HUOLTOVARMUUSTYÖN KEHITTÄMINEN

Ylijohtaja Pekka Timonen 6.11.2014

Perinteinen huoltovarmuus = mistä tulee pula jos… • ampumatarvikkeet • muu sotilaiden kuluva käyttötavara • polttoaineet • ruoka, erityisesti vilja • …

Nykyaikainen huoltovarmuus = minkä pitää toimia, jos • sähkö • polttoaineiden ja elintarvikkeiden jakelu • tietoliikenneyhteydet • maksujärjestelmät • …

Pekka Timonen / 6.11.2014

• Huoltovarmuuden tavoitepäätöksen lähtökohtana se, että perinteinen tuotantopanosten varastointi ei riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintaa. Siksi tietojärjestelmien ja energiansaannin turvaamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

• Kysymyksessä ei ole joko / tai –valinta vaan sekä / että –tilanne, jossa painopiste on alkanut siirtyä ja siirtyy vääjäämättä edelleen

• Muutos on jo menossa ja ehkä pidemmällä kuin yleisesti mielletään: varmuusvarastoja pienennetään, HVK on tullut omistajaksi sähkön kantaverkkoon, öljylaivastoon, palvelinkeskustoimintaan sekä sen laite- ja luolatiloihin …

• Olennainen muutos on siirtymisessä varautumisesta varmistamiseen

• Varautuminen = valtio / viranomainen tekee tai teettää

• Varmistaminen = toimijat tekevät, valtio edistää, tukee, kompensoi …

• Silti: emme voi luopua varastoinnista ja siirtyä varmistamiseen vaan meidän on tehtävä molempia, järkevässä ja vähitellen painotustaan muuttavassa suhteessa

Pekka Timonen / 6.11.2014

• Myös varautumisessa valtio tarvitsee yrityksiä, varmistamisessa valtio on niistä riippuvainen

• Varautuminen on pääosin viranomaistoimintaa, varmistaminen on verkottumista ja verkoston ohjaamista

• Varmistamisessa korostuu myös eri toimialojen keskinäisriippuvuus (öljy on säiliössä ja vilja siilossa eivätkä niiden varastoinnit ole sidoksissa toisiinsa)

• Missä ovat kana, kananpoika ja muna: • elintarvikkeet eivät siirry jos liikenne ei toimi • liikenne ei toimi, jos ei ole polttoainetta • polttoaine ei tule pumpusta ilman sähköä • pumppua ei voi käyttää ilman maksuvälinettä • maksuvälinettä ei voi käyttää ilman tietoliikenneyhteyttä • tietoliikenneyhteys ei toimi ilman sähköä • sähkönsiirto ei toimi ilman tietoliikenneyhteyttä • mutta sähköä tai bittejä ei voi syödä…

Pekka Timonen / 6.11.2014

• Huoltovarmuuden keskeiseksi haasteeksi nousee yritysten ja yritysten edustajien sitouttaminen verkostomaiseen, yhteiskunnan kokonaisetua tavoittelevaan toimintaan

• Verkostossa toimimisen pitäisi motivoida / ”palauttaa” jotakin huoltovarmuusorganisaation tulisi pystyä tuottamaan lisäarvoa yritysten edustajille (entä yrityksille?)

• Liikkeenjohtajalla on aina kotimaa / asemamaa ja yrityksellä kotimaa / pääkonttorimaa. Entäs ”rahan kotimaa”?

• ICT –sektorilla yrityksillä ei aina ole perinteisessä mielessä ”toimintamaata” vaan palvelut tarjotaan ”pilvestä”

• missä palvelut tuotetaan

• miten tuotantomaan toimijat sitoutetaan

• miten ”pilveen siirretty” järjestelmä / sisältö varmennetaan Suomeen

• miten varmennettua järjestelmää käytetään kun sen osaamisresurssit ovat muualla

Pekka Timonen / 6.11.2014

Miten motivoidaan kansainväliset yritykset ja niiden suomalaiset tytäryhtiöt • helppo vastaus: niiden johdon isänmaallisuuden kautta • vaikeampi vastaus: tarjoamalla jotakin lisäarvoa / oppia verkostossa

toimimisesta • mahdoton vastaus: taloudellisilla kompensaatioilla

Huoltovarmuustyön mahdollinen lisäarvo yrityksille • toimintojen turvaaminen poikkeus- / kriisioloissa yhteinen intressi ammattimainen jatkuvuudenhallinta • riskien tunnistus ja käsittelytavat ”vertaisryhmäoppimisella” yrityksen suorien kustannusten välttäminen / minimoiminen • velvoitteiden sijaan sitouttaminen ja vastavuoroisuus ”mitä huoltovarmuusorganisaatio voi tehdä hyväksenne”

Pekka Timonen / 6.11.2014

• Huoltovarmuustyön kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka jo käynnissä tai ainakin aluillaan olevia osia ovat: 1. siirtymistä varautumisesta varmistamiseen 2. siirtymistä viranomaistoiminnasta yritysriippuvaisen verkon

rakentamiseen ja ylläpitoon 3. siirtymistä erillistoiminnoista keskinäisriippuvuuksien hallintaan 4. siirtymistä ”isänmaallisesta kansalaistoiminnasta” globaalien

toimijoiden sitouttamiseen 5. uudenlainen kansainvälinen verkostoituminen (muutkin maat ovat

riippuvaisia samoista kv-yrityksistä) 6. varmistamiseen painottamisesta seuraava ”uudenlainen

valtakunnallisuus” kun varmistamista ei voida jakaa keskitetyistä varastoista (alueviranomaiset, paikalliset yritykset, kansalaisjärjestöt)

• Keskeinen toimija on jatkossakin huoltovarmuuskeskus. Sen uudistuminen ja sen osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa, sillä viranomaisresurssien kasvattaminen ei ole realistinen odotus.

Pekka Timonen / 6.11.2014