iin urheilijat ry 70 vuotta juhlajulkaisu 2015 - vkk-media · 2015. 11. 4. · iin urheilijat ry 70...

Iin Urheilijat ry70 vuotta Juhlajulkaisu 2015

KUTSU

Mahdolliset muistamiset Iin Urheilijat ry:n tililleOulun Osuuspankki FI44 5350 0220 0577 28

Iin Urheilijat 70 vuottalauantaina 5.12. 2015IIN URHEILIJAIN TALOAsematie 170, 91100 Ii

13:00 Onnittelujen vastaanotto14:00 Juhla

Juhlaan on kaikilla vapaa pääsy, TERVETULOA!

70-vuotias Iin Urheilijat jatkaa vahvaa ja perinteikästä yhdistystoimintaa. Ajan saatossa lajivalikoimasta on kadonnut eri syistä monta entistä tukijalkaa, kaikes-ta muutoksesta huolimatta seuran perim-mäiset arvot ovat säilyneet ja jäsenmäärä pysynyt vakiona. Seura moninaisuudes-saan on aina tähdännyt tarjoamaan alueen nuorille mahdollisuuden harrastaa eri la-jeja. Toimintamme nykypäivänä koostuu kolmesta eri lajista ja jaostosta, pesäpallo, hiihto ja sulkapallo.

Etenkin pesäpallossa ja hiihdossa juni-oritoiminta on vilkasta ja sitä kautta nä-kyvyys kyläkuvassa on vahva. Sulkapallo puolestaan koostuu paljolti jo kokeneim-mista harrastajista. Yhtä kaikki pääasia on että voimme tarjota harrasteita kaikenikäi-sille.

Toimintamme on perustunut koko his-toriamme ajan vahvaan talkootyöhön, jos-ta vastuun kantavat seuramme aktiivit ja ennen kaikkea junioreidemme vanhem-mat, ilman tätä panostusta seura ei toimisi yhtenäisenä ja vahvana. Talkootyön osuus näkyy ennen muuta eri tapahtumien jär-jestelyissä, suurimpana niistä nykymuo-toiset tukkilaiskisat.

Merkittävän osan seuramme taloudelli-sesta tukemisesta olemme saaneet eri yh-teistyökumppaneiltamme niin paikkakun-talaisilta kuin ulko-paikkakuntalaisilta. Lisäksi toimintaamme tukevat eri yhteisöt mm. Iin Lions Club. Iin Kunnan kanssa te-kemämme yhteistyö on elintärkeää niin taloudellisesti kuin näkyvyyden kannalta ja siitä hyötyvät kaikki kuntalaiset. Näil-lä jo perinteikkäillä toimilla seuramme pystyy kehittymään sekä uudistumaan ja tarjoamaan kuntalaisille mahdollisuuden osallistua mielekkääseen tekemiseen ur-heiluseurassa.

Toimintamme elää tällä hetkellä mur-roksessa. Kuinka voimme tarjota nuoril-le mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia koko ajan kehittyvässä ”inter aktiivisessa” maailmassa? Onneksi toimintaamme on tullut uusia innovatiivisia aktiiveja, jotka kyseenalaistavat perinteikkäitä toiminta-tapoja ja kehittävät uusia menetelmiä toi-mia yhteisen hyvän eteen.

Seuramme suurin huolenaihe on toi-mitalomme kunto, kuinka voimme tur-vata toimintamme siten että pystymme huolehtimaan vastaisuudessakin talos-tamme ”Rysästä”, joka vääjäämättä tar-

iiläistä seuratoimintaa nuorten ja aikuisten hyväksi

70 vuottasisällys

vitsee mittavan peruskorjauksen. Suun-nitelmat talon korjaamiseksi on aloitettu ja päätösten teon aika koittaa ensi vuo-den aikana. Se miten mahdollinen han-ke toteutetaan, riippuu paljolti saatavista avustuksista ja muista rahoitus aihioista. Joka tapauksessa johtokunta joutuu linjaa-maan ja tekemään pitkälle tähtääviä pää-töksiä tulevana vuotena sekä pohtimaan eri vaihtoehtoja. Mutta olipa päätös mil-lainen tahansa, niin varmaa on että Iin Ur-heilijat jatkaa vahvana yleisurheiluseura-na vaikka ilman ”Rysää”.

70 vuotiaan seuran historiassa on ollut monta hyvää ja vahvaa puheenjohtajaa, jotka omalla panoksellaan ovat muovan-neet toimintaa nykymuotoiseksi, suuret kiitokset kaikille heille arvokkaasta pa-noksesta seuramme eteen.

Haluan kiittää kaikkia toimijoita, yh-teistyökumppaneita ja seura aktiiveja hie-nosta työstä. Ennen kaikkea kiitän teitä lasten vanhempia pyyteettömästä talkoo-työstä. Kiitos kuuluu myös tämän vuo-den johtokunnalle yhteistyökykyisestä ja eteenpäin katsovasta toiminnasta, toimin-taamme on kehitettävä vastaamaan tämän päivän haasteita.

Seuramme juhlii 70-vuotista taivaltaan toimitalossamme 5.12.2015.

Antti-Pekka Koskela puheenjohtaja Iin Urheilijat ry

iin Urheilijat ry 70 vuottajUhlajUlkaisU 2015julkaisija: iin Urheilijat ryToimituskunta: antti-Pekka koskela, Pauli Tiiro, Risto Tolonenilmoitukset: Vkk-Media Oysivunvalmistus: Vkk-Media Oy, 0400 385 281www.vkkmedia.fiPaino: joutsen Media Painotalo Oulu

70 vuotta iiläistä seuratoimintaa nuorten ja aikuisten hyväksi ........................................2

Tukkilaiset tulevat ..........................................3Talouskatsaus ...................................................3

seuratoiminnan kulmakivi on aktiivinen talkootoiminta ........................4-5

hiihtojaoston terveiset .............................4-5koko kylän iloiset hippo-hiihdot ..............6seuran johtokunta .........................................6Nuorukaisen tähtäin kansallisessa kärjessä ....................................770 vuotta hiihtoa iin Urheilijoissa .........8-9Maakuntaviesti iissä vuonna 2006 ........ 10

Onnistunut pesiskesä................................. 11Pesäpalloa 70 vuotta iissä ..................12-15kuvasatoa ....................................................... 13Palkitussa Pesiskoulussa palloiltiin ennätysvilkaasti ........................................... 15

kohta 30 vuotta naispesäpalloa iissä ..............................16-17

sulkapallon huiskintaa iin Urheilijoiden porukassa! ...................................................... 17

Tapani Piri pesäpallon huipulla .............. 18Pesisäitien yhteistä toimintaa ................. 19huikea pesiskesä Pohjois-suomessa .... 19

seuran puheenjohtajat, aktiiveja, muistoja ja historiikkia .........................20-24

ilmoitussivu ................................................... 25

Mäeltä Rysälle ............................................... 26

Urheilijain uutta toimintaa Venetsialaiset 2015 ..................................... 27

janne Paaso iin tolpankorkuinen legenda ........................................................... 28

ilmoitussivuja ..........................................28-36

3

iin urheilijat ry 70 vuotta 2015

Tukkilaiset tulevatTukkilaiskisat elvytettiin Raasakkakoskel-la vuonna 2003 Iin Urheilijoiden, Iin kun-nan, Raasakkakosken rannan asukkai-den sekä lukuisten yritysten, yhteisöjen ja yksityisten voimin. Edelliset kisat olivat vuonna 1970, jolloin pohjapatoa ei vielä ollut, mutta säännöstelypato kylläkin. Sitä ennen vapaan joen aikaan kisoja oli ollut monesti esim. 50-luvulla. Silloin järjestä-minen oli helpompaa kun uitossa oli sata-tuhatta tukkia ja niistä sai kilpailija valita mieleisensä.

Yleisömäärät olivat silloin tuhansissa, olihan uitto kesäaikaan useimpien maa-seudun työmiesten arkipäivää ja kiin-nostusta kisailuihin riitti. Uitto on painu-massa unholaan sitä mukaan kun vanhat uitossa mukana olleet poistuvat. Kuiten-kin uitto ja esim. tervanpoltto ovat sellai-sia perinteellisiä suomalaiseen kulttuu-riin kuuluvia asioita, joita pitää säilyttää. Tervanpolttoaika kesti parisataa vuotta ja samoin uitto jossakin muodossa yhtä pit-kään. Lohipatokulttuuri alkoi ainakin jo 1300-luvulla, todennäköisesti jo paljon ai-kaisemmin, otaksun. Olisikin sopivaa, että lohipadon pätkä rakennettaisiin johonkin nyt kun vielä löytyy ihmisiä, jotka ovat sii-tä asiasta hieman perillä. On muistettava, että Iijoki oli tärkeimpiä uittojokia Suo-messa. Kaikkiaan vesistössä on ollut uitto-reittejä käytössä 3000 km. Uitetusta puu-määrästä saa jonkinlaista kuvaa kun tutkii kunnantalon kolmannessa kerroksessa olevaa jokisuun erottelun kuvaa 1950-lu-vulta. Iijoki oli tasaisesti virtaava vesistö,

jossa suvantoja ja järviä oli vähän, joten varppausta ja keluveneitä tarvittiin vä-hän (ks. Wikipedia). Jokiuitto työllisti sa-toja jätkiä jokivarressa ja jokisuun erottelu myös oli iiläisille tärkeä työllistäjä. Vuosit-tainen uittomäärä oli noin 300 000 kuutio-ta eli 6000 rekallista.

Tukkilaiskisan osanottajia on vähem-män, mutta kuitenkin vakioporukka muu-tamalla uudella seikkailijalla tulee joka vuosi mukaan. Kisapaikka on turvallinen, mutta ei ihanteellinen, koska koskiosa on lyhyt pohjapadon takia. Lapista toki löy-tyy parempia paikkoja, mutta siellä ylei-sö saaminen ja muutenkin kisan järjestä-minen on työläämpää. Tukkilaiskisassa varsinkin itse koskenlasku on show, jota katsotaan osin senkin takia, että siellä pu-dotaan varmasti. Vesimäärä on n. 150 m3/sekunti, joten syvyyttä on tarpeeksi tur-valliseen putoamiseen. Joillakin Suomen kisapaikoilla on vaarallista pudota mata-lalla olevien kivien takia. Tukkilaiskisat ovat erikoinen laji, jota muualla harvoin nähdään. On selvä, että kisoissa pitää olla myös muuta toimintaa, jotta yleisön kiin-nostus pysyy. Aurinkoinen sää on ehdot-tomasti välttämätön. Ja toki myös vesi, jota on saatu PVO Vesivoima Oy:n lahjoit-tamana. Tukkilaisten Sm-kilpailut tullaan järjestämään jonakin lähivuonna, kunhan saadaan järjestelyoikeudet Metsäurheilu-liitosta.

Eero Alaraasakka

Uitonjätkiä jossain 1910-luvulla. Kuva Heikki Kuusikko

TalouskatsausKuluva vuosi 2015 on ollut ja tulee ole-maan Iin Urheilijoille toiminnantäyteinen. Olemme järjestäneet Iin Lohimarkkina-tapahtuman, perinteiset Tukkilaiskisat-Kuningasjätkä-tapahtuman yhteistyössä Ii-Instituutin kanssa sekä Iin Venetsialais-tapahtuman, joka järjestettiin ensimmäis-tä kertaa.

Osaksi myös sateisen ja kolean kesän vuoksi, tapahtumat ovat olleet kävijämää-riltään vähäiset. Tästä syystä tapahtumat ovat taloudellisesti päässeet verottamaan meitä, vaikkakin tapahtumia järjestetään pääasiassa sen vuoksi että saadaan meille tänne Iihin lisää aktiviteettejä.

Kuningasjätkä-tapahtuman tuotto on kattanut merkittävän osan seuramme ku-luja. Muut kulut olemme kattaneet saa-duilla avustuksilla sekä talkootyöllä. Ajat muuttuvat, olemme sen edessä että tarvit-semme uusia ideoita, tekijöitä, tukijoita ja yhteistyökumppaneita, varmistaaksemme niin Rysän olemassaolon ja seuramme toi-minnan.

Seuramme sisällä toimii kolme jaos-toa. Pesäpallojaosto niitä suurimpana (150 aktiivia), Hiihtojaosto (40 aktiivia) ja sul-kapallojaosto (noin 20 aktiivia). Jokainen jaosto toimii itsenäisesti, hoitaen omaa ta-louttaan. Kaikkineen koko seuran talous koostuu siis 4 eri tekijästä, jaostot + pää-seura/Rysä.

Seuran kokonaisvuositulot koostuvat tapahtumien tuotoista sekä jaostojen toi-minnasta. Jokainen osa seuraamme toimii pysyen kohtalaisesti omassa budjetissaan. Joka vuosi kumminkin menot ylittävät tu-lot ja näin ollen taloudellinen voimava-ramme hupenee ilman rivakoita toimen-piteitä.

Seuramme saavuttaessa kunnioitetta-van 70-vuoden iän, olemme kohtaamassa uusia haasteita. Tulevaisuudessakin tarvi-taan vilpitöntä ja pyyteetöntä seuratyös-kentelyä, avoimuutta ja yhteisiä pelisään-töjä.

Iin Urheilijoiden vuosikokous on kokouksessaan 2.11.2014 vahvistanut jäsenmaksut vuodelle 2015 seuraavasti:Perhepaketti 30 e (2 aik. ja kaikki alle 15-v. lapset)Aikuisjäsen 15 e (15-vuotta täyttäneet)Lapsijäsen (alle 15-v.) 10 e. Jäsenmaksun maksaminen on perusedellytys seuratoimintaan osallistumiselle ja vain jäsen voi edustaa seuraa kilpailuissa.

Jäsenmaksut 2015

4


Iin Urheilijoiden historiassa seuratoiminnan kulmakivi on aina ollut aktiivinen talkoo-toiminta. Suuren panoksen-

Seuratoiminnan kulmakivi

sa toimintaan antoivat myös Väinö ja Anneli Klasila. Väi-nö oli myös seuran puheenjoh-taja vuosituhannen vaihteesta

eteenpäin ja pesti ulottui myös monelle muulle elämän osa-alueelle.

- Aktiivisemmin osallistuin Iin Urheilijoiden talkootoi-mintaan silloin kun oma poi-ka aloitti hiihtoharrastuksen. Aloin valmentaa ja kävin kou-lutuksissa aina A-valmentajak-si saakka. Valmennettavissa on ollut SM-mitalisteja nuor-ten sarjoissa ja yleisissäkin sar-joissa todella hyvin pärjännei-tä, Väinö kertoo.

Parhaimmillaan Väinön luotsaamissa hiihtoharjoituk-sissa oli samanaikaisesti 80 hiihtäjää, ekaluokkalaisista ikäihmisiin. Porukka piti jakaa pienempiin ryhmiin, joita oh-jastettiin erikseen.

Lisäksi valmennustöitä on tehty pesäpallonkin parissa. Iin Urheilijoissa on ollut aina toista kymmentä pesäpallo-joukkuetta, ja laji on pitänyt mukavasti suosiostaan kiinni tähän päivään saakka.

- Kun oma poikakin pela-si, niin kuskasin pikku-bus-silla hänen ja muitakin jouk-kueita ympäri Suomea, aina Helsinkiä myöten. Ja lentopal-loporukoita on tullut kuskat-tua myös, Väinö kertoo.

Vuosituhannen taitteessa

Väinö Klasila on toiminut pitkään Iin urheilijoiden puheenjohtajana ja ol-lut myös muuna seuran aktiivina.

Väinö lupautui vuoden ajan olemaan seuran puheenjoh-tajana. Pesti lähti muidenkin mielestä niin hyvin liikkeelle, että lupaus venyi kymmenen vuoden mittaiseksi.

- Puheenjohtajakaudella-ni aloimme Annelin kanssa järjestää koululaisten iltapäi-vätoimintaa. Taisimme olla ensimmäinen urheiluseura Suomessa, joka otti tehtävän kontolleen. Eri kouluilla ja ur-heilijoiden talolla pidetyt ker-hot työllistivät parhaimmil-laan 14 henkilöä, joista osa oli tukityöllistettyjä. Kuskasim-me leipomosta leipäsäkkejä eri puolille, jotta saimme iltapäi-väksi välipalaa koululaisille, Väinö kertoo ja jatkaa:

- Anneli laski työntekijöil-le palkat ja teki tukihakemuk-set ja muut. Häneltä tehtävä sujui rutiinilla, sillä yritykses-sämme hän hoitaa samoja asi-oita. Me pyöritimme kerhotoi-mintaa täysin talkoohengessä, ja kun tilalle vaihtui toinen te-kijä, kävi homma ilmeisesti lii-an työlääksi. Nykyään iltapäi-väkerhon järjestäminen taitaa olla kunnan vastuulla, Väinö kertoo.

Hiihtojaosto on muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen onnistunut palauttamaan toi-minnan uusille latu-urille. Ja-oston vetovastuun otti Mar-ko Jussila ja sihteerin tehtäviä hoiti Ville Tiiro. Viime hiihto-kauden yhtenä tavoitteena oli saada mahdollisimman moni iiläinen lapsi liikkumaan hiih-täen. Siinä onnistuttiin todel-la mallikkaasti ja tästä yhtenä osoituksena oli menestyksek-käästi koko hiihtokauden toi-minut hiihtokoulu. Noin 40 koululaista kokoontui perjan-tai-iltaisin Illinsaaren hiihtoma-

HIIHTOJAOSTON TERVEISETjan maastoon harjoittelemaan. On hienoa havaita, että van-hemmat yrittävät järjestää lap-sille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa, mutta yhtä tärkeää olisi saada myös itse vanhem-mat liikkumaan lasten mukana. On kiistattomia tutkimuksia siitä, mitä haittaa liikkumatto-muus terveydelle aiheuttaa ja ennen kaikkea liikunnan mer-kitys vain kasvaa iän karttues-sa. Suomen hiihtoliitto huomio tämän aktiivisen seuratoimin-nan ja palkitsi Iin Urheilijat ke-väällä Tampereella järjestetyssä juhlassa. Kolmas palkinto saa-

tiin sarjassa ”toimintaansa pa-rantaneet seurat”. Palkinnon kävivät noutamassa Oili Kale-va ja Sonja Lappalainen joiden työpanos on ollut muutenkin korvaamaton. Kiitos kuuluu myös hiihtokoulun vetäjille Satu Klasilalle, Jenna Jussilal-le, Roosa Klasilalle, Iida Lappa-laiselle, Jasmin Jokelalle, Sisko Kehukselle sekä Joonas Jussi-lalle.

Kilpailutoiminnan puolella järjestettiin useat hiihtokilpai-lut, jotka onnistuivat erinomai-sesti.

Ensimmäisenä voisi mainita

lasten hiihtokoulun päätteeksi järjestetyt Hippo-hiihdot, missä päästiin kokeilemaan opittuja taitoja tosi toimissa. Iin Yrityk-sen kanssa hyvällä yhteistyöllä järjestettiin kolmet hiihtokilpai-lut (Iin hiihdot ja Pohjois-Poh-janmaan mestaruushiihdot henkilökohtaisilla matkoilla sekä viestit). Mainittakoon, että edellä mainituissa kisoissa hiih-toliiton valvoja antoi hyvän pa-lautteen järjestelyistä, joten siitä on hyvä jatkaa uuteen kilpailu-kauteen. Näiden lisäksi Iin Ur-heilijoilla oli vuoro järjestää Iin kunnanmestaruuskisat.

5


Anneli Klasila on ollut Iin Urheilijoissa aktiivi talkoolainen ja hän on toimi-nut myös seuran sihteerinä.

Talkoot tarvitsevat hengennostatustaIin Urheilijat on pitkään teh-nyt hyvää työtä iiläisten har-rastusmahdollisuuksien hy- väksi.

Monen liikuntaharrastus on ollut mahdollista nimenomaan talkootyön ansiosta. Vielä joi-takin vuosia sitten talkoisiin riitti intoa ja seura oli moni-puolisesti voimissaan.

- En usko että ihmisten aika on kortilla nykyisin enemmän kuin ennenkään. Tarvittaisiin vaikkapa hengennostatusilto-ja, jotta luotaisiin uskoa tule-vaan ja toimiva talkooperinne ei pääsisi unohduksiin, Väinö kannustaa.

Klasilat olivat vahvasti mu-kana Iin Urheilijoiden tukiyh-distyksessä, joka keräsi keräsi varoja seuralle muun muas-sa järjestämällä illanviettoja. Tukiyhdistys sai myös rahaa urakkatöistä, esimerkiksi Kla-siloiden maalausyritys antoi mahdollisuuden talkoolaisille tienata - vaikkapa laudanmaa-lausurakan muodossa.

- Silloin talkoolaisia riitti ja yhteisen hyvän vuoksi tehtiin paljon töitä. Seuran liikevaih-to on niistä ajoista romahtanut suuresti. Nykyisin talkoiden osuus on pienempi ja merkit-tävä rooli on yhteistyöyrityk-

siltä saatavalla sponsorirahal-la. Suuntaus on sama nykyisin joka puolella, Väinö toteaa.

Rysä kuntoon yhteistuuminIin Urheilijain talo, useille tansseista tuttu Rysä, ostettiin Iin Urheilijoille 1980-luvulla. Tuolloin taloon tehtiin mittava remontti. Klasila kertoo olleen-sa apurina työmaalla nuorena miehenä, talkoilemassa - ku-ten moni muukin. Paikalliset isännät lahjoittivat puuta, joka itse käsiteltiin lattialankuiksi ja kaikki pinnat käytiin läpi ja uusittiin.

Varoja muihin materiaa-leihin kerättiin tooli-kampan-jalla. Yritykset ja yksityiset henkilöt saivat ostaa omiin ni-miinsä tuoleja, ja hintavimmis-sa tapauksissa yritys sai seu-raan ainaisjäsenyyden.

Väinö Klasilan ollessa pu-heenjohtajana Rysän vuokra-toimintaa kehitettiin niin, että talon toiminnot jäivät plussan puolelle. Monet häät ja muut juhlatilaisuudet on vietetty Ta-lolla vuosien aikana. Suuret-kin juhlat onnistuvat, sillä nel-jän hengen pöytiä on noin 30 kappaletta.

Vuonna 2005 talo remon-toitiin toistamiseen ja kunnos-tettu on kerran sen jälkeenkin.

on aktiivinen talkootoiminta

Parhaillaan suunnitellaan kun-nostuksia erityisesti yläkerran tiloihin. Aktiivinen pesäpal-lon pelaaja ja valmentaja Jenna Jussila toimii tätä nykyä Rysän

talonmiehenä ja hänen kaut-taan hoituu myös talon vuo-raustoiminta. JK

Pohjois-Pohjanmaan Piirin-mestaruuskisoissa Urheilijat saavuttivat kolme mitalia. M50 sarjassa Ville Tiiro ja M55 sar-jassa Jorma Aalto voittivat kul-taa. N45 sarjassa Tarja Hand saavutti pronssia. Vies-teissä tuloksena oli kaksi kultamita-lia. Miesten sarjan voittojouk-kueessa hiihtivät Matias Tii-ro, Ville Jussila ja Juuso Jussila. M50 sarjan voittojoukkueessa hiihtivät Ville Tiiro, Jorma Aal-to ja Ari Järvenpää.

Iin Urheilijoissa on suu-ri lasten ja nuorten potentiaali, jos se vain osattaisiin ja halut-

taisiin kanavoida myös hiih-don pariin. Pesäpallopuolella on iso joukko lapsia ja nuoria joista varmasti löytyisi usei-ta huippuja myös hiihtolajei-hin. Pesäpallo ja hiihto eivät poissulje toisiaan vaan päin-vastoin ne toimivat lajeina tois-tensa kehittäjinä sillä hiihto on pesäpalloilijan mitä parasta pe-ruskuntoharjoittelua. Pelaaji-en vanhemmat ja joukkueiden vetäjät ovat tässä asiassa avain-asemassa.

On ehkä harhaanjohtavaa puhua pelkästään lasten ja nuorten liikunnan merkityk-

sestä. Vähintäänkin yhtä tärke-ää on nostaa esille ikääntyvien ihmisten liikkumisen merki-tys. Tässä asiassa urheiluseu-rat ovat avainasemassa ja sen vuoksi niiden pitäisi huomioi-da tämä yhteiskunnallisesti tär-keä asia omassa toiminnassaan.

Toiminta ei kuitenkaan on-nistu ilman sitoutunutta orga-nisaatiota. Toiminnan ylläpitä-minen vaatii aktiivisen jaoston ja sen lisäksi kohtalaisen suu-ren joukon talkoohenkilöstöä pyörittämään mm. hiihto-kou-lua ja kilpailutoimintaa sekä niihin kiinteästi liittyviä tuki-

toimintoja (kahvio, autopaikoi-tus, yms.). Ilman talkoolaisia ei ole toimintaa, joten koko tal-kooväelle suuri kiitos mukana olosta! Toivotaan, että siitä mi-hin keväällä jäätiin, jatketaan tulevana hiihtokautena. Iin Ur-heilijoiden hiihtojaosto toivot-taa kaikki entiset ja nykyiset toimijat sekä uudet asiasta kiin-nostuneet henkilöt mukaan jat-kamaan mielekästä toimintaa.

Lopuksi hiihtojaosto toivot-taa kaikille menestystä liikun-nallisten harrastusten parissa.

6


Iin Urheilijat ovat saaneet järjestää Osuus-pankin Hippo-hiihtoja jo 80-luvun alku-puolelta saakka. Näissä lasten hiihdoissa tärkeintä ei ole ollut voitto, vaan viuhuva meininki!

Koko kylän iloiset Hippo-hiihdotKilpailujen järjestämisvastuu on ol-

lut urheiluseurallamme, Osuuspankki on huolehtinut kilpailuilmoittautumiset ja sen että jokainen hiihtoihin osallistuja on saanut Hippo-osanottomitalin ja lisäksi vielä viime talvena kisoissamme ilahdutti Henri-Hippo! Nämä lasten iloiset hiihdot ovat olleet todella odotettuja ja suosittuja, osallistujia on ollut vuosittain pitkälti tois-ta sataa. Tiiron Pauli aktiivisena hiihto-miehenä on useat vuodet kantanut suuren vastuun näidenkin kilpailujen onnistu-misista ja muistelee että lumen vähyyden vuoksi kilpailut on kahtena vuonna jou-duttu perumaan.

Jo useita vuosia nykypäivän ajanotto-ohjelmalla Lappalaisen Janne ja Alaraasa-kan Markku ovat vankalla kokemuksel-la ja taidolla hoitanut ajanottoon liittyvät asiat näissäkin kisoissa, ennenhän ajan-otto hoidettiin käsin, kellottamalla. Kil-pailujen järjestäminen vaatii rutkasti töi-tä ennen kisapäivää. Hyvin suunniteltu ja organisoitu kisatapahtuma on enemmän kuin puoleksi tehty. Voi sanoa, että kisa-päivä on loppurutistus, kuin mikä tahansa tapahtuma. Rohkeutta ja oman ajan anta-mista tarvitaan yhteiseen hyvään ja ei voi kun kiittää viime vuosien toimijoita unoh-tamatta koko seuran historissa ansioitu-neesti toimineita henkilöitä. Viime talven Hippo-hiihtojen järjestelyjen vastuun kan-toi Lappalaisen Sonja ja Jussilan Marko. Molemmat ovat pitkän ajan toimijoita niin

seuratyöntekijöinä kuin tapahtumien jär-jestäjinäkin, joten nämäkin kisat sujuivat todella hienosti, niinkuin olettaa saattoi.

Hippo-hiihtojen historiaa selvitelles-sä allekirjoittaneena otin ensimmäisenä yhteyttä Oulun Osuuspankin pääkont-toriin. Sen jälkeen kävin pitkäaikaisen Iin Osuuspankin johtajan Mauno Hauta-lan luona juttelemassa näistä lasten hiih-doista. Mauno kertoi, että Hippo-hiihto-jen järjestäminen on aina sujunut todella hienosti. Tämän jälkeen suunnistin paikal-lislehti Rantapohjan arkistoja tutkimaan, että löytyisikö sieltä juttuja Hippo-hiih-doista. Tämäkään ei vielä riittänyt, joten halusin jututtaa 70-80-luvun hiihtojaos-ton puheenjohtajaa Arvo Virkkulaa. Sitten sain idean ottaa yhteyttä entiseen Iin OP:n työntekijään Airi Parpalaan, joka myös on toiminut IiU:n aktiivisena seuratyöntekijä-nä pitkät ajat. On ollut todella kiva jutel-la pitkäaikaisten seuratoimijoiden kanssa. Kunnioitan vanhoja seuratoimijoita, sillä heillä on paljon tietoa seuran historiasta. Historian tunteminen näiden 70-vuoden ajalta on tärkeää, jotta voidaan nykyistä ja tulevaa toimintaa viedä eteenpäin. Ja-ostoissa tehdään seuran tärkein ja oleelli-sin seuratyö ja useista pienistä ja suurista asioista ja tapahtumista muodostuu koko seuran laaja toiminta. Kun isoa laivaa luot-saa, niin on hyvä ja tarpeen, että vanho-ja ohjastajiakin on mukana, sillä vanhoilla tekijöillä on kokemuksen myötä arvokkai-ta suuntaa antavia neuvoja ja taitoa opas-taa välttämään karikot.

Oili KalevaHenri Hipon kainalossa Jenniina Jussila ja Kaisa Lappalainen. Kuva Sonja Lappalainen.

Puheenjohtaja Antti-Pekka Koskela [email protected] 040 5255398 Sihteeri Jari-Jukka Jokela [email protected] 050 3950463 Rahastonhoitaja Jaana Oravainen [email protected] 050 5012758 Jäsen Pauli Tiiro [email protected] 045 1109012 Jäsen Jussi Kurttila [email protected] 041 4699658

Seuran johtokunta vuonna 2015Jäsen Tiina Okkonen [email protected] 040 8431018 Jäsen Asko Kari [email protected] 040 7012606 Jäsen Väinö Klasila [email protected] 0400 388305 Jäsen Ville Tiiro [email protected] 3160739

Iin Urheilijat ry 70 v.

Iin Urhelijat vUosIkokoUs

Toimitalolla su 29.11. klo 18.00

7


Iin Urheilijoiden 21-vuotias kasvatti Mati-as Tiiro on hiihtäjä kolmannessa sukupol-vessa. Matias Tiiron kädenpuristus on jä-mäkkä, kuten kunnianhimoisella nuorella miehellä pitääkin olla.

- Tavoitteeni on kansallinen kärki ja sii-tä vielä eteenpäin mikäli rahkeet riittävät, sanoo nykyään taivalkoskelaisen Metsä-Veikot 85:n riveissä suksiva Matias.

Hiihtäjän sanoilla on katetta, sillä hä-nen kehityksensä on ollut nousujohteista. Tiiro on ollut parhaimmillaan M20-sarjan SM-kisoissa kuudes ja mahtunut kymme-nen sakkiin myös sprintissä.

- Vauhdin paraneminen juontaa siitä, että olen tajunnut kuinka paljon harjoit-telua huipulle nouseminen vaatii. Viime kaudella harjoittelua kertyi noin 700 tun-tia ja tämän kauden tavoitteena on noin 800 tuntia. Lajiharjoittelua hiihtoa tulee talvessa noin 4000 kilometriä, laskee Ma-tias.

Tämän talven päätavoitteena ovat Val-keakosken SM-kisat helmikuussa, jolloin jaossa ovat M23-sarjan mitalit 30 kilomet-rin matkalla perinteisellä hiihtotavalla.

- Valkeakoskella tavoitteena on mita-li ja yleisen sarjan SM-kisoissa tavoittee-na on sijoittua 30 parhaan joukkoon joka matkalla.

Nuorukaisen tähtäin kansallisessa kärjessä

SM-mitaleja kakkoslajistaVaikka Matias Tiiron ykköslaji on hiih-to, löytyy nykyään Rovaniemellä asu-van miehen palkintokaapista peräti neljä nuorten SM-mitalia kakkoslajista kestä-vyysjuoksusta. Kaksi hopeaa on irronnut 3000 metrin esteistä ja kakkosija on ollut kerran tuloksena myös maastojuoksun joukkuekisasta. Pronssin hän on voittanut 800 metrillä.

Matiaksen ennätykset ovat 3000 metrin esteissä 9.41,29 ja 800 metrillä 1.53,96, jo-ten lahjakkuutta riittää myös radalla.

- Juoksukilpailut tuovat mukavaa vaih-telua kesäharjoitteluun. Löysään yleensä hieman harjoittelua ennen juoksukisoja, mutta en keskity niihin muuten miten-kään erikoisemmin, toteaa Matias.

Juoksukilpailut ovat Matiakselle erin-omaisia kovia harjoituksia talven koitok-sia ajatellen. Yleisesti ottaen hiihtäjä naut-tii muutenkin kesän kovista harjoituksista kaikkein eniten.

- Suosikkiharjoitukseni ovat lyhyet maksimivedot sauvarinteessä. Minulle tu-lee kaikkensa antaneena erittäin hyvä olo.

Hiihto verenperintönäMatias Tiiro on hiihtäjäsukua, sillä per-heessä ovat kilpalatuja suksineet ennen häntä isoisä Risto ja isä Pauli.

- Hiihdin ensimmäisen kerran suun-nilleen niihin aikoihin, kun opin kävele-mään. Tietenkään minulla ei ole asiasta omia muistikuvia, mutta näin minulle on kerrottu, hymyilee Matias.

Sukulaistensa kokemusten ohella Ma-tias on perehtynyt paljon vanhojen mes-tareiden elämäkertoihin, joista Mika Myl-lylän tarina on tehnyt häneen suuren vaikutuksen.

- Myllylän omistautuminen urheilulle oli todella korkealla tasolla. Hän eli koko-naan urheilun ehdoilla, kuvailee Matias.

Urheilemisen ohella Matias opiskelee oikeustieteitä avoimessa yliopistossa, ja tarkoituksena on päästä ensi kevään pää-sykokeiden jälkeen ”kirjoille”.

- Hiihto on kuitenkin tällä hetkellä elä-mäni ykkösjuttu, sillä opiskelemaan ehtii aina, päättää Matias.

Mika Kulju

Matias Tiiron tavoitteena on kansallinen kärki - -Ja siitä vielä eteenpäin mikäli rahkeet riittävät, hän itse toteaa.

Matias Tiiro on hiihtäjä jo kolmannessa suku-polvessa.

Mahdolliset muistamiset Iin Urheilijat ry:n tilille

Oulun Osuuspankki FI44 5350 0220 0577 28

Iin Urheilijat 70-Vuottalauantaina 5.12. 2015IIN URHEILIJAIN TALOAsematie 170, 91100 Ii

13:00 Onnittelujen vastaanotto14:00 Juhla

Juhlaan on kaikilla vapaa pääsy, TERVETULOA!

8


70 vuotta hiihtoa Iin Urheilijoissa

HIIHTO ON AINA OLLUT oleellinen osa suomalaisessa elämässä, joten on täysin luonnolista, että myös urheilussa se on ol-lut merkittävä tekijä. Iissäkään se ei ole tehnyt tässä asiassa poikkeusta. Perusta-misestaan lähtien hiihto on ollut Iin Urhei-lijoiden toiminnassa vahvasti mukana.

Seuran perustamiseen vaikutti, että paikkakunnalla ei ollut perustamisajan-kohtana toimivaa seuraa ja myös sen ajan hiihtäjät mm. Vilho Torvela, Mauno Veijo-la, Valle Goman halusivat edustaa oman paikkakunnan seuraa kilpailuissa. Seu-ran kilpailutoiminta oli vireää heti alus-ta lähtien. Osoituksena tästä heti ensim-mäisenä talvena v.1945 uusi seura sai järjestettäväkseen miesten pikamatkan piirikunnallisethiihdot, jotka hiihdettiin entisen maamiesseuran, nykyisen Urheili-jaintalon maastossa. Voiton otti Haapave-den Sauli Rytky joka edusti myöhemmin suomea niin olympialaisissa kuin myös MM hiihdoissa. Samana vuonna seuraan tuli myös neljä piirinmestaruutta. Mauno Veijola, Ilmi Veijola, Manne Kortelainen ja Tuomo Häyrynen vastasivat seuran alku-menestyksestä.

ALKUVUOSINA seuran valmennustoi-minta ei ollut kovin merkittävää mutta sii-tä huolimatta päästiin hyviin suorituksiin. Alkuaikojen ansioituneimmaksi hiihtäjik-si nimettiin Vilho Torvela, Mauno Veijola, Paavo Pakanen, Valle Goman ja Ilmi Vei-jola. parhaimpina vuosinaan he olivat val-takunnallisen tason hiihtäjiä. Niukoista ajoista huolimatta seura pyrki tukemaan hiihtäjiä parhaansa mukaan ja seuran po-sitiivinen henki takasi, että hiihtotoimin-nassa oltiin mukana.

VALMENNUSTOIMINNASSA vuosi 1955 oli merkittävä, koska tällöin aloitet-tiin systemaattinen ja pitkäjänteinen val-mentaminen erityisesti nuorten parissa, mikä toikin tulosta. 1950-luvun lopulla luokkahiihtäjiä seurassa oli 25-50 hiihtä-jää. Henkilökohtaisista saavutuksista voi-daan mainita vuosien 1958 ja 1959 Rai-ja Kaikkosen piirinmestaruus sekä Raimo Suutarin piirinmestaruus vuodelta 1959. Seurana Iin Urheilijat nousi 2. luokkaan vuonna 1955 ja vuonna 1961 ensimmäi-seen luokkaan.

VIELä 1962 SEURA SAI viisi piirinmes-taruusmitalia. Kärkitason hiihtäjiä olivat tuolloin Raimo Suutari, Ilkka Räinä, sekä Risto, Reijo ja Sinikka Järvenpää. Vuo-sikymmenen puolenvälin jälkeen hiih-to hiukan taantui mutta yksittäisiä hyviä saavutuksia kuitenkin saavutettiin. Sinik-ka Järvenpää saavutti piirinmestaruuden 1969 ja voitti Tervahiihdon v. 1969.

HIIHdON TAANTUMINEN vaikutti myös seuran hiihtoluokan laskemiseen. Samaan aikaan hiihtosuunnistus oli vah-vistunut ja hiihto osaksi tämän myötä vä-hentynyt. Myös muut lajit veivät hiihdon asemaa.

KUTEN ALUSSA MAINITTIIN, seuran kilpailutoiminta oli vilkasta ja Iissä järjes-tetyt kilpailut keräsivät runsaasti osanot-tajia. Esimerkiksi vuoden 1961 vuosikerto-mus ilmoittaa kilpailuissa olleen mukana yhteensä 730 kilpailijaa. Seuran järjestä-mä suurtapahtuma oli pitkään Iin kansal-liset hiihdot. Niiden menestyksekäs taival kuitenkin katkesi vuonna 1971, jolloin pi-dettiin 17. kisat. Seuran kilpailutoiminnan järjestämisessä kunnostautuivat mm. Aar-ne Liedes ja Matti Häyrynen.

HIIHTOJAOSTON OSANA oli pitkään mukana myös ampumahiihto. Keskei-sin henkilö urheilijana ja valmentajana oli Heimo Isopahkala. Hänen osuuten-sa ei rajoittunut pelkästään ampumahiih-toon vaan myös hiihtotoiminnan osal-ta hänen panoksensa on ollut merkittävä. Ampumahiihto kirjasi parhaat saavutuk-set 1960-luvun taitteessa. Erityisesti Risto Kurttila kunnostautui 1963 voittaen piirin-mestaruuden. Lajin harrastajista mainit-takoon Heimo Isopahkalan ohella Risto Järvenpää, Lauri Järvenpää, Paavo Lund-berg, Unto Paasio ja Ilkka Räinä.

1970-LUVUN PUOLENVäLIN jälkeen ryhdyttiin hiihtoon panostamaan uudel-leen. Illinsaaren maastot antoivat siihen Iissä parhaat mahdollisuudet. Arvo Virk-kulan, Risto Tiiron, Jorma Tiiron, Arvo Rajalan, Väinö Klasilan ym. työ hiih-don hyväksi valmennuksessa ja kilpailu-toiminnassa käynnisti hiihdon nousun. 1980-luvulle tultaessa hiihto olikin elpy-nyt. Entisiä menetettyjä asemia oli saa-

tu takaisin ja entistä näkyvämpiä tulok-sia saavutettiin. Näistä parhaimmat olivat Pauli Tiiron SM-pronssi sarjassa M18 vuonna 1983 10 km:llä ja nuorten M20 SM-hopea vuonna 1985 30 km:n hiihdossa. Sa-mana vuonna tasaisen varmat suoritukset toivat hänelle valtakunnallisen KOP-cu-pin voiton nuorten sarjassa. Kansainväli-sesti hienoin saavutus oli hänen Polar-cu-pin kokonaiskilpailun 3. sija keväällä -85 sen hetken maailman kovimpien nuorten hiihtäjien seurassa. Polar-cup käsitti kah-deksan osakilpailua Suomessa, Ruotsis-sa ja Norjassa. Tiiro edusti myös Suomea kalotti-maaottelussa Ounasvaaralla ollen kilpailun kolmas. Kaudelle 1985-1986 hä-net valittiin miesten hiihdon maajoukku-eeseen.

IIN URHEILIJOIdEN MENESTYS seuraa-van kymmenen vuoden aikana oli hyvä. Pauli Tiiro voitti piirinmestaruuden Illin-saaressa pidetyissä kisoissa v. 1991 ja li-säksi seuran hiihtäjät voittivat useita kär-kisijoja piirinmestaruuskisoissa sekä muutoinkin olivat hyvin esillä kansallisis-sa kilpailuissa.

Jari Klasilan 15. sija SM-kisojen 50 km kilpailuissa vuonna 1993 on erinomainen saavutus. Seuran muista hiihtäjistä me-nestyivät Esa Kaveri, Veli-Matti Hapuo-ja, veljekset Tuomo ja Teppo Hökkä sekä Jouko Höynälä, joka voitti perinteisen pit-känmatkan hiihdon Tervahiihdon v. 1993. Seuranakin Iin Urheilijat oli vahvasti esil-lä useissa yhteyksissä. Paikallisesti suur-ta arvostusta nauttiva Rantapohja-viestin voiton Iin Urheilijoiden sekä naiset että miehet ottivat ensimmäisen kerran vuon-na 1991.

1980-LUVULTA LäHTIEN HIIHTO oli muutoinkin vahvasti Iissä esillä. Menes-tyksen myötä Iin kuntakin alkoi satsaa-maan hiihdon edellytyksiin. Latujen kun-toa ja valaistusta parannettiin. 1980-luvun puolenvälin jälkeen yhteistyö Iin Yrityk-sen kanssa pääsi hyvään vauhtiin ja iiläi-sittäin hiihdon suurtapahtuma eli kansalli-set Iin Hiihdot on järjestetty vuodesta 1987 lähtien yhteistyössä Iin Yrityksen kanssa.

Iin Hiihdot keräsivät satamäärin osal-listujia, parhaimmillaan jopa yli viisisataa kilpailijaa. Mukana on ollut kansainväli-sestikin nimekkäitä hiihtäjiä Jari Isomet-

9


sän ja Riitta-Liisa Roposen johdolla. Vuon-na 2003 Isometsän palatessa hiihtoladulle hän voitti Iin Hiihdoissa. Isometsän mu-kana olo houkutteli paikan päälle n. 800 katsojaa.

Hiihdon taso Iissä oli 1990-luvulla laa-ja, joten mm. maakuntaviestissä iiläiset kuuluivat jatkuvasti kärkikaartiin. Par-haimpana saavutuksena voidaan maini-ta vuoden -92 maakuntaviestin hopeasi-ja. Seuran miesten hiihdon taso oli hyvä 1990-luvun puolivälissä, jolloin kansalli-sen tason hiihtäjiä olivat Pauli Tiiro, Jari Klasila, Esa Kaveri, Tuomo Hökkä sekä Jouko Höynälä. Aikaisempien vuosien työn tulokset näkyivät vielä vuosituhan-nen taitteessakin. Miehet voittivat Ranta-pohja-viestin kaikkiaan viisi kertaa kym-menen vuoden aikana.

LASTEN JA NUORTEN PARISSA aloi-tettiin aktiivinen hiihtokoulutoiminta 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Tämä toi hiihtoon lupaavia juniorihiihtäjiä. Vuosina 1997-2000 hiihtokoulu sekä lasten hiihdot järjestettiin yhdessä Iin Yrityksen kanssa.

Tämän jälkeen Iin Urheilijat on jatkanut lasten ja nuorten toimintaa seuran omissa puitteissa. Hiihtokoulut ovat olleet suosit-tuja ja parhaillaan niissä on ollut yli 50 las-ta kerrallaan ja hiihtokilpailuissa yli 100 nuorta aloittelevaa hiihtäjää. Hiihtokou-lusta viime vuosina ovat vastanneet Jenna Jussila, Päivi Kaisto, Satu Klasila ja Paulii-na Tiiro.

Hiihdon nuorten suurtapahtumas-sa Hopeasommassa on seurastamme ol-lut useita osallistujia v. 1999-2010, kuten Juuso Jussila, Aleksi Jussila, Toni Järven-pää, Tapio Huhtala, Sakari Järvelä, Mikko

Tiiro, Matias Tiiro, Joonas Jussila, Valtteri Veijola, Toni Söyrinki, Pauliina Tiiro, Taru Järvenpää, Tiia Koistinen, Josefiina Tiiro, Elina Virtanen ja Liisa Sassi-Päkkilä. Pai-kallista menestystä Iin Urheiljat saavutti voittaen vuosina 1999-2010 nuorten Ran-tapohja-cupin useita kertoja.

2000-LUVUN ALUSSA seurassamme oli hiihdon harrastajina lähes 90 lisenssin tai skipassin haltijaa, jotka osallistuivat seu-ran hiihtotoimintaan ja näistä n. 40-50 hiihtäjää kilpailivat lähialueen kansallisis-sa tai piirikunnallisissa kilpailuissa. Muu-toin hiihtotoiminnassa on ollut mukana valmentajina Ari Järvenpää, Rauno Pek-kala, Ilkka Räinä ja Pauli Tiiro.

2000-LUVUN PARHAIMPINA saavu-tuksina on ollut Juuso Jussilan menes-tyminen nuorten sarjoissa. Juuso edusti Suomea vuonna 2005 nuorten Olympia-päivillä Sveitsissä, jossa hänen paras saa-vutus kansainvälisessä kovassa seurassa oli sprinttihiihdon neljäs sija sekä 12. sija perinteisen 10 km:llä.

Juuso oli nuorten SM-hiihdoissa par-haimmillaan sarjassa M18 ollen viides sekä 20 km:n että 10 km:n matkoilla. Kou-luliikuntaliiton eli KLL:n kisoista, joihin otti osaa maamme parhaat juniorihiihtä-jät, Juuso saavutti yhden hopean sekä kak-si pronssia.

VUONNA 2006 SEURAMME JäRJESTI Pohjois-Pohjanmaan maakuntaviestin yh-teistyössä Iin kunnan kanssa. Kilpailujen järjestäminen oli suurponnistus seural-tamme. Kilpailujen organisointi aloitet-tiin hyvissä ajoin keväällä 2005. Mukana

kilpailujen järjestämisessä oli yli 70 tal-koolaista. Kilpailut sujuivat järjestelyjen osalta hienosti ja yleisöä oli paikan pääl-lä seuraamassa yli 2000 katsojaa. Kotiki-soissaan Ii menestyi hyvin ollen A-sarjassa kolmas kaikkiaan 41 joukkueen osallistu-essa kisaan.

On todettava, että 2010-luvulle tultaes-sa hiihtotoiminta on seurassamme laan-tunut. Tästä huolimatta seurastamme on ollut osallistujia kansallisiin kisoihin, nuorten SM-kisoihin sekä hopeasompaan kuin myös veteraanien SM-kisoihin.

VIIME VUOSINA ON PARHAITEN me-nestynyt Matias Tiiro, joka oli SM-kisois-sa Valkeakoskella vuonna 2012 M18-sar-jassa takaa-ajon kuudes ja samana vuonna sprintin SM-kisoissa Kemissä kymmenes. Vuonna 2012 hän voitti piirinmestaruu-den 10 km:llä. Alle 23-vuotiaiden SM-ki-soissa Matias on ollut parhaimmillaan 12. tänä vuonna Keminmaassa hiihdetyssä 30 km:n kisassa sekä samoin 12. Kokkolan 10 km:n kisassa.

Rantapohja-viestin viimeisin voitto Iin Urheilijoille on tullut vuonna 2012. Piirin-mestaruuden miehet voittivat tänä vuon-na Iissä joukkueella Juuso Jussila ja Ville Jussila ja Matias Tiiro.

Vaikka vain muutamia nimiä on mai-nittu, kiitokset kuuluvat kaikille näiden vuosikymmenien aikana seuran hiihtotoi-mintaan osallistuneille. Tuloksia on saa-vutettu yhdessä tehdyn työn kautta ja sii-hen on tarvittu Teidän kaikkien panosta.

Työ jatkuu, joten jatkakaamme yhdessä kohti uusia haasteita.

10


Iin viestinviejä Juuso Jussila (vas.) vauhdissa avausosuudella.

Maakuntaviesti Iissä Illinsaaressa vuonna 2006

Kilpailua oli seuraamassa yli 2000 katsojaa

Iin Urheilijat ja Iin kunta saivat kunni-an olla järjestämässä 58. Maakuntavies-tiä vuonna 2006. Kilpailun suojelijaksi oli suostunut läänimme silloinen maaherra Eino Siuruainen.

Maakuntaviestillä on pitkät perinteet. Koskaan aikaisemmin viestiä ei ole kui-tenkaan hiihdetty Iissä. Joskus kun viestiä on hiihdetty maantiellä 1950-luvun alussa seurajoukkuein, niin viesti on kulkenut Iin kautta.

Kilpailunjohtajana toimi Pauli Tiiro ja sihteerinä Iin kunnasta Riitta Räinä, ajan-otosta vastasi Olli-Pekka Paavola, kuulu-tuksesta Arto Aunola, ratamestarina Rei-jo Backman, ravintola toiminnasta Anne Smedlund, liikennejärjestelyistä vastasi Jorma Jussila ja kilpailun teknisenä johta-jana oli Hannu Kaikkonen. Talkoolaisia oli kisoja järjestämässä n.70 henkilöä.

Viestin järjestely oli seuramme hiihto-aktiiveilta kova voimain ponnistus mutta kaikki meni hyvin, josta seura sai kiitos-ta eri tahoilta.

Viesti oli yksi jännittävimmistä mitä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaviestejä on hiihdetty. Voittaja selvisi vasta loppuki-rikamppailussa, jossa Oulu voitti Kuusa-

mon parilla metrillä. Järjestävä kunta an-toi tuhatpäiselle kotiyleisölle todellista mannaa johtaen kisaa vielä kuudennen osuuden jälkeen. Kahden viimeisen osuu-den nuoret hiihtäjät joutuivat kovan pai-kan eteen mutta tuloksena kuitenkin hieno kolmas sija. Iin joukkueesasa hiih-tivät Juuso Jussila, Lasse Härkönen,Linda Härkönen,Tiina Ylisiurua, Terhi Ylisiurua, Sakari Järvelä, Tapio Huhtala ja Antti har-

maala.Kilpailut onnistuivat järjestelyiltään

hienosti. Ilma suosi, pakkanen ei häirinnyt vaan kilpailut saatiin viedä läpi nollake-lin tuntumassa. Yleisöä paikan päällä oli seuraamassa yli 2000 katsojaa. Viestijouk-kueita oli A-sarjassa 18. Joukkueita oli yh-teensä 41.

Milloinhan Iissä hiihdetään seuraava maakuntaviesti!

11


PESÄPALLOJAOSTO

Pesiskesä on saatu jälleen pakettiin. Kau-si päättyi perinteiseen tapaan Rysällä jär-jestettyihin päättäjäisiin. Päättäjäispäivän runsas osallistujamäärä ja into leikkimieli-seen kisailuun lajitaidoissa muistutti siitä innostuksesta ja tekemisen palosta, mikä pesäpalloon Iissä liittyy.

Kuluneesta kesästä jäi suuhun erittäin positiivinen maku. Harrastajamäärät ju-nioreissa ovat kasvussa – etenkin pieniä junioreita on mukana paljon. Alkukesäs-tä järjestetty Pesiskoulu onnistui hyvin ja se valittiin Pohjois-Suomen Pesiksen toi-mesta vuoden 2015 Pesiskouluksi. F-pojat puolestaan tekivät kovan tempun voitta-essaan Pohjois-Suomen mestaruuden vil-listi kannustaneen kotiyleisön edessä ke-sän päätteeksi. Kaikki tämä kertoo siitä, että monia asioita on Iissä tehty oikein. Tätä taustaa vasten on hyvä lähteä kehit-tämään toimintaa entistä paremmaksi.

Pesäpallon asema paikkakunnan yk-köslajina ei säily itsestään eikä ilman jat-kuvaa ja pitkäjänteistä työtä. Pesisjaos-tossa onkin käynnistetty tulevaisuuden suunnittelu- ja kehitystyö heti edellisen kauden päätyttyä. Tarkoituksena on tar-kastella ja kehittää kaikkea toimintaa ja tekemistä. Säännöissä ja käytännöissä on kehittämisen varaa ja monia asioita tulee miettiä uusiksi. Keskeisinä asioina tulee mietintään ainakin seuraavanlaisia kysy-myksiä: Kuinka valmennus- ja tuomari-osaamista kehitetään edelleen? Kuinka

Onnistunut pesiskesä 2015

varainhankinta ja talouspuoli hoidetaan jatkossa? Kuinka saadaan uusia seura-ak-tiiveja ja innokkaita talkoolaisia mukaan toimintaan? Miten sujuu yhteistyö kun-nan, muiden seurojen ja yritysten kanssa? Ja varmasti kaikkein tärkeimpänä: Kuinka saadaan mahdollisimman moni iiläisnuori ruutujen ääreltä pesismailan varteen ja hy-vän harrastuksen pariin?

Paitsi lapsia ja nuoria, Iin Urheilijat lii-kuttaa myös isoa joukkoa aikuisia. Tuleva-na kesänä pelataan kansallispeliä Iissä kol-men aikuisjoukkueen voimin kun miesten puolella Suomensarjan lisäksi joukkue saadaan vuoden tauon jälkeen myös maa-kuntasarjaan. Naiset jatkavat viime kesän tapaan pelejään maakuntasarjassa. Terve-tuloa seuraamaan otteluita paikan päälle jälleen ensi kesänä!

Juniorijoukkueiden talviharjoittelukau-si on juuri käynnistynyt. Kaikkien junnu-joukkueiden mukaan pääsee ja uudet pe-laajat ovat enemmän kuin tervetulleita! Toimintaan mahtuu mukaan pelaajien li-säksi myös esimerkiksi valmentajia, huol-tajia, tuomareita ja talkoolaisia. Ota roh-keasti yhteyttä! Yhteystietoja löydät Iin Urheilijoiden nettisivuilta.

Mukavaa ja aktiivista talvea kaikille!

Jussi KurttilaPuheenjohtaja, pesäpallojaostoIin Urheilijat

D-tytöt kunnaririemua Elisa Ojalehto 2011.

E-pojat Sami Kantola 2011.

E-tytöt Minna Hautakangas 2011. F-tyttöjen peli Muhoksella 18.6.2014.

12


1950 luku pesis kehittyy heti Suomisarjassa Iin Urheilijat aloittivat pesäpallon heti pe-rustamisensa jälkeen. Jo 50-luvun alussa Urheilijoiden joukkue oli Suomensarjassa. Tämän jälkeen oli yleisurheilukautta, mut-ta 1955 aloitettiin jälleen tosissaan ja nous-tiin perussarjasta maakuntasarjaan. 1956 olikin mukana kolme joukkuetta, miehet maakuntasarjassa, ilmeisesti ensimmäistä kertaa naisten joukkue sekä poikien jouk-kue.

Vuonna 1957 mainitaan ensi kertaa yksi Iin merkittävistä pesäpallonimistä, nimit-täin Mauno Mane Riekki. Mauno vaikutti pitkään ja erittäin ansiokkaasti Iin pesäpal-lossa niin pelaajana kuin myös muissakin toiminnoissa. Maunon perinteitä jatkoi ai-kanaan Rauno Rane Riekki pesäpallon mestaruussarjaan asti.

1960 Antti Elomaa - pesäpallo voimistuu Vuonna 1959 Iin pesäpallo koki toisen piris-tysruiskeen, kun Antti Elomaa tuli Yhteis-koulun opettajaksi. Aiemman historiikin mukaan Elomaa oli todella se hahmo, joka sai sadat pojat pyörimään pallon perässä. 1961 Urheilijat olivat jälleen Suomisarjas-sa. Joukkueessa pelasivat tuolloin Risto Jär-venpää, Kauko Tapio, Antti Elomaa, Jorma Laru, Mauno Riekki, Pekka Kurttila, Jouni Joensuu, Eino Virkkula, Sakari Tolonen ja Jaakko Kurttila. Koko 60-luvun Urheilijat pysyikin Suomisarjassa ja sijoitukset olivat aina sarjan kärkijoukoissa. Myös nuoriso-toiminta toimi vilkkaasti. Joukkueet olivat vuosittain lähes kaikissa ikäluokissa. Sar-jojen nimet olivat nykyisestä poikkesivat: Ampiaiset (13-v), Kärpät (15), Oravat (17) ja Ilvekset (19). Tavanomaista oli, että vuo-sittain voitettiin yksi tai useampi piirinmes-taruus.

Vuonna 1967 19-vuotiaa pojat olivat lä-hellä täydellistä onnistumista. Päästiin ot-telemaan Suomen Mestaruudesta oman ikäluokan parhaita vastaan. Mestaruus jäi kuitenkin niukasti saavuttamatta kahden ottelun yhteistuloksessa hävittiin yhdellä juoksulla. Tuloksena kuitenkin historialli-nen ja arvokas SM-hopea.

Iiläisten kohtaloksi tuntuikin jäävän ikuisen kakkosen rooli. Vuonna1966 mies-ten joukkue sijoittui Suomisarjassa toisek-si, -68 karsittiin noususta mestaruussarjaan Seinäjoella, hävittin taas niukasti.

1970 – luku Mestaruussarjan jahtaami-nen jatkua kiivaana

Pesäpalloa 70 vuotta Iissä 1970 Ii oli jälleen Suomisarjassa toise-

na, samoin vuosina 76 ja 77 jälleen kakko-sena ja koko 60 ja 70-luvun Suomisarjan kärkijoukoissa. Tavoitteeksi iskostui Mes-taruussarja, joka kuitenkin tuntui pysy-vän ikuisena haaveena. Hävittiin juoksulla tai kahdella, pahimmillaan nousu jäi yh-den vaivaisen juoksun päähän. Innostus ja usko kykyihin kuitenkin säilyi, tästä todis-teena jatkuvasti hyvä joukkue sekä kannat-tajien vankka tuki. Kirjattiin jopa 1200 kat-sojaa Suomisarjan ottelussa.

1980 – maan ja maailman huipulla Lopulta kuitenkin onnistuttiin, tultiin yk-köseksi ja noustiin tavoitteeseen Mesta-ruussarjaan. Pitkän taistelun jälkeen Ii oli maan ja maailman parhaiden pesäpallo-joukkueiden kanssa. Erityisesti suorituksen arvoa nostaa se tosiasia, että mestaruussar-jaan noustiin omin voimin: Iiläiset tunsi-vat joukkueensa Olli Öötsi Tolonen, Timo Timppa Kurttila, EeroJunnu Tolonen, Risto Eno Isopahkala, Rauno Rane Riekki, Paak-karin Pekka, Risto Roope Järvenpää, Seppo Mökö Laurila, Jukka Pujo Pietikäinen, Juk-ka Kalimeero Pernu, Koskelan Matti ja Päk-kilän Jussi.

Pelin- ja joukkueenjohtajana tietenkin pitkän uran pelaajana ja sitten pelinjohta-jana tehnyt Jouni Jontte Bosse, Joensuu. ja huoltajana Juhani Jasu Rissanen. Mesta-ruussarjassakin kamppailtiin omilla mie-hillä, ainoastaan Arto Viinikanoja Mu-hokselta oli mukana edellisten lisäksi. Huomioitavaa on, että jo 1961 Risto Roope

Pentti Hand (tunnettiin koko maassa ”mis-ter Käsi”, Sm- kulta, Itä-Länsi edustuksia), Eero Tolonen (Sm hopea Ulvilassa, vuoden Avainpelaaja, vuoden Lukkari, nuorten ja miesten Itä –Länsi edustus), Hannu Räinä (Sm-pronssi) Hannu Kurttila (Kankaanpää mestaruussarja) Eero Hand (Oulun Lippo).

1990 luku vahvaa nuorisotyötä ja tukitoimintaa kohti nousu80-luvun mestaruussarjasta putoamisen jälkeen pesäpalloilijat aloittivat lähes uu-delleen. Miesten joukkue tipahti sarjapor-taita alemmaksi ja uudistui täydellisesti. Aloitettiin jälleen voimallinen nuorisotyö, jota oli 80 luvun vaihteessa jossain määrin laiminlyöty.

Mestaruussarja ja miesten kova ykkös-joukkue jatkoivat pesäpallon parissa. En-tiset aktiivit eivät kuitenkaan kokonaan jättäneet pesäpalloa. Eero Tolonen, Rauno Riekki, Olli Tolonen, Seppo Laurila, Ris-to Tolonen, Timo Kurttila ja Ylikiimingistä isiensä maille takaisin tullut Heikki Kurtti-la toimivat aktiivisesti valmennus- ja pelin-johtotehtävissä juniorijoukkueiden parissa.

Miesten joukkue ei heti pystynyt uudel-leen vakiinnuttamaan paikkaansa Suomi-sarjassa, vaikka sinne päästiinkin pariin ot-teeseen esim. Iihin Kiimingistä palanneen Jukka Pietikäisen johdolla vuonna 1993. Iiläisen pesäpallo alkoi kuitenkin nous-ta vankan nuorisotoiminnan ansiosta. Eri-ikäisilla nuorilla oli nyt jatkuvasti joukku-eita 9-, 11-, 13-, 15- nuorille. Näiden lisäksi miehillä/nuorilla oli kolme edustusjouk-kuetta kaksi joukkuetta maakuntasarjassa ja yksi piirisarjassa. Lisäksi pelattiin puu-laakia/kuntopesäpalloa Retkut/Kertalaa-kin joukkueilla.

1998 valmistui uusi upea hiekkateko-nurmi Sininen laguuni. 223 000 kg hiekkaa levitettiin talkootyönä lehtiharaville pesis-kentän nurmen sisään, 278 yksityistä, per-hettä ja yritystä, osallistuivat rahallisella panoksella tekonurmen tekoon. Talkoisiin osallistui vähintään 100 henkilöä. Kunnan liikuntatoimi Rissasen Tapion johdolla oli aktiivisesti mukana toimintojen kehittämi-sessä. Kaikki tämä auttoi 1990 luvun alussa Ii teki siis hissiliikettä Suomisarjan ja maa-kuntasarjan välillä. Mutta kun toiminta oli laajaa, niin hissi pysähtyi ja alkoi vakaan nousun aika. 1997 noustiin Suomisarjaan. Vuonna -oltiin jo nousukarsinnoissa hävit-tiin tosi niukasti Vaasalle. Kannattajia har-mittaa vieläkin, että Iin pelin yksi tärkein osa Sami Harjula oli pois nousukamppai-luista.

”Ii kuntana ja erityises-ti pesäpallopaikkana tuli

kuitenkin tunnetuksi koko maassa.”

Järvenpää oli jo Suomisarjan joukkueessa ja Roope oli edelleen kantava voima mesta-ruussarjan joukkueessa.

Mestaruussarja jäi iiläisillä kuitenkin yh-teen vuoteen. Heittopussina ei kuitenkaan oltu. Sarjasta pudottiin mahdollisimman niukasti. Ratkaisu jäi sarjan viimeiseen pe-liin Imatralle. Imatra voitti Iin, naapuri Kouvola säilyi.

Ii kuntana ja erityisesti pesäpallopaikka-na tuli kuitenkin tunnetuksi koko maassa. Iiläistä pesäpalloa ovat edustaneet huippu-joukkueissa kunniakkaasti monet muut-kin 70 - ja 80 luvun huippupalloilijat, kuten

13


IiU 16 v pojatSuomen Mestarit 2008.

F-poikien riemukas Alueleirimestaruus varmistuu 2014 Iissä järjestetyssä Nuorten Suurtapahtumassa.

Iin nuoret menestyvät P-Suomen mestarit 2015.

14


Sami takoi kesän ajan ratkaisuja ja oli takakentän lukko. Kaikki keinot yritettiin, mutta armeija tarvitsi Samin kertausharjoi-tuksiin juuri nousupelien ajan. Ii ehkä me-netti nousun?

2000 Ii oltin jälleen lähellä nousua. Ii otti 21 vuoden tauon jälkeen Suomisarjan loh-kovoiton. Mutta tämä ei vielä riittänyt. Jat-ko-otteluissa Ii voitti ensin Vetelin, mutta kaksi seuraavaa peliä meni niukasti Vetelil-le, nousu jäi vielä saavuttamatta.

2000 –luku hienot puitteet, kovaa me-nestystä

2000 luvun alussa pesiksen nuoriso- ja pesiksen ja seuran tukitoiminta oli vahvaa. Seuran johdossa Klasilan Väiski ja Anne-li pyörittivät iltapäiväkerhoa, se toi seuran toimintaan taloudellista perustaa. Talkoo-työ oli voimissaan, hiekkatekonurmen li-säksi tehtiin isoja ja vaativia talkoourakoita. Vanha tukkilaiskämppä purettiin saaresta ja tuotiin Huilingiksi Haminaan.

2002 valtava ja uhkarohkeakin oli päi-väkodin viipaloiminen palasiksi Oulussa ja viipaleiden siirtäminen Iihin. Näistä viipa-leista rakennettiin talkoilla pesäpallonken-tän kahvila- ja huoltorakennus, jonka kun-ta lunasti myöhemmin. Urakka, joka hakee vertaistaan. Pesäpalloilijat olivat aikaansa edellä, nykyään kunta rakentaa vastaavalla tavalla viipaleista koulua ja terveyskeskus-ta, mutta ei tietenkään talkoilla. Kahvila- ja huoltorakennustalkoissa täytyy erityisesti

Samuli Hanhisalo, Seppo Laurila, Mika Riepula ja Jari Jekku Rajala olivat vuorol-laan mukana pelinjohdossa. Iin miesten pe-säpallon suuri vahvuus on ollut se, että on ollut hyvä ja tasokas ykkösjoukkue, josta on löytynyt asiansa osaavia uusia vetäjiä, kun oma aktiivinen pesisura on päättynyt.

2002 Ykkössarjaan 2002 Ykkössarjaan nousseessa joukkuees-sa olivat mukana Iin omat kasvatit, nou-sun takuumiehet Sami Harjula sekä toisen polven pelimiehet Mikko Kurttila ja Jani Tolonen. Samin kovat lyönnit, takaken-tän varmuus, kova heittokäsi tunnettiin laajasti. Miko Kurttila saavutti nuorena miehenä keihäässä Suomen mestaruuden. Ulottuva ja hirmukäden omannut Mikko teki polttolinjalla tuhoa laajalla alueella. Mikko ja Sami pysyivät Iille uskollisena, vaikka edellytyksiä olisi ollut muihinkin joukkueisiin. Tolosen Jani teki menestyk-sekkään uran isänsä jalanjäljillä lukkari-na myös Vaasassa, Simossa ja Kiimingissä.

Nousijajoukkueessa esiintyivät myös tuolloin nuoret Iin pojat Janne Paaso, Niko Laurila ja Timo Tolonen, Heikki Jokinen. Yli-Iin apua Jari Ylipahkalaa ja Petteri Kar-humaata pidettiin tuolloin jo iiläisenä, sa-moin Vaasasta Iihin kotiutunutta Pasi Lep-päniemi oli ratkaisevassa osassa nousua. Blomgvistin veljekset Henri Tikkanen oli-

li Aalto, Teemu Hämälä, Juho Häyrynen, Joonas Jussila, Iivo Kari, Mikko Korjonen, Juho Koskela, Ville Myntti, Tuomas Paak-kola, Mikko Pakanen, Ville Pieniniemi, Niko Pinola, Tapani Piri, Ossi Rajala, Joni Savilaakso, Olavi Säkkinen, Tuomas Södö , Lassi Tiiro, Mikko Tiiro, Olli Tiiro ja Valt-teri Törmänen. Myöhemmin tästä joukosta valikoituneet pelaajat voittivat Sm hopeaa ja Sm kultaa. Sieltä voi poimia pääosan ny-kyisistä Iin Suomisarjan pelaajista. Monet ovat pelanneet Ykkössarjaaa muissa seu-roissa. Tapani Piri oli nyt nostamassa Ou-lun Lippoa Superpesikseen, Arttu Aalto pelasi Ykkössarjassa Lievestuoreella.

Iin miehet pelasivat Ykkössarjassa 2002- 2005 menestyksellisesti kolme kautta. Ii kiinnosti alueen huippupelaajia ja jouk-kueeseen saatiin merkittäviä vahvistuk-sia mm Jokeri Mika Härkin ja pesislegen-da Marko Kontio, Pekka Pohjola olivat iiläisten vahvistuksina. 2005 kauden jäl-keen Iin omia runkopelaajia oli kuitenkin entistä vähemmän. Pesäpallojaosto ja seu-ra päätti luopua Ykkössarjapaikasta. Järke-vämmäksi katsottiin jatkaa pelejä Suomi-sarjassa täysin omien pelaajien toimesta ja vahvan nuorisotyön avulla. Mutta kun osa pelaajista lopetti, osa siirtyi muihin seuroi-hin, niin tuloksena oli jälleen maakuntasar-ja ja uuden alun hakeminen.

2008 nuorilla huippumenestys, miehet takaisin Suomisarjaan Uutta menestystä haettiin ja sitä oli tulossa, kun nuorisotoiminta oli mallillaan. Vuotta 2008 voi pitää yhtenä merkittävänä Iin pe-sisvuotena. Vastaavaa menestystä harva pesisseura voi kirjata meriteihinsä. Jo 2005 Iin 14 vuotiaat pojat olivat Suomen toisek-si paras joukkue ja otti Sm-hopeaa ja voitti myös Pohjois-Suomen mestaruuden.

Kesällä 2008 Iillä oli 16 ja 18-vuotiaiden poikien joukkueet valtakunnallisessa sar-jassa. 16 vuotiaat ottivat historiallisen Suo-men Mestaruuden. Myös 18-vuotiaat tais-telivat hienosti tuloksena 8. sija Suomen parhaiden joukossa. Sekin hyvä, vaikka 18-vuotiaat itse olivat suoritukseensa pet-tyneitä, parempaa haettiin. Syystä voi kui-tenkin todeta, että Iin pitkäjänteinen pesik-sen nuorisotyö tuotti loistavan tuloksen. Ii tunnettiin koko maassa kovana pesispaik-kakuntana.

Mainita täytyy erikseen Janne Paason osuus valmentaja-pelinjohtajana ja myö-hemmin miesten joukkueen valmentaja-pelinjohtajana sekä usein tarvittaessa pe-laajana. Nuorten menestyksen taustalla oli luonnollisesti monia tärkeitä henkilöi-tä. Ossi Piri ja Hannu Aalto tekivät varmas-ti suurimman ja pitkän työrupeaman nuor-ten menestyksen eteen.

”Pesäpallolle Iissä on nykyisin erinomaiset edel-lytykset hyvin pitkälti talkootyön tuloksena, toki kuntakin on ollut aktiivisesti mukana kehittämäs-

sä olosuhteita.” mainita Kurttilan Timon panos organisaat-torina ja työn toteuttajana. Kun uskaltaa sitoutua vapaa-ajalleen ja vapaaehtoises-ti päiväkodin purkuun/viipaloimisen, sen siirtoon uudelleen rakentamiseen talkoil-la (250 neliötä, pukukoppeja, vessoja, kios-ki-ravintola, toimisto, varasto, kuuluttamo talkoilla), niin tähän on tarvittu erityisestä sitoutumista ja hirmuista uskoa seuratyön voimaan. Timon lisäksi ja lukuiset muut uurastivat Iin pesikselle mittaamattoman arvokkaan perinnön. Pesäpallolle Iissä on nykyisin erinomaiset edellytykset hyvin pitkälti talkootyön tuloksena, toki kunta-kin on ollut aktiivisesti mukana kehittä-mässä olosuhteita.

Kun kaikki edellämainittu pistetään yh-teen, niin ei voi pitää ihmeenä: Iin pesäpal-lo nousi jälleen ylöspäin. Ii saavutti maan toiseksi ylimmän sarjatason Ykkössarjan, koko valtakunnan kattavan sarjan. Ykkös-sarja oli ja on edelleenkin kova saavutus pe-siksessä. Tässä nousussa tärkeää oli jälleen entisten pelimiesten osallistuminen pitkä-jänteiseen työhön ja nousun valmisteluun

vat mukana nousijajoukkueessa. Suomisarjan ja sitten Ykkössarjan taus-

talla tehtiin todella kovaa ja antaumuksel-lista työtä menestyksen eteen. Mainita täy-tyy jaostossa puheenjohtajana Juice Mattila ja sihteerinä Arto Kaisto, apunaan Hannu jokapaikan Käyrä, , valmennuksen Markku Puolakka, Hannu Aalto oli jo tuolloin ollut vuosia mukana pesiksen kehittämisessä. Pelinjohtajana yksi Iin kovista pesäpallo-nimistä Jari Jekku Rajala myös mainita me-nestyksen takuumiehinä.

2002 nousun mahdollisti myös se, että Iin kakkosjoukkue oli maakuntasarjas-sa, kolmosjoukkue, puulaaki- ja kuntope-sis Retkut ja Kertalaaki oli suosiossa. Yk-köseen saatiin tarvittaessa oma pelaajia ja nuoret pääsivät kokeilemaan ja kehittä-mään taitojaan jatkuvasti kovemmissa sar-joissa.

2002 oli merkittävä myös siinä mieles-sä, että 11 vuotiaat ottivat Pohjois-Suomes-sa pronssia nuorten miesten Henri Käyrän ja Arto Kuurren johdolla. 2002 Pohjois-Suomen pronssipojat Arttu Aalto, Samu-

15


2008 Ii nousi myös takaisin Suomisar-jaan omilla juonioreillaan ja parin vahvis-tuksen kera. Nousijajoukkue: Arttu Aalto Mikael Hand Teemu Hämälä Mikko Hissa Niko Laurila, Pasi Leppäniemi Iivo Kari Antti Korhonen Mikko Korjojen Jussi Ne-nonen Samula Paaso, Teemu Paaso-Ran-tala, Tapani Piri Mikko Tiiro Olli Tiiro ja Timo Tolonen pj Janne Paaso

Ii nousi ja Suomisarjaan ryminällä. Jo 2009 Ii oli toinen, nousun jatkosarjassa voitto meni Sotkamolle 2-1. 2010 Ii voit-ti runkosarjan, mutta nousukarsinnoissa kärsittiin kirvelevä 2-1 tappio Oulujoella otteluissa joissa oli välillä kiihkeää tunnel-maa. Ii joutui ratkaisuotteluun varamiehi-senä, kun yksi ratkaisupelaajista sai varoi-tuksen toisessa osapelissä. Oulujoki tuli ja voitti Iissä.

Kovien nousuottelujen pettymyksen jäl-keen osa Iin runkopelaajia lähti naapuriseu-roihin ja ylempiin sarjoihin. Pari seuraavaa

joukkueen harjoitusringissä. Jussin tunne-taan viimeisen päälle yrittävänä luottope-laajana. Toisen polven pallisti Niko Laurila oli jossain vaiheessa jättämässä pesäpalloa, mutta on nykyisin vuosi vuodelta paran-tanut peliään. Ykkösessä tärkeässä osassa ovat olleet pitkään myös Samuli Hanhisalo ja Timo Tolonen, joiden kokemusta on tar-vittu vaikeissa tilanteissa. Taustajoukoissa Hannu Aalto, Asko Kari ja Jarmo Kurkela ovat toimineet aktiivisesti.

Jaoston vetäjiä Pesäpallojoukkueita on ollut vuosittain 5- 10. Nykyisin jokainen joukkue on kuin seu-ra pienoiskoossa, taustalla on pelinjohtaja, valmentaja, rahastonhoitaja, tukijoukot.

Lähellekään kaikkia tähän 70 v pesis-koosteeseen ei ole saatu mukaan, monia tärkeitä henkilöitä on unohtunut. Jaoston pitkäaikaisista puheenjohtajista voi maini-

kue on periaatteessa pesäpallojaoston sisäl-lä oma yksikkönsä vastaten sekä joukkueen taloudellisesta että toiminnasta. Tärkeää ja kasvattavaa on se, että yleensä nuoret oh-jaavat nuorempiaan niin valmennukses-sa kuin pelinjohdossa. Iiläisen pesiksen vahvuus ja myös perusta on kuitenkin ol-lut siinä, että jatkuvasti Iissä on ollut hyvä, kiinnostava edustusjoukkue. Se tuo pesä-pallolle näkyvyyttä ja nuorille myös yhden tavoitteen.

Oleellisen tärkeää, on ollut että varsin-kin vaikeina aikoina edustusjoukkue tuo tärkeitä pelinjohtajia, valmentajia samoin tukihenkilöitä nuorille pelaajille pelinjoh-tajille. Lista entisistä pelaajista, jotka ovat peliuran jälkeen olleet pelinjohtajina ja val-mentajina on pitkä mm Mauno Riekki, Jou-ni Joensuu, Eero Tolonen, Olli Tolonen, Ris-to Tolonen, Heikki Kurttila, Rauno Riekki, Seppo Laurila, Timo Kurttila, Markku Puo-lakka (Kiimingissä), Juice Mattila, Jari Raja-

”Pienellä paikkakunnalla vain tasokkaan edustusjoukkueen avulla valmennuk-seen ja pelinjohtoon saadaan mittaamattoman arvokasta tietoa ja kokemusta.”

ta Martti Järvelän, Markku Koskelan, Jui-ce Mattilan, Marko Jussilan, Hannu Aallon. Antti-Pekka Koskelan jaoston puheenjoh-tajan pesti jäi kolmeen, kun AaaPeelle teh-tävä muuttui seuran johtoon. Jussi Kurttila tuleva pitkä kausi on kohta vuoden mittai-nen.

Jaoston sihteerinä pisimpään lienee Kaiston Arto, toki Artsille siunaantui mo-nia muitakin tehtäviä. Anri Stenius-Veijo-la on myös ollut myös jaostonkin sihteerinä monien muidenkin tehtäviensä ohella. Täs-sä on vain muutamia henkilöitä lukematto-mien tärkeiden toimijoiden listassa.

Edustusjoukkueen tärkeä rooli Pesäpallo Iissä on laajaa ja tasokasta, erityi-sesti nuorisotoiminta. Kukin nuorisojouk-

la, Jukka Käyrä, Hannu Käyrä, Jukka Pie-tikäinen, Kari Kurttila, Jari Pernu, Samuli Hanhisalo, Mika Riepula, Janne Paaso, Jus-si Nenonen, Iivo Kari, Juha Nousiainen (Si-mon huoppumies). Samaan kaartiin voi erittäin hyvällä syyllä lukea myös nykyisen seuran puheenjohtajan ja pesäpallojaoston puheenjohtajan.

Nuorisotoiminnan ja myös seuratoimin-nan pyörittäminen ilman edustusjoukku-etta on pitemmän päälle vaikeaa. Pienellä paikkakunnalla vain tasokkaan edustus-joukkueen avulla valmennukseen ja pelin-johtoon saadaan mittaamattoman arvokas-ta tietoa ja kokemusta.

Iin Pesäpallokentillä on saavutettu mer-kittäviä tuloksia. Pesiskentällä riittää teke-mistä! RT

vuotta meni Suomisarjan keskivaiheilla. Mutta kun Ii sai takaisin omia junioreitaan, niin 2013 ja 2014 oltiin jo jälleen sarjan kär-kijoukkueiden mukana. Nousukarsinnois-ta ei kuitenkaan päästy eteenpäin.

Vuodesta 2008 alkanut Suomisarjataso on ollut oman juniorimyllyn tulosta. Kak-si vahvaa luottomiestä Iihin on kotiutunut, Pasi Leppäniemi ja Veli-Hannu Pesämaa ovat olleet tärkeä osa joukkueen hyvää me-nestystä. Mikko Tiiron, Olli Tiiron panos joukkueella on ollut erityisen tärkeä. Joke-riosastolta Iivo Kari on ansioitunut myös nuorten valmennuksessa. Jali-Matti Kur-kela ja Joonas Jussila ovat valmiita huippu-pelaajiksi. Janne Paason osuus sekä pelaa-jana että pelinjohtaja-valmentajana on ollut viime vuosien menestyksen takana. Erik-seen täytyy Jussi Nenonen ja Niko Laurila. Jussi Nenonen mainitaan jo -96 Iin ykkös-

Pesiskoulun ideana on järjestää matalan kynnyksen lajiin tutus-tumista sekä liikkumaan innostavaa toimintaa lapsille ja nuoril-le. Tänä kesänä Iin Urheilijat järjesti Pesiskoulua heti koululais-ten kesälomien aluksi kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla.

Osanotto oli tuttuun tapaan vilkasta – yhteensä yli 60 iloista pesiskoululaista palloili Rysän tekonurmella alkukesän vaihtele-vassa säässä. Kolmeen ikäryhmään jaetut pesiskoululaiset har-joittelivat lajitaitoja kaksi tuntia päivässä, viisi päivää viikossa, kahden viikon ajan.

Kolmen vetäjän järjestämien leikkien ja pelien myötä tutus-tuttiin pesäpallon perusteisiin – juoksemiseen, heittämiseen, lyö-miseen ja kiinniottoon. Kahden viikon aikana tapahtunut huima kehitys keskeisissä pesistaidoissa yllätti vetäjät tälläkin kertaa! Tärkeintä ja parasta Pesiskoulussa oli kuitenkin loistava yhteis-

henki ja yhteistoiminta hyvässä porukassa.Pesiskoulu huipentui viimeisen päivän päätöskisailuihin.

Heittokäden kovuutta pääsi kokeilemaan heittämällä palloa tut-kaan ja kahden viikon aikana kehittynyttä lyöntiä testaamaan tarkkuuslyöntipaikalla. Leikkimielisen kisan päätteeksi nautit-tiin Nelosgrillin tarjoama ruoka sekä jaettiin Pesiskoulupaidat ja – diplomit. Pesiskoululaisilta kerätyn palautteen mukaan Pesis-kouluun halutaan myös ensi kesänä. Monen pesiskoululaisen tie johti myös ikäkausijoukkueen harjoituksiin ja peleihin jo sama-na kesänä.

Tunnustuksena hyvin tehdystä työstä Pohjois-Suomen Pesis valitsi Iin Urheilijoiden Pesiskoulun Vuoden 2015 Pesiskouluksi!

Nähdään Pesiskoulussa jälleen ensi kesänä!

Palkitussa Pesiskoulussa palloiltiin ennätysvilkkaasti!

16


Kohta 30 vuotta naispesäpalloa IissäNaispesäpallo alkaa, vahvistuu ja vakiintuu

Osuuspankin logoilla varustetut pelipu-vutkin (eipä nykyisin näy enää pankkien mainoksia pelipuvuissa). Pesäpallo aloi-tettiin aluesarjasta, mutta jo 1987 noustiin komeasti maakuntasarjaan. Osoitus siitä, että naispesäpallolle oli ollut tarvetta ja ti-lausta.

Naispesäpallon alussa vetäjinä on mai-nittu mm Esa Kaleva, armeijaan lähdön vuoksi valmennus jäi kesken, Kari Kurt-tila jatkoi tehtävää. Riitta Kangastalo toi-mi vuosia aktiivina ennen muuttoaan Ro-vaniemelle. Reima Sipolan ja Jukka Isterin nimet löytyvät nais- tai tyttöpesäpallon taustajoukoista. Marja Nousiainen ansioi-tui Simon ykköspesiksen pelaajana, mut-ta toimia myös Iin pesäpallon kehittäjänä. Eija Mustonen ja Kaisa Aalto olivat nuo-rina tyttöinä myös innokkaita valmen-nustehtävissä. Toki Matti Jokisen ja Jussi Kurttilan voi mainita tässäkin yhteydes-sä samoin Juke Käyrä ja AaaPee Koskela myös omien tyttöjuniorien tyttöjoukkuei-den osalta.

Muita aktiivisia naispesäpalloilijoi-ta täytyy mainita erikseen. Kolmikko Oili Kaleva (ent Tiiro), Salla Harjula, Tiina Karling (Pyrhönen) ovat olleet varmasti lahjakkaimpia pelaajiamme ja ovat olleet pitkään mukana myös nais- ja tyttöpesä-

pallon kehittäjinä. Tärkeää on ollut myös Kaiston perheen panos. Mervi ja Heini pe-laajina ja aktiivisesti valmennustoimin-noissa mukana olleena. Hekkalan nykyi-sin Tumeliuksen Marialla, Mannulla on samoin ollut tärkeä osa pelaajana, valmen-nus-, pelinjohtotehtävissä ja pesäpalloon liittyvissä monissa toiminnoissa.

Hekkalan Saara lienee tällä hetkellä ensimmäinen toisen polven pelaaja, joka toimii äitinsä tapaan erittäin aktiivises-ti valmentajana, pelinjohtajana, tuomari-na ja kirjurina. Jenna Jussila panos ansait-see samoin erityismaininnan. Tehtäviä on kertynyt seurassa ja pesiksessä monia ja monenlaisia. Jennalla lienee eniten koke-musta kirjurikokemusta.

Jenni Tolonen yksi Suomen parhaista Oma lukunsa on iiläisessä naispesällos-sa ansaitsee Jenni Tolonen, joka lähinnä isä Ollin opissa ja lahjakkaana pelaajana sai Iissä edellytykset huipputason nais-pesäpalloon. Jo 96 Jenni edusti 17-vuotis-ten tyttöjen Supersarjaa Kempeleen Kiris-sä, pelasi kotiseurassaan maakuntasarjaa ja valmensi junioreita Iissä.

Iissä on pelattu pesäpalloa 70 vuoden ajan, lähinnä kuitenkin miesten voimin. 1950-luvulla mainitaan olleen naispesä-palloa, mutta vasta vuonna 1986 naiset ja tytöt aloittivat pysyvästi ansiokkaan sar-jatasoisen pesäpallotoiminnan Iissä. Nais-pesäpallo on viimeistään nyt ansainnut oman lukunsa Iin Urheilijain ja pesäpallon historiassa.

Naisvoimistelija-aktiivina paremmin tunnettu Tarja Tiiron voi syystä mainita aktivaattoriksi ja toiminnan alkuunpani-jaksi. Yhdessä monessa muussakin Urhei-lijain toiminnassa mukana olleen Jari Per-nun kanssa koottiin joukkue, johon saatiin innokkaita tyttöjä ja jokunen nainenkin mukaan.

Tarja ei itse omien sanojensa mukaan ymmärtänyt eikä osannut pelata, mutta kentän laidalla oli todella antoisaa ja mu-kavaa toimia. Tarja nimeää Lallin Mikan ja Kaiston Arton erikseen toiminnan alku-vaiheen kehittäjinä. Pelaajista heti alkuun-sa mukana oli Oili Tiiro, nykyisin Kaleva, joka pitkä pelaajaura sekä toiminta nais-pesäpallon, koko Iin pesäpallon ja yleen-säkin Urheilijain hyväksi voi mainita täs-säkin yhteydessä.

Tyttöjen alkutaival oli heti menestyk-sekäs. Hetimiten saatiin komeat uudet

Iin tytöt menestyivät pesisleirillä 2009.

17


Pesisura vei sitten eteenpäin, Tyrnäväl-lä tuli hopeaa. Kolme vuotta sitten päät-tyneellä komealla urallaan Jenni saavut-ti lukuisia menestyksiä Tyrnävän hopean lisäksi Jyväskylässä peräti neljä kultami-talia sekä yhden hopeisen, lukuisia Itä-Länsi edustuksia, vuoden etenijä tittelin jne. Saavutukset kertovat, Iin pesiskasvat-ti on kautta aikojen yksi Suomen parhais-ta naispesäpalloilijoista. Jennin aikoihin Kaisa Tervonen, Jenni ja Laura Annanpa-lo sekä Kaisa Aalto olivat sekä lahjakkaita pelaajia ja aktiivisesti tyttöjen valmennuk-sessa mukana.

2000-luvulla tytöillä menestystäNuorisotoiminnassakin saavutettiin tulos-ta 2004 14-vuotiailla tytöillä oli kaksi jouk-kuetta sarjassa joukkeutta 13 ja 14 vuotiaat tytöt. 2005 tytöt olivat sitten Pohjois- Suo-men 4. paras joukkue. Kahden tiukan ko-tiutuskisan jälkeen hävittiin harmittavas-ti pronssimitallit. Vuonna 2005 ottivat 14 vuotiaat Iin pojat hopeaa valtakunnalli-sella leirillä. Samalla leirillä tytöt ylittivät kaikki ennakko-odotukset ja olivat Suo-men 7. paras joukkue. Vaikka mitalleita ei tullutkaan, niin kovassa kilpailussa unoh-tumaton saavutus. Pesis Ii oli näkyvästi esillä valtakunnallisella leirillä.

Tyttöjoukkue oli hyvässä nousussa, mutta naisten pesäpallo on jossain määrin kärsinyt valmentautumisen ja pelinjoh-don pitkäjänteisyyden puutteesta. Nuo-

olleensa nuorempana pelaajina samassa kovassa Iin Urheilijoiden pesäpallojouk-kueessa. Pelikaveritkin muistavat syystä-kin Oilin ja Yli-Iin avun Hekkalan Pirkon hyvinä pelaajina.

Naispesäpallon valmentajana ja pelin-johtajana täytyy erikseen mainita Heikki Tuomelan panos. Välillä Hese kävi muissa seuroissa ottamassa lisäoppia valmennuk-seen ja pelinjohtoon, mutta on tätä ennen ja sen jälkeen vuoden toiminut pitkään ja ansiokkaasti IIn tyttö- ja naisjoukkueen pelinjohtotehtävissä. Sikäli mikäli naisten ja tyttöjen toiveet toteutuvat, niin Hesen tehtävät naispesäpallossa jatkuvat.

Naispesäpallossa on kuitenkin ollut vaikeuksia erityisesti naisten edustusjouk-kueen osalta. Osaltaan tähän on vaikutta-nut se, että ei ole saavutettu tarpeeksi kor-kea sarjatasoa ja menestyvää joukkuetta, josta voitaisiin saada sitten aikanaan uu-sia, osaavia vastuunkantajia pelinjohto- ja valmennustehtäviin.

Hyvällä syyllä voi kuitenkin todeta, että iiläinen nais- ja tyttöjen pesäpalolla on ollut kohta 30 vuotta tärkeä osa nuorten tyttöjen ja naistenkin liikkumista ja har-rastamista, menestystäkin on tullut. Näin tulee olemaan jatkossakin.

Kirjoitus ei ole varsinainen historiikki, on enemmänkin näkemys ja muistelu, pe-rustuen kuitenkin tosiasioihin. Nais/tyt-töpesis ansaitsisi paremmankin historii-kin, muitakin kuin yllämainittuja pitäisi tuoda esille. RT

risoharrastus on hyvällä mallilla, mutta kun jatkuvasti ei ole ollut hyvää ja kova-tasoista edustusjoukkuetta, niin tukitoi-miin ei ole aina saatu tarpeellista laajuut-ta ja pitkäjänteisyyttä. Tämä näkyi hyvän tyttöjoukkueen toiminnan lopahtamisena tärkeässä vaiheessa.

Tyttöjen pesiksessä oli ja on ollut jat-kuvasti tekemisen meininki. Mainita voi, että Maria Veijola, Jenni Härmä, Riikka Is-teri ovat yltäneet tyttöjen Supersarjaan lä-hikuntien joukkueissa. Maria Veijola kävi Pesislukion pesislegendojen Mikko Kor-honen ja Janne Vuorisen opissa ja on edus-tanut Lippoa naisten Superissa ja Vuo-kattia Ykkössarjassa. Maria on pelannut myös tyttöjen Itä-Länsi ottelussa ja on toi-minut tyttöpesiksen valmentajana Iissä.

Tanja Kari ja Pirkko Mattila IiU pesäpalloilijoita Iiläiseen naispesäpallossa on ollut muka-na myös 11 kultamitalia hiihdossa ja maa-ilman parhaaksi vammaisurheilijaksi va-littu Tanja Kari. Tanja pelasi aikana an Iin naisten joukkueessa 2 vahtina. Samoin kansanedustaja Pirkko Mattila (entinen Hekkala) on edustanut Iin Urheilijoita.

Tämä selvisi pari kesää sitten, kun Mattila oli yhdessä Kalevan Oilin kanssa myymässä lippuja miesten Suomisarjan otteluun. Hymyssä suin Pirkko ja Oili ker-toivat, että myynnissä on eläkeläisillekin edullisia lippuja, hinta on tosin sama hal-pa hinta kuin muillekin. Naiset kertoivat

Iissä on pelattu sulkapalloa jo usean vuosikymmen ajan ja viikoittain palloa pelaa Valtarin koululla noin 10-15 aktii-vista harrastajaa. Mukana peliringissä on niin naisia kuin miehiä ja pelaajien ikähai-tari on laaja. Pelivuoroilla ei pelata otsat rypyssä, tärkeintä ei ole siis voittaminen vaan kunnonkohotus ja hyvä mieli.

Valtarin koulun liikuntasaliin mahtuu kaksi täysimittaista nelinpelikenttää ja yksi kaksinpelikenttä. Yleensä pelimuoto-na on nelinpeli, mikä on todella hyvä kun-toilulaji ja siinä yhdistyy fyysisen puolen lisäksi myös sosiaalisuus. Pelivuorot kes-

SULKAPALLO-

JAOSTO

Sulkapallon huiskintaa Iin Urheilijoiden porukassa!

tävät 1 ½ tuntia jossa ajassa ennättää pela-ta noin puolenkymmentä peliä. Vuosien varrella Iissä on vieraillut useaan ottee-seen Oululaisen sulkapalloseuran Terva-sulan kouluttajia perehdyttämässä lajin saloihin. kiinnostuksen ja tarpeen mukaan näitä koulutustilaisuuksia tullaan järjestä-mään tulevaisuudessakin.

Mikäli sulkapallon pelaaminen Iissä kiinnostaa, niin alkuun pääseminen on helppoa. Tarvitset vain mailan ja sisäpeli-tossut, muut tarvittavat välineet löytyvät sulkapallojaostolta.

SalIvuorot valtarIn koululla 2015 -2016

Keskiviikkona 18:00–19:30Perjantaina 18:30-20:00

Yhteystiedot:Jaoston puheenjohtaja: Mika Mustonenp. 040 5432078, [email protected]: Anne Koskela Rahastonhoitaja: Maria Pinola

Lisätietoa sulkapallosta löytyy Suomen Sulkapalloliiton www-sivuilta: http://www.sulkapallo.fi

www-sivut: http://iinurheilijat.sporttisaitti.com/sulkapallo/

18


Iin Urheilijan kasvatti Tapani Piri on pal-loilijana nuori (23 v), mutta on ehtinyt teh-dä komeaa jälkeä pesäpallon huipulla. Iis-sä nuorten joukkueissa saavutetut näytöt toivat Pirille jo 17 –vuotiaana paikan Ou-lun Lipon Superpesisjoukkueeseen. Pesis-legenda Janne Vuorisen opissa Iissä saa-dut taidot kehittyivät entisestään. Nuoren miehen kesä oli jo tuolloin onnistunut Su-perissa.

Lipon kävi kuten kävi. Seuraavana ke-sänä Piri lähti hakemaan lisää kokemus-ta ja entistä enemmän peliaikaa ja vas-tuuta Haapajärvelle Ykkössarjaan. Kesä meni hyvin, Tapani palkittiin kauden jäl-keen Keskipohjanmaan Ykkösenä, kau-den parhaanai pelaajana. Janne Vuori-sen ja pesislukion myötä pesisjuniorin ura vei pesäpallon kehtoon Sotkamoon. Maan parhaan lukkarin Toni Kohosen paikkaa Tapani ei kuitenkaan pystynyt horjutta-maan. Superpesiskokemusta tuli Sotka-mossakin, pääosin kesä meni kuitenkin Sotkamon kakkosessa Ykkössarjassa. Mu-kaan tarttui paljon huipputietoa ja taitoa pesiksestä.

Sotkamon jälkeen pesisura jatkui lä-hempänä kotimaisemia, tavoitteena oli myös opiskelut. Oulujoen Kiekko oli tuolloin voimissaan, joten Ykkössarja oli luontainen vaihtoehto pesisuralle. Kie-kon taru päättyi, jonka jälkeen uudistu-neessa Lipossa Tapani on ollut joukku-een vakiomiehiä. Lukkarin tehtävät ovat vaihtuneet etukentän luottopelaajaksi. Si-säpesissä taidot ovat moninaiset vaihtaja, kotiuttaja, etenijä. Tapani oli tärkeä link-ki Lipon nousussa Superiin ensi kaudella.

Iissä saavutettujen 14- vuotiaiden Sm

hopean ja 16 vuotiaiden poikien Suomen Mestaruuden lisäksi Tapanilla on nuor-ten Itä-Länsi edustuksia kolmena kaute-na. Maan parhaiden pelaajien kamppai-lussa on tullut myös hienoja onnistumisia, pelin ratkaisuja ja palkinnon arvoisia suo-rituksia.

Pesäpalloilu on vaatinut kovaa harjoit-telua ja pitkäjänteistä työtä ensin Iin Urhei-lijoissa isä Ossin ja Janne Paason johdolla, sitten eri seuroissa ja erilaisissa ympäris-töissä. Pesisura on vaatinut paljon uhra-uksia ja sitoutumista tavoitteeseen. Tapa-ni itse korostaa peliuran alkuvaihetta, kun vanhemmat ja tukijoukot sitoutuivat täy-sillä nuorten pelaajien valmentautumi-seen, peleihin, leireihin ja muihin velvoit-teisiin. Ilman tätä tukea tavoitteet eivät olisi koskaan toteutuneet. Tapani Pirin nykyelämään kuuluu pesäpallon lisäksi rakennusinsinöörin opinnot. Pesiskauden loputtua syyskuun alusta pesäpalloilija/opiskelija Piri on ollut harjoittelijavaih-dossa Puolassa. Ulkomailla pesäpalloon valmistautuminen tulevaan pesiskauteen tehdään valmentaja/ pelinjohtaja Markku Hylkilän laatiman henkilökohtaisen ohjel-man mukaan.

Iiläisen pesäpalloilijan menestyminen on hieno asia. Menestymiseen liittyy Iin Urheilijain kannalta mukava taloudelli-nen puoli. Kun Urheilijain kasvatti vaihtaa seuraa, niin kasvattajaseura Urheilijat saa sarjatason mukaisen kasvattajaseuramak-sun. Ei kuitenkaan toivota tämän vuok-si Tapanille siirtoa. Toivotaan ja odotetaan yhtä kovaa, mielellään vielä kovempaa menestystä. Siihen on kaikki edellytyk-set. RT

Tapani Piri Iin Urheilijoistapesäpallon huipulla

Tapani Piri.

Pesisleirit ovat todellisia junioritapahtumaia kuva vuodelta 2003 Iistä. Veli-Hannu Pesämaan syöksy tuo juoksun Iille

Pesäpallon iloja. Kesäleirejä ja onnistumisen riemua.

19


Pohjois-Suomessa koettiin kaikkien aiko-jen pesiskesä kaudella 2015 kun saatiin maakuntaan kertaheitolla 2 uutta miesten Superpesisjoukkuetta, 1 uusi miesten yk-kössarjajoukkue, 1 uusi naisten ykkössar-jajoukkue, b-tyttöjen Suomen mestaruus, B-poikien 4. sija sekä lukuisia muita sarja-nousuja sekä mitali-ja pistesijoja eri-ikäis-ten junioreiden valtakunnallisilla leireillä.

Alueen seurat toimivat jatkon osalta myös esimerkillisesti kun pesiskoululais-ten määrä nousi yli kuuden sadan.

Iissä asia hoidettiin kaudella 2015 myös mallikkaasti. Tehokas koulukiertue, in-nokkaat vetäjät ja hyvät sisällöt innosti-vat pesiskouluun lähes 70 nuorta. Tästä on hyvä jatkaa uusien juniorijoukkueiden perustamista koska uusia tulijoita on var-masti riittävästi.

70 vuotta tänä vuonna täyttävä yleis-seura liikuttaa lapsia ja nuoria pesäpallon lisäksi myös hiihdossa ja sulkapallossa.

Huikea pesiskesä 2015 Pohjois-Suomessa!

Lasten ja nuorten liikkuminen ja liikut-taminen on nousevassa määrin arvokas asia kilpailtaessa myös virikkeistä kuten ruutuajasta ja passiivisuudesta.

Yhteiskunnan muutokset ovat haasta-neet myös seuraväen. Monessa kunnassa kuntalaisten liikuttaminen on kasvamassa määrin urheiluseurojen vastuulla kuntien toimiessa olosuhteiden luojina ja suoritus-paikkojen ylläpitäjinä.

Kausi 2015 oli siis varsinainen toimin-nan ilotulitus monella sektorilla mutta asi-assa ei ole jääty mitenkään leijailemaan vaan la 10.10.15 kokoontui Ouluun maa-kunnan pesisseurojen johto ja siellä pää-tettiin mm. hankkia tukea PPLltä Oulun Seudun Urheiluakatemian pesislinjan ve-tämiseen, sovittiin uusista avauksista seu-rojen yhteistyön tiivistämiseksi, sovittiin seurakäyntien yhteyteen seurakohtaises-ti sovittava teemakoulutus sekä monta muuta tulevaisuutta edistävää tekijää jois-

ta tulemme vielä kuulemaan tämän syk-syn aikana.

70 vuotta täyttävälle IiUlle toivotan koko Pohjois-Suomen Pesis ryn jäsenseu-rojen puolesta onnea ja menestystä myös tulevina pesisvuosina.

Oulussa 13.10.15 Kimmo Hirsilä toiminnanjohtajaPohjois-Suomen Pesis ry

Yksi pesiksen erittäin tärkeä osa on ollut jo vuosia Pesisäitien toiminta. Kullakin joukkueella on omat tukijoukkonsa. Yh-teinen toiminta on kuitenkin tärkeää eri-laisissa tapahtumissa osallistumiseen ja mm pesiskahvilan pyörittämisessä.

Pesisäitien vetäjinä toimivat nykyisin Aino Jokinen ja Anri Stenius-Veijola. Apu-joukkoja on ollut ja täytyy olla paljon mm Tumeliuksen Maria, Karlingin Tiina, Ora-vaisen Jaana , Alatalon Sari on nähty usein

Yhteistä toimintaaPESISÄIDITtalkoissa mukana, mutta myös monia muita nimeltä mainitsemattomia. Pesisäi-tien toimenkuvaan kuuluu monenlainen toiminta, jonka päätavoite kehittää juni-oreiden talkootilaisuuksia ja tätä kautta mahdollistaa laajan pesistoiminnan pyö-rittäminen. Pesis on moneen muuhun la-jiin nähden suhteellisen halpa harrastus, mutta kuluja on monenlaisia. Kesän aika-na pelataan vähintään 100 pesiosottelua, pääosa nuorisopelejä. Tukitoiminta on laa-

jan toiminnan ja sen kehittämisen kannal-ta välttämätöntä. Pesisäidit ovat tehneet pyyteetöntä ja kiitettävää työtä jo vuosia. Yhteinen toiminta on välttämätöntä.

Discot jatkuvat – mukaan toivotaan uusia toimijoitaYhteisestä toiminnasta esimerkkinä voi mainita Talolla tai muissa tiloissa kunnan ja Instituutin kanssa järjestettävät discot, jotka ovat monessa mielessä tervetullei-ta. Toimintaan ovat tervetulleita muutkin kuin pesäpalloilijoiden ja aktiivipelaajien tai urheilijoiden äidit.

Kalevan Oili ja Lappalaisen Sonja toi-mivat aiemmin erityisen aktiivisesti pesä-pallon merkeissä, nykyisin enimmäkseen hiihdon puolella. Molemmat ovat myös aktiivisia discoilijoita, joten discoja tul-laan järjestämään entistä monipuolisem-pien tukijoukkojen toimesta. Paitsi van-hemmat myös mummut, papat sekä tutut ja tuttujen tutut ovat tervetulleita mukaan. Samalla voidaan katsoa, miten ja kuinka hauskaa nuorillamme on.

Tervetuloa mukaan, jokaisen panos on tärkeä. Yhdessä tehty on mukavaa ja sa-malla opitaan uutta toisistamme ja myös nuoristamme, joiden eteen työtä ja talkoi-ta tehdään. Pesisäitejä ja nuoria pesiskahvilassa.

20


(Kirjoituksessa on käytetty hyväksi Jouni Tervosen seuran 40-vuotisjuhlaan kerät-tyä, 50-vuotisjuhlamateriaalia ja Olli Tolo-sen 60-vuotisjuhlaa varten kokoamaa ai-neistoa)

Vuonna 1945 Iissä kokoontui joukko in-nostuneita urheiluihmisiä, jotka perustivat seuran nimeltä Iin Urheilijat. Iin Urheili-joiden perustamisasiakirjan allekirjoittivat Vilho Torvela, Erkki Veijola ja Alpo Tervo . Ensimmäiseen hallitukseen valittiin pu-heenjohtajaksi Toivo Laitinen varapuheen-johtajaksi Alpo Tervo, sihteeriksi Heikki Häyrynen ja muiksi jäseniksi Aarne Laru, Tauno Paakkari, Erkki Veijola ja Viljo Tor-vela. Heidän vaikutuksensa iiläiseen ur-heiluelämään ja muutoinkin Iin kehittämi-seen on ollut varmasti merkittävä. Tämän voi syystä todeta jokainen joka tuntee tai tutustuu Iin lähihistoriaa.

. 70 vuotta on pitkä aika ja moni asia on muuttunut. Yhä harvemmilla meistä voi olla vain kuvitelma, mitä 1945 mielissä liik-kui. Tavoite oli varmasti paremmasta, tar-jota iiläisille hienosti sanoen liikunnan iloa ja ennen kaikkea yhteistä toimintaa ja kehit-tämistä: Tavoitteet ovat toteutuneet. Toki Iin Urheilijoiden taipaleeseen on mahtu-nut sekä nousuja laskukausia. On urheiltu laajasti ja oltu muutoinkin aktiivisia, on ol-lut eri urheilulajien aikakausia; yleisurhei-lun, hiihdon, suunnistuksen, eri voimailu-lajien ja tietysti pesäpalloilun aikakausia. Mutta - mikä tärkeintä Urheilijoiden toi-minta ei missään vaiheessa ole ollut nollas-sa, ei lähellekään sitä. Seura ja sen toimin-ta on näkynyt Iissä ja laajasti koko Suomen alueella, ulkomaillakin. 70 vuoden ajan on tehty pitkäjänteisesti monipuolista ja moni-muotoista seuratoimintaa iiläisten parissa, iiläisten hyväksi.

Urheilijoiden aikaisemmassa toiminnas-sa on ollut nykyistä huomattavasti enem-män muuta kuin kilpailutoimintaa. On ol-lut luonnossa tapahtuvaa leiritoimintaa, näyttämötoimintaa, ohjelmallisia iltamia, henkisiä kilpailuja, tietysti myös tansse-ja. Useat nämä toimintamuodot puuttuvat seuran nykyisestä toiminnasta, samalla va-litettavastikin ovat poissa sellaiset ihmiset, jotka eivät välttämättä harrasta mitään var-sinaista urheilun lajitoimintaa. Urheiluseu-ra on nykyisin lähes pelkästään urheilua ja siihen liittyvää toimintaa Kehitys on ol-

70 VUOTTA TOIMINTAA, SEURAN PUHEENJOHTAJAT, AKTIIVEJA

muistoja ja historiikkia seuran aiemmista lajeista

lut ymmärrettävää, nykyisin on aiempaa huomattavasti enemmän monia harrasteita sekä niihin liittyviä järjestöjä ja organisaa-tioita. On myös naamakuvat, tietokoneet, pleikkarit, sosiaalinen media, joissa tekemi-nen on sosiaalista, mutta tapahtuu omissa oloissa ilman varsinaista yhteistä kanssa-käymistä. Yhteinen konkreettinen tekemi-nen on kuitenkin seuratoiminnan tärkeä osa. Urheilijain Talo on tarjonnut ja toivon mukaan tarjoaa tähän vielä tulevaisuudes-sakin sekä uutta että vanhaa toimintaa.

Tähän katsaukseen on koottu seu-ran kannalta tärkeitä asioita ja henkilöitä. Monta asiaa ja nimeä on mainittu, monta asiaa ja monta henkilöä varmasti puuttuu. Yritetään korjata virheitä ja puutteita.

Seuran puheenjohtajatSeuratoiminnassa puheenjohtajan asema on luonnollisesti oleellinen ja tärkeä. En-simmäiseksi seuran puheenjohtajaksi va-littiin toivo laitinen. Laitisen kausi kesti vuoden 1945 ja 1946. Toivo Laitinen oli it-sekin tunnettu urheilumies innokas hiihtä-jä ja suunnistaja, vaikutti myös Iin kunnas-sa monin tavoin pitkän ajan.

alpo tervo on monella tavalla ja pit-kään vaikuttanut Urheilijoiden toiminnois-sa. Alpon puheenjohtajakausi kesti 4 vuot-ta vuodesta - 47 vuoteen -50. Jo tänä aikana saavutettiin sekä yleisurheilussa että pesä-pallossa huomattavia tuloksia.

Heimo Isopahkala otti puheenjohtajuu-den vastaan vuonna 1951 ja hänen johdol-laan Urheilijat toimivat 12 vuotta vuoteen -62 asti. Tämän jälkeen hän toimi johto-kunnassa yhtäjaksoisesti 18 vuotta eli vuo-teen -81 asti. Heimo tunnettiin Hemppana oli monen lajin urheilumies sekä erinomai-nen organisaattori ja oli erityisesti Talon re-montissa aikanaan ratkaiseva tekijä. Työn jäljet on vieläkin nähtävillä, vaikka paljon uutta on tehty Hempan jälkeen.

riekin Mauno, Mane on ollut seuran peräsimessä kahteen otteeseen. Hänet va-littiin puheenjohtajaksi vuonna 1963. Kausi kesti vuoteen -66 asti. Lisäksi Maunon apua tarvittiin vuonna 1971, johtokunnassa hän on myös toiminut ansiokkaasti yhteensä 14 vuotta. Seuran luottamustehtävien ohella Mauno saavutti menestystä pesäpalloilija-na. Maunolla oma panos Iin Urheilijoiden

pesäpallosaavutuksissa oli merkittävä. Poi-ka Rauno jatkoi sitten aina mestaruussar-jaan asti isän opastamalla tiellä.

Kuusikymmentäluvun vaihde ja seitse-mänkymmentäluvun alku olivat Urheilijoi-den erittäin vilkasta kautta. Seuran johdos-sa olivat tuolloin otto kurttila 1967 -1969 yhteensä 3 vuotta. 1970 puheenjohtajaksi valittiin lauri koskinen, vuonna 1972 pu-heenjohtajana toimi veikko Junttila. Ur-heilussa saavutukset olivat merkittäviä, mutta myös taloudelliset vaatimukset kas-voivat. Niihin pystyttiin vastaamaan ja sa-malla luotiin taloudellista perustaa tuleval-le toiminnalla

1970-lukua voitaneen luonnehtia pesä-pallomiesten kaudeksi. Vuosina 1973- 1977 puheenjohtajana toimi arvo rajala ja 1978 - 1

iin urheilijat ry 70 vuotta juhlajulkaisu 2015 - vkk-media · 2015. 11. 4. · iin urheilijat ry 70...

Documents