hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma - akaa · pirkanmaan hyvinvointi‐ ja...
TRANSCRIPT
Etelä‐Pirkanmaa
Hyvinvointi‐ ja turvallisuussuunnitelma
6.11.2013
Akaan kaupunki
Valkeakosken kaupunki
Urjalan kunta
2
Sisällysluettelo:
1. Tausta ja tavoitteet .................................................................................................................................... 3
2. Kehityskuva Etelä‐Pirkanmaan hyvinvointi‐ ja turvallisuustilanteesta ...................................................... 4
2.1 Väestö, asuminen ja palvelut ............................................................................................................ 4
2.2 Työttömät työnhakijat ....................................................................................................................... 7
2.3 Lastensuojelu ..................................................................................................................................... 9
2.4 Sosiaalipalveluiden käyttö ............................................................................................................... 11
2.5 Toimeentulotuen saajat .................................................................................................................. 12
2.6 Maahanmuuttajien määrät ............................................................................................................. 13
2.7 Koulutus ........................................................................................................................................... 16
2.8 Sairastavuus ..................................................................................................................................... 17
2.9 Onnettomuusherkkyys .................................................................................................................... 18
2.10 Rikokset ........................................................................................................................................... 19
2.11 Päihteiden käyttö ............................................................................................................................ 22
2.12 Liikenneturvallisuus ......................................................................................................................... 25
3. Turvallisempi ja hyvä huominen Etelä‐Pirkanmaa .................................................................................. 26
4. Käynnissä olevat paikalliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiakirjat/toimenpiteet/hankkeet ja mahdolliset muut uudet ideat .............................................................. 30
5. Paikallisen hyvinvointi‐ ja turvallisuustilanteen seuranta ....................................................................... 35
Liitteet: Poliisin tulostietojärjestelmän (PolStat) taulukot ......................................................................... 36
3
1. Tausta ja tavoitteet
Turvallisuussuunnittelusta on määrätty valtioneuvoston päätöksellä. Valtioneuvosto teki 14.6.2012 periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta "Turvallisempi huominen". Ohjelmassa valtioneuvosto on päättänyt yhteensä 64 toimenpiteestä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kansallisen ohjelman rinnalla laadittiin ensimmäistä kertaa sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpanosuunnitelmat aluehallintovirastojen johdolla. Sisäisen turvallisuuden yhteensovittamistyötä tehdään aluehallintovirastojen johdolla laajassa yhteistyössä kuntien, eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Kokonaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Sisäisen turvallisuuden alueellinen toimeenpanosuunnitelma, Länsi‐ ja Sisä‐Suomen kokonaisturvallisuusstrategia, valmistui 28.8.2012.
Turvallisempi huominen – sisäisen turvallisuuden ohjelma (2012):
http://www.intermin.fi/download/34893_262012_STO_III_fi.pdf
Länsi‐ ja Sisä‐Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (toimeenpanosuunnitelma) (2012):
http://www.intermin.fi/download/39878_Kokonaisturvallisuusstrategia_2012‐2015.pdf
Aluehallintovirasto on lähettänyt toimenpidepyynnön (LSSAVI/4647/00.05.01/2012) 5.12.2012 kuntiin, jossa kuntia pyydetään päivittämään hyvinvointi‐ ja turvallisuussuunnitelmansa. Suunnitelman muodosta ei ole toimenpidepyynnössä määrätty. Lisäksi kuntia pyydetään myös käymään läpi kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelma ja sitä täydentävän alueellisen kokonaisturvallisuusstrategian toimenpiteet ja ilmaisemaan mikäli kunta haluaa olla mukana niihin liittyvissä hankkeissa. Kunnilta toivotaan myös tietoa jo käynnissä olevista hyvinvointiin‐ ja turvallisuuteen liittyvistä hankkeista tai mahdollisista uusista ideoista.
Nyt laadittu hyvinvointi‐ ja turvallisuussuunnitelma on yleiskuvan antava katsaus Etelä‐Pirkanmaan seutukunnan hyvinvointi‐ ja turvallisuustilanteen kehityksestä vuosina 2006‐2011. Tätä edellinen paikallinen turvallisuussuunnitelma on laadittu Etelä‐Pirkanmaalla vuonna 2009.
Nyt laaditussa hyvinvointi‐ ja turvallisuussuunnitelmassa on nostettu esiin kunkin teeman kohdalla mahdolliset keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot. Hyvinvointi‐ ja turvallisuustilannetta kuvaavissa graafeissa on esitetty vertailun vuoksi myös Pirkanmaan sekä koko maan tilanne. Graafien tiedot ovat peräisin sähköisestä hyvinvointikertomuksesta (lisätietoja: www.hyvinvointikertomus.fi ). Suunnitelmaan on sisällytetty tietyissä teemoissa myös kysymyksiä kuntakohtaisen lisäpohdinnan tueksi.
Etelä‐Pirkanmaalla on syksystä 2012 alkaen toiminut kuntien yhteinen hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtävänä on koordinoida alueella tehtävää hyvinvointikertomustyötä. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista, palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä
4
ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista. Hyvinvointikertomus 2013‐2016 on käsitelty Valkeakosken valtuustossa 14.10.2013 ja Urjalan valtuustossa 16.9.2013. Akaassa hyvinvointikertomustyö on vielä marraskuussa 2013 osin kesken, koska kaupungin lähes kaikki johtavat viranhaltijat vaihtuivat kevään ja kesän 2013 aikana ja he ovat halunneet ottaa aikaa tutustua rauhassa tehtävään työhön ennen kuin asiaa viedään eteenpäin.
Hyvinvointikertomustyötä varten Etelä‐Pirkanmaan kuntiin on perustettu hyvinvointiryhmät. Hyvinvointikertomustyö toimii oleellisena ja tärkeänä pohjana hyvinvointi‐ ja turvallisuussuunnitelmatyölle. Nyt päivitetyn suunnitelman laatimiseksi ei ole perustettu erillistä työryhmää vaan on hyödynnetty muita käynnissä olevia työprosesseja/toimijoita. Tässä Etelä‐Pirkanmaan hyvinvointi‐ ja turvallisuussuunnitelmassa hyödynnetään mm. kunnissa tehtyä hyvinvointikertomustyötä mahdollisimman paljon. Tulevaisuudessa nämä kaksi suunnitelmaa: hyvinvointikertomus ja hyvinvointi‐ ja turvallisuussuunnitelma tulevat yhdistymään toinen toisiinsa entistä enemmän.
2. Kehityskuva Etelä‐Pirkanmaan hyvinvointi‐ ja turvallisuustilanteesta
2.1 Väestö, asuminen ja palvelut
Kuntien väkiluvut vuonna 2001 ja vuonna 2011 sekä väestöennuste vuodelle 2030 (lähde: Tilastokeskus)
Väkiluku Väkiluku Ennuste Muutos Kunta 31.12.2001 31.12.2011 Muutos % v. 2030 vuoteen 2011 nähden % Akaa 16022 17091 + 6,7 18565 + 8,6 Urjala 5612 5246 ‐ 6,5 4700 ‐ 10,4 Valkeakoski 20424 21022 + 2,9 23316 + 10,9
5
Indikaattori ilmaisee, kuinka monta alle 15‐vuotiasta ja 65‐vuotta täyttänyttä on sataa 15‐64 ‐vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.
Väestöllinen huoltosuhde, nykytila ja ennuste (lähde: Tilastokeskus)
Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde Muutos Kunta v. 2011 v. 2030, ennuste v. 2011 – 2030 Koko maa 52,9 % 71,2 % + 34,6 % Akaa 58,7 % 74,0 % + 26,1 % Urjala 66,0 % 91,3 % + 38,3 % Valkeakoski 59,7 % 73,0 % + 22,3 %
6
Indikaattori ilmaisee kuntien välisen nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Väestön määrä on alueellamme kasvanut maltilliseen tahtiin 2000‐luvulla. Yksittäisistä kunnista kasvua on tapahtunut kaikissa muissa paitsi Urjalassa. Kun tarkastellaan väestöennusteita vuodelle 2030, Akaassa ja Urjalassa väestökehitys tämän hetkisen tiedon pohjalta tarkasteltuna näyttää jatkavan edellisen vuosikymmenen osoittamaan suuntaan, muutoksen vauhdin osalta tosin hieman hidastuvana. Valkeakoskella väestökehityksessä tapahtunut muutos positiiviseen suuntaan näyttää vakiintuvan maltilliseksi väestön kasvuksi.
‐ Väestöllisellä huoltosuhteella mitattuna kaikissa alueemme kunnissa väestön ikärakenne on epäedullisempi kuin valtakunnan keskiarvo. Urjalassa väestöllinen huoltosuhde muuttuu yleistä kasvua nopeammin epäedulliseen suuntaan. Ikääntyvän väestön erityiset turvallisuustarpeet on siis tärkeää muistaa huomioida (mm. tapaturmien ehkäisy, kaatumiset, yksinäisyys, turvattomuuden tunne).
‐ Väestörakenteen muutos heijastuu myös yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuuden kasvuun, joka on vuosina 2000–2010 suurentunut kaikissa Etelä‐Pirkanmaan kunnissa. Yhden hengen asuntokuntien osuus on Urjalassa ja Valkeakoskella yli 40 % kaikista talouksista. Yhden hengen asuntokuntien lisääntymisen voi ennakoida mm. naapuriavun tarpeen kasvamista.
‐ Muuttoliikenne on selvästi muovannut Etelä‐Pirkanmaan väestörakennetta. Akaa ja Valkeakoski ovat olleet vahvasti lapsiperheiden muuttovoittokuntia. Muuttoliikkeen suuntaan vaikuttavat alueiden veto‐ ja työntövaikutukset. Muuttomotiivit liittyvät usein ensisijaisesti asumistarpeisiin ja toissijaisesti työhön tai opiskeluun. Lapsiperheiden muuttoa Akaaseen ja Valkeakoskelle selittänee esimerkiksi Tamperetta halvemmat asumiskustannukset ja tonttitarjonta. Lapsiperheiden erityisen hyvinvointi ‐ ja turvallisuustarpeet on siis tärkeää muistaa huomioida (mm. riittävät sosiaalipalvelut).
‐ Aluerakenteen osatekijöiden, kuten asutusrakenteen ja väestörakenteen muutokset heijastuvat palvelurakenteeseen. Väestön väheneminen maaseutualueilla, väestön keskittyminen taajamiin ja niiden lievealueille on harventanut palveluverkkoa ja toisaalta vahvistanut joitakin palvelukeskittymiä. Maaseudun peruspalvelujen säilymisen lisäksi palvelujen keskittymisen koetaan uhkaavan tulevaisuudessa myös pienten kuntakeskusten palveluvarustusta. Tällä on merkitystä koettuun turvallisuuden tunteeseen.
7
2.2 Työttömät työnhakijat
Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15‐74‐vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.
Indikaattori ilmaisee 15‐24‐vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18‐24‐vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on 15‐24‐vuotias työtön.
8
Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan 15‐74‐vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Korkea työttömyys on yhä suuri ongelma Etelä‐Pirkanmaan kunnissa. Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä.
‐ Etelä‐Pirkanmaalla työttömyyden kasvu koskettaa vahvasti miehiä, osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on 56 %.
‐ Nuorten työttömyys on hieman laskenut Etelä‐Pirkanmaan kunnissa viime vuosina, mutta on yhä huolestuttavan korkealla. Nuorisotyöttömyys aiheuttaa helposti syrjäytymistä. Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi on Etelä‐Pirkanmaalla toteutettu/toteutetaan useita kehittämishankkeita (mm. Vaateri‐ nuorten työpaja, lisätietoja sivulla 34. )
9
2.3 Lastensuojelu
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 ‐ 17‐vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset.
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuuden prosentteina 18 ‐ 20‐vuotiaasta väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut tai jälkihuollon sijoituksena olevat nuoret.
10
Indikaattori ilmaisee huostassa viimeisimmän sijoitustiedon mukaan olleiden 0 ‐ 17‐vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0‐17 ‐vuotiaiden %‐osuus vastaavanikäisestä väestöstä koko suomessa on vähentynyt Akaassa vuodesta 2006 vuoteen 2010. Valkeakoskella osuus on sen sijaan kasvanut. Valkeakoskella kasvu on ollut huolestuttavan suuri. Urjalassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on tasaantunut viime vuosina.
‐ Varhainen ennaltaehkäisevään tukeen / avohuollollisiin tukitoimiin panostaminen voi olla yksi keino vähentää lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Valkeakoskella on käynnistetty lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisprojekti ongelmaan tarttumiseksi (lisätietoja sivulla 33).
‐ Kokonaiskuvan saamiseksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen rinnalla voi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määriä ja osuuksia (lisätietoja sivulla 11, sosiaalipalveluiden käyttö).
‐ Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille.
11
Kysymyksiä kuntakohtaisen lisäpohdinnan tueksi:
o Paljonko lastensuojeluilmoituksia kunnassa tehdään?
o Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden järjestämisessä on tapahtunut?
o Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät?
o Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen?
o Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa?
2.4 Sosiaalipalveluiden käyttö
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0 ‐ 17‐vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on Urjalassa noussut vuodesta 2007. Näiden tukitoimien avulla on kuitenkin pystytty vaikuttamaan kodin ulkopuolelle tapahtuvien sijoitusten määrään. Akaassa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna avohuollon tukitoimien osuus on ollut melko alhainen. Valkeakoskella lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien määrä on ollut nousussa.
12
‐ Kokonaiskuvan saamiseksi avohuollon tukitoimia koskevien tietojen rinnalla voi tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määriä ja osuuksia (lisätietoja sivulla 9, lastensuojelu).
2.5 Toimeentulotuen saajat
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25‐64‐vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18‐vuotias).
13
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti olevien määrä on vuoteen 2010 asti kasvanut kaikissa Etelä‐Pirkanmaan kunnissa. Tätä osin selittävänä tekijänä on teollisuuden rakennemuutos. Urjalassa useita vuosia jatkunut kasvu on kääntynyt nyt laskuun. Akaassa pitkäaikaista toimeentulotukea saavien osuus työikäisestä väestöstä on korkea.
‐ Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut Akaassa.
2.6 Maahanmuuttajien määrät
14
15
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Ulkomaan kansalaisten määrät ovat viime vuosina kasvaneet Valkeakoskella ja Akaassa. Silti Etelä‐Pirkanmaalla on edelleen melko vähän maahanmuuttajia (noin kaksi prosenttia väkiluvusta). Koko Etelä‐Pirkanmaan alueella on kasvussa nimenomaan työperäinen maahanmuutto, mutta moni saapuu alueelle myös perhesiteen perusteella tai opiskelemaan.
‐ Yhteensä Etelä‐Pirkanmaalla oli vuoden 2012 lopussa 930 vieraskielistä henkilöä, joista 767:llä oli muun kuin Suomen kansalaisuus. Suurimmat ryhmät olivat virolaiset ja venäläiset, mutta alueella on edustettuna lähes 69 kansalaisuutta niin Euroopasta, Pohjois‐ ja Etelä‐Amerikasta, Aasiasta kuin Afrikastakin.
‐ Lasten ja nuoren kotouttamisessa ensisijaista on ongelmien ennaltaehkäisy, erityistarpeiden ja ongelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen.
‐ Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää eri viranomaisten ja maahanmuuttajien yhteistyötä. Etelä‐Pirkanmaalle laaditaan vuoden 2012 aikana seudullinen kotouttamisohjelma (lisätietoja sivulla 34).
16
2.7 Koulutus
Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti.
Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 ‐vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan.
17
Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 ‐ 24‐vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikaisesta väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17‐24 ‐vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Urjalassa korkea. Myös Akaassa ja Valkeakoskella osuudet ovat Pirkanmaan keskiarvoa korkeammat. Nuoren sujuvat siirtymäkohdat koulutuspolulla on ratkaisevan tärkeitä hänen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnilleen, mistä syystä näihin tulee kaikin tavoin panostaa perusopetuksen oppilaan ohjauksessa, erityisen tuen antamisessa ja oppilashuollossa. Toinen kriittinen kohta nuoren elämässä koulutuspolulla on silloin, kun hän keskeyttää opintonsa. Peruskoulun jälkeen syystä tai toisesta koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret ovat usein muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä koulutuksesta tai laajemminkin normaalista elämänkulusta.
2.8 Sairastavuus
Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
18
‐ Sairastavuusluku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Valkeakosken sairastavuusindeksi (100,3) vastaa hyvin koko Suomen keskiarvoa.
2.9 Onnettomuusherkkyys
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00‐T78) sairaalahoidossa olleiden potilaiden osuuden kymmentä tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.
19
Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Kotona asuvien ikäihmisten määrä on Valkeakoskella ja Urjalassa korkea. Myös vammojen ja myrkytysten vuoksi hoidettujen määrät ovat Valkeakoskella ja Urjalassa muita korkeammat. Voisi olla syytä tarkastella onko näillä kahdella asialla jonkinlaista vaikutussuhdetta. Olisiko kotona asuvien ikäihmisten turvallisuuden edistämiseksi tarve tehdä jotain? Akaassa on mm. keväällä 2013 käynnistetty Akaan senioriturvallisuuskampanja (lisätietoja sivulla 35 ).
2.10 Rikokset
Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset omaisuusrikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Omaisuusrikoksia ovat mm. varkaudet, ryöstöt, petokset ja maksuvälinepetokset.
20
Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden kaikkien huumausainerikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Poliisin tietoon tulleet rikokset sisältävät ne rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Huumausainerikoksiin kuuluvat huumausaineen käyttörikokset, huumausainerikokset sekä törkeät huumausainerikokset.
Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
21
‐ Omaisuusrikosten määrä oli Akaassa alhaisempi kuin muissa kunnissa.
‐ Poliisin tietoon tulleita huumausainerikoksia on Etelä‐Pirkanmaan kunnissa ollut viime vuosina selvästi vähemmän kuin Pirkanmaalla tai koko maassa.
‐ Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on ollut kasvussa Akaassa. Urjalassa määrä on sen sijaan ollut laskussa. Väkivaltarikostilastoissa tapahtuvat muutokset heijastavat yleensä suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia.
‐ Etelä‐Pirkanmaan kuntia koskevat tarkemmat rikostilastot ovat suunnitelman liitteenä (sivut 36 ‐ 40).
Kysymyksiä kuntakohtaisen lisäpohdinnan tueksi
o Millainen on paikallinen ilmoittamisen kynnys? Puututaanko itse vai tilataanko mieluummin ambulanssi? Kuinka suuri osa kunnassa tapahtuneista väkivaltarikoksista arviolta tulee poliisin tietoon?
o Millainen on alkoholin osuus kotihälytyksissä?
o Mikä osuus väkivaltarikoksista on alle 18 v. tekemiä? Millainen on sukupuolten välinen ero?
o Millaisia eroja on lukumäärällisesti pahoinpitelytilastoissa (lievä pahoinpitely, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely) ja mikä on perheväkivaltatapausten osuus väkivaltatilastoissa?
o Millainen on kunnan nk. "tyypillinen" väkivaltarikos?
o Kuinka suuri osa poliisin tietoon tulleista väkivaltarikoksista tapahtuu kotona, kuinka suuri osa tapahtuu julkisella paikalla? Millaisia trendejä väkivallan tapahtumapaikoissa on nähtävissä?
o Vaikuttaako väkivaltarikosten määrä kuntalaisten kokemaan turvallisuudentunteeseen?
o Millaisia kustannuksia väkivaltarikokset aiheuttavat kunnalle?
o Kuinka helposti/nopeasti poliisi on saatavilla paikalle? Kuinka usein rikosnimeke ehtii vaihtua ennen poliisin ehtimistä paikalle?
o Mikä on kunnan katuturvallisuusindeksi?
o Mitä laittomia huumeita paikkakunnalla liikkuu, millainen on huumausaineiden saatavuus paikkakunnalla?
o Mistä huumeet alueelle tulevat?
o Millaisia toimenpiteitä on käytetty huumeiden käyttöön puuttumisessa ja miten ne ovat vaikuttaneet?
22
2.11 Päihteiden käyttö
Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan.
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana poliisin tietoon tulleiden päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen väkivaltarikosten syylliseksi epäiltyjen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä.
23
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden.
Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A‐klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.
24
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu‐ ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumustapauksien määrät ovat olleen kokonaisuudessaan laskusuunnassa. Rattijuopumus‐indikaattori on kylläkin osittain riippuvainen viranomaisten aktiivisuudesta, sillä paljon rattijuopumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuriakin riippuen esimerkiksi poliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista.
‐ Alkoholijuomien myyntimäärä asukas kohti on ollut Urjalassa koko tarkasteluajan muita korkeammalla.
‐ Valkeakoskella päihdehuollon avopalveluiden käyttö on selkeästi muita runsaampaa. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä.
‐ Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Valkeakoskella päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrät ovat kasvaneet joka vuosi.
‐ Etelä‐Pirkanmaan kuntia koskevat tarkemmat poliisin tilastot rattijuoppojen määristä ovat suunnitelman liitteenä (sivulla 37).
Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi
o Millaiset resurssit poliisilla on puuttua rattijuopumuksiin kunnan alueella?
25
o Millaiseksi ympäristön turvallisuusriskiksi rattijuopot kunnan alueella koetaan?
o Millaista on kuntalaisten suhtautuminen juopuneena ajamiseen?
o Millä tavalla nuorten rattijuopumukset näkyvät kunnassa?
o Minkä verran arvioidaan päihtyneitä lähtevän paikallisista/seudullisista anniskelupaikoista autoilla ‐ reagoidaanko ilmiöön?
o Miten nuorten alkoholin käyttö näkyy kunnassa?
o Mistä nuoret saavat käyttämänsä alkoholin?
o Miten alkoholin käytön, hallussapidon ja ikärajojen valvonta toimii kunnassa?
o Millaisia toimenpiteitä on käytetty nuorten alkoholin käyttöön puuttumisessa ja miten ne ovat vaikuttaneet?
2.12 Liikenneturvallisuus
Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden liikennerikkomusten sekä liikenteen vaarantamisen osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan.
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Poliisin tietoon tulleiden liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat lisääntyneet Akaassa selvästi vuoden 2010 aikana. Akaan kaupunki sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa ja yleinen liikennöinti on viime vuosina selvästi lisääntynyt. On myös todettu, että
26
Turkuun johtavan valtatie 9 liikenneturvallisuuden parantamiseksi olisi paljon tehtävissä (liittymät, ohituskaistat, yksityistiejärjestelyt ym.)
‐ Etelä‐Pirkanmaan kuntia koskevat tarkemmat poliisin tilastot hirvieläinonnettomuuksien määristä, liikenneonnettomuuksista ja niiden syistä ovat suunnitelman liitteenä (sivulla 39‐40).
3. Turvallisempi ja hyvä huominen Etelä‐Pirkanmaa
Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
27
Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus‐mittariin. Kahdesta positiivisesta vaihtoehdosta ei saanut pisteitä, kolmannesta sai 1 pisteen, neljännestä 2 pistettä ja viidennestä 3 pistettä. Mukaan indikaattoriin otettiin vähintään 8 pistettä saaneet vastaajat.
Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
28
Indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.
Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä.
29
Keskeiset hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät huomiot:
‐ Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olleiden koululaisten määrä on laskenut merkittävästi Urjalassa. Etelä‐Pirkanmaan kaikkien kuntien luvut ovat kylläkin yhä korkeammat kuin keskimäärin Pirkanmaalla tai koko maassa. Valkeakoskella esim. joka neljäs 14‐15 ‐vuotias juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa.
‐ Urjalassa koululaisten huumekokeilut ovat vähentyneet. Akaassa kokeilut ovat lisääntyneet.
‐ Urjalassa masentuneiden koululaisten osuus on selvästi vähentynyt. Akaassa vastaavasti osuus on ollut kasvussa.
‐ Urjalassa koulukiusaaminen on vähentynyt, Akaassa sen sijaan lisääntynyt.
‐ Fyysistä uhkaa kokeneiden koululaisten määrä on Urjalassa muita korkeammalla tasolla.
‐ Vanhemmuuden puutetta tuntee akaalaisista koululaisista joka kolmannes. Urjalassa vanhemmuuden puutteen tunne on vähentynyt ja on alhaisin muihin kuntiin nähden.
Tarvittavia toimenpiteitä turvallisen ja hyvän huomisen Etelä‐Pirkanmaan toteutumiseksi: (pääasiallisen lähteenä on käytetty Akaan, Urjalan ja Valkeakosken hyvinvointikertomustyötä vuosille 2013‐2016)
‐ Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen:
o lasten ja nuorten sekä vanhemmuuden tukeminen
o moniammatillinen yhteistyö
‐ Lasten ja nuorten yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen:
o yhteisöllisyyden lisääminen
‐ Nuorten koulutus‐ ja työllistämistoimenpiteiden vahvistaminen:
o nuorten sitouttaminen koulutukseen, nuorisotyöttömyyden vähentäminen
o uuden oppilas‐ ja opiskelijahuoltolain velvoitteet
o nuorten monialaisen verkoston toiminnan vakiinnuttaminen (Valkeakoski)
o nuorisotakuun yhteistyö
o nuorten työpajatoiminnan vakiinnuttaminen
30
‐ Työikäisten syrjäytymisen ehkäisy:
o työllistämistoimenpiteiden vahvistaminen, mm. Työllisyyden kuntakokeilu (lisätietoja sivulla 33).
o syrjäytymisuhan alla olevien työikäisten aktivoiminen
o kuntouttava työtoiminta
‐ Ikääntyneiden elinolojen muuttaminen:
o kotihoidon vahvistaminen (Valkeakoski)
o omaishoidon vahvistaminen (Valkeakoski)
o uusi ikäpoliittinen ohjelma (Valkeakoski)
o laitospaikkojen muuttaminen tehostetuksi asumispalveluksi (Urjala ja Akaa)
‐ Ennaltaehkäisevä päihdetyö, väkivallan ja rikosten ehkäiseminen ja vähentäminen:
o alkoholin välittäminen alaikäisille pitää saada loppumaan (ongelma ainakin Urjalassa)
o poliisin vähäinen läsnäolo paikkakunnalla (Urjala)
o kuntalaisten kuuleminen turvallisuusasioissa. Mahdollisina keinoina ovat mm. asukaskyselyt, kouluterveyskyselyt, turvallisuuskävelyt, muut vuorovaikutteiset kuulemiskeinot.
‐ Liikenneturvallisuuden parantaminen:
o Liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen. Tarvetta suunnitelman päivittämiseen on ilmaistu olevan ainakin Akaassa. Viimeisin liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2007 ja se on ollut seudullisesti laadittu.
4. Käynnissä olevat paikalliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiakirjat/toimenpiteet/hankkeet ja mahdolliset muut uudet ideat
Pirkanmaan alueellinen tapaturmakatsaus
Tämä vuosittain päivitettävä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta‐ ja
31
seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Raporttien sisältämää tietoa on mahdollista hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja tulevaisuudessa myös vaikutusten arvioinnissa. On syytä muistaa, että ehkäisevän työn tulosten näkyminen kuolleisuudessa ja sairastavuudessa on hidasta. Saavutettavat tulokset ovat yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita tapahtuu kunnissa, seutukunnissa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Linkki vuoden 2012 Pirkanmaan tapaturmakatsaukseen:
http://www.thl.fi/tilastoliite/tapaturmat/alueraportit/2012/pelastusalue/Pirkanmaa.pdf
Aiheeseen liittyvä Piste tapaturmille! ‐verkkopalvelu tarjoaa tietoa ja työvälineitä ammattilaisille koti‐ ja vapaa‐ajan tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille‐fi
Nuorisotakuu
Nuorisotakuu on yksi suomen hallituksen kärkihankkeista. Sen toteutukseen ovat sitoutuneet ministeriöiden lisäksi työmarkkinajärjestöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry.
Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Se tarjoaa jokaiselle alle 25‐vuotiaalle nuorelle ja alle 30‐vuotiaalle vastavalmistuneelle työ‐, työkokeilu‐, opiskelu‐, työpaja‐ tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen liittyvä koulutustakuu takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Osana nuorisotakuuta toteutettava nuorten aikuisten osaamisohjelma antaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30‐vuotiaille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto.
Nuorisotakuusta ei ole olemassa yhtä erillistä lakia vaan sen toimeenpano perustuu hallinnonalojen välisen yhteistyön lisäksi yhdessä laadittuihin toimintalinjauksiin ja eri alojen säädöksiin, joista osaa on uudistettu.
Takuun toteutumisen keinoja ovat koulutustakuun toimet, mukaan lukien oppisopimuskoulutus ja maahanmuuttajanuorten kieli‐ ja opiskeluvalmiuksien koulutus kansan‐ ja kansalaisopistoissa, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten TE‐palvelut mukaan lukien Sanssi‐kortti eli nuorten palkkatuki, kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali‐ ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta.
Nuorisotakuun toteutus edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja sitoutumista alueellisilta ja paikallisilta toimijoilta. Toimimalla yhteistyössä voidaan parhaiten tukea sitä, että nuorten osallisuus lisääntyy, heidän osaamisensa kehittyy, nuoret kouluttautuvat ja työllistyvät ja ovat siten aktiivisia yhteiskuntamme jäseniä. Jo aloitettua monialaista yhteistyötä esimerkiksi nuorisolain mukaisissa yhteistyöverkostoissa on jatkettava ja kehitettävä.
32
Hakipa nuori mistä tahansa apua, hänet on ohjattava juuri hänen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaan palveluun riippumatta hallinnonalasta tai siitä, mistä hän on lähtenyt apua hakemaan. Tämän vuoksi muun muassa TE‐toimistojen, opinto‐ohjaajien, koulutuksen järjestäjien, kunnan sosiaali‐ ja terveystoimen, nuorisotoimen ja elinkeinoelämän on tiivistettävä yhteistyötään.
Valkeakoskella nuorten yhteiskuntakuun toteuttamiseksi on tehty mm. valtuustoaloite, jonka johdosta on päätetty, että Valkeakosken työllisyystyöryhmä nimeää keskuudestaan nuorten yhteiskuntatakuun vastuuhenkilön.
Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi
Hyvinvointikertomustyö Etelä‐Pirkanmaan kunnissa
Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa.
Hyvinvointikertomus valmistellaan kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus johtopäätöksineen
• kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta
• väestön terveydestä ja hyvinvoinnista
• terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista
• palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä
• ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.
Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on eri toimijoiden yhteinen hyvinvointiasioiden oppimisprosessi.
Terveydenedistämistyöhön liittyen Etelä‐Pirkanmaan kunnat ovat päättäneet vuoden 2012 alussa osallistua Terveempi Pohjois‐Suomi 2 –hankkeeseen ja sen Väli‐Suomen osahankkeeseen / Pirkanmaan alahankkeeseen. Etelä‐Pirkanmaan kuntien lähdettyä mukaan tähän hankkeeseen ne ovat samalla sitoutuneet ottamaan käyttöön sähköisen hyvinvointikertomustyökalun. Sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnan pohjaksi kunnat ovat valinneet tietyt indikaattorit, jotka valtuustot ovat hyväksyneet kevään 2013 aikana. Varsinaiset hyvinvointikertomukset vuosille 2013‐2016 ovat Valkeakosken ja Urjalan valtuustot hyväksyneet syksyllä 2013. Akaassa hyvinvointikertomus on vielä marraskuussa 2013 hyväksymättä.
Etelä‐Pirkanmaan kunnat (Akaa, Urjala ja Valkeakoski) ovat rekrytoineet yhteisen hyvinvointikoordinaattorin, jonka tehtävänä on mm. koordinoida kuntien sähköisten hyvinvointikertomusten kehittämistä ja käyttöönottoa sekä poikkihallinnollista yhteistyötä käytännön tasolla. Hyvinvointikoordinaattorin avuksi on kuntiin nimetty hyvinvointiryhmät.
33
Lisätietoja: hyvinvointikoordinaattori Tiina Konttajärvi, www.hyvinvointikertomus.fi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen terveydenedistämistyö tukee kuntia 1.5.2011 voimaan tuleen uuden terveydenhoitolain 12 §:n mukaisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä kunnissa.
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus perustuu Pirkanmaan alueellisessa terveyden edistämisen suunnitelmassa (2011) esitettyyn alueellisen tason toimenpidesuunnitelmaan, jossa keskeinen työväline on Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus. Se on strateginen asiakirja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellista koordinaatiota varten Pirkanmaalla. Siihen on koottu tieto meneillään olevista valtakunnallisista ja alueellisista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategioista, ohjelmista ja suunnitelmista. Yhdessä sovittujen alueellisten hyvinvointi‐ ja terveysosoittimien (jatkossa indikaattorien) perusteella on koottu poikkileikkaus pirkanmaalaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin nykytilanteesta ja kehityksen suunnasta.
Lisätietoja: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, www.pshp.fi
Työllisyyden kuntakokeilu
Etelä‐Pirkanmaan kunnat hakivat ja tulivat valituksi mukaan hallitusohjelman mukaiseen työllisyyden kuntakokeiluun. Kokeilu käynnistyi syksyllä 2012 ja kestää 31.12.2015 asti. Etelä‐Pirkanmaalla tavoitteena on rakentaa yhteispalvelukeskukset, jotka perustuvat moniammatilliseen sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Mukana työssä ovat mm. Akaan, Urjalan ja Valkeakosken sosiaali‐ ja terveystoimet sekä työllisyys‐, päihde‐ ja mielenterveyspalvelut. Kumppaneita ovat työ‐ ja elinkeinotoimisto, työvoiman palvelukeskus ja Kansaneläkelaitos. Yhteispalvelukeskuksien tarkoituksena on tuottaa sektorirajat ylittäviä, poikkihallinnollisia, kokonaisvaltaisia sekä moniammatillisia kuntoutus‐ ja työllisyyspalveluja.
Lisätietoja: projektipäällikkö Ilkka Peltomaa, http://www.tem.fi/kuntakokeilu
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisprojekti/Valkeakoski
Valkeakosken kaupunginvaltuusto on 12.11.2012 päättänyt käynnistää projektin lastensuojelua ja perhetyötä koskien. Projektin tavoitteena on huostaanottojen vähentäminen merkittävästi, toiminnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään toimintaan sekä yhteistyön kehittäminen.
Kehittämisprojektilla pyritään seuraavaan päämäärään:
* Peruspalveluissa on riittävästi ja oikea‐aikaisesti erilaisia joustavia ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palvelumuotoja.
34
* Lapsi‐ ja perhekohtaista lastensuojelua järjestetään lapsen edun mukaisesti ja tarpeen edellyttämällä tavalla huomioon ottaen avohuollon tukitoimien ensisijaisuus, kohderyhmän osallisuuden vahvistaminen ja lapsen vanhempien tukeminen.
* Johtamisjärjestelmä palvelee toiminnan ja talouden johtamista ja suunnittelua sekä tavoitteiden asettamista ja niiden seurantaa, varmistaa tiedon kulun kaikkien tasojen ja tahojen välillä organisaatiossa sekä varmistaa päätöksenteon sujuvuuden ja toimeenpanon onnistumisen.
* Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjottavat moniammatilliset ehkäisevät, varhaisen tuen ja erityisen tuen palvelut on koottu mahdollisimman kattavasti yhden palvelukeskuksen alaisuuteen, jolla on kokonaisvastuu lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävistä palveluista.
Lisätietoja: Kehittämisasiantuntija Soili Varonen
Etelä‐Pirkanmaan seudullinen kotouttamisohjelma
Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) antaa puitteet kuntien työlle kotoutumisen edistämiseksi.
Kunnan tehtävänä (30 §) on:
• Yleis‐ ja yhteensovittamisvastuu kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta
• Huolehdittava, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille
• Huolehdittava, että toimenpiteet ja palvelut järjestetään tarvetta vastaavasti
• Huolehdittava oman henkilöstön osaamisen kehittämisestä
Etelä‐Pirkanmaan kunnat ovat päättäneet tehdä seudullisen kotouttamisohjelman. Tavoitteena on saada seudullinen kotouttamisohjelma valmiiksi syksyllä 2013. Kotouttamisohjelman sivutuotteena on tarkoitus laatia päivitetty selkokielinen paikallistieto‐osuus, jonka maahan muuttaneen kuntalaisen tulee saada perustietoaineiston yhteydessä. Kotouttamisohjelman koordinointityöstä vastaa ALMA‐hankkeen kautta palkattu maahanmuuttokoordinaattori Katoriina Tcheuffa.
Lisätietoja: maahanmuuttokoordinaattori Katariina Tcheuffa, http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/alma.html
Vaateri ‐nuorten työpajatoiminta
Vaateri ‐työpajapalveluja tarjotaan 15–25‐vuotiaille nuorille, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta tai tarvitsevat työllistämis‐ ja ohjauspalveluja päästäkseen ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon sekä räätälöityyn polkuun kohti koulutusta tai avoimia työmarkkinoita. Toiminta auttaa nuorta löytämään omat vahvuutensa, tekemään realistisen suunnitelman tulevaisuudestaan sekä tukee nuoren sisäistä kasvua yksilönä ja
35
yhteisön jäsenenä. Työpaja tarjoaa moniammatillisen verkoston palvelut, jossa eri sektoreiden osaaminen luo toisiaan tukevan kokonaisuuden. Tällä hetkellä työpajatoiminta saa kansallista työpaja‐avustusta. Työpaja‐avustuksen saaminen jatkossakin Etelä‐Pirkanmalle edellyttää työpajatoimintojen ja nuorten verkostojen yhtenäistämistä. Työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehdään parhaillaan.
Lisätietoja: Mirkka Nummela, http://www.vaao.fi/vaao/projektit/vaateri/
Välike‐hanke
Hanke edistää työnhakijoiden, erityisesti työttömänä olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, työhön sijoittamista tarjoamalla heille yksilöllisesti räätälöityä työ‐ ja koulutusvalmennuspalvelua, työmarkkinoiden tarpeista lähtevää edelleensijoittamista sekä työssäoppimispainotteista koulutusta. Hanke päättyy 31.12.2013, jonka jälkeen edeensijoittamispalvelua tullaan tarjoamaan työvoiman palvelukeskuksen kautta.
Lisätietoja: projektipäällikkö Anssi Rautiainen, http://www.valike.fi/
Akaan senioriturvallisuuskampanja
Kaikki Akaan kaupungin alueella asuvat 60 vuotta täyttäneet asukkaat saivat toukokuussa 2013 kirjeen, joka sisältää kaksi julkaisua: Turvaohjeita senioreille ja Turvallisesti kotona. Idean ”isä” oli akaalainen Timo Rajala, joka oli kuullut oikeusministeriön alaisen Rikoksentorjuntaneuvoston toimittamasta oppaasta senioreille. Oppaat ovat helppolukuisia ja arkikielisiä. Ne sisältävät tiiviissä muodossa paljon sellaista tietoa, josta on hyötyä, kun pyritään omalta osalta varmistamaan arjen sujumista ja turvallisuutta. Turvallisuus on tärkeä osa kokonaisvaltaisessa vanhustenhoidossa. Moni seniori kokee fyysistä, sosiaalista ja henkistä turvattomuutta. Vanhuksiin voi kohdistua väkivaltaa, monet ovat hyvin yksinäisiä ja nämä luovat turvattomuutta. Tämän projektin merkitys on ennalta varautumisessa.
Myös Akaan kaupungin kotihoidon henkilöstö saa lyhyen perehdytyksen aiheeseen, jotta he voisivat omalta osaltaan tukea asiakaskuntansa perehtymistä aineistoihin ja siten olla mukana turvallisuustyössä.
Projektin toteuttamista ovat rahoittaneet Hauhon Säästöpankkisäätiö ja Kantapankki, Akaan kaupunki, Akaan Rotaryklubi ja LC Viiala.
5. Paikallisen hyvinvointi‐ ja turvallisuustilanteen seuranta
Tulevaisuudessa paikallista hyvinvointi‐ ja turvallisuustilannetta seurataan säännöllisesti ainakin kunnissa tehtävän hyvinvointikertomustyön kautta. Etelä‐Pirkanmaan kunnissa käyttöön otettavassa sähköisen hyvinvointikertomuksen uudessa versiossa on olemassa turvallisuusasioita kuvaava indikaattoripaketti.
36
Liitteet: Poliisin tulostietojärjestelmän (PolStat) taulukot
Omaisuusrikokset 1997–2012
1997 0 56 281 180 182 860 15591998 0 74 352 106 124 713 13691999 0 54 332 116 147 747 13962000 0 76 518 137 174 748 16532001 0 67 472 162 146 779 16262002 0 71 544 137 125 693 15702003 0 41 412 159 154 684 14502004 0 51 343 164 178 644 13802005 0 40 390 130 254 617 14312006 0 48 293 112 148 647 12482007 488 74 0 0 139 670 13712008 502 0 0 0 166 574 12422009 510 0 0 0 113 601 12242010 460 0 0 0 168 664 12922011 474 0 0 0 186 711 13712012 480 0 0 0 143 620 1243
Akaa Kylmäkoski Toijala Viiala Urjala Valkeakoski Etelä-Pirkanmaa
Ilmoitettu kpl-arvoina
Omaisuusrikosten selvitysaste 1997–2012
Selvitys Akaa Kylmäkoski Toijala Viiala Urjala Valkeakoski Etelä-
Pirkanmaa %-arvoina 1997 0,0 % 28,6 % 44,8 % 28,3 % 25,3 % 35,3 % 34,8 %1998 0,0 % 41,9 % 40,3 % 26,4 % 26,6 % 34,8 % 35,2 %1999 0,0 % 24,1 % 24,7 % 20,7 % 23,8 % 34,1 % 29,3 %2000 0,0 % 43,4 % 37,6 % 33,6 % 37,9 % 28,3 % 33,4 %2001 0,0 % 23,9 % 41,5 % 18,5 % 19,9 % 33,6 % 32,8 %2002 0,0 % 45,1 % 29,8 % 33,6 % 19,2 % 29,3 % 29,7 %2003 0,0 % 22,0 % 31,6 % 29,6 % 18,8 % 32,6 % 30,2 %2004 0,0 % 31,4 % 44,6 % 30,5 % 24,7 % 37,3 % 36,4 %2005 0,0 % 20,0 % 46,4 % 35,4 % 74,4 % 34,2 % 44,4 %2006 0,0 % 50,0 % 34,8 % 44,6 % 27,7 % 32,1 % 34,1 %2007 31,1 % 24,3 % 0,0 % 0,0 % 25,9 % 31,6 % 30,5 %2008 33,7 % 0 % 0 % 0 % 30,7 % 49,8 % 38,07 %2009 31,0 % 0 % 0 % 0 % 22,1 % 39,8 % 30,97 %2010 28,3 % 0 % 0 % 0 % 37,5 % 34,2 % 33,33 %2011 42,2 % 0 % 0 % 0 % 34,9 % 42,1 % 39,73 %2012 32,3 % 0 % 0 % 0 % 45,5 % 44,5 % 40,77 %
37
Pahoinpitelyt yleisellä paikalla 1997–2012
1997 0 4 15 11 5 25 601998 0 1 26 6 7 52 921999 0 0 24 14 4 45 872000 0 3 33 12 11 40 992001 0 0 27 5 14 46 922002 0 1 27 3 7 56 942003 0 9 21 14 5 45 942004 0 2 18 6 7 51 842005 0 2 25 4 2 70 1032006 0 1 13 9 12 49 842007 29 4 0 0 9 61 1032008 51 0 0 0 15 84 1502009 31 0 0 0 9 33 732010 44 0 0 0 11 43 982011 45 0 0 0 10 57 1122012 36 0 0 0 9 55 100
Akaa Kylmäkoski Toijala Viiala Urjala Valkeakoski Etelä-Pirkanmaa
Päihtyneenä säilöön otetut 1999–2012
Akaa 0 0 0 0 0 0 0 0 183 182 156 127 135 100
Kylmäkoski 7 11 9 12 14 8 5 16 17 9 0 0 0 0
Toijala 149 188 168 164 171 126 148 108 0 0 0 0 0 0
Viiala 29 54 46 37 41 62 61 49 0 0 0 0 0 0
Urjala 19 14 14 25 20 21 29 38 40 63 33 21 25 15
Valkeakoski 253 239 236 307 226 270 311 276 264 207 147 145 137 128
Etelä-Pirkanmaa 457 506 473 545 472 487 554 487 504 461 336 293 297 243
Ilmoittettu kpl-arvoina 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009 2010 2011 2012
Rattijuoppojen määrä 1997–2012
Akaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 70 64 76 48 56 48
Kylmäkoski 13 18 6 16 13 9 15 14 12 16 16 19 0 0 0 0
Toijala 39 52 45 41 47 60 44 60 37 37 0 0 0 0 0 0
Viiala 20 20 18 17 11 22 27 21 15 23 0 0 0 0 0 0
Urjala 23 12 17 18 23 34 20 26 32 31 36 42 18 28 20 29
Valkeakoski 81 75 71 104 77 106 107 118 100 103 145 111 74 67 56 47
Etelä-Pirkanmaa 176 177 157 196 171 231 213 239 196 210 267 236 168 143 132 124
2011 2012Ilmoittettu kpl-arvoina 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
38
Ilmoitettujen rikosten määrä 1997‐2012
Akaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1790 1764 2115 3459 9112 5647
Kylmäkoski 357 349 296 408 331 409 411 441 461 437 461 506 0 0 0 0
Toijala 998 1 039 1 071 1 373 1 118 1 260 1 078 1108 1117 1047 0 0 0 0 0 0
Viiala 570 473 585 713 668 634 553 595 518 553 0 0 0 0 0 0
Urjala 775 631 737 822 778 816 807 835 908 822 873 882 754 1008 1458 974
Valkeakoski 2 228 2 324 2 389 2 647 2 096 2 106 2 066 2153 2351 2632 3025 2669 1973 2013 2473 2247
Etelä-Pirkanmaa 4928 4816 5078 5963 4991 5225 4915 5132 5355 5491 6149 5821 4842 6480 13043 8868
2011 2012Ilmoittettu kpl-arvoina 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä 1997–2012
Akaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 74 93 89 76 124 128
Kylmäkoski 11 4 7 10 6 4 15 22 19 15 15 13 0 0 0 0
Toijala 59 55 44 65 56 56 50 59 69 47 0 0 0 0 0 0
Viiala 24 17 27 27 23 23 25 28 19 31 0 0 0 0 0 0
Urjala 18 19 15 18 22 29 13 25 31 49 29 38 25 25 24 41
Valkeakoski 76 94 92 89 101 116 89 108 135 128 152 145 72 113 153 162
Etelä-Pirkanmaa 188 189 185 209 208 228 192 242 273 270 270 289 186 214 301 331
2012Ilmoittettu kpl-arvoina 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttötapaukset 1997‐2012
Akaa 1 0 0 2 0 1 0 3 9 2 0 5 2 4 18 9
Kylmäkoski 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 2 0 0 0 0 0
Urjala 0 0 3 0 0 0 1 0 1 0 2 1 0 3 0 1
Valkeakoski 0 1 0 1 2 3 2 0 11 5 5 3 4 3 5 7
Etelä-Pirkanmaa 1 1 3 3 2 4 3 5 22 7 9 9 6 10 23 17
Ilmoittettu kpl-arvoina 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt 1997‐2012
Akaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 63 82 76 68 107 108
Kylmäkoski 8 4 3 6 4 3 12 20 13 13 13 12 0 0 0 0
Toijala 46 45 42 57 46 50 41 53 64 38 0 0 0 0 0 0
Viiala 13 14 25 18 20 20 25 20 19 26 0 0 0 0 0 0
Urjala 14 13 9 16 17 19 10 19 22 41 27 34 20 20 19 36
Valkeakoski 60 81 75 74 86 98 79 92 112 113 132 135 60 82 140 145
Etelä-Pirkanmaa 141 157 154 171 173 190 167 204 230 231 235 263 156 170 266 289
2012Ilmoittettu kpl-arvoina 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
39
Rikoslakirikosten selvitysaste 1997‐2012
Akaa /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 68,2 65,7 65 69,1 62,2 71,1
Kylmäkoski 67,3 72,5 66,4 78,8 71,3 79 77,7 87,3 82,8 91,1 75,4 80,2 0 0 0 0
Toijala 66,9 67,1 54 57,4 61,6 53,1 62,7 67,4 65,2 71,4 70,0 0,0 0 0 0 0
Viiala 61,7 62,8 61,3 72,8 60,9 70,5 64,4 68,2 70,1 80,9 80,0 0,0 0 0 0 0
Urjala 59,4 69,7 61,6 71,4 69,9 71,9 72,5 70,5 86,0 80,7 73,8 75,3 71,9 76,6 67,7 78,4
Valkeakoski 57,4 62,3 59,3 65,1 58 60 65,7 69,0 66,1 70,7 68,2 79,4 73,3 62,6 72,4 72,1
Etelä-Pirkanmaa 60,5 65 59 65,6 61,7 62,1 66,8 70,3 71,2 75,1 69,5 74,7 70,1 69,4 67,4 73,9
Selvitysaste %-arvoina 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Hirvieläinkolarien määrä 1997–2012
Akaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 37 36 39 70 79 69 71
Kylmäkoski 26 32 28 24 40 43 44 59 26 50 41 40 0 0 0 0
Toijala 2 3 1 6 15 24 11 19 20 18 0 0 0 0 0 0
Viiala 9 9 7 7 12 16 12 15 19 18 0 0 0 0 0 0
Urjala 91 90 79 92 100 94 89 94 105 122 120 137 127 86 79 114
Valkeakoski 17 31 26 33 34 32 37 44 39 52 41 28 34 31 28 33
Etelä-Pirkanmaa 145 165 141 162 201 209 193 231 209 297 238 244 231 196 176 218
Ilmoittettu kpl-arvoina 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
40
2004
Kylmäkoski 2 1 1 2 1+0 0+2
Toijala 10 1 1 10 1+0 0+2 0+1 0+3 0+4
Urjala 10 2 2 14 0+1 1+7 1+5 0+1
Valkeakoski 19 0 0 26 0+5 0+6 0+2 0+2 0+4 0+5 0+4
Viiala 1 0 0 1 0+1
2005
Kylmäkoski 4 1 1 5 0+1 0+3 1+0 0+1
Toijala 10 0 0 11 0+1 0+3 0+1 0+1 0+5
Urjala 15 1 1 22 0+2 1+1 0+9 0+6 0+4
Valkeakoski 28 2 2 33 1+1 0+5 0+2 0+6 1+10 0+1 0+1
Viiala 5 0 0 5 0+1 0+2 0+2
2006
Kylmäkoski 9 2 2 8 0+1 0+1 1+4 0+1 0+1
Toijala 10 2 2 11 0+1 0+2 0+1 2+3 0+4
Urjala 8 0 0 13 1+0 0+8 0+3 0+2
Valkeakoski 22 0 0 25 0+1 0+3 0+1 0+1 0+10 0+8 0+1
Viiala 3 0 0 4 0+1 0+2 0+1
2007
Akaa 12 0 0 15 2 2 1 1 3 5 1 0
Urjala 10 0 0 13 0 0 1 1 7 4 0 0
Valkeakoski 27 1 1 34 1+2 8 4 5 6 4 2 3
2008
Akaa 22 1 1 34 0 5 2 0 1+12 15 0 0
Urjala 8 2 2 9 0 0 0 1 2+4 3 0 0
Valkeakoski 19 0 0 28 1 4 2 2 10 9 0 0
2009
Akaa 16 0 0 23 2 0 1 1 13 5 1 0
Urjala 15 2 2 15 1 0 1 4 1+6 1 0 0
Valkeakoski 21 1 1 28 0 4 6 3 9 6 0 1+0
2010
Akaa 16 0 0 20 0 5 3 1 6 4 1 0
Urjala 9 0 0 14 0 0 1 1 6 6 0 0
Valkeakoski 12 0 0 15 2 3 1 1 5 3 0 0
2011
Akaa 18 0 0 20 0 6 3 3 6 2 0 0
Urjala 10 2 2 12 0 0 0 0 7 4 1+1 0
Valkeakoski 16 1 1 17 2 1 1+2 2 7 2 1 0
2004-2011
Akaa 138 8 8 169 1+7 28 13 14 5+63 1+38 5 1
Urjala 85 9 9 112 3 1+1 3 1+8 5+54 1+32 1+8 0
Valkeakoski 164 5 5 206 2+14 44 1+20 22 1+62 38 5 1+7
henkilö-vahinko-onnetto-muudet
kuole-maan johta-neet
onnetto-muudet
kuolleet yht.
louk-kaan-tuneet
yht.
jalan-kulkijat
polku-pyörä mopo
moot-tori-
pyörä
hlöauto, kuljet-
taja
hlöauto, matkus-
taja
muu kuljet-
taja
muu matkus-
taja
Henkilövahinkoon johtaneet tieliikenneonnettomuudet lukuina ja niiden syyt 2004–2011