11 04 02 | 2016SYYSKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

MINIMOI RISKIT❯ Cramo-Turva pelastaa vahingoilta

MITTAVA MUUTOSTYÖ❯ Kotkamills valitsi Cramon

HENRIETTA KEKÄLÄINEN:

RAKENNUSALA HYÖTYY DIGITALISAATIOSTA

VALTAVASTI

POMO PIILOUTUICramo mukana hittiohjelmassa

SIMSALABIM!Tiedätkö jo,

mikä on tietomalli?

5 FAKTAA ILMAN-PUHDISTAJISTA

UNIBUUMI ALKOI:Näillä vinkeillä teet nukkumatista kaverin

pääkirjoitus

Kokeilin, miltä tuntuu olla pomo piilossaTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland

PÄÄTOIMITTAJATatu Hauhio

TOIMITUSOSG Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

TOIMITUSKUNTAMaiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula ja Mikko Yläjääski

TOIMITUSSIHTEERIOSG Viestintä, Mari Kuusinen

TAITTOOSG Viestintä, Henna Pöllä

KANNEN KUVASatu Kemppainen

PAINOGravity Nordic

PAPERIGalerie Art Silk

PAINOSMÄÄRÄ6 800 kpl

JAKELUMUUTOKSETinfo.fi@cramo.comMaiju Nupponen, Cramo Finland

TUOTTEET JA PALVELUTCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

hyvää asiakaspalvelua. Mitä vähemmän aikaa meillä kuluu aikaa sisäisiin prosesseihin, sitä nopeammin sujuu asiakaspalvelumme. Ohjel-massa opittuja asioita tullaan hyödyntämään varmasti käytännön työssämme.

OLI MIELENKIINTOISTA huomata, mitkä asi-at vaikuttavat siihen, että ensimmäiset kaupat syntyvät asiakkaamme kanssa. Kuvauksissa kävi ilmi, että onnistunut myynnin asiakassuh-de perustuu luottamukselle, jota rakennetaan joskus viikkojen, joskus jopa vuosienkin ajan. Hyvä esimies ymmärtää, että asiakassuhteisiin täytyy siis voida varata aikaa. Tulemme jatkos-sakin pitämään huolen siitä, että kaikki asiak-kaamme huomioidaan yksilöinä ja heitä palvel-laan heidän parhaaksi katsomallaan tavalla.

ENNAKKOLUULOISTANI HUOLIMATTA oh-jelman kuvaukset osoittautuivat erittäin haus-kaksi kokemukseksi ja nuo viitisen päivää tulen muistamaan aina. Kamerat unohtuivat kaikilta kuvattavilta nopeasti ja tunnelma kuvauksissa oli rento ja vapautunut. Olen nuorena harras-tanut roolipelejä, joten siitä oli onneksi hyötyä peiteroolissani. Osasin siis vastata, kun minua puhuteltiin Kivelän Olaviksi. En vielä tiedä, us-kallanko katsoa itse ohjelman suorana, mutta kiinnostuneita kehotan seuraamaan ohjelmaa Nelosella syyskuussa. Silloin näette, miten roolisuoritukseni meni läpi!

Syysterveisin,

K un minulta kysyttiin vajaa vuosi sitten, halu-aisinko lähteä mukaan Nelosella syyskuus-sa alkavaan Pomo piilossa Suomi -ohjelmaan, täytyy myöntää, että ensimmäinen ajatukseni oli tyrmätä koko idea. Ensinnäkään minusta ei ole mukavaa huijata ketään ja toisekseen en omaa juurikaan kokemusta kameroiden edessä työs-kentelystä. Kypsyttelin ajatusta kuitenkin mie-lessäni ja pikkuhiljaa ymmärsin, että ohjelma tarjoaisi meille Cramolla loistavan mahdolli-suuden yhdistää hupi ja hyöty: meille jäisi ohjel-masta mukava muisto tuleville vuosille ja sai-simmepa samalla testattua, miten mainio päivä työmaalla -lupauksemme käytännössä näkyy työmme arjessa.

POMO PIILOSSA Suomi on reality-ohjelma, jon-ka jaksoissa kymmenen suomalaisen yrityksen johtajaa jättää normaalin arkensa, hankkii pei-tenimen ja soluttautuu yritykseensä tavallise-na työntekijänä. Toivomukseni oli, että pääsi-sin piiloutuneena pomona seuraamaan työoloja ja niihin liittyviä arjen pulmia työntekijän näkö-kulmasta. Oma peitetarinani oli, että esiinnyin it-alalta tulevana teollisuusmyynnin myyjänä Olavi Kivelänä, jonka oli tarkoitus tulla Cramolle töi-hin. Selitimme työntekijöillemme, että kuvasim-me samalla mukamas Firma-ohjelmaa, jossa kokeneet työntekijät perehdyttävät uusia kasvo-ja ja pystyimme näin perustelemaan tv-kamerat.

OHJELMAN PARASTA antia oli, että pääsin ker-rankin juttelemaan rauhassa henkilökuntamme kanssa kasvotusten ja seuraamaan vuokrauk-sen, asennuksen, huollon ja myynnin työtä lä-heltä. Täysin uusia asioita ei tullut esille, mutta ymmärrykseni osaamisestamme kasvoi. Suurin oivallus oli, että meidän täytyy Cramolla yhte-näistää ja digitalisoida prosessejamme entises-tään, jotta pystymme tarjoamaan jatkossakin

22 |

2016

12 14”Yöunta ei voi

korvata päiväunilla. Henri Tuomilehto, unitutkija,

dosentti ja erikoislääkäri

ITÄKESKUS SAA KAUPUNKI- KESKUKSEN

SISÄILMAPOLIISI PAIKANTAA HOMEPOMMEJA

CRAMO-TURVA SUOJAA ASIAKKAAN SELUSTAN

CRAMO-GOLF ELÄVÖITTI ELOKUUTA

LUJATALON ANTTI YLIHÄRSILÄ ON URHEILUMIEHIÄ

27

19

06

11

24

SELVITIMME, MITEN ASIAKAS MIELUITEN VUOKRAA 12

08

NUKKUMINEN KANNATTAA, KATSO MITEN

14RAKENNUSTEN TIETO-MALLINNUS MULLISTAA SUUNNITTELUTYÖN 2827

3117 23 SORVIN ÄÄRESSÄ❯ Työnjohtaja on kova viikinki PULMA&RATKAISU❯ Mitä tehdä, kun keli kylmenee?

PELIT&VEHKEET❯ Ilmanpuhdistaja on edullinen ja tehokas

6 32 | 2016

Nousussa

Stefan Fors (vas.) ja Jani Haapalainen kertovat kiireisen projektin sujuneen hyvin monien urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden kesken. Cramo perusti työmaalle monipuolisesti palvelevan projektipisteen.

Kotkamillsin uusi kartonkikone käynnistyi heinäkuussa. Mittava muutostyö alkoi vanhan paperikoneen purkamisella. Uutta konetta varten tarvittiin myös uudisrakentamista.

Lotta Liinamaa viihtyi hyvin Kotkamillsin työmaan Cramon projektipisteellä.

42 |

2016

”Työmaatiloja on toimitettu kaikkiaan 70 yksikköä toimisto- ja ruokalakäyttöön.

K otkamills Oy:n projektijohtaja Stefan Fors kuvailee hanketta laajaksi ja monivaiheiseksi. Muutostyö alkoi alkuvuo-desta vanhan koneen purkamisella. Ennen kuin uutta kartonkikonetta päästiin asen-tamaan, piti rakennusta laajentaa ja vah-vistaa sekä tehdä koneelle perustukset.

– Enimmillään työmaalla oli 1 200 pro-jektityöntekijää. Kaikkiaan turvallisuuspe-rehdytyksen on käynyt läpi 3 300 henkilöä.

Uusi kone tuottaa korkealaatuista tai-vekartonkia erilaisiin pakkauksiin sekä suojakerroskartonkia, jota käytetään esi-merkiksi elintarvikepakkauksissa. Kaikki koneella valmistettavat kartonkituotteet ovat täysin kierrätettäviä. Ympäristöystä-vällisessä kartonkituotannossa puukuitu hyödynnetään tehokkaasti ja kemikaaleja ja vettä käytetään mahdollisimman vähän.

UUSI KARTONKIKONE käynnistyi heinä-kuussa ja sen kapasiteetti on 400 000 tonnia. Investoinnin arvo on kokonaisuudessaan Kotkamillsille noin 170 miljoonaa euroa.

– Tuotantosuunnan vaihdos ei lisää merkittävästi työpaikkoja, mutta se tur-vaa nykyiset noin 500 työpaikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Investoinnin myötä Kot-kamillsin tulevaisuus näyttää valoisalta, Fors tiivistää.

CRAMON PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jani Haapalainen kertoo Cramon toimineen monipuolisesti Kotkamillsin työmaalla. Cramon työt alkoivat viime vuoden mar-raskuussa, jolloin asennettiin ensimmäi-set siirtokelpoiset työmaatilat kalustuk-sineen. Tiloja toimitettiin kaikkiaan 70 yksikköä aliurakoitsijoiden ja Kotkamill-sin toimisto- ja ruokalakäyttöön.

Siirtokelpoisten tilojen asennusten li-säksi Cramo on toimittanut työmaalle pe-rinteistä vuokrauskalustoa, kuten teli-neitä, nostimia ja työkaluja. Cramo on tarjonnut myös työmaasähköistykseen ja -valaistukseen liittyvää kalustoa ja asen-nuspalveluja.

Fors kertoo, että Cramo valikoitui tilo-jen ja kaluston toimittajaksi hyvien aikai-sempien yhteistyökokemusten sekä sopi-van hinta-laatusuhteen perusteella.

– Pystytimme työmaalle projektipis-teen, johon voitiin valita kalustoa kulloi-senkin tilanteen mukaan. Projektipisteen avulla olemme voineet palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja nopealla aika-taululla, kun kalustotarpeita on käyty läpi suunnitellusti, Haapalainen toteaa.

Cramon projektipiste tarjoaa koko-naisvaltaista palvelua ja pisteestä saa sa-mat palvelut kuin kiinteästäkin vuokra-uspisteestä. Kun kalusto on saatavilla suoraan työmaalta, on työskentely teho-kasta ja kaikki voivat keskittyä omiin työ-tehtäviinsä.

HAAPALAISEN MIELESTÄ Kotkamillsin työmaalla toiminen on vaatinut Cramol-ta myös hyvää sisäistä yhteistyötä. Pro-jektipisteessä on työskennellyt koko ajan vuokraamotyöntekijä Lotta Liinamaa ja yhteistyötä on tehty myös lähiseudun vuokrauspisteiden, kuten Cramon Kotkan toimipisteen esimiehen Pekko Porkan ja Cramon asennuspalvelujen kanssa.

– Meillä on kokemusta teollisuuspro-jekteista, joten osasimme jo suunnittelu-vaiheessa varautua muuttuviin tarpeisiin. Cramon osalta hanke saadaan valmiiksi syyskuussa, kertoo Liinamaa. ■

Kotkamillsin tehtaalla on kevään ja kesän aikana tehty mittava muutostyö, kun toinen paperikone vaihdettiin ympäristöystävälliseksi kartonkikoneeksi. Cramo on toimittanut työmaalle siirtokelpoisia tiloja, vuokrakalustoa ja perustanut projektipisteen.

Kotkamills siirtyi kartonkiin

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: BORIS FAGERSTRÖM

52 |

2016

Nousussa

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: KESKO JA MARKKU OJALA

Helsingin Itäkeskukseen avautuvat syksyllä 2017 upouusi K-citymarket ja moderni kaupunkikeskus. Cramo on ollut tiiviisti mukana kaupunkikeskuksen

rakentamisessa jo sen suunnitteluvaiheesta lähtien.

Kaupunkikeskus kohoaa Itikseen

H elsingin Itäväylän varrella on meneillään yksi kaupungin suurimmista rakennus-hankkeista. Itäkeskuksen vanha K-citymar-ket jää ensi syksynä historiaan, kun naapuri-tontille parhaillaan rakennettavaan liiketilaan avautuu toukokuussa uusi kauppa. Kaikkiaan kiinteistössä on 65 000 kerrosneliömetriä. Sii-hen sijoittuu K-citymarketin lisäksi runsaas-ti ravintoloita, kahviloita ja muita palveluita.

– Nyt toteutusvaiheessa oleva kaupun-kikeskus on Keskon historian suurin kaup-papaikkahanke. Keskuksen ensimmäisen vaiheeseen sijoittuva K-citymarket ja sen ympärille rakentuva ruokamaailma nostavat Itä-Helsingin ruokatarjonnan uudelle tasolle. Suuren ja teknisesti haastavan projektin to-teuttaminen ei onnistuisi ilman alan parhai-ta yhteistyökumppaneita, kuten Haahtelaa ja Cramoa, kertoo Keskon projektipäällikkö Mi-ka Ohenoja.

RAKENNUSTÖIDEN PROJEKTINJOHDOSTA vastaa Haahtela-rakennuttaminen Oy. Cramo on ollut Keskon hankkeessa mukana suunnit-teluvaiheesta lähtien ja vastaa työmaan työ-maatiloista, henkilötavarahisseistä, kulunval-vonnasta sekä työmaa-aikaisen sähköistyksen suunnittelusta ja toteutuksesta.

62 |

2016

Cramo kuvasi loppukeväästä kopterivideon Itäkeskuksen työmaalla. Video on katsottavissa

Cramo Finlandin some-tileillä.

Cramo tekee myös yhdessä työmaan työn-johdon kanssa putoamissuojaussuunnitelmat ja toimittaa niiden mukaisen kaidekaluston. Ensi talvena haastava ja merkittävä työ tulee olemaan työmaan rakennusaikainen lämmitys.

− Pitkin matkaa töitä on riittänyt tasaisesti. Työmaa on toteutettu erittäin ammattitaitoises-ti ja kalustotarpeet on pystytty ennakoimaan, joten kiire on jakautunut sopivasti, kuvailee Cramon projektipäällikkö Mikko Marttila.

Haastetta ja tarkkaa suunnittelua on vaa-tinut juuri se, että ison työmaan tarvitsema kalusto on saatu toimitettua paikalle aina ha-luttuna ajankohtana.

KUN UUSI K-CITYMARKET avaa ovensa, työ-maan on tarkoitus siirtyä toiseen vaiheeseen: vanhan K-citymarketin rakennus puretaan ja sen tilalle nousee kauppakeskuksen laajen-nusosa, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2019. Vielä ei ole varmaa, onko Cramo mu-kana myös siinä, mutta tähän on varauduttu.

− Perinteisesti menemme työmaalle vasta sen perustamisvaiheessa, mutta nyt toista vai-hetta silmällä pitäen työmaatilat on sijoiteltu niin, että niitä voidaan käyttää myös työmaan jatkovaiheessa ja korottaa vielä lisäkerroksel-la, Marttila kertoo. ■

Projektipäällikkö Mikko Marttila (vas.) Cramolta kertoo, että työmaan tarpeet ennakoimalla on vältytty kiiresumalta. Vieressä avainasiakaspäällikkö Kari Jäppinen.

72 |

2016

KOONNUT: RUUT TOLONEN JA MARI KUUSINEN | KUVAT: MARKO SAARINEN, SATU KEMPPAINEN JA JUSSI TANTTUUUTISET

Prätkäletka kiersi elokuussa kouluja Haukiputaalta Lappiin asti.

Cramo osallistui alkusyksyllä koulukiusaamisen vastaiseen työhön sponsoroimalla taikurin Motoristit koulukiusaamista vastaan -jär-jestön kiertueelle. Elokuun puolivälissä startannut kiertue alkoi Hau-kiputaalta, jonka jälkeen motoristit vierailivat Pohjois-Suomen ja Lapin kouluissa Nuorgamia myöten.

– Kouluvierailut toteutetaan niin, että ilmoitamme jäsenillemme ko-koontumispaikan, jonne kaikki halukkaat motoristit voivat tulla. Sieltä ajamme letkassa koululle, jossa oppilaat ovat pihalla vastassa. Tämän jälkeen pidämme juhlasalissa puheen, jossa kerromme positiivisessa hengessä siitä, miten motoristit eivät kiusaa toisiaan. Lopuksi taikuri esiintyy ja oppilaat pääsevät pihalle ihmettelemään moottoripyöriä, ker-too järjestön varapuheenjohtaja Tomi Keto-Tokoi.

Tapahtumien yhteydessä oppilaat tekevät myös kiusaamattomuus-

lupauksen. Motoristien vierailut ovat kouluille ilmaisia, mutta jotta tapahtuma

voidaan järjestää, pääpuhujan matkakustannukset ja taikurin palkkio ka-tetaan joko koulujen määrärahoista tai lahjoitusvaroin.

– Olimme yhteydessä Cramoon, sillä etsimme isoa, valtakunnalli-sesti toimivaa yhteistyökumppania. Cramolla on merkittävä osuus siinä, että Lapin kiertueen toteuttaminen oli mahdollista, Keto-Tokoi kiittelee.

Cramolle on tärkeää tukea kiusaamisen vastaista toimintaa. – Kiusaaminen on vakava ongelma, joka jättää elinikäiset jäljet. Mo-

toristit ovat tehneet vapaaehtoisvoimin upeaa työtä, jota Cramo haluaa olla tukemassa. Kaikkien aikuisten ja lasten tulisi olla yhtä rohkeita ja puuttua kiusaamiseen, kannustaa Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen. ¢

Taikuri ilahdutti koulukiusaamisen vastaisella kiertueella

Motoristit tekivät kouluissa kiusaamattomuuslupauksen.

”Kiusaaminen on vakava ongelma, joka jättää

elinikäiset jäljet.

Lapset pääsivät myös ihmettelemään moottoripyöriä pihalle.

82 |

2016

A alto-yliopistossa aloitettiin keväällä Sisäilmapoliisi-tutkimuspro-jekti, jonka tavoitteena on tuottaa uudenlaisia mittausmenetelmiä. Uusien menetelmien avulla rakennusten mahdollisiin sisäilmaongel-miin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin.

Projektissa kehitetään langattomia mittausjärjestelmiä, joilla ra-kennuksista voidaan paikantaa sisäilmaongelmien lähteitä. Näin on-gelmien korjaaminen päästään aloittamaan varhaisemmassa vaihees-sa kuin nykyisin. Hankkeesta hyötyvät paitsi rakennusten käyttäjät, myös niiden omistajat ja huoltoyhtiöt, sillä uusien laitteiden ansiosta rakennusten korjauskustannukset saadaan laskemaan.

Projektin tutkimusosuudesta vastaa kuusihenkinen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaati-on sekä rakennustekniikan laitoksilta. Cramo osallistuu hankkeeseen testaamalla laitteita.

Sisäilmapoliisi selättää homeongelmia– Cramo tulee tekemään Sisäilmapoliisi-projektiin kuuluvia kent-

tätutkimuksia ja testaamaan laitteita niiden kehittämisvaiheessa, ker-too Cramon projektipäällikkö Mika Aalto.

Koska sisäilmahaittoja aiheuttavat monet eri tekijät, ei ongelmi-en syytä ole mahdollista selvittää yhdellä laitteella tai menetelmällä. Sisäilmapoliisi-tutkimusprojektissa kokeillaankin useita erilaisia mit-tauksia ja menetelmiä.

– Keskeisiä menetelmiä ovat esimerkiksi haitta-aineiden pitoi-suuksien mittaaminen vesihöyryä kondensoimalla sekä erilaiset op-tiset menetelmät ja rakenteisiin asennettavat anturit, joiden avulla seurataan sellaisia rakenteissa muodostuvia olosuhteita, jotka mah-dollistavat esimerkiksi mikrobiologisten haitta-aineiden syntymisen, kertoo tutkija Panu Harmo Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja auto-maation laitokselta. ¢

U uden teknologian ja digitaalisuuden rooli kasvaa kaikilla toimi-aloilla, eikä rakennusteollisuus ole tässä poikkeus. Digitalisaa-tion mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin paljon uutta osaamista, jota haluamme olla mukana tukemassa, sanoo Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

Kurssin toteuttaa vuonna 2014 perustettu suomalainen star-tup-yritys Mehackit. Mehackitin lukiokurssin kautta 16–18-vuotiaat pääsevät tutustumaan teknologian mahdollisuuksiin ja saavat ym-märrystä heitä ympäröivästä alati teknologisoituvasta maailmasta. Mehackit-kursseilla päästään rakentamaan omia projekteja sekä ohjaajan avustamana että omaan tahtiin tekemällä.

− Aiemmista kursseista saatu palaute on ollut todella positiivis-ta. Monissa kouluissa on koettu, että meidän kurssimme ovat olleet oppilaille sopiva tapa tutustua teknologiaan, sanoo Mehacikitin pe-rustaja ja toimitusjohtaja Henrietta Kekäläinen.

Kursseilla paitsi oppilaat, myös vastuuopettaja pääsevät tutus-tumaan luovaan ohjelmointiin uudesta näkökulmasta. Mehackitin materiaalit ovat ilmaisia ja koulu voi halutessaan käyttää niitä myö-hemmin itsenäisesti.

– Ensi keväänä järjestettävä Johdatus luovaan ohjelmointiin Processingilla -kurssi tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden tutus-tua ohjelmoinnin maailmaan kuvataiteen oppiaineen kontekstissa. Kurssin myötä mahdollistuu myös merkityksellinen sidosryhmä-toiminta: opiskelijat saavat kontaktin kurssin sponsoroivaan Cra-moon, toteaa kurssin vastuuopettaja Erika Perttuli-Borobio Hel-singin kielilukiosta. ¢

Cramo sponsoroi ohjelmointikurssin lukioonTeknologiataidot ovat rakennusalalla vuosi vuodelta tärkeämpiä. Tätä tukeakseen Cramo Finland Oy sponsoroi 38 tunnin pituisen Mehackitin ohjelmointikurssin Helsingin kielilukioon.

Kurssin myötä opiskelijatsaavat kontaktin kurssin sponsoroivaan Cramoon.

Henrietta Kekäläinen pitää koulukursseja hyvänä tapana tutustua teknologiaan.

Katso lisää Mehackitista ja Henriettasta sivulta 18!

92 |

2016

UUTISET

T oimitusjohtaja Tatu Hauhio laittoi henkilökuntamme viime touko-kesä-kuussa hauskaan testiin. Cramo osallistui Nelosella syksyllä alkavaan Pomo piilossa Suomi -reality-ohjelmaan, jonka jokaisessa jaksossa yrityksen johtaja jättää normaalin arkensa, hankkii peitenimen ja soluttautuu omaan yritykseensä tavallisena työntekijänä.

− Peitetarinani oli, että esiinnyin it-alalta tulevana teollisuusmyynnin myyjänä Olavi Kivelänä, jonka oli tarkoitus tulla Cramolle töihin. Ohjelman parasta antia oli, että pääsin juttelemaan henkilökuntamme kanssa rauhas-sa kasvotusten ja seuraamaan käytännön työtä läheltä. Kokemuksesta opit-tuja asioita tullaan hyödyntämään varmasti myös asiakaspalvelussamme, Hauhio lupaa.

Sarjan tavoitteena on setviä työpaikan pulmia ja työoloja työntekijän nä-kökulmasta. Piiloutuvat pomot näkevät myös, millaisia vaikutuksia heidän omilla päätöksillään on työpaikan arjessa. Olavi Kivelää perehdyttivät Cra-molta asiakaspalvelupäällikkö Tuomas Haapalainen ja työnjohtaja Joni Tuh-kanen Tuusulasta, asiakaspäällikkö Juha Sorjonen Hyvinkäältä ja asiakas-päällikkö Enni Mannerjoki pääkaupunkiseudulta.

Hauhio kertoo oppineensa kokemuksesta paljon, vaikka astuminen tv-kameroiden eteen ensin jännittikin.

− Olen nuorena harrastanut roolipelejä, joten siitä oli onneksi hyötyä pei-teroolissa. Kameratkin unohtuivat kaikilta nopeasti ja tunnelma kuvauksissa oli rento. Tekoviikset tosin tahtoivat kutittaa minua kuivuessaan, joten niitä piti käydä salaa korjaamassa, hän nauraa.

Pomo piilossa Suomi -ohjelma alkaa Nelosella 7. syyskuuta kello 20. ¢

Tatu Hauhio porautui cramolaisten arkeen tv-ohjelmassa

Nähtäväksi jää, naruttiko Olavi Kivelä (vas.) Cramon asiakaspalvelupäällikkö Tuomas Haapalaista.

J ääkiekon CHL-kausi starttasi kolmannelle kaudelleen elokuussa 48 jouk-kueen voimiin. Suomesta on tälläkin kaudella mukana kahdeksan jouk-kuetta.

Tämän CHL-kauden uutuus on 93 fanilähettilästä, eli Fan Ambassadoria. CHL valitsi eri puolilta Eurooppaa tulevat lähettiläät yhdessä virallisen yhteis-työkumppaninsa Cramon kanssa kuluneen kesän aikana. Tuoreet fanilähet-tiläät hehkuttavat otteluiltojen tunnelmia sosiaalisessa mediassa ja tarjoavat CHL:n seuraajille kurkistusikkunan kisakulissien taa.

– Saimme valtavan määrän loistavia hakemuksia tähän tehtävään. Faniko-kelaat osoittivat hakemuksissaan paitsi luovuutta, myös suurta sitoutuneisuut-ta jääkiekkoon. Tästä syystä päädyimme valitsemaan lähettiläitä alkuperäistä suunnitelmaa enemmän, kertoo Cramon markkinointijohtaja Lasse Huuhka.

Fanilähettiläät raportoivat kisakuulumisia somessa ja käyttävät tunnis-teita #GreatDayAtCHL ja #FanAmbassador. Lähettiläät saavat CHL:ltä ja Cra-molta palkaksi hyvästä työstä lippuja suosikkijoukkueensa otteluun, oman fa-nilähettiläspaidan, tapaamisen suosikkijoukkueensa parhaan maalintekijän kanssa ja tutustumisretken joukkueensa kotiareenan kulisseihin CHL-pelin aikana. Kaikkein sitoutunein fanilähettiläs saa palkaksi matkan CHL:n finaa-lipeliin helmikuussa.

Jussi Tanttu valittiin Helsingin IFK:n fanilähettilääksi tulevalle kaudelle.– Lähdin mukaan CHL-fanilähettilääksi, sillä olen aina ollut HIFK-fani.

Paras palkinto työstä on ollut omalla nimelläni varustettu HIFK-paita, jon-ka sain äskettäin omakseni. Olen todella ylpeä siitä, että saan tällä tavalla edustaa HIFK:ta! ¢

CHL-fanilähettiläät raportoivat lätkätunnelmistaJussi Tanttu aloitti syksyllä uunituoreena CHL-fanilähettiläänä.

102 |

2016

K un asiakas vuokraa Cramolta koneen tai laitteen, vastuu vuokrakohteesta siirtyy hänelle. Jos kone katoaa, tu-houtuu tai varastetaan, Cramolla on alan yleisten vuokrausehtojen mukaan oikeus las-kuttaa asiakkaalta koneen uushankintahinta. Isojen nostinten kohdalla uushankintahinta voi lähennellä jopa sataatuhatta euroa. Riskin realisoituessa uushankintahinnan mukaisella korvauksella voi olla merkittävä vaikutus asi-akkaan tulevaan liiketoimintaan.

Jotta asiakas voisi suojautua tältä riskil-tä, Cramo on tarjonnut jo vuosien ajan Cra-mo-Turvaa, jonka saa kätevästi ja helposti ko-neen vuokrauksen yhteydessä.

– Cramo-Turva on kustannustehokas ta-pa suojata selustansa ja välttää ikäviä yllätyk-siä vuokratessa koneita. Suurin osa asiakkais-tamme ottaakin sen automaattisesti. Toisin kuin monissa vakuutusyhtiön tarjoamissa va-kuutuksissa Cramo-Turvassa asiakas maksaa vain vuokrapäivistä, joina kone on käytössä, ja vain ja ainoastaan niistä koneista, jotka hä-nellä on vuokralla, kertoo talousjohtaja Pirjo Wuorenheimo.

Cramo-Turvan käyttöä koneen vuokrauk-sessa voi verrata mainiosti auton vuokrauk-seen. Harva henkilö olisi valmis käyttämään vuokra-autoa ilman vakuutusta.

YRITYSASIAKKAILLA ON vain poikkeusta-pauksissa erillinen vakuutusyhtiön vakuu-tus, joka kattaa vuokralaitteiden ja -konei-den haaverit. Myöskään henkilöasiakkaiden vakuutukset eivät välttämättä kata muiden omaisuudelle koituvia vahinkoja.

– Hyvin moni asiakas ymmärtää Cramo-Turvan merkityksen ja haluaa pienentää ris-kiään ottamalla Cramo-Turvan edulliseen hintaan. Cramo-Turva on helppo keino hal-lita vuokrakoneeseen liittyvää taloudellista riskiä, Wuorenheimo korostaa.

Cramo-Turva on asiakkaalle vaivaton, sil-lä hän saa sen samalta luukulta kuin koneen-kin eikä hänen tarvitse miettiä, onko koneel-

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: CRAMO

Cramo-Turva kannattaa ainaCramo tarjoaa asiakkailleen Cramo-Turvan, joka minimoi asiakkaan vuokrauksen aikaisen riskin, jos vuokrakone esimerkiksi varastetaan tai kohtaa yllättävän vahingon. Nyt Cramo-Turvaa on laajennettu uusiin tuoteryhmiin ja hinnoitteluperusteet on viilattu entistäkin käyttäjäystävällisemmiksi.

la suojaa vai ei. Cramo-Turvan korvauksen edellytyksenä on, että asiakas on käyttänyt konetta oikein sekä noudattanut suojausoh-jetta, eli esimerkiksi työmaalla oleva kone on lukittu ketjuilla.

CRAMO-TURVAN HINNOITTELU muuttui kesäkuun alusta. Aiemmin veloitusperuste oli kuusi prosenttia asiakkaan maksamasta vuokrahinnasta. Vuokrahinta on kuitenkin harvemmin verrattavissa koneen arvoon tai mahdollisiin korjauskustannuksiin. Niinpä veloitusperuste haluttiin muuttaa järkeväm-mäksi ja sellaiseksi, että se vastaa paremmin tuotetta ja siihen kohdistuvaa riskiä.

Nyt veloitusperuste on neljä prosenttia tuotteen ovh-vuokrahinnasta. Hinnoittelu on tehty myös mahdollisimman läpinäkyväksi, sillä kaikkien tuotteiden Cramo-Turvan hinta ja omavastuu kerrotaan suoraan hinnastossa.

Cramo-Turva on hyvää asiakaspalvelua, sillä se on helppo ja edullinen hankkia samalla kun vuokraa koneen tai laitteen. Uusi hinnoitteluperuste on täysin läpinäkyvä ja looginen.

– Uusi hinnoittelu on asiakkaille reilu ja järkevä. Ulotimme sen automaattisesti kai-kille nykyisille sopimusasiakkaillemme, ker-too uudesta hinnoittelusta vastannut projek-tipäällikkö Ilari Vainikka.

Aiemmin Cramo-Turvan saattoi hankkia vain maanrakennuskoneisiin ja nostimiin. Nyt turva on laajennettu koskemaan kaikkia tuoteluokkia, muun muassa työmaatiloja ja rakennuskoneita.

Omavastuuluokka on Cramolla konekoh-tainen ja sovitettu koneen hankintahintaan. Se voi olla koneen arvosta riippuen 2 000, 200 tai 20 euroa. Joissain pienissä koneissa ei ole lainkaan omavastuuta. Yleensä omavastuu-ton turva on kallis lisäpalvelu.

– Olemme vakaasti sitä mieltä, että hin-noittelun uudistukset ovat tehneet Cramo-Turvasta entistäkin kannattavamman tuot-teen, tiivistää Vainikka. ■

112 |

2016

Soitto vuokrAamoon aamupäivällä – näin asiakas mieluiten vuokraaCramo Finland selvitti kyselytutkimuksen avulla, millaisia toiveita yrityksen asiakkailla on kaluston vuokrauksen ja Cramon verkkosivujen suhteen. Vastausten perusteella valttia on tilauksen tekeminen puhelimella, aamupäivän aikana ja ripeällä toimituksella. TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: DREAMSTIME

” Tärkeintä asiakkaille olisi, että Cramon verkkosivuilta voisi tarkistaa kalustotilanteen, hinnat ja tietoja. Enemmistö vastaajista oli suhteellisen tyytyväisiä Cramon

verkkosivuihin ja koki, että niiltä löysi helposti tarvittavat tiedot.

VERTAILLA HINTOJA

SAADA TIETOA KONEISTA JA LAITTEISTA

TARKISTAA KALUSTON SAATAVUUDEN

Cramon verkkosivuilta on helppo löytää tarvitsemani tiedot?

Cramon verkkosivuilta Haluaisin:

Enimmäkseen samaa mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä Eri mieltä

54%

28%13%

5%

64%62%

53%

36%

38%

47%

Kyllä Ei

SOITTAMALLA VUOKRAAMOON

SÄHKÖPOSTITSE

KÄYMÄLLÄ VUOKRAAMOSSA

TIETOKONEELLA

ÄLYPUHELIMELLA

TABLETILLA

JOSKUS

EN KOSKAAN

122 |

2016

Mihin aikaan päivästä tilaat vuokrakoneita?

Miten vuokraat koneita?

Millä välineellä mieluiten tilaisit vuokrakoneita?

❯ KONEEN VUOKRAUS HOI-TUU useimpien asiakkaiden

kohdalla tarttumalla puheli-meen. Melkein aina asiakkaat

haluavat, että kone tuodaan työ-maalle.

Kuinka usein tilaat koneet kuljetettuina?

Klo 6 - 8 aamusta Klo 8 - 12 Klo 12 - 16 Klo 16 jälkeen

Muu aika, milloin? 12%

48%

19%

1%20%

SOITTAMALLA VUOKRAAMOON

SÄHKÖPOSTITSE

KÄYMÄLLÄ VUOKRAAMOSSA

MUU, MITEN?

TIETOKONEELLA

ÄLYPUHELIMELLA

TABLETILLA

LÄHES AINA

USEIN

JOSKUS

75%

7%11%

7%

22%9%

7%

62%OTTAMALLA YHTEYTTÄ VUOKRAAMOON

42%22%22%

11%3%

HARVOIN

EN KOSKAAN

”Suurin osa Cramon asiakkaista vuokraa kaluston

ennen puoltapäivää.

❯ KALUSTOA NOUTAESSAAN yksi kuudesta tarvit-see vuokraamohenkilöstön apua. Vähän yli puolella on yleensä melko kiire, joka kuudennella on aina kii-re ja joka seitsemännellä ei ole kiirettä.

132 |

2016

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: HENRI TUOMILEHTO JA DREAMSTIME

Ensin meille kerrottiin, että terveyden perusta on oikeaoppinen ravinto. Sitten julistettiin, että liikunta on hyvinvoinnin avain. Seuraavaksi on tulossa unibuumi. Ota onkeesi unitutkija Henri Tuomilehdon teesit, ja olet muita edellä!

Muistijäljet vahvistuvat unessa, joten nukkuminen vaikuttaa oppimiseen ja

muistamiseen. Elimistö tuottaa unen aikana kipua vaimentavia aineita, endorfiineja. Riittävä

uni myös vahvistaa immuunijärjestelmää.

Hyvä uni on hyvinvointimme perusta

142 |

2016

1 LUULET NUKKUVASI TARPEEKSI, MUTTA OLET VÄÄRÄSSÄ. Tuomileh-to on havainnut työssään, että 95 pro-senttia ihmisistä, joilla on ongelmia palautu-misen tai nukkumisen kanssa, eivät joko tie-dosta sitä tai tiedä, että tilanne voidaan kor-jata. Vähäiseen unen määrään tottuu. Emme enää huomaa toimivamme puolella liekillä. Ajattelemme, että ihan hyvinhän tämä sujuu näinkin. Selviydymme päivästä toiseen. Äkkiä 10 vuotta on kulunut, emmekä tajua, minne ne ovat kadonneet.

2 OLET VALINNUT LIIAN LYHYET YÖ-UNET. Varaamme lepoa varten seitse-män tuntia, mutta emme huomaa, et-tä nukumme tunnin verran vähemmän. Em-me saa heti unta, havahdumme keskellä yö-tä vessaan ja heräämme ennen kellon soittoa. Kuusi tuntia on harvoin tarpeeksi. Kun väsyt-tää, syytämme milloin mitäkin: stressiä, pie-niä lapsia, kuorsaavaa puolisoa, ikää. Arvosta untasi. Oikeasti kyseessä on oma valinta. Ar-kisin nukkumaan pitäisi mennä illalla silloin, kun väsyttää ensimmäisen kerran, eikä venyt-tää hetkeä myöhäisemmäksi. Sitä ennen kan-nattaisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, onko kaikki kunnossa.

3 VAIN OSALLA VÄHÄN NUKKUVISTA ON UNIHÄIRIÖ. Tuomilehto erottaa toisistaan vapaaehtoisen, itse valitun huonon nukkumisen ja todelliset unihäiriöt. Toki usein unihäiriöiden taustalla on pitkään jatkunut piittaamattomuus unesta ja levosta. Kaikki eivät kuitenkaan saa unta, vaikka ha-luaisivat. Näitä unihäiriöistä kärsiviä ärsyt-tää, kun unettomuudesta puhutaan valinta-na. Heille se ei ole tahdon asia, eikä se ratkea huoneen viilentämisellä. Kaikki ihmiset hyö-tyvät paremman nukkumisen opastuksesta. Esimerkiksi työyhteisössä noin 80 prosenttia saa avun melko pienistä parempaan nukku-miseen tähtäävistä ohjeista ja muutoksista. Huomattavaa on, että 20 prosentilla on vaka-via unihäiriöitä, on kyse työyhteisöstä tai ur-heilujoukkueesta.

Dosentti ja erikoislääkäri Henri Tuomilehdolla on unilääketieteen erityispätevyys. Hän toimii muun muassa asiantuntijana ja valmentajana suomalaisessa yritysmaailmassa sekä huippu-urheilussa.

4 OIKEAN UNEN MÄÄRÄN LÖYTÄÄ VAIN KOKEILEMALLA. Tuomilehdol-ta kysytään usein, miten monta tun-tia unta on tarpeeksi. Aiemmin hänellä oli ta-pana kiertää kysymys toteamalla, että unen määrä on sopiva, kun ihminen tuntee herä-tessään olevansa virkistynyt. Nyt hän tietää vastanneensa typerästi. Moni luulee olevan-sa virkistynyt, koska ei enää muista, millaista on olla täysissä voimissaan. Hän pyytää poti-laitaan tekemään kokeen ja nukkumaan pa-rin viikon ajan yhden tunnin enemmän joka yö. Jos olo on parempi, aiempi unen määrä on ollut riittämätön.

5 LYHYTUNISIA IHMISIÄ ON VÄHEM-MÄN KUIN KUVITELLAAN. Moni rehvastelee selviytyvänsä viiden tun-nin unilla. Se on varmasti totta. Tuomilehto muistuttaa kuitenkin, ettei selviytyminen päi-västä päivään ole sama asia kuin hyvä elämä. Vain erittäin harva on paras painos itsestään nukuttuaan niin vähän. Vähän nukkuvilla on muita useammin vaikeuksia keskittyä sekä muistiongelmia ja ärtyisyyttä. Jos arvostaa muita asioita enemmän kuin unta, elämän laatu heikkenee.

6 ILTAVIRKKUUS ALTISTAA HUONOLLE UNELLE. 10–15 prosenttia ihmisistä on luonnostaan virkeimmillään illal-la, kun muut jo suunnittelevat nukkumaan menoa. Iltaihmisillä voi olla suuria vaikeuk-sia sopeutua muun yhteiskunnan vuorokau-sirytmiin, mikä kasaa heille kaikki liian vähäi-seen unensaantiin liittyvät terveysriskit. Tuo-milehto toteaa omaankin kokemukseensa ve-doten, että myös iltaihminen voi saada riittä-västi unta, kun tiedostaa asian ja on tarkkana. Univalmennus tarjoaa useita keinoja vuoro-kausirytmin siirtämiseen. Unensaannin hal-linnassa ratkaisevaa on motivaatio.

7 ET TIEDÄ, MISSÄ ASENNOSSA NU-KUT. Nukkumisasennolla on merki-tystä sikäli, että esimerkiksi uniapne-assa selällään nukkuminen on huonoin valin-ta hengityksen kannalta. Käytännössä asento, jossa nukut, on refleksi eikä valinta. Tuomi-lehto on havainnut, että myös ihmiset, jotka

152 |

2016

Haluatko nukkua hyvin? Tee näin!

■■ Mene ajoissa nukkumaan. Muista, ettei sängyssä vietetty aika ole sama kuin nukuttu aika. Jätä varaa nukahtamiseen, heräilyyn ja halailuun.

■■ Järjestä itsellesi rento ja miellyttävä ilta. Ota rauhallisesti. Ei työpäivän päälle yleensä ole pakko säntäillä ympäriinsä yömyöhään asti. Jos niin tekee, se on oma valinta.

■■ Vähennä puhelimen, tabletin ja läppärin käyttöä iltaisin. Valtaosan uni ei häiriinny niistä ratkaisevasti, mutta herkkäunisille ne ovat iso riski. Jos juuri ennen nukkumaanmenoa vilkaisee uutisotsikot, aivot aktivoituvat ja ajatukset alkavat helposti pyöriä muidenkin asioiden ympärillä.

■■ Herkkäunisilla korostuvat myös olosuhteet. Otollisimmat olosuhteet unelle ovat pimeässä, viileässä ja hiljaisessa huoneessa.

■■ Jos ruokailet harvoin mutta runsaasti, pyri pienempiin ateriakokoihin, jotta vireyden vaihtelut ovat päivän mittaan pienemmät.

■■ Jos et ole niin virkeä kuin haluaisit, mieti ensin itse, mistä se voisi johtua. Mitä voit korjata? Kokeile korjausliikkeitä parin kuukauden ajan. Jos tilanne ei ole parantunut lainkaan, hae apua asiantuntijalta. Unihäiriöt ovat hoidettavissa.

■■ On normaalia, että ilot ja surut vaikuttavat unensaantiin ja hyvinvointiin. Jos unettomuus kuitenkin vakiintuu ja näyttää pahenevan, hälytyskellojen on syytä soida. Pienikin muutos säännönmukaisessa nukkumisessa voi kertoa terveydentilan muutoksesta, joka vaatii hoitoa.

Lyhyet yöunet vaikuttavat välittömästi suorituksen laatuun sekä kykyyn nauttia elämästä.

väittävät nukkuvansa aina tietyssä, samassa asennossa, voivat telmiä yön tunteina ympäri vuodetta. Nukkumisasentoon on hänen mu-kaansa erittäin vaikeaa vaikuttaa pysyvästi.

8 YÖUNTA EI VOI KORVATA NUKKU-MALLA PÄIVÄLLÄ. Päivätyötä teke-viin pätee, että yöt ovat nukkumista varten. Elimistömme on sillä tavoin raken-nettu, että palautuminen on täydellisintä öi-sin. Tuomilehto soisi, että aikuisetkin meni-sivät nukkumaan klo 22–23:n aikaan. Päivällä hän sallisi 15 minuutin torkut, mutta jos päi-väunet kestävät tunnin tai kaksi, uniongel-mien riski kasvaa. Päivällä nukkuminen ve-rottaa helposti yöunen pituutta ja syvyyttä. Jos päiväunilla paikataan säännöllisesti yö-unen puutetta, pitäisi hälytyskellojen soida.

9 ARKINUKKUMINEN RATKAISEE. Uni-tutkijan mielestä monet elävät täy-sin nurinkurisesti. Emme ehdi ajoissa nukkumaan arkena, koska haluamme har-rastaa ja tehdä kotitöitä. Viikonloppuisin sit-ten nukumme pitkään. Paljon parempi olisi pyhittää arki-illat lepäämiseen ja tehdä niis-tä päivän odotettu kohokohta. Viikonloppui-sin voi ottaa hieman rennommin, toki suuria muutoksia heräämis- ja nukkumisajoissa ei kannata säännönmukaisesti harrastaa arki-päivien ja viikonlopun välillä.

10 VUOROTYÖ ON RANKKA PESTI. Vuorotyötä tekee tällä hetkellä 10–15 prosenttia suomalaisista, ja määrä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Koska vuorotyö on elimistölle rankkaa, ter-veelliset elämäntavat korostuvat silloin eri-tyisesti. Jos tekee vuorotyötä eikä huolehdi itsestään, ovat kaikenlaisten terveyshaittojen riskit suuret. Poikkeuksena päiväunisääntöön Tuomilehto kehottaa yövuorossa olleita huo-lehtimaan riittävästä nukkumisesta työvuo-ron päätyttyä. Tällöin ei kyse ole korvaavas-ta päivätorkusta vaan ihan oikeasta unesta.

11 KESÄLLÄ TARVITAAN YHTÄ PAL-JON UNTA KUIN TALVELLA. Va-loisuus ei vaikuta unentarpee-seen, vaikka se voi vaikuttaa nukahtamisen helppouteen. Valoisassa olemme virkeitä hie-man pidempään kuin pimeässä, mikä johtaa helposti lyhyempiin yöuniin. Energiaa riittäi-si kuitenkin enemmän, jos menisimme aikai-semmin nukkumaan.

12 VALVOMISEN HAITOISTA ON TUL-LUT PALJON UUTTA TIETOA VII-DEN VIIME VUODEN AIKANA. Näyttää vahvasti siltä, ettei ihmisen elämässä ja toimissa ole mitään, mihin uni ei vaikuttai-si. Univaje esimerkiksi lisää infektioherkkyyt-tä, mikä johtaa sairastumisiin ja pitkittää niitä. Väsyneille tapahtuu enemmän työtapaturmia kuin virkeille. Urheilijat ja ruumiillista työtä te-kevät saavat tavallista useammin rasitusvam-moja, kun palautuminen on ollut puutteellis-ta. Väsymys johtaa myös motivaation laskemi-seen ja ärtyisyyteen. Ei huvita lähteä lenkille, mutta epäterveellinen ruoka kyllä houkuttelee. Tämä pahentaa terveysriskejä.

13 UNIHÄIRIÖT LISÄÄVÄT SAIRAUS-LOMARISKIÄ. Suomessa on tehty paljon tutkimusta unesta isoilla aineistoilla, ja kaikki tulokset viittaavat Tuo-milehdon mukana samaan suuntaan: vakavat unihäiriöt lisäävät sairauslomariskiä ja viiväs-tyttävät paluuta sairauslomalta työhön. Pie-nikin muutos huonompaan suuntaan unessa ennustaa sairauslomaa. Yöuni voi heikentyä jo 2–3 vuotta ennen masennuksen puhkea-mista ja vakavaa uupumusta. Uni peilaa ih-misen hyvinvointia.

14 VÄSYNEENÄ OLET TYÖTUR-VALLISUUSRISKI MYÖS MUIL-LE. Kun lähdet töihin liian lyhyen yön jälkeen, vaarannat sekä itsesi että toisten turvallisuuden. Jos valvominen on jatkunut vuosikausia, ihminen voi toimia lähes unis-sakävelijän tapaan tiedostamatta täysin, mitä tekee. Jos työ on sellaista, ettei virheisiin ole varaa, hän saattaa joutua tarkistamaan työ-vaiheet jopa viiteen kertaan voidakseen olla täysin varma, että kaikki meni oikein. Jatkuva varmistelu hidastaa työtä ja laskee työtehoa.

15 LEPÄÄMINEN ON VÄHINTÄÄN YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN TYÖNTE-KO. Jos valitsee erityisen rankan ammatin, on tärkeää ymmärtää palautumi-sen merkitys. Yritysjohtaja tai ammattiur-heilija tekee itselleen karhunpalveluksen, jos pyrkii selviytymään lyhyillä yöunilla. Lepo- ja vapaa-aika eivät ole työstä pois, vaan täysin päinvastoin. Liikunnasta ja ravinnosta pystyy pakon edessä hieman pihistämäänkin, mut-ta unesta ei yhtään. Lyhyet unet vaikuttavat välittömästi suorituksen laatuun sekä kykyyn nauttia elämästä. ■

162 |

2016

pulma&ratkaisu

C ramo tarjoaa paljon muutakin kuin vuokrakalustoa. Suunnittelutiimi te-kee yhteistyössä myyntiorganisaati-on kanssa avaimet käteen -periaatteella esi-merkiksi suunnitelman ja tarjouksen työ-maan olosuhdehallinnasta. Suunnitelmas-sa määritetään muun muassa lämmitykseen liittyvä kalustomitoitus, tehdään energialas-kelma sekä arvioidaan tarvittava kalusto ja asennustyöt.

– Kokonaisuuteen kuuluvat myös aika-taulutus työmaan edustajan kanssa sekä val-vonta ja ylläpito siitä, että koneet toimivat optimoidusti ja lämpötilan säädöt ovat koh-dillaan. Voimme seurata toimivuutta etälu-ettavilla olosuhdemittauslaitteilla. On tärke-ää, että esimerkiksi betonirakenteiden kui-vuminen on hallinnassa ja työmaa pysyy ai-kataulussaan. Jos kosteuden kanssa tulee on-gelmia, on meiltä saatavissa erikseen myös kuivauspalvelu, luettelee projektipäällikkö Magnus Levä.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: DREAMSTIME

Varaudu ajoissa

pakkasiin

Talvella sää vaihtelee nopeasti. Moni kysyykin, miten rakennustyömaan olosuhteet saa hallintaan. Cramo auttaa sääsuojauksessa, lämmityksessä, sähköistyksessä sekä monessa muussa talvisessa pulmassa.

CRAMON OLOSUHDEHALLINNAN palvelut si-sältävät muun muassa lämmityksen sekä pö-lyn- ja kosteudenhallinnan. Suunnittelutiimi laatii näihin ammattitaitoiset suunnitelmat. Lisäksi tiimi laatii suunnitelmia sähköistyk-sestä, ilmatiiveysmittauksista, telineistä, sää-suojista ja putoamissuojauksista.

– Suunnitelmia voi tilata joko suoraan Cramon suunnittelutiimiltä tai asiakaspääl-liköiden ja asiantuntijoidemme kautta, Le-vä tiivistää. TALVELLA TYÖMAATA kurittavat vaihtelevat säät ja äkilliset lämpötilanvaihtelut. Jos työ-maan varautuminen talveen on puutteellista, koneet ja laitteet jäätyvät ja sähköt katkeile-vat. Asennuspäällikkö Pekka Rajala toteaa-kin, että usein työmailla huomataan lämmi-tystarve liian myöhään.

Saadun palautteen mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että olosuhde-hallinnan voi tilata myös kokonaisuutena.

– Kun yksi toimittaja vastaa kaikesta, on se asiakkaalle yksikertaisempaa. Näin yhtey-denpito sujuu yhteen osoitteeseen. Asennus-kin sujuu tehokkaammin ja tietysti paketoin-ti vaikuttaa myös hinnoitteluun. Tämä on si-tä Cramon mainio päivä työmaalla -ajattelua, pohtii Rajala.

KÄTEVIÄ YHDISTETTÄVIÄ palveluja ovat työ-maan lämmitys ja pölynhallinta, lämmitys ja kosteudenhallinta, sääsuojat ja lämmitys se-kä kokonaisuus, jossa on sähköistys, pölyn-hallinta ja lämmitys. Näiden oheen voi tilata esimerkiksi hissit ja mastolavat sekä mittauk-sia, kuten kosteus- ja ilmatiiveysmittauksia ja lämpökuvauksia.

– Olemme huomanneet, että työmailla on tarve saada palvelukokonaisuuksia ja olo-suhdehallintapalvelujen kysyntä on kasvussa, Levä sanoo. ■

Cramon kokonaisvaltainen suunnittelu ja avaimet käteen -palvelu on kustannustehokas ja vaivaton tapa vastata oikullisten talvisäiden haasteisiin. 17

2 | 2016

esikuva

Henrietta toivoo, että Suomen lainsäätäjät ovat valmiita tukemaan uutta teknologiaa. − Eivät ihmiset vaihda esimerkiksi sähköautoihin, ellei niiden käyttöön kannusteta.

182 |

2016

ramo uskoo, että teknologiataidot ovat ra-kennusalalla vuosi vuodelta tärkeämpiä, ja siksi yhtiö haluaa varmistaa, että myös alalle siirtyvillä nuorilla on riittävät valmiudet sel-vitä digitalisoituvassa työelämässä. Cramo sponsoroikin ensi vuonna Mehackit-startu-pin kurssin helsinkiläislukiolle.

Tapaamme Mehackitin toimiston sivu-huoneessa Helsingin Erottajalla Henriet-ta Kekäläisen, joka on teknologiakasvatus-ta tarjoavan Mehackitin toimitusjohtaja ja perustajajäsen sekä Singularity Universityn alumni.

Teknologiaintoilija, visionääri ja maail-manparantaja − tällaisia määritelmiä tulee vastaan, kun Googleen kirjoittaa nimen Hen-rietta Kekäläinen.

Vieläkö jotakin muuta? Annetaan hänen kertoa itse.

− Tykkään olla asioiden aloittaja, jonkin-lainen mahdollistaja. Projektien toteuttami-nen vaatii monenlaisia ihmisiä. Itse olen ket-jun alkupäässä se analyyttinen tyyppi, joka miettii, miten eri asiat liittyvät toisiinsa ja yhdistää sitten piuhojen päät, hän aloittaa.

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVAT: SATU KEMPPAINEN

MuutoksenStartup-yrittäjä Henrietta Kekäläinen haluaa varmistaa, että suomalaisnuoret pärjäävät maailmassa, jossa teknologian ymmärtäminen kuuluu perustaitoihin.

mahdollistaja

192 |

2016

Henrietta Kekäläinen IKÄ: 27 ASUU: Helsingissä TYÖPAIKKA: Mehackit KOULUTUS: Kauppatieteiden ylioppilas AMMATTI: Startup-yrittäjä PERHE: Paras HARRASTUKSET: Meripartio

Henrietta ei vielä osaa arvioida, mitä tekee 10 tai 20 vuoden päästä. – 30 vuoden kuluttua olisi kiva, jos voisin johtaa tutkijatiimejä, jotka työskentelisivät projekteissa eri puolilla maailmaa, hän visioi.

202 |

2016

Osa ketjun seuraavista palasista, Me-hackitin muut työntekijät, suunnittelee vie-reisessä huoneessa yrityksen lavaa Porin Suo-miAreenaan. Mehackit osallistui tänä vuonna ensi kerta vuoden tärkeimpään yhteiskunnal-liseen keskustelutapahtumaan. Se tarkoittaa paitsi että yrityksellä menee lujaa, myös sitä, että digitalisaatioon valmistautuminen kiin-nostaa Suomessa nyt toden teolla.

KOODAAMISTA KOULUIHINHenriettalle startup-yrittäjyyden parhaita puolia on se, että kun asiat tekee itse, ne voi tehdä omalla tavallaan. Persoonallisen otteen huomaa Mehackitin toimistossakin, jossa lat-tiaa peittävät räsymatot ja katonrajaa kan-gasviirit. Paikka ei näytä nörttiluolalta, mutta eipä Henriettakaan ole koodivelho.

− Edelleenkään en ole ohjelmoinnin asiantuntija, mutta olen loputtoman kiin-nostunut siitä, miten maailma toimii. Luo-tan siihen, että asioita kannattaa kokeilla ja insinöörimäisesti ajattelen, että jos jotain on rikki, sen voi fiksata.

Se mitä Mehackit haluaa fiksata ovat suo-malaisten lasten ja nuorten teknologiatai-dot. Henriettan mielestä on järjetöntä, että kouluista valmistuu vuosittain aina uusi ikä-luokka, josta suuri osa ei ole ollut missään te-

kemisessä teknologian kanssa, vaikka siihen liittyvää osaamista tarvitaan sekä arjessa et-tä työelämässä.

− Tilanne on vähän sama kuin jos kou-lussa ei opiskeltaisi biologiaa. Silloin voisi kulkea metsässä ja katsella puita, mutta oli-si vaikea ymmärtää, mistä ne ovat sinne tul-leet, hän vertaa.

Mehackitin toimintaperiaate on yksinker-tainen: yritys kouluttaa korkeakouluopiskeli-joita, jotka puolestaan pitävät paikallisissa lu-kioissa seitsemän viikkoa kestäviä ohjelmoin-nin peruskursseja ja lyhyitä työpajoja yläkou-lulaisille. Aiheeseen tutustutaan toiminnan kautta, ja kursseilla voidaan esimerkiksi ra-kentaa yksinkertaisia robotteja tai tehdä di-gitaalista musiikkia.

Viime lukuvuonna Mechackit järjesti yh-teensä 35 kurssia. Tänä syksynä määrä on vä-hintään tuplaantumassa, ja tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2017 kursseja olisi tar-jolla kaikissa Suomen lukioissa.

− Opettajilta saamamme palaute on ol-lut tosi positiivista ja monet kokevat, että ovat löytäneet meidän kautta oman juttun-sa. Vaikka koodaus tulee nyt ensi kertaa pe-ruskoulujen opetussuunnitelmaan, varmasti myös tällaisille kursseille on edelleen tarvet-ta, Henrietta uskoo.

Henrietta, Mehackitin operatiivinen johtaja Heini Karppinen ja viestintäpäällikkö Reetta Heiskanen Mehackitin toimistolla.

Katso lisää Cramon sponsoroimasta Mehackit-lukiokurssista uutissivulta 9!

Henriettan kalenteri on harvoin tyhjä. − Olen aina ollut hyvä pitämään itseni kiireisenä ja jos minulla on päivässä ylimääräistä aikaa, saan sen nopeasti täytettyä.

212 |

2016

INNOSTUS EDELLÄHenriettan omaa, Espoossa viettämää lap-suutta teknologia ei määritellyt sen enem-pää kuin muidenkaan 90-luvulla varttunei-den. Ensikosketuksen tekniikkaan tarjosi-vat ajan hittilelu tamagotchi sekä videope-lit, ekaluokalla saatu kännykkä ja yläasteen tekniset työt.

Lukion jälkeen Henrietta suuntasi en-sin töihin Intiaan, sitten Wieniin opiskele-maan kauppatieteitä. Innostus teknologiaa kohtaan leimahti hieman sattumalta vuon-na 2012, kun Henrietta lähti mukaan ohjel-moijana ja lastenkirjailijana tunnetun Linda Liukkaan Rails Girls -yhteisöön ja Aaltoes- yrittäjyysyhteisöön.

− Sen porukka oli supermahtavaa ja täyn-nä energiaa! Aluksi ohjelmistopiirien koko sa-nasto oli itselleni vierasta, mutta imin tietoa kuin sieni. Öisin googlasin selvittääkseni vie-lä lisää alasta, hän muistelee.

Vaikka Henriettalla oli koodauspiireis-sä välillä ”huijariolo”, taidot kasvoivat. Ker-ran hän rakensi serkkunsa nelivuotiaan ty-

tön kanssa sähköpiireistä discoa tämän lelu-poneille ja mietti, kuka voisi opettaa lapsille teknologiaa.

Vastauksena perustettiin vuonna 2014 Mehackit, joka järjesti aluksi lasten koodaus-työpajoja. Pian vielä paremmalta tuntui aja-tus siitä, että ohjelmointia voitaisiin opettaa työpajojen sijaan kouluissa.

Mehackit syntyi ennen kaikkea tekemi-sen innosta. Myöhemmin toiminta muuttui tavoitteelliseksi, ja sen kasvattamisessa apua on ollut Henriettan määrätietoisesta luon-teesta ja lujasta työmotivaatiosta. Ennen yrit-täjyyttä Henrietta hankki kokemusta esimer-kiksi ravintolan hovimestarina, tapahtuma-järjestäjänä ja ulkoministeriön harjoittelija-na. Olennaisia urakäänteitä ovat olleet myös toiminta Aaltoesissa ja lukuisten teknologia-tapahtumien taustajoukoissa.

− Olen aina uppoutunut tekemään asioita niin, ettei siinä ole kellotettu tunteja.

Tällä hetkellä kalenterin täyttävät työta-paamiset, workshopit, suunnittelupalaverit, matkat ja muut menot.

− Seuraavaksi pitäisi käydä läpi jotain 300 vastaamatonta sähköpostia, Henrietta kertaa haastattelupäivän ohjelmaa.

NASAN OPISSAVaikka Henriettan opinnot Wienissä jäivät aikanaan kesken, palasi hän sittemmin vä-häksi aikaa koulunpenkille. Kesän 2013 Hen-rietta vietti Kalifornian Piilaakson Singulari-ty Universityssä, Yhdysvaltain avaruusjärjes-tö Nasan kesäkoulussa. Siellä kansainvälisen opiskelijajoukon tehtävänä oli pohtia, miten maailman keskeisimpiä ongelmia voitaisiin ratkoa teknologian avulla.

Mullistava kokemus toi uutta perspektii-viä asioihin.

− Ymmärsin että haluan tehdä työkseni jo-takin, mistä on konkreettista hyötyä. Todennä-köisesti vietän elämäni aikana satojatuhansia tunteja läppärin takana. Siksi sillä, mitä ko-neellani teen, on merkitystä, hän sanoo.

Samalla katosi tunne siitä, että kaikki pi-täisi tehdä ja saada valmiiksi heti. Ympäris-töön, ravintoon, terveyteen ja muihin moni-mutkaisiin teemoihin liittyvät ongelmat ei-vät katoa yhden kesän työn tuloksena, vaik-ka niitä ratkoisivat huippuälykkäät ihmiset.

− Isojen ongelmien selvittäminen on hi-dasta, ja muutoksia voidaan saada ehkä 20 tai 30 vuoden tähtäimellä.

KUUNNELLAAN ASIAKASTA Ylipäätään Henrietta ei usko digitalisaation mullistavan maailmaa täysin. Se kuitenkin on varmaa, että moni asia muuttuu paremmak-si. Myös yrityksille teknologian kehitys tarjo-aa valtavasti mahdollisuuksia, jos niihin vain osataan tarttua.

− Rakennusala voi hyötyä digitalisaati-osta monella tapaa. Esimerkiksi 3D-mallin-taminen ja suunnitteluohjelmat kehittyvät niin, että lopputuloksen simulointi onnistuu paremmin. Lisäksi rakennusmateriaalit voi-vat uudistua täysin, hän sanoo.

Henrietta muistuttaa, että olennaista ei silti ole uusi teknologia sinällään vaan se, mi-ten sen avulla asioista tehdään toimivampia.

− On absurdia, että suunnitellaan kalliita tuotteita ja kehitysprojekteja ensin valmiik-si ja vasta sitten kysytään, mitä loppukäyttä-jä oikeastaan tarvitsee. Prosessiin tarvittai-siinkin lisää asiakaslähtöisyyttä ja kommu-nikaatiota. Eikä se vaadi viittä palaveria päi-vässä, vaan riittää, että keskustelukanavat pidetään auki.

Siihen hän pyrkii myös omassa työssään. Siksi Mechackit saattaa tulevaisuudessa teh-dä jotain muuta mitä nyt.

− Saamamme palautteen perusteella ke-hitämme toimintaa jatkuvasti. Ainoa pysyvä asia on muutos. ■

− Työssäni tosi siistiä on nähdä, että asioita tapahtuu, Henrietta sanoo.

222 |

2016

1 2 3 4 5

pelit&vehkeetpelit&vehkeetKOONNUT: VIIVI KÄIVÄRÄINEN KUVA: DREAMSTIME

ALIPAINEISTAJA DC 600 (9543221) Tämä malli sopii erityi-sen hyvin käytettäväksi pienessä tilassa. Alipai-neistaja on painoltaan vain 13 kiloa ja kooltaan 380 x 350 x 340 mm. Laite puhdistaa ilmaa maksimissaan 400 kuu-tiometriä tunnissa. Ää-nenvoimakkuus laittees-sa on 65 dbA. Laitteessa on sekä karkeasuodatin että HEPA-suodatin.

ALIPAINEISTAJA PUL-MANN A700 (9543230)Tämä pieneen tilaan sopiva alipaineistaja painaa 14 kiloa ja on kooltaan hieman edellis-tä suurempi: 470 x 405 x 405mm. Suuremmasta koostaan huolimatta lait-teen äänenvoimakkuus on kuitenkin sama kuin pienemmässä eli 65 dbA. Tämän alipaineistajan maksimi-ilmanvirtaus tunnissa on 420 kuutio-metriä. Laitteessa on sekä karkeasuodatin että HEPA-suodatin.

ALIPAINEISTAJA DC 2000 (9543250)Keskikokoinen alipai-neistaja on monikäyttöi-nen ja sopii monenlai-seen tilaan. Laite painaa 30 kiloa ja on kooltaan 970 x 500 x 480 mm. Laite puhdistaa ilmaa maksimissaan 1800 kuutiometriä tunnissa ja sen äänenvoimakkuus on edellisten laitteiden tavoin 65 dbA. Sisältää sekä karkeasuodattimen että HEPA-suodattimen.

ALIPAINEISTAJA CA-MCLEANER (9543260)Tämä erittäin tehokas alipaineistaja puhdistaa ilmaa maksimitehollaan 6000 kuutiometriä tun-nissa. Laite painaa 136 kiloa ja on kooltaan 1000 x 790 x 1252 mm. Äänen-voimakkuudeltaan laite on 67 dbA, eli hieman äänekkäämpi kuin edellä esitellyt laitteet. Mukana sekä karkea- että HEPA.

ALIPAINEISTAJA TROTEC TAC 6500 (9543260)Alipaineistajista suurin painaa 136 kiloa ja on kooltaan 1000 x 790 x 1252mm. Laitteen äänen-voimakkuus on myös laitteista kovin: 68 dbA. Alipaineistaja sopii hyvin puhdistamaan isoa tilaa, sillä sen ilman maksi-mivirtaus tuntia kohden on 5700 kuutiometriä. Laitteessa on sekä kar-kea- että HEPA-suodatin.

Ilmanpuhdistaja poistaa epäpuhtaudet

Ilmanpuhdistimen käyttö on tarpeellista, kun rakennustyömaalla tai valmiissa rakennuksessa ei voida toteuttaa ilmankäsittelyä tavallisella alipaineistuksella. Ilmanpuhdistajalla puhdistettava ilma kierrätetään laitteen läpi ja puhalletaan

takaisin ilmaan puhdistettuna. Laitteissa on kaksi erillistä suodatusta: karkeasuodatin, eli ulospäin näkyvä suodatinkangas sekä HEPA-suodatin, joka kerää

ilmasta pienemmätkin epäpuhtaudet pois.

5 faktaa ilmanpuhdistajasta

■■ Säästää lämmityskaudella energiaa■■ Asennus on nopeaa■■ Helppo sijoittaa eri tiloihin■■ Lyhyehköt suodattimenvaihtovälit■■ Pitää jonkin verran meteliä

232 |

2016

Cramo Golftarjosi haasteita ja

onnistumisiaCramon asiakkaat ja henkilökunta pääsivät haastamaan golf-

legenda Mika Piltzin Tapiolan golfkentällä.TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: SAARA VAINIO

C ramo järjesti 23. elokuuta asiakastilaisuuden, jossa muun muassa YIT:n, NCC:n, Haahtelan, Firan, Raken-nusliike Omeran, Kreaten, Lemminkäisen, Lujatalon ja monen muun yrityksen edustajat pääsivät näyttämään tai-tojaan Tapiolan vuonna 2013 avatulla golfkentällä. Kyseessä oli tavallista golfkenttää haastavampi links-kenttä. Se eroaa tasaisesta peruskentästä vaihtelevalla maastollaan, jossa on kumpuja ja muita esteitä pallon tiellä.

Tilaisuus starttasi aamiaisella, jossa Tapiolan golfkentän toimitusjohtaja Pertti Itkonen kertoi kentästä. Kisaajat jaet-tiin ryhmiin, jotka kiersivät 18-reikäistä kenttää. Peli pelat-tiin yhteislähtökisana, eli kaikki pelaajat aloittivat ja lopet-tivat samaan aikaan.

− Halusimme järjestää kaikille asiakkaillemme hauskan yhteisen päivän golfin parissa. Tällaiset tilaisuudet ovat pait-

3

1

2

si meille hyvä tapa tutustua paremmin asiakkaisiimme, myös asiakkaillemme mahdollisuus tavata toisiaan. Päi-vän ehdoton kohokohta oli se, kun pääsimme kaikki haas-tamaan ammattilaisgolfaaja Mika Piltzin kakkosväylällä. Kukaan ei tosin päihittänyt häntä, nauraa Cramon alue-myyntipäällikkö Jaakko Hakula. Pelissä jaettiin voittoja kahdessa kategoriassa. Scratch-pelissä kisattiin siitä, kuka sai pallon reikään vä-himmillä lyönneillä. Tässä sarjassa voiton nappasi Cra-mon talousjohtaja Aku Rumpunen. Toinen sarja pelat-tiin pistekisana, jossa pelaajat saivat pisteitä suhteessa omaan tasoonsa. Tämän kisan voiton vei kalustohallin-nassa työskentelevä Jani Kilkka Cramolta. − Emme olleet vieraskoreita, vaan pelasimme ihan tosissamme, toteaa Hakula pilke silmäkulmassa. ■

242 |

2016

1 Cramon Juha Sorjonen ja Enni Mannerjoki kiersivät jakamassa pelaajille virvokkeita.

2 Cramon golfpäivä sai kiitosta osallistujilta, vaikka osa harmitteli Tapiolan kentän haastavuutta. Mukana menossa olivat Mikko Marttila (vas.), Ville Halttunen, Jari Pelkonen, Jaakko Hakula, Markku Turunen, Jani Kilkka, Juha Salmela (harmaa paita), Aku Rumpunen, Veijo Peltola, Simo Wuorinen, Marko Ohtonen, Petteri Paavola, sekä ammattigolfaaja Mika Piltz.

3 Arto Gröhnin peliä ei vaikea kenttä haitannut.

4 Tapiolan golfkenttä ei päästänyt ketään helpolla.

4

252 |

2016

5 Mika Piltz on suomalaisen ammattigolfin pioneeri, joka aloitti uransa lähes 30 vuotta sitten. Hän on voittanut enemmän kotimaisia kilpailuja kuin kukaan muu suomalainen golfaaja. Cramon matsissa pelaajat pääsivät haastamaan hänet toisella väylällä.

6 Marko Ohtonen ja Tuomas Leppänen (vas.) analysoivat pelin kulkua. Kuvassa myös Jari Viitala Ohtosen takana sekä Arto Grön.

7 Jari Viitala (vas.) katsoo kun Tuomas Leppänen keskittyy puttaamaan. Mukana ryhmässä myös Marko Ohtonen (oik.) sekä Arto Gröhn.

8 Links-kentässä väylät etenevät ristiin rastiin, ja maasto on kumpuilevaa. Jos lyönti menee vinoon, pallo saattaa joutua väärälle väylälle.

5

6

7

8

7

262 |

2016

GREAT DAY off WORK

3RAUHAOnnistunut vapaapäivä on sellai-nen, että voin rauhassa jättää puhelimen kotiin ja lähteä johonkin urheilutapahtu-maan tai konserttiin. Seuraan innokkaas-ti lähes kaikkia urheilulajeja, ja katson ur-heilukisoja mielelläni myös kotisohvalta.

1PERHEPerheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa. Asumme kaksis-taan isossa omakotitalossa Lapuanjoen rannalla. Työni takia joudun olemaan pal-jon poissa kotoa, joten vaimoni pitää ko-tia pystyssä yksinään tai kylässä käyvän vanhemman poikani kanssa.

2GOLFGolf on erittäin hieno laji. Peliin kuuluvan tasoitussysteemin ansiosta eri-tasoiset pelaajat voivat kilpailla keske-nään. Laji ei ole enää niin elitistinen kuin monet luulevat, vaan sen harrastaminen on nykyään suhteellisen edullista. Golf opettaa rehellisyyttä ja itsekuria. Olen jos-kus kuullut sanonnan, että jos palkkaa uu-den työntekijän, hänet kannattaa viedä pe-laamaan golfia. Siinä näkee ihmisestä niin hyvät kuin huonotkin puolet.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVA: MARKKU OJALA

ANTTI YLIHÄRSILÄ MITÄ TEKEE: Antti aloitti vuonna 2007 Luja-talon aluepäällikkönä. Sitä ennen mies työs-kenteli muun muassa Seicon Oy:ssä, jonka perustamisessa hän oli mukana 80-luvun lop-pupuolella. Antti teki yhteistyötä Rakentajain Konevuokraamon kanssa jo Seiconin aikana, joten Cramo on hänelle tuttu yritys monen vuosikymmenen ajalta. Antti asuu Pohjan-maalla Lapuan kaupungissa, mutta työt vie-vät hänet Uudellemaalle kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Enimmäkseen miehen päivät kuluvat erinäisissä palavereissa toimistolla ja

Innokasgolfmies

Lujatalon aluepäällikön Antti Ylihärsilän työpäivät kuluvat Uudenmaan korjaus-, asunto- ja

toimitilarakentamisen yksikössä. Lapualla asuva mies viettää vapaa-aikansa mieluiten golfkentällä.

”Jos palkkaa työntekijän,

kannattaa viedä hänet golfkentälle.

työmailla vieraillessa. Hän liikkuu paljon au-tolla, ja vuodessa kilometrejä kertyykin mit-tariin noin 80 000.

SUHDE CRAMOON: Antilla on Cramon kans-sa pitkä yhteinen historia. Cramo on hänen mielestään hyvin innovaatinen yritys, joka keksii ja kehittää koko ajan uusia kuvioita pal-vellakseen asiakkaitaan entistä paremmin. –Teen Uudellamaalla paljon yhteistyötä Cra-mon aluepäällikön Jari Pelkosen kanssa, ja yhteistyö on sujunut todella hyvin. Koen, että Cramo pitää lupauksensa, enkä ole työmail-la käydessäni kuullut valituksia Cramon toi-

minnasta. Niinhän se on, että jos perästä ei kuulu mitään, hommat on tehty kuten sovittu.

HARRASTUKSET: Antin vapaa-aika kuluu suurelta osin omakotitalon ylläpitoon liittyvis-sä puuhissa. Lisäksi mies golfaa mielellään, ja hänellä on rivitalo-osake Lappajärven golf-kentän vieressä. Lajin pariin Antti päätyi poi-kiensa kautta. Vuosia sitten hänen poikansa osallistuivat ohjattuun golfvalmennukseen. Kuljettaessaan poikia golfkentälle ja takaisin Antti päätti itsekin suorittaa Greencard-kurs-sin, jotta pääsisi pelaamaan, kun pojat olivat harjoituksissa. ■

272 |

2016

TEKSTI: RUUT TOLONEN JA MARI KUUSINEN | KUVAT: TRIMBLE, DREAMSTIME JA CRAMO

Tietomalli vähentää virheitä

Rakennusten virtuaalinen tietomallinnus siirtää suunnittelutyön painopistettä hankkeen alkuun. Samalla se ennaltaehkäisee rakennusvaiheessa ilmeneviä ongelmia.

282 |

2016

N ykyisin yhä useampi suomalainen ra-kennushanke etenee virtuaalisen tie-tomallin (Building Information Model-ling), ei pelkkien rakennuspiirustusten varas-sa. Digitaaliseen tietomalliin on koottu raken-nuksen koko elinkaaren aikaiset tiedot, joita voidaan hyödyntää hankkeen eri vaiheissa.

− Rakennusten virtuaalimallit eivät ole vain tulevaisuutta, vaan jo vahvasti tätä päi-vää, sanoo tietomallinnusohjelmistoja tarjo-avan Trimblen rakentamisen ratkaisupäällik-kö Sampo Oksama.

Tietomalleja on käytetty rakennusalalla parikymmentä vuotta, aluksi lähinnä teräs-rakennesuunnittelussa, jossa tietoa on hyö-

dynnetty rakenteiden valmistamisessa. Sit-temmin myös betonipuoli on alkanut käyttää tietomallinnusta koko ajan tehokkaammin, ja viimeisten viiden vuoden aikana tietomal-linnusten hyödyntäminen on yleistynyt niin ikään työmailla. Etenkin suurten ja vaativi-en rakennushankkeiden kohdalla tietomallit ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus.

− Rakennusliikkeet ovat nähneet, että malleista on etua. Skanska on päättänyt, että se käyttää tietomalleja kaikissa omaperustai-sissa rakennuskohteissaan, Oksama kertoo.

Myös infrarakentamisen puolella tieto-malleja käytetään entistä enemmän, ja esi-merkiksi siltoja rakennettaessa tietomallin tilaamisesta on tulossa vakiokäytäntö.

Tietomallinnusta käytettäessä rakennus-materiaalilla ei ole väliä, ja teknologiaa on hyö-dynnetty niin teräs-, betoni- kuin puurakenta-misessakin. Koska rakennukset ovat yhä mo-nimutkaisempia, monet suunnittelutoimistot tekevät suunnitelmansa joka tapauksessa mal-lintamalla laadun varmistamiseksi.

TIETOMALLINTAMINEN EDELLYTTÄÄ hank-keen alkuvaiheessa enemmän aikaa ja pa-nostusta kuin piirustukset, sillä rakennerat-kaisut täytyy lyödä lukkoon tietomallia teh-täessä. Rakentamisen mahdolliset ongelma-

Mikä on tietomalli? R akennuksen tietomalli (Building Information Modeling, BIM) on rakennuksesta di-gitaalisesti luotu todellisuutta vastaava virtuaalimalli. Mallit tukevat rakennuksen ja rakentamisen suunnittelua kaikissa vaiheissa ja mahdollistavat paremman analytii-kan ja hallinnan kuin manuaaliset prosessit. Digitaalisesti koostetut mallit sisältävät rakennuksen täsmällisen geometrian ja tiedot, joita tarvitaan rakentamisen, osien val-mistuksen ja hankintatoimen tukena rakennusvaiheessa. ■ LÄHDE: TRIMBLE

kohdat ratkotaan työmaan sijaan tietoko-neen ruudulla.

− Ennen piirustuksissa esitettiin esimer-kiksi se, millaiset paikallavalurakenteiden raudoitukset tarvitaan. Nyt suunnittelija voi nähdä ruudulta, minkä kokoisia raudat ovat ja mahtuvatko ne rakenteisiin. Kun käytetään malleja, ei tule enää sellaisia virheitä, että esi-merkiksi elementit törmäisivät toisiinsa, Ok-sama sanoo.

Tämä saattaa vaatia enemmän työtä suunnittelijalta, mutta säästää aikaa itse ra-kennusvaiheesta. Lisäksi tietomalli hyödyttää laajasti niin tehtaita, työmaata kuin muitakin projektin osapuolia.

− Rakennuksen tilaajan näkökulmasta tietomallin käyttö takaa sen, että hanke ete-nee yleensä sujuvasti. Tietomallin avulla voi-daan varmistaa, että lopputulos vastaa ti-lausta, ja lisäksi esimerkiksi rakennuksen energiaratkaisut voidaan suunnitella tarkas-ti ennakolta.

Rakentajalle malli puolestaan tarjoaa hel-posti ymmärrettävää tietoa siitä, mitä ollaan tekemässä. Jos kohteessa on monimutkaista talotekniikkaa, tietomalli näyttää piirustuk-sia selkeämmin, missä vaikkapa putket kul-kevat. Mallista voidaan myös irrottaa työvai-hekohtaisia havainnekuvia.

292 |

2016

Loppukäyttäjän kannalta tietomallinnuk-sen etu on, että niiden avulla voidaan varmis-taa, että rakennuksen tiloista tulee käyttäjien kannalta optimaaliset. Tätä on hyödynnetty erityisesti sairaaloita rakennettaessa.

−Sairaalahankkeiden suunnitteluvaihees-sa lääkärit ja hoitajat on otettu mukaan virtu-aaliselle kierrokselle, jossa he voivat arvioida, ovatko esimerkiksi leikkaussalien tilat toimi-vat, Sampo Oksama kertoo.

Kotimaassa hyvä esimerkki tästä on lop-puvuodesta valmistuva Järvenpään uusi sosi-aali- ja terveyskeskus JUST, joka valittiin alku-kesästä vuosittaisen Tekla BIM-awards -kil-pailun voittajaksi. Palkinnosta päättäneen raadin vakuutti tapa, jolla tietoa käytettiin rakennuksen suunnittelun, toteuttamisen ja johtamisen tasolla.

− Suomalaiset projektit ovat pärjän-neet globaalissakin kilpailussa todella hyvin myös aiempina vuosina. Tietomallien käy-tössä Suomi erottuu muista maista siinä, et-tä meillä suunnittelu tehdään yksityiskohtai-sesti, ei vain yleistasolla.

TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN työmaal-la voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta Ok-sama vakuuttaa, ettei näin ole. Älypuhelime-lla ja tabletilla toimivat ohjelmistot ovat ny-kyisin huomattavasti yksinkertaisempia kuin vielä muutama vuosi sitten ja niiden käytön oppii nopeasti. Uuden teknologian hyviin

puoliin kuuluu myös se, että kun mallia pys-tyy tarkastelemaan mukana kulkevasta mo-biililaitteesta, ei työmaalta tarvitse lähteä toi-miston tietokoneelle.

− Uusiin tekemisen tapoihin liittyy aina ennakkoluuloja ja tuntuu, että suomalaiset hyväksyvät muutokset vasta sitten kun ovat päässeet itse kokeilemaan, Oksama arvelee.

Trimblen saaman palautteen mukaan sel-laiset työntekijät, jotka ovat olleet mukana tietomalleja hyödyntävissä projektissa, ovat toivoneet voivansa käyttää tietomalleja jat-kossakin.

− Kukaan ei ole enää halunnut palata vanhaan.

Tietomallinnusten edut korostuvat suu-rissa ja monimutkaisissa hankkeissa. Esimer-kiksi Espoon Tapiolaan parhaillaan rakennet-tavaa metroasemaa ja sen yhteyteen nouse-vaa kauppakeskusta olisi Sampo Oksaman mukaan ollut lähes mahdoton suunnitella il-man tietomallinnusta.

− Maanalaisten ja -päällisten rakenteiden liittämistä toisiinsa olisi ollut todella vaikea hallita pelkkien piirustusten pohjalta.

K eskustelemme Cramolla rakennusalan yritysten kanssa BIM-teknologiasta ja sen tarjoa-mista mahdollisuuksista työn tuotannolle, suunnittelulle ja tehokkuudelle. Kalustontoi-mittajina olemme tästä erittäin innoissamme ja haluamme olla kehityksessä mukana, kertoo Cramon Senior Vice President, Fleet Management, Martin Holmgren.

Holmgrenin mukaan digitalisaatio on muutenkin jo läsnä Cramolla esimerkiksi kaluston huollossa ja vuokrausten välisissä tarkastuksissa.

– Keräämme kalustomme huollosta jatkuvasti dataa sähköisiin järjestelmiimme Pohjois-maissa ja Saksassa, jonka avulla koneiden säännöllinen huoltotarve voidaan märittää entistä täsmällisemmin, Holmgren selvittää.

Yhtenä esimerkkinä digitalisaatiosta Holmgren mainitsee Cramolla noin muutaman vuoden käytössä olleen Trackunit-kalustonhallintayksikön ja etenkin sen lisäosan SmartID:n. Sen avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti, kuka käyttää koneita työmailla ja miten.

– Koneella voi työskennellä vain henkilö, jolla on RFID-tunnistin. Näin digitalisaatio aut-taa lisäämään työturvallisuutta, kun esimerkiksi nostimien käyttöoikeus saadaan rajattua vain koulutuksen saaneille henkilöille.

Holmgren mainitsee myös kiinnostavana esimerkkinä Ruotsissa rakennusalalla toimivan BEAst-järjestön, johon kuuluu kymmeniä paikallisia johtavia yrityksiä ja organisaatioita, myös Cramo AB eli Ruotsin Cramo. BEAst:n tavoitteena on luoda alalle yhteiset standardit sähköi-selle liiketoiminnalle niin Pohjoismaissa kuin muuallakin maailmassa.

– Pyrimme yhtenäistämään sekä yksityisen että julkisen sähköisen liiketoiminnan proses-seja. Standardisointi on jo käynnissä. Hyvinkin pian Cramon kalusto saattaa linkittyä asiakkait-temme toiminnanohjausjärjestelmiin, Holmgren arvelee. ■

Digitalisaation tuulet puhaltavat jo Cramolla

Toisaalta tietomalleista on hyötyä myös rakennuksissa, joissa on paljon toistoa, kuten kerrostaloissa. Usein asuinkerrostalojen ker-rokset ovat identtisiä, joten yhden kerroksen mallinnuksen avulla voidaan vähentää virhei-tä koko talosta.

OKSAMA USKOO, että jatkossa tietomalle-ja aletaan käyttää yhä enemmän myös siinä vaiheessa, kun rakennus on valmistunut ja otettu käyttöön. Mallien tilaajat ovatkin al-kaneet tutkia, millaisia malleja kannattaisi tilata, jotta niistä olisi hyötyä rakennuksen koko elinkaaren ajan.

Mallit voi jo nyt saada katseltavaksi virtu-aalilaseilla. Lähivuosina mixed reality tarjoaa todennäköisesti uudenlaisia mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiseen.

− Esimerkiksi kerrostalon asukas voisi katsoa virtuaalilaseilla, missä kohtaa seinäs-sä tai katossa kulkee sähköjohto ja vesiput-ki. Jossain vaiheessa teknologia kehittyy var-maan vielä siihen suuntaan, että ihminen voi-si kysyä putkelta, minkätyyppinen putki tämä on, Oksama visioi. ■

”Tietomallin avulla voidaan varmistaa, että lopputulos vastaa tilausta.

302 |

2016

Esimerkin näyttäjä

TEKSTI: RUUT TOLONEN | KUVA: SATU KEMPPAINEN

Olosuhdehallinnan työnjohtaja Anders Sandström näyttää alaisilleen esimerkkiä vetämällä tarvittaessa itsekin haalarit päälle.

Anders kulkee Vantaalle Karjalohjalta. Usein hän hoitaa kotimatkalla päivän viimeiset työpuhelut. – Kotiin päästessä 2,5-vuotiaat kaksostytöt ja 3,5-vuotias poika pitävät huolen siitä, että työhuolet haihtuvat nopeasti.

J oskus työuran suunta voi löytyä melkein sattumalta. Näin kävi Anders Sandströmille, jolle serkku vinkkasi vuonna 2002, että Cramon Viinikan toimipisteen kuivauspuolelle tarvittaisiin lisää väkeä. Anders haki paikkaa, tuli valituksi ja jäi taloon, jonka nimi oli vielä tuolloin Rakentajain Konevuokraamo.

14 vuoden aikana Anders on päässyt seuraamaan läheltä työnantajansa kasvua: Raken-tajain Konevuokraamosta on tullut kansainvälinen Cramo ja Viinikan toimipisteen henkilö-määrä noussut kymmenestä noin 50 työntekijään. Huhtikuussa taas Andersin oma ura sai käänteen, kun hän aloitti olosuhdehallinnan työnjohtajana.

– Työnjohtajaksi siirtyminen toi sopivasti uusia haasteita, sillä entiset hommat alkoivat olla tuttuja, Anders kertoo.

NYKYISIN PUOLET Andersin päivästä menee yleensä konttorilla töiden vastaanoton, asiak-kaiden kontaktoinnin ja paperihommien parissa. Toinen puolikas vierähtää työmaalla.

Työn kohokohta on, kun kuluneen kuukauden laskutus näyttää mahdollisimman hy-vältä.

– Se palkitsee kaikkia, Anders perustelee. Haasteita puolestaan tuo urakoiden aikataulutus. Tämän vuoden puolella tilauk-

sia on tullut erityisten paljon, sillä etenkin pääkaupunkiseudulla rakennetaan kiivaasti. – Usein asiakas haluaisi koneet paikalle saman tien tai viimeistään seuraavana päi-

vänä. Jos kaikki miehistä ovat varattuja, pitää itse kiskoa haalarit niskaan ja lähteä asi-akkaan luo, Anders sanoo.

Hänen johtamistyylinsä perustuukin juuri esimerkin näyttämiseen siitä, kuinka ti-lanteet kannattaa hoitaa.

– Yritän olla neuvomassa parhaani mukaan, oli kyse sitten työhommista tai vaikka ih-missuhteista. Meillä on onneksi hyvä yhteishenki ja pomolle uskalletaan esittää pyyntöjä.

VIIME KUUKAUSINA viinikkalaisia on hitsannut yhteen työhaasteiden ohella myös syys-kuulle asetettu tavoite. Silloin 12 cramolaista osallistuu Helsingin Töölönlah-della järjestettävään Tough Viking -esteratakilpailun. Koska reitti aio-taan juosta läpi porukalla, tehdään myös treenit mahdollisuuksi-en mukaan yhdessä.

– Tarkoitus on mennä harjoittelemaan juoksua Malmin-kartanon jätemäen portaisiin. Lisäksi olen suositellut kai-kille punttisalilla käymistä, joukkueen nokkamiehenä toi-miva Anders kertoo.

Cramo tukee haastetta maksamalla joukkueen osal-listumismaksut ja juoksijoiden tekniset paidat. Andersin mielestä tämänkaltaiset kädenojennukset ovat hyvä tapa sitouttaa työntekijöitä.

– Cramo on etenkin viime vuosina tullut kivasti mukaan vapaa-ajan juttujen tukemiseen, kuten tarjonnut kulttuuri-seteleitä, Anders kehuu.

Koska kyseessä on cramolaisten ensimmäinen extremekil-pailu, on tavoite asetettu sen mukaan.

– Pidämme lupauksemme eli suoritamme kisan maaliin saakka. Ja kuten työhommis-sakaan, kaveria ei jätetä! ■

312 |

2016

sorvin ääressä

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA

MAINIO PÄIVÄTYÖMAALLA.

KUUNTELEMME SINUA AINA TOIMITUSAIKAMME PITÄVÄT AINAKALUSTOMME ON AINA KUNNOSSA

Uskomme aitoon, avoimeen vuorovai-kutukseen. Jos et ole tyytyväinen pal-veluumme, kerro siitä asiakasedusta-jallemme. Autat meitä kehittymään ja saat palveluksestasi bonuksen.

Tiedämme, että rakennustyömaa on kuin palapeli, jossa yhdenkin osasen puuttuminen tai myöhäs-tyminen on liikaa. Jos toimitusai-kamme on minuutinkin myöhässä tai letkun verran vajaa, korjaamme tilanteen ja jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

Haluamme olla luottamuksesi mittainen. Jos kalustomme ei toimi kuten sen pitää, korjaamme tai vaihdamme sen neljän tunnin sisällä. Muuten jatkat hommiasi jopa viikon meidän piikkiin.

CRAMO EI PELKÄÄ HAASTEITA, ei pieniä eikä suuria. Olemme sitoutuneet nostamaan koko vuokrausalan palvelutasoa, ja teemme sen yhteistyössä teidän – asiakkaidemme – kanssa. Voimme pitää uudet lupauksemme vain teiltä saamamme palautteen avulla.