itsemaaraamisoikeuden kayttoon voi tarvita tukea?

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja sen tukeminen

Sanna Ahola

Erityisasiantuntija

THL

6.4.2016 Sanna Ahola, RAI-seminaari 7.4.2016 1

Esityksen sisältö

• Itsemääräämisoikeus käytännössä, ihmis- ja perusoikeuskysymyksenä ja Suomen lainsäädännössä

• Tuettu päätöksenteko

• Itsemääräämisoikeus ja vanhusten asema eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä

• Itsemääräämisoikeutta koskevat lainsäädäntöuudistukset


Mitä itsemäärääminen tarkoittaa käytännössä?

• Lähtökohtaisesti jokaisella on oikeus päättää omista asioistaan kaikkia koskevien reunaehtojen (lait, oma taloudellinen tilanne ym.) rajoissa. – Missä asuu, kenen kanssa, miten aikansa viettää, mitä harrastaa

ym., riskinotto

• Kukaan ei voi rajoittaa toisen oikeuksia ilman nimenomaista lain säännöstä tai lakiin perustuvaa asemaa.

• Laitosvaltaa tai muuta yleistä mandaattia rajoittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ei ole. Myös laitoksessa, ja jopa tahdonvastaisessa hoidossa ja huollossa, itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja sitä voidaan rajoittaa vain laissa säädetyillä, tarkkarajaisilla tavoilla.

• Ihmisten oikeuksia saa rajoittaa rankaisemistarkoituksessa ainoastaan oikeuslaitos.


Itsemääräämisoikeus ihmis- ja perusoikeuskysymyksenä

• Itsemääräämisoikeus ei ole itsenäinen ihmis- tai perusoikeus, mutta se johdetaan usein oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen.

• Lähes kaikilla ihmis- ja perusoikeuksilla on itsemääräämisoikeuteen liittyviä ulottuvuuksia.

– Yhdenvertaisuudesta lain edessä seuraa, että jokaisella on oikeus tulla

tunnustetuksi henkilönä lain edessä ja tehdä oikeustoimia. – Oikeus yksityisyyteen takaa jokaiselle oikeuden päättää itse

yksityiselämästään. – Liikkumisvapaus antaa jokaiselle oikeuden päättää itse siitä, missä asuu ja

missä liikkuu. – Oikeus osallisuuteen velvoittaa valtiot järjestämään yhteiskunnan

toiminnot niin, että kaikki voivat yhdenvertaisesti osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.

– Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti eikä vapaudenriiston perusteena saa olla vammaisuus tai sairaus. Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja omaisuuden suojaan.


Itsemääräämisoikeutta ja kansallinen lainsäädäntö

• Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista että laissa potilaan asemassa ja oikeuksista on säännökset, joissa velvoitetaan kunnioittamaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

• Rajoitustoimista ja tahdonvastaisesta hoidosta/huollosta säädetään kehitysvammalaissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa. – Muuta sosiaali- ja terveydenhuollon sääntelyä, joka

koskisi rajoitustoimia tai tahdonvastaista hoitoa, ei ole.


Sosiaalihuollon asiakaslaki

• Ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan

• Asiakkaalle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen ja muuhun sosiaalihuoltoonsa.

• Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.

• Tilanteessa, jossa täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan sosiaalihuoltonsa suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa.


Potilaslaki

• Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

• Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

• Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.


Tuettu päätöksenteko

• Kaikki eivät pysty käyttämään itsemääräämisoikeuttaan ilman tukea ja/tai apua.

• Henkilö voi tarvita päätöksenteon tukea: – mm. vaihtoehtojen esittelyä, syy-seuraussuhteiden selittämistä,

auttamista lomakkeiden täyttämisessä tai virastossa ym.

– Tarve päätöksenteon tuelle ei oikeuta puolesta päättämiseen.

– Päätöksenteko, jossa tuetaan, voi liittyä pieniin arkipäivän asioihin tai esimerkiksi asuinpaikan valintaan, taloudellisiin kysymyksiin tai asiointiin viranomaisessa.

• Henkilö saattaa pystyä hyvin tekemään päätökset, mutta tarvitsee apua niiden toteuttamiseen: – Henkilökohtainen apu tai muu sellainen palvelu, jossa asiakkaalla on

valinnanvapaus ja riittävästi määräysvaltaa palvelun toteuttamisessa.


Rikoslaki: Vaaran aiheuttaminen, heitteillepano ja pelastustoimen laiminlyönti

• Heitteillepano merkitsee sitä, että joku, joka on velvollinen huolehtimaan

toisesta henkilöstä, jättää tämän tahallaan avuttomaan tilaan ja siten aiheuttaa konkreettista vaaraa tämän hengelle tai terveydelle.

• Vaaran aiheuttamisesta voidaan tuomita, jos heitteillepanon tunnusmerkistö ei täyty. Edellyttää konkreettisen, vakavan vaaran aiheuttamista tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.

• Pelastustyön laiminlyöntiin syyllistyy se, joka ei hanki toiselle sellaista apua, jota häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, vaikka tietää toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa. (kansalaisvelvollisuus) – Lähtökohtaisesti jokaisella on oikeus päättää, ottaako riskejä ja

aiheuttaako itselleen vaaratilanteita. – Itsemääräämisoikeuden toteutuminen ei kuitenkaan merkitse sitä,

että henkilön, joka ei ymmärrä tekojensa seurauksia tai joka on avuttomassa tilassa, saisi antaa joutua vakavaan hengen tai terveyden vaaraan. Kukaan ei myöskään saa aiheuttaa vaaraa toiselle itsemääräämisoikeuttaan käyttäessään.


Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 2562/4/14 edunvalvojan oikeudesta nähdä potilasasiakirjat

• Kysymys siitä, olisiko edunvalvojalle tullut hänen pyynnöstään luovuttaa hänen Alzheimeria sairastavan äitinsä potilasasiakirjat. – Edunvalvonta taloudellisissa asioissa voi ulottua myös

päämiehen terveyttä, hoitoa ja huolenpitoa koskeviin kysymyksiin, jos päämies ei itse pysty niihin ottamaan kantaa.

– Arvio siitä, pystyykö päämies itse tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä, olisi tullut merkitä potilasasiakirjoihin.

– Jos päämies pystyy tekemään näitä päätöksiä, hän voi kieltää omaiselta potilasasiakirjojen näkemisen.

– Jos edunvalvojalla katsotaan olevan oikeus tehdä päämiehen hoitoa koskevia päätöksiä, hänellä on oltava saatavillaan tarvittavat asiakasasiakirjat.


Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 39/4/14 kotihoidon toiminnasta ja asiakkaan kieltäytymisen merkityksestä • Kysymys mm. kotihoidon toiminnasta 1924 syntyneen

henkilön suihkutusten osalta – Kantelun mukaan suihkutuksesta ei huolehdittu sovitun

mukaisesti (kotihoito avustaa tiistaisin)

– Suihkutusvälit olivat jopa 19 päivää

– Syyksi näin pitkille väleille ei riittänyt se, että henkilö ei halunnut käydä suihkussa

– ”Kiinnitän X:n kaupungin sosiaali- ja terveysviraston huomiota kotihoidon asiakkaitten henkilökohtaisesta hygieniasta ja puhtaudesta huolehtimiseen yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Mikäli asiakas kieltäytyy peseytymisestä tai suihkutuksesta tulee tämä näkemykseni mukaan kirjata kotihoidon asiakirjoihin. Asiakkaan kieltäytyessä toistuvasti tulee arvioida, millä vaihtoehtoisella tavalla puhtaudesta huolehditaan.”


Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 1214/4/13 muistisairaan vanhuksen yksityisyyden suojasta

• Kysymys siitä, kuka voi antaa luvan muistisairaan vanhuksen kuvan ja nimen julkaisemiseen lehdessä – Hoivakodin asukkaat olivat itse (tai heidän omaisensa) antaneet

luvan kuvaamiseen – Itsemääräämistä on tuettava ja kunnioitettava niin pitkälle kuin

mahdollista – Yksityisyyden suojan merkitys korostuu, jos henkilö ei kykene

itse toteuttamaan itsemääräämisoikeuttaan ja päättämään asioistaan.

– Se seikka, ettei vanhuksilla ollut edunvalvojia, ei tarkoittanut, että he välttämättä ymmärsivät antamansa luvan merkityksen

– Jos omainen antaa luvan sellaisen vanhuksen puolesta, joka ei pysty enää itse muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, luvan on perustuttava selvitykseen siitä, miten henkilö olisi asiaan toimintakykyisenä ollessaan suhtautunut.


Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu Dnro 363/4/09 rajoitustoimenpiteistä vanhustenhuollossa • Kysymys mm. magneettivyön käyttämisessä sairaalahoidossa levottomalla

potilaalla

– Perustuslain 7 §:n mukaiseen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.

– Vanhusten hoitoa tai hoivaa järjestettäessä ei ole laintasoisia säännöksiä, jotka oikeuttaisivat rajoittamaan vanhuksen itsemääräämisoikeutta,

– Julkiselle vallalle on perustuslain 19 §:n 1 momentissa säädetty velvollisuus turvata välttämätön huolenpito kaikille, jotka eivät siihen itse kykene. Velvoite voi joissakin tilanteissa vaatia myös henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen puuttumista.

• Ainoastaan potilaan turvallisuuden takaamiseksi

• Vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä

• Viimeisenä keinona, kun muut keinot ovat osoittautuneet riittämättömiksi

• Riittämätön henkilökunta ei ole hyväksyttävä peruste

• Rajoittamisesta oltava potilaalle enemmän hyötyä kuin haittaa

• Rajoittamisesta on keskusteltava potilaan tai tämän läheisen kanssa ja tehtävä merkintä asiakasasiakirjoihin.


• Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta säädetään hyvin epämääräisesti kehitysvammalaissa. – Kehitysvammalain muutos on vireillä. Sen tarkoituksena on

itsemääräämisoikeuden edistäminen ja sen rajoituksista säätäminen mahdollisimman tarkkarajaisesti.

• Mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa on säännöksiä oikeuksien rajoittamisesta. – Mielenterveys- ja päihdehuoltoa koskevien lakien yhdistämistä harkitaan.

• Sosiaalihuollon asiakaslaissa ja potilaslaissa säädetään itsemääräämisoikeuden huomioimisesta

• Muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta puuttuvat itsemääräämisoikeuden edistämistä ja rajoittamista koskevat säännökset.

• Kehitysvammalain tulevan muutoksen on tarkoitus olla välivaihe ennen kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevaa sääntelyä.

• Itsemääräämisoikeuden vahvistamisen ja rajoitustoimiin johtavien tilanteiden ennaltaehkäisyn pitäisi olla kaiken itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön ja käytännön lähtökohta.

Itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön muutossuunnitelmista


KIITOS!


itsemaaraamisoikeuden kayttoon voi tarvita tukea?

Health & Medicine