Informaatioteknologia. Järjestelmäsuunnittelu.

ISO/IEC 15288 -standardiKalvosarja oppilaitoksille

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry2015

2.12.2015| 1

JOHDANTO LUENTOAINEISTOON

2.12.2015| 2

Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi! Aineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille ja opiskelijoille. Kalvosarja esittelee järjestelmäsuunnittelun standardin ISO/IEC 15288 sekä yleisempää johdantoa järjestelmäajatteluun. Tavoitteena on tukea standardin sisällyttämistä järjestelmäsuunnittelua käsitteleviin opetussuunnitelmiin ja kurssien sisältöön.

Tässä kalvosarjassa ei käsitellä järjestelmäsuunnittelun standardia yksityiskohtaisesti, vaan yleisen johdanto-osan jälkeen esitellään standardin pääsisältö ja esimerkkejä sen käyttömahdollisuuksista.

Kalvosarja on tuotettu SFS:n projektirahoituksella.

2.12.2015| 3

Opetuskokonaisuus

• Opetuskokonaisuus on kaksi 45 min oppituntia• Kalvosarja soveltuu ISO/IEC 15288 standardin ja

yleisemminkin järjestelmäajattelun esittelyyn ainakin tietotekniikkaan, tietojenkäsittelytieteisiin, automaatioon, systeemiteoriaan ja standardisointiin liittyvillä syventävillä kursseilla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

2.12.2015| 4

Aineiston käyttö ja tekijänoikeudet

• Tämän luentoaineiston tekijänoikeudet omistaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

• Aineiston on laatinut pääasiassa TkL Risto Nevalainen FiSMA ry:stä (ks. www.fisma.fi).

• Esitystä saa vapaasti käyttää opetustarkoituksiin ja sitä saa tarvittaessa muokata. Aineistoa lainattaessa lähde tulee mainita.

• Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.• Tämä materiaali on päivitetty viimeksi 2.12.2015.

2.12.2015 | 5

Sisältö

• Yleistä johdantoa systeemiajatteluun ja järjestelmäsuunnitteluun

• Standardin ISO/IEC 15288 sisältö– Historiaa ja nykyversio– Joitakin keskeisiä määritelmiä– Standardiin sisältyvät prosessit– Esimerkki prosessin kuvaamisesta– Standardin liitteet

• Standardia tukeva ohjeisto • Kokemuksia ja hyötyjä standardien käytöstä• Lisätietoja IT-standardoinnista Suomessa

2.12.2015 | 6

Kalvosarjan pääasialliset lähteet

• ISO/IEC 15288:2015 Systems and software engineering — System life cycle processes

• ISO/IEC 24748 Systems and software engineering — Lifecycle management — Part 2: Guide to the application of ISO/IEC 15288

• Systems Engineering Handbook (INCOSE julkaisu)• What is Systems Engineering? (INCOSE artikkeli)• Guide to the Systems Engineering Body of Knowledge

(SEBoK, INCOSE)• Systems engineering (Wikipedia artikkeli)• Systems science (Wikipedia artikkeli)• Systems Engineering For Dummies,® IBM Limited

Edition 2012

2.12.2015| 7

ISO/IEC 15288 pääasialliset tekijät• ISO/IEC JTC1 alikomitea SC7 (Software and systems

engineering). Alikomiteaan osallistuu 38 päätösvaltaista maata (P-jäsenet). Lisäksi on joitakin maita tarkkailijajäseninä.

• SFS ry vastaa JTC1 työstä kokonaisuudessaan. Käytännön työ SC7 alueella tehdään FiSMA ry:ssä.

• Muillekin standardeille tyypilliseen tapaan työhön osallistuu lisäksi sopimuskumppaneita (liaisons). Tärkeimmät ovat:– IEEE Standards Association– INCOSE (The International Council on Systems

Engineering). Julkaisee mm alan käsikirjaa. – Suomen INCOSE-yksikkönä toimii Finnish Systems

Engineering Association - FINSE ry

02.05.23 | 8

Huomautus suomen ja englannin kielisistä termeistä

• ISOIEC 15288 standardia ei ole suomennettu, siksi osassa kalvoja on englanninkielistä tekstiä etenkin kuvissa. Niiden suomentaminen on työlästä.

• Suomennosta on kuitenkin tehty tätä kalvosarjaa varten. Käännökset ovat tekijän vastuulla. Muutama huomio:– Termi Systems Engineering voidaan kääntää monella

tavalla. Pääasiallinen käännös tässä kalvosarjassa on järjestelmäsuunnittelu. Järjestelmäkehitys on yhtä hyvä käännös.

– Ongelmallinen käännettävä on Engineering, joka viittaisi myös valmistukseen. Etenkin digitaalinen järjestelmä tehdään kuitenkin pääasiassa yhtenä tai useampana kehitysprojektina, eikä sarjavalmistuksena.

02.05.23 | 9

JOHDANTOA JÄRJESTELMÄSUUNNITTELUUN

2.12.2015 | 10

Järjestelmäsuunnittelun yksi mahdollinen jaottelu (Wikipedia artikkeli)

2.12.2015| 11

Toinen näkemys järjestelmäsuunnittelun kokonaisuudesta (SEBoK)

2.12.2015| 12

Millaisia järjestelmiä on olemassa tai

kehitetty (SEBoK)?

Järjestelmä voi olla luonnostaan olemassa, varta vasten suunniteltu taikka yhteiskunnan luomus. Ohessa esimerkki veteen ja energiaan liittyvistä erilaisista järjestelmistä.

Järjestelmäsuunnittelun kaksi pääasiallista näkemystä käytännössä

(Wikipedia, IBM)• Tekninen näkemys järjestelmäsuunnittelusta

korostaa tiukasti noudatettavaa teknistä kehitysprosessia hahmottamisesta toteuttamiseen ja käyttöön.

• Järjestelmäsuunnittelun hallintanäkemys korostaa teknisen työn organisointia ja resurssointia koko kehittämisen elinkaaren ajan, mukaanlukien yhteistyö sidosryhmien kanssa, työnkulun ja päävaiheiden suunnittelu sekä asianmukaisten kehitysvälineiden käyttö.

2.12.2015| 14

Kolme järjestelmäsuunnittelun sovellusalaa

Systems Engineering Body of Knowledge (SEBoK) nimeää kolme järjestelmäsuunnittelun sovellusaluetta: •(1) Product Systems Engineering (PSE), tuotelähtöinen järjestelmäsuunnittelu. Tämä on perinteisin järjestelmäsuunnittelun alue. Tyypillisesti laitteistojen ja ohjelmistojen kehittämistä. •(2) Enterprise Systems Engineering (ESE), yrityksen (johtamis/tieto) järjestelmät. Suomessa puhutaan yleisesti systeeminsuunnittelusta tai systeemityöstä.•(3) Service Systems Engineering (SSE), palvelujärjestelmien kehittäminen. Esimerkkinä vaikkapa verotietojen antaminen itsepalveluna verkossa.

2.12.2015| 15

Järjestelmäsuunnittelun pääsuuntaukset (SEBoK)

• Järjestelmäajattelu (systems thinking) – monimutkaisten tilanteiden ymmärtäminen näkemällä ne järjestelmien muodostamana kokonaisuutena

• Järjestelmätiede / - oppi (systems science) – joukko lähestymistapoja joiden avulla voidaan analysoida kohdejärjestelmiä järjestelmäajattelun ja tieteellisten menetelmien keinoín

• Järjestelmällinen käytännön menettely – tapa ratkoa todellisuuden ongelmia käyttäen järjestelmätieteen keinoja järjestelmäsuunnittelussa ja järjestelmien käyttämisessä.

2.12.2015| 16

Järjestelmäsuunnittelun alueet (SEBoK)

Miksi standardeja järjestelmäsuunnitteluun?

• Kasvavan monimutkaisuuden hallitsemiseksi• Yhteinen prosessien viitemalli eri osapuolille

jotka järjestelmiä rakentavat• Yhteinen prosessien jäsentely, sanasto ja

kieli • Monien lähestymistapojen ja

erikoisosaamisten yhdistäminen yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi

• Yhteinen tapa arvioida ja kehittää järjestelmäsuunnittelun prosesseja

2.12.2015| 18

Keskustelunaiheita opiskelijoiden kanssa

Hakekaa esimerkiksi Internetistä aineistoa jostakin järjestelmästä, jonka sovitte keskenänne. Tämän esimerkin puitteissa voitte keskustella esimerkiksi:•Löytyykö järjestelmästä luontevasti kalvolla 14 olevan kuvan mukainen jäsentely?•Mikä kalvolla 16 esitetyistä kolmesta järjestelmäsuunnittelun pääalueista sopii parhaiten valitsemanne järjestelmän kehittämiseen?•Onko esimerkiksi valitsemanne järjestelmän kehittämisessä joitakin erityispiirteitä tai erityisosaamisen tarpeita?

02.05.23 | 19

STANDARDI ISO/IEC 15288

2.12.2015| 20

Standardin ISO/IEC 15288:2015 perustiedot

• Nimi: Systems and software engineering – System life cycle processes. Uusin versio toukokuu 2015.

• Käyttökohteet: – Järjestelmä- ja laitekeskeisissä projekteissa (tuotekehitys,

vaativat projektit), sekä ostajan että toimittajan puolella• Tavoitteet ja hyödyt:

– On hyödyllinen etenkin suurissa järjestelmähankkeissa – On yhteensopiva esim ISO 9001:2015 kanssa

• Käytön laajuus Suomessa: – Tunnettu etenkin FINSE-verkostossa ja INCOSE-jäsenten piirissä

• Käytön laajuus maailmalla: – Keskeisin standardi järjestelmäsuunnitteluun, mukaanlukien

ohjelmistokehitys

2.12.2015| 21

Hiukan standardin ISO/IEC 15288 kehittämisen historiaa

• Ensimmäisen julkaistun version ISO/IEC 15288:2002 kehittäminen alkoi vuonna1994.

• Vuonna 2004 se julkaistiin myös standardina IEEE 15288. • ISO/IEC 15288 on sittemmin uudistettu vuonna 2008 ja 2015

(nykyversio, julkaistiin toukokuussa 2015).• ISO/IEC 15288 kuuluu ISO/IEC JTC1 SC7 standardiperheeseen. • Normatiivisen standardin lisäksi on julkaistu soveltamisohje

ISO/IEC 24748 – 2 sekä suuri joukko yksittäisten prosessien tarkennettuja vaatimuksia (esim vaatimusmäärittely, projektinhallinta).

2.12.2015| 22

ISO/IEC 15288 standardissa kuvatut käyttäjätahot (1)

• Organisaatiot – jotta saadaan aikaan yhtenäinen prosessimalli. Prosesseja voidaan tukea menetelmillä, ohjeilla, tekniikoilla, työkaluilla ja henkilöstöä kouluttamalla. Prosesseja voidaan käyttää yhtenäisesti projekteissa ja järjestelmäsuunnittelun kaikissa vaiheissa. Standardin avulla voidaan todeta organisaation prosessien yhteensopivuus sovittujen vaatimusten kanssa.

• Järjestelmäsuunnittelun projektit – jotta voidaan valita, kehittää ja ottaa käyttöön tarvittavat prosessimallin osa-alueet ja niiden tukipalvelut. Standardin avulla voidaan arvioida projektin työtapojen yhteensopivuus vaatimusten kanssa.

2.12.2015| 23

ISO/IEC 15288 standardissa kuvatut käyttäjätahot (2)

• Järjestelmien ostajat ja toimittajat – jotta voidaan sopia yhteisistä prosesseista ja aktiviteeteista. Sopimuksen avulla voidaan valita, täsmentää ja toimeenpanna standardista soveltuvat kohdat. Standardia voidaan käyttää aineistona ja ohjeena sopimuksen teossa.

• Prosessin arvioijat – standardia voidaan käyttää viitemallina, jonka avulla voidaan tehdä prosessiarviointeja. Tuloksia voidaan käyttää organisaation toiminnan kehittämiseen.

2.12.2015| 24

ISO/IEC 15288:2015 keskeinen sisältö

• ISO/IEC/IEEE 15288:2015 sisältää yleisen prosessikuvausten viitekehyksen järjestelmäsuunnitteluun. Standardi sisältää joukon prosesseja yhtenäisen käsitteistön mukaisesti. Prosesseja voidaan käyttää millä järjestelmähierarkian tasolla tahansa.

• ISO/IEC/IEEE 15288:2015 sisältää prosesseja myös toiminnan hallintaan ja kehittämiseen sekä organisaation että projektin tasolla. Näitä prosesseja voidaan käyttää myös järjestelmien ostamiseen ja toimittamiseen.

• ISO/IEC/IEEE 15288:2015 standardin sisällön mukaisesti järjestelmä sisältää joko yhden tai useamman seuraavista osajärjestelmistä: laitteisto, ohjelmisto, tiedot, käyttäjät, prosessit, menettelyt, työympäristö ja toimitilat, raaka-aineet, luontaisesti esiintyvät tarvikkeet.

2.12.2015| 25

Muutama valittu määrittely ja termi ISO/IEC 15288 standardissa (1)

• Järjestelmä (system): Toistensa kanssa vuorovaikutteisten osien yhdistelmä, joka on koottu yhtä tai useampaa asetettua tarkoitusta varten– Huomautus: Kokonainen järjestestelmä sisältää kaikki tarpeelliset laitteet,

ympäristöt, materiaalit, tietokoneohjelmistot, yrityskohtaisen räätälöinnin, teknisen dokumentaation, tarvittavat palvelut ja käyttöhenkilöstön. Järjestelmä on riittävä siihen toiminnan tasoon ja tarkoitukseen, jota sen käyttämisessä vaaditaan.

• Osajärjestelmä (system element): Järjestelmän osa-alue, joka tarvitaan että kokonaisjärjestelmä voidaan rakentaa ja käyttää – Huomautus: Esimerkkejä osajärjestelmistä ovat laitteisto, ohjelmisto, tiedot,

käyttäjät, prosessit (esim käyttäjän tarvitsema tukiprosessi), menettelyt (esim käyttöohjeet), toimitilat, raaka-aineet ja tarvikkeet sekä näiden yhdistelmät.

2.12.2015| 26

Muutama valittu määrittely ja termi ISO/IEC 15288 standardissa (2)

• Kohdejärjestelmä (system-of-interest): järjestelmä jonka elinkaari on mielekäs tarkastella tämän standardin avulla.

• Järjestelmäsuunnittelu (systems engineering): Erilaisia näkökulmia yhdistävä lähestymistapa, jolla teknistä toteutustyötä ja sen hallintaa voidaan johtaa. Tavoitteena on tuottaa eri osapuolten tarpeista ja odotuksista johdettu järjestelmäratkaisu ja tukea sen käyttämistä koko elinkaaren ajan.

• Tietoaineisto (information item): erikseen tunnistettava ja nimetty tieto, joka tuotetaan, tallennetaan ja toimitetaan henkilöstön käyttöön.

• Elinkaari (life cycle): Järjestelmän, tuotteen, palvelun, projektin tai muun vastaavan osa-alueen kehittyminen hahmotusvaiheesta ja tarpeista aina käytön päättymiseen saakka.

• Elinkaarimalli (life cycle model): Prosessien ja tehtävien kokonaisuus, joka koostuu tyypillisesti eri vaiheista. Elinkaarimalli toimii yhteisenä viitteenä viestinnässä ja yhteisymmärryksen luonnissa.

2.12.2015| 27

Järjestelmän kokonaisuuksia, rakenteita, koosteita ja hierarkioita

2.12.2015| 28

Kanssajärjestelmä (enabling system)

Kanssajärjestelmä•Järjestelmä jota tarvitaan ja joka tukee kohdejärjestelmää sen elinkaaren aikana, mutta ei välttämättä vaikuta suoraan sen toimintaan.

2.12.2015| 29

Miten prosessit kuvataan 15288 standardissa? (1)

• Prosessin määrittely ISO/IEC 15288 standardissa perustuu kolmeen periaatteeseen: – Jokaisella elinkaaren prosessilla on vahvat riippuvuudet

tuotostensa, toimintojensa ja tehtäviensä välillä.– Prosessien väliset riippuvuudet pyritään supistamaan vain

oleelliseen. – Yksittäinenkin organisaatio pystyy suorittamaan prosessin kun

niin on tarpeen järjestelmän elinkaaren kannalta.

2.12.2015| 30

Miten prosessit kuvataan 15288 standardissa? (2)

• Jokainen yksittäinen prosessi on kuvattu ISO/IEC 15288 standardissa seuraavasti:– Nimi kuvaa hyvin prosessin kokonaisuutta ja sisältöä;– Tarkoitus(lause) (purpose) kuvaa prosessin suorittamisen

tavoitteita;– Tuotokset (outcomes) ilmaisevat havaittavat tulokset, joita

prosessin onnistuneelta suorittamiselta odotetaan; – Toiminto (activity) on joukko johdonmukaisia ja

samansuuntaisia prosessin tehtäviä;– Tehtävä (task) on vaatimus, suositus tai sallittu tapahtuma, joka

tukee prosessin tuotosten saavuttamista.

2.12.2015| 31

Elinkaari-prosessien jäsentely

• Sopimusprosessit – kaksi kappaletta (subclause 6.1)

• Organisaatiotasoiset tukiprosessit – kuusi kappaletta (subclause 6.2)

• Teknisen hallinnan prosessit – kahdeksan kappaletta (subclause 6.3)

• Tekniset prosessit – 14 kappaletta (subclause 6.4)

• HUOM: subclause on standardin alaluku

Esimerkki prosessista ja sen kuvauksesta: Sidosryhmän tarpeiden ja vaatimusten

määrittely (tarkoituslause)

• Tarkoitus: Sidosryhmän tarpeiden ja vaatimusten määrittelyn prosessin tarkoituksena on määrittää sidosryhmän vaatimukset järjestelmälle niin että saavutetaan tarvittavat käyttäjien ja muiden osapuolten vaatimat kyvykkyydet määritellyssä ympäristössä. – Sidosryhmät tai –luokat sekä niiden järjestelmävaatimukset

tunnistetaan. Sen pohjalta tehdään yhtenäinen vaatimusmäärittely varsinaista kehitystyötä varten. Määrittely toimii hyväksymiskriteerinä käytttöönotolle. Prosessissa otetaan huomioon järjestelmän erityisolosuhteet ja ulkoisten järjestelmien vaatimukset.

2.12.2015| 33

Esimerkki prosessista ja sen kuvauksesta: Sidosryhmän tarpeiden ja vaatimusten

määrittely (tuotosten luettelo)• Prosessin onnistuneen suorittamisen tuloksena:

a. Järjestelmän sidosryhmät on tunnistettu.b. Vaadittavat ominaisuudet ja käyttökyvykkyydet on määritelty elinkaaren

ajalle, huomioiden erityisesti käytön erityistarpeetc. Järjestelmän rajoitteet on tunnistettu.d. Sidosryhmien tarpeet on määritelty.e. Sidosryhmien tarpeet on priorisoitu ja kuvattu selkeinä vaatimuksina.f. Kriittiset suoritusvaatimukset on määritelty.g. Sidosryhmien kanssa on todettu että tarpeet ja odotukset on otettu

huomioon riittävästi vaatimuksissa.h. Ulkoiset järjestelmät tai palvelut joita tarvitaan ovat saatavilla.i. Vaatimusten jäljittäminen sidosryhmiin ja heidän tarpeisiinsa on luotu.

2.12.2015| 34

Esimerkki yhdestä toiminnosta sidosryhmän tarpeiden ja vaatimusten määrittelyn prosessissa: f) Pidä sidosryhmän tarpeet ja niistä johdetut vaatimukset hallinnassa. Tämä voidaan puolestaan osittaa tehtäviksi:

1) Hanki selkeä sopimus sidosryhmän vaatimusten huomioimisesta. 2) Ylläpidä sidosryhmän tarpeiden ja vaatimusten välistä jäljitettävyyttä. 3) Luo tietoaineistot joita tarvitaan tarpeiden ja vaatimusten perusversion luontiin ja hallintaan.

Huomautus: Yllä on vain yksi esimerkki toiminnosta ja sen tehtävistä. Tyypillinen toimintojen lukumäärä on 5 – 10 jokaista prosessia kohti.

Prosessin tarkoituksen, toiminnon ja tehtävän keskinäiset riippuvuudet,

kaavio ja esimerkki

2.12.2015| 35

Vaatimustenmukaisuuden tyypit, ISO/IEC 15288

Idea: Osoittaa miltä osin standardin vaatimukset täytetään (conformance). Standardissa määritellään kolme erilaista tapaa: •Täysi vaatimustenmukaisuus prosessin tuotosten kanssa

– Täysi yhteensopivuus saavutetaan kun voidaan osoittaa että kaikki valittujen prosessien tuotokset (outcomes) on saavutettu

•Täysi vaatimustenmukaisuus prosessin tehtävien kanssa– Täysi yhteensopivuus saavutetaan kun voidaan osoittaa että kaikki valittujen

prosessien toiminnot ja tehtävät on saavutettu•Räätälöity vaatimustenmukaisuus

– Jos täyttä yhteensopivuutta ei voida saavuttaa, voidaan kuitenkin valita joukko vaatimuksia joiden saavuttaminen voidaan todeta. Silloin on noudatettava standardin liitteen A vaatimuksia (seuraava kalvo). Räätälöity vaatimus pitää olla saatavilla.

– HUOM: räätälöinti voi tulla kyseeseen myös jos standardin vaatimuksia tiukennetaan tai täydennetään esim järjestelmän turvallisuuskriittisyyden johdosta.

2.12.2015| 36

Standardin liite A: Räätälöity prosessi

• Räätälöidyn prosessin tarkoitus on sovittaa standardin prosessit erityisolosuhteisiin kuten:– Kun standardi(n osia) vaaditaan organisaation

noudatettavaksi esim sopimuksen johdosta.– Halutaan vaikuttaa projektiin, jonka on täytettävä sopimus

jossa tämä standardi on viiteaineistona tai osana. – Toimittajaorganisaatiolla on tarve huomioida standardin

vaatimuksia osana tarjontaansa.• Räätälöinnin tuloksena:

– On määritelty muutettuja taikka uusia prosesseja, joiden avulla standardissa olevien prosessien tarkoitus tai tuotokset voidaan saavuttaa.

2.12.2015| 37

Liite B: Esimerkki prosessin tietoaineistosta

• Liitteessä B on lueteltu tietoaineistoja (Information items) jotka ovat jokaiselle prosessille tyypillisiä. Ne ovat käytännössä prosessin väli- tai lopputuloksia, esim dokumentteja tai teknisiä paketteja. Tietoaineistot on yksilöity tarkemmin ISO/IEC 15289 standardissa.

• Esimerkki: Sidosryhmän tarpeiden ja vaatimusten määrittelyn tietoaineistoja luetteloituna liitteessä B (HUOM: vain joitakin luetteloitu esimerkinomaisesti): – Järjestelmän käyttämisen kuvaus– Sidosryhmän tarpeet– Sidosryhmän vaatimukset (raportti)– Jäljitettävyystaulukko– Järjestelmän kokonaiskuvaus ja vaatimukset (raportti)

2.12.2015| 38

Annex C: Viitemalli prosessin arviointiin

• Prosessin viitemalli, Process Reference Model (PRM), on kunkin prosessin tarkoituslause ja tuotosten luettelo.

• Viitemalli on pohjana kun se tehdään arvioitavaksi täydentämällä se prosessin arviointimalliksi (Process Assessment Model, PAM). Arviointimallille osoitetut vaatimukset on kuvattu standardissa ISO/IEC 33004.

• Tyypillinen tapa arvioida prosessia on sen kyvykkyys käyttäen asteikkoa 0 – 5. Kyvykkyysasteikko on kuvattu standardissa ISO/IEC 33020.

• HUOM: Prosessin arvioinnista ja arviointimalleista on oma opetusaineistonsa sfsedu.fi sivustolla. Pääasiallinen standardiperhe arviointeihin on nykyään ISO/IEC 330xx (noin 20 yksittäistä standardia).

2.12.2015| 39

Ohjeistusta ISO/IEC/IEEE 15288:2015 käyttöön, standardi ISO/IEC 24748.

- Alla esimerkkinä prosessien tyypilliset ja suositellut

suhteet ja riippuvuudet.

2.12.2015| 40

V-mallin sovittaminen järjestelmäsuunnitteluun, esimerkki

standardin ISO/IEC 24748 ohjeistuksesta

2.12.2015| 41

Suosituksia ISO/IEC 15288 mukaiseen järjestelmäsuunnitteluun

Tällä kalvolla on vapaamuotoinen asiantuntijanäkemys ”kolme pointsia ” järjestelmäsuunnitteluun perehtyville opiskelijoille 15288 hyödyntämiseksi. Opettajaa ja opiskelijoita pyydetään pohtimaan asiaa myös vapaasti omin päin ja pienryhmissä.1.Järjestelmäsuunnitteluun kannattaa panostaa 10 – 20 % kokonaisbudjetista etenkin laajoissa ja vaikeissa kehitysprojekteissa. 2.Ks kalvo 33 prosessien ryhmittely. Prosesseista eniten hyötyä on teknisten prosessien alueella, etenkin sen alkupää. Vaatimusten, määritysten ja arkkitehtuurin aihepiirit ovat tärkeimpiä.3.Ei pidä vähätellä myöskään hallinnan prosesseja. Esimerkiksi laadunvarmistus ja kokoonpanon hallinta ovat tärkeitä prosesseja.

2.12.2015| 42

ISO:n standardointiprosessi

2.12.2015 | 43http://www.iso.org/iso/home/standards_development.htm

Jos ehdotushyväksytään

Jostekninenkomitea

hyväksyy työversion

Jos yhteisymmärryssaavutetaan

Jos standardihyväksytään

äänestyksessä

Lisätietoa standardeista

• ISO:n online browsing platform -palvelu– http://www.iso.org/obp/ui

• Standardeissa käytettyjen termien, määrittelyjen ja muun sanaston osalta katso myös sanastotietokanta– http://pascal.computer.org/sev_display/index.action• ISO/IEC 15288 standardista vastaa kansainvälinen

ISO/IEC JTC 1/SC 7 -komitea, erityisesti työryhmä 7 (WG 7).

• Suomen osalta SFS vastaa SC7 alikomitean työstä. Yhteistyökumppanina käytännön asioissa on FiSMA ry

2.12.2015| 44