3. deklinaatio

Infinitiivi, kertaus ; (Mark. 2:7) (Mark. 2:10)

voiantaa anteeksi, on valtaantaa anteeksi akt. inf. prees. jtt, antaa anteeksi

1 (Luuk 5:21) kappa-aoristi s. 193

Etsi, knn ja mrittele imperatiivit , , (1 Kor. 1:26) . (1Kor. 1:30) . (Mark. 1:15) . (Mark. 2:9)(=kerskata,=knty,katua)

Imperatiivi, kertaus , , (1 Kor. 1:26) fem. yks. akk. (3 dekl) kutsuminenKatsokaa siis kutsumistanne, veljet, akt. imperat. prees. mon. 2 katsoa

Imperatiivi, kertaus . (1 Kor. 1:30) med. dep. part. prees. mask. yks. nom. kerskata

Se, joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta. med. dep. imperat. prees. yks. 3 kerskata

Imperatiivi, kertaus . (Mark. 1:15)

Kntyk ja uskokaa hyv sanoma! akt. imperat. prees. mon. 2 knty, katua akt. imperat. prees. mon. 2 uskoa

Imperatiivi, kertaus . (Mark. 2:9) akt. imperat. 1 aor. nostaa, kantaa (nosta/kanna)

Nouse, nosta/kanna snkysi ja mene kotiisi. akt. imperat. yks. 2 nousta, hert akt. imperat. yks. 2 poistua, lhte, menn

73. deklinaatiot- ja -vartalotDeklinaatiotKreikan substantiivit taipuvat kolmen deklinaation mukaan:1. eli a-deklinaatio: - ja -ptteisi feminiinej sek - ja -ptteisi maskuliineja esim. , ,

2. eli o-deklinaatio: -ptteisi maskuliineja, -ptteisi neutreja, -ptteisi feminiinej esim. , ,

3. deklinaatio: kaikensukuisia ja monentyyppisi sanoja1. deklinaatio maskuliinit ja 2. dekl feminiinit, kirja s 82-9Ty, (neutr. 2 dekl.)Nominatiivi: (ty)Genetiivi: (tyn)Datiivi: (tylle)Akkusatiivi: (tyt, tyn)

Nominatiivi: (tyt)Genetiivi: (tiden)Datiivi: (tille)Akkusatiivi: (tit, tyt)

10Kirjoitus, (fem. 1 dekl.)N G D A

N G D A

3. deklinaatioPerusmuodot eri nkisi: 3. deklinaation sanoilla ei yhteist, tietyn kaavan mukaista perusmuotoa, joka paljastaisi sanan suvun ja toimisi taivutuksen lhtkohtana

jne

taivutusvartalo on sanan perusosa, johon sijaptteet listn taivutettaessa12Taivutuksen lhtkohtana toimii taivutusvartalo (= tv), joka saadaan ko. sanan yksikn genetiivist erottamalla genetiivist sen pte

Siksi 3. deklinaation sanoista tulee opetella sek yksikn nominatiivi ett genetiivi (lytyvt sanakirjoista)Perusmuoto voi olla sama kuin tv, mutta yleens se eroaa tv:sta

Eri luokat3. dekl. sanat jaetaan eri tyyppeihin sen mukaan, mihin kirjaimeen taivutusvartalo pttyyt- ja vartalotk- ja vartalot- ja vartalot-/j- ja -/- vartalotvartalott-vartalo, -loppuiset neutritN (ruumis)G D A

taivutusvartalo neutreilla nom. ja akk. tutusti saman nkisetN G D A

mon. dat. t-kirjain hvi ptteen sigman edeltt-vartalo, -loppuiset feminiinit (toivo)

taivutusvartalo jos sanan korko ei viim. tavulla, yks. akk. pte on

mon. dat. t-nne hvi ptteen sigman edelt3. deklinaatio: sijaptteetyksikk

mask./fem. neutrimonikko

mask./fem. neutri

nom.

- / - -- -gen.

- -- -dat.

- --() -()akk.- / - -- -

kirja s 14917t-vartalot, -loppuiset abstraktifeminiinit (pyhyys)

taivutusvartalo

mon. dat. t-nne hvi ptteen sigman edelt

muodostettu adjektiiveista18-ptteiset vartalot (kala)

taivutusvartalo helppo! vartalo ei reagoi ptteiden kanssa

Anna taivutusvartalo ja pyydetty sijamuoto , nimi, ntri. mon. akk. , armo, fem. mon. dat. , hyvyys, fem. yks. gen. , voima, fem. yks. dat.

, tv: , , tv: , , tv: , , tv: ,

Mark. 6:38 ; . , .

, , kuinka paljon? leip

5 2