1

HL7 International Working Group

Meeting (WGM) Madrid 7.-12.5.2017

Matkaraportin kokoajat: Juha Mykkänen THL, Mikko Härkönen THL, Timo Kaskinen Salivirta

& Partners

Sisällys

Yleistä ............................................................................................................................ 2

Plenary-seminaari .......................................................................................................... 2

FHIR (Fast Health Interoperability Resources) -asioita................................................... 3

FHIR / sosiaalihuolto ...................................................................................................... 4

HL7 International hallitus (Board of directors) ................................................................ 4

Nurses meeting .............................................................................................................. 5

Eri maiden tilanne (mm. International Council) ............................................................... 5

Koodistot, terminologiat jne. (Vocabulary working group ym.) ........................................ 8

Tietojen toisiokäyttö (mm. Biomedical Research & Regulation WG)............................... 8

International Patient Summary (Interpas) ....................................................................... 8

Conformance WG ja testausasiat ................................................................................... 9

Patient Care WG: hoitosuunnitelmat jne......................................................................... 9

Electronic Health Records (EHR) WG .......................................................................... 10

Turvallisuusmäärittelyt ja -vaatimukset (mm. Security WG) .......................................... 11

Clinical Genomics ........................................................................................................ 11

CDA ja asiakirjamäärittelyt (Structured Documents WG) .............................................. 12

Mobile Health WG ........................................................................................................ 12

Ajanvaraukset (mm. Patient Administration WG, SOA WG) ......................................... 13

Työryhmien menettelytavat ja välineet, mm. Governance and operations committee

(GOC) .......................................................................................................................... 14

Muuta ajankohtaista ..................................................................................................... 14

2

Yleistä

● Yksi kolmesta vuosittaisesta HL7 International standardointijärjestön Working Group

Meeting standardointikokouksista pidettiin Madridissa 7.-12.5.2017

● Osallistujia oli n. 300. Osallistujamäärä oli jonkin verran pienempi kuin Pohjois-

Amerikassa pidettävissä kokouksissa (joissa viime aikoin n. 540 osallistujaa). Tästä

huolimatta kyseessä on laajin yhteentoimivuutta ja standardeja käsittelevä kokous

terveydenhuollossa (huomattavasti laajempi kuin esimerkiksi ISO TC 215-, CEN- tai

IHE-standardi- tai määrittelykokoukset).

● Suurin osa useista kymmenistä HL7-työryhmistä kokoontui myös Madridissa.

Useimpien kokoontuneiden ryhmien aikatauluja on koottu yhteen WGM information-

sivulle: http://wiki.hl7.org/index.php?title=WGM_information

Plenary-seminaari

● Kokouksessa oli maanantaina plenary-sessio, jossa oli joukko koko joukolle

suunnattuja kutsuttuja esityksiä.

● NHS:n Amir Merkhar piti kiinnostavan esityksen tietojen jakamisen merkityksestä.

Englannissa on perustettu uusi Interopen-niminen organisaatio, joka tuo yhteen eri

toimijoita kuten PRSB (professional records standards body), IHE UK, HL7 UK, NHS

England, OpenEHR foundation jne.

● Manuel Metz (ASIP Sante, Ranskan kansallista sote-tiedonhallintaa ohjaava

viranomainen) kertoi Ranskassa tehtävästä kansallisesta yhteentoimivuustyöstä.

Käytössä on kansallinen HIS-IF kehikko, ja tiedonvaihdossa hyödynnetään IHE XDS

profiileja ja CDA-määrittelyjä, vähitellen rakenteisuutta lisäten.

● Arturo Romero Gutierrez kertoi mm. Espanjassa tehtävistä patient summary

kehitysasioista. Oppeja ovat mm. olleet kliinikoille määrittelyissä riittävän vapauden

takaaminen (epäformaalit tavat ilmaista vaatimuksia ja kirjattavia tietoja, mind mapit

jne.), testattavien ja kokeiltavien mockup-versioiden kehittäminen ratkaisujen

hiomiseksi ja sen jälkeen formaalien tietomäärittelyjen (kuten HL7 templatet,

arkkityypit tai FHIR-resurssit) tarkka määrittely. Espanjassa on toteutettu erittäin

kiinnostavan näköinen SNOMED CT-referenssitoteutus kansalliseen käyttöön, jonka

toteutusyksityiskohtiin kuuluu mm. nopea kokonaisjakelu käyttäjille

relaatiotietokannan kautta. Jakelu toteutetaan kansallisen jakelukeskuksen (national

release center, vrt. koodistopalvelu Suomessa) ja toteutus sisältää vapaasti

hyödynnettävät skriptit, joilla saa “20 minuutissa” asennettua tietosetin paikalliseen

järjestelmään tai työasemalle. Arthur painotti myös “terminology act as facilitator”-

lähestymistapaa kehittämiseen, mikä olisi kansainvälisen nimikkeistön ja käsitteistön

paikallistamisen mukanaan tuoma hyöty - ohjaisi kehitystä luonnostaa yhteentoimiviin

ratkaisuihin.

● Toinen Espanjalainen esitys tuli Pablo Serrano Balazotelta, joka kertoi suuren

terveydenhuollon organisaation (SERMAS) järjestelmistä ja rajapinnoista. Käyttäviä

määrittelyjä, välineitä ja projektilinkkejä ovat mm. CIMI-hanke (jossa tehdään laajaa

yhteistyötä hoidossa käytettävien tietomallien tarkentamiseen), FHIR-standardin

käyttö sekä Ensemble- ja Mirth-toteutusvälineet.

3

FHIR (Fast Health Interoperability Resources) -asioita

● FHIR-standardin julkaistun STU 3 (Standard for Trial Use, release 3) jälkeen FHIR-

työskentely painottui jo release 4:n valmisteluun monissa työryhmissä.

● FHIR Release 4 on tarkoitus julkaista siten, että osa sisällöstä on kypsää ja

normatiivista, mutta osa julkaisusta on edelleen luonnoksia ja informatiivisia osia.

Määrittelyjen / version mukaisuuden menettelytavoista ei syntynyt selkeää kuvaa

tämän suhteen.

● FHIR-standardille ollaan kehittämässä kaksitasoista asiantuntijoiden sertifiointia;

ensimmäinen taso (työnimi proficiency) kertoo FHIR perustietojen ja taitojen

hallinnasta ja toinen taso (työnimi professional credentials) on työläs saavuttaa mutta

kertoo jo syvällisestä FHIR-soveltamisosaamisesta

● Käytännössä kaikilla HL7-komiteoilla ja eri maiden Affiliate-järjestöillä on käynnissä

FHIR-standardiin liittyviä määrittelyjä tai aktiviteetteja kuten koulutukset ja seminaarit

● Madridissa järjestettiin 15. Virallinen FHIR Connectathon, jonka 11 trackissa oli

mahdollisuus kokeilla FHIR-toteuttamista eri aiheissa (mm. patient, workflow, CDS

hooks päätöksenteko, data analytics…):

http://wiki.hl7.org/index.php?title=FHIR_Connectathon_15

● Eri maiden HL7 Affiliate-järjestöt julkaisevat FHIR-soveltamisoppaita omilla sivuillaan.

Lisäksi saatavilla on FHIR Foundationin rekisteri, johon toivotaan mm. tietoja

soveltamisoppaista, toteutuksista ja tuotteista sekä Smart-on-FHIR-sovelluksista:

http://www.fhir.org/

● Mikko osallistui ensikertalaisena FHIR-standardin esittelytilaisuuksiin ja koulutuksiin,

missä FHIRia pystyi itsekin harjoittelemaan siihen liittyvän työkalun avulla.

Luennoitsijana toimi David Hay Orion Health Oy:stä Uudesta Seelannista ja heillä on

käytössä oma blogi (www.fhirblog.com). Rekisteröinnin jälkeen siellä on mahdollista

käydä keskusteluja ja esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Luennolla esiteltiin FHIRin

hyötyjä ja etuja kliinikoille, loppukäyttäjille sekä järjestelmätoimittajille. Etuina esiteltiin

mm. seuraavaa: pääsee käsiksi järjestelmäsuunnitteluun, työkalut ovat saatavilla

maksutta, mahdollisuus päästä täydellisempään, korkealaatuiseen

potilasinformaatioon mukaan lukien perinnöllisyyslääketieteeseen (genomics),

suuremmat mahdollisuudet käyttää applikaatioita ja laitteita, jotka tukevat kliinistä

työnkulkua, tukee päätöksentukea ja säästää aikaa.

● Mikko osallistui myös FHIR for Developers -sessioon, missä esiteltiin FHIR-

standardin mukaisia määrittelyitä, harjoiteltiin FHIR client/server-asiaa, sekä mitä

hyötyä FHIR -standardista on käyttäjille eri organisaatioissa. Sessiossa käsiteltiin

myös resursseja, tietotyyppejä, profiileja, referenssejä, REST-rajapintaa, moduuleja

ja Value Set-toimintaa. Tarkempi esitys on saatavilla pyydettäessä Mikko Härköseltä.

● Mikko osallistui kokouksen viimeisenä päivänä Clinicians on FHIR -työpajaan, missä

oli mahdollista testata ja tutustua FHIR-työkaluun. Tässäkin tuotiin esille ryhmän

käytössä oleva chat-palvelu (https://chat.fhir.org, vaatii kirjautumisen) sekä

http://clinfhir.com/PatientViewer.html -sivun, missä pääsi kokeilemaan FHIR

käytännössä. Kirjautumiseen tulee käyttää sähköpostiosoitetta, mutta ei mielellään

omaa. Käytettyä sähköpostiosoite kannattaa muistaa, koska samaa voi käyttää

jatkossa ja siten löytää helpommin omat testipotilaansa.

● FHIR-määrittelyt on koottu sivustoon: http://hl7.org/fhir/index.html

● FHIRille on olemassa myös omat wiki-sivustonsa, mistä löytää lisäinformaatiota.

4

FHIR / sosiaalihuolto

9.5. aamiaiskokous FHIR sosiaalihuolto: Mykkänen, Kaskinen ja Ewout Kramer:

● Juha ja Timo alustivat + keskustelua Suomen tilanteesta, sosiaalihuollon tietojen

(asiakirjojen, tietokomponenttien) mallinnuksesta, kypsyysasteesta toteutusten

näkökulmasta, teknisestä mallinnuksen ja tietojen arkistoinnin toteutustavasta,

esimerkkejä sosiaalihuollon palveluista/asiakirjoista/työnkuluista/

● FHIR:n näkökulmasta puuttuu tukea "case management" tyyppiselle asiankäsittelylle,

esimerkiksi hakemus -päätöksenteko prosessit

● FHIR:ssa on valmiita "konsepteja" tukemaan sosiaalihuoltoa: esimerkiksi kyselyt,

käynnit, perheen tiedot, suunnitelmat - muutostarpeita tosin varmasti tulee

● FHIR alusta alkaen on ollut tahtotila, että sosiaalihuolto on FHIR:ssa mukana, tähän

mennessä on puuttunut kuitenkin selkeät use caset ja kehittävät tahot sekä

toteutukset.

● Ewout ehdotti, että alkuun valitaan yksi prosessi ja sieltä muutama dokumenttityyppi.

Keskusteltiin esimerkiksi tuen hakuprosessista (hakemus + muutama liite + päätös).

Tämän osalta suomalainen asiantuntija tekisi alkuun "top-down global modelling"

työtä ja mäppäisi suomalaisesta sosiaalihuollon asiakastietomallista asiakirjatyyppejä

ja tietoelementtejä FHIR:n resursseihin. Lopputulosta käytäisiin yhdessä läpi, FHIR

Patient care ryhmä voisi olla omistaja tai Ewout organisoi erillisen katselmoinnin.

Lopputuloksena päätetään etenemisestä, lähdetään tekemään tarvittavia muutoksia

tai tehdään no-go päätös.

● Hollannissa yksi taho on tehnyt FHIR sosiaalihuollon toteutusta:

https://koppeltaal.github.io/documentation/, https://koppeltaal.nl/ , samoin Norjassa

ollut kiinnostusta?!

● Ewout kyselee muidenkin tahojen kiinnostusta sosiaalihuollon kehittämiseen

HL7 International hallitus (Board of directors)

● HL7 International johtokunnan puheenjohtaja Pat van Dyke on kysellyt eri maiden

HL7-järjestöiltä näkemyksiä siihen, kuinka järjestö voisi toimia nykyistäkin paremmin

kansainvälisesti. Suomesta lähetettiin kyselyihin vastauksia, joissa korostettiin sitä

että kansallisten vaatimusten tuntemus on välttämätöntä ja että kansainvälisyyttä

voisi lisätä esimerkiksi lisäämällä kokousten järjestämistä muualla kuin Pohjois-

Amerikassa ja lisäämällä globaalisti edustavia ehdokkaita johtokunnan (board)

äänestyksiin. Nykyinen malli, jossa maakohtaisella HL7 Affiliate-järjestöllä on

yksinoikeus HL7-standardien soveltamisoppaiden ja käännösten tuottamiseen ja

standardien “tavaramerkkeihin” on hyvä laadunvarmistuksen ja standardin

soveltamisen avoimuuden varmistamisen kannalta.

● HL7 International järjestön budjetti on ollut suunniteltua vähemmän alijäämäinen

vuonna 2016, jäsenmäärän väheneminen on tasoittunut ja WGM-kokousten

osallistujamäärät ovat hieman nousseet.

● HL7 International pyrkii yksinkertaistamaan rakennetaan siten, että esimerkiksi

uusien ihmisten mukaantulo toimintaan olisi yksinkertaisempaa.

Organisaatiorakennetta ollaan uudistamassa, työryhmien nimet ja suunnitelmat

5

käydään läpi, mutta projektit, työryhmät ja niitä kokoavat Steering Divisionit tulevat

todennäköisesti säilymään.

● HL7 Ambassador-ohjelma on tarkoitus käynnistää uudelleen. Kymmenisen vuotta

sitten toimineen ohjelman kautta aiemmin eri komiteoiden aiheista oli “hyväksyttyjä

puhujia” eri tapahtumiin, joilla oli yhteisiä pohjamateriaaleja.

● Hallituksessa käsiteltiin myös monia muissa tämän muistiinpanon kohdissa kuvattuja

asioita ja lisäksi mm. Hallitusjäsenille asetettavia vaatimuksia (kun hallituksen

ehdokasasettelu avautuu nykyistä enemmän) ja HL7 International strategian

tarkennuksia.

Nurses meeting

● Mikko osallistui Nurses meeting aamupalakokoukseen. Varsinaisesti Nursing ei ole

virallinen työryhmä (WG tai SIG) vaan on yhdistetty osaksi Patient Care Working

Groupia, mutta nyt se kokoontui vain kerran aamiaisen aikana. Ryhmän

puheenjohtajana toimi Patricia Van Dyke ja muita jäseniä olivat mm. William ja

Anneke Goossenit Hollannista, Yhdysvalloista oli mukana 2 jäsentä, Australiasta 1

jäsen ja yksi jäsen UK:sta. William kertoi, että hoitoprosessin kehittämiseen liittyvää

työtä on tehty vuodesta 2005 lähtien hoidon kirjaamisesta prosessin mukaan, mutta

sitä ei ole HL7 ballotissa hyväksytty, ja asia on jäänyt siihen. Mikkoa pyydettiin

rekisteröitymään Nursing-työryhmään ja tähän liityinkin tauon aikana. Seuraava

Euroopan kokous pidetään Kölnissä Saksassa ja sinne esitettiin kutsua osallistua.

Todettiin, että hoitoprosessin mukaista kirjaamista ei kaikkialla voida tehdä esim.

poliklinikalla, koska siellä ei tunnisteta hoidon tarvetta samalla tavalla, mitä

vuodeosastohoidossa. Keskustelun aikana tuli ilmi, että hoitotyössä ei ole juurikaan

eroavaisuuksia eri puolella maailmaa. Keskustelin lounaan aikana erään mukana

olleen sairaanhoitajan kanssa ja hän kertoi, että luokituksina käytetään USA:ssa

esim. NIC ja NOC ja NANDA -luokituksia, jotka ovat siellä laajalti käytettyjä

luokituksia. Kerroin Suomen tilanteesta ja siitä, että meillä on käytössä professori

Virginia Saban kehittämä CCC (Clinical Care Classification) -luokituksen Suomen

terveydenhuoltoon modifioitua luokitusta FinCC (Finnish Care Classification).

Eri maiden tilanne (mm. International Council)

● International Council kokoaa eri maiden Affiliate-järjestöjen edustajat ja ajankohtaiset

asiat. Madridissa Council-kokouksessa mukana oli edustajia 21 maasta, mm. Puola

ensimmäistä kertaa.

● Councilissa käsiteltiin monia Board ja menettelytavat kohdissa esillä olleita asioita.

● HL7 Euroopan toimisto julkaisee HL7 EU uutiskirjettä ja koordinoi osallistumisia

moniin EU-projekteihin kuten eStandards, Trillium 2 ja Assess CT. International

Patient Summary projekti yhdessä CEN:in kanssa on merkittävä ja linkittyy myös

mm. Euroopan komission ja jäsenmaiden CEF-hankkeessa tehtävään työhön.

Kokouksissa oli monia näihin hankkeisiin osallistuvia tahoja ja viranomaisia eri

maista (mm. Kreikka, Saksa, Suomi, Italia, UK, USA)

● IHIC (International HL7 Interoperability Conference) järjestetään tänä vuonna 22.-

24.10.2017 Ateenassa: www.ihic2017.eu . Eri maista esitettävien projektien ja

6

paperien lisäksi tulossa on mm. Sessioita sähköisistä lääkemääräyksistä ja EU-

projekteista.

● HL7 tämänhetkinen puheenjohtaja Pat van Dyke on lähettänyt eri maiden

puheenjohtajille kyselyn HL7 kansainvälistymisestä ja eri maiden painotuksista. Myös

Suomesta vastattiin kyselyyn, vastausten pääpainotuksena kansainväliset kokoukset

ja HL7 International johtokunnan jäsenten nykyistä parempi globaali edustavuus.

● Mikko osallistui Suomen HL7 Finlandin edustajana International Council Meetingiin

11.5.2017. Kokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita:

○ International Patient Summary Project, ks. tähän liittyvä erillinen kohta

○ Keskusteltiin Kölnissä toukokuussa 2018 pidettävästä WGM:stä. Ehdotettiin

keskiviikolle iltavastaanottoa ja sitä varten on kerätty 10 000 USD affiliateilta.

Slidepostersession aikaa ehdotettiin sunnuntaille. Maanantaina olisi

ensimmäinen varsinainen plenarysessio.

○ Kokousten välillä tapahtuvista työstä ehdotettiin yhden ppt-sliden tiivistystä,

mitä tapahtuu WGM:n välillä. Tosin kaikki Affiliate-järjestöt eivät osallistu

kaikkiin WGM-kokouksiin.

○ Pat Van Dyke esitteli Affiliate kyselyn vastauksia.

○ International Community Visibility -asiassa keskusteltiiin, siitä, miten HL7 saisi

lisää näkyvyyttä. Ehdotettiin, että syyskuun kokoukseen mennessä jokainen

laittaa vähintään 3 kansallista projektia Projektin tietokantaan, jotta tietoisuus

muualla tapahtuvasta kehittämis- ja implementointityöstä leviäisi

mahdollisimman laajalle Hl7:n sisällä. Projektin tietokanta löytyy sivulta: HL7

Project Database.

○ Keskusteltiin siitä, miten voisimme tukea affiliatea Lähi-Idässä. Todettiin, että

tarvitaan kehittämisstrategia, mentorointia ja julkaisuja, jotta saadaan lisää

julkisuutta.

○ Governance Boardin ja HL7 FHIR-NL Validation Teamin. Näiden tehtävänä

on identifioida vaatimukset ja toimintaohjeet kaikille malleille ja osallistujille.

Implementation guide oli heillä valmisteilla.

○ Japanin edustaja kertoi, että he ovat suunnittelemassa HL7 Asian kanssa

yhteistä kokousta Hangzhouhun elokuussa 2017. Asiasta tulee vielä

tarkempaa tietoa vähintään kuukautta ennen tilaisuutta.

○ Uutena edustajana Arabiemiraatit (UAE) ehdotti kokousta vuonna 2019

Arabiemiraateissa. Tähän asiaan palataan myöhemmissä kokouksissa.

● Poimintoja eri maiden raporteista ja kuulumisista:

○ Itävalta: Kansallisessa ELGA-ohjelmassa tehdään paljon HL7-pohjaista työtä.

○ Tanska: uusi HL7-maa, jossa nyt on 14 organisaatiojäsentä. FHIR-työtä

tapahtuu paljon.

○ Kanada: aktiivista kansallista työtä on mm. palvelutuottajien rekistereissä,

lääkemääräysten FHIR-määrittelyissä, terminologia- ja koodistopalveluissa

sekä FHIR-toteuttajien ryhmän ja FHIR connectathonien toiminnassa.

○ Saksa: runsaasti HL7-asioihin liittyviä projekteja, aiheita mm. Saksan FHIR-

perusprofiilit, lääkehoito ja lääkityslista, patologia, päivystykset, kuvantamisen

CDA-soveltamisoppaat, syöpärekisterit ja XDS-toteutuksissa käytettävät

arvojoukot. ART-DECOR välineitä käytetään laajasti kansallisten template-

määrittelyjen tekemiseen ja hallinnointiin. IHE- ja HL7-organisaatioille on nyt

luotu yhteinen SITiG-niminen sateenvarjo-organisaatio:

7

http://hl7.de/presse/detailseite-presse/news/hl7-und-ihe-deutschland-

gruenden-spitzenverband/

○ Ranska: Interop Sante organisaatio kokoaa HL7- ja IHE-toiminnan sekä

aiemman kansallisen HPRIM standardin kehittämisen. FHIR STU3 versio on

virallisesti valittu kansallisten profiilien ja soveltamisoppaiden pohjaksi, työ on

käynnistetty potilashallinnon ja organisaatiorakenteiden aiheissa. Ranskassa

hyödynnetään HL7 kautta saatavilla olevaa SNOMED CT kehityslisenssiä,

jonka avulla SNOMED-käsitteitä pystytään saamaan käyttöön

soveltamisoppaissa, vaikka tuotantotoimintaan tarvitaankin muita

lisenssiratkaisuja.

○ Sveitsi: kansallinen potilaskertomushanke hyödyntää laajasti HL7- ja IHE-

määrittelyjä, mm. potilasyhteenveto, laboratorio, lääkitys, kuvantaminen jne.,

jotkut määrittelyistä löytyvät ART DECOR välineistön kautta. SNOMED CT:tä

ja LOINC:ia hyödynnetään.

○ Australia: kansallista ohjelmaa vetävä henkilö ei ole standardeista innostunut,

mutta eri territorioissa on runsaasti tarpeita.

○ Kreikka: maan HL7-järjestöstä osallistutaan aktiivisesti EU-projekteihin,

pidetään koulutuksia ja tapahtumia, tuetaan kansallista reseptiä ja ohjataan

kansallista yhteentoimivuuskehikkoa ja kansainväliseen standardointiin

osallistumista.

○ Korea: kansallisten tiedonvaihtoprojektien lisäksi aktiivista työtä tapahtuu mm.

FHIR-laitemäärittelyjen ja mobiiliteknologian ympärillä.

○ Hollanti on ottanut uudeksi toimintamalliksi mallin, missä FHIR-standardit

voidaan standardoida ja validoida. HL7 NL viettää 25-vuotisjuhlia

marraskuussa. Yhdistyksellä on terminologioiden välisten vastaavuuksien ja

mäppäysten tekoon tarkoitettu väline, jota käytetään mm. SNOMED CT:n,

ICD-10:n, LOINC:in, ICPC:n, ATC:n, ICF:n ja useiden muiden koodistojen ja

terminologioiden vastaavuuksien ja niitä hyödyntävien dokumenttien

tuottamiseen.

○ Uudessa-Seelannissa on paljon erityisesti FHIR-aktiviteetteja. Pj. Peter

Jordanin mukaan toiminta ja kansallinen kehittäminen on hyvinkin

samantyyppistä kuin Suomessa.

○ Norja: HL7-toiminta on pitkälti keskittynyt FHIR-profiileihin, tutoriaaleihin ja

koulutuksiin. Simplifier-alusta on käytössä vastaavasti kuin Suomen PHR-

projektissa.

○ Puola: kansallisia soveltamisoppaita tehdään CDA- ja IHE Pharmacy-

pohjalta, ja aiheeseen liittyen järjestetään koulutuksia.

○ UK: FHIR-toimintaa runsaasti mm. Connectathon-testaustapahtumia ja

kursseja (myös HL7 v2 koulutusta). Toteutusprojektien ja NHS:n Digital

Interoperability Programmen kanssa on säännöllisiä kokouksia ja

työkohteiden käsittelyjä. Maahan on perustettu uusi INTEROPen konsortio,

joka kokoaa eri toimijoita: http://www.interopen.org/

○ Suomen raportissa nostettiin esiin sote-muutosta, kansallisten palvelujen

käytön ja sisällön laajenemista sekä ajankohtaisia määrittelyaiheita kuten

lääkitys, kuvantaminen, ensihoito, sosiaalihuolto, suun terveydenhuolto,

lähete / hoitopalaute ja omatietovaranto, sekä tapahtuma- ja

koulutustoimintaa.

8

Koodistot, terminologiat jne. (Vocabulary working group ym.)

● SNOMED CT aihe oli esillä monissa eri yhteyksissä ja komiteoissa.

● THL:n edustajat kävivät keskusteluja SNOMED-organisaation järjestöyhteistyöstä

vastaavan Jane Millarin kanssa. Keskustelut linkitettiin samaan aikaan Maltan

eHealth week tapahtumassa käytyihin keskusteluihin siitä, kuinka lähdetään

tarkemmin suunnittelemaan SNOMED CT lisenssin hankintaa ja terminologian

hyödyntämistä Suomessa.

Understanding and Using Terminology in HL7 FHIR ● Mikko osallistui HL7 FHIRissa käytettävän terminologian ja koodistojen

koulutustilaisuuteen. ● Asiaan liittyvää ohjeistusta löytyy sivuilta: http://hl7.org/fhir/terminology-module.html

Tietojen toisiokäyttö (mm. Biomedical Research & Regulation WG)

● BR&R-komitea on tehnyt monia vuosia työtä toissijaisen, erityisesti tutkimuskäytön

tiedonvaihdon standardoinnissa. Yksi keskeinen tulos on ollut BRIDG-standardi.

Ryhmä yhdistää aiemmat RCRIM ja BRIDG-ryhmät.

● BRIDG 5.0 on pohjana yhtäaikaiselle käsittelylle sekä HL7:ssa, ISO:ssa että

CDISCissa. Madridin kokouksessa komitea käytti paljon aikaa äänestyskommenttien

läpikäyntiin.

● Työkohteina BR & R ryhmällä ovat myös haittatapahtumien FHIR-resurssit,

lääkeaineiden tunnistus ja lääkitystuotteiden yksilöinti (IDMP) FHIR-standardissa.

International Patient Summary (Interpas)

● Potilastietojen yhteenvedoissa tapetilla on tällä hetkellä erityisesti International

Patient Summary projekti, jota HL7 ja CEN tekevät yhteistyössä ja joka linkittyy mm.

Euroopan CEF-kehitykseen (epSOS- ja Expand-projektien pohjalta) ja Trillium 2-

projektiin (tiedonvaihto USA:n ja Euroopan välillä).

● Tavoitteena on tuottaa HL7 CDA soveltamisopas ja mahdollisesti myös HL7 FHIR

soveltamisopas.

● Projekti kokoontui Madridissa useita kertoja, keskeisinä kokoajina Giorgio Cangioli ja

Rob Hausam, mukana useita osallistujia mm. eri maiden viranomaisia ja

standardijärjestöosapuolia (Christof Gessner, Francois Macary, Ed Hammond,

Catherine Chronaki, Isabelle Gibaud), SNOMED CT edustaja (Jane Millar), ART

DECOR välineiden asiantuntijoita (Kai Heitmann).

● Soveltamisoppaan kokoamista käsiteltiin mm. koodistojen ja arvojoukkojen,

jäljitettävyysvaatimusten (provenance), toiminnallisten vaatimusten, sekä CDA-

määrittelyn avointen kysymysten käsittelyn kautta. Esimerkiksi IDMP- ja RxNorm-

koodistoja arvioidaan suhteessa International Patient Summary tarpeisiin.

● Koodistojen osalta IPS käytössä tulee olemaan mm. LOINC observation koodit,

UCUM mittayksiköt, EDQM annostelumuodot, ja SNOMED CT ensisijaisesti

useimpiin muihin käyttökohteisiin.

● Ranskan ASIP Sante on tehnyt vertailun, jonka tulosten mukaan n. 90% käytettävistä

lääkeaineista löytyy myös SNOMED CT:stä. Soveltamisoppaisiin tuleekin maininta,

että pyritään käyttämään ensisijaisesti SNOMED CT mukaista koodisto- ja

9

terminologiasisältöä. SNOMED on julkaissut myös positiopaperin “Snomed CT

Pharmaceutical Product Concept Model and Content, relative to International Third

Party Standards”: http://www.snomed.org/news-articles/position-statement-snomed-

ct-pharmaceutical-product-concept-model-and-content-relative-to-international-third-

party-standards

● IPS:ssä käytettäviä koodistoja kootaan myös ART DECOR välineistöön, mm.

https://art-decor.org/art-decor/decor-valuesets--hl7ips-

Conformance WG ja testausasiat

● Komiteassa käsitellään määrittelyjen mukaisuutta eri standardeissa. FHIR osalta

määrittelyjen ja standardin versiointi on vilkkaan keskustelun ja tarkennuksen

kohteena. Mm. FHIR ydintiimin Lloyd McKenzie on nostanut esiin ”jatkuvan

yhteentoimivuuden”, mutta tämä vaatii tarkennusta koska ilman versionhallintaa

tietoa vaihtavien osapuolten on vaikeaa tietää mihin luottaa keskinäisessä

tiedonvaihdossaan.

● FHIR-testausta varten alkaa löytyä myös välinetukea, mm. AEGIS-niminen yritys on

tehnyt FHIR-määrittelyjen mukaisuuden testaukseen välineitä, mm. osaksi

TouchStone-välineistöä. Lisätietoja myös EHR WG:n kohdalla.

Patient Care WG: hoitosuunnitelmat jne.

● Patient Care WG:ssä Keskusteltiin aiheista CDA PACP (Personal Advance Care

Plan Document) ja FHIR Composition Resource ja CDA Documents välisestä

mäppäyksestä. PACP-projektista tietoja löytyy HL7 wikisivuilta:

http://wiki.hl7.org/index.php?title=Personal_Advance_Care_Plan_Document

● Todettiin, että uusi IHE-integraatioprofiili IHE PCC Dynamic Care Planning profiili on

lähetetty julkaistavaksi:

https://www.ihe.net/uploadedFiles/Documents/PCC/IHE_PCC_Suppl_DCP.pdf

● Keskusteltiin myös HL7 Care Plan Domain Analysis Model (HL7 versio 3 standardin

mukaisesti tehty mallinnus hoitosuunnitelmasta) - asiasta, joka on ollut käyttäjien

keskuudessa melko kiinnostava aihe. HL7 Care Plan DAM (Domain Analysis Model)

dokumentti on ladattavissa HL7:n julkaistujen standardien sivuilta (ja on saatavilla

myös JM/MH kautta).

● HL7 Care Coordination Services (CCS) functional model -projekti on jatkanut

työskentelyä ja julkaissut tietojärjestelmäpalvelun toiminnallisen määrittelyn

huhtikuussa. Projektista löytyy tietoa osoitteesta:

http://wiki.hl7.org/index.php?title=Coordination_of_Care_Services_Specification_Proj

ect - projektista on saatavilla myös esitysmateriaalista tietojärjestelmäpalvelujen

tarkempiin teknisiin määrittelyihin liittyen. Julkaistu kokeilustandardi “HL7 Service

Functional Model; Coordination of Care Service (CCS), STU Release 1” on

ladattavissa HL7-standardisivuilta.

● HL7 FHIR Care Plan resurssi on mäpätty Care PlanDAM -määrittelyn kanssa.

● HL7 hoitosuunnitelmamallien kehittämisessä pohjana on ollut useita eri maissa

tehtyjä malleja, joiden vertailua löytyy mm. osoitteesta:

http://wiki.hl7.org/images/4/46/CarePlanStructure_compare_Australia_Sweden_IHE_

NHS_20110406.jpg

10

● HL7-menetelmien mukaista DAM-mallia on tehty myös kliiniseen sekvensointiin, ja

asiaa käsitellään mm. Genomics-aihealueella.

● Työryhmässä keskusteltiin myös HL7 Clinical Oncology Treatment Plan and

Summary -asiasta. Työryhmä totesi, että tämä on yksittäisen amerikkalaisen

syöpäyhdistyksen esitys, eikä ottanut sitä vielä käsiteltäväksi.

● Patient Care WG:n työlistalla on lisäksi mm. pediatria-asioita (erillinen child health

ryhmä on yhdistynyt PC-ryhmään), toimintakyky- ja arviointimittariasioita (mm. Apgar,

Barthel-indeksi), painehaavojen ja ihosairausriskien tietomalleja (DAM),

yliherkkyyksien (lääkeaineet, ravintoaineet) tietomäärittelyjä, kuulotutkimuksiin

liittyvien tietomallien kehittämistä (mm. IHE Early Hearing Detection and Intervention

(EHDI) -profiilit) jne.

● Mikko osallistui yhteen useasta Patient Care working groupin kokouksista.

Kokouksessa käsiteltiin työryhmään tulleita kysymyksiä olennaisista dokumenttien

rakenteista, joihin jäseniltä haluttiin vastauksia. Keskustelun aikana ehdotettiin Care

Planille omaa best practices-wikisivua, missä voitaisiin jakaa eri maiden hyviä

käytäntöjä hoitosuunnitelman toteutuksille.

Electronic Health Records (EHR) WG

● Electronic Health Records ryhmä on yksi HL7 laajimmista. Tuotoksia ovat mm.

toiminnallisten vaatimusten standardit potilaskertomus- ja hyvinvointijärjestelmille

(jotka on hyväksytty sekä HL7- että ISO-standardeiksi). Käsiteltäviä asioita olivat

mm. järjestelmien käytettävyys, sertifiointi. .EHR isännöi paljon muita komiteoita.

(mm. Clinical Interoperability Council).

● Viime vuonna valmisteluun on avattu potilastietojärjestelmien

käytettävyysvaatimuksiin keskittyvä standardi. Viime syksynä erittäin keskeneräisenä

kommentointikierroksella ollut luonnos on kehittynyt huomattavasti eteenpäin.

Käytettävyysmäärittelyjä työstetään viikottaisissa etäkokouksissa. Pohjana on mm.

NISTIR 7804-malli, jossa käsitellään systemaattisesti monia käytettävyyden osa-

alueita, konteksteja (patient, time, workstation, session, provenance, information,

indication) ja virheluokkia.

● Keskeisiä toiminnallisten vaatimusten standardiprofiileja on EHR-komiteassa useita

työn alla, aiheina mm. rokotustietoihin ja -toiminnallisuuksiin keskittyvä profiili, suun

terveydenhuoltoon keskittyvä (dental records) profiili, child health developmental

screening ja school health profiilit, nutrition records profiili.

● Työtä on käynnissä myös siihen, kuinka asetetaan kiistämättömyysvaatimuksia

potilaskertomukselle siten, että se täyttäisi tiukatkin oikeudelliset vaatimukset -

aiheeseen liittyvät mm. HL7 International Records Management and Evidentiary

Support (RMES) projekti ja Legal Records Functional Profile. Pohjana on mm. EHR

Record Lifecycle Events taulukko, ja asiaa on linkitetty myös FHIR STU 3-standardin

kehitykseen.

● Järjestelmien sertifiointiin liittyviä asioita käsitellään HL7-työryhmistä erityisesti

EHR:ssä. Aiheesta oli työryhmän ja Eurorec:in yhteiskokous Madridin kokouksen

yhteydessä. Yleinen ryhmän mielipide oli, että sertifiointiin tarvitaan sekä

viranomaisvaatimuksia että markkinoilta nousevaa “imua”. Ei riitä, että sertifiointi on

“binääristä” (hyväksytty / ei hyväksytty) vaan on pyrittävä tarkempaan tukeen sen

suhteen, mitä asioita ohjelmistot tukevat ja miten hyvin. Keinoja tähän ovat mm.

11

toiminnallisten vaatimusten profiilit ja vaatimusten mukaisuuden visualisointi (esim.

kaaviot joissa väreillä havainnollistetaan vaatimusten mukaisuutta ja eri

järjestelmäversioiden välillä tapahtuvaa edistymistä).

● Myös eri ammattilaisjärjestöt ovat olleet aktiivisia testaus- ja sertifiointiasioiden

kehittämiseksi esim. USA:n kansalliseen sertifiointiin liittyen ja tehneet ehdotuksia

testauksen ja sertifioinnin kehittämiseksi: http://hitconsultant.net/wp-

content/uploads/2015/01/9053557230dbb768.pdf

● Tuoreita sertifioinnin ja yhteentoimivuuden malleja ovat mm. HIMSS:in ConCert -

testaus- ja sertifointiohjelma yhteistyössä IHE:n kanssa sekä AEGIS-yrityksen

Touchstone FHIR-toteutusten testaukseen.

● EHR System Functional Model (EHR-S FM) standardista on saatavilla errata-versio

2.0.1. Komitean työlistalla on myös tietovaatimusten (data requirements) nykyistä

selkeämpi linkittäminen standardiin ja profiileihin. Valmistelijoille kerrottiin Suomen

toiminnallisten vaatimusten luokituksesta ja profiileista (THL määräyksen 2/2016

materiaalissa), jossa tietosisältövaatimukset ovat omana osionaan ja viittaavat

tarkempiin tietomäärittelyihin.

Turvallisuusmäärittelyt ja -vaatimukset (mm. Security WG)

● Tuoretta ISO 21089 (2017) standardia Trusted end to end information flows

sovelletaan myös monissa HL7-turvallisuusmäärittelyissä.

● FHIR STU 3-standardissa on mukana luonnos Record Lifecycle Events

soveltamisoppaasta, jonka avulla voidaan toteuttaa käytön seurantaa ja lokitusta -

mm. Provenance- ja AuditEvent- resrussien sekä Conformance-ehrs-rle määrittelyn

avulla: https://www.hl7.org/fhir/ehrsrle/ehrsrle.html

● FHIR luonnoksissa on pyritty myös tekemään toteuttajille tukimateriaalia tieto- ja

potilasturvallisuusasioiden varmistamiseksi, yksi esimerkki on FHIR implementers’

safety checklist (jota tosin ei tällä nimellä esim. STU3-versiosta löydy):

http://www.healthintersections.com.au/?p=2426

● FHIR Connectathon-tapahtumiin on tulossa jatkossa testausmahdollisuus / track /

joukko testausskenaarioita otsikolla “privacy and security”

● Security-ryhmä on käyttänyt esimerkiksi lokivaatimusten jäsentämiseen W5 (Who,

What, When, Where, Why) mallia, jonka avulla on mm. analysoitu FHIR-resurssien

keskeisiä metatietoja: http://hl7.org/fhir/w5.html. Samaa mallia ja sen pohjalta (USA:n

ONC:n ja HITSC:n DPROV-ryhmässä) kehitettyä data provenance events-taulukkoa

käytetään myös EHR-komiteassa lokivaatimusten tarkennuksissa ja International

Patient Summary projektin turvallisuus- ja tiedon eheysvaatimusten tarkentamiseen.

Clinical Genomics

● Clinical Genomics http://www.hl7.org/Special/committees/clingenomics/index.cfm

ryhmän työ on Suomen kannalta erittäin mielenkiintoista huomioiden tulevat

kansalliset ratkaisumme genomitietokeskuksen ja genomitietojen hyödyntämisen

kokonaisarkkitehtuurin osalta. Ryhmä on tehnyt US-domain vetoisesti

systemaattisesti töitä pidemmän aikaa, mutta nyt eri puolilla muuallakin maailmassa

on aktivoiduttu.

● Tuotoksia neljässä ei trackissä: v2, v3, CDA ja FHIR. Muutoksena aikaisempiin

lähestymisiin eri asioita kehitettäessä peilataan suoraan ratkaisua kaikkiin em.

12

trackkeihin.Tehty tietomallinnustyö on myös lähtökohtaisesti toteutusteknologiasta

riippumatonta.

● Tehty standardointityö menee myös hyvin syvälle genomiikkaan ja

toimintaprosesseihin, esimerkiksi molekyyleista on omat esitysmuotonsa putkessa

olevan näytteen sekä tietokantaan tallennetun tietueen osalta. Sekvensoidun datan

osalta tuetaan analytiikan hyödyntämistä, algoritmien (de novo, uudelleenluetut

näytteet) tuottamille tiedoilla on omat metatietonsa.

● Tehty pohjatyö vaikuttaa myös hyvin kattavalta - Suomessa genomitietojen

kokonaisarkkitehtuurityön käsitemalliin kootut keskeiset käsitteet ovat ahkerassa

käytössä. Suomeen kaavailtu keskitetty raakadatan siirto keskitettyyn tietovarantoon

ei ole normaali genomitietojen hyödyntämistapa julkaistussa määrittelyissä, joten sillä

alueella paikallistamista jouduttanee tekemään - lähtökohta on tulkintani mukaan ollut

se, että analysoitua tietoa käsitellään ja “liitteenä” voi olla kokonaisena tai high-

lightattuina pätkinä alkuperäistä raakadataa.

● Ryhmässä esiteltiin konsortiotyötä, jossa osallisina ovat olleet seuraavat

organisaatiot: GA4GH, HL7, ClinGen, NCBI, EBI, Ensembl. Variant modelling

initiative (VMC) on työnimi ja draft ollaan julkaisemassa lähiaikoina.

● Korea / Samsung edustajat esittelivät ISO hanketta “quality control metrics for DNA

sequencing)

CDA ja asiakirjamäärittelyt (Structured Documents WG)

● Suomella on pitkät perinteet Structured Documents ryhmän työn seurantaan ja

kontribuutioon. Viime vuosina ryhmän luonne on hieman muuttunut ollen enemmän

tukifunktiomainen poikkileikkaava työryhmä, joka tukee eri kliinisillä osa-alueilla sekä

eri tuotosalueilla (v2, v3, FHIR, CDA jne) tehtävää rakenteistamistyötä.

● Yhden session verran ehdin (TK) seurata tätä, asialistalla oli FHIR bundle id:n, CDA

clinicalDocument.id (+setid ja versionNumber) sekä FHIR id:n välisiä keskinäisiä

mäppäyssuhteita. Toinen keskusteltu yksityiskohta oli FHIR emptyReason tiedon

mäppäytyminen CDA:han (nullFlavor section tasolla = no information tulkintana).

● Agenda ja käsittelytapa myös tuki vahvasti havaintoa, että sinänsä toisistaan

riippumattomien tuotostalueiden välillä tehdään vahvaa koordinointi- ja

mäppäystyötä. Suomessakin oppina pitäisi laveammin esimerkiksi käsitellä

aihealueen osalta samalla Kanta arkistoitavia tietosisältöjä ja potilastietojärjestelmien

välisiä sanomia.

Mobile Health WG

● Gora Datta piti hyvän yhteenvetoesityksen State of the Mobile Health. Nostoina

mobile health ei ole standardointimielessä vertikaalinen domain, vaan sitä

määritellään itsenäisenä kokonaisuutenaan (esimerkiksi ratkaisutapa

laboratoriotietojen näyttämiseen mobiilisovelluksissa on täysin eri kuin selaimella).

Alueen standardointia tehdään trial ja error- lähestymisellä, koska kukaan ei ole ollut

siinä tilanteessa, millaista tulevaisuutta ollaan luomassa. Esityksissä käytettiin uutta

lyhennettä HoT (Healthcare of Things) yhdistämään IoT ja Healthcare asiat.

Markkina on kokonaisuudessaan kasvamassa voimakkaasti, mobile appit käyttävät

laveammin puhelimen ominaisuuksia hyväkseen (sijainti, mikromaksut, videot jne),

mobiiliapplikaatioille on kehittämässä “kuvakestandardia” (vrt liikennemerkit joista

13

joka puolella maailmaa tunnistetaan mitä tarkoittaa), sovellusten maksuperuste

muuttuu P4P Pay for performance eli pois volyymi- jne hinnoittelusta,

● Kehitteillä on myös UHAI (Unique Health application Identificator) sovelluksille.

● Juha Mykkänen piti Mobile Health ryhmään pyydetyn esityksen Suomen Omakanta

omatietovaranto kehittämisestä. Käsittelyssä oli mm. perusarkkitehtuuri, FHIR-

standardin ja -profiilien käyttö ja hyvinvointisovellusten hyväksymiskriteerit. Mobile-

työryhmän vetäjät olisivat yhteistyöstä hyvin innoissaan. Keskustelua herättivät: a)

ammattilaiskäyttö, b) se, onko malli jossa asiakkaalta tulevat tiedot erotetaan

potilastiedoista kestävä vs. säädösvaatimukset, c) toteutustekniikat ja

tietokantaratkaisut, d) asiakastietojen käyttö hyvinvointisovelluksissa, e) CDA / FHIR

yhteensovittaminen ja f) FHIR-profiilien tarkemmat tiedot, erityisesti observation

resurssin pohjalta tehdyt profiilit ja soveltamisoppaat. Vertailua tuli lähinnä Hollantiin,

jossa on kokeiluvaiheessa (ilmeisesti kansallinen) hanke jossa arviointikriteerit

kohdistuvat tiedonvälittäjiin ja asiakkaat saavat valita itse personal platforminsa.

Tällöin ei tietenkään synny yhtenäistä yhteiseen tietoon nojautuvaa palvelukataloogia

tai -valikoimaa eikä myöskään keskitettyä kansallista PHR-tietovarantoa ja

platformien tuottajat saattavat käytännössä olla aika usein myös palvelujen tuottajia.

Aika erilainen malli siis.

● HL7 Mobile Health ryhmässä on meneillään "Consumer Mobile Health Application

Framework” CMHAFF projekti, jonka kautta pyritään toiminnallisten kriteerien

kehittämiseen kuluttajasovelluksille. Sitä kannattaa katsoa jatkoa varten hieman

tarkemmin. Ryhmän vetäjistä Gora Datta (USA) ja aktiivijäsenistä Nokian edustaja

kaipailisivat selvästi jotain laajempaakin yhteistyöhanketta ja rahoitettuja osallistujia

ryhmään, mutta mielestäni meidän kannattaa nyt lähinnä seurata mitä ryhmässä

muuten puuhataan ja ehkä lähinnä ohjata hieman niin että ryhmän tuotokset voisivat

täyttää meillä tunnistettuja "aukkopaikkoja" jos mahdollista. Ihan hyvä sinällään jos

yrityksiä innostuu mukaan myös tänne. Nyt kuitenkin ryhmästä puuttui esim. paljon

osallistujia jotka ovat mukana Pohjois-Amerikan kokouksissa.

● Mobile Health komiteassa mutta myös ja etenkin Orders and Observations (O&O) -

komiteassa käsitellään myös mittalaitteiden tuottamien (PHD generated data) tietojen

hallintaa, jonka osalta useat osallistujat viittasivat OpenMHealth-yhteistyöhön

http://www.openmhealth.org/ . OpenMHealthin kautta löytyy mm. joukko JSON-

tietorakennemäärittelyjä.

● Mobiilisovellusten kehittämiseen on eri puolilla kehitetty ja kehitteillä hyviä käytäntöjä,

kriteeristöjä ja suosituksia. EU:n Mobile guidelinesin lisäksi esillä oli mm. Xcertia-

niminen HIMSS:n ja AMA:n aloite http://www.xcertia.org/

● Tietoturvatestauslaboratoriot tukevat myös useita eri testausohjelmia eri tarkoituksiin

ja raportoivat tuotesertifiointien tuloksia, ks. esim. ICSA Labs:

https://www.icsalabs.com/products

Ajanvaraukset (mm. Patient Administration WG, SOA WG)

● Viimeisimmissä FHIR-päivityksissä on tehty paljon kehittämistä myös Patient

Administration (PA) komiteassa kehitettävien hallinnollisten resurssien

kehittämisessä. Suuri osa tämän komitean kokousajasta kului äänestyskommenttien

käsittelyyn ja niiden pohjalta tehtäviin päivityksiin. Osa kommenteista ja käsitellyistä

ehdotuksista oli kuvattu Simplifier-välineen kautta.

14

● Yksi keskeinen kehittämiskohde jossa on aktiivista määrittelytyötä on sähköisten

ajanvarausten kehittäminen. Aihetta käsitelleisiin kokouksiin osallistui sekä isojen

toteuttajayritysten, eri maiden kansallisen kehittämisen että sote-palvelujen tuottajien

edustajia kolmelta mantereelta. Kokouksissa mm. tarkennettiin palvelujen tyyppien ja

luokittelujen hyödyntämistä FHIR-standardin ajanvarausresursseissa (mm. Schedule,

Slot, Appointment, AppointmentResponse, Encounter, HealthcareService jne.).

Ajanvarauspalveluihin on käynnissä SOA-komiteassa myös

tietojärjestelmäpalvelujen toimintoja määrittelevä Scheduling Service-projekti, jota

vetää Patient Administration komitean FHIR-asiantuntija Brian Postlethwaite.

Projektin kuvaus:

http://hssp.wikispaces.com/file/view/HL7%20Scheduling%20Service%20PSS%20For

mal%20RC1.docm/594175098/HL7%20Scheduling%20Service%20PSS%20Formal

%20RC1.docm

Työryhmien menettelytavat ja välineet, mm. Governance and operations

committee (GOC)

● Komiteoille ollaan tuomassa uusia välineitä. FreeConferenceCall.com tulee

kokouksiin käyttöön ilmaiseksi, Confluence- ja JIRA-välineiden käyttöä pyritään

edistämään. Eri komiteoilla on nykyisin hyvin erilaisia käytännön apuvälineitä ja

täysin yhtenäisiin käytäntöihin tuskin päästään.

● Kokeilustandardien (STU) elinkaarta ryhdistetään siten että kokeilustandardeille on

pakko suunnitella myös varsinaisen standardin julkaisuaikataulu.

● Ensi kertaa mukana olevilla annettiin mahdollisuus osallistua GOC:n kokoukseen.

Mikko oli mukana seuraamassa tämän komitean kokoustyöskentelyä. Komiteaan

kuuluu yhteensä 6 jäsentä, mistä kaksi olivat läsnä lyncillä. Esitin sihteerinä

toimineelle Karen Van Hentenryckille (HL7 International) kysymyksiä ja sain

vastaukset häneltä seuraavana päivänä.

● Kysymys 1: olivatko kaikki jäsenet paikalla?

○ Vastaus: kyllä. Kaksi jäsentä olivat läsnä lyncillä.

● Kysymys 2: ovatko GOC:n päätökset lopullisia vai keskustellaanko niistä vielä

muissa työryhmissä tai komiteoissa?

○ Vastaus: GOC tekee suosituksia HL7 Executive Committeelle, joka tekee

lopulliset päätökset

● Kysymys 3: kuinka valitaan jäsenet tähän komiteaan?

○ Vastaus: HL7 Board of Directorsin sihteeri Hans Buitendijk toimii

puheenjohtajana, Apulaisjohtaja, edustaja Technical Steerin Committeesta,

edustaja Kansainvälisestä neuvostosta sekä muita, jota sihteeri katsoo

tarpeelliseksi olla mukana.

● Komitea liittyy HL7 Internationalin sisäiseen työskentelyyn ja se käsittelee

jäsenmailta tai jäseniltä tulleita standardoinnin menettelytapoihin liittyviä kysymyksiä.

Muuta ajankohtaista

● FHIR developer days konseptia laajennetaan Euroopasta USA:an - ensimmäinen

Pohjois-Amerikan FHIR Developer Days järjestetään kesäkuussa 2018. HL7 Board

tekee asiasta sopimuksen Amsterdamissa järjestelyjä hoitaneen Furoren kanssa.

15

● Päätöksentuki / clinical decision support: komitea käsitteli mm. CDSHooks

määrittelyjä (joilla FHIR-mallisesti liitetään esimerkiksi potilaskertomusjärjestelmiin

päätöksetukipalveluita) sekä tietämyksen esittämisen Arden syntax standardia, joka

ei ole saavuttanut nähtävästi kovin laajaa käyttäjäkuntaa.

● Emergency Care WG:ssä on työn alla mm. tietovaatimusten tarkennetut määrittelyt

päivystyksiä varten - Data Elements for Emergency Departments (DEEDs)

● Orders and Observations-komiteassa on valmisteilla työkohteena mm. optisen alan

silmälasireseptin (vision prescription) määrittelyjä, käynnissä laboratorion LOINC / In

Vitro Diagnostiikka koodien mäppäysprojekti.

● SOA (Service-oriented architecture) työryhmässä aktiivisia aiheita ovat mm. Ordering

service, Cloud planning guide, Care coordination ja Scheduling service määrittelyt

(ks. Patient Care ja Patient Administration-kohdat) sekä FHIR-asioiden

yhteensovittaminen tietojärjestelmäpalvelumäärittelyjen kanssa. Ryhmän

pitkäaikainen vetäjä Ken Rubin ei enää toimi puheenjohtajana.

● Hoidossa käytettävien tietojen mallintamisen CIMI (Clinical Information Modeling

Initiative) -ryhmä on työskennellyt ahkerasti ja saanut aikaan tietotyypeissä FHIR-

yhteensopivuuden. Madridissa komiteassa käsiteltiin myös terveystietojen

mallinnusvälineitä.

● Kokous oli hyvä tilaisuus keskustella yhteentoimivuutta ja eri standardeja ja -profiileja

kehittävien johtavien asiantuntijoiden kanssa. WGM kokoaa keskeisten projektien ja

myös monien toimintaa ja järjestelmiä kehittävien kliinikoiden ja toteuttajien ja

yritysten avainasiantuntijoita laajemmin kuin muut Interoperability-asioihin keskittyvät

tapahtumat.

● Kokous oli hyvin organisoitu ja kokoustilat olivat erinomaiset. Kokouspaikka sijaitsi

lähellä Madridin kansainvälistä lentokenttää, joten liikenne oli hyvin järjestetty.

Ensikertalaiselle osallistuminen HL7 Internationalin työkokoukseen oli erittäin

antoisa, päivien aikana sai suuren tietopaketin organisaation toiminnasta sekä

työskentelytavoista. Myös verkostoituminen osallistujien kesken lisäsi aiheeseen

liittyvää tietoa (MH).

● Seuraavat WGM-kokouset: