W

Tru,

N:o 1 UUTISET 1ee1

EM 94

I[*]

]4FY=BFrn99@

:3

trR@HEITTOJEN TURVAJOUKOT

He Xoien Turyajoukot on syntynylYhle slyöproJeknn lyylyvåisel osa'puoler Bertil car sl'Öm Heilk' LåiInen seha lnro Turvanen soPimuhsen allekirjoituslilaisoudessa.

HEITTO. JA HYPPY.UUTISET

tssN 0781,8319

SUOMEN URHEILULIITTORadiokatu 20OO24O HELSINKI

PÄÄTO I|ll ITTAJAESA PAASONENHyltilie 17, 11910 Riihimåki914.721 880, 949-506 015Teleiåx 914 721 880

TOIIVITUSKUNTA:JARMO MÄKELÄ 965.166 289TAPIO RAJALA 966.71329TOP| STMONEN 971'650 350

JUKKA HÄRKöNEN 918.308 122

MAURI AUVINEN 953-29 045

Laiikoulullålal

TILAUKSET JAOSOITTEENIVUUTOKSETSUL/TUIJA GRAHNPuh. 90158 2396

Tilaushinta:

ILI\,{OITUSH IN NAX1/1 sivua 1500 mk1i2 sivua 1000 mk1/4 sivua 800 mk1/8 sivua 500 mk1/16 sivua 300 mkTakakånsi ! lko 2500 mkTakakansi sisä 2000 mk

PANKKI:SYP.MEILAHTI226215-926SUL/HEITTO HYPPYUUTISET

Lahden Knråpano ra Sånomalehl OY

1991

"Älä kiellä itseltäsi tai valmennettavaltasi kehitystä" sopii ohjeeksi näilleharjoitusvuoden tårkeimmille kuukausille, jotka ovat eri omina suuks en ke-

hittämisen kannalta tärkeintä aikaa harioitusvuodestaKehittäväån harjoitteluun muodostuu helposti harhoja jä pelkotiloja, joista

vuodesla toiseen suurin pelko on hikoiluä ia rasilusta pelkäävien valrnenta_jien ja urheiliioiden keskuudessa HABHA VOll\4AN JAYKISTAVYYDESTA

sEPPo BÄTY JA PÄlvl ALAFRANTTI tunnustetaan ja tiedelåän vo maaomaaviksi ja hyvin meneslyneiksi. Valmennusryhmissämme olevat urheilijatovat lähes puolet heikompia. Lieneekö syynå juuri jäykistävyyden pelko. Sa-

mat urheiliiat ovat myös pääsääntöisesti PUOLET JÄYKEI4PlÄ kuin SEPPO

JA PÄlVl. Uskon ettei asian oikeellisuudesta tarvilse vasl'edes viljellå harha_

kuvia.Olemme harioitelleet kolme viikkoa 85 %in teholla Paljonko on maksimit?

No ei me olla niitä testattu. lhmetellä tåytyy kuka pystyy puhumaan tehohar-joittelusta tai harjoituttamaan tietämättä todellista suorituskykyå Käytäntöon osoittanut urheilijoiden tekevän 10-20 % kovempia tuloksia kuin on olet'tanut maksiminsa olevan. Eli 70 7d:n teholla tapahtuvaa harjoittelua toieute'taan runsaasti. Vanha sanonta "on helpompi påästå perille kun tuntee tien"Meidän tehtåvä on tietää,a tunteä oma suoritustaso, jonka jälkeen voimmepuhua millä tehoilla me harjoittelemme.

Testauspelko on myös turhaa huipulle pyrkivien urheilijoiden keskuudessa.N4onipuolinen pohja ja sen korostaminen on välttämätön tämånpäivän nuori'sovalmennuksessa. Juuri kun päästiin valmentajien lauseista "testit vie kal_

tista leiriaikaa" (NoLLA LEUKAA El KESTÄ KAUAN) alkoi urheilijoille ilmetävammoia. Kun selkåkivun vuoksi lihaskuntotesteistä kieltäytyvå nuori pystyy

1O minuutin jälkeen hyppimään 10-loikkaa kovalla alustalla sekä tarttumaansquashmailaan ilman ongelmia ei voi kuin ihmetellä nopeaa paranemista.Heikoimpien ominaisuuksien kehittäminen ei ole kivaa, mutta se on tie joka

vie kokonaisuutta eteenPäin.lmpotentin toteamus vaimolleen "TÄMÅ PELI El VETELE" pätee myös mei-

dän turhiin harhakuviin ja pelkotiloihin kehittävästä harjoittelusta

Treeniterveisin EP

HEITTOTHYPPYUUTISET N:O 1, 1991

Hyppääiät ja ottelijat hallikaudenkynnyksellä...........................................................3Kuulantyöntåiånaastemme harjoitielusla ........- 6Kiekonheilon tilanne jatulevaisuuden nåkymåt ............................-.........- 8Jalat - käytlämälön luonnonvarakuulantyönnössåmme? .......................-............, 13

El\,1G-aktiivisuus pituushypysså ponnis-tellaessa eri korkeuksilta ..............................,,, 15

Kukå on ensimmåinen heittovalmenlajajoka päåsee Suomen ennälysbonuksille? ..-... 16

Hyppååjien nopeusharjoiltelusla ................-... 18Ohjelmoinnin perusteista - Bondartshukinmukaan ,,...,,,,..,,,..,,,..,,,....,,.--..---...--...--....---...--....22Suomen moukarinheiton uuden aiannäkymiå .........................-.....................................25Lajikarnevaaliexlra ..................................... 28-36Kuvakuulumisia Lanzarolen valmennus-leirillä .-....-.-....-....-.....-..........................................37Heitto-hyppyuuiisten maksimivoimakurssi .... 40Oletko mahdollisesti hakeutumassaurheilulukioon.....................-..........-....................43ldån heittåjät - 2002Tuotekehitlelyä parhaimmillaan ...................... 45Välitodisluksen aika ....-.....-....-.....-....-............... 48llpon iisit piisit .............-.....-....-..........--..............48

Hallimestaruuskilpailut sekä heitto-jen talvimestaruuskilpailut ovat Suo-men urheiluliiton valmennustukeaerimuodoissa (KVH, MJ. SUPER sekäNMV) nauttiville harjoituskauden lei-rinomainen tulostestaustilaisuus.

Heittojen talvi-SM-kilpailujen johdos-ta peruuntuvat seuraavat leiritMoukarinheitto:

Tanhuvaara 1.- 3.3. S, NMVPajulahti 1.- 3.3. MJ

Kiekonheitto:Kuortane

Keihäänheitto:Kuortane

8.-10.3. S, NMV

8.-10.3. S, NMV

Muut lajit leireilevät alkuperåisen lei-rityssuunnitelman mukaisesti.

Puma-merkkisiä moukaritossuja onsaatavilla. Hinta on 340 mkipari. Li-sätietoja antaa Arto Rinta-aho puh.965-61 604, 965-61 401.

Heittåjien "etelän leiri" Pajulahdenurheiluopistolla 14.-19.4.'1991 (lVJ,SUPER)llmoittautumiset Esa Paasoselle31.3. mennessä 9U-721 88O

Seuraava numero ilmestyy 20.4.'199'1

- kesån kilpailuohjelmat

- valintajärjestelmät

- leiritysyhteenvedot

- talvi-SM katsaus

- näkymät ja ennusteet kaudenkynnyksellå

- kesäkaudenharjoittelu

HEITTO-HYPPYUUTISET N:OILMESTYY 20.4.91

@

Kukadoubleeta, ves6uoj?tu,

) t0.-

(.

Kulrr hivalkodoubl€eh

VrXcrödnllu

Lajiryhmän tämänhetkistä tilannetta voisiluonnehtia normaaliksi. Sekin näyttää vuosiensaatossa muovautuvan normaaliksi, että n. 15 %o

urheilijoista ovat vammojensa vuoksi hallikaudenajan joko kokonaan sivussa tai mukana "kesken'kuntoisina".

Vammoia on milä erilaisimpia ja niihin johta.neita syitå vielå enemmän. Ainakin nuorlen koh-dalla perussyy on yleenså lihas- ja iånnekudostenyleinen heikkous. Tästä johtuen runsaasta hyp-päämisestå/ponnistamisesta aiheuluva rasituskuormittaa liiallisesti niveltä ja sen rakennetta ai-heuttaen ioko rasitus- tai yhtåkkisen vamman.

Tämän vuoksi loppujen lopuksi "lyhin tie on-neen" on hyvin måäräkorosteinen, eikä liian voi-makkaasti lajikohtaistuva harjoiltelu.

Hyppåäjån perustyökalujen, jalkojen ohella ki-putiloja on ilmaantunul runsaasli myös selän alu-eelle. Ainakin osassa näistä tapauksista syinäsaattavat olla joko puutteellisella tekniikalla (vir-heasennoissa) suoritetut voimaharjoitteet tai var-talolihaksissa vallitseva epälasapaino.

Suomessa on laaja verkosto todella ammatti-päteviä urheilufysioterapeutteja, jotka tekevåtns. lihastasapainokartoituksia ja neuvoval puut-teiden ilmaantuessa lihaslasapainoa korjaaviaharjoitteita.

Mutta eipä valiteta vammoista. Jalkeilla on tokisuuri joukko terveitå ja iskukykyisiå urheiliioita,jotka tulevat kunnialla kantamaan päävastuunSuomen menestymisestä Sevillan MN4-halliki-soissa,8.-10.3.

Tarkastellaanpa tilannetta laji laiilta:

Korkeus:tuliehisså Sevillan edustus edellyttåå nykyisen

halliSE:n lyömistå kirkkaasti (karsintaraja 226).Juha lsolehto lienee hallikaudella vielä hiemankeskenkunloinen Kanarian leirin haaverinsavuoksi. Matti Viitala on panoslanut rajusti halli-kauteen ja lulee 3.2. kotimaahan jo toiselta ete-län leiriltåän. Toivoltavasti ko. panostus ei oleajanut harioittelua yli ja hallissa nåhdään tuore-voimainen ja taistelutahtoinen [4. Viitala, jollakyllå on mahdollisuudet aina Sevillaan saakka.Kansallisella lasolla odottelen Laukaan AkiMåentakaselta iatkoa hänen viime kesän nousul-leen.

Supernuoret pojat ovat olleet kohtalaisen ram.paa porukkaa. Hallikauden kuninkuus ralkenneeK. N4yllärin ja T. Heinon kesken - toivottavasti ai-nakin 215:n tulostasolla.

Naisten hyppypaikkaa hallinnee edelleen Kat-ja, olkoon hänelle minimilavoitteena tuo Sevillanraja 187.

Seuraava jako lullee tapahlumaan 180tn kiep-peillä, mille tasolle tietysti usea akin tytö ä onmahdollisuuksia. Veikkaan kuitenkin KristiinaJäruisen ja Anne Laapotin nousevan jopa hiemantuon rajan yli ja näin taistelevan toisesta Ruotsi-ottelupaikasta. Kaisa Lehlonen saattaa lietenkin"sotkea näitä kaavailuia", ia nousta edustusteh-tävään, kuten niin monta kerlaa aiemminkin vii-me vuosien aikana. Lisäksi naisten korkeus on la-ji, jossa ns. mustalla hevosella on aina yllätys-mahdollisuulensa - jopa iuniori-ikäisellä se ai-sella.

Pituus:Jarmo Kärnån kohdalla jo kesållä ilmaanluneet

selkåvaivat ovat siinä mäårin muistuttaneet ole-massaoloslaan, että Jarmo on päättänyt halli-kaudella pelkästään testala nopeuttansa ja juos-ta muutaman 60 m:n kisan.

Näinollen hiekkalaatikko on jäämässä herroi eKivi, Kahma ja Plosila, ioiden harjoittetu on eden-nyl kokolailla suunnitelmien mukaan.

Kovin paljon ei pojilla tosin ole varaa iättää re-surssiensa mukaisia senttejå "taskuun", sillä ta-kaa puhaltavat kovaa vauhtia ainakin Otto Kärkija Leif Björkgren.

Markku Sarpiolla juoksu kulkee io hyvin ma ik.kaasti, mutla ainakin aiemmin Markku on vaati-nut hallikautta pidemmän ajan "löytääkseen hyp-pynsä". Nuorlen sarja lienee Janne Koposen hei-niä. Ainakin vieslit Kuopion suunnasta kenovat"harpan huilaavan" - toivotaan samaa kokosuoritukselle. Nuorempi Kärki, Olli jäå "valttikor-tiksi" ensi kesålle. Olli on todella "valmiissa"kunnossa lukuunottamatta vasenla takareittä, jo,ka oireineen pitää miehen hallikauden ajan katso-mon puolella.

Jos Ringan viimeistely Lanzarotella on mennytvähänkin normaalisti, on hän valmis hyökkää-mään oman halliSE:nsä,670 kimppuun ja näinot-len kohti våhintäänkin kohtataista menestyståSevillassa.

Kuntonsa puolesta myös Ragne on valmis ku-roltamaan aina Sevillaan saakka (raja 640). Toi-vottavasti tammikuun alussa revåhtånyt takareisiei enäå aiheuta miläån "takapakkeia" tälle suun.nilelmalle. Kauaksi eivät kyseiseslä tasosta vält-tämåttä jäå Hannele ja Sannikaan, joiden harjoit-telu on edennyt suuremmitta murheilta.

Supernuorten puolella ovat "tällä tietoa" ter-veinä mukana A. Pirltimaa ja V. Tapanainen, joilleterveitä paineita oval Nl\4V-tytöistå aiheuttamas-sa ainakin Heli Koivula (kisoissa jo 598) ja SatuJärvenpää - mielenkiinloista.

Sgivås:Jo lammikuun 18:nnen leirikisa osoitti, eltä sei-

väsmiehet eivåt syksyn aikana ole pelkåstäån"syljeskelleet kattoon".

Ako ei halliSE:stään {565) huolimatta ole suin-kaan "saletissa". lnsinööriopiskelija Lehtonen eitule olemaan helposti voitetlavissa. Veikkaan tå-män kakslkon olevan hieman "karussa" muilta.540-550:n maastossa uskon liikkuvan useam-mankin hyppääjån. Aiemmin tuolla tasolla liikku-neiden Pate Peltoniemen, H. Palolan ja J. Holtti-sen lisäksi uskon myös B. Anderssonin ja OP.Mattilan kiilaavaan tuohon ioukkoon. Tåmå tie-tenkin sillä ed€llytyksellä, ettå kaikkien mainittu-jen viimeistely sujuu ongelmilta.

Supernuorista tvlanne Willman on kehittynytfyysisestl ja Tero Ylitalo teknisesti, joten poiillaon saumat hinaulua kohti viittå metriä. Kolmassupernuorten ryhmäläinen Pasi Ridanpäå on jal-kavaivoiensa vuoksi "out". "Munlmiseen" ei tokiMannella la Terolla ole varaa, sillä Nlvlv-pojat kyt-täåväl ankarasti kaksikon päänahkoia - mm. ni-mi Nykänen on lulossa esiin tåhän loiseenkin"rämäpäiden" lajiin.

Kolmiloikka:Kuten niin usein ennenkin, rassaa vammatilan-

ne kaikkein enlten juuri loikkaajia. Herva, Levola,Sallinen, Ruuskanen ia Okkonen pysyvät ainakinhallikauden ajan pois loikkapaikalta.

Rokala ja Aho hoitanevat maaottelun. SM'pronssi lienee tarjolla jo 15.50:n tulostasolla. Eh-dokkaita on useita, Keronon, Leino, Näs, Låmsåja Kinnunen tulevat ensimmäisinå mieleen.

Nuorten puolella käytäneen tiukka taisto kah'den Tommin - Kotanen la llves - vålillä. Toivot-tavasli voitto ei heltiä alle 15 m:n tuloksella.

Ottolut:Perlnteelllsen kaavan mukaan ottelijat eivåt

ole panostaneet hallikauteen niin voimakkaasti

kuin hyppääjåt. Tåhån asetelmaan on kuitenkintulossa m!utos. Vuodesta 1992 låhtien tuiee vuo-rovuosin jårjestettäviin yleisurheilun halliEM- jahalliMlvl-kisoihin mukaan myös ottelulajit.

Jo tånå vuonna on tilanne se, ettå kaikki "ter-veinä valmentautuneet" oltelijat ovat mukanaT:reen SM-halliotteluissa viikko SM-hallien jål-keen. Kuten tunnettua, Petri ja jarkko "nuolevathaavoiaan" vielå kesåån saakka. Nåinollen veik-kaan suomenmestaruudesta taisteltavan herro-ien Ekman ia Vikeväinen kesken.

Kummallekin muulle valmennusryhmisså mu-kanaolevalle Vallelle ja Laasaselle tullee anla-maan tiukan vastuksen suuri ioukko ryhmien ulkopuolisia ottelijoita.

Ragnen hallikauden påälaji on pituus, joten hå-nen ottelemisensa on kiinni siitä, tåyltyvålkö pi-tuuden tavoitteel (Sevilla). Satu on joka tapauk.sessa "elämänså iskussa" ja valmis paranta-maan omaansa, v. -88 oteltua kovaa halliSE:tä,4459 p. (8.58-182-12.25-612-2.17.wl.

Maajoukkuevalmennettavilta Tinalta (Bättyå) jaHelleltä(Aro) voidaan myös odotella edellistå hal.likautta pirteämpiå otleita. Minna Kemilå ja NinaYlimåki ovat loukkaantumisten takia sivussa -mahdollisesti Mervi Våyrynenkin. joskin yo-kirioitusten vuoksi.

Ainakin kilpailujen tason osalla uskon iuniori-sarjoien SM.halliotteluista helmikuun eka viikon-vaihteessa lulevan hyvin mielenkiintoisen kilpai-lun. NMv.ryhmåt ovat talvehtineet kohtalaisestija etenkin tyttöjen puolelta uskon kärjen tavoitte-l6van jopa Thessalonikin horisonttia - laittakaa-pa esimerkiksi nimi Piia Pellosaari mieleen.

Aikuisurheiliioiden kokonaissaldon hallikau-delta veikkaan muodostuvan seuraavanlaiseksi:3-4 yleisen sarjan halliSE:tå,6 ufieilijaa Sevillan ioukkueeseen ia sieltå kaksi pistesiiaa.

Kohlahan tuon tiedåmme, sillä hallikausion si-kälikin mielenkiintoinen, että se on nop€asti ohi.

Jarmo Iåkslä

PAJULAHDEN URHEILUOPISTOSSA ON:va I tak u n na I I i ne n val m e n n u skeskusnowotan.pintaisessa uheiluhallissa einomaiset hyppy- ia heittepaikatnykyajan vaatimukset täyttävät fysikaalinen hoito{sasto ja testaus-asemaI i i ku n nanoh j aaj ako u I ut ustaaianmukaiset ia monipuoliset tilat kaikkeen koulutukseene nomaiset liikunnan ia vapaa-ajan ha astusmahdol|isuudet1.6.1991 valmistuu uuai uheilukenttå

T'PNUIAHDENTURHEILUOPISTO

15560 \asroh h,h 9t8 62t t26

Lauantaina 2.3.91 klo 12.00 Lappeenrannan raviradalla

SARJAI P16, P18, P20, Miehet

ILMOITTAUTUI\,llSEI 20.2. mennessä os. Lappeenrannan Urheilu-Miehet ry.Koulukatu 29-31 C, 53100 LPR, Puh. 953-50 606

OSANOTTOMAKSUT 20,- makseltava ilmoittautumispäivään mennesså tililleSYP-LPR 205 418-71 481

TIEDUSTELUI tulauri Auvinen, puh. 953-29 045 k, 953.518 804 t.

Osanotto-oikeus vain A.luokan urheilijoille. Omien heittovålineiden käyttö sallittu.Välineiden tarkastus kilpailupaikalla n. 1 I ennen kilpailujen alkua.

TERVETULOA LAPPEENRANNAN RAVIRADALLE!

SULlHeiltokolmio LAPPEENRANNAN URHEILU.MIEHET r.y,

9.-10.3.1991Laiit ja alustava aikataulu:la kiekonheitto11.00 T1612.00 P1613.00 T1814.00 P1815_00 T20 - N16.00 P20 - r\,1

Kuopiossa keskuskentån kuplahallissa

su kelhäänhoillo10.00 T1611.00 P'l612.00 T1813.00 P1814.00 T20 - N15.00 P2016.00 lvl A-kisa

(1990 tilaston 12 parasta)17.00 N4 B-kisa

OSANOTTO-OIKEUS vuoden 1990 Aluokan heittäjillå.OSANOTTOI\4AKSU 35 mk maksettava ldån Heittåjien tilille SYP Joensuu 201620-397152

ILMOITTAUTUMISET 28.2. mennesså osoilteella:ldän Heitlåjåt, Kirkkokatu 46 A 6,70'100 Kuopio

llmoittautumisen mukana tulee olla kopio suoritetusta osanoltomaksusta.tulkåt pankkiin menevåt maksut eivät kelpaa ilmoittautumiseksi.KISAI\4AJOITUS Hotelli Rivoli 190 mk/henkilö/vrk.Varaukset suoraan puh. 971-195 111.

Kisakanslia pe klo 18-21 Hotelli Rivoli Satamakatu 1, la-su kilpailupaikalla.TIEDUSTELUI ldän Heittåjåt 971111 388 tai 973-21821 (parhaiten klo 20-22).Heitetään uudella 600 g:n keihåällä. Omien heittovålineiden käyttö sallittu.

Suomen Urheiluliitto ldän Heitiåiät

llkka Hanski

Suomen Urheiluliitto teki syksyllå leirivalinnatia maajoukkuevalmennettaviin kuuluvat AstaOvaska, Karoliina teppäluoto ja Påivi Rikala. Su-pernuorissa ovat IVinna Nousiainen, l\4arika Tuli.niemi, Marja Aaltq Virpi Kippola ja Minna Elttulasekä leiritukiryhmässä Katariina Sederholm.Joukko on aivan hyvå ia terveystilannekin kiitettä.vä lukuunottamatta Marja Aallon toipilaskauttakäsileikkauksesta. Toivottavasti l\4arja pååseepian työntåmåän kuulaa. Marjan lisäksi leirityk-seen ei ole päässyt osallistumaan Asta, Sillähån odotlelee tammikuussa syntyvåä esikois-taan. Asta on silti harioitellut odotusaikanakin iaon luvannut työntäå ensi kesänä sekä osallistuakevåån leireille. Karoliina Leppäluoto on koko tal-ven USA:ssa opiskelemassa ja harjoittelemassatullen kesän alussa Suomeen. Katariina Seder-holm låhti USA:han vuoden vaihteessa ia tulee ta-kaisin myös kesån alussa.

Nåiden "konkareiden" lisäksi meillä on erittäinlupaavia nuoria tyttöjå, joilla on edellytyksiå lajis-saan mikäli,aksavat harjoitella systemaattisestiia riittävästi. Lisäksi tulisi omaksua peräänanta.maton tahto - hyssyttelyllå" ei päåstå lähellekään kansainvålisiå tuloksia. Tiedån muutamientähyävän jo ensi kesänä nuorten EM.kisoiensuuntaan, mutla työtä on tehtävä kovasti. SuLinlulosraia 15 melriå ei anna vielä alkupään srtoi.tuksia.

Jokainen on siis tehnyt tulostavoitteensa ensikesäksi ja testitavoitteensa harjoitustilan seuraa'miseksi. Eräänä havaintona olen huomannutmuutamien Ieireille osallistuneiden kohdalla. ettätavoitteet ovat olleet alimitoitetut, koska kevååntavoitteet on saavutettu jo joulukuussa lai onpäåsty aivan låhelle niitå. Kehitys on ollut no-peampaa kuin on osatlu arvioida. Täslä ei saatehdä johtopäätöstä, ettå kaikki tyttömme olisivat

i.

Kun 90 kg on penkki.autaa ja kyseessä on Nousiaisen Minnan uusi ennälys kerloo tytön luskainen il-mekin panosluksesta voiman hanklntaan.

6

Kuulantyönnön naislen ryhmästä vastaava llkkaHanskl seuraa tarkastl Marlka Tullnlemen suori.tuksia ioululeirillä.

sä, jotta ne periaatteessa osattaisiin tehdä. Pai,notan harjoittelun omatoimisuutta, koska meillåSuomessa on tilanne, etteivåt valmentajat ehdiolla aina harjoituksissa mukana, kun oval alanharrastaiia.

Uskon, että nuorlen naisten joukkomme tai ai-nakin osa tulee menestymåän hyvin ensi kesänä.Harjoitusinto oli ainakin vielä joulukuussa kor-kealla ja mikäpä sen tappaisi. Harjoittelun laa-dussa on varmasti tarkistamisen varaa ja toivon,ettå leireillä pitämäni "saahat" vaikuttaisivat po-sitiivisesti. Tässä kirjoituksessa esittåmäni asiattoivon lehtemme muiden lukijoiden ottavan on.keensa harjoituksissaan. lviuistakaa tehdä harioi-tuksista monipuolisia, vaihtelevia ja mielenkiin-toisia käyttämällå mielikuvitusla. Ei kannata ainaapinoida loisia, vaan voi keksiå uuttakin.

harioitelleet kovasti. Päinvastoin useiden pitäisiryhtyå todella harioittelemaan. Nyt olisi korkeaaika pohtia asioita uudelleen ja tarkistaa tavoit-teet. Kuten sanoin harjoittelun måårä on useillavähäinen ja osin myös yksipuolinen ainakin har.joituspäiväkirjojen mukaan. Erityisesti nuortentulisi kehittää itseään monipuolisesti saadak-seen riittåvån pohjan myöhemmin tapahtuvaanerittäin kovaan harjoitteluun. Perusvoimaa lulisihankkia koko vartalon alueelle riiltävän useinaharloituskertoina viikon aikana. Yksi harjoitus li.hasryhmåå kohtiviikossa ei riitä kehittämään voi-matasoa. Tuntuu myös, että työskennellään huo.mattavalla aliteholla. Puutluu usko omaan ilseen-så. On luonnollista, ettå kookkailla nuorilla naisil.la on kasvuvuosien jälkeen suhteellisen voimanosuus vähåinen, multa se voidaan koriata teke-mällä työtå sen hyväksi. Keskivartalo on yleensåheikko ja se haittaa levytangoilla tehtävissä har-ioituksissa sekå näkyy myös työntöharioituksis-sa. Tyttöien tulisi pitåä ohjelmissaan vielä kaiken-laisia liikunnan valmiuksia parantavia harjoituk-sia, iotta saataisiin perustus harjoitusrakennel-massa kuntoon. Liikkuvuus ryhmässä on yleises-ti ottaen hyvå, mutta juoksutaito on huono. Eiosata juosta ja se haittaa mm. nopeusharjoituk-sia puhumattakaan kuulantyönnöstå. Kuulan-työntåjä voi harjoitella vaikkapa verryttelyn yhte.nä osana iuoksukoordinaatioita, joka on yksi osaharioittelun monipuolisuutta. Loikkien ja hyppely.jen osuus harjoittelussa tuntuu jäävän loillakinliian våhåiseksi. Niitä ei yleensä tee liikaa. Vielä.kin muistulan vahvan perustan luomisesta, jottamyöhemmin voi harjoitella. Meidån supernuo-riemme urheilu-ura on vasta edessäpäin.

lllielikuvitusta ja omakohtaisla ajattelua työn-töharjoituksiin ja yleisesti kaikkeen harjoitteluunolisin peräåmåsså. On selvästi havaittavissaesim. tekniikkaharjoituksissa, että työnnelläänanlamatta ajalusta miten pitäisi työntää. Valmen-taja on måårånnyt työnnöt ja ne tehdåån. Urheili-jan pitäisi itsekin päåtellä milloin tulisi ottaa vä.liin osaharjoitteita jonkin asian korjaamiseksi.Niitå tulisi harjoitella valmentajan kanssa yhdes.

Tämä on nyt låhinnä tankovenyttelyä ia tiikerato.j6n aukaisua mutta eiköhän se Matti kohta $€nvoimaohjelman tee, luumii komearaaminen PäiviRikals.

Suomalainen kiekonheittäiä ei viime vuosinaole niittänyt mainetta kansainvälisillå kilpakentil-lå. Perlnteitä menneiltä ajoilta tållekin lajille löy-tyy, sillå olymplakisoien historiassa on saavutuk-sena kolme kultamitalia ia yksi hopea. Suoma-laisten menestyiäl l9T0luvulla olivat Penttl Kah.lrla (EM-kultaa 1974) ja Markku Tuokko (EM-hopeaa 1978). Viimeisimmåt arvokisam€nestyk-set tulivat v. 1983 Helsingin MM-nelossiialla ArlHuumosolle la 1984 Los Anglesin olympiakisojennelossijalla Ulla Lundholmille. Tåmän iälkeensuomalainen kiekonheitläiä on ollut harvinainennäky aNokllpalluissa sillä kuuden vuoden aikanavain Anno Känsåkangas, Mlka Muukka ja RaimoVsnto oval kukin ker.an päåsseet kokeilemaansuurkilpailuien ilmapiiriä. Tie on kuitenkin kaik-kien kohdalla tylysti katkennul karslntakilpai-luun.

Suomalaisten heikkoon kansalnväliseen me'nestykseen vlime vuosina on ollut selkeå syy -kårkitulokset ovat olleel lllan kaukana maailmankårlestå. Tarkasteltaessa låmän päivän lilannet'ta, voidaan havaita muulamia merkkejä parem-masta lulevalsuudesla. Maailmantilaslon 3:n kes-klarvo mieslen klekonheilossa on kahden vuodenaikana pudonnul n.2 metriå, kun se Suomessa onvaslaavasti noussul vajaan melrin. Vlimekesäi-nen Kalevan kisoien kiekonheitto oli kansalllsestlhyväiasolsln kilpailu sitten 1970luvun, 2 miestäselvåsti yli 60:n metrin ia vielå kuudeskin yli 58 m.llahdutlavaa on ollut nåhdå myös juniorisariojenselvå tuloslason nousu kahden kolmen vuodenaikana. Potentiaalisia kiekonhelttäjäkykyjå on nyletenkin poikien puolella kaikissa sarioissa16-20 vuotiaissa.

Kansainvällnen tasoArvokisojen tulostaso pelkåstään EM-kilpallu-

ien 3:n parhaan keskiarvona mitattuna näyttäåmyös kääntyneen laskuun, slllå Splitisså se olinoin 2.5 metriä huonompi kuin neliä vuotla aiem-min Stutgartissa. vuonna 1978 Prahassakin olimilalimlesten keskiarvo metrin verran parempikuin v. 1990 Splitlsså. Naisten ki6konheiton hui'ma tulostason nousu maailmalla iatkui aina vuo_teen 1988, josta se on kahden viime vuoden aika'na tullut 3:n keskiarvona mitatluna alaspäin n.5

I

metriä. EM-mitalinalslen keskiarvo oli io y- t(82vajaan metrin paGmpi kuin v 1990 Spl isså l(ehi-tys sekå miesten eltä nalsten puolella on ollut sa-mansuuntaista, ios vertaillaan arvokisojen &ttatai maailmanlilaston 101tä sljaa.

Tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia eikannata kuitenkaan rakentaa sen va€an. etläkansainvälinen taso edelleen laskigi- Tåmån het-ken nåkymien valossa ei kuitenkaan ole odotetta-vissa merkittåvåä nousua nykypäivän tasoon- Ny-kyinen kärkihelttåjäkaarti on io kohtalaisen iätås-tå eikå nuorempien esiinmarssia ole tapahtunutsamalla lavalla kuin joissaln muissa laieissa- Hy-vinkln todennäköistå on että vielå monia vuosiaeteenpåin arvokisoissa milalimahdollisuudetovat miesten puolella varmalla 64-65 m:n heittå-jällå ja naisten puolella samoilla luvuilla oletaanvarmoja pistesijoja.

Mauri AurlEE

Moldånkln on a6gnnoiduttava tulevaisuulaan oi'kein pohtivai Laurl Kosonen, Johannes Ka.ilä'Henry Oiansivu sokä Ha,.i vähärlhu.

Diena Back Kati Siltovuori Mario Hautala

Nuorct luoaukset

Meillä on kasvamassa useita hyväraamisia jajo nyt varsin hyvin perustekniikan hallitsevia nuo-ria vuosina 1969-1975 syntyneitä heittåjiä. Jospojat pystyvät urheilun ehdoilla lärjeståmåån "si-viilielåmän" asiat niin ettå vuosi vuodelta sat.sausta harjoitteluun voidaan lisåtä, on mahdollis-ta eltä vuosikymmenen puolivälissä ja loppupuo.lella meillä on kova keskinäinen kilpailu edustus-paikoista. Suomalaiseen VALMENNUSJÄRJES-TELMÄÄN sopii se että KESKtNÄtNEN KtLpAtLUon KOVAA ja LAADUKASTA. Vuosien mittaan seon todettu hyväksi kårkilason nostaiaksi. Viime.kesäinen Johannes Kerålän p-18 sarjan komea SE59.94, pl6 sarjan SE:n uhkaaminen Mika Loikka.sgn heitoilla sekå Lauri Kososgn ja Loikkasen tuli.kan menestyminen koululaisten MM-kisoissa oli-vat hyviä osoituksia nuorten tulemisesta.

Lupaavan juniorikaartin nostaminen "aikuistentuloksiin" on myös velvoittava ja haaslava tavoitekaikille niille taustajoukoille,otka urheiliioidenparhaaksi pyrkivåt toimimaan. HENKILÖKOH-TAISTEN VALMENTAJIEN tekemåä työtå on tuet-tava ja kannustettava liiton LAJIKOULUTTAJIEN,LAJ IVALMENTAJAN JA HEITTOJEN PÄÄVALMEN-TAJAN toimesta. Kun me vielå nykyistä enemmäntiivistämme YHTEISTYÖTÄ, saamme varmasti pa.remmin hyödynnettyä sen VALMENNUSTIEDONioka tållä hetkellå on olemassa. Thessalonikinnuo en Elvl-tulosrajan 51.00 saattaa ensi kesånåylittåä useampi kuin kaksi poikaa, joten haastaii-akin löytyy tällä hetkellä eniten ioukkueeseen tar-jolla oleville 1972 syntyneille Johannes Kerälälleja Kimmo Pagånukselle. Sopivana menestysta'voitteena kisoista olisi kiekonheitolle KAKSI PIS-TESIJAA, toinen tytöille ja toinen poiille.

Harioitlelun seuranta iatehostaminen

Kuortaneen joululomaleiri osoitti junioriheittä-jien osalta sen että syksyn peruskuntokausi onparanlanut LIHASKUNTO-Ol\4INAISUUKSIA kai-killa mutta VO lM AO f.4lN AISU U KSIE N kehittymi-sesså ollaan keskimäärin vasta vähän plussanpuolella edelliskauden maksimeihin verrattaessa.Kun pohia on kunnossa, on aloitettava KEHITTÄ-VIEN ja VAATIVAMPIEN harjoitusten toislaminenriittåvän usein (3-4 kovaa harioitusta viikossa).Edesså oleva.kevättalven jakso on OMINAISUUK-SIEN KEHITTAMISEN kannalta suorastaan ratkai-seva kesån tulostavoitteita ajatellen.

Jatkuva OMAN KUNNON SEURAAMINEN onavainasemassa ja antaa parhailen palautteenharjoittelun vaikutuksesta. PALAUTTEESTA ontehtävä vätittömåsti JOHTOPÄÄTÖKSET ioidenperusteella harjoittelua ohjataan mahdollisin tar-kennuksin ja lisåpainotuksin. SEURANNAN pa-rantamisen kautla saamme varmasti valmentau-tumisen tuottamaan nykyistå vielå parempia tu-loksia.

MieslenTåtå laustaa ja tulevaisuuden ennusteita aja-

tellen olisi otollinen aika SUOMALAISTEN KIE-KONHETTTÄJtEN ES NTULOON tåhivuosien aika-na. l,leillä on perinteitå, valmennustietoa ja riittå-våt harjoitusolosuhteet lajia tosissaan harioitte-leville. Tarvitaan vain MAARATIETOISTA ja Alil-l\4 ATTII\,1A ISTA oletla valmentautumiseen laVANKKAA USKOA omiin kykyihin.

lvlaaiOukkuevalmenneltavien ryhmäån kuuluvat

Mika Muukka, Hgikki Holmen ja Ka,i Pokol. ovatkaikki 24-25 vuotiaita. Heidån kehityksenså eiole ollut nopeaa mutta "trendi" on ollut kuitenkinnouseva viim6isen kolmen vuoden aikana. Tällåhelkellå perusasiat ovat kaikkien kohdalla kun-nossa ja esteitå kovennetulle harjoittelulle ei ole.He oval valmiita panoslamaan entistå enemmänharjoitteluun ia mittaamaan omal raiansa kiekon-heittäjinå. Mika on fyysisiltåän perusominaisuuk-siltaan lählnnä kansainvälistå tasoa. Tarvitaanvielä pelkistetympää ja lajiominaisuuksia kehittä-våä harjoitusta pyrittäessä tulostason nousuun.

Heikki ja Kari kehiltyiväi ia varmistuival myöskilpailijoina viime k€sänä. Voimaominaisuuksienkehittåmisen myötä mahdollisuudet yli 60:n met-rin heitloihin jo ensi kesånå ovat tåysin realisti.sia. Heikin parhaita puolia heitossa ovat laaja liik.kuvuus ja perusrytmi. Karin valtteia ovat perusno_peus ja teknilkan hallinta. Helsingin EM-kisat1994 on sopiva tavoite kummallekin.

Karl Nlsula on ollut vakiomiehiä viime vuosinaRuotsi.ottelussa ia f\alevan kisojen milalikorok-keella. Hänen ennåtyksenså 6'1.62 on vuodelta1986. Joka vuosi sen iälkeen yli 60:n metrin luloson tullut hsti kevåållå ia tuloskunto on hiipunutkesän tärkeimpiin kilpailuihin tultaessa. Karinomasta asenleesta on varmasti kiinni haluaakopanostaa tosissaan ja harjoitella myös kesällä-kin. Raamit eivåt ole ainakaan esteenå huomatta-vasti parempiin luloksiin.

Tåmän vuoden Tokion Ml\4-kisoihin vaadittavaA.raja on 63.20. Ainoa viime kesänä tuon rajanylittåvå tulos 63.26 tuli "veteraaniheittäjä' RaimoVennon (36) tekemänä. l-oppukesällå iskiasvaivanlamaannuttama oikea jalka ei ole vieläkään kun.nossa ia koko urheilu-uran jalkuminen on vaaka-laudalla. Lähimmät pad kuukautta näyttävät senvoiko lulevalle kesålle aseltaa minkäånlaisia ta-voitteita.

Nåistä edellåmainiluista nimistå pitäisi pää-sääntöisesti löytyä ne miehet, jotka edustavatmaata maaotteluissa ja arvokisoissa aina vuo-teen 1994 saakka. On meillå toki muitakin heittå-jiå ja näytlöjen kautta tie on aina auki edustuspai-koille. Joukkueeseen kiilaaminen onkin sopivanhaasleellinen tavoite ryhmän ulkopuolisille iamyös jollekin nuoremmalle.

Naisedustus

Kaikkien S0luvun edusluslasolla olleiden nais-kiekonheittäjien lopetettua ovat nuorel vielå ju-niorisarioissa kilpailevat Diana Eack (19), Kali Sil-lovuo,l (19) ia Nitta Veikkolainon (17) oltaneet vii-me kesänä edustusvastuun myös aikuisten tasol-la. Tyttöien kehitys on ollut tasaista - v. 1987kaikki ylittivät ensi kertaa 40 m:n rajan - viilnevuonna, kolme vuotta myöhemmin jokainen ensikertaa 50 m:n rajan. Seuraavan kymmenluvun

10

saavuttaminen 3-4 vuoden aikana on mahdollis-ta, mutta vaatii jo kovempaa har,oittelua ja vielåselvempäå eteenpåin menoa fyysisellå puolella.Tytöt ovat kuitenkin päåttäneet kokeilla mihin ky-vyt riittåvåt ja tietåvåt ettå ilman reilua iokavuo-tista voimatason lisäystå ei mitåån asiaa 60 m:nylitykseen ole. Helsinki 1994 on tytöillekin haas'teellinon tavoite. Jokainen tytöistå on jo päåssytkokeilemaan kahden viime vuoden aikana isojenkilpailujen kuvioita nuorten arvokisoissa. Kolmi'kosta Nitalla on ikänsä puolesta vielå mahdolli-suudet nuorten arvokisoissa 1991 ia 1992.

Raamikas Maiio Hautåla on hyvå aisapari Nital-le Thessalonikiin 1991 jos vain pitkäjånnitteisyysja motivaatio riittävät tekniikan perusasioidenkuntoon saaltamiseksi. l\4arjo on todennäköisestiseuraava 50 m:n ylittåjå.

Voima ia tekniikka eivåt kiekonheitossakaanole irrallisia asioita vaan liittyvät saumattomasliharjoittelukokonaisuuteen. Vaikka VOIMAN KE-HITTÄMINEN on vålttämåtönlä pyrittåessä pitem.piin kiekkokaariin, ei siitä saa tulla ITSETARKOI-TUS, ionka takia muu harjoittelu jää puutteelli'

Laiivalmentala Mauri Auvisen hadain tolve on löy-tää sellaista harjoitukselllsla kovuulta ioka v6lslsuomalalsen kiekonheittåiån korkolmmalle pallille myös arvokisolssa. Nltta Veikkolain€n saa volt'tomitalinsa Kuopion talvikisolssa 90.

seksi. TEKNIIKKA.ASIOITA on aina sopivin annok-sin liitettävä esim. VOIMAHARJOITUKSEN yhtey-leen. Harjoituksen alkuosassa, heti alkuverrytte-lyn jålkeen voi hyvin olla joitakin tekniikkaa palve.levia harjoitteita. TAITOPUOLI on todettu erääksipuutteeksi suomalaisessa valmennuksessa. Tie-lo{aito, valmentaja-urheilija harioitustiheys ym.voivat olla esteenå mutta nykyisissåkin oloissapystytään teknistä osaamista parantamaan KES.KITTYMÄLLÄ paremmin tekniikkaharioituksiin,käyttämållå VAIHTELUA, kertaamalla ja toista-malla itse SUORITUKSEN YDINKOHTIA USEAM-MIN,

Voima. ja tekniikkaharjoitukset onnistuvat pa.remmin kun tukiharioittelua sisällytetäån sopi-vasti harjoitusohjelmaan. Kun harjoitellaan koviaharjoituksia on välipäivinä rauhallisella tempollasuoTitettavat KUNTOPIIRIT PALAUTUI,ISTA EDIS-TÄVlÄ harjoilteita. Kuntopiiriharjoitusten tekemi-nen on meillå iostain syystä iäånyt våhålle, kun setaas tuntuu ulkomailla olevan käytössä. Sama på-tee LIIKKUVUUSHARJOITTELUUN nåhden. Liik-kuvuuden puule tai sen huononeminen voi ollaesteenå lekniikka-asioidenkin toteutumiselle.Kun kehitetään voimaa ja lihasmassaa, liikkuvuu-den iatkuva seuraaminen on tärkeää. Parhain ta-pa pitää yllä liikkuvuutta on HARJOITTAA sitäPÄlVlTTÄlN. alkuverryttelyn yhteydessä liikku-vuuden ja nopeuden läpikåynti virittåä elimistönja itse pääharioituskin onnisluu tehokkaammin.Kovan voimaharjoituksen ,älkeen, 2-3 tunnin ku-luttua, olisi venyltelyn avulla syytä palautlaa su-pistuneet lihakset takaisin lepopituuteen.

l,lAuT€N kt ttoNtl€t IaN TULOSk.|/ lty' t1s? - 90

t'1 tEsTEN Xt E KON 4€ troN f uios xt| t rts Be7 -KlELOUHIIfAN 3:N

EU. KILPA]LUIS.<A

PA R HA AN I<ESXIAR VOTULOT* T/978 - 30

6

PI5

i

-

3:t k.^ ratLr^

- - -1o:r x.^. lailna

-3:r

r.^. sooHr

ffit_Öin-,hh'/.> a

SE ON SOMM.Tömö on tilohullesi henrmotelo ilseösi

minl ornol o molneikkoon nrotkoiJukoupungin

Kuoolon kouniisso hotelli Rivo isso.

Ko loveden ronnollo. O et sen onsoinnul.

MINILOMA KUOPIOSSA

2vrkvoin 420;lhlöHinloon slsölivv 2 vuorolouden moioitur

oomuso!nolneen lo hotellioomioisineen

{vo rosso vr-rode- l99l toppuu' vi r'o-loppu srr'.

hiihtolomo lo, loko pöivö 22.6.-31./.91io iuhlopyhinö; ei iouluno).lllolinen rovinlolosso loi 2 oterioo Coföso.Fluom. ei lisömoksuo I henqen huoneesto.

loosihlnnot, 0-4 v. moksuh;. 5-15 v. 170,

Lieonro'e lopsetle oro 1uone, oslloo/irödLsövrl. 120, , lopsel 60, (mor. I vrk ).

Riittövön löhellö - torpeeksi koukonoHotelli Rivoli Ku@io

$ionrokotu 1. 701m Xloplopuh. (971) 195 111. lelex d2211. telefox (9/1) 195 1/0

Malti Yriölä:

Voiman osuutta on syyståkin korostettu viimevuosina heitlojen valmennuksen yhteydessä. Sitäeienää luoniaisesti peritå kovan työn tai arkisenaherruksen kautta, puhumattakaan nuorista, jot.ka koulukuljetusten ja mopoien ansiosta ovat me-netläneet lapsuudestaan vähänkin säilyneet ial-kavoimansa. Heittäjien on hankittava voimaa -etenkin ialkoihinsa, jotta väline lentäisi!

Voimanostaiien hienot tulokset kenovat, ettäSuomessa osataan voimanhankinta. Tämä voimatulee myös hyväksikäyttåå heitoissa. Heittäjienvoima täytyy ialostaa råiähtävåksi kuin dynamiit-ti, jotta tulilangan palaessa urheiliia virittyy ja oi-keaan aikaan käyttäå kaikki voimansa singotak-seen välineen kauaksi.

Haluan seuraavassa kiinnittää huomion kuu-lantyönnön tärkeimmän osa-alueen eli ialkojenvoimankäytön tehostamiseen. Koko kuulantyön-tösuoritus on rytmillinen refleksiliike, ionka oppi-miseen tarvitaan tuhansia työntöiä. Oikeiden lii'keraloien tehostaminen vaatiivoimaa, ioka iän ja

Heikki Vanhanen tehosti jalan käyttövoimaa kyy.kyslä työntäen

harjoitusten kautta kasvaa. Vaikka käden loppu-työntö on nåyttåvå, niin kiitetlävå tulos saavute.taan vain voimakkaidon ialkoien esityön kautta.

Liukutekniikassa liikkeellelähtö kehän takareu-nasta tapahtuu jalkoien voimakkaalla koukistu'misella siten, ettå rinta låhes koskettaa reidenpintaa. Voimakas, ponnistava ialka on polvesta90 asleen kulmassa ennen liikkeellelähtöä Jalko-jen voima nähdään siinä, että Iiuku suuntautuusuoraan taakse eikä ylöspåin, sillå oleellinen jat-ko on oikea, ponnislavan ialan kehån keskolle tu'lo. Voiman hyväksikåyttöön suodaan mahdolli'suus vain, jos ponnislavassa ialassa polvikulmaon riittävä. Tätä asentoa auttaa nilkan voimakaskääntö, joka Al Feuerbachilla oli kautta aikojenparas. Keskikehässä kuula on iäänyt "taakse",iolloin vartaloon voi syntyä riittävåt iännitykset.Täslä asennosta jalat työskentelevåt ensin ja rin_

takehå/kådet odottavat.Haluan korostaa tätå kehän keskelletuloa ja

jalkoien oikeaa työskentelyå, koska niin monetsuomalaiset kuulantyöntåjät kiirehtivåt käsityön-töä ja pilaavat mahdollisuutensa parempiin tulok-siin håtåilyllä.

Kuulantyöntäjä vaatii voimaa kokonaisuutena,mutta sen oikea suhleuttaminen ja koordinointiitse työntösuorituksessa on hyvän valmentajantehtåvå. Meillä on tållä hetkellä todella lupaaviennuorten työntäjien ryhmä. Toivon, että he hetkek-

DDR:n tytön vauhditon työntöasento sivultaH€ike Hopler

DDR:n tytön vauhditon työntöassnto takaaHelke Hoploi DDR

si siellä punttisalilla syksyn pimeinä hetkinä py.såhtyvät miettimään -- milen voin käyttåä voima-ni kuulatulokseni parantamiseen? Onko reidentakaosa kunnossa, jotta saan ialan vedettyå no-peasti kehon alle?

Tsemppiä pojat, toivoo MattiPS: Ensikesänä ei kukaan ole kehän keskellä kuin Aloippa!

Käånnös: Heikki KyJöläinen:

EMG-activity during long jump take.off lrom dillerent heights.Carpentier, A., Balestra, C., Guissard, N. and Duchateau, J. Uni.versity ol Brussels, Belgium.

Pituushypyn biomekaniikkaa on tutkiltu normaalin pituushyppysuorituksen aikana. Harioi-tuksissa pituushyppäåjät käyttävät eri korkuisiaponnistusalustoja parantaakseen ponnistustek-niikkaa sekä pidentääkseen ilmalennon kestoa.Näitä asioita ei ole kuitenkaan tutkittu hermoli-hasiåriestelmän tasolla, joten tämän tutkimuksentarkoiluksena on selvittää synergistilihasten ak.tiivisuuksia yhdessä mekaanisten muuttuiienkanssa pituushypyn ponnistuksessa.

12 miespituushyppääjää, joiden ennåtyksetvaihtelivat 585 cm:stå 772 cm:iin, osallistui tutki-mukseen. Kukin heistä suoritti kolme hyppyå vii-deltå eri korkuiselta korokkeelta (- 6 cm, 0 cm, 6cm, 12 cm ja 18 cm). Keskimääräinen juoksuno-peus mitattiin valokennoilla viimeiseltä viideltämelriltä. Kontaktiajat rekisteröitiin kahden viimei-sen askeleen aikana sekä viimeisen askeleen pi-tuus mitattiin. Lihasaktiivisuudet (EN4G) rekiste-röitiin neulaelektrodeilla, jotka asetettiin ihon al-le lihaksen motorisen pisteen päälle, ponnistavanialan kaksoiskantalihaksesta (LG), sisemmäslåreisilihaksesla (VM) ia kaksipåisestä reisilihak-sesta (BF).

Tulokset osoittavat, että keskimääräinen no.peus oli 9.00 f 0.03 m x s1. Se korreloi selvästihypyn piluuteen (r = 0.95). Kontaktiaiat olivatkahden viimeisen askeleen aikana 0.12 t 0.015 sja 0.16 t 0.03 s. Viimeisen askeleen pituus oli 2.12t 0.08 m ja se kesti 0.22 ). 0.O2 s. Kuva 1 esittääyhden koehenkilön tasasuunnatul ja keskiarvois-tetut lihasaktiivisuudet. Tuloksista voidaan nåh-dä, että BFlihas on hyvin aktiivinen ennen pon-nistuskontaktia. VM-lihaksen aktiivisuus on suu-rimmillaan heti törmåyksen jälkeen, kun taas BF-ja LG-lihakset ovat aktiivisempia ponnistuksen lo.pussa. Ponnisteltaessa eri korkeuksilla mitatuis-sa muuttujissa ei havaittu tilastollisesti merkitse-viä eroja.

Tämä tulkimus tukee aikaisempia tutkimuksia,joissa on osoitettu vauhtinopeuden olevan lär.kein pituushypyn lopputulokseen vaikuttava leki-tå. Löydöksel siitä. että ponnistuskorkeus ei vai.kula ponnisluksessa mitattuihin bromekaanisiin

muuttujiin on mielenkiintoinen kåytånnön valmennuksen kannalta: esimerkiksi ilmalentoteknii-kan parantamiseksi.

Toim. huom. Kun ponnistetaan korkeammalta,pyritään aktivoimaan nimenomaan vapaan ialantoimintaa toiseksi viimeisen askeleen työntövai-heessa- Sitä tässä tutkimuksessa ei ole selvitetlylainkaan. Mutta koehenkilöt ovat påässeet hy-våån ponnistusasenloon, koska ponnistuksessamitatut biomekaaniset muuttujat ovat säilyneetmuuttumattomina normaaliponnislukseen (0 cm)verraltuna. lhmetystå aiheuttaa kuitenkin, miksiponnistettaessa alempaa (- 6 cm) törmäysvoi-missa ia lihasaktiivisuuksissa ei havaittu muutok-sia. Tämå tutkimus larkentunee A. tahden progradu -työn valmistuttua lähiaikoina.

ols

EMG.akliivisuudel yhden koehenkilön pituushy.pyn ponnistuksen aikana (pårås hyppy: 691 cm).EMG.ampliludeja verrataan maksimaalisen iso.metrin lihassupistuksen akliivisuuksiin (MVC).

15

Heittojen turvajoukot projektion syntynyt!

Heiltolajil ovat saaneet oman yhteistyökumppa-nin lahden takaa. Ruotsalainen maailman johtavinturvalattianpäällysteitå valmislava Altro Nordic ABon solminut 4.vuotisen yhteistyöprojektin heittojenlajiryhmän kanssa.

Altro Nordic haluaa olla edesauttamassa sitå tu.loksellisuutta jolla suomalainen heittokulttuuri onviimevuosina maailmalla totuttu näkemäån. Toi.miessaan omalla alallaan johtavana valmistajanamaailmassa he näkevät yhtåläisyyttä Suomen me-nestyksekkåimmåsså lajiryhmässä HEITOISSA, io.ta he haluavat tukea.

Suomalaisen heittomenestyksen takana on pal-jon työtä ja edelleen työtä. Menestyksen muodos-taa urheilijan ia valmentajan yhteistyö. Låaja talkooperiaatteella toimiva värikäs ia ammattinsaosaava valmentajajoukko on se SUOITALAISENHEITTOUBHEILUN TURVAJOUKKq johon yhteis-työproiekti kohdisluu.

Heittolajien Suomenennåtykset ovat kaikissaikäsarjoissa erittäin kovia. Osa jopa Maailmanen-nätyksiä. Jokainen uusi SE ia ME vaalii suunnitel-mallista työtä.

Siksi jokainen SE onhuomion arvoinen!

Sopimuksen sisåltö on uuden urheilusponsoroin-nin esikuva. Heittoryhmåmme voi itse vaikutlaaluen suuruuleen. lVitään ylärajaa ei ole, mutta mi-tään ei tule ilman tulosta.

Jokainen sopimuskautena 1.11991-31.12.1994 ul.koradoilla KV Kansallisissa-, l\ilustapörssi, Karne-vaali- tai pm-kisoissa saavutettu sE on valmentaiil.le seuraavien markkojen arvoinen

Kalsastimme teidän kouluttajakaartin täållä ltuorta-neen Urheiluopistolla ia uskomme vakaasti SUOMA.LAISEEN HEITTOMENESTYKSEEN toteavat AltroNo.dicin TJ. L6il Nilsson sekä Altro TurvalattioidenMaahantuoian Rwvhlymän edustaia Johtajå HoikkiLaitinen.

Sopimus on saanul lainvoiman Markk.päällikkö 8or.til Carlströmin Alt.o Nordic AB:$tä ja Valmennusjoh.taia lnto Turvasen SUL:sls nimiki4oiluksin.

16-sarja18.sarja20-sarjaYl-sarja

16

5000 mk6000 mk8000 mk

10000 mk

Jäämme mielenkiinnolla odoltamaan kuka onensimmäinen ja montako niitä on 30.9.1991 ja mon-tako valmentajaa on TURVAJOUKOISSA 1994 LO-PUSSA.

l:

MOTOROLA DYNRTRCHUIPPU UUTUUS

MAAILMAN SUURIMMALTAAUTOPUHELIN-VALMISTAJALTA

DYNATAC NMI 9OOMorkkinoidentehokkoin kösipuhelin. suuri io sel[eö LED-novllo. nimimuisti 99 muistioci lloo. rolsoloslurir. vorosholytrn. SlSturvoloodi. ouheoiko: 100 min vokiookullo

5.5 tuntio tehoo[ullo llisövorustel. srond bv oiko: l4 h,niio "oLioöli,ll"2B tunti'o tehookullo {lisövoruste)

DYNATACperusvoruslus. DYNATAC.ouhplinr lSOOmAh 'ollu 2 lpl

. oövlölolun

. verlloloire. köy[öohie

JEiEltl,Eru,,,Puh. (90) 502 2044Sinimåentie 10 B02630 ESPOO

17

Olen pyrkinyt keråämään tähän tarinaan sekåomia, että toisten valmentaiien ja eräiden meidännopeiden hyppäåjien ajatuksia nopeusharioitte-lusta. Totuus lienee se, että nopeaksi synnytään,mutta oikealla harioittelulla voidaan kuitenkinnopeuttakin onneksi kehittåä.

Tilanne varsinkin horisontaalisissa hyppyla-leissa {myös seivås) on se, että lankulletulono-peudet lähestyvät 11.00 m/s pituudessa ja 3'loi'kassa. Seipään Soulin finaalissa mitattiin Bub-kalle 9.92 m/s. tämäkin kuvannee urheilijan kor-kean perusnopeuslason vaatimuksen myös tässälajissa. Lohduttavaa on kuitenkin hiukan hitaam'mille hyppäåiille, että kautta aikoien eri hyppyla-jeissa on ollut urheiliioita, iotka ovat pystyneetmuuttamaan puutteellisen perusnopeuden lyy-dyttävåksi lankulle/kuopalletulonopeudeksi vii-meisellä 5- 10 m:llä. Kyse lienee lajitaidosta, laii-nopeudesta - miksei myös psyykkeestä, rohkeu_desta jne.

Juoksunopeus - mitä se on?Juoksunopeus muodostuu askeltiheydestä ja

askelpituudesta, joiden tulo se on Näihin tekiiöi-hin pitäisi harjoittelulla pystyå vaikuttamaan Ko-

kemukset kertovat, että askelpituus kehittyy par-

haiten kehittämållå ialan koukistajaryhmån lihak'sia la askeltiheys vastaavasti kehittåmällä ialanojentajalihaksia. Toisenlaisiakin mielipiteitä tås-tå asiasta on. Pikajuoksun kiihdytysvaiheessatarvitaan räiåhtävää voimaa, jonka taustalla onhyvä maksimivoimataso. Juoksun edetessä rä'

iähtävän voiman osuus våhenee ja nopeusvoi_man, elastisuuden ia rentouden osuus kasvaa

Käytäntö tänäänNopeuden parantamiseksi eri voima_alueiden

kautta tulee olla lähtökohtana:1) Perusvoimataso aikuisella urheilijalla, syvä-

kyykky 2 x oma paino2) Keskityttåvä entistä huolellisemmin reiden ta-

kaosien ia pakaranseudun lihaslen voiman_hankintaan - eli kuopivaan ja alaspainavaanliikkeeseen

Jukka Hä*önen:

- tehokkaat nopeusvoimaliikkeet: aitakinkkaja kinkat nopealla pyörityksellä

3) Pohielihasten ja nilkan alueen voima ia jämäk-kyys

- perusvoimaharjoitteet kahdella ja yhdelläjalalla levytangolla ia pohjeprässeissä

- matalat aitahypyt tai step-hypyt ilman aito.ja

- naruhyppelyt paikalla tai kuopaisujuoksu-na

- ns. suprajuoksut kuminauhavedolla ovatmillä harioituskaudella tahansa hyvä js-kunsiedon ja nopeusvoiman harjoite

Tällå hetkellä on Suomessa kiitettävästi pa-neudultu niin pikajuoksiioiden kuin hyppääiienpiirisså perusvoimatason = maksimivoimien li-säämiseen. Kuitenkin sillä alueella meillä on iovarsin valmiila urheilijoita, joiden nopeustaso eienää sitä kautta nouse. Lisäksi on muistettava,ettå suomalainen pikajuoksija ei häviä alkukiih-dytyksessä niin paljon maailman huipuille kuinmaksiminopeusvaiheessa lai loppunopeudessa.No, se on io toinen juttu.

Pikajuoksutuloksen parantuminen johtuu lä-hinnä siis maksimivoiman, nopeusvoiman jajuoksun rentouden (tekniikan, taloudellisuuden)lisäyksenä.Juoksun rcnlous

Kaikki eivät synny neekereiksi ia neekeritkinharioittelevat ia varsinkin juoksevat palion.

Hyppääjän tulisi juosta peruskuntokausilla al.haisilla tehoilla (60-65 %) määräintervalliharjoi-tuksia2 x viikossa esim.2-3 x 5 x 200m.Juoksu teknisesli hallittua: lantio ylhäållä, edes-sä ja nilkka napakkana. Helpolla viikolla voi siltijuosta ihan puhdasta pikajuoksuharjoitustaesim. kiihdytysjuoksujen muodossa. Pitää muis-taa, että juoksumäärää ei saa nostaa juoksutek.niikan kustannuksella. Koska peruskunlokaudel-la tehdään runsaasti voimaharjoituksia, nopeus-voimataso on alhainen, iolloin pikajuoksutekniik'ka kärsii. N,laitohapottomissa vedoissa voi harjoi-tella juoksun tekniikkaa ja rentoutta.

ei ainoastaan reisipenkit Juoksutekniikkaa tulee harioitella verryttelynrissarkuminauhaviritykset yhteydessä erilaisin juoksudrillein. Siitä ei tarvit-painomansetit nilkoissa 0.5-1.0 kg se tehdå kuitenkaan mitään seremoniaa, riittäävastusiuoksut, autonrengas lisäpainoin tai kun valitsee esim. jokaiseen tekniikka- tai no-ilman peusharioituksen alkuun 2-3 eri liikettä, iotkajuoksuloikat, vastuksella ia ilman tekee ajatuksella. Ensin lyhyt matka ja oppimi'porrasjuoksut, korkea porlas - pitkä por_ sen, "jaksamisen" myötä matkaa pidennetään iarasväli sarjoja sekä toistoia våhenneläån.

- erilaiset koordinaatiot - kuopimisliikettä Voimaharjoittelun yhteydessä puhuin ns. sup'tehoslaen rajuoksuista, ioillä tarkoitetaan ylinopeusharioit_

1a

telua pyrkimyksenä askelf rekvenssin kasvattami-nen. Harioitus lienee eri variaatioineen lässä mie'lesså kaikille valmentaiille tuttu. Harjoitusta kan-nattaa a,atella myös juoksun lekniikan, renlou-den ja voimaharjoittelun kannalla. Kuminauha.(laboratorioletku-)ritsoilla tapahtuvaa harjoitte-lua voi tehdå aivan hyvin myös muulloin kuin ken.ties KvK ja kilpailukausilla. Pitäå vain olla tarkka-na vedon tehosta ia urheiliian lihaksiston kun-nosta - iumisena ei onnistu. (Piirros mallista)Kilpailukaudella hyppäåjän tulee uskaltautua kil-pailemaan pikamatkoilla. Kilpailu on paras no.peusharjoitus, hyvä irtiottoharjoitus ja pakottaaaina 100 % suoritukseen. mitä ei aina valvotussa-kaan nopeusharjoiluksessa lapahdu.

Nopeus ei kehityVanhemmalla urheiliialla tulee tilanne, jolloin

nopeus ei enäå tunnu kehittyvän tai jopa nuoruu-den juoksukyky heikkenee. Varmaa on myös, ettälajitulos ei kehity, silloin kannattaa maksimoida

- harkita täydellisesti koko harjoitteluprosessi.

- yleiskuntoharioittelun - vrt perusvoima/mak-simiharjoittelun osuus koko harjoittelussa,kulutatko turhaan aikaa - palaudutko?

- vuosiharjoittelun pilkkominen, enemmån ifti'ottavia jaksoja ja lepoa

- uusien hadoitusårsykkeiden etsiminen

- la,inomaisiin nopeusharjoitteisiin panostami.nen

- ryhmäharjoitteluun hakeutuminen nopeus- jalaiiharioittelussa tehon maksimoimiseksi

Ringa, Jarmo ja Jani

Stefan von Gerich: Ringan pikajuoksuharjoitte.lussa ei ole milään erikoista. Ringan perusvoima-harjoittelussa tapahtui selvä parantuminen kau-della 88-89. Kausi oli muutenkin harjoittelunsuhteen tasapainoinen, nopeustaso ja lajikuntonousi io hallikaudella. Ringa kipaisi 60 m 7.53.Lentävä 20 m kulki kevättalvella Vierumåellå hui-keat 2.08, kesällähån sitä ei ole koskaan mitattu-kaan. Lankulietulonopeus on liikkunut 9.40-9.60m/s olosuhteisla riippuen. Satasen ennätys on11.73 kaudelta -89. Viime hallikausi iäi våliin ko-konaan ja talven harjoittelu oli nopeutta ajatellenrikkonainen. Nilkan aristelusta johtuen myös laji-harjoittelu jåi vajaaksi. Lentävå 20 m kulki 2.12 jasatasen parhaaksi jäi 11.97, mutta ehkä ennenSplitiå olisi mahdollisuus ollut parempaan. Ringatekee vastusiuoksuja kuminauhavastuksella javastaavasti myös ylirytmiiuoksuja kuminauhave.dolla. Lraitohapottomilla ja submaksimaalisillavedoilla pyritään myös kehittåmään juoksutek.niikkaa ja rentoutta. Satasen kisoja Stefan pitåäRingalle hyvinä irtiotloina kesån kilpailuihin val-mistaudultaessa.

llkka Pekkala, JaniJanin huikea nopeuden parantuminen osuu

Lahdessa vietettyyn armeijavuoteen (yleensä pi-kajuoksijat ovat taantuneet).

Armeiiassa lentävå 20 m parani 2.04-'1.95. Sa-mana kesänä seivästulos parani 5.60. Jokseenkinainoalla satasen juoksulla Jani päåsi 11.01.

l\4itä armeiiavuotena sitlen tapahtui?1) ammatin vaihdos muurarin raskaista hommis.

ta armeiian keveisiin hommiin2) hyvät harjoitusolosuhteet pikauoksun kehittä'

miseksi Lahdessa3) lalkojen perusvoimatason kasvu - syväkyyk-

ky nousi 175 kg o.p. 75 kg4) Jani påätti lokaisen määrällisestikin kovan

juoksuharjoituksen aina pariin todella kovaanvetoon 60-100 m 100 % lasissaJanin pikaiuoksutekniikka jalkoien pyörimisen

osalta on hyvå. Hyvå nopeusvoimataso näkyynäyttävissä aitakinkoissa, ioissa hän on hyvä.Tållä kaudella lentåvä 20 m kehittyi 1.93 ia sata-sen ennåtys 10.78.

4

Seuraavassa lyhyesti Ringa Ropon, Jarmo Kär-nän ja Jani Lehtosen nopeusharjoittelusta ja no'peuden kehittymisestä.

Valmgntaja Reiio Tolvonen valvomassa konslaa.peli Klven maitohapponåylteen antamista yhteis-leirillä

Taulukko llenlåvå 20 m 1985 .86 .87 .88 .89 .90

Finga -- te10m 1-14 2.1A 2-16 2.08 2,12Jani 2.13 2.1O 2.08 2.04 1.95 1.93

Jamo 1.93 1.93 1.91 1.91 1.89 1.85

vq"1 J,ol.i1"lr#lr,.l"'"'nt'

-.--ti'ig$.'6t?ä1kt'. '^

- L^G a^l4aa'."4.,ad.h(

I19

;{'lni^ h-i.a1hArlrata lh

Onnistunulla nopeusvålmonnusla valmenlala llk'kå Pekkala ia Janl Lehton€n sgipåån SE:n tekiiä.

Jarmo Kärnä

Elåmäni ensimmäisesså lentävån 20 m testis'sä tempasin 2.03, elettiin vuolta -78. Joensuun ai-koihin juoksin ja harjoittelin paljon - ehkä liikaa.Sieltä on kuitenkin peräisin se, että iuoksu kulkeepitkånkin matkan. Olen iuossut 400 m viestissäeka osuudella 48.7.

Satasen kisoia olen juossut aika våhån, ehkåjoka toinen vuosi, nyt pitää ensi kesänä räpätäkunnon tilastoaika. Ennåtykseni on 10.59-88 iatänå kesånå juoksin syyskuussa 10.67 Tallinnas'sa, jota iuoksua pidän urani parhaana.

Nopeuteni parantuminen vielå vanhoilla päivil-lä johtunee kokemuksen kasvusta harjoitteluunyleenså - tietäå mitä tarvitsee tehdå. Voimatasominulla lienee hyvä, syväkyykystä meni 210 kg ja

ilmeisesti se jumitti myös selkåni. Loikka,arvoniovat hyvät.

Normaalin juoksuharjoiltelun lisäksi teen vas-tusjuoksuja ja juoksuloikkaa autonrengasta ve.tåen eri kausien aikana. Kuminauhavastusta käy-tån paikallaiuoksudrilleisså. Jarmon harjoittelus-ta enemmån toisaallå tässä lehdesså.

J uoksennel I aan, teNeisi n Härski

laulukko 3

l.h€l 100 m l(åudallå .90

1. Jarmo Kårnå 10672. Mikå Kåhma 10.773. Jani Lehionen 10.784. Peri Keskiiato 10.925. Ja*ko Flnnl 10.936- Janne Koponen r 1.007. Jounl Huhlala 11.028. Markku Sa@io 11.069. Kai Ekm.n 11.11

10. Peki Pelioni€ml 11.12Tommi Kotanen 11.12

Miest€n 100 m:Tilåsloa hallliseval pituushyppååjåt, mi-kå onkin iäysin luonnollisla, Kovahsn on maaitman titas-ioykkönsn L. Buiiel {9.96) vastaavasri myds Dituud€ssa -iållä kaudellå 8.23.

Oilelilat oliäval kolmella merkinnårtå kakkosstjån ia sei-våsmiehet nous€vat pronssille Paien ja Janin ansiostå.

Kolmaloikkaalien nopeus on Alkålsen Tomni Koiasen

Juhå Plosiran vaisuhko kausi nåkyy myös sitnå, € eihån stårtånnut pikamatkoille kuin votvo-cuptn myrckyiseen vastatuule€n, jossa muulen Jarmo Kårnå pesi koko

Ensl kesåksi kånnaiiaasl koota hyppååjåt + oitetijåtviestiryhmå esim. kooslumuksella: Jani - Mlkå./Elmo -kolmannelle osuud€lle kårsintaa - Jamo. Pailla våihto.harloliuksella aika orisi n. 40.10.Taulukko 2

Mi6hå1, l6ntävå 20 ln, top lon kåuttå ålkoi€n

1. Jarmo Kårnä, pituus 1-85

2. Juha Ploslla, piluus 1.88

3. P€vi Keskltalo, ottelui 1-92

4. Jani Lehtonen, selvås 1.935. Heikki vååråniemi, seivås 1.956. Esä Viitasalo,3loikka 1.96

Mika Kahma, pituus 1.96

8. Tlmo Kuuslslo, seivås 1.97

Leil Ajörkgren, piluus 1.9710. Kimmo Kuuselå, seivås 1,98

Olli Pousi, 3'loikka 1.98

P€tri Pslioniemi, seivås 1.98Juhå lsolehto. korkåus 1.94

- 1.98lienee myös mon€lla nuorella hyppååjållå voitel.lu kantå, jonka nimeå ei tåsså tilastossa 6siinny.

- kårkikymmeniköstå puuttuviå luloksia otetaån ilollavasiaan ja ioavotaan snsi syksyksi uusia ja pårempia

2. Sånni Suhonen 2.12

3. Anu Pirttimaa 2-15

- vallieliavas( naislen lilasto on vajaa, mutta tåsså onlodella kova kohikko malliksl

- kerålåånpå yhdesså naislen kaikkien aikol€n kynme'nen parasla, sisåltåen hypyt ia oltelut

Taulukko 4

Nalsot l0O m kaudolla -90

1. Ringa Ropo 11.97

2. Anu Pirrilmaa 12.133. linå P€kkola 12.254. Hannel€ Xoskela 12.385. Heli Koivulå 12.43

6, Sanni Suhonen 12.45

7. Kalja Sir€n 12.47Anne Pöllånen 12.47

9. Leenå Kåmåråinen 12.5210. Ragne Kyl6lå 12.61

Tiina Tuononen 12.01

Naisten ja tyttöjen lilastossa saallaa olla sikåli puuiiei'ia, eiiå en lun ne varsinaisesla nuorimpien lyllÖj€n lajla €lionko sslm. pliuus päå- val sivulaji.

Kåikesta huolimalta nåispituushyppååjåt tekivåt tånåkesånå kåikkien aikojen kymmenen parhaan keskiaryon:6.26. Kymmenikösså oli myös Sanna H€rnosnl€mi vllden-ienå luloks€lla 6.22. Påälallssaan satasella 11.61. Olleli-joila mahlul pliuuskymmenikk6ön kolme: Kytölå, Kemilåjå Ruotsalalnen. Etesnpåln on meniy nai€ten piluudessa

Kokkolan Kalevan Kisoissa 1978 e.åån aloitielevan val'menralan pituoshyppååjätärvoliil pltuuden ruloks€11a6.22ja oli satåsella kolmas 12.23. Eli aikå ientåå jå kålju sen-

20

0len puhtaan utheilun kannattaja.

Olen e ttäin iloinen siitä, etläkaikki ovat tänä päivänä kilpara'doilla samalla viivalla kehittyneiden lestausnenetelmien ja jäies.telnien johdosta niin neillä kuinnuuallakin.

Puhdas urheilu on tulevaisuulla.

Teryeisin

Päivi Alatuanlti

Lehtemme edellisessä numerossa viitattiin Ana-toli Bondartshukin ja Juri Tammin vierailuun kent'tålajien A-seminaarissa viime marraskuun puolivå_

lissä Kuortaneella.Bonda piti tuolloin luennon ohjelmoinnin perus_

teista yleisurheilussa (ei pelkåstään moukarissa taiheitoissa). Track Technique -nimisessä ienkkilåi'sessä valmennusjulkaisussa oli laaia kaksiosainenartikkelisarja Bondartshukin tutkimuksista/ohjel-mointimalleista. Niinpä referoin siitä keskeisimpiåosia osin selventämäån, osin virkistämäån muistiakaikelle sille, mitå Kuortaneella kuultiin ja mistä vi-risi laa,ahko valtakunnallinen keskuslelu.

Ohielmoinnin a

Jo @luvun alussa neuvostoliittolainen Matvelevloi maailmalla nykyåänkin käytösså olevat valmen-nuksen ohielmoinnin perusteet. Niiden mukaan urheiliian suorituskyky rakenluu peruskaavan - nou_

sevan suorituskyvyn vaihe / suorituskyvyn vakionasäilymisen vaihe / suorituskyvyn laskeva vaihe -mukeisesti.

Systematiikka tämän ilmiön valmennuksellisellehallitsemiselle syntyy siitä, ettå urheiliian harioitle'lu rakennetaan peråkkäisille harioitusiaksoille, ioitavoisi luonnehtia seuraavasti: urheiliiaa yleisesti val-mistava jakso - urheilijaa laiikohtaisesti valmista'va jakso - urheiliiaa kilpailunomaisesti valmistavajakso (vrt. esim. Suomessa käytösså oleval termitPK_KVK-KK).

Ym. iaksoilla operointi (esim. jaksojen pituudet)on riippuvainen tietysti urheilijan lajista, iåstä, suo'rituskyvystå jne...

Bondartshukin malli

den tasannevaiheen ia niiden vålisså olleen lasku-vaiheen jälkeen.

Kaikilla urheilijoilla suorituskyvyn nouseva vaiheon pituudeltaan hyvin yksilöllinen, vaihdellen kah-desta kahdeksaan kuukauteen. Useimmilla urheili-joilla edellytysten mukainen "huippukunto" löytyykuitenkin joko kahden tai kolmen kuukauden har-

ioittelulla. Tåsså yhteydessä on syytä koroslaa, että artikkelissa esitellyt tutkimusasetelmat on koh-distettu huipputasolla lyöskenleleville / sinne pyrki.ville aikuisurheilijoille

Suorituskyvyn vakiovaihe vaihtelee kaikilla urhei.lijoilla haarukassa 7-14 vuorokautla.

Suorituskyvyn laskuvaiheen kesto on riippuvai-nen siitå ajasla, mikå on käytetty sitä edeltävänkunlolason hankkimiseen. l\4itä pidempikesloinenko prosessi on ollut, sitä kauemmin on vaivanamyös kunnon aleneminen. Bondartshukin havainto-ien hyödyntäminen edellyttää tietenkin urheiliian jatämän valmentajan tarkkaa tuntemusta harjoittelunurheilijan elimistölle aiheutlamista muutoksista.Mikå urheilija on perustyyppinå ja kuinka pitkäånhänen kuntoansa voi suoraviivaisesti nostaa.

Vuosiohielmoinnista

Kuvassa kaksi on esitelty periaatteellisia ohiel.mointimalleja kattamaan koko lokakuusta syyskuu-hun ulottuvan harjoitusvuoden.

Vaihtoehdot 6-12 esittåvät mahdollisia mallejaniille urheiliioille, joille suorituskyvyn maksimoin-tiin riittää kahden kuukauden harioitusiakso.

36Bondartshukin Neuvostoliitossa tekemien tutki-musten mukaan urheiliioita on olemassa kolmeaeri tyyppiå. Eri urheiliioiden elimistö vastaa sillekohdistettuun harjoitteluun jollakin kuvan 1. osoit-tamista tavoista.

Vaihtoehdossa 1. suorituskyky lähtee heti har-joittelun alettua nousuun saavuttaakseen sitten ta-santeen ennen väliaikaista "taantumavaihettalVaihtoehdossa 2. harioittelun käynnistäminen vai.kutlaa alussa suorituskykyä laskevasti, mitä vaihet.ta seuGa nousu, lasanne ja lasku. Kolmosvaih-toehdossa suoriluskyky lähtee nousuun vasla kah-

22

53

oi.t..Å 3

Kuva 1. Uudsn hårjoilusiakson aihguttamal muuloks6t suorltuskyvyssä erilalsllla urhellljatyypelllä.

Vaihto€hdot 13-23 kuvaavat ohjelmointimalleia,ioissa suorituskywn maksimoimiseen tarvitaan pi.dempi aika. Kolmen kuukauden malleja esitelläänvaihtoehdoissa 13-16, neliän kuukauden malleja D{. rlvaihtoehdoissa 17-19, viiden kuukauden malli onvaihtoehto 20, kuuden 21., seitsemån 22. ja kahdek-san kuukauden malli vaihtoehto 23. vonth!

tcpfrcry I k.eu.@ry

GrP | 5r lcPP I st

r0 Il 12 r ? i ] 5

u,. !) l:.t I i

li€lp,.c."o.v I t'..,-" I c".p.uu*,::L___________ ______________

vonrhr t0 ll r2r 2 J r i 6 t t 9

Dlr l6

Dir l?

Oir IE

Oir l9

Oir 20

Oi. lt

Oia 2?

lo 12 l 211

11 12 I 2 6 7 89

rl 12 r 2 J67t

oia 5

0ir

Oi.. 3

9 l0 12 I 231 5578

I

6 t !9

r0 11 tl I 2 3 J

ETP,.".,.-' låä;;* l*.il;il-a;l;-s :l-" "-;-,*"r0 11 12 123r56789

I2t0

Di.,9

Di.. l0

Dir l1

Oia 12

11 12 I .16 7 E9

maksimolntlajan mukalsel harloittslun vuosiohjelmoindmtt a

11 I: I ]

10 n 12 I 2 I . 5 5 t I I

to 1r 12 I 2 I ,1 5 5 7 8 9

II 12 I 2 ]

lfuva Z E.ipituisen (2-8 kk.) suorltuskyvyn

z3

Vaihtoehdoissa 6,7, 10, 13 ia 17 "valmistava' har-

ioituskausi on jaetlu lisäksi urheilijaa yleisesti val-mistavaan ja urheilijaa lajikohtaisesti valmistavaanharjoitusiaksoon. Etenkin aikuis-/huippu.urheilunkyso€ssåollen Bondartshuk piti ko jakoa kuitenkinkeinotekoisena. Parhaaseen lopputulokseen hänenmukaansa ylletåän silloin kun n9.'yleis-ia erikois-harioittelua' (lue: peruskuntoiakso ia kilpailuunval'mistava iakso) sisällytetään yhtåaikaa,okaiseen"valmislavaan" harloituskauteen.

Erityisen voimakkaasti Bondartshuk korostaaharjoittelun rytmitlåmistä, mislä hän antaa seuraa-vat keskeisimmåt ohieet:* Neliå viikkoa on jakso, ionka jälkeen harjoittelun

täytyy aina muuttua hyvin voimakkaasti.* Järkyttääksoen riittåvåsti elimistöä muutoksia

täylyy tapahtua harioittelun rakenteessa (esim.måärå-, tehc/irtiottokorosteisuus) sekä harioite-valinnassa. Jos urheilijan harjoitearsenaaliinkuuluu esim. 100 eri harioitetta, tulee peräkkåi-sislä valmistavista harjoituskausista ensimmäi-sellä kåyttåä harjoitteita 1-10, toisella harioit-teita ll-20 la kolmannella esim. harjoitteita1-30.

Noudattamalla ym. voimakasta ärsykkeenvaih-telua 4 vkn välein on joidenkin urheiliioiden kil-pailuvalmiutla kyetty såilyttåmåån aina 7kkreen saakka (vrt. vaihtoehto 8.). Ko kilpailu-kaudella säilyy 4 vkn periodisaatiomalli, vaikka-kaan kilpailuvalmiutla selkeästi katkaisevia val-mistavia harioitusjaksoja ei ole.Harjoittelun voimakasta rytmittämistä korostaasekin yksityiskohta, ettå lokakuun (meillä yleen-sä syyskuu) siirtymäkauden lisåksi vaihtoeh-doissa 6, 11, 14 ja 16 harjoitusvuoteen mahtuutoinenkin 4 vkn ohjelmoimaton siirtymäjaksoMeidån oloissamme ainakin niillä urheiliioilla,iotka pääsevåt nopeasti kuntoon ja jotka panos.tavat voimakkaasli halliin, saatlaisi maaliskuunpitäminen aktiivisena "hiihtolomana' olla parasvaihloehto kesån kilpailukautla ajatellen (vrt.vaihloehto 11. 3 kkn hallikautla edeltävällå"preparatory-jaksolla' varustettuna).

Tässä artikkelissa on esitelly yksi lähestymista-pa harioiltelun ohjelmoinnin systematiikaksi. On ai-van varmaa, että monia muitakin käyttökelpoisiavaihtoehtoja on olemassa, esimerkiksi ne, joita mo-net suomalaisvalmentajat ovat työssåän kåyttå-neel.

Tå.keintå on tietenkin se, ettå urheilijan suoritus-kyvysså tapahtuvat muutokset eivät ole hallitse-mattomia, vaan ne perustuvat johonkin valmennus-opillisia yleisiä lainalaisuuksia noudattavaan, on-nalta suunnitelluun syslematiikkaan.

Toinen valmennustapahtuman oleellisista ulottu-vuuksista on iuuri tuo Bondankin voimakkaasti kcrostama kunkin urheiliian yksilöllinen .eagointi har-joitleluun. Tåmån seikan lakia lehokasta valmen-nusta ei ikinä voi toteuttaa oppikirjoisla kopioitujenmalliohielmien avulla.

lGiken leorian ja viisauden keskellä kannattaavielå muistaa se, että tehokas valmennus on jo kau-an sillen keksiltyihin perustotuuksiin noiaavaa yk-sinkertaista ja pelkistynyttå toimintaa.

J. Måkelä

*

*

uksi

Jouhlewelsln Antero Paliakka. Vas. kuulanlyön-tö, oik. kuulanheitlo pylt. tasaisella.

Tarkkaavaisla kuulijakunlaa Analolln luennolla.

Moukarinheitto ei Suomessa tule ensi kesänåsaamaan samanlaista näkyvyyttå kuin mihin ontotuttu 80-luvulla. llluttå sen sijaan tasaisia, iän'nittåviä ja tasokkaitakin kilpailuia. l\4eille on kas-vamassa hyvä kuuden - seitsemän heittäjän ryh'mä, iolta voi tulevaisuudessa odottaa kovaakinkansainvålistä meneslystä, mutta ehkä vastavuoden -94 EM-kisoissa Helsingissä.

Sopivana välitavoitteena ensi kesänä on kol_

men heittåjån saaminen Ml\4-kisoihin ja näistä vä-hintäån yhden loppukilpailuun. Nuorten EM-

kisoista on tavoitteena pistesiia.l\4aailman kårki tulee låhivuosina olemaan ko'

va, jopa nousemåan, mutta heti kårjen takana tu_

lee tapahtumaan yllättäväåkin tason laskua Tä'må seikka tulee suomalaisten ymmärtää käyttäähyväkseen, sillä pistesiia arvokisoissa on aruo_kas saavutus. Tulevaisuudessa haetaan enlistäenemmån arvokisasiioitusta, ei niinkään ennåtys_tå. Toki on muistettava, että ennätyksiäkään ei

ole syytä väheksyä.

Juha Tiainen

ettå kenttämestari ei ole sulattanut jäätä ringistå(ei voi heittåä).

Nämå asial on hoidettava itse tai valmentajankanssa jo ennen harjoiluskauden alkuar On sovit-tava kunnan tai kaupungin kanssa kentän aurauk-set, tehtävä tai teetettävä eripainoisia harjoitus-moukareita ja -painoja, hankittava riittåvåsti var-sia (voi myös tehdä itse teräslangasta) ja ostetta-va suolaa (halpaa).

Tämä vaatii oma.aloitteisuutta. mutta ei kovinpaljon vaivannäköä. Moukarismiestä ei auta edesJumala (4. Bondartshuk).

Toinen asia, jossa on jatkuvasti puutteita, onharjoittelun seuranta. Kaikilla on kyllå harioitu.sohjelma paperilla, mutta sitä mitä todella teh-dåån ei merkitå muistiin. Tulevaisuutta ajatellenhuolellinen harjoituspäivåkirian pito viikko-kuu-kausi ja vuosiyhteenvetoineen on välttämätöntä.Ensiarvoisen tärkeåå on tietäå harjoituskaudenkaikissa vaiheissa missä kunnossa ollaan. On us-kallettava testata eri ominaisuuksia, varsinkinmoukarinheittoa vähinlään kerran viikossa ympä-ri vuoden ia merkitå tulokset harjoituspäiväkir-jaan. Vain tällå tavalla oppii olemaan rehellinen it-selleen.

Helmlmadiskuun harjoittelu15-20.vuotiailla

Harjoittelun tulee tähän aikaan kaudesta ollamonipuolista, mutta io selvästi tuloskuntoon iaerikoisvoiman kehittämiseen tähtäåvåå. Tårkeinosa-alue on tietysti moukarinheitto. Heittoharioi.tuksia pitäisi olla vähintään 3-4 kertaa viikossa,n. 30 heitloa/harjoilus. On heitetlävå eripainoisiamoukareita, esim. Pl6 sariassa 4-6 kg, P'18 5-8k9 ja P-20 6-9 kg. Heitoista aina osa maksimite-holla unoht?matta kuitenkaan rentoutta ia laaioialiikeratoia. Erityisesti on kiinniteltävä huomiotaalkupyörähdyksiin ja liikkeellelåhtöön sekä ryt-miin myös löysisså heitoissa.

Lisäksi heittoharioituksen yhteydessä on hyvätehdå painon. ja kuulanheittoia eri asennoista taisisäolosuhteissa kumikuulan tai kuntopallonheittoja seinåän.

Tehokkainta olisi pyrkiå mahdollisimman pal-jon yhdiståmåän heitto- ia voimaharjoitukset toi-siinsa, mutta ongelmana on usein eri harjoitus_paikkojen pitkät välimatkat. Jos ioudutaan teke-

OK€O EM.82 MM€3 OK€4 EM.86 MM.87 OK88 EM.gO

1. 81.80 81.66 82.68 78.08 86.74 83.06 84.80 8414

3. 78.90 78.66 79.42 76.6 A2.@ 80.76 8116 80.02

8.73.74 74.52 76.64 73.46 77,12 77.06 76.08 75.4{l'12. 69.8 72.62 73,44 719 75.46 75.1A 76.24 73j2(12. on kaFinnan 12. eliviimeinen lulos, jolla pååsi loppukil_

Yllåolda taulukko kertoo selväsii mitå on tapahtunut ja an'taa suuntåa mitå on tapahtumassa.

Nuorten lvl&l- ja Ef,l.kisoissa luloskehitys nou-datlaa samoja linioja kuin aikuisilla:

EM€1 EM33 EM€s MM€6EM€7 MM€A EM€g MM.gO

1. €a-92 74.2A 72.44 72.V) 7210 69.52 72.64 70.60

3. 68.36 70.94 66.16 68.96 69-30 66.06 67.44 69.36

a. 65.40 62.22 61.42 6610 63.78 62.14 U.Oz 62.8

Ja millä näihin saavutuksiinpäästään?

Moukarinheitto ei ole kaikkien ihmisten mieles-tå maailman tärkein asia. Tästä johtuen monillapaikkakunnilla harjoituspaikat ja -olosuhteet ei-vät ole kunnossa.

Usein kuulee puhuttavan, eltä kenttää ei ole au-rattu, moukarista on varsi poikki (ei voi heittää) tai

mään erillisiå levytankoharjoituksia, tulisi niitåolla ohjelmassa 2-3 kertaa viikossa. Tåmän kau-den ohjelma voisi olla vaikka seuraavanlainen:

P-16 P18 P-20lempaus 4x6x65 kg 5x5x80 kg 5x4x90 kgjalkakyykky 4x6x110 kg 5x6x140 kg 6x5x'170 kgkorkea veto 3x5x80 kgmaastaveto 5x3x140 kg 5x3x170 kgpenkillenousu 4x5x80 kg 4x5x90 kg 4x5x100 kgkierto levykäd. 4x10x20 kg 5x10x25 kg 6x10x30 kgselkålihasl.3x10vatsalihasl. 3x10hypp. painohart. 3x10x30 kg

3x10 3x103x10 3x10

3x8x40 kq 3x6x50 kg

Ohjelmassa on lietenkin oltava myös erilaisiahyppely- ia juoksuharjoituksia, esim. heittoharjoi-tuksen yhteydessä pari kenaa viikossa. Tehokkai.ta harjoitteita ovat esim. aitahypyt, porrashypyt,tasa- ja vuoroloikat, yhden jalan hypyt (kinkkauk.set), pituus- ia korkeushyppy muutaman askeleenvauhdilla sekä hypyt painojen kanssa. [raksimaa-lisia hyppyjä ei kuitenkaan kannata tehdä kovinsuuria määriå. Sopiva määrä lienee 50-80 pon-nistusta harioitusta kohti.

Lopuksi esim. kiihdytysjuoksua 5-0x40 m.On muistettava låmmitellä, verrytellä, venytellä

ia levätä. Viikossa on oltava våhintåän yksi täy-dellinen lepopäivå, ei kuitenkaan enempää kuinkaksi.

Kalsaus kärkiheittäjiemmetilanteeseen

Esa Jantunen

Kertausharjoitukset marraskuussa ja työpai-kan vaihto joulukuussa sotkivat jonkin verran har.ioittelua, mutta on nyt jo påäsemässä hyväånkuntoon. Harjoittelu tåhån saakka on painottunuterikoisvoimaan (jopa 14 kg:n moukarin heitot), io-ten liike on vielä hidasta. Paras hari.tulos normaa.limoukarilla 68 m. lMoukarin heittoia lokakuustalähtien n. 2400.

Påsi Heikkilä

Pitkästä aikaa näyttåä tietävän mitå tekee. Onmuuttanut harjoittelua erikoisharjoitlelun suun-taan (enemmän kovia heittoja utkona). Tämå ai-heuttaa sen, että ennätys paranee reilusti ensj ke-sänå.

Lasse Akselin

Toipunul selkåleikkauksesta ia saanul toivotta-vasti lisää kovuutta ia suoraviivaisuutta harjoitte-luun. Huonon viime kauden jålkeen on luvassa tu,losparannus.

26

Esa Jantusen tyyllnäyte lajinorhaisessa vinotem.pauksessa.

Maksimivoimien ja lajivoimien llsäyksen kautta onodoteltavissa Lasse Akselinille lisämetrit. TässäLasse ottaa luntumaa ylipainolseen välingoaeen.

Marko Wahlman

Liihes kaksimetrisenå miehenå omaa mahdolli-suudet vaikka mihin. Ajatusten painopiste pitåisisiirtää loukkaantumisen pelosta enemmån har_joittelun suuntaan.

Juha Paasonen

Näyttäå ottaneen opiksi "löppösyyden" takiahuonosii menneestä viime kesästå. On io tållåhetkellä kovassa kunnossa (68 m).

Jlrkka Olkkonen

Paransi viime keaänä ennåtyståän ja tavoitte-lee vakavasti Tokion paikkaa. Pitåisi oppia heittä-mään f\alevan kisoissa kädet våhemmän koukus-sa.

Talsto Viodmaa

Uusin 70 m:n miehemme, joka on harioitelluterittäin ankarasti. llmoitti tulevansa Talvi-SM-kisoihin "pahat mielessä'l Ensi kesän suur-yllättäiä lai sitten ei.

T€ro Tallinsn

Ainoa nuorten EM.kisaehdokkaamme, joka tar_

vilsee harjoltteluunsa kovuutta. Moukarinheittotållä tasolla alkaa olemaan miesten työtä.

Suunta nåyltåä olevan ylöspäin, kuten pitåä ol-lakin. Siitä huolimatla asenleissa on aina paran-lamisen varaa. Ainoa tie huipulle on omaksuaAMMATTIMAINEN OTE urheiluun. Tämä tarkoit-taa sitä, ettå eletään ia toimitaan urheilun ehdoil-la.

Kaikissa moukarinheittoon ia harioitteluun liit-tyvissä asioissa ia ongelmissa pitäå uskaltaa roh-keasti ottaa yhteyttä Liiton valmentaiiin {lajival-mentajat, lajikouluttalat, jopa päåvalmentaja),olemme tehtävåssämme urheilijoita aultaaksem-me ja yleisurheilua kehittäåksemme.

Palataan asiaan kevåämmållä.

Tlukka ilmgis€nä Tgiodollisuukslsta, RalmoEM.kersinnoissa.

kuuntelee analyyslä mah-Aholan ajalukset ovat lo

Antoro Paliakka näYltäämallla Marko Wahlmanillgkuinka rlukuialoista on ke-hlltynyt volmaialat. JuhanlNykänen ihmottelee myös

27

L

A

JI

1(

A

R

1{

E

vA

A

L

I

E

xT

R

A

Viitasaarella toisen keffan jårjestettävä Kor-keuskarnevaalitapahtuma paranee vain puitteit-tensa osalta, kun uusi, uljas urheilukenttä on val-mislunut ia vihitään käyttöön ensi kesäkuussa.Jo ensimmäisissä karnevaaleissa suorituspaikatsaivat osakseen tunnuslusta kilpailijoilta. Kunhuoltorakennus ja katsomotilat oval nyt valmistu-neet, voimme suorituspaikkojen osalla odottaaensi kesån kisoja levollisin mielin.

Viitasaari panostaa tosimielellä Korkeuskarne-vaalitapahlumaan. Haluamme siitå muodosluvannousussa olevalle laiille ja sen harrastaiille in-noittavan valmennus- ja kilpailutapahtuman, jokakeså kesåltå vetäå entistå suurempia harrastaja-måäriä tämän nåyttåvän laiin pariin. Juha lsoleh.don ja N4attiViitalan hyvåt esitykset EM-Splitissäja Katja Kilven erinomaiset saavutukset viime ke.sältä antavat odottaa jatkossa yhä parempia saa-vutuksia. Tåssä me Viitasaaren karnevaali-isånnät haluamme olla omalla panoksellammemukana.

Viitasaarella on monessa mielessä hyvä jårjes.tää kesäinen karnevaalitapahtuma. Aivan urheilu-kentän vieressä sijaitsevai kisakanslia-, ruokailu.ja majoitustilat, Nuorisotalo vapaa-aian toiminto-ja varten, sekå ajanmukainen kunnan voimailusa-li. Keskustan ympärillå lainehtiva Keitele-järvihoukuttelee vesille uimaan ja kalastamaan ja toi-vottavasti taas laivaristeilylle ensi kesänä. Viita-saari on kuuluisa koskistaan ja koskireiteistään,ioilla kalastusmatkailiiat viihtyvät. Vajaan yhdek-säntuhannen asukkaan kunla tarioaa hyvåt pal-velut maan eri puolilta tuleville kisavieraille. Juurikesållä Viitasaari on parhaimmillaan. valtatie 4 jaSininen tie itärajalta Vaasaan kohtaavat Viitasaa-rella, joten tänne on helppo tulla ja osata.

Viitasaari iårjeståä karnevaalinsa PihtiputaanKeihäskarnevaalien naapurina. Siksi urheiluseu_roissa on hyvä ohielmoida kyyditykset siten, ettäsamalla kyydillä saa nousevat urheili,at kahteeneri karnevaalitapahtumaan. Kuntakeskusten väli-

2A

matkaa on noin 40 km. Pääkilpailut ovat Viitasaa-rella lauanlaina ja Pihtiputaalla sunnuntaina; jo-ten ainakin koululaisten vanhemmilla ja huoltajilla on oiva tilaisuus seurata molempia huipputa-pahtumia.

Haluamme Viitasaarella kehittåå Korkeuskar.

Katja Kilpi hyppää nuoruud€n innolla ViitasaarenI Korkouskårnevaaleissa v. 1990.

-\; .. ,\\\.", \\ri

Varsinais-Suomi ia Turun läänin Koski on iäl'leen heinäkuussa 1991, nyt jo kolmannen kerran,kansainvälisten hyppykarnevaalien pitopaikka-kunta. Lajeina ovat, kuten viime vuonnakin, pi_

tuus ja kolmiloikka. Paikkakunnalla olisi ollut ha-

lukkuutta järieståå myös korkeuden karnevaali'osuus, mutia huolimatta urheiliioiden yksimieli-seslä kannatuksesta korkeutta ei Koskelle saatu.l\4utta koska Viitasaaren ja Kosken kilpailut ovateri päivinä saimme mahdollisuuden iäriestää kor-keuden kansallisena laiina pääkilpailuien yhley-dessä. Korkeushyppy on Koskella hyvin arvosteltu ja perinteikäs laii ioten on mahdollista että kar-nevaalitoimikunla päätyy kevään mittaan asiaapohtiessaan miesten kansallisen korkeuskilpai_lun jårjestämiseen.

Lisää leiriläisiä1!!

Kansallisen korkeuskilpailun jåriestäminen eikuitenkaan poista päåongelmaa, kalnevaalileiri'läisten pientä määråå. Vuoden 1990 karnevaalitonnistuivat Kosken osalta muuten erinomaisesti,kilpailuissa oli ennätysmåärä osanottajia, taso

oli hyvä, kansainvälisyyttä liikaakin, vain leiriläi-set puultuivat. Ei voi kuvitella ettå todellista kar-nevaalihenkeä syntyisi ilman riittävåå määrää la-jista kiinnostuneita. Tämän vuoksi vuoden 1991päälavoite Kosken osalla tulee olemaan leiriläis_ten houkutteleminen paikkakunnalle. Kevään ai_

kana seuroja informoidaan kirjallisesti useam'paan kertaan ja lähempånä kesää siirrytåån pu-

helinhäirintään. t!4yös leiriohielmaan tullaan ioetukåteen kiinnittämään enemmän huomiota jase pyritään saamaan houkuttelevammaksi.

Kaikki mukaan

l\4erkitystä on myös aikuisurheilijoiden ia val-mentaiien paikallaololla. Kamevaalien tavoittee-na tulisi olla ensisijaisesti järjestää urheiliioille javalmentajille oivallinen valmentautumislilaisuuskilpailullisissa merkeissä, mutta myös kehittääkultekin lajille elintärkeåtå lajikulttuuria: tutustut-taa urheilijoita, valmentajia ja kaikkia lajista kiin-nostuneita toisiinsa, kerätä kerran vuodessakaikki asiaan vihklytyneet yhteen vaihtamaan ko-

L

A

JI

K

AR

1{

E

vA

AL

I

E

xT

R

A

nevaali-tapahtumaa nuorten valmennuksen jakoulutuksen suuntaan. Samalla haluamme tarjo'ta lasten vanhemmille tilaisuuden vietlää osan lo-mastaan urheilevien lastensa kanssa kauniissaKeski-Suomen maisemassa. Jos koulutus ia valmennus ia sen seuraaminen ei niin palion kiin-nosta, voi nämä päivät viettää viihtyisåsti lomail-len. kalastellen, uiden, laivaristeilyllä, kesätans.seissa jne. Suomen mestaruuksia voittaneet ke-vyen musiikin taitaiat, tangokuningas Jouni Rai-tio etunenässä, eivät jätå ketåån kylmåksi! Urhei-lua ia musiikkia on hyvä yhdistelmä täålläkin.

Karnevaalitouhumme on nuorta ia nuorekasta.Toivomme, että urheiluseurat ottaisivat Korkeus-karnevaalimme omakseen ia tekisivät niistå yh-dessä urheilijoidensa ja meidån kanssamme pon.nahduslaudan kohti kansainvälisiä korkeuksia.

li

^r-l lRolandas Verkys Lieltussla hyppäsi 226 ja voittimieslen sarian Viitasaaren I Korkeuskarnevaåleis'sa.Jaakko Kaipainen

L

A

JI

K

A

R

1{

E

vA

AL

I

E

xT

R

A

Budiettia kiristetään

Karnevaaliiäriestäjålle tärkeä asia on tietystitapahtuman talous. Järjestelytyö vaatii suunnat-toman måårån talkootyötunteia ja kohtuullistaolisi että myös työn tekijålle iäisi iotakin käteen.Näin ei käynyt vuonna 1990. Karnevaalipaikka.kunnista Koski oli ainoa joka pääsi edes plussanpuolelle, sekin minimaalisen våhän. On varma, et.tå kenenkään hermot eivät kestä vuodesla toi-seen toistuvaa tappion kårsimistä omassa kukka_rossåan Jåtkuvuuden turvaamiseksi vuoden1991 karnevaalien suunnitlelussa on siis pakkolähteä siitä etlä tappion mahdollisuus minimoi.daan. Tähän liittyen jokaisella lajistaan innostu-neella on nyt mahdollisuus vaikuttaa karnevaa.lien jatkumiseen viettämällä omilla karnevaaleil-laan koko pidennetty viikonloppu. Taloudensuunnittelussa tae siitä että paikkakunnalla onpaljon väkeä antaa hyvän pohjan.

Pääkilpailu lyhenee

Viime vuonna keskustelua aiheutti sekå joita'kin hyppääiiä että katsojia håirinnyt pääkilpailu-jen pitkä kesto. Osaksi tämån, osaksi laloussyi-den takia A-kilpailujen osanottajamääriä on pak-ko supistaa. Koska kyseesså ovat suomalaisethyppykarnevaalil. supislus tulee koskemaan pää-asiassa ulkomaalaisia hyppäåiiä. Alustaviensuunnitelmien mukaan laiit viedään läpi kahdek-salla hyppääiällå, joisla yksi, korkeintåan kaksion ulkomaalaisia. Näin ollen kotimaisittain va_paana olevat paikat jaettanee tilastoien perus-

kemuksia ja mielipiteitä ia tietysti viihtymään.Toivoltavasti kaikki ne urheilijat ia valmentaiatiotka viime vuonna kävivät karnevaaleilla vainkäåntymässä pååkilpailun aikana tunlevat pistonsydämessään ja korjaavat lapahtuneen tänävuonna saapumalla paikalle jo vaikka keskiviikko-

JariAho on käynyt Koskella monena vuonna ylias.lumassa pisimmät hyppynsä.

30

--*..-L..

Häviltäiälentäjä Mika Kahma Kosken laivaalla.

teella. Jårjestely nostaa lietysti edelleen jårjes-tettåvän B-kilpailun tasoa.

Hyvät palkinnot

Tårkeää on se mitä järjestäjä saa, mutta yhtätärkeåtå on myös se mitå urheilijalle iää käteen.Koskella ainakin menestyneillå urheilijoilla on ol-lut lähtiessään auton takalaatikko pullollaan ar.vokkaita palkintoja. Tåstä perinteestä ei tulla ta-lousvaikeuksista huolimatta linkimään. Haluam.me ettå urheilijoilla on yllä mainittujen velvottei-den lisäksi muitakin syilä lulla mukaan.

Ohielmaa vanhemmille

Uulena toimintamuotona ollaan ensi kesåksikehittelemässä koululusla myös leiriläisten van-hemmille. Onnistuessaan tämä tekisi karnevaa-leista enemmän koko perheen tapahluman. Vetä-iåksi sopisi hyvin ioku entinen tai nykyinen aktii-vihyppääjä iolla on kokemusta lasten ohjaami-sesta. Pyydän kiinnostuneita ottamaan yhteyttä!

Tuomes Sellinen

Yksi lie näyttää olevan loppuun kuljeitu seiväs-karnevaalien historiassa: Ulkomaalaisten huippuhyppåäjien aika on ohitse ja jatkossa panoste,raan pntrstä vahvemmin \ot,mårslen huippuienmukaansaamiseen sekä jLJn iorien leiritoim intaan.

Tällaiseen johtopäätökseen vol lulla tammikuun alussa ensimmäisen ketran kokoontuneenSomeron seiväskarnevaalitoimikunnan mietteiläkuunnellessaan. Seiväskarnevaalit iäriesteläänSomerolla ensi kesänä jo kolmannenloista ker-ran. Juniorien leiri alkaa lorstaina 4. heinäkuutaia mieslen A-kilpailu hypätään lauaniaina 6. päiVä,

Järjeslävien seurojen, Someron Esan ja Someton Voiman sekä kunnan ja t edotusalan edusta,jisld koollu seiväs(a'nevdalirormikunla o- siishahrnotellul tulevien karnevaalien profiilia. Yleisenå käsityksenä tuotiin julki pyrkimys profiilinmadaltamiseen viime vuosien tähtihyppääjätasolta.

Somerolla on viime vuosina nähty hyppää-rnässä tusinan verran kansainvälisiä kärkinimiä,huippuna Rodion Galullinin vierailu viime kesänkarnevaaleilla. Yleisesli ottaen, heihin aseletutloiveet ovat k!itenkin olleet korkeammalla kuinheidän myötään saatu hyöty. Elimiehet ovat tulleet melko kalliiksi, multa eiväl ole houkulelleet

kalsoiia oleellisesli enempää kuin milä on käynytkotimaisin voimin käydyissä kilpaituissa, selvittää seiväskarnevaaliloimikuntaan kuuluva Some,ron kunnan liikuntasihleeri Ari Piispanen.

Niinpä jalkossa seiväskarnevaatien lärjestäjälkeskittyvälkin lohoamaan Somerotte ensisriai.sesl' \oko Suomen parharmmisfon ja lårle;lå.mään yhdessä Urheilulriton kanssa kunnon hyp-pyleirin. Jos ulhomarsiå hujppuja saadaan sopivin ehdoin mukaan, eitoki heiltekään sanota ,.ei,,.

- Tavoitleenamme on, eltä jo seuraavat karnevaalil voisivat olla virallinen katsastustapahlu-ma. Tässä tapauksessa Tokion MM-kisoihin. Tu-lemme myös esittämään, ellä iulevaisuudessaniin seiväs- kuin muutkin karnevaalit saisivat SM-atuon. Toisin sanoen. että niissä olisi juoksula_iien viestikilpailujen lavoin mahdollisuus kartut-laa seurojen pistetiliä Kalevan Malja -kilpailussa.Kyseeseen voisi tulla ainakin ioukkuek,lpailu,mutta mahdollisesti myös henkilökohtaisesta kil-pailusta jaeltaisiin hyppääjille ja mui e kenttäta,jien edustaiille lisäpisteilä. Näin kenitätaiit nou-sisivat huomattavasti tasa-arvoisempaan ase-maan juoksuihin nähden, esittää Piispanen So-meron seiväskarnevaalitoimikunnan suulla_

Ari Piispanen

aLAt

L

A

JI

K

A

R

1{

E

vA

A

L

I

E

xT

R

Anas

?:r-

Penlti Nikula Tercu

31

L

A

JI

K

AR

N

E

vA

AL

I

E

xT

R

A

Pihtiputaan Keihäskarnevaalit iäriestettiin en-simmäisen kerran 5. heinäkuuta 1971. Tapahtu-maa edelsi pitkä keskustelu pihtiputaalaisten kei-häsmiesten keskuudessa. Silloin pohdittiin mitenpaikkakunnalla syntyneet, mutta muualle lähte-neet ja paikkakunnalla vielå vaikuttavat keihås-miehet saataisiin samaan kisaan. Kun Leo Pusa,joka oli jo muuttanut ruuhka-Suomeen, mutla kä-vi vähän väliä kotonaan ia samalla harioittele.massa, tuli toukokuun lopulla Pihtiputaalle, ko-koontui joukko urheilumiehiä jälleen kerran pohti.maan mahdollista putaalaisten keihåskisaa. Sil-loin påålettiin. e ä koska Slvl-viestikisoien ai-kaan ei kenttälaieissa jåriestetty kisola, kutsu.taan putaalaiset heittäiät silloin kisailemaan.Asia lähti viriämään ja siitä kerrottiin Jorma Kin.nuselle, joka innostui hankkeesta niin paljon, ettäkertoi siitä toisille huipuille. Kun kisa sitten iår.jestettiin, se olikin normaali kansallinen kilpailu,sillä heittäjiå tuli kautta maan. Ensimmäisen kar-nevaalikisan voitti Hannu Siitonen tuloksella84.42.

Näin pyörähti käyntiin silloin ainutlaatuinenyleisurheilukilpailu. Joka kesä, aina Slvl-viestin ai-kaan, kokoontuivat maamme huiput lähes poik-keuksetta kilpailemaan "omassa kisassaan". Al.kuvuosina karnevaalitapahtuma oli heittäjilleeräänlainen "akun lataus" -tilaisuus. Silloin kaik-ki huiput kohtasivat muutenkin kuin heittopaikal-la. Silloin jokainen rentoutui kukin omalla taval.laan, mutta ilse kisassa otelliin sitten tosissaan.Sitä osoittaa sekin, ettå "vanhan" keihäån aika-na ei Pihtiputaan karnevaalikisaa voitettu kos.kaan alle 80 m:n tuloksella. Kisaennätys jäi Rai-mo Mannisen nimiin vuodelta 1984 ja se onkin ko-mea: 93.42.

Ulkomaisia heittåiiä on aina kiinnostanut Pihti-putaan Keihäskarnevaalit. Eikå ihme, ovathansuomalaiset keihåänheittäjät olleet kautta aiko-ien kovaa valuuttaa kansainvälisillå kentillå. Vuo.sien varrella on monikin ulkomainen kansainvålinen huippu yrittänyt Pihtiputaan valloilusta, ku'ten N4iklos Nemeth aikeensa ilmaisi, kun hän tuliv. 77 kolmen adjutantin kanssa (mm. Ferenc Para-9i) Pihtiputaalle. Aikeeksi iåi Nemethiltäkin kar-nevaalivoitto, eikå siinä ole onnistunut tähänmennessä kukaan muu kuin Tom Petranoff, iokav. -86 onnistui voittamaan kisan.

Naisten kilpailu tuli karnevaalikisaan mukaanv. 1973. Aluksi tämä kilpailu jäi pahasti miestenkisan varjoon, mutta kun Tiina Lillak nousi kan-

32

sainväliselle huipulle, heräsi kiinnoslus myöskinnaisten keihåänheittoa kohtaan. Tiina onkin voit-tanut naisten sarjan peräti seitsemän kerlaa.

Keihäskoulu - valmennustaparhaimmillaan

70-luvun puolivålin paikkeilla heräsi aiatusnuorten keihäänheittäiien valmennustilaisuudeniärjeståmisestä. Aiatuksen "iså" oli Lars Avellan,ioka sai idean siitä, että yhä suurempi joukko pik-kupoikia ja {yttöiä keräåntyi seuraamaan aikuis.ten heittoharjoituksia lauantaisin.

Asiaa puitiin ja ideaa kehiteltiin ia v. 1977 se to-teutettiin ensimmåisen kerran. Aluksi keihåskou-lu aloitettiin torstaina ja se påättyi lauantainakoululaisten kilpailuun. Tästå luovuttiin kuilenkinmelko pian ia kilpailu siirrettiin koulun alkuun.Näin voidaen heti koulun alussa seurata kunkinkoululaisen kehitysastetta ja kun kilpailu videoi-daan kouluun ilmoittautuneiden osalta, voivatkouluttajat heti seuraavana päivänä nåyttåä io-kaiselle videolta mahdollisel virheet.

Keihåskoulun ohielma on jo vuosikausia nou-dattanut samaa linjaa - päåpaino on tekniikka-opetuksessa ja joukkoon siioitetaan luenloja ym.asiaan liittyvää. Kiinnostus koulua kohiaan on

Keihäskoulussa koululalset jaelaan ko*einlaånkymmenen heittäjän ryhmiin, jolloin kaksi ohiaa.jaa pystyy todella yksilölliseen opelukseen.

vuosi vuodelta lisääntynyt ja suurin osanottaja'määrä saatiin viime kesänä kun 126 10-20_vuo_liasta tyttöä ja poikaa maan eri puolilta oli muka-

Tulevaisuus turvattu

Pihtiputaan Keihäskarnevaalien tulevaisuusnäyttäå ainakin tällä hetkellä turvatulta. Huippu-heittäjämme ovat kautta koko karnevaalihistorianosoittaneet ihailtavaa lajirakkautta. He tulevatkarnevaaleihin talkoohengessä kun tietävät, ettälapahtuman mahdollinen tuotto käytetåän lajinhyvåksi eli nuorten keihäänheittäjien valmennuk-seen. Toisaalta keihäånheittäjiemme jatkuva me'nestys kansainvälisillä kentillä takaa sen, ettäsuuren yleisön kiinnostus karnevaaleja kohtaansäilyy.

Ensi kesän tapahtuma ei sisällä kovinkaan pal-jon uutta. Varsinainen valmennus- ja kilpailutoi-minta pysyy ennallaan. Koululaisten viihtyvyy-teen kiinnitetåän entistä enemmän huomiota ni-menomaan vapaa-aian osalta. Pihliputaalla onsamanaikaisesti yhteispohjoismainen nuodenleiri, jonka kanssa yhteistyössä pyritåän järiestä'mäån ainakin yhtenä iltana illanvietto.

isaatiot ennallaan

Keihäskarnevaalien järjestelyistä Pihtiputaallavastaa Pihtiputaan Tuisku, joka valitsee paikalli-sen järiestelytoimikunnan vaslaamaan tapahtu-man eri osa-alueista, lipunmyynnistä, iärjestys-miehistå jne. Ylin elin on kahevaalitoimikunta,iossa paikallisia edustajia on muutama, lopulsUL:n ja heittäjien edustajia. Aimo Ahon lopetet-tua aktiiviuransa ovat keihäänheittåjät valinneetedustajakseen toimikuntaan Kimmo Kinnusen.

Keihäskoulun rehtorina toimii Tapio Kor,us. En-si kesån lapahtumaan liitetään keihåskoululais-ten vanhemmille ja seurojen valmentajille tarkoi-tettu "koulu'l ionka vetää iorma Kinnunen. Van.hemmat ja valmentajat seuraavat keihäskouluntoimintaa ia samalla heille opetetaan keihäänhei-ton tekniikkaa. Tällå pyritään siihen, ettå mahdol-lisimman monessa seurassa olisi henkilöitä, jotka pystyvåt antamaan nuorille, keihåänheitostakiinnostuneille oikeata tekniikkaopetusta. Samalla koululaisten vanhemmat näkisivåt. mitä kou'lussa lapahtuu ia olisivat omalta osaltaan innos.tamassa lapsiaan keihäånheiton pariin.

Pentti LähdesmäkiKeihåskarnevaalitoimikunnan sihteeri

L

A

JI

K

AR

1{

E

vAA

L

I

E

xT

R

AKeihäskarnevaalitoimikunta kokoontuu vuosittain 6-7 kertaa. Kuvassamme toimikunta Piispalan leirikeskuksossa, isänlä lnto Turvanen (åädmm. oik.). Toimikunnan iäsenel oikealla Jorma Kinnunon, EtkkiKivivuori, Leo Pusa, puheenjohtaja Veikko Kariula, Seppo Spets, Kaiia Spets ja Aimo Aho.

L

A

JI

K

AR

1{

E

vAA

tI

E

xT

R

A

Ensi heinäkuun ensimmåinen viikonloppu ke-räå kiekonheiton jalon harrastuksen ystävätKeski-Pohjanmaalle, Alavieskaan.

Jo yhdeksättä kertaa kisaillaan kiekonheitonlajikarnevaalit Alavieskan Virin isännöiminä.

Pentti Kahma, kiekonheiton Euroopan mestarivuodelta 1974, toimii kiekkokahevaalien isållise-nä johtajana kun maamme parhaat kouluttaiat iavalmentåjal opaslavat ja neuvovat niin nuoliakuin pidemmålle ehtineitäkin heittäiiä.

Vuosiltain on kiekkokahevaaleilla vieraillutmyös kansainvälisiä kiekkomiehiä ja -naisia osal.lislumassa kilpailuihin sekä kertomassa kiekko-koululaisille harioittelustaan ia urastaan.

Torstaina ja sunnuntainakilpaillaan

Kiekkokarnevaalien ohjelmarunko noudatteleekilpailujen osalta aikaisempien vuosien perintei'tä.

Torstaina kisaillaan nuorten ia veteraanien kan_

sallinen kiekkokisa alkaen klo 14.00. Uutena ovatsarjat myös alle lo.vuotiaille tytöille ja pojille.

Joukkuekilpailuun kaikissa sarioissa lasketaankahden heittäjän yhteistulos.

Sunnuntaina klo'13.00 heittåvät naiset ja mie-het Karnevaalien pååtöskisassa, jossa hyvän tu_

loksen ja onnen satluessa kohdalleen jaetaanmyös erikoispalkintoia.

Viime kesän päätöskisan voitti Latvian Vacla-vaz Kidikas hienolla tuloksella 64,62 ja naisten ki.san USA:n Tracy Millet tulokseila 52,70. Kilpailuis-sa oli mukana yhteenså toistasataa heittäiää, tu'lethan Sinåkin ensi kesånå.

Tervetuloa juniorit, vanhemmatja huoltajat

Torstaista sunnuntaihin kestävään kiekkokou'luun ovät tervetulleita kåikki kiekonheitostå in-

nostuneet juniorit. Heitå olemme varautuneetopastamaan ihan'kädestä pitäen: Kiekkokoulus-sa pååset oikeasta heittotekniikasta jyvälle hetialusta pitäen.

Myös lasten ja nuorten vanhemmat sekå ohjaa-jat voivat osallistua kiekkokouluun. Ohjaajille jår-jeståmme muutaman oman bppitunnin'ja mah.dollisuuden olla aktiivisesli mukana nuorten har-joiluksissa. Huippuheittäjien'tenttaustunnilla onmahdollisuus kysellä kokeneiden heittäiien har-

ioittelusta ja kokemuksista.Kiekkokouluun osallistuvilta huoltajille ja val-

mentaiille tarioamme edullisia ruokailupaketteja,ios majoittuminen tapahtuu esim. matkailuvau-nussa. Myös koulumajoitusta leiriläisten tapaanon tarjolla. Suomen suosituin leirintå. ja matkai'lualue Kalajoen Hiekkasårkät on vain 20 min auto-matkan päässä.

Oheisohielmaakin on la

Karnevaalien aikaan iäriestetään Alavieskassamuutakin ohjelmaa. Hevos- ja raviurheilun yståville on tarjolla oikeat maalaisravit Alavieskan haajoitusraviradalla periantai-iltana.

Perjantaina on Virin urheiluopistolla sitten Kar-nevaalilanssit huippuorkeslerin tahdittamana. Javielä lauantaina ja sunnuntaina on urheilutalonympäristösså Alavieskan messumarkkinat kau-panteon ja viihteen merkeisså. Markkinoilla esit-täytyvät alavieskalaiset yritykset ja yhteisöt kuinmyös kiertävåt markkinakauppiaat.

Tervetuloa siis kiekkokarnevaaleille Alavies-kaan ensi heinåkuusa 4.-7.7 .1991.

Tiedusteluihin vastaavat Psnlti Kåhma, puh.töihin 983-430 321, kotiin 430 384 ja Virin toimis-tolla Teijo Visuri 983.430 159, kotiin 432 961.

Moukarinheittåjien ensimrnäinen oma karne-vaali kesä-heinäkuun vaihteessa viime kesänäMåntyharjussa onnistui siksi erinomaisesti, ettäpotrat heittäjät ja isäntäseura MU-50 ovat jo kii-reen vilkkaa iäriestämässä uutta tapahtumaa.

Ensi kesänä maan moukariväki kokoontuuMäntyharjulle heinäkuun alkupäivinä, tarkasti ot-laen 4.-7.7. Ohjelma noudatlelee ensimmäisenkarnevaalin linjoja. Torsiaina 4.7. aloitetaan ko-valla kansainvälisellä kisalla, sitten lulevat nuor-ten kilpailut ja tiukkaa koulutusta, ja lomaanmahtuu kujettakin, mm. painonheitossa järjeste-tåän iaas ME-koe.

Heittäjien päävalmenlaja Esa Paasonen koros-taa moukarikatnevaalin luonnelta nuorten erino-maisena opinahjona. Huippuvalmentaiat ohjaa-vat nuoria henkilökohtaisesti lajin nikseihin. Jot-ta nuoret saataisiin joukolla mukaan, ensi kesänkarnevaali on myös perhekeskeinen tilaisuus-10-14-vuotiaat juniorit voivat tulla Måntyharjullevanhempiensa kanssa, jotka voivat halutessaanosallistua myös valmennustapahtumiin.

L

A

JI

K

A

R

N

E

vA

AtI

E

xT

R

A

Ensimmäinenjossa voilon perisella 81,86. Juri

karnevaali avattiin kilpailulla,Juri Sedyh erinomaisella lulok-Tamm oli toinen,77,68 ja EIV-

usrysäyksenä huippujenkisa

kisojen tulosrajan ylittånyt Juha Tiainen kolmastuloksella 76,28.

Mäntyharjun kentän heittopaikka tiedettiin jovanhastaan hyväksi, sillä heittihän Tiainen siellåkesällä 1983 ensimmäisenä suomalaisena yli 80melriä,81,02.

ME-mies Sedyhinkin kehui N4äntyharjun heitto,paikan kilpailun jälkeen. "Erinomainen heitto-paikka. Paljon parempi kuin Olympiastadion Helsingissä'l ylisteli Sedyh karnevaaliareenaa Hesa-rin kirjoiluksen mukaan.

Ja iälleen on larkoitus parannella kenttäennä-tystä. Kevättalvella lähtee hyvät suhteet ilänaapu-rin moukariväkeen omaava Juha Tiainen saalis-tusmatkalle ja tarkoituksena sillä reissulla on var-mistaa nimekäs osanotlaja joukko myös ensi ke-säksi.

Tervetuloa Mänlyharjulle myös ensi yuonna, lote.aå Eså Paåsonen Analoli aondårlzukille.

MU-50 onnislui haasteessaan

lVäntyharju osoitlautui mainioksi valinnaksikarnevaalipaikaksi. Pååkentän hyvä heitlopaikkaja riittävät harjoillelualueet takasivat täysipainoi-sen koulutuksen onnistumisen- f.4ajoitus ja eten-kin ruokailu saivat karnevaaliväeltä napakympinarvoisen kiitoksen. Lisäksi N4äntyharjun taaja-man maisemat ovat iärvi.Suomen luonloa parhaimmillaan. Näin ollen se todella menetteleeperhekeskeisenä lomakohteenakin-

1. karnevaalien palkintopallille pääsyyn vaådittiinOlympia.mitali, joila näillä miehillä löytyy. Matli Ämmälä

L

A

JI

K

AR

1{

E

vAAL

I

E

xT

R

A

Kilpailul: Torstaina 4.7.Kuulan sarjat P ja T 10,llm. klo 17 mennesså taidessä

klo 18 alkaen12,14,16,18 ja 20kuulakouluun ilm- yhtey-

Ohjelma:Torstai 4.7. klo 14 maioittuminen ia kilp. val

mistava harioituskilpailutiltapalaherätysharjoituksia ryhmissåkolme ateriaa ja luentojaherätysharjoituksia ryhmissåkaksi ateriaapäätöskahvitAikuisten lGrnevaälikilpai-lut

Valtakunnallinen kuulakoulu

4.-6.7.91 KyröskoskellaKyröskosken kuulakoulu on ainoa valtakunnalli_

nen kuulantyönnön har,oitustilaisuus, jossa eri ta-son työntäjät ja valmentajat kokoontuvat lajienmerkeissä. Kuulantyönnön oppeja on ajettu koko80-luvun ajan ia kesäinen tekniikkaan keskittyvä lei-ri on mitä parhain lajin analysointiin sopiva tilai.suus, sillä eritasoiset SM-kisat ovat edessäpäin.l%itsi urheilijat myös valmentaiat saavat ohjeita iatekniikkavinkkejä kuulantyönnön eteenpäinviemi-seksi. Torstaisen kilpailun antia ovat analysoimas-sa maan parhaat asiantuntijat laiivalmentala l,lattiYrjölån johdolla.

XIX KuulakamevaalitKyröskoskella 6.7..91 klo 18.fi)

Kyöskosken Ponsi

Periantai 5.7.

leuantai 6.7.

kloklokloklo

kloklo

kloklo

18

89-21

89-15

15'18

tr

Vuoden -89 osanottajia ja 15 koulullajaa yhl€iskuvassa. Keskellä Eestin meslari lvo Rahnel.

36

Sunnuntaina 20.1.1991 nousi 45 hengen ryhmåurheiliioita, hk-valmentajia sekä huoltajia Lanza'rotelle vievåän koneeseen. Edessä oli 2 viikonharjoitusleiri. ohessa kuvakuulumisia leiriltä.

Seppo Räty lähti hakemaan lajituntumaa, sit.ten syksyn. Odotukset korkealla Seppo sekä val'mentaiansa Eino I/aksimainen aslelivat ensim-mäisiin heittotreeneihin. Vasemman ialan kun'toutuminen ei kuitenkaan ollut edennyt toivotullatavalla ja Seppo joutui iättämään lajiharjoituksetvälin. Seppo muistutti kuitenkin olemassa olos_taan näyltämällä kuulamies Halvarille ettå 15.50ilman vauhtia onnistuu kylmiltään myös keihäs_mieheltä. Ero iäi Halvarin eduksi ainoastaan 1.00

Seppo seuraa huolesluneena rautolen käylön pie.nuutla myös heittäjien, puhumatlakaan muidenleiriläist€n keskuudessa.

,t

-t"-,\

.t...-rr

,|

"}

Päivi Alafrantti heitti ja testasi ominaisuuksiatäysipainoisesti. Valmentaja fulaksimainen oli sil'mätarkkana,a analysoi sekä videoiden ettå dia-kuvien kautta tekniikkaa niin pian kuin paikalii'nen kuvavalmislamo sai kuvia aikaiseksi.

"Tämä keihäänhyväilyharioilus lota olen lehnylpaljon onnisluu läällä paremmin paljain kåsinkuin Tohmalärven pakkasissa", lolesi Seppo päi'vittäisestå menttaaliharjoitukseslaan.

Eiliset kuval kedoival etlä läältä se täylyy lähleä.Olisikohan otettava väliin liike "Tamminen" pohtiiEino Päiville kesken harjoituksen.

Siellä semaa,

lähtee ia Einonkin kuval näyttävät

Ei nåistä sit€idsn käyiöstä taida tull. mltäån, lus-kalloo Pälvl ennen 125 kqin etukyykkyå.

Tunluu olgvan yähän heikkoa mietli Katl kuulan'heittoa eteenpåin.

3a

lållåisestå åsennosta lählee 51,16 kovan voima.ha,roituspäiyän jälkeen, Mitähån Auvinon tuumaavsdosla.

Mlnulla oll ammattllaltolset opeltajat koko lelrlnaian. Saln paljon hyödyllisiä neuvoia tuleyaisuu-doksi.

Kati Siltovuori suoritti ehiån harioitteluiaksonYli 600 heittoa kiekolla,400 kuulilla sekä yli 400toistoå voimaharjoiluksissa toivat roimia ennå'tysparannuksia kaikissa ominaisuuksissa.

Mitä n. tuolla tekeväi tuniuvål hyppy-otlglu.huol.topuoli kysglovän toisillaan pälvlttälsellä kio.rok.sellaan?Suomalalset helttäjåtha.joittglevatvalls.laa Yalmontaia Pudas (3. vas.).

--1 al n-

), :, - |

.;l3:,, ..,, ' :*

a1:

Oppilas Miikka Sävelkoski påkkasi lyytyväisenälaukkunsa. Kolimalkalle oli viemisenä uudet en.nätyksol kaikissa lajeissa.2 kg:n kiekkokin lensi49.42.

Mitä miettii Maksimainen punltisalilla? Kannansyvää huolta Suomen yleisurheilun lulevaisuir.desta. Millä ominaisuuksilla eri lajien harrastajataikoval pärjätä kansainvälisillä kentillä, kun netäälläkin puhuvat vain hermotuksesla ja rentou-desta ja jääväl perusominaisuuksissa io liiankåuas.

,

I

-

Käli Siliovuoren tyylinäyte, ennälys työnnöstä 82,5 kg

39

Jokaisella lajilla on omat voimavaaleensa. ll-man riittävää voimatasoa on turha odotella tulok-sia. Voimaharjoittelun sanaviidakko pitåä sisäl-låån perus.maksimi-nopeus-pika-räjähtävä-kesto-voimaa. On selvåä, että harjoitusohjelma on hie-no kun siellä on nimikettä jos jonkinlaista.

Meidän on tehtävä selväksi mitä milloinkin ha-lutaan kehittää. Suomalaisen yleisurheiliian suu.rin puute on tånåän ja näillå näkymin myös tule-vaisuudessakin maksimivoiman puule. On aivanturhaa kehittåå pika. ia råiähtäväåvoimaa 30-50kg:n tempaus ja 60-70 kg:n jalkakyykkytasoilla.Joutuu kenties sahaamaan tangosta palan pois,jotta päåsisi oikeisiin prosentteihin.

Täytyy olla mitä jalostaa

Jos Seppo Räty, Werner Gynthor, PtiiviAlafrant.ti tai llke Wlylyttä puhuvat pika-laji. tai räjähtävän-voiman harjoittamisesta on se luonnollista. Heoval voimaominaisuuksissa tasolla iosta on mah-dollistä irtiottåe. LIIKXUVUUOEN TOTEAMINEN:

Tyhjästä on paha nyhjästä

Jokainen voi tutkiskella oman laiinsa vaateitaia tasoia millä mitalit on yleensä jaettu ia miettiämissä järjestyksessä asioita kehitellåän. Voimatarttuu 15-20-vuotiaana parhaiten. Tehdään sitåsilloin ia otetaan sitä irti kun on irti oteltavaa.

Lähtötesti

Testaa itsesi ia vertaa.Vaslaa oheisiin maksimivoiman kehittåmiseksivaadittaviin kysymyksiin ympyröimällä kustakinkyllä iai ei'1. Vahvistan vatsa- ia selkålihaksia

päivittäin. kyllå ei

2. Harioittelen voimaa 3 krt viikossa. kyllå ei

3. Teen harjoituksissa vähintään 2. kyllä eipååliikettä.

4. Tiedån tåmånhetken maksimitasot kyllä eijoka liikkeessä.

5.Teen vähintään 30 toistoa yli 70 % kyllä eijokaista liikettå.

6. Kontrolloin ja testaan kehityståni kyllä eisäännöllisesti.

Jos vastasit yhteenkin kysymykseen ei et olevielä kehittänytkään maksimivoimaa vaan oletkenties tehnyt monenlaista tankoiumppaa taimuuta vastaavaa.

Varlalon eleenlaivutus- milataan sormenpåideneiäis/ys nollopisleesla

Varialon laakselarvulus- sormenpården elärsyys

hucm kantåpääl iållrässa

ffin

$shuoin., tra.l: ?!e!.

Täytä oheinen taulukko kohdaltasis. Fåry F. slåhlber! Påivi

Äalra^li

JKE

JKT

Silia

KT

140 145 85

175 2A5 115

170 185 105

110 235 90

215 125

2AO 290 110

ruslesti kohdallasi la verlaa

18 18

50 45

15i15 0/0

30

170 kg käåntyy lba ArL.o Påljakan tolmesta.

llarioitus 1.

"Polv€n Taislo sanol, ottä mosta,eldon pohial täy.tyy tehdå kunnolla ia runllaa kovla sarioia, s.no-koon nuul mltä t.hansd, tolesi Kaipolan MlkaKoskinen,

vertaillessasi oheisia luloksia huomaal alueetioita larvitsee kehittåå

Etene seuraavastiTestaa maksimisi kaikisså kåyttämissäsi voima-harioitteissa

Tåytä oheiseen taulukkoon oikeall€ nykyisin tek€-mäsi harjoilus siten ettå m€rkitset tehdyt toistotja kilot sekå katsot oheisesta taulukosta mikä ontehdyn sa.ian teho %. (viereinen sivu)

Täylå vasemmalle puolelle ennåtyksesi perus-teella mitå pitåisi tehdä ja vertaile eroja.

Liike

Ennåryksen' Prrå'sr lehdå | Ha4oitLrs, jonka olen

-

ko I r"r'nyrI renaa kg leho

3x60 %

3x8O %

1x100 %

2x95 %

6x85 %

10><70 %

yli 7O Ya

=_%x =-%

0h

Vr

-x-=-%l/a

Vr

-x-=-%x =-%x =-%x-=-%x =-%x =-%

Yht loisioayli 70 o

Ha,loltus 2.

Liike

Ennåiykseni I Alårsi tehdå | Ha4oilus. jonkå olenr. I I r"r'nur

I r.ar" ko teho

2x@ Yo

zxm %

2x9O %

1x100 %

5x85 %

5x 85 %

5x85 %

5x 85 %

5x 85 %

2+90 %

1x100 %

2x9o %

38 toistoayll 70 %

Msksrnlvo1n6hålJo1tt€1un saiJåsulukko

Em. 2x95t,3r9ot,axo6l,5r32l,6r?81,3'731,10t671 !!!601

roo 21235.3x270,rx260,51245,61215,3x220,rot?OO,I:xr302e\ 2x2AO.3x:-.5. 1x255.5x240,612iO,3x2I5, rOxr97, l2tr7?29o 21275-.!s260, 6r250, 5x237,6x2?5,3x2ro, I0xI95, I2xr752A5 2*210. 3x257. At2Å..ar235,612:2,3x20?, l0rl90, l?xr702so 2126s.3x252. ax2.0,51230,6x2I7,3x205, rOxr37, r2116?215 2*260. 31247. Ät237.5r225,61215,3x20o, rotr35, r?xr6521o 2125?. 3t2A2. Ä1232.5:220,6r2r0,3xI97, r0rr30, r2tr6226. )\232.3x237. 4t227,5x2r5,6120?,3:I92, roxr??, l2xl60260 2x247 -]1232.4x222,5t212, 6x2O2,A\r9O, r0tl15,l2'ra?

24a 1,t232.3t22o, arztA,5x2o0,6rr90,3x:??, Io'165, I2xr{724tr 2t221,3x215,4t205,5xr9?,6xr3t,3rr75. rOxI60 l2xr4523a 2x222,3t2[o,4x21o ,5xl92,6xt92, atl72. Lorl57

' r2x:.aa

23o 2x2Li.3r2O1. 4xts1,5xr37,bxr30,3tr6?,I0rL5s,I2xll?22s 2r2r.l 3r2o2 tr!92.5rl35,6xr?5.3x165,I0rl50,l2xI35220 2x2ro.!xI97.arr9o,5xI30,6xrtO,3xI60,l0rIa7 I2rl322I5 2x2O5,axI!),{x135, 5xr?5,6x16?,8xr5?, I0x!{5,12tI302Lo 7x2OO.3xl90.4Ir30,5tr72,6xrö2,3tr52,I0tr'{0, l2x125205,Zrl95-3xrSs,axr75,5rr6?,6:160,8xr50,l0xr3?,12t)?2

2rI90. 3xl3o,axI72, )r165,61155,3{r.5, lorr35, 12xI202rl3s 3xr?5- axr6?- 5x160,61152,3x1a2, r0r) 30, r2xrI?2:rEO- 3xr7o..rr62. sxr55,6rra?,3xr3?, r0xr2?,I2rl I t2!r?s :rxr65-axl60- 5xl52,6rI{5,31135, r0rt25, r2xrI22x),70. 3x162, ax1stsrrt?, 6xtao, 3x130, 1ox120, !2110?2xr6?. Jrr5?- {xr50- 5-ra5,6rl3?,8xr27, r0xrr?, r211052xr62- 3xr52- t:la?- 5rrao,61132,3rr25,lorl r5, r2xIo22xI57-,1xra7, axld2,5i135, örI27,3r120,Ioxr r0, r 2xI0o2sr52, _,xr{5,arr3?, 5xIr0,6xr23,3xrr7, r0:r07, r2x9?2xt41.3xt 40,4x132 5xl2?,6xI20,3rIl2 Ioxr02, 12x92

r50 2xr{2- 3xr35, rtxL30,5,t 22,6x}I7,3xIr0, rOxI00, r2190r.t,?xI17-3tr30,rxl25,5xl20,6xrI2,axl05,1ox97,l2t3?1.o 2xl32.3xI25.arl?O.5rlr5,6tll0,AxL00,r0r95,I2x35r35 2xr30,3rr22,rx!I5,5rl10.6xr05,Sx9?,r0x90,12130r30 2xr25.3xI:?.asIl2,5rl07,6xI02,3x95,latB1,l2t17rt5 2x120 3xrr2,ar1o?, 5x\O2,6s97,8t92,10r45, 12r?5r21 2rrr5.3rrO?.,1'r02-5x9?,6x95,3x37,tO'42 r2t72r!s 2"rro 3rros a _00.5195 .6x90 ,3135,r0i30 ,12170rro zxr05.3xIOo.4x95,5x9J,6v35,3x30,I0r?5 llt67lO5 2rrOO.3x95,ar9O .5x35,6*82,3x7?,IOr?0,12165

95

t5

70

s5

la5

2x95 3x9t .{i37 .5tA2 .6x17 .Bx12,lor5? ,r2x5c,::so 3!65 .xs' .5t17 .6115 ,a'7O,10x65 ,r2x5?)-15 !x30 -.x1r .5x?5 ,6x?O 3145,10160,r2r552xsc .3^7? .Aaw ,S*7A ,6sö? ,3x32 ,roxs? ,r2x522\7L a\72 .Ax1O .:x65,6xö2,3157,I0r55,l:x502x?0,1x67,4x65,5x62,6x57,3r55,10x50,1;r'{52xå? 1162 4x60 .5r5? .br55,3,52,1or47>12x{22x6, .3x57 .dx55,5xs2,6150,Sra?,loxa5,l2r{02x5? 3x5s .,1x52 .5x50,6xa?,8xa5,I0ra0 I2x3?,r5' :3x5o .,rx47 ,5x45 ,6xr2 ,6x.lo ,to'!? ,I2r322141 ,3x45 ,4N42,5x10 .6x3? ,3x15 ,10t32 ,I2x3O

Tällåiset harioilukset käyväl vaikka måanantaipåi'välle, luumii Tommi Viskari kuntopalloha.joituk'sesla.

Ohessa näet tuoreen esimerkin Kati Siltavuoren 2viikon jaksosta ia siitä mitä tyttö sai aikaan. Har-joittelu tuotti tulosta.

Kati Sillovuoren Lanzarolen leiri 20.1.-3.2.1991Lalituloksien vaihtelu

Oheiset ohjelmat 2-3 nostoliikettäharjoitus. 3

kertaa viikossa takaa varmasti maksimivoimienkehittymisen. Maksimivoiman hankinta heikentäähetkellisesti teknistä osaamista. mutta se on kuinrahan laittamista korkeakorkoiselle tilille on ni_

mitläin nostaa silloin kun sitä tarvitsee.Ohessa esimerkki viikkorytmitykseslä

Kukin laii valitsee nostoliikkeet tarpeittensa mu-kaan kuitenkin siten, että jalkakyykky on mukanakaikissa harjoituksissa.

lvlaanantai Hyppely/nopeusTiistai Voimaharjoitus 3_laikettåKeskiviikko L€poTorstai Voimaharjoilus 3_liikettäPerjantai HierontaLauantai LajiharjoitusSunnuntai Lajiharjoitus voimaharj. 2_liiketlå

3

L^tunra'4{ortr^left?tl|

Jos olet yläasteen viimeisellå (tai jo lukion en-simmäisellä) ja miettimässä jatko.opiskelupaik-kaa sekå haluat edelleen harjoitella ja opiskellamahdollisimman tehokkaasti niin silloin sinunkannattaa ottaa selvää urheilulukiosta.

Tällä hetkellå urheilulukiossa opiskelee kaikki-aan 182 yleisurheiliiaa iakautuen 10 eri urheilulu-kioon. Uiheilukiojärjestelmästä on tullut todellamorkitlävä osa SUL:n valmennusiäriestelmää(mm. v. -90 Kuortaneen lukion oppilaat voittivat 17Sm-mitalia).

Hakeutuminen urheilulukioon on kuitenkin ai'na henkilökohtainen ratkaisu, joka kannattaa pui-da hyvin tarkasti henkilökohtaisen valmentajan,vanhempien ja liiton valmenlajien kanssa. Asiaanvarmasli vaikultavat harjoitusolot kolikunnassa,matkat kouluun ia harioiluksiin jne... Silloin kunmiettii mahdollista urheilulukiovaihtoehtoa niinlähtökohtana pitää olla se, etlä esim. näissä edel.låmainituissa asioissa tapahtuu selvåä paran-nusta. Ei välttämättä riitä se, että saa koulustaharjoitusajan, jos joutuu jokapäivä matkusta-maan urheilulukioon mennen tullen toista tuntia.Ja huoml Yksi hyvin vakavasti oteltava vaihloeh-to on se, etlå kåy lukion ensimmäisen luokan ko-tikunnassa ja hakeutuu sen iälkeen suoraan ur-heilulukioon toiselle luokalle (hakumenettely/va-linta sama kuin ensimmäiselle pyrittäessä).

Urheilulukion tavoite

Urheilulukiossa oppilaalla on mahdollisuus sa-manaikaisesti suoritlaa lukion oppimäärä sekåharjoitella ja kilpailla täysipainoisesti omassa la-jissaan.

L,rheilulukiokoulut, joissa yleisurheilu on laji-na:Aurajoen lukio TurkuKastellin lukio OuluKuninkåanhaanlukio PoriKuopion klassillinen lukio KuopioKuortaneen Urheilulukio Kuortanel\,1åkelånrinleenlukio HelsinkiOunasvaaran lukio FlovaniemiSalpausselän lukio LahtiSammon lukio TampereVoionmaan lukio JyväskyläVörå samgymnasium Vörå, Vöyri

ilasvalinta

Oppilasvalinta tapahtuu yhteishaun yhteydes-sä (hakuaika 15.3.-12.4.), mutta valintakrileerilpoikkeavat tavallisen lukion valintaperusteista.Urheilulukioon pyrkijöille annetaan pisteitä pe-

sarr.r jd rolsr.!

Tervettå hikoilua oikeilla kuormituksilla ja määril-lä takaa meille menestystä kesän kilpakentillå.

Kenellä on volmaa, sillä on myös mitalera toteavatDDR:n llke ja kumppanit Silke Renkille JunioriMM-Sudbyryssä 1988, Ja muslamies ei voi kuin ih.melellä.

Esa Paasonen

ruskoulun päästötodistuksen keskiarvosta ja ur-heilusaavutuksista enintåån 20. Sen lisäksi kou-luittain oppilaat saaval ns. soveltavuuspisteitäkorkeiniaan 4.

Oppilaan ja hånen huoltajansa on oltava lark-kana koulun koodia valintakorttiin merkittåesså,sillä urheilulukioon pyrkiville on oma erillinenkoodinsa.

lGskiaruo

Peruskoulun pååståtodistuksen keskiarvo pis'teytetään sellaisenaan kymmenesosan tarkkuu-delle.

Urheilusaavutukset

Pyrkiiän urheilusaavutuksisla annetaan pistei'tå 1-10 seuraavin perustein:

- osallistuminen ja mahdollinen siioittuminenvaltakunnallisen tason kilpailuissa 6-10 pistettä

- osallistuminen ja mahdollinen siloittuminenpiiri- tai aluetason kilpailuissa 3-7 pistettä

- sijoitluminen paikallislason kilpailuissa ja./tai

aktiivinen harastus 0-2 pisteltåUrheilusuoriluslen osalta koulut voivat mäårä-

tä vähimmäispistemäärän. Ufteilusaavutustenpisteytys suoritetaan yhdessä asianomaisen laji-liiton edustaian kanssa. Lopullinen valinta keså.kuussa suoritetaan eri osatekijöiden summapis-temäårän perusleella. Valinnan tuloksel ilmoite-taan kaikille pyrkiiöille kesäkuussa kirjeitse.

URHEILUTUKIOPAIKKAKUNNATJA LAJIJAKO

Kaikki urh€ilulukiol ollvaturheiluluklolden Yälisessä

mukana perinlelsessäollelussa.

Kimmo Paganus ja Olli Kärkl oplskelevat tällä hotksllä Kuodaneon uft eilulukiossa.

Lajiryhmå l: hjn, jorkå roimivat luldosa jaJoihin lukio kcski!Laå *ä$osedldtu .esuAeja

låjirrhmå 2i Lajir, jotk. roinivst luldosa, nurk resuso'nti tapåhtuu lukiondtopuolelta.

Tanhuvaara oli taas nuorten heittäiien temmellyskenttänä, kun ldän tulevaisuuden ryhmå ko-koontui sinne Loppiaisena 12.-13.1. Viime nu-merossa kerrotun mallin mukaisesti tälle huippu-leirille pääsi 27 asenteellisesti luiaa ja kehityskel-poista tyttöä ia poikaa sekå heidän mukanaan 34henkilökohtaista tukihenkilöä, valmentajaa taikouluttajaa. Tällä kertaa ryhmien päåkouluttajinatoimivat piirien lajivetåiät eli kuulassa Timo Koi-vunen, Jaana Koivistoinen ja Pauli Havukainen,kiekossa Tommi Jalkanen ja Heikki Kilpeläinen,keihäässå Jarmo Hirvonen, Erkki Huuskonen jaReino Pylvänäinen sekä moukarissa Jukka Piri,nen ja Olli Ruuskanen.

Ohjelma alkoi lauantaina klo 12 ia päåttyi sun.nuntaina k|o 14.30. Taukoja ei tunnettu eikä työ-määrää valitettu, vaikka valmentajatehtåvät työl-listivät suunnitteluineen pitkålle yöhön ei pelkäs-tään vetäjiä vaan myös henkilökohtaisia tukihen-kitöitä.

lnton Pokaalit MinnaRaassinalle ja Tapio

Hämäläiselle

l.eirin aluksi itse päällikkö eli lnto Turvanen luo-vutti omat nimikkopokaalinsa viime kesänå Heit-

toviikoilla esilletulleille hyville heittäjänaluille.Kiihtelysvaaran Urheilijoiden Nrinna Baassina onlähinnä kiekonheittäiä ja Mäntyharjun Urheilijoi-den Tapio Hämäläinen kuulantyöntä,ä. lnton Po-

kaali syntyi viime vuonna Turvasen yhteydessä.ldän Heittäjien lekemän lnlo Turvasen nimikko.lehden luolosta muodostuu lnton Pokaalin pal-kintorahasto, ja se mahdollistaa pokaalin vuosit.taisen jaon.

l\iluut valinnat tuttuja:ldän Heittäjä 1990 Seppo Rätyldån tyttöheittäiä 1991 lvlervi Hakkarainenldän Poikaheittäiä 1991 Juha Paasonen.

Esa Paasoselle ldän Heittäjät-mitali n:o 1

Heittojen pååvalmentajaksi siirtyneelle Esalleluovutettiin iåriestyksessä ensimmäinen ldänHeittåiät.mitali. Tåmä ldän Heittäjien perustajaja moottori ei nytkään leirivierailunsa aikanapäässyt pelkästään iuhlimaan, vaan hän vetinuonen mukanaolleille tukihenkilöille/valmenta-jille "minivoimaseminaarin'l joka sopivasti lisäsileirin antia.

&w

Itä.Suomessa ei ole lehty valmennusta puku pääl-lä eikä varmaan lehdä jatkossa muuallakåan, tole.aa päävalmentaia Paasonon vaslaanoltaessaanidänheiltäjien mitalin nro 1.

lnlo iakoi 50.vuotisjuhlarahastonsa ensimmäiseltunnustuspalkinnot Minna Raassinallo ja TapioHämäläiselle.

45

Muutos aikaisempiin leireihin oli, että ldånkaikki kolme piiriä oli kovasti eduslettuna sekäurheilija- etlå valmentajajoukoissa. Suur'Savo ontaas liittynyt mukaan, ja voimakkaasti- Toinen ke'hitys oli se, ettå jokaiselta piiriltä oli mukana piiri-leirityksen lajivetäiät, jotka itseasiassa toteutti-vat käytånnösså taustamiesten laalimal leirioh-ielmat - kuulassa oli mukana Timo Koivunen,Pauli Havukainen ja Janne Koivistoinen; kiekos-sa Hannu Kilpeläinen, Tommi Jalkanen ja JuhaAhonen; keihäåssä Erkki Huuskonen, Jarmo Hir-vonen ja Reijo Pylvänåinen; ja moukarissa JukkaPirinen ja Olli Ruuskanen - mikä miehitys! Li-säksi oli mukana 28 urheilijaa ja 20 - kyllå 20 -hk.valmentajaa/huoltajaa.

Kaiken kruunuksi oli vierailevina tåhtinä huip-pumiehet lnto Turvanen Liiton puolesta sekå seu-raajansa heittopäällikkönä Esa Paasonen iättä-mässä jäähyväiset entisille työkumppaneilleen.N4utta kun meillä menee niin hyvin, onhan meillävaraa antaa tämmöisiä miehiä Suomen heittoasi-oiden johtamiseen...

Leirivetäjien kommentil omista ryhmistään.Kuula/Koivunen, Havukainen, Koivistoinen.Virva Tolvinen, JuKu, .76: Juankosken Kuohu-

ien keskeltä. Positiivinen ilmestys. Tekniikkaarunsaasti harioitellen mahdollisuuksia mihin

Sonja Råsånen,.77: Outokummun Partiolainenaina valmiina sähäkkäån toimintaan. lVahdolli.suus kirkastaa mitalin våri ensi kesäksi.

l\4ikko Surakka,.78: Joukon kuopus Kesälah-delta. Monen lajin taitaia. Voi yltäå mihin vain,kunhan malttaa harjoitella ahkerasti tekniikkaa.

Tapio Håmålåinen, .76: [,]äntyhariun mies. Tuli,nåkija kuitlasi lnton pokaalin. Harjoitus iäi vähiin

poskiontelotulehduksen takia. Seurasi tekniikka-harioituksia iloinen pilke sitmäkutmassa.

Kiekko/Kilpeläinen, Jatkanen, (Ahonen)I\,linna Baassina, -76: moniotteluihme Kiihtetys-

vaarasta...llmari Virtaharju,,T6: tunno inen harjoittelija,

multa pressussa ei tahdo korkeus riittåå!Johanna Rissanen, .76: Lentis-harkat ja muula,

mutta tunnollinen harjoittelija.Jenni Kunttunen,-76: lyttö joka ha itsee täyde i-sen levon.

Mervi Pirinen, -78: tunno inen harjoittelija, laji-tekniikkakin pitåisi saada kuntoon.

Laura lllåntynen, -78: uusi tuttavuus Gurun tal-lista.

Mervi Harjuvetelåinen, -78: erinomainen kiekko-tyyppi ulottuvuuksiltaan. Harjoittelua, harjoitte-lua...

Kuularyhmå: edessä Saija, Timo, Jaana, pauli, Vir.va, takana Jorma, Mikko.

Montako uulta Euaoo.pan lai maailman mes.taria on lässä salissanähdään Yasta 10 vuo.den kuluttua. Olen ollutmonesli vaslaavlssa ll'laisuuksisaa, joissa oYalistuneet pienet koriuk.set, rädyt, tiaiset... ker.loi lnlo Turvan€n kuulijoille. Heidän valinta onollut huippu.u.heilu.

Matti Hänninen,-76: uusi löytö,harjoittelua...

Toni Pakarinen, -76: Suur-Savonsee myös kiekon tekniikkaa.

Kaisa Räsånen, -78lPyU: tyttö, jolla on päiväkir-ja hoidettu niinkuin pitäåkin. Råpätätj. (HUOM.päiväkirja hyvin hojdettu, mutta harjoittetu vieläParemminl/DW).

ville Räsänen, -77lpyut Niinkuin Räty. sanatsaa kiskoa ulos hohtime a. Tyypi inen keihås-mies, ei turhia pukahtete.

hyvä tyyppinä,

hiihtäjå hallit-

Kiekkoryhmä, takarivit valmontaiat + poiat, eturi-vi: tytö|.Hannele, Toni, Mauri, Juha, Råimo, Heikki,llmarl,Tommi, Aku, Mika, Esko, Osmo, Jenni, Johanna,Tuuli, Mervi, Morvi, Minna. Lauaa.

Keihäs/Hirvonen. Huuskonen, Pylvänåinen.Mikko Salminen,-78: hymypoika, jo a keihään

loppuveto on kuin piiskan sivallus.Sanna-Mari Saukkonen, -76lJuKu: sisukas tyt-

tönen, jolla oli diskossa vara iae a rukkasia po-jankolleille.

Tiina lkåläinen, -77lKeiNu: hiliainen ja tunnolli-nen lettipäå ("Prof fessorin tyttö")

Teuvo Juutilainen, -76lKevet keihäsmies hen.

KEIHÄS - "Sepon seuraaiat" Rii a, Roino, Arto,Jouni, Teuvo, Erkki, Teemu, Väinö, Ville, Jorma,Raili, Jarmo, Sanna, Tiina, Sånna-Mari, Kaisa, Mik.ko, Arja, Råiia, Eero.

keen ja vereen, jolla on tavoitteet tode a ytös-påin.

Teemu Olli, .78/KeVe: protlessorityyppinen, jo-ka kuunlelee tarkkaan ja myös tekee sen.

Arto Kekäläinen, -76lKerU: PyU:n våvypoika, jolle ensi kesänä 70 m on pikku iuttu.

Aria Kekälåinen,.78/KerU: monipuolinen, jo aensi kesänå keihäs lentåä. (Arto ja Arja otivatpoika-tyltö-sariojen voi ajat moniottetukisassa,jossa lajit olivat aitajuoksu, 10-loikka, kuutanhei!to (eleen + taakse, yhteistulos), notkeus (sitta +olkanivel, yhteistulos), pallon tarkkuusheitto (20m, jousiammuntataulu), sekä 25 m uinti (tyyti va-paa - todellakinl).

Moukariryhmä, takadvi: valmentaial Erkki, Jukka,Keijo, Jukka, Olli, Pentti, Kari, olurivi: urheilijatNiiranon Tomml, Parlanen Juha, Rlssanen Juhå,Tirkkonon Vesa, Malinen Sami.

Moukari/Pirinen, Ruuskanen.Juha Parlanen,.76/KiiU: voimakas kroppa, eri-

tyisesti keskivartalo, ja massaa riitlävästi, muttanopeus??

Sami lralinen, -76/OkuP: voimaa löytyy, hyvåloppuveto. Keskivartalossa heikkoutla. Porukanparas päivåkirja.

Juha Rissanen,- 76/KaaKa: hyvä tekniikka, li-hastasapaino porukan paras. Lihasmassaa pitäi'si saada.

Vesa Tirkkonen, -76lvehv: nopea, kehityskel-poinen ia.haluinen, vaikka voiman puute vielåtåssä vaiheessa.

Tomi Niiranen, -78lvarVi: innokas harjoittelija,kookas ikäisekseen, multa keskivartalo kaipaavielä vahvistamista.

Järiestäjän kommenlti:Olemme pitåneet itseåmme io uranuurtavana

ryhmånå aikaisemmin, kun on saalu aikaisiksioma lehti, oma leiritys, omat lajivetåiät (mm. E.Paasonen, P. Korhonen ine.). [4utta tämä leiri olivasta jotakin, kiitos uusille vetåiille ja hk.valmen-taiille, mm. moukarimiehet Partanen, Malinen,Korhonen, Rissanen - rautapallon rautainen ryh.mä;Jouni Lötjönen, vielä tulevien vuosien heittä-jåkin; kaikki Råsäs-sukuiset ihmiset monessa su.kupolvessa ja useammista kylistä; JuKu:n "lujujuku" tyttöjä - vihdoinkin naiskauneutta ja asi-antuntemusta vanhojen ukkojen hegemonian rik-komiseen; keihäsprofessorin "seuraaiaksi" Kiih-telyksen kiekkoouru, ine. He ovat ldän todellinenvoima, ja heidän seuralyö on se salaisugs, jokaon nostanut ldån Alueen heittoha(astuksen uu,teen kukoistukseen.

Jälkiaiatuksena - tåmån iålkeen, miten voim-me parantaa leirionnistuminen - onkos ainoamahdollisuus tästå eteenpäin huononluminen.Milen se voisi olla enää parempi?

Lukiian stia

SiI-hallikisat tai talvimestaruuskilpailut kuuluvat jo-kaisen urheiliian kilpailuohjelmaan. L€iriohielmal onrakennettu niin, ellå valmentaiat seuraavat urheiliioi.den ominaisuuksien kehitystä ja tekniikan paranemis-ta, kuten videoanalyysil osoittavat.

Halli. ja lalvimeslaruuskilpailul on vålitodistustenantopaikka, jolloin voidaan arvioida valmennuksen te-hokkuutta ja såännöllisyyttä. Nåmå kilpallut kuuluvaljokais€n SUL-valm€nnusjårjeslelmään valitun urheilijan ohjelmaan ia olen silå mleltå, eltä lokaiselle NMV-je Supernuoret ryhmään kuuluvalle niin juoksiialle kuinkentlälajienkin urheilijalle tåmå on ryhmäån kuulumi.sen ehto ja tårkeå valmennuksellinen testitilanne. Tåtävälitodistusta katsellessean voi myös pååvalmentajaPaasonen osuvasti todeta: "Poikani (lyltär€ni)olet oike-alla tiellä:

Psyykkinen valmennus on lermi, jolla on valtavan hie.noja sykåhdyttåvå vaikutus ainakin - leoria vålmenta-jiln. Puhulaan erinomaisiå, tunleeseen vetoavia. ym-mårtåmåttömiå sanakåänteitå,,oillå on varmaankinvaikutusta - vai onko? lVeikålåinen on aina ollut sitämiellä, ettå kun urheilija on tehnyt töitå fyysis€n kun-lonsa €te€n riitlåväsli, nlln hånen itseluottamuksensanousee ia hån lietää olsvansa hyvässå kunnossa jasuoriutuu hyvin tehtåvåstään. Tähån tietysti larvitaanasennekasvalusta eli oppia elämåån niin, ellå urheiluon tårkein/luonnollisln asia elåmåssä. Valmentejakou-luluksessa tälå asiaa ei lahdota ymmä åä. lJrheillaan

vaslrutsol vllmok€.|ålslln.

1. Jamo Pöyry (KuRy ja XuKu) nykyåån Kankaanpååsså loi-miva voiiti aikoinaan SM.kultaa moukarissa (57.28 .72),

korkeudessa (189 -72) lS.vuollaana ja sitl€n aikuisena pai-nin nskaassa saiassa.

2. Kolmiloikka on ollui vlosisadan alussa lo.oiielulajina.3. Helsingin EM'kisat tullevat olemaan jårj€siyksesså 16- ki-

4. Ainoänä kenttålajien mestaruuden voitli selä Splitlsså et-tå stuttgartissa Heike Orechlsr.

5. Ensimmåiset EM.kisat ollval Toinossa (eiTomiossa, Her-ra Halvari) 1934.

0. Salmi (Alge a) ja Naålin veljeksel flansania) oval huippu-juoksijoita maralonilla, Godon Laine{USA) on yli kahdek-san meifin piiuusmies.

7. EM.kisoj€n seivåshypysså Somercn Esan pojal Pentli Ni.kulaja Kauko Nysrr6m hyppåsivåt kultaa ja pronssia 1962

8. Kaj Tåplo Faulavaarå voilli kultaa 1948.9. KLrrikan kova veltessarta Re'n'kar {myös nyllemmin oså

veljeksistå kåyllåå nimeåAla-Reinlkka) on sukua Kahman

10. Hannes'nimellå myytiin tupakkåal

"pehmeåsti" ja lyydytåån liian helposti tilanteeseen"Ei lästä lakkie lullut, mutta tulihan lapaset'l Nykyisin,kun sosiåalisella taustalla ei ole iuurikaan merkilyslähuipulle nousussa, meidän on korostettava ideologislataustaa, huippu-urheilun ymmärlåmistå, itsenså likoonlaillamistå, raioiensa millaamista, €akaa - lolistaleikkiå, uupumuksen tuomaa lyydytystä, voiman tuo-maa itsevarmuulla, tietoa siitä, että on elämässåänpystynyt iohonkin tårkeåån. Huippu-urheilun psykolo-gia, on valmentajakoululuksen tärkeimpiå osa-alueita,sillå pehmolinja: "Näin sitå leikkiå leikitåån'l on eriasia kuin urheiliian valmenlaminen. Valmentaiån onymmårrettåvä harjoiluksen rasitlåvuus, sen vaikutuspsyykkeen, testilulost€n påranemisen vaakutus itse.luottamukseen ja kaiken låmän vaikulus uuteen harjoi-tuslasoon. Våitånkin, että meillå ns. aliharjoilellaanedelleen alvan liikaå eli tehdåån harjoiluksia vuodestatoise€n samalla rasillavuusasleella, On valmennette-va, murrellava koko aian raia'aitoia, sillä kysymys on lä-hes aina vain assnleestå niin valmeniaian kuin urhelli.iankin kohdalla.

Vålmentaja, joka ei ole sisäistånyt huippu-urheilua,on harrasteliikunnan paras eduslaia, eikå hånellå olekäsitystå itsenså voittamisesla. Kaikki syyt, jotka estå-våt meitå tekemästä parhaamme huippu-ufieilunete€n, oval lekosyitå.

UUDET:

1. Hesalaisille päkko tieiåät M i1kå viisihetsinkitåisiå seuraaovåt voillaneet Kalovan Måljan?

2. Montako Suohen mesiaruutta on ehtinyt Jarkko Finnivoiltaa otleluissa, joukkueotteluita ei lasketa.

3. Misså heiliolajissa (yulaji) mitalaan lulos sentin tarkkuu.della (ei kuulantvöntö)

4. Kuulantyönnöllå on ollui alemmin kaksikin eri nimeå, mit,

5. Splirin seipåån karsinnan viimeinen (15.) oti tutoksetta 490hera Fuhan Tsim, mikå maa, mikå våluutta?

6. Kuka pituushyppäåjå oli kuudensissa EM kisoissaan,vaikka oli Stuliganlsia poissa?

7. Milå maaia sduslaa Michåel Mikkelssen, korkeu a 220

L Kuka on hypännyt piluuiia 1o-ollelussa laji-ME:n a02?9. Frank Fossta seivås. Kozakiewicz oval erikoinen pari, mik,

10. Erikoisesti Seppo viirsi-tasoisille tietåjille: Minkå tajinvoiitajå on ensimmåin€n olymplavoittåja {6.4.1896)

lnskl

=-RAITIA.SP@ffi=, ff,o fHYPPY- J A HEITTOVALINEIDENYKKOSTOIMITTAJA SUOMESSA

KEIHAAT:

. SANDVIK

. APOLLO

. RAITA.SPORT

KUNTOPALLOTKUMIKUULATHEITTOPALLOT

SEIPAAT JA RIMAT:. NORDIC. ALTIUS. SKY POLEKIEKOT, KUULAT JA MOUKARIT:. NORDIC. CANTBRIAN

El \, l' lFlFrI-LAl-hr ! lYFtYrrt,

URHEILUVALINEE'ASIANTUNTIJALTA

KENTTAVALINEITA ESIM.KEIHi{ÄT

NEMETH, APOLLO SANDVIK,POLANIK, PIONEER

HUOM. UUDET 600 G KEIHÄÄT V..91 SAAPUNEET

KIEKOT:CANTABRIAN, OLYMPIC

KUULATKASPq OLYMPIC, BERG

MOUKARITCANTABRIAN, KASPq OLYMPIC

MITATreRÄs JA LASIKUITUMITAT 10-

100 M

HALLVÄLINHTÄ ESIM:KU NTO PALLOI H EITTO PA LLOT,KEI HAAI VOI M ISTELU PALLOT

ERIKOISJALKINEET NIKE, ADIDAS

nun rÄreviisrtPOSTIENNAKOLLAPYYDA TARJOUS!

MdvddrdnIRHETLUKONSTAAPELINKATU 1, 02600 ESPOO PUH./FAX 90.513 335