Hyvinvoinnin  kova  ydin  

Heikki  Hiilamo  

0  

200  

400  

600  

800  

1000  

1200  

1400  

1600  

2000   2001   2002   2003   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013  

Miljardöörien  lukumäärä  maailmassa  2000-­‐2013  

“Rikkaat”  

”Köyhät”  

Sodanjälkeinen    Suomi  

”Köyhät”  

”Rikkaat”        Keskiluokka  

HyvinvoinDvalDo    Suomi  

Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta

 Keskiluokka  

“Super-­‐Rikkaat”  ”Rikkaat”  

Keskiluokka  

Globalisoitunut  Suomi  

 ”Köyhät”  

Varmat ennustukset

”Hyvinvointivaltio on kriisissä”

”Rahat loppuvat kesken”

”Ennen oli paremmin”

”Onko meillä enää hyvinvointivaltiota?”

Mikä on hyvinvointivaltio?  

Perustuslaki 19. pykälä: oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella

Hyvinvointivaltio: Kannetaan yhdessä sosiaalisia riskejä

”Vanhat” riskit: työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen syntymä, huoltajan menetys) ”Uudet riskit”: ylivelkaantuminen, yksinhuoltajuus, alhainen koulutus, syrjäytyminen

Köyhyyden seuraukset 2010-luvulla

Toimeentulotuen tarve ja leipäjonot Lastensuojelutoimenpiteet Alkoholiongelmat Ennenaikainen kuolema

naisElinajan odote 35-vuotiailla naisilla ja miehillä 1988-2007

13 30

35

40

45

50

1988

19

89

1990

19

91

1992

19

93

1994

19

95

1996

19

97

1998

19

99

2000

20

01

2002

20

03

2004

20

05

2006

20

07

Women 5th quintile (highest) Women 4th quintile

Women 3rd quintile

Women 2nd quintile

Women 1st quintile (lowest) Men 5th quintile (highest) Men 4th quintile

Men 3rd quintile

Men 2nd quintile

Men 1st quintile (lowest)

Ero 3.9 vuotta

Ero 7.4 vuotta

Ero  6.8  vuoLa  

Ero  12.5  vuoLa  

Lähde Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. JECH 2010

Sosiaalinen riski Taustalla joku "negatiivinen” muutos: -  Työttömyys/lomautus/palkan alennus -  Yritystoiminnan loppuminen -  Eläkkeelle jääminen -  Lapsen kotihoito -  Sairastuminen/vammautuminen -  Koulutuksen keskeytyminen -  Parisuhteen purkautuminen -  Velkaantuminen/varallisuuden arvon

romahtaminen

Riskin jälkeen?

Jokaisella sosiaalisella riskillä on vastinparina joku positiivinen muutos eli myönteinen siirtymä

Myönteisiä siirtymiä

-  Uusi (tuettu) työ, korkeampi palkka -  Uusi yritystoiminta -  Korkeampi eläke/lisätulo eläkkeellä -  Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen -  Kuntoutuminen -  Koulutuksen loppuun suorittaminen -  Uusi parisuhde -  Velkojen järjestely/varallisuuden arvon

kohoaminen

17

Miten edistää myönteisiä siirtymiä?

Edellyttää yksilön/perheen aktiivisuutta (vrt. hyvinvointisopimus) Tarvitaan riittävän joustava ja antelias järjestelmä, jotta ihmiset uskaltavat yrittää Tärkeä arvokysymys: luotammeko ihmisten haluun tehdä myönteisiä valintoja vai etsimmekö kaikkialta pinnareita?

”Vanhojen” riskien muutos

Työttömyys -> työpaikkoja katoaa mutta myös syntyy, ei enää ”odotusaika” Sairaus/työkyvyttömyys -> työkyky vaihtelee Korkea ikä -> eliniän pidentyminen, manuaalisten töiden vähentyminen

Uusi sopimus hyvinvoinnista

”Hyvinvointivaltiossa ei ole kysymys vain sosiaalisten riskien välttämisestä, vaan myönteisistä elämänmuutoksista” Sosiaalisten riskien politiikasta sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkaan (soma)

Uuden hyvinvointivaltion käsitteet

Sosiaalikustannukset EI, sosiaaliset investoinnit KYLLÄ Sosiaaliturva EI, trampoliini KYLLÄ Päivähoito HV EI, varhaiskasvatus HV KYLLÄ Työttömyysturva EI, työnhakuvakuutus KYLLÄ Osatyökyvyttömyys EI, osatyökykyisyys KYLLÄ Eläkeikä EI, elinikäinen osallistuminen KYLLÄ

Uusi  sopimus  hyvinvoinnista  

HyvinvoinDvalDo  ei  vain  pehmennä  riskiä  vaan  on  myös  mukana  riskin  voiLamisessa  (myönteinen  siirtymä)    Tulonsiirrot  ja  palvelut  ”tuuppaavat”  ihmisiä  voiLamaan  vaikeuksiaan  

Uuden  hyvinvoinDsopimuksen  haaste  nro  1  

Yleisiä ratkaisuehdotuksia Työnantajamaksujen uudistaminen työllistämistä suosivaan suuntaan (maksujen yleinen korotus ja alennus joka sidottu tehtyjen työtuntien määrään) Osingon pääomaosuuden sitominen palkkasummaan (ei ainakaan kokonaan nettovarallisuuteen) Työeläkevarojen sijoittaminen (omistajavalta) työllisyyttä edistävään suuntaan

Mistä töitä ”vaikeasti työllistyville”? Tärkeä  hyvinvoinDkysymys  pienituloisille  itselleen    Tärkeä  kysymys  myös  hyvinvoinDvalDon  kannatukselle  à  sosiaalinen  koheesio,  luoLamus    Työmarkkinoilla  ratkaiseva  rooli  uudessa  hyvinvoinDsopimuksessa  -­‐>  yhdistääkö  vai  hajoLaako  yhteiskuntaa?  

Ehdotuksia  

(Pienten)  työtulojen  ja  sosiaaliturvan  radikaalimpi  yhdistäminen  (vrt.  perustulo  ja  -­‐  Dli)    Osallistava  sosiaaliturva    Sosiaalinen  luototus    Investoinnit  varhaiskasvatukseen      

Johtopäätökset

Uusi yhteiskuntasopimus hyvinvoinnista muokataan sosiaalisten mahdollisuuksien strategia pohjalle Hyvinvointivaltio palaa – myös mielikuvissa ja politiikan retoriikassa – Suomen menestystekijäksi (vrt. Pekka Kuusi) eikä jää hyväosaisten veronmaksajien ”kivireeksi”