ikäakatemia tampare 29.9.2015
TRANSCRIPT
IkäAkatemia Tampere 29.9.2015
Tervetuloa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puolesta
IkäAkatemiaan, niin täällä Tampereella läsnä olevat, kuin
myös LähiVerkko-projektin nettisivujen kautta suoraa
lähetystä seuraavat!
• EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa yhteen alan merkittävät toimijat.
• Järjestömme edistää korkeatasoista, tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua päihdekysymyksistä. Työmme ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin.
• Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja.
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
Jokainen
meistä
rakentaa
suomalaista
päihdekulttuuria
päivittäisillä
valinnoillaan.
Lähtökohtana on, etteivät päihteet kuulu työelämään, liikenteeseen, raskausaikaan eivätkä lapsuuteen eikä nuoruuteen. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön, jonka aikuinen mahdollistaa omilla valinnoillaan.
EHYT ry ympäri Suomen Aluekeskukset Etelä-, Itä-, Länsi- ja
Pohjois-Suomessa. Alueellinen toiminta koostuu
aluekoordinaattoreiden ja aluetyöntekijöiden tekemästä työstä,
alueellisista ja paikallisista jäsenjärjestöistä sekä Elokolo- ja
kohtaamispaikkaverkostosta.
Aluetyöntekijät vastaavat Elokolojen toiminnasta. Elokoloja on kuudella
paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Turku, Pirkkala, Hyvinkää ja Tampere.
EHYT ry ympäri Suomen
EHYT ry:llä on 109 jäsenjärjestöä ympäri Suomea.
Alueellista yhteistyötä tehdään mm. kuntien, kunta-yhtymien,
TE-keskusten, aluehallintovirastojen, koulujen, oppilaitosten, kansalais-
järjestöjen, varuskuntien ja erilaisten toimijaverkostojen kanssa.
Yksinäisyys on asia, josta puhutaan paljon näinä aikoina.
IkäAkatemiassa ikäihmisten yksinäisyyteen, sen mukanaan tuomiin riskeihin ja mahdollisuuksiin
vähentää sitä tartutaan eri näkökulmista niin paikallisten, kuin EHYT ry:n asiantuntijoiden
toimesta.
Päivän kulusta
- pidämme pienen 5 min. tauon ennen rahapeliluentoa - ruokailu on klo 12.00 alkaen 6.kerroksen ravintolassa,
muista ottaa ruokalippusi mukaan ja antaa ravintolan kassalla - ohjelma jatkuu tasan klo. 13.00 Onnistumisen ilo-
seminaarilla - opiskelijat keräävät palautetta päivän aikana
tablettitietokoneilla -voit antaa palautteen myös sähköpostiisi lähiaikoina
saapuvalla kyselylomakkeella
KIITOS!
Riitta Sattilainen aluetyöntekijä
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Länsi-Suomen alue
Kiitokset yhteistyökumppanillemme
Tampereen kaupungille, erityisesti Johanna Riipille ja
Pekka Pälmälle!
LÄHIVERKKO JA
EHYT RY:N PIRKANMAAN ALUETYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKI.
Oyl Eeva-Liisa Niemelä
Hatanpään puistosairaalan
psykogeriatrian pkl
IKÄAKATEMIA JA
ONNISTUMISEN ILO
TAMPERE 29.9.2015
11
PÄIHDE- JA
MIELENTERVEYSPALVELUISTA
TAMPEREELLA
19.10.2015
12
POTILAS
ikäihminen, yli 65-v.
psyykkinen hätä
PÄIVYSTYSAIKANA ACUTA
PERUSTERVEYDENHUOLTO
Aikuisneuvolat
Kotihoito
Terveysasemat
Pitkäniemi
Tays/ Akuuttipsyki-
atrian pkl
Omalääkäri toteaa esim. masennussairauden,
aloittaa lääkityksen ja toteuttaa seurannan.
Tarvittaessa siirto erikoissairaanhoitoon.
M1
Lähete
Konsul-
taatio
Pitkäniemi Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian pkl
Hatanpään
puistosairaala
geriatrian ja
psykogeriatrian
osastot
Hatanpään puistosairaalan
psykogeriatrian osastot
HOIDON TUKI
Omaiset
Kotihoito
Aikuisneuvola
Kuntoutuskodit
Kolmas sektori mm.
• Tampereen
kaupunkilähetys
ry:n Senioripysäkki
• Omaiset
mielenterveystyön
tukena ry
Psykogeri-
atrinen
kotikun-
toutus
ERIKOISSAIRAANHOITO
13
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT TAMPEREEN KAUPUNKI
• -pääasiassa alle 65-vuotiaille
tamperelaisille ja oriveteläisille
PSYKIATRIA- JA PÄIHDEKESKUS
aloitti toimintasta 1.6.2015
Palvelut on tarkoitettu tamperelaisille ja
orivesiläisille 18-64-vuotiaille, jotka kärsivät
mielenterveyshäiriöistä, alkoholi-,
lääkeriippuvuudesta tai toiminnallisesta
riippuvuusongelmasta.
14
4.1
.20
11
ENSIOHJAUS ENSIO
Parantolankatu 6, 1.krs (Kaupin sairaalan
tiloissa)
Avoinna ma-pe klo 8.15 - 11.30
Matalan kynnyksen palvelua 18-64-vuotiaille
mielenterveys- ja päihdeasiakkaille, jotka
tarvitsevat nopeasti apua eivätkä muut palvelut
tule kyseeseen. Asiakkaaksi voi hakeutua ilman
lähetettä ja ajanvarausta.
Ensiohjaus Ensiossa arvioidaan asiakkaan
tilanne ja ohjataan tarvittaessa mielenterveys-,
päihde-, terveys- tai sosiaalipalveluihin.
Toteutetaan antabushoitoa, bentsodiatsepiini- ja
muuta lääkevieroitusta.
15
4.1
.20
11
HALLITUSKADUN PSYKIATRIA
arvioidaan uusien potilaiden hoidon tarve ja
toteutetaan lyhtaikashoitoa. Palvelut sisältävät
psykiatrista tutkimusta, intensiivistä hoitoa ja
kuntoutusta sekä työhön ja opiskeluun paluun
tukemista. Hallituskadun psykiatriassa tehdään
myös työkyvyn ja psykoterapia-arvioita.
Hoitoon hakeutumiseen tarvitaan
lääkärin lähete.
16
4.1
.20
11
SARVIKSEN PSYKIATRIA
Sarviksen psykiatriassa hoidetaan potilaita,
jotka kärsivät ahdistus-, mieliala- tai
syömishäiriöistä tai tarvitsevat traumahoitoa.
Pakko-oireista ja kaksisuuntaisesta
mielialahäiriöstä kärsivät potilaat saavat myös
hoitoa Sarviksella.
Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä tai
siirtona muista mielenterveys- ja
päihdepalveluiden toimipisteistä.
17
4.1
.20
11
TIPOTIEN PSYKIATRIA
Psykoosityöryhmä ja Nuorten aikuisten
yksikkö
Psykoosityöryhmä hoitaa psykoosisairauksia ja
autismikirjon häiriöitä. Nuorten aikuisten
työryhmä hoitaa 18-25-vuotiaita, joilla on mm.
neuropsykiatrinen häiriö, psykoosisairaus tai
vaikea syömishäiriö.
Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä tai
siirtona muista mielenterveys- ja
päihdepalveluiden yksiköistä. 18
4.1
.20
11
LIIKKUVA PSYKIATRINEN TYÖRYHMÄ
Työryhmä tarjoaa psykiatrista
erikoissairaanhoitoa silloin, kun potilas ei
kykene käymään avohoidon vastaanotolla,
vaikka hänen mielenterveyden häiriönsä
edellyttäisi asiantuntija-arviota, hoitotapaamisia
ja kuntoutusta.
Työryhmän tehtävä
Vaikeasti oireilevien ja heikentyneen
toimintakyvyn omaavien potilaiden (esim.
psykoosipotilaiden) selviytymisen turvaaminen
omassa ympäristössään tehostetun psykiatrisen
avohoidon keinoin.
19
4.1
.20
11
AKUUTTIPSYKIATRIAN PKL
Psykoosiasteisten ja muiden vakavien
kriisien arviointi
Yhteyttä voivat ottaa puhelimitse kriisissä
olevat, heidän läheisensä tai ammattihenkilöt:
Lisäksi lääkärit voivat konsultoida
erikoislääkäriä:
Ensiapu Acutan psykiatrinen
hoitajapäivystys
Ensiapu Acuta ohjaa mielenterveys- ja
päihdepotilaat psykiatrisen hoitajan
konsultaatioon.
Debriefing-työ
20
4.1
.20
11
PÄIVÄSAIRAALAT
Päiväsairaala 1
hoitaa aikuisikäisiä tamperelaisia, jotka
tarvitsevat tehostettua psykiatrista avohoitoa
selviytyäkseen vaikeasta elämäntilanteestaan.
Hoito on luonteeltaa akuuttipainotteista,
Päiväsairaala 2
on rajatilatasoisesta persoonallisuushäiriöstä,
erityisesti epävakaasta persoonallisuudesta
kärsivien potilaiden tehostettu avohoitoyksikkö.
Päiväsairaala 3
Päiväsairaala 3 tarjoaa tehostettua psykiatrista
avohoitoa tamperelaisille 18 - 25 -vuotiaille
nuorille aikuisille, joilla on vakava
mielenterveyden häiriö.
21
4.1
.20
11
22
• mielialahäiriöt: masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö
• ahdistuneisuushäiriöt
• psykoosit: skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriöt
• persoonallisuushäiriöt
• alkoholin ongelmakäyttö
• dementiat: mm. Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen
dementia, Lewyn kappale –dementia,
alkoholidementia
• delirium, eli äkillinen sekavuustila
Vanhuspsykiatriset potilaat
24
Pitkäniemen sairaala
(PSHP, TAYS)
• MI-lähetteellä hoitoon toimitettavien potilaiden arviointi
ja pakkopäätöksellä hoidossa olevien potilaiden hoito
25
Vanhuspsykiatrian osasto 1
• Vanhuspsykiatrian osastolla1 hoidetaan potilaita, joilla on
vanhuusiän mielialahäiriöitä, äkillisiä psykoottisia
häiriöitä ja erilaisia sekavuustiloja.
• Suljetulla osastolla on 17 sairaansijaa.
26
Vanhuspsykiatrian osasto 3
• Vanhuspsykiatrian osastolla 3 on
erityisosaamisena muistisairauksiin liittyvien vaikeiden
käytösoireiden hoito. Osasto on suljettu akuuttiosasto.
Osastolla on 14 sairaansijaa
27
Neuropsykiatrian osasto 4
Neuropsykiatrian osastolla 4 tutkitaan ja hoidetaan potilaita
joilla on muistihäiriöitä, äkillisiä sekavuustiloja ja
neurologisia sairauksia, joihin liittyy psykiatrisia oireita.
Osastolla on 17 sairaansijaa.
28
Neuro- ja vanhuspsykiatrian
poliklinikka (TAYS Pitkäniemi)
• tavoitteena on tehostaa primaarien psykiatristen
häiriöiden ja sekundaaristen neuropsykiatristen oireiden
tutkimusta ja hoitoa sekä edistää vaikeahoitoisten
vanhuspsykiatristen potilaiden selviytymistä. Keskeisenä
toimintamuotona ovat konsultaatiot ja koulutus
perusterveydenhuoltoon ja muille erikoisaloille.
• Sähköhoito (ECT)
• Vaikeat neuropsykiatriset ongelmat
29
.
HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN
PSYKOGERIATRINEN OSASTORYHMÄ
HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN
PSYKOGERIATRISET OSASTOT (TAMPEREEN
KAUPUNKI)
hoidetaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevia
tamperelaisia ja oriveteläisiä ikäihmisiä vapaaehtoisella
lähetteellä, osastoilla ei hoideta tahdosta
riippumattomaan hoitoon määrättyjä potilaita.
vaikeahoitoiset masennuspotilaat, kaksisuuntainen
mielialahäiriö, dementian vaikeat käytöshäiriöt, äkillinen
sekavuusoireyhtymä, skitsofrenian ikääntymiseen
liittyvät lääkitysongelmat
mikäli psykiatrinen sairaus ei vaadi sairaalatasoista
hoitoa, ohjataan potilas esim. LAH –jaksolle
ympärivuorokautiseen hoitolaitokseen
31
4.1
.20
11
Osastoilla tarjotaan lyhyt- ja pitkäaikaista
psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja
mielenterveyskuntoutusta.
Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on
potilaan psyykkisen taudin määritys eli
diagnostiikka.
Tavoitteena on potilaan fyysisen ja psyykkisen
hyvinvoinnin parantaminen ja hyvän
toimintakyvyn saavuttaminen intensiivisen
hoidon ja kuntouttamisen avulla
32
4.1
.20
11
33
Psykogeriatriset osastot
• U1PG
• - iäkkäiden potilaiden lyhytaikaishoito
- mielialahäiriöitä sairastavat potilaat
- dementian ja depression erotusdiagnostiikka
- jatkohoitopaikan arviointi
Osasto U1
35
OSASTO U2PG
• - iäkkäiden potilaiden lyhyt- ja pitkäaikaishoito
- psykoosipotilaat
- tutkimuspotilaat, joilla usein useampikin lyhyt hoitojakso
esim. lääkityksen arvioimiseksi
- neuropsykiatriset potilaat
- jatkohoitopaikan arviointi
36
OSASTO K03
• iäkkäiden potilaiden lyhyt- ja pitkäaikaishoito
• dementian vaikeat käytösoireet
• alkoholidementiat ym.
• jatkohoitopaikan arviointi
Osasto K03
38
HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN
PSYKOGERIATRIAN POLIKLINIKKA
• Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian
poliklinikka on tarkoitettu tamperelaisille ja
oriveteläisille ikäihmisille (yli 65-v.), joiden
on arvioitu hyötyvän psykogeriatrisen
erikoissairaanhoidon arviosta ja hoidosta.
39
TAVOITE
• Tavoitteenamme on potilaan
kokonaisvaltaisen psyykkisen
hyvinvoinnin edistäminen ja kotona
selviytymisen tukeminen
40
LÄHETTEET
• Hapsy U+K-osastot
• Tays PSG
• Hasa+ geriatriset osastot
• Tk-lääkäri
• Yksityislääkäri
• Geriatrian pkl
• Psykiatrian pkl:t
• TAYS muu
41
POTILAAT JA DIAGNOOSIT
• V.2014 720 potilasta kirjoilla
– 75% naisia, 25 % miehiä
• Masennus ja ahdistus
• Kaksisuuntainen mielialahäiriö
• Harhaluuloisuushäiriö
• Muut psykoosisairaudet
• Käytösoireiset muistisairaudet
• Persoonallisuushäiriö, lääkkeiden väärinkäyttö,
päihdeongelma ym.
42
TOIMINTAMUODOT
• Vastaanottokäynnit poliklinikalla
• Puhelinvastaanotot
• Kotikäynnit
• Konsultaatiot
• Ryhmätoiminta
• Mentorointi
• Koulutus
43
MONIAMMATILLINEN
TYÖRYHMÄ
• Erikoislääkärit
• Osastonhoitaja
• Psykiatriset sairaanhoitajat
• Fysioterapeutti/kuntoutusohjaaja
• Sihteeri
• Tarvittaessa sosiaalityöntekijä
44
PSYKOGERIATRINEN
KOTIKUNTOUTUS • alkanut syksyllä 2014
• Psykogeriatrian poliklinikan ja osastojen toiminnan tukena
• Tilanteissa, joissa potilas tarvitsee tiiviimpää seurantaa ja tukea kotiin
• Tavoitteena on estää potilaan sairaalahoitoon joutuminen ja nopeuttaa
kotiutumisprosessia
• 9 hoitajaa (Sh/ Mth/ Lh)
45
VIIMEAIKAISET MUUTOKSET
Vuoden 2015 alusta psykogeriatrian poliklinikan toiminta siirtyi
sairaala- ja kuntoutuspalvelujen alaisuuteen
Pkl osana geriatrista avokuntoutusta
Geriatrinen pkl = Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian pkl,
Kaupin geriatrian pkl, Rauhaniemen geriatrian pkl
Henkilöstömäärä n. 90
Toiminta siirtynyt kokonaan Hatanpäälle
Tavoitteena potilaan sujuvampi hoitoketju, yhteistyön lisääminen
SENIORIPYSÄKKI
Senioripysäkki on Tampereen Kaupunkilähetys ry:n
ylläpitämä sitoutumaton tukipiste. Toiminta on
tarkoitettuyli 60 vuotiaille tamperelaisille.
Senioripysäkki tarjoaa keskusteluapua yksinäisyyteen,
alavireisyyteen sekä erilaisiin elämäntilannemuutoksiin.
Senioripysäkillä on mahdollisuus keskustella työntekijän
kanssa kahden tai osallistua viikoittain kokoontuvaan
keskusteluryhmään. Toiminnasta vastaa
mielenterveysalanammattilaiset.
46
4.1
.20
11
MIELENTERVEYSOMAISET PIRKANMAA -
FINFAMI RY
vuonna 1988 perustettu sosiaali- ja terveysalan
yhdistys, jonka toimialue on Pirkanmaa.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää
omaisen selviytymistä ja hyvinvointia, kun
hänen perheenjäsenellään, sukulaisellaan,
ystävällään tai muulla läheisellään on
mielenterveys- tai mielenterveys- ja
päihdeongelmia.
47
4.1
.20
11
48
Terveysasemien psykologit ja depressiohoitajat
.
• Terveysasemilla työskentelee mielenterveystyöpareja eli
depressiohoitaja ja psykologi, joiden palvelut on tarkoitettu yli 20-
vuotiaiden aikuisten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden
ongelmien hoitamiseen. Näitä ovat:
• Lievät ja keskivaikeat masennustilat
• Jännittämis- ja paniikkiongelmat
• Elämäntilannekriisit sekä
• Vaikeudet pärjätä erilaisten ruumiillisten oireiden kanssa.
49
Kysymyksille
aikaa.
Eeva-Liisa Niemelä 5.10.11
KIITOS!
Antti Hytti, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
ONKS’ UUTTA TIETOO? Hankkeen kokemukset jakoon
1. Muutama sana tilanteesta
2. Mitä hankkeessa tehtiin?
3. Tästä eteenpäin
ONKS’ UUTTA TIETOO? Hankkeen kokemukset jakoon
Tilastoja: arkipäiväistyvä alkoholinkäyttö – täysraittiiden osuus yli 65-vuotiaista
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
1993 2011
Naiset
Miehet
Leskeksi jääminen
Läheisten poismeno
Sairaudet, kivut
Yksinäisyys Masennus Elämänhalun
menetys
Riskitekijöitä
Heidi Mäenpänen EHYT ry
0,00%
10,00%
20,00%
30,00%
40,00%
50,00%
60,00%
70,00%
Ei riskikäyttö Riskikäyttö, yli 7 annosta / vko
Ikääntyneiden kertomat alkoholinkäytön syyt Immonen et al. 2011
Heidi Mäenpänen EHYT ry
Riskikulutukset rajat eri ikäryhmille
Heidi Mäenpänen EHYT ry
•Naiset: yli 5 annosta kerralla TAI 16 annosta / vk
•Miehet: yli 7 annosta kerralla TAI 24 annosta / vk
Terveet, työikäiset
•2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa
•Rajat ovat samat miehille ja naisille!
+ 65
Mitä hankkeessa tehtiin?
‐ ”Onks’ uutta tietoo?” –hanke 2011-2013
‐ Toteuttajina EHYT ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL) ja Eläkeläiset ry
‐ RAY rahoittajana
‐ Tavoitteena eläkeikäisten päihdehaittojen ehkäisy
Mitä hankkeessa tehtiin?
‐ Tiedotus riskirajoista mm. tapahtumissa ja jäsenlehtien kautta
‐ Eläkeläisjärjestötoiminnan hyvät käytännöt
‐ Kysely-palaute –tilaisuudet järjestöille
‐ Luennot (lähinnä ammattilaisille, mm. kotihoidon illat)
‐ Elämäntarina-ryhmät (muistelukurssit)
‐ Elämysliikunta ja visailut
‐ Materiaalit: opintoaineisto, ikääntyneiden lyhyt-AUDIT
Tästä eteenpäin
Huomioita viestinnästä
‐ Haastava aihe!
‐ (Esim. ei välttämättä suurien luentosalien aihe)
‐ Ihmisten omien voimavarojen ja osaamisen huomioiminen
‐ Väylinä keskusteluun mm. elämysliikunta, alkoholikulttuurin muutos yhteiskunnassa, lääkeprobleema
Huomioita ammattilaisille
‐ Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvien haittojen mahdollisuus huomioitava palvelujärjestelmässä (esim. kotihoito)
‐ Ikääntyneet kokevat lääkärin tai terveydenhoitajan kysymykset alkoholinkäytöstä kaikkein luontevimpina!
‐ Lääkekysymys myös ammattilaiselle mahdollinen väylä keskusteluun
Myöhemmin aloittaneet
• Ongelma alkaa n. 55–v.
• Stressiin juominen
• Motivointi helpompaa
• 1/3
• Juominen jää huomaamatta sos. ja terv. toimissa?
• Halukkaampia ottamaan apua vastaan
Varhain aloittaneet
• Työiässä alkanut runsas juominen (35-45 v.)
• 2/3 on aloittanut runsaan juomisen työiässä
• Joskus ongelma saattaa pahentua eläkeiässä
Suhonen (2005)
Kaksi ryhmää: eläkkeellesiirtyminen avainkohtana
Huomioita eläkeläisyhteisöille
‐ Huolenpito toisista, avoin keskustelu, elämänlaadun ja yhteisöllisyyden merkitys
‐ Kysely-palaute -menetelmä
‐ ”Onks’ uutta tietoo?” -opintoaineisto ja ”porinakortit” eläkeläisyhteisöjen ja niiden vertaisohjaajien käyttöön
Onks’ uutta tietoo? -opintoaineisto
‐ Järjestöille, joissa toimii paljon ikääntyneitä
‐ Ennen kaikkea ikääntyneiden oman toiminnan vertaisohjaajille
‐ Ikääntyneiden omaehtoiseen toimintaan
Onks’ uutta tietoo? -opintoaineisto
‐ Viiden opintokerran (à noin 2 h) sarjan malli
‐ Teemoina
‐ Tarinat elämän suola
‐ Sopivasti vai liikaa?
‐ Kuiva ja kostea yhteisö
‐ Meidän yhdistys
‐ Yhden opintokerran rakenne
‐ Kisailua tai visailua
‐ Aiheen syvempää käsittelyä ja keskustelua
‐ Aiheeseen liittyviä harjoituksia
Onks’ uutta tietoo? -opintoaineisto
‐ Ideoita kisailuiksi
‐ Tietopaketteja alkoholin vaikutuksista
‐ Muistelu ja tarinointi voimavarojen lähteenä itsehallinnassa
‐ Alkoholin asema yhteiskunnassa ja yhteisöissä
‐ Vinkkejä itsehallintaan
‐ Toimivan yhteisön rakentamisesta
‐ Yleistä opastusta vertaisohjaajan työhön
Hankkeessa kehitetyt
aineistot ja työkalut, tilaukset
sekä lisää ajatuksia aiheesta:
www.taitolaji.fi/plus-65
Kiitos!
ONKS’ UUTTA TIETOO? Hankkeen kokemukset jakoon
Etsivä omaistyö –projekti 2012 – 2015
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry
Tampere 29.9.2015
Mari Helin-Tuominen
Yhdistyksen toiminta
• jo vuodesta 1988
• toimialueena Pirkanmaa
• nimenmuutos 24.6.2015 aiemmin Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry
• 10 työntekijää ja 40 aktiivista vapaaehtoistoimijaa
• toiminta-ajatuksena ”edistää omaisten selviytymistä ja hyvinvointia, kun hänen perheenjäsenellään, sukulaisellaan, ystävällään tai muulla läheisellään on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia
Omais-työ
Matala kynnys
Omainen
vertaistuki
Koulutuksellinen perhetyö
Ratkaisu- ja voimavara-keskeisyys
Arvioiva ajattelu
Kehittävä asiantuntija-
yhteistyö
Toimintamuodot
www.omaiset-tampere.fi
sopeutumisen eri vaiheissa vauvasta vaariin
eri sairausryhmät
Omaisneuvonta
ryhmätoiminta
sopeutumisvalmennus
virkistys - ja lomatoiminta
vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta
kuntayhteistyö ja edunvalvonta
koulutus-, tutkimus- ja julkaisutoiminta
omaisille ja perheille
naisille ja miehille
Etsivä työ
• sosiaalityössä ja erityisesti nuorten parissa tehtävässä työssä pitkään käytössä
• pyrkimyksenä löytää ja kohdata vaikeasti tavoitettavat ryhmät – erilaisten tarpeiden huomioiminen
• ihmisten luokse meneminen (street work) tai etsivän työn asenne ja ideologia (outreaching work)
• asiakkaan kohtaaminen hänen ehdoillaan
• osallistuminen vapaaehtoista
• asiakkaan rinnalla kulkeminen, kohtaaminen ja dialogisuus
• vaaditaan usein työntekijältä jaksamista, oven auki pitämistä, kysymistä ja sitkeyttä sekä huonovointisuuden sietämistä
• toivon ylläpitäminen ja arvostus
• itseymmärryksen ja autonomisen toimijuuden vahvistaminen
(Lähteet: Kauppinen 2015, Mikkonen ym. 2007, Kaartinen-Koutaniemi 2012)
Kuka on ikääntyvä omainen?
poika Pentti 54v.,
mt- ja päihdeongelmia
Maija 80v.
”Kunpa ammattilainen tunnistaisi ja ottaisi puheeksi.”
Etsivää omaistyötä tarvitaan
• ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja työikäisillä sekä ikääntyvillä on lisääntyvässä määrin mielenterveys- ja päihdeongelmia (kaksoisdiagnoosiproblematiikka) - ikääntyvien omaisten ongelmien moninaistuminen
• läheisellä käytösoireita
• rikkonaisuus ja hajanaisuus perhesuhteissa
• omaisten kuormittuneisuus ja kasvanut masennusriski
• omaisten tukala asema
• usein ikääntyvät omaiset itse kokevat asian häpeälliseksi ja puheeksi ottamisen kynnys on korkea - vaatii usein työntekijältä rohkaisua ottaa asia puheeksi
• ellei tilannetta tunnisteta voi varhainen tuki viivästyä ja jäädä jopa kokonaan puuttumaan – ennakoivan toiminnan merkitys elämänlaadun ja kansantalouden näkökulmasta (Vilkko ym. 2010)
• tarvitaan koordinoitu yhteistyöverkosto vanhus-, mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden kesken. Lisäksi tulee tehdä tutkimustyötä, sekä lisätä koulutusta, kokemusten arviointia ja jakamista (Suni 2009)
(vrt. Nyman, Markku & Stengård, Eija 2001 ja 2005, sekä Vilkko, Anni & Finne-Soveri, Harriet & Sohlman, Britta & Noro, Anja & Jokinen Sari 2013, Etsivä omaistyö –projekti).
19.10.2015 www.omaiset-tampere.fi 74
Ikääntyvien omaistilanteiden erityispiirteitä
• koettu häpeä ja syyllisyys, joka liittyy läheisen sairastumiseen ja omaan toimintaan omaisena
• kulttuuritausta poikkeaa nuorempien sukupolvien taustasta
• yksinäisyyden kokemus
• sosiaalisen verkoston ja siitä saatavan tuen kapeutuminen
• vaikeus tunnistaa ja ottaa puheeksi läheisen mielenterveyteen / ja päihteiden käyttöön liittyviä huolia edes ammattilaisten kanssa - toivotaan, että ammattilaiset tunnistaisivat ja ottaisivat tilanteen puheeksi
• vaikeus määrittää tasapainoista roolia itsestä ja läheisestä huolehtimisen välillä
• huoli tulevaisuudesta
• palveluverkoston epäselvyys ja vaikeudet ottaa palveluita vastaan
• ikääntyminen voi olla myös suojaava tekijä
Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeomaisten tarpeina arjessa …
Arjessa tarvittavia tietoja ja taitoja
• omaa jaksamista tukevia keinoja
• läheisen mielenterveys- ja päihdeongelmaan liittyvää tietoa (etiologia, oireet, hoito / kuntoutus)
• tarvittavat palvelut
• käytännön arjenhallinnan taitojen vahvistaminen, kuten vuorovaikutus, ongelmaratkaisu, kriisit ja niihin liittyvä suunnitelmat, stressi ja sen hallintakeinot
Ikääntyvänä omaisena olemisen kokemukseen liittyvän kokemuksen jakamista ja henkistä tukea
• saada ääni kuuluville ja tulla kuulluksi, yhteisyys, hyväksynnän ja huomion saaminen
• irtiotot arjesta ja olon keventäminen, uuden näkökulman löytäminen
• rohkaisua itsestä huolehtimiseen ja tarvittavan tuen hakemiseen
• oman roolin määrittäminen
• tunteiden tunnistaminen ja käsittely
• omaisena olemisen tunnistaminen
• vertaisuus 76
Ammattilaisilla haasteina …
• työntekijänä kehittyminen – oma työtapa, itsensä kehittäminen
• omaistyön osaamisen kehittäminen – tieto, rohkeus ottaa puheeksi, työväline, keinottomuuden kokemukset jne.
• tukipolun ja palveluverkoston kehittäminen
• alueen kulttuuri
Mikä on Etsivä omaistyö – projekti ?
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry 2012 – 2015
rahoittajana Raha-automaattiyhdistys
kaksi työntekijää – Mari Helin-Tuominen (YTM) ja Kaisa Ronkainen (Sosionomi AMK)
ikääntyvät (60+) kotonaan asuvat omaiset, jotka eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea omaistilanteessa ja joita huolettaa ja kuormittaa läheisen mielenterveyteen tai mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat
Pirkanmaan kunnat / yhteistoiminta-alueet ja näissä toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset niin sanotuissa matalan kynnyksen toimipaikoissa
o aikuisneuvolat ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit
o ikääntyvien neuvontapisteet
o terveyskeskuslääkäri - hoitajavastaanotot
o ikääntyvien palvelukeskukset
o seurakunnan diakonityö
o kotihoito
o gerontologinen sosiaalityö
o muita toimintapaikkoja 78
Etsivä omaistyö -projektin tavoitteet
79
KOKONAISTAVOITE
Vahvistaa ikääntyvien (60+) omaisten hyvinvointia tilanteissa, joissa heitä huolettaa ja kuormittaa läheisen mielenterveyteen / ja päihteiden käyttöön
liittyvät asiat
OSATAVOITE 1
Etsivä omaistyö –mallin kehittäminen
OSATAVOITE 2
Ikääntyvien omaisten tukemisen alueellisten
tukipolkujen kehittäminen
OSATAVOITE 3
Päihdetyön asiantuntijuuden
vahvistaminen osana mielenterveysomais-järjestöjen osaamista
Arviointi, viestintä ja projektinhallinta
Projektin alueellisia toimintamuotoja
Huoli puheeksi-
luento
Järjestö-tapaaminen
Etsivä omaistyö –koulutus-
ryhmä ammattilai-
sille
Alueellinen työryhmä
Vanhus-neuvoston
tapaaminen
Lautakunta- ja
johtoryhmä-tapaamiset
Ryhmä-toiminta ym.
Jo pelkkä huoli riittää…
Etsivän omaistyön tavoitteet
• ammattilaiset tunnistavat vähintään 60 vuotta täyttäneiden nykyisten asiakkaidensa omaisena oleminen eli tilanteet, jolloin asiakasta huolettaa / kuormittaa läheisen mielenterveyteen / ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat ja ottavat omaisasian puheeksi asiakkaidensa kanssa
• omaiset kokevat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi ja saavat elämäntilanteessaan ”ensivaiheen tukea” omaisen olemisen tilanteessa omaisen jaksamisen vahvistamiseksi
• omaisten tukipolku on sujuva ja kattava
Etsivän omaistyön työote ammattilaisella
HUOLENPIDON KUORMITUKSEN KARTOITUS
• huolenpidon sisältö ja sen kuormittava vaikutus (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, taloudellinen) omaisen arjessa
• huolenpidon sitovuus ja siihen liitettävät kielteiset merkitykset
• asiat, jotka estävät huolehtimasta omasta hyvinvoinnista
• omaistilanteeseen liittyvä yksinäisyyden kokemus
• ihmissuhteiden ristiriidat
• lähisuhdeväkivallan ilmeneminen ja kuormittavuus
• päihteiden käyttö ja siihen liittyvä kuormitus
VOIMAVAROJEN KARTOITUS
• keinot selviytyä huolenpidosta
• huolenpitoon liitettävät myönteiset merkitykset
• omaa hyvinvointia edistävät keinot, luonteenpiirteet, uskomukset, elämänasenteet sekä itseen liitettävä merkityksellisyys
• tukea antavat ihmissuhteet
• mielekäs ja hyvää oloa tuottava toiminta
HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA
• millaista tukea kokee tarvitsevansa
• mitä voi tehdä itse, mihin tarvitsee tukea muilta
• Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n toiminta
• asiakkaalle sopivat palvelut (tukipolku)
• milloin ja kenen kanssa tilanteesta puhutaan uudelleen
Ikääntyvän omaisen tukipolku
Etsivä omaistyö -mallin toimivuus ka. / loppukysely koulutusryhmät
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
seulonta tunnistaminen kuormituksenkartoitus
voimavarojenkartoitus
omaisenjaksamista
tukevat keinot
ikääntyvänomaisen tukipolku
tavoitteidenasettelu /
jatkosuunnitelma
Kr. 1-5, n=21
Etelä-Tampere n=4
Pirkkala n=6
Pälkäne n=4
Lempäälä n=
yhteensä
4 = kiitettävästi, 3 = hyvin, 2 = tyydyttävästi, 1 = heikosti
Etsivä omaistyö -mallin käytön tulee olla vakinaista % / yhdistetyt luokat koulutusryhmän loppukysely
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
kiitettävästi / hyvin
tyydyttävästi / heikosti
Tunnistatko enemmän kuin ennen koulutusryhmää? / loppukysely koulutusryhmä (n=25)
86,7
13,3
kyllä
enkeskimäärin 27 % enemmän
Mitä hyötyä etsivän omaistyön työmallin käytöstä on ollut ikääntyville omaisille?
kohdatuksi tulemisen kokemus
– lupa omaisena olemisen tilanteesta puhumiseen
– kuulluksi tuleminen
– huomion ja arvostuksen saaminen
– luottamus työntekijän ja asiakkaan välillä
– rohkaistuminen avun hakemiseen
omaisen roolin tarkastelu ja tunteiden työstäminen
– lupa omasta itsestä huolehtimiseen
– tunne siitä, että välitetään ja vahvistetaan turvallisuuden tunnetta
– vastuun jakaminen
– näkökulmia
– kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa ainakin jossakin määrin omaan elämäänsä
tuen jatkuvuuden turvaaminen
– eri tukimuotojen piiriin ohjautuminen
– neuvoja & tietoja
– uuden oppiminen tilanteesta ja asioiden hoidosta
Mitä hyötyä mallin käytöstä on ollut ikääntyviä omaisia kohdanneille ammattilaisille?
• kokeneet kehittyneensä työntekijänä - löytäneet oman roolinsa ikääntyvien omaisten tukipolun osana
• rohkaistuneet enemmän asioiden puheeksi ottamiseen
• kokeneet omaistyön osaamisensa vahvistuneen
• helpottanut palveluohjausta, kun saaneet tietoa eri palveluista ja miten niiden piiriin voi päästä
Etsivä omaistyö- projekti www.omaiset-tampere.fi
92
Johtopäätökset
• alueellinen, monimuotoinen toiminta on ollut tarpeellista ja antoisaa
• Etsivä omaistyö –mallista Etsivän omaistyön otteeksi -> www.innokyla.fi
• voi vaatia aikaa totutella, muutos on mahdollinen
• tärkeää myös kunkin alueellisen toimijan tehtävien määrittäminen ja keskinäisen yhteistyön vahvistaminen
• etsivän omaistyön ote juurtunut käytäntöihin, ammattilaiset aktiivisesti perehdyttäneet yhteisöissään
• mallin sovellettavuus – mahdollisuus & hyödyt laajentaa käyttöä eri ikäisille
Lähteet • Etsivä omaistyö –projekti, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry (2012 - 2015)
• Kaartinen-Koutaniemi, J. (2012) ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ. Nuorten Keskus – LK-kirjat: Porvoo.
• Kauppinen, J. (2015) Etsivä työn perusperiaatteita ja syövereitä –luento Tampereen Etsivä työ –verkoston tapaamisessa 13.5.2015.
• Mikkonen, M., Kauppinen, J., Huovinen, M. & Aalto, E. (20017) ETSIVÄ TYÖ. Euroopan syrjäytyneiden väestönosien parissa. Suuntaviivoja yhdenmukaisiin etsivän työn palveluihin. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 58.
• Nyman, Markku & Stengård, Eija (2001) Mielenterveyspotilaan omaisen hyvinvointitutkimus.
• Nyman, Markku & Stengård, Eija (2005) Hiljaiset vastuunkantajat.
• Suni, A. (2009) Liika on aina liikaa – näkökulmia ikääntyneiden alkoholinkäyttöön. Gerontologia-lehti 3 / 2009, ss. 44 – 45.
• Vilkko, Anni & Finne-Soveri, Harriet & Heinola, Reija (2010) Ikäihmisten palvelutarpeet ja saatu apu. Teoksessa Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: Yliopistopaino.
• Vilkko, Anni & Finne-Soveri, Harriet & Sohlman, Britta & Noro, Anja & Jokinen Sari 2013 Kotona asuvan ikäihmisen kohtuuttomuutta runsaampi alkoholinkäyttö ja omaisten hoivavastuu. Teoksessa Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Warpenius, K. & Holmila, M. & Tigerstedt, V. (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.
Kiitos.
Rahapeliongelma tulee kalliiksi
Ikäakatemia Tampere
29.9.2015
Tapio Jaakkola
Sisältö 1. Rahapelit
2. Rahapelit viihteenä
3. Mitä peliongelma maksaa?
4. Voittaako suomalainen aina?
5. Pelaamisen haitat
6. Riskipelaaja
7. Miten rahapeli toimii?
8. Mikä rahapelissä koukuttaa?
9. Pelaamisen hallinta
10. Ikäihmiset ja rahapelaaminen
1. Rahapelit
• Rahapelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen • Arpajaislaki -rahapelit
• Ikäraja 18v. • Luvanvaraista - Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus
Oy • Tuotot käytettävä yleishyödyllisiin tarkoituksiin
• Onnenpelit • Sattuma - lotto, rahapeliautomaatit
• Asiantuntijapelit tai taitopelit • Osin pelaajan taito ja tieto - vedonlyönti, pokeri
• Ensisijainen voittaja on aina pelin järjestäjä
2. Rahapelit viihteenä
• Suomalaisista 78 % pelannut viimeisen vuoden aikana • 3,1 miljoonaa suomalaista pelannut ja valtaosalle viihdettä
• 46 % pelaa vähintään kerran viikossa
• 8 % ei pelaa koskaan
• Pelatuimmat 1. Lotto
2. Veikkauksen arvat
3. Raha-automaatit
• Viihdettä, jännitystä, haaveita, kilpailua
Suomalaisten rahapelaaminen 2011
3. Mitä peliongelma maksaa?
• Yksilölle
• Rahapeliongelma; talous, mielenterveys ongelmat, päihteet, ihmissuhdeongelmat
• Yhteisölle
• Sosiaaliset haitat; avioero, taloudelliset ongelmat
• Yhteiskunnalle
• Rikollisuus; rahapesu, vedonlyöntivilppi, kavallukset
• Hoidon ja sosiaalitoimen kustannukset
• Työnantajat; töistä poissaolot, laskenut työteho
4. Voittaako suomalainen aina?
• Rahapelit tuottavat Suomessa 1,7 miljardia euroa • yli 4,6 miljoonaa euroa päivässä - suomalaiset pelaajat häviävät
• 205 miljoonaa euroa valtiolle verotuloja
• 998 miljoonaa euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, mm. urheilu, nuorisotyö, vanhuspalvelut
• Kenen kustannuksella tuotto • 5 % pelaa 50 % rahapelien tuotosta
• 15–30 % ongelmapelaajilta
• Haittojen kustannukset yhteiskunnalle
• Haittojen ehkäisyyn käytetään n. 5 miljoonaa euroa vuodessa • Ruotsi; haitta-arvio 250–550 miljoonaa euroa vuodessa
5. Pelihaittoja
Terveydelliset Taloudelliset Sosiaaliset
Mielenterveysongelmat Fyysiset oireet Liitännäissairaudet
Ongelmat talouden hallinnassa
Normaalin toiminnan muuttuminen; ihmis-suhteiden laiminlyönti, syrjäytyminen
Huono itsetunto Häpeä Itsemurhat
Elämänlaadun heikkeneminen
Perheiden ja läheisten hyvinvointi; perheväkivalta, avioerot, vaikutus lapsiin
Lisääntynyt päihteiden käyttö
Lisäkustannukset yhteiskunnalle; sääntely, ehkäisy, hoito ym.
Lasten peliriippuvuuden riski kasvaa
Lahti ym. 2012
• Riskipelaajia eniten 15–24-vuotiaissa ja vähiten yli 65-vuotiaissa • 30 % tuotoista tulee riskiryhmältä
Suomalaisten rahapelaaminen 2011
Ei pelaa Satunnainen
pelaaja
Maltillinen
pelaaja Riskipelaaja Ongelmapelaaja
Rahapeli-
riippuvuus
PGSI 0 PGSI 0 PGSI 0 PGSI 1–4 PGSI 5–7 PGSI 8–27
22,1 % 65,3 % 11,5 % 0,6 % 0,6 %
904 000 2 700 000 471 000 25 000 24 000
Ei pelaa Pelaa
joskus,
ei
haittoja
Pelaa
ajanvietteeksi,
harrastus,
ei haittoja
Pelaa usein,
joitain haittoja
Pelaa
suhteellisen
paljon,
aiheutuu
haittoja
Mahdollisesti
patologista
pelaamista,
vakavia, jatkuvia
haittoja
Suomalaiset rahapelaajat ja peliongelma
6. Riskipelaaja
Kuka on riskipelaaja?
• Pelaa usein
• Pelaa montaa peliä
• Pelaa haitallisia pelejä
• Käyttää pelaamiseen enemmän kuin mitä on varaa
• Yrittää pelata tappiot takaisin
• Nostaa lisää rahaa pelaamisen aikana
7. Miten rahapeli toimii?
• Mainonta - ei pidä uskoa kaikkea
• Pelikassa - mihin sinulla on varaa
• Pelin rakenne - miten sinua viedään ts. mikä koukuttaa?
• Sattuma vs. taito/tieto - riski yliarviointiin
• Voitonmahdollisuudet - voiton todennäköisyydet
Rahapeleissä on eroja
Rahapelit, joilla eniten yhteyttä peliongelmaan
1. Nettirahapelit
2. Kasinopelit/kasino
3. Raha-automaatit
4. Sääntelemätön pelaaminen/korttipelit
5. Urheiluvedonlyönti (lottopelit/arvat vähiten)
Binde 2011
8. Mikä rahapelissä koukuttaa?
Griffiths & Parke 2005
Yksilölliset tekijät
Haitallinen pelaaminen
Tilannetekijät
Rakenteelliset tekijät
Rahat pelimerkeiksi
Alkoholi
Viihtyisä ympäristö
Sosiaalisuus
Joka neljäs arpa voittaa?!
Voitto/euroa Voittoja/kpl Voittoja/kpl
500 000 3 3
10 000 3 3
1 000 10 10
500 40 40
100 100 100
40 47 000 47 000
20 10 000 10 000
10 235 000 panos takaisin
292 156 57 156
1 000 000 Joka 4. Joka 18.
Noin joka neljäs voittaa Hinta/panos 10 €
Läheltä piti
Tuttuus
Taito
Uskomuksia ja ajatusharhoja
• Pelaajan harha
• Arvontojen erillisyys
• Havainnoitu onnekkuus
• Kylmät ja kuumat numerot
• Taikausko
• Melkein voitto
• Sattuma
• Hallinnan illuusio
• Todennäköisyys
• Epärealistinen optimismi
• Roll over effect
9. Pelaamisen hallinta
• Aika
• Ymmärrä mitä pelaat
• Pelaamisen tulisi olla vapaa-aikaa
• Pelataan vain huvin vuoksi tai harrastukseksi
• Rahapelin tuoma helpotus on harhaa
• Haaveet vs. todellisuus
• Tunteet
• Ikärajat
• Pelikassa
10. Ikäihmiset ja rahapelaaminen
• Enemmän vapaa-aikaa eläkkeellä • Tutkimuksen perusteella ikäihmiset
• pelaavat vähemmän • harvempia pelejä • käytävät vähemmän rahaa • hallitsevat paremmin rahankäyttöä • vähemmän pelaamisen haittoja
• Ei vain vanhempien raha-automaatteja pelaavien naisten ongelma
• Riskin määrä kasvaa alkoholin kulutuksen myötä • Talous kestää huonommin pelaamisen tappioita
Raisamo ym. 2014, Heiskanen & Toikka 2015, Lahti ym. 2015
TAMPERELAISTEN IKÄÄNTYNEIDEN
PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
RISKITEKIJÄT Eläköityminen
Leskeytyminen
Toimettomuus
Yksinäisyys
Aiempi alkoholinkulutus
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
RISKIRAJAT Max 7 annosta viikko / 2 annosta kerralla
Sairaudet
Lääkitys
Ikääntyneellä voi olla samat riippuvuudet kuin nuorella-
mitä vanhempi ihminen, sitä haitallisempi on alkoholin
vaikutus.
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
IKÄÄNTYMISEN HAASTEET
Lihasmassa kutistuu
Vatsan limakalvot ohenevat
Koordinaatio heikkenee
Aistitoiminnot heikkenevät
Elimistö haurastuu
Alkoholin sietokyky heikkenee
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
ALKOHOLIN AIHEUTTAMAA
Somaattisia ja psyykkisiä ongelmia
Ruokahaluttomuutta
Univaikeuksia
Sydämen toimintahäiriötä
Muistihäiriöitä
Ahdistuneisuutta
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
ARJESSA Lisääntyneet kaatumiset
Päivystyskäynnit
Taloudelliset vaikeudet
Asioiden hoitamattomuus
Erakoituminen
Sosiaalisten kontaktien kuihtuminen
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
HOITOONOHJAUS Selviämishoitoasema
*Katkaisuhoitoasema
*Psykiatria-ja Päihdekeskus-Ensio
Terveysasemien päihdehoitajat
Kotikatko
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
3-SEKTORIN TOIMITSIJAT A-killan Yhdyskuntatyö (tupatoiminta, ryhmät)
AA- ryhmät
Sue Ellenit, Puisto (Muotialan toimintakeskus)
Cafe Taitolaji
Novat (naiset)
Mattila (miehet)
Mummon kammari
Seurakunnan toiminta
Esteenä kuitenkin usein asiakkaan heikentynyt toimintakyky
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
KOTIIN VIETÄVÄN TUEN TARVE
Psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen tukee myös
päihteettömyyttä
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'
”AN OUNCE OF PREVENTION IS
WORTH A POUND OF CURE ”
19/10/15
Tanja Leijokari-Olosunde'