1

Emma Salokoskimuusikko ja ääniPääministeri Jyrki Katainen: Tekijänoikeuksien pitää olla kohdallaanJohn Storgårdsin musiikkitalotRooman sopimus 50 vuotta

GramexpressE s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x 4/11

GRA1104 01-32.indd 1 8.12.2011 17.33

2

Jyrki kaTainenSyntyi 14.10.1971 Siilinjärvellä

Perhe vaimo ja kaksi tytärtä

Työura ja tärkeimmät luottamustoimet Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja, Euroopan kansanpuolueen (EPP) varapuheenjohtaja. toiminut valtiovarainministerinä sekä eduskunnassa tulevaisuus- ja sivistysvaliokunnissa.hä

n

”Tekijänoikeuksien pitää olla kohdallaan.”

Haastattelu LAURI KAIRAKuva JAnnE SUhonEn / vALtIonEUvoSton KAnSLIA

2

musiikkiJouluun kuuluu

➤ Montako levyä omistat?– Satoja.

➤ Soitatko itse jotain instrumenttia?– En soita.

Oletko harrastanut esiintymistä muussakin roolissa kuin poliitikkona?– Koulussa olin joko Joosef tai joulupukki. Koulun jälkeen esiintymiset ovat keskitty-neet työtehtäviin ja joskus harvoin pieniinimitaatioihin yksityisessä seurassa.

➤ Musiikki ilahduttaa monia taustamusiikkina. Onko pääministerillä koskaan aikaa oikein hiljentyä kuuntelemaan sitä?– Valitettavan harvoin. Toisinaan nautin lentomatkoilla musiikista kuulokkeiden kautta. Se on mahtava tapa myös uppou-tua ajatuksiin ja unohtaa työasioiden lä-pikäynti hetkeksi. Konsertit ovat har-vinaista luksusta.

➤ Onko joku kappale sinulle erityisen tärkeä

tai muistorikas?– The Eaglesin Hotel Cali-

fornia. Opiskeluaikoina ajettiin ulkomaalaisten

opiskelukavereiden kanssa Skotlannissa

kohti auringon-laskua musiikki

soiden ja elämä edessä...

➤ Fanititko nuorena joitakin koti- tai ulkomaisia yhtyeitä tai oliko sinulla muuten erityisiä suosikkeja?– Kotimaisista bändeistä Eppuja, Popedaa ja Juicea. Ulkomaisista Dire Straitsia ja Phil Collinsia.

➤ Mitä musiikkia perheessäsi kuunnellaan?– Kuubalaista salsaa, jatsia ja lastenmusiikkia.

➤ Millainen rooli musiikilla on joulussasi?– Jouluun kuuluu musiikki samassa missä kinkku ja piparit. Ehdoton tunnelman luoja.

➤ Mitä kansallinen musiikkikulttuurisinulle merkitsee?– Musiikki on arvo sinänsä ja tuo sisältöä ih-misten elämään. Se tarjoaa toisaalta virikkeitä ja toisaalta auttaa rauhoittumaan. Kotimai-nen musiikki on yhteistä omaisuuttamme. Monet tunteet tulevat esiin kotimaisen mu-siikin kautta. Suomen vahva ja omaleimainen musiikkikulttuuri on osoittanut vahvuutensa myös maailmalla. Kulttuurivienti sillä saralla on todella potentiaalinen kasvuala.

➤ Mitä tekijänoikeusasiat sinulle merkitsevät?– Työn tekijälle kuuluu aina oikeudenmu-kainen korvaus työstään. Tekijänoikeuksien pitää olla kohdallaan, jotta tuo periaate to-teutuu myös luovien alojen ja kulttuurin am-mattilaisten kohdalla.•

GRA1104 01-32.indd 2 8.12.2011 17.33

3

2 Hän / Jyrki Katainen3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Emma Salokoski: Muusikkous on äänessä

14 Gramex tapaa asiakkaitaan 15 Asiakasinfo 16 Musiikki luo tunnelmia Butik Helsingissä 20 Soolo / Koop Arponen21 Rooman sopimus 50 vuotta 22 ’’Jossain on kai vielä joulu’’24 John Storgårds ja kaksi musiikkitaloa28 Pykäläviidakko / Sami Kokljuschkin29 ESEK täytti 30 vuotta 30 Yksi tuhannesta / Timo Ruottinen30 ESEKekstra

sisältö 4/11

pääkirjoitusLauri Kaira

Päätoimittaja

3

20

22

Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena KajanderOsoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 22. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2011 24

16

Kannessa Emma Salokoski. Kannen kuva: Saara Vuorjoki

sisältö 4/11k

uva

: sa

ar

a v

uo

rjo

ki

Joulun alla on tullut tavaksi kirjoittaa yksityistä ko-piointia korvaavan hyvitysmaksun romahtamisesta. Tämä ei nostata joulumieltä, mutta minkäs mahdat. Hallitus päättää asiasta aina joulukuun lopulla.

Viime joulun alla hyvitysmaksun romahduksen korjaa-mista vaadittiin 8000 kulttuuri-ihmisen adressilla ja usei-den taiteilijadelegaatioiden eduskuntavierailuilla. Myös nyt keskustelu on ollut tiukkaa. Hyvitysmaksu on korvausta laillisesta yksityisestä ko-pioinnista. Kansa kopioi musiikkia ja av-tuotteita monta

kertaa enemmän kuin ostaa. Silti hyvitysmaksu hiipuu. Sitä kertyy enää vain 6,5 miljoonaa euroa vuo-dessa. Syynä on se, että maksun koh-teena olevan laitekannan päivittämi-nen on vuosien mittaan laiminlyöty. Maksua ei kerätä lainkaan tietoko-

neen ja musiikkipuhelimen kaltaisista uusista kopiointi-laitteista. Sitä kerätään vain vanhoista kopiointivälineistä, joiden myynti on vuosien mittaan romahtanut neljäsosaan entisestä. Samaan aikaan uusien kopiointilaitteiden myyn-ti on kasvanut 50 miljoonalla eurolla. Suuri osa kopioinnista tapahtuu nyt välineillä, joista hyvitystä ei mitään kautta saada. Tämä ei ole direktiivien eikä lain tarkoitus.

Nyt kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki on pyrkinyt korjaamaan tilanteen. Hän esitti, että maksua kerättäisiin myös uusista kopiointilaitteista eli tietokoneista ja älypu-helimista.

Esitys merkitsisi, että kansalaiset maksaisivat hyvitys-maksua keskimäärin kaksi ja puoli euroa vuodessa. Tämä ei hetkauttaisi kenenkään taloutta. Ja varmaan jokainen vähintään tuon edestä tv-ohjelmia tai musiikkia tallentaa. Ennen vanhaan hyvitysmaksu kerättiin pieninä erinä pitkin vuotta c-kasettien ja vhs-kasettien hinnassa. Nykyi-sin se joudutaan keräämään vähän isompina erinä harvem-min, muistillisten tallennuslaitteiden hinnassa. Kukaan ei osta näitä laitteita joka vuosi – mutta toivon mukaan sitä tahtia, että edes jonkin laitteen hinnassa mak-saa oman osuutensa kopiointikorvauksista. Ainakaan itse en osaa murehtia sitä, kopioinko var-masti jokaisella hyvitysmaksullisella laitteellani. Minulle riittää, että vuosien mittaan maksamani hyvitysmaksu on kohtuutasoa verrattuna siihen, mitä edes jollain laitteella kopioin. Siitähän tässä nykyisin, c-kasettien ja vhs-kasettien jälkeisessä ajassa, pitäisi olla kysymys. Lyhyesti sa-nottua reilusta pelistä. •

Joulumieli ja hyvitysmaksu

’’Kyse on reilusta pelistä.’’

GRA1104 01-32.indd 3 8.12.2011 17.33

4

alku

soitt

o

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Blake-yhtye edellisen

kärkihankkeen ’’MOi! Sounds of

Suomi’’ -festivaalilla Tukholmassa.

4

Viennin kärkihanke BritanniaanMusic export Finlandin koordinoima vuosien 2012−2013 suomalaisen musiikkiviennin kärkihanke suuntautuu isoon-Britanniaan. kuten MOi! Sounds from Suomi -hankkeella Pohjoismaissa, tavoitteena on lisätä suomalaisten musiikkialan toimijoiden verkostoitumista ja artistien kiertuetoimintaa isossa-Britanniassa sekä edistää suomalaisen musiikin näkymistä paikallisessa mediassa. kärkihanke käynnistetään alkuvuodesta 2012.

kuva: michaEla tunGström

Brunila brittilistan huipullaBrittiläisen poikabändi jls:n kolmas albumi jukebox nappa-si kärkitilan brittilistalla marras-kuussa. suomalaisittain asian tekee kiinnostavaksi levyn kap-paleen innocence säveltäjä – sitä on ollut säveltämässä enti-nen the crash -solisti ja Jenni Vartiaisen hittejä kynäillyt Tee-mu Brunila. hän sävelsi myös jls:n edelliselle albumille kap-paleen the last song.

Emma-gaala jo tammikuussaEmma-pystejä jaetaan 20. tammikuuta 2012 Espoon Barona-areenalla. Ehdokkaita on nimetty jo seitsemässä kategorias-sa. kiinnostavassa tuottajakategoriassa Emmaa tavoittelevat Chisu, Jukka Immonen, uusi Fantasia ja Riku Mattila. vuoden parhaat alternative- ja indie-albumit ovat raadin mie-lestä tehneet Regina, Matti Johannes Koivu, rubik ja kak-ka-hätä-77. jazz-Emmaa pääsee lavalle heiluttamaan joko Black motor, Iiro Rantala, Iro Haarla Quintet tai Teemu Viinikainen trio. muiden kategorioiden ehdokkaat löytyvät osoitteesta emmagaala.fi.

kuvat: chisu / WarnEr music. matti johannEs koivu / m.dulor. tEEmu viinikainEn / tEEmu salminEn.

emma-ehdokkaiden joukossa ovat Chisu,

Matti Johannes koivu ja Teemu Viinikainen.

GRA1104 01-32.indd 4 8.12.2011 17.34

5

Ruger Hauerilta räppärivideoHiphop-trio ruger Hauerin musiikkivideo on kattava läpileikkaus oman genrensä suomalaisosaajista. Videolla esiintyy peräti 123 suomalaista räppäriä erilaisissa ympäristöissä eri vuodenaikoina.

kuva: hEikki kuula

1. mikä oli Egotrippi-yhtyeen ensimmäinen singlejulkaisu Zen Garden -yhtiölle?

a) lydiab) se on tosi jeesc) tänään ei kukaan vastaad) kesäpäivä

2. mikä yhtye levytti kappaleen ”Border radio”?

a) Blastersb) Fabulous thunderbirdsc) Georgia satellitesd) omar & the howlers

3. mikä seuraavista levyistä ei ole sonata arctican albumijulkaisu?

a) the days of Greysb) songs of silencec) Edipticad) Blooddrunk

4. Beatles julkaisi abbey road lP:n, mutta kuka on julkaissut abbey road EP:n?

a) led Zeppelinb) meat loafc) red hot chili Peppersd) Black sabbath

5. mikä oli nimeltään alivaltiosihteeri-yhtyeen ensimmäinen lP-julkaisu?

a) ole nöyräb) tasavallan presidentti iic) Eduskuntatalod) naurun remakkaa

6. Phil spector oli tuottajana yhdellä Beatles-albumilla. mikä oli tuo levy?

a) abbey roadb) let it Bec) yellow submarined) revolver

7. kuka julkaisi juuri albumin nimeltä ”valon maa”?

a) jari sillanpääb) katri helenac) suvi teräsniskad) antti tuisku

8. Englantilainen the Polecats -yhtye julkaisi vuonna 1981 rockabilly-tyylisen david Bowie -coverin. mikä Bowien biisi oli kyseessä?

a) john, i’m only dancingb) rebel, rebelc) rock’n roll suicided) the jean Genie

laatinEEt tuomas talonPoika ja kari niEmEläoikEat vastauksEt sivulla 28.

5

Blake-yhtye edellisen

kärkihankkeen ’’MOi! Sounds of

Suomi’’ -festivaalilla Tukholmassa.

Egotripin ensisinkku Gardenille?

Synttärit Lontoossa ja ja ja -klubi, joka esittelee lontoossa kuukausittain pohjoismaista musiikkia, täytti marraskuussa kaksi vuotta. juhlan kunniaksi klubilla esiintyivät 24. marraskuuta suomalaisen French Filmsin lisäksi Marit Larsen ja Sóley. aurinkoista rockia soittava French Films julkaisi vast-ikään albuminsa imaginary Future.

kuva: FloW FEstival

Michael Monroe vuoden paras Brittiläisen classic rock -lehden lukijat äänestivät michael mon-roen sensory overdrive -albu-min vuoden parhaaksi. monroe päihitti muut ehdokkaat, joita olivat muiden muassa Foo Figh-ters, motörhead ja Whitesnake. vuoden 2011 päätteeksi mon-roe kiertää isoa-Britanniaa.

musavisa

ku

va: h

ar

ri h

uu

hta

nE

n

French Films Flow-festivaalilla.

GRA1104 01-32.indd 5 8.12.2011 17.34

66

alku

soitt

o

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Battle Beast Nuclear BlastilleSuomalainen metalliyhtye Battle Beast on tehnyt levysopimuksen maineikkaan nuclear Blast -levy-yhtiön kanssa. yhtye julkaisi aiemmin tänä vuonna Steel-esikoisensa Suomessa. kansain-välisesti levy ilmestyy uuden yhtiön kautta 27. tammikuuta 2012. yhtye voitti Wacken Open air -festivaalin Metal Battle -kisan, joka järjestettiin Suomessa. Battle Beast päihitti 26 muuta yhtyettä ja sai sen ansiosta keikan saksalaisfestivaalille.

kuva: nauska

Äänitteen tuottajan opas ilmestynytmitä tarvitsee tietää, jos tahtoo tuot-taa levyn tai muun äänitteen? tähän kysymykseen vastataan tiiviisti ja tehokkaasti uudessa äänitetuotta-jan oppaassa. sen ovat laatineet yhteistyössä Gramex, tekijänoike-uden tiedotus- ja valvontakeskus, teosto, suomen muusikkojen liitto, musiikkituottajat iFPi-Finland sekä musiikkikustantajat. opasta on saatavissa sekä pai-nettuna vihkosena että nettiversio-na. voit tutustua siihen Gramexin kotisivuilla www.gramex.fi, mistä se löytyy osastosta "äänitteen tuotta-ja", linkin "tuottajan opas" alta.

Gramex tilitti lähes 1,3 miljoonaaGramex tilitti lokakuussa lähes 1,3 miljoonaa euroa tekijänoikeuskor-vauksia kotimaisille oikeudenhaltijoil-le. taiteilijoille tilitettiin noin 553 000 euroa ja tuottajille noin 714 000 eu-roa. korvaukset ovat peräisin kotimai-sen musiikin käyttämisestä muun muassa taustamusiikkipalveluihin, myyntitallenteisiin ja av-tallenteisiin. mukana oli myös tuottajille tilitettyjä musiikkivideokorvauksia.

Musiikkitalon ensilevy nuorilta

kuva: hEikki tuuli

nuorista muusikoista koostuva nordea jean sibelius orchestra ehätti ensimmäisenä julkaisemaan helsingin musiikkitalossa äänite-tyn levyn. levyllä orkesteri soittaa

Jukka-Pekka Sarasteen johdolla sibeliuksen 1. sinfonian, Finlandian sekä Beethovenin coriolanus-alku-soiton. levyn julkaisi Emi classics.

Battle Beast kansainvälistyy,

GRA1104 01-32.indd 6 8.12.2011 17.34

77

Uusi kulttuuriministeri piti ensimmäisen linjapuheen-sa tekijänoikeusasioista Tekijänoikeusfoorumissa. Hän totesi, että taiteen ja kulttuurisisältöjen luomi-sen edellytyksistä täytyy huolehtia – oli kyse mistä

taiteenlajista hyvänsä. Hänen mukaansa tekijänoikeudet ovat osa luomisen edellytyksistä, sillä taidetta ei synny ilman toimeentu-loa. Näin ministeri osoittaa selvää mielenkiintoa tekijänoikeuk-siin. Tämä on myönteistä, kun muistetaan, että hänen edeltäjänsä aikana nämä asiat olivat pääosin poliittisesti valitun virkamiehen hoidossa. ”Hyvitysmaksuissa pitää seurata alati muuttuvaa maailmaa. Hyvitysmaksukertymän vähentyminen on saatava pysäytetyksi ja sen taso uudelleen nousuun. Nopeiden nettiyhteyksien – joita siis käytetään laajamittaisesti tekijänoikeussuojatun sisällön la-taamiseen – liittäminen hyvitysmaksujärjestelmään saattaisi olla yksi osa ratkaisua”, kirjoittaa ministeri Arhinmäki blogissaan.

Olipa hyvitysmaksujärjestel-mä minkälainen tahansa tule-vaisuudessa, tulee nyt saman tien varmistaa, että käänne ylöspäin tapahtuu nykyisen järjestelmän ollessa vielä voi-massa. Tuota pikaa nähdään, onko uusi kulttuuriministeri

löytänyt ratkaisun tähän tekijöiden taloutta romahduttaneeseen ongelmaan. Hänen puheensa Säätytalolla oli lupauksia antava. Edellisen vaalikauden loppumetreillä oltiin todistamassa näin jälkeenpäin katsottuna erikoista yhteensattumaa, kun kansanedus-taja Arhinmäki eduskunnan kyselytunnilla kovisteli ministeri Wal-linia hyvitysmaksuasiasta. Ei arvannut edustaja Arhinmäki joutu-vansa ministerinä ottamaan samat murheet omille harteilleen. Samassa yhteydessä ministerille oli annettu puutteellista tie-toa, kun hän lupasi tämän vuoden hyvitysmaksukertymän nouse-van 20 prosenttia. Oli jo silloin helppo nähdä, ettei se voinut toteutua. Linjapuheessaan uusi ministeri ottaa monipuolisesti kantaa moniin ajankohtaisiin tekijänoikeuskysy-myksiin. Hänen mukaansa eduskun-nan ja hallituksen on ryhdyttävä toimiin, jotta suomalainen teki-jänoikeusala kasvaisi nopeasti, dynaamisesti ja oikeudenmu-kaisesti ja tekijät säilyttäisivät heille kuuluvat oikeudet omiin teoksiinsa. Luovalle taloudelle hyvä ja toimiva levitys ja kau-pallistaminen ovat yhtä tär-keitä kuin alkutuotantokin.•

Mikä yhteensattuma

’’Hyvitysmaksun käänne ylöspäin tulee varmistaa.’’

tahtipuikkoHannu MarttilaGramexin toimitusjohtaja

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

Rantalalle Echo-palkintoIiro Rantalan lost heroes on kahminut palkintoja saksas-sa. hänelle myönnettiin mar-raskuussa tärkeä saksalainen Echo-palkinto, jonka ovat suo-malaisista saaneet aiemmin meta4, nightwish ja the ras-mus. jo aiemmin rantalan levy sai saksalaiskriitikoiden jaka-man deutsche schallplattenkri-tik -palkinnon. lisäksi süddeut-sche Zeitung nimesi arviossaan lost heroesin mestariteokseksi.

Apulanta on napannut urallaan jo 21 single-listan ykköstilaa. Viimeisin ykkönen on syksyllä ilmestynyt Pihtiote. Tätä voi verrata esimerkiksi The Beatlesin maailmanennätyksenä pidettyyn saavutuk-seen: brittiyhtye keräsi 20 ykköstilaa yhdysvaltain singlelistalla vuosina 1964–1970.

kuva: rami mursula

EU-soittajia haetaanEuroopan unionin nuoriso-or-kesteri järjestää koesoiton soi-tantokaudelle 2012−13 sibelius-akatemiassa 10.2.2012. Ensi vuonna orkesterilla on ohjelmas-sa sekä yhdysvaltain kiertue että esiintyminen lontoon kulttuuri-olympialaisissa. kuluvan kauden kiertueilla on ollut mukana yh-deksän suomalaista. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri toimii Euroopan unio-nin kulttuuriohjelman sekä 27 jä-senvaltion tuen turvin. orkesterin pääkapellimestarina on toiminut vuodesta 2000 alkaen Vladimir Ashkenazy.

apulanta: 21 x 1!

Iiro Rantalan seurassa juryn jäsen, musiikkitoimittaja Christian Broecking.

kuva: act

kuva: PEtE jonEs

GRA1104 01-32.indd 7 8.12.2011 17.34

8

”Sanoittaminen on loistoesimerkki siitä, miten oikea ja vasen aivopuolisko joutuvat heittämään signaaleja toisilleen”, toteaa emma Salokoski. Hän luonnehtii uuden levynsä materiaalia singer-songwriter-musaksi.

äänessäMuusikkous on

Emma Salokoski

Teksti MARKUS noRdEnStREng Kuvat SAARA vUoRJoKI

8

kuva: hanna-kaisa hämäläinEn

GRA1104 01-32.indd 8 8.12.2011 17.34

99

GRA1104 01-32.indd 9 8.12.2011 17.34

10

Sitkeä kurkkutauti on osunut Emma Salokoskelle haas-teelliseen saumaan. Hän yskäisee ja ottaa kulauksen japanilaista vihreää teetä. ”Jouduin olemaan koko viime viikon hiljaa.” Emma

Salokoski Ensemblellä on tekeillä ensimmäi-nen uusi albumi kolmeen vuoteen ja laulajal-la on muutenkin pitänyt kiirettä. Edellisenä viikonloppuna Salokoski esiintyi yhtyeineen Syksyn sävelessä. ”Vielä alkuviikosta en pystynyt puhu-maan sanaakaan. Kommunikoin kotona lä-hinnä elekielen avuin”, hän naurahtaa. 35-vuotias Salokoski on syystäkin varo-vainen, onhan hän täysipäivänen äänityöläi-nen. Laulajauransa ohessa Salokoski opettaa Complete Vocal Technique -äänitekniikkaa, jonka opettajaksi hän valmistui 2009. ”Oppilaita on ihan laidasta laitaan – aina aloittelijoista ammattilaulajiin, -näyttelijöi-hin ja -puhujiin. Levyproggiksen takia olen tosin ollut opetustauolla kesästä saakka. Complete Vocal Technique on erittäin rat-kaisukeskeinen ja supertekninen opetusme-todi, joka sopii yhtä hyvin jazzlaulajille kuin rokkijätkille”, Salokoski summaa.

Oikeassa ammatissaLaulunopetuksen eri metodit ja filosofiat ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi koulun pen-killä. Sibelius-lukiossa päätoimiseksi laulajak-si ryhtynyt Salokoski on opiskellut vuosien saatossa Helsingin Pop & Jazz Konservatori-ossa, Sibelius-Akatemian jazzlinjalla ja Köö-penhaminan Complete Vocal -instituutissa. ”Lukiossa sain käteeni ammatinvalinta-oppaan, jossa neuvottiin miettimään, mikä sellainen asia, jota olet tehnyt, on tuottanut elämääsi eniten iloa. Oivalsin heti, että mi-nulle se asia oli laulaminen.” Salokoskella on myös takanaan musiikki-teatterin opintoja Tukholman Kulturamassa. Suomessa hänet nähtiin 1990-luvun lopulla esiintymässä Les Misérables ja Rent -musikaa-leissa. ”Halusin saada mahdollisimman laaja-alaisen esiintymiskoulutuksen ja perehtyä laulamisen ohella esimerkiksi tanssimiseen. Työskentelin vuoden ajan musikaalimaail-massa, kunnes tajusin, etten oikeastaan ol-lut koskaan tykännyt musikaaleista”, laulaja muotoilee itseironisesti.

Quintessencen nousuLevytysuransa Salokoski aloitti vuosituhan-nen vaihteessa Quintessencen kanssa. Yhtye syntyi Helsingin Pop & Jazz Konservatorios-sa, jossa sen kaikki jäsenet opiskelivat 90-lu-vun lopulla. Nu-soulia esittäneessä kokoon-panossa vaikuttivat lopulta Salokosken lisäksi kosketinsoittaja Tuomo Prättälä, kitaristi Aki Haarala, trumpetisti Verneri Pohjo-la, basisti Heikki Laine ja rumpali Mikko Kaakkuriniemi. Marginaalimusiikkia soittavaksi helsin-kiläisbändiksi Quintessence menestyi varsin hyvin. Bändin toinen albumi 5 AM nousi Suomen albumilistan viidenneksi, ja levy julkaistiin myöhemmin lukuisten Euroopan maiden ohella Japanissa. Myös Emma Salokoski Ensemblen juu-ret ulottuvat Pop & Jazz Konservatorioon. ”Ensemblen esimuoto, joka oli Lauri Porran, Mikko Kososen ja minun muodos-tama trio, perustettiin itse asiassa jo ihan sa-moihin aikoihin kuin Quintessence”, laulaja muistelee. Salokoski kertoo trionsa esittäneen alun perin keikoillaan pelkästään bossa novaa. Te-xicalli Recordsin 2003 julkaisemalla debyyt-ti-EP:llä kuultiin kuitenkin myös esimerkiksi Pekka Strengin Puutarhassa-klassikko, joka huomioitiin pian runsaalla radiosoitolla. Kappale oli Salokoskelle lapsuudesta tuttu − Pekka Streng kun sattui olemaan hänen isänsä serkku. ”Meille oli yllätys, että sivuprojektina syntynyt trio sai enemmän huomiota kuin Quintessence konsanaan. Hyvä palaute oli palkitsevaa ja innosti jatkamaan.” Tuomo Prättälän ja Marko Timosen liityttyä mukaan Salokosken triosta kasvoi kvintetti eli nykyinen Ensemble, jonka de-byyttialbumi Kaksi mannerta julkaistiin 2005. Toinen levy Veden alla seurasi kolmea vuotta myöhemmin.

Epätodellista ohjelmaaLaulajan katse lähtee harhailemaan japani-laisravintolan ikkunasta Fredrikinkadulle, josta aukeaa outo sääilmiö. Auringonpaiste ja lauha keli muistuttavat keväästä, vaikka ele-tään jo marraskuun alkua. Totean, että lähes yhtä epätodelliselta tuntui nähdä Emma Sa-lokoski viime syksynä televisioruudussa joh-tamassa Kuorosotaa. Laulaja myöntää itse-

kin yllättyneensä, kun ohjelmaa tuottaneesta tuotantoyhtiöstä otettiin yhteyttä. ”En itse asiassa tiedä, miksi minua pyy-dettiin alun perin mukaan. Ohjelman tuotta-jat olivat kuulemma diggailleet meidän Veden alla -biisiä. Harkitsin asiaa pitkään. Minulla oli koko hommasta tosi ristiriitainen fiilis.” Salokoski tarttui lopulta tarjoukseen ta-juttuaan, ettei syksylle ollut juuri muitakaan töitä tarjolla. Sattumoisin häntä oli samoihin aikoihin alkanut kiinnostaa kuoron kanssa työskenteleminen. ”Olin hakenut sopivaa kuoroa johdetta-vakseni jo jonkin aikaa, eli siinä mielessä sain tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mut-ta mietin kyllä monta kertaa Kuorosodan aikana, mitä helvettiä mä täällä teen. Enkä pystynyt katsomaan valmista ohjelmaa ker-taakaan telkkarista.” ”Kaiken kaikkiaan se oli silti ihan älyt-tömän hauska prosessi ja antoisa kokemus. Meillä syntyi sen kuoron kanssa todella vah-va yhteisfiilis.”

Piristystä uralleKuoronjohtamistaitojen kehittämisen ohel-la ohjelma takasi Salokoskelle huomattavaa medianäkyvyyttä, mikä toimi osaltaan pi-ristysruiskeena laulajan omalle uralle. Nyt häntä lähestyivät ensi kertaa isojenkin levy-yhtiöiden edustajat. ”Kaikki tuotantopäälliköt sanoivat, ett-eivät kuulemma olisi aiemmin uskaltaneet lähestyä minua, sillä olettivat, etten suostuisi kuitenkaan markkinoitavaksi tai haluaisi isom-paa näkyvyyttä omalle tekemiselleni. En tiedä, mistä moinen mielikuva oli päässyt synty-mään. Olin päinvastoin vuodattanut kavereille turhautuneisuuttani, kun edellisiä levyjäni ei ollut mielestäni markkinoitu riittävästi.” Laulaja kertoo solmineensa hiljattain sopimuksen Warner Musicin kanssa. War-nerille Salokosken houkutteli yhtiön tuore tuotantopäällikkö Lasse Kurki. ”Olin isojen yhtiöiden suhteen varuillani. Lasse oli kuitenkin sellainen ihminen, jonka arvostelukykyyn pystyin luottamaan. Olen saanut häneltä levyä tehdessäni ihan älyt-tömän paljon sellaista preppausta ja tukea, jota ei olisi ollut muualla tarjolla. Lasse on esimerkiksi auttanut tekstien läpikäymisessä. Tähän asti kukaan ei ole edes kommentoinut tekstejäni ennen levyn julkaisua.” >>>

10

GRA1104 01-32.indd 10 8.12.2011 17.34

11

”Halusin saada mahdollisimman laaja-alaisen esiintymiskoulutuksen.”

11

GRA1104 01-32.indd 11 8.12.2011 17.34

12

Paluu juurilleUusi levy merkitsee Salokosken mukaan pa-luuta laulajan omille musiikillisille juurille. Jazzvaikutteita on kuultavissa entistä vähem-män ja bossa novaa tuskin lainkaan. ”Uusissa biiseissä on pop- ja folkrock-elementtejä. Luonnehtisin tulevan levyn matskua singer/songwriter-musaksi.” Salokoski kertoo kasvaneensa kuunnel-len Beatlesin ohella Joni Mitchellin, Tori Amosin ja Kate Bushin kaltaisia omintakei-sia naislaulaja-lauluntekijöitä. Sikäli tuntuu paradoksaaliselta, että hän on levyttänyt niin monia tunnettujen miesartistien tekemiä kappaleita. Salokosken edelliseltä albumilta löytyy esimerkiksi Dave Lindholmin, Tuo-mari Nurmion, J. Karjalaisen, Bob Dyla-nin ja Beckin sävellyksiä. ”En oikein tiedä itsekään, mistä se johtuu. Ehkä rakastamieni naisartistien biisit ovat ol-leet minua liian lähellä. Tehdäkseni biisistä riittävän erilaisen on ollut kenties luontevam-paa valita levyille miesten tekemiä biisejä.”

Teksti lähtee kielestäNuoruudessaan Salokoski kuunteli yksin-omaan ulkomaista musiikkia. Nykyään hän kuitenkin kokee suomen englantia palkitse-vammaksi kieleksi laulaa. ”Nuorempanahan olin sitä mieltä, etten koskaan laulaisi suomeksi”, laulaja sanoo pil-ke silmäkulmassaan.

Alitajunta aukiLaulaja kertoo itse sanoittaneensa yhtä lu-kuun ottamatta kaikki tulevan albuminsa kappaleet. Tekstittäjänä hän vaikuttaisi luot-tavan yhtä lailla sekä mystiikan että protes-tanttisen etiikan voimaan. ”Sanoittaminen on loistoesimerkki siitä, miten oikea ja vasen aivopuolisko joutuvat heittämään signaaleja toisilleen. On pakko tehdä konkreettinen kirjoitustyö, mutta se, mitä biiseissään sanoo, tulee syvältä selkäran-gasta. Siten tulee tahtomattaankin avanneek-si alitajunnan hupun.” Salokoski työstää tekstejään pitkään ja hartaasti. Uudetkin kappaleet ovat muutta-neet muotoaan lukuisia kertoja. ”Olen kirjoittanut välillä kymmeniäkin versioita samoista teksteistä. On ollut jän-nää huomata, miten teksti lähtee soljumaan kuin itsestään kirjoittaessani paljon, ja miten virta tyrehtyy heti, kun olen passiivisempi. Konetta pitäisi kai vain rassata ja stimuloida jatkuvasti.” Säveltäminen on Salokoskelle tekstit-tämistä konstikkaampaa, sillä hän ei omien sanojensa mukaan osaa soittaa mitään inst-rumenttia lapsena opitun alttoviulun lisäksi. ”No pianoa osaan vähän pimputtaa, mut-ta voidaan kyllä sanoa, ettei muusikkous ole minulla käsissä. Se on välillä aika turhautta-vaa, koska minulla on yleensä tosi vahva nä-kemys musasta. Puutteellisesta soittotaidosta

Ilmiliekin ja Salokosken ruotsinkielinen yhteisalbumi Vi sålde våra hemman julkais-tiin 2009. Tuorein Salokosken omaa nimeä kantava albumi on viime vuonna ilmestynyt yhteislevytys Maria Ylipään kanssa. Lisäksi häntä kuultiin UMOn kanssa levytetyllä las-tenlevyllä Rytmihyrrä – Eläinlauluja lapsille. Ahkerana musiikintekijänä Salokoski on ollut ihmeissään musiikintekijän muuttuvasta toimenkuvasta. Yhä useammin artistin olete-taan kuluttavan aikansa musiikin tekemisen sijasta itsensä markkinoimiseen Facebookin ja Twitterin kaltaisilla foorumeilla. Musiikki-bisneksen uudet tuulet hämmentävät laulajaa. ”Levymyynti ei ole enää mikään indi-kaattori artistin todellisesta menestyksestä, ja keikkamyyntikin on monesti ihan skut-sissa. Ei uskalleta buukata artisteja, joiden levyjä ei näy listoilla, vaikka kiinnostunutta yleisöä olisikin tuhatmäärin. Päinvastaisena esimerkkinä tulee mieleen Flow-festivaali, jonka buukkaamille tuntemattomammil-le nimille löytyy hyvin yleisöä, vaikka levyt myisivät vaatimattomasti.”

Musiikkibisneksen murrosVerkkomaailma tekijänoikeuskysymyksineen ja musiikkibisneksen murros pistävät Salo-kosken mietteliääksi. Hän ei koe, että pira-tismia taltutettaisiin ainakaan lähettämällä kaikki laittomia tiedostoja jakelevat kansalai-set vankilaan. ”Suhtauduin ennen jyrkemmin latailuun, mutta on ollut pakko hyväksyä vääjäämätön muutos ihmisten musiikinkulutustottu-muksissa. Tämä on vaikea kysymys, mutta oikeusjuttujen sijaan pitäisi kehittää joku tekninen ratkaisu asiaan. Itse olen sikäli van-hanaikainen, että ostan levyt yhä joko kau-pasta tai iTunesista. En esimerkiksi omista Spotify-tiliä.” Salokoski on myös kolme- ja puolivuo-tiaan Emil-pojan äiti. Toisin kuin monille kollegoille, äitiys ei ole hänelle merkinnyt passivoitumista muusikkona, pikemminkin päinvastoin. ”Emilin syntymän jälkeen olin pari kol-me kuukautta tekemättä mitään ja aloin miet-tiä, onko minua enää muusikkona olemassa. Siitä syntyi tavallaan entistä kovempi draivi tehdä musaa. Juuri yhtenä päivänä tajusin, että tämä on itse asiassa ollut elämäni tuot-teliainta aikaa. Neljässä vuodessa on tullut tehtyä neljä levyä ja hankittua yksi ammatti”, laulaja huudahtaa.•

”Uusissa biiseissä on pop- ja folkrock-elementtejä.” ”Mutta tekstit muodostuivat sanoittami-sen myötä minulle yhä tärkeämmiksi. Huo-masin Quintessence-aikoina rajoittuneisuu-teni englannin kielen tekstittäjänä varsinkin nyanssien osalta.” Salokoski uskoo, että on mahdotonta il-maista itseään vapaasti vieraalla kielellä hal-litsematta sen sanontoja ja konnotaatioita, vi-vahde-eroista tai kulttuurisista konteksteista puhumattakaan. ”Tuntuu, että suomenkieliset tekstit kum-puavat minulla jostain syvemmältä ja pystyn ilmaisemaan asiat suomeksi hienosyisemmin. Laulaessani englanniksi tunsin monesti esit-täväni roolia, kun taas suomeksi tulkintani oli luonnollisempaa ja välittömämpää.”

huolimatta pystyn useimmiten sanomaan rumpalille, miten hänen tulisi mielestäni biisissä soittaa. Raja tulee kuitenkin jossain vaiheessa vastaan.”

Käsityöläisten kanssaSalokoskella on onnekseen käsistään lahjak-kaita musiikintekijöitä lähipiirissään. Laulaja on naimisissa Suomen johtavan jazz-rumpa-lin Olavi Louhivuoren kanssa. Uuden levyn tuottajaksi kutsuttiin puolestaan vanha kamu Tuomo Prättälä, joka on toiminut Salokosken yhtyeen kapellimestarina jo pidemmän aikaa. Vastavuoroisesti Salokoskea on kuultu laula-massa Tuomon soololevyillä sekä Louhivuo-ren ja Prättälän Ilmiliekki Quartetin kanssa.

GRA1104 01-32.indd 12 8.12.2011 17.34

13

”neljässä vuodessa on tullut tehtyä neljä levyä ja hankittua yksi ammatti.”

13

GRA1104 01-32.indd 13 8.12.2011 17.34

14

välis

oitto

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

14

koop arponenyhtyeineen nostatti

tunnelmaa.

Talvikausi avattiin GramexissaPerinteinen Talvikauden avajaisjuhla keräsi jälleen kerran suuren joukon tuttua väkeä Gramexin, Musiikkituottajien, Muusikkojen liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toimistolle. illan tunnelman kohottajana oli koop arponen yhtyeineen. yhteislauluosuuksiin hän sai mukaansa koko yleisön, jonka joukossa oli tietenkin paljon osaavaa musiikkiväkeä.

kuvat: saara vuorjoki

suomen kuvalehden päätoimittaja tapani ruokanen keskustelemassa Gramexin toimitusjohtajan hannu marttilan kanssa; viisi musiikkialan tuttua kasvoa: Gugi kokljuschkin, arto alaspää ja kim kuusi; mari rantasila ja riki sorsa.

koop arponen ihastutti ainakin sdP:n kansanedustajia tuula Peltosta (vas.) ja suna kymäläistä (oik.) sekä EsEkin ulla haukatsaloa; liikenne- ja viestintäministeriön jussi mäkinen jutteli musiikkituottajat iFPi Finlandin vetäjän lauri rechardtin kanssa; radiomediaa edustivat stefan möller ja nora Ellers. alarivissä Gramexin leena Pitkänen, perussuomalaisten kansanedustaja tom Packalen ja musiikkituottajien tommi kyyrä; yleisö jammaa bändin mukana henkisinä johtajinaan virve ’’vicky’’ rosti ja heinäsirkka.

GRA1104 01-32.indd 14 8.12.2011 17.35

1515

Taiteilijan ja tuottajan e-palvelutGramexin taiteilija- ja tuottaja-asiakkaan e-palvelut ovat käy-tettävissäsi. käyttäjäksi pääset tekemällä verkkopalvelusopi-muksen Gramexin kanssa. tä-män jälkeen saat henkilökoh-taiset käyttäjätunnukset, joilla pääset katsomaan tietojasi ne-tin kautta. Palvelusivuillamme Grame-xin asiakas voi:

• tarkistaajaylläpitää osoitetietojaan

• tarkistaaviimeisimmän veroprosenttinsa sekä tilinumeronsa

• katsoaäänitteensä,jotka on ilmoitettu Gramexille

• katsoatilitystensä maksupäivät ja summat

• tulostaaesityskorvauslistan mm. radiokohtaisesti tilitetyistä korvauksista.

verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi.

Gramex-numero hukassa?taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. osoite-kentässä nimesi edessä ole-va nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramex-numerosi. se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään.

Musiikkivideottuottajat, muistattehan tehdä myös musiikkivideoista ilmoi-tukset Gramexille. Gramexin kautta tulee esityskorvauksia musiikkivideon tuottajalle sekä kotimaisista videoista myös muusikoille. lomake musiikki-videoilmoituksen tekemiseksi löytyy kotisivultamme.

kuva: sari lindström

infoasiakas

Lyhty opetti musiikinopettajianelisenkymmentä musiikinopet-tajaa sai lokakuussa päivän mit-taisen kurssituksen musiikin ope-tukseen ja musiikkioppilaitoksiin liittyvistä tekijänoikeuksista. ope-tusta antoivat Gramexin ja teos-ton asiantuntijat. ”musiikinopetuksen tekijänoi-keusfoorumi” pidettiin helsingin musiikkimessujen yhteydessä. Foorumi liittyy tekijänoikeuspäi-vä-projektiin, jota järjestävät luo-van työn tekijät ja yrittäjät lyhty yhteistyössä opetus- ja kulttuuri-ministeriön sekä tekijänoikeus-akatemia ry:n kanssa.

Meininkiä MusiikkimessuillaGramex oli yhdessä Muusikkojen liiton ja Tekijän-oikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa Helsingin Musiikkimessuilla. Osastolla vieraili niin Michael Monroen kaltaisia tähtiä kuin karaoke-peliä käyttäviä tulevaisuuden lupauksia.

Huipputietäjät kisasivat musiikkialan suurimman ammat-titapahtuman musiikki & median ohjelmaan kuului jälleen Gramexin perinteinen musiikkitietokilpailu. kisassa otti mittaa toisistaan kolme huipputietäjien joukkuetta. musiikkialan omaan joukkueeseen nimeltä ”turha luulo” kuuluivat Epe Helenius, Mikael Huhta-mäki, Sohvi Sirkesalo ja Jouko J. Karppanen. music Export Finland ilmoit-ti kisaan Sami Häikiön, Tuo-mo Tähtisen, Sat Bislan, Riku Salomaan, Patrik Larssonin, Gregor Stöckerin ja Caroline Erikssonin. Tero Lietteen joukkueeseen, jossa yhdistyivät musa-alan ja ylen tietämys, kuuluivat lietteen lisäksi Kalevi Pollari, Jukka Haarma, Pekka Laine ja Martti Heikkinen. kisa oli erittäin tasainen. yhden pisteen erolla voiton korjasi ”turha luulo”.

Gramexilta 45-vuotislevyGramex täyttää ensi vuonna 45 vuotta. vaikka vuosipäivää viete-tään pääasiassa työn merkeissä, merkkipaalun kunniaksi julkais-taan tuplalevy. levyn 45 kappaletta edustavat suomessa tehtyä kevyttä musiik-kia vuodesta 1967 alkaen. Esit-täjistä mainittakoon Eino Grön, Carola, Lasse Mårtenson, Kat-ri Helena, Hector, Kirka, Pau-la Koivuniemi, Pepe Willberg, Mikko Alatalo, J. Karjalainen, hanoi rocks, hurriganes, h.i.m, rasmus, Chisu ja Jenni Vartiai-nen. levy ei ole myynnissä, vaan sitä on valmistettu rajoitettu erä lahja-käyttöön.

45 kappalettatuttua kotimaista

musiikkia 45 vuoden ajalta.

Epe Heleniuksella on kädessään Suomen arvostetuimman ammattilaisten musavisan palkinto.

Tekijänoikeusfoorumissa valistettiin musiikinopettajia. Kuvassa sähköisen median asiantuntijat Ulla Saari Teostosta ja Heidi Wilska-Lehtonen Gramexista.

ku

va: l

au

ri k

air

a

kuvat: lauri kaira ja jouni niEminEn

musiikkimessuilla lotta, annika, alina, katja ja milli munkkiniemen ylä-koulusta testasivat taitojaan karaokepelissä, ja Gramexin asiakaspalvelu-päällikkö tarja henriksson sai michael monroelta halauksen.

GRA1104 01-32.indd 15 8.12.2011 17.35

16

”Loputon pehmeä matto, esteettistä harmoniaa, sopivasti vaihtelua.” kampaamossa koko ympäristö vaikuttaa asiakkaan viihtymiseen. Musiikki on tärkeä osa ympäristöä.

Teksti InKA-KRIStIInA hAnhIvAARA Kuvat SAARA vUoRJoKI

luo tunnelmia Butik helsingissä

16

Musiikki

GRA1104 01-32.indd 16 8.12.2011 17.35

17

Kampaamo Butik Helsingin kampaaja-yrittäjä Riku Tuovinen on intohimoi-nen musiikinharrastaja ja on soittanut kitaraa jo var-haisnuoruudestaan. Sitä kautta musiikki on hänelle

valtavan tärkeä asia, vaikka ammatinvalinta suuntautuikin muualle. Musiikki luo tunnel-mia liikkeessä, ja Riku uskoo, että asiakkaat-kin kiinnittävät siihen huomiota. ”Minulle se on kuin sydämen tahdistin: saan siitä rytmiä, dynaamisuutta − ja niitä fiiliksiä. Jos on hyvää musiikkia, yleistunnel-ma on paljon parempi ja laadukkaampi. Sen asiakkaatkin aistivat. Asiakkaat aistivat yleis-

”asiakkaat aistivat yleisfiiliksen aina.”

luo tunnelmia Butik helsingissä

17

”Sopivasti smoothia”, Riku määrittelee. Hän voi valita myös pehmeä-äänisiä naislaulajia, esimerkkeinä Shelby Lynne, Norah Jones, Diana Krall, Rebecka Törnqvist ja Mary Black. Naisen ääni on Rikun mielestä solju-vampi taustalle, pehmeämpi. Mutta toki on myös miesartisteja, joilla on tähän soveltuvaa estetiikkaa äänessä. Herkkä, runollisen ro-manttinen ote on vaikkapa John Mayersilla. ”Suuri suosikkini, myös törkeän hyvä kitaristi. Tai Michael Bublé, mahtava ääni. Olen siis vielä kaiken päälle romantikko, vaikka diggaan rock’n’rollia vapaa-ajallani. Led Zeppeliniä ja sellaista. Kun sitä saa soit-taa, siinä on energiaa, mitään lälläripoppia ei soiteta.” >>>

fiiliksen aina. Miten me voidaan siellä keske-nämme, minkälaiset välit meillä on, musiikki vaikuttaa siihenkin.” Butik Helsingissä kokeiltiin Classic-radion aloittaessa myös klassista, mutta se osoittautui niin dynaamiseksi, voimakkuus-vaihteluiltaan äärimmäiseksi musiikiksi, ettei se soveltunut kampaamoon. ”Välillä tulee patarumpua, niin että pärisee − se on pahem-paa kuin hevimusiikki − ja välillä ollaan niin sfääreissä, ettei tapahdu mitään.”

”Sopivasti smoothia”Populaarimusiikista sen sijaan löytyy vaihto-ehtoja; esimerkiksi lounge-musiikki tarjoaa jazzillisia sävyjä ja hienostuneita tunnelmia.

GRA1104 01-32.indd 17 8.12.2011 17.35

18

Töissä Riku valitsee musiikin asiakkaiden näkökulmasta, siellä ei soiteta itselle. ”Mutta tietenkin valitsen itseni näköistä musiikkia. Musiikki on osa Butikin sisustusta.” ”Sen tulee olla pehmeä, loputon matto, joka vaihtelee kuitenkin niin, että ihmiset huomaavat ne vaihtelut. Liikkeessä täytyy olla esteettistä harmoniaa. Sitä ei saa rikkoa millään videolla tai mainonnalla.” Riku Tuovinen painottaa, että kampaamo on asiakkaan lepopaikka, jossa ihmisen posi-tiivista itsekkyyttä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin. Asiakaspalvelijan henkilökohtainen vastuu on ensisijainen, mutta koko ympäristö valoineen ja tunnelmineen vaikuttaa siihen, miten asiakas viihtyy. ”Haluat olla siellä itsek-sesi, lukea kivoja lehtiä, kuunnella hyvää mu-siikkia. Niitä hetkiä ei ihmisellä ole liikaa.”

sena oli kaikenlaista perunapeltoa. Jouduin niitä sitten vähän korjailemaan.” Aika nopeasti Riku pani työlleen hinnan: kymmenen markkaa. Päiväraha oli silloin 17 markkaa, joten eivät pojat olleet moksiskaan. Kaupungilla Rovaniemellä tukanleikkuu maksoi 80 markkaa. Sana kiiri, ja lopulta Riku leikkasi jo kapiaisiakin. Heiltä hän ve-loitti 15 markkaa. ”Sain hyvää palautetta pojilta, mikä on sikäli aika hauska juttu, että pojathan ovat Suomessa vähän sellaisia örrippejä. Se ruokki ajatusta tällaiseen ammattiin jäämisestä.”

Trendipaikassa oppimassaArmeijasta päästyään Riku tuli vaimon peräs-sä Helsinkiin ja alkoi suoraan soitella oppi-sopimuspaikkoja läpi. TS-salonki oli siihen aikaan kova nimi. Kun Terttu Stenberg vastasi Rikulle, että tule käymään, niin siitä se ura alkoi. TS-salongissa vierähti melkein 19 vuotta. ”Tosin alussa söin kuukauden Buranaa, kun oli niin hullua mennä ’akkojen maail-maan’ miesten maailmasta. Siellä on sään-nöt, täällä taas ei ole mitään sääntöjä. Se oli semmoista koheltamista. Mutta sitähän se on tänä päivänäkin. Ja pitää olla, se on tunteen tuottamista.” Riku huomasi, että tässä oli ala, jolla hän pääsisi kukoistamaan: kampaamossa saa olla ihmisten seurassa. Yrittäminen kampaamoalalla on Rikun mielestä verrattain helppoa. Nykyisin, kun lähes kaikki toimivat tuolivuokrasysteemil-lä, ei tarvitse pyörittää raskasta byrokratiaa. Jokainen hoitaa itse veronsa, vakuutuksensa ja muut maksunsa. ”Ei se tosin ole yhtä tuot-toisaa kuin ennen, jolloin yrittäjällä oli vielä varsinaisia työntekijöitä.” Rikulla asiakaskunta on varsin laaja-alaista, nuorista eläkeläisiin. Keski-ikä on kuitenkin 30 ja 50 vuoden välillä, ja naisia on ainakin 80 prosenttia. ”Aikuisia naisia, jotka haluavat laadukkaat, hyvännäköiset hiukset. Emme varmasti ole kaupungin trendikkäin kampaamo siinä mielessä, että kaikki alle 25-vuotiaat kävisivät meillä. Vielä 80-luvul-la TS-salonki oli sellainen in-paikka. Kaikki tiesivät, että sinne piti mennä”.

laulaja anna hanskille huoliteltu ulkonäkö on olennainen osa esiintymistä. hän kertoo olleensa ”iän kaiken” Butik turun asiakas; sieltä oli luontevaa siirtyä Butik helsinkiin. anna arvostaa erityisesti sitä, että riku pystyy ”hyvinkin nopealla aikataululla jeesaamaan”. muutkin Butikin kampaajat ovat annan mielestä ”älyttömän hyviä”.

18

Intissä kampaajaksi Kampaaja Rikusta tuli vahingossa. Tosin hän itse uskoo, että jos on taipumus johonkin, se toteutuu. ”Olin teini-iässä sellainen teddypoika. Minulla on valokuvia, joissa föönaan serkku-poikien tukkaa. Että kyllä minulla on se vietti siihen ollut. Mutta kun pikkupaikkakunnalla ei ollut siihen yhtään esimerkkiä, ei se käynyt mielessäkään.” Armeijassa Rikun taito aktivoitui uudes-taan. Paikka voi tuntua kummalliselta, mutta armeijasta ei päästä lomille, jos ei ole siistit korvalliset. Siellä hiukset leikattiin aina ko-neella ja kammalla, ei koskaan saksilla. ”Otin ensin hieman kontaktia koneeseen, ja kun se alkoi sujua, leikkasin jo pari tukkaa päivässä. Kun jätkät itse leikkasivat, tulok-

GRA1104 01-32.indd 18 8.12.2011 17.35

19

”Enää ei sellaisia paikkoja juuri ole. Kampaajien ammattitaito on kehittynyt, ja hyviä kampaamoja on tullut lisää. Enää ei niinkään mennä nimi edellä, vaan on Butik, Point ynnä muita, joissa on hyviä kampaa-jia, ei vain yksi Riku tai Pirjo”, Riku kuvailee kampaamoalan suuntausta. ”On brändejä, ei nimiä.”

Suurella sydämelläTaito saada asiakkaansa pidetyksi perustuu Rikun mielestä puhtaasti intohimoon. Työtä on tehtävä suurella sydämellä, niin että asia-kas kokee, kuinka hänestä välitetään. Kam-paaja, joka tekee työtään tosissaan, antaa viestiä siitä, että ”tykkää tehdä sun hiuksia”. ”Se perustuu jatkuvaan suunnitteluun ja hereillä olemiseen. Pitää tuoda esiin sellaisia asioita, joita asiakas haluaa kuulla. Pitää jak-saa kouluttaa itseään. Ei tarvitse olla parem-pi kuin naapurikampaaja, mutta on annettava asiakkaan huomata, että välittää ammattitai-dostaan.” Riku katsoo, että Suomessa kampaajien ammattitaito ja sen mukana ammattiylpeys on kehittynyt suhteellisen myöhään. Vasta nyt se alkaa olla sillä tasolla, jolla sen kuuluu olla.

”Asiakkaat katsovat meitä aina hyvällä, jos olemme innokkaita. Asiakkailta me saam-me mahdollisuuden olla ammattiylpeitä. He arvostavat hyvää kampaajaa ja hänen tyylisil-määnsä.” Tyyliin kuuluu sekin, ettei kammattu asiakas ole kuin elävä huutomerkki. Riku on kiertänyt Suomea puolitoista vuotta L’Oréalin kouluttajana ja tietää mistä puhuu. ”Pikkukaupungeissa näkee paljon sitä, kuinka työ on tehty tukka edellä, vaikka pi-täisi mennä kokonaisuus edellä. Siellä ikään kuin pitää näkyä, että on juuri käynyt kam-paajalla.” Riku pudistelee päätään, jos hiuksissa on neljä selkeästi toisistaan poikkeavaa väriä tai jos 45-vuotiaalla on toisen sivu singlattu, niin että toinen puoli on pystyssä. ”Perusasiat pitää osata, niiden päälle voi sitten hörhöillä. Kampaajan ammattitaso nousee esiin kyvyssä käsitellä hiusta. Föönaus tulee osata tehdä siten, että kampaus kestää

viikon. Se on sitä alan klassismia, jota ei oi-kein edes kouluissa opeteta.”

Bändi harrastuksenaKitaraa Riku soitteli jo 13-vuotiaana omaksi ja perheensä iloksi. Nykyinen ”vakavampi” soittaminen sai alkunsa seitsemisen vuotta sitten, kun Butik Helsingissä asiakkaana käy-nyt Sara Suvinen pyysi häntä mukaan ”bi-lebändiinsä”. Vajaa pari vuotta sitten bändi hajosi, kuin Sara lähti miehensä kanssa Kon-tiolahdelle kyläkauppiaaksi. ”Tosin olimme jo niin sitoutuneet yhteen, että keikan voimme heittää edelleenkin”, Riku toteaa. Uusi bändi, Saana Liikanen Band, on jo koottu. Löytyi oikeat soittajat ja oikea kapellimestari, joka nivoo porukkaa yhteen. On saatu ”törkeän hyvä laulaja, am-matiltaan muusikko”. Rikulle kuitenkin riittää, että hän saa soittaa. ”Jos vielä keikkaa pääsee heittämään, niin hyvä on”.•

”Minulle musiikki on kuin sydämen tahdistin.”

riku tuovinen korostaa kampaajan ammattitaidon merkitystä. "Föönaus tulee osata tehdä siten, että kampaus kestää viikon."

GRA1104 01-32.indd 19 8.12.2011 17.35

20

Tällä palstalla musiikkialähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät.

sool

oLuctor et Emergo(*

Monet sanovat, että Idols-voitto on helppo tapa etuilla musiikkiuralla. Minä olin ennen kisaa laulanut kuusi vuotta pubeissa, kadun-kulmissa ja rautatieasemilla ympäri Eng-

lantia ja pyörittänyt samaan aikaan omaa rakennusfirmaa maksaakseni musiikkiopintoni yliopistossa. Tuntuu vähän loukkaavalta, kun jotkut kysyvät, miltä tuntuu päästä hel-polla. Monet kyllä varmasti ajattelevat, että jos minun piti laulaa vapaa-aikana henkeni pitimiksi, niin olin varmaan surkea rakennusmies – sitä mieltä lienee ainakin entinen naapurini, jonka katto romahti viime vuonna. Kun on tottunut esiintymään perjantai-iltaisin pubissa muutamalle ihmiselle 20 punnasta ja ilmaisesta kaljasta, on aika pelottavaa löytää itsensä laulamasta miljoonalle kat-sojalle, maine ja kunnia vaakalaudalla. Toivon, että olisin tiennyt silloin ainakin sen, ettei ääntä kannata lämmittää syömällä pussillista Fisherman’s Friendejä. Idols 2008:n jälkeen on ollut hienoa keikkailla ympäri Suomea ja tavata ihmisiä sekä musiikkibisneksestä että sen ulkopuolelta. Paljon on sekä hyviä että huonoja kokemuk-sia, joista kaikista on tullut hyödyllisiä ja unohtumattomia. Jouluna 2009 kaksi rakasta muusikkoystävääni, joiden kanssa olin tehnyt musiikkia puolisen vuosikymmentä, tuli tapaamaan minua Suomeen. Päätimme perustaa akusti-sen trion. Se tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä Flute of Shame. Muutamasta keikasta lähtenyt projekti alkoi kas-vaa ja pian edustimme Suomea Latviassa, missä lauloimme livenä 100 miljoonalle katsojalle New Wave -laulukilpai-lussa.

Voitimme kilpailussa Alla Pugatso-van myöntämän 50 000 euron palkin-non. Tuntui upealta, kun hän kertoi kirjoittamamme biisin ”Pictures On My Wall” koskettaneen häntä syvästi.

Laivalla matkalla kilpailusta kotiin ohitin joukon pie-nessä humalassa olevia nuoria suomalaismiehiä ja kuulin, kuinka yksi heistä sanoi: ”Onks toi se vitun Idols-pelle?” Kaikki kääntyivät katsomaan minua, ja kysyin paksulla Lontoon-aksentilla: ”Where’s the bar mate?” Otimme yhdessä oluet ja sain kuulla, miten paljon muistutin suomalaista laulajaa Koop Arposta. Kysyin, oli-vatko he koskaan käyneet hänen keikoillaan tai tavanneet häntä, ja he vastasivat kieltävästi. Lainasin yhdelle kavereista kuulokkeitani ja soitin hänelle aiemmin kirjoittamamme biisin ”White Room”. Hän itki, rehti suomalainen mies. Mietin, mahtaisiko hän koskaan tajuta uskoutuneensa juuri ihmiselle, jota oli vain viisi olutta aikaisemmin nimittänyt ”vitun pelleksi”. Bändin ja oman musiikkiurani tulevaisuus on vielä hä-märän peitossa. Yksi asia on kuitenkin varma, ja sen on yksi suosikkimuusikoistani, Frank Turner, sanonut varsin hyvin: ”On the day I die I’ll say at least I fucking tried, and that’s the only eulogy I need.” •

(Englannista suomentanut jaana Fogl)*) Taistelen ja voitan

KOOP ARPONEN on hollantilais-suomalainen laulaja, joka voitti suomen idols-kilpailun vuonna 2008. hänen perustamansa yhtye Flute of shame sai useita palkintoja new Wave -laulukilpailussa latviassa viime kesänä.

kuva: WWW.kooParPonEn.Fi

’’V---n Idols-pelle.’’

20

EHdOTA SOLISTIA!

kenen ajatuksia sinä haluaisit

lukea tältä sivulta? lähetä ehdotuksesi

osoitteeseen soolo@gramex.fi.

GRA1104 01-32.indd 20 8.12.2011 17.35

21

Budapestissa juhlittiin loka-kuun lopulla Rooman sopi-muksen 50-vuotispäivää. Rooman sopimuksella luotiin Gramex-oikeudet: äänilevyllä esiintyvät tai-teilijat ja äänilevyn tuottaja

saivat omat oikeutensa tekijänoikeuslakiin. Sopimuksen vaikutus oli suuri. Sitä en-nen äänilevyn soittamisesta radiossa makset-tiin kyllä musiikin tekijöille ja kustantajalle − mutta ei artistille, yhtyeelle eikä levy-yhtiölle.

Gramex-oikeudet luotiin 50 vuotta sitten rooman sopimuksella. Budapestissa järjestetyssä kansainvälisessä juhlaseminaarissa korostettiin niiden suurta merkitystä muusikkojen ja levy-yhtiöiden taloudelle.

Rooman sopimuksen nojalla Euroopan eri maihin syntyivät Teostojen rinnalle Gra-mex-järjestöt uusia oikeuksia hallinnoimaan. Suomeen Gramex perustettiin 1967.

ILO merkittävässä roolissaYK:n kansainvälisellä työjärjestöllä ILO:lla oli merkittävä rooli sopimuksen taustavai-kuttajana. Tästä kertoi vuosijuhlassa puhu-nut ILO:n pääjohtajan erityisneuvonantaja Kari Tapiola. >>>

Teksti LAURI KAIRA

60 miljoonaa muusikoille kymmenessä vuodessa.

rooman sopimus 50 vuotta

ilo:n pääjohtajan erityisneuvonantaja kari tapiola (vas.), Euroopan komission tekijänoikeusyksikön päällikkö maria martin-Prat, suomen muusikkojen liiton puheenjohtaja ahti vänttinen ja suomen iFPin vetäjä lauri rechardt arvioivat Gramex-oikeuksien merkitystä esiintyville taiteilijoille eri näkökulmista.

GRA1104 01-32.indd 21 8.12.2011 17.35

22

Suomen kaupallisten radioi-den soitetuimpien joulu-biisien lista elää vuosittain jonkin verran, mutta muut-tuu hitaasti. Ykköspaikkaa pitää edelleen Wham-yhtye kappaleellaan Last

Christmas, vaikka yhtyettä itseään ei ole enää 25 vuoteen ollut olemassa. Muutkin kärkipään kappaleet ovat tuttuja vuosien ta-kaa, vain sijoitukset ovat hieman vaihtaneet paikkaa. Vasta viidenneltä sijalta löytyy suh-teellisen tuore tuttavuus, Suvi Teräsniskan Hei mummo. Se on peräisin vuodelta 2007 ja nousi vuonna 2009 ensimmäisen kerran kymmenen soitetuimman joukkoon, mutta

>>> ”Sitoutuminen artistien oikeuksiin ja niihin liittyviin työnantajan oikeuksiin oli ILO:n roolin taustalla. Tänään me voim-me itse asiassa nähdä, että 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa elettiin sosiaalisten ja työoikeuksien standardien asettamisen kulta-aikaa.” Tapiola korosti tarvetta suojata taitei-lijoiden oikeuksia. Muusikkojen on vaikea saavuttaa tarvittavaa ammattilaisuuden ta-soa, kun monen on pakko tehdä muusi-konammatin rinnalla jotain muuta työtä saadakseen rahat riittämään. Esiintyvien taiteilijoiden sosiaalista asemaa voisi uu-distaa nykyistä systemaattisemmilla mal-lisopimuksilla sekä lainsäädännöllä.

Tärkeitä levy-yhtiöilleSuomen IFPIn vetäjä Lauri Rechardt purki tilastojen avulla sitä, miten Rooman sopimus näkyy levy-yhtiöiden taloudessa. Maailmanlaajuisesti esityskorvauk-set tuovat levy-yhtiöiden viivan alle 700 miljoonaa euroa, joka merkitsee noin kolmasosaa elinkeinon tuotoista. Eu-rooppalaisten tuottajien saamat julkisen esittämisen korvaukset ovat kasvaneet 127 miljoonasta eurosta vuonna 2006 tämän vuoden 186 miljoonaan euroon. Rechardt muistutti kuitenkin oikeuk-sien aukoista. Rooman sopimuksen anta-mat oikeudet ovat osin heikompia kuin tekijöiden ja musiikkikustantajien oikeu-det; julkisen esittämisen osalta on yksin-oikeuden sijaan pelkkä korvausoikeus.

Iso raha muusikolleMiten Gramex-oikeuksien luominen näkyy muusikon kukkarossa? Juhlase-minaarissa puhunut muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen kuvasi asiaa luvuin: viime vuonna Gramex jakoi yhteensä 5,4 miljoonaa euroa yli 11 000 suomalaisen taiteilijan pankkitilille. ”Valitettavasti minulla ei ole tilasto-ja vuodesta 1967 alkaen, mutta vuodesta 2000 laskien Gramex on jakanut yhteen-sä 60 miljoonaa euroa suomalaisille esit-täville taiteilijoille.” Vänttisen mukaan Gramex-tulo on suurempi kuin sosiaalietuudet, työttömyys-korvaus mukaan lukien. ”Jo tämä kertoo, että kyse on merkityksellisistä summista.” Rooman sopimuksen antamat Gra-mex-oikeudet tuovat rahaa myös työ-markkinaneuvotteluissa. ”Muusikkojen liitolla on 25 työehtosopimusta, ja useim-missa niissä on mukana korvauksia näiden oikeuksien siirroista.”•

Teksti AnU KARLSon Tilastot KARI nIEMELä

Last Christmas Wham-yhtyeen esittämänä oli viime vuoden soitetuin joululaulu kaupallisissa radioissa. Viiden kärkeen mahtui kuitenkin kolme kotimaista ja kymmenen kärkeenkin viisi, suosituimpana Leevi & The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu.

Jossain

heti sijalle 4. Nyt se komeilee listalla yhtä pykälää alempana. Soittokertoja se sai nyt 205, edellisellä kerralla 220.

Kotimaisuus korkeallaListan ennestäänkin vankka kotimaisuusaste on yhä nousussa. Heti Whamin jälkeen toi-seksi on kiilannut Leevi & The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu, ohi John Lennonin ikivihreän Happy Xmas, War Is Over. Nel-jäntenä on viime vuoden kolmonen, Katri Helenan laulama Joulumaa. Kärkikymmenikön jälkipuoliskolla on taas enemmän ulkomaalaisväriä. Van-ha ikivihreä, Band Aidin Do They Know It’s Christmas on noussut yhden sijan edellisestä vuodesta ja on nyt kuudentena. Uutena lista-

on kai vielä joulu

GRA1104 01-32.indd 22 8.12.2011 17.35

2323

1. Wham!: Last Christmas ✱ 323

2. leevi & the leavings: Jossain on kai vielä joulu ✱ 246

3. john lennon: Happy Xmas (War is over) ✱ 240

4. katri helena: Joulumaa ✱ 211

5. suvi teräsniska: Hei mummo ✱ 205

6. Band aid: do They Know It’s Christmas ✱ 202

7. coldplay: Christmas Lights ✱ 183

8. vesa-matti loiri: Sydämeeni joulun teen ✱ 172

9. juice leskinen: Sika ✱ 165

10. mariah carey: All I want for Christmas Is You ✱ 146

11. cris rea: driving Home for Christmas ✱ 141

12. Queen: Thank God It’s Christmas ✱ 118

13. Bing crosby: White Christmas ✱ 115

14. jari sillanpää: Lumilinna ✱ 108

15. tuomari nurmio: Pahaa joulua ✱ 101

Jouluhittien lista on ikivihreä kuin joulukuusi.

laisena hyppäsi suoraan seitsemännelle sijalle Coldplayn Christmas Lights. Sydämeeni joulun teen Vesa-Matti Loi-rin esityksenä ja Juicen Sika mahtuvat vielä kymmenen soitetuimman joukkoon ennen Mariah Careyn jouluhittiä All I Want for Christmas Is You.

Uusvanhoja tulokkaitaJos listaa jatketaan vielä kymmenestä eteen-päin viiteentoista asti, mukaan pääsee pit-kästä aikaa todellinen ikivihreä: Bing Cros-byn legendaarinen tulkinta amerikkalaisten omasta joululaulusta White Christmas. Se soi sijalla 13. Sen eteen kiilasivat Chris Rean pitkäaikainen hitti Driving Home for Christ-mas ja Queenin harvemmin kuultu Thank God It’s Christmas. Jari Sillanpään Lumilinna jäi nyt sijalle 14. Uutena tulokkaana sujut-tautui 15. sijalle Tuomari Nurmion laulama Pahaa joulua.•

Gramex kerää tarkat tiedot eri kanavilla soitetusta musiikista voidakseen laskuttaa ja jakaa eteenpäin soittokorvaukset oikeudenmukaisesti.

soittokerrat ovat absoluuttisia lukuja suomen kaupallisista radioista. radioille ei annettu kertoimia esimerkiksi kuulijamäärän mukaan. samaa soittolistaa soittavat ketjuradiot laskettiin kukin yhdeksi radioksi. listassa huomioitiin vain joululaulut.

23

leevi & the leavingsin, katri helenan, vesa-matti loirin, juicen ja suvi teräsniskan joululaulut edustavat kotimaista tuotantoa kärkikymmenikössä.

kuvat: lEEvi & thE lEavinGs / johanna kustannus. katri hElEna / katrihElEna.Fi. vEsa-matti loiri / WarnEr music. juicE lEskinEn / johanna kustannus. coldPlay / sarah lEE. suvi tEräsniska / ari roukala.

Whamin last christmas on joululistojen konkari, coldplayn christmas lights taas uusi tulokas.

kau

pallis

ten

radi

oide

n so

itetu

imm

at

joul

ulau

lut 2

010

GRA1104 01-32.indd 23 8.12.2011 17.36

24

helsingin kaupunginorkes-terin harjoitus on päät-tynyt. Ylikapellimestari John Storgårdsilla olisi monta kiireellistä asiaa hoidettavana, mutta niin monella on ensin asiaa hä-

nelle, että hän pääsee töin tuskin pujottau-tumaan salista kapellimestarin huoneeseen. Hän on palannut Suomeen Washingto-nista, Pariisista, Kööpenhaminasta, Tukhol-masta, ja ehtinyt vain piipahtaa kotona Rova-niemellä ennen harjoitusperiodia Helsingin filharmonikkojen kanssa. Hän myöntää ole-vansa hieman väsynyt, mutta se ei tällä kertaa johdu aikaerosta. Storgårdsin perheessä on kaksi pientä lasta, ja viime yönä oli Jonten vuoro valvoa vauvan kanssa. Iltapäivään piti vielä kiireesti sovittaa Wegelius-kvartetin harjoitus. Svenska kul-turfonden oli järjestämässä yhtä lukuisista Erik Bergmanin satavuotismuistokonser-teista, ja Wegelius-kvartetti on Storgårdsin nuoruuden tärkeitä kamarimusiikkiyhtyeitä.

Viulu mukanaUseimmat suomalaiset kapellimestarit ovat taustaltaan viulisteja, mutta harva on jatkanut säännöllisiä solistiesiintymisiä vielä kapelli-mestariksi vakiinnuttuaan. Storgårds kuiten-kin on. Hänellä on toistakymmentä levyä, joilla hän joko pelkästään soittaa viulua tai sekä soittaa että johtaa. Tällainen soittokun-to ei tule ilmaiseksi, mutta kapellimestarin työ antaa siihen mahdollisuuden. ”Kun ei istu päivät pitkät orkesterissa soittajana, niin sitten kun lopulta tarttuu soittimeen, todella keskittyy ja harjoittelee määrätietoisesti”, hän perustelee. ”Matkus-taessanikin minulla on melkein aina viulu mukana. Jos ehtii edes 15 minuuttia päivässä soittaa, niin sekin auttaa ylläpitämään perus-kuntoa.” Storgårds vietti 1980-luvulla muutaman ratkaisevan opiskeluvuoden Israelissa. Hän kiittää siellä saamaansa hyvää opetusta viulu-tekniikkansa vahvasta pohjasta. ”Sitten on hauska yllättää ihmisiä, vä-hän näyttää heille, että kyllä täältä pesee. Se

Vielä avajaishuuman haihduttua Helsingin Musiikkitalon konsertit ovat loppuunmyytyjä. rovaniemen korundiin vaeltaa satojen kilometrien päästä lappilaisia, muita suomalaisia ja vierasmaalaisiakin. Musiikki on vastavoima taloudelliselle masennukselle.

Teksti AnU KARLSon Kuvat SAARA vUoRJoKI

John

ja kaksi musiikkitaloaStorgårds

24

>>>

GRA1104 01-32.indd 24 8.12.2011 17.36

25

”kun on hyvät olosuhteet, voi hakea tarkempia yksityiskohtia,

balanssiasioita ja väriasioita orkesterin sisältä.”

25

GRA1104 01-32.indd 25 8.12.2011 17.36

26

on kiva haaste myös minulle itselleni. Kyllä minä haluan edelleen olla vahva viulisti sil-loin kun siihen ilmenee jotain syytä: jokin hieno teos tai erityinen projekti.”

Uusi talo antaa, mutta myös vaatiiJos yleisö ei ole vielä toipunut Musiikkitalon uutuudenviehätyksestä, ei kapellimestarin-kaan kuherruskuukausi uuden talon kanssa ole ohi. Storgårds on yhtä mieltä kollegojen-sa kanssa siitä, että Musiikkitalon konsertti-sali on erinomainen sali, mutta myös vaativa. Se inspiroi ja se kutsuu todelliseen syventy-miseen. ”Kysehän on siitä, että nyt kun on noin hyvät olosuhteet, voi hakea paljon tarkempia sävyjä ja yksityiskohtia, balanssiasioita ja vä-riasioita orkesterin sisältä.” Mutta John Storgårds ei ole ainoastaan Helsingin kaupunginorkesterin ylikapelli-mestari. Paljon pitempi on hänen yhteis-työsuhteensa Lapin kamariorkesteriin, joka niin ikään sai tänä vuonna uuden salin. Ko-rundi rakennettiin vanhan postivarikon tiloi-hin kodiksi sekä Rovaniemen taidemuseolle että Lapin kamariorkesterille. ”Kyllä se on ihan vastaava asia siellä kuin Musiikkitalo on täällä, sekä orkesterille it-selleen ja vakioyleisölle että koko kaupungin imagolle ja lappilaiselle kulttuuri-imagolle. Korundin kaikki konsertit ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä niin kuin täälläkin Musiik-kitalon konsertit. Lappi on iso paikka, kon-serttiin tullaan kaukaakin.” Toisin kuin Helsingin viinitarhamainen Musiikkitalo, Korundi noudattaa muodol-taan perinteistä kenkälaatikkomallia. Se so-veltuu Storgårdsin mielestä erinomaisesti kamariyhtyeille ja pienille orkestereille, aina noin 40 soittajaan asti.

Koti LapissaJohn Storgårds oli vielä viisitoista vuotta sit-ten perheetön viulisti. Nyt hän on viulisti-kapellimestari, jolla on lappilainen vaimo ja kaksi pientä lasta. Perheen koti on Rova-niemellä, joskin kapellimestari-isällä on tu-kikohta myös Helsingissä. Asioiden yhteen-sovittamisesta koituu monenlaista palapeliä. Perheen Storgårds kuitenkin kokee yhtä suureksi voimanlähteeksi kuin elämän alku-peräisen keskipisteen, musiikin. ”Kyllä tämä on seilaamista Helsingin ja Rovaniemen välillä. Ulkomaanmatkoi-

”Tiedän jo, millä eväillä minnekin lähden.”

joella, se on erittäin iso prosentti asukasmää-rästä, joka tulee konserttiin. Sekin osoittaa, että se on tärkeää.”

Perinteen painoHelsingin kaupunginorkesteri puolestaan voi ylpeillä pitkillä perinteillään, onhan se Poh-joismaiden vanhin yhä toimiva ammattior-kesteri. Ohjelmistoprofiililtaan se on pitkään ollut hieman maan muita täysimittaisia sin-foniaorkestereita konservatiivisempi, mutta ei karta uuttakaan musiikkia. ”Se on vähän enemmän perinteissä kiin-ni kuin Radion sinfoniaorkesteri”, myöntää Storgårds. ”Ja sehän on molemmille orkes-tereille hyvä, että niillä on vähän erilainen profiili, kun ne nyt työskentelevät entistä lähempänä toisiaan.” Storgårds sanoo pyrkivänsä omaleimai-suuteen etsimällä HKO:n ohjelmistoon sel-laisia teoksia, jotka eivät ehkä muuten Suo-messa pääsisi esiin, varsinkin jos niillä on jokin tartuntapinta orkesterin historiaan. ”On loogista, että soitamme paljon pohjoismaista musiikkia, samoin venäläistä, koska orkesterilla on historiallinen kytkentä näihin molempiin ilmansuuntiin. Sellaista traditiota ei kannata katkaista. Sibelius liit-tyy vahvasti tähän orkesteriin, ja sen pitää mielestäni myös kuulua joka vuosi, vaikka ei varsinaisia Sibelius-sarjoja tehtäisikään.” Ylikapellimestari myöntää, että hänen orkesterinsa soinnissa on sellaista muhke-utta, jota pitkä Sibelius-perinne on koulinut etenkin mataliin jousiin. Mutta hän ei halua tehdä muhkeudesta HKO:n tavaramerkkiä, sillä se johtuu hänen mielestään osittain myös Finlandia-talon tylyistä olosuhteista. Siellä oli pakko soittaa paksusti ja jämäkästi, jotta syntyisi edes jonkinlainen sointi. ”Nyt sitä muhkeutta ei sillä tavalla tar-vita, mutta sitä täytyy osata hyödyntää myös tässä uudessa loistavassa salissa. HKO voi nyt kehittyä huomattavasti laajemmalla tyyli-spektrillä reagoivaksi ja eläväksi orkesteriksi. Sen pitää olla myös kepeä ja ketterä orkes-

hin katsoen tässä ammatissa on kuitenkin aika samantekevää, asuuko Rovaniemellä vai Helsingissä, varsinkin kun minulla on molempiin kaupunkeihin myös luonnolliset työsiteet orkestereiden kautta.” Lapin kamariorkesterissa on 18 soitta-jaa: jousiryhmän ja puupuhaltimien lisäksi joukkoon mahtuu käyrätorvi. Tällaiselle ko-koonpanolle sävelletty ohjelmisto näyttäisi olevan äkkiä läpi soitettu, mutta Storgårds ei ole tyytynyt kantaohjelmiston kappaleisiin. Niinpä Lapin kamariorkesteri on tullut tun-netuksi erikoisista mutta aina hyvällä maulla valituista ohjelmakokonaisuuksistaan. Uu-siakin sävellyksiä toki tilataan, mutta myös olemassa olevasta musiikista tuntuu löytyvän yhä lisää tuoreita elämyksiä. ”Olen keräillyt nuotteja ja levyjä koko ikäni”, tunnustaa Storgårds. ”Sitä kautta oh-jelmistontuntemus kasvaa. Lapin kamarior-kesteri ei ole oikeastaan verrattavissa mihin-kään muuhun ammattiorkesteriin täälläpäin, niin että sille on pakko löytää omanlaistaan ohjelmistoa. Siinä tulee sellaista löytämisen riemua säännöllisin väliajoin.” Storgårds kertoo huomanneensa maail-manmatkoillaan, että musiikkipiirit kaikkial-la tuntevat nimeltä Lapin kamariorkesterin, vaikkeivät olisi kuulleet sen soittoa edes le-vyltä. ”Olen minä siitäkin aika ylpeä, että siitä on tullut sellainen juttu, ei vain lappilaisille, vaan koko musiikkimaailmalle. Ja nyt kun meillä on uusi sali, sinne tulee entistä enem-män ihmisiä myös ulkomailta. Hyvä orkes-teri, hyvä sali ja mielenkiintoinen ohjelma vetävät väkeä. Meidän on entistä helpompi saada myös vierailevia huippusolisteja.” Lapin kamariorkesteri kiertää alueor-kesterina ympäri Lappia, mutta näitä maa-kuntakiertueita orkesteri tekee aika pitkälle keskenään, ilman kapellimestaria. ”Ei mikään muu orkesteri kiertele niin isolla alueella Suomen sisällä, vaikka yleisö-määrät eivät lukumääräisesti niin suuret ole. Silloinkin kun orkesteri käy Ivalossa tai Uts-

GRA1104 01-32.indd 26 8.12.2011 17.36

27

teri, joka heittäytyy ranskalaiseen tai wieni-läisklassiseen musiikkiin ihan toisella otteella kuin mikä oli mahdollista Finlandia-talossa.”

Kansainvälisessä pyörityksessäKoska Storgårds aloitti kapellimestarin uran-sa suhteellisen myöhään, hän on vasta nyt, 48-vuotiaana, siinä vaiheessa, jossa kansain-välisen uran rakentamiseen liittyvä pyöritys on pahimmillaan. Hänellä on eri maissa jo hyviä orkestereita, joita hän johtaa säännöl-lisesti, mutta edelleen tulee kohdalle ensita-paamisia toisten orkesterien kanssa. ”Onhan se haasteellista ja jännittävää, eikä aina voi olla onnellinen siinä yhteistyös-sä. Mutta sen verran olen kokenut konkari, että jo tiedän millä eväillä minnekin lähden. Tiedän miten teen työni ja miten pystyn saa-maan visioitani toteutettua. Jonkun orkes-terin kanssa se onnistuu paremmin, jonkun kanssa huonommin.” Storgårds painottaa, ettei kansainvälisyy-den huumassakaan sovi unohtaa omia juuria. Hän on suomalainen, ja Suomessa hän on kasvanut muusikoksi. ”Mielestäni se on tärkeä osa tätä hom-maa, että pedagogisessa mielessä käy myös johtamassa sellaisia orkestereita, joiden kans-sa sitä työtä täytyy tehdä vähän enemmän opettajana kuin jonkin Bostonin sinfonia-orkesterin edessä, jossa voidaan heti mennä musiikin syvimpiin yksityiskohtiin asti. Se on osa tätä ammattia. Täytyy myös käydä sellai-sissa paikoissa, joissa suurin tyydytys ei tule siitä, millä tavalla saa musiikin soimaan, vaan siitä, että pystyy auttamaan jotakin orkesteria kehittymään.” Tähän aikaan syksystä kapellimestarilla on kalenteri täpötäynnä. ”Se tuo ajoittain väsymystä, mutta ei se konserteissa eikä har-joituksissa näy”, hymyilee Storgårds. Joulu-lomakin jo häämöttää. Joululoma ja kesäloma ovat ehdottomia asioita. ”En oikeastaan yritäkään järjestää muita lomia, mutta joululoman pitää olla monta viikkoa yhtä mittaa.”•

John Storgårds johtaa:In memoriam Pehr Henrik Nordgren. raschér-saksofonikvartetti ja lapin kamariorkesteri. alba 2011

Eero Hämeenniemi: red Earth and rain. avanti! alba 2011

Erich Korngold: sinfonia op. 40; tänzchen im alten stil. helsingin kaupunginorkesteri. ondine 2011

Jukka Tiensuun musiikkia. helsingin kaupunginorkesteri ja kari kriikku, klarinetti. ondine 2011

Jean Sibelius: viulukonsertto; Bardi; metsänneito. helsingin kaupunginorkesteri ja Frank-Peter Zimmermann, viulu. ondine 2010

Uuno Klami: revontulet; tšeremissiläinen fantasia; kalevala-sarja. helsingin kaupunginorkesteri ja samuli Peltonen, sello. ondine 2010

Kalevi Aho: rituals. lapin kamari-orkesteri sekä monica Groop, mezzosopraano, anna kreetta Gribajcevic, alttoviulu, ja herman rechberger, darabuka & djembe. Bis 2009

Kimmo Hakola: Pianokonsertto; sinfonietta. tampere Filharmonia ja henri sigfridsson, piano. ondine 2009

Valkoiset ruusut. musiikkia suomi-filmeistä. tampere Filharmonia sekä johanna rusanen-kartano, sopraano, ja tommi hakala, baritoni. ondine 2008

John

Sto

rgår

ds le

vyllä

(val

ikoi

ma)

27

Elämäni lauluja. matti salminen, basso, sekä helsingin kaupungin-orkesteri. ondine 2008

Kalevi Aho: luosto-sinfonia. sinfonia lahti sekä lapin kamariorkesteri. Bis 2008

Andrzej Panufnikin musiikkia. tampere Filharmonia. ondine 2007

Ferruccio Busoni: viulukonsertto. Frank-Peter Zimmermaan ja orchestra sinfonia nazionale della rai. sony classical BmG 2005.

John Storgårds soittaa ja johtaa:Peteris Vasks: viulukonsertto ”tala gaisma”. tampere Filharmonia. ondine 2003

Pehr Henrik Nordgren: viulukonsertto nro 4; cronaca. Wegelius-kamariorkesteri. ondine 1996.

John Storgårds soittaa:Kaija Saariaho: viulukonsertto ”Graal théâtre”. avanti, joht. hannu lintu. ondine 2002

Erkki Melartin: viulukonsertto. tampere Filharmonia, joht. leif segerstam. ondine 1999

Robert Schumann: viulukonsertot d-molli ja a-molli. tampere Filharmonia, joht. leif segerstam. ondine 1996.

’’viulistina on hauska joskus yllättää ihmisiä, näyttää että kyllä täältä pesee.’’

GRA1104 01-32.indd 27 8.12.2011 17.36

28

Musa

visa

n o

ikeat

vast

aukse

t: 1

.b, 2

.a, 3

.d, 4

.c, 5

.c, 6

.b, 7

.b, 8

.a.

pyk

älä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

viid

akko

1 Musiikkia elokuvaanTarvitsisin tietoa äänitemusiikin kopioimisesta osaksi audiovisu-aalista ohjelmaa. Olemme teke-mässä dokumenttielokuvaa, joka on tarkoitus esittää elokuvafes-tivaaleilla Ranskassa ja Argentii-nassa. Olemme löytäneet yhden kotimaisen ja kaksi ulkomaista kappaletta, jotka sopisivat doku-menttiin todella hyvin. Saamme-ko kopiointiluvat Gramexista, ja jos saamme, niin millä hinnalla?

Gramexilla on valtuudet myöntää muusikoiden ja äänitetuottajien puo-lesta luvat sekä kotimaisen että ulko-maisen äänitemusiikin kopioimiseen osaksi elokuvaa, silloin kun valmis-tettua tallennetta tullaan esittämään julkisesti suomessa ja muualla Eu/Eta-alueella. sen sijaan mikäli julki-nen esittäminen tapahtuu Eu/Eta-alueen ulkopuolella, Gramex voi myöntää kopiointiluvat vain kotimai-sen äänitemusiikin osalta. Gramexilta saatte siten luvan käyttää valitsemaanne suomalaista

Gramexin lakimies sami kokljuschkin vastaa tällä palstalla lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

kappaletta sekä ranskan että ar-gentiinan elokuvafestivaaleilla. ul-komaisten kappaleiden osalta Gra-mex voi kuitenkin myöntää luvan vain ranskassa tapahtuvaa käyttöä varten. sen sijaan argentiinan fes-tivaaleja varten teidän on hankitta-va näiden ulkomaisten kappaleiden käyttöluvat suoraan äänitetuottajalta ja tarvittaessa muusikoilta. Gramexin vuoden 2011 tallen-tamishinnaston mukainen hinta on 1,43 euroa / äänitesekunti. lupaha-kemus ja lomake kopioitavien äänit-teiden tietoja varten löytyvät Grame-xin kotisivuilta. kopiointikorvauksen on oltava suoritettu, ennen kuin tal-lenne esitetään.

2Musiikkia baariin Olen avaamassa uuden baarin Turkuun, ja olen luonnollisesti miettinyt erilaisia vaihtoehtoja musiikin lähteeksi. Minulle on vuosien aikana kertynyt reilut 300 cd-levyä, jotka olen kopioi-nut tietokoneelleni. Lisäksi tie-tokoneellani on satoja biisejä, jotka olen ostanut nettibiisikau-poista. Voinko viedä tietokonee-ni baariin ja käyttää sitä musiikin lähteenä?

Et voi soittaa biisejä tietokoneelta-si baarissa hankkimatta ennakkoon tallennuslupaa Gramexilta. lisäksi tarvitset luvan myös teostolta. omien levyjesi biisit olet kopioi-nut tietokoneellesi tekijänoikeuslain salliman yksityisen kopioinnin rajoi-tuksen nojalla. yksityiseen käyttöön

valmistettuja kopioita ei tekijänoi-keuslain mukaan ole kuitenkaan lupa käyttää muuhun tarkoitukseen. Biisien kopioiminen yritystoiminnas-sa käytettäväksi edellyttää erillistä lupaa oikeudenhaltijoilta. nettibiisi-kaupat puolestaan myyvät biisejä pääsääntöisesti vain yksityiskäyt-töön, minkä vuoksi näidenkään bii-sien soittaminen baarissa ei ole sal-littua ilman erillistä lupaa. Gramexilla on tarjota sinulle rat-kaisuksi kaksi eri vaihtoehtoa: 1) ns. ostouralupa ja 2) tallennus- ja käyt-tölisenssi. molemmat vaihtoehdot antavat oikeuden sekä kopioida ää-nitemusiikkia että käyttää alun perin yksityiseen käyttöön hankittuja ääni-tetiedostoja tai äänitteiden käyttöoi-keuksia yritystoiminnassa. 1) ostouraluvan hinta on 1,09 eu-roa (+alv) per biisi. lupahakemukses-sa sinun pitää ilmoittaa kopioitavat/käytettävät biisit. korvauksen mak-settuasi voit käyttää biisejä baarissa-si rajoittamattoman ajan. lupahake-mus löytyy Gramexin kotisivuilta. 2) tallennus- ja käyttölisenssi an-taa oikeuden kopioida ja käyttää 200 biisiä lisenssin voimassaoloajan. näitä lisenssejä voit tarvittaessa ot-taa useamman. lisenssi on voimas-sa 12 kuukautta, ja sen hankit hel-posti Gramexin ePalvelusta. hinta on 100 euroa (+alv). tässä vaihto-ehdossa sinun ei tarvitse raportoida kopioituja/käytettyjä biisejä. huomaathan, että riippumatta sii-tä mihin musiikin lähteeseen lopulta päädyt, sinun tulee tehdä Gramexin kanssa esityskorvaussopimus ääni-temusiikin julkisesta esittämisestä.

3Spotify ja videot Voinko soittaa baarissa biisejä Spotify’n kautta?

Et voi. spotify’n käyttö on palvelun käyttöehtojen mukaisesti sallittua vain yksityiskäytössä.

Tarvitsenko erillisen luvan, mikä-li haluan esittää välillä myös mu-siikkivideoita?

kyllä tarvitset. Gramexin normaali esityskorvaussopimus koskee vain äänitemusiikkia eikä kata musiikkivi-deoiden julkista esittämistä. Gramex myöntää luvan musiik-kivideoiden julkiseen esittämiseen tuottajien puolesta ja kerää tekijän-oikeuslain mukaisen korvauksen myös videolla esiintyville muusikoil-le. tekijänoikeuslain nojalla musiik-kivideolla esiintyvillä muusikoilla on korvausoikeus sellaisen musiikkivi-deon julkisesta esittämisestä, joka on äänitetty suomessa ja kuvattu jossakin Eta-maassa. tarvitset luvan riippumatta siitä, onko kyse musiikkivideon välittö-mästä vai välillisestä esittämisestä, eli esitätkö musiikkivideotallenteita (dvd) vai musiikkivideoita joltakin tv-kanavalta.•

lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

kopioimisestaGramexista kopiointi- ja käyttöluvat.

28

GRA1104 01-32.indd 28 8.12.2011 17.36

29

Edistämiskeskuksen perus-taminen juontaa juurensa toiseen Suomen musiikin historiassa merkittävään virstanpylvääseen, josta niin ikään lasketaan nyt pyöreitä vuosia. Vuonna 1961 Suomi

oli mukana allekirjoittamassa Rooman sopi-musta esittävien taiteilijoiden ja äänitetuot-tajien sekä yleisradioyhtiöiden tekijänoikeu-desta. Suomi ei kuitenkaan heti ratifioinut sopimusta, koska sen pelättiin tulevan meil-le liian kalliiksi. Mutta ajat olivat muuttumassa. 1960-lu-vulla säädettiin laki, jonka perusteella Suo-meen syntyi eri taiteenaloja järjestelmälli-sesti edistävä taidetoimikuntalaitos, sitten laki musiikkiopistojen valtionavustuksesta. Myös sinfoniaorkesterit aktivoituivat valta-kunnallisesti ja perustivat yhdistyksen oman rahoituspohjansa vahvistamista ajamaan. Esittävien taiteilijoiden ja äänitetuottajien tekijänoikeusjärjestö Gramex perustettiin 1967. Seuraava vuosikymmen oli uudistusten toimeenpanon toivorikasta aikaa. Gramexin sääntöihin lisättiin pykälä kotimaisen esittä-vän säveltaiteen ja äänitetuotannon yleisten edellytysten edistämisestä. Pahimmat puut-teet ilmenivät koulutuksen ja nimenomaan kevyen musiikin koulutuksen alalla. Niinpä Gramex järjesti ensin kurssin studiomuu-sikoille, sitten lyömäsoitinseminaarin, jota

seurasivat solistien, kapellimestarien, vaski-puhaltajien ja monien muiden koulutusta-pahtumat. Kun valtionhallinnossa etsittiin yhteis-työkumppania kulttuurivaihtoprojektien toteuttamiseen ja kun paineet Rooman sopimuksen ratifioimiseksi yhä kasvoivat, aika oli kypsä ESEKin perustamiselle. Sen syntysanat lausuttiin Gramexin hallituksen kokouksessa marraskuun 2. päivänä 1981. ESEKistä tuli hallinnollisesti erillinen yk-sikkö, jonka tehtävä oli hoitaa yhdistyksen edistämistoimintaa sekä valtion toimeksian-toja kulttuurivaihdon projekteissa. ESEKin ”pääinsinööri” oli opetusministeriön neu-votteleva virkamies Jukka Liedes. Ensim-mäiseksi puheenjohtajaksi kutsuttiin Sibe-lius-Akatemian rehtori Ellen Urho. Taitavien neuvottelijoidemme ansi-osta ylikansalliset levy-yhtiöt oli saatu lu-paamaan, että niille Suomesta kerättävät esityskorvaukset jäisivät Suomen esittävää säveltaidetta hyödyttämään. Niin kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. ESEK sai tehtävänsä toteuttamiseksi käyttöönsä ensin

Teksti AnU KARLSon

nämä korvaukset, sitten myös osuuden tyh-jille c-kaseteille säädetystä kasettimaksusta, nykyisestä hyvitysmaksusta. ESEKin varsinainen toiminta käynnis-tyi syksyllä 1983. Pääsihteeriksi kiinnitettiin Leena Hirvonen Savonlinnan oopperajuh-lien toimistosta. Toiminnan painopisteiksi vakiintuivat suomalaisten taiteilijoiden ää-nitteiden sekä esiintymistilaisuuksien tuke-minen. Kummallakin saralla ESEK panosti ensisijaisesti ammattimaiseen toimintaan, ja se on ollut tukitoiminnan keskeinen periaa-te jatkossakin, kun tukimuodot ovat moni-puolistuneet. Audiovisuaalista tukitoimintaa ESEK hoitaa yhdessä LUSESin kanssa. Olemassaolonsa aikana ESEK on tuke-nut kotimaista esittävää säveltaidetta sen eri muodoissa lähes 48 miljoonalla eurolla. Yk-sittäisiä tukipäätöksiä on tehty noin 17 000 kappaletta. ”Tutkimuksia tuen konkreettisesta mer-kityksestä ei ole tehty, mutta lienee kiista-tonta, että se on ollut tärkeä ja innoittava tekijä maamme musiikkielämälle”, Leena Hirvonen toteaa.•

EsEkin esiaste järjesti jo 1970-luvulla koulutusta

studiossa työskenteleville. kuvassa näkyvät ainakin (vas.) matti Puurtinen, Eino virtanen,

kari hillo, kaj Wessman, Pekka nissilä, Esa nieminen,

atso almila, Peeter saul, reijo karvonen, Bruno korpela,

Paul ’’Ekke’’ Fagerlund, rauno lehtinen ja ilpo saastamoinen.

kuva: EsEkin arkisto

ESEK 30vesittävän säveltaiteen edistämiskeskus eSek täytti marraskuun alussa 30 vuotta. Toimintansa aikana eSek on tukenut kotimaisen esittävän säveltaiteen hankkeita noin 48 miljoonalla eurolla.

29

GRA1104 01-32.indd 29 8.12.2011 17.36

30

yksi

tuha

nnes

ta

Uskottavuutta levyistä

digitaalisen jakelun laatu ei vielä vastaa klassisen musiikin tarpeita, harmittelee timo ruottinen. ”tekniikka olisi jo olemassa, mutta tahtoa puuttuu.”

eSekekstra Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

30

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

TIMO RUOTTINEN, alba re-cordsin perustaja-johtaja, ei yhdy valituksiin levymyynnin hiipumi-sesta. hänen levyjensä myynti on pikemminkin tasaisessa nou-sussa. klassinen musiikki ei ole niin altista piratismille kuin pop ja rock. ruottinen myöntää kui-tenkin, että äänitealan tilanne on juuri nyt hankala, kun sekä tuote- että laitepuoli vasta hakevat uusia standardeja. digitaalinen jakelu on päässyt vauhtiin, mutta laatu ei vastaa klassisen musiikin tarpeita. ”korkeata laatua yleisenä ta-voitteena ei enää tunnusteta”, harmittelee ruottinen. ”silti klas-sisen musiikin ystäväjoukko ei

Malttia ja realismia hakemuksiin!EsEkille tulevien hakemusten mää-rä on kasvanut viime vuosina noin 10 prosentin vuosivauhdilla. yhä enenevä osa koskee omakustan-nehankkeita, hakijana esimerkiksi yksityinen muusikko, työryhmä tai pienlevy-yhtiö. isojen levy-yhtiöiden tuotantopolitiikka on tiukentunut, jo-ten jos haluaa tehdä levyn, se täytyy usein tuottaa itse. myös keikkapuo-lella muusikot yhä useammin jou-tuvat järjestämään kiertueet ilman kokeneen ammattilaisen apua. si-nänsä omatoimisuus on kunnioitet-tavaa, mutta valitettavasti oma am-mattitaito ei aina riitä hankkeiden onnistuneeseen läpiviemiseen. Esiintymistuen hakemuksissa esimerkiksi budjetointi on mones-ti kaukana realismista. tulopuoli lasketaan yltiöpäisen toiveikkaisiin avustus- ja palkkiosummiin ja me-not sen mukaisiksi. kun tulot eivät

sitten toteudukaan odotetulla ta-valla, pitää menot vastaavasti suh-teuttaa niihin. silloin yleensä ainoa mahdollinen leikkauskohde ovat esiintyjien palkkiot − tiloista, markki-noinnista, matkoista ja muista ulko-puolisista palveluista on joka tapa-uksessa maksettava. EsEkin tuen keskeinen lähtökohta on kuitenkin, että esiintyjät saavat työstään kor-vauksen. hakemusta ei myöskään pidä tehdä liian varhaisessa vaiheessa, kun kiertueen tai muun elävän mu-siikin projektin sisältö on vasta alus-tava suunnitelma. jos sitten käykin niin, että suunnitelluista konserteista toteutuu vain osa, voi myös osa tu-esta jäädä saamatta. EsEkissä on voimassa sinänsä tiukka linja, että tuki kohdistuu hank-keeseen sellaisena kuin se on hake-muksessa esitetty. mikäli toteuma poikkeaa huomattavasti esitetystä, EsEk pidättää itselleen oikeuden

vuosittain EsEkiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymis-tilaisuuksiin sekä koulutus-toimintaan. viime vuonna 1 098 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

tarkistaa myönnettyä summaa. on selvää, että kun näin joudutaan teke-mään, se ei saajia ilahduta. tukiehdot ilmoitetaan päätöskirjeessä, mutta aika usein leikkaustieto tulee ikävänä yllätyksenä. kaiken kaikkiaan tuntuu olevan kovin yleistä, että päätöskir-jeitä ei malteta lukea tarkkaan. omakustanneäänitteisiin tukea haettaessa hakemus tehdään joskus niin varhaisessa vaiheessa, että le-vylle tulevasta musiikista ei ole vielä toimitettavissa hyvätasoista näytettä. samoin oleelliset julkaisija- ja/tai ja-kelijatiedot saattavat puuttua. oma-kustanneäänitteet myös tuotetaan usein omatoimisesti, mikä ei aina ole eduksi asialle. äänitetuen jaoston jä-senet, jotka ovat kovan luokan am-mattilaisia näytteiden kuuntelussa, kuulevat heti kokonaisuudesta am-mattituottajan kädenjäljen puuttumi-sen. tällöin tuki voi jäädä hyviltäkin artisteilta saamatta.•leena hirvonen, EsEkin pääsihteeri

30

ole hävinnyt minnekään, ei liioin musiikki. viime vuonna meiltä tuli ulos 29 uutuusnimikettä, eikä tahti ole tänä vuonna hidastunut.” ruottinen odottaa jakelumuo-tojen kehittymistä siihen, että monikanavaäänitteitä voitaisiin verkossa siirtää valokaapelia pit-kin ammattitasoisina. ”teknisesti tämä olisi jo mahdollista, mutta tahtoa vielä puuttuu. monen pa-likan pitää vielä mennä kohdal-leen.” alba viettää ensi vuonna 20- vuotisjuhlaansa, ja yhtä monta vuotta täyttää yhtiön EsEk-asiak-kuus. alba anoi ja sai EsEkin tukea jo ensimmäiseen levyynsä, Risto

ku

va :

ha

nn

u j

uk

ola

eSek 30v

GRA1104 01-32.indd 30 8.12.2011 17.36

31

Uskottavuutta levyistä ESEKin 1.9.−31.10.2011

päätöksiä • Esiintymistilaisuudet 88 600 euroa myönteisiä päätöksiä 82 kpl

• Äänitetuotanto 67 700 euroa myönteisiä päätöksiä 61 kpl

• AV-tuotanto 93 900 euroa myönteisiä päätöksiä 47 kpl

• Työskentelytuki 118 200 euroa myönteisiä päätöksiä 73 kpl

• Markkinointi- ja vientituki 63 600 euroa myönteisiä päätöksiä 14 kpl

• Koulutustoiminta 6 750 euroa myönteisiä päätöksiä 5 kpl

• Julkaisutoiminta 2 000 euroa myönteisiä päätöksiä 1 kpl

myönteisiä päätöksiä yht. 283.

ESEKin tukien seuraavat

hakuajat• Äänitetuotanto 31.1. mennessä

• Av-tuotanto 13.1. mennessä

• Markkinointi ja vienti 31.1. mennessä

• Esiintymistilaisuudet 15.3. mennessä

• Työskentely 15.3. mennessä

anomusten pitää olla EsEkissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä.

Laurialan Bach-levyyn vuonna 1992. ruottinen iloitsee EsEkin tu-kipolitiikan johdonmukaisuudesta, sillä se helpottaa tuotannon suun-nittelua. hän haluaa myös omalta osaltaan helpottaa EsEkin työtä. ”meiltä raati saa aina arvioi-tavakseen valmiin tai lähes val-miin masterin. kerran kävi niinkin, että äänitetuen jaosto oli esittänyt anomuksemme hylkäämistä, mut-ta johtokunta pyörsi päätöksen ja myönsi äänitteelle tuen. kyseessä oli Piazzolla-levy, joten kyse lienee ollut genrestä, koska levymateri-aali oli klassisen musiikin ryhmän arvioitavana. kaiken kaikkiaan: il-man tätä alan sisäistä tuotantotu-kea näitä levyjä ei tehtäisi.” jos ruottinen saisi juhlavuo-den kunniaksi esittää EsEkille toi-vomuksen, hän toivoisi korotusta kalliiden monikanavaäänitysten tukisummiin. ”mielestämme ennakoimme tällä menettelyllä tulevaisuutta. jälkeenpäin on vaikeaa ja joskus mahdotontakin tehdä alkuperäi-seen äänitteeseen tätä parannus-ta, mikäli alkuperäinen on ylipään-sä tallella.”

alban resursseilla ei harjoiteta taiteilijoiden uran kokonaisvaltais-ta edistämistä 360 asteen tyyliin. mutta moni muusikko on saanut potkua uralleen nimenomaan al-ban julkaisemista levyistä. ”Pianisti Janne Mertasella on niiden ansiosta japanissa omat uskolliset faninsa. ja alkuvuosil-ta muistan, kuinka miltei pakotin intime-kvintetin studioon teke-mällä muusikoilta lupaa kysymät-tä EsEk-hakemuksen. sitä ei ku-kaan ole jälkeenpäin katunut.” ilman arvostetun merkin julkai-semaa levyä taiteilijan uskotta-vuus on ruottisen näkemyksen mukaan vaillinainen. ”korostan aina muusikoille tie-tynlaisen kokonaiskonseptin tär-keyttä. siihen kuuluu levytysuran ohella aktiivinen konserttitoiminta ja tietenkin levyjen saatavilla pitä-minen myös näissä tilaisuuksissa, kun kuulijat ovat kaikkein innostu-neimpia taiteilijasta. mutta siihen kuuluu myös mediajulkisuuden kanssa touhuaminen, luonnolli-sesti taiteilijan persoonaan sopi-valla tyylillä.”•

anu karlson

EsEkin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi

GRA1104 01-32.indd 31 8.12.2011 17.36

32

Riemullista joulua ja musikaalista uutta vuotta!

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys

Piir

ro

s: j

ou

ko

inn

an

En

GRA1104 01-32.indd 32 8.12.2011 17.36