inari-saariselkä talvilehti 2013

MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI 1/2013

MAGNEETTIMÄKIon kappale Suomen historiaa s.30

s. 22

Porokuninkuusajot – värikästä menoa inarissa

skandinaavisen keittiön keidas s. 12kaLtio,

angry Birds activity Park ™

uutta vauhtia saariseLän matkaiLuun s. 10

Aunesta tuli eläkepäivillä hurja hiihtäjä s. 4

Inarin kunta matkailun kehittämisen rahoittajana s. 8

Angry Birds Activity ParkTM

– uutta vauhtia Saariselän matkailuun s. 10

Kaltio, skandinaavisen keittiön keidas s. 12

Koltat ja ortodoksisuus s. 16

Vaskoolihiihdon hurmaa Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston tuntureilla s. 18

Pulkkamäen MM-kilpailut s. 19

Vauhtia vapaa-aikaan s. 20

Porokuninkuusajot – värikästä menoa Inarissa s. 22

Menovinkit s. 24

Skibussin aikataulu s. 25

Saariselkä tunturialueen pelastuspalvelun edelläkävijä s. 26

Sähköautojen jäälläajon maailmaennätys Inarin Ukonjärvellä s. 28

Magneettimäki on kappale Suomen historiaa s. 30

Sattui ja tapahtui Ivalon lentoasemalla s. 34

Inari-Saariselkä -alueen palveluhakemisto s. 36

Miten perille? s. 41

Ladut ja rinteet s. 42

Pohjois-Lapin tapahtumakalenteri s. 43

inari saariselkäMatkailun ja vapaa-ajan erikoislehti

nro 1/2013Painosmäärä: 20 000 kpl

Paperi:Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk

julkaisijaPohjois-Lapin Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä

PäätoimittajaMarkku Oravainen

Pohjois-Lapin Matkailu Oy

toimitus ja taittoPohjois-Lapin Matkailu Oy Focus Flow Oy

PainopaikkaPunaMusta Oy

issn-L 2323-6590

issn 2323-6590 (painettu)

issn 2323-6604 (verkkojulkaisu)

sisäLtÖ

2 Inari Saariselkä 1/2013

Kaamos – yksi Lapin erikoisuuksista kesäisen keskiyön aurin-gon ja talvisten revontulien lisäksi, on takanapäin ja päivä päiväl-tä lisääntyvä valo vie meidät hiljalleen toukokuun loppupuolelle, jolloin aurinko jälleen paistaa vuorokauden ympäri.

Sydän- ja kevättalvi ovat alueellamme yksi vilkkaimmista ajankohdista, jolloin sekä kotimaiset että kansainväliset matkaa-jat tulevat kokemaan Lapin eksotiikkaa ja nauttimaan erityyppi-sistä ohjelmapalveluista joita alueellamme riittää kaikenikäisille.

Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n yhtenä päätehtävänä alueen markkinointiyhtiönä on sekä kotimaisten että kansainvälisten lehdistö- ja matkanjärjestäjävierailujen ohjelmien järjestäminen yhdessä jäsenyritystemme kanssa ja lisäksi vieraiden isännöinti heidän ollessaan alueellamme. Tämän talven aikana olemme jo saaneet suomalaisten lisäksi vieraita mm. Alankomaista, Du-baista, Belgiasta, Englannista, Itävallasta, Japanista, Ranskasta, Saksasta ja Venäjältä. Tulevan kevään aikana erityisesti lehdis-tövieraiden määrä kasvaa ennen kaikkea hyvän revontulitalven vuoksi. Saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat myös merkittäviä kansainvälistä lehdistöä kiinnostavia aiheita.

Tässä numerossa Inarin Kunnanjohtaja Reijo Timperi ker-too matkailun merkityksestä kunnalle sekä kunnan panostuk-sista matkailun kehittämiseen. Kaksi tärkeää mittaria, joilla kehitystä voidaan seurata, ovat Ivalon lentoaseman matkusta-jien sekä alueen rekisteröityjen yöpymisten määrä.

Matkustajamäärä Ivalon lentoasemalla vuonna 2011 oli 12,3% suurempi kuin edellisenä vuonna ja vuoden 2012 tam-mi-marraskuun aikana kasvua on ollut 18,9% edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Rekisteröityjen yöpymisten määrä sekä Saariselän että Pohjois-Lapin (Inari, Sodankylä, Utsjoki) majoitusliikkeissä vuoden 2012 tammi-lokakuussa

oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 9,5% suurempi. Ennakkotietojen perusteella uskomme suotuisan kehityksen jatkuvan myös tulevana talvena.Nautinnollisia lukuhetkiä!

Markku OravainenPohjois-Lapin Matkailu Oy

SAARISELKÄ

IVALO

INARI

TANKAVAARA

KIILOPÄÄ

NELLIM

RAJA-JOOSEPPI

LEMMENJOKIMENESJÄRVI

KAKSLAUTTANEN

KARIGASNIEMI

UTSJOKI

NUORGAM

NÄÄTÄMÖ

SEVETTIJÄRVI

3

aunesta tuli eläkepäivillä

TEKSTI HELENA SAHAVIRTA KUVAT HELENA SAHAVIRTA JA POHJOIS-LAPIN MATKAILU Oy

hiihtäjähurja


- Melkein joka kerta se kilpailu syntyy, kun ollaan ladul-la, nauraa iloinen porukka Saariseläl-lä, jo tutuksi tul-leen mökin kahvi-pöydässä. Joukon varsinainen ”hiih-tohirmu” on Aune Kärkkäinen, jonka taakse jää joka talvi latua yli tuhat kilo-metriä: viime talve-nakin 1350 kilomet-riä. Hyviä kirittäjiä ovat muut pöydässä istujat: aviomies Matti Kärkkäinen sekä ystävät Alli ja Lauri Kaarakainen.

5

Urheiluseura Vieremän Koittoon kuuluva joukko muistelee kah-vin lomassa sujuvasti monia

hiihtoreissuja, niin kotipuolessa kuin eri puolilla Lappiakin. Joskus alkuvuosina tuli ahnehdittua turhankin pitkiä latu-retkiä, nykyään päivälenkkiä kertyy silti reilusti 30 kilometriä, hyvällä ilmalla jo-pa 45 - 50 kilometriä.

- Pimeällä lähdetään ja pimeällä tul-laan, pöydässä naureskellaan.

Jo 80 vuotta täyttänyt Aune Kärkkäi-nen innostui hiihtämisestä sen jälkeen kun pariskunta jäi eläkkeelle 25 vuotta sitten.

- Ennemmin ei ehtinyt, kun navetta kutsui iltaa, aamua, Aune Kärkkäinen selvittää. Perheen viidestä tyttärestä yk-

si jatkaa maatilan pitoa - ja kaikki ovat himohiihtäjiä hekin.

- Pimeällä lähdetään ja pimeällä tullaan, pöy-dässä naureskellaan.

Kotona Vieremällä Matti Kärkkäi-nen ajaa perheelle oman hiihtoladun, pohjoisessa käydään silti hiihtämässä kolmekin kertaa talvessa: Saariselällä, Muonion Keimiötunturissa, joskus on käyty Levilläkin.

- Latujen puolesta Saariselkä on ykkönen, mutta toinen mieluisa paik-ka on Keimiötunturi ja Ylläs-Pallas.

Levi taas on vanhemmille ihmisille liian markkinahenkinen, ystävykset arvioivat.

- Tasaiset ladut ovat parempia van-hoille ja huonompijalkaisille, Matti Kärkkäinen vitsailee. Tälläkin reissulla on käyty jo kaksi kertaa Kiilopäällä ja mielessä siintää visiitti Kuukkelilam-melle. Yksi toivomus heillä on kuiten-kin latujen laittajille: myötämäen mut-kissa jos voisi vähän levittää latua, niin valmiilla uralla olisi helpompi pysyä.

Kärkkäiset ovat käyneet Saariseläl-lä kymmenkunta kertaa, nyt he tulivat ”kaamosta katsomaan”. Itsenäisyyspäi-vä Kuukkelilammella on jo perinne ja Laanilan Monotanssit on käyty joka kerta.

Alli (vas.) ja Lauri Kaarakainen sekä Aune ja Matti Kärkkäinen viihtyvät Saariselän laduilla.


Tervetuloa Holiday ClubSaariselälle

Vietä unohtumaton loma Saariselän maisemissa. Rentoudu aktiivisen päivän jälkeen

ja nauti tunnelmallisen kylpylähotellin palveluista kuten haluat – ja nyt myös huippu-uutuudesta:

Angry Birds Activity Park, koko perheen sisäpuisto avaa ovensa juuri hiihtolomiksi

Holiday Club SaariselkäSaariseläntie 7, 99830 Saariselkäpuh. 030 686 6000hotelsales.saariselka@holidayclub.� holidayclub.�

Loma kuten haluat

Saariselan Matkailu 84x254FI.indd 1 17.12.2012 10.22

- Ensimmäinen reissu tänne oli keväällä ja sen jälkeen olemme käyneet joka vuosi pari kertaa. Seuraavan kerran tullaan tyttären perheen kanssa huhtikuussa, Kärkkäiset kertovat. Nyt sää on ollut hieman sumuinen, mutta hiihtoporukka odottaa jo sen selkiämistä ja kaamoksen sinisenpunaisen taivaanrannan paljastumista Kaunispään laelta, Kuukkelilammen ladun varrelta.

Itsenäisyyspäivä Kuukkeli- lammella on jo perinne ja Laanilan Monotanssit on käyty joka kerta.

”Varustehulluus” ei ole iskenyt tähän poruk-kaan, Aune Kärkkäinenkin hiihtelee vielä vuonna 1984 hankituilla Peltosilla - tosin ne ovat senai-kaiset kilpasukset. Matti on perheen voitelumes-tari, joka pitää luistosta huolen. Ainoa myönnytys ovat nykyaikaiset aluskerrastot, jotka pitävät kos-teuden poissa iholta.

- Muuten päällä on tuulenpitävää. Ei me tiu-koissa trikoissa hiihdellä, Aune Kärkkäinen nau-raa. Pakkasraja hiihtolenkille on -15 astetta, mut-ta sekin kuuluu olevan pukeutumiskysymys.

Säännöllinen liikkuminen on tälle porukalle tärkeää, ilman sitä olo ei tunnu hyvältä. Hiih-tämisen lisäksi Aune Kärkkäinen käy joka viik-ko vesijumpassa. Kesällä pyöräillään ja käveltyjä kilometrejäkin Aunelle on huhtikuun jälkeen kertynyt 850.

Aune Kärkkäinen taittaa joka talvi yli tuhat kilometriä latua.

7

INARIN KUNTA matkailun kehittämisen rahoittajana

Inarin kunta on viime vuosina lisännyt merkittävästi panostusta erilaisiin matkailuelinkeinoa suoraan tai välillisesti tukeviin investointeihin. Tärkeä linjavalinta jouduttiin tekemään pari vuotta sitten, kun tiedostettiin matkailuelinkeinon tunnuslukujen laskeva suunta ja ryhdyttiin pohtimaan ratkaisukeinoja suunnan muuttamiseksi.

•Pohjois-Lapin Matkailu Oy - kuntapanos 250 000 - yritykset 250 000 €

•Saariselän yhteismarkkinointi - kuntapanos 100 000 € - yritykset 100 000 €

•Info-ostopalvelut - kuntapanos 45 000 €

•Lapland North of Finland imago - kuntapanos 22 750 €

•Lentoliikenteen kehittäminen - kuntapanostus 100 000 €

•Ensilumen latujärjestelmä - kuntapanos 85 000 €

•Kuntamarkkinointi - kuntapanos 20 000 €

•Juutuan ulkoilureitin rakentaminen - kuntapanos 72 000 €

•Muut matkailuhankkeet - kuntapanos 90 440 €

inarin kunnan panostukset 2013 matkailun kehittämiseen

- Kunta oli tuolloin puolittanut oman osuutensa aluemarkkinointiin käytettä-västä rahasta. Se todettiin myöhemmin vääräksi ratkaisuksi. Alueen tunnetta-vuuden säilyminen vaatii jatkuvaa mark-kinointia ja tehokasta markkinointia ei voi harjoittaa ilman rahaa. Viime vuo-sikymmenen loppupuolella havaittiin, että lentoliikenteen matkustajamäärät olivat laskussa ja rekisteröidyt hotelliyö-pymiset vähentymässä. Siitä tehtiin suo-ra johtopäätös vuonna 2010, että kunta-aktiivisuutta on lisättävä ja on pyrittävä kannustamaan esimerkin voimalla myös yrityksiä lisäämään omaa panostusta, muistelee parin vuoden takaista taitekoh-taa Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi.

Hän kuvaa kunnan asemaa matkailu-elinkeinossa veturina, joka vetää junan liikkeelle. Vertauskuva on osuva, sillä matkailu tuo leivän yli puoleen kunnan kotitalouksista ja se on ainoa elinkeino-ala, jonka on ennakoitu jatkavan kasvua myös tulevaisuudessa.

- Inari elää matkailusta ja siksi kunnan pitää olla mukana luomassa edellytyk-siä matkailun kehittämiselle. Matkailun

kasvu tuo kuntaan tuloja ja niillä taas yl-läpidetään kunnan peruspalveluja, tiivis-tä kunnanjohtaja.

Kunnan aktiivinen panostus on tuotta-nut myös tulosta. Raja-Joosepin vartioase-malla juhlistettiin lokakuun 2012 lopussa 100.000:nnen vuotuisen maahantulijan rajan rikkoutumista, lentokentän matkus-tajamäärät lähestyvät jo viime vuosikym-menen ennätyslukuja ja myös yöpymisti-lastoissa näkyy tasainen kasvua. Aktiivinen markkinointityö tuottaa tulosta.

Kunnan peruspanos matkailuun oh-jataan Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n kautta aluemarkkinointiin. Sen lisäksi

kunta on mukana joissakin muissa mat-kailuhankkeissa, jolloin kunnan vuosi-panostus matkailun kehittämiseen on kaikkiaan hieman alle 800 000 euroa.

- Summa on iso, mutta se on silti huomattavasti pienempi kuin mitä ta-lousarviossa on varattu peruspalvelui-den ylläpitämiseen sosiaali-, terveys- ja koulupuolella. Matkailun kehittämises-sä on myös tuotto-odotuksia, joilla näitä edellä mainittuja peruspalveluja voidaan tarjota vähintään saman tasoisena tule-vaisuudessakin, selvittää Timperi.

- Kunnan osuus Pohjois-Lapin mat-kailu Oy:n toiminnassa on tänä vuon-

TEKSTI jA KUVA MARKKU J. NURMINEN


- Inari elää matkailusta ja siksi kunnan pitää olla mukana luomassa edellytyksiä matkailun kehittämiselle, perustelee kunnanjohtaja Reijo Timperi kunnan aktiivisuuden Saariselällä.

isomus – inarin matkailualueen brändihankeisomus?Isomus tarkoittaa suurta kul-tahippua. Nimi viittaa samalla Inari-Saariselkä matkailualu-een kultahistoriaan ja alueen laajuuteen sekä suureen ar-voon, jossa aluetta pidetään kä-vijöiden ja alueen toimijoiden keskuudessa.

mikä on inarin matkailualue?Inarin matkailualue kattaa So-dankylän kunnan pohjoisimman osan, sekä Inarin ja Utsjoen kun-tien alueen. Alueen markkinoin-nista vastaa Pohjois-Lapin Mat-kailu Oy, joka toimii yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Iso-mus-hankkeen myötä matkailu-alueen markkinointinimeksi ote-taan Inari-Saariselkä.

mitä brändi tarkoittaa?Lyhyesti: tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine.

miksi tämä tehdään juuri nyt?Inarin kunnan Elinkeinoyhtiö InLike Oy on aloittanut vuoden 2012 alusta Isomus - brändi-hankkeen, jolla pyritään saamaan Inari-Saariselkä -matkailualu-een yritykset ja yhteisöt yhteisen brändin alle.

Brändin kirkastamisen myötä matkailuvyöhykkeen vetovoima ja tunnettuus lisääntyvät kansal-lisesti ja kansainvälisesti. Myös alueen merkitys Lapin kohde-kentässä kasvaa. Hankkeella vai-kutetaan positiivisesti matkailija-virtojen kasvuun ja vauhditetaan investointi- ja kehittämistoimin-taa. Hankkeen odotetaan myös luovan alueelle lisää työpaikkoja.

Hankkeen tavoitteena on kir-kastaa Inari-Saariselkä matkailu-alueen mielikuvaa, sen vahvuuk-sia ja omaleimaisuutta korostaen.

na 250 000 euroa. Yrityksiltä kerätään siihen vastaava summa. Saariselän yh-teismarkkinointia rahoitetaan saman mallin mukaan ja kunnan osuus siitä on 100 000 euroa ja taas yritykset maksavat toisen mokoman. On tutkittu tosiasia, että matkailussa saavutettavuus on ensi arvoisen tärkeä asia ja siksi meillä on tä-nä vuonna budjetoitu myös 100 000 eu-ron määräraha lentoliikenteen kehittä-miseen. Lentoliikenteen säännöllisyys ja hyvät jatkoyhteydet ruokkivat ulkomaa-laisten matkustajien saapumista ja siksi seuraamme tarkalla silmällä yhtiöiden suunnitelmia mahdollisista uusista reit-tivalinnoista tai lentojen supistamisis-ta. Kahden - kolmen yhtiön lentäminen Ivaloon takaa matkailijoille vaivattoman tavan päästä tänne ja voidaan sanoa, et-tä ilman säännöllisiä lentoyhteyksiä ei kannattaisi edes puhua Saariselän alu-een kehittämisestä, pohtii kunnanjoh-taja Reijo Timperi.

Pohjoiset matkailukeskukset painivat samojen ongelmien parissa eivätkä kei-not niiden voittamiseksi varmasti eroa kovin paljon toisistaan. Niitä syntyy vain ympäröivän alueen luonnonolosuhteista

ja resursseista, joita kullakin on käytössä erottautumiseen muista.

- Minusta tuntuu, että Kittilän kunnas-sa panostetaan matkailun kehittämiseen enemmän kuin meillä, mutta verrattuna Kemi-Tornion alueeseen ollaan jo etune-nässä ja luulenpa, että niin on myös Rova-niemeen nähden, pohtii Timperi.

- On hyvä muistaa, että kunta tukee matkailun kehittämistä myös kaavoituk-sella ja sillä puolella haasteet ovat yhtä kovia. Saariselän keskustassa on raken-nusoikeutta jäljellä 190 000 kerrosneliö-metriä ja parhaillaan työn alla olevassa etelärinteen kaavassa sitä tulee olemaan 160 000 kerrosneliömetriä. Siihen liittyen jo kesällä 2013 pitäisi tehdä myös pää-tös uuden hissilinjan ja palvelukeskuk-sen rakentamisesta nykyisen pulkkamä-en paikkeille, mikä olisi yksi uusi avaus matkailun kehittämiselle. Kunnan rooli on ikään kuin ketjureaktion käynnistä-jä, jossa kunnan mukaantulo kasvattaa volyymeja, jolloin yritykset lähtevät yhä enemmän mukaan, elinkeino kehittyy ja kunnan verotulot kasvavat. Se on tieten-kin meille ensi arvoisen tärkeää, summan Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi.

9

uutta vauhtia saariseLän matkaiLuun

Holiday Club rakentaa Angry Birds -aktiviteettipuistot Saariselällä, Kuusamossa ja Saimaalla sijaitsevien kylpylähotelliensa yhteyteen. Myös Vuokattiin, Holiday Club Katinkullan läheisyyteen, valmistuu Angry Birds -puisto. Helmikuussa 2013, juuri hiihtolomaviikkojen

aattona, linnut laskeutuvat Saariselälle.

Angry Birds -puistot ovat kolmen suomalaisen yri-tyksen yhteistyön tulos. Rovion maailmanmainee-seen lennättämät linnut, Lappsetin leikkipaikat ja

Holiday Clubin koko Euroopan mittakaavassa ainutlaa-tuinen lomaosaaminen synnyttivät sisähuvipuistokonsep-tin kylpylähotellien yhteyteen. Holiday Clubille on tärkeää tarjota monipuolista tekemistä eri kohderyhmille kaikkina vuodenaikoina. Suomalaisten lomailijoiden lisäksi Angry

Birds Activity Parkeihin odotetaan vierailijoita ulkomailta. Venäjän, Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Keski-Euroopasta ja Aasiasta kuten Kiinasta ja Japanista saakka on osoitettu kiinnostusta uusia puistoja kohtaan.

Saariselän Angry Birds -puistossa teemana on Space ja Lapin tunnelma. Angry Birds ja pohjoinen taika ovat hyvä parivaljakko houkuttamaan asiakkaita kauempaakin. Kuten kaikissa puistoissa myös Saariselällä lähtökohtana on fyy-

TEKSTI jA KUVAT HOLIdAy CLUB RESORTS Oy


sinen tekeminen, laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Itse te-kemiseen yhdistyy Angry Birds -pe-leistä tuttu virtuaalimaailma.

Toisena keskeisenä ideana on tar-jota tekemistä kaikenikäisille. Esi-merkiksi Saariselän seikkailuradan haasteet ovat moniulotteisia ja ne so-veltuvat parhaiten yli kuusivuotiaille. Radan toimintoja on helppo varioida, joten se tarjoaa tekemistä niin per-heille kuin työporukoillekin. Muuta-man erilaisen suorituksen ohjeistus antaa hyvän pohjan käyttäjien omille-kin ideoille. Myös torni- ja kiipeilyra-kenteet mahdollistavat koko perheen yhdessäolon. Niissä kulkeminen an-taa haasteita ikään katsomatta, ja toi-mintoja voi varioida esim. eri-ikäisten lasten mukaan. Vain mielikuvitus on rajana!

Angry Birds ja pohjoinen taika ovat hyvä pari-valjakko houkuttamaan asiakkaita kauempaakin.

Angry Birds -puiston suunnittelus-sa on otettu huomioon kokous- ja ty-hy-matkailu. Areenalla pelataan pal-loa, kiekkoa ja sählyä sekä tanssitaan ja vaikka rusettiluistellaan. Interaktiivinen seinä tarjoaa erilaisia pallopelejä pelat-taviksi yksin tai ryhmissä. Seinä sovel-tuu myös ammattilaiskäyttöön. Tark-kuusammuntaradalla pelataan yksin tai pareittain. Käytäväalueet soveltuvat mainiosti esim. yksityisbileiden tandem-hiihtoradoiksi!

Saariselän aktiviteettipuistossa voi myös hengähtää. Levähdyspaikat eri toimintojen läheisyydessä, ja pienten lasten leikkialueen vieressä sijaitseva oleskelualue, mahdollistavat lasten pe-räänkatsomisen välipalojen ja juomien nauttimisen ohella.

Lisätietoja:www.holidayclub.fi

11

Selkeä ravintolatila ja keittiö kiil-tävine teräspintoineen muistut-taa tyyntä vedenpintaa. Ravinto-

lakalusteiden tummahkot puupinnat ja pöydille katetut valkoiset astiat maas-toutuvat ikkunoista avautuvan tunturin värimaailmaan.

Tunturin laen tunnelma on aito. Tal-visin keltasävyinen kivitakka luo moder-niin tilaan kutsuvan keitaan kajon.

Valon lisääntyessä lasiluukuin rajattu tulipesä siivilöi päivää aulan ja ravintolan

välillä. Takka rajaa ravintolaan yksityisen ruokailutilan tunnun.

Kaltio edustaa Petri Selanderin omin-ta ruoka-ajattelua ja vuoromestarina siel-lä työskentelee Matti ”Eemeli”Seitamo. Ennen kaikkea ravintola on mestarille itselleen innoituksen lähde.

kaltiossa keittiö lähelläKaltiossa keittiö on niin lähellä, että vieras saa heti vainun päivän parhais-ta paloista.

Keittiön läheisyys ja ruokien tekemi-nen alusta alkaen paikan päällä herättää ruokien aromit kutsuviksi.

A la carte-listalla mm. kastikkeet toi-mivat tienviittoina. Santa´s Hotel Tun-turin keittiöissä kastikkeen teko alkaa esimerkiksi riistaliemen valmistukses-ta, jolloin liemi keitetään riistan luista. Kun tehdään esimerkiksi tatti-calvados-kastiketta, kastiketta varten paahdetaan sokeria karamellimaiseksi, joukkoon lohkotaan happamia omenoita ja lieki-

TEKSTI MAARIT CEdERBERG KUVAT MAARIT CEdERBERG JA SANTA’S HOTEL TUNTURI

kaltio, skandinaavi sen keittiön keidas Saariselän Santa´ s Hotel Tunturin ravintola Kaltio on keittiöpäällikkö Petri Selanderin ja ravintolapäällikkö Petri Laukkasen laatima rauhallinen ruokakeidas. Nimi tarkoittaa lähdettä ja sitä se Gielas-hotellin kivijalassa muistuttaakin. Gielas tarkoittaa tunturin viettävää lakea.


tetään Calvadoksella. Sen jälkeen seos keitetään riistaliemen kanssa ja siivilöi-dään. Ja tähän pohjaan syntyy makoisa sienikastike kauden sienistä!

Hyvän ravintolan tunnistaa kaikkialla maailmassa aidon ruoan tuoksusta.

Heilurioven takaa vilahtava jämpti keittiönäkymä kestää katseita. Keittiöstä kieppuu valmistuvan kastikkeen tuoksu ja hellan paistolevyllä sihahtaa. On aika avata lautasliinat.

Keittiömestarimme on saanut vahvan pohjan ravintolatyöhön mm. Rovanie-men Pohjanhovissa ja omaa Puoluk-ka-kaupunkiravintolaa Aaro Kinnusen kanssa perustaessaan.

Saariselälle keittiöpolku on käynyt Tromssan Radisson SAS -hotellin keittiön kautta, missä Petri Selander perehtyi aitoon skandinaaviseen keit-tiöön 6 vuoden ajan. ”Se oli ammatil-lisen kasvun aikaa”, Petri muistelee ja

ynnää Saariselälläkin vierähtäneen jo seitsemän vuotta.

(Puolukka-ravintola on muuten nyky-ään Nili, toim.huomautus)

Heilurioven takaa vilahta-va jämpti keittiönäkymä kestää katseita. Keittiöstä kieppuu valmistuvan kas-tikkeen tuoksu ja hellan paistolevyllä sihahtaa. On aika avata lautasliinat.

kaltio houkuttaa viihtymäänJapanilaisia matkailijoita tuntuu vie-hättävän ruokien ja sisustuksen eleetön tyylikkyys ja pohjoismaisuus. Nykyään ruoan puhtaus ja ainesten jäljitettävyys

on ravintolaruoan lisäarvo. Nyt myös ruoka-aineiden villi alkuperä, marjo-ja ja neulasia ja villivihanneksia myö-ten oikeuttaa kutsumaan ruokaa osaksi kulttuuriamme.

Äyriäiset vievät matkailijan pohjoi-semmas, aina Barentsin merelle asti. Jälkiruoat kuljettavat tunturin rinteillä ja kuruilla.

Inarin kunnan alueen omien vesistö-jen laajuus maustaa kalat ja mädit ainut-kertaisen raikkaiksi.

Tromssan vuosinaan Petri Selander sai työtuntuman Jäämeren kala- ja äyri-äistarjontaan. Ravintola Kaltion listalta löytyy mm. sinisimpukoita.

Läheiseltä ”Saamen mereltä”, Ina-rin vesistöstä, pyydetty rautu ja siika maistuvat niin koti-kuin ulkomaisil-lekin asiakkaille. Kalojen ja mätien aromissa on suuhun sopivaa purojen solinaa.

kaltio, skandinaavi sen keittiön keidas

13

Vieraat nauttivat ruokansa leppoisasti yhdessä. Erityisen mukavaa Petristä on huomata lasten viihtyvän ruokapöydäs-sä, aikuisten kanssa samoja ruokia nauttien.

Viime aikoina myös venäläiset ovat löytäneet Kaltiossa slaavilaisen ruokakulttuurin kaltaista yhdessä syömisen tun-nelmaa. Ravintolaan on turvallista tulla lasten ja isovanhem-pien kanssa kuin pyhäpöytään konsanaan.

mies kävelee niin kuin puhuuPetri metsästää ja kalastaa. Metsästykseen vetää erityises-ti saksanmetsästysterrieri Arvi, jolla kuuluu olevan tahtoa vähintään yhtä paljon kuin isännällään. Arvin erikoisalaa

on luolapyynti. Parivaljakko lähtee metsälle riistakannan säätelyn periaattein.

”Pyydetään sitä, mikä luonnossa on päässyt ottamaan ylivoimaa ja mihin lupia saadaan. Eniten tällä hetkellä huolettaa supikoiran leviäminen myös pohjoiseen, Petri kertoo.

Metsästyksen myötä riistankäsittelytaito on hioutunut ja pi-en- ja suurriistaa pidetään Kaltion listoilla sesonkien mukaan. ”Hirveäkin löytyy, vaikka viime metsästyskaudella hirvilupien vähyys rajoitti omaa metsästystä”, Petri huomauttaa.

Viime syksynä pidetyssä Lapin keittiömestareiden herkku-pöydässä tarjolla oli mm. metsoa.


herkkuPÖydässä oLi kystä kyLLinLapin keittiömestarien Herkkupöytä-tapahtuma isän-päivän aattona oli Petri Selanderin kapteenitehtävä. Viime numerossa kerroimme tapahtuman odotuksista, nyt on aika kurkistaa tapahtuman antiin. Ruokavieraita saatiin tilaisuuteen tavoitteen mukaisesti. Isäntähotellin edustajana Petri vastasi järjestelyistä ja kiittelee tapah-tumaan osallistuneita talkoolaisia hienosta yhteispelistä. Mestareita saapui talkoisiin ympäri Lappia, myös am-mattiin opiskelevia nuoria saatiin mukaan.

Odotimme mielenkiintoisia ruokia ja niitä myös saim-me. Petrin omat suosikit maistuvat vieläkin kielen päällä: Savurautugalantiinia, metsoa Granny Smith eli savustet-tua, roseeksi paahdettua lintua mousseksi vaahdotettu-na kokonaisen lihapalan ja omenan kera. Nämä kisasivat suosiosta vähintään yhtä kiehtovien ruokien kuten kylmä-savuhauen, tervamarinoidun marmorihärän, lohipastra-min, Pernod-liekitettyjen äyriäisten, chilillä ja mangolla maustetun, paahdetun hanhenrintafileen kanssa.

Makeutta toivat itse tehty valkosuklaa- salmiakkituut-ti, italialaistyyppiset mustaherukka- ja pistaasijäätelö se-kä Valion Kappeli-juusto.

Myös puolukkavalkosuklaavaahto ja kaarnikkatuore-juustokakku olivat unohtumattomia. Hmmmnn- nam. Eikä herkkujen kavalkadissa makkaraodotuksissakaan petytty. Näissä talkoissa hurmaannuttiin taimenkorvasie-nimakkaraan! Ainekset oli pyydetty ja kerätty lähistöltä.

Erityistä iloa tuotti vieraiden kanssa jaettu juhlan tun-tu. Tällä kertaa joukossa oli mukana myös nuorta polvea. Kerran vuodessa tapahtuvasta tilaisuudesta on kasva-nut arvostettu juhlapäivä ruokaa kunnioittavien kesken. ”Ruokaa arvostava vieras on paras kiitos tilaisuuden jär-jestäjille”, Petri Selander sanoo kumartaen. Kaltiossa talvi tuntuu taittuneen valoisin mielin. Kaamosjatsien aikaan pidettiin kahden illan esitykset hyvän ruoan säes-tyksellä. Brittivieraat saivat joulubuffetinsa ja erilaiset autoilutapahtumat ovat rytmittäneet talvea.

Kohta on taas parsa- ja valkosipuliviikkojen aika. Ke-vään odotuksissa on saada mökeillään ja majoissaan asustavat hiihtolomalaisetkin nauttimaan Petrin keit-tiön antimia. Isänpäivän aikaan kokoonnuttiin miehis-sä, äitienpäivän lähestyessä on vaimoväen vapaapäivän vuoro. Eikö vain?

Kaltiossa keväinen valo kiertää jo malttamattomana ravintolan panoraamaikkunoissa. Pian on mahdollista siirtyä ulkoterassille kevätvalokylpyyn.

tiedustelut: Santa’s Hotel TunturiSaariselän Tunturihotellit OyLutontie 3, PL 4, 99831 Saariselkäpuh. 016-681 509www.santahotels.fi

Lukuvinkki

Petri Selander on mukana Mestareiden riistaherkut- kirjan ( A la carte kirjat ) mestareiden joukossa ja esittelee kirjassa vuodelta 2005 oman herkullisen riekko- ja poroannoksensa. Kirjan ohjeessa hän valmistaa riekon rintafileiden ja poron-kareen seuraksi tatti-calvadoskastikeen.

15

KOLTAT ja ORTOdOKSISUUS

Kolttasaamelaiset poikkeavat muista saamelaisista paitsi kielensä, myös uskonsa osalta. He ovat ortodokseja ja kuuluvat Suomen ortodoksiseen kirkkoon, joka on yleensä tunnettu luostareistaan Heinävedellä, Uspenskin katedraalista Helsingin Katajanokalla tai värikkäistä praasniekka-juhlista eri puolilla Pohjois-Karjalaa.

TEKSTI ISÄ RAUNO PIETARINEN KUVAT POHJOIS-LAPIN MATKAILU Oy JA ISÄ RAUNO PIETARINEN

Yllä: Nellimin ortodoksinen kirkko

Keskellä: Kolttaperinteen mukaan tehdyt ehtoollispeitteet Sevettijärven kirkossa

Alla: Pappi ja seurakuntalaisia Nellimin kirkossa


Koltat ovat perinteisesti asuneet Kuolan niemimaalla. Toisen maailmansodan seurauksena

luovutetulla alueella kuten Petsamon seudulla ja Suonikylässä asuneet koltat sijoitettiin nykyisen Suomen puolella pääasiassa Inarin kunnan Sevettijär-velle, Nellimiin ja Keväjärvelle. Sodan jälkeen Suomen ortodoksinen kirkko Suomen valtion tuella rakensi orto-doksiset pyhäköt Ivaloon (1959) ja Se-vettijärvelle (1951). Sittemmin raken-nettiin keräysvaroilla kaunis Nellimin kirkko (1987) ja aivan hiljattain Kevä-järven tsaouna l. rukoushuone (2008).

Ortodoksisuuteen liitetään usein mielikuvia ikoneista ja juhlavista ( ja pitkistä) jumalanpalveluksista. Ikonit kuuluvatkin oleellisesti pyhäkköihin ja ortodoksien koteihin. Ikoni esittää py-hää ihmistä tai tapahtumaa. Ikonin eri-tyinen tyyli johtuu siitä, että ikonissa ihmistä ei esitä sellaisena kuin me hä-net tavallisesti näemme vaan pyhitty-neessä muodossa. Ikoni tavallaan esittää meille jokaiselle tavoitteeksi annettua pyhyyden tilaa. Ortodoksiset jumalan-palvelukset taas voivat olla hyvinkin yk-sinkertaisia ja lyhyitä. Usein ajatellaan pääsiäisyön jumalanpalvelusta, kun pu-hutaan toimitusten pituudesta. Muina aikoina jumalanpalvelukset ovat toki ly-hyempiä. Pääsiäisyönä papisto ja kirkko-kansa kiertävät kirkon ympäri saapuen sitten kirkon ovelle ikään kuin Kristuk-sen tyhjän haudan eteen. Vaikka juhlaa vietetään keskellä yötä, tuntuu kuin joka paikka olisi täynnä valoa ja iloa. Pääsiäi-syötä alkaen 40 päivän ajan ortodoksit tervehtivät toisiaan pääsiäistervehdyk-sellä ”Kristus nousi kuolleista”, mihin vastataan ”Totisesti nousi!”

Yksi elementti ortodoksisessa uskossa poikkeaa selkeästi suomalaisesta valta-kulttuurista. Se on vainajien muistelemi-nen, joka kuuluu vahvasti myös kolttien perinteeseen. Omaisen kuolinpäivänä toimitetaan haudalla tai pyhäkössä tai kotona muistopalvelus, jossa Jumalal-ta pyydetään poisnukkuneelle lepoa ja iankaikkista muistoa. Kolttahautajaisis-sa on omia erityispiirteitä, kuten muu-ten myös Alaskassa ortodoksiheimojen hautajaisissa. Sellaisia paikallisia erityis-

piirteitä ortodoksinen kirkko on sallinut liitettävän niin hautausten kuin kasteit-ten ja vihkimistenkin yhteyteen. Vainajia muisteltaessa on huomattava, että orto-doksinen tapa ei ole puhutella vainajaa, vaan ainoastaan Jumalaa, johon vedo-taan vainajan puolesta. Tämä on ikivan-ha kristillinen tapa, joka pohjoisessa on erityisen hyvin säilynyt. Hautausmaan puuristi, jonka tekee vainajan kummi-lapsi, sekä pienet haudan päällä olevat majat (grobut) kertovat ohikulkijalle, et-tä tässä on kolttien hautausmaa.

Kolttahautajaisissa on omia erityispiirteitä, ku-ten muuten myös Alas-kassa ortodoksiheimojen hautajaisissa.

Viime vuosikymmeninä on kolttien jumalanpalveluksissa alettu käyttää suomen kielen rinnalla kolttasaamea. Kieli on vaarassa kadota kokonaan, mutta nyt kielipesät Sevettijärvellä ja Ivalossa opettavat taaperoille kolttaa. Kieltä voi opiskella myös Sevettijärven ja Ivalon kouluissa sekä Saamelaisalu-een koulutuskeskuksen kursseilla.

Koltat ovat joutuneet 1900-luvul-la monella tavoin kaltoin kohdelluiksi. Heihin on kohdistunut myös aiheetto-mia syytöksiä ja epäluuloa. Vuosisadat alueella elänyt kolttakansa on rauhaa ra-kastava, saumattomasti luonnon kanssa elävä ja syvästi harras. Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan Unio-nissa ja koltat ovat yksi osa saamelaisia. Heidän elämäntapaansa sisältyy suurta viisautta ja oivalluksia, joita valtaväestö vasta etsii. Sivistysvaltiota voi arvioida sen perusteella kuinka se huolehtii kult-

tuurisista vähemmistöistään. Koltat ovat kulttuurisesti, uskonnollisesti ja kielel-lisesti vähemmistö. Heille kuuluu oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti Lapissa.

Petsamon seudun ortodoksisuus on lähtöisin Petsamon luostarista, jonka pyhä Trifon Petsamolainen (+1585) pe-rusti. Trifon oli kotoisin Novgorodin seudulta, mutta vietti elämänsä pohjo-lassa kilvoitellen. Toinen koltille tärkeä henkilö on pyhä Feodorit, kolttien va-listaja (+1571), jonka kerrotaan kään-täneen jumalanpalvelustekstejä koltan kielelle. Trifonin juhlaa vietetään 15.12. jolloin vietetään siis myös Sevettijärven kirkon vuosijuhlaa, praasniekkaa.

Inarin kunnan ortodoksit kuuluvat Lapin ortodoksiseen seurakuntaan, jonka keskus on Rovaniemellä. Ivaloon on kuitenkin sijoitettu valtion ylläpitä-mä matkapapistopiiri, joka pääasiassa huolehtii alueella jumalanpalveluksista ja sielunhoidosta. Matkakanttorina toi-mii tällä hetkellä diakoni Erkki Lumi-salmi, joka on itsekin koltta.

Ortodoksisen perinteen mukainen hengellinen elämä on syvällistä, mutta silti ilon täyttämää. Ihmisiä kehotetaan katsomaan ylös kohti taivaan korkeutta ja valoa eikä niinkään alas ja omia heik-kouksia. Ihmistä tuetaan aina ja kaikissa tilanteissa vaikka hänen tekonsa todettai-siinkin vääräksi. Ortodoksipappien, joita sanotaan isiksi (he ovatkin yleensä per-heellisiä) kuuluu pysytellä lähellä kansaa. Kun pappi tuntee seurakuntalaiset ja hei-dän sukunsa, syntyy välitön ja luottamuk-sellinen suhde. Ihmiset lähestyvät pappe-ja luontevasti ja papit ovatkin luontevasti mukana erilaisissa kolttaperheiden ja -su-kujen tapahtumissa.

Kieli on vaarassa kadota kokonaan, mutta nyt kielipesät

Sevettijärvellä ja Ivalossa opettavat taaperoille kolttaa.

17

Kirkas kevätaurinko, hohtavat Saariselän ja Urho Kekkosen kansallispuiston han-get sekä sankka joukko maastohiihdos-ta nauttivia kaikenikäisiä ihmisiä. Siinä ainekset, jotka takaavat Vaskoolihiihdon onnistumisen. Viimeinen tae onnistumi-sesta on n. 100 hengen talkooporukan valmistelut tapahtumaa edeltävinä päivi-nä ja itse Vaskoolihiihdon aikana.

Vaskoolihiihto hiihdetään Saarise-län ja UK-puiston upeissa tunturimai-semissa pitkäperjantaisin. Kilpailualue sijaitsee tunturikeskuksen ytimes-sä: Lähtöpaikka löytyy Santa´s hotel-li Tunturin läheltä Saariselän latujen lähtöpisteestä ja maali puolestaan kap-pelin edestä hotelli Gielaksen vierestä. Kisakanslia palvelee puolestaan hotelli Riekonlinnan tiloissa.

Vaskoolihiihdolla on 30-vuotinen historia takana. Hiihdettävät reitit ovat vaihdelleet lumitilanteen ja tarjolla ole-vien reittien mukaan. Viimeiset 20 vuot-ta on kuitenkin jo hiihdetty suurin piir-tein näillä reiteillä. Pisin 60 km:n reitti vie yli tuntureiden ja on varmasti haasta-vimmillaan Kiilopään ylityksessä.

Ei kuitenkaan tarvitse olla kilpahiihtäjä osallistuakseen hiihtoon. Vaskoolihiih-

to on laturetkityyppinen hiihtotapahtu-ma jonne kaikki ovat tervetulleita, vaikka kilpasarjatkin löytyvät. Osallistujista löy-tyy vuosi toisensa jälkeen Saariselän va-kituisia kävijöitä, joille osallistuminen on jo perinne ja kunnia-asia. Viime vuosina osallistujia on ollut n. 700.

onnistuneen vaskoolihiihdon takana sitoutumista ja vankkaa kokemustaVapaaehtoiset talkoolaiset tekevät Saariselän huippuolosuhteiden lisäksi Vaskoolihiihdon mahdolliseksi. Tal-koolaiset valmistelevat tapahtumaa koko pääsiäisviikon. Pitkäperjantai-aamuna ensimmäiset huoltokelkat lähtevät liikkeelle jo heti kuuden jäl-keen. Hiihtoreittien varsilla on useita huoltopisteitä, joilta löytyy juotavaa, syötävää sekä suksiin lisää pitoa tar-vittaessa.

Useille talkoolaisille Pääsiäinen alkaa vasta kunnolla tunturissa huoltopisteel-lä innokkaiden ja tyytyväisten hiihtäjien parissa Ilman sitoutumista tällaista ta-pahtumaa ei saisi aikaankaan.

Vaskoolihiihdon järjestää inarilai-nen urheiluseura Lapin Sudet ry. Seu-

ra on vuonna 1926 perustettu n. 400 jäsenen yleisseura. Varsinainen toi-minta keskittyy kunnan keskustaa-jaman Ivalon ympäristöön. Vaskoo-lihiihto toimii seuran pääasiallisena tulonlähteenä. Sillä rahoitetaan seuran nuorisotoimintaa, joka on viime vuo-sina ollut varsin runsasta. Esimerkiksi lentopalloilijoiden c-junnut pelaavat tänä vuonna SM-sarjaa.

takaamme..Vaskoolihiihdon osallistujille takaamme hiihtotapahtuman, joka jää mieleen mai-semien, järjestelyjen ja osallistujien yh-teishengen vuoksi. Tai ainakin näistä jär-jestäjät saavat aina vilpittömän kiitoksen.

Tietenkin joskus voi olla niin, että aurinko ei ihan koko aikaa paistakaan ja luntakin voi välillä sadella. Tuntu-rissa kaikki on mahdollista. Maalissa suorituksen jälkeisen hyvän olon kruu-naa kuitenkin porokeitto ja tunne sii-tä, että tuntureiden lisäksi on ylitetty muutakin!

Tervetuloa Vaskoolihiihtoon!

www.lapinsudet.net/v/index.php

vaskooLihiihdon hurmaa saariselän ja urho kekkosen kansallispuiston tuntureilla


Vuodesta 2011 alkaen Saariselällä, tarkemmin sa-nottuna Kaunispään etelärinteessä, on järjestetty pulkalla laskemisen maailmanmestaruuskilpai-lut Suomen pisimmässä pulkkamäessä. Yhteensä 1200 – metrinen taidon ja uskalluksen koette-lemus on jo vuosia houkutellut ihmisiä ympäri maailman kokeilemaan, pystyvätkö he taltutta-maan mäen laskemalla muovisella menopelillään kaatumatta ja spinnaamatta aina huipulta alas asti.

Pulkkamäestä tekee haastavan erityisesti sen monipuolisuus: Kaunispään rinne on melko loi-va yläosastaan, mutta puolivälistä alaspäin vauhti kiihtyy voimakkaasti ja reitti muuttuu mutkaisek-si puiden reunustamaksi Pohjois-Lapin Bulevar-diksi. Pulkkamäki on suurimmaksi osaksi noin 6 metriä leveä, joten reittivalinnoilla ja etukäteen kävellen rataan tutustumalla voi aloittelijakin löy-tää parhaat laskulinjat.

Vuoden 2013 Pulkkamäen MM-kilpailut järjes-tetään huhtikuun 19.–20. päivä. Perinteisesti tuo-hon aikaan Pohjois-Lapissa on parhaat mahdolli-set olosuhteet laskea mäkeä auringonpaisteessa ja nauttia lähestyvästä kesästä. Innokkaimmat hanki-en ystävät suuntaavat pulkkamäen lisäksi huippu-kuntoisille laduille suksimaan ja toiset moottorikel-kalla kevätpilkille jalokaloja narraamaan.

Pulkkamäen MM-kilpailuissa on kuusi eri sarjaa, lasten sarjat 4-7 –vuotiaille ja 8-12 –vuotiaille, nuor-ten sarja (13-17 v.), yleinen sarja, seniorisarja (+60v.), joukkuesarja ja legendaarinen ”Tuunaa pulkka” – sarja.

PuLkkamäen mm-kilpailut

Paremmat unet Santa’s Hotel Tunturin pehmeissä pedeissä

odottavat Sinua!

Enemmän makua

- Ravintola

Kaltio

Tanssi enemmän!Leikkaa tämä mainos saat pääsyliput tanssiravintolaan kaksi yhden hinnalla!

Voimassa 7.3.2013 asti.

19

Saariselällä löytyy aktiivisille lomalaisille muutakin vauhdikasta viihdettä kuin laskettelu ja moottorikelkkailu. Action Park tarjoaa ajokokemuksia erilaisilla kulkuneuvoilla aina jääkarteista aitoihin ralliautoihin.

vauhtia vaPaa-aikaan

TEKSTI PEKKA TAVI KUVAT ACTION PARK

Talviautoilu tuo erilaisia haateita liikku-miseen kuin kesäautoilu. Kesällä opittu ajotyyli ei sovi kaikin osin talveen. En-silumi ja jäätyneet tienpinnat muistutta-vat usein karulla tavalla, että olisi syytä palauttaa mieleen edellisen talven aikana hankittuja taitoja.

Uusi tekniikka autoissa auttaa sel-viytymään sellaisistakin tilanteista,

jotka ilman niitä johtaisivat lompakon kevenemiseen peltitöitä maksettaessa. Ajovakausjärjestelmään tottumaton saattaa reagoida väärin luiston alka-essa. Lukkiutumattomat jarrut vaati-vat käyttäjiltään osaamista. Ne eivät yksin takaa optimaalista jarrutusmat-kaa. Monet autoilijat ovat opetelleet ajamista takavetoisella autolla. Etu-

vetoiset ovat ylivoimaisia talviolosu-heissa, mutta niiden hallinta edellyttää ymmärrystä niiden käyttäytymisestä luistotilanteissa. Talviautoilussa riittää opeteltavaa kokeneemmallekin kuljet-tajalle.

Action Park, joka sijaitsee Saari-selän keskustan tuntumassa, tarjoaa erinomaiset puitteet talviajon har-


vauhtia vaPaa-aikaan

Jääkarteilla voit ajella yksin tai porukassa tai vaikkapa haastaa kaverit kisaan, jolloin mukaansa saa täydelliset tulosliuskat kierros kierrokselta.

joitteluun lumella ja jäällä turvalli-sissa olosuhteissa. Kokeneet opet-tajat neuvovat useita niksejä auton hallintaan ja tiukoistakin tilanteista selviämiseen. Tarkoituksena on tarjo-ta hyödyllistä oppia mutta myös viih-dyttäviä temppuja, jotka auttavat ym-märtämään ajoneuvon käyttäytymistä ääritilanteissa.

Jää- ja lumikarteilla ajaminen on hauskaa ja myös opettavaista. Jääkartilla ajaminen on melko erilaista kuin mik-roautolla ajaminen asfaltilla. Pitkät si-vuluisut jääkartilla saavat hien pintaan kovemmallakin pakkasella. Ajamisen kruunaa mahdollinen kilvanajo kaveri-porukan kesken. Automaattinen ajan-ottolaitteisto mittaa ajat kierros kier-rokselta ja antaa hyvät eväät jälkipelille. Täydellinen ajovarustus toimitetaan ta-lon puolesta, joten ajoon lähtemiseen ei tarvita mitään erikoisvarusteita omasta takaa.

Pitkät sivuluisut jääkartilla saavat hien pintaan kovemmallakin pakkasella.

Todellisen ajoelämyksen tarjoaa mahdollisuus hypätä oikean ralliauton kuppipenkkiin ja tuntea kuinka 300 hevosvoimainen auto kiihtyy nelive-don avulla erilaisiin ajoharjoitteisiin. Ralliautoilu on kallis harrastus, johon vain harvalla on varaa. Action Parkin neliveto Subarulla saat aidon ralliau-toilukokemuksen huomattavasti hal-vemmalla kuin ne, jotka asiaa harras-tavat omilla autoillaan.

Jos ralliautolla ajaminen pelottaa, niin maistiaisia voi saada hyppäämällä kyy-tiin, kun Action Parkin ammattilainen polkee Subarun täyteen vauhtiin metsäi-sellä rallipolulla. Kypäräpuhelimen väli-tyksellä voi harjoitella kartanlukutaitoja ja antaa ohjeita kuljettajalle. Tosin käy-tännössä ohjeet usein typistyvät pelkäs-tään kiljumiseen.Ralliautoiluun voi tutustua apukuskin penkillä tai auton ratissa.

Molemmat tarjoavat ikimuistoisen elämyksen.

21

PORO- KUNINKUUSAJOT - värikästä menoa Inarissa

TEKSTI HELENA SAHAVIRTA KUVAT UKKO-MEdIA

Inarilaisen Sallivaaran paliskunnan poromies Oula Sara on ollut mukana porokisoissa jo 30 vuotta, sekä hengessä että kilpailemassa omilla poroillaan. Saran omat kilpaporot ovat menes-tyneet kisoissa vaihtelevasti: kaksi kertaa par-haat ovat yltäneet kuninkuusluokassa kolman-nelle sijalle.

- Viime aikoina pohjoisen paliskunnat ovat menestyneet ylivoimaisesti parhaiten, hän kehaisee.

Inarin Porokuninkuusajoissa on kuninkuuslähtöjen li-säksi monia muitakin sarjoja: sprintti- ja haasteajot sekä yleinen ja kuuma sarja, joihin kumpaankin yltävät edellis-päivän karsintojen 12 parasta poroa. Lisäksi naiset ja mie-het kilpailevat paremmuudesta suopunginheitossa.

Vuoden Kuningasporo valitaan nykyisin kahden mat-

kan perusteella: ryhmäajon pituus on 1000 metriä ja yksit-täisajon pituus 2000 metriä, kuninkuuden ratkaisee niiden yhteenlaskettu aika.

- Kuninkuusajot järjestettiin pitkään yksittäisajona, jo-hon kuka tahansa pääsi porollaan mukaan. Nyt mukaan pääsee vain 24 kilpaporoa, jotka ovat saaneet parhaat pis-teet ennen kuninkuuskisoja järjestetyissä viidessä cup-kil-pailussa, Sara kertoo.

valmennus monipuolista Porokisoissa juostut ajat ovat vuosien myötä parantu-neet aika hurjasti, Saran mukaan suurin vaikutus on ol-lut välineillä.

- Sukset voidellaan niin kuin maailman huiput tekevät, hän kertoo. Osa ajajista käyttää murtomaasuksia, osa lasket-

Porokilpailuissa tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia.

Kilpailijalta vaaditaan syöksylaskijan ominaisuuksia.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila on itsekin porokarjan omistaja.

Inarissa maalis-huhtikuun vaihteessa järjestettävät Porokuninkuusajot ovat ehkä tunnetuin Suomessa järjestettävistä porokisoista: ensi keväänä

ne juostaan jo 61. kerran. Kuninkuusajot ovat paitsi kilpailut, myös värikäs poroihmisten tapaamispaikka ja markkinat, joiden myyntikojuista

myydään monenlaisen syötävän lisäksi ”kaiken sortin kampetta”.


telusuksia. Mutta myös poroja valmen-netaan paljon paremmin kuin ennen: on intervalliharjoituksia, painojen vetämistä ja juoksettamista. Ja kun ennen juostiin pelkän jäkälän voimalla, on nykyään va-littavissa vaikka minkälaista rehua.

- Porojen valmennusmenetelmä on jokaisen oma salaisuus, josta ei muille sanantarkasti kerrota, Sara paljastaa.

Kilpaporon valmentaminen vaatiikin kokemusta ja aikaa. Nuoresta urosporosta näkee jo yhden talven jälkeen, onko siitä juoksijaksi - tuloksia saadaan kuitenkin vasta 2–3 talven jälkeen. Hyvä poro voi kilpailla jopa 12 vuoden ikäiseksi.

Porojen kanssa kisataan kaikissa niissä maissa, joissa porotalouttakin harjoite-taan. Saran mukaan kisahistoria on pitkä varsinkin Norjassa mutta varmasti myös Venäjällä. Suomessa on nykyään satoja lajin harrastajia, kilpatalleja tai niihin ver-rattavia noin 60 ja kilpaporoja noin 500.

Kymmenkunta vuotta sitten cup- ja kuninkuuskisoihin tulivat mukaan poro-jen verestä tehtävät dopingtestit, joihin porot valitaan arpomalla.

- Mutta ei porourheilun parissa ole niin tyhmää ihmistä, että alkaisi dopin-gilla värkätä. Se on kallista touhua ja palkinnotkin pieniä, Sara kuittaa asian.

Testeissä ei olekaan löytynyt yhtään po-sitiivista näytettä.

Inarin Porokuninkuusajot järjestää Paliskuntain yhdistys ry., muista poroki-soista vastaavat yleensä paliskunnat sekä kylä-, urheilu- ja muut seurat.

- Porokisojen hyödyt ovat samat kuin harrastustoiminnalla yleensä: ne kokoa-vat ihmisiä yhteen ja tarjoavat tilaisuu-den ajatusten vaihtoon, arvioi Paliskun-tain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Kilpaporojen kauppaan liittyy myös jonkin verran kaupantekoa, mutta se on pienimuotoista eikä sillä ole elin-keinon näkökulmasta merkitystä.

Porojen valmennus- menetelmä on jokaisen oma

salaisuus, josta ei muille sanantarkasti kerrota.

23

Laanihovin monotansseissa hiihtojalalla koreastiHotelli Laanihovissa on tauotta tanssit-tu monotansseja vuodesta 1984. Perinne on jatkunut katkeamatta ja monotanssit Laanilassa ovat jo tunnettu käsite maan rajojen ulkopuolellakin. Monotanssi-perinne on lisäksi levinnyt myös sulan maan tapahtumaksi, jonne vaeltajat ja retkeilijät poikkeavat tanssimaan elävän musiikin tahdissa.

Laanihovissa on tanssittu hiihtoret-kien päätteeksi jo hotellin alkuajoista, 1960-luvulta lähtien mutta virallisten Laanilan Monotanssien historia juon-taa juurensa 1980-luvun alusta. Vai-kuttajina perinteen syntyyn ovat olleet Monotanssien Grand Old Man Anssi Lankila ideallaan orkesteri-päivätans-

seista hiihtoretken lomassa Hotelli Laanihovissa. Silloinen Suomen Mat-kailuliiton hallinnoiman Hotelli Laa-nihovin johtaja Kaarina Yrjänheikki haki luvan Inarin nimismieheltä päivä-tanssien järjestämiseksi.

Päivätanssit Laanilassa alkoivat levy-automaatin voimin ja saivat nimekseen monotanssit, koska väki tansseihin saa-pui Laanihoviin hiihtäen. Sittemmin Hotelli Laanihovin monotansseista on saanut nostetta uralleen monet tämän päivän suosikkiorkesterit, kuten Lasse Hoikka & Souvarit, joka pitää Laani-hovia kotipesänään vieläkin esiintyen Saariselällä ainoastaan Laanihovissa. Tanssiorkesteri juhlistaa ensi marras-

kuussa 35-vuotista uraansa Laanihovin juhlakonserteissa kahtena iltana.

House Band, Oiva Suutarin johta-ma Zorbas on viihdyttänyt yli 20 vuotta Laanilan kävijöitä riehakkaissa mono-tansseissa, jotka soivat sesongin jokai-sena päivänä klo 14 -17.

•Kiilopään Kuurakaltion saunamaailmassa savusauna lämpiää yleisövuorolla, joka tiistai, keskiviikko ja perjantai kello 15-20 ( 13.11.2012 - 1.1.2013 ja 10.2. - 4.5.2013). www.kiilopaa.fi

•Muotkan Majan sähkösavusauna sopii hyvin pienille ja vähän isommillekin ryhmille varauksesta. www.muotkanmaja.fi

•Kakslauttasen savusaunan pehmeästä, tuoksuvasta lämmöstä voi nauttia suurimmassa saunassa yhdessä jopa 100 henkeä. Pienemmät saunat ovat maksimissaan 15 hengelle. www.kakslauttanen.fi

savusaunoja tunturissa

Kiilopään savusauna

menovinkit

uutta saariselällä!

LaaniLan kievariSaariselän Laanilaan on avattu uusi, mutta perinteikäs ravintola Laanilan Kievari. Ravintolatoiminnan lisäksi Kievarissa on mahdollisuus päästä saunomaan ja pulahtamaan avannossa. Kievarin yhteydessä laiduntaa kolme suomenhevosta, jotka kuljettavat asiakkaita Kievariin ja takaisin.

www.laanilankievari.fi


suksiBussin aikatauLu talvikaudella 2012-2013

suksibussi liikennöi 24.11.2012-1.5.2013 ja 4.-5.5.2013

9:15 IVALO BUS STATION 13.50 SKI CENTRE

9:40 SIULA 13.55 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

9:45 HOLIDAY CLUB 14:00 HOLIDAY CLUB9:55 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS X LAANIPALONTIE (LAANILA)10.00 SKI CENTRE 14.15 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS10:05 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS 14.20 HOLIDAY CLUB10:10 HOLIDAY CLUB X KUUKKELI, SIULA10:10 SHOPPING CENTRE KUUKKELI 14.30 KAUNISPÄÄN HUIPPU

x LAANIPALONTIE (LAANILA) x SIULA, KUUKKELIX KAKSLAUTTANEN,TIEVATUPA,MUOTKAN MAJA 14:40 HOLIDAY CLUB

10:30 KIILOPÄÄ 14:45 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKSX MUOTKAN MAJA AND TIEVATUPA-CROSSROADS 14:50 SKI CENTREX LAANILA 15:00 SKI CENTREX LUTTORINNE, LAANILAN-LAANIPALONTIE ROAD 15:05 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

10:50 HOLIDAY CLUB 15:10 HOLIDAY CLUBX HOLIDAY CLUB X KUUKKELI, SIULA

10:55 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS 15:20 KAUNISPÄÄN HUIPPU11:00 SKI CENTRE X SIULA, KUUKKELI11.05 SUOPUNKITIE ROAD 15:30 HOLIDAY CLUB11.10 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS 15.35 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS11.15 HOLIDAY CLUB 15:40 SKI CENTRE

X KUUKKELI, SIULA 15:45 SUOPUNKITIE11:25 KAUNISPÄÄN HUIPPU 15:50 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

X SIULA 15:55 HOLIDAY CLUB11.35 HOLIDAY CLUB 16:00 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS11.40 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS 16:05 SKI CENTRE11.45 SKI CENTRE 16:10 SKI CENTRE11.50 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS 16:15 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS11.55 HOLIDAY CLUB 16:20 HOLIDAY CLUB

x KUUKKELI, SIULA X KUUKKELI12.00 KAUNISPÄÄN HUIPPU X LAANIPALONTIE (LAANILA)

X SIULA X KAKSLAUTTANEN,TIEVATUPA,MUOTKAN MAJA12.10 HOLIDAY CLUB 16:40 KIILOPÄÄ12.15 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS X MUOTKAN MAJA, TIEVATUPA12.20 SKI CENTRE (lunch break) X KAKSLAUTTANEN13.10 SKI CENTRE X LAANIPALONTIE (LAANILA)13.15 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS 17:00 HOLIDAY CLUB13.20 HOLIDAY CLUB 17:05 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

X KUUKKELI,S 17:10 SKI CENTRE13.30 KAUNISPÄÄN HUIPPU 17:15 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS

X SIULA 17:20 HOLIDAY CLUB13.40 HOLIDAY CLUB X KUUKKELI, SIULA13.45 SANTA´S HOTEL TUNTURI/SKIING TRACKS 17.50 IVALON MH

Voit matkustaa suksibussilla koko päivän Saariselkä-Kiilopää -alueella 5 eurolla (käteismaksu). X= pysähtyy tarvittaessa. Pidätämme oikeudet muutoksiin.

25

saariseLkä tunturialueen pelastuspalvelun

edeLLäkävijäSaariselkä on ollut edelläkävijä tunturialueiden pelastuspalvelussa, sillä vapaaehtoinen pelastusryhmä aloitti alueella jo vuonna 1976 ja maan ensimmäinen tunturialueen pelastuskeskus nousi Saariselälle 1990.

TEKSTI HELENA SAHAVIRTA KUVAT SAARISELÄN PELASTUSPALVELU


järki on paras turva erämaassaTunturiin eksyneen miehen menehty-minen johti 36 vuotta sitten siihen, et-tä Suomen Latu ry. kutsui koolle pe-lastuspalveluseminaarin. Viranomaiset ja vapaaehtoiset perustivat alueelle va-paaehtoisen pelastusryhmän, joka kou-luttautui, hankki kalustoa, päivysti hä-tätapausten varalta ja järjesti vuosittain UKK-puistossa pelastusharjoituksia.

- Pelastusryhmän jäseniksi kutsuttiin henkilöitä, joilla oli taitoa liikkua maastos-sa. Joukkoon kuului kymmenkunta Saari-selällä eri tehtävissä toiminutta henkilöä, kertoo alusta lähtien mukana ollut mat-kailuyrittäjä Teuvo Katajamaa, joka myös veti pitkään Saariselän pelastustoimintaa.

Jo 1980-luvun alussa Saariselän mat-kailijamäärä oli kuitenkin kasvanut niin suureksi, että pelastustoimeen piti pa-nostaa enemmän. Ivalon Vapaaehtoi-sen pelastuspalvelun paikallistoimi-kunnan (1985) painopistealueet olivat talvella Saariselän tuntureilla ja kesäl-lä Inarijärvellä. Sen aloitteesta ja Suo-men Punaisen Ristin Lapin piirin tuella käynnistettiin koko maata hyödyttävä tunturipelastuksen suunnittelu.

SPR:n vuoden 1987 suurkeräyksen tu-ella ryhdyttiin kehittämään tunturipelas-tukseen sopivaa kesä- ja talviajan maas-tosairaankuljetuskalustoa, ensiapu- ja

kylmänsuojausvarusteita sekä pelastajien varustusta ja viestiyhteyksiä. Keräystuotol-la Lappiin hankittiin myös lämpökamera.

Saariselän pelastusryhmän esitykses-tä toiminnan koordinointi siirrettiin pa-lo- ja pelastusviranomaisille ja ryhmästä tuli Ivalon VPK:n Saariselän sammu-tus- ja pelastusosasto. Se aloitti Saari-selällä pääsiäisenä 1987, varusteinaan kaksi moottorikelkkaa ja kaksi katettua pelastusrekeä.

harjoituksissa toden tuntuaLaajempi Tunturipelastusprojekti to-teutettiin vuosina 1988-91 Raha-auto-maattiyhdistyksen ja SPR:n tuella. En-simmäinen suuri pelastusharjoitus oli keväällä 1988 UKK-kansallispuistossa. Seuraavan syksyn ensimmäisestä Pelas-tuspalveluseminaarista on otettu mallia muuallakin Suomessa.

Pelastuspalveluseminaarit on järjes-tetty lähes vuosittain kolmipäiväisinä. Luennot ja harjoitukset ovat kattaneet matkailun pelastustoimelle aiheuttamia erityisongelmia hotellipaloista joukko-liikenteen onnettomuuksiin, kylmän-suojausta, maastosairaankuljetusta ja Lapin ylipitkiä sairaankuljetuksia.

Tunturipelastusprojektilla oli alus-ta lähtien kansainvälisiä yhteyksiä. Ba-rents Rescue 2007 oli suurin Suomessa järjestetty pelastuspalveluharjoitus, jo-

hon osallistui yksiköitä myös Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Saariselän pelastuspalvelu siirtyi uu-teen aikaan, kun Inarin kunnan raken-nuttama ja maan ensimmäinen tuntu-rikeskuksessa toimiva pelastuskeskus valmistui 1990. Sen kalustossa on nyky-ään sammutusauto varusteineen, kaksi moottorikelkkaa ja pelastusrekeä, mön-kijä sekä kaksi miehistönkuljetusmaas-turia, joista toinen on ensivasteauto.

Sammutus- ja pelastusosastosta tuli vuonna 1999 Lapin pelastuslaitoksen sopi-muspalokunta, Saariselän VPK, kertoo sen päällikkö Olli Vasala. Muita suuria muu-toksia ovat olleet hätäkeskusuudistus, pelas-tushelikopterin sijoittaminen Rovaniemelle ja Aslakin toiminnan lakkauttaminen.

- Meillä on 150-200 tehtävää vuo-dessa, pääasiassa kevät- ja ruskasesonki-en aikana, Vasala kuvaa VPK:n kiireitä. Hän painottaa perinteisten eränkäynti-taitojen merkitystä. Nyt luistellaan le-veillä baanoilla kilometrit mielessä il-man tuntumaa luontoon - ja kun jotakin sattuu, ollaankin äkkiä omillaan.

- Kartan ja kompassin käyttötaito pi-täisi olla aina erämaassa liikuttaessa, Ka-tajamaa tähdentää. Vaikka nykyisin on käytettävissä monia apuvälineitä GPS-paikantimista matkapuhelimiin, heik-kenevät niiden akut nopeasti pakkasessa ja muutkin häiriöt ovat mahdollisia.

”Tämä on mer-kittävä päivä. En ole koskaan ennen ollut he-likopterin enkä poliisiauton kyy-dissä, mies tote-si pelastajille.”teuvo katajamaa

27

Suomalaisen sähköauton nopeusennä-tysyritys maaliskuisen Ukonjärven jäällä oli taistelua luontoa ja tekniikkaa vastaan. Luonnolle ei ihminen voi mitään Lapis-sa, sitä voi korkeintaan myötäillä ja elää sen ehdoilla. Välillä tekniikkakin yltyi ennätyskokeessa luonnottomaksi ja säh-köä löytyi vain ennätysyritystä yrittävi-en ihmisten ilmapiiristä. Mutta kun päi-vä oli lopuillaan, iski Nokian Renkaiden testikujettaja Janne Laitinen Ukonjärven jäällä Ivalossa Metropolia Ammattikor-keakoulun projektiauto E-RA:lla uudet maailmanennätyslukemat. Uusi ennätys on nyt 252,09 km/h, tehty vakiorenkailla, Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarenkailla.

Metropolia Ammattikorkeakoulun sähköauto E-RA (Electric RaceAbout) on opiskelijoiden kehittämä luomus, jonka opiskelijavetoinen kehittäminen käynnistyi vuonna 2007. Projekti sai pi-an kumppanikseen Nokian Renkaat, joka voi käyttää sähköautoprojektista saatua tietoa omien renkaidensa kehittämiseen.

E-RA on pyritty tekemään mahdolli-simman tavalliseksi autoksi, siksi se on re-kisteröity tieliikenteeseen eli sillä voi ajel-

la normaalisti yleisiä teitä pitkin. Se on myös pitkälti suomalaisluomus, oikeas-taan vain akkuteknologia on ulkomailta. Erikoiseksi sen tekee muun muassa se, et-tä jokaista Nokian -renkaalla varustettua pyörää pyörittää oma sähkömoottorinsa ja se taas lisää auton vakautta.

- Meillä on autossa n. 280 kW moot-toritehoa ja vaikka nopeutta on yli 200 km/h, ei tässä kovin paljoa luistoa esiin-ny, jos ollenkaan, painottaa E-RA:n tea-min vetäjä Sami Ruotsalainen.

Guinnessin ennätyskriteereilläNokian Renkaiden testikuljettaja Janne Laitisen mukaan ennätyskokeessa koetel-laan ajajan, auton ja renkaiden rajoja, erityi-sesti pitoa sivuttais- ja pitkittäissuunnassa.

- Vähän tuuli haittasi ennätyskoet-ta. Olihan siinä tietysti jo vaikeusastetta ihan riittävästi. Kun koko ajan kiihdy-tetään, tulee 150 km/h:n jälkeen luistoa, kertoo testiajaja Laitinen.

Testi Ukonjärven jäällä ajettiin sitä var-ten auratulla kuuden kilometrin pituisella jäätiellä. Radasta oli mitattu tarkasti ki-lometrin osuus, joka piti ajaa autolla mo-

lempiin suuntiin tunnin sisään ja tästä laskettiin nopeuden keskiarvo – Guinne-sin maailmanennätyskriteerien mukaan. Kyseessä ei ole virallinen Guinnesin en-nätys, koska sähköautoille ei ole vielä ole-massa omaa ennätysluokkaa.

Vähän tuuli haittasi en-nätyskoetta. Olihan siinä tietysti jo vaikeusastetta ihan riittävästi. Kun koko ajan kiihdytetään, tulee 150 km/h:n jälkeen luistoa.

Ennätyskokeen ensimmäinen päivä päättyi rajuun tuuleen ja teknisiin vai-keuksiin. Siitäkin huolimatta ERA:n nopeus hipoi 250 km/h. Seuraava aa-mu koitti kirkkaana, ilmassa oli pakkas-ta neljä astetta ja ennenkaikkea sää oli tuuleton. Siksi uusi ennätys syntyi var-sin kivuttomasti. Se on nyt 252,09 km/h, mutta ERA pyyhälsi parhaimmillaan yli 260 km/h. Sadan kilometrin tuntinope-uteen tämä sähköjänis loikkii kuudessa sekunnissa.

TEKSTI jA KUVAT NOKIAN RENKAAT OyJ

Sähköautojen jäälläajonMAAILMANENNÄTyS

INARIN UKONJÄRVELLÄ


talvitestausta ääriolosuhteissaPohjois-Lapissa, Ivalossa, n. 270 km napapiirin pohjoispuolella si-jaitsee yli 700 hehtaarin kokoinen Nokian Renkaiden testikeskus, jossa tuotekehitys- ja testaustii-mit sekä tuntuma-ajajat ottavat mittaa renkaista. Nokian Renkaat on maailman johtava pohjoisten olosuhteiden asiantuntija juuri Lapissa tehtävän kattavan ja huo-lellisen testauksen ansiosta. Kor-keatasoinen laitteisto, erilaiset testit ja asiantunteva henkilöstö varmistavat, että Ivalossa käydään läpi kaikki talviautoilun ääritilan-teet marraskuusta toukokuulle.

- Energiansäästö on ensijaista. Energiaa pitää säästää mm. auton rungon ilmanvastuksessa, mutta renkaillakin on siinä oma tärkeä merkityksensä. Juuri renkaiden vierintävastus on tärkeää energian säästämisessä. Toisaalta tarvitaan pitoa, kun jäällä kitkakerroin on noin 0,1 verrattuna asvaltin 1,0:aan eli vain kymmenesosa siitä, korostaa Ruotsalainen.

akut kehittyvätE-RA-sähköautolla voi ajella rauhallisella menolla yli 200 km yhdellä latauksella. Ennätyskokeessa kaasu- tai tässä tapauk-sessa sähköpoljinta painetaan sen verran raskaasti, että akut hupenevat 30-40 km:n revitysten jälkeen. Uutta potkua uusiin ennätysyrityksiin toi jäälle tuotu aggregaatti. Vertailun vuoksi: E-RA-sähköauto kuluttaa sadalla kilometrillä n. 14,5 kwh eli 1,6 litrassa bensaa on sama energia, kuin mikä ERA tarvitsee.

- Tällainen ennätyskoe toimii ennen kaikkea tekniikan kirit-täjänä ja demonstraattorina, voimme näyttää mihin sähköau-to pystyy. Uskon, että me voimme vielä tämän kevään aikana osoittaa, kuinka akut voidaan pikaladata 10:ssä minuutissa, visioi Ruotsalainen.

Melko hiljaisena miehenä tunnettu testiajaja Janne Laitinen yltyy ennätyskokeen jälkeen hänelle epäsovinnaisella tavalla kertaamaan tunteitaan:

- No ihan hieno homma, että taas onnistui!

Katso video ennätysajosta: http://youtu.be/Ix8TN4jMAeo

29

TEKSTI HELENA SAHAVIRTA KUVAT UKKO-MEdIA

Ajokuntoon tie Pet-samon Liinaha-mariin valmistui lopullisesti vasta 1933 ja Jääme-rentien käyttä-jien määrä alkoi

lisääntyä, koska satamaa pystyttiin käyttämään ympäri vuoden. Ympäri-vuotisuutensa takia se oli nuoren valta-kunnan kehittyvälle ulkomaankaupal-

le elintärkeä. Sataman merkitys kasvoi edelleen sotavuosina ja Jäämerentiestä muodostui Suomelle henkireikä, koska sen kautta pystyttiin jatkamaan lähes keskeytyksettä elintarvikkeiden ja teol-lisuuden tarvitsemien raaka-aineiden kuljettamista.

Tien käyttäjät, rahtia kuljettavat au-toilijat, olivat kuitenkin jo hyvin pi-an sen valmistumisen jälkeen ehtineet havaita, että Urupään kohdalla tuntu-

rin rinnettä kapuava tie oli raskaas-sa lastissa olevalle ajoneuvolle vaikea ylitettävä. Automiesten keskuudessa alettiin puhua mäen magneettisuu-desta, joka hyydytti auton moottorin niin, että toisinaan matkan teko katke-si kokonaan ja uutta vauhtia piti läh-teä hakemaan mäen juurelta. Puheet magneettisuudesta vakiintuivat myös kansan käyttöön ja muutaman kilo-metrin mittaisesta Urupään noususta

maGneettimäki on kappale suomen historiaa

Urupään takarinteitä kiemurteleva tieosuus, Saariselän pohjoispuolella, valmistui 1910-luvun alkupuolella, kun Kyrön kylää eli Ivaloa yhdistettiin

Lapin läänin pääkaupunkiin Rovaniemeen. Kun maantietä vielä Tarton rauhan jälkeen 1920 jatkettiin Ivalosta Petsamon suuntaan, niin pohjoista valtaväylää

ryhdyttiin kutsumaan Jäämerentieksi. Nopeusrajoitukset astuivat voimaan vuonna 1921 ja ne olivat päivällä 20 ja pimeällä 15 kilometriä tunnissa.


alettiin yleisesti käyttää nousun hankaluutta kuvaavaa ni-mitystä Magneettimäki. Ja samalla nimellä se tunnetaan edelleen vaikka nykyinen Nelostie rinnettä kiertäessään ei enää noudata vanhan tien pohjaa, vaan on kokonaan linjattu kulkemaan muutama sata metriä sen itäpuolelle.

Paljakaisen majataloMagneettimäen juurelle, sen pohjoispuolella kulkevan Palki-sojan rannalle, rakennettiin vuonna 1920 Paljakaisen majatalo. Saksalaissodan aikana majatalon rakennukset poltettiin, mutta asuinkenttä on edelleen jäljellä ja se aukeaa Nelostien notkel-massa pohjoiseen ajettaessa tien vasemmalla puolella. Suun-nilleen samalla kohdalla, missä porot usein palkivat ajotiellä autoilijoiden riesana. Kesäaikaan kentällä voi vielä käydä etsi-mässä rakennusten jyhkeitä kivijalkoja, joita siellä on säilynyt heinittyneen niityn kätköissä.

Paljakaisen majatalosta tuli luonnollisista syistä yksi rah-timiesten kokoontumispaikoista ja Veikko Rajala (s. 1926) muistaa, kuinka autoja seisoi pihapiirissä usein samaan aikaan useampiakin.

- Isä oli muutaman vuoden majatalon hoitajana ja maja-talo oli minun lapsuudenkotini 1930-luvun puoliväliin as-ti. Muistan kuinka autoja kulki molempiin suuntiin, mut-ta enemmän rahtimiehet kuitenkin pysähtyivät lähempänä Magneettimäkeä Inkerin kämpällä, jossa he hörppäsivät kah-vit ja siellä sai talvisaikaan laitettua renkaisiin lumiketjut, muistelee Veikko Rajala.

Rajala ei muista kuka tämä salaperäinen kämpänpitäjä In-keri oli, mutta epäilee vahvasti hänen tulleen Vuotson suun-nasta. Kämppä kuitenkin lahosi tienvarteen jo ennen sotia eikä Rajala enää sotien jälkeen muista kuulleensa Inkeristä mitään.

- Olisiko silloin jo kuollut tai sitten lopettanut vanhuuttaan, hän aprikoi.

Pohjolan Liikenne jäämerentiellä Talvisodan jälkeen liikennöinti Jäämerentiellä kasvoi rä-jähdysmäisesti ja tiellä oli autoja ruuhkaksi asti. Euroopas-sa riehuva suursota oli motittanut kaikki Suomen eteläiset satamat ja ainoaksi avoimeksi rahtauspaikaksi jäi Liinaha-mari. Kuljetuksia varten perustettiin valtion omistama Oy

Vuonna 1993 museotien varteen pystytettiin Petsamon liikenteen muistomerkki.

31

Pohjolan Liikenne Ab, jonka johta-jaksi istutettiin kenraali Paavo Talve-la. Hallitus lupasi tarvittaessa järjestää hänelle diktaattorin oikeudet sotatila-lain nojalla.

Yhtiö kuljetti välirauhan aikana, ke-sästä 1940 kesään 1941, Jäämerentiel-lä noin 330 000 tonnia tuontitavaraa, joka käsitti etupäässä elintarvikkeita ja teollisuuden raaka-aineita, sekä 203 000 tonnia vientitavaraa, joka käsitti pääasi-assa puunjalostusteollisuuden tuotteita. Erikoisin lasti oli valtionvelan maksuksi Suomen Pankista Yhdysvaltoihin rah-dattu kultalähetys.

Liikennöintiä varten yhtiöllä oli käytössään 517 omaa ja niiden lisäksi 1 000 yksityisiltä vuokrattua autoa. Lii-kenteen ollessa vilkkaimmillaan ke-vättalvella 1941 yhtiöllä oli käytössään 1 517 autoa ja noin 3 000 liikenne-, varasto- ja vartiomiestä huolehtimas-sa liikenteen sujumisesta. Kaikkiaan välirauhan ajan kestäneen operaation on laskettu työllistäneen noin 10 000 ihmistä.

Yksi edestakainen matka Rovanie-meltä Liinahamariin merkitsi 1 100 kilometrin ajoa pitkin sorapintais-ta Jäämerentietä. Osa autoista oli 10

tonnin kuorman kuljettavia rekkoja, osa pienempiä kuorma-autoja. Auto-jen noustessa hitaasti kohti Urupää-tä jäi arvokas lasti helposti varkaiden armoille. Nämä nousivat röyhkeästi lavalle ja kevensivät kuormaa pudot-tamalla sieltä tavaraa, koska kuljetta-ja, vaikka olisi tapahtuman huoman-nutkin, ei uskaltanut pysäyttää autoa ylämäessä. Kun varkaiden taktiikka huomattiin, niin kuljetukset pyrit-tiin ajamaan saattueina ja varmuuden vuoksi tie jaettiin tarkastuspisteisiin 50 kilometrin välein.

Autojen noustessa hitaasti kohti Urupäätä jäi arvokas

lasti helposti varkaiden armoil-le. Nämä nousivat röyhkeästi

lavalle ja kevensivät kuormaa pudottamalla sieltä tavaraa.

Nykyisen Mangneetimäen varrelta avautuvat hienot tykkylumimaisemat ympäröivään luontoon.


vippaskonsteilla mäkeä ylösMagneettimäki oli Jäämerentien pul-lonkaula, koska pitkä nousu pisti autot ja miehet puuskuttamaan, puhumat-takaan työntöhommiin joutuneista apumiehistä. Moottorin salaperäisen hyytymisen syyksi keksittiin kansaan hyvin uponnut selitys - tunturin mag-neettisuus, mutta asiaa lapsuudessa itse seuranneella Veikko Rajalalla on asiaan toinen vastaus.

- Ei tunturissa mitään magneettia ollut, vaan autojen moottorit olivat niin tehottomia, varsinkin puukaasul-la toimivien, ja vaihteiden välitykset

liian suuria, etteivät ne jaksaneet vie-dä raskaita kuormia jyrkäksi raken-nettua mäkeä ylös. Automiehet keksi-vät kääntää auton mäen alla ympäri ja sitten ylös ajettiin takaperin. Siinä ei silloin ollut paljoa varaa väistellä, jos alaspäin tulijoita oli samaan aikaan liikkeellä. Näki siellä myös kuinka au-tot hinasivat tai työnsivät toisiaan, sel-vittää Magneettimäen kupeessa poika-sena asunut Veikko Rajala.

Vanha Magneettimäki jäi uuden tieoikaisun valmistuttua 1970-luvulla syrjään yleisestä tiestä ja läpiajo estet-tiin alarinteen puomilla. Sen nimi on

kuitenkin jäänyt uusiinkin karttoihin, mutta myös tiehistoriaan muistoksi välirauhan vuosilta, jolloin Petsamon liikenne oli Suomen ulkomaankau-pan napanuora. Veteraanikuorma-au-toseura ry:n aloitteesta noin kolmen kilometrin mittainen pätkä vanhaa Magneettimäkeä nimettiin museo-tieksi vuonna 1992 ja mäen juurelle pystytettiin tien historiasta kertova muistomerkki.

Yllä: Museotien levikkeellä on infotaulu, jossa kerrotaan Jäämeren tien historiasta. Nykyisin läpiajon estää liikennemer-kin lisäksi tien päähän asetettu puomi. Ajaminen mäkeen on kielletty, koska paluu mäestä muodostuu vaaralliseksi optisen harhan vuoksi.

Alla: Vanhan Magneettimäen ajouraa on vaikea talviaikana huo-mata, mutta se eroaa Nelostiestä Urupään poroaidan kohdalta, sähkölinjan alta, vasemmalle.

33

Sattui ja tapahtui

IVALON LENTOASEMALLA

- Sorvari, Te olette suuruudenhullu! Näin rohkaisi Ilmailu- hallituksen pääjohtaja Kaarlo j. Temmes kenttämestarista

lentoaseman päälliköksi noussutta Matti Sorvaria, kun Ivalon uudistettua lentoasemaa juhlittiin vuonna 1976.

- Olin sanonut Temmekselle, että laa-jennus ei tule riittämään kasvavan len-toliikenteen tarpeisiin, vaan uusia suun-nitelmia pitäisi alkaa tehdä samantien.

- Toki silloinenkin rakentaminen avasi aivan uuden kauden Ivalon lentoasemalla. Saimme muun muassa sisävessat. Siihen asti käytössä olleet ulkohuoneet olivat eh-dottomasti kansainvälisesti kuvatuimmat kohteet, hymyilee Matti Sorvari.

Nuori päällikkö oli oikeassa. Seuraa-vat laajennukset tehtiin vuosina 1988 ja

1994. Nykyisen muotonsa lentoasema sai 1999, jolloin Saariselälle odotettiin - ja saatiin - EU-kokouksia.

- Nämäkään tilat eivät enää riitä, lisää tar-vitaan nopeasti, sanoo Matti Sorvari, joka myöntää olevansa ”terminaalivaiheessa”:

- Haluaisin vielä antaa oman panok-seni uuden terminaalin suunnitteluun, jotta liikenne saataisiin sujumaan mah-dollisimman kitkattomasti. Jos suunni-telma ei ole hyvä, rakennusaikana sille ei enää voi mitään.

autotestausta Ivalon lentoaseman lähihistoriaan liittyy oleellisesti autojen talvitestaus. Siihen-kin Sorvari on ehtinyt mukaan, aivan alusta alkaen.

- Paavo Holopainen soitteli ja kyseli, olisiko meillä mahdollisuus olla mukana, kun BMW halusi aloittaa testitoimin-nan. Meillä oli sopiva paikka, yöaikana tapahtuva testaus ei millään tavalla häi-rinnyt muuta elämää, ja saimme vielä erittäin hyvän korvauksen.

TEKSTI SAARISELKÄ NyT / RITVA SAVELA KUVAT FINAVIA JA PASI RUOTSALAINEN


Matti Sorvari on luonut näköisensä lentoaseman hirsiseinineen. Persoo-nallisen tuloaulan koristeisiin kuuluu muun muassa täytettynä kettu, jonka hän juoksi kiinni kolmisenkymmentä vuotta sitten.

-Nukuttuani yön yli hyväksyin asian perusteluina muun mu-assa, että tällainen toiminta lisää aseman rahti- ja henkilölii-kennettä. Tiesin jo siinä vaiheessa, että toimin vastoin budjet-timääräyksiä – niissä ei siihen aikaan, 1980-luvun alkupuolella todellakaan mainittu testitoiminnasta yhtään mitään.

Kaikki meni hienosti, liikennemäärät kasvoivat, ja rahaa tuli. Asiasta tehtiin kuitenkin kantelu, ja sain kirjallisen muistutuk-sen, kertoo Matti Sorvari.

- Tämän hetkisen tietämyksen perusteella sen voisi pistää raameihin ja kunniapaikalle seinälle, sillä siitä päätöksestä al-koi Inarissa tapahtuva talvitestaus, joka oli nimenomaan Paavo Holopaisen ansiota.

tippaleipiä kekkoselle – puukko ahtisaareltaIvalon lentoaseman päällikön tehtäviin on luonnollisesti kuu-lunut arvovieraiden vastaanotto.

- Ensimmäisen kerran tapasin presidentti Kekkosen, kun hän lensi Ivaloon Hollannin kuningatar Julianan kanssa vuonna 1974.

Kun hän sitten tuli ensimmäistä kertaa tänne tasavallan presidenttinä, hän huomautti veitikka silmäkulmassaan, kuinka tyylikäs kravatti minulla oli.

Kekkonen vieraili Lapissa usein, ja Ivalossa oltiin palveluval-miina silloinkin, kun matka suuntautui Enontekiölle:

- Presidentin ohjelmaan oli merkitty vapun aikoihin noki-pannukahvit ja tippaleipiä. Presidentin seurueesta soitettiin, ja kyseltiin pystyisinkö järjestämään matkasta unohtuneet tip-paleivät Ivalosta Enontekiölle. Lähimmät vappuleivonnaiset löytyivät silloin kuitenkin Rovaniemeltä.

- Täällä sattui olemaan paikalla ansiolentäjä suksikoneel-la, pyysin häntä lentämään mutkan Rovaniemellä, saimme Enontekiöltä laskeutumiskoordinaatit, ja tippaleivät ehtivät ajoissa perille.

Presidentti Koiviston mustien autojen letkan perässä Sor-vari ajeli vaaleansinisellä virka-Ladallaan kunniatehtävänään toimittaa Hotelli Ivaloon presidentin matkalaukun. Sorvari naureskelee, että tehtävä sopi hänelle hyvin; laukun väri oli juuri sävysävyyn sopivan vaalean sininen.

Sorvarin täyttäessä 50 vuotta hänet yllätettiin täysin:- Presidentti Ahtisaari oli silloin käymässä Inarissa. Paluu-

matkalla, mennessään koneelle, hän piti pienen puheen ja lah-joitti minulle puukon, jossa on presidentin vaakuna.

Tarja Halonen puolestaan antoi ulkoministerikaudellaan Sorvarille harmaan EU-solmion hyvin onnistuneen ulkomi-nisterikokoksen kunniaksi.

- Kun hän sitten tuli ensimmäistä kertaa tänne tasavallan presidenttinä, hän huomautti veitikka silmäkulmassaan, kuin-ka tyylikäs kravatti minulla oli.

Lemmenjoen kultaa ja lentoetsintöjäSuomen yhdeksänneksi vilkkaimman lentoaseman päällikön tehtävät ja vaiheet ovat olleet moninaiset. Milloin on tilattu Lemmenjoen kultamaille 18 pulloa Koskenkorvaa jonkin juh-lan kunniaksi. Milloin annettu samaisilta kultamailta tuotavaksi kymmenien tuhansien arvoinen isomushippu, milloin kuskattu

perunoita ja muuta provianttia niin täydellä koneella, että lentäjä-nä toiminut Sorvari on joutunut istumaan eväslaatikoiden päällä.

Erämaahan eksyneitä on haettu lentokoneiden ja helikop-tereiden avulla.

- Kerran jouduttiin tuomaan Helsingistä Suomen silloin ai-noa, Vietnamin sodan perua oleva lämpökamera, jonka avulla löydettiin neljä eksynyttä naista.

- Kaikki tämä ja taivas myös, voisi todeta Ivalon lentoaseman päällikkö Matti Sorvari, joka on määrätietoisesti kehittänyt työpaikkaansa neljänkymmenen vuoden ajan, markkinoinut sitä kotimaahan, Eurooppaan ja Kauko-Itään.

- Inari on täydellinen lomapaikka kesällä ja talvella. Täältä ei puutu mitään. Meidän tehtävämme on ollut ja on kertoa alueen mahdollisuuksista matkailijoille. Meidän kaikkien yhdessä.

35

TALVIMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT

Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja

opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä

ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.

inari-saariseLkä -aLueen PaLveLuhakemisto

Ravintola/kahvila

Hotelli tai muu majoitus

Mökkimajoitus

Sauna

Porosafareita ja/taiporotilaHuskysafareita ja/tai huskytilaLumikenkävaelluksia ja/tai vuokrausta

Suksivuokraus

Kalastus

Ratsastus

Lahjatavaroita

Tilausajot

Autovuokraus

Kokouspalvelut

Moottorikelkkasafareitatai -vuokrausta

Hiihtovaelluksia

Kalastuslupia

Metsästyslupia

Laskettelurinne

Uima-allas

Jää- ja lumikarting

Kauppa

Opaspalveluita

Posti

Taksi

Matkailu- tai retkeilyinfo

Catering

Kahvila

Metsästys

Leirintäalue tai vaunupaikkoja


saariseLkäMATKAILUNEUVONTA & LUVAT

METSÄHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Saariselkä [email protected]

MAJOITUS & RAVINTOLAT

HOLIdAy CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä [email protected] www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/esittely/ Myös kosmetologi- ja hierontapalvelut, sisä-pelit ja sisäpelivälineiden vuokraus.

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä [email protected] www.santashotels.fi

LAPLANd HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä [email protected] www.laplandhotels.com. Myös Feel Good Streetin hyvinvointipalvelut ja HealthEx-terveyskuntosali.

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä [email protected] kuukkeli.lappi.fi /9

ARCTIC FRIENdS Oy Puh. +358 400 733470 Saariselkä [email protected] [email protected] www.arcticfriends.com

CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä [email protected]

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä [email protected] www.herranterttu.fi

HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä [email protected] www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi. Majoitusta myös lasi- ja lumi-igluissa.

HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä [email protected] www.hotellikieppi.fi

HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818, Hotelli Laanihovi, +358 16 667033 Viskitie 1, 99830, Saariselkä [email protected], www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet, curling, potkukelkat sekä majahuolinta.

MUOTKAN MAJA WILdERNESS LOdGE Puh. +358 671 83 37, +358 400 416 989 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä [email protected] www.muotkanmaja.fi Avantouintimahdollisuus

RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /huippu

RAVINTOLA PETRONELLA Puh +358 16 668 930 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä [email protected] www.ravintolapetronella.fi

RAVINTOLA PIRKON PIRTTI Puh. +358 16 668 050 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä [email protected] www.pirkonpirtti.fi

LAANILAN KIEVARI Puh. +358 400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä [email protected], www.laanilankievari.fi Avantouintimahdollisuus sekä rekiajelut suomenhevosella

KAUNISPÄÄN KIISA Saariselkä [email protected], www.kiisa.net

KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä [email protected], www.kelopirtti.com

KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä [email protected] www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä [email protected] www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.

LAPIN LUMO Oy Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.saariselka.fi/lapinlumo

37

LOMATÄHdET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, [email protected] www.lomatahdet.fi

PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä [email protected] www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.com

SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä [email protected] www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselanunipuut.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä [email protected], www.kiilopaa.fi Myös lapsiahkiot ja rinkat, retkeilyvarusteet sekä geokätköt.

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /tunturikoivu

TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

TUNTURIyÖ Oy Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä [email protected], www.tunturiyo.com

VILLA KAIKU Puh. +358 45 131 3895 [email protected], www.villakaiku.fi

OHJELMAPALVELUT

ACTION PARK IVALO Oy Myös Saariselkä Tyres rengaskauppa Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222, 99830 Saariselkä [email protected], www.actionpark.fi

HUSKy & CO. Puh. +358 400 693 071, +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä [email protected], www.saariselka.fi /huskyco

JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /joikukotsamo

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT Ky Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo [email protected] www.ivalojoki-travellers.fi

LAPLANd SAFARIS Puh. +358 16 668 901, Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä [email protected] www.laplandsafaris.fi

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, 99831 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /luontoloma

SKI SAARISELKÄ Puh. +358 16 668 882 99831 Saariselkä [email protected] www.skisaariselka.fi Laskettelu ja lasketteluvälineet.

TOP SAFARIS Oy Puh. +358 40 506 2854 +358 45 2565 818 Top Safaris safari club 99830 Saariselkä. [email protected] www.topsafaris.fi

OSTOKSET JA TULIAISET

GALLERIA & KÄSITyÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.

HIPPUPUOTI Oy Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.saariselka.fi /hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. +358 40 509 5218 Siula, 99830 Saariselkä [email protected]

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä [email protected] www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

Ravintola/kahvila

Hotelli tai muu majoitus

Mökkimajoitus

Sauna

Porosafareita ja/taiporotilaHuskysafareita ja/tai huskytilaLumikenkävaelluksia ja/tai vuokrausta

Suksivuokraus

Kalastus

Ratsastus

Lahjatavaroita

Tilausajot

Autovuokraus

Kokouspalvelut

Moottorikelkkasafareitatai -vuokrausta

Hiihtovaelluksia

Kalastuslupia

Metsästyslupia

Laskettelurinne

Uima-allas

Jää- ja lumikarting

Kauppa

Opaspalveluita

Posti

Taksi

Matkailu- tai retkeilyinfo

Catering

Kahvila

Metsästys

Leirintäalue tai vaunupaikkoja


TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä [email protected] kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.

ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13 99831 Saariselkä [email protected] www.ultimajewelry.fi

ULTIMA JEWELRy Puh. 040 728 8448 Lutontie 16, 99831 Saariselkä [email protected] www.ultimajewelry.fi

TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT

EROLA TAKSI Puh. +358 400 718 021, 99830 Saariselkä [email protected]

KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973, 99830 Saariselkä [email protected]

KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä [email protected]

PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä [email protected]

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE Oy KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kukkolanbussit.com

TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 99831 Saariselkä [email protected] www.luontoloma.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari [email protected] www.vasatokka.fi Myös lapsiahkiot ja -rinkat.

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari [email protected]

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari [email protected] www.sajos.fi

SIIdA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari [email protected] www.siida.fi

METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUT Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 [email protected]

INARIN MATKAILUINFO Puh. +358 40 168 9668 [email protected]

URUNIEMI CAMPING Ky Puh. +358 50 371 8826 Fax +358 20 6402 6570 Uruniementie 7, 99870 Inari [email protected] www.uruniemi.com

OSTOKSET JA TULIAISET

INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari [email protected] www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari [email protected] http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.

MUUT PALVELUT

MEdINARI Oy Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella.

Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

POHJOISEN LKV Oy Teija Kunnari, Puh. 040 735 5021 Kelotie 1, 99830 Saariselkä [email protected], www.pohjoisenlkv.fi Kiinteistövälitystä SAARISELÄN SANOMAT Puh. 040 191 9919 [email protected] www.saariselansanomat.fi SAARISELKÄ NyT-LEHTI Puh. 040 5745 310 [email protected] www.saariselka.net

MAINOSLINJA Puh. 0400 153 277 [email protected] www.mainoslinja.fi

inari ja ymPäristÖMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

INARI EVENT LAPLANd Puh +358 40 179 6069 99870 Inari [email protected] www.visitinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502 +358 45 2396135 +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) [email protected] www.inarinporopirtit.fi

GIELLAJOHKA Ky Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825 Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen [email protected] www.giellajohka.fi

LAKE & SNOW INARI LOMAKyLÄ INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari [email protected] www.lakesnowinari.fi

39

MEdINARI Oy Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

POHJOIS-LAPIN OPPAAT Ry OPASTUKSET POHJOIS-LAPN ALUEELLA Puh. +358 45 341 6067 [email protected]

inari-saariseLkä -aLueen PaLveLuhakemisto

Lemmenjoki ja ymPäristÖMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET

AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT Oy Puh. +358 16 673 435 +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 Lemmenjoki [email protected] www.ahkuntupa.fi

ELÄMySRETKET LEMMENJOELLA /ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413 +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki [email protected] www.lemmenjoki.org

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Fax +358 16 673 000 Meneskartanontie 71 99870 Inari [email protected] www.menesjarvi.fi

VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo [email protected] www.valkeaporo.fi

KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A 99885 Lemmenjoki [email protected] www.kammigalleria.fi

POROTILA PETRI MATTUS Puh. 0400 193 950 Kortamo-oja, Kittiläntie 3070 99800 Ivalo [email protected] www.petrimattus.com

tankavaaraNÄHTÄVyydET JA OHJELMAPALVELUT

KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara [email protected] www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B 99695 Tankavaara [email protected] www.luontoon.fi

TANKAVAARAN KULTAKyLÄ Puh. +358 16 626 158 Fax 016 626 261 99695 Tankavaara [email protected] www.tankavaara.fi

utsjokiMAJOITUS JA RAVINTOLAT

HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100, 040 517 3178 [email protected] Luossatie 4, 99980 Utsjoki

ivaLoMATKAILUNEUVONTA

METSÄHALLITUS /IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo [email protected] www.luontoon.fi

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

KAMISAK HUSKy & HORSE EXPEdITIONS Puh. +358 50 570 7871+358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kamisak.com

dESIGN HOUSE IdOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710, Ukonjärvi, Ivalo [email protected] www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille

IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo [email protected] www.ivalorivercamping.com

MUUT PALVELUT

INARILAINEN/UKKO-MEdIA INARIN JA UTSJOEN PAIKALLISLEHTI Puh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo [email protected] www.inarilainen.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE Oy KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134, Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) [email protected] www.kukkolanbussit.com

neLLimMAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT

ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230 99860 Nellim [email protected] www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 [email protected] www.safariservice.fi


Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat:

saariselkäKiehinen Kelotie 1 / Siula 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 [email protected]

saariselän matkailuneuvonta avoinna:14.1.-10.2 ma-pe klo 9-17 11.2-21.4. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 22.4.-16.6. ma-pe klo 9-17 17.6.-29.9. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 30.9.-8.12. ma-pe klo 9-17

Poikkeukset: 10.1. ja 1.2. suljettu koulutusten vuoksi

inariSiida Inarintie 46 99870 Inari Puh. 040 168 9668 [email protected]

inarin matkailuneuvonta avoinna:1.1.–31.5.2013 ti–su klo 10-17, ma suljettu 1.6.–19.9. ma–su klo 9–20

Poikkeus: Jouluna 24.–25.12. suljettu.

ivaloMetsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 [email protected]

ivalon matkailuneuvonta avoinna:arkipäivinä klo 9–16

aPua LomasuunniteLmien

Mitä Pohjois-Lapissa voi tehdä ja missä käydä? Missä ruokailla ja minne majoittua? Näihin ja moniin muihin askarruttaviin ky-symyksiin löydät avun Inarin kunnan matkailuneuvontapisteistä

Saariselältä, Ivalosta, Inarista ja kesäisin myös Lemmenjoelta. Matkailuneuvonnasta saa tietoa alueen nähtävyyksistä, käyntikohteista,

tapahtumista, aktiviteeteista ja palveluista. Esitehyllyistämme löydät alueen matkailutoimijoiden esitteitä mukaan otettavaksi. Matkailuneuvontapisteet löydät Saariselän Siulasta Palvelupiste Kiehisestä, Ivalossa Metsähallituksen palvelupisteen yhteydestä ja Inarista Luontokeskus Siidasta. Kesäisin palve-lemme myös Lemmenjoen luontotuvalla Njurgulahden kylässä.

Palvelemme paikan päällä matkailuneuvontapisteissä sekä lisäksi puhelimit-se ja sähköpostitse. Matkailuneuvontapisteitä hoitaa Metsähallitus. inarin kunnan alueella toimivia majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä löydät seuraavilta sivustoilta:

www.inarilapland.org www.saariselka.fi

Saariselän matkailuneuvontapiste sijaitsee Siula-talossa palvelupiste Kiehisessä

•Finnair lentää Helsingistä Iva-loon ympäri vuoden.

•www.finnair.fi

•Norwegian lentää Helsingistä Ivaloon 28.10.2012-28.3.2013 tiistaisin, torstaisin sekä sunnun-taisin.

•www.norwegian.com

•SAS lentää Ivalo-Kööpenhamina välillä 12.12.2012-24.3.2013

•Lentopäivät ovat keskiviikko ja sunnuntai.

•www.flysas.com

•Joka lennolta on lentokenttä-bussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle.

•Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi koh-teeseen.

•Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin.

miten PeriLLe?

tekoon

41

Pohjois-Lapin hiihtokausi hellii hiihtäjää, sillä lumille pääsee yleensä lokakuusta tou-kokuuhun asti. Polveilevat tunturimaastot ja kansallispuistot mahdollistavat erilaisen hiihtoretken vaikka joka päivälle. Pelkäs-tään Saariselän alueella huollettuja latuki-lometrejä on 200, joista valaistuja 34 km.

Saariselän hyvinhoidettu, monipuo-linen latuverkosto lähtee heti hotellien ovelta ja kiertelee tunturilta toiselle ja su-keltaa sopivin väliajoin metsän siimek-seen ja sieltä taas uudelle tunturille.

Ladut & rinteet

Ski Saariselän vuokraamon valikoi-ma koostu pääasiassa Atomic-tuotteis-ta, joista löydät itsellesi takuulla sopivat välineet. Valikoimaan kuuluvat:•lasketteluvälineet•lumilaudat ja kengät•telemarkvälineet•kypärät•snowscoot

Voit kokeilla Atomicin suksiuutuuk-sia ilmaiseksi keskiviikkoisin ja perjan-taisin klo 15–17. Välinevuokraamo on avoinna aina rinteiden ollessa auki.

rinteet ovat auki joka päivä kello 10.00–17.00.Iltamäet tiedotetaan erikseen.www.skisaariselka.fi

inari-saariselkä latuverkosto•Saariselän latuverkosto 200 km•joista valaistuja latuja 34 km•Ensilumenlatu avataan 10.10.

Latutiedot netistä: www.saariselka.fi

inarin retkihiihtolatureittejä•Juutuanjoki 9 km•Inari-Otsamo 19 km•Inari-Pielpajärven

erämaakirkko 19,5 km•Juutuanvaran hiihtostadion

3/5/10 km•Ivalon läheisyydessä Jänkävaarassa

sijaitsee useita 2-10 km mittaisia latureittejä.

rinnefakta•15 rinnettä, joista 7 valaistuja•pisin rinne 1300 m•suurin korkeusero 180 m•hissejä 5 kpl, kapasiteetti

6500 hlö/tunnissa•lautailijoille Suomen pisin streetti•lapsille oma harjoittelurinne

Levennetyt latu-urat ovat välillä Saa-riselkä - Laanila- Kakslauttanen. Puolet latuverkostosta kiertää Urho Kekkosen kansallispuiston koskemattomissa ja ai-nutlaatuisissa tunturimaisemissa.

Inarin lähialueen retkihiihtolatuja ylläpidetään helmikuun puolenvälin ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Ladut kunnostetaan 1-2 kertaa viikossa. Ke-vättalvisen hiihtokauden pituus riippuu lumiolosuhteista.

saariselän rinteetSki Saariselkä on lumivarma hiihtokes-kus, joka on rakennettu kahden tuntu-rin, Kaunispään ja Iisakkipään rinteille. Rinteet sopivat kaikentasoisille laskijoille.

Kaikille laskettelijoille, välineistä riippu-matta, löytyy haastetta 1 200 metriä pitkäs-tä streetistä, jossa on paljon eritasoisia boxe-ja, reilejä ym. Streetiä muotoillaan kauden aikana lumitilanteen ja tarpeen mukaan.

Suksien ja lautojen lisäksi tunturista tul-laan alas myös pulkalla: yli kilometrin mit-tainen pulkkamäki alas kylään on koettava!

Ski School Saariselkä antaa opetusta aloittelijoista ratalaskun harrastajiin. Las-kettelun lisäksi voit opetella lumilautailua, telemarkia sekä tietenkin maastohiihtoa kuten myös soveltavaa alppihiihtoa ja snowkitingia, joiden opetusajankohta on aina sovittava etukäteen. Hiihdonopetta-jamme ovat päteviä, innostavia ja kielitai-toisia ammattilaisia.


31.1.– 4.2. Xv skábmagovat- alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Inarin kirkonkylällä Sajoksessa

4.2. the Choir – kuorokonsertti Inarissa Sajoksessa

helmikuu angry Birds™ -aktiviteettipuisto avataan Saariselälle

9.-10.3. PoroCup 3.osakilpailu (kultakelloajot) ja suopunginheiton sm-kilpailut Ivalossa

29.3. vaskoolihiihto Saariselällä

30.–31.3 Porokuninkuusajot Inarissa

12.–13.4. 60–70 – luvun illat Saariselällä

10.4. stand-up kelekka Lapland Hotel Riekonlinnassa Saariselällä

19.–20.4. Pulkkamäen mm-kilpailut Saariselällä

10.-11.5. Climax- salibandy turnaus Ivalossa

18.–28.7. inari-viikot

19.–21.7. kullanhuuhdonnan sm – kilpailut Tankavaarassa

15.–18.8. Xvi jänkhällä jytisee 2013 Saariselällä

16.–18.8. X ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Inarin kirkonkylällä

23.–25.8. viii rautaa rajalle Saariselällä

Pidätämme oikeudet muutoksiin.Lisää tapahtumia: www.saariselka.fi

Pohjois-Lapin taPahtumakaLenteri

www.siida.fi

SAAMELAISMUSEO & LUONTOKESKUSpuh. 0400 898 212, Inarintie 46, 99870 Inari

Ravintola Sarrit puh. 016 661 662Matkailuinfo puh. 040 168 9668

43

LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

Tasokkaana lomakohteena tunnettu hotellimme palvelee monipuolisesti lomalaisia sekä kokousasiakkaitaan. Lapland Hotel Riekonlinna sijoittuu keskelle tunturikylää eikä Jäämerikään ole kuin päivämatkan päässä Saariselästä. Majoitusvaihtoehdoista löytyvät myös korkealaatuiset lomahuoneistot.

Katso lisää lomia ja hyviä tarjouksia osoitteessa LaplandHotels.com. Varaa talven lomasi sekä loma-aktiviteetit kätevästi verkossa tai soita numeroon 016 3232.

Hinta sis. aamiainen, päivällinen, retkieväät

ja iltasauna sekä suksienhuoltohuoneen

vapaa käyttö. Voimassa 2.5.2013 saakka.

alk. 322,50€

/ hlö / 5 vrk

Tunturiloma Saariselällä

Voimassa 10.1.-30.4.2013.

alk. 65€/ tunti / hlö / 2 hlöä reessä

Poroajelu tunturissa

016 559 4455 | [email protected]

KOKO LOMA YHDEN OVEN TAKAA

inari-saariselkä talvilehti 2013

Documents