7/VnE

NYPPY99

lr\t llIt\llllrttlI!

I,l

ill!

ry

Dz

7\

Tokio on mielesså koko keihåspo.rukalla. Seppo jå Ai sekå Påivian-roivat jo nåyneliä Kuopiossa. Milå.hån siellå Korjuksen papereissa jalhalaisen nåyltöruudulla lukee,

HEITTO. JA HYPPY.UUTISET

tssN 0781-8319

SUOMEN URHEILULIITTOFadiokatu 20OO24O HELSINKI

PÄÄTO IM ITTAJAESA PAASONENHyttitie 17, 11910 Rlihimäki914-721 880, 949-506 015Telefax 914-721880

TOIMITUSKUNTA:JARMO MÄKELÄ 965.166 289TAPIO RAJALA 965.'166 313TOPI SIMONEN 971-650 350JUKKA HÄRKÖNEN 918.308 122

MAURI AUVINEN 953-29 045

Låjlkoulullåiål

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSETSULTTUIJA GRAHNPuh. 30-158 2396

Tilaushinta:150 mk/vuosi5 numetoa

ILl.llOITUSHINNAX1/1 sivua 1500 mk1/2 sivua 1000 mk1/4 sivuå 800 mk1/8 sivua 50O mk1/16 sivua 300 mkTakakansi ulko 2500 mkTakakansi sisä 2000 mk

PANKKI:SYP.MEILAHTI226214.926SUUHEITTO.HYPPYUUTISET

Lahdan Kidapaino ja sanodålehtl oy,

1991

Talvikisat ovat takana. Kenttälaiien talvi'inventaario ia välitilinpåätös on

tehty. Keihäiden piirtämät jåliet kaukana Tokion Stadionin nurmessa ovat ai'noitä todellisia menestyskuvia näin talvi'invenlaarion iälkeenl!l!! Lajikohtai-set ruodinnat sisäsivuilla. Joka syksyinen aktiivisuus ia halukkuus urheilla jatehdå tuloksia näytti io hieman laskeneen 25 % kilpailleista saavutti omanennätyksensä.30 % leiritys'urheilijoista jåtti antamatta selvityksensä talvi'kunnostaan (osa loukkaantuneina).30 % urheilleista taantui edellisestä kau-desta ja loput saavuttivat saman tason. 100:n 7o tasoa sentåän on valmen'nustuen käyttö-halukkuus ja leiritys etenkin ulkomailla.

"Tie huipulle on pitkå..."'Testaamisesta ja testien merkityksestå puhutaan iatkuvasti. Niistå ollaan

mieltä, jos toistakin jopa yleisönosastossa Pelkkå testien tekeminen auto'maationa ilman vertailua ja palauletta ei saa olla itsetarkoitus. Moniko todel_

la seuraa omaa ominaisuuskehitystä esim 12 kuukautta taaksepåin. Lrainin'ta "en muista paljonko?", kertoo myös asenteesta kehittyä. Tasapainoinenvuositasolla tapahtuva ominaisuuskehitys iohtaa huipulle

"Onhan sitå seurattu...""Leiri tai harjoitukset menivåt hyvin, testeissä tuli kovat tulokset". Nåinhän

me usein toteamme. Vilkaisu tämän lehden testisivuille kertoo tosiasioitaOnko harjoiteltu oikein tai onko yleensä harioiteltu, jos ryhmissämme olevatlahjakkaat 16-18 vuotiaat nuoret ovat viimeisen 12 kk:n harjoittelun iälkeenominaisuuksissa samalla tasolla tai iopa alle. (en kirioita pelkästäån voimas'ta, vaikka...) Tällaista se testiseuranta kuitenkin paliastaa. Vaikka kilpailukau-si on mielesså meidån ei tarvitse tällä kertaa sortua ioka vuotiseen irroitleluun vaan kerrankin harioitteluun sillä aika on sama syksystå halleihin kuintåstå heikestå kesään.

"Kilpailumahdollisuudet mahtavat"Toiminta kaikilla tasoilla on työtä tulevaisuuteen. Huippumme keskittyvät

omine tavoitteine Tokioon ia Thessalonikiin sekå Barcelonaan. Nlaaottelut sekä aikuisissa että nuorissa mahdollistavat suuremman ioukon kansainvälisenurheilukosketuksen. Tänä vuonna aikuiset kohtaavat Ruotsin ja italian Nucret kohtaavat Ruotsin, Englannin, Neuvostoliiton, Saksan, ltalian, Norian'Tanskan ia Eestin. SM-kilpailut, Eliitti', Mustapörssi', kansalliset, laiikarne'vaalit sekä kaikki piirikohtaiset lajien erikoistapahlumat, ioista tässäkin nu'merossa informaaliota måhdollistavat kaikkien kenttålajien harrastaiien laa-

ian esiintymisen kilPakentillä.Ensi syksyn ryhmävalinnoissa ei näy lama ia laskusuhdanne. Ivlukana kehi'

tyksen laivassa uusiin tavoitteisiin seilaamassa ovat noususuhdanteessaetenevät. Matkustajatarkistuksia voidaan tehdå jo talvella.

EP

HEITTO/HYPPYUUTISET N:O 2 / 1991

Onn ittelut Asko Pelton iemelleuudesta hallisu omenen n åtyksestä.

Onnittelut myös RingaJunnilalle uudesta halli

Ropo-SE:stä.

f&.

Seuraava lehti ilmestyy25.7 91

Heitto-Hyppyuutiset liedottaa .....-................ 3-7IAAF:n raiat Tokion l/[4-kisoihin 1991 .............8Nuo en EM-kisat ............................-.........._...._.. 11

Suomaiaistuloksia "parluroiiiin" Sevillassa __ 15Heilloien turvajoukot asemissa jo tåhesiokaisessa piirissä Terueiset heittoienpiirikierrokselta............-............................_......... 18viitalan viikkokisal herättää Helsinginalueen heittäjåt .......-.......................................... 21

Kuulantyönnön välitodistus tatve a 1991 ......25Nuoret pääosissa kiekon talvi-SM kisoissaKuopiossa ,..,,,.-....-...........-.,...,,,,............._...._......26lloukarin talvi-S[,l [,liesten sarjassa hyvåkilpailu - nuoret pe11ymys.............._.........._.... 30Talvimestaruudet keihäässä ratkotliinKuopiossa ................-......,,,...................,.............32Vaihtelevaa pituushypyssä -..........................._.. 38Korkeuden vålitilinpäätös ........-.....-.................. 39Kolmiloikkaajat hallikaudesta kevååseen ...... 40Seiväshyppy Kuinka korkealle? ....................... 42Hallioltelujen SM-kilpailut Tampereetta ......... 44Nuorten sM-halliottelut Pirkkaha issa _.......... 47Oulusa kilipailtiil ....................-....._....._.........._.... 49Jarkko Finnin harjoillelu 89-90

tuloksena MIV-hopea! ........-......................... 50Seilsemåstä seiväsveljeksestå .................,,,,.,, 56Voiman harjoilettavuus ja pysyvyys ............... 58Testiseuranta Hypyl ja ottelut .--..........-........... 59Super ja NIVV heittäjien testiseuranta ...........63NlVVlestiseurannaUhypyt ja heitot ....._.......... 64l9.vuotiaiden Euroopan ti1aslot ............._...._.... 68Heitto-Hyppyuutisten tilastosivut .........._......... 70llpon iisil piisil ...................................................72Lainauksia englantilaisesta"Throwel'.lehdestä .._...._................_................. 7 2

Ihmisen puolesta - rutiineja vastaan.

Mistä on Canon tehty? Kopiokoneista, kameroistai telefaxeista,laskimista; kirjoituskoneista, skannereista; mikroista, kirjoittimistaivideo- ja stillvideokameroista; tietojärjestelmistä. . .

Niistä - muun muassa - on Canon tehty, EdistyksellisistäIaitteista, joiden avulla nautit enemmän ha[astuksestasi,Nopeista ja tehokkaista työvälineistä, jotta aikasi ei kulu rutiineihin.Voit keskittyä omiin tehtäviisi, toteuttaa ideoitasi ja kehittyätyössäsi.

Tiedämme, että se on tärkeää, sillä Canon on tehty myös

ihmisistä. Osaavista, ahkerista ja oppivista canonilaisista,joiden ansiosta olemme markkinajohtaja useissa edelläluetelluissa tuoteryhmissä,

Pidämmekin hyvää huolta henkilöstömme hyvinvoinnista.Mutta emme halua varmistaa vain omaa ja asiakkaittemme menes-

tystä, Olemme aktiivisesti mukanahankkeissa, joiden tavoitteena on

ihmisen elämänlaadun parantaminen.

Koska eläminen on enemmän

kuin olemista hengissä.

CanonOy Canon Äb, Koloeti[tie 3

00380 Helsinki, puh. (90) 560 6l

I

N

F

0sI

vuT

I

1{

F

0sI

vuT

ä I "9*

Kenttälajien kilpailut ja lajiohjelmat 1991

"' 04.07. Elimåki" "' 09-07. Lappeenranla

b:: E d3 * 9r "99S

18.05. Salo26.05. Parikkatå26.05. Joutsa28.05. Helsinki 'E02.06. Ählå.i02.06. viitasaari

02.06. Lempåålå03.06. Helsinki 'O

06.06 Måntyharju06.06. Jårvenpåå

08.06. virppula09.06. Mynåmåkl

10.06. Våhåkyrö

12.06. Mikkeli12.06. Pori12.06. Fiihimåki13.06 Hamina13.06- Nårpiö

" 13.06. Nasiola""' 17.06 Tampere"" 21.06- Keuruu" 21.06. Pudasjårvi" 21.06. Ylöjårvi""' 22.06. Kuortåne"" 22.06. SåarijåNi""' 23.06. Lapinlahii

" 30.06. Låpuå" 30-06. Poryoo'PU" 30.06. Toijåla"' 30.06- Kokemåki"' 30.06. Tornio""' 02.07. Pieksåmåki" 03.07 Korsnås

""' 22.07. Lohja"" 24,7, Klaukkala"' 31.07. Kauhajoki" 31.07. Pihtipudas

" 31.07. Joensuu""' 06.04. Lahti" 07.08. Borgå"' 08.08. Kotka" 11.08. Juva

" 11.08. Jålasjårvi

" 12.0a. seinåjoki

09.07- Tu.enki13-07- lisålmi14.07- Eura

16.07- Oulu16.07.lmåtra

16.07- Lappajåryi17.07. Xrisilina

14.08. Vihti

14.08, Töyså15,08. Jyvåskylå

17.08. Hyvinkåå18,08. Laukaa18.08. llmajoki18.08. Ylöjå&i

22.08. Leppåvirlå24.08. Myyrmäki

" 1304. TamDere/UY.a

" 29.06. Vaajakoski 'HUx

Hei är

Kevään ia kesän leirit

26-28.4.

'17- 19.5.

4- 7.7.

EerikkiläRovaniemiKuortane

VierumäkiAlavieskaKyröskoskiN4äntyharjuPihtipudas

Super-N [,lV(Lappiadi)Yhteisleiri Super-NMVLeirikilpailutKarsintaYhteisleiri IVJ-KVHKiekkokarnevaalit l\,U.Super-NMVKuulakarnevaalit MJ-Super-N[4VMoukarikarnevaalit MJ-Super-NMVKeihäskarnevaalit MJ-Super-N[4V

I

1{

F

0sI

vU

T

I

1{

F

0sI

U

uT

Kevään ia kesän katsastuskilpailut ja valinta-aiat

31.5-3.6.3- 6.6.

RiikaTallinna

Helsinki

7-10.6.

15.6.

Riika Cup 4 heittåiää nimetään ilman valintakisojaEsto Cup Pienoismaaottelut 3/laiiKatsastus Naiset kiekko

Ladies Games SiPooLriehet keihäs

nimetåån ilman valintakisoiaOlympic Hopes'19vValinta 20.5. Kuodaneen leirikilp. perusteella'19'v maaottelu Saksa-lsobr-NL-SuomiValinta 10.6.Katsastuskilpailut

9.6. Järvenpää'1.6. Lahti2.6. Äånekoski2.6. Äänekoski

1.6. Sipoo Ladies Games1.6. Sipoo Ladies Games1.6. Sipoo Ladies Games

22-23.6. Bårcelona

Pojat kuulaPoiat kiekkoPoial moukariPojat keihäs

Tytöt kuulaTylöt kiekkoTytöt keihäsEurooppa CupValinta 17.6.Katsastuskilpailut12.6. Mikkeli12.6. Riihimåki13.6. Hamina17.6. Tampere

Naiset kiekkoMiehet kiekkoNaiset keihåsNaisel kuulalViehet kuulaMiehet keihäsMiehet moukari1. valinta27.6.

19-21.7.valintakokousStul-kilpailut

M[4-TokioRaaheParkanoLapuaKatsastuskilpailutNEM Thessal.Ruotsi-Suomi 18vEesti-Suomi 16vSuomi-Eesti 17vSheffield Valinta 27.6. mennessä tehtyien lulostenle.

NEM sekä juniori maaoltelul22.7. Valintakokous

20-25.7. Universiaadit perusteel'

27 -29.7.

29.7 .

3- 4.8.

8-11.8.'10-11.810-11.817.823.8-1.924-25.8.129

Kalevan kisat

Valiniekokous

3 parasta

Fluotsi-SuomiN/[/, T/P18ThessalonikiViliandiOrimattilaItaliaTokioBuotsiHelsin ki

Katso tulosrajat ja osanotto_oikeus toisaalta lehdestäHelsin kiKatsastuskilpailu Tokioon, Ruotsi-Suomi maaotteluunsekä 21'v. ltalia-Suomi-EsPaniaRuolsi-Suomit\,1M'TokioItalia-Espanja-Suomi (21v)Nelimaaottelu 20vTukholmaKalsastuskilpailu Suomi-ltalia maaolteluun 2 parastaEM-nuoretEesti-Suomi T/P 16Suomi-Eesti T/P 17Italia- Espan ja-Suomi 21v

Nelimaaottelu T/P 20vSuomi-ltalia N/M

I

1{

F

0sI

vuT

I

ilF

0sI

vuT

H hei ien bonuskisalUrheilija, joka ei nauti OK:n valmennustukea on oikeutettu 25000 mk:n bonukseen ylittäessään TokionA rajan seuraavissa kilpailuissa 8.8. mennesså

- kaikki kansainväliset kilpailut

- maaottelut

- SM-kilpailut

- 5:n tähden kilpailut

- 4:n tåhden kilpailut

H ääiär

* Kevään leiritNuorten yhteisleiri Kuortane 17.-19.5. (NMV/SN)Aikuisten yhteisleiri Vierumäki 24.-26.5. (l\,lJ/R94/KVH)

* Kevään/kesän arvoki lut

- TCH-POL-BUL-FlN moniottelumaaottelu T/P 21, Praha, 1.-2.6.

- Valittu: ty: Piia Peltosaaripo: Sebastian Siuhonen, Juha Laasanen, Pekka Lahtinen

- 3 tyttöä ja 1 poika valitaan nuorten yhteisleirin jälkeen 20.5.

- Riikacup:1.-2.6.

- 10 urheilijaa, ei katsastuksia, halukkuutta voi itmaista LPtle/pV:lte

- Estocup: 4.-5.6. pienoismaaottelu Tallinnassa

- 3 urheilijaa/laiir na: pituus. mi: pituus ja seiväs

- valinta, vrt. Riikacup

I

llF

0sI

vU

T

I

ltF

0sI

vuT

- Olympic Hopes: 9.6. Varsova

- 4 Thessalonikiin (NuEM) tähtäävää urheiliiaa

- valinta nuorten yhteisleirin jålkeen 20 5

- FIN-GER-GBR-URS -maaottelu T/P 19 v, 15 6. Helsinki

- valinta 10.6.

- påäkatsastuskilPailut:

- mi: piluus: Ähtäri 2.6./Järvenpää 9.6.korkeus: Äänekoski 2.6./Kangasala 9.6.

kolmil.: Lahti 1.6./Viitasaari 9.6.

seiväs: Äånekoski 2.6./Vammala 9 6.

- na: pituus: Äånekoski 2.6./Viitasaari 9.6.

korkeus: Lahti 1.6./Järvenpäå 9.6.kolmil.: SiPoo 2.6. (Ladies Games)

- Eurooppacuo B-ryhmå, M/N, Barcelona 22.-236.

- valinta 17.6.

- päåkatsastuskilPailut:

- kaikki ulkomaiset kisat ennen 17.6.

- mi: pituus: Mikkeli 12.6./Iampere 17.6.

korkeus: Vaasa 6.6.ffamPere 17.6.

kolmil.: Viitasaari 9.6.Ilampere 17 6seiväs: L€mpäålå 2.6./Viitasaari 9.6./Hyrylä 11.6.

- na: pituus: l\4ikkeli '12 6 llampere '17 6korkeus: Mikkeli 12.6 /Tampere 17.6

- PM-moniottelut, nuorel, Kristiansand 29.-30.6

- valinta 17.6. valintapäiväån mennessä tehtyjen tulosten perusteella

- Eurooppacup moniottelut, naiset, Helmond, A-ryhmä 6 -7 7'

- Eurooppacup moniottetut, miehet, Stoke, B'ryhmä 6.-7.7

- valinta 17.6.

- pääkatsastuskilpailu l.-2.6. Turku/ulkomaiset ottelukisat

- Universiaadit, Sneffield, 14.-25 7 ('63 tai myöhemmin syntyneet opiskeliiat)_ vatitaan 2 seiväsÅyppäåjåå ia 2 kolmiloikkaaiaa t7.6. mennesså tehtyien tutosten perusteella

- kolmiloikka ja seiväst 20.'21.7

- Ruotsi-Suomi N/N4, Tukholma, 3.-4.8.

- vatinta Kalevan kisoien perusteella 29.7.

- Ruotsi-Suomi T/P 18, Tukholma, 3 -4 8.

- valinta T/P 18 sM-kisoien perusteella 21.7

- Elr-nuoret, Thessaloniki 8 -11.8.- valinta 21.7. mennessä tehtyien tulosten perusleella

- vrt. tulosraiat ja muu Thessalonikin intormaatio toisaalla tåsså lehdesså

- Eesti-Suomi, T/P 16, Viliandi, 10 -11.8.- valinta 21.7. T/P 16-SM'kisojen perusteella

- Suomi-Eesti, T/P 17, Orimattila 10--11.8.

- valinta 21.7. TiP 18-SM-kisojen perusleella

- MM,kisat, Tokio 23.8.-1.9.

- 1. valinta 27.6.; 2. \alinla 29 T valintapåivämääriin mennessä tehtyien tulosten perusteella

- vrt. tulosraiat ia muu Tokion informaatio toisaalla tåssä lehdessä

- ITA-ESP-FlN, T/P 2'1, Pisa 17.8.

- valinla 27.7.lP 2o-Sttl'kisojen ia Kalevan Kisojen perusteella

- Eesti-Ruotsi-Suomi'ottelumaaottelu, 23.-24.8. Kuressaare

- valinta 29.7. T/P 2O'SM-otteluien ia Kalevan Kisoien perusteella

- 4 naista/'l juniori t72 tai myöhemmin synlynyt)

- 5 miestä/2 iunioria C72 tai myöhemmin syntynyt)

- Netimaaoltelu, T/P 20, Tranås. Ruotsi

- ualinla 29.7. f P 20 SM'kisojen ia Kalevan Kisojen perusteella

- Suomi-ltalia -maaottelu, 12.9. Helsinki

- valinta 5.8. Ruotsi'ottelun perusteella (2 urh./laji)

'I K€ntläkolmion urheiliiajåseniksi on valitlu Mika Muukka ja Heikki Herva kaudeksi 90-91. I

I

N

F

0sI

vuT

I

1{

F

0sI

vU

T

Universiaadit ke alNaiset

185

6401250

165057005700

5500

Tulosrajat oval täytyneet saavuttaa 1.5.1990-30.6.1991

KorkeusSeiväsPituus3ioikka

KuulaKiekkoKeihäsMoukari10"ott.7-ott.

Miehet223

7701620

17805700750067007500

Osallistumisoikeus UniversiadeihinUniversiadeihin voivat osallistua kilpailijoina seuraavat normit täyttävät henkilöt:a) virallisesti kokopäiväopiskelijaksi rekisteröity yliopistossa tai vastaavassa oppilaitokses-sa opiskeleva,

' Suomessa yliopisto ja korkeakouluopiskelija sekå opistotasoisessa oppilaitoksessaopiskeleva

b) em. lalloksissa opiskellul, ioka on suoriltanui tutkintonsa vuonna 1990,c) edustamansa maan kansalainen,d) syntynyt'1.1.1963-3 1.12.1973 välisenå aikana,e) amatöörif) pääsääntöisesti Opiskelijoiden Liikuntaliiton jåsenjärjestön jäsen.

Hakeminen urheilukouluunKesälajien urheiliiat

- Hakemukset tulee olla Urheilukoululla 1.7. mennessä.

- Valintakokeet, niihin kutsuttaville, ovat 1.-2-8.

- Päätös Urheilukouluun hyväksytyistä saadaan elokuun aikana Påäesikunnasta

- Palvelus Urheilukoulussa (ll/91 saapumiserå) alkaa keskiviikkona 9J0. ja päättyy 2.9.1992.

Lisätietoja anlavat kapt Jouni Vainio, UrhK (918) 40 811lik Jari Utriainen, UrhK (918) 40 811

Urheilukoulun osoite: PL 6, 15701 LAHTI.

I

1{

F

0sI

U

U

T

I

1{

F

0sI

vuT

A-rala, los lailln us.ampi osanotlaiaB.rar., los lallin on yaln yksl oaanoltaia

Tokio-Sappo.o matkuslug

to 8 Rahtikuormape I Låhtö I 19.20- 12.10 - 17.00

ma12 Lählö ll 19.20- 12.10 - 17.00pe 16 Lähtö lll 19.20 - 12.10 - 17.00

ke 21 Kisakylä auki Tokioonpe 23 Avaiaisetla 24 Tokioon

Ii 27 Tokioonke 28 LEPOma 2 Paluu kaikille 12.00-16.40

Laji

korkeusseiväspituus3.loikkakuulakiekkokeihäsmoukari7-ottelu10'oltelu

MiehetAB228 222550 540800 74516.85 t6.50'19.85 19.0063.20 60.0080.00 73.0074.50 70.00

NaisetAB192 186

655 640

17.40 16.5059.00 56.0061.40 56.00

20 henk

30 henk

25 henk

30 henk

25 henk20 henk

5950 56007850 7600

]IIID IA F WORI D CTI^MPIOIrS'*S. T6RYO TTP^N2.4lcqsLl-lEEEl4EA

glj(lEllEdr

rmz al.Ijrlr]lw @cro I

1{

F

0sI

vU

T

I

1{

F

0sI

vuT

{t,i]}ci trJ! -

MM.klsåt, Toklo24.08.-0t.09.'1991

Periantal 23.08.1991

Avåiaiset

Lauantai 24.08.1991

09.30 kuula10.30 moukari12.00 moukari18.20 piluus18-40 kuula

Sunnunlai 25.08.1991

09.00 keihäs10.30 keihås15.00 moukari17.00 kolmiloikka'18.30 pituus

karsinta, 2 ryhmååkarsinta, 1. ryhmäkarsinta, 2. ryhmäkarsinta, 2 ryhmääloppukilpailu

naisetmiehetmiehetnaisetnaiset

karsinta, 1. ryhmä miehetkarsinta,2 ryhmå miehetloppukilpailu miehetkarsinta, 2 ryhmää miehetloppukilpailu naiset

Seppo Råty

Maånantai 26.08.1991

10.00 T.ottelu/1oo m ai'10.00 kiekko karsinta, 1. ryhmå11.00 7-ottelu/korkeus 2 ryhmåå'11.40 kiekko karsinta,2. ryhmå16.00 7-ottelu/kuula 2 ryhmäå16.40 kolmiloikka loppukilpailu18.10 keihäs loppukilpailu19.45 T.ottelu/2oo m

naisetmiehetnaisetmiehetnaisetmiehetmiehetnaiset

Rinqa Ropo

Ari Paka.insn

I

N

F

0sI

vuT

I

1{

F

0sI

vuT

Tiistai 27.08.1991

10.10 7-ottelu/pituus16.00 T.ottelu/keihäs'16.40 seiväs17.20 7-ottelu/keihäs19.00 kiekko20.05 7-ottelu/800 m

Keskivllkko 28.08.1991

LEPOPÄIVÄ

Lauantal 31.08.1991

10.00 keihäs11.20 keihäs16.30 korkeus18.10 kiekko18.30 kuula

Sunnuntal 01.09.1991

15.00 korkeus16.00 keihäs

19.00 Päättäiäiset

10

2. ryhmää naiset1. ryhmä naisetkarsinta, 2 ryhmåä miehet2. ryhmä naisetloppukilpailu miehet

naiset

karsinta, l. ryhmä naisetkarsinta, 2. ryhmä naisetloppukilpailu naisetloppukilpailu naisetloppukilpailu miehet

Jani L€hlonen

Juha Kivi

Torstai 29.0E.1991

10.20 korkeus karsinta,2 ryhmää naiset10.50 1o-ottelu/pituus 2 ryhmäå miehet'12.30 1o-ottelu/kuula 2 ryhmäå miehet

16.00 seiväs loppukilpailu miehet16.10 1o.otle lu/korkeus 2 ryhmåå miehet'16.10 pituus karsinta,2 ryhmää miehet18.00 kiekko karsinta, 1. ryhmä naiset19.30 kiekko karsinta,2. ryhmä naiset20.00 l0-ottelu/400 m miehet

Periantai 30.08,1991

09.00 10'ottelu/110 m aidat miehet09.45 '10-ottelu/kiekko1. ryhmå miehet10.30 kuula karsinta,2 ryhmåä miehet'11.00 1o.ottelu/kiekko 2. ryhmä miehet'12.30 1o-ottelu/seiväs 2 ryhmää miehet'16.30 1o.ottelu/keihäs 1. ryhmä miehet16.40 korkeus karsinta,2 ryhmåä miehet17.30 pituus loppukilpailu miehet18.00 lo-ottelu/keihäs 2. ryhmä miehet20.15 10-ottelu,l1500 m miehet

loppukilpailuloppukilpailu

miehetnaiset

Asko Peltoniemi

Hell Rantånen

Påivi Alalrantli

Thessaloniki

SUL:n a8gttamat r4at

korkeuspit0uskolmiloikkaseivåsku ulakiekkokeihäsmoukariottelut

184620'12.60

15.0048.5051.00

5350

I

N

F

0sI

vuT

I

1{

F

0sI

vuT

BB

BB

Tuliniåmi

Kimmo

21575015.6051016.5051.0070.0062.007000

Nuo en EM.kisat 8,8-11.8Thessalonlkl, KJolkka

Torstai 8.8.1991

09.00 1o-ottelu/100 m09.00 Kiekko09.00 Pituus09.15 100 m09.30 Korkeus09.30 Kuula09.40 100 m10.00 400 m aj10.20 400 m aj'10.30 1o-ottelu/pituus10.30 Kiekko10.30 lvloukari10.45 3000 m ej12.00 N,loukari12.00 1o-ottelu/kuula

18.00 AVAJAISET'19.00 100 m19.00 1o-ottelu/korkeus19.15 100 m19.30 400 m'19.50 400 m20.15 1500 m20.30 Kiekko20.30 1500 m20.45 100 m21.00 100 m21.10 5000 m kävely21.45 10000 m22.30 1o-ottelui400 m22.45 5000 m

P€.tanlai 9.8.1991

08.30 Keihäs08.45 3000 m09.00 Seiväs09.00 Pituus09.15 100 m aj09.30 110 m aj09.30 Keihäs

karsinta/Akarsinta/A,karsintakarsinta/4,karsinta/A,karsintakarsintakarsintaAiBkarsinta/Bkarsinta/Akarsintakarsinta/B

miehetmiehetnaisetnaisetmiehetnaisetmiehetnaisetmiehetmiehetmiehetmiehetmiehetmiehetmiehet

välieråt naisetmiehet

välierät miehetkarsinta naiselkarsinta miehetkarsinta naiselloppukilpailu miehetkarsinta miehetloppukilpailu naiselloppukilpailu miehetloppukilpailu naisetloppukilpailu naiset

miehetalkuerät miehet

karsinta/Akarsintakarsinta/4,karsinta/4,alkueråtalkueråtkarsinta/B

naisetnaisetmiehetmiehetnaisetmiehetnaisel

Johannes Kerälä

Marikå

Heli Tolkkinen

I

1{

F

0sI

vU

T

I

1{

F

0sI

vuT

10.00 10-ottelu/110 m aj miehet10.45 Kolmiloikka karsinta/A, B naiset11.00 lo-ottelu/kiekko A miehet'12.15 1o-ottelu/kiekko B miehet12.30 1o"ottelu/seiväs A miehet13.45 lo-ottelu/seiväs B miehet17.30 lvoukari loppukilpailu miehet19.00 100 m aj välierät naiset19.00 Pituus loppukilpailu naiset'19.15 110 m aj vålieråt miehet'19.30 Korkeus loppukilpailu miehet19.30 800 m alkuerät naiset19.45 800 m alkueråt miehet19.45 1o-ottelu/keihäs A miehet20.00 400 m vålieråt naiset20.15 400 m vålierät miehet20.30 400 m aj välierät naiset20.45 400 m aj välierät miehet20.45 Kuula loppukilpailu naiset21.00 100 m aj loppukilpailu naiset21.00 1o-ottetu/keihås B miehet21.15 110 m aj loppukilpailu miehet21.30 1500 m loppukilpailu naiset21.45 1500 m loppukilpailu miehet22.00 10000 m kåvely loppukilpailu miehet22.45 10-ottelu/1500 m miehet

Lauåntåi t0.8.1991

09.00 Keihäs karsinta/A miehet09.00 7-ottelu/100 m naiset09.00 Kiekko karsinla/A-C naiset09.'15 200 m karsinta naisel09.15 Kuula karsinta/A, B miehet09.30 Kolmiloikka karsinta/4, B miehet09.45 200 m karsinla miehet10.15 7'ottelu/korkeus A. B naisel10.30 Kiekko karsinta/B-C naiset'10.30 Keihäs karsinla/B miehet

19.00 Kolmiloikka loppukilpailu naiset'19.00 20 km loppukilpailu miehet19.15 200 m välierät naisel19.15 Korkeus karsinta/A, B naiset19.15 Keihäs loppukilpailu naiset19.15 1o'ottelu/kuula A, B naisei19.30 200 m välierät miehet19.45 800 m välierät naisei'19.55 20 km:n maaliintulo miehet20.15 800 m välierät miehel20.30 400 m loppukilpailu naiset20.45 Pituus loppukilpailu miehet20.45 400 m loppukilpailu miehet21.00 3000 m ei loppukilpailu miehet21.00 Kiekko loppukilpailu naiset21.15 10000 m loppukilpailu miehet22.00 7-ottelu/200 m naiset22.15 4t<1O0 m välierät naiset22.30 4x.l.00 m välierät miehet22.45 4x4O0 m välierät naiset23.00 4x400 m välierät miehet

12

Tero Angeria

Ja.kko Heimonen

Veikkolainen

Sunnuntai 11.8.1991

10.00 7-ottelu/pituus A, B11.30 7-ottelu/keihås A12.45 7-ottelui keihäs B'17.30 seivås loppukilpailu19.00 400 m aj loppukilpailu19.00 korkeus loppukilpailu19.00 kuula loppukilpailu19.15 400 m aj loppukilpailu19.'15 kolmiloikka loppukilpailu19.30 200 m loppukilpailu19.45 200 m loppukilpailu20.00 keihås loppukilpailu20.00 800 m loppukilpailu20.15 800 m loppukilpailu20.30 3000 m loppukilpailu20.45 5000 m loppukilpailu21.10 7-ottelu/800 m21.30 4x 100 m loppukilpailu21.40 4x 100 m loppukilpailu21.50 4x400 m loppukilpailu22.OO 4\ 4OO m loppukilpailu

22.@ PÄÄTTÄJÄISET

naisetnaisetnaisetmiehetnaisetnaisetmiehetmiehetmiehetnaisetmiehetmiehetnaisetmiehetnaisetmiehetnaisetnaisetmiehetnaiselmiehet

I

ilF

0sI

vuT

I

1{

F

0sI

vU

T

Mika Koskinen

URHEILIJAyhdistä opiskelu ja harjoittelu!

PäijäLHämeen ammattioppilaitos tarjoaa tähän mahdollisuuden yleisurheilijoille ja

ma'hdollisesti myös muille yksilölajien urheilijoille, kuten suunnistajille' pyöräilijöilleja uimareille.

OPISKELU Nastolan toimipisteessä (1116) syksyllä 1991 alkavalla

SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSLiNJAN YLEISJAKSOLLA (085) tAi

YGPOHJAISELLA TIETOTEKNIIKAN MEKAANIKONoPTNTOLINJALLA (423)

HARJOITTELU Pajulahden urheiluopiston harjoituspaikoilla valmentaiien

ohjauksessa.

Majoitus järjestetään oppilasasuntolassa Nastolassa.Lisåtietoja antaa apulaisrehtori Pentti Lehlinen, puh (918)662 249

REHTORI

++

13

MOTOFIOLA DYNRTRCHUIPPU UUTUUS

MAAILMAN SUURIMMALTAAUTOPUHELIN-VALMISTAJALTA

DYNATAC NMT 9OOMorkkinoidentehokkoin kösipuhelino suuri io selkeö LED.nöWö. niminiuisti 99 muisliodikkoo. toksoloskurile voroshölvlin. SIS-turvoloodi. ouheoiko: lO0 min vokiookullo

5 5 tuntio tehookullo llisövorusle). stånd bv oiko: l4 tuniio vokiook'ullo

28 luntio iehookullo {lisövoruste)

DYNATACöerusvoruslus'. DYNATAC-oUheline lSOOmAh okku 2 kpl. onlenni. oövlöloluri.

'./kkoloir". köyröohie

7EiElf,Eru""Puh. (90) 502 2044Sinimäentie l0 B02630 ESPOO

Yleisurheilun lll halli-lVM-kisat pidettiin Espa-nian Sevillassa maaliskuun toisessa viikonvaih-teessa.

Suomen kenttälaiien ioukkue koostui kolmestahyppääjästä, joidenka meneslys jäi selvästi alleodoletun. Nöyrästi on tunnusteltava, että pää-vastuun Suomen yleisurheilun näkyvyydestä ko.kisoissa kantoivat naisjuoksijamme Sisko Hanhi'ioki ia Carita Sunell. Onnittelut tytöille koko"kenttäväen" puolesta.

Menomatkan aikataulumme pettivät nelisentuntia. Järiestäytyminen perillä Sevillassa olimyös vaikeaa, koska kisajär,estäjät olivat vieläpäivää ennen h-hetkeä välimeren tavan mukai-sesti hyvin "manjana" tunnelmissa. lnformaationsäantia vaikeulti myös englanninkielen taitamat.tomuus, mikä turismiin tottumattomassa Sevillansisämaakaupungissa oli varsin laajaa. Allekirjoit-taneen påånsärkynä olleista teknisislä asioistakuitenkin selvittiin joukkueenjohiaja Seppo [,4artiskaisen aktiivisella avustuksella. Kilpailemi-seen liittyvän informaation perässä iuosiessam.me joukkueen valmentaja Petteri Jouste hoiteliansiokkaasti urheilijoiden verryltely' ja "baa-naantutustumislarpeila. Nukkumaanrrenoai-kaan kaikki asiat olivat jo kunnossa ja jäimme le-vollisina odottamaan kisojen alkua.

Kieftävää iuoksurataa lukuunottamatla Sevil-lan halli ei ollut sellainen puusta rakennettu"trampoliini" kuin edellisten talvien Budapest,aGlasgow olival olleet. Vaihka urheilijatyyppeinäAko ia Ringa (juoksevai pitkällä askeleella eikäviimeisen päälle terävällä kontaktilla) ovatkin sel-laisia, jotka pystyvät hyvin hyödyntämään jousta-van puuradan! ei tällä tekijällä ollut missään ta-pauksessa ratkaisevaa merkitystå kummankaankesyyn esitykseen.

Vaikka jälkiviisana ja maika-aikatauluklikkauk-sel kokeneena olen ehdottomasti sitä maeltä, ettävalmislaulu.nrsen kannalta olisi ollJl parempimatkuslaa Sevillaan io keskiviikkona, ei tämän-kään tekijän vaikutus tuloksiimme varmasti ollutmillään tavalla merkittävä, vrt. Sisko Hanhijoenerinomainen alkueräjuoksu heti perjanlaiaamu-päivällä.

Tuon nämä tekijät esiin sen vuoksi, että ehdis-tömme halusi jälleen varsin omatoimisesti arvos-tella sUL:oa asioiden taitamaltomasta hoidosta.Joukkueemme urheilijat ja heidän valmentajansaosaavat kyllä katsoa omankin paidan sisälle kunanalysoidaan Sevillan aikaansaannoksia.

Syyt urheilijoiden onnistumisiin ja epäonnistu-misiin on aina syytä tarkemmin analysoida urhei-lijan itsensä ja hänen henkilökohlaisen valmenta-jansa toimesta. Usein - varsinkin epåonnistu-

J. Mäkelä

misten yhteydessä - taustalla löytyy sellaisia-kin seikkoja, joita ei ole edes tarvis "repostella"julkisuudessa. Nirnpä tyydynkin analysoimaanurheiliioitamme varsin yleisellä tasolla.

Yhteenvetäen voidaan todela. että klaarates-saan karsinnan ennätystään (187) sivuavalla tu-loksella Katja voidaan kirjata Sevillan kävijöiståonnistuneeksi urheilijaksi. Nuorten arvokisakuvi-ot ovat äntaneet Katjalle jo mahtavan "rutiinin",niin vaivalonta ja varmaa Kaljan kilpailukäyttäy-tyminen joka suhteessa oli.

Ringan ja Akon kohdalla epäonnistumisla voi-daan sensijaan pitää karkeana. Ringan kohdallase oli arvokisatilanteessa ensimmäinen, eikä tä-män perusteella vjelä Bingan mainetta armotto-man kovana kilpailijana ole syylä edes kyseen-alaistaa.

Akon kohdalla trlanne alkaa kyllai olla päinvås-tainen, sillä ainut arvokisa onnistuminen on Sou-lista (Stutlgartia ei kilpailussa loukkaantumisenvuoksi voi arv oida). Valmistaulumismalli Souliinkannatlaa varmasti vielä kaivella esjlle ja pyrkiäjatkossa psyykkautumaan aryokisaan vastaaval-la tavalla, sillä normaalitilanteeseen verrattunaSoulin olosuhteet olivat kaikenlisäksi vaikeat.

-rilrt_-.yr

Kuva: Katja Kilpi

15

Missä maailma makaa

N4N4-hallikisoien trendi ei nuoresta historias-taan huolimatta näytä olevan nousussa. Huomat-tavan suuri osa yleisurheilun "megatähdistä" boi-kotoi tånåkin vuonna kisaa. Syitå on varmastikaksi; M M.hallissa joutuu esiintymäån varsin vaa-timatonta korvausta vastaan ia ios kåynnissäole'vassa arvokisaputkessa aikoo ioskus vetäå hen_

keå, on se syytä tehdä näin talvisaikaan.Eurooppalaisten kannalta olisi varmasti mie.

lekkäåmpåä lopettaa koko kisat ia palata van'haan käytåntöön, joka talvisiin halliEM-kisoihin.Keskustellessani ulkomaisten kolleegojen kans'sa tåmå ajatus tuli esille useammassakin yhtey-dessä. IAAF:lle Ml\4-hallit ovat joka lapauksessaniin kova "busines'l eltå ne yksin tålläkin perus'teella såilyttävät paikkansa jatkossakin. Henkilö-kohtaisesti olen sitä mieltä, eitä urheilun pr- janautinnollisuusarvot on maksimoitu silloin kunmaailman parhaat yleisurheiliiat kilpailevat kat'somoin ympärikehityssä hallissa, missä suorituk-

sia voi koko ajan analysoida paitsi "livenä", myösvideotaululta kaikisla mahdollisista ilmansuun-nista kuvattuna ja hidastettuna. Tåmän mahdolli-suuden puutluessa suomalaisesta yleisurheilu-kulttuurista puuttuu kyllä paljon. Tuloksellisesti(sekä kärjen ettå tason osalta) Sevillan kisat oli-vat kenttälaiien osalta astetta heikommat kuinvastaavat kisat kaksi vuotta sitten Budapestissä.

Uskon, että tåtä ilmiötä selitlåä hyvin suurestiaiemminkin esillä ollut Budapestin puinen tram-poliinirata, mikä nostaa tulostasoa etenkin koakeudessa ja loikassa, yksilölasolla myös pituu-dessa ja seipäässä. Huonoksi tai edes keskinker-taiseksi ei tosin Sevillankaan tulostasoa voi moit-tia. Omat epåonnensoturimme Ringa ja Ako voi-vat siitä huolimatta lohduttautua sillå, eltå tämänhallikauden aiemmilla tuloksillaan kumpikin olisiSevillassa ollut kiinni mitalikannassa.

Ja lopuksi vinkki kuulavalmentajille. Kaivelkaa.pa K:neen voimaseminaarin _88 seminaariraporttiesille. Siinå esitellyillä ohjeilla kuulavalmentajaEgged otti Sevillasta kaksoisvoiton - Gynthörinja Bodenmyllerin avuslaessa.

Shot put womenfinal

20.33

13.91

14,59

13.56

Shot put menlinal

Triple jump $,omenlinal

19.31

19,41

19,03

13.35

13.06

13.06

12.39

12.å3

16

Triple jump menlinal

L6.14

16.62

15,53

Long jump menlinal

High jump menlinal

Pole vaultlinal

3.15

4.0,1

1.93

1.92

7,53

1,42

7-75

7.11

1?16 coNl{ÄY, HoLLIS 2.4o

2 ]69 PARTYKÄ, ÄRT1JR 2-37

3 l, soTolt YoR, JAVIER 2.31

3 ?{1 YEMELIN, ALEXEY 2.3\

5 r95 ZORIC, STEVÄN 2.37

6 ?1] ÄUSTIN, CHÄRLES 2.3L

6 215 ItlÄTEr, SORrN 2.3!

8 l{ EORSYTIiE, 1Ilt 2.24

9 93 oRTrZ, ÄRI',URO 2.24

1 10: SllELr slrrl 2-OO

2 173 BvXOV , TrrlÄrtA t.97

t'94

a 197 E ir. volrrD L.9L

1'9r

6 17a noDti , rrrriÄ 1,64

6 235 Jlicn rCZ. Dolrr 1.as

a 16 Ir3rwr, avlfr,rll 1,aa

a 17 !rsr, onlJrr rnir^ 1.as

10 2!4 !o!n!, BrltÄ 1'aa

lt 193 Arr' Jirr anc4 1.SA

12 221 nsCr.AnD? srlxB l.aa

13 244 iCrlr XovÄ, arirr r.65

1. 59 xrBltlE', 'EI^

DEl r'åR 1,65

l?!3 BUBKÄ, SERCEY 6.00 C.t

2 ?9{ RY2HnTKOV, Vr(TOR 5.aO

3 ]I2 SÄ],BERT, FERENC 5.70

42N TÄR?ENNINC, (ORY 5.70

5 2? FEIIRINCER, HEFJ'1ÅNN 5.70

6 ??9 IIIDEI]. PETER 5.60

7 % cÄRc1Ä, JÄvrtR 5 60

AXT 2INT!, BERNHÄRD 5.50

9 2!O IiUFEXÄN, SCOTT 5.50

1o165 CHIIARA, MrRoslAw 5.50

10 17 IESSEV, DEL(O 5.50

12113 GALETONE, JtÄN 5.40

13 ?3 PELTONIET'{r, ASI(O 5.40

High jump womenlinal

l-ong jump womenlinal

6.55

17

Toiminnalla tåytyy olla kuningasajatus ia pu-

nainen lanka. Päåvalmentaja Paasonen ia laii-påällikkö Simonen lähtivät maakuntaan helmi'kuun alussa seuraavin aiatuksin.

Heittolaieilla on takana meneslyksekäs 1980'

luku sekå 1990luvun alku. t{eillå on tänäån eivalmennusryhmisså n. 100 16-30 vuotiasta heil-täjåä, joilla turvaamme lajiryhmämme menestyk-sen vuosille 1991-1996.

MUTTA misså ovat tånåän 1997 ia siitå eteen'påin tulevat VISKARIT, HEIMOSEI RADYT JAALAFRANTIT? vastaus siihen on seuroissa ja nii-den harjoituksissa, sillå nämä nuoret ovat tänäån8-13 vuotiaita. Heitä on maassamme 351 200.Osa heistä on harjoituksissa oppimassa aktiivi-sesti uuEia lajeja ja harjoitteita. osa on jossainmuualla.

SEURATOIMINTA, HARJOITUKSET JA SEU.RANKILPAILUT OVAT SE SYDÄN JOKA YLLÄPI.TÄÄ JA KEHITTÄÄ TOIMINTAA. Toimintamme onrakennultava nåihin asioihin ja niiden tukemi-seen.

MIKÄ ON HEITTOJEN TURVAJOUKOT? HEIT.TOJEN TURVAJOUKKOJA OVAT KAIKKI TOIMIVATSEURAT, jotka mahdollistavat HEITTOLAJIENharioittelun la kilpailemisen omalla toiminta'alueellaan.

Edellåmainituista ajatuksista rakentui heitto-jen piirikierrosteema. Kolmen kuukauden aikanaläpikåytiin 11 piiriä ja tutkailtiin piirin ja 67:n seu-ran ja 147:n heittomiehen ja naisen tuntoja heitto-lajien eleenpäin viemiseksi.

Millä tasolla on suomalainen iunioriheittäiåmaailmalla tänåån? Tutustu tåssä lehdesså ole-viin EM.Junioritilastoihin. Nämä tilastot rohkaise-vat tekemäån töitä heittolaiien eteen. Lajiryh'mämme harteilla lepää suomalaisen yleisurhei'lun tulevaisuus.

"Monimutkaisuus tuhoaa toiminnan"

Ese Paasonen

dollisuus tarttua vålineisiin ia mahdollisim-man usein.

2. Seuroien kilpailut. Antakaa nuorille mahdolli'suus kilpailla viikottain. Aikuiset jaksavat mo'tivoitua kahteen kilpailuun kesåsså, mutta

Helttolajlen seura sekä Piiri'toimlnta on yksinkeilaista

nyt ja tulevaisuudessa

Ponnistuksia helllolajion oto€n ta,vltaan. Tulokssli.ngn toininta on mielekåstå toteaa lGski.Suom€npiiri-illassa ollut MM 3. Jartko Helmosen vålmonlaiaMarkku Heimonen.

Heittolallen seuraharidtukslsta ei tarvitse tehdä vai-kelta. Ensisijalsesli tarvilaan heittovälineet, mitta iapa,l nåkovää ia kl.joltustailoistå ihmlslä, evåslää lGpi Slmonen Satakuntalaista heittorräkeä'1. Seurojen harjoitukset.

18

''*.

Antakaa nuorille mah-

10-14-vuotias nuori haluaa kilpailla jatkuvas-ti. He ajattelevat vain seuraavaan kisaan saak-ka. Kun seuralla on kisat viikottain nämä nuo-ret kehittyvät ja samalla he harioittelevat kokokauden ajan.

3. Piirikieroksen konkreettistasatoa ovat piirikohtaiset

heittojen lajipäivät

Ohessa näet listan piireisså iäriestettåvistä la-

iipäivistä palkintoineen. Vuosi 1991 tulee ole-maan erilaisten kokeiluien aikaa, niin palkintoienkuin aikataulujenkin suhteen.

Tavoite 1992 on se että jokaisessa piirissä iär-iestettåisiin heittoien lajipäivåt. Piirit määrittäisivät hyvissä ajoin syksyllä 1991 seuraavan keväänlaiipåivät, iärjestävät seurat sekä laiipäivå ajan-kohdat 15.5.-15.6. välillä. Sarioja olisi kaikille.

Sarjoihin 14 v ia nuoremmat SUUHEITTOHYP'PYUUTISET/sponsorit kustantaisivat palkinnot.1./sarja ilmainen osanotto heittokarnevaalikou-luun.2.-3. Iajikiria4.-6. haitarioppaat.

Tämä palkinto satsaus/piiri on 17 000 mk:n ar'voinen. Tämä toiminta olisi nähdäkseni konkreet-tista yhteistyötä seura-, piiri., ja liittotasolla ja jo'kainen osapuoli toimisi menestyksen eteen.

4. Heittokamevaalit

Heittolajien karnevaalit kehittyvät ia kasvavatvuosi vuodelta. Suomen Urheiluliitto on lähtenytyhdessä karnevaaliiäriestäjien kanssa kehittä-mäån laiikarnevaaleja niin kilpailuien, kuin valmennuksen suhteen. Oheinen laiipåivätoiminta jasieltä karnevaaleille takaisi yli600:n nuoren heit-täjån kohtaamista. Tållöin voitaisiin puhua jo"karnevaaleista l

Lähtekäämme keskittymään piirikohtaisiinheittopåiviin ia menkäåmme sinne seuroittainsankoin joukoin osoittaaksemme todeksi heitto-laiien iatkuvuuden. sillä heittomiehiä ja naisia eijuosta kumoon!

Kymenlaaksosla alkoi heittoien lurvaioukkojenpiiriki6ilos josla kuvåmme.

Heitloien piireissä tapahtuvatlaiipäivät 1991

Kymenlaakso kuulamoukarikiekkokeihås

Pohjois-Savo moukariidån heittåjåt kuula

keihäskiekko

Suur-Savo moukariidän heittäjåt kuula

kiekkokeihäs

Fohiois-Kariala keihäsidän heittäjät kuula

kiekkomoukari

Satakunta kiekkomoukarikeihåskuula

Versinais-Suomi kiekkokuulamoukarikeihäs

Etelä-Karjala kuulakiekkokeihåsmoukari

Keski'Pohjanmaa kuulamoukarikiekkokeihäs

8.6. l4yllykoski8.6. N4yllykoski15.6. Kouvole15.6. Kouvola30.5. Varpaisjårvi2.6. Tervo8.6. Keitele13.6. Juankoski1.6. Hirvensalmi2.6. Juva8.6. lrikkeli9.6. va*aus

26.5. Ylämylly2.6. Joensuu

11.6. Kiihtelysvaara13.6. Outokumpu25.5. Vampula1.6. Pori2.6. Harjavalta9.6. lGnkaanpää9.6. Vahto9.6. Vahto9.6. Rusko9.6. Rusko

1.6. Savitaipale1.6. lmatra2.6. I%rikkala2.6. Uukuniemi1.6. Kauslinen1.6. Alavieska1.6. Alavieska1.6. Ullava

Oheisten lajipäivien 12-14 sarjojen voittajatsaaval ilmaisen karnevaalikoulu osallistumisen.2-3. HEITTOHYPPYUUTISTEN vuosikerran 19924-6. Låjin haitarioppaan

Lrl!t--

Heittäjien yksinkertainenseuratolmintamalliFJG/vetoaPulGrnevaalitPiirin lajlpäivätSeurankilpallut-Seuranharjoitukset--t--+--f --l--Touko Keså Helnå Elo Syys

19

Låhii kiekko 25.5. Sysmä klo 12.00keihäs 25.5. Sysmå klo 12.00kuula 26.5. Vääksy 12.00

moukari 26.5- Vääksy klo 12.tl0

Pohiois-Pohianmaa 29.5. Oulu klo 18.00jokaisessa kisassa Heinäpäån kenttäkaakki heittolajil 12.6. Tyrnävä klo 18.00sarjat 10, 12, 14 v 26.6. Pudasjärvi klo 18.00tytöt ja poiat 17.7. Haapavesi klo 18.00

Uusimaa ovat luvanneet järjeståå tark-Etelä-Pohjanmaa kaile alueen lehliäKeski-Suomi

Yllämainituissa piireisså voit-tajille HHU vuosikerta 1992sekä 2-3. lajikirjat 4-6 hai-tarioppaat. Sarioissa 12-14.

Heittojen lurvaioukkoien hallinnassa olevat piirit2.4.199i

täysinhallinnassa laiiryhmätoiminiallxll valmisjo'rkol lyöstävät laiiryhmätoiminta1991 lekeillähyökkäyslä valmislellaan

Tummavåri =

Rislikko =

T€hkää piirikohtaisisla heittopäivistä piirin merkittä'vin tapahtuma ia lulkaå heittokamevaaleille sankoinjoukoin. Toivottavat lsjivalmenlaial Malli Yriölä, Karilhalainen, ilaui Auvinen ia Juha Tiainen.

Heittojen tuwaioukotvahvistwat Helsingissä

Helsinki Viitalanviikkokilpailutlauantai 20.4. klo 12.00lauantai 27.4. klo'12.00torstai 23.5. klo '18.00

torstai 13.6. klo 18.00torstai 4.7. klo 18.00lauanlai 17.4. k1o12.00lauantai 31.8. klo 12.00lorstai 5.9. klo '18.00

lauantai 14.9. klo 12.00torstai 19.9. klo 18.00lauantai 5.10. klo 12.00lauantai 12.10. klo 12.00

kv-kiekkokilpailut 1'l-'12.5.28_29.9.

Helsingin alueen vastine muille on toimiva kil-pailujårjestelmä. Säännöllinen kilpailumahdolli-suus iuniori'iåsså ia vähän vanhempanakin on ke.hittymisen kannalta vålttämåtön.

Viitalan viikkokisat ovat uusi ja ennakkoluulo-ton ratkaisu pååkaupunkiseudulla. Kaikki kuulas.ta, kiekosta,a moukarista kiinnostuneet heittäjåtpystyvät kilpailemaan yli 10 kilpailua päåkaupun.kiseudulla.

Espoonlahden kenttä tulee toimimaan oheis-ten kisojen pitopaikkana alla olevan ohielmanmukaisesti.

Kilpailupåivät ovat TORSTAI sekå LAUANTAI.

sarjat: KATKKT KÄYTÖSSÄ OLEVAT KtLPATLU'SARJAT.

llmoittautuminen paikanpåållå.

HEITTO-HYPPYUUTISET on mukana syksylläpalkilsemassa parhaat kehittyjät arvokkain pal.kinnoin.

Näin kertoo ennakkoluuloton heittojen puuha-mies Viitala "Kilpailutoiminta on tärkeåä nuori e.Olen puuhaillut heittoien merkeissä jo pitempäänja olen huomannut miten vähän nuorille on tarjol-la kisoja. Nyt lämå kilpailusaria antaa minustaerinomaisen mahdollisuuden kilpailla ja harjoitel-la ja kehlttyå koko kauden aian. Uskon osanotta.jamäärän kasvavan ke a kerralta ia nuorien tuo.van kaverinsa kokeilemaan myös ja joistakin heis-tä saattaa löytyä se nuori iota me vuonna 2000 taimyöhemmin iuhlimme aruokisamestarinå.

låud Kosonen on Vlltalan viikkokisoien laiytöiä.

Ot

0nkorönövuosiSinun

//,a

Itleidönkin urc on alhonutkcrneuoolihoulusto

1,aa)

I .r' ., 1'

II

: -Akta1Aloilo,st""- -'{i#Wiä"ffåå:t;"'r

of,,Ii,,o 'u'lii"'i'

Tutustu esilteeseemmejo ilmoittoudu mukaan.

t- -

.,*x

DAS . ArAV|!SKÄ nÄX:VXlnlU

t8m

931/152/9Yroo

lon,voolil lpo lut l1 l8v

lomeYoo ikipoi!rl0l2r

N yp py.loikkakou u n rehlor tieduste utboll Xuukasiådi 921.841501 P5 v

9,19527 503 Peurailo

nuo(rl0l2

1.916 ?1072r 91d23101

Henkiölohlo nen opelu5io to{o oh eel

Kouluc nersto

Ioysiho ro (koulumoio lusi

Osol stumrsmoku lilpoilu hin

Pdöryliput lilpoilu h n

(oroevoolipo lo

Kamevao polernhnro vo n400 ml

lKyrorko i3rl350 mll

ro6bl{.00 luuloloulmo"ouluuloloulu

l8m lom*mlkpolur

perionro tuuoiolluDrc

routoil000l9 00

pe,oiroi8.15

20m

1300

roaro 1200

t9 00

?0 30

1400

r000r2 00

l{.00

lorroi 17 mrorroi1700

r2mtlm

t5 00

volmennusjohtoio

NUOR| UR|{EIIIJAOlet innostunui urheilusto. Holuot ehkö mesto-riksi io olympiovoifloioksi. Sinullo on siihen hy-völ mohdollisuudei. ko;kli on voin Sinusto itses-lösi kiinni

Sinun on lehtdvö irsestösi mohdoll,srmmon hyvo. S'nun on honl., ovo hetoto io toitoio loiistosi, serrekniiLoslo io horioiltelusto. Sinun on otettovo selvöo, miten volmentouruminen tooohirjrL. Tosrctkoileslo sool ensitunlumon osollistumollo loiikouluun io -llornevoole;hin. Jos et lostoin syystötulekoon mestoriksi - opil kuilenlin polion itsestdsi io omosto suo.itusklvystös, . sooi ioko iop;uk.sesso hyviö ystdvrö urheilun poristo io Sinullo I'rlee olemoon hourloo - mieleenpornuvo lein kåsöllö,91.

SUOMEN URHEILULIITTO RY

PS. Kerro volmenioiollesi ierveisiö, ettö koikki oppivotlisöö lo,irlo ko nevoolerllo. Srello on myosvolmenrotren iorkoi oulutusto.

Tovotoon kornevooleillo

Uudistuvat kenttälaiien karnevaalit kuuluvat kaikille urheiliioille ja valmentaiille. Ohessa yhteys-tiedot ia ilmoittautimiskaavake. iolla voit ilmoittautua karnevaaleille aina 15 6 1991 saakka.SUL mäksaa xaikkien Super ia NMv ryhmålåisten osallistumisen karnevaaleille. Huolehdi ilmoit-lautumisesi asianmukaisesti.

KORKEUSHYPPYKOULU JA KARNEVAALI VIITASAARELLA 4._7.7' 1991

Tiedustelut: Jaakko Kaipainen 946.21072 k 946'23101 IOsanottomaksu: 400 mk SYP Viitasaari 216520-17569llmoittautumiset: Viitasaaren Kunta Vapaa-aikatsto 44500 Viitasaari

PITUUS- JA KOLMILOIKKAKOULU JA KARNEVAALI KOSKI TL 4._7.7.'199'1Tiedustelut: Påivi Peuranto 921-841 501 t 949-527 503 tOsanottomaksu: 400 mk Kosken Kaiku yuj LSP 432525-49806

Kosken Kaiku yuj OP 517107-411053llmoittautumiset: Kunnanvirasto vapaa'aikatsto 31500 Koski TL

SEIVÄSKOULU JA KARNEVAALI SOI,lEROLLA 4,_7.7.1991Tiedustelul: Ari Piispanen 924.491 12641Osanottomaksu: 400 mk SP Somero 432710'5116711llmoittautumiset: Kunnanvirasto vapaa'aikatsto 31400 Somero

KUULAKOULU JA KARNEVAALI KYRÖSKOSKELLA 4._6.7.1991Tiedusielut: fratti Yriölä 931-715 279 kOsanottomaksu: 35O mk SP Kyröskoski 450111'42811llmoittautumiset: Matti Yriölä 39200 Kyröskoski

KIEKKOKOULU JA KARNEVAALI ALAVIESKASSA 4._7.7.1991Tiedustelut: Teiio Visuri 983-430 159 t 983'432 961 k

Peniti Kahma 983-430 321Osanottomaksu: 4OO mk SP Alavieska 486812'2229

OP Alavieska 50064'412386llmoittautumiset: Alavieskan Viri PL 20 85200 Alavieska

MOUKARIKOULU JA KARNEVAALI MÄNTYHARJUSSA 4._7'7'199'1Tiedustelutr Mauri Hyvåttinen 956-236 00 t 956-23307 kOsanoltomaksu 400 mk ESP 415752-25476 Moukarikarnevaalitllmoittautumiset: Mäntyharjun Kunta Liikuntatsto 52700 Mäntyhariu

KEIHÄSKOULU JA KARNEVAALI PIHTIPUTAALLA 4.-7.7.1991Tiedustelut: Pentti Lähdesmåki 946'611 05Osanottomaksu: 400 mk OP Pihtipudas 534508'4346llmoitlautumiset: Pihtiputaan Tuisku PL 25 44081 Pihtipudas

Merkitse loji töhcin korttiin,töytö huolellisesti io pistö postiin

ILMOITTAUDUN

-'-

LAJIKARNEVAALEILLE4.-7.7.1991kilooiluihin sekö kouluun f]kilboiluihin tr"oit "-pi""

kornev. kouluun Dkilpoilusorioni, -__ '--poros lu los:

-

NIMI. Sos.tt.

OSOITE.POSTINO,POSTITP.

PUH,

24

Palauta ilmoituskortli 15.6. mennesså. Os. SUL/Tuija Grahn, Radiokalu 20' 00240 Helsinki 24'

Tuloksellisesti tarkastellen talven kilpailut ei-våt ehkä nåyttäneet totuutta. On sanottava -kuulassa nuoren on talvella työnnettävä vähin_tään sama kuin edellisenå kesänä, jos aikoo noinmetrin parannukseen. Sairaat ovat luku sinänsäHalliesimerkki: Siilinjårven Juhani Nykänen työn-si todistettavasti Kuodaneen joululeirillä 17,42

m. mutta St{-halleissa ylilatautuminen pudotti tu'losta kaksi metriä. Olivatko odotuksel liian suu-ret.

Naisten puolella parhaat uutiset tulivat Atlan-tin takaa. Siellä Karoliina Leppäluoto kilpaili use-asti saavuttaen parhaillaan tuloksen 16,69 m eli1,08 m tulosparannus kesään. N4yös Katariina Se-derholm on huolehtinut kunnostaan saavuttaensaman (15,62 m) tuloksen kuin edellisenä kesänä.Ehkå irtonaisemman tuloksen sai maailmaan As_

ta Ovaska tammikuun lopulla, siliä Kymeniaaksoon nelikiloista poikaa rikkaampi. Onnea AstallelKesån kuularingit odottavat.

Tyttöjen sarjalaiset Marika Tuliniemi ja lvlinnaNousiainen joutuivat hoitelemaan kotimaiset ke-hät. Hyvin he siitå selviytyivåt. Minna paransi en-nätyståän lukemiin 15,52 m. [,4arika voitti kaksiSuomen meslaruutta ja työnsi parhaallaan 15,85m. Marika tåhtåä nuorten Em.kisoihin, joihin tu-lostavoitetta riittåä. Tyttöjen sariat potevat veren-vähyyttä - vasta l6.vuotiaiden otteissa on yritys-tå.

Miesten sarjassa lupaavat tyypit ovat olleet nä'kyvissä jo pari vuotta, mutta iäåvåtkö vain lu-pauksiksi? Testiarvoilla ei kuula kaukene. Pitääentistä enemmän kiinniltää huomio irtiottoon.Kaukaa-kauaksi-laaiasti. Selvåå tulosparan_nusta oli vain Antero Paljakalla, muut taantuivatedelliseen vuoteen verraten. - llman selittelyiä.Toivottavasti testiarvoien paraneminen tuottaakesällä tulosta - siihen pitåä uskoa. lvleillä eivuoden '1982 jälkeen ole ollut niin hyvää 20-22'vuotiaiden ryhmää kuin nyt on. Ryhtykåå työntå-mäån "ukot"!!l

Nuorten puolella on todeltava, ettå varsinaisetkuulantyöntåiåt jåivät vähän taka-alalle viime tal'veen verraten. 2o-sarjassa kiekkopojat hoitivatkirkkaimmat mitalit ja 1o-sariassa monitoimiheit.täjä Ville Tiisanoja oli ylivoimainen. 20-v sarjassavain Kaipolan [,4 ika Koskinen osoitti kuulantyön_täjålle ominaista räiähtåvyyltä. Hänestä ErnoRanla saattaa saada seuraa EI\r_nuorten kisoihin.18-v sarjassa Arsi Harju joutui påästämään JaniNokuan edelleen Sl!l-kisoissa. Kesällä tåmå sarjatulee olemaan mielenkiintoinen. 16_v sarjassa pii-leskelevät todelliset kuulalupaukset. Kårjesså lä-hes 2-metrinen Månlän Markku Konttinen. Kunpakiekko ei veisi lupaavaa kuulantyöntäjäå. Jalatvain kuntoon, niin kyllä lentåå!

Sanotaan, että voima ei palvele kuvia. Tähänon kyllä lisättävä, että kuulantyönnösså voimantåytyy palvella tekniikkaa. - l,luuten ei kaukene.

vTT

A

L

I

T

I

L

I

1{

Ptt

A. tt

Ä

TTI

0s

!1

\vtT

;,;;

Y.iölän ilonalheet halllkaudellaiakka ia Minna Nousiainen.

anhuvaaran Heitto.lnstiluulin ennåtyks€n lekijät Antero Pal.

Matti Yriölä

25

vtt

AL

I

T

I

L

I

ilPtt

Atl

A

Tll

0s

Meuri Auvinen

Kiekonheittåiien talvisen tuloskunnon testaaminen suoritettiin lauantaina 9.3. perinteisen tavan mu_

kaan Kuopion kuplahallissa. Talvimestaruuskilpailut käytiin nyt ensimmåistä kerlaa kaksipäiväisinä jakiekonheitolle omistettu lauantaipäivå tuntui onnistuneelta ratkaisulta.

Tähän talviseen SM-kilpailuun oli ilmoittautunut kaikkiaan 42 heittäiåä, ioista vain muutama,2-3poisjåäntiä todettiin kilpailupaikalla. Kilpailu alkaa saamaan sille kuuluvan arvon våhitellen heittäjienkeskuudessa ja monessa sarjassa olikin valtakunnan terävin kärki paikalla Eniten kärkipään heittäjiåpuuttui miesten sariasta kuten aikaisempinakin vuosina. Naisten sarjaan ei ollut edes ilmoittautunutyhtäån heittäiäå, joten näyttåå ensi kesän edustuspaikat oievan tyttöien varassa.

Heittåiien lajikohtainen valmistautuminen kilpailuun vaihteli kovasti Joidenkin laiiharioittelu on ko'ko talvikauden tapahtunul pelkästäån pressua vasten, iotkut ovat päässeet tekemään muutamia kokei_luia kuplahalleissa ja muulamat olivat io päässeet heittelemään etelän lämmössåkin.

Vaikkei kilpailuien tulostaso kaikkien kohdalla kerrokaan resurssien tämän hetken mukaista tulosla,on kuitenkin kåyty kilpailu ja siinå tehty tulos paras mittari siitå mihin suuntaan olläan menossa. Tulos'tahan voi verata vaikka vuoden takaiseen samassa kilpailussa tehtyyn ia täsmälleen samoissa olosuh_teissa.

Minna Kuuluvainen hallitsiT-16 safan kilpailua

Kilpailut kåynnistyivät T-16 sarian kilpailulla,iossa oli mukana 6 heittäjää. Kuuluvaisen Minnaotti jo kilpailun alkuvaiheessa iohtopaikan ja olisimiltei jokaisella heitollaan voittanut kilpailun.voittotulos n. 41 m olisi voinut olla parempikin,sillä sektorin ulkopuolelle lipsahlanut heitto olimetrin verran pitempi. Rentous ia välineen hallin-ta ovat hyviä puolia l\,linnan heitoissa. Voimaomi-naisuuksiin etenkin ialkoien ja keskivartalon alu-eelle selvä painotlaminen antaisi varmasti heilto-suoritukseen tarvittavaa nopeutta ia tulokseen li-sämetrejä. Tarvitaan vain asennemuutosta ja roh'keutta aloitlaa voimaominaisuuksia kehittåväharjoittelu.

Dianan pikkusisko Carina Back on siinymässäikäkausisariasta tyttöien sarjaan ia ehti jo heittåä'1 kO:n painoisella viimekesåistä noteerausta pi'temmälle. Hän oli kilpailun seivå kakkonen.

Tämän sarjan kilpailu oli kokonaisuutena huo'nompilasoinen ja vähävåkisempi kuin aiempinavuosina. Ivlisså ovat nuoaemmat kiekonheitostakiinnostuneet tytöt, sen tuleva keså näyttänee pii'rien heittopåivien ia karnevaalien jålkeen. Toivot-tavasli tämänkin sarian tilanne nåyttäå sitten va'loisammalta.

T.18 sarian talviSM:n uusinutNitta Veikkolainen

vailla vastuslaTalvikisoisn påäsihteeri Perlti Korhonen iaka.massa palkintoja T l8.sarjan tytöllle Nltla Velk.kolalselle, Mervi Hakkaraiselle ia Pia Siölindille.

Kilpailuien ylivoimaisin voittaja oli Nitta omas.sa sariassaan. Voittotulos n. 47 m oli viime talvis.

26,

ta vastaavaa tulosta kaksi metriä parempi. Nitanharjoittelu on kuitenkin ollut selvåsti edellisvuo-tista tehollisempaa ia painotus on ollut jalkoienperusvoiman kehittåmisessä. Tämä nåkyi myösheittosuorituksessa lievänå tukkoisuutena, eikåNitan paras valtti, laiinopeus pååssyt oikeuksiin-sa. Jalkojen teråvyyttä ja yleistå irtiottoa paranta-val harjoitukset ovat ennenkin Nilan kohdalla ke-väån ja kesän aikana nostaneet tuloskuntoa huo'mattavasti. Voimaa kehittåviå harjoituksia ei kui-tenkaan pidä unohtaa missään vaiheessa. Onvain painotettava kulloinkin kehitettåvänä olevialihasryhmiä toistamalla ia kuormittamalla riittä-västi jakso kerrallaan.

Kilpailun kakkonen Mervi Hakkarainen heiltimelkein saman tuloksen kuin edellistalvena, jo-ten töitä täytyy tehdä lujasti edessä olevat kuu-kaudet viime vuonna hyvånlaisen tuloskehityksenedelleen jatkamiseksi.

Diana Backin päåtös jättåä tämänvuotiset tal-vikilpailut väliin merkitsi sitä, että Siltovuoren Ka-tin ainoa tavoite oli heittää tulos, joka olisi ylittä-nyt 50 m. l\4ittanauha oli tållä kertaa kuitenkin lii-an kova vastus ja tavoite iäi saavuttamatta. Har-joituksellisesti onnistuneet etelåsså vietetyt vii-kot sekä lasainen edislyminen voimaominaisuuk-sien puolella antoivat perusteita odottaa Katiltamuutamaa metriä parempaa tulosta. Tekninenvarmuus ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi hyvä,koska kilpailun alussa vaivanneet sopeutumisvai-keudet heiltoalustaan heijastelivat koko kilpailunaian ja jokainen heitto oli våhän erilainen kantaensilti låhes samoille lukemille. Vaikka Katin tulosolikin pienoinen pettymys, oli se kuitenkin reilutkaksi metriä viimevuotisla talvitulosta parempi.Katin, Dianan ja Nitan kesken tullaan varmasti ke.sån aikana käymåån monta mielenkiintoista kil-pailua ja heidän varassaan tulee olemaan valta.kunnan naiskiekonheittotason nostaminen.

Kati Siltovuoren kilpailumittanauhaa vastaan

T-20 sariassa

vlt

AL

I

T

I

L

I

1{

PIT

Att

ATtt

0s

Tasolos kaksintaistelu VilleTiisanojan ja Timo Sinervon

kesken P-16 sarjassa

Etelässå kaksiviikkoisen harjoitusleirin viettä-nyl Einari lvlarjamäen valmentama Timo Sinervosaapui Kuopioon heittohaluja uhkuen ja kilpailunavausheitto 54.52 antoikin sopivan haasteen Tii,sanojan Villen kanssa kåytävåän kaksintaiste-luun. Villen alkukierroksien heitot nousivat liianjyrkässä kulmassa tavoittaen jopa kuplahallin ka-ton, multa poika osoitti keskittymiskykynsä ia ve.tåisi kilpailun vanhetessa johtoon tuloksella55.10, joka lopulta riitti voittoon saakka. Timonvastaus viimeisellä kierroksella putosi harmitta-

T 20.sarjan voiltaja Kati Siltovuori keskittyneenäpohlimaan tyltöjen kiekon lilannetla, kun Nousi-aisgn Mlnna nousi hopealle ilman ke$kittymistäkuulaharioltusten lomassa. Pronssia Tåriå Kuu-luvaiselle.

Posiliivisemmat yllältäjåt ia tiukat taistelljat pal.kintopallllla. Moniloimimies Ville Tiisanoia voit.tajana. Hopealla Pinjan He.kkupihvillä violä illal.la palkitlu lkaalislen Timo Sine.vo, loka oli jär.iestäå yllälyksen. Pjonssiå Tomi Malilaiselle.

27

vIt

A

L

I

T

I

L

I

1{

Ptt

ATI

ATtt

0s

vasti sektoriviivan ulkopuolelle. Sisälle osues'saan se olisi saatlanut riittåå iopa voittoon saak-ka. lsänsä Kallen valmentama Ville on io lähesmiesten raamit omaava heittäjälahjakkuus, iolletuntuu myös voima tarttuvan hyvin. Nopeuden,liikkuvuuden ja tekniikan riittävå painottaminenon tållä hetkellä tärkeåå erinomaisia tulevaisuu-den mahdollisuuksia aiatellen. Sekå Ville ettå Ti-mo heittivät io nyl kumpikin kaksi metriå pidem-mälle kuin viime kesänä. Tämän ikåisten poikienkehitys on nopeaa, jos vain harjoittelua jatketaankesälläkin. Sarjan kovana pidetty Johannes Kerä-län SE 58.98 on poikien mahdollisuuksissa hyvis-sä kesåolosuhteissa.

Sarjan varsinainen yllättåiå oli Joensuun Tomi[4atilainen, joka paransi ennätystään peråti yli Imetriä heittäen pronssia tuloksella 50.44. Wels-hin Doni on löytänyt heittåiän, ioka ei pelkåä ko'vaakaan harjoittelua ja osaa myös syttyä kilpai-luu n.

Taistelupari Kosonen_-Loikkanen P-18 sarjan käriessä

Viime kesånä koululaisten tull\r-menestystå tuo-neet Lauri Kosonen ja lvika Loikkanen kävivätmyös mielenkiintoisen kilpail!n talvimestaruu-desta ioka påättyi Laurin voittoon n. metrin erolla.Kummankin poian heitossa oli teknisesti liikaahätäilyå, tulokset kuitenkin n. 1-2 metriå vailleviime kesän ennåtysten. Kunhan poiat malttavatkevåän aikana rauhoittaa välillä heittoja la keskit-tyä tekniikan perusasioihin, on hyvätasoisia kil-pailuia odotettavissa tässäkin sarjassa. Jämsän-kosken lähes kaksimelrinen Jouko Laineen valmenlama Anssi Mäkinen saapui kilpailuun melkovähäinen heittoharjoittelu taustalla, sillå heitto-paikan puute kotipaikkakunnalla haitlaa talviharjoittelua. Jalkojen ia keskivartalon voiman para.neminen on io nyl nähtävisså tekniikan edistymi-senä. Anssi otti pronssia n. melrin viime kesåi_sestä tuloksestaan jåäneenä. Keväån ia kesänheittoharjoittelu tuo todennåköisesli huomatta-vasti lisämetrejå Anssin lulokseen.

Kimmo Paganus ylilti nuortenEM.kisarajan (51.(X))

P-20 sariassa

rtRaamikasla porukkaa lnto Turvasen onnitellavi.ns. P lS.saJiassa käytiin kovaa kisåå voilosla.Tällä kertaa voiton vei Lauri Kogon€n, mutla ho.peapoika Mika Loikkasen llme kertoo jo revans'sln halusla. Pronssiå Anssi Mäklselle.

Siinä meni Nuorlen EM-raia rikki. Tulkaa pojatperässå ellei tarvitse yksin lähleä, loteåa voitla'ja Kimmo Paganus hämeen suunlaan JohannesKerälälle ja v.P Vuorennolle.

Talvimestaruuskilpailuien ehkå suurin ilonaihekiekonheiton puolella oli Kuortaneen urheilulu.kiolaisen Kimmo Paganuksen vakuuttava voiltoP-20 sarjassa hyvällä tuloksella 51.28. Viime syk-synä alkanut Pasi Punkeron valmennustyö onKimmon kohdalla tuotlanut näkyvåå tulosla. Kim-mon lähtötilanne tähän harjoiluskauteen oli suu.rimpien puutleiden osalta lueteltuna huono lek-

2A

I

niikka, huono liikkuvuus, huono keskivartalo. Nä-mä asiat tiedostamalla ja niihin harjoituksellisel-la panostamisella on kehitys låhtenyt selvåännousuun. Liikkuvuuden ia lihashallinnan puolellatapahtunut kehitys on parantanut myös voiman iatiottoa ja kimmoisuutta. Viime kesäiseen 2 kg:nkiekolla heitettyyn tulokseen tuli jo nyt yli 3 m:nparannus. Toivottavasli sama tahti jatkuu myöskesällåkin.

Kilpailun kakkonen, myös EM-edustusikåinenJohannes Kerälå sai tällä kertaa tyytyå reilunpuo-leiseen lappioon yli 3 metriå Kimmolle hävinnee-nä. Johannes on viimekesäinen nuorten MM-9:sja tunnetaan hyvånä kilpailiiana. Polvivaivat ovatjonkin verran haitanneet lalven voimaharjoittelua,mutta kevään ylioppilaskirioitusten jälkeinen aikalehokasta voimapuolen kehittämistä Siirtånee Jo-hanneksenkin heittovarmuuden 50 m:n parem-malle puolelle.

Kevåån abilurientli on myös pronssille heittä-nyt V-P Vuorento. Hån on myös ikänsä puolestaEl\,1-edustuskelpoinen ia tunnetaan tasaisesti ke-sän mittaan tulostaan parantavana heittåiänä.

Muista tässå sarjassa kilpailevista jäi mieleenkiekkovalmentaia Hannu Heikkilän uusin löytd,kaksimetrinen Jouni Helppikangas, joka on aloit-tanul lajin vasta viime kesånå. l\4ielenkiintoistanähdä tåmän todella raamikkaan heittäjån kehit-tyminen ensi kesänä.

Heikki Holmen miestentalvimestariksi

Miesten kilpailu menetti osin mielenkiinloaansuurimman osan kärkinimistå päåtettyå,ättäå tå-månvuotiset talvimestaruuskilpailut våliin. RaimoVento on edelleen toipilas eikä ainakaan vieläheittokunnossa, Kari Pekola on syksyisen akilles-jänneleikkauksen jälkeen pystynyt vasta vähän ai.kaa täysivauhtisiin heittosuorituksiin. Mika lvluu-kan ja Kari Nisulan suunnitelmiin eivät tåmänvuo.tiset talvikilpailut sopineet.

Kilpailusta muodostui kuitenkin iännittåvä kak-sinkamppailu Heikki Holmenin ja Låpuan l,larttiHalmesmåen välillä. f.'lartti on harjoitellut tiiviistikoko talvikauden ja harjoittelun vaikutus nåkyyennestäänkin sähäkän tekniikan varmistumisena.Maksimivoiman puute lienee ainoa rajoittava teki-jä tällä hetkellä pyrittäessä kansainvälisen tasontuloksiin. Näillä näkymin luulisi lVartin kulkevankohti parasta kauttaan. Vain 28 cm erotti hånetlalvimestaruudesta.

Heikki Holmen ilmestyi heittopaikalle kevytsar-ialaisena, sillä koville ottanut flunssa oli vienyt7 kg painosta pois. Tätä taustaa vasten esitys oliihan kohtuullinen ja heiton tasapainoisuus jasuoraviivaisuus on Janne Palokankaan valmen'nuksessa kehittynyt myönteiseen suunlaan. Kun-han Heikki saa voimansa takaisin ja vähån lisää-kin. alkaa kiekko kaartumaan todennåköisesti 60m:n tienoille.

Miestenså4an voittaja Helkkl Holmen, MarttiHalmesmäen hopeåa ja Tapanl Alenlola prons.sie keskellä.

Heittoi€n Talvimestaruuskisatftiekko, keihäs)

Kuopiossa 9.-10.3.91

T16, kiekko:1. Kuuluvainen Minna2. Back Carina3 t{åkinen Riikka4 Jyläskoski Anu5 Måenpää Satu6 Raassina Minna7 Repo Eeva

T18, kiekko1 Veikkolainen Nitta2 Hakkarainen l\reryi3 Sjölind Pia4 Jaakola Hanna5 Strömmer Mia

T20, kiekko1 Siltovuori Kati2 Nousiainen l{inna3 Kuuluvainen Taria4 [.lusi.lJitto Johanna

Uudenkylän Salpa 40.96lF Helsinge Atlas 38.00Vahdon Tuisku 34.24Alavuden Urh 30.66Haapaveden Urh 27.64Kiihtelysvaaran Urh 27.10Haapaveden lJrh 26.04

lmatran Urh 46.98Juuan Jänne 41.54lF Asarna 38.66Naantalin Löyly 34.50TampereenPyrintö 34.18

Jaalan Voima 47.44Tervon Urh 42.2aUudenkylän salpa 38.56Asikkalan Raikas 33.02

vtt

A

L

I

T

I

tI

N

Ptt

Att

AT!t

0s

Utt

A

L

I

T

I

L

I

1{

Ptt

AIt

ATtt

0s

Juha Tiåinen

Miesten sa kiloailu - nuoret

Kuudennet moukarinheiton Talvimeslaruuskilpailut pidettiin 2.3 tuttuun tapaan Lappeenrannan Ra_

viradalla, tållä kertaa tosi lalvisissa, mutta erittåin hyvissä olosuhteissa.Osanottajia oli yhteenså 25, mikä on hieman vähemmån kuin viime vuon na llahduttavaa oli kuiten-

kin se, ettå ensimmäistå kertaa talvikisoien historiassa oli miesten sarjassa mukana koko maan par-

haimmisto Sen sijaan nuorten sarjoissa oli yllåttäväå osanottaiakatoa, sekä viime hetken poisiäämi'siä syytä ilmoittamatta. Cfämä on sääntöjenvastaista).

Päivän taoahtumiinP.t6

Kilpailussa oli vain yksi suosikki, Tapio Kolun-sarka, joka voittikin lähes'10 mrn erolla seuraa-vaan tuloksella 61.70. N4uut heittivåt viimekesåis-ten tulosten tuntumaan tai vähemmän.

Tuloksel:1. Tapio Kolunsarka2. Jarkko Oikarinen3. Tero Salmela4. Sami Malinen5. Juho Rissanen6. llmari Verho

Soisi 61.70t\4ivi 53.30OkuP 51.92OkuP 4712KaaKa 45.74LUM 45.46

Rinla.Ahon tallin Tapio Kolunsarka h€itti mesla'ruudsn 61.70:n tuloksella. Jarkko Oikarinen ja TeroSalmela saival muut mitalit.

Pl6, kiekko1 Tiisanoja Ville2 Sinervo Timo3 Matilainen Tomi4 Vårtiainen Janne5 Sorri Santtu

P18, kiekko1 Kosonen Lauri2 Loikkanen Mika3 Måkinen Anssi4 Laulainen Jarno5 Laitila Tomi

30

KU-58 5510lkaalisten Urh 54 52Joensuun Kataja 50 44KU-58 47.50Oulun Pyrintö 46.16

Espoon Tapiot 51.88Järvenpåån Palo 50.98Jåmsänkosken llves47.98Pielaveden Sampo 42.08Haapaveden Urh 36.70

P20, kiekko1 Paganus Kimmo Kurikan Ryhti 51.26 enn.2 Kerälä Johannes Hämeenlinnan Tarmo 47.903 Vuorento Ville-Fbkka Kokemäen Kova-Väki 47 024 Helppikangas Jouni Saarenkylän NS:n urh 44.305 Håmäläinen Heikki Joensuun Kataia 43.886 Ryyti Teppo Haapaveden Urh 42.907 Våhävihu Harri Håmeenlinnan Tarmo 41468 Såvelkoski Miikka Karinaisten Kunto

Miehet, kiekko1 Hollmen Heikki Oulun Pyrintö 55.622 Halmesmäki Martti Lapuan Virkiä 55.34 enn3 Alentola Tapani Vesilahden Visa 51 80

4 Taalamo Petri Pitåiämäen Tarmo 50.14

5 Suomalainen Mika Lappeenrannan UM 49.246 Sairanen Vesa Luumäen Pojat 46.98

P.t8

Pl8 sarjan voitti Mika Laiho, joka paransi ennä-tystään 4,5 m la voitti viime vuonna selvåsti edel-lä olleen Sami Sukoisen parilla metrillå. JanneHartikainen olti pronssia tuloksella 54,94. Muutolivatkin harrastelijoita.

Tuloksel:1. Mika Laiho2. Sami Sukoinen3. Janne Hadikainen4. Kimmo Hyyrynen5. Matias Widjeskog

Tulokset:1. Tero Tallinen2. Harri Vähävihu3. Tero [,4åkelä

P.20

Osanottajia vain kolme. Tässä ikäluokassa ka-to on kova, koska siirrytään heittåmään miestenmoukafia. Ne, jotka eiväl viitsi hankkia voimaa,putoavat automaattisesti kuvioisla lopullisesti.Kilpailun voitti Tero Tallinen ennätyksellään 60.20(tosin viime kesänä 6.25 kq:n moukaria 68 m). Po-sjtiivisin yllättåiå oli kuitenkin Harri Våhävihu, jo-ka paransi ennälystään lähes joka heitolla, lopuk-si 58.06.

ParkURaisKu

LUMRuskY

lnkTeHäTaKuRy

59.5457.6854.9446.4044.20

60.2058.0650.14

vtt

A

tI

T

I

L

I

ilPlt

Alt

A

TIT

0s

Mika Laiho iäriesti hienoisen yllälyksen ja osoitti,eltä urheilulukio ia harioitlelu luottaa tulostaKuortaneella. OLISI OPIKSI JA HARKINTAAN Mo.NELLE. Sami Sukoinen sai hopeåa ia Janne Harti.kåinen pronssia,

*l,h.i

Oliko tämä lopullinen sukupolvenvaihdoskisanähdään kesällä. Juha Tiainen jakoi ensikorlaatalvisM palkinnot larivalmentaian roolissa LasseAkselinillo, Juha Psasoselle la Esa Janluselle.

aMiehetKilpailusta odoleltiin tasaista, eikä siinä petyt-

ty. Kilpailun merkitys heittäjille oli henkisesti eriltäin suuri ja se näkyikin muutamilla hermoiluna.Ennakkoasetelmat kesåä ajatellen sekoittuivatmelkoisesti, mikä on hyvä asia.

Voittaia Lasse Akselin heitti ennåtyksenså71.36 ja esiintyi muutenkin varmasti ja itseensäluottaen. Lasse otti nyt vahvan henkisen yliotteenmuihin. Tokion tulosrajan 74.50 ylittyminen kesäl-lå on hyvin todennåköistä.

Toiseksi tullut Juha Paasonen taisteli ennennä-kemättömällä tarmolla ja tästä palkkiona oma en-nätys 70.42, ioka on yli neljå metriä enemmänkuin vuosi sitten.

Ennakkosuosikki Esa Jantunen hermoili ia tu-los oli sen mukainen,69.30. Se taas on neljä met.riä våhemmän kuin viime vuonna.

Neljänneksi tullut Mika Laaksonen heitti jäl-leen tiukassa kilpailussa hyvin. Mika on Suomenseuraava 70 m:n mies,

Jukka Olkkosen ja Pasi Heikkilän kaksinkamp-pailu ei tarjonnut mitään merkittävåå uutta.

Taislo Vierimaan huippukunnon aioilus ei on-nistunul, samoin lienee käynyt myös lrarko Wahl-man ille.

Kahdeksan miestä ylitti 67 m maaliskuun alus.sa samassa kilpailussa osoittaa sen, että tasoalöytyy.

,

,.,

I?

;,

31

Kari lhalainenvtt

AL

I

T

I

tI

1{

Ptt

All

ATtt

0s

Naiset keihäs

Naisten kisa käytiin uudella keihäsmallilla, jo-

ka tuli käyttöön sm-hallien aikaan joten tuloksetolivat luonnollisesti uusia Suomen ennåtyksiä taihenkilökohtaisia ennätyksiä.

Kilpailua vaikeutti muovitulpan käyttö keihäänkåriesså, joka vei muulaman metrin lentopituuk_sista.

Påivi Alalrantti, edellisvuoden Euroopan mes_

tari piti pintansa myös Kuopiossa- Påivin voitto_heiton pituus oli 58.54, uusi halli-sm:en ennätys(vanhalla mallilla edellisvuonna Påivi heitti tulok-sen 59.12, ioka oli silloinen halliennätys). Tiukankisan kakkonen USA:n Karen Smith tuloksella58.12, joka on ilmeisesti USA:n sisåhalliennåtyställä uudella mallilla.

Heli Rantanen pommitti tasaisen varmasti 56metrin rajaa. Pisin kantoi57.00 m, joka ei lentånytedes kunnon asennossa vaan kynti hieman kokomatkan. Hyvällä lentoradalla Heli olisi ollutsm:ssä kiinni. Jaana Paananen heitti kisan nelo_

seksi 51.56 edellisvuonna 49.20, ioten parannustaon hieman tullut.

Ensi kesän koitoksiin tarvitaan lisåä 60 m:nheittäiiä Päivin, Tiinan ja Helin lisäksi, ioten likat"treenaamaån"!

Päivi Alåfråntti luskaili aloitushoilot uudella keihåsmallilla, mutta kohluullinen ,yvä löytyi pallo.päisellä keihäällä voittoon saakla. Karin Smith saihopoaa ja Heli Ranlanen pronssia.

Tulokset:1. låsse Akselin2. Juha Paasonen3. Esa Jantunen4. lvlika Laaksonen5. Jukka Olkkonen

Pasi HeikkiläTaisto VierimaaMarko Wahlmantutri lvtynttinenMika tuavolaHarri Ojala

TP 68.04Alavvi 67.30Pori T&F 67.16LUr\.,r 65.02KarhKa 63;12VaHa 57.04

ForsSat\4u-50LU I\4lnkTeRiU

70.4269.3068.3268.06

6.7.8.9.

'10.

11.

Suurin osa porukasta iåi harjolttelemaan kisakaupunkiin sunnuntalillaan saakka. Harjoiltelunohessa tehtiin myös erilaisla testejä:

Lauanlai: I Sunnuntåi:

kap. temp. F jal. m- pr paino moukarinheitot hypyl

lemp. veto kåk. veto luus 6 kg 8 kq I kg 10 kg 3- 5-vuo-tasal. rol-

Låsse A. 100 115 160 210 250 188-107 I Lasse A. 76.90 63.20 50.80 10-'12 16.14

Juha p 105 105 150 230 196-100 | Juha P 74.90 61.80 53.70 49.90 9.80Esa J. j17.5 17O 260 270 179-j02 | Esa J. 75.30 64.70 60.40 54.30 S.63 14.40Mrka L. lt5 150 200 191-100 | Mika L. 74.20 63.50Jukka O. 110 160 250 27O 180-103 | Juhka O 74.30 63.50 58.60 53.S0Pasi H. 95 115 175 220 230 189-113 | Pasi H. 73.20 58.00 10.31 15.43Taisto v '100 5x270 -100 | Taisto V ei osallistunul (sairas)l4arko W 110 150 205 196-108 | MaIkoW 7O7O 62.50 10.06 14.86Perri M. 110 140 22O 240 r81- 98 | Pelri M. 68.30 59.60 55.50 49.60 9.18Tero T. 90 130 170 | Tero I 50.00

32

at 20 vuotta keihäs

IVaailman tilaston ykkönen v.'1990 1g-vuotiais-sa Jarkko Heimonen joutui tiukoille Jarkko Kokonkanssa. Jarkko Heimonen voitti 69.84. Kymmenensenttiä hävisiJarkko Kokko 69.74. Heimonen heit-ti liian läheltä viivaa jolloin ryhti ei såilynyt vedonaikana. Edellisellä proiektin leirillä Jarkko H. heit-tr kunnollisia lählönopeuksia. mutta Kuopiossaniistä ei ollut tietoakaan. Kesällä Thessalon ikissaEM'kisoissa pitää heiton kulkea, jos meinataanmenestyä. Jarkko Kokko puolestaan heitti liiankorkeita kaaria joka vei metrejä. Kolmanneksiheitti Patrick Ekström 63.30.

ial 18 vuotta keihäs

P 18-sarjassa oli eniten heittäiiä, peräti 14. Tu-

lostaso iäi silävastoin vähän alakanttiin, ehkäjohtuen talven voimatreeneistä, sillå tekninenosaaminen ja rentous puuttuivat.

Tiukan kisan voitti Pieksänmäen pikapinkojalsmo Lappi, tulos 64.04 (edellisvuonna 61.48). Toi-seksi ottelijanakin tunnettu Samu Laine 63.06.Kolmanneksi pinnistänyt Aki Parviainen ei löytä.nyt keihäälle kantoa, tulos 60.60 oli miehen kun-toon nåhden alakantissa. Neljännestä sijastakymmenenteen oli tasaista taistelua. Kesä sittennäyttää tuleeko metreiä rutkasti lisää. Jotenkevät.talvi treenin merkeissä nuorel miehet!

Poiat 16 vuotta keihäs

Kisa oli tiukka kamppailu voitosta, jossa Keski-Suomen keihäsperinteitä puolustava Toni Korilai-nen vei pidemmän korren, tulos 58.88. Parkanonnuori miehenalku Veli-Pekka Välisaari antoi mie-hen vastuksen, tulos 58.24 ja loiseksi Juha Knuu-tila Kosken Kaiku heitti 57.40.

Osanottajia oli yllättävän niukasti joten ensivuonna joukolla mukaan kamppailuun.

Kesällä on palion puolustetlavaa, sillä 16 vuoti_aitten maailmanennätys 83.34 Tero Angerian teke-mänä iää voimaan vanhalla keihäsmallilla, eikö-

hän se pidetä Suomessa tällä uudellakin mallilla.Vai mitä poiat?

20 vuotla keihäs

otteliiatyttö Mervi väyrynen Kajaanista täräyttimukavasti keihästä 50.54, iolla heltisi mestaruus.Kesållä 90 keihäs lensi 49.90, joten kehitys onmennyt oikeaan suuntaan- lrina Heikkilä tuli toi-seksi 45.44, edellisvuonna 46.14. Sanna Valkonenviskasi kolmanneksi 42.88. Päivi Flakkola neljäs41.56, joten tuloslistaa katsellessani on mentyhieman takapakkia, paitsi N4ervi Väyrynen.

Kevään moltona treenialueella on "TEKNIIKKAkuntoon! Kroppa kuntoon! iei meikkaamalla) vaankuntosaleilla käyden niin kesällä nähdään kun-non kaarial"

18 vuotta keihäs

Heli Tolkkisen selkä alkaa olla kunnossa, silläkeihäs lentää entiseen malliin. Uudella mallillaoma halliennätys 52.40 edellisvuonna 51.58. Tai-taa Helillä olla Thessalonikin EIV'kisat mielessäensi kesånä. Ulla Annala heitti myös paremminhallikisoissa kuin viime kesänä ulkona. Hallissa

vTT

AL

I

T

I

L

I

N

PTT

Att

A

Ttl

0s

Heli Tolkkinen antoi vahvan näytön paluusta voit.tamalla T 18 sarian. ulla Annala heittioman henki.lökohtaisen ennnälyksensä ja sai hopeaa. Prcns.

ITero Angeria ia palkinnot ME:stä. siå Miia Niulaselle.

vT!

A

L

I

T

I

L

I

1{

Ptt

ÄTT

ATtt

0s

47.50 (47.10), ioten kehitys on oikean suuntainen.Mia Niutanen heittää ensimmäistå vuotta T 18.sarjassa. Hallitulos 45.74, kolmas. Samoin ensim-mäistä vuotta T 18 -sarjassa heittävä l\4ikaela lng-berg heitti 45.44, joten kyynårpåäkivut taitaa ollatakanapäin.

16 vuotta keihäs'16-vuotiaiden saria oli ensimmåistä kerlaa tal_

vimestaruuskisoissa, joka myös iatkossakin tuleesäilyttää, kunhan saadaän lisää heittäjiA mu-kaan.

Taina Uppa joka siirtyi T 16-sariaan ottamallaheti hallimestaruuden tuloksella 43.84,joten viimekesän tulos parani useita metreiä (39.58). Toiseksiheitti Sari Jämiå 36.66. Kolmanneksi Sanna Vai-nio 36.10 sekå neljånneksi Saara Pietilä, joten toi-sesta ja kolmannesta sijasta käytiin tiukka kamp-pailu kolmen tytön kesken.

Miehet keihäs

Seppo Räty hallitsi isännän ottein keihåskisaauudella halli Suomen ennätyksellä 82.44, ioka onmyös tiettävästi sisähallien maailmanennätys uu-della keihäsmallilla. Seppo ei helpolla päässyt,sillä nuori mies Pyhäselästå Ari Pakarinen vetåisi80.06, ja iohti kisaa aina viimeiseen kierrokseenasti. Tämå heitto oli myös Arin ennåtys, edellis-

Meinasitte pojat yllättää... ia olisihan ne muutkinmahtuneol heittämäån... kerloo Sgppo Bädyn ll'me voiltokorokkeella .hyös hyvin heittäneille AriPakarlselle ia Kimmo Solehmaiselle.

u

vuonna (79.28). Sepon ennätys edellisvuonna oli81.48. Uudet ennåtykset heitettiin keihäillä, joissaoli muovitulppa kärjessä. jottei katto tai peräsei-nä puhkea. turåseinäå ahdisteli ainoastaan Sep-po ja Ari. Muut heittäjät iäivåt sen ve(an kauem-maksi ettei peräseinä ollut vaarassa, mutta kyllåjoku sentäån kattoon sai.

Keihååstä muodostui kilpailuasetetma tdänHeittäjät vastaan muu Suomi. Muuta Suomeaedusli kunniakkaasti Kimmo Solehmainen tulok-sella 72.46 kolmas, sitten taas mies idästä t!4ikaParviainen 71.00 neliäs. Puolet huipuista puuttuikeihäskisasta. llmeisesti vieroksuivat vauhdinot.toradan pituutta ioka on ainoastaan 22 m.

Mielenkiintoinen keihäskesä on taas tulossa.Ketkä kolme Suomea edustaa TOKION lvl,4-ki.soissa? Väriä tuovat uudet liitomallit keihäässäniin silti on muisleltava se seikka, että LÄHTÖ.NOPEUTTA nekin TARVITSEVAT ei ne muuten taFpeeksi pitkälle lennä.

Erinomalsista iårjeslelyistä vastasi lDÄN HEITTÄ.JÄT Perlti Koihosen iohdolla, ioka tässä hilientyykilpåilun lomassa uusllle keihåsmalleillo.

T16 keihäs1. Uppa Taina2. Jåmiå Sari3. Vainio Sanna4. Pietilå Saara

Porin TälmoParkanon UrhLiedon ParmaPyhtään Kisa

Mi€hel keihäs1. Bäty Seppo2. Pakarinen Ari3. Solehmainen Kimmo4. Parviainen [4ika5. Huotilainen Tommi6. Holopainen Hannu7. Anttonen [.1ikko8. Biörkroth Peter9. Suomalainen Timo'10. Hartikainen Jari

P20 keihäs1. Heimonen Jarkko2. Kokko Jarkko3. Ekström Påtrik4. Juurakko Toni5. Karjalainen N4ikko6. Korhonen Mika7. Salmela Erno8. Nurkkala Jaakko9. Oikarinen Juha10. Polso Pertti

Tohmajårven Urh 82.44Pyhäselän Urh 80.06Vantaan Salamat 72.46Pyhäselän Urh 71.00Parikkalan LJrh 67.76VarislahdenVatma 67.72Joensuun Kataja 65.90Gamlakarleby lF 64.58YU-2000 Laukaa 60.98Lapinlahden Veto

Laukaan Urh 69.84Tyrnäväen Tempaus 69.74lF Trean 63.30Alavuden Urh 58.64Oulun Pyrintö 57.54Sisu-Veikot 55.90Lappeenrannan lJlvl 55.70Kajaanin Kipinä 55.14Kajaanin Kipinä 53.94Tampereen Pytinlö 52.22

43.8436.6636.1035.84

P16 keihäs1. Kotilainen Toni

vlt

AL

I

T

I

tI

1{

Ptt

Atl

ATlt

0s

58.8858.2457.40

Kivijårven Kivekkäät2. Välisaari Veli-Pekka Parkanon [Jrh

Kosken Kaiku3. Knuutila Juha

Tl8 keihäs1. Tolkkinen Heli2. Annala Ulla3. Niutanen lvliia4. lnqberg l\4 ikaela5. lkonen Pauliina6. Huhtaniemi Paula7. Paija Katri8. Hjort Lis-Mari

P18 koihäs1. Lappi lsmo2. Laine Samu3. Parviainen Aki4. Jutila Jani5. Alm Tomi6. Flink Janne7. Mattila Janne8. Vesterinen TeemuL Kainulainen Mika'10. Källi Jarkko11. Sutinen Johan'12. Luttinen Nlarko13. Våhäaho Onni14. Virtanen Jere

T20 keihäs1. Väyrynen l\4ervi2. Heikkilå lrina3. Valkonen Sanna4. Rakkola Påivi5. Parkkonen Teiia6. Kankaanpää Erja7. Päivåniemi Outi8. Laakkonen Jaana

Naiset keihäs1. Alafrantti Päivi2. Smith Karen3. Rantanen Heli4. Paananen Jaana5. Kirm Katrin6. Kiviluoma Päivi7. Nurmi Tiina8. Seilo SusannaL Tulkku Heli10. Salo Pauliina

Pudasjärven urh 52.40Askolan Kisa-Tov 47.50Teuvan Rivakka 45.74Veså ls 45 4ÄLappeenrannan Ul\4 43.10Noormarkun Nopsa 42.30Someron Esa 39.40Oravais lF 38.58

PieksåmåenVeikot 64.04Hollolan Urh-46 63.06Pyhäselän Urh 60.60Vaasan Vasama 59.78llomantsin Urh 59.06Sisu'Veikot 58.80Reisjärven Pilke 58.58Kannonkosken Kiho 58.06Oulokummun Partio 57.14Soinin Sisu 56.00Ypäiän Yllätys 55.96Kiuruveden Jänne 50.68Nivalan Urh 49.38Painion lJrh 48.82

Kajaanin Kipinä 50.54Naantalin Löyly 45.44Salon Viesti 42.44Hollolan Urh-46 41.56Turun Weikol 40.84Alavuden Urh 40.44lkaalisten Urh 39.98Tewon Urh 34.54

Viipu 58.54usA 58.12Lammin Såkiå 57.00Turun Weikot 51.56Eesti 49.98Viipu 48.10Turun Weikot 47.24Seinäjoen Urh 45.20Pyhäjärven Pohti 39.14KU-58 35.70

35

Näissä kuvisså pyöriväl Lasse, Juha, Mikaia TapioTalviSM ennåtyksiinsä. Oheisisla kuvasarioislavoi lehdä vertailuja ja lekniikka'anålyysejä. Kuva-nopeus on sama, iolen nuorempien voimal ehly'väi loppua kohti, kun Lasse ia Juha pyslyvät ftoh'tuullisesti olenemään loppuun saakka.

Esa Janlusen muulamisla kuvista näkyy ylipainoi'sen vålineen aihoultamat iännllykset.

36

37

vTT

A

tI

T

I

tI

1{

Plt

Att

A

Tlt

0s

PituusHallikausi 1991 oli suomalaisten pituushyppää-

jien osalta hyvin vaihteleva: kaksi Suomen ennä-tystå, muutamia henkilökohtaisia ennälyksiä,loukkaantumisia ja tuloskunnon heikkoutta.

Rinoa Ropo-Junnilan naisten SE ja Heli Koivu-lan SE:n sivuaminen 16-vuotiaiden tyttöjen sarjas-sa olivat hallikauden parasta antia. Lisåksi SatuRuolsalainen on oppinut pituushypyn tekniikkaasen verran, eltå hån on jo låhellå niitå tuloksia mi-hin hånen ominaisuuksillaan tulisikin hypåtä. Ko.konaisuutena naisten pituushypyssä tulevaisuusnåyttää edelleen turvatulta, sillä Helin lisäksi pa-rilla, kolmella {alle 19-v) tytöllä on ensi kesänämahdollisuudet ylittää 620. Kaksi parasta heistäpäässee eduslamaan Suomea nuorten EM-kisoi-hin.

Kuitenkaan naisten pituus ei mennyt kuten olisuunniteltu. Sanni Suhosen loppukesån -90 hei-kot esitykset saivat jatkoa SM-halleissa. Jälleentuli todistettua, että fyysisesti (= testituloksiltaan) hyvå urheilija ei ole sama kuin laiissa me-nestyvä urheilija. Sannin kohdalla lajitekniikassaja siihen liittyen lajissa tarvittavien lihasten akti-vaatiomalleissa sekå psyykkisissä ominaisuirk-sissa on paljon kehitettävää kevään aikana. Rin.gan "räpertely MM-halleissa oli hänen ensim-mäinen epäonnistumisensa arvokisoissa. SenSyitä on varmaan analysoitu useasti kisan jål-keen. Mitåån yhtå selitystå ei varmasti ole ole-massa. SM-kisojen aikaan alkanut flunssa veiyleiskuntoa alaspäin. Takareidessä tuntunut kipu-tila vaikeutti tehokkaiden viimeistelyharjoitustentekemistä, mikä puolestaan heijastui psyykkisel.le puolelle Usko omiin kykyihin ei enäå Sevillas-sa ollut tåydellistå. Lisäksi myöhäinen kilpailu'paikalle saapuminen (klo 21.00 illalla, karsintaseuraavana aamuna klo 10,00) ja outo alusta vai-keuttivat oikean juoksurytmin löytymistå. Huip-putuloksen tekemiseksi psykof yysisteknisen ko-konaisuuden on oltava harmonisessa suhteessa.Mutta kaiken kaikkiaan uskon vakaasti, ettå hyvähuippu-urheilija larvitsee myös epäonnistumisiaollakseen vielåkin parempi. Ts. ensi kesänä Toki-ossa kaikki on toisin myös Ringan kohdalla.

l\4iesten pituudessa kaksi viime kesän parastahyppäåiää oli vammojen takia poissa kisapaikoil.ta. Jarmo Kärnä säästeli selkäänsä ja tyytyi juok.semaan vain 60 m:n kisoja. Niissä hän osoittikuuluvansa maamme nopeimpien miesten jouk.koon. Juha Kivi rikkoi kantapäänsä loikkaharjoi-tuksissa noin kuukautta ennen Slvl-kisoja. Mieles-tåni osittain huolimatlomuuttaan, sillä vauhtiloi.kat ilman kunnollista kantapään suoiausla on ai-ne riski

llahduttavinta oli Mika Kahman, Jouni Huhta.lan ja [4arkku Sarpion henkilökohtaiset ennätyk-set SM-halleissa. Varsinkin I\rarkun ia Jounin rei-

38

Heikki Kyröläinen

lut halliennätystensä paranlamiset antoivat poiil-le rajusti ilseluotlamusta ia motivaatiota kevåänharjoitteluun. Hallikauden kolme suurinta petty-myslå sen siiaan olivat Juha Plosila, Otto KärkijaLeif Björkgren. Leifiå vaivasi myös kantapåävam-ma. Otlo oli kunnossa io ennen hallikisola. ei nii-den aikana, mutta Plo ei ollut lajikunnossa mis-sään vaiheessa. Jälleen lyysisyys ei välttämättätakaa huipputulosta. Esimerkiksi Plo on hypännyt799 ominaisuuksilla, jotka olivat huomattavastiheikompia kuin nyt: syväkyykky 25 kg heikompi,vauhditon 5loikka n. 50 cm heikompi, vauhdilli-nen s'loikka n. 1 m heikompi, lentåvå 20 m n. 0.04s heikompi jne.

Lopuksi. Vammojen ennaltaehkäisyyn tulisikiinnittåä entistå enemmän huomiota. Kilpailu-kauden harjoittelussa on vielä paljon parannetta-vaa: kunlo ei puhkea lepäämällä vaan silloinkintäytyy uskaltaa harioitella. Ennen kaikkea nyt(huhti-toukokurr) täytyy harjoitella, mutta mitä?Viimeisten vuosien aikana allekirjoittanutkin onvoimakkaasti painottanut voimaharjoittelun tår-keyttä nopeuden perustana. Samalla laji on ollutvälillä hyvinkin kaukainen asia. Nyt tilanne useim"pien maaioukkueeseen kuuluvien pituushyppää,iien osalta on se, että kohonneesta maksimivoi-matasosta täytyy saada enemmän tehoja ulos.Hyppääjälle itsetarkoitus ei ole suuri maksimivoi-mataso vaan suuri voimantuottonopeus.

Pituushyppääiät ja heidän valmentaiansa säi.lyttäkåämme yhdesså rakenlavan kritiikin kauttapituushyppy lajiryhrnämme ykköslajina!

Ropo.JunnilaRingå

Janne Avela vtl

AL

I

T

I

L

I

1{

Ptt

Att

ATtl

0s

Keväån SM-hallikisoissa Tampereella naishyp-pääiät osoittivat vastakkaista sukupuoltaan pa-rempaa tuloskuntoa. Varsinkin, kun toistaiseksiainoa pelkåstäån miehinen hyppylaji, seivåshyp-py, jätetäån tåssä iutussa huomioimatta.

Naisten korkeushypyssä Suomen ennätysnäytti olevan paperia, kun Katia Kilpi ylitti eleet.lömän varmasti Sevillan lvlM-kisaraian 187 cm.Yrityksissä uudesta ennätyksestä hyppyjen laki.korkeus jäi kuitenkin riman etupuolelle ja RingaRopon halliennätys 188 cm sai vielä armonaikaa.Katjan hyppyien korkeudet anloival uskoa tytönkehityksen iatkumiselle, varsinkin kun ote urhei'luun on esimerkillisen ammattimaista- Korkeus-hypyssä Katian takana on tällå hetkellä pitkä tyh'jiö. Anne Laapotti ja Kaisa Lehtonen hyppåsivätvakiotulokset 177 cm, alkukaudesta hyvin hypån-neen Kristiina Jårvisen lievästi epåonnistuessa.Tilanne ei kuitenkaan ole jatkossa aivan näinsynkkä. Kun Sari Karjalainen saadaan terveeksija kaikissa em. tytöissä piilevä lahiakkuus kaivet-tua esiin, on toiveita, että Katia saanee tulevai-suudessa seuraa myös hieman korkeammalle.

Naisten kolmiloikassa tehliin ensimmäinen vi-rallinen Suomen halliennåtys. Ragne Kytölä voittikilpailun hyvållä tuloksella 13.09 m. Carina Kjel-man jåi Ragnesta ainoastaan 6 cmriä. Nämå kak.si laiin pioneeria ovat tällå hetkellä ylivoimaisia.Nuoren lajin kehitys tulee todennäköisesti iatkos-sa nopeulumaan. ioten lajiin erikoistuminen onvälttämätön ja Ragnella ja Carinalla on tähän hy-våt edellytykset.

Miesten korkeushyppy on kokenut rakenne-muuloksen. Aikaisempiin vuosiinverratluna mää-rållinen tåso on laskenut, huipun lievästi nous-tessa. Tason kapeus oli nähtävissä myös Sl!1,hallikisoissa. Karhulan Ari Laitinen osoitti löytä,neensä vuosien takaisen kunlonsa voittotuloksel-la 216 cm. 220 cm ylitystå metsåståmään lähte.nyt Aki Måentakanen sai tyytyä samaan tulok-seen ja toiseen sijaan. Eräs positiivisimmista yl-lättäjistå oli kuitenkin nuori Juha Savinainen, jo-ka ei ujostellut aikuisten joukossa vaan sijoittr/ineljånneksi omalla ennätystuloksellaan 210 cm.Pistäkääpä nimi muistiin' Kolmanneksi siioittuivuoden takaisen tasonsa säilyttänyt Kimmo Mylläri (213 cm). Nämä olivatkin ainoat kohtuulliselletasolle yltåneet hyppåäjåt. N4iesten korkeushy-pyn elinehtona on nyt ehdotloman huipun löytå-minen. Korkeushyppåäjiltä voisikin perätä "ha it-tua hulluutta". Hulluutta kyllå löytyy.

Epäonnistumiset ja tasapaksul suoritukset ja-koivat urheilijat Stul-hallikisoissa selvästi kahteeneri ryhmåän. Hyppääjiä vaivasi joko pehmeys taitekniset puutteet. Onko niin, että hyvän harjoitus-kauden jälkeen odotetaan huippukunnon putkah-tavan esiin pelkästään lepååmällä? Tämä tuoyleensä esiin ainoaslaan pehmeyttä. näissä niinråväkkyyttä vaativissa laieissa. Harjoituskaudel-la PITAA uskaltaa myös harjoitella. Osasta hyp-pääjistä taas nåki, että maksimivoiman merkilyson lopultakin ymmärretty, mutta on toisaaltaunohdettu sen todellinen käyttötarkoitus. No-peusvoimaominaisuudet pitåä välillä myös opti-moida suhteessa laiiin ia lajitekniikkaan.

39

vtt

AL

I

T

I

L

I

1{

Ptl

Alt

ATTT

0s

Hallikausi tuskailtiin sananmukaisesti kivuli'aasti ohitse. Muutamaa påivää ennen TampereenSM-halleja näytti siltä, ettå Suomen kolmiloikkaa'jat ovat siirtyneet joukolla sairaaloiden ensiapu_poliklinikoille. Lähes päivittäin viimeisellå viikollakerrottiin puhelimessa eriasteisista loukkaantu'misista. Olen kyllå kokenut kaikenlaisia takaisku'ja valmentajaurallani, mutta en yhlä masentavaakilpailukautta kuin mennyt hallikausi.

En olisi halunnul esittää tåtä loukkaantumis-ten ke omusta tässå jutussa ollenkaan, muttakoska uuden Yleisurheilun kuvalehden toimittajaSaarinen oli omassa tekstissään lyötyä (laiia) lyö'nyt, ottamatta selvää urheililoiden taustoista taityhmyyttään, haluan läten tåmän surullisen tari'nan kertoa:

Viime kesän viidestå yli '16 m loikkaaiasta ter-veenä ainoastaan Markku Rokala (loukkaantuisitten lievästi ilse kisassa = kramppi).

Heikki Herva: erittäin hyvän syksyn jålkeen en-nen ioulua välilevyn siirtymä - pååsi harioittele-maan maaliskuun alkupäivinå. Kuntoutuu kesäk-si, eriltäin motivoituneena!

Timo Ruuskanen: sai jännetuppitulehduksensäåreen kilpailuviikolla - kortisoonipiikin ia vii-kon levon avulla on tåysin lerve. Harjoittelee nou-sujohteisesti pitkää, mutta raskasta tietä kohtiaurinkoa.

Jari Ahor reisirevähdys viikkoa ennen pituuski-sassa, pilasi hallikauden, olisi terveenä taistellutvoitosla- Illennyt fyysisesti raiusti eteenpåin mm.vauhditon 5-1 18.37.

lvlikko Levola: l\4ikko ei malttanut parantaa ra-situsmurtumaansa syksyllä riittävän hyvin -vamma uusiutui. Fysiikka edelleen parantunut,loppukesästä paha äiiä!!

Nronet nåistä vammoista kai olisi ainakin jålki'käteen olleet våltettävissä - vai olisivatko!

I\iloneslihan vammautuminen on valmennusvir_he ia monien valmentajien mielestå hyppyryhmä1.le näitä virheitå tuli tålle hallikaudelle aivan lii-kaa.

Harjoiltelun maximointiin liittyy niin palion pel-kän harioittelun lisäksi, ioissa meidän tulisi ollaerittäin huolellisia. Kokeneillakin loikkaalillammeoli tavoitteena panostaa voimakkaasti perus_ jamaksimivoimatason lisäåmiseen syksyn perus-kuntokausien aikana. Lyhyt KvK-kausi ei riittänytherkiståmään paikkoia ja niinpä vammoia syntyiturhan palion. Huollon ia levon måårä ei ollut riit-tävä. Patistaisin urheilijoita enlislå enemmänmiettimåän lodelliSta panostuksen laatua -

Jukka Härkönen

teenkö kaikkeni ia minkä teen, teenkö sen todellahuolella.

Muutama ilonaihekin hallikaudelle mahtui,aloitetaan aikuisista: Jari Lämsä palasi hallimes-taruuden kautta ilmeisesti nyt riittävän "mietis_kelyn" jålkeen hätyyttelemään myös kesällä kon.kareita. Jari, kaikki on Sinusta itsestäsi kiinni!l

Ensimmäistäaikuisvuotta urheileva Janne Kin_

nunen on edennyt Lahden Hennalassa hyvin jaylitti elämåssään ensi kerran 15 m, mutta omaaedellytykset jo tällä hetkellä yli 15.50 m: Janne onnopea, ja ennenkaikkea perusvahva nuorukainen.Tekniikan puutteellisuus esti todellisen yllåtyk-sen hallikaudella.

Jannen tavoin tekee paluuta lmatran lsmoPenttilä, joka on kårsinyt hyvien A-poika tulostenjälkeen paljon takaiskuia. Valitettavasti kaksi yli15.30 hyppyä meni rikki (milleistä kiinni) SM-halleissa. Ehjä kevät ja paljon enemmän kisojakuin ennen niin lsmo hyppää Jannen tavoin pit-källe. llseluottamusta iätkät ja turha kunnioituspois näitä 30:n kerholaisia kohtaanl!

Juniorisarjojen osalta nähtiin muutama todellahyvä väläytys: TUL:n Marko Leino ylitti 20 v. sar-

iassa 15.50 ja nappasi Slvl-pronssin Tampereella.Marko on vahvajalkainen nuorukainen ja perus-tekniikka on hyvå.

Tommi Kotanen ei onnistunut vielä talvella uu_

l€Yolå

des6a "päälajissaan", mutta hyppåsi pituudessa20 v. mestariksi tuloksella 7.07 m ia kirioitustenjälkeen alkaa kova loikkaharioittelu.

Jani Jaatinen hyppåsi 18 v. mestariksi tuloksella 14.58 ia Tero Saastamoinen loikki SE numeroin14.06 16 v. ykköseksi.

l\4ielenkiintoinen yksityiskohla on se, että kaik-ki juniorisarjojen mestaruudet menivät pääkau-pungin liepeille. Kukahan herroista vahvislaneeVU:n rivejä lähivuosina Kalevanmalian pistetais-toissa?

Nyt olisi hyvå mahdollisuus keråtå hyvå loikka-ryhmä seura- ja liittoeroista huolimatta yhteis-treeneihin ja harjoituskisoihin. Tållainen menet-tely ainakin kisojen osalta oli Eltsussa 1970.luvunalkupuoliskolla. Ryhmän isähahmona voisi toi-mia M. Rokala?

Kevään kuviotsairaskertomukset Mikko Levolaa lukuunotta-

matta ovat tållä erää ohiia harioituskuviot aikuis'ten kohdalta ovat kunnossa. Opiskeliioista aina-kin L:imsä ia Ruuskanen voivat opintoviikkonsakeråtå kolmiloikan peruskursseilta siksi hyvinopinnot on suoritettu syksypuolella.

Työsså kåyvien kannatlaa muistaa, että parem-pi tehdä yksi hyvä harioitus levänneenå kuin kii-resså ja väsyneenä kaksi huonoa.

Valmennuksellisesti hallikaudella silmiinpistå-väå oli vauhtiiuoksujen eli askelmerkkien epä-määråisyys myös aikuisilla. Sovitaanpa, ettå täs-tå ei ole enäå huomautettavaa kesän ensi mitte-löisså.

Teemana koko loikkaryhmålle on kevään harjoi-tusiaksolle: muista lajisi, harioittele kolmiloikkaaetkå voimannostoa varten. Niillå perusvalmiuksil_la ioita ryhmässä jo esiintyy pitää pystyä hyppää-mäån huomattavasti pidemmälle. Vauhtia asteit'tain lisäåmällä ia tekniikan osaharjoitteita teke-mällä pitäå luoda "hyppyrutiinia':

Nuorilla on syytå kiinnittää huomiota edelleenpitkiin loikka. ja hyppelysarjoihin maaliskuun jahuhtikuun aikana. Vammautumisriskin voit vålt.tåå näillä matalatehoisilla hyppelyillä. Heti kunlumet sulavat hakeudu pehmeille ulkoalustoille,pienet maan epätasaisuudet eivåt haittaa.

Voimaharjoittelussa pitäå liikkua pitkisså (6-8toistoa) toistosarioissa ja vahvistaa voimakkaastikeskivartaloa, siellä piilevät ioko loikkaajan heik-koudet tai vahvuudetll

Kaikille junioreille ia heidån valmentaiilleenlhankkikaa kuvasarioja eri tekniikan omaavistahuippuhyppääjistä. Nåistä kuvasarioista katsele'malla oppii huomattavasti enemmån kuin mones'ta videonauhasta. Niitå on tuiioteltava viimeisek-si ennen nukkumaanmenoa ja ensimmäiseksi he_

ti herättyä. Tämå on täyttä totlall Kuvasarloienhankkimisessa kääntykåå allekirioittaneen taiherroien Raiala, Mäkelä puoleen. Tapaat minutpuh. 918.503 216.

3.loikan suoiituskykyvaalimuksel suomalaisi ain

(15-17 v)100 m 11.50 sle 20 m 2.10 sviim 5 m lan. 0.54 s5-1. kinkka(6-8-12 ask.) 20.00 m

kyykky 1.6sloikka 15.80 mrinnalleveto 1-4piluuskilp. 6.60 mpitr.ius(vapari) 6.20 mkuulanheittopåån ylitaakse '16 m (4 kg)150 m 17.5 s3-loikka tulos 14.60

Aikuisten teslinormiston on saavuttanut suo-malaisista lähes täysin Olli Pousi 16.82.80.

Kolmiloikan kaikkienaikojen tilastot

Miohet 20 t.P Pousi 17.00 1968 s. .46 P Pousi 16.17

P Kuukasiärvi16.87 -75 '46 O Pousl 1613

O pousi 16.82 -80 -59 H. Puhakka 16.06

E. Viilasalo 16.61 .88 -60 l. Ruuskanen 16.03

M. Rokata 16.61 -82 -60 J. Paronen 15.85

E. Rinne 16.58 -72 -43 M. Rokala 15-83

H. Herva 16.51 -89 -63 J. Låmsä 15.72

H. pesonen 16.42 €4 .62 E. Viitasalo 15.69

K. Rahkamo 16.40 -60 .33 T. Ulriainen 15.59

H. puhakka 16.35 -80 .59 J. Niva 15.59

supern. aikuinen

11.20 s 10.80 s2.05 s '1.95-1.90 s0.52 s 0.€ s

22.00 m 24.00 m

1.8 2.0-2.5xo.p.16.60 m 18.00 m1.6 1.8xo.p.7.2O m 7.80 m

6.80 m 7.30 m

20.00 m (4 ks) 24.00 m (4 kg)16.2 s 15.8-16.0 s15.80 16.80-17.20

16 v.M. Kovalainen 14.56J. Hksimåki 14-52A. Vähåojala 14.43J. Meriluolo 14.42 -90P. Palm 14.40H. Pesonen 14.35J. Koponen 14.35V Tiensuu 14.31

K- Kålviånen 14-29T. Utriainen 14.33

vtt

AL

I

T

I

L

I

1{

PIt

Ält

ATtt

0s

18 v.H. Puhakkå 15.81P Fousi 15.74T lltriainen 15.69J. Uimså 15.55T' Okkonen 15.38E. Viilasalo 1516J. Pellomäki 15.13

P. Suvitie 15.12

M- Rokala 15.11

J- Måklnen 15.11

Kommentteia:

- miesten kymmenen kärjesså keskiarvoikävain 24.7 vuotta, voimakas hajonta

- kautta.aikojen Harri Pesonen ainoa 16 v.

kymmenen ioukosta, joka on voittanut mies_len SM; vuonna -86

- nåihin tilastoihin kaivataan voimakkaasti uu-sia nimiä: viime kauden ainoa merkintå 16 v.

Johan Meriluoto!!

- valitettavasti Timo Utriainen loukkaantui va_

kavasti keväällå.89, muutoin hån olisi kai-kissa sarjoissa edustettuina (16.29 -88 ia mt16.54)TUUOTELLAAN, Härski

vtt

A

tI

T

I

L

I

tPtt

Alt

ATlt

0s

Seroei Bubkan hypyt tånå talvena ovat osoilta-neet, että seiväshypyssä ollaan vielå hyvin kauka-na ihmisen suorituskyvyn maksimista. Samallahån osoittaa, että yhå harvemmalla urheiliialla onmahdollisuuksia aivan terävimmälle huipulle. Tä-må siksi, että hyvin harva hyppåäjå pystyy huip-pusuorituksiin nopeudessa, voimassa, tekniikas-sa, rohkeudessa ia itseluottamuksessa ollen sa-malla antropometrisesti hyvå seiväshyppääjä-tvvppi.

Bubkan maksimia on vaikea arvaillakaan. Selienee jossain 625-640 vålillä. Bubkasta hyppåå-iä voi parantua vain olemalla l0- 15 cm pitempi,vielå ionkin verran nopeampi ja omaamalla poik'keuksellisen pitkät kädet (iolloin vipuvarret tule-val mekaniikan mukaan mahdollisimman edulli-siksi). Nåillå "lisåeväillå" varustettuna Bubkaylittäisi 6,5 mrn rajan optimaali.oloissa.

Sergein jålkeen 2 n:liittolaista tavoittelee vaka-vissaan 6:n rajaa, mutta heidån jälkeensä "maailman kärkihyppääjät" ovat jääneet paikalleen570-580 tuntumaan.

Muun maailman seiväshyppäåiåt "karkasivat"suomalaisilta 1980-luvun alkupuolella, ia olemmepysyneet kaukana huiprrsla useampia vuosia.

Tällä hetkellä ero kuroutuu pienemmäksi lu-kuunottamatta eroa Bubkaan. Jopa kolmella suo-malaisella on mahdollisul.ls nousta piakkoinkinhyvin låhelle kansainvälistä huippua 570-590,tai ainakin lähelle sitä.

Resursseja on, mutta osaammeko hyödyntääne? Rehellisellä yksilökohtaisella analyysillä onetsittävä kultakin ne ydinalueet, jotka vaativat pa-rannusta ja harioiteltava ne tinkimättå kuntoonpitkäjänteisellä ja periksiantamattomalla sitkey-dellå.

Asko Peltoniemi: Asko lienee fyysisesti viidenparhaan seivåshyppåäiän joukossa koko maail-massa, iolen tältä osin edellytykset hypåtä 6 movat olemassa,

Kesä -90 meni huonosti låhinnä pelkotiloihinpohjautuvien epävarmuustekiiöiden vuoksi. Syk.syllå Asko sai pelot haliintaansa, ja seurauksenaoli suomalaisitlain erittäin hyvå hallikausi, jotahimmensi ainoastaan Sevillan epäonnistuminen

- 540. Kokonaisuudessaan Askon sarja: 565.550-570.560.540.

Syy epåonnistumiseen: virheelliseen tunte.mukseen perustuva luulo siitä, ettå kunnon terä-vin huippu on jo ohi. Tållöin psyykkinen epävar-

42

Aulis Kair6nlo

muus palasija heijastui suoritukseen väkisin yrit-tämisenå.

Kesäå kohti menläessä Askon harjoittelun onollava ominaisuudet säilyttåvåå ia irtiottoa lisää-väå, iota kautta nopeus pitäisi lisääntyä tuonne

- 1,95 lentåvä 20 m - tuntumaan nykyisestå2.03:sta. Tällöin olisivat jo 6 m:n ylitykset mahdol-lisia, jos usko ja luottamus omiin kykyihin vahvis-tuu raudankovaksi.

Nämä kaksi asiaa ovatkin Askon uran tärkeim'måt asiat - irtioton lisääminen ja itseluottamuk-sen lisäåminen. Asko pystyisijo nyt hyppäåmåån6 m, jos pelkotekijöitå ei olisi olemassa. Jos ke-sållå -91 Asko jåå tuloksellisesti alle 575, on seselvä pettymys.

Jani Lehtonen: Jani hyppäsi -90 SE-mieheksituloksella 571. Janin valtleia oval nopeus, voimasekä ennakkoluuloltomuus. Heikkoutena pikku-nätti tekniikka, iosta puuttuu tehokkuus. Jani eikykene hyödyntämään täysin hyvää vauhtiaanhyppyyn. Nopeudellaan Janin pitäisi pystyä hyp-påämåän ainakin 20 cm korkeammalla otteella ia5- 10 paunaa jäykemmållä seipåällå kuin .90 par.haimmjllaan. Tällöin tulos olisi jo lähellä 6 metriä.

Ongelmana on energiansiirto vauhdista sei-pääseen ja hyppyyn.

Janin täytyy paneutua kaikella tarmollaan tör-måyksen ja maastalähdön kehittåmiseen. Kuop-paanvientiin väljyyttä lisäå, ajoitus aikaisemmak-si, ponnistus tehokkaammaksi ja hypyn suuntaa,minen rinta- ja katse edellä eteenpäin törmäyk-sesså ja heti sen jälkeen.

Niinkuin jo totesin, fyysisesti Jani on erittåinhyvä, multa silti ennen kaikkea pohkeiden alueel-la on paljon kehittämisen varaa. Ja edelleen: li.hashuolto on Janille erittåin tårkeää. Vain pitä-mållä lihakset ja nivelten liikkuvuudel kunnossapååsee Jani aikaisemmin mainitsemiini tavoittei-siin.

Petri Peltoniemi on jo yli 10 vuotta ollut ikä-luokkansa paras seiväshyppääiä Suomessa. V.-90 hän oli myös miesten paras (560) ennenkaik-kea hyppyvarmuutensa ansiosla. Petrin vahvuu-lena on tasaisuus. Hän on kohtuullisen hyvä sei'väshypyn kaikilla osa-alueilla.

Onneksi parantamisen varaa on silti paljon.Petri kehittyy vielä fyysisesti jonkin ve[an voi-ma/nopeus ominaisuuksissa, mutla suurin estetiellå kohti maailman huippua on vauhtienergiansiirto seipäåseen/hyppyyn (vrt. Lehtonen) ja oi-

keavan seipään energian hyväksi käyttö / rimanylitys.

Petrin on pyrittävä törmäämään seipååseentiukasti rinla ia kasvot edellä, ponnistettava ylösseipään perään lantio takana, jolloin mies liikkuueteenpäin hetken aikaa rinta edellä pystyasen-nossa. Näin hyppy liikkuu tarpeeksi eteenpåinmahdollistaen enlistä korkeammat otteet ia jåy-kemmät seipäåt. Jäykät seipäät ovat "Petelle"elinehto, sillå hänen rimanylityksensä on heikoh-ko eikä välttämättä kovin hyvåksi koskaan tule-kaan. Jäykån seipään "heittämänä" Pete voikompensoida riman ylityståån - vrt. Bubka.

Hypyn liikkuminen ponnistuksen jälkeen hyvineteenpäin helpottaa Peteä oikea-aikaiseen taak-setuloon, jolloin hyppy lentåå pystyyn eikä aukeaeteen niinkuin tällä hetkellä tapahtuu.

Asko, Jani ia Petri edustanevat kesällä.91 kol-men kärkeä. Heistä kenenkåän ei pitäisiiäädä tu-loksellisesti alle 570:n.

Heidän lakanaan on 7-8 miehen tasainen ryh-mä pyrkimässä 550 ylityksiin. Tähän ryhmäänkuuluvat hyppäåjinä jo kokeneemmat Harri Palo-la, Jari Holttinen, Juha Rauhaniemi sekä nuoretlupaukset Biörn Andersson, Olli.Pekka Mattila,Ossi Helander ia Markku Sipilä.

Hallikausi lupaili joulukuussa heidän kohdal-laan palionkin, mutta saldo oli yllåttåvån kesy.Kesåå odottelen kuitenkin hyvinkin optimistisena(N4äkolä hymyilee).

Harri hyppää 550-560, ios löytää raudanluianmotivaation ja silä kautta entisen C88) vauhtinsaja rutistuksensa. Jari yltåä yli 560 heti, kun roh'keus sen sallii. Lisäksi Jarilla on fyysisellå puo-lella vielå palion tehtävää voima/nopeuspuolella.Juha hyppää 550, kun saa ponnistuksensakauemmaksi ja rutistusta vauhdin loppuun. "Nalle" paranlaa sitå mukaa, kun vauhti = vauhdinloppu paranee = nopeutuu. vahvistuu = voimaaialkoihin. Sama koskee O.P:tä. Ossilla tuloksetparanevat tekniikan varmistumisen myötä sekåominaisuuksien lasaisen kehittåmisen kautta.Markun asia taas on parantaa ominaisuuksien ir-tiottoa lajiin.

Olen ennustanut. etlä kesällä-91 tehdään Suo.messa uusi seiväshypyn keskiarvoennåtys {ent.-82 545,2). Helppoa se ei kuitenkaan ole, sillå

asko Peltoniemi

meillä ei enää ole määrällisesti entisenlaisia re-sursseja - reservit puuttuvatl

Jos joku kårjestå loukkaanluu tai epäonnistuu,tavoite (ennuste) on mahdoton.

Siksipå lopuksi seurojen valmentaiille: Anta-kaa iunioreille mahdollisuus kokeilla seiväshyp-pyå - vaikka jäykällä seipäällä. Taipuvia seipåitäei välttämättå tarvita pitkåån aikaan alottelussa(myös "huiput" harjoittelevat paljon taipumatto'malla seipäälläl).

Vain tållä tavalla toimien voimme varmistaasen, että perinteisesti hyvä suomalaislaji - sei-väshyppy - pysyy Suomessa huippu-urheilula-jina.

Ull

AL

I

T

I

L

I

N

Pttllt

ATtt

0s

43

vtt

AL

I

T

I

L

I

1{

Ptl

ATI

ATlt

0s

Ekman lönkötellen mestariksi

Otteluien hallimestaruuskilpailut jårjestettiintänåkin vuonna monien kommelluksien jälkeenTampereella. Kalenterin mukaan niiden olisi pitä-nyt olla Turussa, mutta niitä ei iostain syystä oltuhuomattu kiriata Kupittaan hallin kalenteriin.Erehdys huomattiin liian myöhåän, halli oli buu'kattu muille asioille ottelujen kisa-aiankohdaksi.

Turku ja Tampere ovat aina järjestäneet kisathienosti asiantunlevan ia huumorintaiuisen toi-mitsijakaartin avustuksella.

Tampereen Pyrintö pelasti tällå kertaa tukalantilanteen. vaikka toimitsiiavoimat joutuivatkinurakoimaan olan takaa, kun oli nuorten ia aikuis_ten Std-kisat, maaottelu ja ottelu-SM:t.

Kaksi viimeksimainittua tilaisuutla kaiken li-säksi samana viikonloppuna. Jårjestelyisså såilyiystävållinen ja ymmårtäväinen asenne kilpaililoi-ta kohtaan.

Pirkkahallin henkilökunnalle myös kiitokset ot'teluväen puolesta. Yleisurheilun lisåksi Jukka Ta-pio, Torsti Helminen ja kumppanit joutuvat muun-tamaan hallia kaikenlaisia muitakin tilaisuuksiavarten,

Halliottelut noudaliivat entisten talvien kaavaamitä tulee kärkimiesten osanottoon. Poissa olivaltoipilaat Keskitalq Broman ia Finni. Näkki olisiollut ottelukunnossa terveytenså puolesla, muttaei halunnut herkistellä kilpailuun kesken harioi-tuskauden. Hån odottelee innolla toukokuun lop_pupuolen Brescian kansainvälisiå otteluia. Måke_lä ja Turvanen tosin olisivat mielellään nähneetkaikki kynnellekykenevät kilpailemassa myös hallikaudella.

Ensi vuonna kiinnostus lisääntyy, sillå otteluttulevat halliarvokisoien ohielmaan.

Viime kesän Stvl-mitalimiehistå olivat yrittä-mässä meslari Kaj Ekman ia Oulun yllätysprons'simies Janne Vikevåinen.

Kansainvälisyyttä edustivat Viron Tarmo Adam_berg ja Anders Avik. Viime vuoden voittajaa ErkiNoolia odoteltiin. mutta hänen sanottiin jäåneenkotiin viisumivaikeuksien vuoksi.

Ekman oli selkeå ennakkosuosikki. Hyviä tulok'sia odotettiin myös edellisen vuoden hallimesta-rilta Jari Perålåltå ja [,{ikko Vallelta.

Heikki Leppänen

60 metriä voitti Ekman aialla 7,05. Reijo Bottasjuoksi 7,21 ollen loiseksi nopein. Tero Heikkinen(7,27J, Janne Hellsten (7,27) ia lupaavana tulok-kaana Sebastian Siukonen (7,29) sekå Perälä(7,30) suoriutuivat kunnialla pyrähdyksestä. Suo-sikeista Laasanen, Vikeväinen ja Valle olivat vielähieman talviunisia. Lähettäjåtyöskentelyssä tun-tui olevan pientä tarkentamisen varaa. Joitakin lii_

an epätasaisia startteia päästettiin liikkeelle.Virolaisista Adamberg iuoksi 7,22 ja Avik 7,39.Pituushyppy oli tasollaan heikohko. Parhaan

tuloksen 694 hyppäsi Lempäälän Kisan entinenpituushyppääiä [4arko Alanen. Hän on kehittynytjonkinvellan viime talvesta, mutta edelleen seivåsja aidat vaativat lehoharioittelua.

Vikeväinen leiskautti 687, Heikkinen 673 ja Pe'rälä 670. Siukonen sai kohtuullisen 666, multaLaasanen ainoastaan 650 ja Vallelta oli puhtipoissa,623.

Ekman hyppäsi 648, mikä ei oikeastaan olluthassumpi, kun tietää, kuinka sekaisin miehenponnistustekniikka on viime aikoina ollui. välillä6 metriäkin on ylittynyt vain vaivoin.

Halliottelun ainoassa heittolaiissa kuulassanähtiin vain yksi 14 m:n ylitys.

Paras oli Viron Anders Avik 14.04. Turun Urheilu'liiton pitkä Hannu Fälden iäi sentin 14 m:n rajaslaoli lajin loinen. Reijo Bottas yllätti Jari Perälänkolmella sentillä työntäen 13.65. Ekman työnsiennätyksensä 13.48 ia näytti siinä vaiheessa kar-kaavan omille teilleen. Edellisten lisäksi yli 13 m:nsaivat Jämsänkosken llveksen Pekka Lahtinen

Satu 'sulostultad gopivasli kuvallansa tätä mie.hisistä miehistä klrjoiletlua artikkelia.

(13.29) ia Oulaisten Huiman Juha Laakkonen(13.16). Siukosella on vielä opittavaa - 11.77

Korkeushyppyr Ekman pääsi kovan taisteluniälkeen 196, multa hänen iälkeensä ei 190 cm:nylittäiiå ollut kuin kaksi: Kangasniemen Tero Heik-kinen ja saloisten Markku Tuomaala - molem-milla tulos 190.

Ottelukilpailuun tosissaan ainoastaan korkeut_ta hyppäämåån tullut Joulsan Tommi Heino leis'kautti väliästi 211,2'15 oli lähellå. Hån voi odotellakesää ia nuorten EM-kisoia luottavaisin mielin.

Jari Perälä parantaa pikkuhiljaa aiemmin heik-koa korkeuttaan ja ylitti nyt 187 cm.

Hyvän alun otellut Bottas påäsi ainoastaan178. Mies ontui ja toisena päivånä håntä ei nåky-nyt. Samaarr tulokseen jäi myös vanttera Vikevåi_nen. Laasasen korkeushyppy - 181- oli petty-mys, hän päåsi vuotta aikaisemmin 193.

Siukonen ei päåssyt aivan harjoituksissa hyp-päämiinså korkeuksijn, tulos kuitenkin 184.

Toinen päivä aloitettiin Ekmanin johtaessa rei_

lusti.Aidoissa Liedon Parman Janne Hellsten yllåtti

kuitenkin Ekmanin, joka ei päässyt oikein aito-misrytmiin mukaan. Eroa oli 8 sadasosasekuntiaja voittoaika 8,41. Adamberg iuoksi 8,54 ja Avik8,55.

Vikeväinen ia Pekka Lahtinen iuoksivat sadas-osan sisåän 8,76-8,77. Tasaisesti otellut Heikki'nen epåonnistui - 8,92.

Välille 8,83-8,85 juoksi seuraavat kuusi mies-tä: Juha Laasanen, Harri Heikkonen, Patrik L€hto_nen. Mikko Valle, Jari Perälå ia Hannu Fälden!!

Nool poissa, mutta Viron poiatsilti seipään pääosissa

Seiväshyppy oli Noolin poissaolosta huolimatta Viron poikien hallinnassa, sekä Adamberg ettäAvik ylittivät 480.

Ekman epäonnistui lievåsti ylitläen ainoastaan440 ia samat sanat voi sanoa myös furålän esi-tyksestå. Sensiiaan, vaikka vanha seivässpesia-listi Heikkinen ei päässytkäån kuin 470, on se tul-kittava merkkinä hukassa olleen itseluottamuk-sen palautumisesta ja jatkossa hän noussee taasviiden metrin tasolle. Homma oli pitkåän aivanhukassa.

Suurin ilopilkku seipåässä oli kuitenkin Sebas'tian Siukonen, joka paransi ennätystäån 30 cmhypäten hienosti440. Sebastianin puhtia olisi vie-lä parantanut, jos hän olisi saanut hypåtä parem-massa seiväsryhmåssä ison hallin puolella. Loh-duksion sanottava, että nykyinen ennätys suo sii-hen toki mahdollisuuden seuraavalla kerralla.

Laiiin eniten pettyneitä olivat varmasti Hell.sten, Vikeväinen, Heikkonen ja Fälden.

Tulisieluinen otteluaktiivi ia -valmentaja Ari Pe.

lander voisi ottaa seiväshypyn uudeksi painopis-telajikseen, sillä hän ylitti tällä kertaa vain 320.

Erikoista on se, että miehen korkeus- ia seiväs.hyppytuloksen väliin jäi ainoastaan 133 cm. mies-hån ylitti korkeudessa mukavasti 187!!

Siukonen vllätti positiivisesti

Pååtöslajissa tuhannella metrillä nähtiin taas"Ekman-show'1 t!4ies lönkötteli alkumatkan iälki-joukoissa 700 metriin saakka ja veti sitten valta-van parin sadan metrin mittaisen spurtin ja hidas'ti taas vauhtinsa hölkäksi ennen maalia. Kailsunpisteet olivat 5280. Pelleily maksoi kisan voiton,sillå Viron Tarmo Adamberg juoksi tonnin 2.44,41ja voitti Ekmanin 12 pisteellå.

Kolmanneksi kisassa ja hopeamitalin SNr'kisassa nappasi Kangasniemen Kalskeen TeroHeikkinen varsin mukavin pistein 5140. Päåtösla-jin aika Terolla oli 2.48,74. Tero noussee selkeästiyli 7000 pisteen kesällå. Kilpailun neliås oli VironAnders Avik pistein 5096.

Slll'pronssia otti nyt Varkauden KilpaveikkoienJari Perålä 5064.

Kisan tulokas Jyväskylän KenttäurheilijoidenSebaslian Siukonen ylitti komeasti viidellä pis-teellä 5000 pistettä ollen SM-kisan neljås. Jåm-sänkosken llveksen Pekka Lahtinen jåi 3 pistettämainitusla haamuraiasta saaden pisteet 4997 iaiätti seuraavaa Juha Laasasta - 4888 p - yli sa-ta pistettä.

Aivan terävimmän kärien takana tuleva ottelu_jen "kakkosketiu" teki Tampereella loppuien lo-puksi varsin lupaavia tuloksia. On hyvin vaikeaennustaa Euroopan cupin ioukkuetta oikein tållähetkellä. Uskon, etlä lerävimmån kärien takana7300-7550 pisteen välillä on kesållä 4-5 mies-tä. Miesten kesäisestä paremmuusjärjestyksestävoi iokainen tehdä omia ennusteitaan jo Tampe-reenkin tulosten pohialta.

Uskon, että edessä on poikkeuksellisen mielen'kiintoinen lo.ottelukesä.

vll

A

L

I

T

I

L

I

1{

P.lt

Alt

A

TTI

0s

45

DOPING ON ITSESI PETTÄMISTÄ il

Dopiog tarkoitlaa sitä, että urheilijat syövälkiellettyjäläkeaineita tulostenparantamiseksi. Doping on kiellettyå koska:

- se on urheilun suurin petos !

- se on terveydelle vaåmllisla I

lo-ottelija Pctri "Elmo" Keskitalo on pohtinut dopingin ongelmaa ja sisältiiä. Häncllä onvastaus Sinulle ja \ratrhemmillesi huippu-urheilun puhtaasta yaihtoehdGta. Tuo $aihtoehto onolemassa, se vaatii Sinulta ahkeruutta, pitkäjåntritteisyyttå ja lahjakkuutta. Multa lahjakkaanurbeilijan kova työ tuo tulosta, josta voi trauttia ilmatr p€lon ja häpeåo tunteita. Siis Elmo:

"Urheilija joutuu mkentamaan itsensäkuin talon. Aina pitiå valaa kivijalkaensin, eikä tehdä kattoa, sen tiet:iäjokainen. Sama idea on urheilussa.Pitää luoda hyvät pohj alpitkäjänteisellä työllä, eikä pyrkiähuipulle suoraan doping-aineidenavustuksella. Mitä kestävämpiärakennusaineila käytät ja milähuolellisempi olet, sitä kestävämpi ontalosi. Jos talo sortuisilakennusmestarin osteltua halvallaviallisia rakennustarvikkeita, hänioutuisi vastuuseen tapahtuneesta. Niinjoutuu myös urheilija, joka onkiFtäny'l "viallisia mkennusaineita".Tuomio tässä tapauksessa saisi ollaelinikäinen kilpailukielto eikä 24kuukauden hengähdystauko. Hy.väntauslao omaavat urheilijat pys!.väthuipulla kauan. Nopeasti huipullepyrkivät ovat samassa tilanteessa kuinPisan kalteva tomi, pysyäkö pystyssävaiko kaatua. Huipulle ei ole oikotielä.Huipputulos muurataan kivi kivellä."(Lefs Slop DopinS -kirja)

DOPING ON VAARA TERVEATDELLESI

46

Nuoretottelijatkamppailivatsuomenmestaluuksi6taPirkkahallissahelmikuunalkUpuolella.saldo.na kisoista oli kaksi suomenennåtystä:t T16.sarlassa Heikki Hernesahon valmentama Aiia Kortesoia otleli tuloks€n 3703

' fle.sariassa Aale lholan valmentama Pia Poltosaari koriaili SE numeroiksi 3732 pislettä

iisoissä oti muxana xaikkiaan 87 urheitiiaa, mikå osoittaa ottelu-urheilun suosion tållä hetkellä Ta-

so oli viimevuotista huomattavasti kovempi, sillä ainoastaan T2o.saliassa olisiv'.90 tuloksilla pååsty

mitalikorokkeelle.våiiia tutostaso otit in hyvä, niin yllättåvån heikkoa oli lajiosaaminenltaito monella voimaa/omi-

naisuuksia on tehty, mutta lajitaito on unohtunut.

taistelivat

Lapuan Aija Kortesoia ja Turun Katia Männistökamppailivat T16-sarjan mestaruudesta tiukastiloppuun saakka. Aijalla oli pituuden jälkeen senverran hyvä johto. eltå se piti Katjan loppurynnis-tyksen. Aija odotteli etukäteen hyvää sarjaa:"SE:n rikkominen olitavoitteeni, koska tiesin ole_vani hyvässä kunnossa. Talven harjoitukset ovatmenneet hyvin." Yksi hyvå tavoite tulevalle kesälleon varmasti Tiina Rättyän Suomenennätys (5088p.).

Nivalan Pia Peltosaari on opiskellut syksyståsaakka Oulussa Kastellin urheilulukiossa. Har-joitteluun on iåänyt aikaa ja harjoitusolosuhteetoval parantuneet roimasti. Tåmå kaikki näkyyPian urheilussa tållå hetkellä. Kun lisåksi valmen-nuksesta Aale Aholan lisåksi vastaavat EilaVarliainen.[raunu ja Pasi llläenpää on tilanne to.della hyvä.

T18-saria tulee olemaan kesällä tasaisen kova.Sanna Vallin, Katariina Nuutinen ia monet muuttakaavat sen, että helpolla ei SM-kisoissa mitali-korokkeelle nousta.

Laasaselle T.ottelun meslaruus

Lappaiärven Juha Laasanen voitti 2o'sarjanSuomenmestaruuden yli 200 pisteen erolla toi_seksi tulleeseen Jyväskylän Sebastian Siuko'seen. Siukonen oli kuitenkin tämän hallikaudenyksi kirkkaimmista yllåttåjistä. Nimittäin pari viik-koa myöhemmin miesten halliottelussa Sebastia-nin tulos oli jo hieman yli 5000 pistettå. Joteneteenpåin on menty, mutta töitåkin on tehty.

Tornion Toni Ojanaho oli 16-sarjan "kunkku'1To-ni on nopea ja kimmoisa nuorimies, jonka par_

haat laiit ovat aidat ia pituus. Nilsiän nuori Kalle-Pekka konepistooli" Tiihonen vallasi toisen si.jan. Kalle-Pekka etsii myös vielä laiiaan. Nopeuttaja kimmoisuutta löytyy.

Oulun raamikas Jari Rönkkö otteli 18-sarianmestariksi. Tulos oli ihan kohtuullinen, vaikkakin

Tåpio Raiala

Heikki Hernesaho tekee vahvaå valmennuslyöläoltelijoiden kanssa. Kuvassa valmenneltavat Jalk.ko Finni ia Aija Kortesoja.

Jari jäi Sakari Palomäen SE-numeroista 500 pis-tettä. Tässå sarjassa on kuitenkin kovaa kisaakårkipaikoista, joka toivon mukaan myös nostaatulostasoa kesällå.

Sl\4-halliotteluien kuuden sarjan mestaruudes-ta viisi meni Pohianmaalle tai sitå pohjoisemmak-si. Ainoan mestaruuden Etelä-Suomeen vei PorinTiia Hautala voittaen T2o-sarjan.

Juha Laasanen arveli hyvien pohialaissaavu_tusten taustana olevan hyvien perintötekijöiden:"Pohialaiset ovat kovarotuisia, ioilla on hyvä ko-kovartalotaitavuus. Meiltå sujuvat kovaa sisua jakuntoa vaativat moniottelut hyvinl'

vtt

Ä

L

I

T

I

L

I

1{

Ptl

Att

Ä

Ttt

0s

Pia Peltosaaren oivan talvikunnon syynä on osal.taan muutto Kaslellin urheilulukioon ia Ouluhallinhårioitusmahdollisuudot.

UUTTA ENERGIAA KU ORTANEE_LTA

ttuortuneen urheiluoPisto

A!( Ålt(A l{YT

UBHE|LUN Hurprr.tE pÄÄsrÄÄN vÄN YHTÄ TlEfÅ va.lrENrAuruMlsELtiuontmeex uRtretluoplsro oN K NsAlwJlLlsET vAATIMUKSET TÄYT-TÄVÄ VALIIENNUSKESKUS. KENTTÄIA'IEN HUIPPU.IJOI(AN }IARJOITU$'OLOSUHIEET, T|ETGTAITO VÄ.ITENNI,SKONSIJLTONNFSA JA TESTAUK-SESSA MUOOOSTAVAT TUKEVAN POHJAN VÄIIEI{TAUTUMISEIIE.

Testaus- la palveluasemarmoTEgP^tatjoaa fyydsen vaLnonnrÅsen lehos-

tamlseksi heittäiille ia hyppääjille o.ilaisia lajipak€ttola. Tostaann€ tlm:

. eri lihasryfmisn maksird. ja .äjählåvåå voimaa- lajinomaista ponnistusvoimaa- maksiminopgrJtta- mittaarnms rrytis lajisuo.ilusta

Tssli haridtlelun a.i vaiheissa kerloral olsnnaison: ioimir{ap€rlaalis€na ooteslitulos,lon tadde tukinia niin. ottä saadaan kallava håddtuspalauto uöei-l0alle ja hån€n valrne,{aialloon. Ha.ioituspalauttoon lvdla urhelllj! J! val-m€r{aja pyswåt AtirK*naan harioltt8lun. Håddttoluoqoot hsit (ota€lenpois,tamlseksi ja vahvu*sion vahvistamisokC, s€kå iakxa såämajlllnenseuranta antavat ha.jdtlelull€ lisåvarruutlå.

TUIE SÄAMAAN LtsÄTtEToA ot MtsuuKslsrAsl, oLEMMEPAIVELUKSESSASI ILOIIA JA ASIANTUNTEMUKSETI.A.

ota ytiovs : Voima/nopeus-tes,teisså Mil*oL€volaan 96$1662'12Keslävyystesteissä MattiJääskeläiseen 965-'166214

KrcFrAilEEl{lmGlrrcPrsTo

vA|.ffiShnacss.E

63170 KUORTANE PUH. 96S166111

llllllllllllllllllllllllllrlllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllltlllllllllllllllllllllllllllllllllilllllllll

Nuorten SM-hallikilpailut kisailtiin tänä vuonnaOulussa. Kenttälaieissa ei kärkituloksissa päåstyaivan viime vuoden Tampereen tasolle, mutta hy'viä, tiukkoja taisteluja mitaleista käytiin. Sehänantaa motivaatiota harjoittelemiseen. Seuraavas'sa kisatarkkailua'puusta katsoenl

Korkeus

Korkeuskilpailuia oli vaikea seurata, koska suo_rituspaikka oli kaukana hallin vaslakkaisella puo-lella. Jotain kuitenkin jäi mieleen. Sellaista olisuorituksien epävarmuus.

T20 kåytiin tasainen ja iånnittåvåkin kisa. lvlita-lit jaettiin 171 tuloksella Anne Laapotin voittaes'sa. T18 Katja Kilveltä odoletliin jo Sevilla'näyttöä,mutta hyppy ei tullut kohdalleen koko kisassa iatulokseksi jåi hänelle vålttävä 181. Piia Peltosaaripåäsi hieman håtyyttelemäån (179). T16 KatjaMånnistön voitto oli kiistaton (178), mutta uudettulokkaat Sanna Pihlaja-aho ia Tanja Leinonenvaikuttivat lupaavilta. Varmuutta tekniikkaan val-mentajien Juha Aro/Aki Mäentakanen neuvojenmukaan, niin...

Poikien puolella Kimmo lVylläri (P20) voitti,mutta tulos jäi viimevuotisesta. Harjoituksen ryt-mittåmisessåkö vaikeuksia armeijan takia? Kars-tilan ja Heinon tuloskunto puhiennee kesållä pa'remmin. Juha Savinainen voitti (P18) harjoittelu-kauden vaikeuksista huolimatta 205 tuloksella,mikå on toiveita heråttåvåä. Tero Niemi, Jåruen-påån komeetta, voitti odotetusti P16 sarjan tulok-sella 197. lkåluokan pojista löytyy monia'raakile.tyyppejål mm. Oskari Frösen, Jani Hånninen, jot'ka tulevaisuudessa näyttånevät kaapin pajkkojal

Pituus

Tyttölen puolella näyttää tulevaisuus nyl tasai-sen varmalta. tdoni tyttö omaa hyviä mahdolli-suuksia nousta kansainväliselle tasolle muuta_man vuoden onnistuneella työllå.

Osmo Ylltalo

Anni Paananen uusi T20 mestaruuden nyt heikommalla tuloksella (584) kuin viime vuonna. AnuPirttimaan lankulletulo ja ponnistus ei vielä olekohdallaan, mutta ominaisuuksissa löytyy!

Satu Järvenpää fi18) voitti ennåtyksellåån 593ja Virpi Tapanainenkin venytti halliparhaimpaan-sa 580- Heli Koivulalta odoteltiin (T16) kuudella al-kavaa lulosta, mutta askelmerkin kanssa oli nytongelmia. Kaukaa lankun takaa 582 ei ole huo-nosti! Kari LähteellA (Satun ja Helin valmentaia)olikin vaikeuksia poskilihastensa kanssa, kun hy-my ei hyytynyt milläån. Pelättiin io kramppia! Kat-ja tetännistö otti hopeaa kyllåkin heikentåen tu-lostaan viime vuodesta.

Poikien sariakärkien tulokset heikentyivåt Tam-pereen kisoista, osa huomattavastikin. P20 Tom-mi Kotanen (704 ja Janne Koponen (705) eivät var-maan olleel tuloksiinsa tyytyvåisiä. Jannella oliaskelmerkkiongelmia. Askelmerkkiharjoittelu ir-tonaisella betonin påällå liikkuvalla matolla lie-nee tuonut epävarmuutta askellukseen. JarkkoMåkisen pituuslulos oli myönteistä. llkka Tammi-nen on aherlanut pitkään tekniikkaongelmansakanssa. Nyt selkiintyminen on alkanut! Voittotu-los (P18) 703 ei ole lähelläkåån kykyjen kattoa. Pir-teå yllätys tuli Tommi Vuorisen toimesta luloksel-la - 6921 Samaa kehitysvauhtia vaan eteenpäinlP16 sarjassa taannuttiin viime vuodesta. Heikki-län Timo hyppåsi nyt heikommalla lankulletulollakuin Tampereella 1990. Toni Ojanahosta varmaankuullaan vielå!

l(olmiloikka

vtt

AL

I

T

I

L

I

1{

Pll

Att

ATtt

0s

Tähän lajiin odotellaan kykyjä, jotka nousisivatkansainväliselle tasolle. Mitään iärisyttävää eiOulussakaan huomattu. Hyviä tyyppejä loikkaa-miseen löytyy, mutta tulosharppaukset antavatodottaa.

Tyttöien kolmiloikka oli ensimmäistä kertaa la.iina. Anni Paananen (T20) 11,90, f\aroliina HietalaO18) 11,51 ia Auli Kärkkåinen (T16) 10,99 loivatpohian, iosta tulevina vuosina eteenpäin men-nåän. Tyttöjen loikkatekniikkahan ei luonnollises-ti vielå kovin kummoinen ole, mutta jahka...

Marko Leino (P20) voilti 15,22 tuloksella. [4uutiäivät selvästi alle 15 m. Tommi llves hyppåsimyönteisesti, mutta Tommi Kotasen hyppy oli se-

a49

Oheinen artikkeli on tehty Jarkko Finnin henki-lökohtaisen valmentaian, Heikki Hernesahon te-kemän, erinomaisen tarkan harjoitusanalyysin,89-90, pohjalta.

Kyseisen analyysin perusteella parivaliakonFinni-Hernesaho työskentelystä voi vetåä kaksipäåjohtopäätöstä. Jarkon valmentautumista(suunnittelu-harjoittelu-seuranta) leimaa raiusystemaatlisuus, joka ei jätä mitåän sattumanvaraan ja joka jo tässä vaiheessa on muokannuturheiliialle selkeåt valmennukselliset liniaukset.Toisaalta harioittelu kattaa ympärivuotisesti lajin

- kymmenottelun - keskeiset elementit (vrt.esim. lajiharjoittelun toteuttaminen).

Kaikki muistamme Jarkon vakavan loukkaantu-misen viikkoa Plovdivin MM-kisojen jålkeen, jol-loin Jarkon akillesjänne katkesi totaalisesti P 18Ruotsi-ottelun pika-aidoisssa.

Tuosla vammasta kuntoutuminen tulee aika-naan olemaan varmasti oman analyysinsä arvoi-nen. Toistaiseksi Jarkon jalka on kuntoutunut il-man mitään takapakkia. Kovatehoista piikkarit ia-lasga työskentelyå lukuunottamatta Jarkon har-joittelu on tällä hetkellä jo hyvin tåysipainoista.Osoiluksena tästå on tammikuinen {27.1.) kuulanhalliennätys 14.43 (normaaliväline). Nopeuden, is-kutuksen ja hyppylajien lajiharjoittelun aika tuleekirjoitusten jålkeen, rnitå aikaa tulee tehosta-

maan n. kk:n mittainen ulkomaanleiri RanskanNizzassa. Erik l<aiser ja k:nit eivät lule saamaanmitäån ilmaiseksi Thessalonikissa.

'Hvötvsuhdd on Jafton vahvuus

Kuten allaolevasta teslinseurantakaaviosta voihavaita, on Jarkon fyysinen kehittyminen ollut hy.vin suoraviivaista suorituskyvyn kaikilla sektoreil-la.

Todella ennustearvoisen urheiliian tekee Jar.kosta kuitenkin hänen poikkeuksellisen hyvä"hyötysuhteensa': Ts.7698 pistettä on tehty todel.la keskinkertaisilla voimaJnopeusvoimaominai-suuksilla 0alkojen perusvoima toki kohtalainen).Noudattamalla harjoittelussa nykyistä linjaa ianormaalia nousujohteisuutta, on varmaa, ettäsuorituskyky ia pisteet tarttuvat molemmat Jark-koon vielä pitkään.

-86 -87 -88 -89 -90lentävä 20 2.29 2.15 2.O5 2.03 1.98rinnalleveto 85 102.5 115tempaus 55 62.5 67.51|2-kyykky 160 22O 240kuula taakse 4 k9 13.9015.90 16.80 17.5018.80v:ton sJoikka -14.42 15.16 15.3415.50

kaisin. Jani Jaatinen voitti P'l8 mutta iätti ruoka-halua ensi kesålle. Tero Saastamoinen (P16) oliai'noa hyppylajien SE-parantaja. Hän loikki 't4.06 iaTimo Utriaisen entinen ennåtys sai väistyå.

Seiväs

Seipäässä ollaan edelleen kärkituloksissa la-massa. P18 ja P16 sarjassa on tasaista, mikå luojotain toiveita paremmasta. Tyyppeiå on. Pitkåjån-teisellä kovalla työllä ja tiukalla paneutumisellatähän vaikeaan lajiin kyllå saavutamme entistätasoa. Pasi Ridanpäån ehliminen hallikuntoon ni'velsidevammasla oli myönteistä. Manne Willmanja Tero Ylitalo tavoittelivat mielessåän eri luke-mia, mutta hyytyivåt kuitenkin samaan Pasienkanssa. Tulokset kuitenkin kaikilla viime kesänparasta tasoa. Tekniikkaan iokaisella on tultavaoleellisiin kohtiin selviå parannuksia. P16 kärkipysyi viime vuoden tasolla. Tulossa näylti olevanhyviä raameja. Sisulisäsarloihin lulisi saada

50

enemmån vipinää seivåshyppyyn jo kymppi-ikäi-sistä alkaen. Seuroissa olosuhteiden luomiseenlKyllä pojat keppeilevät!

uksi

Oulun kisat olivat yleisurheilujuhla parhaastapäästä. Tulostason jåäminen viimevuolisesta an-laa loivon mukaan parantamisvaraa kesålle. Vii.me kaudellahan hallissa nuorel tekivät ennätyk.sellistä jälkeä, mutta kesällä ei kaikki mennyt-kään odotetusti. Vielåkin on näkyvissä, osallakårkinuoristammekin, vålinpitåmåtön suhtautu-minen hallikauden tårkeyteen. Ainakin kenttäla-ieissa hallikausi on myös lärkeå valmennusla-pahtuma. Varsinkin harjoittelua oikein rytmittävä,nä keinona se kannatlaa huomioida. Käykåämmetuleviin hallikausiin entistä pontevammin! Opi.taan hyötymään niistä entistä enemmänl

Mukana myös Osmo YlitaloKannalli olla!

vlon Pituus3-tasaloikka30 m kinkka/o.2 ask.v.30 m kinkka/v.2 ask.v.

272 241 290

- 800 835

- - 5.15/'lO1/z

- - 5.29110,/t

302 310

- 985

- 4.4410'/t

- 4.92t10

na. Perusvoiman selkeä edelleenkehittåminen se'kå painopisteen asteittainen siirlo "nopeiden rau-toien" suuniaan on se linia, ioka tulee kehittä-mään miestä edelleen palion ja suoraviivaisesti.

'L',,..".,-, "a (t..r..',')

-,.^-,..,-.t-'"- "-^ 2h,' ( ..''"):

",..".,-.r),'*.,";'. -^ b' ' ' <ht '' ")

-- n.,.'

" ".',' *',,.... n.

Jarkon lokakuusta syyskuuhun {90-90) nostamarauta tonneiksi muunnettuna. Oikealla pystyakse'lilla kuukausittaiset punttiharioituskerrat. Huo'maa myös suluissa vastaavat lukemat edelliseltäharjoitusvuodelta.

Harioituwuosi 1989-90Ko vuonna Jarkko kåvi lukion toista luokkaa

kotonaan Kauhavalla, joten viikonloppu- ja leiriti.lanteita lukuunottamatta harjoittelu toteutettiinkeffan päivässå'periaatteella. Harjoituskertoiatuli 296. Oikeaoppisen voimakkaasla harioittelunrytmittämisestå kertoo lepopåivien rnäätä 122.Edellisvuonna -88-89 vastaavat luvut olivat271l110. Suurin muutos oli se, ettå viime kesånåmyös kesåkuukausien harioitusmääråt såilyivätkorkeina.

Viikottajset harjoituskerrat vaihtelivat 4:stå10:een harjoitusvuoden 1989-90 aikana.

Voimaharioittelu

Jarkko Finnin testituloseuranta v:sta -86 (14 v.)v:teen -90 (18 v)

H. Hernesahon analyysi suoiattinsa tämänhet.kisestå tilanteesta on seuraava:_ VAHVUUDET" nopeus/vahvat jalat' erittäin hyvä kilpailiia' hyvä kyky arvioida itse sekä kilpailu- että harjoi-

tusvalmiuttansa_ KEHITETTÄVÄ ENSISIJAISESTI:* ylävartalon voimaa" lantion liikkuvuuttat lajitekniikoita tårkeysjärjestyksessä: korkeus/

aidat/pituus

Allaolevassa kuvassa on eritelty Jarkon puntti-harloittelu sekä hitaiden/raskaiden rautojen(kesto./perusrmaksimivoima) että nopeiden/ke-veåmpien rautojen (pikaJråiähtävä voima) osalta.Kuukausittaisot punttiharjoituskerral ovat myösnähtåvisså kuvasta.

Rautaa Jarkko on nostanut suunnilleen samatmääråt valmistautuessaan sekä kauteen -89 eltå,90.

Viime vuoden selvä painotusalue on ollulperusJmaksimivoima, iota Jarkko on tehnyt läheskaksinkertaisen måårän edellisvuoteen verraltu-

lelu

Oheisessa kuvassa on Jarkon loikka'/hyppely'harjoittelu jakautuen aitahyppelyihin, kestoloik-kiin (yli kymmenloikat/lyhyemmät loikat sarioina),vauhdittomiin loikkiin ja vauhdillisiin loikkiin. Lu-

kemat harjoiteryhmien perässä kuvaavat sum_

mattuja loikkaJponnistuskontakteja. Sulkeissaolevat luvut ovat vaslaavia arvoja edelliseltä har'

ioitusvuodelta. Oikean pystyakselin ja käyränavulla on kuvattu kuukausittaiset loikka'/hyppely-harjoituskerrat, ioita kerääntyi koko harioitus'vuonna 52 kpl. (ioko omina harioituskertoina taiyhdistelmåharjoitusten osina).

l-oikkaponnistuksia tuli kaikenkaikkiaan vaiaat6000 vastaavan luvun ollessa edellisvuonna tu_

hatta våhemmän. Nopeusvoimaharioittelu lisäån_tyi merkittåvästi sekä aitahyppelyissä (vrt poh'keiden harjoittamisen tehostaminen myös päkiä'ponnistuksina) ettå iskunsietoa korostavissavauhtiloikissa. Tällä seikalla ei taruitse olla mi-tään tekemistå Jarkon vammautumisen kanssa,sillä akillesoireita ei ollut yhtäån ennen kilpailu-kautta.

./. (r.a)

Jarkon kuukausittainen loikka- ja hyppelyharjoit-telu (summattuine ponnistuskontakteineen) sekäharjoituskerrat.

ilmi aerobis-anaerobisen lenkkeilyn osuutta. Len-kit eri muodoissaan kuuluvat kuitenkin Jarkonharjoitteluun etenkin peruskuntokausilla - iamuulloin vähintäänkin verryttelyharloituksina.

Juoksuharjoittelusta seuraavat johtopäätök.setl' Se on ollut hyvin nopeuspainotteista - no-

peusharjoittelun iuostut metrit vain vähån no-peuskestävyyden vastaavia våhåisemmåt

' tulyös iuoksuharioittelu on ollut selkeästi rytmi-tettyä, sekå halliin ettå kesåän valmislaudut-taessa nopeuskestävyyden kuormitushuiputovat olleet selkeästi 6-8 vk. ennen nopeudenvastaavia. Ainakin Jarkon kohdalla tämä purierinomaisen hwin, sillä miehen iuoksukunnonkoheneminen oli kevåällralkukesästä käsittå.mältömån nopeata.

' Kesän juoksuharjoittelu hoitui paliolti runsaal-la kilpailemisella 100:n,200:n ja 400:n matkoil-la. Toisaalta tämä seikka saattoi yhtenä tekijå-nå olla tulehduttamassa akillesta. Valmennuk-sellisesti juoksuharjoittelussakin onnislutliinjoka tapauksessa hyvin, sillä PlovdivissakaanJarkon juoksu ei osoittanut vielä minkåånlaisiahyytymisen merkkejå.

itleluAllaolevissa kuvissa nåhdåän sekä heitto- että

hyppylajien lajiharjoittelukokonaisuus.Kuvista voi vetåä seuraaval - hyvin keskeisel

- johtopäätökset:' laiiharjoittelua TODELLA TEHDAAN ympåri-

vuotisesti, iolloin se taitoien oppimisen lisäksitoimii fysiikan hankkimisen välineenä, vrt.

- peruskunto/submaksimaalinen lajiharioit'telu

- råjåhtävä voima/heitot

- nopeusvoima & nopeus/hypyt' laiiharioittelu kattaa kaikki laiit - myös seivås-

hypyn, ionka har,oitlelusta suuri osa toteutettiin seiväsleirien yhteydessavKairennon ja Pu-taan valvonnassa.

lnf: tttt

Jarkon heitto- ja hyppylaiien kuukausittainen har'ioituskokonaisuus summattuina laiisuorituksinaSuluissa vastaavat måårät edelliseltå harjoitus-vuodelta.

Nopeus. ja nopeuskestävyys.harioittelu

Alleoleval kuvat antavat selkeän kuvan Jarkonjuoksuharjoittelukokonaisuudesta. Kuvista ei käy

52

AlctD

-

!e. r.". ,atto- aLL.3tjl..o.,enr,)- .u,., pt'.' nlto- t4 tL./ r tu!.r,o'

Lj 1 t a - a,oa a". t',.,,'.t!.r'vJ 44<.,)

Jarkon kuukausittainen nopeus- ja nopeuskestå-vyysharjoittelu juostuista vedoista summattuinemetreineen ja harioituskertoineen.

t?r,lqLt)

ruqtsl'n! rrld/,.1rlr-).u

rr16/hrr

(@*rlrrrJ

n.!.rr.r -rtiBriy! luqkt!. trt&/o-ert^rrlrtt ldlerT/2't

r- rorr. (aour)

hD!rtqr

\r- e56lee-t,/15 .t26/96/6!^

a'.dtr5-9€t5/.2'5619.-9ar/B/1?1!e/9rr

r,r.r1 bFlr!.iorr..

t- ,d, rlua' (. rdrF.), hrr. (6 ryört6r)

D-3.1!&h''''i[jorill^4:3r^'E't.

turrxlt- rt)-1r.1trr,!r/!r,!o/.tsr.brrrd .r,io.1rlle9otlrrri

ror.lr ?rld r.r[Yrv6le

s.tlbbrD! irtl4 h.Ids'/v! rrri!!,

-r.!rlr.!r, r-rr66..J/5-e!_ t 26t9rrt6tn

- ir-et?o, Flb ldNr ,,60,- rr-11604 Fd rud.rrrr. rrlds

rddyrer_rrot' 8srreu.1 ?rd?01 i! vbn

9*b/!'-9tl.-6ri rciro!d.

f- r;u,DF!.!.rtdi! (krtL !-16 )

hdot*ryrly, rrr.rorr:er

tl!rj.! !!=1}.t!-6!?919?:241!r!i!:r!.rrdoEr 5.rh/r!rFtod,t!!!rD4.]ryr5/r!rlj/r!-1d4!!!41{q!. Fliot

Juorlr- rrrhr.Morrtro-6rr/z-rjr

,r'-ny'',|d,.!t!rroiirrl.rlll4j3'o,JFrru! 2r1!6hlr/r0 1-Glr åo+ ,-..rlr 96

rqo&r.l*.- r:r6l)-..!r/9add'rt- lorr-.11tvro.c{,A1lecr/r-)!b

ruorlqr- 2rr d/s-r6t1l10

t e/927/t/6t\6/921h/102t\6/92116

rtttt tDrtrtt(Folrl)

rr!:Jrlrrrrrrlllt _ ,, :r?:et ,-1:66/?54^r!.1v.

Iru!!r!!: -. . __ _ l.Lr]ql99:t4lt!t\

&tsj'rl:l1l'1'i 2,thr3&t toc,' tv L

L,5.ftaL I

'$r?&, luGOSLAVlll

Oheiset harjoitusesimerkit ovat voimapainot-teiselta viikolta 14. (2.-9.4.), Formian lajiharioi.tuspainotteigelta leiriltå (22.4.-6.5.) sekä keski-kesän harjoitusjaksolta, viikko 29. (16.-22.7., jon-ka jålkeen Plovdiviin aikaa kolme viikkoa).

Ohjelmista voi havaita, ettå nimenomaan jalko-jen harjoittamisessa painotus on voimakkaasti"teråvyyden/irtiottokyvyn" puolella. Tåstå huoli-malta Jarkko ja Heikki oval savuttaneet msrkittå-viä tuloksia myös esim. perusvoiman sekä perus-ja nopeuskeståvyyden alueilla. Kuten Jarkon les-tituloksista voi havaita, ei räjåhtävå voimantuottoole Jarkolle kovinkaan luonlainen alue.

Se, että tåtä aluetta harjoiltelussa korostetaanhyvin voimakkaasti, lienee perussyy siihen, ettämiehen tulokset pikaiuoksuissa, hypyissä ja hei-toissakin ovat - nimenomaan fyysisiin ominai.suuksiin nåhden - todella eritlåin kovat.

Arlo Rossi huollamassa Juha Laa3a6ta. Ja*ko Finnl odotlaa vuoroånse-

tusesimerkit ksi

Tässä artikkelissa kuvattu harjoittelu tuotti Jar-kolle Plovdivissa, nuorten lrM.kisoissa 8.-9.8.90hopeamitalin pistemäårällä 7.698 p. Saria on Jar-kon ennätys (miesten välineillä), ia se koostuiseuraavista tuloksista: 10.98-717-14.83-185-4S.89-14.78-39.78-450-62.06-4.40.92.

Sen verran akilleksen katkeaminen saattaa vai.kutlaa Jarkon ensi kesäån, että heilol on ainul la-jiryhmä, misså Jarkko kehitlyy merkittävåsti. Jo-pa niln paljon, että mahdollinen "paikallapolkemi-nen" muissa lajeissa kompensoituu ottelusarias-sa niin, että jo ennen Thessalonikia miestä larvi-taan Stokessa, miesten 1o-ottelun Eurooppacu-pissa 6.-7.7.

Artikkelin kokosi H. Hernesahon harjoilusana-lyysistå J. Mäkelä.

54

KOT TUNNISTAA ENSIKESANA LA.KAIKKI KENTTALAJIEN

JIRYHMAN OMISTAKENTTÄLNIEN OMA1991 ON VALMIINA

FANAATI.

ASUISTACOLLEGEPUKU

TILAAHETI!

vÄRMAIHTOEHDoT

MUSTAPUKUKELTAVIH REÄTUNNUS

VALKEAPUKUVAALEA/IUMMANSIN INENTU NNUS

KOOTS, M, L, XL, XXL

EDULLISEEN KENTTÄLAJ IH INTAAN

240r- pos'ku,ur

TILAAN KPLKENTTÄLAJIENCOLLEGEPUKUJA

KoKo

-

VÄRI-KoKo vÄRr

LAHIOSOITE

VAPAASUORA OYVASTAUSLÄH.LUPA 52700/40

PPA 1

527m MÄNTYHARJUPOSTINO

POSTITP

55

Veiio Vannesluoma

Maaliskuussa -90 allekirjoittanut sai haasta-vaksi tehtävåkseen jatkaa Kari Niemi-Nikkolanselkeästi ia tehokkaasti viitoittamaa Kuortaneenseiväsryhmän tietä taivaisiin. Kun vielå satuintuntemaan miltei koko ryhmån entuudestaan, olileiritystoiminnan aloittaminen kohdaltani suh'teellisen helppoa. Ryhmå paransi kesällå ennä-tyksiään keskimäårin yli 35 cm.

Kuortaneen leiritysryhmän kokoonpano muut'tui hieman kaudelie 1990-91. Ridanpään PasiiaYlitalon Tero siirtyivåt supernuoriin ja SiimeksenEsko puolestaan päätti loettaa seipäån avullahyppäämisen. Tåysin uulena mukaan luli Vidainponnistaiaihme Vesa Ranlanen.

Seitsemän velieksen voimin käynnistyi talvenleirikausi lokakuun lopulla -90. Testituloksista olihavailtavissa lihaskunlo.ominaisuuksien paran-lunut taso edellisen kauden låhtötilanteeseennähden, tosin parantamisen varaa oli/on edel_leen. Jokaisen seiväsiunnun on väånneltåvå mi_

nuutissa yli 60 vatsaa (ei riitä että Heikkinen jaHautamåki tekevåt sen), eikå etunojapunnerruk-sissa voi hurrata 40 toiston minuuttikeskiarvolla(Nykänen tosin 60). Hyppyvalmius ei ollut vielä ai'van kehuttava. Perusominaisuuksien kehittåmis-kaudella tulisi hyppiä suhteellisen paljon löysålläseipåällä/lyhyellä vauhdilla hyppyvalmiuden ia-varmuuden lisäämiseksi.

Joulukinkkujen sulettua oli vuorossa tammi'kuun puolenvälin leiri, jolloin oli io havaittavissatekniståkin kehittymistä. Myös 10-loikat ia 60 molivat kehittyneet mukavasti. [raksimivoimassaon joillakin vielä puutteila, multa ensin on pistet'tåvä perusasial lihaskuntopuolella kuntoon.

Seitsikon tarkemoi esi

Porukan "neslori" Ähtårin Petri Nykånen s.1973, pituus/paino 177168. Kehittynyt harppauksinsekä seiväsennätyksissään että ominaisuuksis-sa. Äårimmåisen esimerkillinen urheilija asen-teeltaan ja myöskin monipuolisuudeltaan. Har-rasli nuorempana kaikkeajudon ia lentopallon vå-liltä, valilsi onneksi seiväshypyn omakseen. lsä-Jorman valinta oli aikoinaan lentopallo. Petrin

56

vuosittainen kehitys 1988-89-90 seuraava:360-400-450. Valmentajana entinen ottelijapohioismaiselta tagolta Raimo. Kuoppa-aho, Leh_

timäeltä låhtöisin, nykyisin Ahtärissä kansan-kynttilänä toimiva harjoitusagitaattori... Petrinvahvoja puolia on nopeus {lentåvä 20 m 2.10)ja tin'kimätön asenne. Hyppytekniikassa maastalåh-dössä tiettyjä puutteita, joista johtuen ei ole vieläpäåssyt kunnon seipäisiin. Haluan vielä korostaa,eltå jos (kun) joku ei tiedä kuinka harioitukseentulee suhtautua, menköön katsomaan tutkapariNykänen/Kuoppa'ahon harjoitusta!

Vuosikertaa 1974 edustaa ryhmåstä peräti viisikaveria. Kaiaanin Petri-duosta pitää huolta rautai'sella ammattitaidolla entinen huippuotteliia VesaHeinonen (7703174). Heikkis.Petrin'175/63 kehitysseipåån varassa on ollut selkeää 330-371-400Kymppiloikkaan tuli runsaassa puolessa vuodes_sa pari metriä lisäå (31.50) ia 60 m:llä tippui sa-massa aiassa viisi kymppää (7.29). N4uutenkinominaisuudet ovat tarttuneel Petriin hyvin. Palloi-lussakin taitavan seivåstäjån heikkoja puolia onvamma.alttius, jonka osasyynä lienee heikohkostihoidettu lihashuolto (venyttelyt, verryttelytl!) Hy-pyssä mukaanmeno ei vielä toimi; taaksetulossakåsipaineita rajummin ja hadiat alas niin johanlähtee. Huovis-Petrin 183/66 kehitys on niinikåånkulkenut tasaisesti kuin juna 320-360-400.Vaalea viikinki paransi syksyn leiristä l0loikkaayli 1.5 m (30.20) ja 60 m:n noteerausta yli kaksikymppåä (7.44). Vahvuutena Petellä on tinkimätön

O elijatyllö Aija Kortesoia on kehitlynyt HelkkiHernesahon valmennuksessa tasaisen varmasli.

asenne, heikkoutena hypyssä myöhåinen kuop-paanvienti ja siihen liittyvä altaponnistaminen,taaksetulossa samaa ongelmaa kuin Heikkisellä.lvlutta tuolla asenteella nåmä virheet tulevat kor_jaantumaan. Peiri-duosta kuullaan vielå - kajah"takoon Kajaanistal

Etelä.Pohjanmaan seiskanelosista Vaasan Ti-mo Aila 178/68; kehitys 350-400-430 omaa ar-vokkaan telinevoimistelulaustan. Opettajaisä_[rartin valmennuksessa Timo on kehittynyt omi.naisuuksiltaan hyvin. Vuodessa kymppiloikkaanlisäå yli 2.5 m (30.01), kuulanheittoon p.y.t.4 m(19.37/4 ko),60 m:n ajasla lohkesi neljå kymppää(7.23). Harjoitteluasenteessakin on tapahtunutkehittymistä, mutta vielä tiukemmin hommaan tu-lee suhtautua. Timon heikkoutena on matalajuoksuasentq ionka korjaamiseksi on nähtävävaivaa runsailla koordinaliivisillå harioitteilla.Hyppytekniikassa ahaa.ideaa löytyi tammikuunleirillå, eli putken mukaan menliin paremmin kuinkoskaan; idean on säilyttåvå kirkkaana mielessåkoko ajan.

Ylistaron Marko Heiska 180/70; kehitys 340-390-430 on Niemi-Nikkolan lGrin (ex-s metrinseivåstäiä) asiantuntevassa valmennuksessa.Marko on myös turhan vamma-altis (lihashuol-to!?) ja taitavana palloiliiana harrastaa palion pal-loja loukatenkin liian usein niisså itseään. Kehit-tynyt vuodessa kymppiloikassa pari metriä(29.30),60 m:llä yli kolme kymppåå (7.40). Hyppy.tekniikassa alakåden toiminta aktiivisemmaksi,iolloin mennään ylös eikå pyöritå ohi seipåån.

llmaioen Hannu Hautamäki 189i75; kehitys310-370-400 on seudun seiväsprimusmotor Os-mo Ylitalon tallissa. Lentopalloa 3-sariassa iske-vä hyvåraaminen pika-aidatkin hallitseva on vieläseivästekniikaltaan epävarma. Jos kyseesså onpelonsuuntaisiakaan jarruttavia tekiiöitä, n iin kal-se peiliin: näillä raameillå ei seipååssä läpijuok.su,a tarvitse tehdä. Hannu on saanut pitkiin raa'ioihinsa vähitellen voimaa, ioskin nopeutta ei vie-läkåän liikaa ole. Kymppiloikkaan tulivuodessa li-såä yli 2.5 m (29.82).

Ryhmän juniori Vidain Vesa Rantanen s. 1975'17'1153 on ainakin tåhån saakka pitänyt påälaji-naan korkeutta, iossa onkin noteerannut 15-ke.såiselle kovat 190. Kehitys seipäässå 295-340-

Kuorlaneon olteluryhmän poiat loikkaha.joituk'sisså.

390. Tämå pomppuihme kuuluu Virtailla jo vuosiakovettua valmennusjålkeä tehneen Pauli Ruoho.sen suojatteihin. Vesa on vielä voimaton, muttavalmentajansa johdolla ihan oikein onkin pyrittypistämäån taustat kunloon ja vasta opettele-maan oikeat punttitekniikat. HyppytekniikassaVesan tulisi saada kåsipaineet iopussa paremminpjtkin putkea, jolloin painopiste nousisi suoraanylöspäin, eikå sivuille.eteen.

Kaiken kaikkiaan ryhmån leirikäyttåytyminenon - ainakin mitå har,oituksiin tulee - moittee-tonta: nurisematta tehdåän mitä tehtåvä on. Koti-oloissa treenaamisessa on ioillakin kuitenkin va-raa parantaa asennetta ia lihashuoltoon panosta-mista (= omat verryttelyt ja venyttelyt ennen jajälkeen lokaista treeniä). Suurena vahvuulena pi-dän sitå tosiasiaa, että poikien henkilökohtaisetvalmentajal oval touhuun vakavasli suhtautuvia.Tulee muistaa, että hyväksi seivåshyppäåjäksi tul-laan ennenkaikkea hyppåämällä paljon seipäälläia hyppäåmållå seipäållä palion hyviä hyppyiä.Ominaisuuksien on oltåva kovaa tasoa, mutta niil-lä ei tehdä mitåån, jos ei osata hypåtä seipäålläkohdistaen näilä ominaisuuksia välineeseen.Hyppyvarmoia seivåståjiä ei suomenniemellå sit-ten Kalliomäen ole esiintynyt - tilaa sellaiselleolisi...

V. Vannesluoma ia Kuorlaneen soiväsryhmå. Peld Huovisen tyylinäyte soipään kannosta.

57

lnlernational Journal of Sports Medicine,1988:9:316-319; J. E. Graves et al; Effects of Re-duced Training Frequency on Strength. Lyhen.nys.

Tutkimuksissa 24 miestä ia 26 naista osallistui.vat joko 10 tai 18 viikon voimaharioitusohjel.maan, jonka jålkeen osallistuivat 12 viikon ohjelmaan pienennetyillä harioitusmäärillä. Voima-ar-vojen muutoksia tutkittiin.

Tutkittavat eivät olleet missåän voimaohjelmis-sa ainakin l vuoden ajan ennen harjoittelun al-kua. Yksi ryhmå (N = 18) harioitleli jalkaoientaiali-haksia 3 kertaa/viikko, toinen ryhmå (N = 23) 2 ker-taa/viikko, ja kontrolliryhmä (N = 9) ei harioitellutlainkaan. Jokaisessa harjoituksessa tehtiin yksisarja. jossa 7-10 toistoa, maksimaalisia oien-nuksia. Kun osasivat yli 10 toistoa kuormitus li-såttiin 5 %.

10 tai '18 hari.viikon jälkeen våhennettiin harjoi-tusmååråt 12 viikon aiaksi siten, ettå kontrolliryh.må jatkoi harjoitlelemattomuutlaan. Niistå jotkaolivat harjoitelleet 3 kertaa/viikko {N = 18) iaettiinniln, että I jåtkoi 2 kertaa/viikko,a 7 jatkoi yhdellåviikkoharjoituksella, kun 2 siirtyi kontrolliryh.mään, eli lopettivat harjoittelun. Niistä jotka har-joittelivat alussa 2 kertaa/viikko jaettiin niin, että12 iatkoi yhdellä viikkoharjoituksella, 11 lopetti-vat harjoittelun. Jatkoharioittelijat jatkoivat yh-den sarjan 7-10 maksimaalisen toiston menelelmålläharjoitusvuoro.

Kun testeissä tulokset näyttivåt gamanlaisiltasekå miehille ettå naisille tulokset yhdistetliinjatkokåsittelyssä.

Ne jotka harjoittelivat 2 tai 3 kerlaa/viikko lisä-sivåt isometriset voima-aryonsa huomaltavastiverratluna niihin, iotka eivät harjoitelleet, sekä 10viikon ettå l8 viikon ryhmisså. Myös ne, jotka har-joittelivat 3 kertaa/viikko lisåsivät voima-arvonsaenemmän kuin ne, iotka harjoittelivat vain 2 ker-taa./viikko (25,8 Vo +12,7 Voi 16,7 o/o 110,4 o/o,

mutta voiman lisåys 18 viikon ohielmassa oli vainhieman suurempi kuin 10 viikon ohjelmassa.

Tulokset osoittivat, etlä ryhmåt iotka våhensi'vät harioittelua joko 3:sta tai 2:sla yhteen vlikko-harioitukseen eivät menetläneet mitenkåän huo-mattavasti lisååntynyttä voimaa, kun sen sijaanne, jotka lopettivat harjoittelun kokonaan 12 vii-

Don Welsh

kon ajaksi menettivåt n. 68 % siitå voimanlisåys-tå, mitä olivat saaneet joko 10 tai 18 viikon har'ioittelulla. Tutkijat huomauttavat, että testiryhmäoli alunperin "ei urheilevia", että tutkimus koskivain 10-18 viikkoa harjoittelua yhdellå lihasryh'mållå yhdellä voimamenetelmällå multa huo-mauttivat kuitenkin, että yksi kova voimaharjoi-tus per viikko saattaa riittåä säilyttämään maksi-mivoima-arvoja, iopa 12 viikon ajaksi. Täydellinenvoimaharjoitlelun keskeytys voi aiheuttaa huo-mattavia voima-arvoien pudotuksia samassaajanjaksossa.

(Paasosen teesit kilp.kauden voimaharjoitte-lusta saa myös tutkimuksellista pohiaa. Vrt myöskiekonheittojuttuun muualla tåsså lehdesså har-joituskauden jaksottamisesta; harkitse sitä, pitäi-sikö täällåkin alkaa arvostaa lalvimestaruuskiso-ja niin, että tehtäisi vuodesta jopa 2 harjoitus +2 kilp.kauden syklin; mieti sitå, pitåisikö aloittaataas talvikisoien jålkeen kuntopiirijaksolla, jonkajälkeen lyhyehkö (maks. 10 viikkoa) maksimivoi.majakso 2-3 kertaa./viikko; ja sen iälkeen yksikova voimaharioitus/viikko koko kilp.kauden aiak-si.)

58

i .&- ,

Oheiseen testiseurantaan on keråtty tulokseltåmån vuoden kolmelta leiriltä (loka-, tammi. jamaaliskuun leirikierros) sekå viime vuoden v. -90maaliskuun leirikierrokselta.

On ihan mielenkiintoista seurala eri ominai.

Tåpio Raiala

suuksien kehittymistä (/valitettavasti myös kehit-tymältömyyttä) ja niiden vastaavuutta kilpaitutu-lokseen. N-åytlåä tuo vanha sanonta, etlå harjoit-telu (= TYOTA tuloksen eteen) tuottaa tulosta pi.tävän paikkansa.

Kuortåns

L2.3.

23

2.3.

2.

t.23

2.3.

2.

2,n 6,252,2! t5,m2,25 ts,X 27,06

2,42 12,25 24,& 63 672,32 26,42 58 132,3013,10 26,692,33 12,66 25t7 73 51

2,3A 25,30 53 21

2,34 13.57 26,11

,y *f2,37 13,75 25,33

2p613,2t og

2,13 r4,a5 29,102,06 29.35

2,14 11,33_"!416 29,75

2.51

254 26,14

2451335 1327 27,9025,80

2,41 12,30 26,952,53 25,50

2,69 13,95 2565

-,6 ö

1. 28502.

Reijo Kurju 1 74 ZtN2.

Jyrk Kurju 1. 74 27ed2.3.

1.

3.

MadusTolppa 1.-71 27702.3

1 261023

1 300023

23

26 Zt,t52!A 13,15 13,50 23,40

2.11 2tp5

2,24 3120

2,13 17,15 13,05 27,,t5

34 25

55 29

2,37 13,90 13,30 23 55

3002,I

,2: "g

53 37

67 5064 30

2,57 12,31 12,35 26 392,59 25,t0

1. 2300

f,

Sai oanblh r. .75 22502

31,502,12 13,352,r7 13,65 31,25

2,23 17,50 1575

1.

2

1.

3

3.

Jani Luokkanen I 75 29{0

Mervi Väyrynen

59

3

=a,ä

2.

3.

23

o,29 57 50

apz 60 32N,12 9529,55 61 37

30,m

. P- :9 =E

13,532.21

1. 27tX2.3.

1. 24202.3.

1. 2t1)

3

1 3010

3

ortelui (Må6npåå xåånn em )

Aila Konesoja 1 75 250023

2.

3.

2.

2.

2,15 315035

51

65

65 37

Liikkuvuudesla se on monla kertaa kiinni. TässäKuljun Jyrkin (tai Reiion) mallikas venytys.

2,21 17,25

2,29 15,99

2,26 1{,13 1{,35 2366

lJ,21

2,25

2,54

n76

2953

2537

27fi

26,13

1.

2

2.

2,.l3 13,16 ,Ug

2,47 26,20

2,5212.8 26,41

2,35 13,25 2t,602,32 28,7622€14.$

"{

25 16,m 13,75 27,35

2,26 17,35 J1,56 23,70

2,32 1r,45

2,31 17,24 29 65

2.73 19.15 29,15

2,16 16,30 31,322.15 16,55 15,45 31,75

2,12 r9,50

62

66 33

50 50 35

5.4 50

17 115

52 17 115

95

90

Ja Rönkkö 17329002.

1.

2

23

60

30 0231.50

Miikka Karimo "lempad' vaihloeksi pituushyppy-palkalla

Manne Willmån

..i r i. != =åEE E* E=g :i !EAVåråle

3,€0 .13

2.

L2.3.

2.3.

a$ 1q95 12,19 25,20 56.(|

2,31 15,25 11,36 30,332,33 30d02,30 15,32 11,91

27,35

6A 35

2,36 13,50 12,15

53 41

2.3.

23.

3.

2.

L2.3,

2.3.

2.3.

2,

2.3.

1.2.

11,65 25,15

430 15.21 13.84

z3T 11,21

2,3t 28,92

2,36 11,57

2,21 t1,52 13,75 24,1t2,n2,13 15,31 11,072,11 15,S0 2!32

2,23 15,15 13,55 ',35zm 23!0

2,16 16,12 11,42,18 16,51 8,1t

zm E,to2,20 15,81 1r,552,17 16,13 Ep2

2,23 15,50 11,90 30,032,4 11,21 8,252,20 17,63 15,102,13 17,26 29,33

2,26 11,612,37 t5,21

2,25 17,96 15,95 32,m2,tJ 15,4 32,302,13 13,52 15,372,2214,6 33,99

17,36 31,13

1785

2,13 m!5 3.4,06

2,12 13,39 15,122,r3 19,09

15,05 31,282,13 18,50 3185

2,12 2A,U)

"! ^r2,43 t2,74 26,6t

6,10

51 ,tg

31,05 60 11

31,93

m

59 597X

3590

3500

m

05

07

1. 2.150

2.3.

2.3.

1..722.3.

1. 2tg)2.3.

35

57 23

Mgngsiyksekkäät maaoitolllat Vlrpl Tapanainen iaHoll Koivula tyytyvåi8inä - kut€n Ekl Gröhnkin -kaksolsvolttonsa lålkeen (Låppåvaara -90).

Lallkoulultara Pasi Mäenpää seuraa laJkastl olkea.oppisessa lyöas€nnossa urheiliioidon suorituk.sia.

61

: , er ;e :.E:å s !r å ii !;e

'y *y

2,59 14.0J 12.2t 25,t826,35

e55 15,36 12,76 25,92

2,19 16,30 i3,00 26 76

22611,25 "g

219 15,05 31,182i917,33 15,m 31,73

all 17,71 14,35 21,8541017,05 30,17?1214,8 15,25

2,17 13,55 g,n19,19

Tånhuvaårå

2.3.

2.

2.

2.

2t1 25,W 52 2314.65 12,95

230 11,10 26,33 5a O

210 11,32 12,30 25,85 52435 21,90

13,15 12,61 572121qn 26,03 53 36

2,11 16,66 15,02 29,53 5a 57z6 30,10 52 61

2,03 16,30 29,50 19 5,1

2,16 15,3 30,31 37 35 352,21 30,50 45 35

212 16,53 15,99 3i,3.1 63 56,! *r 5s 56

2,07 13,03 31,50 57 51

1

z,3.

2.3.

2.

23

2.x

312A

55 36

65 51

19 60 95

Korkeushyppääiåt Markus Torppa ja Saml Molla-nen "hyppylauolla.

Pasi Ridanpåä

Otlo Kåikl

62

Topi Simonen

Ohessa ominaisuustesiivertailua 12 kuukau-den ajalta. Kaikkien osalta ei ole pystytty saa-maan joko poissaolojen tai tekemä1tömyydenjohdosta.

Tesleissä esiintyy epämääräisyyksiä lähinnävatsa/riipunta (kontro li tarkennus) sekä kuulan-heitoissa ioissa käylettåvät kuulat vaihlelevaledelleenkin. Ka kkia sovittuja testejäkään ei olesuoritettu.

Lihaskunto-ominaisuudet osoitlavat jo 2-3kk:n harjoitusvälin luoltaneen tuloksia, joista

muutamia hyviä esimerkkejä, sekä laas vuoden-kaan perioodi ei tuo tippaakaan kehitystä.

Tulemme syksyllä lähtemään hyväksyttävistävakiotasoista eriominaisuuksissa, jotka saavul'tamalla urheilija osoittaa omaavansa lähtökoh-dat valmennukselle. o-taso ei tule riittämäån mis'sään liikkeessä missään ikävaiheessa, joten tree-niä myös läpi kesän.Terveis inHeittopörssin Topi

Juha Aaltonen

lrina Heikkilä

Tuomo Kuivala Arsi Harlu

63

NMV-ryhmän kehitysvertailu ja testitulokset;maaliskuu .90, lokakuu -90, tammikuu -91, maaliskuu .91

Tmo Kuusisaai 10/90 1r

M ka Xoskin.n 10/90 1i

3/91 -10/s0 10

::

:"1

:

:

-55

15 53

-59

:* :*

1.. !"0:i

21.15 14 45 2110 12.9517.05 29..2 15.03 24./J 1319

+1.05 +r.97 +663cm 40m .9

_ 1*:*:" _13.30 29.70 15.10 27AO

_ 14,00

22.11 10.93

M nna Erllura 1O€O 1 2 15

413

n$ 133/91

Jäni Månni 15 3010 35

231/91 9 13 143191 rååkå.ln ki6lo

+- +2 +2 +21

Malja Paroå 380 -1/91 0

+. +{ +1 +6

Mårik. Ralarå 3e0 3 210/90rgi 1 2 13

a -27

- 22.15 12.dJ 1950

23.35 13.20 t3.1226.m 13.25 - 13.132.55 +5 -00.1

- 27.m 13,74 2i70?s-40 14.74

- +2.24 +1.04

22.95 12.46

20 3! 9.55

n

T€åmu V*rårnen 3€0 l5 1510/90 12r€1 12

3SO -10/s0 -r91 16 25

+. .2

&90 20 x10€0 1. 161/91 - 22

+4+22He Torkkinen 3n90 - -

10190 r0 9rE1 r3

+ +3 +5

-6 19 +2.30 +1.50

23.50 14.20 23s0

_

2A

;

-;

;*

+4 +50 46

m 96 11.75 13.103 35 1530 13.3015 31 15.30 1.00'5 .1.1 +rO5 +90

1A 71 11.60 12,&10 71 16.30 14m17 n 1260 r5.m

+3,00 +1.00

77 15.10 13.70+1,20 +1'00

;* ;*

29.* t1.72 r3.12S.m 1{..15 2930

+02

30.40 15.2030.55 14.AO

11.6+ 0.4

10,90 r9 13 521/91 16 12 533/91 20 16

+. +1 +3 +r

10€0 15 23 4)1A1 11 15 la391 13 42 54

+ .2 +19 +riMarko Lurrinån 3€0 15 m

10/90 10391 lO

+. .5 +1

Mikd Kainulainon 3JSo 12 1610J90 10 20

23+3

32 1137 12.7513.50

12.30 27.15 13.3512.10 2€.10 1a.15

2931 15.13.70 +1,S a r.53

11.@ LW 13.42

- 24,60 13.3011.36 30,12 1.1.9,3

+?,5 + r.3o +1.13

15.30 27.95 13,5615.1a 25.$ 12.6

2?.75 13.35

1310 27,71 1a.102120 13,50 221015.60 24.66 1,1.10

12.t5 26.10 12.50

- a.15 t323

13,70 - 133513rm

10,a5 21.10 12.t514.20 2530 12.h

12.t5 2a.70 12.t413..15 2t@ 11.851610 25.70 12.55

13.25 29,30 13.36

- 3010 14.35+1.20 1,30

1a.90 2?.zJ 13.a2

- 27.X 13.15

- ä.00 la.tu+m + 1.24

13,10 2710 13.951715 2å25 14,6519.S0 2&S 14,30

1t.95 ä.80 1140

13.75 29,m 14.00

16,63 30.53 1,1.50

1.r.26 29!7 11361a35 30.30 1d.60

12.50

21.75 11.90

2,r.55 11.4011.56 U.& 11,6

11ia 23.70 108410.s5 2r.50 11.20

2a,71 t1/1+l +53

11.90 26-00 12,651316 26.a3r 13,01

+2.37 +ao +56

11,55 2t.90 ll.!012,N 23.a3 11.25

+65

10.m 24.15 l1.CO'12,4J 23.U 12.51

+2.20 .31 +97

2150

111

35-3

3A

u

.12 .A .2

5€102!

N)

K.rio Kanrosro ro€0 20 163/91 19 X 32

Jåni L.inonoi 10/90 rååkå.ln ki.llo r€sr€isrå1/91 15 13 10

Mrl3 Nlulån€n 10J€0 3 r 71/91 ,l

M.,l U6llålo 3/90 6 4 3ar0l9o a 6 361/S1 -+. .2 22 +2

sånru Korvurå 3/90 r0 6 2A

53-75

5a660

.r4 59 15 6529 56 ,1 66

.11 o

3A 55 15 t922 513350570'3 .5 n0 .9

61

50

2350

13.53

1/91 -

Jtrkko Kålli 3/90 .l 510/90 11

1,€1 -

Jånn. Matllla 1O9O oi o*lll3lunulrEl 0 I g3'a1 ol bnE

voliohto^.n 3r9o 13 -3€1 23 19 16

+32

r0E0 I 11 a511 1l

1{1 6i.s.lllrlunul l.nlll.

62

470

"y

I',

Mr.6la rnb.rc 10/90 €t o$rllslunull'|€1 -

PAivr Råkkola 10,ro 5 I390 10

10/90 13 171/Sr 13 13

+- +3 a4

KårLPåija 390 01010 0r/r9 0 6

+.++2

10/90 11 3 291/91 r6li 12 3 3A

+- +1 +5 +9

kln6 Hoikkrrå 10/90 7 6ra1 5 6 14391 ei t$låjå oaml

P.urii^. rkon€n 10,90 0 1

391 2+. +2 +3 +13

,l5 11

65

S€rkår, Kuul.h S.ha

rllk./mrn lpunr.

ro9o 9 12 25?,/91 våmmoia - €l l6sl6ja

loppo R)ti r0r!0 17 12 393€1 .ioerri.tunul

r0/s0 10 9 35&91 6l r.!r.jr

Lau Koenån 10/90 10 19 6år t€3r€lå

An.. Måkinei 10r'90 7 11

Mrkå Loikkaidn 1090 10 17

391 -

:.se !'"

12.42 12.4

-2-$ -1.e6

- 30.2S 1!.73

- 30.50 15.91

- 30,39 13.60

- 2913 1.1.65

- 29rg 1,110

- 0 llt.45

- 23.€6 1.,552s3r 1492

15.m 23.7.1 119,r

- 29,94 .24

- 30,53 1a31

- 2aJ3 10.?6

- 23.S1 11.37

9.50 2210 ro.so

- 2r.30 10-56

13.13 '.$

1216

- 26.62 12.9314,35 825 1311

11,30 8.71 13.U

- 27,03 l2.Sg

- 2&49 13.36-1.15 + t2

13.25 24.55 13.tO

- 23.69 13.,11

16,90 13.70

26J6 12.36

- 26.60 1211

9.75 21,a6 10.51

- 2e06 .76

3.lo 20.,8 919

- 21.06 10,@

- 21.64 10,31+ 1.21 &

495 23,05 10,95

- 22,7a 10,45

- 23.@ 10.30'5 .r5

31

2350

2595

52

52x

055.3

4

57

;

262

i:i

53055

3/19 ai r€rrrå

Johainos (.lårå10/90 6r oåårrråtu^orft91 12 Z) U3!r -

Ma4o Haulara 1O€O 0 0 5l/l .l o$lllslunul

3,91 .l Gålllstunul

Rlrkk! K.5kiåho 1090 1 r 161/91 €1Gålllsllnul391 6l osa(l3lunur

3/90 0 0 2310/90 0 0 s3/91 0 0

+. .19

sån u soiii &€0 1r 6 2610/s0 6 3 131/S1 7 I 21

+. 1+3.2Iimo Sino*o 3/90 10 20 40

10/90 7 15 23r€1 10 20 30

+. +-0 + .0 -ro

Jamo Lourainen 390 13 15 ,A10€0 131/S1 13 16

+. +{ .1 .3

266342

.11 .€

10,€0 1 1 113/91 1 3 15

ro€0 0i oelrisrunul3/91 6 3 tl,t

Hånna J@kor. 3/90 0 0 253/91 1 0 26

+. +1 +.0 +lRiikkå Måkihen 3,€o 0 0

10/90 1 0 213/9r 0 2 6

+- +t +2 +2

&!0 I 0 26r0r90 3 0 103/91 .1 2 12

+ +.O +2 r,l

55

v.rs.r, v.$.r. s.rkår. tuur.h s .

H€..y Oja.sivu 10/90 ! 5

hårivåhåvihu lolo 3 S

13t5 13.40

1r.30 13.56ra.30 14.50

l,l.m 13,5013.70 13.23.{ -27

1112 12.13 12,0415,30 1,1.60 11.30

163A 15.09 r4.{a

+5a +a9 + 2.64

15t5 13.54

13.96 13.11 12.€6

1Ze5 11tS

12,00 t2t0

3

32

2650

Saml Sukolnån 10J90 - -391 - 6

T6.å Tallin€n l0/t0 €a $.lllstunlll/gi 33€1 6r ollul l€klå

TåDio Korun*d€ 3/90 10 11

50 52

43

37

.11

13.5

5S236

56 10 a5

5t 13 11

_

:"

o.90

.35

.f3 +2i

1*_2A50 13roä50 1e&

ä.35 13,56

13.3

4.5

10/s 15 251/9r lt 63/91 €l l€ltiå

2

rsmu vihoto, J90 n 10rc€o 11 I

Mika Laiho 10/90 20'tE1 22 123/91 €l l€l å

tuukkå Rllrun.n 1/!x) a ,l1rg1 6 33.€1 €l l.hiå

2

J.akko oika nsi 3/90 15 1010/90 10 16'tE1 12 193rS1 .i binå

+.3+9I.ro S.lm6la 3/!0 I 1,t

ro& år osllislunul15

3/91 €t lålrlå+- +3 +1

l9.vuotiaiden tilastot ken 1990

Heitotpojal, moukari Keihäs Kuula Klekko

Tytötkuula

\L+-**,-_qi:-J+

frji-- åS+S#'.,_ l|

Kiekko l(eihäs 7-ottelu

j:åi---+$1fl**-J3_il^!

6a

1$vuotiaiden Euroopan tilastotHvpvt

Poiatkorkeus Seiväs 1o-ottelu Pituus

3.lolkkaTytöl

korkeus Pituus 3.loikka

69

Länsi€aksan 20 parasla alle ä vuotiastakenttälaiien tulevaisuuden toivoa 1990

kuula klekko keihås Poiåt moukårl17.76 H.rtmd, Tlro6r.i 70I 7.03 Ullri. 0,d 691662 8er sr.rfutr 7016 ts Döbrr Jdro

16.39 l]3mhalh,cradPdår 731613 w.!rna, cfthlopi 69163r Knmns, Tioru! 70r6.30 Id@.J@him

NLNLEng

Ens

NL

NL

70

n 56 s.rrn'dt. Ham{inlid 69

70 &0 8ennioq.,. C i nlotr 7l69 t5 Bond$h Uorb.rl

65.i1 sbPrEr Cå'q

69.11 Scnuno, Srphån 69

67,22 ri*hd, Sl.lan 6951.s3 tr.!ftd. Thom6 11

62 23 K4n!.r,Sidr 11

62 03 Mirhi. uri 5961 25 Spo.rc., åqands59 5å suotlr.har*. arilm i3

53.02 s.hnot orfl8t56.90 tu$. Horqer 725r.16 Cr'isropr' 0i 1?

6971

52.92 Kopo.ihdi€r, sr.rr€o 7r

52.3r &e.I'tro5? 63 Hsmtlns Bå(

Nåin €nnakoi 1990 illastot kesän 1991 lSvuotialt-len juniodotlelua Espoossa15.6

69

72

17.116'17.44

16.0916.0415.71

14.0814,03

l1i2

61_44

59.4457.3054.5451.609.324.02$.@

5&7857.U5€1453.06$.0452.S€

17.3516.7316.3910.3916.@

":

70.0669.7069.,1o

47,2460.1655.80

73 65.22 Schnoro.i, Jss70 651A Schmid Sbhn70 ö4 9{ 3fl. MrhreL

69 0.r.25 3€.r lEns70 63 9a Zei!0la. 0riw,73 63.73 Ssr ut!r. s XrDrJ

69 $m lhrl..Iio'nir69 62M Ird Ald.ei.d9 62,60 Å!0n Jörs.n

Tytöt kuula kiakko keihäs

r?..0 voht.(|rr 70 52,r? frGd SaD'4 11 56.50 c.sl. s,|r! tz15.72 kohrlx.Drn.c 12 sr.23 sd4'n s'nom 1l iÄi6 l.iiu..*r 6e1510 3d oqi 70 1061 z.r'r!''r' x,En li äd d;li;:;;;; ;:15 rå coeoq. Hsr! 6e .3 16 nhdn. soDt :l nrs no". u.h*urs.rs rsro{, srrrrr 69 43.s! Ka$ xarclt 9l si zo n""o"n, ur,. 69rs.o5 xortred. M.f i 6e .7.e0 wiiriElrm 19 ;iä; ;;i;,;;; t0rr 6s r.nrs,.r kion 7r 16.10 rnM. M'th&rt 19 ;tö ;;ä. ;- 6eri66 trMliu',nq' 6e .6.16 s{.ber. &rid l; itö 6i;. !, i11$ 3åt Mtn4rå 70 .:€,3 t!h4n. chti{d.;;; il;';il, ii o,r s"r'n,,rq, " ;åiå lllSå1ljlf'" 1i

72 .5?3 xtiq.Mrdd 69

lili rftl:;l! ti lllS ä:ilii.illlr' 9l ffiå l;lllH"**' l:

1rä n+1,":--ir ll.li i{#'i*-i:*?i lili ilå'ii,*" 1l13.50 Honnn'n ',ur! 6s .{10 Johrni,shrua. rdi'i.io war.' rmri tj ;;ö ;:::llä;;iä -" ;i 1ll1 i*f.,T-* !?,r .J.96 Hår. Sra,n. /r

16 sO ra' t:u13.33 Sp . k{in 69 .

NL

NLSaksaEngSuomiEns

Sal€aEns

EngNLNL

NL 58, Saksa 40, Suomi 32,Englanii 16

NLNL

EnsEng

NL

NL

Suomi

En9Eng

EnsEn9@.24

56.4054.q51.8651,4251.04url

n.q72.0270.0869.5869.546A_70

52.5451.9.1

NL

NL

EnsEn9

Sak6a 43, NL 32, Englanti21, Suomi 15

NL 90saksa 73suömi 47Englanli 37

Pisi€€i laskettu 9, 7.6. 5,4,3,2,1,

ko*eus Seiväs Pituus &lolkka

7,64' Goidi.r. vo[a, 69

7'fl.&r.'n.nnce.g7 6r schår.r. J@.h'm

?.ss MoMo.9idrro r!t.lT Vrsiord'i{ chidopi 70

16.3{ kk{ek chrLs

rt 63' scislowsri,InoM 70

rssl ro$hd Michrr 70

15,50 f,urhotske, Joro15 36 H2tu nod. chridli 7015 33' S.iu. Vorl6rrs3{'w.iEnn.Mådn15.03 Leh u*1a.9{ rnr6rruii 6.010 12

1190 schildd, Jdrs 69r. 16 s.hirl.r R:Li

ll.72 Molbrlrår, tlå xs 6911 59 S.hw(ar. J.ns1. 53 Z.idror. r hhll,A 0rd0.. l&rcör!s3 P'rh.rr Änd4 69

rl sa hupotrs.Jö'o 09

14,51 BrcuiinO.fiinhns

D

72

69 12

5,10

12

Tytöt, kodcus pituus

6.15' saneiår K*n 706,35 &d& Hanni5.33' Hriher, Miir.L 696,3r' S.rlrl, ci.i3riri€ 706.23' etnd, C m.n 736.21' oi€strs, Slsii.617 rno€idorr, Hlk 696 11 Mad lhuro, I{kr.hr 726 03 Knrl. Sifi. 72606 3!ne Anrl. 1?

6 06' Neiddrr. 1I! 596 04 sbioz(. Mou6 03 3b re.hum Krrm 7r6 0? liaore, P4.a6 00 Schlrcirwo. Uk'r. 7l6 00 cånsrodh, aoEr1e 706 00 8urcri.rdl. xrish5,99 Bdo Köistrm 7ls 9T wirns såbir. 695,96 tanre'roM Gtbi

126S

69

70

7l

Våsl.uksel ed€llisiultulhln:

1. Kalevalån Maljan voittaneet pååkaupunkiseuat: HKV vU,

HIFK C2o ia 3o-luvullla), HPv (-30 ia 40luvuilla) ja KIF 43,

jolloin ainakin Nils Nlckl€n, veikko Nyqvisi ja Yiö Nikka'nen ollvai ssuran våteisså "h€illo'ja hyppyuulislen miehi'

2. Jarkolla on våln yksi mestaruus yksin lehtynä v 88 B_

pojissa. Fari on iullut hallikisojen lisäksi joukkueissa

3. Painonheittohan on se laji, jos tulos mjiataan 1 cm:n tark_

t(uudella. Juha Tlaisella on lajin sE, mutta kvllå lajia on

hsitelly jopa SM-hallltasolla.4. Ku u lansysäys oli vanhan kansan nimi, sitten kuulåntvbnil.5. Fuhan lsim edusli EM-kisolssa seipååsså Turkkiå tosta

pieni oså on Eurcopan Puolella).O- Mahlavån uran omistava jugoslaavl Stekic alollii jo alee_

nassa -69. Kaksi hopeaa on EMlasolia.7. Tanska on jålleen kasvailanut korkeusmiehen, nimi Mic'

ha€l Mikkelssen.8, Torsten Voss omislaa 802 tuloksen lehtynå oltelussa €4.9- F€nk Foss ja Kozakiewicz oval ainoål seipåån olvmpia_

voittåjåt, jotka ovat vieneet mestaruuden ME_tuloksellaFoss 4Cr9 -20ja Koza 578 -80.

10. Jämes B Connolly iåå ikuissstiolympiakisojen historiaanvoilettuaån kolmiloikan (13,71, sllloin ialkaå vaihtamaltå)6.41896 Ateenassa.

UUTUUDET

1. Kuka olymplavolllala nåylleli elokuvasså "M usta Orleus"?2. Mitä erikoista on Walt Daviesin kullaluloksessa 204?3. Mlhin turiuun lallln liitryy'westeln rcrl'?4, L€mmlnglaadit ovål Ruolsissa, mitå siellå lehdåån (påivi-

sinr?5. Ni Tsih-Tshin ja Valeri Brumsll ovai kumplkln korksuden

ME,miehiå, mutta mitå erlkolsia hslhln lllttyy?6. Kur.a heittåjä ieki kolmissa kisolssa alna ennåtyksensåja

ss iiesi aina kuliaa?7. Kuka kuuluisa keihåsmies on ollul olymplakisojen tinaa-

lissa lT.vuoilaana?8, Kuks h€lttl l6.vuotiaanå 68.40, eniten mieslen vålinetlå

9. Kuka ME-mies kåvi kysymåsså luvan uudelle MEille enli'seltå ennåtysmieheltå? Hån sai luvan ja vanha €nnåtys

10. Kuka voilli l6-vuoliaana olympiakultaa?

luloksia ja voima.aflol Te Rv Ke

Tracie Millel {20) 67.5 87,5 102,5

Georoe Anderson 130 170 -Fåndy Barnes 205Jim Do€hrino 145 185B.ian Blllreich 135 175Jåck Trahan 100 140Lars Nllson 12o 150oave Wil3on 145 185(175/95 ko!)

125 92,5

2@ 2202\31O 2x24O '17.OO

350 265260 220r9o 1802AO 165

2t325 235 '16 g0

215 1r'.1,5150(v) 107,5:17-61

100 170

12075 105

20,41

19-12

21.2219.63

'1

17.95230 150230 160

i = klula yli laakse/4kg (v) = reisi våakåsuo.aan

Par.ak Boden, s. 1967, 187h05, valm. Raimo Plhl

Kehilys: 1986 87 8a 8S S074,66 78.10 76.52 42.24 89.10

19.169.27

19,86

3,54 (1988)

Harioill€lu: 1990 (1986 venailu suluissa)252 ha.jolrusra, 252 hårj. påivåå, 520 hå4. runtia. (225, 225, 400)23 kilpailua

1020 (keihås)

hyppyjå 2020levyrånkosarjoja 1410vetoja {uoksu) 150

(4751(4150)(10,100)0820)(605)

72

=-RJAITIA'SPOHTI= n=o fHYPPY- J A HEITTOVÄLINEIDENYKKOSTOIMITTAJA SUOMESSA

KEIHAAT:

. SANDVIK

. APOLLO

. RAITA.SPORT

KUNTOPALLOTKUMIKUULATHEITTOPALLOT

serpÄÄr JA RIMAT:. NORDIC. ALTIUS. SKY POLEKIEKOT, KUULAT JA MOUKARIT:. NORDIC. CANTBRIAN

El \r l' lFlFrltl.-rbt tlU,FtEtu

URHEILUVALINEETASIANTUNTIJALTA

KENTTÄVÄUNEITÄ E$M.KEIH;iÄT

NEMETH, APOLIS, SANDVIK,POLANIK, PIONEER

HUOM. UUDET 600 G KEIH;IÄT V..91 SAAPUNEET

KIEKOT:CANTABRIAN, OLYMPIC

KUULATKASPq OLYMP|C, BERG

MOUKARITCANTABR|AN, KASPq OLYMPTC

MITATTERÄS JA LASIKUITUMITAT 1G

100 M

HALLIVALINEITA ESIM:KU NTO PALLOI, H E|TTOPAL|_OIKEt HAAI VOr M TSTELUPALLOT

ERIKOISJALKINEET NIKE, ADIDAS

PYYDA TARJOUS! nuqn xiheviisnPOSflENNAKOLLA

ävåarai eBURIlETLU

KONSTAAPELINKATU 1, 02600 ESPOO PUH.'FAX 90.513 335