoo puheen-johtaja Laevuo. ”Tehtävä antaa mahdolli-suuden tarkastella tätä kenttää uudesta nä-kökulmasta. ” ”Tekninen ympäristö ja sisällön käyttö-tottumukset muuttuvat ja kehittyvät vauh-dilla samanaikaisesti, kun tekijänoikeudella suojatun aineiston kysyntä kasvaa voimak-kaasti”, Laevuo pohtii. ”Nämä yhdistettyinä vaikeasti ennus-tettavaan kehityksen suuntaan ja nopeuteen luovat sekä mahdollisuuksia että haasteita koko alalle. Musiikkiala on tämän muutok-sen ja kehityksen keskiössä ja kärjessä.”

ilmo laevuo on monen tutun tv-sarjan taustavoima.

19

risto ryti vetäytyi 32 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen.

Ryti eläkkeelleGramex ry:n puheenjohtajana vuodesta 1980 toiminut asianajaja Risto Ryti vetäy-tyi tehtävästä jäätyään eläkkeelle. Rytiä näh-dään siis entistä enemmän isojen avomeri-pursien ruorissa ja moottoripyörän selässä. ”Pelkästään ajatus siitä, mitä kaikkea yli 30 vuodessa tekijänoikeusmaailmassa on tapahtunut, on hengästyttävä,” sanoo Risto Ryti. ”Onnenpekkana olen Gramexin pu-heenjohtajana saanut osallistua kansallisen ja kansainvälisen tekijänoikeuden kehityk-seen ja ollut mukana kehittämässä Gramexia vastaamaan lainsäädännön muutoksiin.” ”Taiteilijoiden ja tuottajien tekijänoi-keuslakiin perustuvien oikeuksien toteutta-jana Gramex on jo pitkään ollut maailman huippujärjestö”, Ryti kiittelee. ”Se mitä meillä tänään on ei olisi ollut mahdollista ilman poikkeuksellisen hyvää yhteistyökykyä suomalaisten muusikoiden ja tuottajien kesken eikä ilman Gramexin loistavaa henkilökuntaa.”

Hallituksen muut jäsenetHallituksen muiksi jäseniksi valittiin kuusi henkeä, joista puolet edustaa taiteilijoita ja puolet äänitteiden tuottajia. Henkilökohtai-set varajäsenet on mainittu suluissa. Taiteilijajäsenet ovat Jouni Nieminen (Martti Metsäketo), Matti Lappalainen (Sami Kuoppamäki) ja Ahti Vänttinen (Lottaliina Lehtinen). Tuottajajäsenet ovat Lauri Rechardt (Tapio Korjus), Niko Nordström (Wemppa Koivumäki) ja Markku Takkunen (Jarkko Nordlund). Musiikkituottajien järjestöä vetävä Lau-ri Rechardt ja Muusikkojen liittoa vetävä Ahti Vänttinen ovat toimineet Gramexin hallituksen varapuheenjohtajina.•

19

rytille jää nyt enemmän aikaa moottoripyöräilyyn ja purjehtimiseen.

20

Vertailu vuoden takaisten listojen kanssa osoittaa, että uusiutuminen on ollut nope-aa. Viime vuoden ykkönen Need you Now (Lady Antebellum) oli pudonnut sijalle 19 ja Jenni Vartiaisen En haluu kuolla tänä yönä korvautunut kahdella uudella biisillä. Vuo-den 2010 valtakunnallisella ykkösellä ei enää ollut sijaa viime vuoden 20 soitetuimman joukossa.•

Soit

etu

imm

at

2011

( *

Kaupallisten radioiden vii-me vuoden soittolistat ovat nostaneet esiin uusia hitte-jä, mutta suosituin esiintyjä on jälleen Jenni Vartiai-nen. Hänen laulamistaan kappaleista Duran Duran

nousi sekä valtakunnallisten että yhdistettyjen kaupallisten radioiden ykköseksi. Kokonais-listalla Duran Duran sai 5 386 soittokertaa. Valtakunnallisella listalla Jenni otti kak-soisvoiton, sillä Missä muruseni on soi siellä toiseksi eniten. Kaikkien radioiden listallakin tämä kestohitti oli neljäntenä. Ulkomaisista kappaleista soi eniten Bru-no Marsin Grenade: yhteislistalla se oli toi-sena 4 992 soittokerralla ja valtakunnallisella listalla neljäntenä. Muita paljon soitettuja ulkomaisia kappaleita olivat Adelen Rolling in the Deep ja Jennifer Lopezin On the Floor. Kotimaisista hiteistä Laura Närhen Mä annan sut pois ylsi valtakunnallisten radioiden listalla kolmanneksi, mutta kaikkien radi-oiden listalla vasta yhdenneksitoista (3 684 soittokertaa). Sunrise Avenuen esittämä Hol-lywood Hills oli taas suositumpi kaikissa radi-oissa yhteensä. 4 852 soittokerrallaan se pitää kolmatta sijaa. Valtakunnallisten radioiden tilastossa se sai 9. sijan.

viime vuoden radiohittiKaupallisten radioiden soittolistat ovat vuodessa lähes kokonaan uusiutuneet. Kotimaiset suosikkiesiintyjät pitävät kuitenkin pintansa.

kaikki kaupalliset radiot1. jenni vartiainen Duran Duran 5 3862. Bruno mars Grenade 4 9923. sunrise avenue Hollywood Hills 4 8524. jenni vartiainen Missä muruseni on 4 7105. adele rolling In The Deep 4 3326. Bruno mars The Lazy Song 4 0087. maroon 5 Moves Like Jagger 4 0068. haloo helsinki Maailman toisella puolen 3 7779. jennifer lopez On The Floor 3 741

10. arttu Wiskari Tuntematon potilas 3 728

valtakunnalliset soitot1. jenni vartiainen Duran Duran 3 2162. jenni vartiainen Missä muruseni on 2 7523. laura närhi Mä annan sut pois 2 6134. Bruno mars Grenade 2 5995. haloo helsinki! Maailman toisella puolen 2 5716. jennifer lopez On The Floor 2 4787. maroon 5 Moves Like Jagger 2 1188. Pink Raise Your Glass 2 1079. sunrise avenue Hollywood Hills 2 106

10. Bruno mars The Lazy Song 2 069

(* luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärien mukaan. tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2011 raportoidut soittotapahtumat. valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos ne olivat identtisiä eri paikkakunnilla.

Duran Duran

Teksti ANUKARLsoN Tilastot KARI NIeMeLä

20

ku

vat:

jE

nn

i va

rti

ain

En

/ W

ar

nE

r m

us

iC. B

ru

no

ma

rs

/ G

Ett

y im

aG

Es

. su

nr

isE

av

En

uE

/ W

ar

nE

r m

us

iC. a

dE

lE /

la

ur

En

du

ko

FF. l

au

ra

nä

rh

i / k

aa

Po

ka

mu

.

jenni vartiainen oli sekä kaikkien että valtakunnallisten radioiden soittomäärissä omalla tuhatluvullaan. listojen vankkaa kotimaisuusastetta nosti myös sunrise avenue.

adele oli kokonaissoitoissa viidentenä ja Bruno mars kuudentena. laura närhi puolestaan saavutti valtakunnallisissa soitoissa 3. sijan.

21

sool

oTätä kirjoittaessani bändimme Honey B & T-Bones täyt-

tää 30 vuotta. Emme ole juhlineet myyntilistoilla, mut-ta muuten suosiota on piisannut, ja bändi on antanut meille leivän. Minusta se on menestystä.

Aloitimme julkaisemalla pari omakustannetta, joita myimme kei-koilla ja joiden jakelun levykauppoi-hin hoidimme itse. Sitten pääsimme ihan oikealle levyfirmalle. Asiat hel-pottuivat monessa suhteessa, mutta kun halusimme edelleen myydä itsekin levyjä keikoilla, sitä pidettiin 1980-luvun todellisuudessa jotenkin alentavana ja jopa epäsuotava-na toimintana. Vähittäismyyjät kuulemma tykkäsivät kyttyrää, kun eivät päässeet myymään tuotetta bändin vieraillessa paikkakunnalla. Emme piitanneet moisista puheista, vaan jatkoimme valitsemal-lamme tiellä. Olimme ison kotimaisen ohjelmatoimiston leivissä, mutta se ei pystynyt laajentamaan reviiriämme ulkomaille. Vielä vähemmän tämä kuului levy-yhtiön toimenkuvaan tai intresseihin. Niinpä jouduimme luomaan omin voimin suhteet ulkomaisiin agentuurei-hin. Yksi maa johti toiseen, ja pian meillä oli vakituisena toiminta-alueena Skandinavia ja Keski-Eurooppa. Nykyisin tätä kutsutaan verkostoitumiseksi.

ESA KULONIEMI on toiminut 30 vuotta kitaristina

perustamassaan honey B & t-Bonesissa. muusikkouden ohella hänet tunnetaan

muun muassa yle radio suomen viikoittaisen Bluesministeri-ohjelman

toimittajana sekä kääntäjänä.

kuva: lEiF laaksonEn

’’Myimme levyjä keikoilla kuin leipää.’’

21

30 vuoden verkostoitumissulkeiset

EHdOTA

SOLISTIA!

kenen ajatuksia

sinä haluaisit

lukea tältä sivulta?

lähetä ehdotuksesi

osoitteeseen

soolo@gramex.fi.

Täl

lä p

alst

alla

mus

iikki

a lä

hellä

ole

vat h

enki

löt v

isioi

vat,

urpu

ttav

at, p

ohtiv

at ja

räy

hääv

ät.

1980-luvun lopussa teimme sopimuksen saksalais-tanskalaisen levy-yhtiön kanssa ja myimme yhteistyömme tuloksena syntyneitä levyjä keikoilla kuin leipää. Niitä siis suorastaan jonotettiin. Meis-tä se oli mukavaa: saihan yleisö näin ottaa kontaktia. Loimmekin

tuohon aikaan monia pysyviä ystävyyssuhteita myös henkilökohtaisella tasolla. 1990-luvun puolivälissä väsyimme jatkuvaan pa-rinsadan esiintymisen vuosivauhtiin ja hidastimme tahtia. Keskityimme musiikin sisältöön, ja suoma-laiset pienkustantamot tulivat tutuiksi.

Taas myytiin levyjä keikoilla. 2000-luvulla alettiin puhua levybisneksen kriisistä. Nelisen vuotta sitten kävimme muutaman firman kanssa neuvotteluja uuden levyn julkaisemisesta. Yhdessäkin yhtiössä teroitettiin ponnekkaas-ti sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimimista: ”Blogit, Facebook, Twitter, Myspace.” Diilin saamisen suoranainen ehto tuntui myös olevan, että itse osallistuisimme aktiivisesti levyjen myyntiin pitä-mällä niitä kaupan keikoillamme. Teeskentelimme hieman hämmentynyttä ja vastasimme ole-vamme yhteisen edun vuoksi valmiita nielemään tämänkin kalkin. Ja kas! Tässähän me taas hyvässä yhteisymmärryksessä nykyi-senkin lafkamme kanssa näitä lämisköitä ja latauskoodeja levitte-lemme – 30 vuoden treenin tuomalla varmuudella.•

22

Teksti ANU KARLsoN Kuvat sAARA vUoRjoKI

Mikko Haapala toi levyosaamisensa Live Nationin keikka-bisnekseen.

22

Levy-yhtiöt ovat laajentaneet toimialaansa: ne pyrkivät hoitamaan myös artistiensa keikat ja niiden oheistoiminnat. sitä kutsutaan 360 asteen malliksi. Nyt tapahtumajärjestäjä Live Nationin suomen toimisto on ryhtynyt tekemään levyjä omille artisteilleen. sitä kutsutaan 24/7-malliksi.

23

24/7L

ive Nation sanoo olevansa maailman suurin tapahtu-majärjestäjä. Se on toiminut Suomessa parikymmentä vuotta, jos lasketaan mukaan alkuajat Welldone-nimellä. Suomessa sillä oli tapahtumia

viime vuonna 900, niistä suurin osa ympäri Suomea myytyjä keikkoja. Yhtiön liikevaihto Suomessa on reippaat 40 miljoonaa. Kotimaisia artisteja Live Nationin tallis-sa on lähes sata, ja Suomessa keikkailevista ulkomaisista artisteista olisi helpompi lue-tella ne, jotka eivät kuulu joukkoon. Tulossa on taas jättikesä: Metallica, Madonna, Bruce Springsteen, Lady Gaga…

Iso yritys työllistääSuomen Live Nation työllistää välittömästi 40–50 henkeä ja välillisesti useita satoja. ”Meillä on paljon sellaista toimintaa, jota ei ole kaikissa muissa maissa”, taustoit-taa Mikko Haapala, joka vastaa yhtiön liike-toiminnan kehittämisestä ja markkinoinnin yhteistyösuhteista. ”Meillä on ravintolapuoli, josta vuokraamme henkilökuntaa baareihin, ja vuosi sitten alettiin hoitaa omissa tapahtu-missa myös anniskelu itse. On DJ-toimintaa ja laitevuokrausta. Perustoimintaamme on tietysti toisaalta kotimaisten artistien myynti ja toisaalta ulkomaisten artistien hommaami-nen ja järjestäminen.” Idea levytystoiminnan käynnistämisestä lähti pohjimmaltaan isojen levy-yhtiöiden levittäytymisestä keikkamyyjän tontille.

”No kun ne isot pahat majorit lähtivät tekemään 360-hommia; kun ne ilkeyksissään vaativat artisteja siirtämään myös keikka-myynnin sinne – muuten ei tule levyä – niin me tarjoamme artisteillemme loistavan vaih-toehdon julkaista levy meidän kauttamme”, Haapala virnistää. Levyttämisen tietotaitoa ei tarvinnut kaukaa hakea. Haapalalla on itsellään taka-na kymmenen vuotta työhistoriaa Universal Musicin leivissä. Hänen kollegallaan Juha Ruususella on pitkän linjan kokemus ”mät-tömusan” puolelta King Foosta, ja Elisa Ka-taja on ollut töissä sekä MTV:llä että Uni-versalilla Isossa-Britanniassa. ”Meillä on tehotrio, joka tätä toimintaa pyörittää.” Live Nation tarjoaa siis artisteille mah-dollisuuden tehdä levyn Live Nation -labe-lilla, mutta ei vaadi heiltä kustannus- eikä merchandise-oikeuksia. ”Voimme me myydä t-paitojakin, mutta emme vaadi sitä, vaan työnjako sujuu sulassa yhteisymmärryksessä artistin kanssa.” Live Nation on aloittanut samanlaisen levytystoiminnan myös emämaassa Yhdys-valloissa, mutta Haapalan mukaan Suomen ja USA:n levyprojektit eivät liity millään taval-la toisiinsa. Suomi on myös ainoa muu maa, joka on pannut pystyyn oman Live Nation -levymerkin. ”Olemme kiva testialue, pieni tehokas maa.” Haapala kertoo aloitteen tulleen muuta-malta artistilta. Hän mietti hetken ja päätti sitten, että eiköhän tuosta selvitä.

elämyksiä

23

kuvat: stinG / norman jEan roy. tom jonEs / livE nation. BruCE sPrinGstEEn / GEtty imaGEs.

>>>

sting, tom jones ja Bruce springsteen ilahduttavat livetapahtumien varttuneempaa kuulijakuntaa.

24

”Laajennetaan vähän reviiriä, ei se sen kummempaa. Ja kun levy-yhtiöt kutsuvat toi-mintaansa 360-malliksi, me olemme lansee-ranneet 24/7-mallin. Aina käytössä, tehdään hommat hyvin eikä jätetä heitteille!”

Hyvä myy ainaHaapala painottaa, että levyjen tekeminen ei kuulu heidän ydintoimintoihinsa eikä heidän siten tarvitse julkaista levyä joka viikko eikä edes joka kuukausi. ”Tämä on kotimaisen keikkamyyntimme tukitoimi. Saadaan pidettyä artistit talossa ja tyytyväisinä, tehdään vähän mutta hyviä le-vyjä, tavoitteena 2–4 levyä per vuosi. Miten levyjen tuottamisella sitten teh-dään tulosta, edes sivubisnestä? Levy-yhtiöi-den 360-mallihan syntyi juuri siksi, että levyt eivät enää myy.

”Ei ole keikkaa, jos ei ole levyjä eikä radiosoittoa, mutta toisaalta levy ei myy, jos ihmiset eivät saa tutustua bändiinkeikalla”,

havainnollistaa mikko haapala levynteon muna vai kana -ongelmaa.

live nationin levymerkin ensijulkaisu tuli GG Caravanilta.

ku

va: l

ivE

nat

ion

”Levymyynti on tosin vähentynyt, mutta kyllä hyvä musiikki edelleen menee kaupak-si”, uskoo Mikko Haapala. ”Kyllä me siitä bisnes kasvatetaan. Nyt olemme julkaisseet vasta yhden levyn, ja toinen tulee syyskuun loppupuolella.” Levyn tekemisen kustannuksia voisi tie-tysti minimoida tekemällä pelkkiä biisejä ja myymällä niitä biisikaupassa. Mutta Haapala katsoo, että tämä ei riitä 24/7-mallille. ”Vaikka tässä nuori jäppinen onkin, kui-tenkin on sellainen old school -ajatus, että uskotaan siihen musiikkiin ja kokonaisuu-teen. Tehdään kauaskantoista duunia pitkällä tähtäimellä. Annetaan muiden tehdä tähden-lentoja. Fakta on, että keikkailun kautta raha tulee, eikä yhden biisin turvin lähdetä rundia tekemään.”

Muna vai kana”Tässä on nyt kyse siitä, kumpi oli ensin, muna vai kana. Ei ole keikkaa, jos ei ole levyjä eikä radiosoittoa, mutta toisaalta levy ei myy, jos ihmiset eivät saa tutustua bändiin keikalla.” Kun vielä Lippupalvelu kolme vuotta sit-ten ylikansallisella yrityskaupalla siirtyi Live Nationin omistukseen, avautui uusia mah-dollisuuksia levyjen levittämiseen. ”Olemme isojen keikkojen yhteydessä alkaneet myydä myös levyjä: kun asiakas os-taa netistä konserttilipun printatakseen sen itse, hän voi yhdellä klikkauksella kertoa ha-luavansa ostaa myös levyn. Se levy tulee sit-ten parin päivän päästä postissa. Teimme sen Metallican, Madonnan ja Stingin kanssa, ja ne myivät oikein kivasti.” Haapala kertoo Live Nationin täysin yl-lättäneen Universalin Metallican myynnillä. ”Kun Metallican keikka tuli myyntiin, so-vittiin että pannan se Metallican EP samalla saataville, ja sitä meni tosi paljon.” Muukin levyjen jakelu kulkee Univer-salin kautta. Näin siis levy-yhtiö ja tapahtu-majärjestäjä voivat tehdä myös yhteistyötä, vaikka toisaalta ovatkin kilpailijoita. ”Koko ala on kuitenkin tietyllä tavalla sa-massa veneessä”, tuumii Haapala. ”Jotta saa-daan ala voimaan hyvin, niin kyllä sitä aina yhteistyötäkin rakennellaan.”

digitaalinen painaa päälleFyysisen äänitteen jakelua Haapala ei pidä sinänsä pullonkaulana. Mutta hän myöntää, että digitaalinen on menossa fyysisen ohi, ja kaikki yhteistyökuviot siinä tulevat esittä-mään yhä isompaa roolia. Live Nationin levymerkin ensimmäinen sopimus tehtiin Don Johnson Big Bandin kanssa.

25

Laskelmassa on mukana levyjen lisen-sointi ulkomaille. Live Nationin label edel-lyttää nimittäin julkaisuiltaan myös vientipo-tentiaalia. ”Toivottavasti Don Johnson natsaa nyt isosti”, Haapala intoilee. ”On aina helpompaa lähteä mini-indiefirmana puskemaan kuin julkaista levy majorin sisällä kaikissa maissa, koska eivät he sitä julkaise, jos se ei heitä kiin-nosta.” ”Kovaa työtä tehdään, ja pidetään haus-kaa välillä, sillä mukavaa tämän pitää myös olla, jotta homma toimii.”

Uusia kohderyhmiäHaapalan näkemyksen mukaan tapahtumi-en yleisö ei ole perusolemukseltaan muut-tunut. ”Perusyleisömme on kaupunkilainen 15–35-vuotias mies tai nainen.” ”Meillä on nyt selkeä satsaus myös 40+ -yleisöön, kun teemme toista kertaa Turun Linnan juhlat Turussa; sinne tulee Tom Jo-nes. Samoin rakennetaan Helsinki Classic -sarjaa, jossa oli viime vuonna Santana ja nyt tulee Sting. Tehdään ikään kuin minikoossa Pori Jazzit Helsinkiin.” Tämä ryhmä on selkeä kohde, jolla on rahaa. Hekin haluavat viihtyä ja nähdä van-hoja idolejaan. ”Olemme myös viemässä entistä enem-män keikkoja maakuntiin: Red Hot Chili Peppers on Tampereella, Fogerty Oulussa – ettei pidetä näitä isoja juttuja pelkästään pääkaupungin hupina.” Haapala huomauttaa, että ulkoilmatapah-tumien järjestäminen Helsingissä on kallista, ja lupia on vaikea saada. Muualla on helpom-pi pitää lippujen hinnat kohtuullisina.

Oma sponsorinäkemysLive Nationilla on myös määrätietoinen ote sponsorien hakemiseen. Haapala puhuu markkinointipartneriuksista. Kun agentit jär-jestävät keikkoja, hän työtovereineen hankkii heille yhteistyökumppaneita. ”Me emme usko perussponsorointiin, vaan haluamme rakentaa kokonaisvaltaisia paketteja, joista on oikeasti myös partnereille hyötyä.” Live Nationin suurimpia asiakkaita ovat tällä hetkellä Elisa, American Express, Scan-dic Hotel ja Sinebrychoff. Yhdessä näiden kanssa tuotetaan tapahtumia, joissa asiakkaat saavat tiettyjä etuja. He saavat myös kerrot-tavakseen markkinointitarinaa siitä, miten he liittyvät ”tähän maailman seksikkäimpään ja kuumimpaan alaan”. Label-puolella yritetään vastaavasti myy-dä audiomateriaalia kumppaneiden erilaisiin tarkoituksiin. ”Rakennetaan kaikkea isommaksi ja kau-niimmaksi”, Haapala summaa, ”eikä pelkäs-tään yksin, vaan otetaan yhteistyökumppanei-ta, ja niitä haetaan koko ajan lisää.” ”Meillähän on mahtava tuote, jota myym-me: musiikki, tapahtumat, elämykset. Samalla kun ostaa lipun, asiakas saa myös sen elämyk-sen, joka ei ole rahalla mitattavissa. Kun joku tulee ensimmäistä kertaa Sonisphere-festaril-le, hän saattaa muistaa lopun elämänsä, että hän oli siellä 45 000:n muun kanssa katsele-massa, kuinka Metallica veti Black-albumin läpi.”•

”Minulla on tosi pitkä historia poikien kanssa, yli 10 vuotta Universalilla, ja heillä loppui nyt sopimus siellä. He eivät olleet tyy-tyväisiä mihinkään saamaansa tarjoukseen. Kun olimme muutenkin olleet yhteyksissä, menimme sitten yhdessä lounaalle. Siellä heitin heille, että jatketaan yhteistyötä: jul-kaiskaa levy meidän kauttamme. Pääsimme iloiseen sopimukseen.” Jos Don Johnson oli ensimmäinen sai-naus, GG Caravanista tuli uuden toiminta-mallin viestinviejä, sillä sen levy julkaistiin ensimmäisenä.

Ensilevy heti nousussa”GG Caravan tuli Ruususen kautta vähän ohimennen”, kertoo Haapala. ”Tuli kouralli-nen hyvää musaa käsiin. Se oli vain niin hyvä ja vakuuttava – kovia nimiä, kaikki palaset kohdallaan – että se oli ihan pakko ottaa.” Levy tehtiin nopealla aikataululla, ja GG Caravanilla onkin hyvä keikkakesä tulossa. Levymyynti käynnistyi samoin hienosti, kun heti ensimmäinen julkaisu nousi listan kol-manneksi ensimmäisellä listaviikolla. Kolmas sainaus on olemassa ja neuvotte-lut parin kumppanin kanssa käynnissä. ”Puhelinkin on soinut. Aika monelle olen sanonut kiitos ei, enkä ole itse lähtenyt kalastelemaan uusia taiteilijoita. Jos uusia mahtavia osuu kohdalle, niin lähdetään teke-mään, mutta ei aktiivisesti haeta niitä.” Vaikka äänilevyn merkitys Live Nationin kokonaiskonseptissa onkin toissijainen, ne vähät levyt saavat kaikki tarvitsemansa aineel-liset ja henkiset resurssit. ”Se ei ole julkaisu ja pari viikkoa kamp-piksia ja sitten unohdetaan, vaan sitä puske-taan pitkään. GG Caravanin albumi tuli hel-mikuun viimeisenä päivänä, ja homma jatkuu pitkälle syksyyn. Isolla puskulla jatkuu – ei jätetä kiviä kääntämättä. Siinä lyhykäisesti toimintafilosofiamme.”

Lähtökohtana artistiLive Nationissa levytetään artistilähtöisesti. Kaikki tapahtuu yhteisymmärryksessä yhtiön ja artistin välillä. ”Isoissa yhtiöissä artisti ei usein tiedä esimerkiksi mitä mainontaa tulee ja mihin, mutta me teemme kaikki suunnitelmat kim-passa ja toteutamme ne ja olemme tosi lähellä artistia koko ajan.” Haapala ei halua arvioida levy-yhtiötoi-minnan tavoiteltavaa osuutta liikevaihdos-ta. Sen sijaan hän suostuu määrittelemään myynnin kappalemääräisen tavoitteen: ”Ha-luaisin nähdä, että myymme 100 000 levyä vuodessa. Se olisi kova juttu, ja se vaatisi oi-keasti, että ne kaikki onnistuisivat.”

”Meillä on mahtava tuote: musiikki, tapahtumat, elämykset.”

lady Gaga nähdään elokuussa hartwall areenalla ja madonna olympiastadionilla.

ku

vat:

la

dy

Ga

Ga

/ G

Ett

y im

aG

Es

. ma

do

nn

a /

Gu

y o

sE

ar

y.

26

Gramexissa

Gramex pystyy hoitamaan suomalaisten taitei-lijoiden korvaukset ihan kotimaisten tapaan jo 20 järjestöstä. se tapahtuu tehokkaasti, auto-maattisesti – mitään kuluja perimättä. tämä perustuu tekijänoikeusjärjestöjen verkostoon ja vastavuoroisuussopimuksiin. mukana ovat tärkeimmät suomalaista musiik-kia käyttävät maat. tilitykset perustuvat korvausten keruu-maan tilitys- ja käsittelysääntöihin. suoma-laisen taiteilijan ei tarvitse myöskään lähettää sen enempää pankkitilitietoja, verotietoja kuin äänitetietoja ulkomaille. jos äänitteet on ilmoitettu Gramexille tai-teilijajakoineen, niistä ei tarvitse enää antaa tietoja muihin järjestöihin. tiedot liikkuvat ko-nekielisesti järjestöjen välillä. ulkomainen jär-jestö toimittaa Gramexille omien sääntöjensä mukaan kerätyt korvaukset ja Gramex välittää ne omia kulujaan perimättä eteenpäin. Gramexin taiteilija-asiakkaalle järjeste-ly on sekä edullinen ja varma että huoleton. Gramexilla on ajankohtaiset maksatustiedot: tilinumerot, osoitteet ja verotiedot – eikä näitä tarvitse itse huolehtia ulkomaiseen järjestöön. Gramexilla on vastavuoroisuussopimus 18 maan järjestöjen kanssa. taiteilijat: Englanti PPl, Espanja aiE, hol-lanti sEna, irlanti raaP, itävalta lsG, japani Geidankyo, kanada aCtra, latvia laiPa, nor-ja Gramo, Puola stoart/saWP, romania Credi-dam, ruotsi sami, saksa Gvl, sveitsi swis-sperform, tanska Gramex, tšekki intergram. tuottajat: Englanti PPl, hollanti sEna, kreikka Grammo, latvia laiPa, norja Gramo, ruotsi iFPi, tanska Gramex, tšekki intergram, venäjä rPa, viro EFu. •

26

’’tilitysjärjestelmä on tekijänoikeusjärjestön sydän.’’

Korv

au

kse

t ul

kom

ailta

hel

post

i

27

pioneerinaGramexissa

tilityksen ja atK:n vetäjä Jorma Härkki oli luomassa tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisiä tilitysjärjestelmiä.

Teksti LAURI KAIRA Kuva sAARA vUoRjoKI

usten välittämistä koskevat vastavuoroisuus-sopimukset peräti 20 tekijänoikeusjärjestön kanssa eri maissa. Niiden perusteella esimerkiksi Ruotsis-ta ja Saksasta kerätyt korvaukset toimitetaan suomalaiselle muusikolle ilman mitään lisä-kuluja ja yhtä vaivattomasti kuin Turusta tai Tampereelta kerätyt. ”Meillä oli sellainen pohjoismaisten ka-vereiden porukka – Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja – joiden kesken luotiin vastavuo-roisuussysteemi, joka on sittemmin laajen-tunut siitä.” Härkin mukaan ulkomaan projektit ovat olleet kivoja väriläiskiä arkityön keskellä. ”Vaikka niistä on koitunut paljon työtä, ne ovat olleet piristystä arjen puurtamiseen.”

Aikaa kuntoilulle ja perheyritykselleJorma Härkki jäi eläkkeelle apulaisjohtajan vakanssilta 63-vuotiaana. Tilitystä ja ATK-asioita vetämään tuli hänen jälkeensä Kari Turpeinen. Härkki aikoo eläkkeellä alkajaisiksi kes-kittyä kuntonsa kohentamiseen sekä puoli-sonsa Taijan yrityksessä Motelli Kyröskos-kessa avustamiseen. Perheen lapset Minna ja Jani ovat jo maailmalla, lapsenlapsia ovat 2-vuotias Ville ja 4-vuotias Niilo. Härkin mukaan työ Gramexissa oli mu-kavaa ja vaihtelevaa. ”Kivaa työtä se koko ajan oli, itselle tär-keiden asioiden parissa. Miten se Gramexin slogani nyt kuuluikaan: jotta musiikki soi huomennakin.”•

27

jorma Härkki tuli Gramexiin töihin kesän alla vuonna 1993. ”Tulin ICL:stä eli entises-tä Nokia Datasta”, kertoo Härkki. ”Minut palkattiin projektiin kehittämään Gra-mexille uutta ATK-pohjaista

tilitysjärjestelmää.” Tilitysjärjestelmä on tekijänoikeusjär-jestön toiminnan sydän. Sen avulla musii-kin käyttäjiltä kerätyt korvausrahat osataan kohdentaa tarkasti oikeille muusikoille ja levy-yhtiöille. Härkin mukaan tilanteessa oli pientä kiireen tuntua, koska vanhan tilitysjärjes-telmän sopimus oli jo irtisanottu. ”Teimme sitä yhdessä Sofor Oy:n kanssa.”

Projektista pysyväksiHärkin sopimus muutettiin pysyväksi. Hän päätyi vetämään sekä Gramexin ATK-puol-ta että korvausten maksua hoitavaa tilitys-osastoa. ”Tuon järjestelmän kehittäminen oli tie-tysti työn suurin haaste, sen jälkeen työ on ollut enemmän rutiinia”, kertoo Härkki. Toki muuttuva toimintaympäristö teki rutiinistakin vaihtelevaa ja eteenpäin katso-vaa. Kohta piti luoda järjestelmät ulkomaan tilitystä varten, sitten esityskorvausten rin-nalle tulivat myös tallennuskorvaukset.

Ulkomaantilityksen edelläkävijöitäUlkomaan tilitysten osalta Suomi on kuulu-nut edelläkävijöihin. Gramexilla on korva-

28

Arh

inm

äki:

Oik

eude

nmuk

aisu

utta Luovien sisältöjen tuoton-

jakoon ja toimintatapoihin oikeudenmukaisuutta luovien sisältöjen levityksestä ja jake-lusta syntyvän tulon on jakauduttava oi-keudenmukaisesti tekijöiden ja sisältöjen hyödyntäjien kesken, korosti kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki tekijän-oikeuspäivän seminaarissa. ”levitykseen tehdyille taloudellisille pa-nostuksille tulee saada katetta, mutta niin et-tei tekijä unohdu. ilman tekijää ei olisi teos-ta, jota hyödyntää.” arhinmäki toivoi asiaan panosta sekä isoilta mediakorporaatioilta että tekijän-oikeusjärjestöiltä. hän totesi myös pitävän-sä joitakin piratismin torjuntaan esitettyjä malleja radikaaleina ja korosti ihmisten vas-tuuta omista toimistaan sekä tiedotuksen tarvetta. arhinmäki otti vahvasti kantaa mediatalo-jen ja niiden avustajien sopimuksiin, joissa tekijä saa kertakorvauksen ja yhtiö yksin-oikeuden julkaisemiseen eri kanavissa. ”on syytä pohtia, kenelle mahdollisesti vielä joskus kulttuurihistoriallisesti tärkeät tarinat ja kuvat kuuluvat. kärsiikö suoma-laisen tiedonvälityksen laatu siitä, jos tekijät tiukan sopimusmallin takia eivät suostu so-pimuksiin eikä yhteistyötä synny?” ”vääristyneelle sopimuspolitiikalle on tehtävä jotain, kulttuurin pitää muuttua. mutta kysymys ei ole vain vääristymien ja virheiden korjaamisesta, vaan laajemmas-ta ajattelun muuttumisesta. muun muassa taidealojen eri oppilaitoksiin tarvitaan kou-lutusta, joka antaa ihmisille taitoja ja kykyä huolehtia asioista kokonaisvaltaisemmin.” ”heikomman osapuolen asemaa ei saa käyttää hyväksi”, arhinmäki painotti. ”hei-komman osapuolen suojaaminen ja eriar-voisuuden vähentäminen ovat yhteiskun-tamme tärkeitä tehtäviä. tietoa levittämällä myös heikompi voi olla vahva.”•

Etukuponkeja levitettiin 18 kaupungissa myös katujakeluilla.

28

29

Musa

visa

n o

ikeat

vast

aukse

t: 1

) a, 2

) c, 3

) c, 4

) c, 5

) c, 6

) b, 7

) c, 8

) b, 9

) c.

huhtikuun lopulla vietet-tiin jälleen kerran teki-jänoikeuspäivää. Siinä yh-distyy kaksi kansainvä-listä juhlapäivää, WIPO:n Kansainvälinen henkisen omaisuuden päivä (26.4)

sekä Unescon Kirjan ja tekijänoikeuden päi-vä (23.4.), jota usein myös Kirjan ja ruusun päiväksi kutsutaan. ”Tekijänoikeuspäivä oli nyt selvästi ai-empaa valtakunnallisempi”, kertoo tekijän-oikeuspäivätoimikunnan puheenjohtaja, Gramexpressin päätoimittaja Lauri Kaira.

3 700 koululaista kutsuvierainaTekijänoikeuspäivään kuului kutsuvieras-seminaari Helsingissä, 16 kaupunkiin ulottu-va koululaisnäytöskiertue, valtakunnallinen leffaetukampanja 32 elokuvateatterissa sekä tietoiskuja, joissa esiintyi tuttuja taiteilijoita. Koululaisnäytöskiertue tehtiin nyt en-simmäisen kerran. Noin 3 700 koululaista kävi koululaisnäytöksessä katsomassa eloku-van ”Roskisprinssi”. Ennen elokuvan alkua he kuulivat asiantuntija-alustuksen tekijän-oikeudesta. Näytöskiertueen organisoi Tekijänoikeu-den tiedotus- ja valvontakeskuksen TTVK:n tiedottaja Juha Rislakki. Rislakin lisäksi näy-töksissä alustivat TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen, lakimiehet Teemu Laak-konen ja Niko Laukkonen sekä Tuotoksen Sanna Lahovaara. Kiertue kesti kaksi viik-koja ja sai laajaa huomiota maakuntalehdissä.

Tietoiskuja ja etukampanjaTekijänoikeuspäivään kuului myös kahden viikon tietoiskukampanja elokuvateattereis-sa ja radiossa. Tietoiskuissa tutut taiteilijat ja tuottajat kertoivat, miksi tekijänoikeus on heille tärkeä.

koko valtakuntaan

Elokuvateatterien tietoiskuissa esiintyvät Mariko, Dome Karukoski, Pihla Pentti-nen ja Jussi Nikkilä. Radiossa esitetyissä radiospoteissa taas esiintyvät Michael Mon-roe, Mari Rantasila ja Laura Närhi. Valtakunnalliseen leffaetukampanjaan osallistui 32 elokuvateatteria. Kampanjaa varten painettiin liki sata tuhatta etukupon-kia, joilla sai kaksi leffalippua yhden hinnal-la. Kupongissa on sarjakuvastripin muodossa tietoa tekijänoikeudesta. Etukuponkeja sai elokuvatettereista ja niiden kotisivuilta. Lisäksi niitä levitettiin 18 kaupungissa myös katujakeluilla.

Päätapahtuma TennispalatsissaTekijänoikeuspäivän päätapahtuma oli se-minaari ja elokuvanäytös kutsuvieraille Hel-singin Tennispalatsissa. Seminaarin, jonka teemana oli ”Luova ala ja media digimur-roksessa”, avasi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.

tekijänoikeuspäivästä kasvoi kaksi viikkoa kestävä tempaus, johon kuuluu koululaisnäytöskiertue, elokuva-teatteri- ja radiotietoiskuja sekä leffaetukampanja.Teksti veIKKo RAjANtoLA Kuvat petRI vILhUNeN

elokuvia ja tietoiskuja

Seminaarin ministeriöpaneelissa esiin-tyivät tekijänoikeusasioita hoitavat vir-kamiehet kolmesta ministeriöstä: johtaja Jukka Liedes (OKM) sekä neuvottelevat virkamiehet Mikko Huuskonen (TEM) ja Jussi Mäkinen (LVM). Muissa paneeleissa esiintyivät musiikki-tuottajien puheenjohtaja Niko Nordström, elokuvatuottajien puheenjohtaja Aleksi Bardy, musiikintekijät Sipe Santapukki ja Markus Nordenstreng, Sanoma Media Finlandin yhteiskuntasuhteista vastaava joh-taja Marcus Wiklund, Radiomedian toi-mitusjohtaja Stefan Möller ja YLEn laki-asiainjohtaja Katri Olmo. Elokuvanäytöksessä nähtiin ”Iron Sky” sekä ”Rakkaudesta, unelmista ja kaloista”. Tekijänoikeuspäivää koordinoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Teki-jänoikeusakatemia ry:n kanssa.•

Emma salokoski lauloi seminaarivieraille, ja lauri kaira lausui tervetuliaissanat.

30

yksi

tuha

nnes

ta

Rantajatseille

EsEKekstra Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

Ulkomaille – vaikka ilmaiseksituon tuostakin EsEkistä haetaan tu-kea ulkomaille suuntautuviin esiinty-mismatkoihin, joista esiintyjät eivät saa ollenkaan palkkiota tai vain ai-van nimellisen korvauksen. kutsuja-festivaali tai muu konsertin järjestäjä maksaa usein majoituksen ja ylläpi-don, mutta ei varsinaista palkkiota, ja matkakuluihinkin artistia kehote-taan hakemaan avustusta EsEkiltä. Erityisesti tätä tapahtuu uraansa aloittelevien rockyhtyeiden kohdal-la. hämmästyttävän usein kuiten-kin myös jo pidemmälle edistyneet muusikot lähtevät keikalle ilman palkkiota. moni yhtye lähtee uran alkuvai-heessa ilmaiselle keikalle esittäy-tyäkseen ulkomaisille yleisöille ja musiikkialan toimijoille. ajatuksena on, että tunnettuuden lisääntyessä

esiintymisistä poikisi tulevaisuudes-sa maksullisia keikkoja. sellaisissa tapauksissa, joissa yh-tye on jo saavuttanut jonkin verran ni-meä ja sen toiminta on ammattimais-ta, tällainen ajattelu on perusteltua. tällöin kysymykseen voi tulla mark-kinointi/vientituki, joka on tarkoitettu muun muassa juuri showcase-esiin-tymisiin ja jonkin tunnetun ulkomai-sen yhtyeen lämmittelijäkiertueisiin. mutta liian paljon on niitä tapauk-sia, joissa ilmaisella esiintymisellä ei EsEkin näkökulmasta ole nähtävis-sä mitään perustelua. ne menevät harrastustoiminnan piikkiin, eikä tu-kea myönnetä. lähtökohta on, että muusikon tulee saada työstään asi-allinen korvaus. ilmaisista esiintymisistä saattaa pitemmän päälle olla haittaakin, kun ulkomaiset toimijat huomaavat, että

vuosittain EsEkiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymis-tilaisuuksiin sekä koulutus-toimintaan. viime vuonna 1 163 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

30

ilman palkkiota esiintyviä muusikoita löytyy suomesta jatkuvasti. EsEkissä on myös pohdittu sitä, kuinka pitkälle suomalaisten artistien kutsuminen kansainvälisille festivaa-leille on kiinni suomesta saatavista avustuksista. yhä enenevässä mää-rin EsEkille tulee nykyisin hakemuk-sia ulkomaisilta festivaaleilta, joille on kutsuttu suomalaisia esiintyjiä. useimmiten toki kutsu on voimassa, saapa festivaali avustusta tai ei, mut-ta on myös ollut tapauksia, joissa on ollut hieman kiristyksen makua: jos avustusta ei saada, suomalaisartistin keikkaa ei voida (muka) järjestää. Ehtona avustuksen myöntämisel-le ulkomaiselle taholle on joka tapa-uksessa, että esiintyjille maksetaan palkkio.•

leena hirvonen, EsEkin pääsihteeri

RAAHEN KAUPUNGILLA on läm-pimät suhteet raahen rantajatsiin, sillä aloite festivaalin perustamisek-si tuli aikanaan kaupungin kulttuu-ritoimen johtajalta. raahessa toimi jo entuudestaan jazzyhdistys rajat-si ry, joka tuli yhteistyökumppaniksi ja vuonna 1996 otti juhlat kokonaan järjestääkseen. rantajatsit on profiililtaan moder-nin jazzin tapahtuma. tästä ohjel-mistopolitiikasta on pidetty jokseen-kin tinkimättömästi kiinni, samoin kuin kansainvälisyydestä. heti en-simmäisestä vuodesta lähtien ran-tajatseille on pyritty tuomaan kes-keisiä modernin jazzin nimiä myös ulkomailta. tässä suhteessa se muistuttaa tampere jazz happenin-gia, vaikka on toki paljon pienempi. Festivaalin päälava on sijoitettu ulkofantin saareen, kauniille ja luon-nonläheiselle paikalle meren rannal-le. Pienemmät klubikonsertit järjes-tetään Puu-raahessa, joka on oma idyllinsä sekin. raahessahan on erittäin hyvin säilynyt vanha puukau-punki vanhan rauman tapaan.

”sen saan aina kuulla, että raahe on niin kaukana!” nauraa festivaali-johtaja Annamaija Saarela. mutta totta se on: lähes puolet rantajat-sien yleisöstä on ulkopaikkakunta-laisia ja heistä yli 10 prosenttia pää-kaupunkiseudulta. rantajatseilla on hämmästyt-tävän pieni budjetti ohjel-makokonaisuuteen ja kävijämäärään nähden, vajaat 70 000 euroa

vuodessa. kolmannes siitä tulee raahen kaupungilta, toinen kolman-nes pääsylipputuloista ja viimeinen muista avustuksista ja sponsori-tuesta. opetusministeriön festivaali-tuki on isoin viipale. muista viipa-leista EsEkin tuki on yksi keskeisiä, vaikkeivät sen avustussummat niin suuria olekaan. vaikka rantajatsit ei valtion festi-vaalituen nauttijana voi saada vaka-tukea, vapaan kentän klubi- ja kier-

tullaan kaukaa

31

ESEKin 1.1.−30.4.2012

päätöksiä • Esiintymistilaisuudet 141 500 euroa myönteisiä päätöksiä 83 kpl

• Äänitetuotanto 62 800 euroa myönteisiä päätöksiä 52 kpl

• AV-tuotanto 93 600 euroa myönteisiä päätöksiä 43 kpl

• Työskentelytuki 143 088 euroa myönteisiä päätöksiä 88 kpl

• Markkinointi- ja vientituki 57 400 euroa myönteisiä päätöksiä 17 kpl

• Koulutustoiminta 16 150 euroa myönteisiä päätöksiä 9 kpl

myönteisiä päätöksiä yht. 292.

EsEkin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi

ESEKin tukienseuraavat

hakuajat• Äänitetuotanto 31.8. mennessä

• Markkinointi ja vientituki 31.8. mennessä

• Esiintymistilaisuudet 14.9. mennessä

• Työskentelytuki 15.9. mennessä

• AV-tuotanto 15.8. mennessä

• Koulutustoiminta 28.9. mennessä

anomusten pitää olla EsEkissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!

tuetoimintaa varten perustettu vaka on annamaija saarelalle läheinen. hän oli muusikkojen liiton projek-tityöntekijänä käynnistämässä tätä tukihanketta pari vuotta sitten. ”vaka-tuessa on mielenkiintoinen vaihe meneillään sikäli, että siihen saatiin nyt viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä varoja jaet-tavaksi”, hän kertoo. ”tällä hetkellä tehdään hienosäätöä tuen myöntä-misedellytyksiin yhdessä ministeriön

the northern Governors (kuvassa), oddarrang, johanna iivanainen & 1n, karikko sekä tapani rinne & Wimme saari ovat rantajatsien ensi kesän kotimaisia esiintyjiä. kansainvälinen tähtivieras on the World saxophone quartet. Festivaalia vietetään 26.–28.7.

kuva: marEk saBoGal

kanssa. ne ovat aiheuttaneet vähän sekaannusta sekä kentällä että EsE-kin päässä, koska vaka on vähän erilainen kuin EsEkin muut tuet.” saarela toteaa, että uusi tukimuo-to on luonnollisesti saanut erittäin hyvän vastaanoton, ja sillä on saa-tu jo paljon aikaan. ”meidän vapaa kenttämme on sellainen, että kun sinne panee rahaa, se tulee monin-kertaisena takaisin.”•

anu karlson

32