heidi anttila, seurantamittareiden käyttö apuvälinepalveluiden kehittämisessä

Seurantamittarit apuvälinepalveluiden kehittämisessä / FT Heidi Anttila 1

Seurantamittareiden käyttö apuvälinepalveluiden kehittämisessä

FT Heidi Anttila, THL

Alueellinen kehittämispäivä, Etelä-Pohjanmaan shp, Seinäjoki

14.12.2012


Mitä aion puhua

• Apuvälinepalveluiden vaikuttavuuden arvioinnista

• Mittarin valinnan periaatteista• Apuvälinemittareista• Esittelyssä IPPA: geneerinen, asiakaslähtöinen

mittari apuvälineiden vaikuttavuuden seurantaan

14.12.2012


Apuvälinepalveluiden vaikuttavuuden arviointi (1)

• Kuvattava asiakkaiden yksilölliset tarpeet– Mitä ovat nyt? Mihin niistä vastataan? Miten muuttuvat? Miten

uusiin vastataan? Tarve on tarkoituksemme!

• Mallinnettava prosessit– Millaisia ovat nyt? Millaisia niiden tulisi olla? Missä ovat nykyiset

ongelmat? Mistä ne johtuvat?

• Kehitettävä kriteerit– Mihin pyritään? Mistä on näyttöä? Millaisia

laatu-/vaikuttavuuskriteereitä asetamme? Ovatko ne eri asiakasryhmille erilaisia?

14.12.2012


Apuvälinepalveluiden vaikuttavuuden arviointi (2)

• Spesifioitava mittarit– Millaisilla mittareilla mittaamme vaikuttavuutta? Millaisia on

olemassa? Millaisia tulisi olla olemassa? Voimmeko nimetä avainmittareita? Mittaavatko ne luotettavasti sitä, mitä niiden tulisi mitata?

• Rakennettava arviointijärjestelmä– Näillä välineillä me mittaamme, arvioimme ja kehitämme laatua– Miten määrittelemme apuvälinepalvelun laatua?– Millainen apuvälinepalvelu milloinkin on vaikuttavaa?– Mistä on näyttöä?– Millaisia mittareita on saatavilla? Millaisia tulisi olla?– Voimmeko kehittää niitä?

14.12.2012


Apuvälinepalveluprosessi(Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7)

Tarpeen havaitseminen

Valitseminen

Sovitus

Kokeilu kotona, koulussa tai

työssä

Lainaus ja käytön opetusKäytön seuranta

Huolto sopimuksen mukaan

Tarkistus, muutostyöt tai

uuden hankinta

Palautus

14.12.2012


Apuvälinetarpeen arvioinnin tekijät Scherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehabil Assist Technol 2007; 2(1):1-8

14.12.2012

ICF - Ympäristötekijät• Kulttuuri ja talous• Lainsäädäntö ja politiikka• Asenteet

ICF -Yksilötekijät

Apuvälineen valinta ja päätös

Apuvälineseurannan viitekehys (Fuhrer ym. 2003)

Resurssit: • Perhe, lähi-omaiset/ystävät • Taloudelliset

Tieto ja Tiedonvälitys

Odotukset

Mieltymykset ja Prioriteetit

Asiakas

Apuväline-palvelun-tuottaja

Toiminnallisen tarpeen arviointi

(objektiivinen tarve)

Asiakkaan tarpeiden arviointi

(subjektiivinen tarve)

Seurantamittarit apuvälinepalveluiden kehittämisessä / FT Heidi Anttila 714.12.2012

Apuväline-tarpeen arvioinnin viitekehys(Scherer ym. 2007)

Kokeilu

Lyhyen ajan tulokset• Vaikuttavuus• Tehokkuus• Tyytyväisyys

apuvälineeseen

• Yksilötekijät• Subjektiivine

n hyvinvointi

Pitkän ajan tulokset• Vaikuttavuus• Tehokkuus• Tyytyväisyys

apuvälineeseen


n hyvinvointi

Pitkä-aikainen käyttö

Käytön lopettaminen

Käytön lopettaminen

Käytön jatkaminen

Sekoittavat ja muokkaavat tekijät• ICF Ruumiin rakenteet ja

toiminnot• ICF Suoritukset ja osallistuminen• ICF Ympäristötekijät• ICF Yksilötekijät• Muut samanaikaiset interventiot• Muut sairaudet• Apuvälinepalvelun jatkuminen• Kustannukset

Apuvälineseurannan viitekehys Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehabil 2003; 25(22):1243-51


Mitä tuloksia voidaan mitata?

• Vaikuttavuus• Toimintakyky: ICF suoritukset ja osallistuminen, asiakkaan tilanteen

mukaiset aihealueet esim. liikkuminen, kommunikointi, itsehoito jne.

• TehokkuusVaikuttavuus/resursseihin (kustannukset)

• Tyytyväisyys

(-> Nämä 3 ovat apuvälineen käytettävyyden pääosatekijät )

• Yksilötekijät: tahto, tunteet, tiedot, kompetenssi, sopeutumiskyky ja itsetunto.

• Subjektiivinen hyvinvointi: Elämänlaatu (henkilön myönteinen kokemus tai tunne omasta elämästään liittyen terveyteen tai osallistumiseen)

14.12.2012

Lyhyen ajan tulokset• Vaikuttavuus• Tehokkuus• Tyytyväisyys

apuvälineeseen


n hyvinvointi

Pitkän ajan tulokset• Vaikuttavuus• Tehokkuus• Tyytyväisyys

apuvälineeseen


n hyvinvointi


Toimintakyvyn mittaamisesta

• World Report on Disability (WHO ja World Bank 2011): eri maissa eri aikoina eri esiintyvyys, koska vammaisuutta määritellään ja tietoa kerätään ja mitataan eri tavoin

• Toimintakyky on dynaaminen monimuotoinen konsepti -> WHO suosittelee ICF bio-psyko-sosiaalista mallia

• Toimintakyky ja toimintarajoite on eletty kokemus ”lived experience” ja jatkumo:

Täysi toimintakyky Täysi vammaisuus

14.12.2012

10

ICF -luokitukseen pohjautuva työkalu toimintakyvyn kuvaukseen

Ohjaa moniammatilliseen ja systemaattiseen tapaan kuntoutustarpeen taustalla olevien ongelmien – tai kuntoutuksen esteiden – paikallistamisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyssäHyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24581

14.12.2012 Seurantamittarit apuvälinepalveluiden kehittämisessä / FT Heidi Anttila






ICF checklist & ICF core setit

• ICF checklist – 128 aihealuetta

• ICF core sets (ydinlistat)– Generic eli yleinen– Sairauskohtaiset (32 kpl)– Lyhyt/laajahttp://www.icf-core-sets.org/

OPETTELE ICF Itseopiskelun avulla! ICF Elearning Tool

http://www.icf-research-branch.org/icf-training/icf-e-learning-tool.html

14.12.2012

http://www.icf-core-sets.org/




ICF kuvauslomake http://icf-research-branch.org/component/content/article/120-external-links/456-icf-based-documentation-form.html

14.12.2012


Mittareiden jako objektiivisiin ja subjektiivisiin mittareihin

Objektiiviset• ICF checklist

• ICF core set

(eivät mittareita, vaan listaavat toimintakyvyn kuvauskohteita)

Subjektiiviset• WHODAS 2.0

• IPPA

• NOMO

• COPM

• MPT

• SATS

• QUEST

• PIADS

14.12.2012


Mittarin valinnan periaatteita

• Apuvälinepalvelun tarkoituksena on osuvalla apuvälinevalinnalla parantaa yksilön subjektiivista hyvinvointia ja elämänlaatua

• Toimintakyvyn perusteellinen arviointi on sekä arvo- että näyttöpohjaista (yksilöllinen itsearviointi ja standardoitu arviointi)

• Mittaria valitessa tärkeintä on luotettavuus, että tietää mitä mittaa: määrittele mittaamisen tarkoitus!

• Asiakaslähtöisyys vaatii subjektiiviset mittarit mukaan objektiivisten mittareiden rinnalle

• Arvioinnissa ja mittaamisessa otettava huomioon valtasuhteet (moniammatillinen tiimi vs. asiakas)

Federici ym. 2012

14.12.2012


Mittareita apuvälinepalveluihin • WHODAS 2.0 (World Health Organisation Disability Assessment Scale)

• ICF-pohjainen standardoitu itsearviointimittari: koettu toimintakyky arjessa ja nyt (30 viim. päivän aikana)

• IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment) • apuvälineen vaikuttavuus käyttäjän tunnistamiin arjen ongelmiin

• NOMO 1.0 • Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari (ICF: suoritukset ja osallistuminen)

• COPM (Canadian Occupational Performance Measure)• päivittäisen elämän toiminnoista suoriutumisen arviointi

• QUEST 2.0 • Tyytyväisyys apuvälineeseen ja -palveluun

• SATS (Satisfaction of Assistive Technology Services)• Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin

• MPT (Matching Person with Technology)• Yksilön tarpeiden, ympäristön ja apuvälineiden yhteisarviointi

• PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale)• Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun

14.12.2012


Mitä mittaa?

Käyttöalue Rajoitukset Toteutustapa Aika (min)

WHODAS 2.0

Vaikuttavuus Geneerinen Ei vielä suomeksi

Itse täytettävä, haastattelu, proxy

5-10

IPPA Vaikuttavuus Geneerinen, apuvälineet

Ei vielä suomeksi

Haastattelu 10-30

NOMO 1.0 Vaikuttavuus Liikkumisen apuvälineet

testaus meneillään

Itse täytettävä lomake

60-120

QUEST 2.0

Tyytyväisyys Apuväline-palvelu ja apuvälineet

Ei rajoituksia. Haastattelu, Itse täytettävä lomake

10-15

SATS Tyytyväisyys Apuväline-palvelu

testaus meneillään

Haastattelu, Itse täytettävä lomake

10-15

COPM Vaikuttavuus Geneerinen Vain tt, maksullinen

Haastattelu 20-90

PIADS Elämänlaatu Geneerinen, apuvälineet

Ei vielä suomeksi

Itse täytettävä lomake

5-10

MPT Vahvuudet, tarpeet, odotukset, koettu hyöty

Yksilö, apuväline, ympäristö

Ei vielä suomeksi

Haastattelu, itse täytettävä (useita lomakkeita)

Useita tunteja

14.12.2012


QUEST 2.0 -kyselyn nettiversio

• THL:n nettilomakkeessa on QUEST 2.0 -lomakkeen lisäksi muutama taustakysymys.

• THL kokoaa mittarilla kerättyä tietoa yhteiseen tiedostoon ja toimittaa kyselyn täyttäjälle yhteenvedon vastauksista excel-tiedostona. Palvelu on maksuton.

• Nettikyselyn saa käyttöönsä ottamalla sähköpostitse yhteyttä Heidi Anttilaan: heidi.anttila(at)thl.fi. Sähköpostissa ilmoittaudutaan kyselyn käyttäjäksi.

14.12.2012


CATOR (Consortium of Assistive Technology Outcomes Reseach)• v. 2001 alkaen apuvälinealan seurantamittareiden

kehittäminen• Rahoitus: mm. United States Department of Education,

National Institute on Disability and Rehabilitation Research (NIDRR)

• Liikkumisapuvälineen arviointimittari: AT Outcomes Profile/Mobility ATOP/M

• Väline liikkumisapuvälineiden luokitteluun ja apuvälinepalvelujen järjestelmälliseen seurantaan: AT Intervention Specification Instrument (AT-ISI)

• Mittari apuvälineen vaikutuksista avustajaan: Caregiver Assistive Technology Outcome Measure (CATOM)

• www.atoutcomes.com 14.12.2012

http://www.atoutcomes.com/


Apuvälinepalveluprosessi(Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7)

Tarpeen havaitseminen

Valitseminen

Sovitus

Kokeilu kotona, koulussa tai työssä

Lainaus ja käytön opetusKäytön seuranta

Huolto sopimuksen mukaan

Tarkistus, muutostyöt tai

uuden hankinta

Palautus

14.12.2012

PIADS

SATS QUEST

IPPA

IPPA COPM

MPT -malli: useita mittareita

NOMONOMO

ICF checklist/ICF core set

WHODAS

WHODASCOPM


Johtopäätökset

• Tarvitaan yhteisesti sovittu ICF -ydinalueiden lista (core set) apuvälinepalveluprosessille

• Tarvitaan olemassa olevien kansainvälisten arviointimenetelmien käännöstä ja validointia Suomeen

• Tarvitaan vaikuttavuusnäyttöä apuvälinepalveluprosessin tulosmuuttujilla, jotka pohjautuvat ICF:ään

14.12.2012


Esittelyssä: IPPA – apuvälineiden vaikuttavuusmittari

14.12.2012


Individually proritised problem assessment (IPPA)

• Apuvälineiden vaikuttavuusmittari: – IPPAn avulla voidaan arvioida missä määrin asiakkaan omassa

arjessa kokemat toimintakyvyn ongelmat ovat vähentyneet apuvälineiden luovutuksen ansiosta (muutos yli ajan)

• Asiakaslähtöinen: – IPPA arvioi vaikuttavuutta suhteessa niihin suorituksiin ja

osallistumiseen, jotka ovat asiakkaan mielestä relevantteja.

• Yleinen (geneerinen) vaikuttavuusmittari : – IPPAa voi käyttää minkä tahansa apuvälineen vaikuttavuuden

arvioimiseen

14.12.2012


IPPAlla tehtyjä tutkimuksia

IPPAa on käytetty seuraavien apuvälineiden vaikuttavuuden arvioinnissa:

• Liikkumisen apuvälineet (Jedeloo ym. 2002; Persson ym. 2000, Wessels ym. 2004)

• Kuljetuspalvelut (Jedeloo ym. 2002, Wessels ym.2004)

• Kuulolaitteet (Persson ym. 2000)

• Kommunikoinnin apuvälineet (Persson ym. 2000, MacLean 2006)

• Ympäristön hallintalaitteet (MacLean 2006)

• Kodin muutostyöt (Persson ym. 2000)

• Puhelinpalvelut (Götherström & Persson 2001)

• MANUS Robotti (Witte ym. 2000)

14.12.2012


Miten IPPAa käytetään?

14.12.2012

Haastattelu ensimmäisessä tapaamisessa:

”Mitä toimintakyvyn/arjessa pärjäämisen ongelmia sinulla on, joihin toivot muutosta apuvälineiden avulla?”

Kirjaa IPPA-lomakkeeseen 1-7 toimintakyvyn ongelmaa

Asiakas pisteyttää (Likert-asteikolla 1-5):

• Miten tärkeä ongelma?

• Miten vaikea ongelma?


IPPA alkutilannelomake (suomennos ei tarkistettu!)

Asiakkaan nimi: _______________________ Pvm: _______

Ongelma no 1: ____________________________________

Miten tärkeä tämä ongelma mielestäsi on? (Ympyröi sopivin numero)

Miten paljon vaikeuksia tämä ongelma aiheuttaa arkipäivässä selviytymisessäsi/arjessa pärjäämisessäsi? (Ympyröi sopivin numero)

14.12.2012

1 2 3 4 5

Ei lainkaan tärkeä

Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä

Melko tärkeä Tärkein

1 2 3 4 5

Ei mitään vaikeuksia

Vähän vaikeuksia

Aika paljon vaikeuksia

Hyvin paljon vaikeuksia

Liian paljon vaikeuksia, etten pysty toimimaan tai osallistumaan

lainkaan


IPPA pisteytys alkutilanteessa

• ”Vaikeus-pisteet” kerrotaan ”tärkeys-pisteillä”, lasketaan yhteen ja jaetaan ongelmien määrällä

Esim. jos asiakkaalla on seuraavat vastaukset:

• Ongelma 1: tärkeys=5 ja vaikeus=5



((5x5) + (3x4) + (2x1)) / 3 =13IPPA-tuloksen tulkinta: yhteenlaskettu keskimääräinen

asiakkaan kokema päivittäisten toimintojen ongelmien aiheuttama hankaluus (inconvenience).

14.12.2012


IPPA seurantahaastattelu

• Seurantahaastattelu (puhelimitse) muutaman kuukauden kuluttua apuvälineen käytön alkamisesta

• Asiakasta pyydetään antamaan ”vaikeus-pisteet” uudelleen jokaiseen alkutilanteessa tunnistettuun ongelmaan.

• Lisäksi asiakas ja apuvälineasiaa hoitava ammattilainen vastaavat kumpikin erikseen kysymykseen:

”Miten hyvin apuvälineen käyttäminen on täyttänyt sille asetetut odotukset?”

14.12.2012


IPPA pisteytys seurantatilanteessa

• IPPA-seurantatulos lasketaan käyttäen alkutilanteen ”tärkeys-pisteitä”. Näin yhteys alkumittauksen kontekstiin säilyy.

IPPA-seurantatulos - IPPA-alkutilannetulos = Vaikuttavuus

• Vaikuttavuustulos osoittaa, missä määrin asiakkaan tunnistamiin ongelmiin liittyvä koettu hankaluus on vähentynyt

• Odotusten täyttymistuloksen laskeminen: laske yhteen tulokset ja jaa ongelmien määrällä erikseen asiakkaalta ja ammattilaiselta

• HUOM! IPPA kehittämisvaiheessa oli 7-portainen Likert-asteikko (skaala: 0-49), mutta se muutettiin 5-portaiseksi (skaala: 0-25).

(EATS 1999, Wessels ym. 2002)

14.12.2012


IPPA seurantalomake (suomennos ei tarkistettu!)

Asiakkaan nimi: ________________________Pvm:_______

Ongelma no 1: ____________________________________

Miten paljon vaikeuksia tämä ongelma aiheuttaa arkipäivässä selviytymisessäsi ? (Ympyröi sopivin numero)

14.12.2012

Onko apuvälineen käyttäminen vaikuttanut ongelman ratkaisuun yhtä paljon kuin odotit sen vaikuttavan? (Ympyröi sopivin numero)

1 2 3 4 5

Ei mitään vaikeuksia

Vähän vaikeuksia

Aika paljon vaikeuksia

Hyvin paljon vaikeuksia

Liian paljon vaikeuksia etten pysty toimimaan tai osallistumaan

lainkaan

-2 -1 0 1 2

Paljon vähemmän kuin odotin

Vähemmän kuin odotin

Odotetusti Enemmän kuin odotin

Paljon enemmän kuin odotin

Seurantamittarit apuvälinepalveluiden kehittämisessä / FT Heidi Anttila

Mittarin kääntäminen/adaptoiminen 1 • Tarvitaan standardoitu kääntämisprosessi, jossa

otetaan huomioon kieli, kulttuuri ja maantieteelliset olosuhteet

• Takaisinkäännösmenetelmä (Beaton ym, 2000):

1. Käännös/adaptointi kohdekielelle (2 kohdekielistä kääntäjää)

2. Synteesi, erilaisuuksien ratkaisu (havainnoitsija)

3. Takaisinkäännös (2 alkuperäiskielistä kääntäjää)

4. Käännösten yhtäpitävyyden tarkastelu, pre-final versio (4 kääntäjää, havainnoitsija, menetelmäosaaja, sote-ammattilaiset,kielen osaaja)

5. Pre-final version testaaminen (kohderyhmä n=15-30

6. Arvio ja hyväksyntä (Alkuperäismittarin kehittäjät)

Adaptoidun mittarin validointi kohdemaassa voi alkaa

3014.12.2012


Mittarin kääntäminen, adaptoiminen 2

Laadukas adaptointiprosessi on tärkeämpi kuin takaisinkääntäminen (Sweine-Verdier ym. 2004): ei takaisin käännöstä!

• Kääntäminen: ryhmä, jossa mahdollisimman ”tavalliset” kääntäjät

• Käännöksen kielen arviointi: 5-7 kohderyhmän edustajaa ”maallikot” (eri sukupuoli-, sosiaalinen ja koulutustaustat)

• Koordinaattori, joka osaa molemmat kielet ja varmistaa prosessin monitoroinnin

• Ilmivaliditeetin (kieli ja sisältö) testaaminen kohderyhmässä (n=15-20)

Adaptoidun mittarin validointi kohdemaassa voi alkaa

14.12.2012


Esimerkki IPPAn käytöstä: tutkimus Hollannissa (Wessels ym. 2004)

Tavoitteena selvittää:

• Mitä ongelmia ihmisillä on ulkona liikkumisessa?

• Millaisia apuvälineratkaisuja ihmisille tarjotaan Hollannissa?

• Miten vaikuttavia nämä ratkaisut ovat?

• Kuinka muutosherkkä IPPA-mittari on?

Kohderyhmä: 59 henkilöä, joilla on vaikeuksia ulkona liikkumisessa

Interventio: Apuvälineiden luovutus (Dutch Service for the Disabled Act)

Tulosmittari: IPPA

Viitekehys: ICF

14.12.2012


Millaisia ongelmia tunnistettiin (ICF:n mukaan)?Ongelma Määrä määrä

%n n%

d1 oppiminen ja tiedon soveltaminen 0 0 0 0

d2 yleisluontoiset tehtävät ja vaateet 2 0.7 2 3.4

d3 kommunikointi 0 0 0 0

d4 liikkuminen 9 3.3 9 15.3

d5 itsestä huolehtiminen 27 9.9 28 47.5

d6 kotielämä 53 19.3 41 69.5

d7 Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet

78 28.5 50 84.7

d8 keskeiset elämänalueet 7 2.6 6 10.2

d9 yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä

98 35.8 51 86.4

Yhteensä 274 100

14.12.2012

Lähde: Wessels ym. 2004


Muutosvaste (effect size)

• Cohen (1997) peukalosääntö vaikuttavuudelle: • > 0.80 suuri• 0.50 - 0.80 kohtalainen• 0.20 – 0.50 pieni• < 0.20 ei vaikutusta

Wessels ym. 2004 tutkimuksessa laskettiin muutosvaste näin:

• Effect size = _______IPPA-muutostulos________ alkutilannetulosten keskihajonta

14.12.2012


Apuvälineratkaisujen vaikuttavuus eri ICF-osa-alueilla

14.12.2012



IPPA muutosvaste apuvälineratkaisujen mukaan

14.12.2012



IPPA muutosvaste ongelman tyypin mukaan

14.12.2012



Yhteenveto tuloksista

Ongelmia tunnistettiin 274, joihin tarjotuilla apuvälineillä oli

• 73.3% suuri vaikutus

• 7.5% kohtalainen vaikutus

• 1.2% pieni vaikutus

• 18% ei vaikutusta/negatiivinen vaikutus (d6 tai d9)

7 henkilöä (12%) eivät olleet saaneet apuvälineistä mitään (positiivista)hyötyä.

• 3 henkilön tulos oli negatiivinen, vaikeudet olivat lisääntyneet

• 4 henkilön tulos oli 0.

Vain 10 henkilöä oli saanut maksimaalisen ratkaisun kaikkiin ongelmiin.

14.12.2012


Johtopäätökset• Asiakkailla oli monia erilaisia ja erityisiä ongelmia ja ne

pystyttiin aika hyvin kuvaamaan ICF:n avulla

• Apuvälineratkaisut olivat yleisiä ja kaikille samankaltaisia

• Apuvälineratkaisujen vaikuttavuus oli hyvä ryhmätasolla, mutta riittämätön yksilötasolla

• IPPA oli erittäin muutosherkkä

• Suurin osa asiakkaiden tunnistamista liikkumisen vaikeuksista, vaikkakin hyvin yksilöllisiä ja erityisiä, liittyivät ostoksilla käymiseen, sosiaalisiin vierailuihin ja harrastuksiin.

• Ratkaisu näihin ongelmiin oli yleinen ”standardi”apuväline.

• Hollantilaisen apuvälinepalvelun pitäisi olla ”tarvelähtöisempi” eikä niin ”tarjontalähtöinen”. IPPA oli toimiva ja käyttökelpoinen arviointimenetelmä.

14.12.2012


IPPA-mittarilla on suuri muutosvaste

IPPA EQ-5Dindeksi

EQ-5D VAS

SIP68

1.98 0.31 0.61 0.33

14.12.2012

Neljän mittarin muutosvasteiden vertailu EATS-tutkimuksessa (Persson ym. 2000)


LähteitäSalminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7

Scherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehabil Assist Technol 2007; 2(1):1-8

Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehabil 2003; 25(22):1243-51

Paltamaa J ym. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/24581

Federici S & Scherer M (ed). Assistive Technology Assessment Handbook. Boca Raton: CRC Press, Taylor & Francis Group. 2012.

IPPA:

EATS. IPPA: The effectiveness instrument. http://www.siva.it/ftp/eats_deliverable3.pdf , haettu 5.11.2012

Pettersson I, Törnquist K, Ahlström G. The effect of an outdoor powered wheelchair on activity and participation in users with stroke. Disabil Rehabil Assist Technol 1(4):235-43, 2006.

MacLean L. The Individually Prioritised Problem Assessment: A clinically useful instrument for measuring the effeectiveness of assistive technology. ARATA National Congress, 2006. Internet: http://www.arata.org.au/arataconf06/abstracts/ass_maclean1.html, haettu 5.11.2012

14.12.2012


http://www.siva.it/ftp/eats_deliverable3.pdf

http://www.arata.org.au/arataconf06/abstracts/ass_maclean1.html


Wessels R, Persson J, Lorentzen Ø, Andrich R, Ferrario M, Oortwijn W, VanBeekum T, Brodin H, de Witte L. IPPA: Individually Prioritised Problem Assessment. Technol Disabil 14:141-145, 2002.

Wessels R, de Witte L, Andrich R, Ferrario M, Persson J, Oberg B, Oortwijn W, VanBeekum T, Lorentzen Ø. IPPA, a user-centred approach to assess effectiveness of Assistive Technology provision. Technol Disabil 13:105-115, 2000

Wessels RD, de Witte L, Jedeloo S, van den Heuvel WPM, van den Heuvel WJA. Effectiveness of provision of outdoor mobility services and devices in the Netherlands. Clinical Rehabilitation 18:371-378, 2004.

SATS:

Ahtola S, Heinonen A, Haikonen K, Anttila H. Adaptation and validation of the modified KWAZO and EATS-2D instruments into Finnish circumstances. Assistive Technology Research Series Volume 29, 2011. doi:10.3233/978-1-60750-814-4-300.

Ahtola S. Adaptation and face and linguistic validation of the modified KWAZO

and EATS- 2D instruments into Finnish circumstances. Pro gradu, 2011. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37105

14.12.2012

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37105


QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari. Käsikirja.

NOMO 1.0. Liikkumisapuvälineiden seurantamittari. Käsikirja. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/apuvalineiden_kayton_seurantamittarit , haettu 5.12.2012

QUEST 2.0 -mittarilla tehtyjä tutkimuksia. Internet: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/seurantamittarit/quest_2.0-mittarilla_tehtyja_tutkimuksia , haettu 5.12.2012

COPM. Canadian Occupational Performance Measure. TOIMIA-tietokanta http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/95/ , haettu 5.12.2012

Day H, Jutai J. Measuring the psychosocial impact of assistive devices: The PIADS. Can J Rehabil 9:159-168, 1996

Day H, Jutai J, Campbell KA. Development of a scale to measure the psychosocial impact of assistive devices: lessons learned and the road ahead. Disabil Rehabil 24(1-3):31-7, 2002

Scherer M. Matching Person with Technology (MPT) assessment process. Internet: http://www.matchingpersonandtechnology.com/mptdesc.html, haettu 5.12.2012

Beaton DE, Bombardier C, Guillemin F, Bosi-Ferraz M. Guidelines for the process of cross-cultural adaptation of self-report measures. Spine 2000; 25:3186-91.

Swaine-Verdier A. Doward LC, Hagell P, Thorsen H, McKenna SP. Adapting quality of life instruments. Value in Health 7:S27-S30, 2004

14.12.2012

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/apuvalineiden_kayton_seurantamittarit

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/seurantamittarit/quest_2.0-mittarilla_tehtyja_tutkimuksia

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/seurantamittarit/quest_2.0-mittarilla_tehtyja_tutkimuksia

http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/95/

http://www.matchingpersonandtechnology.com/mptdesc.html


World Health Organisation (WHO). ICF Checklist Version 2.1a, clinician form. Geneva, Switzerland: WHO, 2003 http://www.who.int/classifications/icf/icfapptraining/en/index.html

World Health Organisation (WHO). Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus ICF. Helsinki: Stakes, 2004

World Health Organisation (WHO), World Bank. World Report on Disability. Geneva: WHO, 2011. Internet: http://www.who.int/disabilities/world_report/2011/en/index.html haettu 11.12.2012

World Health Organisation (WHO). WHODAS 2.0. http://www.who.int/classifications/icf/whodasii/en/index.html , haettu 11.12.2012

ICF Elearning Tool. ICF Research Branch. http://www.icf-research-branch.org/icf-training/icf-e-learning-tool.html

14.12.2012

http://www.who.int/classifications/icf/icfapptraining/en/index.html

http://www.who.int/disabilities/world_report/2011/en/index.html%20haettu%2011.12.2012

http://www.who.int/disabilities/world_report/2011/en/index.html%20haettu%2011.12.2012

http://www.who.int/classifications/icf/whodasii/en/index.html



heidi anttila, seurantamittareiden käyttö apuvälinepalveluiden kehittämisessä

Health & Medicine