Lisää ohjaajia kuntosalissa 18

16 Pokin perustajat palkittiin

12 Akutologit päivystyksen uusi etujoukko

14 Hyvä hetki vahdin- vaihtoon

10 Tulkin tarve kasvaa

HOSPITAALI 4VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ S TÖ L E H T I • E G E N T L I G A F I N L A N D S S J U K V Å R D S D I S T R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

2O18

Florence Schmittpsykoterapeutti, lastenpsykiatriapsykoterapeut, barnpsykiatri

Kulttuuri nähdään käyttäytymisen, odotusten, toi-mintatapojen, elämäntavan, arvojärjestelmän koko-naisuutena. Se on merkitysjärjestelmä, johon lapset sosiaalistetaan. Kansainvälistymisen myötä maas-samme elää toisen kulttuurin ja vieraan kielen edus-tajia. Itse asiassa Suomessa on vuosisatoja elänyt monien muiden kulttuurien edustajia. Monikult-tuurisuutta terminä on käytetty Suomessa kuiten-kin vasta 1990-luvulta lähtien. Terveydenhuollossa monikulttuurisuus näkyy sekä ulkomaalaisperäisten potilaiden että terveydenhuollon ammattihenkilöi-den lisääntymisenä.

Ulkomaalaisperäiset potilaat edustavat eri uskontokuntaa ja erilaisia arkipäivän tapoja. Heillä on usein hyvin erilainen ihmiskäsitys ja käsitys sai-raudesta. Käsitykset sairauden alkuperästä, hoita-misesta ja kohtaamisesta voivat olla hyvinkin eri-laisia. He ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen kohte-luun sekä tarpeensa mukaisiin palveluihin tervey-denhuollossa, mutta kuitenkin monenlaiset erityiset kysymykset askarruttavat terveydenhuollon ammat-tilaisia. Esimerkiksi, pitääkö sallia osana julkista ter-veydenhuoltoa poikien ympärileikkaus? Miten suo-jella naiset sukupuolielinten silpomiselta?

Miten puhua mielenterveyshäiriöistä ihmiselle, joka uskoo pahoihin henkiin ja jonka kielessä sel-laisia käsitteitä ei ole olemassa? Miten motivoida

hoitoon sellaista potilasta, joka uskoo kohtaloon ja jäälleensyntymiseen? Tulkin käyttö ei välttämättä riitä, vaan henkilökunta tarvitsee lisää koulutusta ja lainsäädäntö täsmennystä.

Muualta Suomeen muuttaneet terveydenhuol-lon ammattihenkilöt tarvitsevat erityistukea ja –koulutusta. He tarvitsevat myös koulutuspolkuja, joilla voi pätevöityä Suomessa ja opiskella kieltä. Ennen kaikkea he tarvitsevat tukea potilaita koh-datessaan. On vieläkin potilaita, jotka kieltäytyvät siitä, että mustaihoinen lääkäri tutkisi heitä tai mus-taihoinen hoitaja hoitaisi.

Sitä voi toisaalta ymmärtää, mutta toisaalta pitää valistaa ja kouluttaa ihmisiä hyväksymään että suomen kansalainen voi olla tummaihoinen tai aasialaisen näköinen. Iso-Britaniassa, Ranskassa, ja monissa muissa Euroopan maissa on itsestään-selvyys että on erinäköisiä ihmisiä, jotka puhuvat kieltä erilaisilla aksenteilla tai ilman aksenttia, ja ovat yksinkertaisesti sen maan kansalaisia. Milloin suomalaiset lakkaavat kysymästä Suomessa syn-tyneeltä mustaihoiselta suomalaiselta, mistä hän on tullut?

Monikulttuurisuus on siis sekä rikkaus että haaste. Se on ennen kaikkea kutsu avautua ja edis-tää ajattelua ja keskustelua, ja vieläpä kuuntelevaa keskustelua, ei haukkumista somessa.

Sairaalassa kulttuurit kohtaavat

Kultur är en helhet bestående av beteende, förvänt-ningar, handlingssätt, levnadssätt och värdesystem. Det är betydelsesystemet barn socialiseras in i.

I och med internationaliseringen lever repre-sentanter för andra kulturer och främmande språk i vårt land. De facto har representanter för andra kulturer redan i århundraden levt i Finland. Mång-kultur som term är ändå något som börjat användas i Finland först på 1990-talet.

Inom hälsovården syns mångkulturen i form av en ökning av både patienter och personal med utländsk bakgrund. Patienterna med utländsk här-komst representerar olika religiösa samfund och olika levnadssätt och vanor. Ofta har de en helt annan syn på människor och på sjukdomar. Upp-fattningen om sjukdomars ursprung, vård och bemötande kan vara till och med mycket annor-lunda.

Dessa patienter är berättigade till en jämlik behandling och till hälsovårdstjänster enligt egna behov. Trots det finns det en del specialfrågor som vårdpersonalen funderar över. Ska till exempel omskärelse av pojkar godkännas som en del av den offentliga hälsovården? Hur skyddar man kvinnor från könsstympning?

Hur talar man om psykiska störningar med en person som tror på onda andar och i vars språk

Kulturer möts på sjukhuset

sådana begrepp inte existerar? Hur motiverar man en patient som tror på ödet och på återfödelse att söka vård? Användning av tolk är inte nödvändigt-vis nog, utan personalen behöver mer utbildning och lagstiftningen mer precisering.

Vårdpersonal med utländsk bakgrund som flyt-tat till Finland behöver specialstöd och -utbildning. De behöver också utbildningsvägar genom vilka de kan bli yrkesbehöriga i Finland samt studera språ-ket. Framförallt behöver de stöd i sina möten med patienter. Det finns fortfarande patienter som vägrar bli undersökta av en mörkhyad doktor eller att bli vårdade av mörkhyad vårdpersonal.

Å ena sidan kan man ha förståelse, å andra sidan behöver man upplysa och lära människor att acceptera att en finländare kan vara svart eller ha ett asiatiskt utseende. I Storbritannien, Frankrike och många andra europeiska länder är det en självklar-het att det finns människor med olika utseenden, som pratar språket med eller utan accent och som helt enkelt är det landets medborgare. När kommer finländarna att sluta fråga mörkhyade finländare, födda i Finland, varifrån de kommer? Mångkultur är både en rikedom och en utmaning men framfö-rallt en inbjudan att öppna sig och föra diskussionen framåt, i form av en dialog och inte smutskastning på sociala medier.

2 HOSPITAALI 4 2018

Kuukauden kirjoitus

Månadens skrivelse

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift12. vuosikerta.

JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ToIMITUS: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Suvi Vainio, puh. 050 599 5620, suvi.tuulikki.vainio@tyks.fi ToIMITUSKUnTA: (suluissa varajäsenet) Suvi Vainio, Esa Halsinaho, Nadine Karell, Sanna-Mari Heinonen, Leena Kähäri (Armi Asola), Anja Hintsa (Aki Salo), Pirjo Marjamäki (Miia Niutanen), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Riitta Ulén (Päivi Huhtala). ToIMITTAJAT: Heidi Pelander, Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen TAITTo: Letterhead

PAIno: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 11 000 kpl. JAKeLUT: Posti Group Oyj. oSoITTeeT: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. oSoITTeenMUUToKSeT: Jos olet VSSHP:n työntekijä, tee muutokset työpöydältäsi: VSSHP yleiset kuvakkeet > Henkilöstöhallinnon vakiosovellukset > Lomak-keet (webTallennus). Muut lehden saajat ilmoittavat osoitteenmuutoksen joko tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103.ToIMITUKSen oSoITe: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

ISSN 1796-8062 (painettu), ISSN 2489-7612 (verkkojulkaisu)ILMeSTyMInen: 6 kertaa vuonna 2018. Seuraava lehti ilmestyy 5.11. Aineistopäivä 11.10. MedIATIedoT: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 4 2018

17. 9.2018Sisältö

KUUKAUden KIRJoITUS

Sairaalassa kulttuurit kohtaavat . . . . . . . . . . . . . . . . 2MÅnAndenS SKRIVeLSe

Kulturer möts på sjukhuset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Tyksin brändi olet Sinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Tyks tutkii ja hoitaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Taudit tietoon ennalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

LOVe opettaa lääkehoitoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Verkkokoulutusta uudistuneessa Moodlessa . . . . . 4Kehitä muutoskykyäsi ja johtamistasi . . . . . . . . . . . 5

Tyksin sairaalahygieniatoiminta 50 vuotta . . . . . . . . 5

Uusi yhdystunneli avautu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Päivystysapu 116117 käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

HenKILÖKUnTAneUVoSTo

Onko yhteisöllisyys vanhanaikaista? . . . . . . . . . . . . . 4

Psykiatriaan lisää etävastaanottoja . . . . . . . . . . . . . 7

Tyksin uni- ja hengityskeskuksen kenttänä koko Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Tyksissä uudenlainen polvileikkaus ensimmäistä kertaa Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Tulkin tarve kasvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Svenskan flyter på efter ett år på Åland . . . . . . . . . 11

Akutologit – yhteispäivystyksen uusi etujoukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

ToIMIVA TyÖyHTeISÖ Elinikäisenä apuna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Hyvä hetki vahdinvaihtoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

MS-taudin laaturekisteristä tärkeää tietoa . . . . . . 15

Pokin perustajat palkittiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

UUSI KASVo

Työhyvinvoinnin merkitys kasvussa . . . . . . . . . . . . 17

SARVeSTA HäRKää

”Moni kakku päältä kaunis… . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Tuplasti ohjaajia Tyksin kuntosalissa . . . . . . . . . . . 18

HARRASTUKSenA

Kamppailua ja ilma-akrobatiaa . . . . . . . . . . . . . . . . 19

KURKISTUS MUSeon KoKoeLMIIn

Lääkehuollossa valmius alusta asti . . . . . . . . . . . . 20

UUSI KASVo

Riippuvuuspsykiatrian asiantuntija . . . . . . . . . . . . . 20

KAnSI Tyksin kuntosaliohjaajat esittäytyvät sivulla 18 . Kuva: Nadine Karell Tyksin

brändi olet Sinä

Luennot maksuttomia! Tervetuloa!Järjestäjä: Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimialueiden ja TYKS-säätiön kanssa .

SyKSyn yLeISÖLUennoT: 8.11. Ikäihmisten tulehdukset – antibioottiako apuun ja kenelle? 29.11. Sydämen asialla

LoKAKUU 11.10. 2018 klo 18–20

Tyks tutkii ja hoitaaTorstaina klo 18-20 Turussa

T-sairaalassa. Hämeentie 11,pääsisäänkäynti, 2 krs.

Puheenjohtajana ylilääkäri, sisätautien, reumatologian ja geriatrian erikoislääkäri, LT Laura Pirilä 18 .00–18 .15 Tilaisuuden avaus: Reumatologian ja kliinisen immunologian keskus – miksi nimen muutos? Ylilääkäri Laura Pirilä18 .15–18 .45 Reumanhoidon vallankumous Reumatologian erikoislääkäri Laura Kuusalo18 .45–19 .15 Reumaortopedia reumapotilaiden hoidossa – milloin apua leikkauksesta? Vastuualuejohtaja, dosentti, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Hannu Tiusanen19 .15–19 .50 Toiminnan ja levon tasapainoa arkeen Toimintaterapeutti (YAMK) Johanna Jokinen Fysioterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Annika Heikkinen 19 .50–20 .00 Kysymyksiä ja keskustelua

Reumaviikko: Hoidetaan reumaa yhteistyössä

Julkinen terveydenhuolto tarvitsee markkinointia perinteisen viestinnän ja tiedotustoiminnan ohella. TAYS on aloittanut yliopistosairaaloista ensim-mäisenä valinnanvapaus-markkinoinnin henki-lökohtaisine palveluneuvojineen jo vuonna 2014 voimaanastuneen lainmuutoksen innoittamana. Tulokset ovat olleet liiketaloudellisesti merkittävät: vv. 2014–2016 valinnanvapauspotilaiden arvo nousi 4 milj. eurosta yli 15 milj. euroon vuosita-solla. Tuleva SOTE muuttaa asetelmia entisestään. Työnantajakuvan merkitys korostuu kiristyvässä kilpailussa niin osaavasta kuin talon sitoutuneesta henkilöstöstä.

Meidän strategian ytimessä on asiakaslähtöi-syys. Asiakkaat ovat yhä vaativampia odotusarvoi-neen, asiakaskokemukseen tulee panostaa. Raken-namme Tyksin brändiä jokaisessa asiakaskohtaami-sessamme. Digitalisaatio tuo omat haasteensa lunas-taessamme asiakkaiden odotuksia palvelustamme. Heillähän on jo tottuneesti taskussaan niin Book-beatit, Foodiet, Fölit, Easyparkit, Netflixit, Oiko-tiet, Ticketmasterit jne. Asiakaspalvelun chatbotit,

”OmaMehiläinen”-mobiilisovellukset ovat jo arki-päivää yksityisessä terveydenhuollossa. Tekoälyn hyödyntäminen tulee muutamien vuosien päästä ole-maan yhtä luonteva osa ihmisten työ- ja arkielämää kuin tietokoneiden ja älypuhelimien käyttö tänään.

Tyks pärjää viimeisimpien Taloustutkimusten tulosten mukaan erinomaisin kouluarvosanoin (keskiarvo 8,4). Erityisesti asiakkaamme arvostavat hoidon lääketieteellistä laatua, palveluun pääsyn-nopeutta, tilanteeseen perehtymistä, kohtaamista ihmisenä ja henkilökunnan ystävällisyyttä. Huonoa palautetta saamme mm. kiireen tunnusta, kylmäkis-koisuudesta, persoonattomuudesta, pysäköintion-gelmista eli parannettavaa löytyy joka päivä.

Meidän tyksiläisten lähes 8 000 henkilökunnan joukko on suurin voimavaramme markkinoijina, viestinviejinä. Tyksiläisten joukkovoimaa tukee talon linjakas yhtenäinen, uudistunut brändi-ilme, josta me kaikki voimme olla uskoakseni ylpeitä. Seuraa tiedotustamme uuden brändi-ilmeen jal-kautuksesta.

TEKSTI: PIA ALA-KATARA • KUVA: BRIIFFI OY

3HOSPITAALI 4 2018

VÄITÖKSET

Taudit tietoon ennalta

Verkko-oppimisympäristömme Moodle uudis-tui 14 .8 . Uuden käyttöliittymän myötä ulko-asu muuttui visuaalisemmaksi ja käytettävyys parani, kun kurssit skaalautuvat käytettäviksi esim . puhelimella ja tabletilla .

Moodle on koko henkilöstömme käy-tössä omilla verkkotunnuksilla ja sinne kirjaudutaan osoitteessa https: //moodle .vsshp .fi . Oppimisalustalle voi kirjautua missä tahansa, missä käytettävissäsi on internetyhteys . Ohjeita ja linkki Moodleen löytyy Santrasta: Henkilöstöasiat > Koulu-tus ja osaaminen .

Moodle on joustava väline henkilöstön täy-dennyskoulutuksessa, sillä verkko-opiskelu on paikasta ja ajasta riippumatonta ja mahdollis-taa siksi suurtenkin ryhmien kouluttautumisen . Verkkokursseista tutuimpia lienevät hoitohen-kilöstön lääkehoito-osaamisen LOVe-kurssit, mutta Moodlessa on paljon myös koko henki-löstölle suunnattuja kursseja . Verkosta löytyvät esimerkiksi sairaanhoitopiirin yleisperehdytys-

materiaali sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi Mindfulness-, vuorovaikutus- ja työelämätaito-jen kurssit . Lisäksi turvallisuus- ja asiakaspal-velukurssit voi suorittaa Moodlessa .

Toimialueet voivat ottaa Moodlen käyttöönsä

ja hyödyntää oppimisympäristöä yksikkökohtaisessa perehdy-

tyksessä, koulutuksessa tai koulutusmateriaalien jakamisessa . Oppimis-ympäristöön voi viedä dokumentteja, kuvia ja videoita, sinne voi raken-taa vuorovaikutteista

oppimateriaalia välikysy-myksiä ja testejä käyttäen tai

alustalla voidaan keskustella sul-jetuissa ryhmissä opiskeltavista asi-

oista . Myös linkitykset ulkoiseen verkkoon onnistuvat .

Moodlen käyttöön järjestetään koulutusta vuosittain ja aika ajoin julkistetaan haettavaksi rahoitusta uusien verkko-opiskeluideoiden toteuttamiseksi . Jos haluat Moodlen aktiivi-sempaan käyttöön yksikössäsi, ole yhteydessä henkilöstöpalveluihin koulutussuunnittelijaan sirpa .saarni@tyks .fi .

Verkkokoulutusta uudistuneessa Moodlessa

Kliinisen fysiologian 50-vuotisjuhlaseminaarissa osastonylilääkäri Maria Saarenhovi, professori emeritus Jaakko Hartiala, osastonhoitaja Päivi Ali-Raatikainen ja ylilääkäri Juhani Knuuti.

Puoli vuosisataa kliinistä

fysiologiaa ja isotooppilääke-

tiedettä on ollut menestystarina

Tyksissä. Juhlaseminaarissa

puhuttiin tulevaisuuden haasteista.

Professori, ylilääkäri Juhani Knuuti arvioi diagnos-tiikan roolin edelleen kasvavan hoitoketjussa. Diag-nostiikka ei ole enää vain taudin toteamista, vaan yhä enemmän hoidon suunnittelua. Se ei kuiten-kaan riitä, vaan tauteja pitäisi myös kyetä ennus-tamaan paremmin. Nykyiset seulontamenetelmät eivät paljasta tarpeeksi tarkasti, ketkä kuuluvat ris-kiryhmään.

– Meidän pitää saada nykyistä paremmin tietää, minkälaisen riskin sairastumiseen tutkitut ominai-suudet muodostavat, Knuuti sanoi.

Kuvantamistutkimusten suosio jatkaa kasvu-aan.  Kaikki leikekuvaukset ovat kasvussa. Uutta kuvantamista tuovat täysin digitalisoituneen PET-tutkimuksen eri menetelmät ja näkökulmat sekä niiden yhdistäminen. Tekniikan kehittyessä ja

sädeannoksen laskiessa kuvantamistutkimuk-sia voidaan edelleen lisätä.

– Tärkeintä on löytää potilaalle sopiva mene-telmä. Sydäntutkimusten osalta sen pitäisi luon-nollisesti olla paljon tarkempi kuin esimerkiksi käytössä oleva EKG-tutkimus, jonka avulla emme pysty pois sulkemaan sepelvaltimotautia, hän sanoi.

Paremman ennustuksen antaa sepelvaltimoi-den TT-tutkimus, joka Knuutin arvion mukaan tullaan huomioimaan seuraavassa eurooppalai-sessa käypä hoito -suosituksessa.

Knuuti myös esitteli vielä julkaisematonta tutkimusta, joka osoitti tekoälyn olevan kelpo väline analysoimaan PET-kuvia. Tutkimusase-telma osoitti koneälyn pääsevän yli 90 prosentin varmuuteen sydäntapahtuman ennustamisessa.

Kun kliinisen fysiologian osasto aloitti 50 vuotta sitten, se oli Suomessa virallisesti ensim-mäinen laatuaan. Nykyisin kliinisen fysiologian osasto muodostaa isotooppiosaston ja PET-kes-kuksen kanssa KLIP-vastuualueen Kuvantami-sen toimialueella. Henkilökuntaa sairaalan puo-lella työskentelee tällä hetkellä 84.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

LOVe opettaa lääke-hoitoa LOVe eli Lääkehoidon Osaaminen Verkossa –koulutukset ovat tarjolla kaikille, jotka tarvitsevat lääkehoito-osaamisensa päivi-tystä . Koulutus sisältää teoriaopintoja ja verk-kotenttejä . Niiden suorittamisen lisäksi lääke-hoidon luvan saamiseksi vaaditaan myös kliini-siä näyttöjä . Yksityiskohtaisempaa tietoa lääke-hoidon lupaan liittyen löytyy Johtajaylilääkärin ohjeesta 1/2018 .

LOVe-koulutukseen liittyvät lääkehoidon koulutukset:• Injektion antaminen lihakseen ventrogluteaalisesti 9 .10 .,15 .10 ., 16 .10 .• Kanylointikoulutus 15 .10 ., 1 .11 ., 11 .12 .• LOVe-näytönvastaanottokoulutus 17 .10 .• Keskuslaskimokatetrin huollon simulaatio- harjoitus näytönvastaanottajille 15 .11 .

Kaikkiin koulutuksiin ilmoittaudutaan sairaan-hoitopiirin koulutuskalenterin kautta . Lisätietoa koulutuksista voit kysellä: Anu .Vaihekoski@tyks .fi .

29 .6 . tarkastettiin LL Anna-mari Leinon väitöskirja The First Wheezing Episode and the Subsequent Risk for Asthma . Väitöksen alana on lastentautioppi . Leino työs-kentelee Turun yliopistol-lisessa keskussairaalassa patologiaan erikoistuvana lääkärinä .

31 .8 . tarkastettiin LL Pau-liina Nordlingin väitöskirja Cardiovascular Events in Hip Fracture Patients . Väitök-sen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede . Nordling työskentelee eri-koistuvana lääkärinä Turun yliopistollisessa keskussai-raalassa .

4 HOSPITAALI 4 2018

Sairaalahygieniatoiminnan 50-vuotisjuhlasympo-siumia vietettiin 23.8. Sigyn-salissa. Tyksin sairaa-lahygieniatoiminta täytti 50 vuotta 19.8.

Tyksin liittohallitus päätti 19.8.1968 perustaa professori Tuomas Peltosen aloitteesta desinfek-tiotoimikunnan. Sen puheenjohtaja oli profes-sori Lassi Antila ja jäseninä talousjohtaja Vera-nen, apteekkari Pääskylä, ylihoitaja Kivilaakso, siivoustyönjohtaja Karhu, sekä naistenklinikan osastonhoitaja Elsi Svetkov ja sihteeri Tarponen. Toimikunnan tehtävänä oli desinfektioaineiden valinta ja niiden käytön valvonta.

Aluksi sairaalahygienian valvontaa hoiti Tyk-sissä toimikunta. Sen puheenjohtajina olivat kirur-gian professorit.

Käytävä sujuvoittaa kulkua A- ja T-sairaaloiden välillä . Uusi risteys T-sairaalan yhdyskäytävällä vaatii tarkkuutta kaikilta kulkijoilta . Etuajo-oikeus on liikenteellä, joka kulkee T- ja U-sairaaloi-den välillä .

Uusi yhdystunneli avautui käyttöön 15 . elokuuta . Leveä ja valoisa käytävä yhdistää A-sairaalan T-sairaalan yhdyskäytävään . Aiemmin on jouduttu kulkemaan U-sairaalan kautta .

Uuden tunnelin yksi haara johtaa Medisiina D:n hissille . Hissin pääkäyttö on näytekuljetuksille . Ilman kulkulupaa hissillä pääsee kakkoskerrokseen ja ovesta ulos . Samasta käytävän haarasta avautuu myöhemmin tunneli T3-sairaalaan .

Ovi A-sairaalasta uuteen yhdyskäytävään on avoinna sairaalan aukioloaikoina . Se tarjoaa kul-kureitin myös potilaille, jotka esimerkiksi jättävät autonsa T-sairaalan pysäköintitaloon ja asioivat A-sairaalassa .

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikkö juhlatunnelmissa.

Tyksin sairaalahygienia-toiminta 50 vuotta

Ensimmäinen hygieniahoitajan virka perustettiin Tyksiin vasta 80-luvulla ja siihen valittiin Marianne Routamaa. Tuon ensimmäisen toimikunnan henki-löistä meillä ei ole enempää tietoja kuin sukunimet, kertoo sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

Myöhemmin sairaalahygieniaa toteuttamaan perustettiin oma yksikkönsä 2000-luvun alussa. Sen ensimmäiset työntekijät olivat hygieniahoitajat Routamaa, Tiina Kurvinen ja Kirsi Terho. Lääkä-rinä oli infektiolääkäri Reijo Peltonen. Myöhemmin yksikkö on kasvanut ja nyt yksiköllä on 2,5 infektio-lääkäriä, 7 hygieniahoitajaa ja osastonsihteeri. Reijo Peltosen jälkeen Rintala on ollut ylilääkärinä vuo-desta 2012 lähtien.

TEKSTI JA KUVA: NADINE KARELL

Uusi yhdystunneli avautui

Kehitä muu-toskykyäsi ja johtamistasi Terveydenhuollon toimintaympäristön murros tulee lähivuosina muuttamaan sairaanhoitopii-rien toimintakenttää ja tapaa toimia. Muutok-set tulevat asettamaan uudenlaisia vaatimuksia esimiehille muutosten viestittämisessä ja toteut-tamisessa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri haluaa tukea esimiesten muutoskyvykkyyttä ja on siksi aloittanut yhteistyön Turun yliopiston Kauppa-korkeakoulun johtamisen laitoksen ja Romana Management:in kanssa muutoskyvykkyyden kehittämiseksi.

Aloitamme syksyllä valmennusohjelman, joka on tarjolla kaikille sairaanhoitopiirin esi-miehille tulosalueesta riippumatta. Valmen-nus sisältää koulutusta, itseopiskelua, muutos-klinikkatyöskentelyä sekä vertaiskeskusteluja. Ohjelma jatkuu ensi vuoden ajan.

Kehittämisprojekti alkaa lokakuussa sai-raanhoitopiirin johdon työpajalla. Marras-kuussa jatkamme tutustumalla muutoskyvyk-kyyden ja -johtamisen perusteisiin kaikille esi-miehille suunnatuilla koulutustilaisuuksilla ja itseopiskelumateriaalilla. Tammikuussa 2019 alkavissa muutosklinikoissa syvennetään muu-tosjohtamisen eri teemoja kuten esimerkiksi muutosviestintää ja ihmisten johtamista muu-toksessa. Kevään aikana käynnistetään myös vertaiskeskustelut.

Esimiestyö haastavaa muutoksessa

– Esimiestyö muuttuvassa organisaatiossa on haastavampaa kuin perinteinen esimies-työ. Esimiestehtävän luonne muuttuu jatku-van muutoksen johtamiseksi. Toisaalta, oman itsensä johtaminen jatkuvan muutoksen kes-kellä on olennaista, jotta esimies voi tukea työyhteisöään ja pitää huolta omista voima-varoistaan” toteaa Katariina Similä henkilös-töpalveluista.

– Olemme halunneet rakentaa muutosky-vykkyyttä ja muutoksen johtamista tukevan ohjelman, jota voi hyödyntää joustavasti arki-työn keskellä. Siksi kehittämisprojektissa on eri oppimisen muotoja, joista jokainen esimies voi valita itselleen sopivimman. Samalla olemme halunneet varmistaa, että sisällöt ovat vii-meistä alan tutkimustyötä hyödyntäviä, mutta myös hyvin käytännönläheisiä”, painottaa Sirpa Saarni henkilöstöpalveluista.

– Toimintakulttuurin murros vaatii pitkä-jänteistä johtamistyötä. Tähän ydinkysymyk-seen tässä ohjelmassa pureudutaan. Tarjoamme esimiehille ja johdolle mahdollisuuksia kehit-tää organisaation muutoskyvykkyyttä. Tausta-ajatuksena on, että johto ja lähiesimiehet ovat organisaatioiden muutosketteryyden mahdollis-tajia, ja siten toimijoina avainasemassa, profes-sori Satu Teerikangas Turun Yliopiston Kaup-pakorkeakoulun johtamisen laitokselta toteaa.

Muutoskyvykkyyden ja -johtamisen perusteet luennot kaikille esimiehille:

8.11. ja 28.11. klo 9–11 (samansisältöiset tilaisuudet)

Ilmoittautuminen koulutuskalenterin kautta .

5HOSPITAALI 4 2018

Henkilökuntaneuvost

oOnko yhteisöllisyys vanhanaikaista?

Tyksin Henkilökuntaneu-vostossa (HKN) olen oppinut tuntemaan yhteisöllisyyden HKN:n toiminnan tärkeim-pänä arvona . Toimintamme periaatteena on tukea hen-kilökunnan hyvinvointia ja Tyksiä työyhteisönä . HKN:lle työyhteisön käsite on Tyks kaikkine ammattiryhmineen . HKN:n toiminnan kautta toi-vomme työntekijän kokevan olevansa osa isompaa koko-naisuutta .

Koen itse olevani vahvasti tyksiläinen . Siihen vaikuttaa

niin HKN:n yhteisöllinen toiminta, lähityöyhteisö kuin myös muut kohtaamiset tyksiläisten kanssa . Vieraiden tyksiläisten tapaaminen Metsä-Venlan saunan lauteilla tai Tunturi-Jukolan tuvassa on saanut laajemman mer-kityksen myöhemmin: ymmärrän paremmin kokonai-suutta toisten tyksiläisten kautta .

Työnantajan laariin se sataa, jos työpaikan puitteissa on mahdollisuus vahvistaa sosiaalista pääomaa . Osal-lisuus, luottamus ja sosiaaliset suhteet lisäävät tunne-tusti motivaatiota ja sitoutumista, sosiaalinen pääoma edistää myös terveyttä . LT Tuula Oinosen (2009) väitös-tutkimuksen mukaan terveyden huononemisen riski oli jopa 80 prosenttia suurempi niillä työntekijöillä, joiden työyhteisön sosiaalinen pääoma oli jatkuvasti vähäistä .

Olenko minä kuitenkin tipahtanut kärryiltä? Onko yhteisöllisyys vanhanaikaista yksilöllisyyden korostu-essa? Minulle on kerrottu, että henkilökunta ei halua enää käyttää Jukola-säätiön vapaa-ajan mökkejä, koska niissä pitää jakaa yhteisiä tiloja . Osa totuutta ehkä tämä-kin, eivätkä kaikki 7000 sairaanhoitopiirin työntekijää mökkeihin mahtuisikaan . Kysyntä kuitenkin näyttää, että meitä tyksiläisiä, joilla ei ole mökkiä Varsinais-Suo-messa eikä Lapissa, riittää kyllä jonoksi asti .

Sairaanhoitopiirin strategiassa puhutaan kestävästä kehityksestä ja hyvinvoivasta henkilöstöstä . Olisiko kes-tävä kehitys sosiaalisena käsityksenä sama asia kuin sosiaalinen pääoma? Jos ymmärrän asian samoin kuin piirimme johto, nousee yhteisöllisyyden läsnäolo oleel-lisena esiin . Pieniä puroja on myös yhteisöllisyyden rakentaminen, sillä sosiaalisen pääoman kasvattaminen ei vaadi suurta taloudellista pääomaa . Sen kasvu kuiten-kin tuottaa taloudellista hyötyä hyvinvoivan ja terveem-män työyhteisön kautta!

Lennu ylänevaTyks HKN:n puheenjohtaja

Päivystysapu 116117 käyttöön

Suurin osa valtakunnalliseen päivystysapu 116117

numeroon soitetuista puheluista kääntyy jo nyt

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL)

puhelinneuvontaan. Virallisesti ja kaikilta operaat-

toreilta numero toimii marraskuun alusta. Numero

02 313 88 00 palvelee taustalla, kuten ennenkin.

Numerot sulautuvat kokonaan toisiinsa vuoden 2019 lopussa. Silloin 116 117 on toinen numero, joka tarvitsee tietää, kun tarvitsee päivystyk-sellistä apua.

– Päivystysapu on 112:n rinnalla toinen numero, joka kansalaisen tulisi muistaa. Se tarjoaa päivystykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa puheli-mitse silloin kun kyse ei ole hätätilanteesta, Omaolo-projektipäällikkö ja 116 117 koordinaatioryhmän jäsen Satu Hurme EPLL:stä kertoo.

Puheluihin vastataan Turun yhteispäivystyksessä ja lähisairaaloiden päivystyksissä samaan tapaan kuin tähänkin asti. Ensimmäisenä vastaa asiakasneuvoja, joka ohjaa puhelun hoidontarpeenarvion tekevälle sai-raanhoitajalle.

Toisin kuin hätänumeroon soitettaessa, vastaaja myös pystyy tarkas-telemaan henkilötunnuksen perusteella soittajan potilastietoja. Kaikki asiakkaan saama ohjaus kirjataan potilastietoihin.

– Sairaanhoitaja arvioi, tarvitseeko asiakas päivystyksen apua vai riit-tävätkö kotihoito-ohjeet. Mahdollista on ohjata varaamaan aika omasta terveyskeskuksesta, Hurme kertoo.

Tarvittaessa potilas saa ajan EPLL:n päivystyspisteeseen sairaanhoi-tajalle tai kehotuksen tulla päivystykseen odottamaan lääkärille pääsyä. Tilanteen vaatiessa hänet ohjataan tilaamaan ambulanssi.

Päivystyspuheluun vastaava sairaanhoitaja voi työskennellä myös Loi-maan tai Vakka-Suomen sairaalan, jatkossa myös Salon sairaalan päivys-tyksessä. Ruotsinkielistä palvelua parannetaan. Turunmaan sairaalan hen-kilöstö on tulossa mukaan palvelukokonaisuuteen syksyn mittaan.

Varsinais-Suomessa on myös alkanut uusia pilotteja verkkopohjai-sissa oirearvioinneissa . Päivystyksen sivuilta löytyvät linkit nyt kol-meen testattavaan itsearviointiin: flunssa, alaselän kipu ja virtsa-tieinfektio .

– Olemme Omaolossa nyt tuotantotestausvaiheessa . Pyrimme saamaan palvelusta mahdollisimmin asiakaslähtöistä, Hurme ker-too .

Palvelussa voi kysymyksiin vastaamalla saada kotihoito-ohjeita ja tai kehotuksen ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon . Omaolo-sivuston kautta voi lähettää viestin Turun yhteispäivystykseen .

Päivystyksessä puhelimeen vastaavan sairaanhoitajan rinnalla toimii toinen sairaanhoitaja, joka ottaa vastaan ajanvarauksia ja säh-köisiä palautteita .

Päivystystalo .fi -palvelut kytkeytyvät jatkossa Omaolo-palveluun .– Asiakkaat ovat ottaneet sähköiset palvelut hyvin vastaan ja niitä

toivotaan koko ajan lisää, Hurme kertoo .

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Turun yhteispäivystyksessä vastataan jo nyt 116 117-numeroon soitettuihin puheluihin. Projektipäällikkö Satu Hurmeen vieressä sairaanhoitaja

ja puhelintoiminnan vastuuhenkilö Tuula Löytynoja. Hänen vieressään osastosihteeri Anu Kokki.

Uusia oirearviointeja verkossa

6 HOSPITAALI 4 2018

Henkilökuntaneuvost

o

Etäkäynnit psykiatrian potilailla lisääntyvät. Myös työntekijöiden välisiä palavereissa otetaan etäyhtey-det, kuten viedeoyhteys, tehokkaampaan käyttöön.

Psykiatrian toimialueella uusia käytäntöjä levite-tään syksyn aikana. Kampanjakuukausi on lokakuu, jolloin digitaalisten työkalujen käyttöä käydään esit-telemässä yksiköissä. Kouluttajana kiertää sairaan-hoitaja Antti Apostol.

Hänellä on kokemusta etävastaanotosta Liedon nuorisopsykiatrian poliklinikalta. Pilotin tulokset olivat rohkaisevia. Etävastaanotto säästää potilaan aikaa, nuoren kohdalla myös vanhemmilta.

Psykiatrian digipalveluiden projektipäällik-könä toimii Marko Muukka, joka työskentelee osa-aikaisesti sairaanhoitopiirissä. Hänen toinen työpaikkansa on Helsingin yliopistollisessa sairaa-lassa, jossa digitaalisuus psykiatriassa on jo pidem-mällä.

– Avohoito painottuu nykyajan hoitokäytän-nöissä. Digiteknologia tuo monia mahdollisuuk-sia sen edistämiseen. Esimerkiksi chat-palvelusta

on Helsingissä saatu hyviä kokemuksia. Kirjoitta-minen voi psykiatrian asiakkaalle olla helpompaa kuin puhuminen, hän sanoo.

Avoin chat-kanava sairaanhoitopiirin psykiat-riaan on myös pohdinnassa. Lisäksi terveyskylä.fi-sivuston digihoitopolkuja halutaan avata myös var-sinaissuomalaisille psykiatrian potilaille.

Uudistuksia koordinoi huhtikuussa perustettu DigiPsykiatria-työryhmä, jonka vetäjänä toimii Muukka ja jäseninä Jesper Ekelund, Pekka Mak-konen, Mari Kaukomies, Antti Apostol sekä Joel Holmén.

Videovälitteisten etävastaanottojen infopäivät: 4 .10 . klo 14 SH-auditorio 11 .10 . klo 10 Haartman-sali 18 .10 . klo 10 Haartman-sali 23 .10 . klo 14 Haartman-sali 31 .10 . klo 10 SH-auditorio

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Loimaan sairaala elääTyks Loimaan sairaalan 125-vuotishistoriikki on julkaistu ja luettavissa verkossa . Sairaalan vaiherikas elämä avautuu tekstein ja kuvin sairaanhoitopiirin ja Loimaan Lehden yhteistyönä toimitetussa julkaisussa . Myös sairaalan nykyistä, monipuolista toimintaa esitellään .Linkki julkaisuun löytyy: vsshp>Toimipaikat>Tyks Loimaan sairaala

Oletko jo eläkkeellä tai jäät lähiaikoina, mutta et ole vielä liittynyt mukaan Tyksin seniorit ry:n toimintaan . Tutustu toimin-

oikaisu

Hospitaalin edellisessä numerossa (3/2018) oli juttu Tyks Salon sairaalan leikkaustoiminnasta . Sen ingressissä todettiin virheellisesti, että Salon sai-raala olisi Kantasairaalan ohella ainoa leikkaava sairaala . Näinhän ei tieten-kään ole, vaan myös Turunmaan sairaa-lassa tehdään anestesiaa vaativia leik-kauksia . Tarkoitus oli kertoa, että Salon sairaala on Kantasairaalan ohella ainoa leikkaava Tyksin sairaala, kun leikkauk-set ovat loppuneet Loimaalla ja Uudes-sakaupungissa .

Turunmaan sairaalassa toimii kaksi täysipäiväistä anestesiologia, kaksi proteesiortopediä, yksi laajaa yleiski-rurgiaa tekevä kirurgi, urologi, jalka-terä-, polvi-, olkapää- ja muuta lihas- ja jänne-ortopediaa tekevä kirurgi, kirurgiaan erikoistuva lääkäri, sekä leikkaava gynekologi ja korvalääkäri . Esimerkiksi sairaalan silmätiimi tekee 700–800 kaihileikkausta vuodessa .

Tyksin seniorit toimintaan

taamme kotisivuillamme ja liity mukaan . Osoite: vsshp .fi >ammattilaisille >seniorit . Jäsenmaksu on ainoastaan 10 €/v .

TULeVIA TAPAHTUMIA:

25.9. klo 12 Lounastapaaminen Panimo-ravintola Koulussa . Tiedustelut Ritvalta, rhimanen@gmail .com tai puh . 040 8487758

4.10. klo 14 Forum Marinum opastetustiTiedustelut Mirjalta, mirja .hovirinta@gmail .com, puh . 050 559 0162

Liikuntajaosto tapaa maanantaisin kävelyn merkeissä . Tiedustele syyskuun kävelykohteet Riitalta . Lokakuun alusta alkaen lähdetään liikkeelle klo 10 .30 Tuomiokirkolta .Tiedustelut puh . 040 5159229 .

Tiistaisin pilates klo 16 .30–18 U-sairaalan 12 . krs aulassa . Kyselyt Kaijalta puh . 041 5484433 .

Tiistaisin keilailua klo 11–12, jos olet kiinnostunut, soita Riitalle puh . 040 5159229 tai Kirstille puh . 050 3666617 .

Hengellisen piirin tapaamiset Ellan johdolla, ella .raali@gmail .com, puh . 050 562 5119 joka kuukauden toisena tiistaina klo 13 A-sairaalan Hiljaisessa huoneessa .

Käden taitojen jaosto tapaa yleensä joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina . Tiedustelut Tuijalta p . 0400 934987 .

Lukupiiri kokoontuu kuukauden viimeisenä keskiviikkona, seuraava kerta on 26 .9 .2018 klo 13 Kahvila Elvinassa . Tiedustelut Eevalta puh . 0400 960194 .

Keskustelupiirin kokoontumiset Ritvan johdolla kuukauden viimeisenä tors-taina . Seuraava kerta 27 .9 . klo 15 Kahvila Elvinassa . Tiedustelut puh . 040 5910387 .

Marko Muukka (vas.) ja Antti Apostol suunnittelivat kampanjamateriaalia viestintäyksikön Pia Ala-Kataran kanssa.

Psykiatriaan lisää etävastaanottoja

7HOSPITAALI 4 2018

Tyksin uni- ja hengityskeskuksen kenttänä koko Suomi

Uni- ja hengityshäiriöiden kirjo

on laaja. Joukossa on hyvin yleisiä,

mutta myös harvinaisia sairauksia.

Useimmiten tautiin ei liity kuoleman-

vaaraa, mutta tauti voi myös

olla tappava.

Uni- ja hengityshäiriöistä kärsii jopa joka kolmas suomalainen. Kolme tavallisinta tautia ovat krooni-nen unettomuus, uniapnea sekä levottomat jalat –oireyhtymä, joita kutakin sairastaa noin 10 prosent-tia suomalaista. On myös tavallista, että henkilöllä on kaksi tai useampia näistä taudeista.

– Uni- ja hengityshäiriöpotilaat ovat iso ryhmä, jossa on paljon työikäistä väestöä. Häiriö voi olla hyvin invalidisoiva, mutta voi kestää jopa vuosia, että ihminen löytää osaavaa apua. Tämän asian kohentamiseen olemme saaneet Tyksiin valtakun-nallisen vastuun, Tyksin uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva osastonhoitaja Kaisa Tojkander kertoo.

Unihoitajia lisääTavoitteena on parantaa työnjakoa uni-ja hengitys-häiriöpotilaiden hoidossa. Nykyisin etenkin unet-tomuus- ja univalverytmin häiriöstä kärsivät ihmi-set käyvät useita kertoja lääkärillä, mikä kuormittaa perusterveydenhuoltoa.

Osaamiskeskuksen johtaja, ylilääkäri Tarja Saa-resranta haluaa unihoitajia terveydenhuoltoon.

– Tavoitteena on saada erityiskoulutettuja hoi-tajia perusterveydenhuoltoon. Tulevaisuudessa hoi-taja kartoittaa kyselyn avulla asiakkaan ongelmaa

– Potilaiden hoito, koulutus, tutkimus ja kehittämi-nen, Saaresranta luettelee.

Ensimmäisiä tehtäviä on ohjeiden osaamisvaa-timusten laadinta, jota tehdään parhaillaan. Valmiit julkaistaan keskuksen verkkosivuilla. Sivusto on jo julkaistu ja sitä täydennetään.

Tietoa potilaiden luoPotilaita ei tässä vaiheessa voida keskukseen houku-tella lisää, sillä voimavarat ovat jo nyt koetuksella. Eikä se myöskään ole osaamiskeskuksen perimmäi-nen tavoite.

– Tarkoitus on, että tieto liikkuu, eivät potilaat. Meille tulee jo nyt potilaita eri puolilta Suomea erikoissairaanhoidon valinnanvapauden ansiosta. Annamme myös paljon konsultaatiota puhelimitse ja sähköpostilla, hän kertoo.

Tavoitteena on yhtenäinen hoito potilaan asuin-paikasta riippumatta. Saaresranta kokoaa parhail-laan koko maan kattavaa verkostoa. Tähän men-nessä kokoontuu yhteensä 11 kehittämisryhmää, joissa kussakin on edustus kaikista sairaanhoito-piireistä.

– Kaikkiin yliopistosairaaloihin pitäisi perus-taa uni- ja hengityskeskus ja sille hoitopolut alueen perusterveydenhuoltoon, Saaresranta sanoo.

Useita koulutuksia on alkamassa tänä syksynä. Unihoitajan ammatillinen täydennyskoulutus pilo-toitiin keväällä. Lokakuussa käynnistyvä ensimmäi-nen kurssi on suunnattu sairaanhoitopiirin henki-löstölle. Tarjolla on myös käytännön unilääketie-dettä -koulutuspäiviä.

Valtakunnalliset, sairaanhoitajille ja peruster-veydenhuollon lääkäreille suunnatut uniapnea- ja hengitysvajetäydennyskoulutukset alkavat myös.

ja voi ohjata hänet oikean hoitopolun alkuun. Hoi-taja voi myös arvioida, että lääkäriä ei tarvita, vaan elintapaohjaus olisi ensimmäinen askel, Saaresranta kuvaa.

Tojkander, Saaresranta ja sairaanhoitaja Susanna Aalto työskentelevät 20 prosenttia työ-ajastaan vuoden alussa toimintansa aloittaneessa keskuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Tyksille koordinaatiovastuun, mutta ei rahaa. Tois-taiseksi toiminta rahoitetaan Medisiinisen toimialu-een varoista. Tehtäväkenttä on laaja.

Useita koulutuksia alkamassa

tänä syksynä

8 HOSPITAALI 4 2018

Myös tutkimustoiminta on vilkasta. Parhaillaan on meneillään parikymmentä tutkijalähtöistä tutki-musta.

Potilaat monen alan yhteisiäUni- ja hengitysosaamista tarvitaan kaikilla erikois-aloilla.

– Nämä potilaat ovat monen erikoisalan yhtei-siä. He tarvitsevat eri alojen lääkäreitä, sairaanhoi-tajia, perushoitajia, fysioterapeutteja ja tukitoimin-toja. Yliopiston puolelta mukana ovat psykologian laitos ja unitutkimuskeskus, Saaresranta kertoo.

Tojkander kokoaa parhaillaan hoitajaverkos-toa Tyksin sisällä. Pilottina on alkamassa yhteistyö keuhko- ja psykiatrian poliklinikoiden kesken poti-laille, joilla on sekä unettomuus että uniapnea. Myös kipupotilaille suunnitellaan yhteishanketta.

Tyksin uni- ja hengityskeskus toimii Tyksin eri-tyisvastuualueella.

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

Johtaja, ylilääkäri Tarja Saaresranta (vas.), koordinoiva osastonhoitaja Kaisa Tojkander, perushoitaja Päivi Lehto ja sairaanhoitaja Susanna Aalto työskentelevät Tyksin uni-ja hengityskeskuksessa osa-aikaisesti.

VeRKKoSIVUT: Vsshp >Toimipaikat>Uni-ja hengitysklinikka

Konsultoivan hoitajan puhelin soi tiuhaanJos osastohoidossa olevalla potilaalla on hengitysvaikeuksia, paikalle on voitu vuo-den alusta kutsua konsultoiva ventilaatio-hoitaja keuhko-osastolta . Toiminta liittyy Tyksissä käynnistyneen uni- ja hengityskes-kuksen toimintaan .

– Puhelin soi vilkkaasti ja tarve olisi varmasti ympärivuorokautinen, kertovat Aalto ja perushoitaja Päivi Lehto. Kolman-tena työssä vuorottelee perushoitaja Eeva Juusti.

Konsultoivan ventilaatiohoitajan työ-aika on toistaiseksi 11–15, sillä rahoitusta on vain 50 prosentin toimeen . Toiminta tuo säästöä, sillä toiminnan ansiosta hengitys-vajeesta kärsivän potilaan ei aina tarvitse tulla keuhko-osastolle .

– Käymme katsomassa potilaan tilan-teen, valikoimme hänelle sopivan maskin ja aloitamme laitehoidon samalla kannustaen häntä laitteen käyttöön . Annamme myös tarvittaessa ohjausta osaston hoitajille, he kertovat .

Potilasta etäseurataan keuhko-osas-tolta käsin . Hoitajat voivat myös tehdä sää-töjä laitteeseen etänä . Jos mitään erikoista ei ilmene, potilas voi kotiutua ja tulla vasta kontrollikäynnille keuhko-osastolle tai poli-klinikalle, Aalto ja Lehto selvittävät .

He toivovat, että potilaiden hengitykseen kiinnitettäisiin osastoilla enemmän huomi-ota, etenkin yöaikaan, jolloin ihmisen hen-gitys aina heikkenee .

Tyks on ollut edelläkävijä, sillä hengi-tysvajepotilaiden etäseuranta on aloitettu ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 2016 .

Tyksissä tehtiin keväällä polvileikkaus uudella menetelmällä ensim-

mäistä kertaa Suomessa. Atroskooppinen trokleoplastia merkitsee

potilaalle vähemmän kipua ja nopeampaa toipumista.

Noin 20 prosenttia potilaista, joiden polvilumpio on mennyt sijoiltaan, tarvitsee leikkauk-sen. Näistä pienellä osalla puuttuu polvilumpiosta, reisiluun puolelta, ura. Tätä kutsutaan trokleadysplasiaksi ja sitä esiintyy erityisesti niillä, joilla on ollut pienestä lapsesta asti polvi-lumpion sijoiltaanmenoa.

– Jos ura puuttuu, niin polvessa on kaksi pallomaista pintaa vastakkain. Silloin kaareva pol-vilumpio ei pysy reisiluun kaarevan pinnan päällä, jolloin se on hyvin herkkä menemään pois paikalta, sanoo Tyks Orton osastonylilääkäri Jani Knifsund.

Muutama kymmenen vuotta sitten yleisin toimenpide oli polvilumpion sääriluukiinnityksen siirto. Niiden tulokset olivat aika huonot.

Maailmalla ensimmäinen toimenpide on tehty vuonna 2008. Tekniikka on käytössä tällä hetkellä seitsemässä maassa. Pohjoismaissa näitä leikkauksia on tehty ainakin Oslossa ja Köö-penhaminassa.

– Määrää en osaa sanoa, mutta ortopedi Lars Blond, jonka kanssa kävimme tämän toimen-piteen Kööpenhaminassa harjoittelemassa, oli tehnyt niitä noin 100 kappaletta, sanoo Knifsund.

Jessica on Suomen ensimmäinen potilasSuomen ensimmäinen atroskooppinen trokleoplastia tehtiin Tyksissä Jessicalle, 38. Hän haluaa kertoa terveysasioistaan pelkällä etunimellä. Jessica sanoo, että hän voi nyt tehdä paljon sellaista, johon hän ei pystynyt aikaisemmin.

– Periaatteessa pystyn nykyään kaikkeen! Ennen leikkausta minulla oli kipuja ympäri vuo-rokauden, käytin jatkuvasti lääkkeitä ja pelkäsin koko ajan, että polvi antaa periksi. Tavallinen retki rannalle oli esimerkiksi sellainen tilanne, jolloin koko ajan olin varuillani.

Jessica ei aio juosta maratonia, mutta hän on onnellinen siitä, että pystyy elämään normaa-lia elämää.

– Voin kävellä reippaasti, jos olen myöhästymässä bussista. Voin kävellä normaalisti rappu-sissa, enkä pelkästään yhden askeleen kerralla. Minulla ei ole enää kipua, enkä syö yhtään lääkettä enää. Parasta kaikesta on kuitenkin se, että voin keksiä kaikenlaista hauskaa tekemistä tyttäreni kanssa ilman, että minulla on koko ajan kipua tai pelkään jokaista ottamaani askelta.

TEKSTI: NADINE KARELL KUVA: VICTOR EKHOLM

Jani Knifsund toteuttamassa ensimmäistä atroskooppista trokleoplastiaa.

Tyksissä uudenlainen polvileikkaus ensimmäistä kertaa Suomessa

9HOSPITAALI 4 2018

Tulkkauksen tarve Tyksissä

on lisääntynyt sitä mukaa, kun

maahanmuuttajien määrä on

Varsinais-Suomessa kasvanut.

Vt. johtaja Hanna-Mari Kolistaja Turun seudun tulkkikeskuksesta kertoo, että terveydenhuolto on ollut heidän suurin yksittäinen tilaajansa nyt jo monta vuotta ja että tulkkauspalvelun tarve ter-veydenhuollon potilaskohtaamisissa kasvaa tasai-sesti edelleen.

Tulkkikeskuksessa on yli 60 tulkattavaa kieltä.– Suurimpina kieliryhminä on jo pitkään ollut

viiden kärki: arabia, venäjä, kurdi, dari ja somali.Viittomakieltä toistaiseksi ei tulkata tulkkaus-

keskuksen toimesta, mutta se on suunnitteilla, koska sitä kysytään paljon.

Ei puolisoa tulkiksiVaikka terveydenhuoltoon tilataan paljon ammat-titulkkeja, edelleen saatetaan maahanmuuttajapo-tilasta ohjeistaa ottamaan seuraavalla kerralla asi-ointitilanteeseen mukaan esimerkiksi sukulainen, oma lapsi tai naapuri.

– Näin ei pitäisi toimia. Sehän on ihan maalais-järkeä, että esimerkiksi naapurilla ei ole mitään laki-sääteistä salassapitovelvollisuutta, eli hänen ei tar-vitse pitää naapurinsa terveysasioita salassa.

Myös siinä tapauksessa, että aviomies esimer-kiksi tulkkaa vaimonsa puheen, on vaara, että hän voi kaunistella totuutta tai jopa jättää jotain tulk-kaamatta.

– Jos ajatellaan esimerkiksi perheväkivaltaa, niin perheenjäsen, joka toimii tulkkina, voi helposti vää-ristellä totuutta suojellakseen itseään.

Helppo tilataTurun seudun tulkkikeskukselle voi soittaa tai lait-taa sähköpostia. Henkilötunnusta ei kysytä, mutta potilaan nimi ja syntymäaika pyydetään tilaukseen.

– Tiedot toimivat laskutuksen perusteena.Tulkin täytyy saada tarkat tiedot, minne tulla,

mihin rakennukseen ja kerrokseen.– Jos on jotain poikkeavaa, niin toivomme että

meille kerrottaisiin.

Puhu suoraan potilaalleHenkilökunnalta tulkkauspalvelun käyttö vaatii, että osaa vähän tauottaa puhettaan ja puhua mah-dollisimman selkeästi.

– Aina täytyy sairaanhoitajan tai lääkärin puhua potilaalle suoraan eli katsekontakti luodaan potilaa-seen, eikä tulkkiin.

Hyvä tulkki osaa myös puolestaan tauottaa ja pyytää selvennystä, jos on jotain epäselvää.

Lääkärin tai sairaanhoitajan kannattaa välttää lyhenteitä tai avata lyhenteet, niin että kaikki tulisi ymmärretyksi.

Tulkki tulkkaa aina minä-muodossa. Lääkärin ja sairaanhoitajan on myös hyvä sanoa asioita suo-raan potilaalle, tyyliin ”minä myönnän sinulle nyt tämän lääkkeen…”.

TEKSTI JA KUVAT: NADINE KARELL

Faktaa:

Turun seudun tulkkikeskuksen asiakastilasto-jen mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoito-piiristä noin 45 eri toimipaikkaa on käyttänyt tulkkikeskuksen tulkkauspalveluja kuluvan vuoden aikana .

Tulkkaustunteja on toimitettu sairaanhoitopii-rille kuluvan vuoden tammi-elokuussa 46 eri kielellä noin 5200 tuntia . Kysytyimmät kielet ovat olleet arabia, kurdi eri murteineen, venäjä ja somali .

Tulkkaus- ja käännöspalvelut voi tilata puhelimitse numerosta 02 2626 321 tai sähköpostitse tulkkaukset .tulkkikeskus@turku .fi tai kaannokset .tulkkikeskus@turku .fi . Päivystysnumero 0500 788 703 toimii virka-ajan ulkopuolella (iltaisin, öisin ja viikonloppuisin) . Arabian tulkki päivystää arkisin ma–pe klo 9–12 ja vastaa suoraan numerosta 040 585 7905 .

LISäTIeToJA: www .turku .fi/tulkkikeskus

Tulkin tarve kasvaa

Puhu suoraan

potilaalle

Hanna-Mari Kolistaja, Turun seudun tulkkikeskuksen vt. johtaja sanoo, että terveydenhuolto on heidän suurin tilaaja.

Erikoistuva lääkäri Saara Otonkoski ja tulkki Husam Jema vastaanotolla potilaan kanssa äitiyspoliklinikalla.

10 HOSPITAALI 4 2018

Sjukskötare Tanja Soininen vid Åucs

Orto bestämde sig för att åka till

Mariehamn, Åland för att jobba ett

år. Nu klarar hon av att vårda patien-

ter på svenska. Då hon for hade

hon endast en trettio år gammal

skolsvenska i bagaget.

Tanja Soininens intresse för Åland väcktes utom-lands.

– Vi var med min väninna i Skottland och vi mötte några amerikanska män som undrade vari-från vi kom och jag nämnde öarna mellan Finland och Sverige och frågade om de känner till dem? De reagerade med ”wow, bor ni på Åland?” och jag sade nej tyvärr men började fundera på att det skulle vara ganska exotiskt att bo på Åland.

Tuija Lehtikunnas, nuvarande sjukhusöver-skötare, lovade att Soininen kunde få tjänstledigt om hon hade lust att jobba på ett svenskspråkigt område. Soininen nappade på idén och började pla-nera sitt utbyte till Ålands centralsjukhus.

Svenskan flyter på efter ett år på Åland

Förståelsen ökade vid kaffebordet

På Ålands centralsjukhus har hon arbetat med gan-ska samma uppgifter som i Åbo. Enda skillnaden är att den kirurgiska avdelningen på Åland är mycket bredare, till arbetsfältet hörde hela kirurgiområdet, bland annat öron- näs- och halsoperationer, bukki-rurgi, neurokirurgi och blodkärlskirurgi.

Soininen for till Åland i mars 2017 och kom tillbaka i slutet av mars 2018. Tiden gick gan-

ska snabbt. – Min svenska är såklart mycket bättre

men jag har mycket att lära mig ännu. Det som jag märkte var att jag började för-

stå mer. På hösten märkte jag att jag kunde följa med diskussionen i kaffe-bordet men det tog ungefär ett halvt år innan det hände.

Nuförtiden kan Soininen berätta för patienten på svenska vad som ska göras, före och efter operatio-nen, något som hon inte kunde tidi-

gare. Hon rekommenderar att man jobbar med patienter i arbetsför ålder

om man vill lära sig språket.

– Att jobba med åldringar som är dementa eller med barn på ett främmande språk skulle ha varit för svårt. Och jag vill inte ens tänka på hur utma-nande det skulle vara att arbeta med psykiskt sjuka människor på ett annat språk än mitt modersmål.

Svårt att avläsa nyanserNågra patienter tyckte att Soininen var oartig efter-som hon inte kunde avläsa nyanser och för att hon kanske var för rak på sak.

– Här i Åbo är vi inte alls så artiga och finkäns-liga som på Åland, här är vi mer kalla och raka. Jag började tycka om den åländska stilen och jag sak-nar den nu. Man är så artig mot patienterna och det rådde en varm stämning på sjukhuset.

Hela kulturen är annorlunda, till exempel var besökstiderna heliga.

– Sjukskötaren ska inte gå till rummet då det är besökstid, det är besökarens tid. Jag brukade gå till patienterna i början för att också få en chans att prata med de anhöriga men jag märkte ganska snabbt att de tittade snett på mig och undrade vad jag gjorde där.

I Åbo är det annorlunda.– Vi är å andra sidan mer flexibla med besöks-

tiden här i Åbo. På Åland var besökstiden endast en viss tid, annars fick anhöriga inte alls komma till sjukhuset. Men hit till Åucs Orto får anhöriga komma när de vill.

Familjekära ålänningarFamiljen tycks vara mer viktig på Åland än vad den kanske är i en större stad som i Åbo.

– På Åland fanns det nästan inte en enda patient som inte hade minst en besökare per dag eller åtminstone var det någon som ringde varje dag. Familjemedlemmar håller tät kontakt med varan-dra och också personer från olika generationer hål-ler kontakt.

Soininens egen familj hade inget emot att hon åkte på utbyte till Åland.

– Min man är från Raumo och han är så lugn så han tyckte det var okej att jag for medan han stan-nade i Åbo. Mina tre döttrar är redan vuxna och de kom och hälsade på under året.

När Soininen var ung vågade hon inte åka till Åland för att jobba men nu vågade hon. Hon upp-muntrar alla som tänker på saken att åka:

– Du vågar! Jag talade ju trettio år gammal skol-svenska då jag for. Då man känner till själva jobbet så klarar man sig, patientens problem är de samma, både på svenska och finska.

TExT OCH FOTO: NADINE KARELL

Tanja Soininen åkte till Åland för att lära sig svenska. Hon blev överraskad över kulturskillnaderna.

ORDLISTA – SANASTO

Tjänstledig virkavapaaBukkirurgi vatsaelinkirurgiaDiskussion keskusteluArbetsför ålder työikäinenNyans sävyFinkänslig hienotunteinenBesökstid vierailuaikaFamiljemedlem perheenjäsen

Patientens problem

är de samma på båda språken

11HOSPITAALI 4 2018

Nuorekas joukko hyvällä draivilla

Turussa koulutettiin akuuttilääketiedettä jo vuonna 2012. Virallisesti akuuttilääketieteen koulutusoh-jelma perustettiin Turun yliopiston lääketieteelli-seen tiedekuntaan 1.1.2013 alkaen. Turun lisäksi ensimmäisiä erikoisalan ammattilaisia valmistui Kanta-Hämeestä, Jyväskylästä ja Helsingistä.

Turusta valmistuneet lääkärit ovat: Fatih Aydin, Jouni Hirvioja, Arto Laakso, Sergei Sadov ja Marko Sainio sekä Jonni Unga. Nyt akuuttilääkäreitä Suo-messa on arviolta jo joitakin kymmeniä. Ungan mielestä koulutuksen kehittäminen strukturoidum-maksi on tärkeässä roolissa jatkossa.

– Koulutus on monipuolinen: puolet on päi-vystystyötä ja puolet muuta. Siihen sisältyy muun muassa yhdeksän kuukautta terveyskeskusharjoit-telua, leikkaussalityöskentelyä, ensihoitoa ja lasten-tauteja. On aika paljon omalla vastuulla, että tavoit-teet toteutuvat, hän toteaa.

Akuuttilääkärit muodostavat hyvällä draivilla varustetun ja nuorekkaan joukon. Kollegoita voi tavata yhteisissä koulutuksissa ja ammattilaisilla on myös oma yhdistys. Akuuttilääkärit voivat työs-kennellä missä tahansa päivystävässä sairaalassa ja kysyntää riittää.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Akutologit – yhteispäivystyksen uusi etujoukkoTurusta valmistui ensimmäisten jou-

kossa Suomessa kuusi akuuttilääke-

tieteen erikoislääkäriä viime vuonna.

Suurin osa heistä työskentelee nyt

Tyksin yhteispäivystyksessä akuutis-

ti sairastuneiden tai akuutisti oirei-

levien potilaiden parissa. Nopeatah-

tisesta työstä pitävälle soveltuva työ

on sekä haastavaa että palkitsevaa.

Uusin ja nosteessa oleva lääketieteen erikoisala kehittyi todelliseen tarpeeseen, sillä aiemmin päi-vystyksessä työskenteli usein kokemattomia ja kou-lutusvaiheessa olevia lääkäreitä. Akuuttilääketieteen erikoislääkärit, joita kutsutaan myös akutologeiksi, toimivat samalla päivystyksen asiantuntijoina, esi-miehinä ja vastuulääkäreinä.

Yksi uusista Turusta valmistuneista akuuttilää-ketieteen erikoislääkäreistä on 33-vuotias Jonni Unga Tyksin yhteispäivystyksestä. Lääkäriksi 2010 valmistuneen Ungan mielestä akuuttilääketieteen erikoisalalle aikoville on eduksi sosiaalisuus ja nopea päätöksentekokyky.

– Asiat tulee osata laaja-alaisesti, mutta samalla tärkeää on kyky kartoittaa olennaisimmat asiat kai-ken joukosta. Kokemus auttaa myös tunnistamaan eri diagnoosien hahmotyyppejä. Hektinen työ on myös palkitsevaa, kun potilas saa nopean avun, hän toteaa.

Vastuuna hoitoketjun alkupää

Akuuttilääketiede on kehittynyt viimeisen kym-menen vuoden aikana paljon. Yleisimmät päivys-tykseen tulosyyt ovat sen sijaan pysyneet samoina. Tyypillisiä potilasryhmiä ovat muun muassa sydän-potilaat, infektioista kärsivät ja kuumeilevat potilaat sekä vammapotilaat.

Akuuttilääkärit hoitavat potilaan hoitoketjussa ensimmäistä tuntia tai korkeintaan ensimmäistä puolta vuorokautta. Yksi suurimmista haasteista on Ungan mukaan resurssikysymykset: kuinka saada niukat vuodeosastopaikat riittämään.

– Teemme yhteistyötä erikoisalojen kanssa ja luovutamme hoitovastuun eteenpäin potilaan jää-dessä sairaalaan tai vähemmän kiireellisissä tapauk-sissa perusterveydenhuoltoon, Unga sanoo.

Tyksin yhteispäivystyksessä akuuttilääkäreitä on paikalla kourallinen päiväsaikaan ja yöaikaan pari.

– Yksi vuoro jaksotyömallissa kestää 7–12 tuntia ja vastapainoksi meillä on välillä 4–6 päivän pitkiä vapaita, hän kertoo.

Tyksin yhteispäivystyksessä työskentelevät akuuttilääketieteen erikoislääkärit Jonni Unga ja Arto Laakso huomasivat lääketieteen opintojen edetessä viihtyvänsä päivystystyössä perusosasto-työtä paremmin.

Suomessa joitakin

kymmeniä akutologeja

12 HOSPITAALI 4 2018

elinikäisenä apunaSelkäydinvammapolilla etsitään

avaimia sujuvaan ja mielekkääseen

arkeen.

Tyksin kuntoutusosaston selkäydinvammapolikli-nikka on oiva esimerkki siitä, miten potilaan ongel-mat ratkeavat tehokkaasti moniammatillisen tiimin voimin.

Kaksi päivää viikossa pidettävän poliklinikan asiakkaina ovat potilaat, joiden selkäydin on vau-rioitunut esimerkiksi tapaturman tai sairauden seurauksena. Seuranta on elinikäistä, ja potilaat tapaavat tiimin 1–3 vuoden välein. Lisäksi voi olla kuntoutusjaksoja, vastaanottokäyntejä ja neuvon-tasoittoja.

– Potilaita on autettavista vuodepotilaista täy-sin itsenäisesti liikkuviin ja omatoimisiin potilaisiin. Myös potilaiden ongelmien kirjo on hyvin laaja, fysiatri Petteri Jokinen kertoo.

Tiimin tavoite on aina sama: että potilaan elämä olisi mahdollisimman hyvää. Että arki sujuisi, että potilas pystyisi osallistumaan yhteiskuntaan, har-rastamaan, opiskelemaan ja tekemään töitä paran-tumattomasta selkäydinvauriosta huolimatta.

Yksilöllistä seurantaaPoliklinikan ydintiimiin kuuluvat fysiatrin lisäksi fysioterapeutti, sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä ja osastonsihteeri. Tarvittaessa tiimiin kuuluvat myös toimintaterapeutti, psy-kologi, puheterapeutti ja seksuaalineuvoja. Myös eri erikoisalojen asiantuntijoita konsultoidaan.

Poliklinikalla potilaan elämän-tilanne käydään läpi perusteelli-sesti ja hänelle laaditaan kuntou-tussuunnitelma.

Potilaat tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa muun muassa omahoidossa, sosiaaliturvaetuisuuksien hakemisessa, kuntoutusmuotojen järjestämisessä, apuvälineiden valinnoissa ja ammatillisessa kun-toutuksessa. Kiusallisimmat arjen vaivat liittyvät usein suolen ja rakon toimintaan. Arvioitavana voi olla uusi asumisympäristö tai se, miten selviää eron tai muun kriisin jälkeen.

Kuntoutumisessa päästään eteenpäin, kun poti-las oppii elämään selkäydinvamman aiheuttamien rajoitteiden ja muutosten kanssa. Ammattilai-set ohjaavat ja tukevat, mutta potilas rakentaa itse uuden arkensa.

– Onnistumisen kokemukset auttavat, esimer-kiksi se, kun huomaa pystyvänsä tekemään asioita pyörätuolista käsin, fysioterapeutti Marika Harju sanoo.

Kovalla tahdillaVaikka moni tiimiläinen on tehnyt poliklinikkatyötä pitkään, rutiinityötä se ei ole. Tilanteet ovat yksilöl-lisiä ja muutos voi kiepauttaa potilaan arjen pääla-elleen. Työssä oppii koko ajan uutta ja tulee uusia haasteita ratkottavaksi.

Apulaisosastonhoitaja Anne Kuparisen mukaan työarjen suola on innokas ja sitoutunut tiimi sekä pitkät hoitosuhteet. Elinikäisessä seurannassa ole-vista potilaista tulee tuttuja, ja heidän kanssaan jae-taan ilot ja surut.

Poliklinikan resurssit ovat tiukassa. Seurannassa on 250 potilasta. Määrä on kuntoutusohjaaja Pirjo Lähteenmäen mukaan yli kaksinkertainen verrat-tuna polin alkuvuosiin 1990-luvulla, mutta töitä tehdään samalla vahvuudella.

– Tällä porukalla jaksaa, se kertoo paljon tiimin sitoutuneisuudesta ja vuorovaikutuksesta, Kupari-nen lisää. TEKSTI JA KUVAT: HEIDI PELANDER

Potilaiden kanssa jaetaan

ilot ja surut

Fysiatri Petteri Jokinen, fysioterapeutti Marika Harju, sosiaalityöntekijä Taina Kiuru, kuntoutusohjaaja Pirjo Lähteenmäki ja apulaisosastonhoitaja Anne Kuparinen muistuttavat sairaanhoitopiirin väkeä, että tiimiä saa aina konsultoida selkäydinvamma-asioissa.

Apuväline tai hoitotarvike voi parantaa elämänlaatua ratkaise-

vasti, esimerkiksi anaalitamponi suolen toimintahäiriössä.

13HOSPITAALI 4 2018

Toimialuejohtaja, synnytys- ja naistentautiopin professori Seija Grénman jää

eläkkeelle hyvillä mielin. T3-sairaala, jonne muuttoa naistenklinikka on jou-

tunut odottamaan kauan, nousee viimeinkin ja klinikka jää hyviin ja osaaviin

käsiin. Tutkimustyö munasarjasyövän parissa jatkuu edelleen.

Hyvä hetki vahdinvaihtoon

U-sairaalan sisäilmaongelmat alkoivat toden teolla juuri, kun Grénman aloitti kahdeksan vuotta sitten toimialuejohtajana. Tilanne oli hankala ja synnytys-salin henkilökunta marssi ulos.

– Sitäkin tarvittiin, sillä aluksi tuntui, ettei meitä ja U-sairaalan ongelmia otettu vakavasti. Onneksi remontteja ja väistöjä toteutettaessa opittiin työs-kentelemään yhdessä asioiden parantamiseksi. Kun synnytysosastoa saneerattiin toista kertaa, silloin yksi synnytyshuone kerrallaan samalla, kun osas-tolla synnytettiin, kaikilta vaadittiin todella paljon. Seitsemän vuoden ajan aina joku osa klinikasta toimi väistötiloissa. Viimeisen vuoden olemme voineet työskennellä normaalisti. Haluan kiittää eri osastojen henkilökuntaa, joka jaksoi hoitaa

potilaamme remonteista ja väistöistä huolimatta ja suunnitella innolla uutta sairaalaa.

Tulevan sairaalan ytimenä olevia uusia toimin-tatapoja, kuten päivä- ja polikliinistä kirurgiaa, on otettu käyttöön jo nyt muuttoa suunniteltaessa.

– Teemme lastenklinikan kanssa erinomaista yhteistyötä, myös T3-sairaalan suunnittelussa. Onneksi meitä ei aikanaan pakkonaitettu yhdeksi toimialueeksi, se ei mielestäni olisi tuonut mer-kittäviä toiminnallisia hyötyjä. Naistenklinikan kolme vastuualuetta ja 300 työntekijää on toimiva yksikkö, jonka johtoon saimme dosentti Kaarin Mäkikallion, iloitsee Grénman. Tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavana professorina aloitti touko-kuussa Päivi Polo.

Syöpätutkimus toi Turkuun

Syöpätutkimus vei Seija Grénmanin mukanaan, kun hänelle avautui mahdollisuus työskennellä syöpälaboratoriossa Michiganin yliopistossa Ann Arborissa. Sinne perheen vei puoliso Reidar Grén-manin post doc -kausi. Uudentyyppistä kokeellista syöpätutkimusta edustavan väitöskirjansa aineis-ton ja menetelmät hän toi Turkuun, jossa väitteli vuonna 1989.

Gynekologinen onkologia voitti häntä alunperin kiinnostaneen obstetriikan. Ura jatkui erikoislääkä-rinä ja osastonylilääkärinä. Opettamisen ja tutki-muksen hän on kokenut antoisana ja on sekä perus- että erikoistuvien ja tohtorintutkintoa suorittavien arvostama opettaja.

Syöpärekisterin kanssa 2000-luvun alussa toteu-tettu valtakunnallinen tutkimus osoitti leikkaus-hoidon keskittämisen edut. Nykyisin lähes kaikki munasarjasyöpäpotilaat leikataankin yliopistosai-raaloissa. Syöpätutkimuksen lisäksi on jatkunut yli 20 vuotta HPV-tutkimus professori Stina Syrjäsen ryhmän kanssa.

Turku munasarjasyövän osaamiskeskus

Yhteistyössä patologian professori Olli Carpénin kanssa 2009 aloitetussa munasarjasyövän MUPET-tutkimuksessa on yhdistetty monenlaista osaamista, mukaan lukien PET. Viime aikoina hanke on laajen-tunut kansainväliseksi ja MUPETista on versonut EU:n rahoitusta saava HERCULES, johon osallistuu kuusi eurooppalaista tutkimuskeskusta. Kaikki tut-kimuksen kliiniset näytteet otetaan Turussa.

Seija Grénmanille toiminta sekä pohjoismaisten gynekologien ja obstetrikkojen että maailmanlaa-juisen yhdistyksen johtotehtävissä on ollut tärkeää. FIGOssa on 130 jäsenmaata, joten pääsy ensin 24 edustajan boardiin, ja 2015 seitsemän hengen ydin-joukkoon, jossa hän on ainoa nainen, on kunnioi-tettava saavutus.

TEKSTI: TUULA VAINIKAINENKUVA: PASI LEINO

Maailmalla Seija Grénman on oppinut, että Suomi ja Pohjoismaat ovat naisten lisääntymisterveyden lintu-koto. Suomessa arvostetaan naisten ja lasten terveyttä ja se näkyy matalana äiti- ja lapsikuolleisuutena.

Haluan kiittää eri osastojen henkilö-kuntaa

14 HOSPITAALI 4 2018

Potilaat pääsevät mukaan

sairautensa seurantaan

tarkastelemalla EDSS-jakaumia eli fyysisen haitan astetta ja sen kehittymistä.

Potilaat pääsevät mukaan sairautensa seurantaan täyttämällä MyMS-omaraportointipalveluun tietoja elämäntavoistaan, oireistaan, taudin pahenemisvai-heesta ja elämänlaadustaan. MyMS-palveluun kir-jautuneita uniikkeja käyttäjiä on noin 400, joista noin kolmannes on sairaanhoitopiirin alueelta.

– Laaturekisterin käytännön hyötyjä tutkimuk-selle on esimerkiksi kliinisiin lääketutkimuksiin soveltuvien potilaiden tunnistaminen rekisterin hakutoimintojen avulla. Turussa on rekisteritie-doista jo käynnistynyt Anna-Leena Pirttisalon väitöstutkimus MS-taudin esiintymisestä, ilmaan-tuvuudesta ja hoitotuloksista.

Potilaiden näytteistä lisätietoaYhteistyö Auria tietopalveluiden ja biopankin kanssa on hyödyllistä laaturekisteritutkimuksissa. Biopankin avulla tutkija voi saada apua veri-, sel-käydinneste- ja DNA-näytteiden keruuseen ja säi-lytykseen tutkittaessa MS-taudin syntytekijöitä ja tautia ennustavia biomarkkereita. Osalla potilaista on jo biopankkisopimus ja sinne talletettuja näyt-teitä. Tulevaisuudessa on tavoitteena kerätä näyt-teitä ennen immunologisten lääkehoitojen aloitusta ja säännöllisin väliajoin lääkityksen alettua.

– Kokemustemme mukaan rekisterien integ-raatio sairauskertomukseen on tärkeää rekisterien käyttäjäystävällisyyden, tutkimushyödynnettävyy-den ja tietosuojalainsäädännön vaatimusten vuoksi.

TEKSTI: TUULA VAINIKAINENKUVA: SUVI VAINIO

MS-taudin laaturekis-teristä tärkeää tietoaJos emme tunne potilaiden aiempien ja nykyisten hoitojen tuloksia, on

vaikeaa kehittää parempaa hoitoa. Tyksin neurotoimialueella on rakennettu

MS-laaturekisteriä, jota voi hyödyntää laajasti myös tutkimustyössä.

– Laaturekisteristä hyötyvät niin potilaat kuin tutkijat, MS-laaturekisterityöryhmän puheen-johtaja Merja Soilu-Hänninen sanoo.

Laaturekisteri on erityisen tärkeä MS-taudissa. Se on yleisin keskushermoston autoimmuunisairaus ja liikenneonnettomuuksien jälkeen yleisin nuorten aikuisten neurologisen vammautumisen aiheuttaja. Suomi on noin 9000 potilaalla korkean esiintyvyy-den aluetta. MS-tauti on kallis sairaus, jonka hoito on mullistunut 20 vuodessa. Yhden potilaan hoi-tokustannukset vuodessa ovat keskimäärin 47 000 euroa ja pitkälle edenneessä taudissa jopa 110 000 euroa vuodessa. Kalliiden hoitojen pitkäaikais-hyötyjä voidaan tarkastella luotettavasti vain laatu-rekisterin avulla.

Suomen Neurologinen Yhdistys asetti vuonna 2011 työryhmän kehittämään valtakunnallista MS-laaturekisteriä. Valtakunnallinen rekisteri koostuu sairaaloiden omista erillisrekistereistä, jotka ovat osa sairauskertomusta ja integroitu potilastietojär-jestelmiin.

– Kansallinen rekisteritieto muodostuu yhdistä-mällä eri sairaanhoitopiirien erillisrekisterien tiedot. Jokainen sairaanhoitopiiri rahoittaa oman rekiste-rinsä ja yhteistyöhön liittyminen on ainakin toistai-seksi vapaaehtoista. Esimerkiksi Tanskassa tämä toi-minta on jo pakollista, MS-laaturekisterityöryhmän puheenjohtaja, Tyksin yleisneurologian vastuualue-johtaja, dosentti Merja Soilu-Hänninen kertoo.

Omaa tietoa voi verrata toisiin

Rekisteri mahdollistaa benchmarkkauksen. Valta-kunnallisen rekisteritiedon käyttöoikeuden saanut voi vertailla rekisteristä reaaliaikaisesti tunnistee-tonta oman sairaanhoitopiirin tietoa kansalliseen tilastotietoon. Tunnisteellisen kansallisen rekiste-ritiedon käyttöön tarvitaan kunkin rekisterinpitä-jän tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lupa. Rekisterin ohjausryhmä koordinoi rekisteristä teh-täviä tieteellisiä tutkimuksia.

Rekisteriteknologian pilotointi aloitettiin Suo-messa ensimmäisenä Tyksissä vuonna 2013. Tieto-kanta-ajo Auria Biopankin kliinisen tiedon varas-tosta hoidonseurantajärjestelmään tehtiin keväällä 2014. Neurologian poliklinikan henkilökunnalle järjestettiin käyttökoulutus elokuussa 2014 ja rekis-terin käyttö on sen jälkeen asteittain vakiintunut osaksi MS-potilaan seurantaa. Käytettävyyttä ovat viimeisen vuoden aikana helpottaneet mahdolli-suus kirjautua rekisteriin suoraan Ariel-palkin alta ja diagnoosi-ja laboratoriotulosten siirtyminen integraation avulla suoraan rekisteriin.

Sairaanhoitopiirin tiedot kattavasti

Toukokuussa 2018 laaturekisterissä oli 14 sairaan-hoitopiiriä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rekisterissä on jo kattavasti diagnoositiedot piirin MS-potilaista ja lääkitys-ja haittaluokkatiedot val-taosasta aktiivihoidossa olevia potilaita.

– Tällä hetkellä meitä kiinnostaa erityisesti se, voiko varhainen hoito viivästää etenevään tau-tiin siirtymistä. Tätä tietoa voidaan etsiä mm.

15HOSPITAALI 4 2018

Pokin perustajat palkittiinPolikliininen kirurgia eli poki on levinnyt jo koko sairaanhoitopiiriin.

Malli sai alkunsa Tyks Vakka-Suomen sairaalassa, kun tuli tieto lakimuutok-

sesta, joka lopettaisi siellä anestesiaa vaativat leikkaukset. Kesäkuussa 2018

tiimi palkittiin sairaanhoitopiirin ensimmäisellä kehittämispalkinnolla.

työskenteli viimeisen työpäivänsä sairaalan leik-kausosastolla, maaliskuun lopussa 2017.

– Anna ja Mette tekivät ison työn työpaikkakou-luttamalla poliklinikan hoitajat toimenpidesalissa työskentelyyn. Heidän innostuksensa tarttui myös vastaanottajiin, kertoo ajanvarauspoliklinikoiden osastonhoitaja Teija Leino.

Uudistuksessa yhdistettiin leikkausosaston ja poliklinikan toiminta.

Uudella tavalla tuttuja juttuja

Kun poki-valikoimaa alettiin miettiä, huomattiin, että eri toimenpiteitä oli jo alettu tehdä ilman nuku-tusta. Mallia haettiin myös muista sairaanhoitopii-reistä.

– Tutustuin toimintaan Oulussa ja Seinäjoella, missä oltiin pidemmällä polikliinisessa kirurgiassa. Itsekin olin tehnyt ensimerkiksi nenän toimenpi-teitä jo pitkään ilman nukutusta. On paljolti poti-laasta kiinni, kenelle se sopii, Mehtälä sanoo.

Potilasvalinta on a ja o myös naistentaudeissa– Meillä on selkeät kriteerit, ketkä potilaat sovel-

tuvat polikliiniseen kirurgiaan. Tapaan potilaan poliklinikalla, missä asiasta keskustellaan. Se ei saa tulla asiakkaalle yllätyksenä, Haarala toteaa.

Huuskonen, Leino ja Suikkanen kävivät tutus-tumassa kantasairaalan gynekologisen poki-toimin-nan lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito-piirissä vastaavaan toimintaan. Nykyisin poki-toi-mintaan tullaan tutustumaan Uuteenkaupunkiin.

Muutostieto kesälomallaVakka-Suomen sairaalan hoitajat Mette Huuskonen ja Anna Suikkanen olivat kesälomalla, kun vuonna 2016 tuli tieto lakimuutoksesta, joka tulisi lopetta-maan päiväkirurgian pienistä sairaaloista. Huusko-nen työskenteli leikkaussalihoitajana ja Suikkanen leikkausosaston osastonhoitajana.

– Emme halunneet jäädä tuleen makaamaan, vaan aloimme miettiä, voisiko tilalle syntyä jotain muuta. Kyseessä oli oma työpaikka ja halu säilyttää sairaala elinvoimaisena, he kertovat.

Kumpikin opiskeli samaan aikaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, jossa tuli vastaan tehtävä tuotteistamisesta.

– Aloimme miettiä, miten voimme tarjota omaa osaamistamme poliklinikan henkilökunnalle. Aloimme puhua asiasta myös lääkäreille, joista nais-tentautien erikoislääkäri Mervi Haarala ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Tuomo Meh-tälä hanakimmin tarttuivat kehittämään ideaamme, he kertovat.

Poliklinikan hoitajien poki-koulutus käynnis-tyi noin puoli vuotta ennen kuin anestesialääkäri

Päikistä pokiin –projektiryhmään kuuluivat sairaanhoitaja Mette Huuskonen, apulaisosastonhoitaja Anna Suikkanen, osastonhoitaja Teija Leino sekä ylilääkärit Mervi Haarala ja Tuomo Mehtälä.

Kehitysprojektipalkkio on uusi kannustin sairaan-hoitopiirin henkilöstölle. Sen tarkoituksena on pal-kita toiminnasta, jonka tuloksena on merkittävä muutos tai hyöty.

– Tällä uudella palkinnolla haluamme rohkaista henkilöstöä esittämään uudistuksia ja ajatuksia, joilla on selvät laadulliset ja kustannukselliset hyö-dyt toiminnallamme. Palkinto tulee nimenomaan ideasta, vaikka sen varsinaiseen toteuttamiseen tar-vittaisiin muitakin tahoja, sairaalajohtaja Petri Viro-lainen sanoo.

Palkinnon edellytyksenä on, että sen lopputulos voidaan selvästi osoittaa neljällä osa-alueella: asia-kas, talous, henkilöstö ja prosessit.

– Poki-tiimi palkittiin, koska siinä on muutettu vanhaa toimintatapaa tavalla, josta on selvä talou-dellinen hyöty sairaanhoitopiirille. Lisäksi muu-tosten ansiosta on pystytty jatkamaan näiden pal-velujen tarjoamista lähipalveluna. Malli on myös hyödynnettävissä muissa yksiköissä. On erittäin arvokasta, että henkilöstöstä löytyy intoa ja tahtoa ajatella omasta työstään uudella tavalla. Heillähän se paras tieto ja taito siihen on, Virolainen toteaa.

16 HOSPITAALI 4 2018

Kun toiminta

alkoi, kiinnostus

heräsi

Potilaat tyytyväisiäAsiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitettiin kyselyllä alkuvaiheessa. Ihmisten tyytyväisyys antoi uskoa kehittäjille.

– Potilaat olivat vain ja ainoastaan helpottu-neita, kun ei tarvittu nukutusta vaativaa leikkausta. Keräsin tietoa myös infektioista, komplikaatioista ja kivusta, koska halusin verrata hoidon vaikuttavuutta leikkaussalihoitoon. Vaikuttavuus oli yhtä hyvä ja infektioita yhtä paljon, kyselyn opinnäytetyönä teh-nyt Huuskonen kertoo.

Ryhmä pystyi osoittamaan raportissaan, että poki-toiminta on ollut kannattavaa kaikilla vaadi-tuilla osa-alueilla.

– Kun kehitimme toimintaa, olimme realisteja. Neuvottelimme niiden lääkäreiden kanssa, jotka oli-vat jo aikaisemminkin pitäneet täällä vastaanottoa. Kun toiminta alkoi ensin parilla toimialueella, kiin-nostus heräsi. Olemme pystyneet auttamaan Kanta-sairaalaa jonojen purkamisessa, hän sanoo.

Nykyisin poki-toimintaa on viidellä toimialu-eella: gynekologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, ortopedia, urologia sekä plastiikka- ja yleiskirurgia.

Uusi kannustin henkilöstölleKehitysprojektipalkkio avattiin haettavaksi ensi kertaa vuoden 2017 lopulla . Haku-aikana tuli neljä hakemusta, joista kaksi eteni toteutettavaksi . Näistä vain toinen palautti loppuraportin . Voittajaksi tuli Päi-kistä pokiin -projektiryhmä .

Uusi kehitysprojektien haku ava-taan jälleen loppuvuonna 2018 Webropol lomakkeella . Hakijoista valitaan kolmesta viiteen kehittämishanketta toteutettavaksi . Palkkion saajat määritellään jo hakuvai-heessa . Palkkion suuruus vastaa henkilön kuukausipalkkaa .

Projektiryhmän tulee olla moniamma-tillinen ja tai poikkitieteellinen . Projekti-ryhmä asettaa itse tavoitteensa ja mitta-rinsa . Kehittymistä pitää osoittaa neljällä osa-alueella: asiakas, talous, henkilöstö ja prosessit .

Kehitysprojektipalkkion ohjausryh-mään kuuluvat henkilöstöpäällikkö Kata-riina Similä (pj), sairaalajohtaja Petri Viro-lainen, talouspäällikkö Heli Lähteenmäki sekä pääluottamusmiehet Hannele Heine ja Jussi Rantanen .

TEKSTI JA KUVA: SUVI VAINIO

UUSI KASVO

Työhyvinvoinnin merkitys kasvussaMiia Hyvönen löysi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä koulutustaan

ja aiempaa työkokemustaan hyvin vastaavan työn nousevalla alalla.

Miia Hyvönen aloitti työkykykoordinaattorina sairaanhoitopiirin henkilöstöpalveluiden työhy-vinvointitiimissä elokuussa. Turkuun Joensuusta kotoisin oleva kahden pienen lapsen äiti muutti valmistuttuaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2011.

Sairaanhoitopiiri tarjoaa mielenkiintoisen kentän työkykyyn ja työhyvinvointiin erikoistu-neelle asiantuntijalle. Suuren organisaation erilaisissa yksiköissä työnkuva ja työn kuormittavuus vaihtelevat eri ammattiryhmillä suuresti. Miia Hyvönen toimii samalla nimikkeellä jo vuosia työskennelleen Anita Laukkosen työparina.

– Työskentelemme samoissa tehtävissä, minkä lisäksi tulee olemaan jonkin verran painotu-seroja omaan osaamisemme mukaan esimerkiksi erilaisten ryhmien vetämisessä ja koulutuk-sissa, Hyvönen sanoo.

Mitä työkykykoordinaattori tekee?Työkykykoordinaattori toimii esimiesten, yksittäisten työntekijöiden sekä työyhteisöjen tukena erilaisissa työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukiprosesseissa.

– Olemme muun muassa mukana työterveysneuvotteluissa pohtimassa minkälaisin toimen-pitein työntekijöiden työssä jatkamista ja jaksamista voidaan tukea. Paljon tehdään myös perus-neuvontatyötä esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, Hyvönen kertoo.

Työkykykoordinaattorit tekevät yhteistyötä muun muassa työterveyshuollon, Kevan, Kelan ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Tarvittaessa työkykykoordinaattorit ohjaavat eteenpäin muille asiantuntijatahoille.

Työyhteisöjen tukena Sosiaalipsykologian opinnoissaan sekä aiemmissa töissään työllistämisen ja työhyvinvoinnin parissa Hyvönen on erikoistunut juuri niihin kysymyksiin, joiden kanssa hän nyt työskentelee. Hän kiittelee, että työhyvinvointi ja työkyky nähdään nykyisin monimuotoisempina asioina kuin ennen. Työyhteisöissä vähennetään hierarkkisuutta ja panostetaan työyhteisötaitoihin.

– Työhyvinvoinnilla on iso vaikutus ihmisen koko elämään. Työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työssä menestymiseen vaikuttavat monet seikat, kuten toimiva vuorovaikutus työyhteisössä ja esimiesten sekä alaisten suhteet. Voimme olla näissä tukena, Hyvönen summaa.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Miia Hyvönen näyttää sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin puuta, jonka eri kerrokset tarkoittavat, että työhyvinvointiin kuuluvat ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen, sekä korjaavat toimenpiteet.

17HOSPITAALI 4 2018

Tuplasti ohjaajia Tyksin kuntosalissa

SIRKKA nIeMeLä sairaanhoitaja, ihopoliklinikka

– Pidän monipuolisesta liikunnasta, esimer-kiksi juoksusta, pyöräilystä ja erilaisista jum-pista . Painotusalueeni ohjauksessa on, että neuvon näiden laitteiden käytön . Olen käynyt kuntosalissa siitä asti, kun Tyksissä on ollut kuntosali, eli vuodesta 1998 . Ensimmäinen kuntosali perustettiin siis U-sairaalaan 20 vuotta sitten . Siellä on nykyään Tyksin jumppa maanantaisin kello 15 .30 .

TUULA KUKKonenlääkintävahtimestari, traumatologipoliklinikka

– Minulla on kuntosalitaustaa noin 15-vuoti-aasta lähtien ja olen myös yleisurheillut nuo-rempana . Nykyisin käyn kuntosalissa, pyöräi-len, juoksen, uin ja laskettelen ym .

AInoMAIJA LAMMeRVo naistenklinikan leikkausosasto

– Olen seitsemän vuotta käynyt kuntosalilla, harrastan myös juoksua ja pyöräilen paljon . Joulukuussa 2017 valmistuin toiminnallisen harjoittelun personal traineriksi . Teen omalla toiminimellä myös niitä töitä .

KALLe HARJU lääkintävahtimestari, lasten poliklinikka

– Olen koko ikäni treenannut, pelannut jääkiek-koa ja lapsesta asti käynyt kuntosalilla . Nyky-ään sali on ykkösharrastukseni .

Syyskuusta alkaen T-sairaalan kuntosalissa toimii kahden sijasta neljä

kuntosaliohjaajaa. Tuula Kukkosen ja Sirkka Niemelän lisäksi kuntosaliin

on tullut kaksi uutta ohjaajaa: Ainomaija Lammervo ja Kalle Harju.

Tuula ja Sirkka ovat toimineet kuntosaliohjaajina T-sairaalan kuntosalin avaamisesta lähtien eli vuo-desta 2015.

Joka tiistai kello 15.45 alkaen järjestetään yhteis-ohjaus, jonne kuka vain Tyksin tai sairaanhoitopii-rin työntekijä voi tulla.

– Sirkka ja minä opastamme laitteiden käytössä ja Ainomaija ja Kalle puolestaan ohjaavat tankotek-niikkaa, sanoo Tuula.

– Esimerkiksi opetamme kyykkyjä, penkkipun-nerruksia, maastavetoa ja muuta tekniikkaa, sanoo Ainomaija.

Ohjaajat ovat kuntosalissa vuorotellen joka tiis-tain iltapäivällä. Silloin on hyvä hetki tulla ensim-mäistä kertaa tutustumaan kuntosaliin.

Ohjaajien mielestä lihaskunto on todella tärkeä terveyden ja jaksamisen kannalta. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kuntoilu.

– Monet naiset haluavat vinkkejä ja opastusta hartialiikkeistä. Hartiat kun usein kuormittuvat työssä, sanoo Sirkka.

Mieskuntoilijoissa taas Kalle on huomannut, että monet harjoittelevat tangolla väärin.

– Se olikin yksi syy, miksi halusin kuntosali-ohjaajaksi. Olen käynyt salilla lapsuudesta asti ja haluan auttaa muitakin treenaamaan oikein.

Myös Ainomaija yhdistää kuntosaliohjaajana harrastuksen ja hyödyn.

– Käyn täällä salilla itsekin, niin samalla ajatte-lin, että voisin auttaa myös muita, hän sanoo.

Yksityisen kuntosaliopastuksen voi tilata sähkö-postitse kuntosali@tyks.fi

TEKSTI JA KUVAT: NADINE KARELL

härkääSarvesta

”Moni kakku päältä kaunis……vaan on silkkoa sisältä” . Tämä vanha sananlasku tuli mieleeni, kun pohdin sai-raanhoitopiirin brändiä . Näin ei toki toivoisi olevan, kun puhutaan työnantajamme brän-distä .

Mitä brändillä itseasiassa tarkoitetaan? Wikipedia mukaan se on mielleyhtymä, julki-suuskuva, maine, imago . Brändillä pyritään luomaan myönteinen lupaus asiakkaalle pal-velusta, jolla on korkea palvelutaso ja hyvä hinta-laatusuhde .

Kilpailu asiakkaista kovenee, kun sote-uudistus valinnanvapauksineen lymyää nur-kan takana . Tosin vieläkään emme tiedä, toteutuuko se nykyisten suunnitelmien mukaan . Uusia palveluiden tarjoajia on jo noussut, rutikuivasta kesästä huolimatta, kuin sieniä sateella Tyksinkin naapurustoon . On siis tärkeää pitää huolta siitä, että mei-dän brändimme tunnettuus säilyy myöntei-senä . Kilpailu kovenee myöskin osaavasta henkilöstöstä, sillä vaihtoehtoja valita työ-paikka on myös entistä enemmän .

Kuluvan strategiakauden yhtenä tavoit-teena on hyvinvoiva henkilöstö . Tavoite on hieno ja tavoittelemisen arvoinen ja sen soisi näkyvän myös käytännössä, eikä vain hie-nona lauseena strategiassa . Onhan todettu, että panostus henkilöstön hyvinvointiin tuot-taa panoksen takaisin monikertaisena .

Henkilöstön hyvinvointiin voi vaikuttaa monin tavoin . Tasapuolinen kohtelu ja kaik-kien työpanoksen arvostus tulee olla lähtö-kohtana . Mahdollisuus oman ammattitaidon kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen lisäävät tutkitusti hyvinvointia . Tässä meillä on edelleen joidenkin ammattiryhmien osalta kehittämistä .

Sairaanhoitopiirillä on hieno perinne siitä, miten olemme etujoukoissa kehittä-neet yhteistoimintaa työnantajan ja työnte-kijöiden välillä . Julkisella sektorilla on hen-kilöstön edunvalvonta ja työsuojelutoiminta aivan eri tasolla kuin kilpailijoilla . Se, että meillä on toimiva ja jatkuva keskusteluyh-teys on tärkeää hyvinvoinnin kehittämisessä . Vuosien mittaan olemme yhdessä tehneet monia paikallisia sopimuksia, aina työnteki-

jöiden hyvinvointi mielessä . Parhaillaan olemme ajanta-saistamassa yhteistoimin-tasopimustamme . Yhdessä tekeminen on siis vahvuu-temme ja siitä tulee edelleen pitää kiinni .

Hyvinvoiva ja osaava hen-kilöstö pitää huolen siitä, että brändimme pysyy kunnossa ja tarjoamme asiakkaillemme lupaamaamme hyvää hoitoa ja palvelua . Siihen kannattaa panostaa .

Jaana dalènpääluottamusmies, SuPer

18 HOSPITAALI 4 2018

– Pitää olla valmis sietämään sitä, että asioita ei opi helposti.

Vuononvirta tekee töitä Turun akuuttityöryh-mässä Kupittaalla ja hoitaa vakavien psyykkisten ongelmien kanssa painivia aikuisia. Hänelle Taek-won-Do on työn vastapainoa, pään tyhjennystä ja rentoutusta. Hänestä laji on hyödyllinen terveys-alan ammattilaisille, joiden työssä on väkivallan riski.

– Kamppailulaji antaa varmuutta kohdata uhkaavia tilanteita.

Uusi aluevaltausVuononvirta harrastaa ITF Taekwon-Doa, joka eroaa merkittävästi olympialajina tunnetusta Kukki-won-tyylin taekwondosta. Vuonna 2016 hän perusti treenikavereidensa kanssa Turun ITF Taekwon-Don ja toimii seuran päävalmentajana.

– ITF Taekwon-Dolla on joitain tuhansia har-rastajia ympäri Suomen.

Psykiatrian erikoislääkäri Janne

Vuononvirtaa rentouttavat vain

aktiiviset harrastukset.

Janne Vuononvirta on harrastanut Taekwon-Doa 20 vuotta. Oma laji löytyi 13-vuotiaana, kun Taekwon-Do rantautui Iin kuntaan, ja koululiikuntaa vihan-nut Vuononvirta rohkaistui peruskurssille.

Kyseessä on korealainen kamppailu- ja itse-puolustuslaji, joka sisältää muun muassa erilaisten käsi- ja jalkatekniikoiden sekä liikesarjojen opette-lua, itsepuolustusta, erilaisia otteluita, voimamurs-kausta sekä erikoistekniikkaa, kuten hyppypotkuja.

Lajin fyysisyyden sekä liikkeiden hienouden lisäksi Vuononvirtaa kiehtoo henkinen kasvu, jota harrastajalta edellytetään: kohteliaisuus, rehellisyys, itsehillintä ja lannistumattomuus ovat yhtä tärkeitä kuin potkut, lyönnit ja torjunnat.

– Kun lajissa opetellaan vahingoittamaan ihmistä hyvinkin tuhoisilla keinoilla, täytyy ope-tella myös itsehillintää. Pitää tulla hyväksi ihmiseksi, ettei käytä taitojaan negatiivisella tavalla.

Kärsivällisten lajiMonelle Taekwon-Do-harrastajalle kilpaileminen on lajin suola. Vuononvirta on itse kilpaillut sen ver-ran, mitä lajin opettaminen vaatii. Häntä kiehtovat jatkuva itsensä kehittäminen, kunnon kohottami-nen ja kavereiden näkeminen treeneissä.

Eriväriset vyöt kertovat harrastajien taidoista. Vuononvirralla on neljännen asteen musta vyö, joka oikeuttaa opettamaan kansainvälisellä tasolla ja pitämään vyökokeita.

Hän suosittelee lajia haasteita kaipaaville. Voi-maa, notkeutta ja kehon hallintaa oppii tekemällä. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja kurinalaisuutta.

Kamppailua ja ilma-akrobatiaa

Taekwon-Don lisäksi Vuononvirran kalenteriin mahtuu muutakin liikuntaa. Uusin aluevaltaus on ilma-akrobatia, jonka hän aloitti kaksi vuotta sitten kaivattuaan uusia haasteita.

Hän on keskittynyt erilaisten temppujen, pito-jen ja tiputusten tekemiseen köysien varassa monien metrien korkeudessa. Hänestä on ollut hienoa huo-mata, miten nopeasti hän on päässyt lajissa eteen-päin, kiitos Taekwon-Dosta opitun kehon hallinnan.

Kummassakin lajissa Vuononvirtaa kiehtoo yksilösuorituksen merkitys, vaikka lajeja harraste-taankin yhdessä muiden kanssa. Sirkus on tuonut harrastuksiin myös taide-elementin, kun hän on päässyt esittelemään taitojaan SirkusUnionin syys- ja kevätnäytöksissä.

– Se tuo jännitystä ja kutkutusta vatsanpohjaan.VSSHP:n työntekijät pääsevät Turun ITF Taek-

won-Don peruskursseille alennettuun hintaan. Kysy lisää: turunitf@gmail.com.

TEKSTI JA KUVAT: HEIDI PELANDER

Taekwon-Dossa on 24 liikesarjaa eli 19–72 liikkeen koreografiaa, joiden yksityiskohdat on tarkoin määritelty. Janne Vuononvirran

treeniparina Enni Mannila.

19HOSPITAALI 4 2018

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

Lääkehuollossa valmius alusta asti Tyksin sairaala-apteekin yli 50-vuotisessa toimin-nassa lääkehuollon valmius on aina ollut läsnä. Valmiusasiat olivat osa lääkehuollon toimintaa jo 1960-luvulla eli ennen kuin yliopistollista keskus-sairaalaa ylläpitävällä kuntainliitolla oli edes apteek-kioikeutta. Tyksin turvallisuuspäällikön työlistalla on tänäänkin koko sairaanhoitopiirin kattavan val-miussuunnitelman ylläpito.

Arkistojen uumenista löytyy silloisen proviisori Liisa Pääskylän (myöhemmin ensimmäinen apteek-kari) kirje hallintojohtaja Jussarille. Siinä viitataan Lääkintöhallituksen yleiskirjeeseen 27.8.1964, joka edellytti sairaaloilta kirjallista ilmoitusta toimenpi-teistä, joilla turvataan sairaalan toiminta hätätilan-teissa, jollaisiksi määriteltiin muun muassa lakot ja suuronnettomuudet. Vaadittiin, että sairaaloiden säännöllisen toiminnan varmistamiseksi olisi lääk-keitä puolen vuoden kulutusta vastaavat varastot. Sama vaatimus tuli 20 vuotta myöhemmin asteittain voimaan lääkkeiden velvoitevarastointilakina ja on edelleen voimassa, tosin lääkeryhmittäin porras-tettuna (6–3 kuukautta) ja infuusionesteiden osalta kevennettynä (2 viikkoa). Maahantuojilla ja lääke-tehtailla on omat velvoitteensa.

Pääskylän kirjeestä selviää, että silloisten vel-voitevarastojen arvo nykyrahaksi muutettuna oli noin 110 000 euroa – aikana, jolloin sairaalan lääk-keisiin tarvittiin vuodessa noin 1100 000 euroa. Nyt velvoitevarastoihin sairaanhoitopiirissämme

sitoutuva rahamäärä on suhteessa samaa luokkaa kuin tuolloin.

Tilaratkaisu 1960-luvun velvoitevarastojen toteuttamisessa erosi nykypäivästä. Tuolloin Suo-messa oli lukuisia lääketehtaita. Turussakin kaksi laajasti lääkkeitä valmistavaa tehdasta, joista toinen valmisti myös kaikkia silloin käytössä olleita infuusionesteitä. Lisäksi Turussa oli kahden lääketukkukaupan toimipisteet varastoineen.

Pääskylän kirjeessä 27.2.1965 on liit-teenä kaksi nykyisten laatusopimusten rakenteella laadittua ehdotusta varmuus-varastoon hankittavista valmisteista, joi-den sijoituspaikkoina olisivat lääketehdas Lääke Oy sekä lääketukkukauppa Lääketukun toimipiste, jossa olisivat myös infuusionesteiden varmuusva-rastot. Varastoissa olevat lääkkeet maksettaisiin ker-ralla, mutta varastoijat sitoutuisivat huolehtimaan niiden kierrätyksestä ilman vanhenemisia.

Tänä päivänä valvova viranomainen suhtautuu kriittisesti lääkkeiden velvoitevarastoinnin tekni-seen ulkoistukseen, koska lääkkeiden valmistusta on maassamme erittäin rajoitetusti eikä infuusio-nesteiden valmistusta lainkaan. Lääketukkukaup-pojen toimipisteitä on enää muutama koko maassa, eikä Turussa yhtään. Sairaala-apteekkimme tar-vitsi laajennuksen 1980-luvun lopulla ja uudelleen 2010-luvulla velvoitevarastojen tilatarpeisiin.

Kuvassa lääkevalmisteita, jotka kuuluivat 1960-luvun varmuusvaraston valikoimaan.

TEKSTI: KIRSTI TORNIAINEN

Sairaanhoitopiiri saa vahvistusta päihdelääketieteen alueelle riippuvuus-

psykiatrian vastuualueen sivuvirkaisena ylilääkärinä aloittaneen dosentti

Solja Niemelän myötä. Niemelän tähtäimessä siintää alan hoitokäytäntöjen

ja lääkäreiden koulutuksen kehittäminen sekä uudenlainen tutkimus.

Riippuvuuspsykiatrian asiantuntija

Solja Niemelän varsinainen päätyö on Turun yli-opiston päihdelääketieteen kliinisenä opettajana. Sairaanhoitopiirin psykiatria yhdistyi Turun psy-kiatrian kanssa keväällä 2017. Riippuvuuspsykiat-ria eriytyi omaksi vastuualueekseen vuoden 2018 alusta. Kokeneen päihdepsykiatrin ja alan koulut-tajan mielestä tämä linjaus vie eteenpäin koko alaa. Sairaanhoitopiirin riippuvuuspsykiatrian vastuu-alueeseen kuuluvat korvaushoitopoliklinikka, päih-depsykiatrian poliklinikka, päihdeperheyksikkö sekä riippuvuuspsykiatrian osasto R1.

Mitä uutta on luvassa?Ensisijainen tavoite on ajantasaisen tiedon ja näyt-töön perustuvien hoitomenetelmien saaminen käyt-töön henkilökuntaa kouluttamalla.

– Asiantuntijaroolissani tuon viimeisintä tutki-mustietoa yksiköihin. Kehitän yhteistyössä osasto-hoitajien, ylihoitajien ja vastuualuejohtaja Sanna-Maija Perälän kanssa yksikön koulutus-, tutkimus- ja hoitokäytäntöjä, Niemelä kertoo.

Päihdelääketieteen erityispätevyyttä suoritta-vien sekä psykiatriaan erikoistuvien lääkäreiden

koulutuksen kehittäminen on myös Niemelän agen-dalla. E-psykiatriaa tullaan hänen mukaansa myös hyödyntämään entistä enemmän. Haittoja vähentä-viä interventioita suunnitellaan kehitettäväksi var-sinaisen hoidon rinnalle.

Riippuvuudet vaativat laajaa ymmärrystä

– Sairaanhoitopiirin riippuvuuspsykiatrialla on ainutlaatuiset mahdollisuudet kerätä aineistoa päih-depsykooseista ja kaksoisdiagnoosipotilaiden hoi-dosta. Voidaan tutkia esimerkiksi miten skitsofre-nia ja päihdepsykoosit eroavat toisistaan, Niemelä sanoo.

Vaikka Niemelän oma näkökulma riippuvuuk-siin pohjautuu neurotieteelliseen aivosairausmal-liin, hän muistuttaa, miten monitieteinen ja -ulot-teinen aihealue on. Terveydenhuollossa on hyvä ymmärtää myös päihteiden käyttöön liittyviä sosi-aalisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Lääketieteen ja psykiatrian rooli on noussut vasta 2000-luvulla sosi-aalihuoltovetoisuuden rinnalle.

Niemelä työskenteli edeltävät viisi vuotta koti-konnuillaan Oulussa ja Lapissa, mutta on nyt paluu-muuttanut Turkuun, jonka hyviksi puoliksi hän mai-nitsee muun muassa, että pääsee taas pyörällä töihin.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Solja Niemelä ei perusta turhan vaatimattomista tavoitteenasetteluista, vaan uskoo, että Varsinais-Suomessa pystytään tekemään Suomen parasta riippuvuuspsykiatriaa.

UUSI KASVO

TUTUSTU näyTTeLyyn ”50 vuotta lääkehuoltoa Tyksissä – Tyksin sairaala-apteekin historiaa 1960-luvulta 2010-luvulle”, joka on esillä TG3:ssa

20 HOSPITAALI 4 2018

www .vsshp .fi > sairaanhoitopiiri >lasarettimuseo