hennalan varuskunta-alue - lahti
TRANSCRIPT
HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEKulttuuriympäristöselvitys
2Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
Hennalan rakennusten sijainti- ja ajoituskartta
Rakennuksista on käytetty alueella vakiintunutta nume-rointia. Siinä tapauksessa, että uudisosasta on käytetty samaa rakennusnumeroa kuin vanhasta osasta, ne on merkitty U- ja V-kirjaimilla, esimerkiksi sairaalan vanha osa (V26) ja uusi osa (U26). Eri-ikäisten rakennusten valmistumisajankohta on ilmaistu eri väreillä:
venäläisten aika – noin 1912–1913
1920-luku – (1910-luvulla aloitetut rakennukset)
1930–1940-luvut
1950-luku
1960–1970-luvut
1980-luvun jälkeinen aika
Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady.
3Arkkitehtitoimisto Livady
Hennalan varuskunta-alue. Kulttuuriympäristöselvitys
ISBN 978-952-7062-30-2 (painettu julkaisu)ISBN 978-952-7062-31-9 (pdf)
Tilaajat Senaatti-kiinteistötjaLahdenkaupunki
Tekijät ArkkitehtitoimistoLivadyOy: NettaBöök,PasiKolhonen,PanuLehtovuori,MikkoMälkki,MathiasWahlberg
Valmistunut 28.2.2015
Julkaisupaikka Helsinki
Painos 30kappaletta
Paino GranoOy
Valokuvat LivadyOy,elleitoisinmainittu.
Kannenkuva Hennalanpäävartio(22)tammikuussa2015.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
4
Sisältö
1 Johdanto 7
1.1 Selvityksen tavoitteista 7
1.2 Hennalan kasarmin valtakunnallisesta ja maakunnallisesta arvosta (MARY ja RKY 2009) 8
1.3 Nykyinen kaavatilanne 8
1.4 Lähteistä 9
1.5 Ohjeita selvityksen lukemiseen 9
2 Hennalan rakentumisen vaiheet 11
2.1 Venäläisten aika (vuoteen 1917) 112.1.1Hennalankasarminsyntymiseenjohtaneitasyitä 11
2.1.2Ensimmäinenrakennusvaihe1912–1913 12
2.1.3Hennalantyhjeneminenvuonna1917jakeskenjääneetrakennukset 13
2.1.4VenäläistenajaltasäilyneetpiirteetHennalassa 13
2.2 Tampereen Rykmentin aika (1918–1939) 142.2.1SuomensisällissotajaHennalavankileirinä1918–1919 14
2.2.2Kasarmivenäläisenäkeskitysleirinä–TampereenRykmenttiasettuuHennalaan1919–1920 16
2.2.3Toinenrakennusvaihe–mittaviakorjaustöitä1920–1939 17
2.2.4TampereenRykmentinajaltasäilyneetpiirteetHennalassa 20
2.3 Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika (1939–1978) 222.3.1Hennalatoisenmaailmansodanaikaan1939–1945 22
2.3.2Peruskorjauksiajauusiaasuinrakennuksia1945–1959 23
2.3.3Sairaalanlaajennusosa,muonituskeskussekäkoulutus-jakurssikeskus1960–1978 24
2.3.4ToisenmaailmansodanjälkeiseltäajaltasäilyneetpiirteetHennalassa 27
2.4 Hämeen Rykmentin ja korjausrakentamisen aika (1979–2014) 282.4.1Perusparannuksiajamuutoksia1979–2006 28
2.4.2HämeenRykmenttijaHuoltokoulu1986–2014 29
2.4.3Ajoneuvorakennuksiajapäiväkoti1982–1997 29
2.4.4HämeenRykmentinajaltanäkyvätpiirteetHennalassa 30
2.5 Kasarmialueen kehittymisestä lyhyesti 31
2.6 Aikajana 31
3 Kasarmialueen arkkitehtuurista 35
3.1 Venäläisen kasarmisuunnittelun taustat ja tavoitteet 353.1.1Rakennustensijoittelujasenperiaatteet 37
3.1.2Hygieenisyydentarpeet 38
3.1.3Hierarkioidenilmentämisentarpeet 38
3.1.4Tiilijatyyli 39
3.1.5Hygieniajahierarkiapohjakaavoissa 40
3.1.6Kasarminkirkonarkkitehtuurista 43
3.2. Suomalaistamispyrkimyksiä 43
3.3 Vaaleat 1950-luvun asuintalot 44
3.4 Modernismia punatiilestä ja betonista 44
3.5 Käyttörakentamista 1980-luvulta 2000-luvulle 45
3.6 Hennalan arkkitehtuurista lyhyesti 47
3.7 Kasarmialueen sisätiloista 49Upseerikerho(7) 50
Komentajantalo(8) 52
Päävartio(22) 53
Miehistökasarmit(23,24) 56
Sairaalanvanhaosa(V26) 58
Sairaalanuusiosa(U26) 60
Muonituskeskus(40) 61
Esikuntarakennus(V40) 63
Koulutus-jakurssikeskus(U40) 64
Toimiupseerikerho(46) 66
Sotilasmusiikkimuseo(53) 66
Sotalääketieteenmuseo(54) 67
Sotilaskoti(59) 68
Arkkitehtitoimisto Livady
5
4 Hennalan asemasta kulttuurihistoriallisena ympäristönä 71
4.1 Hennala alueellisissa ja valtakunnallisissa selvityksissä 71
4.2 Museoviraston muistio vuodelta 2002 71
4.3 Rakennuksia koskevat selvitykset 72
4.4 Maisemaselvitykset 74
4.5 Luonto- ja kasvillisuusselvitykset puutarha- ja puistotaiteen kannalta 76
4.6 Yhteenveto tehdyistä selvityksistä 774.6.1Arvokaskokonaisuusjasenosa-alueet 78
4.6.2Asemakaavallinenratkaisu 78
4.6.3Hierarkiajatoiminnot 78
4.6.4Yhtenäinenpunatiilinen(sotilas)arkkitehtuuri 79
4.6.5Onnistunuttäydennysrakentaminen 80
4.6.6Rakennustensäilyneisyysjasuojeltavuus 80
4.6.7Puisto-japuutarhakulttuuri 80
4.6.8Historiallinenmerkitys 81
5 Hennalan piirteitä osa-alueittain 82
5.1 Kasarmialueen keskeinen osa 835.1.1Sotilaskodinmäki 84
5.1.2Venäläisaikaistenrakennustenkolmio 86
5.1.3Museorakennustenalue 88
5.1.4Lippukenttäjasenympäristö 90
5.1.51960–1970-luvuillavalmistuneidenrakennustenvyöhyke 92
5.2 Koillinen asuntoalue 935.2.1Upseerikerhonjakomentajantalonympäristö 94
5.2.2Lehmuskujanympäristö 96
5.2.31950-luvunasuinrakennustenjapäiväkodinalue 98
5.3 Varikkoalue 99
5.4 Avoimet alueet ja metsiköt 1005.4.1Itsenäisyydenpuistojavaruskunta-alueeneteläinenosa 100
5.4.2Harjoituskenttä 101
5.4.3LäntinenmetsäaluejaHalkomäki 101
6 Hennalan varuskunta-alue rakennettuna kulttuuriympäristönä
6.1 Hennalan varuskunta-alueen asema Lahden kaupunkirakenteessa 102
6.2 Vaalimisen ja kehittämisen kysymyksistä selvitysalueella 102
6.3 Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöarvojen vaalimista koskevia suosituksia 103
6.4 Karttaesitys selvitysalueen muutoksensietokyvystä kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta 105
6.4.1Kartantulkitsemisensaatteeksi 105
6.4.2Karttaesitysjasiihenliittyvienvärienselitykset 106
7 Lähteet 108
Lyhenteitä 111
Selvityksessäkäytettyjenkäsitteidenmäärittelyjä 111
Hennalanrakennustensijainti-jaajoituskartta 113
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
6
Hennalan kasarmin sisäänkäyntinäkymä tammikuussa 2015. Vasemmalla lippukenttä, oikealla miehistökasarmi (23).
Arkkitehtitoimisto Livady
7
1 Johdanto
Hennalanvaruskunta-aluekäsittääLahdenHenna-lassasijaitsevanhistoriallisenkasarmialueensekäsiihenliittyvääharjoitusaluetta,johonsisältyysekämetsäistäettäavointamaastoa.Hennalankasar-mialuetta,jokasijoittuuvaruskunta-alueenitäosaan,pidetäänrakennus-jakulttuurihistoriannäkökul-mistavaltakunnallisestimerkittävänä.Vuonna2009vahvistetussavaltakunnallisestimerkittävienraken-nettujenkulttuuriympäristöjenlistauksessa(RKY2009)aluettakuvaillaanseuraavasti:”Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilynei-tä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman raken-nuskannan rinnakkainelo.
Hennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa. Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu 1910-luvulla rakennetuista kolmikerroksista venäläisai-kaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talous-rakennuksista. Rakennuksiin liittyvässä puistomaisessa ympäristössä on nurmikenttiä, puuistutuksia ja puisto-käytäviä. 1910-luvun kasarmit ovat samaa venäläistä rautateiden varsille rakennettua kasarmiarkkitehtuuria kuin Riihimäen kasarmit, Dragsvikin kasarmit Raase-porissa ja Linnan kasarmit Hämeenlinnassa. Hennalan kasarmialueen asemakaavallinen jäsentely poikkeaa vas-taavien kasarmien tyypillisestä ruutukaavaperinteestä.
Kokonaisuuteen kuuluu mm. kaksi suurta miehis-tömajoitusrakennusta, upseeriston ja aliupseeriston
asuinalue, laaja kirjo varasto- ja työhuonerakennuksia, sairaala, ruokala, upseerikerho ja aluetta hallitsevalle mäelle kasarmin kruunuksi sovitettu entinen sotilaskirk-ko, joka on muutettu itsenäisyyden aikana sotilasko-diksi. Lisärakentamisesta huolimatta venäläisaikainen puhtaaksimuurattu tiiliarkkitehtuuri hallitsee kasarmi-alueen näkymiä.
Venäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä.” (Museovirasto2009a.)
ArkkitehtitoimistoLivadysaijoulukuussa2014teh-täväkseenlaatiakulttuuriympäristöselvityksenHen-nalanvaruskunta-alueesta.TyöntilasivatSenaatti-kiinteistötjaLahdenkaupunkiosanaEAKR-projektia”RakennemuutosjaHennalanvaruskunta-alueenuusitulevaisuus”.Työnaloituskokouspidettiin2.12.2014Museovirastossa,jasiihenosallistuivatArkkitehtitoimistoLivadynedustajienlisäksitilaaji-enedustajinaLahdenkaupunginkaavoitusarkkitehtiArmiPatrikainenjaprojektipäällikköPirkko-LeenaJakonensekäOlliKantanenSenaatti-kiinteistöistä.SuojeluviranomaisinakokouksiinottivatosaaJarkkoSinisalojaKaijaKiiveri-HakkarainenMuseovirastos-tasekäRiittaNiskanenLahdenkaupunginmuseosta.VälivaiheenaLivadyesitteliselvityksenlaatimisenperiaatteitajatyönetenemistäohjausryhmälleLah-dessa2.2.2015.
1.1 Selvityksen tavoitteista
Selvityksentavoitteeksiasetettiinkulttuurihistorialli-siinarvoihinliittyväntiedontuottaminenHennalanvaruskunta-jaharjoitusaluettakoskevankaavoituk-senjapäätöksenteontueksisekätietolähteeksi.
KäsilläolevassaselvityksessävalotetaanHennalanvaruskunta-alueenjaharjoitusalueenrakentumisenjakehittymisenvaiheitasekäesitetääntulkintasiitä,millaisiareunaehtojasentulevallekehittymisellevoi-taisiinasettaavaltakunnallisestimerkittävänkulttuu-riympäristönnäkökulmasta.Selvityksessäonkeski-tyttyalueenhistoriaan,ominaispiirteisiinjaarvoihin.Selvityksentyöohjelmaaneiolesisältänytyksittäisiinrakennuksiinliittyviätarkempiaselvityksiäeikäesi-merkiksiyksityiskohtaisiakasvillisuusinventointeja.Työnaloituksenyhteydessäonsovittu,ettäselvi-tystyöntekijätesittävätnäkemyksensätarkempientutkimustentarpeesta.
Hennalankasarmialueestaontehtyuseitaselvityk-siä,joistatuoreinnytkäsilläolevaaselvitystäennenonRambollOy:ntekemäHennalan varuskunta-alu-een maisemaselvitys syksyltä2014.Livadynlaadittavak-siannetunkulttuuriympäristöselvityksentavoitteeksimääriteltiin,ettäsentulisisisältääaiemminlaadittu-jaselvityksiäsynteettisempija”täyteläisempi”sanal-linenjakuvallinennäkemysalueenrakennuksistajamaisemastaalueenjatkokehittämisenjasuojelutar-peidenmäärittelyntueksi.
Selvityksentulimyösalustavallatasollaottaakantaasiihen,mitenkaavoituksessatulisisuhtautuaniihinsisätiloihin,jotkatarkemmantutkimuksenva-lossatodetaanrakennus-taikulttuurihistoriallisestiarvokkaiksi.Kattavasisätilojenläpikäymineneiaika-taulusyistäkuitenkaanolluttämäntyönyhteydessämahdollinen.Tavoitteeksinyttehdyssäselvityksessäasetettiinkirjatayleispiirteisellätasollahuomioitavalikoiduistasisätiloistajaesittääsuosituksiamah-dollisistajatkotutkimuksista.Sisätilojakoskevienkenttätöidenosaltapäädyttiinsiihen,ettänetehtiinrajatussamuodossayhdessämuseoviranomaistenkanssa.Tämätoteutuisiten,ettäselvityksentekijätkävivät22.1.2015yhdessäRiittaNiskasenjaJarkkoSi-nisalonkanssaHennalassaläpivalittujenkohteidensisätilojajakeskustelivatalueenjasenrakennustensuojelu-,kehittämis-jarhs-kysymyksistä.Selvi-tystyöhönliittyneet,ulkotilojakoskevatkenttätyöttehtiintammikuussa2015.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
8
1.2 Hennalan kasarmin valtakunnallisesta ja maakunnallisesta arvosta (MARY ja RKY 2009)
Selvitysaluekoostuunoin40hehtaarinkasarmialu-eestajanoin40hehtaarinrakentamattomastajakaa-voittamattomastavaruskunta-alueeseensisältyvästäharjoitusalueesta.Selvitysalueellasijaitseetammi-kuussa2015laskutavastariippuenkaikkiaannoin55rakennusta.Kasarmi-aluekuuluuLahdenmaakun-nallisestiarvokkaisiinkulttuuriympäristöihin,jotkamääriteltiinPäijät-HämeenLiitontekemänmaakun-nallisestiarvokkaidenrakennettujenkulttuuriym-päristöjenMARY-inventoinnissa(Wager2006,8).MARY-aluerajaukseenkuuluvaanHennalankasar-miinluetaanHennalanvaruskunta-alueenneosat,jotkajäävätsitähalkovanvoimalinjanitäpuolelle.
Voimalinjanitäpuolinenosavaruskunta-alueestaonsuureltaosinvaltioneuvostonvahvistamaaval-takunnallisestimerkittävienkulttuuriympäristöjenRKY 2009-aluetta.Alueeseenelimellisestiliittyväpohjoisinosa,jolleontoteutettuvaruskuntaanliittynytasuinalue,onkuitenkinsyystätaitoisestajäänytRKY 2009-rajauksenulkopuolelle.Myöskäänvaruskunta-alueeneteläisinosaeisisällyrajaukseen.Vuoden2010alustaRKY 2009ontoiminutvaltio-neuvostonpäätöksellämaankäyttö-jarakennuslakiinperustuvienvaltakunnallistenalueidenkäyttötavoit-teidentarkoittamanarakennetunkulttuuriympäris-töninventointina,jokaohjaamaankäyttötavoitteitakohdealueilla(Museovirasto2009a).Tavoitteenaon”valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu-riympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täy-dennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttami-nen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityis-piirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella.”(Museovirasto2009b.)
RKY-alueenmääritelmänmukaisestiHennalanka-sarmialueenkatsotaanedustavanmaammekehitys-vaiheitarakennettunaympäristönäsekäkuvastavanmaammehistoriaa(Museovirasto,Ympäristöminis-teriö2009).
RKY 2009-kuvauksessaalueenarvoamuodos-tavinatekijöinäviitataansekäkokonaisvaltaiseenasemakaavalliseensuunnitteluunettärakennustenarkkitehtuuriin.RKY-statusedellyttääalueeseen
liittyvienkulttuurihistoriallistenarvojentarkasteluatutkimustietoonperustuen.RKY-alueitakoskevatyleisettavoitteetantavatmyöshyvätsuuntaviivatselvitysalueensuunnittelullejavaalimiselle(Museo-virasto,Ympäristöministeriöetal.2009).
1.3 Nykyinen kaavatilanne
Puolustusvoimienluovuttuaalueestaseon1.1.2015lähtienSenaatti-kiinteistöjenhallinnassalukuunot-tamattakoillisosan1950-ja1960-luvunkerrostalojasekämuutamiaentisiäkasarmirakennuksia.LahdenkaupungiltasaadunmaanomistuskartanmukaanosastapohjoispäänmääräaloilleonmuodostettuyksityisettaloyhtiötjaosaalueestaonKruunukiin-teistöjenomistuksessa.
Lahdenkaupunginedustajiltasaaduntiedonmu-kaankasarmialuettaontarkoituskehittääasuin-jatyöpaikka-alueeksi.
Itäiselläosallaselvitysaluettaelivarsinaisellakasar-mialueellaonselvitystälaadittaessavoimassaasema-kaavajokaonsaanutlainvoiman20.5.1953.Kasar-minapalvellutalueonkaavassaosoitettuyleistenrakennustentontiksi.Merkittäväosaselvitysalueesta,elisenläntinenosa,ontätäselvitystälaadittaessaollutasemakaavoittamatonta.(Lahdenkarttapalvelu2015.)
Lahdenkaupunginvoimassaolevassa,14.5.2012hyväksytyssäyleiskaavassa(Lahdenyleiskaava2025)selvitysalueonmerkittypuolustusvoimienalueeksi.VoimassaolevaRKY-alueenrajausonmerkittykaava-karttaanselityksellä”kulttuuriympäristönjaraken-netunympäristönkannaltatärkeäalue.”(Lahdentekninenjaympäristötoimiala2012.)
Vuonna2008vahvistetussaPäijät-Hämeenmaa-kuntakaavassaselvitysalueosoitettupuolustusvoimi-enalueeksi”jollaarvokkaanrakennetunympäristönperuspiirteetsäilytetään.”Voimalinjanitäpuolellesijoittavaosuusselvitysalueestaonlisäksierikseenosoitettukulttuuriympäristöntaimaisemanvaalimi-senkannaltatärkeäksialueeksi.(Päijät-Hämeenliitto2008.)
Selvitysalueen rajat on merkitty vaaleanpunaisella vuoden 2005 ortokuvaan. RKY-alueen raja on esitetty keltaisella.
Ilmakuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady
Arkkitehtitoimisto Livady
9
1.4 Lähteistä 1.5 Ohjeita selvityksen lukemiseen
Tässäselvityksessäontukeuduttualueensuunnitte-lunjasenrakentumisenvaiheidenosaltaolemassaolevaankirjalliseenaineistoon,historialliseenkuva-materiaaliinsekäkartta-aineistoon.Näidenpohjaltasaatuatietoaontäydennettykenttätöin.Rakennus-tenarkkitehtonistajahistoriallistamerkittävyyttäjatutkimustarpeitaonarvioituohjausryhmänkanssakeskustellen.
Tämänselvityksenpääasiallisinalähteinäonkäy-tettytutkimuksia,joitaHennalastaonviimevuosinatehtymelkorunsaasti.Nyttehdynselvityksenyhdek-sitavoitteeksiasetettiinaloituskokouksessaluodaai-emmintehdyistätutkimuksistasynteesi,jokapalveli-sialueenjatkosuunnittelustakäytävääkeskustelua.
RakennuskantaaoninventoituMuseoviraston(Kauppi)toimestavuonna2004,jolloinPuolustus-hallinnonrakennuslaitosteettivaruskunta-alueestamaankäyttö-jamaisemasuunnitelman.Tuoreempirakennuskulttuurinselvitysonvuodelta2012(TmiLauriPutkonen).Vuonna2014ontehtymaisemasel-vitys(RambollOy)sekärakennustarkasteluraken-nustenmahdollistenuusienkäyttöjentutkimiseksi(Realprojekti).
SirpaHailanväitöskirjatutkimusVenäläinen ratio-naalisuus – 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaali-sena käytäntönäontoiminutolennaisenalähteenävenäläisaikaisenkasarmisuunnittelunperiaatteidenymmärtämiseksi.SeonmyöstoiminuttärkeimpänälähteenäHennalanvenäläisenkasarmiarkkitehtuu-rinperuspiirteidenjatulkinnanosalta.Venäläisellä1910-luvunsotilasarkkitehtuurillaonSuomenitse-näistyttyäolluthistoriallis-poliittistapainolastia1,ja
1 Toisaalta tiilikasarmeja ei koettu edes rakentamisajan-kohtanaan kauniiksi, ei oikeastaan arkkitehtuuriksikaan (Haila 1996, 119–121).
Hailanvuonna1996ilmestynytkirjaonmaassammeensimmäinenjatoistaiseksiainoaksijäänytperus-teellinentutkimusaiheesta.Setarkastelee,mitennormit,suunnittelumallit,rakennustekniikka,hygie-niavaatimuksetjasotilashierarkiavaikuttivat1910-lu-vunkasarmiarkkitehtuuriin,javalaiseekasarmienpunatiiliarkkitehtuurintaustoja.
YllämainittujenlähteidenmukaanHennalaakoskeviaalkuperäisiävenäläisiärakennuspiirus-tuksiaeiolelöytynyt,eimyöskäänkaikkiaSuomenitsenäisyydenalkuvuosiensuomalaisiasuunnitelma-piirustuksia.Nyttehdynselvitystyönpuitteissaeioleollutmahdollisuuttatutustuavenäläisiinarkistoihin.Pietaristasaamiemmetietojenmukaanaiheentutki-musvaikuttaaolevanvähäistätaiolematontamyösVenäjällä.PietarinNIITIAGRAASN2vastasitam-mikuussa2015tiedusteluihinmateriaaleista,ettäonluultavaa,ettäsikälikuinolemassaonvielälöytymät-tömiäaineistoja,nesijaitsevatMoskovassa.
YksittäistenrakennustenperuskorjauksiakoskeviaalkuperäispiirustuksiaSuomenitsenäisyydenajaltalieneeparemminsaatavissa,muttaniitäeioletämänselvityksenyhteydessäjäljitetty,muunmuassatyöntiukanaikataulunvuoksi.
2 �autshno-issledovatelski institut teorii i istorii arhitek-�autshno-issledovatelski institut teorii i istorii arhitek-tury i gradostroitelstva rossiskoi akademii arhitektury i stroitelnyh nauk (Scientific Research Institute of History and Theory of Architecture and Town Planning)
Kasarminerillisistärakennuksistapuhuttaessakäy-tetäänkunkinkohteenperässäalueellavakiintunuttanumerointia,jotakäytetäänmyösvuoden2004javuoden2012rakennuskannanselvityksissä.Kohde-numerointivastaamyöspääosinvenäläistenHenna-lastalaatimassa,päiväämättömässäasemapiirustuk-sessakäytettyätapaa.Läheskaikkienrakennustenkäyttötarkoitusonjossainvaiheessamuuttunut.Numerointionkuitenkinpysynytsamana.
Joitainrakennuksiaonmyöhemmässävaiheessalaajennettu.Siinätapauksessa,ettäuudisosastaonkäytettysamaarakennusnumeroakuinvanhastaosastaonneerotettuU-jaV-kirjaimilla,esimerkiksisairaalanvanhaosa(V26)jauusiosa(U26).Puret-tujenrakennustenrakennusnumerotonmonessatapauksessaotettukäyttöönuudisrakennuksissa.Selvyydenvuoksipurettujenrakennustennumeroin-ninyhteydessäkäytetäänP-kirjainta.Esimerkiksi:purettuasuinrakennus(P30).Elleilähteistäolevoinutpäätelläkäsitellynrakennuksennumeroa,onsemyöstekstissäjätettymainitsematta.Lukemisenhelpottamiseksisijaintikarttanumeroineenonsijoi-tettusekäselvityksenalkuunettäloppuun.
Alaluvussa5onesitettykartta,johononmerkittyselvityksessäkäsitellytpaikatniistäkäytettyinenimi-tyksineen.
Luku2Hennalan rakentumisen vaiheetantaayksi-tyiskohtaistatietoaHennalankasarmialueenhistori-astasekäsiitä,millaisiinpäätöksiinjaperiaatteisiin
senrakentaminenonperustunut.Luvussa3Aiem-mat tutkimukset ja selvitykset tarkastellaanHennalanvaruskunta-aluettakäsitteleviätutkimuksiakulttuu-riympäristöarvojennäkökulmasta.Luku4,Arkkiteh-tuurista ja rakennuskannasta,valottaaHennalanase-makaavallisenratkaisunjaarkkitehtuurintaustoja.Luvussa5,Hennalan piirteitä osa-alueittain,kuvataanselvitysalueeneriosa-alueidensuunnittelunhisto-riaajaluonnehditaanyleisestiniidenrakennettuaympäristöä.Luvussa6,Hennalan varuskunta-alue rakennettuna kulttuuriympäristönä, esitetääntiivistet-tynäselvitysalueenmuotoutumisenvaiheetjaalueenasemaaLahdenkaupunkirakenteessa,käydäänläpiselvitysalueenkulttuuriympäristöarvojenulottuvuuk-sia,keskustellaanyleisestiselvitysalueenkehittä-misenkysymyksistäsekäannetaansuosituksiasenkulttuuriympäristöarvojenvaalimiseksi.
Alaluvun6.4karttakuvassaesitetäänselvityk-senmyötämuodostunutyleispiirteinennäkemysselvitysalueenosa-alueilleominaisistaarvoistajamuutoksensietokyvystä.Luettaessakarttaanliittyviähuomioitajasuosituksiaonhuomattava,etteiniissäesitettyjäyksittäisiälauseitatulekäyttääkontekstis-taanirrotettuina,vaanneonymmärrettäväyhtey-dessäselvityksenkokotietosisältöön.Muutoksensie-tokykyähavainnollistavaakarttaaeimyöskääntuleymmärtääminkäänlaisenasuunnitelmakarttana.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
10
Ajoittamaton valokuva päävartiosta (22). Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto / Valokuvaamo Häme.
Arkkitehtitoimisto Livady
11
TässäluvussaesitetäänHennalankasarmintärkeim-mätrakennusvaiheetjatarkastellaanniitähistoriantapahtumienvalossa.Varuskunta-alueenkehitysvai-heidenlogiikkatuodaanesilleasettamalladokumen-toidutrakentamistapahtumateriaikakausienyhteis-kunnallistenjahierarkkistenmuutostenyhteyteen.Tarkastelussaonkolmepäälinjaa:rakennustenhistoria,kasarminkäytönhistoriajakatsausyh-teiskunnallisiintapahtumiineliLahdenkaupunginsekäSuomenhistoriaan.Kunkinalaluvunlopuksiluodaankatsaussiihen,mitäkäsitellynaikakaudenrakentamisestaonnähtävissänykypäivänä.Luvun2lopussatoisiaanristeäväthistoriantapahtumatesite-täänaikajanalla.
Hennalankasarminrakentumisessaonerotettavis-saneljämerkittäväävaihetta.Ensimmäistäraken-nusvaihettavoikutsuavenäläisten ajaksi.SepäättyyVenäjänvallankumoukseenjaSuomenitsenäistymi-seenvuonna1917.Varuskunta-alueenyleinenhahmojavaltaosarakennuksistaovatperäisinpääasiassatältäajalta.
SeuraavarakennusvaihesijoittuuSuomensisällis-sodanjatoisenmaailmansodanväliselleajalle(1918–1939),jolloinTampereen RykmenttiolisijoitettunaHennalaan.Tänäaikanarakennettiinvalmiiksiuseatvenäläistenaikanakeskeneräisiksijääneetrakennuk-set.1930-luvullakohennettiinalueenpuistomaisiaulkotilojajateitä.Samallaesimerkiksivesijohto-javiemäriverkostosekäsähkötuusittiin.
Kolmannenrakennusvaiheenvoimäärittäätoisenmaailmansodanjälkeiseenaikaan,jolloinHennalaanolisijoitetuinauseitaerijoukko-osastojajatoiminto-ja.1950-luvullarakennettiinuusiaasuinrakennuksiajaesimerkiksimiehistörakennustensisätilatuudis-tettiinkauttaaltaan.1960-ja1970-luvullavalmistuimerkittäviätäydennysrakennuksia,muunmuassasairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30)jakoulutus-jakurssikeskus(U40).
Viimeinenrakennusvaihe,ennenkuinalueva-pautuipuolustusvoimienkäytöstä,sijoittuuvuoden1979jälkeiseenaikaan.TällöinHennalankasarmin
2 Hennalan rakentumisen vaiheet
käyttäjinäolivatHämeen Rykmentti jasenalainen Huoltokoulutuskeskus.Pääasiassatehtiinkäyttöraken-nuksiaerilaisiintarpeisiin,muunmuassavarastojajaautokatoksia.Alueenrakennuskannanperuskorja-usolivarsinkattavaa,jamonetrakennuksetotettiinuuteenkäyttöön.
TämänhistoriakatsauksenpääasiallisinalähteinäonkäytettyHennalankasarmialueestaaiemmintehtyjäselvityksiä:Lahden varuskunta – Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma – Selvitys Lahden varuskunnan rakennuskannasta(Museovirasto/Kauppi)2004),Lahden Hennalan varuskunta-alue – Selvitys Hennalan kasarmin rakennuskulttuurista(TmiLauriPutkonen2012)jaHennalan varuskunta-alueen maisemaselvitys (RambollOy2014).LisäksitärkeinälähteenäovatolleetSeppoToivosenkirjoitukset(2011jajulkaise-maton).Edellämainittujalähteitäeioleyksilöitytässäluvussa.
2.1 Venäläisten aika (vuoteen 1917)
Hennalankasarminsyntymiseenvaikuttivatpitkäl-tisamattekijätkuinpienenLahdenkylänkehittymi-seenkaupungiksijamaakuntakeskukseksi.
1800-luvunpuoliväliinastiLahtioliollutpienikylä,jonkapääasiallisetelinkeinotolivatmaatalousjakalastus.Ratkaisevaksikäänteeksitulevankaupun-ginkannaltamuodostuivuoden1867päätösRiihi-mäen–PietarinradanlinjaamisestaLahdenkautta.Lahdensijaintijoentisestäänliikenteellisessäsol-mukohdassavaikuttirautatienlinjaukseen.Samoillavaltiopäivillä,joillaradanrakentamisestapäätettiin,tehtiinmyöspäätösVesijärvenjaPäijänteenyhdistä-misestäVääksynkanavalla,jonkakauttasaavutettiinuittoyhteyslaajaanvesistöön.VesiyhteydenlisäksiLahdessakohtasiviisiyleistämaantietä,joidenkauttakulkisuurinosaitäisenjaläntisenSuomenvälisestäliikenteestä.
EnsimmäinenveturisaapuiuuttarautatietäpitkinLahteenelokuussa1869,jaseuraavanvuodenalussakokoRiihimäki–Pietari-rataosuusvihittiinkäyttöön.UusiratayhdistiSuomenPietarinkauttakokomuu-hunEurooppaan.Vääksynkanavavalmistuivuon-na1871javesiyhteysPäijänteeltäLahteenyhdistyiratayhteyteenrannikolle.Uusienyhteyksienansiostaaluealkoinopeastikasvaajakehittyä.Kauaskatseisetliikemiehetvainusivatuudenlaisetkuljetusmahdol-lisuudet,jaLahteenalkoisyntyäetenkinsaha-japuunjalostusteollisuutta.LahtinimitettiinHollolankuntaankuuluvaksikauppalaksivuonna1878jalo-pultaitsenäiseksikaupungiksivuonna1905.(Arkki-tehditMustonenOy2012,8–9;Simanainen2012,6;Turpeinen1980,17;Wikipedia/Lahti2014.)
KasarminperustaminenLahteenjaHennalanalu-eelleperustuiVenäjänpyrkimykseenturvataPietariSuomenkauttatuleviltahyökkäyksiltä.Sisä-Suomeaeisinälläänotettulukuunsotanäyttämönä,vaanmahdollisenvihollisen(SaksantaiRuotsin)oletettiintulevanSuomeenItämereltä.Suomeensijoitettavienjoukkojenensisijaisenatehtävänäoliestäävihol-lisenmaihinnousujaseneteneminenrautateitäpitkin.Senlisäksiolitaltutettavamahdollisetsisäiset
2.1.1 Hennalan kasarmin syntymiseen johtaneita syitä
kansannousut,silläniinkutsuttujensortovuosientaivenäläistämiskaudenaikana1800–1900-lukujenvaihteessasuomalaistenaseellistenryhmittymienpelättiinkääntyvänPietarinpuolustuksensijastasitävastaan.Vuosien1901–1905aikanasuomalainensotaväkilakkautettiinjatilalletulivatkokonaanve-näläisetjoukot.SamallaSuomensotilasalueliitettiinPietarinsotilaspiiriin.(Takala2008,33;Haila1996,19–20.)
VenäjänjaPietarinnäkökulmastaSuomenran-nikonpuolustusoliensisijaista,muttamyösrauta-tiepaikkakunnillaolitärkeästrateginenmerkitys.Muunmuassavuoden1905suurlakkoolilamaut-tanutrautatieliikenteen,mikäolivaikeuttanutarmeijanjoukkojensiirtoja.Lakkooliosoittanut,ettärautatieyhteyksienylläpitokriisitilanteissaolielintärkeää.19.12.1908PietarinsotilaspiirinpäällikköNikolaiNikolajevitshmääräsi3.Suomenmaalaisentarkk’ampujaprikaatinsijoitettavaksiPietari–Helsin-ki-rautatielinjalle,mistäalkoimittavakasarmiraken-nusohjelmaradanvarsitaajamissa.LahtijaHennalankasarmikuuluivatosanaVenäjänlaajamittaiseenSuomenlinnoittamissuunnitelmaan,jonkamukaanvuosina1909–1912perustettiinHelsinginjaPietarinvälisenrautatiensuojaksiHennalanlisäksineljäva-ruskuntaa:Kouvola,Koria,RiihimäkijaTammisaari.(Peippo1993,127;Haila1996,23.)
Väritetty valokuva Hennalan kasarmeista ja niitä ym-päröivistä pelloista 1910-luvulla. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Viljelymaita nykyisen harjoituskentän paikalla vuonna 1918. Taustalla näkyvät puretut kasarmit P30 ja P32.Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
12
Kaikkien1910-luvullaSuomeenrakennettujenlinnoi-tustenjavaruskuntiensuunnittelustavastasipaikal-linenvenäläinenrakennuskomissio,jokanoudattiVenäjänsotilaskasarmienpäärakennuskomissionlaatimiaperiaatepiirustuksia.1Venäjäkustansiuudetkasarmit,muttarahatolitarkoitusperiätakaisinsuo-malaisilta,jotkanäinjoutuivatosallistumaanhuo-mattaviinrakennuskustannuksiin.2(Haila1996,22.)
HennalanalueenvalikoitumisenLahteenperus-tettavankasarminsijoituspaikaksivoidaansanoaal-kaneenhelmikuussa1908,jolloinjoukkovenäläisiäupseerejasaapuiLahteentarkastelemaanVierumäenleiripaikkaajakaupunginympäristöä.Vuoden1909lopussa.Suomenmaalaisentarkk’ampujarykmentinLahdenkomppaniamajoittuitilapäisiintiloihinMöy-sänjärvenrannalleIonofinhuopatehtaalleeliMöysänpirtille,javuoden1910lopussatoinenkomppaniasiirtyiNikolainkadunelinykyisenVapaudenkadunvarrelle,Mattsoninoluttehtaalle.AluksivenäläisetsuunnittelivatkasarmiensijoituspaikaksiFellmaninpeltoja(nykyisenlinja-autoasemanjaurheilukeskuk-senvälissä),mutta10.6.1910VenäjänkeisarillisenhallituksenPietarinsotilaspiirinviidessotilasraken-nuskomissiooniostiJyliseväneliMetsä-Hennalanmaat.Kasarminperuskivilaskettiin8.10.1911.(Pihka-la1980,491.)
1 Oletettavasti Lahden kasarmialueen alkuperäisistä pii-rustuksista on säilynyt ainoastaan pari asemapiirrosta. Muut piirustukset ovat mahdollisesti joko tuhoutuneet tai viety Venäjälle.
2 Suomen Venäjälle maksamia korvauksia käsittelee Pertti Luntinen kirjassaan Sotilasmiljoonat (1984). Teoksen lo-pussa hän kiteyttää tutkimuksensa tuloksen seuraavasti: ”Sotilasmiljoona-asiassa oli siis syvimmiltään kyse siitä, että Venäjän valtakunnanrahastoon otettiin Suomesta niin paljon rahaa kuin pystyttiin.”
2.1.2 Ensimmäinen rakennusvaihe 1912–1913
1870-luvunpuolivälissätehtyihinmittauksiinpe-rustuvanSenaatinkartanmukaankasarmintontillaonalunperinollutHennalantalo3jasiihenkuuluvapelto.Taloonsijainnutsuurinpiirteinsuurtenmie-histörakennusten(23,24)välissä,samallakohdallamissänykyisinonkorkealipputanko.Peltoaukeaonvastannutalaltaanlikimainnykyistälippukenttää.Talolleonjohtanutpohjoisestatulevatie,jonkalinja-usvastaajossainmäärinkasarmialuettahalkaisevaa,pohjois–eteläsuuntaistatietä.Voidaanpäätellä,ettäalueellaaiemminolluttalo,siihenliittyneetpellotjatieovatosaltaanantaneetlähtökohdatHennalankasarmialueensuunnittelulle.
Kasarminrakentaminenlähtinopeastikäyntiin,japääosarakennustöistäsaatiinvalmiiksivuosien1912ja1913aikana.Esimerkiksisuuretmiehistöraken-nukset(23,34)olivatasumiskunnossajoelokuussa1912,jolloinniihinsijoittui11.Suomenmaalaisentarkk’ampujarykmentinpataljoona.HennalankasarminrakentamisellaolihuomattavatyöllistävävaikutuskokoLahdenalueelle,silläurakkatoitöitävuosiksinoin3000rakentajalle,joistasuurinosaolisuomalaisia.SamaanaikaanLahdenväkilukuolinoin5000(Wikipedia/Lahti2014).Rakennuk-siinkäytetyttiilethankittiinpääasiassapaikallisiltavalmistajilta,esimerkiksiMukkulanjaOitintiiliteh-tailta,joidentuotantokasvoivoimakkaasti.KasarminrautarakenteetsensijaantuotiinVenäjältä.
Hennalankasarmialueenyleisilmeestätulivarsinyhdenmukainen.Ilmeinensyytähänonkeskitettysuunnittelukäytäntö,jokaperustuipäärakennus-komissiossalaadittuihinperiaatepiirustuksiin.RakennustapanoudattaaVenäjänsotilasrakentami-senyleisvaltakunnallisiaohjeita:punatiilijulkisivutkoristeltiinsekäsotilas-ettäteollisuusrakentamiselleominaisillatiiliornamenteilla.Perustuksettehtiin
3 Hennalan tilan nimi löytyy pitäjänkartasta, jonka tark-ka ajoittaminen on ongelmallista (ks. Ramboll Oy 2014, 16).
luonnonkivestä,eikärakennustenallaollutkella-reita.PorrashuoneidenrakenteetkappaholvattiinI-palkeilla.Tyypillisiäyksityiskohtiajapiirteitäolivatvalurautaisetporraskaiteet,korkeathuonetilat,peiliovet,moniruutuisetikkunat,kylmäullakkojapeltikatto.Hennalankasarminrationaalinenraken-ne-jamateriaalimaailmaedustiaikansakestävääperusrakentamista.4
OsaltaanHennalanrakennustensamankaltai-suusselittyymyössillä,ettäsuurinosavenäläistenajanrakennuksistaonrakennettusamanaikaisesti.Tiedetään,ettäkasarmit23ja24otettiinkäyttöönelokuussa1912,muidenrakennustentarkastaval-mistumisajankohdastaeiolevarmuutta.Valtaosavenäläistenajanrakennuksistavalmistuikuitenkinvuosien1912–1913aikana.Näistärakennuksistaolivatvuonna2014yhäkäytössä5upseerienasuinraken-nukset(1,3,4,5,6),upseerikerho(7),rykmentinkomentajantalo(8),rykmentinjääkellari(13),hal-kovaja(14),upseeriensaunajapesula(15),varastot(18,29,35),rykmentinkansliajapäävartio(22),konekiväärijoukkueenelikuularuisku-jatiedustelu-komennuskuntienkasarmi(25),rykmentinsairaalanvanhaosa(V26),kaalikellari(31),sairaalanpesula(33),sairaalantartuntatautienosasto(34),asevarik-ko(36),sepänpaja(38),hevostallit(39,41),kansliajapäävartio(V40),varuskunta-alueenulkopuolellasijaitsevakappeli(57).Suurinosavuosina1912–1913valmistuneistarakennuksistaonmyöhemminotettuuuteenkäyttöön.
Osa1910-luvullavalmistuneistarakennuksistaonmyöhemminpurettu.Vuonna2014tehdynmaise-maselvityksen(RambollOy)javenäläistenlaatiman,päiväämättömänasemapiirustuksenperusteellapurettujarakennuksiaolisivatolleetmuunmuassa
4 Kasarmirakennusten arkkitehtuuria kuvaillaan tar-kemmin luvussa 3. Kasarmialueen arkkitehtuurista ja rakennuskannasta.
5 Tässä on esitetty rakennusten alkuperäinen käyttötarkoi-tus.
oppilasjoukkueenkaksikerroksinenkasarmi(P30)jakolmekerroksinenasuinrakennus(P32),jotkasijait-sivatnykyisenmuonituskeskuksen(30)paikkeilla.
Näidenlisäksilikimainnykyistenajoneuvotilojenkohdallerakennettiin1910-luvullavaunuvajat(P48,P51),hevostalli(P49),korppuvaja(P50),vetovälinei-denvarasto(P56),jotkaovatmyössaaneetväistyämyöhemmänrakentamisentieltä.Suurinpiirteinnykyisenautokatoksen(50)paikallaoli1910-luvullavalmistunutampumarataanliittynytpienirakennus(P58).
NykyistenSotilasmusiikkimuseon(53)jaSoti-laslääketieteenmuseon(54)vierelläolialunperinkolmikerroksinenupseerienasuinrakennus(P55)janäihinrakennuksiinliittyväkellari(P52),jotkaonpurettu.Alueenkaakkoisosanalkuperäisistäasuin-rakennuksistaonmyöhemminpurettuyksi(P2),jasenpaikallaonnytvuonna1967valmistunutasuin-rakennus(92).Asuinalueellaolimyösuseitapieniävarastorakennuksia,jotkaonmyöhemminpurettu.
Hailamainitsee,ettävuonna1910tehdynselvi-tyksenmukaanmonetennenHennalaaperuste-tutvenäläisetkasarmiteivätolleettäyttäneetedesvaatimattomimpiahygienianvaatimuksia.Erityisestiahtausjahuonoilmanvaihtoolivatolleetsilmiinpis-täviä.NäistäsyistäsairastuvuusVenäjänarmeijassaolisuurempaakuinlänsimaissasamaanaikaan.Hennalankaltaisissa,1910-luvullarakennetuissakasarmeissatämäotettiinkuitenkinsuunnittelussahuomioon.Vaikkaasetuksenmääräämätiukkati-lanormiaiheuttiyhäahtautta,olihygieniaankiin-nitettypaljonhuomiota.Esimerkiksitiiltäpidettiinpaitsikestävänämyöshygieenisenämateriaalina.(Haila1996,23–24.)Rakennuksissaolipuulämmi-tys,osassamyösvesijohtojaviemäri.Vuonna1912Lahdensotilasrakennuskomiteapyysikaupungiltavesijohdonpidentämistäkasarmialueenrajalle.NäinHennalanvaruskunta-alueliitettiinkunnallistekniik-kaan.
Arkkitehtitoimisto Livady
13
OsaHennalankasarmillealunperinsuunnitelluistarakennuksistajäirakentamattataikeskeneräisiksi.Ensimmäinenmaailmansotaalkoivuonna1914,ja31.päiväheinäkuutaVenäjälläjulistettiinyleinenliikekannallepano.TällälieneeollutvaikutusmyösHennalanrakentamiseenjaetenkinsenVenäjältätulevaanrahoitukseen.Vuonna1912–1913aloitettuja,mutta”keskentekoisiksi”jääneitärakennuksiaolivatkuormastonvarasto(44),leipomo(45)janiinsanot-tuna”klubirakennuksena”tunnettukasarmi(46),joidenrakentaminenolialoitettuvuonna1913.Va-ruskuntakirkon(59)rakentaminenaloitettiinvuon-na1914,jatavoitteenaolisaadasevalmiiksisamanvuodenjoulukuussa.Rakennusjäikuitenkinkesken.Muitavuonna1914aloitettuja,muttakeskeneräisiksijääneitärakennuksiaolivatprikaatinkomentajanasunto(53)jakanslia(54).Nykyisenmuuntamon(19)rakentamisajankohtaeioletiedossa;sesaattaaollavenäläistenajalta,1920-luvultatai1930-luvunalusta.
VaruskunnassavainTarkk’ampujienkomentajallaoliomatalonsa,muutupseeritasuivatkerrostalois-sa.Vanhemmilleupseereillekuuluneetrakennuk-setolivatlähempänäupseerikerhoakuinnuortenupseerienasunnot.Asuinrakennuksetvalmistuivatrakennuksistaviimeiseksi.Varuskunnallaolipyrki-mysjonkinasteiseenomavaraisuuteen.Kotieläimi-näpidettiinrasvahäntälampaita,hevosiajaaaseja.Kasarmillaoliisotuunit,joissapaistettiinleipää.Alueellaolimyöskolmesuurtatallia(39,41,P49),joissaoliasemapiirustuksestakäännetynselvitys-tekstinmukaantilat147hevoselle.
VenäläistenaikanaHennalankasarminrakenta-misessaoliilmeisestikeskityttysuurimmaksiosaksirakennuksiinjaaluerakenteetovatjääneetpahastikesken.Esimerkiksialueellenykyiselläänluonteen-omainen,puistomainenyleisilmepuurivistöineenonperäisinmyöhemmältäajalta,pääasiassa1930-lu-vulta.Varhaisissaasemapiirustuksissaeioleesitettyjuurikaanistutuksiataikäsiteltyjäviheralueita,jakirkolle(59)suunnitellutportaatjäivättekemättä.Vuodelta1930peräisinolevassaTappara-lehden
2.1.3 Hennalan tyhjeneminen vuonna 1917 ja kesken jääneet rakennukset
kirjoituksessaHennalantieverkostoakuvaillaanlä-hinnä”veneelläkuljettavaksi”jakokoaluettasanoilla”suotajakuraa,jakaikenylläkylmä,raskassumu”(Toivonen,julkaisematon,9–10).
LahtelaistensuhtautuminenHennalaansijoitettui-hinvenäläisiinsotilaisiinolikaksijakoinen.Varus-kunnallaolitodellasuuritaloudellinenmerkityskokokaupungillejasenkehitykselle.Esimerkiksitiedetään,ettäensimmäisenmaailmansodanaihe-uttamanVenäjänliikekannallepanonseurauksenasyksyllä1915Hennalaanolimajoitettunanoin8100sotilasta,kunLahdenkaupungissaolisamaanaikaanarvioltavainnoin6300asukasta.OletettavastisuurikasarmioliLahdentärkeinyksittäinenkauppakump-pani.Toisaaltavenäläisiäpidettiinkurittomanasak-kina,jotajopapelättiin.ErityisestiHennalanlippu-kentänliepeilläteltoissamajoittuneetkasakatolivatkaupunkilaistenepäsuosiossa,silläheilläolitarinanmukaantapanahakeamaataloistaelintarvikkeitailmaiseksi.Lahtelaistensuhtautuminenvenäläisiinalkoimuuttuavarsinkielteiseksietenkinvuoden1917aikana.Epäluottamuksestakertooesimerkiksise,ettäeräänäLahdentyöväenjärjestyskaartinperusta-mismotiivinaolivat”Hennalassaolleenvenäläisenvarusväenkurittomuudetjaryöstötsekäyleinenpelkoepäjärjestyksestä”.(Pihkala1980,491;Takala2008,33–34.)
Vuoden1917helmikuun6vallankumouksenvaiku-tuksestaVenäjänarmeijanmoraalilaski.SotilaidenpaluuVenäjällealkoisyksyllä.Enimmilläänelokuus-sa1917Suomessaoliollutnoin125000venäläistäsotilasta,vuodenlopussaheitäolienää40000.Hennalantyhjennyskäynnistyilokakuussa1917,samoihinaikoihinaikaankuinbolševikitsuorittivatVenäjällävallankaappauksen.Suomensisällissodanalkaessavuonna1918varuskunnassaolijäljelläenäämuutamaupseerijavartiomies.(Takala2008,34.)
6 ”Helmikuun vallankumous” tapahtui maaliskuussa 1917.
Venäläistenajan1911–1917voidaanhyvälläsyylläsanoaolevanHennalankasarminrakennusvaiheistamerkittävin.Hennalanalueennoinviidestäkym-menestänykyisestärakennuksestaylipuoletonrakennettu1910-luvulla.Tältäajaltaovatperäisinnekeskeisetperiaatteetjapiirteet,joihinalueenmyö-hempikinrakentaminenontavallataitoisellasopeu-tettu.
Toisinkuinuseissamuissasamanajankasar-meissa,Hennalanrakennuksetsijoittuvattontillemaastonmuotojanoudattaen.Varuskuntakirkoksisuunniteltusotilaskoti(59)onsijoitettualueenkor-keimmallekohdalle.Sitäkiertäämuidenrakennus-tenkolmiomainenkehä,jossaerirakennukseton
2.1.4 Venäläisten ajalta säilyneet piirteet Hennalassa
jaoteltutoiminnallisiinryhmiin.Upseerienasunnotovaterillisenäryhmänäänalueenkoillisosassa.Suuritasainenlippukenttäonalueenitäosassa,miehistö-rakennusten(23,24)edessä.Päävartio(22)japää-asiallinenkulkualueelleovatasuinalueen,kentänjakasarmientaitekohdassa.Kaikkinämäpiirteetolihahmoteltujovenäläisenrakennuskomissionpäiväämättömässäasemapiirustuksessa,janeovatyhänähtävissäalueella.Hennalanarkkitehtuurinjaasemakaavoituksenpiirteitäkäsitellääntarkemminluvussa3 KasarmialueenArkkitehtuurista ja rakennus-kannasta.
Väritetty valokuva 1910-luvulta. Miehistökasarmit (23, 34) ja lippukenttä. Taustalla näkyvät sotilaskirkon (59) tornit. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
14
2.2 Tampereen Rykmentin aika (1918–1939)
2.2.1 Suomen sisällissota ja Hennala vankileirinä 1918–1919
Vuodet1917–1918olivatkäänteentekeviäsekäSuo-menjaVenäjänettäHennalankasarminhistoriassa.Venäjällätehtiinvallankumous,Suomiitsenäistyi,javenäläisetjoukotjättivätHennalan.Suomessaalkoisuurlakko14.11.1917.Lahdessatyöväkiottivallankä-siinsä.Lakkolaisetmiehittävätpostin,lennättimen,puhelinkeskuksenjapoliisilaitoksen.VenäläistensotilaidenlähdettyäLahdenTyöväenJärjestyskaarti(Punakaarti)ottiHennalanharjoituskäyttöönsä.Kaartimarssikasarmilleyhtenäkulkueena13.1.1918.Suomensisällissotaalkoisiitäkahdenviikonpäästä.SodanpuhjettuapunaisetmiehittivätLahdenrau-tatieasemanjakaupungintalonjapitivätkaupunkiahallussaankolmenkuukaudenajan.(Takala2008,9,20,23.)
Seosavenäläistensotilasomaisuudesta,jotaeioltuvietyVenäjälle,oliluovutettuSuomenpunaisellekansanvaltuuskunnalletaisuoraanpunakaartille.Lahdestatulisisällissodassatärkeäpunaistentäy-dennyskeskus,jostalähetettiinjoukkojarintamalle.PunainenesikuntaistuiHennalassa,javaruskunnanvahvuusolienimmilläännoin4000miestä.
LoviisassamaihinnousseetsaksalaisetjoukotaloittivatLahdenvalloituksen19.4.1918.TaistelujenetenemisestäjayksityiskohtaisistavaiheistavoilukeaesimerkiksiHannuTakalankirjastaTaistelu Lahdesta 1918.LopullinenkäänneLahdenpunaistenkukis-tumisessatapahtuikuitenkinsaksalaistenvallattua
Hennalankasarmit1.toukokuuta.7Tämänjälkeenpunaisetantautuivatnopeassatahdissa.(Takala2008,40–88.)
TaistelujenpäätyttyäLahdessajouduttiinkäsittele-määnvaltavaavankimäärää.KaupunginkeskustantuntumassaolleelleFellmanninpellolle,kouluihinjateollisuuslaitoksiinkootuistavangeistanoinpuoletsiirrettiinHennalaanperustettuunLahdenSotavan-kilaan,jostatulimyöhemminLahdenPakkotyölaitos.Seoliyksisuurimmistasisällissodanvankileireistä.Hennalassaolirunsaimmillaannoin10900puna-vankia.Olotvankileirilläolivaterittäinhuonotniinhygieniankuinravinnonkinsuhteen.Leirilläkuoliyli1100vankia,joistanoinpuoletteloitettiin.8Kasar-mialueenulkopuolellaolevantiilisentsasounanelirukoushuoneen(57)seinässäonmuistolaatta,jossakerrotaan,ettäseoliyksileirinteloituspaikoista.Teloituksiatehtiintiettävästimyösasuinrakennusnumero5takana.Vankeja”vietiin viitosen taakke”.(Takala2008,112.)
7 Useissa käytössä olleissa lähteissä mainitaan, että Hennalassa käydyt taistelut aiheuttivat rakennuksille vaurioita. Vahinkoja ei kuitenkaan ole eritelty.
8 Eri lähteiden ilmoittamat kuolleisuusluvut vaihtelevat jonkin verran, esimerkiksi: 1187 kuollutta, joista noin 500 teloitettua (Tmi Lauri Putkonen 2012, 7) tai 1128 kuollutta, joista 667 teloitettua (Toivonen 2011, 6).
Käytetyistälähteistäeikäyyksiselitteisestiilmi,mitkäHennalanrakennuksetolivatmissäkinkäy-tössäpunavankileiriaikana.Vankienmääräonkuitenkinolluterittäinsuuri,jaoletettavastikaikkivalmiinaolleetrakennuksetolivaljastettuvankileirinkäyttöön.Vankilakäytössäolivatainakinsuuretmie-histörakennukset(23,24)päävartio(22)sekäkanslia/päävartioelinykyinenesikuntarakennuksenvanhaosa(V40).Naisvankejaolisijoitettuinaainakinmyöhemminpurettuunkasarmirakennukseen(P39)(Vanhanen&Kiimalainen2008,157).Upseerienasuinrakennus(1)toimivankileirintoimistona,muutvalmiitasuinrakennuksetolivatsuomalaistenupsee-rienasuntoina. Toimisto-/esikuntarakennus(25)toimivankileirinsairaalana.Myöstartuntatautienosasto(34)sekäsairaalanpesula(33)olivatvankilei-rinsairaalakäytössä.Varasto(29)olimiehistösauna-na.
SeppoToivosenjulkaisemattomassatekstissäHen-nalan historiaa ja vähän Lahdenkinonlainaus,jossaHennalanvankileirinlääkäriMaunoVannaskuvaileetilanahtautta,tautejajalikaisuuttakarmivallatavalla:”Ollakseni oikeudenmukainen täytyy minun tunnustaa, että vankeja oli vain yhdessä kerroksessa lattialla, eikä päällekkäin, niin kuin anjovispurkissa. Mutta kylläkin niin tiheässä, että makaamaan kaikki eivät mahtuneet, vaan toiset istuivat rinnakkain ja tukivat siten nukku-
essaan toinen toisiaan. Vintti ja porraskäytävät olivat yhtä täynnä kuin muutkin paikat. (…)
11. elokuuta. Kävin tarkastamassa kasarmia n:o 4.9 Tuossa mies, kuolemassa muurin kulmaan, mies, joka ennen vappua oli viimeksi ollut saunassa. Ullakot, huo-neet, portaat ja piha miehiä täynnä. Aamuisin lainehti-vat käytävät ulostuksista, joita ämpärillä koetetaan edes hukan vähentää. (…) Likaisuus on ylitsevuotavaa.”10
Hennalanvankileirijapakkotyölaitostyhjennettiinlokakuuhun1919mennessä.
9 Vannaksen käyttämät numerot eivät vastaa tässä selvi-tyksessä käytettyä rakennusnumerointia.
10 Suomen valokuvataiteen museon Punamustavalkea 1918 -näyttelyyn liittyvän julkaisun lähdeluettelosta löytyy maininta Seppo Toivosen julkaisemattomasta käsikirjoituksesta Hennalan vankileirin historia vuodelta 2008. (Kukkonen & Heikka (toim.) 2008). Tätä tekstiä tutkimusryhmällä ei ole ollut käytössä, mutta oletetta-vasti siinä on yksityiskohtaisempia tietoja vankileirin järjestelyistä ja olosuhteista. Toivonen on järjestänyt myös aiheesta luentoja ja näyttelyn Sotilasmusiikkimuseossa (53).
Fellmannin pellolle koottuja punavankeja toukokuussa 1918. Kuva: Suomen vapaussota kuvissa II, 1934, 290–291.
Arkkitehtitoimisto Livady
15
Saksalaisen yliluutnantti Hans Tröbstin Hennalan vankileiriltä ottama valokuva.Kuva: Hans Tröbst / Kukkonen & Heikka 2008.
Ylilääkäri J. Vitali ja hoitajia Hennalan vankilan edessä vuonna 1918.
Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
20 000 punavankia – miehiä, naisia ja lapsia sekä 6 000 hevosta – Fellmannin pellolla. Kuva: Suomen vapaussota kuvissa II, 1934, 288–289.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
16
2.2.2 Kasarmi venäläisenä keskitysleirinä – Tampereen Rykmentti asettuu Hennalaan 1919–1920
Keväällä1920sijoitettiin700–800itärajantakaaSuomeenpyrkiväävenäläistäjakarjalaistapakolaistaHennalan venäläinen keskitysleiri -nimiseenlaitok-seen.Nykykielenkäytössäkeskitysleiri-sananvoisiehkäkorvatasanallavastaanottokeskus,jokakuvaisiparemminsentoimintaa.SaapuessaanHennalaanosallapakolaisistaoliperheetmukanaan.Useattulijatolivatpukeutuneetkuluneisiintsaarinajanunivormuihin,jaheidänkenkänsäolivatrikkinäisiä.Kasarmeillapakolaisilletarjottiinhetiteetäjavoi-leipiäjaheidätasetettiinkaranteeniinmahdollistenkulkutautienehkäisemiseksi.Karanteeninjälkeenheilläolimahdollisuuspäästäerillisluvallakasarmi-alueenulkopuolelle,esimerkiksikaupunkiinostok-sille.
Hennalanvenäläinenkeskitysleirikäyttivainosaakasarmialueesta.SamaanaikaanosarakennuksistaoliSuomenarmeijankäytössä.Tilojenjakautumineneituleilmikäytetyistälähteistä.Leirinmuonitukses-tajahuollostavastasivatYhdysvaltojenjaVenäjänPunaisetRistit.PakolaisiamajoitettiinLahdessanoinpuolivuotta,jasyksyllä1920heidätsiirrettiinHä-meenlinnaan.
Hennalassaolisyksystä1919alkaentoiminutTampereenRykmentinniinkutsuttu”harjoituspa-taljoona”.Lokakuussa1920HennalastalopultatuliRykmentinvakituinenvaruskuntapaikka.Tampe-reenRykmenttiolisaanutalkunsatoisenJääkäriryk-mentintäydennyspataljoonanavuonna1918,jaseolimyöhemminnimettysisällissodassatapahtuneenTampereenvaltauksenmuistoksi.Onymmärrettä-vää,ettäTampereenRykmentinasettuessaLahteenkaikkienkaupunkilaistensuhtautuminensiiheneiollutpelkästäänmyönteistä.Hennalankasarmitolivatpunavankileiriajaltajääneetetenkintyöläis-väestönkatkeruudenkohteeksi,jaSuomenarmeijanähtiinvielävalkoistenvallanjatkeena.Lahtioliitsenäisyydenalkuaikoinaenimmäkseentyöläiskau-punki,jasenkunnallishallintoolivasemmistoenem-mistöinenjovuoden1933kuntaliitoksenjälkeen.Tällöinentisiäpunakaartilaisiaolinoussutkaupun-ginjohtopaikoille.Rykmentinupseeristolla,jokaolipääasiassaoikeistolaista,olisuurityörakentaaluottamuksellisiasuhteitalahtelaisiin.Ajanmittaanasenteetkuitenkinlievenivät.(Peippo1993,127–128,134;Toivonen2011,7;Pihkala1980,491.)
Yksisyypoliittistenjännitteidenasteittaiseenlau-keamiseenolivarmaankinnormaalissaarjessasekävaruskunnanjakaupunkilaistenvälisessäkanssakäy-misessä.TampereenRykmenttiolielintarvikkeidensuhteenläheskokonaankaupankäynninvarassa,jasetoilahtelaisillemerkittäviätuloja.Varuskunnanpelloillakokeiltiinperunanviljelyävainpoikkeusta-pauksena.Sensijaansikojakasvatettiinkasarminomassasikalassa(P49)lähes15vuotta(Peippo1993,143;Museovirastonlausunto6.7.2001).Näinsaatiintyydytetyksiosarykmentinlihantarpeesta,jasamallatulivatruoantähteethyödynnetyksi.
Vuosien1920ja1939välisenäaikanaLahdenvä-kilukumoninkertaistuijakaupunkikasvoivoimak-kaasti.11TänäaikanaLahtitulitunnetuksiesimerkik-sipuuseppienjahuonekalutehtaidenkaupunkina.Vuonna1924FellmanninkartanonmaatliitettiinLahteen,jokasaisatamanVesijärvenrantaan.Sa-
11 Vuonna 1920 Lahdessa oli noin 7200 asukasta ja vuonna 1940 jo noin 27 900 asukasta (Wikipedia 2015). Osittain tämä selittyy vuoden 1933 alueliitoksella, jossa esimerkiksi Hollolan kuntaan kuulunut Hennala liite-tään Lahteen.
mallakaupunginpinta-alaläheskaksinkertaistui.(Peippo1993,129–130.)
HennalankasarminjaLahdenkaupunginvuoro-vaikutuseirajoittunutpelkästäänkauppasuhteisiin.Esimerkiksivuonna1922Lahdessavallitsiasuntopu-la,jamuutamienHennalassaolevienkäyttämättö-mienkasarmienottamistaasuntokäyttöönanottiin.Hankeeikuitenkaantoteutunut.Lahdenkauppa-torinjaHennalanvälilläolijo1920-luvullatoimivalinjaliikenne.Vuonna1929Hennalassajärjestettiinensimmäisetomaistenpäivät,joidentarkoituksenaolitutustuttaaasevelvollistenvanhempiaarmeijanoloihin.(Pihkala1980,405,442;Peippo1993,135.)
HelenaPeippo(1993)kuvaileevaruskunnanjakaupunkilaistenyhteiseloayksityiskohtaisemmintekstissäänHennalan varuskunta ja Lahden kaupunki 1920- ja 1930-luvuilla.
Tampereen Rykmentin paraati lippukentällä 1930-luvulla.Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Koillisen asuinalueen sisäänkäyn-tiportti Hennalankadun puolella vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Arkkitehtitoimisto Livady
17
2.2.3 Toinen rakennusvaihe – mittavia korjaustöitä 1920–1939
Venäläistensotilaidenlähdön,sisällissodantaistelu-jenjapunavankileirinjäljiltäHennalankasarmiolihuonossakunnossa.Osarakennuksistaolijäänytkeskeneräisiksi,myösulkoalueetjatieverkostoolivatjääneetvailleviimeistelyä.TampereenRykmenttitekiraivaus-jasiivoustöitäharjoitustenlomassa.Sotilaidenlisäksivaruskuntatyöllisti1920–1930-lu-vuillaainakin50siviilityöntekijää(Peippo1993,144).Rakennustenkorjaustöidenyhteydessäsiviiliväkeäsaattoiollatöissäkaksinkertainenmäärä.Vuoteen1924astirakennustenkorjauksestavastasiHämeenlääninrakennuskonttorijasenjälkeenPuolustusmi-nisteriöninsinööriosasto.
HämeenRykmentinaikanatehdytrakennustyötkeskittyivätenimmäkseenvuosien1920ja1926välil-le.Tänäaikanatehtiinvalmiiksisuurimäärävenä-läistenaikanakeskeneräisiksijääneitärakennuksiajakunnostettiinsisällissodanjasenjälkimaininkienvaurioita.KasarminuutenakäyttäjänäHämeenRykmenttiottimyösmonetjovalmiitrakennuksetuuteenkäyttöön.1930-luvullarakennustöissäkes-kityttiinasuinolojenjakasarmintoiminnanparan-tamiseen.Esimerkiksivuonna1931kunnostettiinkasarmit,kantahenkilökunnanasunnot,pesula,ruokala,sikalajatallit.Varsinainenuudisrakenta-minenolikuitenkin1920-ja1930-luvullavähäistä.Valmiiksirakennetutkeskeneräisetrakennuksetjakäyttötarkoituksenmuutoksetonyksilöityoheisessainfolaatikossa.
ItsenäisenSuomenarmeijankasarmienhaluttiinpoikkeavanVenäjänvallanjaerityisestisortokauden
aikaisistakasarmeista.Tästäilmeisimpänäesimerk-kinäHennalassatoimiivenäläisiltäjovuonna1914keskeneräiseksijääneen,kasarminkeskipisteeksisuunnitellunortodoksisensotilaskirkon(59)muu-tos.Suomalaisetmuokkasivatsensotilaskodiksivuonna1924.Tyyliltäänkirkkoolialunperinmuis-tuttanutsamanaikaisestirakennettujaRiihimäenjaKouvolanortodoksisiakirkkoja,seolirakennettupu-natiilestä,jasiinäoligraniittinenkivijalka.Ulkopuo-leltakirkkooliolluttarkoitusmaalatajasisäpuoleltarapata.Kirkossaoliollutkaksitornia,kupolimainenjasuippo.Vesikattoolimaalattuvihreäksijatornienkatothopeanvärisiksi.Kirkonrakennustyötolivatedenneethitaastimuunmuassariittävänrahoituk-senjaammattitaitoisentyövoimanpuutteentakia.Niinpäesimerkiksivälikatto,lämmityslaitteet,ovet,ikkunat,lattiajasisäportaatpuuttuivatsuomalaistensaadessarakennuksenhaltuunsa.
Keskeneräinenkirkkotoimisuomalaistenkäytös-säheinävarastonavuoteen1923asti.Muutossuun-nitelmattilattiinarkkitehtiCarolusLindbergiltä.Aluksirakennusaiottiinmuuttaaluterilaiseksisotilaskirkoksi,muttasiitäpäätettiinkuitenkintehdäkasarminsotilaskoti.Arkkitehtuuriltaanmuokatturakennuspoikkeaatäysinkeskeneräiseksijäänees-täortodoksisestakirkosta.Tyyliltäänsotilaskotionklassistinen,jasetekeeselvänpesäeronaiempaanvenäläiseentyyliin.Uudistetustarakennuksestaonpoistettuesimerkiksiortodoksikirkolleominaisettornit.Vuonna1938sotilaskotiavielälaajennettiineteläsivulletulleellakylkiäisrakennuksella.
Venäläisiltä kesken jäänyt sotilaskirkko muutettiin sotilaskodiksi vuonna 1924. Kuva vuodelta 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Sotilaskodin laajennus vuodelta 1938. Ajoittamaton kuva. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
18
1920-ja1930-luvunrakennus-jakorjaustöidenjälkeenHennalankasarmionkuvaustenperusteellaollutvarsinesimerkillisessäkunnossa.VenäläistenjälkeensäjättämänkasarminmuutostakuvaahyvinTampereenRykmentintiedotuslehdessäTappara 12/1930 ollutteksti:”Monet lukijamme varmaan muistavat millainen Hennala oli niihin aikoihin. Suota ja kuraa, ja kaiken yllä kylmä, raskas sumu. Tiet olivat parhaiten veneellä kuljettavia, ajuri suostui vain armosta ottamaan kyydin sinne, auto tuskin milloin-kaan. Kasarmit olivat ryssien ja vankien jäljiltä mitä kurjimmassa kunnossa ja koko alue mätänevää törkyä tulvillaan (…) Kasarmialue on muuttunut kuluneen kymmenvuotiskauden aikana. Tiet ovat lopultakin alkaneet tunnustaa tuhansien sorakuormien merkityk-sen ja ovatkin nyt kovat, kuivat ja tasaiset kuin katu. Syvien valtaojien avulla on tämä entinen suo saatu kuivumaan. Alueelle istutetut sadat koivut sekä tuuheat pensasaidat tekevät sen viihtyisäksi, jopa kauniiksikin.” (Sit.Toivonen,julkaisematon,9–10.)
TampereenRykmentinyhteysLahteenkatkesisyksyllä1939,kunsekutsuttiin”ylimääräisiinkerta-usharjoituksiin”,jollanimellätalvisotaaedeltänyttävaihettakutsuttiin.Lokakuun7.päivänärykmenttilähtiLahdestajunallaeikäenääpalannutkaupun-kiin.13(Tervasmäki1978,33–38;Peippo1993,127.)
13 Tampereen Rykmentti perusti 6.10.1939 suojajoukkopa-taljoonan III/2, joka taisteli Karjalan kannaksella koko Talvisodan ajan. Pataljoona lakkautettiin 27.1.1940.
RakennuskorjaustenlisäksiHennalassatehtiin1920-ja1930-luvullamittaviamaanmuokkaus-jais-tutustöitä.Venäläiselläkaudellarakennettuasähkö-,vesi-javiemäriverkostoaparannettiin,lippukenttäsalaojitettiinjavaruskunnanalueelleistutettiinlehtipuukujia.Esimerkiksiosalippukenttääsivuavankoivukujanpuistaonperäisin1920-luvulta.Myössotilaskodin(59)jaupseerikerhon(7)puistomaistaympäristöäkohennettiin.
Toivonenmainitsee,ettämuitakasarminmuutok-siaTampereenRykmentinajaltaolivatmuunmuas-savuonna1926valmistunutkoneellinenpesulaitossekärykmentinkeittiön12ajanmukaistaminenjavarustaminenhöyrykeittiminvuonna1931(Toivo-nen2011,8,10).Samanavuonnatoisenpataljoonanruokasalistatehtiinelokuvahuoneistojavenäläistenalueenlounaislaidallerakentamaampumaratapu-rettiin.Puretunampumaradansementtilohkareistarakennettiinupseerikerhontaaksetakavallipistooli-japienoiskivääriradallevuonna1936.Ulkokäymälätpurettiinvuonna1931jawc:tsiirrettiinsisätiloihin.Vuonna1932rykmentillerakennettiinuimalaituriMytäjäistenjärveen.Vuonna1926rautatiepataljoonasiirtyiHennalaanjaLahdenSotilaspiirinesikuntaasettuikasarmillevuonna1932.
HennalakuuluiaiemminHollolankuntaan,muttaalueliitettiinvuonna1933Lahdenkaupunkiin.Va-ruskunnannäkemyksenmukaanHollolankuntaolilaiminlyönytesikaupunkialueidenkunnossapitoa.Tämäolinäkynytvaruskunnanlähettyvillämuunmuassateidenhuonokuntoisuutenajakatuvalais-tuksenpuutteena.Kasarmissaoltiinilmeisentyyty-väisiä,kunHennalasiirtyiosaksiLahdenkaupun-kia.Näkemysoli,ettäHollolaeiolluthuolehtinutrykmentineduista,vaikkavaruskuntaolituottanutkunnalleverojenmuodossavuosittainhuomattavanrahasumman.
12 Ruokasalien ja keittiön sijainti ei ole tullut ilmi käytetyis-tä lähteistä.
Päävartio (22) vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Kasarmi (24) vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
�äkymä miehistökasarmeille (24, 23) ja lippu-kentälle vuonna 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Arkkitehtitoimisto Livady
19
-kuormastonvarasto(44),jotakäytettiin1920–1930-luvuillavaunu-jarehuvarastona
-rykmentinleipomo(45),jokaoli1920-luvullaleipomonajaruokavarastonajavuo-desta1932eteenpäinkalustokorjaamona
-”klubirakennuksena”tunnettukasarmi(46),jokaoli1920-luvunalussatiedustelija-osastonkasarminajavuodesta1923toimiupseerikerhona
-venäläisenkomentajanasunto(53),jotakäytettiinvalmistumisenjälkeentoimisto-najavarastona
-kanslia(54)olivuoden1927jälkeenkapitulanttienelikanta-aliupseerienasuinra-kennuksenajavuoden1932jälkeenaliupseerienasuntoina
-varuskuntakirkko(59),jokamuutettiinsotilaskodiksivuonna1924CarolusLindber-ginsuunnitelmienmukaan
1920–1930-lukujen aikana tehtyjä käyttötarkoituksen muutoksia Hennalan raken-nuksissa:
-toimisto-/esikuntarakennus(25)otetaanmiehistökasarmikäyttöön.
-miehistösauna(29)muutetaanase-jakorjauspajaksivuonna1927jamuonavaras-toksivuonna1932.
-sairaalanpesulaa(33)käytettiinpunavankileirinsairaalana.1920-luvullaseolide-sinfektiosaunanajasenjälkeenaliupseeriensaunana.
-punavankileirinsairaalanatoiminutrakennus(34)oli1920-luvullakulkutautisairaa-lanakunnesvuonna1927seotettiinsoittokunnankäyttöön.
-varastorakennus(35)toimivuodesta1927pesulana.
-venäläisenrykmentinasevarikko(36)toimi1920-luvullavarastonajasenjälkeenmuunmuassaautokorjaamona.
-talli(39)otettiinpunavankileiriajanjälkeenvarastokäyttöön.
Nykyinenesikunnanvanhaosa(V40)olivuodesta1920alueenpäävartiona,vuodesta1927rakennuksessatoimiTampereenRykmentinesikunta,päävartiojapuhelinkes-kus.Vuonna1932rakennukseensijoitettiinLahdensotilaspiirinesikuntajapäävar-tio.
1920–1930-lukujenaikanavalmistuivainkaksiyhäolemassaolevaauudisraken-nusta:muuntamo(19),jonkavalmistumisajankohtaperustuuarvioon,sekävarasto,jonkarakennusnumeroonjoko58tai68.Myöhemminpurettujenrakennustenmuutoksistajakunnostuksista1920–1930-luvuillaeiolelähdemateriaaleissamainin-toja.NäitäpurettujarakennuksiaolivatP2,P30,P32,P48,P49,P50,P51,P52,P55,P56P58.
Venäläisten aikana aloitettuja, 1920-luvulla loppuun saatettuja rakennuksia:
Alkuperäisen venäläisen suunnitelman mukaiset rakennukset HennalassaTampereen Rykmentin aikana. Kartan pohjana on käytetty vuoden 1949 ortokuvaa.
Venäläisten aikana, 1910-luvulla valmistuneet rakennukset.
Venäläisten aikana aloitetut, 1920-luvulla viimeis-tellyt rakennukset.
Venäläisten aikana valmistuneet, myöhemmin puretut rakennukset.
Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
20
2.2.4 Tampereen Rykmentin ajalta säilyneet piirteet Hennalassa
HennalaoliTampereenRykmentinvakituisenava-ruskuntapaikkanavuosien1920ja1939välisenajan.Tänäaikanakasarmillatehtiinhuomattaviakorja-us-javiimeistelytöitä.Suurinosavenäläistenajanrakennuksistaolivalmiinajosilloin,kunsuomalai-setjoukotsaivatHennalanhaltuunsa,muttapaikoi-tellenrakentaminenolijäänytkesken.Venäläistenlähdönjapunavankileirinlakkauttamisenjälkeenvalmiitkinrakennuksetolivathuonossakunnossajatieverkostosekäulkotilatkeskentekoisia.
1910-luvullakeskeneräiseksijääneitä,1920-luvullaviimeisteltyjäpunatiilirakennuksiaonnykyäänvai-keasilmämääräisestierottaavenäläisten1910-luvulla
loppuunastirakentamista.Poikkeuksentekeealu-eenkeskeiselläkukkulallaolevasotilaskoti(59),jokamuutettiinarkkitehtiCarolusLindberginsuunnitel-mienmukaankeskeneräisestäortodoksisestakirkos-taklassististatyyliäedustavaksirapatuksirakennuk-seksi.Ainoatvarsinaisetuudisrakennukset,jotkavoimahdollisestiajoittaaTampereenRykmentinajalleovatpienimuuntamo(19)sekäalueeneteläosassaerilläänsijaitsevavarasto(58tai68)14,jotkaonrapat-tuvaaleankeltaisiksierotukseksikasarmillayleisestivallitsevastapunatiilirakentamisesta.14 Putkonen käyttää varastosta tekstissä rakennusnumeroa
58 ja sijainti kartassa (s. 32) numeroa 68. Kohdekäyn-nillä (2.2.2015) rakennus jäi aidan taakse siten että mah-dollisesti seinässä oleva numero jäi pimentoon.
Hennalankasarminyleisilmeonnykyäänpuis-tomainenpitkinepuurivistöineen,pieninemet-sikköineenjaavarinenurmikenttineen.Tämäonpitkältiperua1920-ja1930-luvunmaanmuokkaus-jaistutustöistä.RakennustöidenohellaTampereenRykmenttikunnostijalaajensitieverkkoa,salaojittilippukentänjaistuttialueellerunsaastipuita.Viis-toilmakuvienperusteellaesimerkiksilippukenttääsivuavapohjois–eteläsuuntainenpuurivistöonalku-jaanistutettuvuosien1928ja1934välillä.
SuurinosaHennalanrakennuksistaonperäisinvenäläistenajalta,vuosilta1912–1917.Tällöinolivatnähtävissäkirkonympärilleasettuvanasemakaavanjatiiliarkkitehtuurinkeskeisetperiaatteet.Voidaankuitenkinhyvälläsyylläsanoa,ettäkasarmiraken-nettiinvalmiiksivastaTampereenRykmentinaika-na,vuosina1920–1939.
Vuoden 1934 ilmakuva etelästä. Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo.
Vuoden 1938 ilmakuva lännestä. Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo.
Arkkitehtitoimisto Livady
21
Vuoden 1928 ilmakuva lännestä. Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
22
TampereenRykmentinlähdettyätalvisotaanHen-nalaanperustettiinHuoltokoulutuskeskus.Joulu-kuussa1939senyhteyteenliitettiinAliupseeri-jaLääkintäkoulutuskeskuksetjatammikuussa1940Autokoulutuskeskus.Ilmapommitusten15sekäma-joitus-javarastotilojenpuutteentakiasuurintaosaaHuoltokoulutuskeskuksenyksiköistäeioltusijoitettuHennalaanvaanmuualleLahdenlähiympäristöön.
HuoltokoulutuskeskuslopettiHennalassajokesäkuussa1940.SenpaikanottiHuoltopataljoona2,jossaannettiintaloushuoltokoulutusta.Jatko-sodanmyötäHuoltopataljoonahajotettiin,jasensuoranaisenajatkonaaloittivatvuonna1941Lääkin-täkoulutuskeskusjaAutokoulutuskeskus.Samaanaikaanperustettiinmyösvajaatkaksiviikkoakestävätkeittäjäkurssit.SodanloppuvaiheessaHennalaanolisijoitettunamyösilmatorjuntajoukkoja.
Talvi-jajatkosodanaikanamerkittävintilantar-vitsijaHennalassaoliSotasairaala8,jokajatkoiViipurinsotilassairaalantyötä.Sairaalanpaikkalukuyltikolmeentuhanteen,jahenkilökuntaaolinoin1200–1500.
RakentamisenkannaltatoisenmaailmansodanaikaHennalassaolihiljaista.Ainoastaankylmätpuurakenteisetvarastot(71,72)alueenluoteislaidallarakennettiinsotavuosina.
15 Lähteissä ei ole mainintaa siitä, että Hennalaa olisi pommitettu. Lahden keskusta kylläkin kärsi pommeista.
2.3 Toinen maailmansota ja sen jälkeinen aika (1939–1978)
2.3.1 Hennala toisen maailmansodan aikaan 1939–1945
Lääkintäkoulutuskeskuksen harjoituksista kuvattiin elokuvaa Hennalassa 30.7.1942.Kuvat: SA-Kuva.
Hennalaan 1940-luvulla sijoitettuja joukkoja ja toimintoja:
1939–1940 Huoltokoulutuskeskus
1940–1941 Huoltopataljoona2
1941–2014 Lääkintäkoulutus-jaAutokoulutus keskus
1941–1942 Keittäjäkurssit
1944–1967 Ilmatorjuntajoukot
1945–1952 Jääkäripataljoona3
1945–1994 Keskussotilassairaala,KSS2(vuoteen 1984),HämeenSotilassairaala, HämSS(vuodesta1984vuoteen 1994)
1945–2014 HämeenRatsurykmentti–Hämeen Ratsujääkäripataljoona
1945–2014 Huollonyksiköitä–HKoulK,
TeknKoulK,HuoltoK
1945–2014 HRR:nsoittokunta,Lahdenvarus- kuntasoittokuntaja Sotilasmusiikkikoulu
Arkkitehtitoimisto Livady
23
SotienjälkeisinävuosinaSuomenvaltiojoutuisitomaankaikkiharkinnanvaraisetvaratsotakorva-uksiin,siirtoväenjarintamamiestenasuttamiseenjamuidensodanvälittömienseuraustenkorjaamiseen.Tästäseurasise,ettäesimerkiksirakennustoimin-taaneijuurikaanollutmäärärahoja.
Autonomianajankasarmitoliyleisestisijoitettukaupunkeihintainiidenlähistöille.Senaikakaudenaseidenkantamaolivieläpieni,muttatoistamaa-ilmansotaalähestyttäessätykistöjamuitaraskaitaaseitakäyttävätjoukotkykenivätsuorittamaanam-muntojajaharjoituksiaenäävainasutuksestaeril-läänolevissaleirialueilla.1950-luvunaikanaalettiinharkitakasarmialueidensiirtämistäkaupungeistahaja-asutusalueille,lähemmäsharjoitusmaastoja.Vuoteen1956mennessäolipäätetty,mitkäjoukko-osastotjäivätvanhoihinvaruskuntiinjaminkälaisiarakennustöitäniissävaadittiin.Hennalasäilyikasar-mikäytössä.1960-luvunaikanakasarmialuelaajenialuevaihdonansiostalänteen,jasenlisäksiHollolanHälvälänkylästähankittiinharjoituspaikaksi600hehtaarintila.
Sotakorvaustentultuasuoritetuiksi1950-luvunlopullaalkoimaassaesiintyätyöttömyyttä.Tilanteenhelpottamiseksivaltioneuvostomyönsipuolustusmi-nisteriöllevuodesta1953lähtienmäärärahojatyöl-lisyydenylläpitoavarten.Varuskuntiinperustettiintyömaita,joihintyöntekijätjamahdollisestimyöstyönjohtootettiintyöttömyyskortistosta.Tyypillisestitämänlaisettyöllistämistyötpitivätsisälläänvanho-jenkasarmirakennustenperuskorjauksiajauusiaasuinrakennuksia.JuuritämänlaisiatöitätehtiinmyösHennalassa1950-luvunlopulla.(Tervasmäki1978,358–361,437–438.)
SotienjälkeenHennalaansijoitettiinuseitaeriyksiköitäjatoimintoja.Tämätarkoittimittaviaperuskorjaus-jamuutostöitä.Hennalankasarmille1940-luvullasijoitettujajoukkojajatoimintojajasiellä1940-ja1950-luvullatehtyjärakennustöitäonlistattuoheisiintietolaatikkoihin.
2.3.2 Peruskorjauksia ja uusia asuinrakennuksia 1945–1959
KasarmillatoiminutSotasairaalalakkautettiinmar-raskuun1944lopussajasiitämuodostettiinKeskus-sotilassairaala2.Uuttasairaalaavartenkunnostettiinvanhasairaalarakennus(26)jamiehistökasarmin(23)siipirakennusvuonna1946.(Forsius2015.)
Joitsenäistymisenalkuvuosina1920–1930-luvuillaoliSuomessayleinenpyrkimyskasarmialueidenjamajoitustilojenuudistamiseen.Venäjänvallanaikai-setkasarmitolityypillisestijaettusuuriinavoimiinjaläpikuljettaviinhuoneisiin.AnneMäkinenkuvaileeväitöskirjassaanSuomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926–1939,kuinkalääketieteenkäsityksethygieniasta1930-luvullaolivattoisenlaisetkuinvuosisadanalus-sa.Käytävätön,suuriintupatiloihinperustuvapohja-ratkaisupyrittiinvaihtamaansellaiseen,jossaasumi-nenjaliikennetilaterotettiintoisistaanjamiehistösijoitettiin18hengentupiin.Kasarmienjokaiseenkerrokseenhaluttiinlisäksirakentaapesu-jawc-tilatsekäkuivaushuone.”Hygieniaryhmän lisääminen ja tupamajoitus olivat tavoite myös vanhojen kasarmien korjauksessa”, kirjoittaaMäkinen.(2000,105.)
Hennalansuurtenmiehistörakennusten(23,24)osaltatämänlainenmuutostehtiinvasta1950-luvunloppupuolella.Vieläsotienjälkeenkasarmeissaolisuuret100–200miehentuvat.Nykyisenmallinenkasarmientilanjako,jossamiehistötuvatovatkeskus-käytävänmolemminpuolin,onHennalassaperäisinvuosilta1957–1958,jolloinrakennuksiinasennettiinmyöskeskuslämmitysjaosintuotiinlämminvesi.(Museovirasto/Kauppi)2004,10;Toivonen,julkai-sematon,10.)Oletettavastitässävaiheessakasarmi-rakennuksetrakennettiinlähesuusiksisisäosienosalta.Samallaikkunatuusittiinentistäsuurempi-ruutuisiksi.Myösullakkokerroksetotettiinhyöty-käyttöönluokkatiloina.
Museovirastonlausunnon(17.3.2005)mukaankasarmin(23)pohjoispäässäolisialunperinollutpuuvälipohja,jokaonmyöhemminmuutettuteräs-betoniseksi.
Vuosina1956–1957alueenkoilliskulmaanraken-nettiinneljäuuttaasuinkerrostaloa(87,88,89,90).NämätyyppitalotsuunnitteliHeidiVähäkallio-Hirve-läPuolustusministeriönRakennusosastonuudisra-kennustoimistossa.Samanlaisiatyyppipiirustuksiinperustuviaasuintalojarakennettiinvanhojenvarus-kuntienyhteyteeneripuolilleSuomea.
SeppoToivosenjulkaisemattomassatekstissäonmainintaneljästäkasarmillasattuneestatulipalosta:autohallilla(1946),upseerikerholla(1947),varastopa-rakissa(1948)jaasuinrakennuksessa(1949)(Toivo-nen,julkaisematon,10).TällaisiapalojaonsaattanutHennalassaollavuosienaikanaenemmänkin,muttasellaisistaeiolemainintaakäytetyissälähteissä.
ToisenmaailmansodanjälkeenLahdenkaupun-kikasvoivoimakkaasti,kunKarjalasta,pääasiassaViipurinseudulta–muuttipaljonevakoitaLahteen.Vuonna1940Lahdessaolinoin27800asukasta,muttajovuoteen1960mennessäväkilukuolikas-vanutnoin66800asukkaaseen.(Wikipedia/Lahti2014.)
1940- ja 1950-luvun aikana tehtyjä peruskorjauksia Hennalan rakennuksissa:
-Sairaalanvanhaosa(V26)kunnostettiinvuonna1946.
-Kasarmissa(24)tehtiinsisätilamuutoksiavuonna1957.
-Kasarmissa(23)tehtiinsisätilamuutoksiavuosina1958ja1968.
-1940-ja1950-luvunaikanatehtyjäkäyttötarkoituk-senmuutoksiaHennalanrakennuksissa:
-Kasarmin(23)siipirakennusmuutettiinsairaala-käyttöönvuonna1946.
-Komentajanasuinrakennuksesta(8)tehtiinHämRjP:nesikuntavuonna1958.
-Upseerisauna(15)muutettiinperhesaunaksivuon-na1958.
-Miehistökasarmi(25)muutetaanvaruskorjaamoksivuonna1958.
-Muonavarasto(29)otettiinmuuhunvarastokäyt-töönvuonna1958.
-Aliupseerisaunasta(33)tuliperhesaunavuonna1958.
-Hevostalli(41)otettiinvarastokäyttöönvuonna1958.
-Vaunu-jarehuvarasto(44)kunnostettiinpoliklini-kaksivuonna1958.
-Toimistonajavarastonatoiminutrakennus(53)toimipolkupyöräkorjaamonajavarastonavuodesta1958.
-Aliupseerienasuinrakennus(54)otettiinkantahen-kilökunnanasuinkäyttöönvuonna1958.
-1940rakennetutvarastot(71,72)toimivatvuonna1958tykkivajoina.
-Varastorakennus(35)peruskorjattiinpesulaksijamiehistösaunaksivuonna1959.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
24
Ensimmäinen1960-luvuntäydennysrakentamis-hankeolisairaalanlaajennusosa(U26).17Vanhansairaalarakennuksen(V26)tilatolivatosoittautuneetriittämättömiksikeskussotilassairaalanKSS2tarpei-siin.Uutta,ajanmukaistasairaalarakennustaalettiinsuunnitellajovuonna1958.Rakennustöidenaloit-taminenkuitenkinlykkääntyivuoteen1961,jolloinhankkeeseensaatiinbudjettivarat.Tuolloinlaadittiinmyösuudetpiirustukset.18
Kuusikerroksinensairaalarakennussaatiinharja-korkeuteensajoulukuussa1963.Hidasrakentami-nenjohtuitoisaaltavaikeistaperustusolosuhteista,toisaaltasiitä,ettäsairaalaarakennettiintyöllisyys-töinä,mikäaiheuttikeskeytyksiä.Sisätilojenosaltatyötsaatiinpäätökseenhuhtikuussa1964.Laajen-nusosanvalmistuttuakäynnistyivätmyösvanhansairaalan(V26)mittavatkorjaustyöt.Peruskorjaustehtiinuudisrakennuksentapaantyöllisyystöinä,jasevalmistuivuonna1966.Sairaalanvanhajauusiosayhdistettiintoisiinsanivelosalla.
Sairaalanlähiympäristönvihersuunnitelmanlaatipuutarha-arkkitehtiAinaHarju-Söderberg.Raken-nustenympärilleesimerkiksiistutettiinvuonna1967kolmemuistotammea,jotkaonnimettylääkintä-everstiVallen,kaupunginjohdonjajoukko-osastojenkomentajientammiksi.
17 Vuonna 1960 otetun ortokuvan perusteella sairaalan (V26) eteläpuolella oli kaksi rakennusta tai katosta, jotka purettiin uuden osan (U26) tieltä. Vuoden 1946 ortokuvassa näitä rakennelmia on nähtävissä viisi kappaletta. Rakennuksista ei ole mainintaa käytetyissä kirjallisissa lähteissä.
18 Ramboll Oy ja Tmi Lauri Putkosen selvityksen mukaan arkkitehtisuunnittelusta vastasi puolustusministeriön arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelä, jonka kynästä olivat lähtöisin myös Hennalan koilliskulman asuintalot (87, 88, 89, 90) (2012, 19). Kaupin selvityksen mukaan suunnittelijoina olisivat olleet arkkitehdit Pentti Pajari-nen ja Mikko Kilpiranta (2004, 6, 11).
2.3.3 Sairaalan laajennusosa, muonituskeskus sekä koulutus- ja kurssikeskus 1960–1978
1960-ja1970-lukuolivatHennalanhistoriassaen-simmäinentärkeätäydennysrakennusvaihekasar-mialueenkeskeiselläosalla.Silloineiainoastaankunnostettutaimuokattuvenäläistenajaltaoleviarakennuksiavaanrakennettiinmyösuusia.Tältäajaltaovatsotilaskodinmäkeäympäröivätsairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30)sekäkoulutus-jakurssikeskus(U40).
Puolustusvoimilletyypilliseentapaankasarmillesijoitetutjoukotkokivatmuutoksiamyös1960-ja1970-luvulla.IlmatorjuntajoukotpoistuvatHenna-lastavuonna1968,jasamallaperustettiinHuolto-koulutuskeskus,jokakoostuiennenSantahaminassatoimineestaHuoltokoulusta,LahdessajoaiemminolleestaLääkintäkoulustasekäHelsinginMootto-rikoulusta.Vuonna1979HennalaankeskitettiinUrheilukouluntoiminta.Muutoksenkasarmintoimintaantoimyösse,ettävuonna1971Ratsujääkä-ripataljoonaluopuiviimeisistähevosistaan.16
16 Tilaisuudessa evl. Urho Pohjola piti palveluksensa lopettaville hevosille puheen, joka alkoi sanoilla: ”Hyvät hevoset! Minä kiitän teitä siitä uskollisesta palveluksesta jonka olette joukko-osastossamme vuosien aikana teh-neet.” (Toivonen 2011, 18–19.)
Sairaalan uusi osa (U26) tammikuussa 2015.
Arkkitehtitoimisto Livady
25
ToinenHennalankeskusalueellenoussutsuuriuudisrakennusolivuonna1973valmistunutmuoni-tuskeskus(30).Senpaikaltapurettiinkaksi1910-lu-vunrakennusta:oppilasjoukkueenkaksikerroksinenkasarmi(P30)jakolmekerroksinenasuinrakennus(P32).19Muonituskeskuksensuunnittelustavas-tasivatarkkitehditPenttiPajarinenjaMarttiKil-piranta.Muonituskeskuspitääsisälläänkeittiön,ruokalan,urheilutalon,saunojajakeskusvaraston.Nauhaikkunaisenajatasakattoisena1970-luvunbetonirakennuksenamuonituskeskuspoikkeaaarkkitehtuuriltaanHennalassayleisestivallitsevastapunatiilirakentamisesta.
19 Vuoden 1960 ortokuvan perusteella asuinrakennuksen (P32) itäpuolelta purettiin lisäksi kaksi pienempää ra-kennusta tai katosta, joista ei ole mainintaa käytetyissä kirjallisissa lähteissä.
Muonituskeskus (30) tammikuussa 2015.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
26
1960-ja1970-luvuntäydennysrakentamisvaiheenkolmasrakennusonvanhaanesikuntarakennukseen(V40)ilmavallayksikerroksisellanivelosallaliittyväkoulutus-jakurssikeskus(U40).20SensuunnitelmatlaatiArkkitehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soi-lavuosina1975–1976.21Kurssikeskusvalmistuivuon-na1978.Julkisivuiltaantiilinen,2–3-kerroksinenrakennusmyötäileesotilaskodinkukkulanmaaston-muotoja.Pitkärakennusonjaksoteltupienempiinosiin,jotkamittakaavallisestiliittävätsenHennalanvanhoihintiilirakennuksiin.
20 Vuosien 1960 ja 1979 ortokuvia vertailemalla voidaan nähdä, että kurssikeskuksen (U40) tieltä purettiin niin kutsuttu korppuvaja (P42) ja toinen pienempi rakennus. Vuonna 1979 kurssikeskuksen (U40) ja esikuntaraken-nuksen (V40) rajaamalla pihalla on rakennus. Samoin sen ja muonituskeskuksen välissä on kaksi pienempää rakennusta. �äitä rakennuksia ei näy enää vuonna 1986 otetussa ortokuvassa.
21 Ulla-Riitta Kaupin selvityksen mukaan pääsuunnittelija-na olisi ollut Heliövaara & Uksila (2004, 17).
Kasarminkeskusosanlisäksimyöskoillisosanasuinalueellerakennettiinuusiataloja.Asuinraken-nus91valmistuiKeskussotilassairaala2:nasun-noiksivuonna1964jarakennus92vuonna1967.KummankinrakennuksensuunnittelijanaoliArkki-tehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soila.Asuinta-lo92:npaikaltapurettiin1910-luvullatehtyrakennus(P2),jokaolivanhanasemapiirustuksenmukaankolmikerroksinenupseerienasuinrakennus.22
Tälläaikavälillärakennettiinmyösopetuskorjaamo(51),vihreä,kevytrakenteinenkaarihallikasarmialu-eeneteläpuolella.Sevalmistuivuonna1969.Uu-disrakentamisenlisäksiHennalanperuskorjauksetjatkuivatmyös1960–1970-lukujenaikana.Esimer-kiksikumpaakinkasarmirakennusta(23,24)korjat-tiinvuonna1961jarakennusta23vieläuudemmankerranvuonna1968.
22 Vuosien 1960 ja 1979 ortokuvien perusteella rakennuk-sen 91 tieltä purettiin kaksi varastorakennusta.
Koulutus- ja kurssikeskus (V40) tammikuussa 2015. Asuintalot 92, 4 ja 91 (oikealta vasemmalle).
Arkkitehtitoimisto Livady
27
1960-luvullamyösalueenviihtyisyyteenkiinni-tettiinhuomiota.Vuonna1966kaupunkilahjoittivaruskunnalle42nuortalehmusta,jotkaistutettiinHennalankadunvarrelle.Alueeneteläosaantehtiin”Itsenäisyydenpuisto”Puolustusministeriönmetsä-toimistonjapuutarha-arkkitehdinyhteistyöntulok-sena.Alueelletuotiinnoin4000puuntainta:koi-vuja,mäntyjä,kuusia,jalaviajalehtikuusiavuonna1969.
Vertailemallavuosien1960ja1979ortokuviakes-kenäänvoidaanmyöspäätellä,ettänykyistenSotilas-musiikkimuseon(53)jaSotilaslääketieteenmuseon(54)vierelläollutupseerienasuinrakennus(P55)janäihinrakennuksiinliittyvätsivurakennuksetpurettiintälläaikavälillä.Samoinupseerikerhon(7)taakserakennettuampumarataalkoimetsittymään.Lippukentällekasarmin(24)eteentehtyjuoksuratapurettiinjakentäneteläosaan,luokkarakennuksen(25)itäpuolelletehtiinparkkialue.
Lisäksikuvistaonnähtävissä,kuinkaHennalanympäristöön,pohjois-jalänsipuolellenousiteol-lisuuslaitoksia.1960-ja1970-lukuolivatLahdellenopeankasvunaikaa.LahdenuudetasukkaattulivatsuurenmaaltamuuttokehityksenaikanapääosinKarjalastajaSavosta.Kasvupysähtyiensimmäiseenöljykriisinaiheuttamaanlamaanvuosina1975–1976.(WikipediaLahti2014.)
Rakentamisenkannaltatoisenmaailmansodanjäl-keinenaikaHennalassavuosina1945–1978olikaksi-jakoinen.Ajanjaksonalkupuolellatehtiinrunsaastisisätilaremonttejajarakennustenkäyttötarkoituksenmuutoksia.Vuodesta1958eteenpäinvalmistuimyösuudisrakennuksia.
Sotienjälkeenkasarmillesijoitettiinsuurimääräerilaisiajoukko-osastojajatoimintoja,joillakaikillaoliomattarpeensatilojenkäytölle.Monetraken-nuksetmuutettiinsisätiloiltaanvastaamaanuusiatarpeita.Merkittävinyhänäkyvissäolevasisätila-muutos1950-luvultakoskimiehistökasarmeja(23,24),joidensisäinentilajakomuutettiinsuurista,läpikuljettavista100–200miehentuvistakeskikäytä-välliseksimalliksi,jossaolipienemmättuvat.
1960-ja1970-luvullavalmistuivatsuuretuudisra-kennukset:sairaalanuusiosa(U26),muonituskes-kus(30),jakoulutus-jakurssikeskus(U40).Neym-päröivätsotilaskodinmäkeäjamuodostavatalueellemoderninrakentamisenkerrostuman.
1950-luvunlopullaja1960-luvullaalueenkoillis-kulmanasuinalueellerakennettiinuusiakerrostaloja(87,88,89,90).1960-luvullavalmistuneetasuinra-kennukset91ja92täydentävätvanhojentiiliraken-nustenrivistöä.
1960-luvullakasarmialueenistutustöitäjatkettiinmonessapaikassa.NäistänäkyvimmätovatHenna-lankadunvarteenistutetutlehmusrivitjanykyistenmuseorakennusten(53,54)eteläpuolelleistutettuItsenäisyydenpuisto.
Sotienjälkeistäaikaavuoteen1978astivoisiku-vaillasuurtenuudisrakennustenajaksiHennalassa.1910-luvunpunatiilirakennustenjoukkoonnousimittakaavaltaan,rakennustekniikaltaanjamateriaa-leiltaanuudentyyppisiärakennuksia,jotkamuodos-tavatkasarminkeskeisellealueelleomankerrostu-mansa.
2.3.4 Toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta säi-lyneet piirteet Hennalassa
Itsenäisyyden puisto helmikuussa 2015. Kasarmin 23 eteläpääty. Oletettavasti 1950-luku. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
28
Hennalankasarminrakennustenperusparannus-jakorjaustyötjatkuivathyvinnopeastikoulutus-jakurssikeskuksen(U40)valmistumisenjälkeen.Tehtyjenrakennusselvitystenperusteellaläheskaikki1910-luvullavalmistuneettaialoitetuttiilirakennuk-setkorjattiinvuosien1979ja2006välisenäaikana.23Joitainrakennuksia,esimerkiksisotilaskotia(59)korjattiinuseaanotteeseen.Rakennusselvityksissäesitetytkorjauksetonlistattuoheiseentietolaatik-koon.
PutkosenjaKaupinselvitystenperusteellauseateriarkkitehtitoimistotovatolleetsuunnittelemassaHennalanperuskorjauksiajarakentamista1980-lu-vunjälkeen.Selvityksistäeikäyilmi,ovatkotoimis-tottoimineetitsenäisinävaiPuolustusministeriönrakennusosastonalaisina.Karkeastiajoittaenvoi-daansanoa,että1970-luvunlopullaja1980-luvunalussakasarminrakennustenkorjauksiasuunnittelipääasiassaarkkitehtiPekkaRajala,jonkasuunnitel-mistamainitsemisenarvoinenonetenkinvuonna1979tehtyasuinrakennuksen(4)peruskorjaus.Siinäkokeiltiinvanhojarakennustapoja.1980-luvunpuolivälissäja1990-luvunalussaenitenkorjauksiasuunnittelivatMarjukkajaHirvoTyynilä.Sotilasko-din(59)useistaperuskorjauksistavastasivuosina1986,1990ja2000ArkkitehtitoimistoMirjajaPek-kaKoski-LammiOy.
23 Kaupin (2004) ja Putkosen (2012) tekemien rakennus-selvitysten mukaan Hennalan korjausrakentaminen olisi ollut erityisen runsasta vuosina 1979–2006. Uudem-mista rakennustoimenpiteistä on saatavilla enemmän piirustuksia ja dokumentteja kuin vanhoista. Tästä ole-tettavasti johtuu se, että korjausrakentaminen näyttäisi keskittyvän pääasiassa viime vuosille. Luultavasti raken-nuksia on remontoitu ja muuteltu eri aikoina selvityksis-sä esitettyä useammin. Rakennusselvityksissä viimeiset korjaukset on ajoitettu vuoteen 2006. Tässä raportissa ei ole käytetty alkuperäislähteitä tai -piirustuksia. Tämän vuoden jälkeen tapahtuneista kunnostustöistä ei siitä syystä ole tietoja.
2.4 Hämeen Rykmentin ja korjausrakentamisen aika (1979–2014)
Vuodesta1990eteenpäinHennalaasuunnittele-massaonollutuseampieritoimisto,muunmuassaHeliövaara&Uksila,MarttiUksila,Insinööritoi-mistoMikkoVahanen,arkkitehtiJoukoMattilasekäARCDesignersLaurila.
Useimpienperuskorjaustenyhteydessäeiraken-nuskulttuuriselvityksissäolemainintaasuunnitteli-jasta.
Viimeaikaisistamuutosrakennuskohteistamer-kittävimmätlienevätnykyinenSuomensotilasmu-siikkimuseo(53)jaSotilaslääketieteenmuseo(54).24Alunperinprikaatinkomentajantaloksisuunnitelturakennus(53)oliollutpitkääntoimistonajamuunmuassapolkupyörävarastona.Vuonna1993siitäpu-rettiinuunit.Vuonna2003rakennusperuskorjattiinSotilasmusiikkimuseoksiarkkitehtiJoukoMattilansuunnitelmanmukaan.(Museovirastonlausunto9.12.2002.)
Rakennus(54)olivenäläiselläkaudellasuunnitel-tukansliaksi.KorjausSotilaslääketieteenmuseoksialkoivuonna1979jamuseoavattiinvuonna1983.RakennuksensisätilatovatsäilyneetparemminkuinSotilasmusiikkimuseossa.
24 Museopihan kolmas rakennus (P55) oon purettu ortoku-vien perusteella vuosien 1960 ja 1979 välillä.
2.4.1 Perusparannuksia ja muutoksia 1979–2006 Peruskorjauksia ja muutoksia Hennalassa vuosina 1979–2006:
1979asuinrakennus(4)peruskorjataankokeillenvanhojarakennustapoja
1979komentajantalo(8)peruskorjattiinPuolustushallinnonrakennuslaitoksentoimistoksi
1979perhesauna(15)peruskorjattiin
1979rakennus(33)peruskorjattiin
1979–1983kanta-aliupseerienasuinrakennus(54)muutettiinSotilaslääketieteenmuseoksi
1980asuinrakennus(6)peruskorjataan
1980–1981luokkarakennus(25)peruskorjattiin
1982miehistösauna(35)muutettiintoimisto,vers-tasjavarastotiloiksi
1982saunarakennus(15)muutettiinsosiaalitilaksi
1983sepänpajajakorjaamo(38)otettiinvarasto-käyttöön
1983varasto-jakorjaamo(41)muutettiinkuljetus-välinevarastoksi
1983kalustokorjaamo(45)muutettiinhuoltokoulu-tuskeskuksentoimistoksi
1983Sotilaslääketieteenmuseo(54)avattiin
1984rakennus(38)peruskorjattiin
1985varasto(14)peruskorjattiin
1986–1987asuinrakennus(1)peruskorjattiin
1986–1987majoitusrakennus(3)peruskorjattiin
1986varasto(14)peruskorjattiin
1986rakennus(33)peruskorjattiinjamuutettiintyöntekijöidensosiaalitilaksi
1986koulutusrakennus(5)peruskorjattiinEsikun-takoulunkoulutusrakennukseksi
1986sotilaskoti(59)peruskorjattiin
1987kasarmirakennus(24)peruskorjattiin
1987varasto(18)peruskorjattiin
1987koulutusrakennus(34)peruskorjattiin
1987korjaamo(36)peruskorjattiin
1989kasarmirakennus(24)peruskorjattiin
1990upseerikerho(7)peruskorjattiin
1990sotilaskoti(59)peruskorjattiin
1990–1992asuinrakennukset(87,88,89,90)pe-ruskorjattiin,julkisivuihinlisättiinlämpörappaus
1991kasarmirakennus(24)peruskorjattiin
1992huoltokoulutuskeskuksentoimisto(45)pe-ruskorjattiin
1993esikuntarakennuksenvanhaosa(V40)perus-korjattiin
1993päävartio-/esikuntarakennus(22)peruskor-jattiin
1993toimisto-/varastorakennuksen(53)uunitpurettiin
1995-1996kasarmirakennus(23)peruskorjattiin
1997vaunuvarasto(44)muutettiinajotoimistoksi
1998sotilaspoliisivartioston(33)tilatmuutettiinasekoulunampumatarvikeluokiksi
1998HKoulKN:ntoimisto(45)muutettiin
2000sotilaskoti(59)peruskorjattiin
2003toimiupseerikerho46muutettiinopintokes-kukseksi
2003rakennus53muutettiinsotilasmusiikkimuse-oksi
2004tehtiinmaankäyttö-jamaisemasuunnitelmajostatoteutettiinvainosia
2004varasto(13)muutettiinsaunarakennukseksi
2006toimistorakennus(1)muutettiinSotLK:nesikuntakäyttöön
2006kasarmirakennus(23)peruskorjattiin
Uudisrakentaminen Hennalassa vuosina 1983–1997:
1982Hennalanpäiväkotialoittitoimintansa
1983kylmävarasto(37)valmistui
1985autohuoltola(100)valmistui
1988viisiautokatosta(52)valmistuivat
1995autohuoltolaa(100)laajennettiin
1996koulutushalli(48)valmistui
1997ajoneuvokatos(50)valmistui
Arkkitehtitoimisto Livady
29
Lahtiolipitkänaikaamuuttovoittoinenkaupunki.Kiivainkasvutaittuikuitenkinjoöljykriisinaiheutta-maanlamaanvuosina1975–1976.SenjälkeenmonetLahdentärkeistätyöllistäjistälopettivattoimintansajateollisuusalkoitaantua.1980-luvunnousukaudenaikanaLahteamarkkinoitiin”theBusinessCity”-kampanjalla.1990-luvunlamanvaikutuksetoli-vatsamanlaisiakuinkokomuussakinSuomessa.2000-luvuntärkeitätapahtumiaLahdenkaupungilleovatesimerkiksise,ettävirvoitusjuomayhtiöHart-wallkeskittituotantonsaLahteenvuosien1993–2003aikana.Kaupunginasemaaliikenteellisenäsolmu-kohtanavahvistivatennestäänvuonna1999valmis-tunutmoottoritieJärvenpäästäLahteensekävuonna2006valmistunutoikorata.Lahtiylitti100000asukkaanrajanvuonna2008.(Wikipedia/Lahti2014.)
PuolustusvoimatjärjesteliHennalanvaruskunta-alueellesijoitettujatoimintojajajoukkojauudellatavallamyös1980-luvullajasenjälkeen.
Keskussotilassairaala2lakkautettiinvuonna1984jasairaalan(V26,U26)tiloissajatkoiHämeensotilassairaala,jonkatoimintaloppuiHennalassavuonna1994.
Vuonna1986perustettiinHämeenRykmenttiyhdistämälläsiihensaakkaHennalassaitsenäisinätoimineetjoukotjalaitoksetyhdenjohdonalaiseksi,esimerkiksiHuoltokoulutuskeskuksestatuliyksisenjoukkoyksiköistä.
Vuonna1987SotilasmusiikkikoulusiirtyiHelsin-gistäLahteen.SotilasmusiikkikoulutuslopetettiinHennalassavuonna1996,jasamallavarusmiessoit-tokuntasiirtyiHaminastaLahteen.
Vuonna1996TekninenKoulutuskeskusperustet-tiinyhdeksiHämeenRykmentinjoukkoyksiköistä.Vuonna2006HuoltokoulutuskeskusjaTekninenKoulutuskeskusyhdistettiinHuoltokouluksi.LisäksiHennalassaoliuseitaSotilaslääketieteenkeskuksenosastoja.
6.2.2012Puolustusvaliokuntailmoittikuudenvaruskunnanlopettamisesta,Hämeenrykmenttioliniistäyksi.PuolustusvoimatjättiHennalankasar-min31.12.2014.
2.4.2 Hämeen Rykmentti ja Huoltokoulu 1986–2014 2.4.3 Ajoneuvorakennuksia ja päiväkoti 1982–1997
1980–1990-luvuillaHennalanuudisrakentaminenkeskittyipääasiassaalueeneteläosassaoleviinhuol-to-jaajoneuvorakennuksiin.Niidenlisäksikoillis-osanasuinalueellerakennettiinvuonna1982yksiker-roksinenjatiilipintainenHennalanpäiväkoti.Syystätaitoisestasitäeiolekäsiteltyaiemmintehdyissäselvityksissä.Lahdenkaupungininternetsivuiltalöytyvässäuutisessavuodelta2013kerrotaan,ettäpäiväkodissaonkuntotutkimuksenyhteydessätullutesiinsisäilmaongelmia.Korjauksetolimäärätoteut-taalokakuussa2013.(Lahdenkaupunki2013.)
Vuonna1983valmistuivaneri-japuupintainenkylmävarasto(37)vuonna1913valmistuneentoimis-to-,verstas-javarastorakennuksen(35)eteläpuolelle.Kasarmialueenkeskusosaneteläpuolellaolevanva-rikkoalueenensimmäinenuusirakennusolivuonna1985valmistunutautohuoltola(100).Sensuunnitteli-joinaolivatMarjukkajaHirvoTyynilä.Autohuoltolaalaajennettiinopetuskorjaamon(51)suuntaanvuonna1995.
Seuraavaksivarikkoalueenetelälaidallerakennet-tiinviisiautokatosta(kaikkisamallarakennusnume-rolla52).Nevalmistuivatvuonna1988.Ortokuvienperusteellaautokatostenrakentamisenjälkeenalueeltapurettiinvenäläistenajaltaperäisinolleetrakennukset(P50,P51,P56).1910-luvullavaunuva-jaksiosoitetturakennus(P48)purettiinvastaennenkuintiilipintainenkoulutushalli(48)rakennettiinvuonna1996.Siitävuodenpäästävalmistuivieläyksiajoneuvokatos(50).Museoviraston6.7.2001antamanlausunnonperusteellavenäläisessäasemapiirustuk-sessahevostalliksi(P49)merkittyrakennusolisiol-lutentinensikala.Sepurettiinvuoden2001jälkeen.
Vuonna2004LahdenvaruskunnanalueistalaadittiinMaankäyttö-jamaisemasuunnitelma(Puolustushallinnonrakennuslaitos2004),jokaontoteutunutvainosittain.Toteutuneitahankkeitaovatesimerkiksi:pääportinalueenmuutostyöt,miehis-törakennuksen(24)kentänalueenkehittäminenja
tupakkakatoksenrakentaminenmiehistörakennuk-sen(23)pihalle.Eripaikkoihinrakennettiinneljäjätekatosta:kaksikappalettaasuinrakennusten1,3ja5väliin,yksimiehistörakennuksen(23)jasotilas-kodin(59)välillejayksimiehistörakennuksen(24)pihalle.Lisäksitehtiinuusiakivituhkapintaisiapysä-köintialueita:asuinrakennusten1ja5yhteyteensekäupseerikerhon(7)eteen.(Ilmonen2014,sähköposti.)
Hennalan päiväkoti.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
30
Vuoden1979jälkeiselläajallaHennalankasarmi-alueellatehtiinkattaviakorjaus-jamuutostöitä.Läheskaikkiavenäläiseltäajaltaoleviarakennuksiakunnostettiintavallataitoisella,toisiajopauseaanotteeseen.Suurintaosaakorjauksistaeioleraken-nusselvityksissäkuvailtumuutenkuinmaininnalla”peruskorjaus”.NykyiselläänHennalantiiliraken-nuksetnäyttävätpäällisinpuolinolevanvarsinhy-vässäkunnossa.Tämälieneepitkältisenansiota,ettäniidenkorjaamiseenonHämeenRykmentinaikanapanostettu.
Monetrakennuksistaonotettuuuteenkäyttöön1980-luvunjälkeen.Osasisätiloistasaattaaollaperäi-sin1950–1960-luvuilta,muttavallitsevinkerrostumaon1980-luvunjälkeiseltäajaltajaedustaatoimisto-jahyötytila-arkkitehtuuria.
Hämeenrykmentinaikanarakennetutajoneuvo-jahuoltorakennuksetkasarmialueeneteläosassamuo-dostavatomanvanhoistatiilirakennuksistaerillisenryhmänsä.Omaalueensaonmyösmuseopiha,jokakoostuuSuomensotilasmusiikkimuseosta(53),So-tilaslääketieteenmuseosta(54)sekäniideneteensämuodostamastapihasta.Tämäalueonrajattuaidallamuustakasarmistaerilleen.
HämeenRykmentinaikaaHennalassavoisikuvail-laperuskorjaustenjasisätilamuutostenkaudeksi.Siinä,missä1960–1970-luvuillavalmistuivatka-sarminkeskustansuuretuudisrakennukset(U26,30,U40),1980–1990-luvuillarakennettiinlähinnähuoltorakennuksiajaautokatoksia.
2.4.4 Hämeen Rykmentin ajalta näkyvät piirteet Hennalassa
Autohuoltola (100).
Koulutushalli (48). Koulutushalli (48).Opetuskorjaamo(51). Ajoneuvokatokset(52).
Arkkitehtitoimisto Livady
31
Seuraavallaaukeamallaolevassaaikajanassaonesi-tettyHennalankasarminkannaltatärkeitätapahtu-mia.Tarkastelussaonkolmepäälinjaa:rakennustenhistoria,kasarminkäytönhistoriajakatsausyhteis-kunnallisiintapahtumiineliLahdenkaupunginsekäSuomenhistoriaan.
Hennalanvaruskunta-alueenrakennustenvalmis-tumis-jakorjausajankohdatonesitettypunaisellavärillä.Kasarmillaolleetjoukko-osastotjatoiminnotonmerkittysinisellä.Lahdenhistoriantapahtumiasekämuitatärkeitämaailmanhistoriankäännekohtiaonkerättyviolettiinlinjaan.
2.6 Aikajana
Koivukujan päätteenä näkyy Lahden suurmäki. Vasemmalla miehistökasarmi (23).
2.5 Kasarmialueen kehittymisestä lyhyesti
”Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo”(RKY2009).
HennalanKasarminsijoittuminenLahteenpe-rustuiVenäjänlaajamittaisenSuomenlinnoittamis-suunnitelmaan,jossapyrittiinturvaamaanPietariSuomenkauttatuleviltahyökkäyksiltä.HennalanlisäksiHelsinginjaPietarinvälisenrautatiensuojak-siperustettiinvuosina1909–1912neljävaruskuntaa:Kouvola,Koria,RiihimäkijaTammisaari.
Hennalankasarminrakentuminenontässäselvi-tyksessäjaettuneljäänerivaiheeseen.Ensimmäistärakennusvaihettaonkutsuttuvenäläisten ajaksi.SeulottuuMetsä-Hennalanmaidenostamisestavuonna1911VenäjänvallankumoukseenjaSuomenitsenäistymiseenvuonna1917.Venäläistenajanvoi-daanhyvälläsyylläsanoaolevanHennalankasarminmerkittävinrakennusvaihe.Tältäajaltaovatperäi-sinnekeskeisetperiaatteetjapiirteetjoihinalueenmyöhempikinrakentaminenontavallataitoisella
sopeutettu.Näitäpiirteitäovatpunatiilenkäyttämi-nenrakennusmateriaalina,maastonmuotojenhy-väksikäyttöasemakaavallisessasommittelussasekämatalahkotrakennusmassat.Hennalankasarmialu-eellatällähetkelläolevastanoinviidestäkymmenestärakennuksestaylipuoletonvalmistunutvenäläistenaikana1910-luvulla.
VenäläinensotaväkijättiHennalankasarminvuonna1917.Suomensisällissodanjälkeenkasarmiakäytettiinnoinpuolentoistavuodenajanpunavanki-leirinäjavuonna1920sinnesijoitettiinväliaikaisestiitärajantakaaSuomeenpyrkiviävenäläisiäjakarja-laisiapakolaisia.MuutenHennalankasarmionollutyksinomaansotilaskäytössä.
ToinenHennalanmerkittävärakennusvaihesijoittuuSuomensisällissodanjatoisenmaailman-sodanväliselleajalle(1918–1939),jolloinTampereen RykmenttiolisijoitettunaHennalaan.Tänäaikanarakennettiinvalmiiksiuseatvenäläistenaikanakeskeneräisiksijääneetrakennuksetsekäkohen-nettiinalueenulkotilojajateitä.Venäläiseltäajaltakeskeneräiseksijääneenortodoksisensotilaskirkon
(59)muuttaminensotilaskodiksiolisymbolisestimerkittävärakennushanke.KasarminpuistomainenyleisilmeonhyvinpitkältiperäisinTampereenRyk-mentinajalta.
Kolmannenrakennusvaiheenvoimäärittäätoisen maailmansodan jälkeiseen aikaan,jolloinHenna-lassarakennettiinuusiaasuintalojajakorjattiinesimerkiksimiehistörakennusten(23,24)sisätilatkauttaaltaan.1960-ja1970-luvullavalmistuimerkit-täviätäydennysrakennuksia,muunmuassasairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30)jakoulutus-jakurssikeskus(U40).1960-luvullajatkettiinmyöskasarmialueenistutustöitämonessapaikassa.
Viimeinenrakennusvaihe,ennenkuinaluevapau-tuipuolustusvoimienkäytöstäsijoittuuvuoden1979jälkeiseenaikaan.TänäaikanaHennalankasarminkäyttäjinäolivatHämeen RykmenttijasenalainenHuoltokoulutuskeskus.Uudisrakentaminenkeskittyipääasiassaerilaisiinkäyttörakennuksiin,muunmu-assavarastoihinjaautokatoksiin.Alueenrakennus-kannanperuskorjausolivarsinkattavaa,jamonetrakennuksetotettiinuuteenkäyttöön.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
32Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
Arkkitehtitoimisto Livady
33Arkkitehtitoimisto Livady
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
34
Entinen prikaatin esikunnan rakennus, jossa nykyisin sotalääketieteen museo (53).
Arkkitehtitoimisto Livady
35
3 Kasarmi-alueen arkkitehtuurista ja rakennuskannasta
TässäluvussatuodaanesiinkenttätutkimustenjaaiempienselvitystenpohjaltasekäHennalankasar-mialueenrakennustensijoittamistamääränneitätavoitteitajalogiikkaaettärakennustyyppiensisäistälogiikkaaeriaikakausina.
Ajallisiakerrostumiaerotellaantässäkarkeastivii-si.EnsimmäinenonVenäjän-aikaisiinpiirustuksiinperustuvavaihesyksyyn1917saakka.TätävaihettatarkastellaanpääosinSirpaHailantutkimukseenVenäläinen rationaalisuus – 1910-luvun kasarmiark-kitehtuuri sosiaalisena käytäntönänojautuenmuitalaajemmin,koska1910-luvunvenäläinenkasarmi-arkkitehtuurijasenpääperiaatteetovatSuomessasuhteellisenvähäntunnettuja.Toisenakerrostumanatarkastellaan1920-luvunvaihetta,jolloinkeskenjää-neitärakennuksiasaatettiinvalmiiksi.Kolmannessaaktiivisenrakentamisenvaiheessa,1950-luvulla,to-teutettiinuusiaasuinkerrostalojajauudistettiinvan-hojenrakennustensisätiloja,useinmyösikkunat.1960-ja1970-luvullatoteutettiinsuurimittakaavaistatäydennysrakentamista.Viidenneksivaiheeksitässäkatsotaanrakentaminenalueeneteläosissa1980-ja1990-luvulla.Samaanaikaanmonienrakennustensisätilatsaneerattiin.
Sotilaidenelinolojenparantamisentarpeeseenherät-tiin1850-luvullakäydynKriminsodanjälkeensuu-rensotilaskuolleisuudenhuolestuttamina.Sotilas-kasarmiensuunnittelussaalkoivatkauttaEuroopankorostuatieteellisyydenjainsinööritieteidenkehityk-senmyötätarkoituksenmukaisuus,hygieenisyyseliterveellisyyssekärakenteellisetseikat.Hailanimittäätätäkehitystäkasarminrationalisoimiseksi.
Venäjälläkasarmirakennustensuunnitteluajarakentamistaryhdyttiin1870-luvultaalkaenoh-jaamaannormeinjatyyppipiirustuksin,joidenavullavoitiintoiminnallisuudesta,tehokkuudestajataloudellisuudestatinkimättätäyttääminiminor-mit.Vuonna1873annetussaasetuksessavaadittiinkasarmirakennustenrationaalistasuunnittelua.Sillätarkoitettiinmuunmuassahukkatilanvälttämistä,paikallistenmateriaalienkäyttämistäsekälämmi-tyksen,ilmanvaihdon,juoksevanvedenjajätehuol-lonjärjestämistä.Näilläkeinoillapyrittiinosaltaanratkomaankasarmeilletyypillisiäongelmia,kutenalkeellisiapeseytymisoloja,sairastelua,kurinpitovai-keuksiajaajanvietejuopottelua.Lisäksimäärättiin,ettäkivirakennuksessasaiollaenintäänkolmeker-rosta,puurakennuksessayksi,jaettäasuinkasarminhuoneentuliolla12jalkaakorkea.Kerroslukumäärääjarakennusmateriaalialukuunottamattakasarmienjulkisivutyylistäeiannettuohjeita.Hierarkioidenjaarvojärjestystenilmentäminenjäiarkkitehtuurissaaiempaavähäisempäänrooliin.
Tältäpohjaltaluotiinmyös1910-luvunkasarmit.(Haila1996,17,63–64,133–134.)
3.1 Venäläisen kasarmisuunnittelun taustat ja tavoitteet
Muonituskeskus (30).
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
36
Päiväämätön, venäläisaikainen ase-mapiirros Hennalan kasarmialueesta. Kuva: Arkistolaitos, Digitaaliarkisto.
9. suomalaisen kiväärirykmentin kasarmit
1 Perheettömien nuorempien upseerien
1-kerroksinen asuinrakennus
2 Perheettömien nuorempien upseerien
3-kerroksinen asuinrakennus
3 Perheellisten nuorempien upseerien
3-kerroksinen asuinrakennus
4 Perheellisten vanhempien upseerien
3-kerroksinen asuinrakennus
5 Esikunnan upseerien ja perheellisten
nuorempien upseerien 3-kerroksinen asuin-
rakennus
6 Vanhempien upseerien 3-kerroksinen asuin-
rakennus
7 Upseerikerho
8 Rykmentin komentajan asunto
9–10 Halkovaja
11 Kylmäkellari
12 Halkovaja
13 Kylmäkellari
14 Halkovaja
15 Upseerien sauna ja pesula
16 Rykmentin komentajan kylmäkellari
17 Rykmentin komentajan halkovaja
18 Jätepiste tai ulkohuusi?
19–21 Palvelijoiden käyttöön tarkoitettu rakennus
22. Rykmentin 2-kerroksiset toimistotilat/
konttori ja päävartio
23 Pataljoonan 2-kerroksinen kasarmi
24 Pataljoonan 2-kerroksinen kasarmi
25 2-kerroksinen konekiväärimiesten/
joukkueen kasarmi ja viestintä
26 Rykmentin 2-kerroksinen sairaala
27 Sairaalan vaja, jossa täytettiin patjoja
28 Sairaalan kylmäkellari
29 Varusmiesten sauna ja pesutupa
30 Oppilasjoukkueen 2-kerroksinen kasarmi
31 Kaalikellari
32 Kapitulanttien 3-kerroksinen
asuinrakennus
33 Kulkutautisairaalan pesula/pesutupa
34 Kulkutautisairaala
35 Rykmentin varasto
36 Konekivääri (?)
Arkkitehtitoimisto Livady
37
37 Ajoneuvokatos
38 Sepän paja ja korjauspaja
39 56 hevosen talli
40 Soittokunnan ja ? 2-kerroksinen kasarmi
41 Ratsupartion 65 hevosen talli
42 Rykmentin ”korppuvaja”
43 Ammusvarasto
44 Rehu- ja ajoneuvovarasto
45 Leipomo
46 Ratsupartion 1-kerroksinen kasarmi
Prikaatin esikunnan rakennukset
47 Asuinrakennuksen nro 55 kylmäkellari
48 Vaunuvaja
49 26 hevosen talli
50 Korppuvaja
51 Vaunuvaja
52 Upseerien asuinrakennusten 53 ja 54
kylmäkellari
53 Prikaatin päällikön asunto
54 Prikaatin esikunnan kanslian ja
upseerien asuntojen 2-kerroksinen rakennus
55 Prikaatin esikunnan upseerien
3-kerroksinen asuinrakennus
56 Vetovälineiden varasto
57 Kappeli
58 Ampumarata ja pieni lämmin rakennus
Rakennuslistaus Ramboll Finland Oy:n epävirallisen
suomennoksen (2014) mukaan.
ehkäepätodennäköisempivaihtoehtoon,ettämäkionHennalaarakennettaessavartavastenkonstruoitumaatasiirtämällä.Paikkaonjokatapauksessavalittukasarmialueenkirkon(59)paikaksijasommitelmankeskusaiheeksi.Miehistökasarmit(23,24)puoles-taanonsijoitettukirkonmäenalapuolellepeltoauke-anrajakohtaanjatasamaamuutettuharjoitusken–täksi.
Maastonfyysisetominaisuudetjatontinrajateivättarjonneetkovinotollistamaaperäävenäläisillekasarmeilletyypilliseen,geometriseenjasuorakul-maiseenrakennussijoitteluun.Näyttääsiltä,ettärakennuksetonollutluontevampaasommitellakolmiomaiseksikehäksikeskusmäenympärille.Geometrisyydenihanteestaeisiltiluovuttu,silläkolmiostamuotoiltiintasasivuinen1.
Suorakulmaiseensommitteluunturvauduttiinmäkeäkiertävänkolmiosommitelmanulkopuo-lella:prikaatinesikunnanalueellajaupseeristonasuinalueella.Lisäksiupseeristonasuinrakennuk-setjärjestettiinaksiaalisestisuhteessakomentajantaloon(8).Toinentärkeäakselikulkilippukentältäkirkonkauttakaalikellarille(31)siten,ettäsejakoi
1 Tasasivuisessa kolmiossa kaikki kolme sivua ovat saman-pituiset.
Kasarmirakentamistaohjattiin1900-luvunalussaPietarininsinöörihallinnonkautta.Hailanmukaanpaikallisetrakennuskomissiotsaivat1910-luvullakäyttääkasarmirakennuksiinsajokopäärakennusko-missiontyyppipiirustuksiataimuualletoteutettujenkasarmirakennustenpiirustuksiataikkalaatianiistäomiaversioitaan.Käytännössäsamojatyyppiratkai-sujavarioitiinnäinkauttamaan.LahdessatoimiHennalansuunnittelunaikaanomainsinöörikomen-nuskuntansa,jokalieneevastannutainakinkirkonsuunnitelmista(Toivonen,julkaisematon,7–8).Seonsaattanutollamyösse”paikallinenrakennusko-missio”,jokaonhuolehtinutHennalankokokasar-mialueensuunnittelusta.Piirustuksetallekirjoittikomissionteknikko,jokaoliSuomessayleensäsiviili-insinööri,vuodesta1912alkaensotilasinsinööritai”insinöörirakentaja”.(Haila1996,26,31.)
Hennalansuunnittelijallaolisuunnittelualueenaantietynmuotoinenmaa-alatiettyinemaastomuotoi-neen.Senaatin1800-luvunlopunkartassaHennalanaluehahmottuupaikkana,jokakäsittimetsää,pel-toaukeansekätalon.Nykyistäsotilaskodinmäkeäeiolesiinäesitettymuutakorkeampanakohtana,mikäluultavastikertookartanepätarkkuudesta.Toinen,
3.1.1 Rakennusten sijoittelu ja sen periaatteet
kolmionsymmetrisestikahtia.Akseliaolitarkoituskorostaamonumentaalisinportaikoin,joistatoinenolisijohtanutharjoituskentälle,toinenvastakkaiseensuuntaan.2
Kasarminmuutrakennuksetsijoitettiinkun-nioittavalleetäisyydellekirkosta,jonkaympärillenäinmuodostuiavara,puistomainentila.Kolmionitäsivullepystytettiinpitkät,kaksikerroksisetmiehis-tökasarmit(23,24),eteläsivulletalousrakennukset,kutentallitjavarastot,pohjoissivullepäävartio(22)jasairaala(V26),jokavastaavolyymiltaanjasijoi-tukseltaanlähestulkoonsymmetrisestipäävartioksijatarkk’ampujarykmentinkansliaksitarkoitettuarakennusta(V40)kolmioneteläreunassa.Kolmiontylpässälänsikärjessäsaivenäläisaikaisenasemapiir-roksenmukaanpaikanniinkinarkinenrakennuskuinedellämainittukaalikellari(31),jonkakaksikoo-kasta,1970-luvullamuonituskeskuksentieltäpuret-tuamajoitusrakennusta(P30,P32)tosinvisuaalisestileikkasivaterilleenkirkkoaympäröivästäpuistomai-sestatilasta.
2 Tammisaaren kasarmialue oli järjestetty siten, että keski-osassa oli kaksi ruokalaa ja niistä toisen päädyssä kirkko. Haila 1996, 30.
Vasemmalla: Hennalan asemakaavallinen perus-ratkaisu – kolmio ja kaksi suorakaidetta – piirret-tyinä violetilla värillä Senaatin kartalle 1870-lu-vulta. Karttapohjoinen on kuvan vasemmassa reunassa. Kartan keskellä oleva vaaleankeltainen alue, jolla sijaitsee talo (”T”), on peltoaukeaa, josta tehtiin lippukenttä. Oikealla: saman kartan päälle on lisätty sivulla 36 esitetty 1910-luvun suunnitel-makartta. Kartat: Arkistolaitos, Digitaaliarkisto. Kuvankäsittely: Livady.
RiittaNiskanenontutkinutarkkitehtijainsinööriUnoAlancoa,jokatoimivuosina1908–1910Lah-dessa.Alanco,jokatunnetaanmyöstaidemaalariUunoAlankona,Vapaantaidekoulunpioneerinajaprofessorina,aloittisuunnittelijauransaLahdessa,missähänenisänsäomistiPallaksenrullatehtaan.Kuvataiteenkeskusarkistossasäilytettävissäjulkaise-mattomissamuistelmissaanAlancoonkertonut,ettähäneltätiedusteltiinkiinnostustaHennalankasarmi-ensuunnittelutehtäviin.TyöolisipoistanutAlanconrahahuolet,muttaisänmaallisenajasyvästiuskovanaihmisenäAlancoeikatsonutvoivansaruvetavenäläis-tenleipiin.Eisiisnäytäolleenitsestäänselvää,ettäsuunnittelustaolisivatvastanneetvenäläiset.(Niska-sensähköposti.)
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
38
1900-luvunalunkasarmialueidenrakennustensijoitteluajaryhmittelyäohjasivatgeometrisyydentavoitteidenohellatoiminnallisen,sosiaalisenjahygieeniseneriyttämisenvaatimukset.
Hygieenisyydestäoli1870-luvullatullutEuroopassamerkittäväsuunnitteluperiaate.Olitunnistettu,ettäkasarmejavaivasivattilanahtaus,huonoilmanvaihtojaasuminenmonessapäällekkäisessäkerroksessa.Kasarmejaneuvottiinparantamaanhuonejaonsekärakennustenkorkeudenjakeskinäisensijoittelunkeinoinvaloisuuttajailmanvaihtoasilmälläpitäen.”Ilmaalikaavat”toiminnot,kutenverstaat,leipo-mot,keittiöt,käymälät,tallitjavarastot,suositeltiinjärjestettäviksierilleenasuinrakennuksista.Hygie-nia-ajatteluajettiinvenäläisiinkasarmeihinsamal-la,kunkasarmisuunnitteluaylipäätäänryhdyttiinohjeistamaan:vuonna1873annettiinasetus,jossamääritettiinkasarmialueentilaohjelma,toiminnotjarakennukset.Samallaedellytettiinrakennustenhajasijoittamista:sairaalansekäupseeristonasunto-jentulisijaitaerilläänmiehistökasarmeista,talousra-kennustenomanaryhmänään.(Haila1996,63–64,77–78.)
Ryhmittelyäohjasivatmyöskasarmialueensoti-lashierarkiantarpeet.Perinteisestikomentajatjavarsinkinylempiupseeristotulivatylemmistäsosi-aaliluokistajasotilaatalemmista.Koska1800-luvunyhteiskunnassarakennustensijoittelunjaarkkiteh-tuurintuliyleensäkinilmaistajaylläpitääsosiaalistahierarkiaa,Hailansanoinheijastella”yhteiskunnanidealisoituajärjestystä”,pidettiinhierarkkisestioikeanaerottaaerisotilasarvojaedustavanväenelinpiirittoisistaan.1870-luvunvenäläisissätyyppi-kasarmisuunnitelmissatämäratkaistiinkeskeisestisijoitetullaparaatiaukiolla,jokareunustettiinhie-rarkkisestitärkeimmilläjaarkkitehtonisestiedusta-vimmillarakennuksilla,kutenkomentajanjaupsee-ristontaloilla.
Kasarmisuunnitteluolikuitenkin1910-luvulletultaessamuutoksentilassa.Tämäliittyimuunmuassasiihen,ettäylempiensosiaaliluokkienpoi-kiaolivat1800-luvunkuluessaalkaneethoukuttaainsinööriopinnot,jotkaalanarvostuksennoustuatakasivatkorkeanasemansotilasuraaparemmin.SiksiupseerinuraoliVenäjälläkeskiluokkaistunutjamenettänytentistähohtoaan.Entisenlainenhierarki-
anmäärittämärakennustensijoittelueienääkäy-nytjohtavaksisuunnitteluperiaatteeksi,vaanmyösmaastojaarmeijantoimintojenvaatimuksetalkoivatvaikuttaarakennustensijoitteluun.(Haila1996,30,55,59–60.)
Hennalassakasarmi-ihanteenmuutosnäkyijo.Paraatiaukionsijastapääroolinsaikirkko,jokasijoi-tettiinhierarkkiseensolmukohtaan.Tämätukikir-kollistenriittienperinteistämerkitystävenäläisessäsotilaselämässä.Harjoituskenttäsijoitettiinsivum-mallejaupseeristonasuinalueaiempaasuurempaayksityisyyttätarjoavaanpaikkaanerilleenkasarminmuistatoiminnoista,samoinkuinupseerikerho(7)jakomentajantalo(8).Upseeristonkolmikerroksisetkasarmirakennuksetjärjestettiinsotilaallisiinrivei-hintämänalueensisäisenakselinkahdenpuolen.Akselinhuipentumanakatuakselinpäätteenäolikomentajantalo(8),jonkasuurestaikkunastakatso-essahallitsikokoaluetta.Komentajantalojaupsee-rikerhosijoitettiinasuinalueenjavarsinaisenkasar-mialueenkoordinaatistojennivelkohtaan,missäneliittyväthierarkkisestimyöskolmionpohjoiskärjessäsijaitsevaanpäävartioonjalippukenttään.
3.1.3 Hierarkioiden ilmentämisen tarpeet3.1.2 Hygieenisyyden tarpeet
Vieressä vasemmalla: Väritetty postikortti 1910-luvulta kertoo
kasarmin kirkon asemasta Hennalan maisemassa. Kuva:
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Vieressä oikealla: Hennalan kasarmialueesta vuoden 1946
ilmakuvassa hahmottuvat selke-ästi venäläisaikaisen asemakaa-
vallisen suunnitelman perus-ideat: tasasivuinen kolmio, sen
keskellä sijaitseva, sotilaskirkoksi tarkoitettu rakennus sekä muut, suorakulmaisesti järjestetyt alu-
eet. Kuva: Lahden kaupunki.
Arkkitehtitoimisto Livady
39
Kasarmienarkkitehtuurityyliäeivarsinaisestiohjail-tu,muttayleisestisopivanarkkitehtonisenmuoto-kielenvalinnanmääräsi1800-luvunloppupuolellase,mihintarkoitukseenrakennussuunniteltiin.Kasarmintulisiisnäyttääkasarmilta–eräänvenäläi-sensotilasarkkitehtuuriteoreetikonmukaansuurel-liselta,ankaralta,monumentaaliseltajaaskeettiselta.Tämänvaikutelmanluomiseenriittiyksinkertainenjariisuttuulkoasu.(Haila1996,109,113.)
Mainituttavoitteetoli1800-luvullamahdollistasaavuttaapuhtaaksimuuratullatiilellä,kuntiiliteol-lisuudentuotteettasalaatuistuivatjarappaamatonpunatiilipintaalkoikelvatajulkisivuksikustannus-tenkarsimiseenpyrittäessä.Samaanaikaanyleistyirakenne,jossakantavattiiliseinätyhdistettiinrauta-pilareihinja-palkkeihin.Tämäedistiniinkutsutuntiilityylinsyntyäjaleviämistä.Tiilityyliäkäytettiinetenkin1870–1890-lukujenvuokrataloissa,kouluis-sa,sairaaloissasekäteollisuudenjakaupanraken-nuksissa,joidensuunnittelustavastasivatyleensäsiviili-insinöörit.Lisäksi1890-luvunvenäläistenkasarmienjulkisivuissasuosittiinkoristeellista,tiili-pintaistauusgotiikkaa(Haila1996,114,116,126).
Vasemmalla: Tammisaaren kasarmin upseerien asuintalon pääty. Julkisivu on jäsennelty klassistisesti pilasterein mutta huipentuu uusgoottilaiseen kor-niisiin eli räystään alla olevaan koristelistaan. Sama tapa käsi-tellä julkisivua näkyy Hennalan upseerien asuintaloissa. Piirros: Haila 1996, 36 (KA:SSKO).
Keskellä: Upseerien asuinraken-nus (3) Hennalasta.
Oikealla: Kaalikellari eli ammus-varasto (31) tukirakenteineen.
3.1.4 Tiili ja tyyli
NämäpyrkimyksetnäkyvätmyösHennalaan1910-luvullatoteutetuissarakennuksissa.Rautara-kenteidenkäytöstäkielivätmuunmuassakappa-holvit1jaikkunoidenyläpuolisetbetonipalkit.Hen-nalassakäytetyttiiletovatsuomalaistajarautaosatvenäläistätuotantoa.
Kenttähavaintoinatämänselvityksentekijättote-sivat,ettäläheskaikkienHennalanvenäläisajallaaloitettujenpunatiilirakennustenseinätonjäsen-neltyaikansakasarmiarkkitehtuurilletyypillisestiliseeneinelijalustattominjakapiteelittominpilaste-rein,jotkaolitapanasijoittaaväliseinienkohdalle,sekävoimakkaastiulkonevinkonsolirivisimssein,jotkapäädyissäonporrastettu.Konsolirivisimssitvoidaanyhdistääsaksalaistenkasarmienjatehtaidenjulki-sivuissasuosittuun”linnateemaan”;neolivattyylitel-tykuvakeskiaikaisenpuolustuslinnanulkonevastapuolustuskäytävästätaisakaraharjasta.Tärkeimpienrakennustennurkkiakorostavatpilasterit,myösrisaliiteissa,joillaporrashuoneetontuotujulkisivuis-
1 Museoviraston 17.3.2005 antaman lausunnon mukaan kasarmin 23 pohjoispäässä olisi alun perin ollut puuväli-pohja, joka on myöhemmin muutettu teräsbetoniseksi.
saesiin.Rakennustenhierarkiaaonilmaistumyössiten,ettäpäiväkäyttööntarkoitetuissarakennuksissaonrisaliitinkohdallatiilestämuurattuattika.(Haila1996,35,110–111.)Useampikerroksisenrakennuksenvälipohjankohdallaonyleensäulkonevavaakalista.Sommittelunjohtavanaperiaatteenaonakselisym-metria,johonkuuluvattarvittaessavaleikkunat,kutenpäävartiossa(22).
Omalaatuinenulkoinenilmeonvenäläisaikaisellakaalikellarillataiammusvarastolla(31).Senseiniätukevatulkoajykevät,kolmiomaisetpilarit,jako-risteellisestimuotoiltujenselkäpuidenkannattamaräystäsulottuuhuomattavastipitemmällekuinmuissarakennuksissa.Putkonenonarvelluttalous-rakennuksensaaneenarkkitehtonistaerityiskohteluasijaintinsavuoksi:kellarihansijaitsee”asemakaa-vallisenkolmion”kärjessäsamallapääakselillakuinkirkko2(TmiLauriPutkonen2012,7).Tukipilaritsaattavatliittyärakennuksenkäyttöönammusvaras-tona;rakennusonainakinvuodesta1928ollutmyösmaavalleillatuettu,luultavastimahdollisenräjähdyk
2 Sittemmin muonituskeskus (30) on katkaissut akselin.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
40
Venäläisaikaisten rakennuksen julkisivujen koristeaiheista
Hennalan venäläisaikaisten rakennusten julkisivuja on niiden hierarkkisesta asemasta riippuen jäsennelty erilaisilla, tiilestä muuratuilla koristeaiheilla, joita on lainattu sekä klassistisesta että goottilaisesta arkkitehtuurista. Tärkeimmissä rakennuksissa on usein risaliitti ja nurkkapilasterit, kaikkein tärkeimmissä attika risaliitin päällä.
attika = kattolistan yläpuolelle kohoava, horisontaalinen, tavalli-sesti suorakulmainen, klassistinen koristeosa.
konsoli = olkakivi eli seinästä ulkoneva, esimerkiksi listaa tai parveketta kannattava rakennusosa.
konsolirivisimssi = julkisivussa yleensä räystään alla katto-listana eli korniisina oleva tukikonsoleita jäljittelevien koristea-iheiden rivi, joka ulkonee seinästä reliefimäisesti. Voi olla myös porrastettu. Hailan mukaan ”gotisoiva” koristeaihe.
liseeni = rakennuksen seinästä ulkoneva pilari, jolla ei ole ka-piteelia eikä jalustaa. Ei yleensä rakenteellista tehtävää. Hailan mukaan ”gotisoiva” koristeaihe.
pilasteri = rakennuksen seinästä ulkoneva pilari, jolla on kapi-teeli ja jalusta. Ei yleensä rakenteellista tehtävää.
risaliitti = klassistinen julkisivun osa, joka ulkonee koko raken-nuksen korkeudelta julkisivun peruslinjasta. Yleensä julkisivun keskellä ja / tai päissä.
simssi = seinäpinnasta ulkoneva vaakasuora, profiloitu seinälista.
1 Konsolirivisimssi ja liseenejä varastorakennuksissa (41).2 Attikalla koristettu risaliitti ja konsolirivisimssi entisessä prikaa-tin komentajan talossa (53).3 Attikalla koristettu risaliitti entisessä komentajan talossa (8).4 �urkkapilasteri ja konsolirivisimssi esikunnan rakennuksessa (V40).
3 4
2 1
Arkkitehtitoimisto Livady
41
senaiheuttamientuhojenminimoimiseksi.
Rationaalinenmuotokasarmirakennukselleolitaloudellinensuorakaide,jokasaattoimiehistöka-sarmissavenyähyvinkinpitkäksi.KeskikäytävällistäpohjakaavaapidettiinkuitenkinVenäjällähuonostituulettuvanajasiksiepähygieenisenä,eikäkeski-käytäväpimeänäsoveltunutmyöskäänsotilaallisiinharjoituksiin.Niinpätulitavalliseksijakaaraken-nusrunkoyksinkertaisestipitkittäis-taipoikittais-elisydänseinillä.Sydänseinäolitosinsaanuttuomionepähygieenisenä,muttaseolihalvintapajakaamajoitustilatpienempiinsaleihin.Tuulettumisenjavaloisuudenedesauttamiseksisydänmuurivarustet-tiinovettomillakulkuaukoilla.Poikittaisseinäratkai-suataaspidettiinhyvänäsiksi,ettäsemahdollistitehokkaanläpituuletuksenjamaksimaalisenterve-yttäedistävänauringonvalon.Hennalassamiehis-tökasarmit23ja24toteutettiinpoikittaisseinäisinä.Sydänseinämuurattiinainakinratsupartionkasar-miksitarkoitettuun,yksikerroksiseenrakennukseen46.MajoitussalinideaalikokoaoptimoitiinVenäjälläsuhteessasellaisiinmuuttujiinkuinjulkisivuhar-monia,salienvaloisuusjasänkyjenvedotonsijainti;eräänsuunnittelijanmukaanleveä,kolmi-ikkunai-
Yllä vasemmalla: Miehistökasarmin 23 yksikerroksinen poikkisiipi.
Keskellä: Venäläisen kasarmikomis-sion poikkiseinäinen, käytävätön tyyppimalli pataljoonankasarmista 1880-luvulta. Tavoitteena olivat lä-pituuletettavat salit ja kustannusten säästäminen väliseiniä minimoimal-la. Kuva: Haila 1996, 75.
Yllä oikealla: Hennalan miehistöka-sarmit lienevät pohjaratkaisultaan alun perin noudattaneet samoja pe-riaatteita kuin kuvan piirustuksessa Tammisaaren kasarmialueen patal-joonankasarmista. Venäläisissä ka-sarmeissa joukkoyksiköt majoitettiin kukin omaan saliinsa ja tilasuun-nittelu perustui tietylle sotajoukolle mitoitetuille, tiukoille pinta-alanor-meille, mikä tuotti ongelmia käytän-nön muuttuvissa majoitustarpeissa (Haila 1996, 23). Kuva: Haila 1996, 34 (KA:SSKO).
nenläpitalonsalipalveliparhaitennäitäpäämääriä.Tilaavievästäkäytävästäluopuminenjaväliseinienminimoiminentuottivattietystimyöstaloudellistasäästöä.
SivukäytävämalliasovellettiinVenäjälläpääasiassasairaaloihin.NiintehtiinmyösHennalansairaala-rakennuksessa(V26).Hailamainitsee,ettäTammi-saareenvainhiemanHennalaaaiemmintoteutettuakasarmiarakennettaessasivukäytävällinensairaalaolipohjaratkaisunajovakiintunutjasivukäytävästäolitapanarakentaaleveäpotilaidenjaloitteluavarten.(Haila1996,23,71–73,77–78.)
Ontodennäköistä,ettämiehistökasarmeissa23ja24hygieenisyyttätavoiteltiinajanvenäläisenkasar-misuunnittelunihanteenmukaisestimyöskokoa-mallatietyttilatomiksiryhmikseen.Päätyryhmäänkuuluivatsisäänkäynnit,portaikot,käymälä,pesu-huonejavarastohuone,keskiryhmäänläpikulkuhuo-neet,alipäällystönjavapaaehtoistenhuoneetsekäluokkahuoneet.Piirustustenpuuttuessaasiastaeivoisaadavarmuutta,muttaläheskuvatunlainentilajär-jestelytoteutettiinainakinTammisaarenpataljoo-nankasarmissa(kuvaylläoikealla).TammisaaressajaSuomenkasarmienpataljoonankasarmeissaHä-meenlinnassasotilaatmajoitettiin38hengensalei-
3.1.5 Hygienia ja hierarkia pohjakaavoissa
hin,jotkaoliviipaloiturakennusrungostaovettominaukoinvarustetuillapoikittaisseinillä.1KaikkitämävastasiKriminsodanjälkeisiäkasarminparannuseh-dotuksia,samoinkuinkorkeintaankaksikerroksistenasuinkasarmeinrakentaminen.(Haila1996,34,71,77–78;Arkbyroo2013,33.)
Hennalanmiehistökasarmien23ja24pohjaratkai-sussaonkuitenkineräserikoisuus:kahdenpitkän,kaksikerroksisenmajoitussiivenyhdistävä,niihinnähdenpoikkisuuntainen,yksikerroksinensiipira-kennus.TällaistaT-kirjaimenmuotoistapohjakaa-vaaeiSuomenmuillavenäläisaikaisllakasarmeillaesiinny.Myöhempienmuutostenvuoksieikuiten-kaanoletietoa,mikäyksikerroksisensiivenfunktioalunperinoli.Eräsmahdollisuuson,ettäsesisälsikeittiön,ruokalanjaluokkahuoneita,päätellensiitä,ettäTammisaarenkaksikerroksisissakasarmeissaolitällaisettilat,tosinpohjakerroksessa.(Haila1996,70–71.).Onmahdollista,ettäToivonenviittaaHen-nalaakäsittelevissäteksteissäänjuurinäihintiloihinkertoessaan,ettävuonna1926rykmentinkeittiöajanmukaistettiinjavuonna1931toisenpataljoonanruokasalistatehtiinelokuvahuoneisto.Toivoneneikuitenkaantarkenna,missäkyseisettilatsijaitsivat.(Toivonen2011,8,10;Toivonen,julkaisematon,9.)
1 Lämmitysuunit sijaitsivat aukkojen kohdalla. Myös Hennalan päävartiossa vankikoppien lämmityksessä on hyödynnetty idea kahden tilan välisestä uunista.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
42
Yllä vasemmalla: �iin Tammisaaren (kuva) kuin Hennalan sairaala ovat 1910-luvun venäläisten sairaaloiden tapaan sivukäytävällisiä. Jul-kisivu on jäsennelty voimakkaasti. Kuva: Haila 1996, 69 (KA:SSKO).
Yllä oikealla: Upseerikerhon piirustuksessa pääjulkisivun puolella olivat paraatieteinen, rykmentin museo, miekkailusali, biljardisali, kirjasto, matkustajien huone ja päivystäjän huone, taaemmassa huonerivissä erkkerillinen vierashuone, ruokasali, muusikoiden esiintymistila ja pie-nempi ruokasali, johon kuului buffetti. Hennalan upseerikerho raken-nettiin peilikuvana. Kuva: Haila 1996, 46 (KA:SSKO).
Alla: Sekä Tammisaaressa että Hennalassa käytetty piirustus, jonka mukaan Hennalaan rakennettiin sekä komentajan talo (8) että pri-kaatin komentajan talo (53). Piirustuksessa esitetään pääsisäänkäyn-nin puolella paraatieteinen, sali ja neljä huonetta. Taaempi huonerivi käsittää kabinetin, ruokasalin, asuinhuoneen, palvelijan huoneen sekä keittiön. Kuva: Haila 1996, 48 (KA:SSKO).
Erikseenonmainittavakomentajantalo(8)jaupseerikerho(7),jotkapohjakaavaltaanjailmeeltäännoudattivatalunperinpääosinRiihimäenjaTammi-saarenkasarmienvastaaviarakennustyyppejä(TmiLauriPutkonen2012,4–5).Upseerikerhonavullapy-rittiinkompensoimaansitä,ettäehkäyläluokkaistataiainakinkeskiluokkaistasyntyperääolevaupsee-ristojoutuikasarmialueellatyytymääntottumaansavaatimattomampiinasuntoihin.Upseerikerhoillaolilisäksitarkoitusvahvistaaupseeristonyhteenkuulu-vaisuuttajaedistääyläluokallesopiviakäytöstapoja.Siksiniidentarkoinmääriteltyyntilaohjelmaankuuluivatolennaisinaosinamuunmuassamittavaruokasalijabiljardisali,samaantapaankuinyläluok-kaisiinvenäläisiinasuntoihin.Hennalanupseeriker-honoudattisamaapohjakaavaakuinTammisaarenjaHämeenlinnankasarmillaolevatjalieneesiiskäsittänytruoka-jabiljardisalinohellamuunmu-assamiekkailusalin.Upseerikerhonpohjakaavaonvapaamuotoinen,mikäHailanmukaanlähensisitäaikansaporvarilliseenjayläluokkaiseensiviiliraken-tamiseenjakorostiupseeriensosiaalisestiylempi-arvoistaasemaa.Komentajankoti(8)japrikaatinkomentajantalo(53)olivattilaohjelmaltaanlähempä-näkeskiluokanasuinmuotoa,kuntaasnuorempienupseerienasunnotlähentelivättyöväenasuntoa,mikäolikasarmihierarkkisesti”oikein”.(Haila1996,37,48–50.)Kuitenkinpäävartioonjaesikuntaantehtiinkeskikäytävä,mikävarmastipalveliniidenlähinnätoimistomaistafunktiota.
Arkkitehtitoimisto Livady
43
Eioletarkastitiedossa,miltäHennalankasarminkirkon(59)pitivalmistuttuaannäyttää.SeppoToivo-nenarvioijulkaisemattomassakäsikirjoituksessaan,ettäkirkkomuistuttiRiihimäenjaKouvolankasar-meillesamaanaikaanrakennettujakirkkoja.
Kasarmirakennustentapaankirkkomuurattiinpunatiilistägraniittisellekivijalalle.Ulospäinsenortodoksisuuttailmensiväterityisestikirkonkatoltakohonneetsuippokellotornijapyöreämuotoinenkupoli,joidenkatotmaalattiinhopeanvärisiksi.Toivonenarvelee,ettäkirkonpiirustuksistavastasiLahdeninsinöörikomennuskunta.Vaikkatorniinpäästiinripustamaankellotjovuonna1914japieta-rilainenikonimaalausateljeeehtivalmistaakirkkoonikonostaasinkin,rakennustyöjäipahastikesken,pu-natiiliseksirungoksi,jostapuuttuivatmuunmuassaikkunat.(Toivonen,julkaisematon,7–8.)
3.1.6 Kasarmin kirkon arkkitehtuurista
Väritetyssä 1910-luvun postikortissa näkyvät kasarmin kir-kon kellotorni ja kupoli. Kuva: Lahden kaupungin museon kuva-arkisto.
3.2 Suomalaistamispyrkimyksiä
Carolus Lindbergin laatimat muutospiirustuk-set, joiden pohjalta Hennalan kasarmin kirkko
muutettiin sotilaskodiksi. Piirustukset eivät täysin vastaa toisiaan; julkisivupiirustuksesta puuttuu pohjapiirustuksessa esitetty eteinen.
Kuva: Lahden kaupunki.
KunitsenäistyneessäSuomessaryhdyttiin1920-lu-vullaluomaankansallistapuolustuslaitosta,uusienkasarmienhaluttiinerottuvanselvästiVenäjänvallanjaerityisestisortokaudenajankasarmeista.Venäläi-sinäpidetytpiirteetsaivatkielteisenarvolatauksen,myösjoolemassaolleillakasarmeilla.Tämävieras-taminennäkyietenkinsuhtautumisessakreikka-laiskatolisiinkirkkoihinjarukoushuoneisiin,joidenkoettiinvälittävänvenäläisiäkulttuurisiaarvojajaolevansitenideologisestilatautuneita,erityisestikasarmialueilla.Tätälataustapurettiinluterilais-tamalla,maallistamalla,siirtämälläjapurkamallaortodoksisiapyhäkköjä.(Mäkinen2000,105;Raivo1997,129;Haila1996,30.)
NäintapahtuimuunmuassaHämeenlinnan,SuomenlinnanjaHennalansotilaskirkoille,joilleannettiinuusi,suomalaisempanapidettyilmeilmansipulikupolejajavenäläisyyteenviittaavaakoristelua.HennalankirkkomuokattiinarkkitehtiCarolusLind-
berginvuonna1924laatiminpiirustuksinsotilasko-diksiaikakaudelletyypillisestiklassisminhenkeen.Tämämerkitsipelkistettyjämuotoja,sileääpinta-käsittelyä,vaaleitavärisävyjäjaikkunoita,joissaolikeskenäänsamankokoisetruudut.Muutarakenta-mistakorkeammallekohonneidentorninjakupolinpoistamisenmyötärakennuksenmaamerkkiasemavähenimerkittävästi.Muissavenäläisiltäjääneissärakennuksissa,niinvalmiissakuinkeskenjääneissä-kin,”venäläinen”punatiiliasusiedettiin.
Miehistökasarmiensisätilojakoskevatmuutok-settaasliittyivätpikemminkinlääketieteenuusiinhygieniakäsityksiin,jotkaedellyttivättoimintojenaiempaakinselkeämpääjahygieenisempääerottelua.Näitäperiaatteitapyrittiinnoudattamaanvanhojakinkasarmejakorjattaessa(Mäkinen2000,105);Henna-lanmiehistökasarmeissa23ja24netoteutuivatvasta1950-luvulla.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
44
3.3 Vaaleat 1950-luvun asuintalot
Puolustusministeriöteki1950-luvullapäätöksiäsiitä,mitkäkasarmialueetjäisivätvanhoihinvaruskuntiinjamillaistarakentamistajamuutostanevaatisivat.Hennalanvalikoiduttuasäilytettäviinkasarmi-alueisiinsenkoillisenasuinalueentoiseenpäähänrakennettiinvuosina1956–1957aikakaudelletyypilli-siä,arkkitehtuuriltaanyksinkertaisia,satulakattoisia,vaaleiksirapattujaasuinkerrostaloja(87,88,89,90).NeperustuivatarkkitehtiHeidiVähäkallio-HirveläPuolustusministeriönRakennusosastonuudisraken-nustoimistossalaatimiintyyppipiirustuksiin,joidenmukaanrakennettiinasuintalojamuillekinvarus-kunta-alueille(Museovirasto/Kauppi2004,30–32).
Vanhojenrakennustensisätilojauudistettiinjamahdollisestisamassayhteydessäniihinasennet-
3.4 Modernismia punatiilestä ja betonista
Vasemmalla: Yksi Hennalan 1950-lu-vun kerrostaloista vuoden 2015 asus-saan.
Keskellä: 1960-luvun kerrostalo (92).
Oikealla: Sairaalan 1910-luvun osa ja uusi, vuonna 1964 valmistunut osa liittyvät toisiinsa nivelosan välityksellä.
tiinuudetikkunat,jotkakoostuvatyksiruutuisestayläpuitteestajamatalasta,vaakasuuntaisestatuule-tuspuitteesta.Miehistökasarmienvenäläisaikainensydänseinärakennepurettiinjatilallerakennettiinvuosina1957–1958keskikäytävät,joidenkahdenpuolenovatvenäläisaikaisiasalejapienemmätmie-histötuvat1.Tilatarpeitaratkottiinmyösmuuttamallamiehistökasarmienkäyttämättöminäolleitaullakko-tilojaluokkasaleiksi.Tässäyhteydessäkasarmeihinlieneetehtymyöskerroskohtaisetpesutilat(sekäehkäkuivaushuoneet).Kaikkitämävastasi1920-ja1930-luvuntavoitteitaerottaatoiminnot,kutenasu-minenjaliikennetilat,sekäparantaahygieniaa.
1 Hennalan miehistökasarmien runko oli liian leveä kasarmeihin suositeltuun sivukäytäväratkaisuun, jonka eduiksi laskettiin luonnonvalo, tehokas tuuletus sekä mahdollisuus harjoitella manööverein sisätiloissa.
Kunpuolustusministeriö1950-luvultaalkaensiirsivaruskuntiakaupunkienkeskusta-alueiltalähemmäsharjoitusmaastoja,sesamallarakennuttiuusiinva-ruskuntakeskuksiinuudenaikaisetvapaa-ajanvietto-tilat,sotilaskodit,urheilutalotjamuonituskeskukset(Standertskjöld2011,56).Varuskunta-alueetmuut-tuivatrakenteeltaanjahierarkialtaan,kunniihinrakennettiinnäitäsotilasarvostariippumattakaikkiapalveleviatiloja.Milloinnäitärakennustyyppejätuotiinvanhallekasarmialueelle,niistätulilähesvää-jäämättäkooltaanalueenmuustarakennuskannastaselvästipoikkeavia.2MyösHennalankasarmialueelletoteutettiin1960–1970-luvuiltaalkaenmittakaaval-taanaiempaahuomattavastisuurempiarakennuksia:sairaalanuusisiipi(U26),muonituskeskus(30)sekäesikuntarakennuksen(V40)laajennuskoulutuskes-kukseksi(U40).Alueenkoillisosaantehtiinlisäksikaksiasuinkerrostaloa(91,92).
2 ”Korpikasarmeista” viimeisenä rakennettiin Vekaranjär-ven kasarmialue Valkealassa vuosina 1966–1974.
Arkkitehtitoimisto Livady
45
MuseovirastonerikoistutkijaJarkkoSinisaloonkeskusteluissatuonutesiinerityisestimuonituskes-kuksenroolinomanaaikanaansymbolisestitärkeänärakennuksenakansalaisyhteiskunnassa,jossavaltiovaatiikansalaisiltavarusmiespalvelustajahyvittäätätätarjoamallavarusmiehillepalveluja.(KeskusteluSinisalonkanssa22.1.2015.)Ensisijaisestimuoni-tuskeskuspyrkisatojensotilaidenruokailunratio-naaliseen,tehokkaaseenjatarkoituksenmukaiseenjärjestämiseen,jasentilallinenlogiikkapalvelitätätarkoitusta,muttasiihensisältyivätlisäksiliikuntati-lat,saunaosastojavarusvarasto.
PenttiPajarisenjaMarttiKilpirannanarkkiteh-titoimistonsuunnittelemassaHennalanmuoni-tuskeskuksessanäkyvät1960–1970-lukujenstruk-turalisminjakonstruktivisminvaikutuksetsekäbetoniarkkitehtuurinläpimurto.Rakennuksenvähäeleinenjajärkiperäinen,rakenteita,sarjalli-suuttajamodulimitoitustakorostavaarkkitehtuuriyhdistettynäbetoninsotilaallisenkaruunharmau-teen,tasakattoon,nauhaikkunoihinjakirkasvärisiinrakennusosiin,kutenoviin,olikaikinpuolinuuden-lainenelementtiHennalanrakennuskokonaisuu-dessa.Sisätiloiltaankintämäkookashorisontaalinenrakennusedustisielläuuttamittakaavaa.
Myössotilassairaaloidenkehittämiseenkiinni-tettiinenemmänhuomiota.KeskussotilassairaalanKSS2:nkasvaneisiintarpeisiinvalmistuivuonna1964kuusikerroksinenlaajennus.LauriPutkosenselvityksenmukaansenpiirustuksetlaatiPuolustus-ministeriönarkkitehtiHeidiVähäkallio-Hirvelä(TmiLauriPutkonen2012,19).Laajennusedustiarkki-tehtuuriltaanaikansaarkirakentamistamuttaottikeskeisensijaintinsajakorkeutensavuoksiasemanHennalanmaisemaahallitsevanaelementtinä.Sa-mallasekuvastisymbolisestikeskussotilassairaalanalueellistamerkitystä,jotavahvistise,etteiLahdessalaajennuksenvalmistumisenaikaanollutvieläkes-kussairaalaa.
Yllä: Muonituskeskuksen ruokasalin sisäänkäynti edustaa aikansa betoniark-kitehtuuria, jossa muottilaudoituksen kuviot voitiin jättää näkyviin.
Alla: Autohuoltola (100) valmistui va-rikkoalueelle vuonna 1985. Kuva: Armi Patrikainen.
Vuonna1978valmistuneenkoulutuskeskuksen(U40)sekä1960-luvunuudetasuinrakennukset(91,92)suunnitteliArkkitehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soila.Varsinkinnäissärakennuksissailme-nee,ettäHennalanuudisrakennustenmittakaava,materiaalitjasijoittaminenovattietyllätapaaharkit-tuja.Sairaalanlaajennus(U26)sijoitettiinvanhaansairaalarakennukseennähdensamallalogiikallakuinyksikerroksinensiipimiehistökasarmeihin(23,24)nähden:siten,ettäsairaalastamuodostuipohjakaa-valtaT-kirjaimenkaltainen.Muonituskeskus(30)sijoitettiinrinteeseenkahdensiitäpuretunkasarmi-rakennuksenpaikalle,javiettävänrinteenansiostasenäyttäytyykirkkopuistoonpäinmelkomatalana.Koulutuskeskus(U40)rikottiinpienempiinraken-nusmassoihin,mikäsopeuttaasitämittakaavallisestiympäristönpienirakeiseenrakennuskantaan.Seliitettiinvanhaanesikuntarakennukseenmatalalla,osinläpinäkyvällänivelosalla.Sairaalanjaesikun-nanlaajennuksissakäytettiinalueelleominaistajulkisivumateriaalia,punatiiltä,samoinkuinkoilli-senasuinalueellepystytetyissäasuinkerrostaloissa(91,92),jotkalisäksisopeutettiinmittakaavallisesti1910-luvultaperiytyviin,kolmikerroksisiinnaapu-reihinsa(3,4,5,6).
3.5 Käyttörakentamista 1980-luvulta 2000-luvulle
1980-luvultaalkaenHennalaanontoteutettuhyvinarkistakäyttörakentamista,pääosinvarikkoalueelle,jonneontehtylähinnävarasto-,verstas-,autohuolto-la-jaautokatosrakennuksia.Koilliselleasuinalueellevalmistuivuonna1982julkisivuiltaanpunatiilinenpäiväkoti.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
46
Puolustusvoimienkiinteistöasioitahoitamaanmuo-dostettiinitsenäisessäSuomessapuolustusministeri-önalainenrakennusosasto,jonkanimionvaihdellut.Esimerkiksivuonna1994perustettiinPuolustus-hallinnonrakennuslaitos,jokavastasirakennus-osastolleasetetuistatehtävistä,kutenrakennustenkorjaamisesta.2000-luvunaikanaPuolustushallin-nonrakennuskantasiirrettiinSenaatti-kiinteistöjenhallintaan,jaHennalassaarmeijanentisetasunnotsiirtyivätvaltioltaKruunuasunnotOy:lle.(Sinisalo2015,sähköposti;Wikipedia/Puolustushallinnonrakennuslaitos2015.)
JarkkoSinisalonarvionmukaanrakennusosastoolihyvintietoinenHennalanalueenarkkitehtuuris-ta,traditiostajahyvästärakentamisesta(keskusteluSinisalonkanssa22.1.2015).Täydennysrakentaminenkeskeiselläkasarmialueellaonpuolustusministeriönrakennusosastonaikanaollutpaljoltivanhaanra-kennuskantaansopeuttavaa.Kasarmialueenraken-taminenonpääpiirteissäännoudatellutalkuperäistäasemakaavallistaideaa.
Rakennuskannanensimmäinenkattavampikorjauskierrostapahtui1950-luvulla,jauseidenrakennustensisätilatedustavatedelleen1950-luvunkorjausrakentamista.Sittemminläheskaikki1910-lu-vullavalmistuneettaialoitetuttiilirakennukset
onkorjattuvuosien1979ja2006välisenäaikana,koillisalueenasuinrakennuksessa(4)vuonna1979Kaupinmukaan”vanhoillamenetelmillä”korjaamis-takokeillen(Museovirasto/Kauppi2004,26).
Vaikkarakennuksiaonpäivitettyjamuutettuuusiinkäyttöihin,niidenulkomuotoonmuuttunutvainvähän.Merkittävinjulkisivumuutoskoskeeikkunoitajaovia,jotkaontavallisestikorvattuko-konaanuusillajaalkuperäisistäpoikkeavilla.Alunperinkaikissarakennuksissalieneeollutpieni-ruutuiset,mahdollisestiokrankellerviksimaalatutkitti-ikkunat,joidenyläosaonsovitettuholvatunikkuna-aukonkaarimuotoon.Niidentilalleuseim-missarakennuksissaonmitoituksenjadetaljiikanperusteellailmeisesti1950-luvullaasennettusuorat,valkeiksimaalatutikkunat,joidenalaosassaonmata-la,vaakasuuntainentuuletuspuite.
Ainakin1980-luvultaalkaenkasarmialuettaonvaalittukehittämiseenjakorjaamiseenliittyvissäkysymyksissäMuseovirastonjaomistajanyhteistyös-sä.Rakennuksiinkohdistuvistatoimenpiteistäonsovittuyleensäkeskustelemalla.1990-luvunalustalähtienMuseovirastoonantanutmyöskirjallisialausuntojaperuskorjauksiinliittyen.Vuonna1992selausuipäävartiosta(22)jaesikunnanvanhastaosasta(V40),vuonna2002kasarmirakennuksesta53,
HENNALAN SUUNNITTELUSTA JA KORJAAMISESTA ITSENÄISYYDEN AIKANA
jotaoltiinmuuttamassaSotilasmusiikkimuseoksi.(KeskusteluSinisalonkanssa22.1.2015,Museoviras-tonlausunnot.)Päävartionsisätiloissanoudatettiinniidennykyasustapäätellenmelkohellävaraistajaalkuperäisiärakennusosiasäästävääkorjaamista.Ve-näläisaikaisillatiilirakennuksillaonalettutunnistaaerityisiä,ehkäsuojeluakinkaipaaviaarvoja.
Viimevuosinajoihinkinrakennuksiinontehtypieniruutuisetikkunat,jotkaonvalmistettumelkotarkkaanmuidenrakennustensäilyneidenalkupe-räistenikkunoidendetaljejajaväritystämukaillen.Museovirastoeikannattanutikkunoidenmuutta-mista;sennäkemyksenmukaan1950-luvunikkunatyhdessä1950-luvullauusittujensisätilojenkanssamuodostivattavallaaneheänkokonaisuuden(Mu-seovirastonlausunto17.3.2005;keskusteluSinisalonkanssa22.1.2015).
Rakennuksiaonkäytännöntarpeidenmuuttuessamyösjonkinverranpurettu,tavallisestiuudisraken-nustentieltä.Purettuihinrakennuksiinlukeutuvatmuunmuassaasuinkasarmi(P2)jaoppilasjoukku-eenrakennukset(P30,P32).Lisäksiprikaatinesikun-nanrakennuskokonaisuudestaonhävinnytkolmi-kerroksinenkasarmirakennus(P55).Varikkoalueellaeiolelainkaanjäljellävenäläisaikaisiarakennuksia.
Sotalääketieteen museon(54) ikkuna on detaljiensa perusteella luultavasti venäläisaikainen.
Arkkitehtitoimisto Livady
47
Hennalanvarsinaisenkasarmialueenvenäläisaikai-nenasemakaavallinensommitelmakoostuukarke-astiottaenkolmestaosakokonaisuudesta:kolmiosta,jokakiertääkasarminkirkonpaikaksisuunniteltuamäennyppylää,jakahdestatasaisellemaallesuora-kulmaiseenkoordinaatistoonjärjestetystäalueestakolmionpohjois-jaeteläkärjissä.Vaikkajoitainrakennuksiaonpurettujauusiarakennettu,som-mitelmaonsadanvuodenaikanamuuttunutvainvähän.Senperuselementitovatedelleenolemassajatunnistettavissa,joskinsommitelmaaonrakennus-tenväljänsijoittelun,maastomuotojenjarunsaanpuustonvuoksimaastossamahdollistahahmottaaainoastaanosittain.
SirpaHailantutkimuksenVenäläinen rationaali-suus – 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä(1996),vanhojenkarttojen,vanhimmantunnetunasemapiirustuksen,ilmakuvienjapaikallatehtyjenhavaintojenperusteellavaikuttaailmeiseltä,ettäHennalanvenäläisaikainenrakennustensijoit-telu,”asemakaava”,onperustunutsekäkasarminkäyttöönhankitunmaa-alanmuotoonjamaastoonettäajansosiaalisen,toiminnallisenjahygieeniseneriyttämisenvaatimustentäyttämiseen.HennalanmaastonhuomioonottavaasemakaavallinenratkaisuonSuomen1910-luvunkasarmialueillaainutlaatu-aan.Alueelle1950-luvultalähtientulleetuudisraken-nuksetjalaajennuksetonpyrittysovittamaanalueel-levanhaarakennuskantaakunnioittaen.
3.6 Hennalan arkkitehtuurista lyhyesti
Hennalansotienjälkeisessärakentamisessaerottuvaterityisestimuonituskeskus(30)jakoulutuskeskus(U40).Muonituskeskusedustaaaikansauuttaraken-nustyyppiä,jonkakehitysontoistaiseksitutkimatta.Siinäkiteytyytavoitetehokkaasta”muonituskonees-ta”,mitätarkoitustasentilallinenlogiikkanimen-omaanpalvelee.Hennalanmuonituskeskusedustaamyösaikansastrukturalisminjakonstruktivisminsävyttämää,rationaalistabetoniarkkitehtuuriajaerottautuusenvuoksivoimakkaastiHennalanmuus-tarakennuskannasta.Samallavaikuttava,harkitustimitoitetturuokasaliliittyyikkunoidensajapienenedusaukionkauttakauniistikirkonalapuoliseen,puistomaiseenmaisemaanluodenmiellyttävääulkotilaa.
Hiemanmyöhemminvalmistunutkoulutuskes-kus(U40)suhtautuuvanhaankasarmimiljööseensopeutuvammin.Semyötäileekorkeudeltaan,mittakaavaltaanjamateriaaleiltaanvenäläisaikais-tarakennuskantaa,pohjamuodoltaansotilaskodinmäenmaastoa.
Venäläisaikainenarkkitehtuuriperustuinormienjamääräystennoudattamiseensekätyyppipiirustus-tenhyödyntämiseen.SamojapiirustuksiakäytettiinmuillakinSuomenkasarmeillaVenäjänvallanaika-na.Suunnittelujapiirustustensoveltaminentapah-tuivatpaikallisissainsinöörikomennuskunnissa,eikäyksittäistenrakennustensuunnittelijoitavoidaosoittaa.Rakentamistamäärittivätrationaalisuuselimuunmuassatarkoituksenmukaisuus,kestävyys,hygieenisyys,edullisuusjahygieenisyyssiinämuo-dossa,kuinse1910-luvullakäsitettiin.Suorakaitei-nenpohjamuotojajulkisivumateriaalinapuhtaaksimuurattutiiliseinätäyttivätnäitävaatimuksia.Puna-tiiliarkkitehtuuriedustisamalla1800-luvunloppuakohtierityisestisairaaloissa,kouluissajakasarmeis-sayleistynyttätiilityyliä,jossakoristeaiheitaviljeltiintiilestäkolmiulotteisestitoteuttaen.Koristeaiheinasuosittujaolivatmuunmuassapäätyporrastukset,liseenit,pilasteritjasimssit.Arvokkaimmiksiluoki-tellutrakennuksetsaivatrikkaimmantiilikoristelun.
Suomenitsenäistymisenjälkeenmaanarkkiteh-tuurissanousiklassistinensuuntaus.Hennalassatätäedustaasotilaskoti(59),venäläisaikanakeskenjäänytkasarmikirkko.SuurensymboliarvonsavuoksiseonHennalanrakennuksistaainoa,jotaulkoises-timuutettiinradikaalisti.Ideologisestikatsottunavääränvallansanomaailmentänytkirkkoriisuttiinuskonnollisistatunnusmerkeistäänjamuutettiintyy-liltäänklassistiseksijaväriltäänvastaavastivaaleaksi.
Sairaalan laajennus (V26) ottaa paikan alueen maamerkkinä.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
48
Arkkitehtitoimisto Livady
49
3.7 Kasarmialueen sisätiloista
TässäluvussaesitelläänniitäHennalankasarmi-alueensisätiloja,joihinLivadyllaolimahdollisuustutustuakenttätöidenyhteydessävuoden2015tam-mikuussa.
Erityinensisätilakatselmustehtiintammikuun22.päivänäLivadynedustajien,Museovirastonerikois-tutkijanJarkkoSinisalonjaLahdenkaupunginmu-seonRiittaNiskasenkeskenkohteisiin,jotkaolietukäteenyhdessävalikoitu.
Katselmuksenaikanakeskusteltiinsisätilojenar-voistasekäsiitä,mistäkasarminrakennuksistatulisilaatiaerillinenrakennushistoriaselvitys.Yleisestitodettiin,ettäsuuriosarakennuksistaonsisätiloil-taankokenuterikäyttövaiheissasuuriamuutoksiajasaneerauksia,mistäsyystäuseimmissasisätiloissaonsäilynythyvinvähänalkuperäisiäpiirteitä.Muu-tama1910-luvunrakennusonkuitenkinsäilynytsekäulkoilmeeltäänettäinteriööriltäänsuhteellisenautenttisena.Tällaisiaovaterityisestipäävartio(22),jonkaarvioitiinpysyneenmyösmelkoalkuperäi-sessäkäytössä,javarastorakennus(39).Autentti-sinasäilyneisiinrakennuksiinvoidaanlukeamyösmuonituskeskus(30),jonkapääkerroksensisätilattodettiinkasarmialueenvaikuttavimmiksi.Muutsisätilat,1910-luvunpunatiilirakennuksetmukaanlukien,edustavatnykyiselläänpääosin1950-luvuntaimyöhempääuudisrakentamista.
Seuraavassakasarmialueenrakennuksiajaniidensisätilojakäsitelläänrakennusnumeroidenmukai-sessajärjestyksessävalokuvien,pohjapiirustustenjalyhyidensanallistenkuvaustenavulla.Pohjapii-rustuksetovatRealprojektinvuonna2014laatimastaHennalan varuskunta-alue -rakennustarkastelusta.
Vasemmalla: Muonituskeskuksen (30) liikuntasali.Oikealla: Miehistökasarmin (23) portaikkoa.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
50
UPSEERIKERHO (7)
Upseerikerhoonrakennettuvuonna1913noudattaensamojatyyppipiirustuksiakuinTammisaarenjaHä-meenlinnanSuomenkasarmienupseerikerhoissa.
Rakennuspalveliupseeristonhuvejajayläluokkai-senelämäntavanharrastamista,jasiksitilaohjelmaonalunperinkäsittänytmuunmuassaruokasalin,biljardisalin,miekkailusalinjabuffetin.Pohjakaavaonaikansasiviilirakennustentapaanvapaamuotoi-nen.Rakennuksenjulkisivujenkoristeellisuusker-toorakennuksenkorkeastahierarkkisestaasemasta.
Upseerikerhontilallinenrakenneonpääpiirteis-säänsäilynyt.Sisätilojenpinnatonkauttaaltaanuusittu,jaikkunatovatoletettavasti1950-luvulta.Suuret,korkeatsalitisoineikkunoineenjakorkeineovineenhuokuvatedelleenprovinsiaalisenjuhlavaatunnelmaa.
Kuv
a: A
rmi P
atri
kain
en
Upseerikerhon ruokasali.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
51
UPSEERIKERHO (7)
Yllä: Sali, joka alun perin tarkoitettiin miekkailusaliksi. Alla tila, jossa alun perin oli pieni ruokasali ja bufetti.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
52
KOMENTAJAN TALO (8)
Rakennusvalmistuinoinvuonna1913rykmentinkomentajanasunnoksijatoimistoksiSenoudattaasamojatyyppipiirustuksiakuinRiihimäenjaTam-misaarenkasarmienkomentajantalot.Tilaohjel-maltaansemuistuttaaaikansakeskiluokanasuntoa.Komentajantalonjulkisivujenkoristeellisuuskertoorakennuksenkorkeastahierarkkisestaasemasta.
Sisätilatontäydellisestiuusittujakopitettutoimis-tokäyttöön.Uudetväliseinäjaotovathämärtäneetalkuperäisentilallisenjaon,johonkuuluivatmuunmuassasuuretsalijaruokasali.Rakennuksessaonalkuperäisiltavaikuttavatikkunatjavanhojasisäoviasekäovienkehysrakenteita.
Keskikäytävää on muutoksissa jatkettu läpi talon.
Toimistohuone laskettuine alakattoineen.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
53
PÄÄVARTIO (22)
Vuonna1913valmistuneenpäävartionalemmassakerroksessaontoimistotilojajaputkaosasto.Ylem-mässäkerroksessaonsaattanutollaalunperinasunto;sinnejohtaaomanäyttäväsisäänkäyntinsäHennalankadunpuolelta.Pohjakaavaperustuukes-kikäytävään.
PäävartiokuuluuHennalanautenttisimpanasäilyneisiinrakennuksiin,jasensisätiloissaonvoimakasta”historiallista”tunnelmaa,jokasyntyyalkuperäisistätaiainakinvanhoistarakennusosista,kutenpuuikkunoista,ovista,koristeellisesta,valu-rautaisestaportaankaiteestasekänäkyvilläolevistakappaholveista.Myösputkakopiterikoisovineenovatsäilyneet.Päävartionerikoisuusovatkunkinselli-parinväliinseinäänmuuratutpönttöuunit,joidenlämmittäminenhoituukäytävältäkäsin.
Museoviranomaisetovatesittäneetsuosituksenaan,ettärakennuksenuusiakäyttöjäsuunniteltaessasiitälaadittaisiinrakennushistoriaselvitysjaettäharkittai-siinrakennuksensisätilojenkaavasuojelua(keskus-teluNiskasenjaSinisalonkanssa22.2.2015;Kiiveri-Hakkarainenohjausryhmänkokouksessa2.2.2015).
Alla vasemmalla: Päävartiossa on vanhat, mahdollisesti alkuperäiset ikku-nat, joissa on poikkeuksellisen suuri ja siten ääneneristävyyttä parantava
lasiväli.
Alla oikealla: Kappaholvit on jätetty korjauksissa näkyviin.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
54
Päävartion alakerran vankikoppi, koppien oviin liittyviä detaljeja sekä koppien väliseen seinään muurattu pönttöuuni.
Päävartion alakerran kappaholvattua käytävää.
Arkkitehtitoimisto Livady
55
Päävartion toisen kerroksen käytävää kappaholveineen ja vanhoine ovineen.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
56
MIEHISTÖKASARMIT (23, 34)
Kaksikerroksisetmiehistökasarmitvalmistuivatvuonna1912.Neilmensivätaikansarationaaliseenkasarmirakentamiseenliittyviäsuosituksiajatyyppipiirustustenperiaatteita.Yksinkertainen,suorakaiteinenmajoitussiipiolijaettumajoitussaleiksipoikit-taisseinillä,joitaoletettavastipuhkoivatovettomatkulkuaukot.Lämmitysuunitsaattoivatsijaitaaukkojenkohdalla.Hennalanerikoisuus,majoitussiivetyhdistävä,poikkisuuntainensiipira-kennusonmahdollisestialkujaansisältänytkeittiön,ruokalanjaluokkahuoneita.
Miehistökasarmienvanhastasalijaostaluovuttiinvuosina1957–1958,kunniihinrakennettiinmuunmuassakeskikäytävätjamiehistötuvat.Miehistökasarmin23pohjoisosanpuuvälipohjakorvattiinteräsbetonisella.Ullakkotilojalaajennettiinluokkahuo-neiksi.Peruskorjauksissasisätilatja-pinnatonyleensämuutettukauttaaltaanjavanhatrakennusosat,kutenovetjaikkunat,onkorvattuuusillajaalkuperäisistäpoikkeavilla.Mitoituksensajadetaljiensapuolestaikkunatvaikuttavatperiytyvän1950-luvulta.Miehistökasarmiin23ontehty2000-luvullavanhojenikkunoi-dendetaljejajaväritystämyötäileviäuusiapuuikkunoita.
Nykyasussaansisätilatedustavaterivuosikymmenienperus-korjausajatteluajamateriaaleja.1950-luvunhenkisetportaikotjykevinekaiteineenovatmiehistökasarmienvaikuttavimmattilat.Paikoinonesilläalkuperäisiäkappaholveja.
Miehistökasarmin 24 käytävää.
Arkkitehtitoimisto Livady
57
Miehistökasarmin 23 teräsbetonivälipohja on 1950-luvulta.
Miehistökasarmin23 toista kerrosta (vas.) ja ullakkokerrosta (oik.) Piirustus: Realprojekti 2014.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
58Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Matti Saanio 1967.
SAIRAALAN VANHA OSA (V26)
Sairaalanvuonna1913rakennettuvanhaosaedustaapohjakaavaltaansivukäytävällistämallia,jokaoli1900-luvunalunvenäläistensairaaloidenvallitsevapohjamuoto.Etunaoliluonnonvaloanauttivakäytä-vä,jotavoitiinhyödyntääpotilaidenjaloitteluun.
Peruskorjaustenajallisistakerroksista1960-lukunäkyypaitsiikkunoissamyösrakennuksenlänsipääntoimistotiloissa,jotkaonerotettusairaalanpuolestalankalasiseinällä.Sivukäytävissäonsäilynytalkupe-räisiäkaariholveja.
Sairaalan sivukäytävissä on lasketut alakatot.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
59
�äkymä sairaalan uudesta osasta vanhaan.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
60
SAIRAALAN UUSI OSA (U26)
Sairaalanuusiosavanhaanosaanjohtavinenive-losineenvalmistuivuonna1964.Tiettävästilaajen-nuksensuunnittelipuolustusministeriönarkkitehtiHeidiVähäkallio-Hirvelä.
Teräsverkollaportaikostaerotettujasitenläpinä-kyvähissikuiluhisseineenmuodostaakoneromant-tisenelementinlaajennuksessa,jokaedustaaarkki-tehtuuriltaanaikansavaatimatontaarkirakentamista,joskinkorkeussuunnassapoikkeaahuomattavastikasarmialueenmittakaavasta.
Ovetjaikkunatheloineenlienevätpääosinalkupe-räisiä.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
61
SAIRAALAN UUSI OSA (U26) MUONITUSKESKUS (30)
PenttiPajarisenjaMarttiKilpirannantoimistonsuunnittelemassamuonituskeskuksessanäkyvät1960–1970-lukujenstrukturalisminjakonstruk-tivisminvaikutuksetsekäbetoniarkkitehtuurinläpimurto:vähäeleinenjajärkiperäinen,rakenteita,sarjallisuuttajamodulimitoitustakorostavaarkki-tehtuuriyhdistettynäbetoninjäyhään,sotilaallisenkaruunharmauteen,tasakattoon,nauhaikkunoihinjakirkasvärisiinrakennusosiin,esimerkiksioviinjakäsijohteisiin.
Rakennuksensisätilojentilallinenlogiikkapalveleesatojensotilaidenruokailunrationaalista,tehokasta
jatarkoituksenmukaistajärjestämistä.Sisätiloiltaan-kintämäkookas,avaratjakorkeatkeittiö-,ruokailu-jaliikuntatilatsekäsaunaosastonkäsittävähorison-taalinenrakennusedustiuutta,suurtamittakaavaa.Vaikuttava,harkitustimitoitetturuokasaliliittyyikkunoidensajapienenedusaukionkauttakauniis-tikirkonalapuoliseen,puistomaiseenmaisemaanluodenmyösmiellyttävääulkotilaa.
Muonituskeskusonsäilynytlikiautenttisessaasus-saan.Senpääkerroksenavaratjakorkeatsisätilatto-dettiinsisätilakatselmuksessamuseoviranomaistenkanssa22.1.2015kasarminvaikuttavimmiksi.Jarkko
Sinisalotoiesiin,ettämuonituskeskusonnuorem-mansotilasarkkitehtuurinhistoriassatärkeälaitos-tyyppi.Museoviranomaisetilmaisivatkantanaan,ettärakennuksestajasennykytilastaolisiaiheellistakootaesimerkiksirakennushistoriaselvitys,jollaisiatultaneentulevaisuudessalaatimaanmuistakinmuo-nituskeskuksistajakokorakennustyypistäyleensä.Hennalanmuonituskeskuksenosaltaselvityksentekeminennähtiintärkeäksimuunmuassaraken-nuksentalvella2015josuunnitteillaolleenmittavanmuutoksenvuoksi.
Urheiluhalli.Suurkeittiö.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
62
Muonituskeskuksen ruokasali.
Arkkitehtitoimisto Livady
63
ESIKUNTARAKENNUS (V40)
Alkujaantarkk’ampujarykmentinkansliaksijapäävartioksivuonna1913rakennettu,kaksikerrok-sinentiilitaloonulkoarikkaastikoristeltusenhie-rarkkistamerkitystäkorostaen.Sisätiloiltaanseonsaanutperuskorjauksissapersoonattomanuudenilmeen.Vanhatrakennusosat,kutenovet,ikku-natjaportaat,sekäpinnatonkorvattukokonaanuusillajaalkuperäisistäpoikkeavilla.Käytävissäonlasketuistaalakatoistahuolimattanähtävissävanhojaholvikaaria.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
64
KOULUTUS- JA KURSSIKESKUS (U40)
ArkkitehtitoimistoTyynejaReinoLammin-Soilansuunnittelema,vuonna1978valmistunutkoulutus-jakurssikeskusliittyyyksikerroksisen,osinläpinä-kyvännivelosanvälityksellävanhaanesikuntaraken-nukseen(V40).Rakennusonpyrittysovittamaanympäristöönsä:julkisivuiltaanpunatiilinen,2–3-ker-roksinenkoulutuskeskusmyötäileesotilaskodinmäenmaastonmuotoja,japitkärakennusmassaonjaksoteltupienempiinosiin,jotkamittakaavallisestiliittävätsenvanhoihintiilirakennuksiin.
Rakennuskäsittääauditorionsekäkeskikäytävänvaraansijoitettujatoimisto-,luokka-jamajoitushuo-neita.Sisätilojenmateriaaleinaonsuosittupunatiil-tä,valkeaksimaalattuatiilipintaajapuuta.
Auditorio.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
65
Vanhan esikuntarakenuksen ja uuden koulurtuskeskuksen välinen yhdyskäytävä.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
66
TOIMIUPSEERIKERHO (46) SOTILASMUSIIKKIMUSEO (53)
Venäläisenäaikanaaloitettu,ratsupartionkasarmik-sitarkoitettuyksikerroksinenrakennussaatettiinvalmiiksivastaitsenäistymisenjälkeen1920-luvulla.Ratsupartiosuorittilähettitehtäviä,jarakennusonpystytettymahdollisestinäkyvyydenparantamiseksimäennyppylälle,jokasaattaaollakeinotekoinen.Ratsupartiontallitovatsijainneetrakennuksentun-tumassa.
Pohjaratkaisuperustuusydänseinäänovettominekaariaukkoineen,jotkaovatainakinosinsäilyneet.Myöstilarakennelieneepääpiirteissäänsäilynyt;ikkunatlienevät1920-luvulta.Muutenrakennusosatjapinnatonenimmäkseenvaihdettuviimeistään2000-luvunmuutostöissä.
Alkujaanprikaatinkomentajantaloksinoinvuon-na1913valmistunutrakennusontoteutettupitkältisamoillapiirustuksillakuinrykmentinkomentajantalo(8),jonkatapaanseonulkoarikkaastikoristeltu.
Lämmitysuunitpurettiinvuonna1993,kymmenenvuottamyöhemminrakennusperuskorjattiinSotilas-musiikkimuseoksiarkkitehtiJoukoMattilansuun-nitelmanmukaan.IkkunatmuutettiinT-ruutuisiksijasisätilatuusittiintäysin.Tilallinenrakenneonkokenuthuomattaviamuutoksia.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
67
SOTILASMUSIIKKIMUSEO (53) SOTALÄÄKETIETEEN MUSEO (54)
Rakennusvalmistuialunperinkansliaksinoinvuon-na1913.SemuutettiinSotilaslääketieteenmuseoksivuosina1979–1983.SisätilatovatsäilyneetparemminkuinSotilasmusiikkimuseossa.Silmämääräisentarkastelunperusteellaainakinosaikkunoistalieneealkuperäisiä.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
68
SOTILASKOTI (59)
Venäläisiltäkeskenjäänytortodoksikirkkomuu-tettiinvuonna1924CarolusLindberginlaatiminpiirustuksinsotilaskodiksi.Silleannettiinuusi,suomalaisempanapidettyilmeaikakaudelletyypillisestiklassisminhenkeen.Tämämerkitsipelkistettyjämuotoja,sileääpintakäsittelyä,vaa-leitavärisävyjäjaikkunoita,joissaolikeskenäänsamankokoisetruudut.Kirkontornijakupolipoistettiin,jarakennusmuuttuiilmeeltäänmata-lammaksi.Vuonna1938rakennustalaajennettiinetelänpuolelta.
Interiöörissäovatsäilyneetainakinvanhatpystyuunit,1920-luvuntilarakenne,jokaperustuiosinortodoksikirkonpohjamuotoon,1920-luvunikkunatsekämahdollisestipääsalinlaudoitettusisäkatto.
Sotilaskotiin vuonna 1938 tehty laajennus alkuperäisine ikkunoineen.
Piirustus: Realprojekti 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
69
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
70
Koivujen ja venäläisaikaisten talousrakennusten rivistöä.
Arkkitehtitoimisto Livady
71
4 Hennalan asemasta kulttuurihistoriallisena ympäristönä
Hennalankasarmialuesisällytettiinvuonna1980sisäasiainministeriönensimmäiseenvaltakunnal-liseenselvitykseenvaltakunnallisestimerkittävistäkulttuurihistoriallisistaympäristöistä(Putkonen2014,33).AluesisältyymainitunselvityksenpohjaltalaadittuunRKY 2009-listaukseen.Hennalankoil-linenasuinalue,jollasijaitsevatupseerikerho(7),entinenkomentajantalo(8),upseeristonasuintalot(3,4,5,6)sekäkasarmialueen1950-ja1960-luvunkerrostalot(87,88,89,90),jäisyystätaitoisestaRKY-rajauksenulkopuolelle.
KasarmialueesitelläänmyösLahdenkaupungin-museonvuonna2000julkaisemassaSelvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista.Alueenvenäläisaikaistenrakennustentodetaanen-tistäkirkkoalukuunottamattaedustavan”tyypillistävenäläistäpunatiilistäsotilasarkkitehtuuria”(Niska-nen2000,165).LisäksikasarmialueonluokiteltumaakunnallisestiarvokkaaksikulttuuriympäristöksiMARY-inventoinnissajaesiteltylyhyestivuonna2006ilmestyneessäjulkaisussaPäijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö.Kasarmialueentäy-dennysrakentamisestajulkaisussaarvioidaan,että1950-ja1970-luvun1kerrostalotovatmittakaavaltaanjajulkisivumateriaaleiltaanalkuperäisten,kolmi-kerroksistentiilikasarmienkanssasopusoinnussa(Wager2006,78).
1 Wager tarkoittanee 1960-luvun kerrostaloja alueen koil-liskulmassa.
Museovirastoonvaltionlaitosrakentamistatunte-vanerikoistutkijanJarkkoSinisalonmukaanollutainakin1980-luvultaalkaenmukanavaikuttamassaHennalankehittämiseenjakorjaamiseenliittyvissäkysymyksissä.Sinisalonsyyskuussa2002Museovi-rastonsisäiseenkäyttöönkokoamaHennala-muistiosisältäävirastonHennalaakoskevianäkemyksiäjatarveanalyysiatuollaisessatilanteessa,jossaPuolus-tusministeriössämietittiin,mitenkorjausresurssejatulisikohdistaamaanerivaruskunta-alueille.(Kes-kusteluSinisalonkanssa22.1.2015.)
MuistiossatodetaanHennalallaolevanhuomatta-vaavaltakunnallistamerkitystäsotilasrakentamisenalueena,jossahallitsevankerrostumanmuodostaapääosinvenäläisaikainenpunatiilirakentaminen.Myöhemmässä,täydentävässärakentamisessaaluet-taarvioidaankehitetynjohdonmukaisellatavallasuh-teessasotilaskäytönmuuttuneisiintarpeisiin.
Muistionmukaanalueen”topografistatilannetta”onhyödynnettyhuolellisesti.Rakennuksetonryh-miteltytoiminnallisestijahierarkkisestiosa-alueiksijasamallataitavastijäsennellenluotuHennalankaavallinenratkaisurakennusrintamineenjaakselis-toineen.Edelleentodetaan,ettäkirkonmäkimuodos-taayhäHennalankohokohdanjakomentajantalolla(8)onmerkitystä”puistokadun”näkymänpäätteenä,point de vuenä.
Rakennuskannantodetaanolevankasarmialueilletyypillisestiulkoisestiyhtenäistä,punatiilestäpuh-taaksimuurattua,rakenteiltaansekämateriaaleiltaanrationaalistajakestävää”perusrakentamista”.Myö-hemmänuudisrakentamisentodetaannoudatelleen”historiallisenalkutilanteenpuitteitajapiirteitä”sekäkaavallistaratkaisua,mukaanlukienHennalankoillisensakaranasuntoalueenlaitaan1950-luvullapystytetytpistetalot(87,88,89,90)javenäläistenasuinrakennustenriviin1960-luvullasijoitetutasuinkerrostalot(91,92).NäistäsyistäalueellavoiyhähahmottaatietytHennalanensimmäiseensuun-nitteluvaiheeseenpalautuvataluekokonaisuudet,tie-tyssämäärinjopatoiminnallisenjäsentelyn.MuistiomainitseeHennalankasarmialueelletunnusomai-sinaerityispiirteinälisäksimaastotyötjaistutukset.Uudisrakennusalueeksisoveltuvimmaksiarvioidaankasarmialueeneteläpäänykyistenmuseorakennus-ten(53,54)länsipuolella.
MuistionmukaanHennalaedellyttäisisuojelu-kohteena”alueenmerkityksensuppeaamäärittelyäsuhteessasotilasrakentamisenvaiheisiinjasäilynei-syyteen”sekäsuojelunkohdentamista”erityisestikasarmialueenkehittämisstrategianohjaamiseksi”.
Muistiossailmaistaannäkemyssiitä,mihintulisikiinnittäähuomiotaHennalaajatkossatutkittaessa,jaesitetäänlistausHennalanmerkittäviksinähdyistäpiirteistä.Listausonesitettyviereisessätietolaatikos-sa.(Museovirasto/Sinisalo2002.)
MuseovirastossalaadittulistausHennalanmerkittävistäpiirteistä(Museovirasto/Sini-salo2002)
• asuinrakennustenaluepuistokatuineenjapihavajoineen;asuntoalueenluonne
• akselisiirtymänalueella”komentajanasunnon”jaupseerikerhonympäristönsäilyminenväljinä
• majoitusrakennustenrivinedustansäily-minenavoimenaHelsingintienvarrella
• kirkonmäentienoonalarinteetmajoi-tus-,koulutus-jahuoltorakennuksineenmuodostavatedustavannäytteensotilas-rakentamiseneriaikaisistapyrkimyksistäsamallakunrakentumisenuusimmatkintuloksetheijastavatvenäläisensuun-nitteluvaiheentavoitteitakirkonmäenkäsittelystäkasarmialueenedustavanakeskipisteenä.
• tiilistenvarastorakennustenriveistämuodostunutvyöhyke”suurkolmion”kylkinäjaniidenjatkeellesijoitetut1940-luvunpuisetvarastorakennukset
• prikaatirakennustenryhmä(museoidenalue)onosakasarmialueenHelsingin-tien-puoleistapäärintamaa
4.1 Hennala alueellisissa ja valtakunnallisissa selvityksissä
4.2 Museoviraston muistio vuodelta 2002
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
72
Hennalanvaruskunta-alueenrakennuskannastatehtiinen-simmäinenrakennuskohtaiselletasolleulottuvatutkimusvuonna2004,kunMaajaVesiOylaatialueellePuolustushallinnonrakennuslaitoksentilauksestamaankäyttö-jamaisemasuunni-telmaa.
Ulla-RiittaKaupinMuseovi-rastossalaatimassaSelvityksessä Lahden varuskunnan rakennuskannastatodetaan–HennalanRKY-statuk-senmukaisesti–,ettäkasarmialueonvaltakunnal-lisestiarvokaskulttuuriympäristöyhtenäSuomeen1910-luvullamuodostetuistaVenäjänkeisarikunnansotilasrakentamisentyyppiohjeitanoudattaneistavenäläisistäpunatiilivaruskunnista.
Kasarmialueellaerotetaankolmesuojelunkannaltamerkittävääosa-aluetta.Yksitällainenonkoillisosanasuinrakennusryhmä,jonkamuodostavatvenäläisai-kaisetja1950-ja1960-luvullapystytetytrakennuksetsekäniitäsitova,puidenreunustamakatu.Toisenamainitaanvarsinainenkasarmialue,johonsisältyvätentinenkirkko(59),sairaala-(26)jatalousrakennuk-setsekäharjoituskenttä.Hennalansuurtenkolmisii-pistenmiehistökasarmien(23,24)todetaanolevanmaassammepoikkeuksellisetjavastaaviaarvellaanolevankokoentisenVenäjänkeisarikunnanalueellavainharvoja.KolmantenakokonaisuutenatuodaanesiinSotilaslääketieteenmuseon(54)jaSotilasmu-siikkimuseon(53)rakennuksetsekäniihinliittyväpiha-alue.1Kalustohallienalueenrakennuskantaonselvityksenmukaannähtävissäosintilapäisluontei-seksi.
1 Venäläisaikaisessa asemapiirroksessa pihalle on hahmo-teltu sommitelmaa, joka saattaisi viitata vaatimattoman muotopuutarhan ajatukseen.
Kustakinrakennuksestakäydäänlyhyestiläpirakennusvuodetsekäkorjaus-jakäyttöhistoriaa,suunnittelija,kerroslukusekäjulkisivujenjakatteenmateriaalit.Kunnostaannetaanyksisanainenarvio,suojelutarvearvioidaanskaalalla”suojeltava”,”–”,”eisuojeltava”.Hennalanrakennuskantamääritel-läänselvityksessämelkohyvinsäilyneeksi,vaikkakinjoitainvenäläisaikaisiarakennuksiaonpurettujakorvattuuudisrakennuksilla.Läheskaikkivenäläis-aikaiseensuunnitelmaansisältyneetrakennuksetarvioidaansuojelunarvoisiksi,kuntaassuojelunulkopuolellejätettäviksirankataankäytännössälikikaikki1950-luvunjälkeentoteutetutrakennukset.Täydennysrakentaminenvarsinaisellakasarmialueel-lasuositellaankeskitettäväksi”verstasalueelle”sekä”Riihimäentienvarteen”2.
Valmistelutapansavuoksiselvityseikaikinkoh-dinvastannutMuseovirastonsilloista,tarkistettuanäkemystäHennalansuojelutarpeesta(keskusteluSinisalonkanssa22.1.2015).
2 Selvityksestä ei ilmene, mitä Riihimäentiellä tarkoite-taan.
Hennalanvaruskunta-alueenra-kennustentutkiminenkäviuu-delleenajankohtaiseksivuonna2012Puolustus-jaturvallisuus-toimialanHennalaankohdis-tuneisiinmyyntisuunnitelmiinliittyen3.RakennustutkijaLauriPutkonenlaatikasarminraken-nuskulttuuristaraportinosanaSenaatti-kiinteistöjenRamboll
FinlandOy:ltätilaamaarakennushistoriallistaselvi-tystyötä,jokakäsitteliHennalanohellaSuomenlah-denlinnakesaaria,KotkanRankkiajaKirkonmaatasekäHangonRussärötä.Selvitykseeneikuulunutkuntoarvioitaeikäsisätilainventointeja.PutkonenhyödynsipäälähteenäänKaupinselvitystävuodelta2004jatäydensitietojamuunmuassaPuolustushal-linnonrakennuslaitoksenpiirustusarkistossa.
Putkonenesittääselvityksessäkustakinkohteestarakennusvuodenjatärkeimmätmuutos-jakorjaus-vuodet,kantavienulkoseinienmateriaalin,ominais-piirteetsekäpidättyväisestimuotoillunkiteytyksenkulttuurihistoriallisestaarvosta.Venäläisaikaisiinsuunnitelmiinperustuvistapunatiilirakennuksistatodetaanyleisesti,ettänekuuluvatvaruskunnanalkuperäiseenkasarmikokonaisuuteen.Niidentode-taanmyöslähespoikkeuksettapääosinsäilyttäneen”alkuperäisenasunsa”,millätarkoitettaneen,ettäjulkisivujenjäsentely,materiaalijaaukotusovineenjaikkunoineensekärakennuksenvolyymijakatto-muotoovatsäilyneetalkuperäistävastaavina.Pohja-kaavanmuutoksiaeinäytähuomioidun.
”Poikkeuksellisenhyvin”alkuperäisenasunsasäi-lyttäneeksimainitaanvarastorakennus39.Pääosinalkuperäisenasunsasäilyttäneiksirakennuksiksitodetaanmuunmuassakoillisosankolmikerroksiset
3 Kohteita ei ollut vielä luovutettu myyntiorganisaatiolle, Kehityskiinteistöille. Sinisalon sähköposti 19.12.2014.
rakennukset(1,3,5),entinenkomentajantalo(8),esikunta(22)jatoinensuurimiehistökasarmi(23).Samatodetaanikkunoidenpuitejakoajaovialukuunottamattaupseerikerhosta(7),toisestamiehistöka-sarmista(24),luokkarakennuksesta(25),koulutusra-kennuksesta(34),opintokeskuksesta(46)sekäosasta”talousvyöhykkeen”yksikerroksisistarakennuksista(15,33,35,36ja45).Ajotoimistossa(44)ontallellavanhatikkunat.
Lisäksiselvityksessätodetaanerityismerkityksiäkaalivarastolla(31),jollaonollutmerkittäväase-makasarmialueenalkuperäisessäasemakaavassa,miehistökasarmeilla(23ja24),jotkaovatpoikke-uksellisensuuriajakolmisiipisinämuodoltaankinmuistaSuomeentoteutetuistavenäläisistämiehistö-kasarmeistapoikkeavia,sekäsotilaskodilla(59),jokamainitaanalueenasemakaavallisenakeskuksena.
Selvitysarvioisotienjälkeisestärakentamisesta,ettäsekäsairaalan(V26)ettäesikunnan(V40)suurenlaajennusosanliittäminenvaruskunnanalkuperäi-seenkasarmikokonaisuuteenkuuluvaan,vanhaanrakennukseenononnistunut.Koulutuskeskuksen(U40)kuvaillaanyhdistyvän”ilmavallayksikerroksi-sellanivelosallavanhaanesikuntarakennukseen”jasentodetaannoudattelevan”jaksoittainsotilaskodinmäenmaastonmuotoja”.Myössuuren,vuonna1996valmistuneenkoulutushallin(48)nähdäänarkkiteh-tuuriltaansopeutuvanvanhaankasarmimiljööhön,kuntaasmuonituskeskus(30)kuitataanmittakaa-valtaanmuistarakennuksistapoikkeavana.Alueeneteläosanuudisrakennuksetsaavatyleensälyhyen,ei-arvottavankuvailun.
4.3 Rakennuksia koskevat selvitykset
4.3.1 Selvitys Lahden varuskunnan rakennuskannasta, 2004 4.3.2 Selvitys Hennalan kasarmin rakennuskulttuu-rista, 2012
LahdenkaupunkihuomauttiMaajaVesiOy:nmaankäyttö-jamaisemasuunni-telmastaantamassaanlausunnossa,ettämiehistökasarmiinliittyvätdiagonaalisetpuistokäytävätovatosasommitelmaajaettänäkymälinjojatukkiviauusiaistutuksiatulisivälttää,samoinkuinlaajojapensasis-tutuksia,jotkaovatolleetvenäläisillekasar-mialueillevieraita.Oppimiskeskus(46)sekätoimisto-jaesikuntarakennus(25)olivatlau-sunnonmukaankaupunkikuvallisestiniintärkeitäelementtejäHelsingintiensuunnas-tanähtyinä,ettänetulisiympäristöineenvarustaasuojelumerkinnälläs-1.(Lahdenkaupunginlausunto,2004.)*
*Oletettavasti suunnitelmassa oli ehdotettu suoje-lua myös osalle muita rakennuksia.
Arkkitehtitoimisto Livady
73
PutkonentoteaaHennalanpoikkeavantietyssämäärinvenäläistensamoihinaikoihinrakentamistaKouvolan,RiihimäenjaTammisaarenvaruskunta-alueista.Sitäeiesimerkiksiolesommiteltusuorakul-maiseenkoordinaatistoon.Lisäksialueellaonselkeäkeskusaihe:varuskunnankirkonpaikaksionvalittualueenkorkeinkumpujakirkonmäestäontehtyase-makaavallisenkompositionkeskus,jonkaympärillekasarmirakennuksetrajaavatkolmionmuotoisenaukion.
Ohjausryhmäänselvitystyönloppuvaiheessakut-sutunMuseovirastonnäkemysoli,ettäsuojelutarpei-denmäärittämineneikuuluselvitystyöntekijänvaanviranomaistentehtäviin,mistäsyystäselvityksessäeiannetaalue-eikärakennuskohtaisiasuojelusuo-situksia(Sinisalonsähköposti19.12.2014).Putko-nentoteaa,ettäalueenkulttuurihistoriallinenarvomaankäytönsuunnittelunkannaltaontunnistettu”jovarhain”,jatiivistääsuosituksensaniukastinäin:
”RKY 2009 selvityksen kohdekartassa alue on rajattu siten, että rajauksen ulkopuolelle on jäänyt koko pohjois-osa4, jolla sijaitsevat vanhat asuinkasarmit, komentajan talo ja upseerikerho. Myös alueen eteläosan varasto ja nykyisin varuskunta-alueen ulkopuolella oleva entinen varuskuntakappeli hautausmaineen on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Sen sijaan rajauksen sisällä ovat varuskun-ta-alueen melko uudet ajoneuvokatokset ja huoltotilat. Tätä rajausta täytyy tulevaisuudessa korjata historial-lisia arvoja ja nykytilannetta paremmin vastaavaksi.”(Putkonen2014,33.)
4 Oikeammin koillisosa.
Puolustusvoi-maintoiminnanpäättymiseenjarakennustentyhjilleenjäämi-seensekäalueenkaavoitukseenvalmistauduttiinmyöstilaamallakiinteistökehitysyhtiöRealprojektiltaHennalanrakennustenkäytettävyydenarviointi.RaporttiHen-nalan varuskunta-alue – rakennustarkasteluvalmistuielokuussa2014.Siinäkäydäänläpi14rakennustapääosinvenäläiskaudelta.Uudemmistarakennuk-sistamukanaovatsairaalarakennuksenvanhaosa(V26)jasen1960-luvunlaajennus(U26),esikun-tarakennus(V40)jasiihenliittyväkoulutuskeskus(U40)sekäkoulutushalli(48).Kustakinrakennuk-sestaesitelläänperustiedot,senhetkinenpohjakaavajalyhyetsanallisetarviotsoveltuvuudestaerilaisiinkäyttötarkoituksiin.Raportinmukaan“kaikkivanhattiilirakennuksetsekävaaleaksirapattusotilaskoti[...]tullaansäilyttämäänalueenkäyttötarkoituksenmuuttuessa.”(Hennalanvaruskunta-alue...2014,3).Samanvuodensyyskuussavalmistuilisäselvitys,johonoliotettumukaanedellisessäraportissakäsit-telemättäjääneitärakennuksia.Niistäesitettiinvainperustiedotjasenhetkinenpohjakaava.
Yleisestivoidaantodeta,ettäRealprojektinselvi-tyssuosittaaalueenrakennuksiinlähinnäjulkisiataikaupallisiapalveluja,liike-jatoimistotilojasekäterveys-,hyvinvointi-,opetus-jakokoontumistiloja.Monipuolisimpiakäyttövaihtoehtojaesitetäänenti-sellekomentajantalolle(8)jaopintokeskukselle(46),jokarakennettiinalunperinvenäläisenratsupartionkasarmiksi.Erikseenmainittakoonvieläkoulutus-halli(48),jonkaarvioidaansoveltuvankulttuurinjaliikunnanmonitoimitiloiksi,tuotanto-jateollisuusti-loiksitaivarastoksi.Mitäänrakennustaeisuositellaensisijaisestiasuinkäyttöön,muttakohtalaisestitähäntarkoitukseensopisivatselvityksenmukaanentisetkomentajantalo(8),asuinkasarmit(1,3,5,23,24),toimisto-varasto(35)jaesikuntarakennuksenvanhaosa(V40).Erityisasumistaolisiselvityksenmukaanmahdollistajärjestää(alunperinkinasumis-tarkoituksiintarkoitettuihin)rakennuksiin1,3ja5sekäsairaalankorkeaansiipiosaan(U26).
4.3.3 Hennalan varuskunta-alue. Rakennustarkastelu, 2014
Koillisosan asuinrakennukset 4 ja 91.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
74
OsanaLahdenkaupunginjaSenaatti-kiinteistöjenyhteistäHennalankehittämisenEAKR-hankettavaruskunta-alueestateetettiinmyösmaisemaselvitys.Setilattiinrakennuskulttuuriselvi-tyksentapaanRambollilta,missäselvityksenlaatimaisema-arkki-tehtiSonjaSemeri.
Selvityksessäanalysoidaanvaruskunta-alueenmai-semaajakulttuuriympäristöäsekäannetaanniihinliittyviäsuosituksiamaankäytönsuunnitteluavarten.Yleisestitodetaan,ettävanhavaruskunta-aluekäsit-täävaihteleviamuttamelkoyhtenäisenjaeheänko-konaisuudenmuodostaviamaisemakokonaisuuksia,joissatärkeimpinäyhdistävinätekijöinäovatvanhatpunatiilirakennuksetsekäreheväkasvillisuus.Myösmittakaavajarakentamisenilmemainitaanyhtenäi-syyttäluovinaseikkoina.
Koillisosanasuinaluetodetaanmelkoväljästirakennetuksijavehreäksiympäristöksi,jokaonmit-takaavallisestijavisuaalisestiyhtenäinensenansios-ta,ettäuseimmatrakennuksetmuistuttavatkooltaanjakorkeudeltaantoisiaan.Säilyneidenpihavajojenarvioidaanmonipuolistavanalueenmittakaavaajarakeisuutta.Lisäksitodetaan,ettäaluejäsentyyleh-muskujanteenjaHennalankatuunliittyvänpoikki-kadunvaraanjaettäupseerikerho(7)jakomentajantalo(8)muodostavatnäkymienpääteaiheita.
Maisema-analyysikartallaesitetäänmuunmuassatärkeiksiarvioidutnäkymäsuunnatjaavattavaksisuositeltavatnäkymätvaruskunta-alueella(viereinenkartta).Erityisenmerkittävänämaisemaajäsen-tävänäelementtinäpidetäänmiehistökasarmien(23,24)jalippukentänvälistätietä,jollanähdäänmerkitystätärkeänänäkymäakselina,samoinkuinasuinalueenlehmuskujanteella,jonkapäätteenäonentinenkomentajantalo(8).Hierarkkisiksipisteiksijamaisemanmaamerkeiksikatsotaanmaisema-jatilarakenteenkannaltaedustavillapaikoillasijaitsevat”kulttuurihistoriallisestihierarkialtaanarvokkaim-matrakennukset”:alueenkorkeimpaankohtaanrakennettu,alunperinsotilaskirkoksitarkoitettusotilaskoti(59),päävartio(22)sekäentinen”ko-mendantinvirasto”(komentajantalo8).Kaikkiaankasarmialueenrakennetunosantodetaanmuodos-tavanedelleenselkeän,muustaympäristöstäselvästierottautuvankokonaisuuden.
Maisemaselvitystuoesiinmyöspuustonajallistakerrostuneisuuttakoivukujanteestajaasuinalueenlehmuskujanteesta1960-luvullaistutettuihinHen-nalankadunlehmuksiin,sotilaskodinmäenmuisto-tammiinjaItsenäisyydenpuistonpuihin.
Nykytilassaansekärakennettukasarmialueettäentisilläpelloillasijaitsevaharjoitusalueovatselvityk-senmukaanilmeeltäänrikkonaisiamuunmuassasuunnittelemattomastileviävänpusikoitumisensekäepämääräisestirajautuvienpaikoitus-javarastoaluei-denvuoksi.Myösharjoitusalueenitälaitaahalkovaavoimajohtolinjaapidetäänaluettarikkovanaelement-tinä.(Ramboll2014,38–41.)
4.4 Maisemaselvitykset
4.4.1 Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvitys, 2014
Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvityksessä esitetty maisema-analyysi. Kuva: Ramboll Oy, 2014.
Arkkitehtitoimisto Livady
75
Suosituksetesitelläänosakokonaisuuksittain,joistakullakintunnistetaanerilaisetominaispiirteetjajoidenherkkyystäydennysrakentamiselle(muutok-sensietokyky)poikkeaatoisistaan.
Arvokkainosakokonaisuusarvioidaanhyvinherkäksiympäristönmuutoksille.Sitäsuositellaankehitettäväksisiten,ettäsenkulttuurihistoriallisetsekäluonto-jamaisema-arvototetaanhuomioon.Rakennuksillesuositellaanuudiskäyttöäjaylläpitoa,mahdolliseenuudisrakentamiseensamankaltaistamateriaalivalikoimaakuinvanhoissarakennuksissa.Sotilaskodinpuistonmuistomerkit,kutenlaatat,patsaat,tankitjatykitsuositellaansäilytettäviksipaikallaan.Lippukentänavoinnurmitilaarvioidaantärkeäksiosaksialueenmaisemakokonaisuuttajahistoriallistatoiminnallisuutta.Ympäröivätpuurivis-tötjasuuretmiehistökasarmitnähdäänlippukentänselkeänjaeheänmaisematilanrajautumisenkan-naltaolennaisiksi,eikäkentällesuositellakiinteitärakennelmia.
Toinenosakokonaisuusmuodostuuedellämainit-tuunkulttuurihistoriallisestiarvokkaaseenrakennet-tuunympäristöönliittyvästäalueesta,kasarmialueeneteläosasta1960–1990-lukujenrakennuskerrostumi-neen.Aluearvioidaansijaintinsavuoksiympäristönmuutostensuhteenherkkyydeltään”keskisuurek-si”.KolmanneksitodetaanHalkomäenlakialueenmetsikkömaisemallisestijavirkistyskäytönkannaltamerkittävänä,eikäsitäsuositellarakennettavaksi.
OsinMuseovirastossavuonna2002laadittuunmuistioonsekäLauriPutkosenrakennuskulttuurisel-vitykseennojautuenRambollOy:nmaisemaselvityksessätuodaanesiinHennalanvaruskunta-alueenominaisuutenamaastonmuotojenhyödyntäminenrakennustensijoittelussasekäalueensisäisenhierarkiankorostamisessa:
”Varuskunnan kirkko sipulimaisine tornikupoleineen on suunniteltu sijoitettavaksi alueen korkeimmalle kohdalle ja siitä on tehty asemakaavallisen sommitelman keskus, jonka ympärillä kasarmirakennukset muodostavat tasasivuisen kolmion. Kolmion pohjoiskärkeen liittyy diagonaalisesti puistokatu, jonka varrella sijaitsevat päällystön punatiiliset asuinrakennukset sekä kadun päätteenä komendantin asuintalo upsee-rikerhon liittyessä tähän kokonaisuuteen. Suuret, kaksikerroksiset miehistökasarmit sijoittuvat kolmion itälaidalle. Kolmion länsikärjessä on varasto- tai kellarirakennus, jonka näyttävä arkkitehtuuri perustunee sen sijaintiin kasarmialueen pääakselille. Kasarmialueen rakennuskanta oli tällaisille alueille ominaiseen tapaan tyylillisesti yhtenäinen, tiilestä puhtaaksimuurattua sotilasarkkitehtuuria, jonka rationaalinen rakenne- ja materiaalimaailma edusti aikansa kestävää perusrakentamista.”(Ramboll2014,17.)
Sensijaanvaruskunnanharjoitusalueenjasitäym-päröivän,vanhanviljelysaukeannähdäänkestävänmuutostahyvin.
Erityisiksiviheralueiksikulttuuriympäristönkan-naltakatsotaansotilaskotiaympäröivä,vaihteleva,puistomainenmiljöö,lippukenttäjaItsenäisyydenpuisto.
Jatkosuunnittelussasuositellaanlaatimaantar-kemmatohjeetalueenrakentamisohjeiksijalähiym-päristösuunnitelmaksi.Selvityksentekijätnäkevättarpeelliseksimyösalueenkulttuurihistoriallistenarvojentarkemmanselvittämisenmuunmuassara-kennustenjaaluekokonaisuuksiensuojelutarpeidenmäärittämiseksi.Sotilaskodinmäkeäsuositellaankehitettäväksierikseenlaadittavanhoito-jakun-nostussuunnitelmanmukaisestiottaenhuomioonalueenkulttuurihistoriallisetarvot,kutenvanhakasvillisuusjahierarkkinenasemasotilaskirkonmäkenä.Mahdollisenapidetäänmyössotilaskodinmäenkehittämistänojautuenvanhoihin,toteutu-mattomiinsuunnitelmiin.Näkymiensäilyttämistäjaavaamistapidetääntärkeänäosanajatkokehittä-mistä.PuurivistöistämaisemallisestitärkeimmiksiarvioidaanHennalankadunjaHelsingintienvarrenpuut,koillisenasuinalueenlehmustenrajaamakujasekälippukentänlänsipuolellakulkevakoivukuja.Yleisestikinkasarmialueenvanhaapuustoapidetäänsäilyttämisenarvoisena.(Ramboll2014,45–46.)xccc
Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvityksessä annettuihin maankäyttösuosituksiin liittyvä kartta. Kuva: Ramboll Oy, 2014.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
76
KarriAskotekivuonna1995selvityksenHennalankasarmi-alueenkasvillisuudestaLahdenkaupunginValvonta-jaympä-ristökeskukselle.Selvityksessäkäytiinläpilähinnäkasarmialu-eenkeskeinenosa(ks.luku5.1).Noinkolmenkymmenenhehtaa-rinalueinventoitiinmuutamas-sapäivässäelokuussa1994.
Askokartoittikasarmialueenaidatunosankasvil-lisuudestapääasiassakenttäkerroksenluonnonva-raisetkasvit.Selvityksessäeihuomioidalainkaanheiniätaisanikkaisiajapuuvartinenkasvillisuusjääkirjoittajanomienkinsanojenmukaankenttäkerros-tavähemmällehuomiolle.
Kasveistaannetaanrunsaastilisäinformaatiota,esi-merkiksiniidenaiemmastalääkekäytöstätaitieteelli-sennimenalkuperästätaisenmerkityksestä.Oleel-lisimpanalisäinformaationavoidaanpitäälajienharvinaisuudestakertoviakommenttejasekäarvioitasiitä,mitkälajitolisivatsaattaneetkulkeutuaalueel-levenäläistentaisaksalaistenjoukkojenmukana.NäistälajeistaAskomainitseerohtomesikän(Melilo-tus officinalis),valkomesikän(M. Alba),punaluppion(Sanguisorbaofficinalis)japeltokierron(Convolvulus arvensis).Varsinkinheinienjoukostasaattaisilöytyämuitakinlajeja,jotkaolisivatsaattaneetkulkeutuaalueelletällätavoin.Näidenlajienvoidaankatsoaolevanarvokkaitaalueenhistoriankannalta,janekannattaisimahdollisuuksienmukaansäilyttääalueella.LisäksiAskomainitseealueellatavattavista
kasveistaharvinaisinaojakurjenpolven(Geranium palustre),isokierron(Convolvulus sepium),hukanput-ken(Aethusa cynapium),valkoailakin(Silene latifolia)jakelta-apilan(Trifolium aureum).
Lisäinformaatiostahuolimattaselvitysjääluonteel-taanalueenkasvillisuudenluettelomaiseksikuvauk-seksi,jostakäyilmijoidenkinkasviensummittainensijainti.Alueentulevansuunnittelunkannaltaselvi-tyksenmerkitysonvähäinen.Työnliitteenäonyksikarttapiirros,johononmerkittykolmerehevämpääkasvupaikkaa.Kaksinäistäonsotilaspoliisivartios-tonelientisensairaalantartuntatautienosaston(34)ympäristössäjayksilippukentänkoilliskulmassaelientisenampumaradankohdalla.
HennalanpuustoaAskopitääkuitenkinnäyttävä-näjahistorialtaanmielenkiintoisena.Sotilaskodinmäelläsijaitsevatomenapuutovatsuullisentiedonmukaankasarminpaikallaaiemminsijainneentalonajaltajasitenarvokkaita.Lehtipuukujanteetovatalueelleluonteenomaisia,janetulisiselvityksenmukaansäilyttääjatarpeentullenuusia.Kasarminalueelleonistutettuuseitamuistopuita,joistamonetovatvuonna1995olleetmerkitsemättömiä.Nekan-nattaisimerkitäniinkauan,kuinniistäonsuullistatietoasaatavilla.
YleisestiAskokuvaileeHennalankasarmialuettahyvänäesimerkkinäluonnonjaihmistenaikaan-saannostentoisiaantäydentävästäkokonaisuudestajanäkee,ettäkasarmialueenpuisto,kasvillisuusjamuuluontonostavatentisestääntämänkulttuuri-jarakennushistoriallisestimerkittävänalueenarvoa.
4.5 Luonto- ja kasvillisuusselvitykset puutarha- ja puistotaiteen kannalta
4.5.1 Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Hennalan kasarmialueen kasvillisuus, 1995
4.5.2 Hennalan varuskunta-alue. Puolustusvoimien käytöstä poistuvien alueiden luontoselvityksiä, 2012
4.5.3 Yhteenveto luonto- ja kasvillisuusselvityksistä puutarha- ja puistotaiteen kannalta
RambollOy:ssätehtiinSenaatti-kiinteistöjentilauksestavuonna2012kasvillisuus-jaluonto-tyyppiselvityspääosinsamallaaluerajauksellakuinvuoden2014maisemaselvitys.Kasvilli-suusselvityksenkaikissaosa-alueissakeskityttiintutkimaan,onkoHennalanalueellalakien,sopimustentaisuositusten
mukaisialuonnonsuojelutarpeita.Luontoselvityk-sessätodettiin,ettäHennalankasvillisuusarvotliittyvätlähinnäavoimiinkulttuuriympäristöihinjavaruskunta-alueenmonilajiseenjajäreäänpuis-topuustoon.Erikseenmainittiinneljä1960-luvullaistutettuamuistotammeasekäpuutarha-arkkitehdinjamaisema-arkkitehtuurinopiskelijanmyötävaiku-tuksellatoteutettuItsenäisyydenpuistovuonna1969istutettuinepuineen.
Kasvillisuus-jaluontotyyppiselvityksessämai-nittiin,ettäalueellaesiintyyhaitallisiavieraslajeja,muttaniistänostettiinesiinvainkaukasianjättiputki(Heracleum mantegazzianum).Lisäksitekstissämai-nittiinalueellatavattavanainakinlupiinia(Lupinus polyphyllus),jättipalsamia(Impatiens glandulifera)jaterttuseljaa(Sambucus racemosa),jotkamyösluetaanhaitallisiksivieraslajeiksi.
AskojaRambollmainitsevatmolemmatselvityk-sissäänHennalankasarminalueenkulttuurikasvil-lisuudenjaerityisestijäreänpuistopuustonalueenarvokkaimmaksianniksikasvillisuudenosalta.Onhuomattava,ettämolemmatselvityksetkeskittyvätluonnonvaraisiinkasveihin,jotennäidenselvitystenpohjaltaeivoitehdäkovintarkkojapäätelmiätaijohtopäätöksiäalueenkulttuurikasvillisuudesta.
Selvityksistänousevatkuitenkinesillealueenkäyt-töönjaluonteeseenliittyvinäasioinalehtipuukujan-teet,muistopuut,mahdollisestiSaksantaiVenäjänarmeijoidenmukanasaapuneetkasvitsekäavoimetalueet,kutenharjoitusaluejalippukenttä.
Sotilaskodin mäen puustoa. Kuva: Armi Patrikainen
Arkkitehtitoimisto Livady
77
4.6 Yhteenveto tehdyistä selvityksistä
TässäyhteenvedossatuodaanyhteenHennalanvaruskunta-alueenaiemmissaselvityksissäilmaistu-jaarvojajapeilataanniitäHennalankasarmialueenRKY 2009 -kuvaukseen.
VaikkaHennalankasarmialueonjo1990-luvunalussavalittuRKY-listalleja2000-luvunalussaluoki-teltuPäijät-Hämeenmaakunnallisestiarvokkaaksikulttuuriympäristöksi,kulttuuriympäristönäkökul-mastaaluettaontutkittutarkemminvastaviimeistenkymmenenvuodenaikana,jolloinsiihenonalkanutkohdistuamyynti-jauudelleenkäyttösuunnitelmia.Hennalastakuluneidenkymmenenvuodenaikanatehdytrakennuskantaajamaisemaakäsittelevätselvityksetnojautuvatpitkältisamoihinniukkoi-hinaineistoihin,kutenSirpaHailantutkimukseenVenäläinen rationaalisuusjaMuseovirastonsisäiseenkäyttöönlaadittuunHennala-muistioonvuodelta2002.Tämäonjohtanutsiihen,ettäsamathavainnotjaarviottoistuvatuseissaselvityksissä.Tästäsyystäallaonmainittuhavainnontaiarvionesittänyttahovainsilloin,kunarvioonmuistaselvästipoikkeavataiainutkertainen.
Lippukentän ja miehistökasarmien välinen tie on yksi Hennalan pääakseleista.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
78
RKY 2009-kuvauksenmukaanHennalan kasarmi-alue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-lu-vulla syntyneitä kasarmialueitamme.
Hennalallanähdäänhuomattavaavaltakunnal-listamerkitystäsotilasrakentamisenalueena,jossahallitsevankerrostumanmuodostaapääosinVenäjänkeisarikunnansotilasrakentamisentyyppiohjeitanoudattanut1910-luvunpunatiilirakennuskanta.Kasarmialueenrakennetunosantodetaanmuodos-tavanedelleenselkeän,muustaympäristöstäselvästierottautuvankokonaisuuden.
Suojelunkannaltatärkeinäosa-alueinaontuotuesiinkoillisosanasuinrakennusryhmälehmusku-janteineensekävarsinainenkasarmialue.LisäksionmainittuentisetprikaatinesikunnanrakennukseteliSotilasmusiikkimuseo(53)jajaSotilaslääketieteenmuseo(54)piha-alueineen(Museovirasto/Kauppi2004).
4.6.1 Arvokas kokonaisuus ja sen osa-alueet 4.6.2 Asemakaavallinen ratkaisu
Hennalan kasarmialueen asemakaavallinen jäsentely poikkeaa vastaavien kasarmien tyypillisestä ruutukaava-perinteestä.(RKY2009.)
Hennalankasarmialuepoikkeaaasemakaavallisestimuistasamanaikaisista,venäläistenrakentamistakasarmialueista.Lähtökohdanasemakaavallisel-lesommitelmalleovatilmeisestiantaneetpaikanmaastomuodot,entinenpeltoaukeasekäkäytettävis-säolleenmaa-alanmuoto.Niidenvuoksikasarmi-alueenkeskeistäosaarakennuksineeneiolesom-miteltusuorakulmaiseenkoordinaatistoon,kutenaikakaudenkasarmialueetyleensä,vaantasasivuisenkolmionmuotoiseksikokonaisuudeksi,kasarmialu-eensisäisenhierarkianjatoimintojenmukaisesti.Lisäksialueellaonkeskusaihe,sotilaskoti(59)elientinenkasarminkirkko.Suorakulmaiseenkoordi-naatistoononjärjestettyentinenprikaatinesikunnanrakennusryhmäeliSotilasmusiikkimuseo(53)jajaSotilaslääketieteenmuseo(54)sekäkoilliskulmanasuinalueupseerikerhoineen(7)jakomentajantaloineen(8).Viimeksimainitutmuodostavatlisäksitärkeitänäkymienpääteaiheita.
Hennalassaesiintyymyösaikansakasarmisuun-nittelussavieläsuosittujaakseliaiheita.Erityisenmerkittävinämaisemaajäsentävinäelementteinäjanäkymäakselinaonpidettymiehistökasarmien(23,24)jalippukentänvälistätietäsekäasuinalueenlehmuskujannetta,jonkapäätteenäonentinenko-mentajantalo(8).Asemakaavallinenerityismerkitysonmainittukaalikellarillaeliammusvarastolla(31),miehistökasarmeilla(23ja24)sekäsotilaskodilla(59).
Hennalanalkuperäisessäsuunnitelmassahahmotel-lutaluekokonaisuudetjaniihinliittyvätoiminnalli-nenjahierarkkinenjäsentelyovatpaikallaedelleenhahmotettavissa,esimerkiksitalousrakennustenkeskittäminenkolmionyhdellesivullejakorkeampi-ensotilasarvojenedustajienalueidensijoittaminenerilleenkeskeisestäkasarmialueesta.
Hierarkkisiksipisteiksijamaisemanmaamer-keiksikatsotaanmaisema-jatilarakenteenkannaltaedustavillapaikoillasijaitsevat”kulttuurihistorial-lisestihierarkialtaanarvokkaimmatrakennukset”:alueenkorkeimpaankohtaanrakennettu,alunperinsotilaskirkoksitarkoitettusotilaskoti(59),päävartio(22)sekä”komendantinvirasto”(8)(Ramboll2014,38–41).
4.6.3 Hierarkia ja toiminnot
Asemakaavallisesti tärkeäksi mainittu ”kaalikellari” (31) sekä rakennus (29).
Hennalan asemakaavallisen sommitelman peruselementit vuoden 1946 ortokuvassa esitettyinä. Olennaisilta osiltaan samat elementit ovat edelleen hahmotettavissa.
Kuva: Lahden kaupunki. Kuvankäsittely: Livady.
Sotilaskodin mäen kolmiosommitelma sekä prikaatin esikun-
nan ja upseeriston asuinalueen suorakulmainen sommitelma
Akselisiirtymän alueet, joilla sijaitsee hierarkkisesti
tärkeitä rakennuksia
Kulkutautisairaala ja varuskunta-alueen eteläosassa
oleva varasto
Lippukenttä ja sitä rajaavat kasarmirakennukset
Arkkitehtitoimisto Livady
79
�äkymä lehmuskujanteen akselia pitkin entiselle rykmentin komentajan talolle. Sivun valokuvat: Armi Patrikainen.
Alueen keskeinen rakennuskanta muodostuu 1910-lu-vulla rakennetuista kolmikerroksista venäläisaikaisista punatiilikasarmeista ja niihin liittyvistä talousraken-nuksista. [...] kasarmit ovat samaa venäläistä rautatei-den varsille rakennettua kasarmiarkkitehtuuria kuin Riihimäen kasarmit, Dragsvikin kasarmit Raaseporissa ja Linnan kasarmit Hämeenlinnassa. Lisärakentami-sesta huolimatta venäläisaikainen puhtaaksimuurattu tiiliarkkitehtuuri hallitsee kasarmialueen näkymiä.(RKY2009.)
Selvityksissäontodettualueenvenäläisaikais-tenrakennusten,sotilaskotialukuunottamatta,edustavantyypillistävenäläistäpunatiilistäsoti-lasarkkitehtuuria,jonkarationaalinenrakenne-jamateriaalimaailmaedustaaomanaikansakestävääperusrakentamista.Miehistökasarmien(23,24)ontodettukuitenkinolevanmaassammejamahdolli-sestikokoentisenVenäjänkeisarikunnanalueellapoikkeuksellisiamatalan,poikkisuuntaisensiipensäjasuurenkokonsavuoksi.Punatiilenjatyyppipii-rustusarkkitehtuurinlisäksiyhtenäisyyttäluovinatekijöinäonmainittumittakaavajarakentamisenilme,erityisestikoillisosanasuinalueella,missäsäily-neidenpihavajojenonnähtymonipuolistavanalueenmittakaavaajarakeisuutta.
4.6.4 Yhtenäinen punatiilinen (sotilas)arkkitehtuuri
Ylempi kuva: Varikkoalueeln venäläisaikaisia talousra-kennuksia. Alempi kuva: Museot eli entiset prikaatin esikunnan rakennukset.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
80
Rakennuksiin liittyvässä puistomaisessa ympäristössä on nurmikenttiä, puuistutuksia ja puistokäytäviä.(RKY2009.)
Kasarmialueenontodettuvaihtelevuudessaankinsisältävänmelkoyhtenäisenjaeheänkokonaisuu-denmuodostaviamaisemakokonaisuuksia,joissasitovinatekijöinäovatvanhatpunatiilirakennuksetjareheväkasvillisuus.Alueenkäyttöönjaluonteeseenliittyvinä,kulttuuriympäristönkannaltatärkeinäpiirteinäontuotuesiinjäreäpuistopuusto,muisto-puut,mahdollisestiSaksantaiVenäjänarmeijoidenmukanasaapuneetkasvitsekäavoimetalueet,kutenharjoitusaluejanurmipeitteinenlippukenttä,Itse-näisyydenpuistosekäsotilaskodinmäenpuisto.
Puurivistöistämaisemallisestitärkeimmiksionar-vioituHennalankadunjaHelsingintienvarrenpuut,koillisenasuinalueenlehmustenrajaamapuukuja,jonkavarrellasijaitsevatupseeristonpunatiilisetasuinrakennuksetjakomendantinasuintalo,sekälippukentänlänsipuolinenkoivukuja.Kasarmialu-eenvanhaapuustoaonpidettysäilyttämisenarvoise-na.Sommittelullisestimerkittävinäonpidettymyösmiehistökasarmiinliittyviädiagonaalisiapuistokäytä-viä(Lahdenkaupunki2004).
Hennalankasarmialueelletunnusomaisinaerityis-piirteinäonlisäksituotuesiinmaastotyötjaistutuk-set(Museovirasto/Sinisalo2002).
4.6.7 Puisto- ja puutarhakulttuuri
..., jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudem-man rakennuskannan rinnakkainelo(RKY2009).
Kasarmialueensotienjälkeistätäydennysrakenta-mistaonpidettyonnistuneenajajohdonmukaisenasuhteessasotilaskäytönmuuttuneisiintarpeisiinsekäalkuperäiseenasemakaavalliseensommitel-maan.Uusiarakennuksiaonsopeutettuvanhanrakennuskannankeskellemuunmuassamyötäile-mällämaastomuotoja,materiaali-javärimaailmaa,mittakaavaajarakennuskorkeuksia.
Näistäperiaatteistaselkeimminpoikkeavaksionmainittumuonituskeskus(30)(TmiLauriPutkonen2012,20).
4.6.6 Rakennusten säilyneisyys ja suojeltavuus
Varuskunnanalkuperäiseenkasarmikokonaisuuteenkuuluvien,venäläisaikaisiinsuunnitelmiinperustu-vienpunatiilirakennustenontodettulähespoikkeuk-settasäilyttäneenpääosin”alkuperäisenasunsa”.1Erityisenhyvinalkuperäisenasunsasäilyttäneiksimainitaanvarastorakennus(39)sekäpäävartio(22).Kaupinvuonna2004Museovirastossalaatimassaselvityksessäonarvioitusuojelunarvoisiksilikikaikkivenäläisaikaiseensuunnitelmaansisältyneetrakennukset.
1 Tämä pätee julkisivujen jäsentelyyn, materiaaliin ja aukotukseen, toisinaan myös oviin ja ikkunoihin, sekä rakennuksen volyymiin ja kattomuotoon.
4.6.5 Onnistunut täydennysrakentaminen
Yllä: Muonituskeskus sotilaskodin puistoon päin. Alla: Koivukujaa.Kuvat: Armi Patrikainen
Hennalan kulttuuriympäristön kannalta merkittäviksi arvioidut viherelementit vuoden 2005 ortokuvassa esitet-tyinä.
Kuva: Lahden kaupunki. Kuvankäsittely: Livady.
Aksiaaliset puistokujanteet
Tilaa rajaavat puurivistöt
Puistot tai puistomaiset alueet
Arkkitehtitoimisto Livady
81
4.6.8 Historiallinen merkitys
Venäjän ja Suomen varuskuntana toimimisen lisäksi Hennalan kasarmilla on historiallista merkittävyyttä yhtenä vuoden 1918 sisällissodan punavankileirinä. (RKY2009.)
Sotilaskodin mäen ja siellä sijaitsevan ”perinnerinteen” muistokiviä ja laattoja, jotka on omistettu muun mu-assa sotaveteraanien, vapaussodan ja vapaussoturei-
den muistolle sekä Tampereen Rykmentille ja Hämeen ratsujääkäripataljoonalle. Myös sotilaskodin mäen
tykit ovat osa Hennalan kulttuurihistoriaa. Aukeaman valokuvat: Armi Patrikainen
UseimmissaselvityksissäontuotuesiinHennalanvaruskunta-alueensatavuotinenhistoriaensinVenä-jänkeisarikunnankasarmialueena,sittenitsenäisenSuomenvaruskunta-alueena.Onmainittumyösse,ettäHennalaontodistanutSuomenyleisempäänhistoriaanliittyviävaiheitasisällissodanjälkeisenäpunaistenvankileirinäsekäVenäjältäpaenneidenvastaanottoleirinä1920-luvunalussa.
Paikanmuistinsäilymisenkannaltatärkeinäonmainittualueenmuistokivet,-veistokset,-laatatja-puut,tykitjapanssarivaunu(Ramboll2014,45).Historiallisestakäytöstämuistuttavatmyösitseka-sarmirakennuksetjaharjoituskenttä.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
82
TässäluvussaHennalankasarmialuettatarkastellaanerilaisiinhistoriallisiin,toiminnallisiinjamaise-mallisiinosa-alueisiinjaettuna.Kustakinalueestaesitetäänkeskeisetpiirteetsekälyhytkatsausniidenkehittymisestäosanakasarminkokonaisuutta.Lo-puksikuvaillaankunkinalueenkulttuuriympäristönkannaltaarvokkaimpiapiirteitä.
Historiallisessatarkastelussaonkäytettyapunapäällekkäinasetettujakarttoja,piirustuksiajail-makuviaeriajoilta.Käytetytkarttamateriaalitovat:pitäjänkartta1860-luvulta,Senaatinkarttavuosilta1874–1875,topografiakartatvuosilta1930–1931ja1938(painettu1950),peruskartatvuosilta1963,1978ja1992sekä2010-luvulta,päiväämätönaluesuun-nitelmavenäläistenajalta,karttakasarmialueesta1923sekäasemakaavavuodelta1937.LisäksikäytössäovatolleetaiempiaHennalaakäsitteleviäselostuksiavartentehdytkarttaesitykset.Käytetytortokuvatovatvuosilta1946,1960,1979,1986,1995,2005ja2011.NeonsaatukäyttöönLahdenkaupungilta.
Kutakinosa-aluettatarkastellaanensinsuurempa-nakokonaisuutenajasenjälkeenhienojakoisempiinosiinjaettuna.Jaoteivätoletarkkarajaisia,vaansamarakennusvoikuuluakahteeneritarkastelualu-eeseen.Esimerkiksimiehistörakennukset(23,24)kuuluvatvenäläisaikaistenrakennustenkolmioon,jasamallaniilläontärkeämaisemallinentehtävälippu-kentänlännenpuoleisenlaidanrajaajina.
5 Hennalan piirteitä osa-alueittain
Tässä selvityksessä Hennalan varuskunta-aluetta käsitellään neljään osa-alueeseen jaettuna. Alueet ovat:
5.1 kasarmialueen keskeinen osa5.2 koillinen asuntoalue
5.3 varikkoalue5.4 avoimet alueet ja metsiköt.
Kukin alue on jaettu pienempiin osiin. Rajaukset ovat pikemminkin teemallisia kuin tarkan maantieteellisiä.
Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady
Arkkitehtitoimisto Livady
83
5.1 Kasarmialueen keskeinen osa
Kasarminkeskeiseksiosaksionmääriteltypääasi-assavenäläistenajalta1910-luvultaperäisinolevienrakennustenrajaamaaluejalippukenttä.Koillisosanasuntoalueesitetäänomanakokonaisuutenaan.Keskeinenalueonjaettuviiteenpienempäänosaan:sotilaskodinmäkeen,venäläisaikaistenrakennustenkolmioon,museorakennustenalueeseen,lippukent-täänja1960–1970-lukujenrakennustenvyöhykkee-seen,joitakäsitelläänomissaalaluvuissaan.
Valtaosakasarminrakennuksistasijaitseekeskei-selläalueella,jahiemanylipuoletniistäonval-mistunutjoensimmäisenrakennusvaiheenaikana1910-luvulla.Rakennustenulkoinenilmeonvarsinyhdenmukainen;neovatpääosinharjakattoisiajatiilipintaisia.Materiaaleiltaanjarakennustekniikal-taanneedustavatomanaikansakestävääperusra-kentamistajaovatmonienmuutostenjaperuskorja-ustenjälkeenkinsäilyttäneetolennaisetpiirteensäjaulkoisenilmeensä.
Hennalanensimmäinentärkeätäydennysra-kennusvaihesijoittui1960–1970-luvuille,jolloinkeskeisenalueensisäkehällerakennettiinkolmeuuttarakennusta(U26,30,U40).Nämärakennuk-setmuodostavatalueelleomankerrostumansa.Neeroavatrakennustekniikaltaan,muotokieleltäänjamittakaavaltaanvenäläiseltäajaltaperäisinolevistarakennuksista.Kasarmintoiminnankannaltaniilläonolluthyvinkeskeinenrooli.
Keskeisellekasarmialueelletullaanpohjoisesta,Hennalankadulta,jonkasuuntaankeskeinenaluenäyttäytyylehmuskujantakaa.Hennalankasarmionaidattu.Sairaalanvanhanosan(V26)japäävartion(22)pääjulkisivutsuuntautuvatalueeltaulospäin.Sisäänkäyntiportintakaalähteepitkä,suorakoivuku-ja,jokahalkaiseekasarmialueenpohjois–eteläsuun-nassa.Tienitäpuolellaavautuulaajalippukenttä,jalänsipuolellapitkätmiehistörakennukset(23,24)muodostavatmuurimaisenseinämän.
Maisemallisestikasarmialueenkeskeinenosaonkaksijakoinen:lippukentänaukeaatilaarajaavatsuorissariveissäolevatpuurivit,kuntaasvenäläis-aikaistenrakennustenrajaamankolmionsisälläkasvillisuusonpuistomaistajavapaamuotoisem-paa.Kasarmialueenviihtyisyyteenalettiinkiinnittäähuomiotajo1920–1930-luvuilla,jolloinvaruskunnanalueelleistutettiinlehtipuukujia.1960-luvullaistu-tuksiajatkettiin.
Kasarmialueen keskeinen osa vuonna 2000.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).
Kulttuuriympäristön kannalta Hennalan keskeinen alue on kasarmin tärkein ja monimuotoisin alue. Sille keskittyvät vanhimmat rakennukset, jotka ovat säilyneet ulkoiselta olemukseltaan hyvin. Kasarmille eri aikoina asetetut käyttö- ja tilatarpeet näkyvät erilaisina raken-nuskerrostumina, sekä täydennysrakentamisena että sisätilamuutoksina. Alueen sommittelullisessa keskipis-teessä sijaitsevalla sotilaskodilla (59) on rakennushis-toriallisen arvon lisäksi tärkeä symbolinen arvo. Tällä
hetkellä täysikasvuiset puut sekä alueelle ominainen harvahko ja pääosin matala rakennuskanta tekevät kasarmin asemapiirustuksista selkeästi luettavan ase-makaavallisen perusajatuksen paikalla jossain määrin vaikeasti havaittavaksi.
Kasarmialueen keskeinen osa on jaettu viiteen osa-alueeseen:5.1.1 sotilaskodin mäki5.1.2 venäläisaikaisten rakennusten kolmio5.1.3 museorakennusten alue5.1.4 lippukenttä ja sen ympäristö5.1.5 1960–1970-luvuilla valmistuneiden rakennusten vyöhyke.Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
84
5.1.1 Sotilaskodin mäki
SotilaskodinmäkionHennalanvaruskunta-alueenhierarkkinenkeskipiste.Kasarmialueonalunperinsuunniteltuhyväksikäyttäenmaastonmuotoja.Varus-kunnankirkko(59)sipulimaisinetornikupoleineensijoitettiinsommitelmankorkeimmallekohdalle,jasitäympäröivätrakennuksetjärjestettiinkolmiomai-seensommitelmaan.Vanhimmassaasemapiirustuk-sessaolisuunniteltulippukentältäkirkollenouseviamonumentaaliportaita,jotkaolisivatjatkuneetmyöskukkulanlänsipuolella.Portaitaeitehty,jaortodok-sinensotilaskirkkojäikeskeneräiseksi.Symbolisestitärkeäkirkkomuutettiinklassistisentyyliseksisoti-laskodiksisuomalaistensaatuakasarminhaltuunsa.
Ilmakuvienperusteellavoidaannähdä,kuinkasotilaskodinmäensuhdesitäympäröiväänmaise-maanjarakennuksiinonvuosienaikanamuuttunut.Varhaisinkuvaonvuodelta1928.Siinäkukkulallakasvavapuustoonnuortajasotilaskotinäkyykaikiltasuunnilta.Kukkulaaympäröivätrakennuksetovatmelkokaukana,janiidenkattolinjatjäävätsotilasko-tiamatalammiksi.Päävartion(22)kulmaltasuoraansotilaskotiakohtinousevatiehalkaiseevaruskunta-alueenkeskeisenosan.Muutkukkulalletulevatreititovatlähinnäpolkuja.
Ortokuvienperusteellasotilaskodinläheisyydessäonollutuseitapieniärakennuksia–mahdollisestivajoja,jotkaonpurettuviimeistään1960–1970-lu-vuilla,kunsairaalanuusiosa(U26),muonituskes-kus(30)jakoulutus-jakurssikeskus(U40)valmis-tuivat.Nämäuudetrakennuksetovatmuuttaneetsotilaskodinmäensuhdettaympäristöönsä.Maise-malliseksidominantiksiolisuunniteltusotilaskirkko(59),jokanousimuitarakennuksiakorkeammalle.Nytvaikuttaasenytmelkopieneltäjamatalalta.Myöskukkulaakiertävättietovatmuuttuneetovatleventyneetjaneonasvaltoitu.
Myöspieneksimetsäksikasvaneetkukkulanpuutovatmuuttaneetmaisemasuhdetta.Päänäkymätkukkulaltasuuntautuvatpäävartiota(22)kohtikulke-valletiellejalippukentälle.Täysikasvuisetpuutlähespeittävätnäkymätmuihinsuuntiin.Sotilaskodineteläpuolellaonmetsikkö,jollemaisemaselvityksenmukaansijoittuulepakoidensäännöllisestikäyttämäruokailualue(RambollOy2014,15).
Sotilaskodin mäen symbolista arvoa Hennalan kasar-min keskeisenä paikkana kuvastaa hyvin sen nykyinen käyttö muistomerkkipuistona. Alueelle on pystytetty lukuisia eri muistokiviä, patsaita, tykkejä, laattoja ja panssarivaunu.
Sotilaskodin mäki lännestä nähtynä vuoden 1928 ilmakuvassa. Etualalla muonituskeskuksen rakentamisen yhteydessä puretut kasarmitP30 ja P32.
Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).
Sotilaskodin mäki etelästä nähtynä vuoden 2000 ilmakuvassa.
Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).
Arkkitehtitoimisto Livady
85
�ykyään sotilaskodin mäkeä ympäröivät puut ovat kasvaneet täyteen mittaansa. Kukkulaa käytetään muistomerkkipuistona, ja sinne on koottu erilaisia
muistokiviä, -laattoja, -patsaita sekä eri joukko-osastojen toiminnasta kertovia aseita.
Muistomerkkejä on esitetty myös sivulla 81.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
86
Tontinkorkeimmallekohdallesommitellunsotilas-kirkonlisäksitoinenHennalankasarmisommitel-mankeskeisistäpiirteistäonkukkulaaympäröivienrakennustenmuodostama,tasasivuisenkolmionmuotoontehtytiilirakennustenkehä.Kolmionerilaidoilleonsijoitettueritarkoituksiapalveleviara-kennuksia.Itälaitaarajaavatsuuretmiehistökasarmit(23,24).Hennalankadunvastaisellalaidallaolialunperinainoastaansairaalarakennus(V26)japäävar-tio(22),jokaonsamallakolmionpohjoinenkärki.Kolmionlännenpuoleinenkärkionmuodoltaanleikattu;sillesijoittuvatalunperinpesutupinakäy-tetytrakennukset(29,33)jaoletettavastiammus-tairäjähdevarastonakäytetty”kaalikellari”(31).Kolmionlounaisellelaidallesijoittuuerilaisiapaja-,varasto-jatallirakennuksiasekäesikuntarakennus(V40),jotkamuodostavatpuurivistöjenreunustamankadunvar-relleyhtenäisentilan.Kolmioneteläisessäkärjessäovatentisettoimiupseerikerho(46)jakonekivääri-joukkueenelikuularuisku-jatiedustelukomennus-kuntienkasarmi(25).Myössommitelmastaerilläänolevaentinenkulkutautisairaala(34)kuuluusamaanrakennusryhmään.
Venäläisaikaistenrakennustenkolmionrakennuk-setovat,harvaapoikkeustalukuunottamatta,peräi-sin1910-luvulta.Niistäläheskaikkiovatkokeneetuseitaerilaisiamuutos-japeruskorjausvaiheita.Siitähuolimattaneovatsäilyttäneetolennaisetpiirteensä.Sotienaikanarakennettujapuisiavarastoja(71,72)lukuunottamattarakennuksetovattiilirakenteisiajaniissäonpeltipintaiset,tummiksimaalatutharjaka-tot.
Ilma-jaortokuvienperusteellakolmionrakennus-kantaonpysynytvalmistumisaikaisenkaltaisenamuutamaapoikkeustalukuunottamatta.1960-luvunjälkeenvarastojen35ja39välistäonpurettumah-dollisestipuurakenteinenrakennus,jonkakorvaanytparkkipaikka.Kasarmien(23,24)välissäonollutvuonna1960jonkinlainenrakennustaikatos,jotaeimuinavuosinaotetuissakuvissanäy.
Rakennuksiinliittyväerikoisuusonnykyisenvaras-tonjaentisenpesulan(35)korkeasavupiippu,jokavuoden1928kuvassanäyttäisiolevanteräsrakentei-nenjaohut.Vuosien1934ja1938viistoilmakuvissa
5.1.2 Venäläisaikaisten rakennusten kolmio
näkyymuurattutiilipiippu.Rakennuksenedessänäyttäisiolleenmyössuuriahalkopinoja,joitaonoletettavastikäytettypesuvedenkeittämiseen.
Samojenkuvienperusteellavoidaannähdä,ettäkaalikellarin(31)ulkoseinilleonaiemminkasattumaavalleja.Tämätukisisitäolettamusta,ettäraken-nustaolisikäytettyammusvarastonajaseiniäolisivahvistetturäjähdysvaarantakia.
Kasvillisuudenjapuustonkannaltavenäläisaikais-tenrakennustenkolmioonpäteepitkältisamakuinsotilaskodinmäenkinkasvillisuuteen.Vanhimmis-sakuvissanäkyvätnuoretpuutovatajankuluessakasvaneettäyteenmittaansa,jaalueenyleisilmeonmuuttunutpuistomaiseksi.Hennalantienvastaisellasivullaonnähtävissäpuurivijovuoden1934ilmaku-vassa.Maisemaselvityksenmukaantoinenpuurivionlisättyvuonna1966(RambollOy2014,12,28).Myöskolmionlounaisenlaidantietäreunustavatpuutonortokuvienperusteellaistutettuvuoden1960jälkeen.
Venäläisaikaisten rakennusten kolmio on olennai-nen ja keskeinen osa Hennalan kasarmin alkuperäistä sommitelmaa. Erikokoiset punatiiliset ja harjakattoiset rakennukset edustavat oman valmistumisaikansa hyvää ja kestävää rakentamista. �e ovat säilyttäneet olennaiset piirteensä hyvin lukuisista muutos- ja korjausvaiheista huolimatta.
Kaalikellarin (31) ulkoseinille kasattuja maavalleja vuoden 1928 kuvassa.Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).
Varasto- ja pajarakennusten kuja vuonna 1977.Kuva: Lahden kaupungimnuseon kuva-arkisto / Pirjo Kaarikoski.
Entisen pesulan (35) korkea savupiippu vuonna 1938.Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).
Arkkitehtitoimisto Livady
87
Varastot (71, 72). Hennalankadun lehmuskuja ja sairaala (V26). Päävartio (22).
Miehistökasarmi (24).
Miehistökasarmi (24).
Toimiupseerikerho (45).
Kaalikellari (31).
�äkymä etelästä kohti esikuntarakennusta (V40).
Sosiaalirakennus (33) ja kaalikellari (31). Paja- ja varastorakennusten vyöhykkeen puukuja.
Korjaamo / varasto (38). Entinen hevostalli, nykyinen varasto (41).Paja- ja varastorakennuksia (36, 38) esikunta (V40).
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
88
Museorakennustenalueonselvitysalueeneteläosas-sa,varikkoalueenjaHelsingintienvälissä.Alueonrajattumuustakasarmistaerilleenverkkoaidallajaportilla.PääsisäänkäyntimuseoalueelleonHelsin-gintieltämuustakasarmialueestaerillisenportinkautta.
Alunperinmuseoaluekoostuikolmestapääraken-nuksesta:rakennus53olitarkoitettuprikaatinko-mentajantaloksi,rakennus54kansliaksijarakennusP55upseerienasuinrakennukseksi.Niidenlisäksialueellaonolluterilaisiaapurakennuksia–varastojajakellareita,joistaviimeinenkinonpurettuennenvuotta1979.KolmikerroksinenasuinrakennusP55onpurettusamoihinaikoihin.Vuonna1983raken-nuksessa54aukesiSotilaslääketieteenmuseojavuonna2003rakennus53peruskorjattiinSotilasmu-siikkimuseoksi.
Museorakennustenaluesuunniteltiinjoalku-peräisessäkasarmisommitelmassamuustavarus-kunta-alueestahiemanerilliseksikokonaisuudeksi.Päärakennustenväliinjäikolmeltalaidaltasuljettupiha-alue.Kauppimainitseerakennuskantaselvityk-sessään,ettäpiha-aluettaolisialunperinkoristanutmuotopuutarha(Museovirasto/Kauppi2004,7).Vanhimmassakäytettävissäolleessaasemapiirus-tuksessaonhahmotettavissavaatimatonmuotoaihe,muttavalokuvienperusteellasellaistamuotopuutar-haaeiolisitoteutettu.Kuvissapihaonavointatilaa,jossadiagonaalisetpolutristeilevätrakennukseltatoiselle.EnsimmäisetvarsinaisetpihaanliittyvätistutuksetkuuluvatHelsingintietäreunustavaanlehmusriviin.Ortokuvienperusteellapihansommit-teluunonpanostettuvasta1990-luvunlopullatai2000-luvulla.
Sotilaslääketieteen museo (54) ja Sotilasmusiikki-museo (53) sekä niihin liittyvä piha muodostavat Hen-nalan kasarmialueelle yhtenäisen, muusta varuskunta-alueesta jossain määrin erillään olevan osa-alueensa. Entisen upseerien asuinrakennuksen (P55) purkaminen on jossain määrin hämärtänyt museorakennusten alu-een tilallista jäsennystä.
5.1.3 Museorakennusten alue Museorakennusten alue vuonna 1934 etelästä päin kuvattuna. Etualalla näkyy viljelysmaita. Takimmainen kolmekerroksinen rakennus on myöhemmin purettu upseerien asuinrakennus (P55).Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).
Museorakennusten alue vuonna 2000. Kuvassa näkyy Helsingintielle aukeava portti.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).
Arkkitehtitoimisto Livady
89
Sotilaslääketieteen museo (54) tammikuussa 2015.
Sotilasmusiikkimuseo (53).
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
90
Hennalankasarmialueenlippukenttäärajaavatkoillinenasuntoalue,museorakennustenalue,ka-sarmirakennukset(23,24)sekäHelsingintie.Laajaanurmipintaistakenttääonvuosienaikanamuutettuuseaanotteeseen,muttaseonsäilyttänytkeskeisetpiirteensä.
Venäläisaikaisessaaluesuunnitelmassalippukenttäonesitettysuorakulmaisenaalueena,jokasijoittuusymmetrisestisommittelullisenkolmionjasotilas-kirkon(59)muodostamalleakselille.Seneteläpuolel-leonpiirrettytoinenmäärittelemätön,suorakaiteenmuotoinenalue.Senaatinkartanja1960-luvunpitä-jänkartanperusteellalippukentänpaikallaoliennenkasarminrakentamistaHennalantilajaviljelysmaa-ta.Tilanpäärakennussijoittuisuurinpiirteinsamal-lekohdalle,missätällähetkelläonlipputanko.
Lippukenttäätuskinkoskaantoteutettiinsuun-nitellunmukaisena,silläjovuodelta1923peräisinolevassakasarmialueenkartassaseonsaanutnykyi-sen,hiemankiilamaisenmuotonsa.KartassaentisenHennalantilanrakennuksenkohdalleonmerkittypieniistutettupuistikko.Vuoden1928ilmakuvassakenttäonkartanmukaisessaasussa.
Vuosienvarrellalippukentälläontapahtunutmuutoksiapääasiassaetelä-japohjoispäissä.Museo-rakennustenalueenvieressäoli1920-luvullapitkätrivithalkopinoja.1930-luvullakasarmin24edustalleolirakennettujuoksurataihmisilletaihevosille.Vuoden1946ortokuvassalippukentäneteläosassanäkyypieniärakennuksia,jotkaovatmahdollisestiolleetvarastoja,apurakennuksiataihevosiinliittyviärakennuksia.Nemuodostivatkaksierillistäryhmääjapihaa.Pohjoisimmatnäistärakennuksistasijoit-tuivatlinjalle,jokanykyiselläänrajaalippukenttää,jasuurinosaniistäonpurettuennenvuotta1960.
Vuoteen1979mennessäjuoksuratakasvoium-peen,jalippukentäneteläosaanolirakennettuparkkipaikka.Myöhemmintämäpysäköintialueonnurmikoitunutjasenviereenontehtyuusi.Orto-kuvanperusteellakumpikinparkkipaikkanäyttäisiolleenkäytössävielävuonna2011.Parkkipaikkojalukuunottamattanykyisenlippukentänjamuseora-kennustenvälinenalueonjäänytrakentamattomak-si.Ilmakuvienperusteellanäyttäisi,ettätälläalueella
kasvavatpuutolisivatosinistutettuja,osinympäristöonpusikoitunutta.
Myöslippukentänpohjoisosaonläpikäynytusei-taerilaisiarakennusvaiheita.Vuonna1936kentänkoilliskulmaanrakennettiinpistooli-japienoiskivää-rirata,jokapurettiinennenvuotta1979.Tällähet-kelläampumaradanpaikallakasvaapienimetsikkö.Lippukentänpohjoispuolenparkkipaikatrakennet-tiinvaiheittain;ensimmäinenosavalmistuiennenvuotta1979jatoinenennenvuotta1995.
Lippukenttääkaikiltareunoiltarajaavatpuurivitonistutettumonessavaiheessa.Kasarmirakennusten(23,24)edessäolevistakoivuriveistäainakintoinenonalunperinistutettujo1920-luvulla.Vuoden1934ilmakuvassanäkyyjoselvästikaksiriviäpuita.Helsingintienpuoleistalaitaareunustavapuurivionistutettuennenvuotta1986jalippukenttääpohjoi-sestasekäetelästärajaavatpuurivitennenvuotta1995.Puustonkasvamisenlisäksilippukentälläeiolekuvissanähtävissäolennaisiamuutoksia.
Lippukenttä on tärkeä osa kasarmin keskeisen osan maisematilaa ja historiallista toiminnallisuutta. Symbo-lisen merkityksen lisäksi sillä on tärkeä rooli Hennalan kasarmialueen sommitelman hahmottumisessa maas-tossa, esimerkiksi kasarmirakennusten (23, 24) itäjulki-sivut sekä kenttää rajaavat puurivit ovat olennainen osa lippukentän maisematilaa. Aikojen saatossa kenttää on pienennetty, mutta toisaalta sen rajaaminen puuriveillä on selkeyttänyt alueen tilallista hahmoa.
5.1.4 Lippukenttä ja sen ympäristö
Pohjoinen raja on siirtynyt. �yt tilalla on parkkialueita ja
puurivistöt.
Lippukentän muuttuneita piirteitä vuoden 1949 ortokuvassa.
Ampumarata on purettu. �yt tilalla kasvaa metsikkö.
Juoksurataa ei enää ole.
Etelänpuoleiset varastorakennukset on purettu. �yt tilalla on parkkialueita,
puurivistö ja puoliaukeaa rakentamatonta ympäristöä.
Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).Kuvankäsittely: Livady.
Helsingintien-puoleiselle rajalle on istutettu puurivistöt.
Tampereen Rykmentin paraati lippukentällä 1930-luvulla. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.
Arkkitehtitoimisto Livady
91
Lippukenttä on Hennalan kasarmialu-een keskeisen osan suurin maisematila.
Miehistökasarmit (23, 24) rajaavat lip-pukentän länsipuolta.
Puurivistöt kiertävät lippukenttää kaikil-ta laidoilta.
Kentän keskellä sijaitsee korkea lipputanko. Samalla paikalla oli Hennalan tilan talo ennen kasarmin raken-tamista.Kuva: Armi Patrikainen.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
92
Sotilaskodinmäenympärillevalmistuivat1960-ja1970-luvullasuuretuudisrakennukset:sairaalanuusiosa(U26),muonituskeskus(30),sekäkoulutus-jakurssikeskus(U40).Neympäröivätsotilaskodinmäkeäjamuodostavatalueellemoderninrakentami-senkerrostuman.Nämärakennuksetovatjopelkäs-täänkokonsajasijaintinsapuolestamerkittävimmätHennalankasarminensimmäisenrakennusvaiheenjälkeenvalmistuneistauudisrakennuksista.
Keskenäänerityylisetrakennuksetsopeutuvatym-päristöönsäerilaisinkeinoin.Vuonna1964valmistu-nutsairaalanuusiosa(U26)sijoittuuvanhaanosaan(V26)nähdensiipenäsamaantapaankuinyksiker-roksisetsiipirakennuksetmiehistökasarmeihin(23,24).Kuusikerroksisenaseonkuitenkinhuomatta-vastikorkeampikuinalueenmuutrakennukset.
Muonituskeskus(30)eroaa1970-lukulaisenatasakattoisenabetonirakennuksenamateriaaleil-taanjamittakaavaltaanHennalantiiliympäristös-tä.Tyyliltäänsemuistuttaamuihinkasarmeihin1960–1970-lukujenaikanarakennettujavaruskun-tarakennuksia.Rinteeseensijoittuva,matalamassarajaaitäpuolelleensotilaskodinmäensuurtenpui-denreunustamansisääntuloaukion,johonavautuunäkymäruokalasalinsuuristaikkunoista.Rakennuk-senmuillasivuillaonlastauslaitureita,ajopihojajaramppeja.
Esikuntarakennuksen(V40)yhteydessäolevakoulutus-jakurssikeskus(U40)noudatteleesoti-laskodinmäenmuotojajaikäänkuinmaastoutuusotilaskodintakaiseenmetsikköön.Pitkä,tiiliverhoil-tuasuntolasiipionjaksoteltupienempiinosiin,jotkamukautuvatmitoiltaanalueenvanhaanpienimuo-toiseenrakennuskantaan.Yhdessäesikuntaraken-nuksenkanssakurssikeskusrajaalänsipuolelleensuojaisanpihan.
5.1.5 1960–1970-luvuilla valmistuneiden rakennusten vyöhyke
1960–1970-luvuilla valmistuneilla rakennuksilla on ollut tärkeä osa Hennalan varuskunnan toiminnassa. Keskussotilassairaala 2 ja vuodesta 1984 vuoteen 1994 toiminut Hämeen Sotilassairaala olivat merkittäviä laitoksia jopa valtakunnan mittakaavassa. Hennalan varusmiesten jokapäiväisen elämän näkökulmasta muonituskeskus (30) oli keskeisessä asemassa. Keittiön ja ruokasalin lisäksi rakennuksessa oli varusvarasto, saunat ja liikuntatilat. Hennalaan oli keskitettynä monen eri alan koulutusta, muun muassa Huoltokou-lutuskeskus, Esikuntakoulu, Asekoulu, Moottorikoulu ja Lääkintäkoulu, joiden toimintaa varten koulutus- ja kurssikeskus (U40) oli rakennettu.
1960–1970-luvuilla valmistuneet rakennukset etelästä nähtynä. Kuva: Lahden kaupunki.
Koulutus- ja kurssikeskuksen (U40) auditorio ja yhdyskäy-tävä esikuntarakennukseen (V40).
Muonituskeskuksen (30) betoninen sisäänkäynti-katos.
Sairaalan uusi osa (U26). Kuva: Armi Patrikainen.
Arkkitehtitoimisto Livady
93
Lippukentänpohjoispuolellaonalunperinpääl-lystönmajoitustavartenrakennettualue,jonkavoijakaakolmeenosaan:upseerikerhonjakomentajantalonympäristöön,lehmuskujanympäristöönja1950-luvunasuinrakennustenjapäiväkodinaluee-seen.
Koillisenasuntoalueenvanhinrakennuskerros-tumaonvenäläistenajalta1910-luvulta,jasevastaamelkotarkastivarhaisintakasarmisuunnitelmaa.Hennalaeroaamonistamuistasamaanaikaanrakennetuistakasarmeistasiinä,ettäsommittelueinoudattanutsuorakulmaistamallia,vaanraken-nuksetsovitettiinjossainmäärinmaastonmuotoi-hin.Upseerienkolmikerroksisetasuinrakennuksetkuitenkinjärjestettiintiukansymmetrisestialueensisäisenakselinkahdenpuolen.Kadunpäätteeksijaalueendominantiksirakennettiinkomentajantalo(8).Hennalankoillinenasuinalueonerilläänmuus-tavaruskunta-alueesta.Tämävastaa1900-luvunvaihteensotilashierarkianperiaatteita,joidenmu-kaanerisotilasarvojaedustavienelinpiirittulierottaatoisistaan.
Päällystönasuntoalueenidänpuoleinenrajalin-jajatkoialunperinlippukentänsuuntaa.Vuosien1956–1957asuintalojenrakentamisenyhteydessäkokoaluekasvoijonkinverranitäänpäin.SamallaHelsingintienlinjausmuuttuitältäkohdin.
Kulttuuriympäristön kannalta upseeriston tarpei-siin rakennettu koillinen asuinalue kuuluu Hennalan merkittävimpiin osiin. Varsinkin upseerikerho (8), komentajan talo (7) ja lehmuskujan varrella olevat kolmikerroksiset tiilitalot muodostavat pääpiirteissään alkuperäisen kaltaisena säilyneen ympäristön, jonka aksiaalisessa sommitelmassa ovat näkyvissä paitsi oman aikansa rakennustapa ja -tekniikka myös sotilasalue-suunnittelua ohjanneet hierarkkiset periaatteet. Muusta kasarmista erilleen sijoitettu alue ei selvityksen tekohet-kellä kuulu Hennalaa koskevan RKY-rajauksen piiriin, mutta varsinkin vanhimmilta osiltaan sen merkitys varuskunta-alueen kokonaisuudessa on yhtä suuri kuin kasarmialueen keskeisellä osalla.
5.2 Koillinen asuntoalue
Koillinen asuinalue vuonna 2000.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).
Koillinen asuinalue on jaettu kolmeen osa-alueeseen:5.2.1 upseerikerhon ja komentajan talon ympäristö5.2.2 lehmuskujan ympäristö5.2.3 1950-luvun asuinrakennusten ja päiväkodin aluee-seenOrtokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
94
Kasarmialueenkeskeisenosanjakoillisenasun-toalueen”nivelkohdassa”onupseerikerhon(7),komentajanasunnon(8)japäävartion(22)muodos-tama,hierarkkisestijatoiminnallisestimerkittäväalue,jossaenimmäkseenmiehistönkäytössäolleenalueenkolmiomainensommitelmavaihtuuupseeri-enasuinalueenaksiaaliseenjärjestykseen.Alueenkeskeisessäpisteessäonkomentajanasunto(8),jostaonpystyttytarkkailemaansekäkasarmialuetta,upseerienasuinaluettaettälippukentäntapahtumia.
Kullakinalueenrakennuksellaonollutomatärkeäroolinsakasarmintoiminnassa.Päävartio(22)onkokoolemassaoloaikansatoiminuterilaisissaesikun-ta-,kanslia-javartiotehtävissä.Myösupseerikerho(7)onainaollutalkuperäisenkaltaisessakäytössä.Aiemminseonollutupseeristonsosiaalisenelämänkeskus,nykyäänrakennuksessatoimiitilausravin-tola.Komentajanasunnon(8)käyttöonmuuttunutuseaanotteeseen.Seonalunperintoiminut9.Suo-menmaalaisenTarkk’ampujarykmentinkomentajanasuntona,itsenäisyydenaikanavaruskunnankomen-tajanasuntona,myöhemminHämeenratsujääkäri-pataljoonanesikuntanajaviimeksiPuolustushallin-nonrakennuslaitoksentoimistona.
Kasarmialueenpääsisäänkäyntivartioituineport-teineensijaitseepäävartion(22)vieressä.Upseeri-enasuinalueelleoliaiemminHennalantieltäomasisäänkäyntiliittymänsä,jokajohtisuoraankohtiupseerikerhoa.Sisäänkäyntiäonsiirrettysamoihinaikoihin,kuinHennalantienlinjauson1960-luvullasiirtynytpohjoisemmaksi.Nykyinensisäänkäyntitiealkaapäävartion(22)liepeiltäjasuuntautuukohtiasuinalueenkeskelläolevaaristeystä.Venäläisai-kaisessaaluesuunnitelmassaristeyksenkeskelleolikaavailtupyöreääpuistosommitelmaa,muttasitäeioletoteutettu.
5.2.1 Upseerikerhon ja komentajan talon ympäristö
Upseerikerhonjakomentajantalonympäristönpuistomainenilmeonperäisin1920-ja1930-luvullatehdyistäistutuksista.Vuosien1934ja1938ilmaku-vissapuustonäyttäänuorelta,jaortokuvienperus-teellaseonvuosienaikanakasvanuthuomattavasti.Näyttääsiltä,että2000-luvunaikanapuustoaolisihiemankarsittu.Esimerkiksiumpeenkasvanutkomentajanasunnon(8)aksiaalinennäkymäleh-muskujalleonavattu.Rakennustenedustoillaoleviahiekka-jaasfalttipihojaonmuokattuuseaanottee-seen.Risteyksenpohjoispuolellaolevaparkkialueontehtyennenvuotta1979.
Kulttuuriympäristön näkökulmasta upseerikerhon ja komentajan talon ympäristö on hyvin säilynyt väljä ja puistomainen alue, joka liittää visuaalisesti ja hierarkki-sesti yhteen kaksi Hennalan varuskunta-alueen erillistä osaa. Alueen rakennukset ja niiden sijoittelu kuvastavat 1910-luvun sotilasrakentamisen arvojärjestyksiä.
Koillisen asuinalueen sisäänkäyntiportti oli aiemmin Hennalankadun puolella. Kuva on vuodelta 1936. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Upseerikerho (7) tammikuussa 2015.
Päävartio (22) kuuluu upseerikerhon ja komentajan talon ympäristöön. Se on myös kasarmialueen keskeisen osan pohjoinen kärki.
Arkkitehtitoimisto Livady
95
Komentajan asunto (8).
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
96
Hennalankoillisenasuntoalueenhalkaiseelehmus-kuja,jonkapäätteenäonkomentajantalo(8).Ympä-ristömuodostuualunperinupseerienmajoitukseentarkoitetuista,tiilipintaisistaasuinrakennuksista,jotkasijaitsevatpuistokadunmolemminpuolin.Jokaisentalonedessäonkadunpuolellapiha-alue.Tietäreunustavattuuheatlehmusrivitovatolennai-nenosaalueentilanmuodostustajaulkoistailmettä.
Asuinrakennustensijoittuminenvastaavenäläis-aikaisenaluesuunnitelmanmallia.Neonkuitenkintoteutettuhiemankaavailtuasuurempina.Alunpe-rinkolmikerroksisiarakennuksiaolikuusijaniidenväliinsijoittuipieniäapurakennuksia.Lehmusku-janpuita,kutenmuitakaanistutuksia,eivanhoissasuunnitelmissanäy,janesaattavatkinollaperäisin1920-ja1930-luvulta,samoinkuinupseerikerhonjakomentajantalonympäristönistutukset.
1960-luvullalehmuskujanvarrellerakennettiinkaksiuuttaasuintaloa.Nelikerroksinenrakennus91tehtiinKeskussotilassairaala2:nasunnoiksivuonna1964rakennusten4ja6väliin.Ortokuvienperus-teellasentieltäpurettiinkaksivarastorakennusta.Asuintalo92valmistuivuonna1967.Senpaikaltapurettiin1910-luvullatehtyrakennus(P2).Kumpikin1960-luvunrakennusontasakattoinen,toisinkuin1910-luvullatehdytharjakattoisettiilirakennukset.Uudetrakennuksetnoudattelevatkuitenkinalkupe-räisensuunnitelmanhenkeä,janetuntuvatsopivanhyvinympäristöönsä.
Kaikkilehmuskujanympäristönvanhatraken-nuksetonperuskorjattuvuosina1979–1987.Ra-kennuksen4korjauksessakokeiltiinvanhojara-kennustapoja.Rakennus5muutettiinvuonna1986Esikuntakoulunkoulutusrakennukseksi.Rakennuk-set1,3ja4olivatHämeenrykmentinviimevuosinaoppilasasuntolakäytössä.
Lehmuskujan ympäristö on yhtenäinen ja pääpiirteit-täin ominaislaatunsa hyvin säilyttänyt alue. Myöhem-missä muutoksissa alueen sotilaallinen järjestelmällisyys on hieman hämärtynyt, mutta alueen keskeiset piirteet ovat silti helposti havaittavissa.
5.2.2 Lehmuskujan ympäristö
Asuinrakennus (1).
Asuinrakennus (92).
Asuinrakennus (3) takaapäin.
Asuinrakennus (4) edessä ja (91) takana.
Arkkitehtitoimisto Livady
97
Lehmuskujan aksiaalisen sommitelman päätteenä on komentajan asunto (8).
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
98
Tähänalueeseenkuuluvatvuosina1950-luvullara-kennettujenasuintalojen(87,88,89,90)ympäristö,vuonna1982valmistunutpäiväkotijalehmuskujanalueenjalippukentänvälinentila.
1950-luvunasuinrakennustenjapäiväkodinalueenvanhintarakennuskantaaovat1910-luvultaperäisinolevatvarastorakennukset13ja14sekäverstas-jasosiaalitilaksivuonna1983kunnostetturakennus15.Hennalanpunavankileiriaikoina,vuosina1918–1919varastojenympäristöäkäytettiinteloituspaikkanakunvankeja”vietiinviitosentaakke”(Takala2008,112).Aluettahalkaisevaatietäeinäyvenäläisaikaises-saasemapiirustuksessa,muttavuoden1923kartassasejoonolemassa.
Vuosina1956–1957upseerienasuntoalueenkoil-lissivullerakennetutneljäasuinkerrostaloa(87,88,89,90)muodostavatomanyhtenäisenryhmänsä.Toistensakaltaisettyyppitalotonsijoitettuomaankoordinaatistoonsa,jokaosaltaankorostaaniidenerottautumistalehmuskujanvarrellaolevistaasuin-rakennuksista.Myösvaalearappauspintaerottaatalotympäristöntiilirakennuksista.Rakennus87onkolmikerroksinen,muutnelikerroksisia.Asuintalo-jenrakentamisenyhteydessäalueonkasvanutitäänpäin.YksikerroksinenjatiilipintainenHennalanpäiväkotivalmistuiVuonna1982.
1950-luvun asuinrakennusten ja päiväkodin alueen rakennuskanta edustaa pääosin Hennalan varuskunta-alueen uusimpia kerrostumia. Kerrostalojen (87, 88, 89, 90) sijoittelu poikkeaa lehmuskujan varren rakennusten sijoittelusta. Alue on kiinteä osa koillista asuinaluetta, mutta kulttuuriympäristön näkökulmasta sen merkitys ei ole aivan yhtä suuri kuin ympäristön vanhimmilla osilla. Helsingintien puoleisella laidalla on metsikkö, jonka luontoarvoja on selvitetty esimerkiksi Ramboll Oy:n tekemässä maisemaselvityksessä (2014, 15).
5.2.3 1950-luvun asuinrakennusten ja päiväkodin alue
Vuonna 1956 valmistunut asuinrakennus (88) edessä ja vuonna 1957 valmistunut rakennus (87) takana.
Vuonna 1982 valmistunut Hennalan päiväkoti.
Sosiaalirakennus / korjaamo (15) on peräisin venäläisten ajalta. Venäläisaikaisen varaston (13) kulmissa näkyy halkeamia.
Arkkitehtitoimisto Livady
99
KasarmialueenkeskeisenosaneteläpuolellaolevavarikkoalueedustaaHennalanuusintarakennusker-rostumaa.1969rakennettuaopetuskorjaamoa(51)lukuunottamattakaikkirakennuksetovatvalmistu-neetvuoden1985jälkeen.
Varikkoalueonesitettyjovenäläisaikaisessaalue-suunnitelmassa.Senmukaanaluekoostuiviidestärakennuksesta:vaunuvajoista(P48,P51),hevostal-lista(P49),korppuvajasta(P50)sekävetovälineidenvarastosta(P56).Rakennuksetovatrajanneetväliinsäpiha-alueen.
Vuonna1923laaditunkartanmukaanvarikkoalueolisirakennettulähessuunnitelmanmukaisesti,joskinrakennustenkootpoikkesivathiemanalkupe-räisestäsuunnitelmasta.Neovatmyössaattaneetollajoalustaastisuunnitelmastapoikkeavassakäytössä.EsimerkiksihevostalliksimerkittyrakennusP49ontoiminutTampereenRykmentinaikana1919–1939sikalana(Museovirastonlausunto6.7.2001).
1930-luvunviistoilmakuvienperusteellavarikko-alueenalkuperäisetrakennuksetolivatsamankaltai-siayksikerroksisiatiilirakennuksiakuinesimerkiksivenäläisaikaistenrakennustenkolmionlounaisellalaidallaolevatvarasto-japajarakennukset.Alueeneteläpuolellaolipieniviljelyspalstajalänsipuolellaerillinenpiha,jolleolisijoitettuhalkopinoja.
5.3 Varikkoalue
Kaikki1910-luvunrakennuksetonpurettuuusienajoneuvo-jahuoltorakennustentieltä.Purkaminenontapahtunutuseassavaiheessavuosien1985–2001aikana.Varikkoalueenrakennusvaiheitaonkuvailtutarkemminluvussa2.4.3Ajoneuvorakennuksiajapäiväkoti1982–1997.
TällähetkelläHämeenRykmentinaikanavalmis-tuneetajoneuvo-jahuoltorakennuksetmuodostavatkasarminvanhoistasäilyneistätiilirakennuksistapoikkeavanryhmänsä.Aluettaleimaakäytännönlä-heisyys.Rakennuksetjasuurikivituhkapintainenpihaonsuunniteltuajoneuvojentarpeisiin.Alueellaeiolemainittavaakasvillisuutta.Ajoneuvopihanitä-laidaltaaukeaanäkymäSotilaslääketieteenmuseolle(54).
Kulttuuriympäristön kannalta varikkoalueen arvo liittyy sen historiallisesti rooliin varuskunnan toiminnas-sa ja osana kasarmialueen lähimaisemaa. Uudehkoilla rakennuksilla ei voida nähdä olevan merkittävää raken-nushistoriallista arvoa. Venäläisaikaisia varikkorakennuksia vuoden 1934 ilmakuvassa. Alueen länsipuolella on suuri määrä halkopinoja.
Kuva: Ilmavoimien kuvakokoelma / Sotamuseo (osasuurennos).
Varikkoaluetta 5.3 on käsitelty itsenäisenä osa-alueena. Ortokuva: Lahden kaupunki.
Kuvankäsittely: Livady.
Vuoden 2000 ilmakuvassa kaikki venäläisaikaiset rakennukset on purettu ja niiden tilalle on rakennettu uusia. Sa-malla alue on laajentunut länteen.Kuva: Lahden kaupunki (osasuurennos).
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
100
5.4 Avoimet alueet ja metsiköt
5.4.1 Itsenäisyyden puisto ja varuskunta-alueen eteläinen osa
Hennalanvaruskunta-alueeseenkuuluurakenne-tunkasarmialueenlisäksirakentamattomiaavoimiaalueitajametsikköjä.Näistäerottuukolmeerilais-taaluetta:itsenäisyyden puisto ja varuskunta-alueen eteläinen osa,harjoituskenttäsekäläntinen metsäalue ja Halkomäki.
Varuskuntaalueenrajatovatmuuttuneetajanmittaan.Muutoksista,tainiidenajoituksestaeiolelähteissätarkkojatietoja,muttakartta-aineistonpe-rusteellavoidaanpäätellä,ettäkasarmialueonalunperinulottunutkauemmaksietelään.Porvoonjokiontoiminutkasarmialueeneteläisenärajanajaesimer-kiksiselvitysalueenulkopuolellejäävätsasounajavenäläisaikainenhautausmaaovatkarttojenperus-teellakuuluneetalueeseen.
KasarminluoteiskulmastaonkarttojenmukaanollutsuorayhteysHennalanrautatieseisakkeelle.
Kartoistajalähteistäeikuitenkaanvoipäätelläonkotämäosakuulunutelimellisestivaruskunta-aluee-seen.
Varuskunnanlänsipuolellaolevatharjoituskent-täjahalkomäkieivätolekuuluneetalkuperäiseenkasarmisommitelmaan.Neonliitettyalueeseen1960-luvullaaluevaihdonansiosta,samallakunHol-lolanHälvälänkylästähankittiinharjoituspaikaksi600hehtaarintila.(Tervasmäki1978,360–361).
Hennalan varuskunta-alueen avoimilla alueilla ja metsiköillä ei ole vastaavaa kulttuurihistoriallista mer-kitystä kuin rakennetulla ympäristöllä. Tästä syystä mu-seoviranomaisten ja ohjausryhmän kanssa sovittiin, että tässä selvityksessä niitä käsitellään kursorisesti aiempiin selvityksiin nojautuen.
Itsenäisyydenpuistojasenviereinenmetsikköovatmuseorakennustenjavarikkoalueeneteläpuolel-la.Tämäalueonerotettumuustakasarmialueestaaidalla.
Senaatinkartassaalueonmerkittyosinviljely-maaksi,osinmetsäksijaniityksi.Venäläistenajanasemapiirustuksessaosa-alueelleonmerkittyaino-astaanampumaratajasiihenliittyväpienirakennus,jotkapurettiinvuonna1931.Vuonna1930alueellaolleenpienenmetsikönkeskellerakennettiinkeltai-seksirapattuvarasto(58tai68).
Ilmakuvienperusteellaalueonollutpääasiassavil-jelyskäytössä1960-luvulleasti.Vuonna1969alueenHelsingintienpuoleisellelaidalleistutettiinPuolus-tusministeriönmetsätoimistonjapuutarha-arkki-tehdinyhteistyöllänoin4000puuntainta:koivuja,mäntyjä,kuusia,jalaviajalehtikuusia.Tämäosa
nimettiinItsenäisyydenpuistoksi.Viljelystoiminnanjapuistoistutustenjälkeenmyösalueenlännenpuo-leinenosaonmetsittynyt.Tällähetkelläpohjois–ete-läsuuntainenulkoilureittierottaapuistoksiistutetunjaistuttamattomanosantoisistaan.Osa-alueenlännenpuoleisinosaonpuoliavointajapusikoitunut-taympäristöä.(RambollOy,2014,28,43.)
Osa-alueenpohjoisosassaonharjoituskentänete-läreunansuuntainentie,jokaontehtyvuoden1995jälkeen.Tienjaautokatosten(52)rajaamaankolmi-oononvuoden1986jälkeentehtyparkkipaikka.
Kulttuuriympäristön näkökulmasta Itsenäisyyden puiston istutuksilla on jonkin verran symbolista mer-kitystä. Alueen luontoarvoja on käsitelty esimerkiksi Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvityksessä (Ramboll Oy 2014).
Hennalan varuskunta-alueen avoimet alueet ja metsiköt on jaettu kolmeen osa-alueeseen:5.4.1 itsenäisyyden puistoon ja varuskunta-alueen eteläiseen osaan5.4.2 harjoituskenttään 5.4.3 läntiseen metsäalueeseen ja Halkomäkeen.Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady.
Itsenäisyyden puiston laitaa pitkin kulkee ulkoilureitti.
Itsenäisyyden puiston viereisessä metsikössä on varasto-rakennus (58 tai 68).
Arkkitehtitoimisto Livady
101
5.4.2 Harjoituskenttä
Varuskunta-alueenläntisinosaonlähteinäkäytet-tyjenkarttojenjailmakuvienperusteellaollutainametsäaluetta.Pohjoisestametsärajautuurautatie-hen.Halkomäenosaalueestajatkuumetsänämyösselvitysalueenulkopuolella.Muutenaluerajautuuetelästäpeltoihin,jotkaonraivattumetsästä1960-lu-vunjälkeen.
Maisemaselvityksenmukaan”selvitysalueenrajallakasvaavarttunuttalehtomaisenkankaankuusikkoa,jossasekapuinaesiintyymäntyä.Kuusikkoonkasva-tusmetsää,muttaalueellaesiintyvätlahopuutnosta-
5.4.3 Läntinen metsäalue ja Halkomäki
Kasarmialueenlänsipuolellaonarmeijanharjoitus-kentäksi1960-luvullaaluevaihdoillahankittualue.
Senaatinkartanmukaantälläalueellaonollutniittyennenkasarminrakentamista.Valokuvienperusteellaharjoituskenttäonollutviljelyskäytössäennenjovuonna1918.Peltojenkeskeltäonkulkenuttie,jonkavarrellaoneriaikoinaolluterilaisiaraken-nuksia.Tieonyhäolemassa,joskinsenlinjaustaonmuutettuvuoden1995jälkeen.Aluesiirtyipuolus-tusvoimienkäyttöön1960-luvulla,muttaortokuvienperusteellanäyttäisi,ettämaanviljelyolisiloppunutvastavuoden1979jälkeen.
Harjoitusalueenkasarminpuoleisellelaidalleonrakennettuesteratavuoden1995jälkeen.Aluettahalkoopohjois–eteläsuuntainenvoimalinja.Nyky-asussaanharjoitusalueonavointataipuoliavointajapusikoitunuttatilaa.
Kulttuuriympäristön kannalta alueen merkittävin piirre lienee ollut käyttö varusmiesten harjoituskenttä-nä. Lähes kaikki maisemassa olevat viitteet aiempaan viljelystoimintaan ovat kadonneet.
vatalueenmonimuotoisuusarvoja.Kuusikkovaihet-tuumäellesiirryttäessämäntyvaltaiseksituoreeksikankaaksi,jollasekapuinakasvaakuusta.Puustoontälläkinalueellavarttunutta.Varttunutmännikkörajautuunuorehkoonkasvatuskoivikkoon.Kasvatus-koivikonalueellamuustaympäristöstäerottuupieniavoinjapaahteinenkallioalue.”(Ramboll2014,14.)
Alueella ei voi sanoa olevan varsinaisia kulttuuri-ympäristöarvoja. Maisemaselvityksessä Halkomäki on luokiteltu arvokkaaksi luonnonympäristöksi (Ramboll 2014, 44–45).
Esterata. Halkomäki ja läntinen metsäalue idästä päin kuvattuna vuonna 2000. Kuva: Lahden kaupunki.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
102
6 Hennalan varuskunta-alue rakennettuna kulttuuriympäristönä
6.1 Hennalan varuskunta-alueen asema Lahden kaupunkirakenteessa
Hennalankasarmisijoitettiin1910-luvullasilloi-senLahdenkaupunginulkopuolelle,maaseudulleHelsinki–Pietari-radantuntumaan.Päälähestymis-suuntakasarmillelieneeollutHennalanseisakkeel-tatulevatie.Kutenluvussa3kuvataan,kasarmin
asemakaavaheijasteleelähtökohtanaolluttamaa-talousmaisemaa:lippukenttäoliaiemminpeltojaHennalantalonpaikka.
LippukentänitäreunaaseuraavastatiestätuliosaLahdestaHelsinkiinjohtavaatietä1950-luvunlopul-
la.KasarmiasivuavantielinjanasettuminenosaksiHelsingintietätoiHennalankasarminuudellatavallakeskeiseksituolloinnousussaolleenautoliikenteenkannalta.Vuonna1963tieotettiinosaksivaltatie4:nuuttalinjausta.Helsingintieavasikaupungilleuuden
kasvusuunnan.Sekävaltatienvarsiettäradanvarsirakentuivatteollisuus-jaasuntoalueina.Suljettuka-sarmijalaajatharjoitusalueetjäivätmuutaympäris-töähitaamminmuuttuvaksikiilaksiHelsingintienjaradanväliin.Moottoritienavaamisenjälkeen(1999)liikennevirratsuuntautuivatuudelleenjaHelsingin-tiejäivähäisempäänjapaikallisempaanrooliin.
Nykytilanteenkannaltaoleellistaonse,ettätilal-liseltalogiikaltaankasarmialuepoikkeaasitäympä-röivistäteollisuus-jaasuinalueista.Kasarmillaonselkeäjatietoisestisuunniteltuulkotilojenjärjes-telmä,jokavoitoimialähessellaisenaanjulkisenkaupunkitilanaihionapuistoineen,akseleineenjahierarkkisinekohokohtineen.NäkymätavautuvathienostijopaLahdenikonisiinhyppyrimäkiin.
Nytkunkasarmiavautuukaikkienkaupunkilaistenkäyttöön,sevoisimuodostaaluontevanlähtökohdanympäröiväälähiörakennettakokoavallepuistomai-sellejaavoimellealakeskukselle.JossekäHennalankasarminmuutoksiasietävätosatettäkasarmiltapohjoiseensijaitsevaLahdenvarikko(jokaonnykyi-sessäyleiskaavassaosoitettu”elinkeinoelämänjaasumisenalueeksi”)täydentyvätrikkaaksisekoittu-neidentoimintojenkaupunkirakenteeksi,kasarminydinalueasettuumelkolaajanasuinkaupunginosankeskelle.Sieltäonhyvätkevyenliikenteenyhteydeterisuuntiin,muunmuassasatamaanvanhaaratalin-jaapitkin,keskustaanjaLauneenmarketteihinsekäSalpakankaanharjumaastoon.Hennalanseisakkeenavaaminenlähijunaliikenteelleparantaisikasarmi-alueenliikenneyhteyksiäentisestään.
Hennalan varuskunta-alue suhteessa Lahden kaupunki-rakenteeseen. Varuskunta-alue korostettuna vihreällä.Pohjakartta: Maanmittauslaitos.
Arkkitehtitoimisto Livady
103
Hennalanvaruskunta-alueonydinosiltaanyksivaltioneuvostonvahvistamistaRKY 2009-alueista.Tässäselvityksessäonpyrittyvalottamaansenraken-tumisenjakehittymisenhistoriaasekäsenrakennet-tuunympäristöönliittyviäkulttuuriympäristöarvoja.
Selvitysalueenydinosaonalkujaan,vuodet1913–1917,palvellutvenäläisenäkasarmialueena.Suomenitsenäistyttyäsetoimiensinvankileirinä,jossaolisisällissodanjälkeenpunavankejalokakuuhun1919asti,sittensuomalaisenavaruskunta-alueena.Vuonna1920osakasarmialueestatoimimyösnoinpuolenvuodenajanns.Hennalanvenäläisenäkeski-tysleirinä,johonolisijoitettunaVenäjältäsaapuneitapakolaisia.
RKY 2009-alueenakasarmialueedustaamaam-mekehitysvaiheitarakennettunaympäristönäjakuvastaamaammehistoriaa.1Seonsiisnähtymyöshistorialliseksidokumentiksikasarmi-javaruskunta-alueidensuunnitteluideoistajarakentamisperiaat-teistatiettynähistoriallisenaajanjaksona.
RKY-alueitakoskevanayleisenävaalimistajakehit-tämistäkoskevanatavoitteenaonmuunmuassa”…kaupunkikuvansekäalueillajoolevienraken-nustenjaympäristönsäilymisenturvaaminensekämahdollisentäydennysrakentamisenjamuidenmuutostensopeuttaminenkulttuuriympäristönomi-naisluonteeseenjaerityispiirteisiin”sekä”…raken-nettujenkulttuuriympäristöjenturvaaminenhyvienkorjaustapojenjahallitunmuutoksenkautta”.2RKY-statusedellyttäälisäksi,ettäaluettakehitettäessämuutoksetsopeutetaanalueenominaisluonteeseenjaerityispiirteisiinniitämyösvahvistaenjaettämuu-toksetjarakentamineneivätoleolennaisestiristirii-dassaalueenkulttuuriympäristöarvojenkanssa.3
1 Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu-riympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, muistio. YM, MV; Suomen kuntaliitto 2009.
2 ibid.
3 ibid.
6.2 Vaalimisen ja kehittämisen kysymyksistä selvitysalueella
NämäRKY-alueitakoskevatyleisettavoitteetanta-vathyvätsuuntaviivatalueensuunnittelullejaraken-tamiselle.Selvitysalueenjäsentelyjarakentaminenovatpääosinperustuneetalkuperäiseen,1910-luvullahahmoteltuunkokonaisideaan,jatuolloinlaaditunsuunnitelmanpääpiirteitävoikatsoakunnioitetunmyösmyöhemmässärakentamisessa.RKY-alueitakoskevatperiaatteetvoisitennähdäperinteisinätoimintatapoinaselvitysalueenkeskeiselläkasarmi-alueella.
Selvitysalueenkulttuurihistoriallisenarvonkannal-taonhuomionarvoista,ettäHennalankasarmialuesuunniteltiinjatoteutettiinvanhaanviljelys-jamet-sämaisemaansenominaisuuksiahyödyntäen.Pelto-aukeamuuttuiharjoituskentäksi,ylempimaaston-kohtavarattiinkirkollejasenympärillehahmoteltiinkasarminkeskeisimmätrakennuksetkolmiosommi-telmaksi,joidenkärkientuntumaan,hierarkkisestierilleensijoitettiinupseeristojaesikunnanprikaatinsuorakulmaiseenkoordinaatistoonsovitetutraken-nukset.ToisaaltaalueenkulttuurihistoriallinenarvoperustuumerkittävältäosinmyöspitkäänjatkumoonensinVenäjän,sittenSuomenpuolustuslaitoksenkäytössä.
TämäselvityssisältäähistoriallistatietoaHennalanvaruskunta-alueestasekätulkinnansiitä,millaisiareunaehtojasentulevallekehittymisellevoidaanselvityksenvalossaasettaa.Alaluvun6.4kartta-kuvassaonkäytyläpiselvitysalueellatammi–hel-mikuussa2015tunnistettujaarvokkaitapiirteitäjaesitettyselvityksenlaatijoidennäkemysosa-alueidenmuutoksensietokyvystäkulttuuriympäristönarvonnäkökulmasta.Karttahavainnollistaaomaltaosal-taansitä,että”hallittumuutos”,johonRKY-alueitakoskevassayleisessäohjeistuksessa4onviitattu,voimerkitäalueeneriosissaeriasioita.
4 ibid.
Kunpuhutaanlaajanalueenkokonaisvaltaisestavaalimisesta,rakennetunympäristönjatkuvuuttajatapahtuvienmuutostenhallintaakoskevattavoitteetkytkeytyvätmuunmuassaalueentoimintojakoske-viinkysymyksiin.Siihen,mitenantikvaarisettavoit-teet,yleisemmätmiljöötavoitteetsekätoiminnallisetjamuuttavoitteetvoidaanparhaallatavallasovittaayhteenkussakinyksittäisessätilanteessa,eitämän-kaltainenselvitysvoiantaavalmiitayksiselitteisiävastauksia.
Hennalanvaruskunta-aluettakoskevassaRKY 2009-kuvauksessaalueenarvoamuodostavinatekijöinäviitataansiihen,ettäkasarmialueonyksimaammemerkittävimmistäjaparhaitensäilyneistä1910-lu-vullasyntyneistäkasarmialueita,jotanykyiselläänleimaavenäläisaikaistenpunatiilirakennustenjauudemmanrakennuskannanrinnakkainelo.Hen-nalanasemakaavallinenjäsentely,jokaeinoudatakasarmeilletuohonaikaantyypillisensuorakulmai-sensommittelunperinnettä,mainitaanerityiseksi.Senlisäksi,ettäHennalaontoiminutVenäjänjaSuomenvaruskuntana,kasarmillatodetaanolevanhistoriallistamerkittävyyttämyösyhtenävuoden1918sisällissodanpunavankileirinä.(RKY2009.)
MuseovirastontutkijanUlla-RiittaKaupinjaTmiLauriPutkosentekemiinrakennuksiakoskeviinsel-vityksiin,RambollOy:nlaatimaanmaisemaselvityk-seen,Livadynkenttätöihinsekäniihinkannanottoi-hin,joitasuojeluviranomaisiltaontullutselvitystyönaikana,voitodeta,ettäselvitysalueellaonjoitakinsellaisiarakennuksia,joistaonperusteltuakootatarkempaajäsenneltyätietoaesimerkiksirakennus-historiaselvitystenmuotoon.Tällaisiarakennuksiaovaterityisestientinenpäävartio(22)sekämuonitus-keskus(30).Näitäkoskevaatarkempaatietoatarvit-taneenviimeistäänsiinävaiheessa,kunryhdytäänlaatimaansellaisiauusiaasemakaavoja,joihinnämäkohteetsisältyvät,taisuunnittelemaanrakennuksiinkohdistuvialaajempiakorjaus-taimuutostöitä.Ra-kennuskohtaisenhistoriatiedonpohjaltaon
paremmatedellytyksetkeskustellamyöskohteidenmahdollisistasuojelutarpeistatulevissaasemakaa-voissa.Maisemarakentamisenhistoriaakoskevientarkempientutkimustenosaltaesitämmesuosituksiaalaluvussa6.3 Hennalan varuskunta-alueen kulttuuri-ympäristöarvojen vaalimista koskevia suosituksia
Maankäyttö-jarakennuslaissaonasetettuyleinenvaatimussiitä,ettätoimenpiteitäsuunnittelevienonriittävänaikaisessavaiheessavarmistettavakohde-alueeseenliittyvätselvitystarpeet.Käsilläolevayleis-piirteinenselvitys,johoneiolekuulunutesimerkiksirakennuksiinliittyviätarkempiatutkimuksia,eiRKY-alueellavoikorvatasitä,ettätoimijatovatraken-nustensuojelutarpeitakoskevissaasioissahyvissäajoinyhteydessämuseoviranomaisiin.Tehtyjenselvi-tyksenajanmukaisuusjariittävyyssekäselvityksissäolevantiedonasianmukainensoveltaminenonvar-mistettavamuseoviranomaiseltakaavanlaadinnanjamuunsuunnittelunyhteydessä.Viranomaistenkannanottojenjamuuntarkentuvantiedonmyötämuodostuuriittävänäkemyssiitä,kuinkaympäristö-arvojenhuolellistavaalimistaedellyttävissäkohteissasekäniihinkytkeytyvillälähialueillatuleetoimia.
Selvityksenvalossavaikuttaajokatapauksessailmeiseltä,ettäalueenjotkutosatedellyttäväthy-vinhuolellistanykytilanteenarvojenvaalimistajapidättäytymistäympäristönluonnettamuuttavistatoimenpiteistä.Toisaaltaselvitysalueellaonmyösosia,joihinolisiepätarkoituksenmukaistataijopaperusteetontakohdistaaaivanvastaaviaodotuksia.
Selvityspyrkiiantamaaneväitäkeskustelullesiitä,millätavoillaselvitysaluettaonmielekästäkehittääjatkossaalueenkäyttötarkoituksenmuuttuessa.Olennaistakulttuuriympäristönarvonsäilymisenkannaltaonpaitsisuojelutavoitteidenmäärittelymyösse,mitenrakennetunympäristönarvotjapiirteetvoidaanyleisemminkinnähdävahvuuksina,voimavaroinajainspiraationaaluettaylläpidettäessäjakehitettäessä.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
104
Hennalanvaruskunta-alueenrakennetunympäris-tönkulttuurihistoriallisenarvonkannaltatärkeintäonsenvanhimmanosaneli1910-ja1920-luvullako-konaisuudeksirakentuneenkasarmialueenvaalimi-nen.Muutvaruskunta-alueenkehittämiseenliittyvätsuosituksetpyrkivättukemaantätäpäätavoitetta.
Tässäalaluvussaesitetäänaluksisuosituksia,jotkakoskevatHennalanvaruskunta-aluettalaajemmin.NämäkäydäänläpiotsikonYleisiä varuskunta-alueen kehittämistä koskevia suosituksia alla.Senjälkeenpaneudutaankohdennetumminnimenomaankasarmialueenrakennettuaympäristöäkoskeviinsuosituksiin.Neonjäsennettyneljänteemanalle:Kasarmi-alueen luonteen ja tilajäsennyksen vaaliminen,Kasarmin ja puistojen vehreys,Tie- ja polkuverkosto,Kasarmin arkkitehtuuri. NäidenjälkeenesitetäänvieläalueenhistorianyleiseenvaalimiseenliittyviäsuosituksiaotsikonHennalan varuskunnan historian ja muiston yleinen vaaliminen alla.
6.3 Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöarvojen vaalimista koskevia suosituksia
Yleisiä varuskunta-alueen kehittämistä koskevia suosituksia
-Turvataankasarmialueensäilyminenhistoriallise-narakennettunaympäristönä.
-Turvataankasarmialueenrakennustenjaniihinliittyvienpuistomaistentilojenmuodostamankokonaisuudeneheys.
-Säilytetäänsotilaskotirakennus(59)maisemal-lisestihallitsevassaasemassakasarmialueenkeskeisessäosassa.Turvataankaukonäkymiensäilyminensitäkohtierisuunnista.
-Toteutetaanmahdollinentäydentävärakenta-minensekäkasarmialueenkeskeiselläosallaettäsenvälittömässävaikutuspiirissäsiten,ettäuudetrakennuksetovatvolyymiltään,siluetil-taanjakorkeudeltaansopusoinnussakasarmin1910–1920-luvuillavalmistuneidenrakennustenkanssa.
-Kunnioitetaankasarmialueellajasenvälittömässätuntumassatiestönjapolkuverkostonpääpiirteitäsekäosa-alueidenjäsentelyäjaominaispiirteitä.
-TurvataanItsenäisyydenpuistonkasvillisuudenelinvoimaisuusjaluonne.
Kasarmialueen luonteen ja tilajäsennyksen vaalimi-nen:
-Vaalitaankasarmialueenkeskeisenosan1910-ja1920-luvullavalmistuneidenrakennustenomi-naispiirteitäsekäasemakaavallistasommittelua.Olennaisiaominaispiirteitäovatmuunmuunmuassamassoittelu,rakennusmateriaalit,katto-muodotjarakennustenmittakaava.
-Turvataanmajoitusrakennusten(23,24)lippu-kentänpuoleisenedustansäilyminenavoimena.
-Hoidetaanalueellaoleviapuukujanteitajavarjel-laanniitäkaivuiltajajärjestelyiltäjotkarikkoisivatniitä.
-Turvataankomentajanasunnon(8)jaupseeriker-hon(7)ympäristönsäilyminenväljänä.
-Turvataankasarmialueenkoillisosassaolevanasuntoalueenvanhanosanominaispiirteidensäilyminen.Ominaispiirteiksiontässäyhteydessäsyytäymmärtäämuunmuassarakennustenmit-takaava,asemakaavallisensommitelmanaksiaali-suussekälehmuskujanvehreys.
-TurvataanSotilasmusiikkimuseon(53)jaSotilas-lääketieteenmuseon(54)rakennustenmuodosta-manosa-alueenominaispiirteet,kutenesimerkik-sirakennustenmittakaavajapihanmuodostus.
Kasarmin ja puistojen vehreys:
-Säilytetäänvehreydenjaväljyydentuntukasarmi-alueella.
-VaalitaanlippukenttääHennalantärkeimpänäavoimenapuistoalueenajalaaditaansenalueelleyksityiskohtainenhoitosuunnitelma.
-Vaalitaankolmiosommitelmankeskellesijoittu-vansotilaskodinympäristönpuistomaistaluon-netta.
-Hoidetaanjaylläpidetäänkasarmialueenyksit-täispuita,puukujanteitajametsä-japuistoalueitasiten,ettänesäilyvätelinvoimaisinajasäilyttävätkulttuurihistoriallisestimerkittävänluonteensa.
-Turvataanpuukujanteidensekäyksittäistenpui-denelinvoimaisuusmyösmahdollisillamuutos-alueilla.
-Vahvistetaanulkotilojensarjallisuuttajaluonte-vaaliittymistätoisiinsa.
-Vältetäänkasarmialueellasellaisiauusiaistu-tuksiajalaajojapensasistutuksia,jotkatukkivatavoimianäkymälinjoja.Laajatistutuksetovatolleet1900-luvunalunvenäläisillekasarmialueillevieraita.
-Hyödynnetäänmaisemahistoriaakoskevaatietoamääriteltäessäviheralueidenjakasvillisuudenhoitotoimenpiteitä.LähteenävoidaankäyttääesimerkiksiHennalan varuskunta-alueen maisema-selvitystä(RambollOy2014)jaHennalan kasarmi-alueen kasvillisuus -selvitystä(Asko1995).Lisäksivoitaisiinharkitatarkempaaselvitystäkasveista,joitaonsaattanutlevitäalueellesotaväenmukana.
Tie- ja polkuverkosto:
-Kunnioitetaanalueentiestönjapolkuverkostonpääpiirteitä.
-TurvataanHennalantieltäavautuvattärkeätsaa-pumisnäkymätsekäperussommitelmaanliittyvätpitkät,teidensuuntaisetnäkymät.
-Pyritääntoteuttamaanmahdollisetuudettietjapolutsiten,ettänesopeutuvatkasarmikokonai-suuteenjanykyiseentieverkostoonmittakaaval-taanjaluonteeltaan.
Kasarmin arkkitehtuuri:
-Vaalitaanolevanarkkitehtuurinarvojaasiantunte-vanylläpidonjakorjaamisenkeinoin.
-Säilytetäänrakennetunympäristönyhtenäisyysjatuetaansitäpitäenlähtökohtanamuunmuassarakennuskannanosa-aluekohtaisiakoordinaatis-tojajaHennalassavallitseviksimuodostuneitajulkisivumateriaaleja,kutenpoltettuapunatiiltä.Pyritäänpääsääntöisestisopeuttamaanuusiarkki-tehtuuriolemassaolevaanmuunmuassamitta-kaavanjamassoittelunkeinoin.
-Tavoitellaanuudis-jalisärakentamisessakorkeaalaatuasekäotetaanhuomioonkunkinosa-alueen(ks.luku5)arkkitehtuurinerityispiirteet.
-Tehdääntarpeenmukaanrakennushistoriaselvi-tyksiäasiantuntevanylläpidonjahoidontukemi-seksijayksittäistenrakennustensuojelutarpeidenselvittämiseksi.
-Pyritäänkehittämäänrakennuksiinliittyviäavoi-miaulkotilojaasiantunteviinkokonaissuunnitel-miinperustuen.
Arkkitehtitoimisto Livady
105
Hennalan varuskunnan historian ja muiston yleinen vaaliminen:
-Säilytetäänsotilaskodinpuistonmuistomerkit,kutenlaatat,patsaatjatykitpaikallaan.
-Säilytetäänalueelleistutettuihinmuistopuihinliittyvätieto.
-TuetaanHennalanvaruskunnanhistoriaanjarakennettuunympäristöönliittyväntiedonyleistäsaatavuutta.
-Liitetäänmyöskasarmialueenkoillisosaelipääl-lystönasuinalueeksitoteutettuosa-alueHenna-lankasarmienRKY-alueeseenseuraavannäidenrajauksiakoskevanpäivityksenyhteydessä
RKY-alueitakoskevanayleisenävaalimistajakehit-tämistäkoskevanatavoitteenaonmuunmuassa”…kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeut-taminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin”sekä”…rakennettujen kulttuuriympä-ristöjen turvaaminen hyvien korjaustapojen ja hallitun muutoksen kautta”.5
RKY-statusedellyttäälisäksi,ettäaluettakehitettä-essämuutoksetsopeutetaanalueenominaisluontee-seenjaerityispiirteisiinniitämyösvahvistaenjaettämuutoksetjarakentamineneivätoleolennaisestiris-tiriidassaalueenkulttuuriympäristöarvojenkanssa.6
NämäRKY-alueitakoskevatyleisettavoitteetanta-vathyvätsuuntaviivatselvitysalueensuunnittelullejarakentamiselle.Nevoidaannähdämyös”perinteisi-nä”toimintatapoinaselvitysalueella.Selvitysalueellaolevakasarmikokonaisuusonalunperintoteutettuselkeänkokonaissuunnitelmanpohjalta,jaseonsäilynytnäihinpäiviinastipääosinalkuperäistävastaavassakäytössä.Alueenrakennuskantaaonuudistettujatäydennettyuseammassaerivaiheessapuolustusvoimientoimintojenvaihtuvientarpeidenmukaan,muttaalkuperäisentoteutuksenpohjanaol-lutkokonaissuunnitelmasekäensimmäisettoteutus-vaiheetovatedelleenvahvastitunnistettavissaalueenrakennetustaympäristöstä.
5 Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu-riympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, muistio 23.12.2009. Ympäristöministe-riö, Museovirasto, Suomen kuntaliitto 2009.
6 ibid.
Tässäalaluvussaesitettyynkarttakuvaanonkoottuselvityksenmyötämuodostunutyleispiirteinennä-kemysselvitysalueenosa-alueilleominaisistaarvois-tajamuutoksensietokyvystä.Kartassaonkuvattuselvitysalueenosa-alueitasiitänäkökulmasta,missämäärinnesietävätmuutostajatoimenpiteitä,kunlähtökohtanapidetäänsitä,ettäalueenkulttuurihis-toriallistaarvoamuodostavatsekäsensuunnittelu-historiaettäse,mitenerilaisetsuunnittelu-jatoteu-tushistoriankauttamerkittäviksiarvioitavatpiirteetnäkyvätympäristönnykyisessätoteutuksessa.
Karttaanliittyvätarvojajamuutoksensietokykyäkoskevathuomiot–kutenmyösalaluvussa6.3esitetytselvitysalueenkulttuuriympäristöarvojenvaalimistakoskevatsuositukset–onpyrittyesittä-määntiiviinä,eikäniidenyksittäisiälauseitatulekäyttääkontekstistaanirrotettuinatutustumattalaajemminselvitykseen.Karttaa,jokahavainnollistaamuutoksensietokykyä,eimyöskäänpidäymmärtääsuunnitelmakarttana,jokasellaisenaanosoittaisiesi-merkiksisen,minkäverranjohonkinolisiautomaat-tisestimahdollistarakentaa.Alueenmahdollisessatäydennysrakentamisessatuleetietenkinhuomioidanormaalitrakentamistakoskevattavoitteet,jotkaliittyvätsekäsuunnitteluprosessiinettärakentuvanympäristönlaatuun.Oheisenkartantavoitteenaonensisijaisestiluodaedellytyksiäpohdinnallesiitä,millaisistalähtökohdistakunkinosa-alueenkehittä-misestäonmielekästäkeskustella.
6.4 Karttaesitys selvitysalueen muutoksensietokyvystä kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta
6.4.1 Kartan tulkitsemisen saatteeksi
�äkymä entisen kulkutautisairaalan (34) suunnasta kohti rakennksia 39, 44 ja 45.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
106
Tässä kartassa esitellään tiivistetysti Hennalan kasar-mialueen kulttuuriympäristöarvoja ja olennaisimpia piirteitä. Selvitysalue on jaettu eri väreillä merkittyihin osa-alueisiin, joiden muutosherkkyyttä ja soveltumista jatkokehittämiseen arvioidaan kulttuuriympäristön kannalta. Tässä esityksessä ei ole huomioitu Hennalan luontoarvoja, joita on käsitelty aiemmissa selvityksissä.
VIHREÄ – Varuskunta-alueen keskiosa ja koil-lisen asuinalueen vanhempi osa
Sommittelullisestijavaruskunnanaikaisemmankäy-tönkannaltakeskeisimmätulkotilatjarakennukset,jotkaovatulkoiseltaolemukseltaansäilyneetpääpiir-teissäänalkuperäisenkaltaisina.Pääasiassapunatiili-setrakennuksetedustavatomanvalmistumisaikansahyvääjakestävääperusrakentamista.Pääosintäysi-kasvuinenpuustotekeealueistapuistomaisia.
Varuskunta-alueenkeskiosakuuluuRKY-rajauk-seen.Koillisosaonselvityshetkellärajauksenulko-puolella,muttakulttuuriympäristöarvojensavuoksisiihentulisisuhtautuakuinRKY-alueeseen.
Alueidensäilyminenilmanmerkittäviämuutoksiaonolennaistakokokasarmialueenkulttuurihistorial-lisenarvonkannalta.
VAALEANSININEN – Lippukenttä ja It-senäisyyden puisto
Symboliarvoltaantärkeitämaisematiloja.
Lippukenttäontärkeäosakasarminkeskeisenosanmaisematilaa,jaseonhistoriallisestiolluttärkeävaruskunnantoiminnankannalta.Silleolen-naisiapiirteitäovataukeantilannurmipintasekäaukionrajautuminensuoriinpuuriveihinjasuuriinkasarmirakennuksiin(23,24).
Itsenäisyydenpuistoonpuolestaanmaisematilal-lisestivaihtelevaympäristö,jokaonvaruskunta-alu-eellakorotettuerityiseksialueeksimyössaamansanimenkautta.
Alueidenvaaliminenniidennykyinenperusluonnesäilyttäenonkulttuuriympäristönarvonkannaltatär-keää.Näilläalueillatulisivälttääesimerkiksikiinteitärakennelmia.
KELTAINEN – Välittäviä tiloja
Kasarmialueenkeskeiseenosaankiinteästikytkey-tyviä,RKY-rajaukseensisältyviäulkotiloja,joidenasemajaluonnesuhteessakokonaisuuteenonajanmyötämuuttunutmuttajoitakoskevillaratkaisuillaonedelleenmerkitystäkasarmialueenkokonaisuu-denarvonkannalta.
Alueidenkehittäminenpuisto-jamaisemaraken-tamisenkeinoinsiten,ettäneavoiminasäilyneiltäosiltaansäilyvätedelleenluonteeltaanavoiminajakokonaisuuteenkytkeytyvinätiloina,saattaaonnis-tuessaanjopavahvistaanäidenosa-alueidenrooliakasarmialueenkeskeisenosanarvonjamerkityksenluojina.Maisematilojenvaaliminensiten,ettäpitkätnäkymälinjatsäilyvät,ontärkeääkasarminrakenne-tunympäristönkokonaisuudenymmärrettävyydenjasäilymisenkannalta.Alueillatulisivälttäätäydennys-rakentamista.
VAALEANPUNAINEN – Paja- ja varastoraken-nusten vyöhyke, museorakennukset ja vyöhyke niiden pohjoispuolella.
Alueetovatkiinteäosaalkuperäistävenäläisaikais-takasarmisommitelmaajaRKY-alueenydinosaa.Pääosarakennuksistaonulkoisiltaosiltaanhyvinsäilyneitä.Punatiilisetrakennuksetedustavatomanvalmistumisaikansahyvääjakestävääperusrakenta-mista,janeovattoimineetpääasiassatalousraken-nuksina:talleina,pajoinajavarastoina,museoalu-eellamyösmajoitusrakennuksinajatoimistoina.Alueellaolevaesikuntarakennusonhierarkkisestitärkeä.
Kasarmikokonaisuudenkulttuurihistoriallisenarvonkannaltaontärkeää,ettänämäosa-alueetsäily-vätkiinteinäosinakasarmikokonaisuuttajatoisaaltarakennuskantansamittakaavanosaltaalisteisessaasemassasuhteessakeskeisenkasarmialueenraken-nuskantaan.
Laadukkaastijataitavastialkuperäisenasemakaa-
vallisensuunnitelmanhengessätoteutettunatäyden-nysrakentaminensaattaisijopavahvistaaselvitysalu-een(asemakaavallista)perushahmoa.Mahdollisentäydennysrakentamisensuunnittelussatulisitällöinottaahuomioonympäröivänkasarmialueenominais-piirteetmuunmuassamateriaalien,korkeuksienjakoordinaatistonsuhteen.
ORANSSI – Koillisen asuinalueen uudempi osa
Seosakoillistaasuinaluetta,jolleeialkuperäisessäkasarmisuunnitelmassaosoitettuasuinrakentamis-ta.Rakennuskantakoostuuyksittäisistä1910-luvuntalousrakennuksista,1950-luvunasuinkerrostaloistasekä1980-luvullatoteutetustapäiväkodista.
Aluekestääjossainmäärintäydennysrakentamista,jossaotetaanhuomioonalueenpuistomainenluon-nejaasuinalueenvanhemmanosanominaispiirteet.
PUNAINEN – Muonituskeskus ja piha-alue sen länsipuolella
Kasarminkeskeiseenalueeseenliittyvähuolto-jalas-tauspihajasenvälitönympäristö.Osa-aluesisältyyalkuperäiseenasemakaavalliseensommitelmaan,vaikkakinsenluonneonuudisrakentamisenmyötämuuttunut.
Aluekestääkohtuullisenmääräntäydennys-jaym-päristörakentamistatoteutettunasiten,ettäsetukeesekäalkuperäisenasemakaavallisensommitelmanhahmottumistamaastossaettämuonituskeskusra-kennuksen(30)säilymistätämänosa-alueendomi-nanttina.
Muonituskeskuksen(30)idänpuoleisellajulkisivul-laonarvoaosanakasarminkeskeisenalueentilalli-senkokonaisuudenhahmottumisessa.Itäjulkisivunedustallemuodostettuaukiomainenulkotilasisältyytoisaallakuvattuun,vihreällävärillämerkittyynosa-alueeseen.
6.4.2 Karttaesitys ja siihen liittyvien värien selitykset
VAALEA VIOLETTI – Varikkoalue sekä kes-keistä kasarmialuetta lännen puolelta sivuava maakaistale
Alueliittyyläheisestikasarminkeskeiseenaluee-seen,jasilläonhistoriallisestiolluttärkeäroolivaruskunnantoiminnassajaosanakasarmialueenlähimaisemaa.Varikkoalueen1910-luvunrakennus-kantaonajanmyötäkokonaisuudessaanpurettujatilalleonrakennettu1960–1990-luvuillaerilaisiaajoneuvo-jahuoltorakennuksia.
Kasarmi-alueenkulttuurihistoriallisenarvonnäkökulmastaosa-aluekestääuudistamista,jokaottaahuomioonkasarminkeskeisenalueenominais-piirteetelirakennustenkorkeudet,pintamateriaalitjaasemakaavallisensommittelunpäälinjat.Varikko-aluettakehitettäessäonhuomioitava,ettäsekuuluuRKY-rajaukseen.
TUMMA VIOLETTI – Läntinen harjoituskent-tä, Halkomäki sekä selvitysalueen eteläosan metsikkö
Osittainaiempaaviljelysmaata,jokaonotettuar-meijanharjoituskäyttöön,osittainmetsää.Alueellaonmyösyksittäisiärakennuksiajarakennelmia.Selvitystyönaikanaeioletullutilmisellaisiakult-tuurihistoriankannaltamerkittäviäpiirteitä,jotkaselvityksentekijöidennäkökulmastaedellyttäisivättämänosa-alueensuojelua.Onkuitenkinsuotavaa,ettäviereinenRKY-aluevoidaannähdävoimavaranamyöstämänosa-alueenkehittämisessä.
Arkkitehtitoimisto Livady
107
Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
108
7 Lähteet
Anttila,Olavi1980:”Kunnallishallintoja-politiikka”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lah-denkaupunki.(147–322).
Haila,Sirpa1996:Venäläinen rationaalisuus – 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä.Suomenhistoriallinenseura,Helsinki.
Heikkinen,Antero1980:”Kouluolot,yhdistystoiminta,Salpausselänhiihdot”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lahdenkaupunki.(541–632).
Kukkonen,Jukka&ElinaHeikka(toim.)2008:Punamustavalkea 1918 – Kuvat. Suomenvalokuvataiteenmuseo/KustannusosakeyhtiöAvain,Helsinki.
Lappalainen,JussiT.(toim.):Kasarmin aidan kahden puolen – Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteistyö-tä.SuomenHistoriallinenseura,Historiallinenarkisto101.(127–145).
Luntinen,Pertti1984:Sotilasmiljoonat.Historiallisiatutkimuksia125.SuomenHistoriallinenSeura,Helsinki.
Mäkinen,Anne2000:Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926–1939.SKS,Helsinki.
Niskanen,Riitta(toim.)2000:Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahdenkaupungin-museo.
Peippo,Helena1993:”HennalanvaruskuntajaLahdenkaupunki1920-ja1930-luvulla”.TeoksessaLappalai-nen,JussiT.(toim.):Kasarmin aidan kahden puolen – Kaksisataa vuotta auomalaista varuskuntayhteisöäSuomenHistoriallinenSeura,Helsinki.(127–145.)
Pihkala,Erkki1980:”Lahdentalouselämä”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lahdenkau-punki.(323–540).
Raivo,PetriJ.1997.Maisemankulttuurinentransformaatio.Ortodoksinenkirkkosuomalaisessakulttuurimai-semassa.NordiaGeographicalPublicationsVolume25:1.Toinenpainos(ensimmäinenpainos1996).OulunYliopistopaino,Oulu.
Standertskjöld,Elina2011:Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960–1980.Suomenrakennustaiteenmuseo/RakennustietosäätiöRTS,Helsinki.
Takala,Hannu2008:Taistelu Lahdesta 1918.Lahdenkaupunki.
Tervasmäki,Vilho1978:Puolustusministeriön historia II.SotatieteenlaitoksenjulkaisujaXVII.ArviA.KaristoOsakeyhtiö,Hämeenlinna.
Toivonen,Seppo2011:Lahdenhistoriakalenterin:o4,2011–Hennalankasarmialue100v.Hämeenrykmentti25v.(Kalenterisivut,kuvasivutjahistorialiite).GeisirOy.
Tuomi,Timo1992:”Lahdenkaupunkikuvanjaarkkitehtuurinerityispiirteitä”.TeoksessaHeinonen,Jouko&PäiviSiikaniemi(toim.)1992:Lahden historia 2.Lahdenkaupunki.(15–116).
Turpeinen,Oiva1980:”Lahdenaluejaväestö”.TeoksessaHeinonen,Jouko(toim.):Lahden historia.Lahdenkaupunki.(11–145).
Vanhanen,Hannu&KimmoKiimalainen2008:”Sisällissotasaksalaisinsilmin–Spektaakkeleitajakuvanvää-rennöksiä”.TeoksessaKukkonen,Jukka&ElinaHeikka(toim.)2008:Punamustavalkea 1918 – Kuvat. Suomenvalokuvataiteenmuseo/KustannusosakeyhtiöAvain,Helsinki.
Wagner,Henrik2006:Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeenliitto.
Kirjalliset lähteet
Arkkitehtitoimisto Livady
109
ArkkitehditMustonenOy2012:Mytäjäisten varikkoalue – rakennushistoriaselvitys.Senaatti-kiinteistötOy.
Arkkitehtitoimistoark-byroo2013:Suomen kasarmit – Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys.(Tilaaja:Senaatti-kiinteistöt).
Asko,Karri1995:Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Hennalan kasarmialueen kasvillisuus.Lahdenkaupunki,valvonta-jaympäristökeskus.
Lahdenkaupunki2004:Lausunnon antaminen Puolustushallinnon rakennuslaitokselle Lahden varuskunnan maankäyttö- ja maisemasuunnitelmasta.
MaajaVesiOy2004:Lahdenvaruskunta–Maankäyttö-jamaisemasuunnitelma–Suunnitelmaselostus.(tilaa-jaPuolustushallinnonrakennuslaitos).
Museovirasto/Kauppi2004=Kauppi,Ulla-Riitta2004:Lahden varuskunta – Maankäyttö- ja maisemasuun-nitelma – Selvitys Lahden varuskunnan rakennuskannasta. Museovirasto 1.12.2004. (Tilaaja:Puolustushallinnonrakennuslaitos).
Museovirasto,Ympäristöministeriö2009:Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä.Muistio.Suomenkuntaliitto.
Museovirastonlausunnot:
14.4.2000,dnro.071/601/2000–asuinrakennustenasemakaavamuutosjavarasto(9).
6.7.2001,dnro.025/601/2001–entisensikalan(P49)purkaminen.
9.12.2002,dnro259/603/2002–rakennuksen(53)muutossotilasmusiikkimuseoksi.
22.7.2003,dnro.075/603/2003–toimiupseerikerhon(46),muutosoppimiskeskukseksi.
2.11.2004,dnro.249/304/2004–maankäyttöjamaisemasuunnitelma2004.
17.3.2005,dnro.037/603/2005–kasarmin(23)peruskorjaus.
6.9.2006,dnro.124/603/2006–sairaalan(U26)parvekkeidenkorjaus.
Puolustushallinnonrakennuslaitos2004:Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma, Suunnitelmasselostus 1.12.2004.
RambollOy2012:Hennalan varuskunta-alue – Puolustusvoimien käytöstä poistuvien alueiden luontoselvityksiä.(TilaajaSenaatti-kiinteistöt).
(RambollOy&)TmiLauriPutkonen2012:Lahden Hennalan varuskunta-alue – Selvitys Hennalan kasarmin ra-kennuskulttuurista(luonnos4.12.2012).(TilaajaSenaatti-kiinteistöt).
RambollOy2014:Hennalan varuskunta-alueen maisemaselvitys.LahdenkaupunkijaSenaatti-kiinteistöt.
Realprojekti2014:Hennalan varuskunta-alue – rakennustarkastelu. (Raportti 21.8.2014.)
Simanainen,Timo2012:”Esipuhe”,teoksessaArkkitehditMustonenOy2012:Mytäjäisten varikkoalue – raken-nushistoriaselvitys.Senaatti-kiinteistötOy.
Sinisalo,Jarkko2002.Hennalankasarmialue.Kasarmialueenrakentuminenjakäytönvaiheet.Museovirastonsisäiseenkäyttööntehtyepävirallinenmuistio25.9.2002.
YLPALVO2009:Yleinen palvelusohjesääntö.Ohjesääntönumero108.Pääesikunta,henkilöosasto.
Julkaisemattomat lähteet
RambollFinlandOy,2014.Suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin varuskunta-alue asemakaava.EpävirallinensuomennosHennalanvaruskunta-alueen maisemaselvitystävarten.
Toivonen,Seppo:Hennalan historiaa ja vähän Lahdenkin.
Selvitykset, asiakirjat ja muistiot
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
110
Forsius,Arno2015:Keskussotilassairaala 2 ja Hämeen Sotilassairaala vuosina 1941–1994,http://www.saunalahti.fi/arnoldus/KSS2_HSS.htm(15.1.2015).
Lahdenkarttapalvelu2015:http://kartta.lahti.fi/ims(16.2.2015).
Lahdenkaupunki2013:http://ekokarpaasit.fi/www/bulletin.nsf/PFAArch/C5FFF80A54014C5EC2257BEF001E1C7C?opendocument(28.1.2015)
Lahdentekninenjaympäristötoimiala2012:Lahti yleiskaava 2025.http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/58E65CB1DC5F17E0C2257D7F004EA42F/$file/y-201_optimoitu.pdf(16.2.2015).
Museovirasto2009a:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY,www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx(4.12.2014).
Museovirasto2009b:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt,www.nba.fi/fi/kulttuuriym-paristo/rakennusperinto/merkittavat_rakennetut_kohteet(4.12.2014).
Museovirasto2009:Valtakunnalliset merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Hennalan kasarmit.www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1430(4.12.2014).
Mäkinen,Anne:PekkaRajala.Muistokirjoitus,2012.www.hs.fi/muistot/a1364354333059(7.2.2015).
Päijät-Hämeenliitto2008:Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006:http://www.paijat-hame.fi/easydata/custo-mers/paijathame/files/ph_liitto/maka/tiedostot/maakuntakaava.pdf (16.2.2015).
Wikipedia/Lahti2014:http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahti(9.12.2014).
Wikipedia/Puolustushallinnonrakennuslaitos2015:http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolustushallinnon_raken-nuslaitos(26.1.2015).
Ilmonen,Heikki2014:(Puolustushallinnonrakennuslaitos)sähköpostiNettaBöökille5.12.2014.
Niskanen,Riitta2015:(Lahdenkaupunginmuseo)sähköpostiohjausryhmälle2.3.2015.
Sinisalo,Jarkko2014:(Museovirasto)sähköpostiNettaBöökille19.12.2014.
Sinisalo,Jarkko2015:(Museovirasto)sähköpostiPasiKolhoselle27.1.2015.
Kuvien lähteet
Vuosien 2014-2015 tilannetta kuvaavat valokuvat: Arkkitehtitoimisto Livady Oy, ellei ole toisin mainittu. Muut kuvalähteet:
Arkistolaitos;Digitaaliarkisto,Maanmittaushallituksenhistoriallinenkartta-arkisto
Haila,Sirpa1996:Venäläinenrationaalisuus.1910-luvunkasarmiarkkitehtuurisosiaalisenakäytäntönä.Suo-menhistoriallinenseura,Helsinki.–Käsilläolevanselvityksensisältämienvanhojenpohjapiirrostenvarsinai-nenlähdeonvaltaosallapiirroksistaKansallisarkisto/Sotasaaliskeskusosastonarkisto(KA/SSKO).
Ilmavoimienkuvakokoelma/Sotamuseo
Kukkonen,Jukka&ElinaHeikka(toim.)2008:Punamustavalkea1918–Kuvat.Suomenvalokuvataiteenmuseo/KustannusosakeyhtiöAvain,Helsinki.
Lahdenkaupunginmuseonkuva-arkisto
Lahdenkaupunki(ortoilmakuvat,20o0-luvunviistoilmakuvat,kaupunginpohjakartat)
Maanmittauslaitos(historiallisetilmakuvat,historiallisetperuskartat,maastokartat,maastokarttarasteri11/2014).Lisenssi:http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501
Internet-lähteet Sähköpostit
Arkkitehtitoimisto Livady
111
HKoulK Huoltokoulutuskeskus
HRR HämeenRatsurykmentti
HuoltoK Huoltokoulu
HämRjP HämeenRatsujääkäripataljoona
HämSS Hämeensotilassairaala
KSS2 Keskussotilassairaala2
MPK Maanpuolutuskoulutusyhdistys
SotLK Sotilaslääketieteenkeskus
TeknKoulK Tekninenkoulutuskeskus
TR TampereenRykmentti
YLPALVO Yleinenpalvelusohjesääntö
Lyhenteitä
Selvityksessä käytettyjen käsitteiden määrittelyjä
Kasarmialue
Kulttuuriympäristö
Varuskunta-alue
Insinöörikomennuskunta
varuskunnantoiminnallekeskeistenrakennustenmuodostamaalue
ihmisenmuokkaamaaluonnonympäristöäjaihmistenjokapäiväinenelinympäristö,johonkuuluvatarkeologinenperintö,rakennetutympäristötjaperinnemaisemat.Käsitteenlähtökohtaon,ettäfyysisessäympäristössäolevathistoriallisetpiirteetymmärretäänosanalaajempaakokonaisuutta.
varuskunta-alueeseenkuuluvatkasarmialueenlisäksimyöslähiharjoitus-alueet,ampumaradat,varastoalueetsekäluonnonsuojelu-jaliikkumisrajoi-tusalueet(vrt.YLPALVO2009)
Venäjän-aikanakasarmialueidenpiirustuksistavastasivatSuomessainsi-nöörikomennuskunnat.EsimerkiksiHankoniemellä,Lahdessa,Lappeen-rannassa,ViaporissajaViipurissaoliomainsinöörikomennuskuntansa.Selvityksessäkäytetyissälähteissätuodaanesiin,ettäkasarmienpiirustuk-setlaadittiinpäärakennuskomissionlaatimiatyyppipiirustuksiahyödyn-täenpaikallisissarakenuskomissioista,muttalähteistäeiilmene,mikäolipaikallisteninsinöörikomennuskuntiensuhdepaikallisiinrakennuskomis-sioihin.
Malmberg,Lauri&HugoÖsterman&M.Kivilinna&H.J.Viherjuuri&YrjöYlänne1934:Suomenvapaussotakuvissa,IIosa.KustannusosakeyhtiöOtava,Helsinki.
Patrikainen,Armi.
RambollOy2014:Hennalanvaruskunta-alueenmaisemaselvitys.
Realprojekti2014:Hennalanvaruskunta-alue–rakennustarkastelu.(Raportti21.8.2014.)
SA-kuva,http://sa-kuva.fi/webneologinfin.html(ladattu9.1.2015).
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
112
Miehistökasarmin 23 eteläpääty.
Arkkitehtitoimisto Livady
113
Hennalan rakennusten sijainti- ja ajoituskartta
Rakennuksista on käytetty alueella vakiintunutta nume-rointia. Siinä tapauksessa, että uudisosasta on käytetty samaa rakennusnumeroa kuin vanhasta osasta, ne on merkitty U- ja V-kirjaimilla, esimerkiksi sairaalan vanha osa (V26) ja uusi osa (U26). Eri-ikäisten rakennusten valmistumisajankohta on ilmaistu eri väreillä:
venäläisten aika – noin 1912–1913
1920-luku – (1910-luvulla aloitetut rakennukset)
1930–1940-luvut
1950-luku
1960–1970-luvut
1980-luvun jälkeinen aika
Ortokuva: Lahden kaupunki.Kuvankäsittely: Livady.
Hennalan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys
114
ISBN 978-952-7062-30-2 (painettu julkaisu)ISBN 978-952-7062-31-9 (pdf)
Selvitysalueen rajaus.Pohjakartta: Maanmittauslaitos.