JÄMSÄN KAUPUNKI

Talousarvio vuodelle 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 Investointisuunnitelma vuosille 2019-2022

1

SISÄLLYSLUETTELO

I Jämsä 2019 – toiminta-ajatus 3 Organisaatiokaavio 3

Jämsä 2025 -strategia 3 Kuntastrategian lähtökohdat 3 Strategian päivittäminen 4 Visio, arvot ja kulmakivet 4 Tavoitteet ja mittarit 4 Talouden perusteet 6 Väestö ja työpaikat 6 Hyvinvoinnin edistäminen 6 II Talousarvion yleisperustelut 6 Yleinen taloudellinen kehitys 6 Taloussuunnitelman peruslinjaukset ja lähtökohdat 7 Riskienhallinta 9 III Tuloslaskelmaosa 11 Talouden vertailtavuus 11 Toimintatuotot 11 Toimintakulut 11 Henkilöstö 11 Työllisyys 15 Toimintakate 17 Verotulot 17 Valtionosuudet 20 Rahoitustulot- ja menot 21 Vuosikate 22 Tuloslaskelma 23 Poistot käyttöomaisuudesta 24 Tilikauden tulos ja taloussuunnitelman tasapainottaminen 24

IV Rahoitusosa 26 Rahoituslaskelma 26 Antolainat 26 Pitkäaikaisten lainojen muutos 27

V Talousarvion ja -suunnitelman sitovuus vuonna 2019 28 VI Investointiosa 31 VII Käyttötalousosa 40 Yleishallinto 41

Sosiaali- ja terveystoimi 51 Sivistystoimi 60 Yhdyskuntatoimi 72 VIII Liikelaitokset 80

Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut 80 Jämsän Vesi 83 Jämsän Jätehuolto 86 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 88 IX Konserniyhtiöiden taloudesta 89 Liitteet Henkilöstösuunnitelma 2019 Kirjanpidon nimistö v. 2019

2

3

I JÄMSÄ 2019 - TOIMINTA-AJATUS

Jämsä 2040 -strategia

Kuntastrategian lähtökohdat Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiaa koskevilta osin kuntalaki tulee sovellettavaksi seuraa-van valtuustokauden 1.6.2017 alusta. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutok-sista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntalain 110 §:n mukaisesti talousarvio ja -suunnitelma on laadittava si-ten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talous-arviossa ja – suunnitelmassa on hyväksyttävä kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Taloutta koskevilta osin kuntalaki on tullut voimaan jo 1.5.2015 lukien.

4

Strategian päivittäminen Jämsän kaupungilla on valtuuston 27.11.2017 § 84 hyväksytty kuntastrategia, joka tähtää vuoteen 2035. Stra-tegia perustuu visioon Jämsän kaupungista: ”Himoittu – osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki”. Stra-tegian perusarvot ovat palveluhenkisyys, avoimuus, yhteistyökykyisyys. Toiminta-ajatuksena on: ”Jämsässä on aktiiviset Äijät ja Ämmät sekä energiset yritykset. Yhteistyöllä kehitymme merkittävänä matkailukaupunkina, Jämsässä luodaan uusia mahdollisuuksia elämäsi menestystarinaan.” Strategia ohjaa Jämsän kaupungin taloussuunnittelua. Strategian tarkastelu ja päivitys hyväksytään vuosit-tain valtuustossa ennen toukokuun loppua. Lisäksi jokaisesta strategian toimenpiteistä ja mittareista on stra-tegiakortti, jossa määritellään tarkemmat toimenpiteet sekä seurataan strategian toteutumista.

Tavoitteet ja mittarit Valtuustotason tavoitteet on asetettu kaupungin elinvoimalle sekä vuorovaikutukseen ja sujuvaan elämään. Näille kahdelle päätavoitteelle on asetettu mittaristo, jota seurataan. Taloussuunnitelmassa mittaristo on ha-jautettu eri toimialoille. Elinvoima Toimenpiteillä tavoitellaan, että Jämsään syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja toisaalta Jämsässä ediste-tään olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksia sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Investoinnit lisäävät vetovoimaa ja turvaavat olemassa olevien yritysten kilpailukyvyn. Vuorovaikutus ja sujuva elämä Jämsän kaupunki pyrkii olemaan osallistava, vuorovaikutteinen ja avoin asuin- ja yritysympäristö. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö sekä positiivinen asenne ulkoisessa ja sisäisessä vuorovaikutuksessa lisäävät elämän sujuvuutta. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti, ennakoivasti ja kokonaistalous huomioiden. Jämsä pyrkii olemaan talouden näkökulmasta maan parhaassa neljänneksessä, joka tarkoittaa myös sitä, että. palvelut sekä henkilöstömäärä sopeutetaan palvelurakenteeseen, väestömäärään ja –rakenteeseen optimaalisesti. Talouden perusteet

Kaupungin keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen ja terve talous, joka mahdollistaa kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian toteuttamisen. Vuosikate on saatava suunnitelmakaudella nostettua nettoinvestointien tasolle, 10 - 12 milj. € vähimmäistavoitetasoon, joka on haasteellista, koska kaupungin verotulot ovat olleet vuosia samalla tasolla ja valtionosuudet ovat suunnitelman mukaan laskevat. Strategian tavoitteiden toteutta-minen vaatii kaupungilta taloudellisia panostuksia, joita ei ilman vuosikatetason nostoa pystytä toteuttamaan. Strategisiksi tavoitteiksi on asetettu, että kaupungin velkamäärä on alle 2.100 euroa/asukas ja konsernin vel-kamäärä alle 3.000 euroa/asukas ja vuosikate 670 euroa/asukas sekä vuosikate/poistoista 159 % vuonna 2022. Avain talouden kuntoon laittamisessa ovat rakenteelliset uudistukset. Talouden tervehdyttämistoimet on aloi-tettu 2018 laaditulla talousarvion muutoksella ja vuoden 2019 raamituksella, jonka tavoitteena oli saavuttaa -2 % pysyvät toimintakatteen alenemiset. Tavoitellut toimenpiteet ovat kestäviä ja tuovat pitkäjänteisyyttä kau-pungin taloussuunnitelmaan. Palvelurakenteessa panostetaan tehokkaampaan ja tiivistetympään toimintaan, jossa hyödynnetään eläköityminen. Investoinnit mitoitetaan verotuloihin ja passiivisesta tuloa tuottamatto-masta omaisuudesta luovutaan, eli kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan. Tavoite on, että kaupungin käyttö-talouden menojen nousu pystytään leikkaamaan tulopohjan edellyttämälle tasolle.

Väestö ja työpaikat

Jämsä on pinta-alaltaan laaja monine taajamineen. Väestöstä suurin osa asuu kaupungin keskustassa, Sep-polassa sekä Jämsänkosken alueella, näille alueille on keskittynyt myös asuntorakentaminen. Muut taajamat ovat Halli, Kaipola, Koskenpää ja Länkipohja, merkittävimmät ensin mainittuna. Merkittävä loma-asumisen keskittymä on Himoksen alueella, jossa sijaitsee myös Suomen 5 suurin laskettelukeskus. Väestömäärä on ollut 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien laskusuunnassa ja muuttoliikkeen lisäksi kehitykseen on vaikuttanut myös väestönkasvun negatiivisuus. Vuodesta 2009 vuoteen 2019 työikäisen väestön (ikävuodet

5

20 - 64) vähenemä tulee väestöennusteen mukaan olemaan noin 2.442 henkilöä. Samalla ajanjaksolla yli 65 vuotiaiden määrä tulee lisääntymään noin 1.288 henkilöllä. Puunjalostusteollisuus on ollut alueen perinteikäs ja vahva ala, joka on viime vuosikymmenet sopeuttanut toi-mintaansa muuttuvaan ympäristöön. Mekaaninen puunjalostus on loppunut alueelta ja paperiteollisuuskin vä-hentänyt väkeään merkittävästi. Alan työpaikkojen määrän arvioidaan ennusteiden mukaan edelleen vähene-vän tai pysyvän ennallaan. Lentokoneteollisuus on 2000-luvulla tullut merkittäväksi työllistäjäksi Kuoreveden kuntaliitoksen myötä, joskaan sekään ei täysin ole täyttänyt sille asetettuja työpaikkatavoitteita. Alueella on viime vuosina kuitenkin saatu aikaan muuta teollista toiminnan laajentumista metalli- ja kuljetustoimialalla. Ta-voitteena on luoda kaupungille elinvoimaa pitämällä työpaikkaomavaraisuus yli 100 %:n ja pystyä luomaan uusia korvaavia työpaikkoja mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa. Vahva teollinen pohja agraariyhteiskun-nan rinnalla on mahdollistanut alueelle kehittyneen muun yritystoiminnan ja kaupalliset palvelut alueen kokoon nähden monipuolisiksi. Matkailu on suuremmassa mittakaavassa syntynyt Himoksen laskettelukeskuksen ympärille. Himoksen kehit-tämisessä keskitytään ympärivuotisen käytön lisäämiseen, suunnitelmakauden tavoitteena on saada kylpylä rakentumaan alueelle.

Hyvinvoinnin edistäminen Jämsän kaupungissa on laadittu laaja hyvinvointikertomus (Jämsäläinen hyvinvointitarina) vuosille 2017-2020. Hyvinvointikertomus pitää sisällään niin jämsäläisten hyvinvoinnin tilan arviointia kuin suunnittelua. Ko. kauden hyvinvoinnilliset tavoitteet ovat:

1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

2. Ikäihmisten elämänlaadun edistäminen

3. Työikäisen väestön elämänhallinnan vahvistaminen

4. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistäminen

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen asia. Hyvinvointia edistävää työtä tekevät kaupungin kaikki toimialat sekä muut tahot kuten seurakunta, poliisi, järjestöt ja yrittäjät. Jämsän kaupungissa kokoontuu hyvinvointi-ryhmä koordinoimaan hyvinvointia edistävää työtä. Hyvinvointijohtamista toteutetaan strategian suunnassa ja sen toteutumista valvoo kaupungin johtoryhmä. Hyvinvoinnin raportti ja suunnitelmat julkaistaan neljän vuoden välein laajassa hyvinvointikertomuksessa. Vuosittainen suunnittelu sisältyy kunkin toimialan omaan taloussuunnitteluun. Vastaavasti vuosiraportointi toteutetaan toimialoittain tilinpäätöksessä. Jämsän kaupun-gissa on käynnistetty hyvinvoinnin strategisen tason mittaamiseen liittyvä kehitystyö hyvinvoivan ja osallistu-van jämsäläisen tilanteen seuraamiseksi. Myös osallisuuden keinoja kehitetään. Laajan hyvinvointikertomuksen laadinta vuosille 2021 - 2024 käynnistyy vuonna 2019, jotta aikaiseksi saa-daan mahdollisimman eri toimijoiden kesken yhdessä työstetty suunnitelma.

0

5000

10000

15000

20000

25000

Väestömäärä ja ennuste vv. 2009 - 2035

0 - 19 v. 20 - 64 v. Yli 65 v.

6

II TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT

Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden korkeasuhdanne on jatkunut kuluvana vuonna, mutta nopeimman kasvun aika on ennus-teiden mukaan laantumassa. Euroopassa näkyy merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Valtiovarainministe-riön ennusteen mukaan erityisesti euroalueella kasvu tulee jäämään vaatimattomaksi. Yhdysvaltain talous on kasvanut nopeasti, työttömyys on ollut vähäistä ja yksityinen kulutus korkealla tasolla, joten inflaatio on kiih-tymässä. Venäjän talous on toipumassa lamasta, johon se vajosi vuonna 2014. Romahdukseen johtavia syitä olivat päävientituotteen öljyn hinnan lasku, osin Ukrainan kriisistä johtuneet pakotteet ja vastapakotteet. Venäjän talouden kasvuennuste lähivuosille on 1,5–1,8 prosenttia vuodessa ollen huomattavasti alle maail-man keskiarvon, joka on noin kolme prosenttia. Myös Kiinan talouskasvu on hidastumassa Yhdysvaltojen ja Kiinan nostettua tullejaan toisiaan vastaan ja maiden välillä on täysimittaisen kauppasodan uhka, joka lisää epäuskoa talouden kehitykseen maassa ja koko maailmassa. Euroalueen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,0 %, ensi vuonna 1,8 % ja vuonna 2020 1,7 %. Euroopan Keskuspankki pitää inflaatioennusteensa ennallaan ja arvioi sen olevan 1,7 % vuosina 2018 - 2020. EKP arvioi ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan.

Suomen talous – korkeasuhdanteesta hidastuvaan talouskasvuun Suomen taloudessa kuluvasta vuodesta on muodostumassa suhdannevaiheen paras vuosi, mutta kasvun en-nustetaan hidastuvan. Valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2019 noin 1,7 prosentin talouskasvua. Sen mukaan mittavin investointivaihe on ensi vuonna jo ohitettu, ja merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Työllisyyden koheneminen on ollut vahvaa ja valtiovarainminis-teriön ennusteen mukaan suotuisa kehitys jatkuu tulevina vuosina. Tämä tukee yksityisen kulutuksen kasvua, johon vaikuttaa suotuisasti myös ansiotason nousu. Vahva talous- ja työllisyyskehitys on tukenut Suomen julkista taloutta. Julkisen talouden todellista kantokykyä on kuitenkin katsottava suhdanteiden yli, koska sen on kestettävä tulevat menopaineet ja talouden yllätykset sekä tulevat taantumat. Julkinen talous on kohentunut viime vuosina, mutta on jäämässä tavoiteltua heikom-maksi valtion alijäämäisyyden vuoksi. Samalla kun työttömien määrä on edelleen korkea, yhä useammalla toimialalla on pulaa osaavasta työvoimasta. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on olennaista varmistaa edellytyksiä työllisyyden pysyväksi kohenemiseksi. Sote-uudistuksella tavoiteltavan 3 mrd. euron säästötavoit-teen saavuttamiseen sisältyy riskejä ja uudistus voi johtaa ennakoimattomiin tilanteisiin, jopa menolisäyksiin.

Kuntatalouden keskeisiä tunnuslukuja Suomen Kuntaliitto 13.9.2018, VM Talouskatsaus, syksy 2018

Muutos% 2016 2017 2018** 2019** 2020**

Tuotannon määrä 2,1 % 2,8 % 3,0 % 1,7 % 1,6 %

Palkkasumma 1,6 % 2,2 % 4,2 % 3,5 % 3,6 %

Ansiotaso 1,1 % 0,3 % 1,8 % 2,6 % 3,0 %

Työlliset, määrä 0,5 % 1,0 % 2,6 % 0,9 % 0,6 %

Inflaatio 0,4 % 0,9 % 1,1 % 1,4 % 1,6 %

%-yksikköä 2016 2017 2018** 2019** 2020**

Työttömyysaste 8,8 % 8,6 % 7,4 % 6,9 % 6,6 %

Veroaste (Verot/BKT) 44,0 % 43,3 % 42,2 % 42,1 % 42,0 %

Julkiset menot/BKT 55,9 % 54,0 % 52,6 % 51,9 % 51,4 %

Rahoitusjäämä/BKT -2,7 % -1,8 % -1,5 % -0,7 % -0,7 %

Julkinen velka/BKT 62,9 % 61,3 % 59,9 % 59,1 % 57,9 %

Vaihtotase/BKT -0,3 % 0,7 % 0,5 % 0,7 % 0,6 %

Euribor 3kk -0,3 % -0,3 % -0,3 % 0,0 % 0,2 %

10 vuoden korko, % 0,4 % 0,6 % 0,8 % 1,2 % 1,7 %

** ennuste

Valtiovaranministeriön mukaan ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2019 ja 2020 ansiotason nou-sua 3,0 prosenttiin kiihdyttävät edelleen kohtuullinen talouskasvu ja julkisen sektorin lomarahojen palautumi-nen. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu kuitenkin hidastuu inflaation kiihtyessä. Reaalitu-lojen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 1,1 prosenttia. Kuluttajahinnat ovat nousset vuonna 2018 eri

7

hyödykeryhmissä, kuten palvelu-, elintarvike- ja energiahintojen osalta. Verojen nousu kiihdyttää inflaatiota yli 0,3 prosenttiyksikköä.

Kuntien ja kuntayhtymien tunnuslukuja Suomen Kuntaliitto, 14.9.2018

Mrd € 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021**

Toimintakate -27,78 -27,5 -28,09 -28,93 -30,05 -12,33

Vuosikate 3,42 3,96 3,44 3,67 3,93 4,24

Poistot -2,72 -2,82 -2,92 -3,02 -3,12 -2,86

Satunnaiset 0,38 0,14 0,13 0,13 0,13 0,13

Tilikauden tulos 1,08 1,28 0,65 0,79 0,95 1,51

** ennuste Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkoi 1. helmikuuta 2017, sopimukset pitävät sisällään määräai-kaisen lomarahojen 30 % :n leikkauksen ja vuosityöajan pidentämisen 24 tunnilla.

Kunta-alan palkkasumman kehitys

Suomen Kuntaliitto 14.9.2018 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021*

Palkkasumman muutos 1,6 2,2 4,2 3,5 3,6 3

Ansiotasoindeksin muutos 1,0 -0,6 1,1 1,7 3,4 2,1

**) ennuste

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja eri vuosina (prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta)

Suomen Kuntaliitto, 13.9.2018 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2014 2015 2016 2017 2018 2019* 2020*

Sairasvakuutus 2,14 2,08 2,12 1,08 0,86 0,77 1,32

Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 3,15 3,90 a) 3,30b) 2,60c) 2,05d) 2,05d) KuEL-maksu (keskimäärin) 23,70 23,65 23,21 21,95 21,60 21,20 20,80 f)

VaEL -maksu (keskimäärin) 21,30 21,11 18,35 16,99 16,88 16,90 16,50

MUUT (keskimäärin) 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7

Työnantajan maksut keskimäärin 29,25 29,33 29,44 26,53 25,29 24,29 24,44

Vakuutetun eläkemaksu keskimäärin 5,85 6 6,45 6,9 7,1 7,5 7,9 a) 1,00 % palkkasumman ensimmäiseen 2.044.500 euroon asti

b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 2.059.500 euroon asti

c) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen 2.083.500 euroon asti

d) palkkasummarajan ylittävältä osalta

e) Vuodesta 2019 palkkaperusteinen eläkemaksu, joka muodostuu vain työansiopohj. eläkemaksusta ja työkyvytt.eläkemaksusta

f) Sote- ja maku-uudistukseen liittyen kunnille ja maakunnille esitetään uutta tasausmaksua, joka ei riipu palkkasummasta. Vuonna 2020 maksuennuste 3,45 prosenttia koko eläkejärjestelmän palkkasummasta.

Kuntatyönantajien sosiaaliturvamaksut ovat laskeneet vuodesta 2016 alkaen. Ennusteen mukaan vuoden 2019 työnantajamaksu olisi prosentin alempi kuin kuluvana vuonna. Tarkat maksuprosentit varmistuvat vasta kuluvan vuoden loppupuolella. Taloussuunnitelman peruslinjaukset ja lähtökohdat Strategian ydinlinjaus on tasapainoinen ja terve talous. Kustannustehokkaat palvelut ovat talouden tasapai-noisuuden ja terveyden perusta, vuosikatetavoite on 10 – 12 milj.€. Talouden on pystyttävä mahdollistamaan investoinnit, joita syntyy elinkeinotoiminnan ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmallisesta kehittämisestä. Va-kaata taloudenpitoa on myös varautuminen riittävällä rahoitusreservillä maailmantalouden häiriöiden paikallis-ten seurausten vähentämiseen. Tasapainoinen ja terve talous tarkoittaa konkreettisesti sitä, että: 1. Vuosikate on pysyvästi terveen talouden tasolla; se kattaa keskimäärin uus- ja korvausinvestoinnit. 2. Kaupunki tekee riittävää ylijäämää ja taseeseen voidaan kerätä puskuria noususuhdanteessa. 3. Kilpailukykyinen verotus; kunnallisveroprosentti pystytään pitämään nykyisellä tasolla, jolloin se putoaa

aikaa myöden valtakunnan keskimääräiselle tasolle. 4. Velkamäärää vähennetään pitkällä tähtäimellä, lainaa otetaan vain investointeihin. 5. Organisaation kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta lisätään. 6. Kaupunki harjoittaa aktiivista maksu- ja taksapolitiikka. 7. Omaisuusmassan mitoitetaan tulevaisuudessa ennustetun asiakasmäärän mukaisesti.

8

Vuosikate nostetaan rakenteellisilla uudistuksilla ja toimintaa tehostamalla. Konsernin talous laitetaan kuntoon organisaation kustannustietoisuuden lisäämisellä ja rakenteita muuttamalla. Kustannustietoisuus tarkoittaa kustannusrakenteen ja mahdollisten -vuotojen ymmärtämistä. Kolmanneksi talouden menestyksekkäässä hoi-dossa varmistetaan tulopohja; kaupunki noudattaa aktiivista maksu- ja taksapolitiikkaa. Tehokkuuden nosta-misessa oleellista on työprosessien ja -ketjujen sujuvuus sekä henkilöstön yhteistoiminta. Toimenpiteillä vä-hennetään henkilöstön kokonaismäärää eläköitymisten kautta, mahdollistava tekijä on toiminnan uudelleen organisointi. Uudelleen organisoinnissa kiinnitetään huomiota toimipisteiden määrää, palveluvalikoimaan ja tuotantovolyymiin sekä toimintaprosesseihin. Kaupungin konsernin velkamäärän alentamisessa tavoitteena on, että velan hoitokustannukset (korot ja lainan lyhennykset) eivät mahdollisesta korkojen noususta huolimatta nouse. Konsernin emoyhteisön on pystyttävä hoitamaan myös aiemmin syntyneet konserniyhtiöiden vastuut. Investoinnit mitoitetaan vuosikatteeseen. Rahoituksen kannalta on vaihtoehtoja investointien toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi tehdään huomioiden rahoituksen kokonaisedullisuus. Toimintojen mitoitukset on suunnitel-tava ennakoidusta tulevaisuuden tarpeesta lähtien. Kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan ja palvelutuotan-nossa tarpeettomasta ja passiivisesta tuloa tuottamattomasta omaisuudesta luovutaan. Palvelujärjestelmään kohdistuvissa investoinneissa etusijalla ovat palvelun tuottamista tehostavat investoinnit. Talouden ohjaus ja seuranta Konsernin talouden ohjausjärjestelmä perustuu kaupungin keskitettyyn rahoituksen ja kirjanpidon järjestel-mään. Taloushallinto koordinoi keskitetysti toimialoille ja yhteisöille hajautettua talouden osaamista. Talouden kannalta organisaation rakenne korostaa tulosvastuuta ja organisaatiossa on toiminnan ja talouden toimivallan sekä vastuun rajat ovat yhteneväiset. Toimialoilla ja tulosalueilla toteutetaan valtuuston hyväksymän strategian pohjalta hyväksymää taloussuunnitelmaa ja -arviota. Valtuustoon nähden vastuutasona on tulosaluetaso. Ta-loussuunnitelmaan toteutuman seuranta tehdään säännönmukaisilla neljännesvuosiraporteilla, joihin sisälly-tetään myös toiminnan mittarit, henkilöstömäärän seuranta ja tuotemäärien myynnin toteutuminen. Vuosita-solla toimintaa seurataan tilinpäätöksen, talousarvion raamituksen ja talousarvion laadinnan yhteydessä. Kustannuslaskenta ja hinnoitteluperiaatteet ratkaistaan yhtäläisin periaattein ja sisäistä laskutusta käytetään harkiten eri yksiköiden välillä. Käytettävät kustannuslaskennan periaatteet dokumentoidaan yksikkökohtai-sesti. Ulkopuolisten hintojen vertailussa käytetään erillisiä seurannan ja kustannuslaskennan apuvälineitä sekä -ohjelmia. Tuotteiden hinnoittelu järjestetään läpinäkyväksi. Kaupungin talouden yleiskuva ja kehitys Rasitteita kaupungin talouteen on tuonut yleismaailmallinen, pitkäkestoinen laskusuhdanne, joka alkoi jo syk-syllä 2008. Jämsän kaupungin talouden tulopohja perustuu verotuloihin ja yhteisöverotuloilla on kansainväli-sen teollisuuden myötä suuri vaikutus kokonaistalouteen ja sen kestokykyyn. Viime vuosien taloudelliset tu-lokset ovat olleet alijäämäisiä, kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on vain 251 863,54 euroa. Vuoden 2018 korjaavat toimenpiteet eivät vielä ole kestävän taloudenpidon tasolla. Vuoden 2018 tuloksen odotetaan olevan positiivinen, mutta vain satunnaisen osakekaupan johdosta.

87 105 86 941 85 413 84 721 86 683

44 619 45 577 43 851 42 114 41 369

122 000

124 000

126 000

128 000

130 000

132 000

134 000

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

2015 2016 2017 LTA 2018 Raami2019

10

00

€

Tulopohja

Verotulot Valtionosuudet Rahoituspohja

9

Jämsän kaupungin tulokseen vaikuttaa kolme päätekijää, jotka ovat: 1. Valtionosuuksien lasku Kuntien valtionosuuksia on leikattu kilpailukykysopimuksen vuoksi. Valtionosuuksien kautta on otettu kunnilta hyöty 24 tunnin työajan pidennyksestä kuntien työntekijöiden suhteessa sekä kuntien työntekijöiden lomara-hojen 30 %:n leikkaus. Lisäksi valtionosuuteen on tehty muita muutoksia palvelurakenteen muutoksen vuoksi. Jämsän kaupunki on ulkoistanut huomattavan osan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, joten siltä osin kaupunki ei saa em. muutoksia vastaavasti kustannushyötynä. 2. Yleinen valtionosuus Yleiseen valtionosuuteen sisältyvä laskennallinen valtionosuuksien tasaus, laskentaperusteiden muuttumi-sen johdosta (hyvät yhteisöverotulot edellisvuosina) tasauksen suunta on laskeva. 3. Verotulot Tehty kilpailukykysopimus vähentää kaupungin verotuloja. Jämsän kaupungin ongelmana on muutoinkin uu-sien työpaikkojen saaminen teollisten työpaikkojen vähentyessä rakennemuutoksen seurauksena. Kilpailuky-kysopimuksen mukaiset kompensaatiot henkilötasolla tehdään verotuloista, lisäksi valtio on vähentänyt kun-tien jako-osuutta yhteisöverotuloista. Näillä perusteilla Jämsän kaupungin vero- ja valtionosuupohja on vuonna 2018 4,9 miljoonaa euroa vuotta 2016 alempi. Tämä vastaa noin 1,5 % kunnallisveroprosenttiyksikön vaikutusta. Vuonna 2019 kaupungin tu-lopohja on edelleen lähes 3,7 miljoonaa euroa vuodesta 2016 alempi. Tämä on pidemmällä ajanjaksolla kes-tämätön tilanne. Kaupungin tulopohja ei ole riittävä nykyiseen palvelutasoon ja uhkana on, että kaupunki ajautuu alijäämän kierteeseen. Tällöin nousu normaalitilanteeseen tulisi mahdottomaksi. Tällä hetkellä kunta-lain 110 §:n mukaisista kriisikunnan mittareista ei Jämsän kaupungilla täyty kuin veroprosentti. Tervehdyttä-mistoimenpiteiden jäädessä tekemättä kaikki talouden kriisimittarit täyttyisivät vuonna 2022. Haasteena suunnitelmakaudella on palvelurakenteen organisointi siten, että henkilöstön eläköityminen pysty-tään hyödyntämään. Ulkoisia haasteita on mm. verotulopohjan säilyttäminen riittävällä tasolla. Avainasemassa tässä työssä on uusien työpaikkojen luominen ja olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen. Kaupunki voi vaikuttaa osaltaan elinkeinopolitiikallaan työpaikkojen syntymiseen, mutta suuri osa elinkeinopolitiikan reuna-ehdoista muodostuu kansainvälisistä tekijöistä, joihin kaupungilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Kansallisella tasolla pyritään edunvalvonnalla vaikuttamaan alueen elinvoimaisuuteen, kuten veropolitiikkaan, aluepalvelui-den sijoittumiseen ja kuntarakenteen palveluiden muutoksiin. Suuren riskin kuntataloudessa koko valtakunnantasolla aiheuttaa suunniteltu aluehallintouudistus (maakunta ja sote uudistus), joka toteutuessaan muuttaa monia tukipalveluita ja lähes koko palvelutuotantojärjestelmää ja rahoitusta. Uudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2021, mutta sitä ei ole voitu vielä ennakoida suun-nitelmassa, koska uudistuksesta ei ole tarpeellisia tietoja. Suunnitelmakaudella on noudatettava edelleen tar-kan euron talouspolitiikkaa. Tämä tarkoittaa kriittistä suhtautumista uusiin toimintoihin, vaihtoehtoista kustan-nuslaskentaa, toiminnan uudelleen organisointia ja tehostamista sekä sopimusohjauksen edelleen paranta-mista.

Riskienhallinta

Jämsän kaupungin kokonaisriskejä on arvioitu kolmiportaisella mittaristolla, jossa ajateltu riskin vaikuttavuus saa arvon 1 - 3 lievän tai pienen vaikuttavuuden ollessa 1. Samoin on arvioitu todennäköisyyttä; harvemmin sattuva tapahtuma on arvo 1, näin arvioidut luvut on kerrottu keskenään, jolloin on saatu riskitaso. Kaupunki-tason riskejä on arvioitu talouden tasapainon, toiminnan laadun sekä turvallisuuden ja jatkuvuuden näkökul-masta. Riskien seurantaan on vastuutettu henkilöt. Riskit on arvioitu myös toimialoittain ja konserniyhtiöittäin.

10

TAVOITE RISKI VAIKU-

TUS TOD. NÄK.

RISKI-TASO

HALLINTATOIMENPIDE

Talouden tasa-paino

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus verotu-loihin sekä valtionosuuksiin, vaikutus miljoonia. Pitkällä aikavälillä vaikutta myös sote-kiinteis-töjen käyttöön.

3 3 9

1) Aktiivinen osallistuminen maakunnan toi-minnan suunnitteluun 2) Tiedotus maakunnan suuntaan 3) Vaikuttaminen valtakuntatason päättäjiin

Talouden tasa-paino

Muuttotappio (1,3 % vuositasolla) pienentää verotuloja noin 1 - 2 % vuositasolla = 1 M€.

3 3 9

1) Jämsän ajallisen saavutettavuuden pa-rantaminen (9-tie ja 24-tie, kaksoisraide). 2) Viihtyisät ja monimuotoiset asuinalueet, paluumuuttajat 3) Elinvoiman kehittäminen

Talouden tasa-paino

Työllisyystilanteen merkittävä heikkeneminen ja kaupungin ns. Kela-maksuosuuden nousu nykyisestä tasosta.

3 2 6

1) Aktiivinen elinkeinopolitiikka työpaikat + työllisyys 2) Elinvoiman kehittämishankkeet 3) Yhteydenpito yrityksiin ja tarpeiden huo-mioiminen

Talouden tasa-paino

Lainakorkojen 2 prosenttiyksikön nousu ai-heuttaa 0,5 M€ vuotuisen lisäkustannuksen, jolloin on käyttötaloutta supistettava

2 2 4 Talouden tasapaino, investointien mitoitus, korkoallokaatio tasapainossa

Talouden tasa-paino

Vesihuoltoverkoston ja tieverkoston korjaus-velka voi toteutuessaan aiheuttaa miljoonaluo-kan taloudelliset vahingot sekä toiminnan vai-keutumisen

3 2 6

1) Kunnossapidon, korjauksen ja saneeraa-misen suunnittelu ja priorisointi 2) Pitkäaikainen suunnittelu- ja toteutus-jänne korjauksien suhteen

Talouden tasa-paino

Rakennusten korjausvelka, sisäilmaongelmat ja epäkurantti kiinteistömassa ja sen sijainti ny-kyiseen toimintaan sopimattomilla paikoilla.

3 3 9

Harkitut päätökset palvelutuotannon sijain-nista ja kiinteistömassan tarpeesta oikein mi-toitettuna ottaen tuleva väestömäärä ja pal-velutarve huomioon.

Toiminnan laatu Ulkoistetun sosiaali- ja terveyspalvelun laatu-poikkeamat muun muassa työvoimapulan joh-dosta.

2 2 4

1) Raportoinnin kehittäminen, luotettavuu-den varmentaminen 2) Nopea reagointi poikkeamiin

Toiminnan laatu Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi on vai-keaa.

2 3 6 1) Työsuhde-etujen suunnitteleminen 2) Etätyömahdollisuuden hyödyntäminen

Toiminnan laatu

Eläköityminen ja henkilöstön vähenemä hei-kentää asiantuntemusta ja työtehtävien hallin-taa. Tämä voi johtaa esim. virheellisessä jär-jestyksessä syntyneeseen päätökseen.

2 2 4

1) Toiminnan uudelleensuunnittelu henkilös-tövähennysten ja eläkkeelle jäämisten yhtey-dessä 2) Eläkkeelle jäämisen suunnittelu tiedonsiir-ron osalta

Turvallisuus ja jatkuvuus

Ulkoistetun sosiaali- ja terveyspalvelun palve-lutoimittajan konkurssi tai yritysjärjestely ai-heuttaa Jämsän kannalta suuria välittömiä on-gelmia terveydenhuollon järjestämisessä.

3 2 6

1) Varasuunnitelmat toimittajan konkurssin varalta 2) Markkinatilanteen seuranta, keskustelut konsernin emon kanssa

Turvallisuus ja jatkuvuus

Palvelutoimittajan tai urakoitsijan konkurssi tai sopimusrikkomus aiheuttaa toiminnan katkok-sen toimittajan tuottamassa palvelussa.

3 1 3

1) Toimittajan ja urakoitsijan taloudellisen ti-lanteen seuranta 2) Vaihtoehtoisten palvelutoimittajien tunnis-taminen

Turvallisuus ja jatkuvuus

Puutteelliset ostopalvelusopimukset palvelun tuotannossa voivat aiheuttaa taloudellisia me-netyksiä tai heikentää palvelun laatua.

3 1 3

1) Sopimustekniikka 2) Sopimusten seuranta ja hallinta 3) Kilpailuttamisen kehittäminen

Turvallisuus ja jatkuvuus

Vesihuollon tai lämmöntuotannon tekniset on-gelmat aiheuttavat vakavan terveyshaitan tai katkoksen lämmönjakelussa.

3 1 3

1) Riskien läpikäynti ja varautumissuunnitel-mat poikkeusolojen toimintaan 2) Korvaavat/vaihtoehtoiset toimintamallit ja palvelutoimittajat

Turvallisuus ja jatkuvuus

Tietojärjestelmäkatkos aiheuttaa katkoksen kaupungin toiminnoissa. Potilastietojärjestel-män häiriö voi aiheuttaa hengen / terveyden vaaran.

3 1 3

1) Toimialojen, liikelaitosten ja yhtiöiden omat varautumissuunnitelmat poikkeusolo-jen toimintaan 2) Kaupungin tietoturvapolitiikka ja tietotur-vaohjeistus

11

III TULOSLASKELMAOSA

Talouden vertailtavuus Talousarvioasetelma on kaupungin suunnittelun ja taloudenpidon keskeinen väline, jonka mukaan kaupungin taloudellinen raportointi ja tiedon saanti on järjestetty. Valtuustotason muutos taloussuunnitelmassa Hankinta- ja logistiikkapalveluiden tulosalueen lähettipalvelujen ja joukkoliikenteen kustannuspaikkojen hajautus yleis-hallintoon. Huomattava käsittelytavan muutos on myös ulkoliikuntapaikkojen hoidon siirtäminen kokonaan tek-niseen toimeen. Suunnitelmakaudella asetelmaa joudutaan mahdollisesti muuttamaan sote- ja maakuntauu-distuksen vuoksi, myös kaupungin oman organisaation rakenteelliset säästötoimet saattavat vaikuttaa organi-sointiin ja siten myös asetelmaan. Vertailumuutokset 2017 – 2018: työllisyysvarojen käsittely työllisyysyksikössä talousarviovaiheessa, niitä ei ole vyörytetty eri yksiköille. Sisäisiin vuokriin lisättiin maanvuokrat, tämä lisää näennäisesti toimintayksiköiden kuluja ja teknisen puolen tuloja. Mainitut muutokset eivät ole tulosvaikutteisia. Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja varhaiseläkemaksu on kirjattu suoraan aiheuttamisperiaat-teella jokaiselle talousyksikölle aikaisemman käytännön mukaisesti. Taloussuunnitelmassa ei ole otettu huo-mioon mitenkään valtion suunnittelemaa maakuntauudistusta, joka aiheuttaa toteutuessaan suuria muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, tukipalveluihin ja rahoitukseen tulevaisuudessa.

Toimintatuotot

Kaupungin strategiana on tarkistaa maksut ja taksat kustannustasoa vastaaviksi vuosittain. Maksuissa pyri-tään omakustannushintaan lainsäädännön sen salliessa.

Käyttötalouden tuottotaso on samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina. Kaupungin ja liikelaitosten osalta toimintatuotot nousevat 0,86 % vuoden 2018 lisätalousarvioon verrattuna (529.754 €) ja vuoden 2017 tilinpää-tökseen verrattuna noin 3,5 %. Ilman liikelaitoksia toimintatuottojen nousu 2018 lisätalousarvioon verrattuna on 1,75 %, tilinpäätökseen 2017 verrattuna nousu on 4,95 %. Maksutuottoja on arvioitu kertyvän talousarviovuonna kaupungin osalla noin 8,5 % vähemmän kuin lisätalous-arviossa 2018 ja noin 2,56 % vähemmän kuin tilinpäätöksessä 2017. Maksutuottoja kerryttää pääosin asia-kasmaksujen ja taksojen korotukset. Tukien ja avustuksien suunta on vähenevä, noin 9,5 % tilinpäätökseen verrattuna. Myyntituottojen vuosittaiseen alenemiseen vaikuttaa paljon sosiaali- ja terveystoimen ulkokuntien myynnin väheneminen. Myyntituotoissa on metsän myyntituloja noin 90.000 euroa enemmän kuin edellisinä vuosina.

Toimintamenot

Toimintamenot ovat samalla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattuna, +0,8 % lisätalousarvioon nähden, ja lähes samassa tasossa kuin tilinpäätöksessä 2017, nousten 0,26 %. Palveluiden ostojen osuus on suurin erä, kau-pungin osalta noin 63 %, ja henkilöstökulut reilu 23 % toimintakuluista. Muut menoerät ovat melko pieniä ko-konaisuudessa. Avustuksien osalla on työmarkkinatuen kuntaosuus, joka on noin 10 % pienempi kuin lisäta-lousarviossa 2018 ja noin 15 % pienempi kuin tilinpäätöksessä 2017.

Henkilöstö Kunta-alan työmarkkinasopimukset

Kunta-alan työmarkkinasopimukset ovat voimassa 31.3.2020 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.3.2020 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimus-kauden päättymistä. Sopimuskorotukset ovat vuonna 2019 keskimäärin 2,16 %. Eri sopimusalat noudattavat pääsääntöisesti em. vuosittaista kustannusten jakoa. Kustannusten kokonaistaso on jokaisella sopimusalalla sopimuskauden aikana yhtä suuri. Kilpailukykysopimuksen mukaan lomarahoja leikataan 30 prosentilla sopi-muskauden 2014 - 2016 tasosta. Lomarahojen leikkaus koskee 1.2.2017 - 30.9.2019 maksettavia lomarahoja.

12

Kilpailukykysopimuksen osana työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat helmikuussa myös työnantajien työeläke-maksujen ja työttömyysvakuutus- maksun alentamisesta asteittain vuosina 2017–2020 ja palkansaajien mak-suosuuden nostamisesta vastaavasti. Samoin kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennettiin vuodesta 2017 alkaen. Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvas-tuumuutoksilla. Siten kuntatalous ei välittömästi vahvistu ko. toimenpiteillä ja sopimusmuutoksilla. Kilpailuky-kysopimuksen tavoitteena on mm. lisätä työllisyyttä ja tukea julkisen talouden sopeuttamista, ja kansantalou-den kasvun kautta lisätä myös julkisen sektorin verotuloja ja alentaa esimerkiksi työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.

Edellä kuvatun valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen lisäksi henkilöstötuottavuutta parannetaan paikalli-sesti erilaisin keinoin. Henkilöstötuottavuutta lisätään mm.

1. Organisaation uudelleenjärjestelyillä. Henkilöstövoimavaroja organisaation erilaisissa muutoksissa ja ta-

louden sopeutuksessa ohjataan siten, että oikea määrä henkilöstöä on oikeassa paikassa oikeaan ai-kaan. Talousarviota laadittaessa on käynnissä organisaatioselvitys koskien koko kaupungin toimintojen selvittämistä ulkopuolisen asiantuntijan tekemänä. Tarjouspyynnössä esitetty toimeksianto sisältää hen-kilöstön näkökulmasta seuraavat asiat: kuvauksen Jämsän kaupungin optimaalisesta palveluraken-teesta, organisaatiorakenteesta ja johtamisjärjestelyistä kaikilla hierarkiatasoilla, uudet ja vaihtoehtoiset tavat palveluiden tuottamiseen, ottaen kantaa esimiesten ja henkilöstön määrään (oikea mitoitus).

2. Tehostamalla työskentelytapoja osana palvelutuotantoa. Tästä esimerkkeinä työelämän hankeraha ja tulevaisuustyö, työaikapankki, monipaikkainen työnteko ja mobiililaitteiden hyödyntäminen kulunvalvon-nassa ja työaikaseurannassa. Toimisto- ja hallintotehtäviä on kehitetty niin, että saavutetaan mahdolli-simman tehokkaat ja laadukkaat toimintaprosessit

3. Tehostamalla työelämän laatua. Työyhteisöjen kehittäminen strategian suuntaisesti nostamalla esiin keskeisimmät kehittämistarpeet ja seuraamalla kehittämistoimien vaikuttavuutta. Samalla tuetaan työuria ja parannetaan henkilöriskien hallintaa. Vuosittain seurataan työelämän laatua QWL -sykemittariky-selyillä. Osaamisen kehittäminen on työhyvinvoinnin ohella strateginen henkilöstön kehittämisen kohde.

. Henkilöstömäärä ja tavoitteet

Erilaiset palvelu- ja rakennemuutokset vaikuttavat henkilöstömäärään ja eläkkeelle siirtyminen on voima-kasta. Palvelurakenteissa ja palveluverkossa tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan henkilöstön mää-rään ja tehtäväkuviin. Mahdollisesti vuoden 2021 alusta kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä hoitava henkilöstö ja sosiaali- ja terveystoimen tukipalveluiden henkilöstö, siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti maakuntien palvelukseen. Tällöin toimialana sote häviää, samoin käy lautakunnalle. Vaikutuksia on myös muuhun kaupungin henkilöstöön, kiinteistöjen hallinta ja hoito voi muuttaa muotoaan, puhtaanapidon, ruoka- ja ict-palvelujen osalta ei vaihtoehtoisia tulevaisuuksia eikä maakunta- ja sote -uudis-tuksen vaikutuksia voida vielä tässä vaiheessa ennakoida. Rakennemuutoksella on vaikutuksensa myös kuntien yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon sekä Jämsässä myös yhteistoiminta-alueeseen Kuhmoisten kanssa. Henkilöstövähennyksen arvioidaan olevan kaikkiaan noin 145 - 150 henkilötyövuotta.

Muutos Muutos

Toimiala 2016 2017 2018 2016 - 2017 2017 - 2018

Yleishallinto 48 48 43 0 -5

Sosiaali- ja terveystoimi 141 142 145 1 3

Sivistystoimi 410 403 388 -7 -15

Yhdyskuntatoimi 87 88 77 1 -11

Jämsän Ateria 111 109 105 -2 -4

Jämsän Vesi ja Jämsän Jätehuolto 14 14 14 0 0

Vakinainen henkilöstö yht. 811 804 772 -7 -32

Yleishallinto 4 17 24 13 7

Sosiaali- ja terveystoimi 42 39 34 -3 -5

Sivistystoimi 112 90 107 -22 17

Yhdyskuntatoimi 34 23 26 -11 3

Jämsän Ateria 13 17 25 4 8

Jämsän Vesi ja Jämsän Jätehuolto 1 -1 0

Määräaikainen henkilöstö yht. 206 186 216 -20 30

Henkilöstö yhteensä 1017 990 988 -27 -2

Henkilömäärä 30.9. tilanteessa

13

Tiukan taloustilanteen, isojen rakenteellisten muutosten ja muuttuvien palvelutarpeiden ristipaineessa asioita on tehtävä uudella tavalla. Kuntalaisten tarvitsemat palvelut täytyy jatkossa tuottaa vaikuttavammin ja talou-dellisimmin. Se tehdään parhaiten kehittämällä työkäytäntöjä ja organisaatiota. Erilaiset rakennemuutokset edesauttavat henkilöstötuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä, koska eläkkeelle siirtyminen on voimakasta. Palvelurakenteissa ja palveluverkossa tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan henkilöstön määrään. Tek-nologian hyödyntäminen lisääntyy edelleen ja sen vaikuttavuus on nähtävissä työmenetelmien ja -prosessien tehostumisena. Toimintojen keskittämisen ja tilojen käytön tehostamisen myötä on mahdollista lisätä henkilös-tötuottavuutta ja moniosaamista. Osana toimintojen keskittämistä on toimistopalveluhanke (Topa), jonka myötä toimistopalveluissa aloitti toi-mintansa 1.9.2018 kolme toimistopalvelutiimiä (hallinto-, asiakaspalvelu- ja taloustiimi). Henkilöstömenojen vähentämiseksi hyödynnetään eläköitymistä ja vähennetään määräaikaisten käyttöä. Kaupunginhallitus myön-tää täyttöluvat vakinaista täyttöä varten. Sairauspoissaoloihin vaikuttaminen, sijaiskäytön vähentäminen sekä avautuvien työpaikkojen täyttämättä jättäminen ovat edelleenkin henkilöstömenojen hallinnan keinoja. Voima-kas eläköityminen tuo tullessaan mahdollisuuksia tehtävien ja palvelujen uudelleen järjestelyihin sekä organi-saation muuttamiseen tehokkaammaksi. Kaikkia työtehtäviä ei kuitenkaan voida jättää täyttämättä ja muutos luo itsessään sellaisia työpaikkoja, joihin rekrytointia on kuitenkin käytettävä.

Kaupunki ja LL TP 2014 TP 2015 TP2016 TP2017 LTA 2018 TA2019 2018- 2019 %

Maksetut palkat 50 969 424 45 757 301 33 344 767 33 278 410 33 832 504 33 862 344 29 840 0,09

Jaksotetut palkat 410 662 347 428 236 188 80 803 Korjauserät 859 153 826 387 424 933 430 372 240 100 247 900 7 800 3,25

Palkat yhteensä 52 239 239 44 583 486 32 683 646 32 928 841 33 592 404 33 614 444 20 040 0,07

Henkilösivukulut 16 392 723 15 091 236 12 366 217 10 745 951 10 419 951 10 116 742 -303 209 -2,91

Henkilöstökulut yht. 68 631 962 59 674 722 45 049 863 43 674 792 44 012 355 43 687 187 -325 169 -0,74

Muutos TP

Muutos ed. v. € -3 819 573 -8 957 240 -14 624 859

-1 375 071 337 563 -325 168 12 395

Muutos ed. v. % -5,27 % -13,05 % -24,51 % -3,05 % 0,77 % -0,74 % 0,03 %

Terveen kuntatalouden takaaminen lähivuosien aikana merkitsee väistämättä henkilöstömäärän vähentä-mistä luontaisen poistuman avulla. Julkisissa palveluissa tuloksellisuuden osa-alueita ovat toiminnan vaikut-tavuus, toiminnan sujuvuus, tuottavuus ja taloudellisuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelutuo-tantoa, palveluverkkoa, esimiestehtäviä sekä tukitoimintoja järjestellään uudelleen ja keskitetään siten, että henkilöstömenosäästöjä saadaan myös taloussuunnitelmakaudella. Ammattiryhmät, joista henkilöstöä eläköityy vuoteen 2023 määrällisesti eniten: toimistotehtävissä eri nimik-keillä työskentelevät (lähes 30 henkilöä) sekä laitoshuoltajat, luokanopettajat, lehtorit ja perhepäivähoitajat, joista kussakin ammattiryhmässä noin 10 henkilöä. Eläke-ennusteet on laadittu Kevan kesäkuussa 2017 toi-mittaman aineiston perusteella.

14

Kunta- ja palvelurakennemuutokset vaikuttavat rekrytointitarpeeseen, osaamisen kehittämiseen ja henkilös-tömenojen sopeuttamiseen sekä tarpeeseen sijoittaa henkilöstöä uudelleen. Kaikki nämä muutokset edellyt-tävät johdonmukaista henkilöstösuunnittelua. Suunnittelua helpottaa se, että tieto henkilöstön siirtymisestä eläkkeelle on käytettävissä. Osaamistarpeissa korostuvat muutosjohtaminen, talousosaaminen sekä uuden teknologian sovellutusten hyödyntäminen.

Henkilöstötavoitteita ja mittareita seurataan neljännesvuosiraportoinnin yhteydessä sekä käsitellään tarkem-min vuosittain henkilöstökertomuksessa Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elin voima

Vuorovaiku-tus ja sujuva elämä

Työkykyinen henkilöstö terveysperusteiset poissaolot kpl/v, työtapaturmat 0 kpl/tt, ennakoivan työterveyshuollon osuus kaikista työterveyshuollon kustannuksista 70 %

x x

Henkilöstömäärä/eläkelöi-tymisen hyödyntäminen

vakinaiset ja määräaikaiset htv, henkilöstön vaihtuvuus kpl/v täyttöluvat kpl/v, eläköityminen

x

Työvoimakustannukset palkkasumma, eläkemaksu (myös ulkoistetuista sosiaalipalvelut) x x

Osaava ja innostuva hen-kilöstö

työyksiköiden koulutussuunnitelma 100 % toteutuneet koulutuspäivät 3 pv/tt

x

2018 2019 2020 2021 2022 2023

Lkm. 46 28 18 43 38 34

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Eläköitymisennuste (koko kaupunki) v. 2018 - 2023

YleishallintoSosiaali- ja

terveystoimi

Sivistystoimi(sis.

opettajat)

Yhdyskunta-toimi

Ateria-liikelaitos

Vesi- jaJätehuolto-liikelaitos

Lkm. 20 42 78 30 31 6

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Eläköitymisennuste toimialoittain 2018 - 2023

15

Työllisyys

Vuosi Työvoima Työttömät Tyött. aste

Muutos %

Yli 1v työt.

Osuus -%

Alle 25-v

% Vajaa kuntoiset

% Miehet % Naiset %

2012 10032 1513 15,1 6,8 511 33,8 213 14,1 182 12 815 53,9 698 46,1

2013 9944 1746 17,6 15,4 560 32,1 256 14,7 204 11,7 941 53,9 805 46,1

2014 9944 1794 18 2,7 676 37,7 262 14,6 191 10,6 1024 57,1 770 42,9

2015 9826 1811 18,4 0,9 680 37,5 265 14,6 187 10,3 1019 56,3 792 43,7

2016 9586 1562 16,3 -13,7 768 49,1 213 13,6 131 8,3 874 55,9 688 40,0

2017 9429 1190 12,6 -23,8 413 34,7 146 12,3 136 11,4 637 53,5 553 46,5

2018 9334 1067 11,7 -7,9 304 28,2 173 15,8 110 10 581 53,0 515 47,0

Työttömyysaste syyskuun lopussa 2018 on koko Suomessa alimmillaan kymmeneen vuoteen ja Keski-Suo-messa 16 kuntaa saavutti alle kymmenen prosentin työttömyyden. Keski-Suomessa oli yhteensä 13 181 työ-töntä työnhakijaa, joka on 14,1 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Jämsä on pitkään ollut voimakkaan työttömyyden aluetta teollisuuden rakennemuutoksen johdosta, mutta myös Jäm-sässä työttömyys on vuoden takaisesta alentunut -7,9 % (- 94 hlöä). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoi-masta koko Keski-Suomen alueella oli syyskuun lopussa 10,3 %, Jämsässä vastaava osuus oli 11,7 %. Pitkä-aikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on edelleen laskusuunnassa. Keski-Suomessa syys-kuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli kaikista työnhakijoista 26,4 % (3.485 hlöä), Jämsässä vastaava luku oli 28,2% (309 hlöä), kun vuotta aikaisemmin pitkäaikaistyöttömien osuus Jämsässä oli 34,7 %:a.

Työllistämisen ohjelma

Työllisyyden kuntakokeilu päättyi 31.12.2015. Projektista siirtyneiden asiakkuuksien hoitamiseen tarvittiin hen-kilöstöresurssia TYP-toiminnan käynnistyessä 1.1.2016. Työllisyydenhoidon vastuita ja johtamista on selkiy-tetty. Työllisyysohjelma on suoraan yhteydessä Jämsän kaupunkistrategiaan, jonka ohjausvälineitä ovat tär-keille toiminnoille laadittavat ohjelmat. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa työllisyydenhoitoa ja lisätä tunnetta-vuutta kunnan eri organisaatiotasoilla sekä edistää eri yksiköiden sitoutumista työllisyydenhoitotyöhön. Oh-jelma on hyväksytty talousarvion 2016 yhteydessä kaupunginvaltuustossa. Ohjelman mukaisesti kaupungin-hallituksen tulosalueelle on perustettu työllistämisen tulosyksikkö, jonne on resursoitu työllistämisen henkilö-resurssit ja muiden toimintojen määrärahat. Vuoden 2019 henkilöstöresursseiksi on kolme työhönvalmentajaa ja kaksi sosiaaliohjaajaa (50 % työpanos, sisältyy sosiaalitoimen budjettiin). Lisäksi palkkatuella on palkattu kolme työnsuunnittelijaa määräaikaisiin työ-suhteisiin. Ostopalveluina hankitaan työkyvyn arvioinnin palveluja, mm. neuropsykologin ja erikoislääkärin lau-suntoja. Yksikön budjettiin sisältyvät kaupungin työllisyyden edistämisen määrärahat ja kaupungin korvaus Kelalle yli 300 ja 1.000 päivää työmarkkinatukea saaneista.

0

200

400

600

800

1000

1200

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Työttömyyden rakenne 2012 - 2018

Yli 1v työt. Alle25-v

Vajaa kuntoiset Miehet Naiset

16

Työllistämistoimikunta toimii työllistämisen yhteistoiminta ja kehittämiselimenä. Yhteistyökumppaneina ovat edelleen Työvalmennussäätiö Avitus, Jämsek, sosiaalitoimi ja muut kaupungin työyksiköt sekä Jämsän Ter-veys Oy. Lisäksi jatketaan kiinteää yhteystyötä TE-toimiston ja TYP toiminnan kanssa. Hanketoimintaa seura-taan ja osallistutaan työttömyyttä ehkäiseviin hankkeisiin resurssien sen mahdollistaessa, myös ammatillisen koulutuksen kanssa tehdään yhteistyötä. Työllisyyden hoito Työllistämisen toimenpiteisiin on panostettu viime vuosina, jotta Kelalle maksettavat korvaukset pysyisivät kohtuullisina. Kelan maksuosuudet olivat vuonna 2017 reilu 2,1 milj. €, mutta määräraha alittui n. 150.000 euroa. Kuluvana vuonna osuuksiin varattua summaa laskettiin. Vuodelle 2019 Kelan osuuksiin on varattu reilu 1,85 milj. €.

Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018*

Maksuosuus keskim. kk 76 385 91 179 109 346 116 738 190 667 196 558 181 048 160 166

Henkilöitä keskim. kk 274 274 313 331 455 483 443 408

Maksuosuus/vuosi 916 624 1 094 150 1 312 158 1 400 856 2 287 999 2 358 695 2 172 572 1 921 996

Budjetti 1 100 000 1 100 000 1 150 000 1 250 000 2 000 000 2 200 000 2 321 900 2 050 000

Yli-/ali 183 376 5 850 162 158 150 856 287 999 158 695 -149 328 -128 004 Maksuosuuden kasvu ed vuoteen

7 665 177 526 218 008 88 698 887 143 70 696 -186 123 -250 576

Nousu - % 0,8 % 19,4 % 19,9 % 6,8 % 63,3 % 3,1 % -7,9 % -11,5 % *TA:n ennuste

Keskimäärin yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneelle maksetaan noin 327 euroa/kk (50 % työmarkkina-tuesta) ja yli 1000 päivää saaneelle 457 euroa/kk (70 % työmarkkinatuesta). Henkilöitä on ollut yli 300-päiväi-sissä keskimäärin 201 henkilöä ja yli 1000-päiväisissä 207 henkilöä. Vähenemä on ollut henkilöiden määrässä 24 henkeä yli 300 ja 12 henkeä yli 1.000 päivää työmarkkinatukea saaneissa vuodesta 2017. Saman suun-tauksen ennustetaan jatkuvan 2019. Työllistämisen toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti Kelan maksuosuu-den piirissä oleville henkilöille. Työllistämisyksikkö keskittyy pitkään työttömänä olleiden yli 300 päivää työttömyysetuutta saaneiden ja TYP-asiakkaiden (monialaista palvelua tarvitsevien) aktivointiin ja työllisyyden edistämiseen. Yksikön toimintaan kuuluu yksilöllinen asiakastyö, kuntouttava työtoiminta, työkyvyn arviointi, työkokeilut ja palkkatuettu työ kau-pungin työyksiköissä, Jämsän Terveys Oy:llä, Työvalmennussäätiö Avituksessa, yhdistyksissä ja yrityksissä. Työllistämisyksikkö tukee pitkään työttömänä olleiden työllistymistä maksamalla työnantajille Jämsä-lisää. Työllistämisyksikössä työskentelevät työnsuunnittelijat suunnittelevat ja ohjaavat kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä, jonka tavoitteena on saada mahdollisimman moni henkilö toimenpiteiden piiriin ja pois kelan maksu-osuudesta. Kolmannen työnsuunnittelijan palkkaamisella palkkatuella mahdollistettiin ryhmätoiminnan lisää-minen vuoden 2018 aikana ja uusia ryhmiä on tavoitteena käynnistää myös vuonna 2019. Ryhmätoimintaan on ohjattu erityisesti yli 1.000 päivää työmarkkinatukea saaneita.

Kaupunki ja liikelaitokset 2012 2013 2014 2015 2016 2017 LTA 2018 TA 2019

Työllistetyt henkilöt keskim/kk **) 56,3 34 16,5 24,3 19,7 32,5 49 50

Maksettu palkka brutto**) 975 472 660 068 259 212 461 558 359 467 699 671 868 000 875 000

Saatu palkkatuki**) 650 767 405 408 116 645 276 004 208 603 343 961 480 000 480 000

Netto 324 705 254 660 142 567 185 554 150 864 355 710 470 000 470 000

**) ei sisällä oppisopimusopiskelijoita

Työllistämiseen käytettävää määrärahaa budjettiin sisältyy kaikkiaan 1.059.000 euroa, kun Jämsä-lisä, nuor-ten kesätyöllistäminen ja kesätyösetelit on laskettu mukaan. Tähän summaan ei sisälly oppisopimuslaisten palkkakulut. Tavoite on työllistää kaikkiaan noin 50 henkilötyövuotta. Tarkemman työllistämissuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Jämsän kaupungin työllistämistoimenpiteisiin sekä sosiaali- ja kehitysvammalain mukaiseen työtoimintaan ja pajatoimintaan osallistuu Työvalmennussäätiö Avitus. Tavoitteena on lisätä työllistämisen yhteistyötä myös kaupungin konserniyhtiöiden kanssa. Ulkoistetulle sosiaali- ja terveydenhoidon osalle annetun työllistämisvel-voitteen mukaan sen kuuluu työllistää vuosittain 6 % Jämsän kaupungin pitkäaikaistyöttömistä, tämä tarkoittaa 31 henkilötyövuoden vuositavoitetta, tavoitetasosta neuvotellaan yhtiön kanssa.

17

Työllistämisyksikkö järjestää kaupungin nuorten kesätyöllistämisen yhteistyössä sivistystoimen kanssa ja tu-kee yrityksiä, yhdistyksiä ja seurakuntaa kesätyösetelillä, jos ne tarjoavat nuorelle kesätyötä. Budjettiin sisältyy määrärahat 140 kesätyöntekijän palkkaamiseen ja 150 kesätyöseteliin.

Toimintakate TOIMINTAKATE 1000 € 2014 2015 2016 2017 LTA 2018 2019 2020 2021 Toimintatulot 38 620 40 807 60 428 59 469 61 085 61 503 60 601 60 343 Toimintamenot 157 789 163 308 185 922 184 293 183 351 184 634 183 721 183 565

Toimintakate -119 169 -122 501 -125 494 -124 824 -122 266 -123 131 -123 121 -123 222

Nöusu ed. vuosi -1 136 -3 332 -2 993 670 2 558 -865 43 -102 Nousu % ed. vuosi 1,0 % 2,8 % 2,4 % -0,5 % -2,0 % 0,7 % 0,0 % 0,1 %

Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, ja se osoittaa, paljonko jää verovaroin ja valtion-osuuksin katettavaksi toimintamenoista. Toimintakate on vertailukelpoinen edellisten vuosien lukuihin. Jämsän kaupungissa on ongelmana ollut toimintakatteen irtaantuminen tulopohjasta. Toimintakatteen tavoitteeksi ase-tettiin talousarvioraamissa - 2 % hyväksytystä talousarvion muutoksesta, sisältäen palkankorotukset, joka tar-koitti nettomenojen karsintaa noin 3 milj. €. Toimintakatteen tasoon vaikuttavat pitkällä tähtäimellä myös investoinnit ylläpitokustannusten kautta. Etusijalla kaupungin strategiassa pidetään käyttötalousmenoja alentavia rakenteellisia säästöjä tuovia investointeja. Tärkeää vakaalle taloudenpidolle on henkilöstön eläköitymisen hyödyntämisen lisäksi myös tarpeettoman, passiivisen omaisuuden myyminen. Toimintaan sopimattomista ja mahdollisesti korjausta tarvitsevista kiinteis-töistä ja toimitiloista pyritään luopumaan mahdollisimman nopeasti. Sirpalemaisista maaomistuksia ja pieniä metsäpalstoista pyritään myös eroon niiden kartoituksen jälkeen. Myös kaupungin tulopohjasta on huolehdit-tava siltä osin kuin se on omassa päätöksenteossa, joten maksuja ja taksoja on tarkasteltava vuosittain ja tarvittaessa korjattava inflaatio ja kulukertoimilla. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota toiminnan tehokkuu-teen ja vaikuttavuuteen. Taloussuunnitelmassa korostetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sito-vuutta. Toiminta ja talous sidotaan yhteen, jolloin toimivalta ja taloudellinen vastuu ovat myös yhtenevät.

Verotulot Kuntien verotulojen kehitysnäkymät näyttävät hyvin hitailta, vaikka talous kasvaa ja työllisyys paranee. Kun-nallisverojen ennuste Jämsän kaupungin taloussuunnitelmassa lähtee valtionvarainministeriön ja kuntaliiton keskimääräisestä valtakunnallisesta arviosta. Kunnallistalouden rahoituspohjan muutokset ovat syöneet eri-tyisesti pienten teollistuneiden kaupunkien talouden perustaa. Verotulot ovat nousseet valtakunnassa lähinnä vain veroprosentin noston seurauksena. Jämsän kaupungin verotuloprosentti on vuodesta 2010 ollut 21 %.

Valtakunnallinen painotettu keskimääräinen verotuloprosentti on noussut vuoden 2001 17,67 %:sta vuoden 2018 19,87 %:iin (Keski-Suomen keskiarvo 20,53 %). Maan korkein veroprosentti on 22,50 %. Lähtökohtana taloussuunnitelmassa on kunnallisveroprosentin pitäminen 21 %:ssa koko suunnitelmakauden. Muiden kun-tien nostaessa veroprosenttiaan Jämsän kaupungin veroprosentti lähenee maan keskiarvoa.

67 422

73 383 72 040

69 890

69 924

71 500

72 800

74 80077 193

77 296

87 105

86 957

85 413 86 600

88 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 20211000 eur

Kunnallisvero Yhteensä

18

Veroperusteiden muutokset ovat yhteydessä valtioneuvoston budjettiesitykseen ja niiden toteutumiseen sekä vaikuttavuuteen liittyy paljon laskennallisia epävarmuustekijöitä. Suunnitelmavuosien verokehitys edellyttää normaalia yleistalouden kehitystä ja paikallisen elinkeinotoiminnan vireyttä, vaikka suunnitelmavuosien vero-tuloennusteet ovat maltillisia. Verokertymän lisäämisessä on oleellista uusien työpaikkojen luominen ja asuin-ympäristön viihtyisyys, jotta Jämsä valitaan asuinpaikaksi. Verotulojen ennusteessa ei ole huomioitu mahdol-lista maakunta- ja soteuudistusta.

Jämsän kaupungin veroprosentit

2009 2010 2017 2018 2019

Tulovero 19,50 21,00 21,00 21,00 21,00

Kiinteistövero yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vakituiset asuinrakennukset 0,40 0,45 0,45 0,45 0,45

Muut asuinrakennukset 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05

Voimalaitokset 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50

Rakentamattomat tontit 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

Kunnallisvero Verontilityslain muutoksesta johtuen vuoden 2013 verotulokertymä oli aiempia suurempi. Vasta tuolloin ylitet-tiin veroprosentin nostamisvuoden (2010) kunnallisverokertymä. Ennusteiden mukaan vuoden 2017 kokonais-verokertymä näyttäisi olevan suunnilleen talousarvion ennusteen mukainen. Yhteisöverotulot ovat kertyneet ennustettua parempina Suurin syy on yhteisöveron kertymän ylittyminen. Efektiivinen veroprosentti, eli todellinen veroprosentti, jolla tuloista maksetaan veroa, on Jämsässä melko kor-kea. Vuonna 2014 se oli jopa Keski-Suomen korkein (15,62 %). Tänä vuonna Jämsän kaupungin efektiivinen veroprosentti 14,93 %, kun vuonna 2018 sen uskotaan vielä laskevan. Vaikka kunnat ovat nostaneet veropro-senttiaan, kunnallisverolla koottava tulo ei ole noussut, toisin sanoen efektiivinen tuloveroprosentti on pysynyt samana, 14 – 16 %:n välillä (keskiarvo 14,44 %). Efektiivinen veroprosentti tulee laskemaan koko maassa, koska tehdyn kilpailukykyratkaisun kompensaatiot veronmaksajille tehdään kunnallisveron kautta. Lisäksi tehty maltillinen palkkaratkaisu ja lomarahojen leikkaus jo sinällään vähentävät verotuloja. Arviota verotulojen kehityksestä laadittaessa, on huomioitu uusimmat tiedot palkkasumman kehityksestä, kiky sopimus, työttömyyden lasku sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien 2018 - 2021 tulokehityksestä ja yh-teisöverokertymästä. Kiky-sopimus vähentää kunnallisverotuloja. Kunnallisiin sopimuksiin tehty 30 %:n loma-rahojen leikkaus vaikuttaa 30.9.2019 asti kaikilla sopimusaloilla. Tulopohjassa tapahtuneiden muutosten li-säksi myös palkansaajan pakollisissa maksuissa on tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat maksuunpan-tavan veron määrään vähentävästi. Palkansaajille tulevat maksukorotukset lisäävät palkansaajille myönnettyjä verovähennyksiä ja pienentävät kunnallisveron tuottoa. Viime vuosina kunnallisverotulot eivät paikkakunnalla ole kasvaneet valtakunnan keskitasoa. Syynä on ollut paikkakunnan negatiivinen työpaikkakehitys, jonka seurauksena myös työttömyys on ollut maakunnankin kes-kitaso korkeampaa. Viimeisten verotuloennusteiden valossa näyttää siltä, että vuoden 2018 kunnallisveroker-tymä on noin -400.000 euroa ennustetusta eli edellisen vuoden kertymän suuruusluokkaa. Vuosien 2019 ja 2020 kunnallisverotulojen ennustettu kasvu edellyttää taloudellisen toimeliaisuuden kasvua. Tulevien vuosien veroperustemuutokset on huomioitu arviossa valtioneuvoston päätösten jälkeisen tilanteen mukaisina. Mak-suunpanotilityksen mukainen kunnallisveron kasvu on vuosikymmenellä ollut koko ajan Jämsässä keskimää-räistä valtakunnallista kasvua hitaampaa. Yhteisövero Yhteisöveron tilitykset olivat pudonneet jo vuosituhannen alkupuolella ja jääneet alhaiselle tasolle. Parhaim-millaan vuosituhannen alkupuolella yhteenlasketut yhteisöverotulot olivat yli 20 milj. € nykyisen Jämsän kau-pungin alueella. Tehdyt valtiovallan kompensaatiot valtion ja kuntien välisessä rahoituksessa eivät ole katta-neet nettotappiota yhteisöveron kertymässä. Pohjanoteeraus koettiin vuonna 2012, jolloin yhteisöveroa tilitet-tiin Jämsälle vain noin 2,9 milj. €. Viime vuosina leimallista yhteisöverolle on ollut, että valtiovalta on muuttanut kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuosittain.

19

Pääosa kaupungin yhteisöverotuloista on riippuvainen kansainvälisen metsäteollisuuden kehityksestä. Yritys-ten vanhojen tappioiden vähennysoikeus vaikuttanee vielä verokertymään. Yhteisöveron jako-osuuteen vai-kuttavat myös kunnan alueella toimivien yritysten yhteisöveromäärät ja metsätalouden metsähakkuut. Metsä-erä on Jämsässä ollut noin 20 - 30 %. Metsäerän laskentatapaa ollaan uudistamassa eikä sen vaikutuksista ole vielä tietoa. Viime vuosituhannen lopun kaltaisia nousuja ei yhteisöverotuloissa ole odotettavissa. Suunni-telmavuosina yhteisöverotulon kertymä riippuu elinkeinoelämän vilkastumisesta, yhteisöille kertyneistä vähen-nysoikeudellisista tappioista sekä valtiovallan päätöksistä veron perusteiden ja eri kompensaatioiden osalta.

Kiinteistövero Kiinteistöveroprosentteja korotettiin Jämsässä viimeksi vuosille 2009 ja 2010. Kiinteistöveroprosentit ovat Jämsässä alle keskiarvojen. Valtion taholta luodaan kuitenkin koko ajan paineita kiinteistöveroprosenttien nos-tamiseen. Valtio soveltaa tiettyjä rajoja kiinteistöverossa ja leikkaa valtionosuuksia sillä määrällä joka lasken-nallisesti kertyisi, mikäli määriteltyjä prosentteja käytettäisiin. Rakentamattomalle tontille on Jämsässä mää-rätty 3 %:n vero, näitä tontteja on noin 250 kappaletta ja tonteista saatava lisätuotto on noin 30.000 euroa. Verontilityslain mukaisille yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty täysi verovapaus kiinteistöverosta edelleen vuodelle 2019. Kiinteistöveron määrä on suunnitelmassa pidetty koko suunnittelukauden samana, vaikka mah-dollisesti Himokselle suuntautuvan uusrakentamisen johdosta verotuotto saattaa nousta suunnitelmakauden lopulla.

Jämsän kaupunki on käynnistänyt kiinteistöjen tarkistustyön, jolla on tarkoitus kasvattaa kiinteistöveropohjaa ja tarkistaa, että kaikki kiinteistöt ovat rekisterissä. Työ on vienyt vuosia ja sen vuotuinen lisätuotto arvioi-daan olevan välillä 50.000 – 100.000 euroa/vuosi. On hyvin todennäköistä, että suunnitelmakaudella joudu-taan harkitsemaan tervehdyttämistoimena tulopohjan nostoa, ja kiinteistövero on siihen yksi keino. Kiinteistö-veroprosentit ovat Jämsässä maakunnan alhaisimpia ja riittävien lisätulojen saaminen kiinteistöverosta mal-tillisilla korotuksilla. Kiinteistövero tuli aikanaan korvaamaan katumaksua ja siitäkin näkökulmasta monitaaja-maisen kaupungin kiinteistöveron ei ole oikealla tasolla (veron oli määrä korvata kunnallistekniikan investoin-neista ja ylläpidosta aiheutuvat kulut).

Veroprosenttirajat 2017 alkaen Min Max

Yleinen 0,93 1,80 Vakituinen asuminen 0,41 0,90 Muut asuinrakennukset 0,93 1,80 Rakentamaton rakennuspaikka 0,00 6,00

- jos määrätään alaraja 2,00 Voimalaitos 0,00 3,10 Yleishyödyllinen yhteisö (Mahdollista määrätä,) 0,00

5 017

2 9714 932

6 817

9 084 9 4168 900

9 300

4 753 4 801

5 732

5 981

6 107

6 200 6 100

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

1000 eur

Yhteisövero Kiinteistövero

20

Valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus Kuntien valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta, jotka kumpikin on huomioitava; 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) ja 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yh-teinen ikäryhmitys. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saa-tavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kus-tannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukas-määrän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät.

Toisena valtionosuusjärjestelmän osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Järjes-telmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskie-lisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri, vuonna 2019 3.524 €/asukas. Keskimääräinen valtionosuusprosentti on 25,37 % (25,34 %). Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Peruspalvelujen valti-onosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Jämsän osalta valtionosuusmuutosta tasattiin -99 euroa/asukas vuonna 2015 ja -49 euroa/asukas vuonna 2016, tasaus oli yhteensä - 2,2 milj. €.

Opetus ja kulttuuritoimen mukainen valtionosuus on kunnan itsensä laskettava ja se on keskimäärin 225 eu-roa/asukas.

21

Kustannustenjaon tarkistus valtionosuuden laskennassa vuodelle 2019 on tarkentunut, valtionosuutta on vä-hennetty yhteensä -854 milj.€ (-178 milj.€) kuntasektorille, joka vaikuttaa valtionosuuden laskennassa käytet-täviin perushintoihin. Valtionosuuden tasaus on päivitetty syyskuussa: Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,90% (19,87%) ja tasausraja (100 %) 3.691 €/asukas. Veromenetysten kompensaatio vuonna 2019 on 224 milj.€ (131 milj. €), joka jakautuu kuntakohtaisesti, suunnitelmavuosina valtionosuudet on pidetty vuoden lähes 2019 tasolla, koska muutoksista ei ole varmaa tietoa. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Verotulotasauk-sen laskentaperusteita on muutettu, mm. kiinteistövero siirrettiin tasauksen ulkopuolelle vuonna 2012 ja pa-lautettiin ydinvoimaloiden osalta takaisin vuoden 2015 alusta. Jämsän kaupungin verotulot ovat vuodesta 2015 laskeneet, joten verotulotasaus on ensi vuodelle nouseva. Valtionosuuksien tasauksesta on laskettu alustavat kuntakohtaiset tiedot tilityksiin perustuvana arviona uuden järjestelmän mukaan. Valtionosuuksia tasataan las-kennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä. Vuoden 2019 valtionosuudet tasataan verovuo-den 2017 verotustietojen perusteella. Valtiovalta on tehnyt kuntien valtionosuuksiin koko ajan leikkauksia, vuo-sien 2016 – 2019 leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalveluiden valtionosuuksia noin 0,9 mrd. euroa, Valtionosuuden laskuperuste 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Peruspalvelujen valtionosuus 1000 € 46 455 49 441 48 591 42 304 43 957 45 719 44 032 43 470

Verotulotasaus 868 2 534 2 222 5 264 4 089 2 740 2 629 3 531

PPO vo.(ilman tasauksia) 45 852 51 709 46 103 47 568 48 047 48 459 46 661 47 001

Muut opetus- ja kulttuuritoimen v-osuudet -4 010 -4 028 -3 873 -2 949 -2 470 -4 630 -4 699 -1 828

Maksetaan kunnalle yhteensä 42 398 45 309 44 570 44 473 45 314 43 613 42 113 41 592

Keskimäärin/kk 3 533 3 776 3 714 3 706 3 776 3 634 3 509 3 466

Muutos edelliseen vuoteen euroa 3 910 2 911 -739 -97 841 -1 701 -1 500 -521

Muutos prosenttia 10,20 % 6,90 % -1,60 % -0,22 % 1,89 % -3,75 % -3,8 % -1,3 %

Rahoitustulot ja -menot Kaupungilla ei ole varsinaisia pitkäaikaisia rahamääräisiä sijoituksia. Lainojen määrä oli vuodenvaihteessa 2017 noin 42,45 milj. €. Vuodelle 2019 on lisälainoitustarpeeksi ennakoitu 9 milj.€. Korot ovat olleet historialli-sen alhaalla ja taloussuunnitelmassa niiden oletetaankin pysyvän alhaisina, joskin nousevan hieman suunni-telmakauden aikana. Lainakanta pyritään rajaamaan alle 50 milj. €. Mahdollinen korkojen nousu aiheuttaa kasvavia korkomenoja ja siten paineita käyttötalouden menojen hillitsemiseen. Toisaalta korkokannan nousu on merkki taloudellisen toimeliaisuuden ja nousukauden alkamisesta, joten pienellä viiveellä korkokannan nou-

22

susta on odotettavissa positiivisiakin vaikutuksia. Korkokannan nousuun voidaan vaikuttaa lainakannan kor-koriskin minimoimisella lainasalkun allokaatiossa, jolloin korkoriskiä voidaan tasata useammalle vuodelle. Kor-koa voi kasvattaa rahoituslaitosten ja valtion luottoluokituksen mahdollinen huononeminen, rahamarkkinavero ja monet muut EU:n sekä valtiovallan poliittiset ratkaisut. Korkoriskeiltä voidaan myös suojautua, mutta tärkein on näkemys siitä, sidotaanko laina pitkään vai lyhyeen markkinakorkoon. Korkotuotot pysyvät pääoman käytön vuoksi alhaisina. Euriborin keskikoroksi on ennakoitu alle 1,0 % vuonna 2019. Sen jälkeen on ennakoitu Euribor-korkojen kääntyvän lievään nousuun. Pääoman palautuksia ja mah-dollisia osinkoja on odotettavissa konserniyhtiöiltä ja osakkuusyhtiöiltä. Antolainojen korkotuotot laskevat suunnitelmakaudella, mm. pääoman pienentymisen vuoksi. Antolainoja on maksettu ennenaikaisesti takaisin kaupungin ja konserniyhtiöiden lainajärjestelyissä. Korkotuotto on suunni-telmakaudella laskeva. Konserniyhtiöiden rahoitusta kuitenkin tarkistetaan vuodelle 2019 lähemmäksi muiden kuntien tasoa. Kertaluontoiset ja epävarmat rahoituserät, kuten esim. viivästys- ja verontilityskorot on budje-toitu neutraalisti. Lainoitusta käytetään rahoituskeinona investointeihin suunnitelmakaudella. Suurista inves-toinneista Mäntykallion koulun peruskorjaus tehdään leasing mallilla ja uuden pääkirjaston rakentaminen pyri-tään tekemään yhteistyössä kiinteistöalan toimijan tai kiinteistökehittäjän kanssa.

Vuosikate Talousarvion mukaan vuosikate on vain 6,7 milj. €. Tämä ei ole asetettujen tavoitteiden mukaista. Taloussuun-nitelman tavoite oli 10 milj. € vuosikate. Vuosikatteen jäämiseen tavoitteesta on syynä toimintakatteen tavoit-teesta jääminen, kunnallisveron kertyminen oletettua alempana sekä valtionosuuksien vähentyminen. Toi-saalta menossa olevat sote- ja maakuntauudistus aiheuttavat niin epävarman tilanteen, että veroprosentteja-kaan ei ole haluttu lähteä nostamaan. Vuosikatetta tullaan nostamaan vuoden 2019 aikana rakennemuutos-ohjelmalla, joka tähtää mm. eläkelöitymisen hyödyntämiseen Vuosikate ei kata poistoja täysimääräisesti ja pidemmällä aikavälillä liian alhainen vuosikate johtaa investoin-tikyvyttömyyteen. Ongelmana käyttötaloudessa on tulojen kertyminen. Vuosikate on viimeksi riittänyt poistoihin vuonna 2015. Vuosikate on suunnitelmankauden viimeisenä vuonna 8,4 milj. €. Vuosikatteen edelleen nostaminen on mah-dollista palvelutuotannon rakenteellisten muutosten ja tasapainottavien tekijöiden avulla. Investointeja on myös karsittava ja ajoitettava pidemmälle ajalle. Avain investointien vähentämiseen ovat uudet rahoitusmallit, vapautuvan kiinteistömassan muuttaminen uuteen toimintaan oikein mitoittaen ja epäkurantin omaisuuden myynti. Lisäsäästöjä on kaikesta huolimatta toiminnasta haettava. Suurimmaksi ongelmaksi on viime vuosina noussut tulopohjan pettäminen ja valtion lisäämät velvoitteet mm. työllisyyden hoidossa. Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 LTA 2018 2019 2020 2021

Vuosikate 1.000 € 1 884 10 116 11 466 9 915 4 752 5 020 5 209 6 794 8 146 8 428 Muutos ed. vuosi -1 857 8 232 1 350 -1 551 -5 163 268 189 1 585 1 352 282 Muutos - % -49,64 % 436,94 % 13,35 % -13,53 % -52,07 % 5,65 % 3,75 % 29,23 % 21,02 % 3,45 % Vuosikate/Poistot % 46,6 % 23,20 % 123,8 % 121 % 80,90 % 46,50 % 64,26 % 77,86 % 97,08 % 97,67 % Vuosikate/asukas € 84 457 525 460 334 240 246 330 396 410

23

Tuloslaskelma

Kaupunki, ei liikelaitoksia ulkoiset ja sisäiset Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toimintatuotot 46 064 840 47 288 296 48 055 214 46 953 537 46 695 953

Myyntituotot 24 600 615 23 111 121 24 324 739 23 837 208 23 667 000

Maksutuotot 8 023 273 8 504 539 7 837 760 7 826 537 7 838 953

Tuet ja avustukset 1 385 520 1 736 980 1 515 770 1 515 792 1 516 000

Muut tuotot 12 055 433 13 935 656 14 376 945 14 101 000 14 001 000

Valmistus om. käyttöön 440 912 327 000 294 400 294 000 294 000

Toimintakulut 173 802 249 172 503 459 174 126 638 173 314 082 173 258 248

Henkilöstökulut 38 823 286 39 133 967 38 906 801 37 918 184 37 428 000

Palvelujen ostot 111 107 158 108 705 506 110 343 452 110 464 898 110 937 898

Aineet, tarvikkeet 4 950 058 5 409 327 5 402 844 5 283 000 5 243 000

Avustukset 8 885 505 8 384 755 8 068 630 8 117 000 8 193 000

Muut kulut 10 036 243 10 869 904 11 404 912 11 531 000 11 456 350

TOIMINTAKATE -127 296 497 -124 888 163 -125 777 024 -126 066 545 -126 268 295

Verotulot 85 413 345 84 721 000 86 600 000 88 150 000 89 600 000

Valtionosuudet 43 851 278 42 114 087 41 642 106 41 150 000 40 500 000

Rahoitustuotot- ja kulut 694 955 770 000 1 823 000 1 967 000 1 550 000

Korkotuotot 185 709 203 000 228 500 199 000 199 000

Muut rahoitustuotot 925 965 1 091 000 1 917 335 2 091 000 1 674 000

Korkokulut lainoista 414 741 515 000 313 835 314 000 314 000

Muut rahoituskulut 1 978 9 000 9 000 9 000 9 000

VUOSIKATE 2 663 081 2 716 924 4 288 082 5 200 455 5 381 705

Poistot ja arv.alennukset 9 602 175 6 895 220 7 408 870 7 104 870 7 010 738

Satunnaiset tuotot+/kulut-

TILIKAUDEN TULOS -6 939 095 -4 178 296 -3 120 788 -1 904 415 -1 629 033

Poistoeron muutos 246 611 246 611 246 610 247 000 247 000

Varausten muutos Rahastojen muutos 2 240 000

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -4 452 484 -3 931 686 -2 874 178 -1 657 415 -1 382 033

Tuloslaskelmavertailu Tuloslaskelmavertailu, kaupunki ja liikelaitokset, ulkoiset, ei eliminointeja

Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 ero 19-17 € ero 19-18 € ero % 19/17

ero % 19/18

Toimintatuotot 44 073 887 46 563 935 47 038 727 2 964 840 474 792 6,7 % 1,0 %

Myyntituotot 30 161 838 30 718 213 32 015 414 1 853 576 1 297 201 6,1 % 4,2 %

Maksutuotot 8 023 273 8 504 539 7 837 760 -185 513 -666 779 -2,3 % -7,8 %

Tuet ja avustukset 1 449 004 1 742 780 1 519 770 70 766 -223 010 4,9 % -12,8 %

Muut tuotot 4 439 772 5 598 403 5 665 783 1 226 011 67 380 27,6 % 1,2 %

Valm. om. käyttöön 521 688 395 000 362 400 -159 288 -32 600 -30,5 % -8,3 %

Toimintakulut 169 419 101 169 224 865 170 531 855 1 112 754 1 306 990 0,7 % 0,8 %

Henkilöstökulut 43 423 712 43 765 412 43 448 977 25 265 -316 435 0,1 % -0,7 %

Palvelujen ostot 106 557 498 106 005 323 107 897 656 1 340 158 1 892 333 1,3 % 1,8 %

Aineet, tarvikkeet 7 590 249 7 994 957 7 940 054 349 805 -54 903 4,6 % -0,7 %

Avustukset 8 885 505 8 384 755 8 068 630 -816 875 -316 125 -9,2 % -3,8 %

Muut kulut 2 962 137 3 074 418 3 176 538 214 401 102 120 7,2 % 3,3 %

TOIMINTAKATE -124 823 526 -122 265 930 -123 130 728 1 692 798 -864 798 -1,4 % 0,7 %

Verotulot 85 413 345 84 721 000 86 600 000 1 186 655 1 879 000 1,4 % 2,2 %

Valtionosuudet 43 851 278 42 114 087 41 642 106 -2 209 172 -471 981 -5,0 % -1,1 %

Rahoit.tuotot- ja kulut 579 358 639 650 1 683 050 1 103 692 1 043 400 190,5 % 163,1 %

Korkotuotot 185 709 203 000 228 500 42 791 25 500 23,0 % 12,6 %

Muut rahoitustuotot 943 573 1 106 100 1 932 835 989 262 826 735 104,8 % 74,7 %

Korkokulut lainoista 547 153 660 000 468 835 -78 318 -191 165 -14,3 % -29,0 %

Muut rahoituskulut 2 771 9 450 9 450 6 679 0 241,0 % 0,0 %

VUOSIKATE 5 020 455 5 208 807 6 794 428 1 773 973 1 585 621 35,3 % 30,4 %

Poistot ja arv.alennukset 10 786 879 8 105 396 8 645 468 -2 141 411 540 072 -19,9 % 6,7 %

Satunnaiset tuotot+/kulut- 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS -5 766 424 -2 896 590 -1 851 040 3 915 384 1 045 550 -67,9 % -36,1 %

Poistoeron muutos 246 611 246 611 246 610 -1 -1 0,0 % 0,0 %

Rahastojen muutos 2 240 000 0 0 -2 240 000 0 -100,0 % 0,0 %

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -3 279 813 -2 649 979 -1 604 430 1 675 383 1 045 549 -51,1 % -39,5 %

24

Tuloslaskelmavertailu kaupunki ja liikelaitokset, sisäiset ja ulkoiset

Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toimintatuotot 59 469 240 61 084 982 61 502 909 60 600 577 60 342 953

Toimintakulut -184 814 453 -183 350 915 -184 633 627 -183 721 128 -183 565 254

TOIMINTAKATE -124 823 525 -122 265 933 -123 130 718 -123 120 551 -123 222 301

Verotulot 85 413 345 84 721 000 86 600 000 88 150 000 89 600 000

Valtionosuudet 43 851 278 42 114 087 41 642 106 41 150 000 40 500 000

Rahoitustuotot- ja kulut 579 357 639 650 1 683 050 1 967 000 1 550 000

VUOSIKATE 5 020 454 5 208 803 6 794 438 8 146 449 8 427 699

Poistot ja arv.alennukset -10 786 879 -8 105 396 -8 645 468 -8 391 870 -8 628 738

Satunnaiset tuotot+/kulut- 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS -5 766 425 -2 896 593 -1 851 030 -245 421 -201 039

Var. ja rah. muutos 2 486 611 246 611 246 610 247 000 247 000

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -3 279 813 -2 649 982 -1 604 420 1 579 45 961

Tunnusluvut (sisältää kaupungin ja liikelaitokset) Tp 2016 Tp 2017 Lta 2018 Ta2019

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 32,73 % 32,45 % 33,32 % 33,31 % Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 79,89 % 70,86 % 53,84 % 63,28 % Vuosikate euroa/asukas 282 255 246 331

Tilikauden tulos -1 688 861 -6 062 978 -2 896 593 -1 851 030 Taseen kertynyt yli- alijäämä (1000 euroa) 3532 -3 280 -2 650 -1 667 Kertynyt yli-/alijäämä euroa/asukas 164 -157 -125 -81

Poistot käyttöomaisuudesta Poistojen taso on korkeampi kuin investointiohjelman hankkeiden nettokustannukset. Tämän ohjelman inves-tointitaso on vuodessa keskimäärin noin 7 milj. € (maanosto vähennetty) ja poistot vuositasolla ovat suunnitel-makaudella keskimäärin 8,4 milj. €. Tämä tarkoittaa pitkällä tähtäyksellä poistopohjan pienentymistä. Poistojen suuruus riippuu vuosittaisista uusinvestoinneista ja aikaisemmista suunnitelman mukaisista pois-toista. Kaupunki noudattaa poistoajoissa ja -menetelmissä kunnille annettua yleisohjetta. Poistopohja voi hie-man pienentyä, mikäli palvelutuotantoon tarpeettomia rakennuksia ja vajaakäyttöisiä kiinteistöjä saadaan myy-tyä jo suunnitelmakauden alkuvuosina.

Tilikauden tulos ja taloussuunnitelman tasapainottaminen Suunnitelmavuosien menoja ja tuloja on ennakoitu muuttuvan toiminnan mukaisesti eri toimialoilla. Tällöin on huomioitu myös uusinvestointien aiheuttamat kustannussäästöt ja -lisäykset tulosalueittain. Taloussuunnitel-mavuosilla on myös ennakoitu henkilöstön eläkelöitymistä ja muita toiminnan muutoksia siinä laajuudessa, kuin se on mahdollista nykyisin tiedoin, varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suunnitelmassa on otettu huo-mioon tulosaluetasolla menojen muutokset, jotka poikkeavat yleisestä meno- tai tulokehityksestä. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon mahdollista sote ja maakuntauudistusta, vaan sosiaali- ja terveystoimi on arvioitu 2019 vuoden laajuudessaan. Uudistusta ei loogisuuden vuoksi ole ennustettu tukitoiminnoissakaan. Myöskään valtionosuuksissa eikä verotuloissa ei uudistusta ole huomioitu. Valtionosuudet on ennakoitu las-kevina.

25

ALI-/YLIJÄÄMÄ JA ENNUSTE TALSUN MUKAAN Kumulat Ali-/Ylijäämä Vuosi Selite TP/TA yli/-alijäämä euroa euroa/asukas

2009 Tilinpäätös 536 113 1 599 203 70 2015 Tilinpäätös 1 965 100 4 943 926 230 2016 Tilinpäätös -1 412 250 3 531 676 164 2017 Tilinpäätös -3 279 813 251 863 12 2018 LTA 2018 -2 649 982 -2 398 119 -111 2019 TAE -1 604 420 -4 002 539 -189 2020 Talsu 2020 1 579 -4 000 960 -189

2021 Talsu 2021 45 961 -3 954 999 -192

ALI-/YLIJÄÄMÄ JA ENNUSTE Kumulat Ali-/Ylijäämä Vuosi Selite TP/TA ja ennuste jäämä euroa euroa/asukas

2015 Tilinpäätös 1 965 100 4 943 926 230 2016 Tilinpäätös -1 412 250 3 531 676 164 2017 Tilinpäätös -3 279 813 251 863 12 2018 Ennuste 2018 1 228 502 1 480 365 69 2019 TAE -1 604 420 -124 055 -6 2020 Talsu 2020 1 579 -122 476 -6 2021 Talsu 2021 45 961 -76 515 -4

Vuoden 2017 tulos oli alijäämäinen. Vuoden 2018 tulos tullee olemaan ylijäämäinen, tämä johtuu Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeiden myynnistä. Mikäli korjattu talousarvio toteutuisi ylijäämä muuttuisi alijäämäksi ja uh-kana taloussuunnitelman mukaan on negatiivisen talouden kierre ja kriisikunnan tunnusmerkistö lähivuosina. Vaikka 2018 vuosi toteutuisi ylijäämäisenä kumulatiivista alijäämää on vuonna 2019 syntymässä, ellei suuntaa jämäköillä toimenpiteillä muuteta. Suunnitelma ei sisällä veroprosenttien nousun ennakointia. Kuntalain 110 §:n nojalla: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kun-nan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijää-mäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toi-menpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Yleisesti käytetyn kuntatalousmittariston mukaan talouden tasot ovat seuraavat:

Vahvan talouden taso = vuosikate on suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, uusinves-toinnit ja korvausinvestoinnit.

Tasapainossa olevassa kuntataloudessa = vuosikate on yhtä suuri kuin pitkäaikaisten lainojen ly-hennykset ja korvausinvestoinnit.

Tasapainon alarajalla = talous on, kun vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot (=korvausin-vestoinnit).

Heikkenevä talous on, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos on negatiivinen, ilman satunnaisia eriä.

Kriisitaloudessa vuosikatekin on negatiivinen Laaditussa talousarviossa Jämsän kaupungin talous kuuluu heikkenevän talouden kategoriaan. Suunnitelma-kaudella tilanne paranee hieman, mutta tulopohjaa on pakko laajentaa ja lisäsäästöjä saatava, jotta kaupungin talous saadaan nousemaan kohti tasapainon alarajalla olevaa kuntataloutta. Heikkojen verotulo- ja työpaikka-ennusteiden vuoksi kaupungin taloudessa on haasteita, joita ei pystytä hoitamaan yhdessä vuodessa tai yh-dellä suunnitelmalla kuntoon. Tasapainotustoimenpiteiden on oltava jatkuvaa toimintaa ja kaupungin organi-sointia on muutettava tavoitteiden mukaisesti tehokkaampaan suuntaan. Tämä vaati ennakkoluulottomia esi-tyksiä ja avauksia virkamiehiltä ja poliittisella tasolla rohkeaa päätöksentekoa. Riskit luisumisesta alijäämäisten tilinpäätöksien kierteeseen ja kohtuuttomaan lainamäärään ovat olemassa.

26

IV RAHOITUSOSA

RAHOITUSLASKELMA TA2019 Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Kaupunki ilman liikelaitoksia

Toiminnan rahavirta 2 616 889 1 416 923 2 988 082 3 900 455 4 081 705

Vuosikate 2 663 079 2 716 923 4 288 082 5 200 455 5 381 705

Satunnaiset erät (netto)

Tulorahoituksen korjauserät -46 190 -1 300 000 -1 300 000 -1 300 000 -1 300 000

Investointien rahavirta -5 579 779 -7 250 000 -6 156 500 -2 205 000 -2 586 000

Investointimenot -6 019 260 -9 509 000 -7 779 000 -3 810 000 -4 275 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 286 000 459 000 122 500 105 000 189 000

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 153 481 1 800 000 1 300 000 1 500 000 1 500 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 962 890 -5 833 078 -3 168 418 1 695 455 1 495 705

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset 476 616 549 414 502 931 1 656 011 352 931

Antolainasaamisten lisäykset -90 000 -30 000

Antolainasaamisten vähennykset 566 616 579 414 502 931 1 656 011 352 931

Lainakannan muutokset 6 069 613 4 805 051 4 105 051 238 384 -1 528 282

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 000 10 000 000 9 000 000 5 000 000 3 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 530 243 -5 194 949 -4 894 949 -4 761 616 -4 528 282

Lyhytaikaisten lainojen muutos 599 856 0 0 0 0

Oman pääoman muutokset 715 571 0 0 0 0

Rahoituksen rahavirta 7 261 800 5 354 465 4 607 982 1 894 395 -1 175 351

Vaikutus maksuvalmiuteen 4 298 910 -478 613 1 439 564 3 589 850 320 354

Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kaupungin maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman en-simmäinen osa kuvaa varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaa. Vuosikatteen määrä on suoraan verrannollinen kaupungin rahoitusaseman kehitykseen. Tästä osasta nähdään miten vuosikatteen ja tulora-hoituserien määrä riittävät investointien kattamiseen. Jälkimmäisessä laskelman osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Tärkeitä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman erien muutokset. Rahoituslaskelma osoittaa, että kaupungin in-vestointiohjelma on kaupungin tulorahoitukseen ja vuosikatteen tasoon nähden liian suuri. Tulorahoitusta ei ole ja investointien menot joudutaan kattamaan velanotolla.

Antolainat

Oheisessa taulukossa on kaupungin antolainat sekä niiden lyhennykset ja korot lyhennysohjelman mukaisesti.

Vuosi Pääoma 1.1 Uudet lyhennys Pääoma 31.12 +/- Korot lainaa €/as korot €/as

2015 6 783 407 70 000 435 854 6 417 553 -365 854 84 332 298 4

2016 6 417 553 138 600 641 610 5 914 543 -503 010 52 369 277 2

2017 5 914 543 154 000 610 616 5 457 927 -456 616 47 723 261 2

2018 5 457 927 280 000 374 604 5 363 323 -94 604 67 611 253 3

2019 5 363 323 332 931 5 030 392 -332 931 70 535 245 3

2020 5 030 392 1 656 011 3 374 381 -1 656 011 68 639 164 3

2021 3 374 381 352 931 3 021 450 -352 931 26 025 147 1

Kaupungin suuriin rahoitusriskeihin lukeutuu konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen rahoittaminen. Konserniyh-tiöille eikä muille yhteisöille ole arvioitu antolainatarvetta tässä talousarviossa. Tytäryhteisöille annettavia lai-noja käytetään pääasiassa tilapäisrahoitukseen, johon käytetään osin myös konsernitiliä. Mikäli tilanne perus-tellusti edellyttää lainan myöntämistä, siitä päätetään valtuustossa erikseen. Vaihtoehtona antolainaukselle on kaupungin takaus tytäryhteisöille, siltä osin kuin se voidaan kuntalain mukaisesti antaa, ja lainan ottaminen suoraan rahalaitokselta.

27

Pitkäaikaisten lainojen muutos

Kaupungin lainamäärä vuoden 2010 lopussa oli noin 39 milj. € (1.729 €/asukas). Syyskuun 2018 lopussa lainamäärä on noin 40,5 milj. € eli 1.913 euroa/asukas, ajankohtaan mennessä vuonna 2018 ei vielä ollut nostettu uutta lainaa. Talousarviolainantarpeeksi vuonna 2018 ennustetaan enintään 6 milj. €. Lainan nosta-minen riippuu täysin marraskuun verotulojen tilityksestä.

Vuosi Pääoma 1.1 Uudet lyhennys Pääoma 31.12 +/- Korot lainaa €/as korot €/as

2015 31 306 794 4 000 000 4 484 136 30 822 658 -484 136 506 575 1 412 23 2016 30 822 658 11 000 000 4 092 100 37 712 566 6 889 908 556 438 1 768 26 2017 37 712 566 10 000 000 4 263 577 43 448 989 5 736 423 354 418 2 080 17 2018 43 448 989 10 000 000 5 194 949 48 254 040 4 805 051 515 000 2 280 24 2019 48 254 040 9 000 000 4 894 949 52 359 091 4 105 051 313 835 2 548 15 2020 52 359 091 5 000 000 4 761 616 52 597 475 238 384 392 847 2 559 19 2021 52 597 475 3 000 000 4 528 282 51 069 193 -1 528 282 305 091 2 485 15

Lainamäärä on tervehdyttämistoimenpiteiden tuloksena pystytty pitämään kohtuullisena. Lainamäärä ei vuonna 2019 alene, vaan uuden noin 9 milj.€ lainanoton vuoksi nousee. Avainasemassa lainanotossa ovat investoinnit, jotka mitoitetaan ja aikataulutetaan siten, ettei investoinneista koidu ylitsepääsemätöntä rahoitus-riskiä kaupungille. Lainamäärää pystytään vähentämään joko käyttömenoja alentamalla tai käyttötuloja nosta-malla tai rahoituspohjaa laajentamalla eli verotuloja nostamalla. Taseomaisuuden ja tuotantokäytössä tarpeet-tomaksi käyneen omaisuuden realisointi ja suurien investointien siirtäminen muihin rahoitusmuotoihin vähen-tävät osaltaan lainanottotarvetta. Suunnitteluvuosina kaikki investoinnit, lainanlyhennykset ja mahdolliset toiminnan alijäämät on katettava li-sääntyvällä velanotolla. Lainoja maksetaan takaisin pääsääntöisesti lyhennysohjelman mukaisesti. Korkomenojen ennustetaan olevan maltilliset, ennusteiden mukaan korot pysyvät suhteellisen alhaisina vielä talousarviovuonna, mutta noussevat suunnitelmavuosina. Riskienhallinnan kannalta korkojen nousuun on va-rauduttu pitämällä osa lainasalkusta pitkissä koroissa ja käyttämällä suojauksia.

28

V TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN SITOVUUS VUONNA 2019 Kaupunginvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota vuodelle 2019. Talousarviossa esitetyt perustelut, mittarit ja tavoitteet ovat toimielimiä ja niiden alaisia talousyksiköitä sitovia. Liikelaitosten osalta noudatetaan kunnallisen liikelaitoksen ohjeistusta. Talousarviossa ovat liikelaitosta sitovia eriä: korvaus perus- ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta-avustus liikelaitokselle, peruspääoma- tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapääoman palautus, nettotulos ja investointien kokonaismenot.

Toimielimillä ja niiden alaisilla yksiköillä on velvollisuus ottaa huomioon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asettamat talouden tavoitteet ja toimia siten, että tasapainoinen ja terve taloustilanne saavutetaan suunnitelmakaudella. Toimialojen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtuuston hyväksymät strategiset linjaukset ja koko kaupunkia koskevat tavoitteet.

Yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta, tilimerkinnöistä ja tilin käyttäjistä antaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä talousarvion sitovuudesta ja puuttua vuoden kuluessa minkä tahansa määrärahan käyttöön. Toimielinten ja liikelaitosten johtokuntien on hyväksyttävä talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat alaisiltaan tulosalueilta. Käyttösuunnitelmassa voidaan korjata mahdolliset talousarvion teon jälkeen tulleet muutokset. Käyttösuunnitelmat on hyväksyttävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Määrärahojen käyttö tulee tarvittaessa priorisoida tärkeimpiin tehtäviin ja palveluihin. Talousarvion ja -suunnitelman sitovuudesta ja määrärahojen käytöstä noudatetaan seuraavaa: 1. Talousarvioon merkityt toimialan ja tulosalueen menot ja tuloarviot ovat sitovia.

2. Talouden hoidossa on kirjanpitolain mukaisesti varojen käytössä bruttoperiaate. Kukin toimielin ja ao. tilivelvollinen on vastuussa tulosalueen menoista ja tuloista erikseen. Tulojen ylittyminen talousyksikön käyttötaloudessa ei oikeuta menojen ylittämiseen.

3. Toimialan ja tulosalueen menojen yhteismäärää ei ilman kaupunginvaltuuston lupaa saa ylittää, eikä käyttää kuin nimikkeen, toimialan ja tulosalueen tehtävien ja tavoitteiden mukaiseen tarkoitukseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat sitovia. Talousarvioon tehtävistä menojen ja tulojen muutoksista toimiala- ja tulosaluetasolla päättää kaupunginvaltuusto.

4. Tulosyksikön menojen yhteismäärää ei ilman asianomaisen toimielimen lupaa saa ylittää, eikä käyttää muutoin kuin tulosyksikön tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. Ylityspäätöstä tehdessään ao. toimielimen/viranhaltijan on samalla tehtävä päätös, miltä saman tasoiselta toiselta tai useammalta tulosyksikön kohdalta vastaava säästö saadaan ylityksen katteeksi. Katetta ei voida osoittaa sisäisistä eikä omien liikelaitosten eristä. Määrärahoihin liittyvät päätökset on tehtävä etukäteen.

Tilien käyttäjät ovat ensisijaisessa vastuussa määrärahan riittävyydestä lakimääräisten tehtävien osalta ja toissijaisesti kaikkien suunniteltujen tehtävien suorittamisesta. Lakimääräisten tehtävien suorittamiseen kaupunginvaltuusto on varannut riittävät määrärahat. Ehdotukset työohjelman tai toiminnan muutoksista, jatkamisesta tai lisäämisestä on tehtävä niin ajoissa, että kaupunginvaltuusto ja -hallitus voivat olla siitä aiheutuvaa ja ehdotettua menoylitystä hyväksymättä.

5. Havaitessaan toiminnan muutoksen, joka on aiheuttamassa talousarviomäärärahan käytön ylityksen, on tulosalueen/-yksikön tai kustannuspaikan esimiehen etsittävä aktiivisesti ratkaisuja ja tehtävä esityksiä toiminnan muutoksista ja/tai rakenteiden uudistamisesta, jotta määrärahaylityksiltä vältytään. Jos kattaminen ei ole mahdollista oman tulosalueen/ -yksikön tai kustannuspaikan toiminnasta, kattamiset tehdään ensisijaisesti oman toimialan sisällä.

6. Jämsän kaupungin virkojen/toimien täyttämiseen tarvitaan kaupunginhallituksen lupa (kaikki vakinaiset palvelussuhteet). Sijaisuuksien täyttämisessä noudatetaan hallintosääntöä ja täyttämisessä on huomioitava myös annetut erityisohjeet.

29

7. Työllisyysvaroin palkattavista henkilöistä on tehty työllistämissuunnitelma. Työllistämisyksikkö koordinoi ja ohjeistaa konsernin työllistämistä.

8. Tulosalueiden on huolehdittava siitä, että tulot kertyvät ajallaan ja että kustannustason nousua seurataan huolellisesti.

9. Taksat ja maksut tarkistetaan vuosittain. Maksujen ja taksojen tarkistaminen tarkoittaa myös niiden rakenteen ja määräytymisperusteiden tarkistamista. Hintoihin tulee sisällyttää yleiskustannuslisä sekä poistot ja laskennalliset korot, ellei sitä ole lain tai muun säädöksen nimenomaisen määräyksen perusteella kielletty.

10. Mikäli on odotettavissa tulovajaus, mistä syystä tahansa, on asianomaisten toimielimien huolehdittava vastaavan menosäästön syntymisestä. Tilannetta on seurattava ja esitettävä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin tarpeelliset toimintaan vaikuttavat muutokset.

11. Kuntien valtionosuuden, projektiohjeiden tms. avustuksen saannin ohjeita on tarkoin noudatettava. Mihinkään valtionosuuteen tai -avustukseen oikeuttavaan hankkeeseen tai hankintaan ei ole lupa ryhtyä ennen kuin on varmistettu valtionosuuden tai -avustuksen saanti, silloin kun se on hankkeen ehtona.

12. Projektien kirjanpidosta ja käytännön talouden hoidosta ja kustannusten erittelyistä on kaupunginhallitus hyväksynyt erilliset ohjeet.

13. Kaupungin myöntämät harkinnanvaraiset toiminta- ja kohdeavustukset tulee asianomaisten toimielinten julistaa haettavaksi samanaikaisesti yhteisilmoituksella. Määräys ei koske kaupunginhallituksen avustusmäärärahoja.

Hankintarajat ja investoinnit

14. Kaupungin hankinnoissa noudatetaan hankintalainsäädäntöä ja annettuja hankintaohjeita. Talousarvioon perustuvat hankinnat on tehtävä taloudellisesti, suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti.

Hankinnat on mahdollisuuksien mukaan tehtävä keskitetysti materiaalikeskuksen kautta. Materiaali- ja palveluhankintoja koskevia puite- ja yhteishankintasopimuksia on noudatettava.

Talousarvion investointiohjelmassa nimettyjen erillishankkeiden (ml. kalusto) määrärahat ovat toimielimiä sitovia.

Käyttötalouteen kirjattavien hankintojen tekemistä on vältettävä joulu-tammikuun välisellä ajanjaksolla. Investoinniksi kirjattavat hankinnat eivät saa ajoittua marras-helmikuun väliselle ajalle. Poikkeukset on sovittava talousjohtajan kanssa.

15. ICT-hankinnat suoritetaan tietohallintoyksikön kautta. Määrärahat sisältyvät eri yksiköille. ICT-hankinnoista on erillinen ohje. Henkilökohtaiset laitteet hankitaan kaupungin leasing sopimuksella.

16. Tulosalueen esimies voi päättää enintään 60.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun hankinnasta.

17. Tulosyksikön esimies voi päättää enintään 10.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun hankinnasta.

18. Kustannuspaikan esimies voi päättää enintään 5.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran hankinnasta tai palvelun ostosta. Tilapalveluissa Kiinteistöhuolto ja kunnossapito -kustannuspaikan esimies voi kuitenkin päättää enintään 10.000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran hankinnasta tai palvelun ostosta.

19. Talousjohtajalla on oikeus myöntää korkeintaan 50.000 euroa lyhytaikaista antolainaa yhteisöille, kun EU-projekti tai muu yhteisprojekti on hyväksytty kaupunginhallituksessa.

20. Yli 10.000 euron hintaiset yksittäiset irtaimet hyödykkeet budjetoidaan investointiosaan. Pienten yksittäisten hankkeiden niputtaminen em. rajan ylittämiseksi tai hankinnan perusteeton pilkkominen em. rajan alittamiseksi on kiellettyä.

30

21. Talousarviovuodelle sisältyvät talonrakennushankkeet ovat toimielimiä ja yhdyskuntatoimea sitovia suunnittelumääräyksiä, seuraavien vuosien investointisuunnitelman hankkeet ovat ohjeellisia. Kohteiden suunnittelu tulee käynnistää niin, että kohteet voidaan aloittaa aikataulun mukaisesti. Luonnospiirustukset ja alustavat kustannusarviot hyväksyy kaupunginhallitus, mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää 500.000 euron. Alle 500.000 euron hankkeiden luonnospiirustukset ja hyväksyttyihin luonnospiirustuksiin perustuvat pääpiirustukset hyväksyy tekninen lautakunta.

22. Talonrakentamishankkeissa investointikustannuksiin on sisällytettävä hankkeen suunnittelu. Ensikertaisen kalustamisen kustannukset käsitellään omana kalustomäärärahana.

23. Kaikki talonrakentamishankkeet ja erikseen nimetyt kunnallistekniikan sekä puistot, liikunta- ja leikkipaikat hankeryhmien hankkeet tarvitsevat ennen toteutuksen aloittamista erillisen kaupunginhallituksen toteuttamispäätöksen, jossa hyväksytään hankkeen lopullinen laajuus, alustava maksuaikataulu ja kustannukset. Maksuaikataulut ja niiden tarkennukset on toimitettava talouspalveluihin tiedoksi maksuvalmiussuunnitelmaa varten.

24. Kiinteät rakenteet ja laitteet, Hulevesi ja Puistot-, liikunta- ja leikkipaikat määräraha on jaettu osin tarkkeneviin hankeryhmiin. Hankeryhmät muodostavat kokonaisuuden, jonka yksityiskohtaisesta käytöstä päättää kaupunginhallitus kolmannesvuosittain hyväksyttävässä työohjelmassa. Talousarviossa erillisiksi hankkeiksi määritellyt yksittäiset investoinnit ovat sitovia ja niihin varattujen varojen nettomäärää ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen ilman kaupunginvaltuuston lupaa.

25. Liikelaitoksen investointiosaan varatuista hankkeista ja määrärahoista päättää ao. liikelaitoksen johtokunta. Nimetyistä kehittämishankkeista liikelaitoksella on kuitenkin neuvotteluvelvollisuus kaupunginhallituksen kanssa. Vesiliikelaitoksen investoinnit on koordinoitava ja toteutettava yhdessä muiden kunnallistekniikan hankkeiden kanssa.

31

VI INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT 2019 - 2022 Investointimenona budjetoidaan pysyviin vastaaviin aktivoitavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot sekä sijoitukset osakkeiden ja osuuksien hankintamenoihin. Investointiosassa käsitellään myös näiden erien muutokset. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot jäl-jempänä esitetyllä hanke- ja hankeryhmäjaolla. Investointiosa on tällä jaottelutasolla valtuustoon nähden si-tova mahdollisine erillisperusteluineen. Liikelaitosten osalta valtuustoon nähden sitovia ovat kokonaisinves-tointien määrä ja erikseen päätetyt ja nimetyt kohteet. Investointisuunnitelma on tehty neljälle vuodelle. Määrärahat ovat investointiosassa hankkeittain tai hankeryh-mittäin. Investoinnit aktivoituvat vuosikuluksi vaikutusaikanaan erillisen kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Taloussuunnitelman kolmen ensimmäisen vuoden investoinnit on ajoitettu sito-vasti, viimeinen vuosi on rahoitustarpeen laskemisen apuväline ja ohjeellinen summaltaan. Suunnitelmaan arvioitu valtionosuus tai muu ulkopuolinen rahoitus on niiden hankkeiden toteuttamisen edellytys, joiden tu-loiksi ulkopuolista rahoitusta on merkitty. Valmisteltu investointiohjelma ei sisällä Himoksen kylpylä investointia, koska hankkeen viivästyttyä uuden kaa-van laatiminen on kesken, eikä tarkkaan tiedetä, miten mahdollinen kaupungin osuus kokonaisuudessa muut-tuu. Aiemmin käsitellystä hankkeesta ei ole mitään osia mukana investointisuunnitelmassa. INVESTOINNIT YHTEENSÄ 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Muut pitkävaikutteiset menot 245 000 0 0 0 245 000 Maa- ja vesialueet 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Osakkeet ja osuudet 0 0 0 0 0 Hallinto- ja laitosrakennukset 1 014 000 600 000 1 150 000 650 000 3 414 000 Liikenneväylät 4 550 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 9 650 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet, erilliset 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat 680 000 600 000 775 000 1 020 000 3 075 000 Koneet ja kalusto 890 000 510 000 250 000 795 000 2 445 000 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 Investointimenot yhteensä 7 779 000 3 810 000 4 275 000 4 565 000 20 429 000 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 0 0 0 Maa- ja vesialueet 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Osakkeet ja osuudet 0 0 0 0 0 Hallinto- ja laitosrakennukset 0 0 0 0 0 Liikenneväylät 0 0 0 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet, erilliset 0 0 0 0 0 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat 122 500 105 000 189 000 40 000 456 500 Koneet ja kalusto 0 0 0 0 0 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0 0 0 Investointitulot yhteensä 322 500 305 000 389 000 240 000 1 256 500 INVESTOINNIT YHTEENSÄ, netto, kaupunki 7 456 500 3 505 000 3 886 000 4 325 000 19 172 500

KOKO KAUPUNKI liikelaitokset mukana 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Kaupunki 7 779 000 3 810 000 4 275 000 4 565 000 20 429 000 Vesi 3 250 000 3 900 000 1 850 000 1 270 000 9 560 000 Ateria 0 0 0 0 Jätehuolto 30 000 30 000 30 000 30 000 120 000 Menot yhteensä 11 059 000 7 740 000 6 155 000 5 865 000 30 109 000 Kaupunki, tulot 322 500 305 000 389 000 240 000 1 256 500 Vesi, tulot 0 0 140 000 0 140 000 Ateria, tulot 0 0 0 0 Jätehuolto, tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 322 500 305 000 529 000 240 000 1 396 500 NETTO, liikelaitokset mukana 10 736 500 7 435 000 5 626 000 5 625 000 28 712 500

32

Kaikki investoinnit tarvitsevat ennen toteutusta erillisen toimeenpanopäätöksen hallintosäännön, talousarvion sitovuusohjeiden ja toimeenpanopäätöksen puitteissa. Maankäyttösopimuksin tehtävien kunnallistekniikan hankkeiden toteutus riippuu maanomistajasta. Nämä yksityisten rahoitusosuudet on kirjattava kirjanpitosään-nösten mukaisesti käyttötalousosaan, joten tiedossa olevat suunnitellut maankäyttösopimusten tulot ovat in-formaatiotietona. Suunnitelmassa on mukana arvioidut käyttöomaisuuden ja maa-alueiden myynnit kirjanpito-arvostaan. Investointiohjelmaan sisältyy oletus maankäyttösopimuksista, joiden mukaisesti maanomistajat maksavat täy-simääräisesti kaupungin kunnallistekniikan investoinnit ovat alla olevassa taulussa. Solmittavien maankäyttö-sopimusten tulot tulevat kirjattavaksi käyttötalouteen. Pysyviin vastaaviin jää poistona bruttosummainen rasite tuleville vuosille. MAANKÄYTTÖSOPIMUSINVESTOINNIT YHTEENSÄ 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Lintuvuoren asemakaavan katutekniikka 370 000 0 0 0 370 000 Maankäyttösopimusten tulot käyttötalouteen 370 000 0 0 0 370 000 Kaupungin osuus sopimuksiin 0 0 0 0 0 Maankäyttösopimusten arvo yhteensä 370 000 0 0 0 370 000

INVESTOINTISUUNNITELMAN VAIKUTUS POISTOIHIN Investointitason pitäisi pitkällä tähtäyksellä olla vuosipoistojen suuruinen. Ohjelman investointitaso on alle poistotason liikelaitokset mukaan lukien. Pitkällä tähtäyksellä kaupungin elinvoima ja kehittämisinvestoinnit pystytään tekemään maltillisella ajoituksella. Rakennemuutosten vuoksi käyttämättä jäävä omaisuusmassa on päästävä poistamaan käyttöomaisuudesta, jotta turhilta käyttökuluilta vältytään. Poistosuunnitelma on tarkis-tettu vuonna 2012 voimaan tulleiden Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT

MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 2019 2020 2021 2022 Yhteensä ICT ohjelmistot 245 000 0 0 0 245 000 - Sivistystoimi 35 000 0 0 0 35 000 - Sote 210 000 0 0 210 000 Muut pitkävaikuttaiset menot yhteensä 245 000 0 0 0 245 000 Muut pitkävaikutteiset, tulot yhteensä 0 0 0 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET, NETTO 245 000 0 0 0 245 000

ICT

Kaupungin ICT:tä kehitetään kokonaisvaltaisesti toiminnan tarpeisiin perustuen. Kehittämisessä ohjelmisto-jen yhteensopivuus ja -toimivuus on ensisijaisen tärkeää ja hankintojen tavoitteena on aina tukea toiminnan tarpeita siten, että myös prosesseja voidaan tehostaa. Ohjelmistohankinnoissa keskitytään lakisääteisiin ja teknologian vanhenemiseen perustuviin seikkoihin, mutta samalla on tarpeen kehittää sähköistä asiointia ja mobiiliratkaisuja sekä hyödyntää pilviteknologian mahdollisuuksia. Sote- ja maakuntauudistus muutoksen varautuminen otetaan suunnittelussa huomioon turhien investointien välttämiseksi. Koulukuljetusten suunnitteluohjelmiston kustannusarvio 10.000 €. Varhaiskasvatukseen tarvitaan toimiva, ajantasainen toiminnanohjausjärjestelmä. Vesseli –järjestelmän kehittämistyö on päättynyt. Investointi sisäl-tää uuden järjestelmän käyttöönoton ja tarvittavat rajapintakustannukset. Hankinnan kilpailutus syksyllä 2018 (KH 4.6.2018 § 135). Edellä mainittujen lisäksi tulevat käyttömaksut, jotka otetaan huomioon varhaiskasva-tuksen ja perusopetuksen vuoden 2019 käyttötaloutta koskevassa talousarvioesityksessä. Sosiaali- ja terveystoimen ICT-ohjelmahankintoja ovat Sosiaali Effican uusi raportointiohjelma (Lifecare) ja sosiaalitoimen Effica Fakta. MAA- JA VESIALUEET Pienten maa-alueiden ostoon varataan vuosittain määräraha. Maanhankintaa suoritetaan lähinnä kaava-alu-eilta ja sen läheisyydestä. Suuremmat hankinnat päätetään aina erikseen kaupunginvaltuustossa. Maa- ja vesialueiden sekä kiinteistöjen myyntiä on arvioitu myös Himoksen alueelta. Investointiosaan kirjautuvat vain maanmyyntien tasearvot.

33

MAA- JA VESIALUEET 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Kiinteistöjen osto 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Maa ja vesialueet, menot yhteensä 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Tonttien myynti ja kiinteistöjen realisointi 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Maa ja vesialueet tulot yhteensä 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 MAA-JA VESIALUEET, netto 0 0 0 0 0

OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeiden ostoja ja myyntejä ei ole tiedossa HALLINTO- JA LAITOSRAKENNUKSET

HALLINTO- JA LAITOSRAKENNUKSET 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Puukilan päiväkodin peruskorjaus 600 000 600 000 1 200 000 Viiskulman päiväkodin peruskorjaus 550 000 550 000 1 100 000 Sairaala, E- ja F-osien käyttövesiputkistot 400 000

400 000 Sairaala, vuodeosastojen sprinklaus 300 000 300 000 Lammenranta ja Jkosken palvelutalo, varavoima 52 000 52 000 Hallin palvelutalo varavoima 52 000 52 000 Lukkoilakoti vanha osa, tilamuutos ja vesikaton korjaus 210 000 210 000 Sairaalan pohjoisp. ympärystie ja parkkial, pohjaus, asfaltointi 100 000 100 000 Hallinto- ja laitosrakennukset menot yhteensä 1 014 000 600 000 1 150 000 650 000 3 414 000 Hallinto- ja laitosrakennukset tulot yhteensä 0 0 0 0 0 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT, netto 1 014 000 600 000 1 150 000 650 000 3 414 000

Puukilan ja Viiskulman päiväkotien peruskorjaukset Kiinteistöjen korjaus tulee peruskorjausvaiheeseen, jotta kiinteistö vastaa nykypäivän vaatimuksia ja määräyk-siä tekniikaltaan. Peruskorjauksilla on pitkäaikainen vaikutus rakennuksen kuntoon, arvoon ja käyttömukavuu-teen. Päiväkoteihin tehdään kuntoarviot vuoden 2019 aikana, jolloin selviää niiden tarvitsema korjausaste. Ennen peruskorjauksien aloittamista kartoitetaan päivähoidon tarve ja mitoitus sekä tarkistetaan tulevaisuuden ennusteet koko kaupungin alueella. Jämsän kaupungin sairaala/pääterveysasema käyttövesiputkisto Pääterveysasemarakennuksen E- ja F-osan käyttövesiputkistossa on esiintynyt huomattavan usein pistevuo-toja. Lukuisten korjausten yhteydessä joudutaan koko siiven käyttövesiputkisto sulkemaan. Investoinnissa uu-sitaan E-ja F-osan käyttövesiputkisto sulkuineen. Uudistus suunnitellaan ja toteutetaan nykyisten toimintojen ollessa käynnissä. Käyttövesiputkiston saneerauksen aloittaminen tarvitsee kaupunginhallituksen erillisen päätöksen. Sairaalan vuodeosastojen sprinklaus Sairaaloissa ja muussa laitoshuollossa yms. näihin verrattavissa kohteissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Alueen pelas-tusviranomainen on tarkastuksessaan katsonut sprinklauksen olevan ko. tiloissa pakollinen. Sprinklauksen aloittaminen tarvitsee erillisen hallituksen päätöksen. Paloviranomaisen määräaika sprinklaukselle on syys-kuu. Lammenranta ja Jämsänkosken palvelutalon sekä Hallin palvelutalon varavoima Palvelutalot varustetaan varavoimalla sähkökatkosten varalle. Ennen varavoiman asentamista selvitetään, onko tyhjissä kiinteistöissä olemassa vastaavia laitteita ja tutkitaan siirtomahdollisuus. Lukkoilakoti Rakennuksen vesikaton korjaus. Korjauksen aloittaminen tarvitsee erillisen kaupunginhallituksen päätöksen. Sairaalan pohjoispuolen ympärystie ja parkkialueet Sairaalan pohjoispuolen tie on pahasti routavaurioitunut ja vaatii kunnostamisen. Tien varrella olevat parkki-paikat ovat kunnostettu ja ne päällystetään tien päällystämisen yhteydessä. Korjauksen aloittaminen tarvitsee erillisen kaupunginhallituksen päätöksen.

34

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

Kiinteät rakenteet ja laitteet kohdan määrärahat kohdennetaan tarkemmin teknisen lautakunnan kaupungin-hallitukselle kolme kertaa vuodessa tekemän kunnallistekniikan käyttösuunnitelman mukaisesti, samassa yh-teydessä tarkennetaan puistojen, leikki- ja liikuntapaikkojen suunnitelma siltä osin, kuin ne ovat hankeryhminä. Ohjelmissa mainitut nimetyt kohteet ovat kuitenkin valtuustoon nähden sitovia. LIIKENNEVÄYLÄT 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Liikenneväylät yleiset 1 330 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 6 130 000 Kadunsaneeraus 800 000 1 200 000 1 200 000 1 200 000 4 400 000 Katujen päällystäminen 180 000 200 000 200 000 200 000 780 000 Katuvalaistus 350 000 200 000 200 000 200 000 950 000 Liikenneväylät erilliset 3 220 000 100 000 100 000 100 000 3 520 000 Pääväylien ympäristön parannus 80 000 50 000 50 000 50 000 230 000 Siltojen peruskorjaus 50 000 50 000 50 000 50 000 200 000 Keskuskadun saneeraus 1 700 000 1 700 000 Haiskankujan rakentaminen 20 000 20 000 Länsikeskuksen asemakaava/risteysjärjestelyt 500 000 500 000 Himoskylän asemakaava/Himosraitin rakentaminen 500 000 500 000 Lintuvuoren asemakaavan katutekniikka 370 000 370 000 Himoksen alue 1 390 000 0 0 0 1 390 000 Liikenneväylät menot, yhteensä 4 550 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 9 650 000 Liikenneväylät, tulot yhteensä 0 0 0 0 0 LIIKENNEVÄYLÄT, netto 4 550 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 9 650 000

HULEVESI 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Hulevesiviemärin rakentaminen 130 000 100 000 100 000 100 000 430 000 Hulevesiviemärin saneeraus 70 000 100 000 100 000 100 000 370 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet erill. menot, yht. 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Tulot Kiinteät rakenteet ja laitteet erill. tulot, yht. 0 0 0 0 0 KIINTEÄT RAKENT. JA LAITTEET, ERILL, netto 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000

Kadunrakennus, kadunsaneeraus ja katujen päällystäminen Kadunrakennus- ja saneerauskohteet määritellään 3 kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa. Vuo-den 2019 aikana päällystetään mm. Himoksen taajamassa sijaitseva Länsihuipuntie. Päällystyskohteet mää-ritellään teknisessä lautakunnassa vuosittain hyväksyttävässä päällystysohjelmassa Katuvalaistuksen saneeraus Länkipohjan ja Koskenpään taajamassa toteutetaan katuvalaistuksen saneerausta verkkoyhtiöiden kaapeloin-titöiden yhteydessä. Pääväylien ympäristön parannus Pääväylien ympäristön parantamista toteutetaan mm. pääväylien ympäristön siistimisellä, huomiota kiinnite-tään erityisesti kasvillisuuteen ja alueiden helppohoitoisuuteen. Vuonna 2019 toteutetaan Koskentiellä Saha-ranta-Siltakatu välillä olevan ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välisen välikaistan kunnostaminen. Siltojen peruskorjaus Kaupungin siltojen perusparannukseen varataan vuosittain määräraha. Keskuskadun saneeraus Keskuskadun katusuunnitelma valmistui vuoden 2018 alussa ja Keskuskadun saneeraus alkoi syksyllä 2018, Keskuskadun rakentaminen jatkuu vuonna 2019. Saneerauksen yhteydessä uusitaan myös kaukolämpö-ja vesijohtoputkistot. Haiskankujan rakentaminen Uskolan asemakaavan korttelin 4249 tonteille on rakentunut lomahuoneistoja ja niiden liikennöintiä varten on rakennettava Haiskankuja. Vuodelle 2019 varataan määräraha asfaltointi- ja viimeistelytöille.

35

Länsikeskuksentien asemakaava/Länsi-Himoksentien ja Länsikeskuksentien risteysjärjestelyt Vuonna 2019 rakennetaan Länsikeskuksentien muutokseen, Länsikeskuksen asemakaavan mukaiselle katu-alueelle noin 110 m pituudelta. Nykyinen katuosuus on huonokuntoinen ja siltä käyttää sekä hiihtokeskuksen että golfkentän asiakkaat. Lisäksi määrärahaan sisältyy Länsi-Himoksentien, Länsikeskuksentien ja Himosrai-tin risteysalueelle sijoittuvan kiertoliittymän rakentaminen. Himoskylän asemakaava/Himosraitin rakentaminen Himosraitin rakentamiselle välille Länsi-Himoksentie - Alppinotko. Katuyhteyden rakentaminen mahdollistaa kaupungin tonttien myymisen korttelissa 4239 ja samalla toteutuu rakenteilla olevan Alppinotkon alueen liiken-neyhteydet. Risteysalueelle toteutetaan kiertoliittymä (kts. edellä’). Lintuvuoren asemakaavan katutekniikka Lintuvuoren asemakaavan katu- ja kunnallistekniikan rakentamisesta sovitaan alueen maanomistajien kanssa tehtävissä maankäyttösopimuksissa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustannuksista vastaavat täysin maanomistajat. Vuonna 2019 rakennetaan 3. osan katu- ja kunnallistekniikka. Hulevesiviemärin rakentaminen ja saneeraus Rakentamiskohteet määritellään 3 kertaa vuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa. Hulevesiviemäreiden ra-kentamista tehdään pääsääntöisesti kadun saneerauskohteiden yhteydessä, työohjelmakohteet perustuvat pääosin vuonna 2012 laadittuun katujen saneerausohjelmaan. PUISTOT, LEIKKI- JA LIIKUNTAPAIKAT

Puistojen, leikki ja liikuntapaikkojen suunnitelma tarkentuu teknisen lautakunnan kaupunginhallitukselle kolme kertaa vuodessa tekemän kunnallistekniikan käyttösuunnitelman mukaisesti. Nimetyt kohteet ovat kuitenkin sitovia kaupunginvaltuuston nähden. PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Puistot ja leikkipaikat, yleiset 30 000 0 0 0 30 000 Pallokentän leikkipuiston esteettömyys 30 000 30 000 Liikunta-, ulkoilupaikat, erilliset 650 000 600 000 775 000 1 020 000 3 045 000 Satamat ja venerannat 200 000 200 000 200 000 200 000 800 000 Jämsäpuisto (maauimalan alue) 100 000 100 000 50 000 50 000 300 000 Immi Hellén satupuiston perustaminen 45 000 45 000 Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus 180 000 180 000 Tekonurmikenttä 500 000 500 000 Paunun tenniskenttien kunnostaminen 180 000 180 000 Juokslahden koulun lähiliikuntapaikka 100 000 100 000 Jämsänkosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka 350 000 300 000 650 000 Kaipolan koulun lähiliikuntapaikka 50 000 50 000 100 000 Kuoreveden koulun lähiliikuntapaikka 75 000 75 000 150 000 Särkijärven lähiliikuntapaikka 40 000 40 000 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, menot yhteensä 680 000 600 000 775 000 1 020 000 3 075 000 Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus 54 000 54 000 Paunun tenniskenttien kunnostaminen 45 000 45 000 Juokslahden koulun lähiliikuntapaikka 35 000 35 000 Jämsänkosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka 122 500 105 000 227 500 Kaipolan koulun lähiliikuntapaikka 15 000 15 000 30 000 Kuoreveden koulun lähiliikuntapaikka 25 000 25 000 50 000 Särkijärven lähiliikuntapaikka 15 000 15 000 Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, tulot yhteensä 122 500 105 000 189 000 40 000 456 500 PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT, netto 557 500 495 000 586 000 980 000 2 618 500

Leikkikenttien ja puistojen perusparannus Jämsänkosken pallokentän leikkipaikan saneeraus, kentälle uusitaan mm. kiipeilyteline. Satamat ja venerannat Satamien, laitureiden ja muiden rakenteiden kunnostaminen. Hulkkion sataman vierasvenelaituri kunnoste-taan, maapenkka korjataan ja uusitaan kansilaudoitusta sekä levennetään vieraslaituripuolta. Lisäksi kyseisen laiturin venepaikkojen poijut on uusittava. Toisen laiturin puomit on uusittava ja kulkusillat kunnostettava. Myös Vaherissa yksi venepaikkalaituri on korjattava.

36

Jämsäpuisto Maauimalan alue rakentuu vanhan pallokentän osalta liikuntapuistoksi ja Jämsän sisääntulossa olevaksi käyntikortiksi. Jotta alue saadaan kokonaisvaltaiseen käyttöön ja kuntoon, niin tarvitaan vielä pieni leikki-paikka lapsille sekä uimala-alueen rantojen laitto sekä parkkipaikan kunnostus vuonna 2019. Suunnitteluvuosina jatketaan Lamminsuon ja Torpannotkon puistojen saneeraamista. Immi Hellén -satupuiston perustaminen Immi Hellén oli Kuorevedellä syntynyt runoilija, jonka teki runsaasti lauluiksikin sävellettyjä runoja etenkin lapsille. Määrärahalla toteutetaan Hellénin runoihin perustuen lasten puisto Halliin (Järvensivun leikkipaikka) tai Jämsän taajamaan. Puiston rakentamiseen pyritään saamaan mukaan paikalliset taiteilijat, tehden runoi-hin perustuvia teoksia. Urheilukenttien suorituspaikkojen perusparannus Oinaalan urheilukentän pinnoite on uusittu kertaalleen vuonna 2003. Urheilukentällä on havaittavissa kulumi-sen jälkiä sekä pinnoitteen halkeamisia. Suomen Urheiluliiton edustajat ovat huomauttaneet juoksuratojen kunnosta jo muutama vuosi sitten kesän yleisurheilukarnevaalien aikana. Vuodelle 2021 esitetään Oinaalan urheilukentän juoksuratojen ja suorituspaikkojen kunnostamista ruiskuttamalla/uusimalla pinnoite ja maalaa-malla viivoitukset. Lisäksi Oinaalan urheilukentällä tulee uusia kentän ja juoksuradan välinen sadevesikouru. Hankkeeseen voidaan hakea liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta. Tekonurmikenttä Tekonurmen käyttö on mahdollista 45 viikkoa vuodessa (nurmikentän 16 - 20 viikkoa). Nurmikentän kunnos-sapidon kustannus on vuodessa noin 9.000 €, tekonurmen noin 3.000 €/vuosi. Tekonurmea voidaan käyttää jalkapallon lisäksi muidenkin liikuntalajien harrastamiseen. Tekonurmen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on kartoitettu. Rakentamishankkeelle ei ole toistaiseksi löytynyt vastuullista toteuttajaa kolmannelta sektorilta. Jalkapalloseuran edustajat ovat ilmoittaneet halukkuutensa olla mukana rakentamishankkeessa esim. mah-dollisissa talkoilla tehtävissä töissä. Tekonurmi tulisi Jämsänjokilaakson jäähallin vieressä olevan nurmiken-tän tilalle. Tekonurmikentän rakentamiseen haetaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta sekä mah-dollisesti myös Suomen Palloliiton jalkapallon olosuhteiden parantamiseen tarkoitettua Hatrick-avustusta. Paunun tenniskenttien kunnostus Paunun urheilukentän vieressä olevien tenniskenttien kunnostus. Tekojääradan pinnoitteena on läpäisevä asfaltti Plexipave-pinnoitteella, johon on merkitty 4 tenniskenttää. Asfaltin pinta on halkeillut ja kupruillut ja osa kentistä on vaarallisia käyttäjille. Kunnostuksen yhteydessä kentän alla oleva tekojään jäähdytysputkisto uusitaan. Kohteeseen haetaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta. Juokslahden koulun lähiliikuntapaikka Ns. kyläkaavassa oletetaan asujaimiston alueella myös lisääntyvän tulevaisuudessa. Juokslahden koulun piha-alueet uusitaan ja kyläläisille tehdään harrastus-, ulkoliikunta- ja tapahtumien pitopaikka. Hanketta on-kin käynnistelty jo aiemmin vuosina 2010–2011, jolloin alueelle on tehty alustavaa suunnitelmaa. Suunnitel-masta päiväkodin puoleinen piha-alue on jo toteutettu. Suunnittelu tehdään aikaisemman suunnitelman poh-jalta kaupungin omana työnä. Hankkeeseen haetaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta ja se on ehtona lähiliikuntapaikan rakentamiselle. Jämsänkosken yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka Mäntykallion koulun pihan lähiliikuntapaikkahanke kytketään koulun rakentamisen yhteyteen. Suunnittelu on tehty omana työnä vuonna 2018, toteutus vuosina 2019-2020. Oppilaille tehdään välituntiliikunta houkuttele-vaksi ja lisäksi Jämsänkosken alueella on erityisen painottunut tarve lähiliikuntapaikalle. Koulualueen yläpiha kunnostetaan välituntiliikunnan alueeksi vuonna 2019 ja alapiha kaikenikäisten liikunta-paikaksi vuonna 2020, jossa huomioidaan myös hyvät talviliikuntamahdollisuudet. Alapihan yhteyteen raken-netaan oppilaiden jättö-/noutopaikka sekä mopoparkki. Rakennettava alue on kooltaan reilut kaksi hehtaaria. Hankkeeseen haetaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta ja se on ehtona lähiliikuntapaikan raken-tamiselle. Kaipolan koulun lähiliikuntapaikka Kaipolan koululle on kyläläisten aloitteesta laadittu piha-alueen ja urheilukentän alueiden suunnitelmaa yh-teistyössä puistotoimen, Kaipolan koulun henkilökunnan ja oppilaiden sekä vanhempaintiimin kanssa. Pihalla

37

on vähänlaisesti aktiviteetteja ja leikkivälineet ovat elinkaarensa päässä. Kokonaisvaltainen piharemontti ur-heilu- ja ulkoliikuntapaikkoineen rakennetaan, koska koulun oppilasmäärä on viime vuosina lisääntynyt ja . vähäisten leikkivälineiden lisääntynyt käyttö lisää turvallisuusriskiä. Vuoteen 2020 mennessä tehdään suun-nitelma osallistavaa suunnittelutapaa käyttäen loppuun asti hiotuksi toteutussuunnitelmaksi omana työnä, jonka perusteella haetaan hankkeelle valtionavustusta lähiliikuntapaikkarakentamista varten. Valtionavustuk-sen saaminen on ehtona hankkeen toteuttamiselle. Kuoreveden koulun lähiliikuntapaikka Koulun piha-alue on nykyisellään liikuntaolosuhteiltaan heikko etenkin sisäpihan osalta. Lähiliikuntapaikan suunnittelu tehdään kaupungin omana työnä vuonna 2020 yhteistyössä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Hankkeelle haetaan valtionavustusta. Valtionavustuksen saaminen on ehtona hankkeen toteutumi-selle. Särkijärven lähiliikuntapaikka Särkijärven lähiliikuntapaikka sijoittuu Särkijärven kuntotalon ympäristöön. Myös laituri uusitaan ja veteen asennetaan hapetin/suihkujärjestelmä estämään järviveden rehevöitymistä ja leväkasvillisuuden lisäänty-mistä. Beach-volleykentät kunnostetaan ja alueelle hankitaan ulkokuntoiluvälineitä. Hankkeeseen haetaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta, joka on ehtona hankkeen toteutumiselle. KONEET JA KALUSTO KALUSTO 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Kuljetusvälineet ja autot 40 000 35 000 0 250 000 325 000 Pakettiauto, puistot, torit ja leikkipaikat 40 000 40 000 Huoltoauto, kiinteistöhuolto ja kunnossapito 35 000 35 000 Kuorma-auto 250 000 250 000 Liikkuvat työkoneet 155 000 70 000 210 000 455 000 890 000 Vaakatasoruohonleikkuri, liikuntapaikat 20 000 20 000 40 000 Vaakatasoruohonleikkuri, puistotoimi 25 000 60 000 85 000 Lavamönkijä, liikuntapaikat 25 000 25 000 Tiehöylä 350 000 350 000 Kiinteistönhoitokone, liikuntapaikat 60 000 60 000 Pyöräkuormaaja, konekeskus 150 000 150 000 Traktori, puistotoimi 60 000 60 000 Traktori, liikuntapaikat ja puistotoimi 50 000 50 000 Runko-ohjattu pientyökone,, puistotoimi 70 000 70 000 Muut koneet ja kalusto 695 000 405 000 40 000 90 000 1 230 000 ICT tietohallinto palvelimet 40 000 40 000 40 000 40 000 160 000 Pääkirjaston kalustaminen 300 000 300 000 Jämsänkosken yhtenäiskoulun kalustus 545 000 65 000 610 000 Jämsänjoen yhtenäiskoulun liikuntasalin väliverho 10 000 10 000 Kuorev. ja Länkip. kirjastojen omatoimikirjastovarustus 70 000 70 000 Vitikkalan AV-järjestelmän uusiminen 50 000 50 000 Uimahalli Koskikaran kuntosalilaitteisto 30 000 30 000 Koneet ja kalusto, menot 890 000 510 000 250 000 795 000 2 445 000 Myyntitulot 0 0 0 0 0 Kalusto tulot yhteensä 0 0 0 0 0 KALUSTO, netto 890 000 510 000 250 000 795 000 2 445 000

Pakettiauto (puistot, torit ja leikkipaikat) Puistojen leikki- ja pienjääkenttien käytössä oleva pakettiauto (ajettu 344.000 km) vuosimallia 1998 vaihde-taan lisääntyneiden korjauskustannusten vuoksi. Huoltoauto (kiinteistönhoito) Huoltokustannukset nousevat ja käyttöaika alkaa olla lopussa. Kuorma-auto (konekeskus) Vaihdetaan Renault- kuorma-auto, vuosimalli 2005 uuteen vastaavaan. Autoa käytetään työmaahuoltoon. Auto palvelee tarvikkeiden siirrossa yhdyskuntatoimen kaikkia yksiköitä.

38

Vaakatasoruohonleikkuri (puistot, torit ja leikkipaikat) Puistotoimella on käytössä puistojen, leikkipaikkojen, satamien ja katuviheralueiden nurmikoiden ajossa (mu-kaan lukien kaikki taajamat) 7 kpl vaakatasoruohonleikkureita, joiden vaihtovälin tulisi olla max. 10 vuotta. Kahden vuoden välein tilanne pysyisi kuta kuinkin hallinnassa ja vaihdossa annettaisiin aina vanhimmasta päästä oleva kone. Vuonna 2021 on tarkoitus hankkia suurteholeikkuri, joka tekisi Jämsän isompien alueiden leikkauksesta noin puolet nopeampaa ja myös monipuolisempaa, kun koneen ulottuvuus olisi käytettävissä myös mm. ojaluis-kissa. Vaakatasoruohonleikkuri (liikuntapaikat) Liikuntapaikoilla Paunussa ja Oinaalassa on urheilukenttien ulkopuolisia alueita, joita ajetaan vaakataso-ruohonleikkurilla. Tällä hetkellä Paunun urheilukentän ympäristöissä on käytössä vuosimallia 2010 oleva, lähinnä yksityiskäyttöön suunniteltu ruohonleikkuri, jossa vuosittaiset korjauskustannukset ovat nousseet. Järkevää on hankkia leikkuri, jonka käyttöikä on pidempi. Vuonna 2019 Paunun leikkurin vaihto, viimeisellä suunnitteluvuodella Oinaalan leikkurin vaihto. Lavamönkijä (liikuntapaikat) Liikuntapaikoilla, latupohjilla ja reitistöillä käytettävän, vuosimallia 2008 olevan lavamönkijän vaihto. Konetta käytetään kesällä myös puistojen kunnossapitotöissä. Tiehöylä (konekeskus) Hankitaan nykyisen tiehöylän (vm. 1976) tilalle uusi. Nykyinen tiehöylä on peruskunnostettu hankinnan yhtey-dessä vuonna 2003, höylään tehtiin koneremontti vuonna 2013. Höylän emäterän runko on kertaalleen kat-kennut. Tiehöylää käytetään katujen kesä- ja talvikunnossapidossa sekä kadunrakennuksessa ja -saneerauk-sessa. Pyöräkuormaaja (konekeskus) Pyöräkuormaajan vaihto Volvo L60F (vm. 2008) vuonna 2021 tunnit arviolta yli 10 000. Koneen ikä ja tunnit ovat siinä vaiheessa, että edessä on suuria remontteja. Konetta käytetään pääasiassa katujen ja pihojen kunnossapitoon sekä kunnallistekniikan työmailla. Uusimalla koneen toimintavarmuus paranee. Kiinteistönhoitokone (liikuntapaikat) Vuonna 2007 hankitun LM Trac 385 –kiinteistönhoitokoneen vaihto. Koneella hoidetaan Paunun urheiluken-tän nurmikonleikkuu sekä alueiden ja pienjääkenttien auraukset. Traktori (puistot, torit ja leikkipaikat) Puistotoimen käytössä olevan vuosimallia 2001 olevan traktorin vaihto. Traktoria käytetään puistojen ja lii-kuntapaikkojen (mm. jääkentät) kunnossapidossa sekä omina töinä tehtäviin pienempiin rakentamistöihin. Kiinteistötraktori (liikuntapaikat ja puistotoimi) Hallin kiinteistötraktorilla on hoidettu kaikkea kenttien hoidosta ja ruohonleikkuusta pienimuotoisiin kuljetuk-siin Hallin taajamassa. Koskenpäällä on ollut käytössä Iseki-kiinteistötraktori, jolla on hoidettu jääkenttää ja lisäksi kesäaikaan urheilukenttien ilmastusta. Lisäksi Koskenpäällä on ruohonleikkuri tiensä päässä. Koska Koskenpään alueet ovat suhteellisen pieniä, voitaisiin Hallin nykyinen kiinteistötraktori siirtää Koskenpään käyttöön ympärivuotisesti ja Hallin kiinteistötraktori korvata uudella. Näin vältyttäisiin Koskenpäälle kahden uuden laitteen hankkimiselta, kun alueet hoidettaisiin yhdellä koneella. Runko-ohjattu pientyökone (puistot, torit ja leikkipaikat) Puistoilla, kiinteistöillä ja leikkipaikoilla on paljon pieniä töitä jotka ovat kuitenkin liian isoja käsin toteutetta-vaksi esim. pienten leikkivälineiden asennukset/poistot, roskisten asennukset, pienten kiveysten tekemiset, pienten kantojen poistot, istutusten poistot/uusimiset ja puiden istutuskuoppien kaivamiset. Näihin tarvitaan tällä hetkellä kaikkiin urakoitsijoita, minkä vuoksi niitä ei tehdä niin paljon kuin olisi tarve tai voisi tehdä. Määrärahalla koneeseen hankittaisiin peruskauhan lisäksi tasojyrsin nurmikkojyrällä sekä kaivurikauha. Jat-kossa laitteeseen on saatavilla lisälaitteita, kuten hiekoitin, lehti-imuri, ruohonleikkuri, puskulevy, lumilinko ja kelamurskain. Tarkoitus onkin saada kone ympärivuotiseen käyttöön jatkossa myös mm. pienjääkentille ja mahdollistaa monipuolinen käyttö myös kiinteistöjen pihojen ja liikuntapaikkojen hoidossa.

39

ICT tietohallinto palvelimet Tietohallinto huolehtii kaupungin palvelinkaluston määräaikaisesta uusimisesta (4-6 vuoden kiertokäyttötar-peesta riippuen) sekä siitä, että ne täyttävät ohjelmistojen käytön ja kehityksen tarpeet. Pääkirjaston kalustaminen Samoin kuin kirjaston kalustamisinvestoinnissa myös neuvonnan osalta käytössä olevaa kalustoa ja laitteita sekä varusteita hyödynnetään niin paljon kuin on tarkoituksenmukaista. Väistöä varten hankitut työtuolit, hä-lytinportit ja lainausautomaatti hyödynnetään uudisrakennuksessa. Kierrätyskalusteet ovat joiltain osin mah-dolliset. Nuorisotilojen kalustamisessa voidaan osa toteuttaa nuorten kesätöinä kierrätyskalusteita tuunaten. Jämsänkosken yhtenäiskoulun kalustaminen Jämsänkosken yhtenäiskoululle hankitaan kalusteet koulurakentamisen yhteydessä. Entisiä kalusteita hyö-dynnetään mahdollisimman paljon. Suurin säästö tulee jo olemassa olevista ruokalan ja liikuntasalin kalus-toista (mm. salin tuolit). Myös mm. peruspulpetteja hyödynnetään. Uudiskalustaminen kohdentuu erityisesti oppimistoreille. Kalustamisella tuetaan toimintakulttuurin muutosta. Jämsänjoen yhtenäiskoulu liikuntasalin väliverho Paunun liikuntasalissa on väliverhot, jotka eivät eristä ääntä. Tilassa on yhtä aikaa 2-3 liikuntaryhmää, jolloin melu ylittää kaikki suositukset ja on selkeä riski niin opettajien kuin oppilaidenkin terveydelle. Salia jaetaan päivittäin liikunnanopetuksessa ja myös iltakäytössä. Väliverhot hankitaan edellä olevasta määrärahasta. Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastojen omatoimikirjastovarustus Kaupunginvaltuuston 11.6.2018 mukaisesti lähikirjastojen muuttamiseksi omatoimimalliin on hankittava si-säänkirjautumisyksiköt, ohjaustietokone, kaiuttimet, videovalvontakamerat ja muu tarvittava varustus sekä hallintaohjelmisto ml. asennustyöt ja koulutus. Vitikkalan AV-järjestelmän uusiminen Vitikkala-salin äänentoisto- ja av-järjestelmä asennettiin vuonna 2005, ja nyt laitteet ovat tulleet elinkaarensa päähän. Tilassa järjestetään lähes viikoittain erilaisia kuntalaisille suunnattuja tilaisuuksia, luentoja, konsertteja ja koulutuksia, ja laitteiden toimimattomuus aiheuttaa hankalia tilanteita järjestäjille. Uimahalli Koskikaran kuntosalilaitteet Uimahalli Koskikaran kuntosalilaitteita on uusittu viime vuosina käyttötalouteen varattujen määrärahojen tur-vin. Uimahallin perusparannuksen yhteydessä suunniteltiin vanhojen kuntosalilaitteiden (ylävartalolaitteet) uusimista esteettömiksi. Uimahalli on liikuntapaikka, joka soveltuu hyvin eri-ikäisten ja erityisryhmiin kuulu-vien kuntoilu- ja virkistäytymispaikaksi. Uusien esteettömien kuntosalilaitteiden hankkiminen tukee ja paran-taa erityisryhmiin kuuluvien omaehtoista kuntosaliharjoittelua sekä ohjattua ryhmätoimintaa ja kuntoutusta. Vastaava määräraha on ollut jo vuodelle 2018, mutta hankinta on viivästynyt. Mikäli hankinta ehditään tehdä vuoden 2018 määrärahasta, on tämä investointiesitys tarpeeton.

40

VII KÄYTTÖTALOUSOSA Kuntalain 75 §:n mukaan tilivelvollisia ovat toimielimen jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Kuntalain ja valtuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaan Jämsän kau-pungissa tilivelvollisia viranhaltijoita ovat siten kunkin toimielimen esittelijä ja tulosalueen esimiehet sekä li-säksi toimielimen talousarvion ja käyttösuunnitelman yhteydessä erikseen nimeämät tulosyksiköitten ja kus-tannuspaikkojen esimiehet.

Kaupunki, ei liikelaitoksia, ulkoiset ja sisäiset Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toimintatuotot 46 064 840 47 288 296 48 055 214 46 953 537 46 695 953

Myyntituotot 24 600 615 23 111 121 24 324 739 23 837 208 23 667 000

Maksutuotot 8 023 273 8 504 539 7 837 760 7 826 537 7 838 953

Tuet ja avustukset 1 385 520 1 736 980 1 515 770 1 515 792 1 516 000

Muut tuotot 12 055 433 13 935 656 14 376 945 14 101 000 14 001 000

Valmistus om. käyttöön 440 912 327 000 294 400 294 000 294 000

Toimintakulut 173 802 249 172 503 459 174 126 638 173 314 082 173 258 248

Henkilöstökulut 38 823 286 39 133 967 38 906 801 37 918 184 37 428 000

Palvelujen ostot 111 107 158 108 705 506 110 343 452 110 464 898 110 937 898

Aineet, tarvikkeet 4 950 058 5 409 327 5 402 844 5 283 000 5 243 000

Avustukset 8 885 505 8 384 755 8 068 630 8 117 000 8 193 000

Muut kulut 10 036 243 10 869 904 11 404 912 11 531 000 11 456 350

TOIMINTAKATE -127 296 497 -124 888 163 -125 777 024 -126 066 545 -126 268 295

Verotulot 85 413 345 84 721 000 86 600 000 88 150 000 89 600 000

Valtionosuudet 43 851 278 42 114 087 41 642 106 41 150 000 40 500 000

Rahoitustuotot- ja kulut 694 955 770 000 1 823 000 1 967 000 1 550 000

Korkotuotot 185 709 203 000 228 500 199 000 199 000

Muut rahoitustuotot 925 965 1 091 000 1 917 335 2 091 000 1 674 000

Korkokulut lainoista 414 741 515 000 313 835 314 000 314 000

Muut rahoituskulut 1 978 9 000 9 000 9 000 9 000

VUOSIKATE 2 663 081 2 716 924 4 288 082 5 200 455 5 381 705

Poistot ja arv.alennukset 9 602 175 6 895 220 7 408 870 7 104 870 7 010 738

Satunnaiset tuotot+/kulut-

TILIKAUDEN TULOS -6 939 095 -4 178 296 -3 120 788 -1 904 415 -1 629 033

Poistoeron muutos 246 611 246 611 246 610 247 000 247 000

Varausten muutos

Rahastojen muutos 2 240 000

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -4 452 484 -3 931 686 -2 874 178 -1 657 415 -1 382 033

41

YLEISHALLINTO Toimialajohtaja: kaupunginjohtaja Ilkka Salminen

Toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat Yleishallinto Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toimintatuotot 3 698 656 3 346 749 3 044 440 3 043 000 2 973 000

Myyntituotot 2 866 574 2 176 399 1 952 370 1 951 000 1 881 000

Maksutuotot 0 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 525 449 938 530 851 830 852 000 852 000

Muut tuotot 306 633 231 820 240 240 240 000 240 000

Valmistus omaan käyttöön 121 920 0 0 0 0

Toimintakulut 12 158 637 13 159 956 13 334 237 12 958 898 12 648 898

Henkilöstökulut 3 589 070 4 219 762 4 192 560 3 903 000 3 663 000

Palvelujen ostot 5 802 049 6 249 021 6 263 943 6 177 898 6 137 898

Aineet, tarvikkeet 95 920 106 190 94 030 94 000 94 000

Avustukset 2 287 759 2 165 000 1 947 500 1 948 000 1 918 000

Muut kulut 383 839 419 983 836 204 836 000 836 000

TOIMINTAKATE -8 338 061 -9 813 207 -10 289 797 -9 915 898 -9 675 898

Poistot ja arv.alennukset 67 298 49 920 62 970 62 000 62 000

TILIKAUDEN TULOS -8 405 358 -9 863 127 -10 352 767 -9 977 898 -9 737 898

Poistoeron muutos TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -8 405 358 -9 863 127 -10 352 767 -9 977 898 -9 737 898

Toimialan tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro- vaikutus ja sujuva elämä

Päätöksenteossa ja johtamisessa otetaan huomioon päivitetty kuntastrategia.

Päätökset ja johtaminen kuntastrategian mukaista x x

Kaupungin talouden vakauttaminen Talouden keskeiset tunnusluvut x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen: - aktiivinen rooli uudistuksen valmistelussa ja

päätöksenteossa - hallinnon integroiminen muutoksiin

Edunvalvonta maakunnallisessa uudistuksessa edistää kaupungin elinvoimaa ja sujuvaa elämää. Toimivat ja avoimet maakunnalliset verkostot sekä ennakoiva vaikuttajaviestintä auttavat uudistuksen läpiviemistä ja omien tavoitteiden huomioonottamista. Rakennemuutokset

Strategisen johtamisen kehittäminen koko kaupunki-konsernissa

Taloudellisen ajattelun ja kustannustietoisuuden lisääminen tuo mukanaan elinvoi-maa ja sujuvaa elämää lisääviä elementtejä johtamiseen ja esimiestyöskentelyyn sekä päätöksentekoon

Organisaatioselvityksen aiheuttamat toimet

Palveluiden ja palvelutuotannon oikea mitoitus.

42

Kaupunginvaltuusto Tulosalueen esimies: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen

Toiminnan kuvaus Kuntalain mukaan valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja tässä ominaisuudessa päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisestä kaupungin toiminta-ajatuksen ja strategian pohjalta. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro- vaikutus ja sujuva elämä

Valmentautuminen ja kouluttautuminen toimintaympä-ristöön ja kunnalliseen päätöksentekoon sekä strate-giseen ajatteluun

Koulutustilaisuudet, valtuustoseminaarit

x

Valmistelun avoimuuden lisääminen, uusien vuorovai-kutteisten kommunikointi- ja viestintätapojen hyödyn-täminen valmistelussa ja viestinnässä

Valtuustoseminaarit, iltakoulut, valtuuston kyselytunnit

x

Strateginen johtaminen päivitetyn kuntastrategian mu-kaisesti

Päätökset kuntastrategian mukaisia x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Kuntatalouden vakauttaminen ja strategisen ajattelun kehittäminen

Vakaalla ja terveellä pohjalla oleva kuntatalous mahdollistaa paremmin palvelujen kehittämisen ja aktiivisen elinkeinopolitiikan harjoittamisen.

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019

Valtuuston kokoukset 6 7 7

Valtuustoseminaarit 2 3 2

Valtuuston iltakoulut 1 3 3

Valtuustoaloitteet 17 15 17

Kaupungin asukasluku 20 884 21 167 20 550

Toimintakate € / as. -5,80 -8,23 -15,1

Kaupunginvaltuusto Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 0 Menot 121 032 173 133 310 117 310 000 310 000

Toimintakate -121 032 -173 133 -310 117 -310 000 -310 000

Poistot 6 907 6 329 13 340 13 000 13 000

Tilikauden tulos -127 939 -179 462 -323 457 -323 000 -323 000

Vaalit Tulosalueen esimies: hallintojohtaja Auli Korhonen

Toiminnan kuvaus

Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunta-, maakunta- että valtiollisissa vaaleissa. Keskusvaalilautakunta huolehtii yhdessä vaalikohtaisten vaalilautakuntien ja -toimikuntien kanssa laissa määrätyistä vaalien valmistelu-, järjestely- ja tarkastustehtävistä.

43

Kaupunginvaltuuston hyväksymää uutta äänestysaluejaotusta (5 kpl) noudatettiin ensimmäisen kerran vuo-den 2018 presidentinvaalissa. Ennakkoäänestyspaikkoja on ollut viisi ja ennakkoäänestys suoritetaan kaupungin järjestämänä pääasiassa ulkopuolisella työvoimalla. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro- vaikutus ja sujuva elämä

Eduskuntavaalin toteuttaminen

Äänioikeutettujen lkm / äänestysprosentti - edellinen eduskuntavaali vuonna 2015 äänioikeutettuja 18312 äänestysprosentti 65,8

x x

Europarlamenttivaalien toteuttaminen Äänioikeutettujen lkm / äänestysprosentti - edellinen europarlamenttivaali vuonna 2014 äänioikeutettuja 18393 äänestysprosentti 34,1

x x

Maakuntavaalit europarlamenttivaalien yhteydessä (ei vielä vahvistettu)

Vuonna 2020 ei säännönmukaisia vaaleja, keväällä 2021 on kuntavaalit. Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Uuden äänestysaluejaotuksen mukaiset järjestelyt Palvelun järjestäminen äänestäjien kannalta selkeämmäksi

Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019

Keskusvaaliltk:n kokoukset 9 5 9

Äänioikeutettujen lukumäärä 17530 18630 17749

Toimintakate € / äänioikeutettu -2,91 -1,88 -2,56

Vaalit Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 0 70 000 70 000 70 000 0

Menot 50 976 105 108 115 438 70 000 0

Toimintakate -50 976 -35 108 -45 438 0 0

Poistot 0 0

Tilikauden tulos -50 976 -35 108 -45 438 0 0

Tarkastuslautakunta Tulosalueen esimies: talousjohtaja Ari Luostarinen

Toiminnan kuvaus Valtuusto asettaa toimikaudelleen tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, lautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä ja realistisuutta. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunta arvioi myös, onko sisäinen valvonta riittävää ja tutkii tilinpäätöksen sisältämän tiedon oikeellisuuden ja riittävyyden. Tarkastuslautakunta laatii toimikaudelleen arviointisuunnitelman ja sen pohjalta vuosittaisen työohjelmansa ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset.

44

Tarkastuslautakunnan on myös valvottava kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunnan toimikausi on 2017-2020. Lautakunnan tehtävät jatkuvat siihen saakka, kun toimikauden viimeisen tilikauden tilintarkastus on suoritettu. Kaupungin tilintarkastusyhteisöksi on valtuusto valinnut BDO Audiator Oy:n valtuustokaudeksi 2017-2018. Vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT, JHT Minna Havia-Niemi. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro- vaikutus ja sujuva elämä

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutu-misen arviointi

Arviointikertomus

Arvioinnin työohjelman laatiminen arviointisuunnitel-man 2017-2020 pohjalta vuodelle 2019

Työohjelman toteutumisen seuranta

Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019

Tarkastusltk:n kokoukset 10 10 10

Tilintarkastuspäivät 35 35 35

Toimintakate € / as. -1,96 -2,26 -2,20

Tarkastuslautakunta Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 0 Menot 40 940 47 709 45 130 45 000 45 000

Toimintakate -40 940 -47 709 -45 130 -45 000 -45 000

Poistot 0 0 0

Tilikauden tulos -40 940 -47 709 -45 130 -45 000 -45 000

Kaupunginhallitus Tulosalueen esimies: kaupunginjohtaja Ilkka Salminen Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudesta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Hallintosäännössä on erikseen määritelty päätösvallan delegointi. Kaupunginhallituksen tulosalueeseen sisältyy tulosyksikköinä kaupunginhallitus, maa- ja metsätilat sekä työllistäminen. Kaupunginhallitus –tulosyksikkö: Hallintopalvelut:

Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan hallinnolliset menot, kaupungin yleinen vieraanvaraisuus ja huomionosoitukset, maksuosuudet Keski-Suomen liitolle ja Kuntaliitolle, jäsenyydet, tekijänoikeusmaksut ja kohdeavustukset. Kaupunginhallituksen projektit:

Vesuri-ryhmä ry:n maaseudun kehittämisohjelma 2007–2020, sote- ja maakuntauudistuksen selvitystyö, kaupunkistrategian uudistaminen, Himosjämsä - seudullinen matkailun nettisivustohanke yritysten ja Jämsän kaupungin kotimaisen ja kansainvälisen markkinointiyhteistyön edistämiseksi (ei varsinaista kuntarahoitusta, varautuminen muihin kuluihin), Wanhan Witosen veneilyreitin kunnostaminen, varautuminen organisaatioselvityksen toimenpiteisiin sekä muihin selvityksiin. Maaseututoimi:

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen (Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat) toiminta, isäntäkunta Keuruu laskuttaa sopimuskuntien maksuosuudet. Maksullisen lomittaja-avun sekä hyötyeläinten hoitamisesta aiheutuvien kustannusten subventointi jatkuu edelleen.

45

Palo- ja pelastustoimi:

Ostopalvelumaksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitokselle Elinkeinotoimi ja matkailu:

Ostopalvelumaksuosuus yrityspalvelujen tuottamiseen Jämsek Oy:lle sekä kaupungin matkailuneuvonta ja matkailumarkkinointi. Joukkoliikenne: Kaupunginhallituksen tulosyksikköön kuuluu nyt myös hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosalueelta siirretty joukkoliikenne. Henkilöliikenne: Kaupungin ostoliikenne sisältää sisäisen joukkoliikenteen järjestämisen Jämsän kaupungin alueella. Keski-Suomen ELY-keskus on kilpailuttanut Jämsän sisäisen joukkoliikenteen ajalle 4.6.2017 – 2.6.2018. Tässä sopimuksessa on kolme (1+1+1) optiovuotta. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa neuvotellaan yh-den optiovuoden käyttämisestä. Kilpailutusta varten joudutaan selvittämään Jämsän sisäisen liikenteen pal-velutaso ja reittikohtaiset muutokset. Liikennesuunnitelman laadinnassa on tarkoitus käyttää ulkopuolista konsulttia, johon on mahdollista saada valtiontukea. Jämsän ja Mänttä-Vilppulan kaupungit selvittävät mahdollisuutta jatkaa toisen asteen opiskelijoiden liiken-nöintivuoroja em. kaupunkien välillä syksyllä 2019. Jämsä on kuulunut Jyväskylän sekä Tampereen itäiseen seutulippualueeseen. Jyväskylän seutulipun myynti ja käyttö päättyi keväällä 2018. Korvaavaa lipputuotetta ei ole pystytty tarjoamaan. Tampereen itäinen seutu-lippu päättyy vuoden 2019 aikana, jolloin kaikki siirtymäajan sopimukset päättyvät. Liikennesuunnitelman laadinnan yhteydessä selvitetään myös lipputuotevaihtoehdot. Valtionavustus joukkoliikenne- ja seutulippukustannuksiin on ollut vuosittain noin 40 % joukkoliikenteen ja seutulipun kustannuksista. Tavaraliikenne: Jämsän ja Jämsänkosken alueella oleville toimipisteille (Kuorevesi, Länkipohja, Kuhmoinen) hoidetaan pyykki-, materiaali- ja sisäisen postin kuljetukset ostopalveluna. Jämsä-Jämsänkoski-Kaipola-Juokslahti alueella sisäisen postin, pientarvikkeiden ja laboratorionäytteiden sekä pienten pyykkimäärien jakelun hoitaa kaupungin oma lähettiauto. Maa- ja metsätilat –tulosyksikkö Metsätilojen muokkaus-, istutus- ja raivaustyö, puukauppojen kustannukset metsänhoitosuunnitelman mukaisesti sekä metsänmyynnin tulot

Työllistäminen

Työllistämisyksikön sekä velvoitetyöllistettyjen, palkkatuella työllistettyjen sekä koululaisten

kesätyöllistämisen palkkamäärärahat, palveluostot, koululaisten kesätyösetelit yrityksille, avustus 4H-

yhdistyksen järjestämälle kesätyöllistämiselle sekä kuntalisä yrityksille ja yhteisöille. Työmarkkinatuen

kuntaosuus on työllistämisyksikön kustannuksena.

Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro- vaikutus ja sujuva elämä

Strateginen johtaminen uudistetun kuntastrategian mukaisesti ja kuntastrategian toteuttamisen valvonta

Sääntöjen ja toimintatapojen uudistaminen

x x

Yrittäjäyhteistyön ja yrittäjämyönteisyyden näkyminen päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa

Yrva –arvioinnit x

Valmistelun avoimuuden lisääminen, uusien kommu-nikointi- ja viestintätapojen hyödyntäminen valmistelussa ja viestinnässä

Kuntalaistilaisuuksien määrä

x

Matkailupalvelun ja –näkyvyyden parantaminen

Matkailijatilastot, asiakaspalautteet, palvelujen käyttöaste, verkkopalvelujen käyttötilastot

x x

Työllisyyden lisääminen

KELA:n kuntaosuus 2019 1.850.000 euroa Työttömyysaste max. 11,5 % vuonna 2019, työttömyys alenee vuosittain 1,5 % vuoteen 2020 mennessä.

46

Joukkoliikenteen kustannustehokkaan järjestämista-van ja palvelutason määrittäminen Jämsän alueella konsultin avulla vuoden 2019 aikana.

Palvelutaso: Liikennesuunnitelman valmistuminen, jolloin vuorotarjon-nan määrittäminen saadaan kysyntää vastaavaksi. Kustannustaso: Kilpailutuksen myötä saadaan kustannustasoa alennettua

x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Kaupunkikonsernin talouden tasapainottaminen ja organisaation tehokkuuden lisääminen.

Mahdollistaa Jämsän elinvoimaa ja kuntalaisten sujuvaa arkea.

Lähettipalveluiden ja tavarakuljetusten kehittäminen ja toteutuksen vaihtoehtojen selvittäminen

Tavoitteena on tavaroiden ja tiedon siirtyminen sujuvasti ja kustannustehokkaasti palvelu- ja työpisteiden välillä niiden toimintaa tukien. Tukee elinvoimaa ja sisäistä sujuvaa arkea.

Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019

Hallituksen kokoukset 24 24 24

Hallituksen iltakoulut 5 6

Toimintakate € / as. 293,11 -309

Kaupunginhallitus Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 590 977 832 500 1 004 300 1 004 000 1 004 000

Menot 6 712 213 7 383 108 8 277 406 8 137 406 8 037 406

Toimintakate -6 121 236 -6 550 608 -7 273 106 -7 133 406 -7 033 406

Poistot 0 0

Tilikauden tulos -6 121 236 -6 550 608 -7 273 106 -7 133 406 -7 033 406

Kaupunginhallitus Tp 2017 Ta+lta 2018

Ta 2019 (vert. enti-

sellä volyy-millä)

Tulot 590 977 832 500 711 800

Menot 6 712 213 7 383 108 7 415 832

Toimintakate -6 121 236 -6 550 608 -6 704 032

Poistot

Tilikauden tulos yhteensä -6 121 236 -6 550 608 -6 704 032

Tulot, joukkoliikenne 292 500

Menot, joukkoliikenne 861 574

Toimintakate -569 074

Kaupunginhallituksen tulosyksikköön kuuluu nyt myös hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosalueelta siirretty joukkoliikenne.

Hallintopalvelut Tulosalueen esimies: hallintojohtaja Auli Korhonen

Toiminnan kuvaus

Hallintopalvelujen tulosalueeseen sisältyy tulosyksikköinä hallintopalvelut, tietohallinto ja henkilöstöpalvelut. Toimistopalvelujen uudelleen organisoinnin päätöksen mukaisesti tulosalueelle kuuluu hallintotiimi, jossa työskentelee 10 henkilöä sekä asiakaspalvelutiimi, jossa työskentelee 15 henkilöä. Muilta toimialoilta siirtyneiden työntekijöiden (14) palkkakustannukset on vuoden 2019 talousarviossa vielä budjetoitu entisille kustannuspaikoilleen. Tiimien osaamista kehittämällä ja erilaisilla tehtäväjärjestelyillä varmistetaan tulevaisuuden asiakaspalvelutarpeiden täyttäminen. Muutoksessa hallintopalveluihin siirtyi myös henkilöstöpalveluiden henkilöt (2), joiden palkkauskustannukset on siirretty tulosalueelle.

47

Hallintopalvelut

Asiakaspalvelutiimi: Hallintopalveluiden tehtäväkokonaisuudesta tiimille kuuluvat kaupungin neuvontapalvelut, jossa on myös valtion viranomaisten (vero ja maistraatti) palveluja tarjoava etäpalvelupiste, kaupungin tiedotus, viestintä ja kaupunkimarkkinointi, matkailuneuvonta, kassapalvelut, puhelinvaihde, jäteneuvonta, lupapalvelut, koulu- ja opistopalvelut sekä vaalit. Hallintotiimi: Hallintopalvelujen tehtäväkokonaisuudesta tiimille kuuluvat kaupungin keskitetyt hallintopalvelut, kaupunginhallituksen, -valtuuston, lautakuntien ja johtokuntien kokousten valmistelu, kaupungin asiakirjahallinnon järjestäminen, kirjaamotoiminnot, arkistot sekä muita eri toimialojen toimistotehtäviä. Hallintopalveluihin kuuluu nyt myös hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosalueelta siirretty lähettikeskus. Sairaalalla sijaitseva lähettikeskus hoitaa suurimman osan kaupungin sisäisestä ja ulkoisesta postituksesta sekä Jokilaakson Terveys Oy:n ja Jämsän Terveys Oy:n postituksen ja sairaalan sisäisen postin kierron.

Tietohallinto

Jämsän kaupungin ja liikelaitosten, Jämsek Oy:n sekä Kuhmoisten kunnan ICT-, puhe- ja verkkopalvelut. Jokilaakson Terveys Oy:n ja Jämsän Terveys Oy:n ICT- puhe- ja verkkopalvelut (kaupungin tietohallinto huo-lehtii soten ICT-ympäristöstä itse - etenkin sairaalatoiminta on vaativa sovellus- ja laitealue). ICT-hankintojen suunnittelu, valmistelu, kilpailuttaminen, käyttöönotto ja ylläpito sekä ICT-kehitysprojektien johtaminen, valvonta ja hallinta. Lakien edellyttämien ICT-kokonaisuuksien kehittäminen, mm. suomi.fi-palveluiden edelleen kehittäminen sekä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, kuvaaminen ja noudattaminen tietojärjestelmien yhteen toimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Digitalisaation myötä sähköisten palveluiden kehittäminen nousee yhä tärkeämpään asemaan. Sote-uudistuksessa muodostettavien itsehallintoalueiden yhteisten ICT-palveluiden valmisteluun osallistumi-nen. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut huolehtii Jämsän kaupungille työnantajana kuuluvista henkilöstön työsuhdeasioista, yh-teistoiminnasta, koordinoi henkilöstösuunnittelua ja henkilöstöraportointia sekä vastaa hyvinvointityön vaiku-tusten seurannasta ja arvioinnista (hyvinvointikertomuksen laatiminen ja hyvinvointijohtamisen mallintami-nen). Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite

Mittari = millä mitataan

Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro- vaikutus ja sujuva elämä

Hallinto- ja toimistopalvelujen tuottamisesta suoriutu-minen yhä vähenevällä työtekijämäärällä tehokkaasti ja joustavasti

Hallintotiimistä eläköityy vuoden 2019 alkupuolella neljä (4) henkilöä, eläköityminen hyödynnetään ja uusia työnte-kijöitä ei palkata.

x

Asiakaspalvelun parantaminen, palveluhenkisyyden lisääminen, Jämsän imagollisen näkyvyyden paranta-minen sekä positiivinen ja avoin viestintä

Asiakaspalautteet, raportit ja käyttötilastot, uutistiedotteet, sosiaalisen median tilastot

x x

Kaupungin ICT-toimintojen kehittäminen ja uudistaminen

Ajantasaiset käyttöjärjestelmät, ohjelmistot, laiteympäristö ja tietoliikenneyhteydet

x

Valtakunnallisten ja alueellisten ICT-ratkaisujen valmisteluun osallistuminen ja edelleen kehittäminen (mm. laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä Sote-uudistus)

Hankkeiden toteutuminen lain edellyttämässä ja alueelli-sessa aikataulussa

x

Henkilöstöpolitiikan kehittäminen

Henkilöstön määrä työaikapankissa, etätyösopimusten määrä, palkkauksen arviointijärjestelmän ylläpito, koulutussuunnitelma, koulutuspäivät / tt, työelämän laadun vahvistaminen (qwl), erityisesti johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, sujuva rekrytointiprosessi, tieto avoimesta työpaikasta (kyselyt hakijoilta), terveyden edistämisen ryhmätoiminnan jatkaminen, aktiivisen tuen tehokas toteuttaminen

Hyvinvointijohtamisen kehittäminen

Vuosittainen hyvinvointiraportti talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä sisältää keskeiset hyvinvointimittarit (mm. TEA-viisari)

48

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Tietojärjestelmien ja asianhallintajärjestelmien pa-rempi yhteensopivuus ja hyödyntäminen Tiedonohjausjärjestelmän integroiminen asianhallintajärjestelmään Verkkopalveluiden käytön lisääminen

Tiedonohjausjärjestelmän integroiminen asianhallintajärjestelmään on osa tie-donohjausprojektia, jossa tietojärjestelmät otetaan huomioon eri käsittelyproses-seissa ja niiden yhteensopivuus asianhallintajärjestelmien kanssa paranee. Verkkopalveluiden lisääminen hyödyntää saavutettavuutta ja mm. Suomi.fi-palve-luiden käytön sujuvuutta

Viestinnän osaamisen lisääminen ja myönteinen viestintäorientaatio koko kaupunkiorganisaatiossa

Avoin vuorovaikutteisuus lisääntyy

Henkilöstövoimavarojen sopeuttaminen organisaa-tiomuutoksissa (täyttöluvat, eläköitymisen hyödyntä-minen, organisaatioselvitys)

Oikea määrä henkilöstöä oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Tunnusluvut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019

Toimintakate € / as. -14,99 -29,47 -64,39

Hallintopalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 1 484 402 1 270 363 1 405 750 1 406 000 1 406 000

Menot 1 797 386 1 894 163 2 729 355 2 579 355 2 479 355

Toimintakate -312 984 -623 800 -1 323 605 -1 173 355 -1 073 355

Poistot 47 630 35 259 35 260 35 000 35 000

Tilikauden tulos -360 614 -659 059 -1 358 865 -1 208 355 -1 208 000

Hallintopalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018

Ta 2019 (vert. enti-

sellä volyy-millä)

Tulot, hankintapalvelut 1 484 402 1 270 363 1 237 700

Menot, hankintapalvelut 1 797 386 1 894 163 1 940 332

Toimintakate -312 984 -623 800 -702 632

Poistot 47 630 35 260 35 260

Tilikauden tulos -360 614 -659 060 -737 892

Tulot, lähettipalvelut 146 200

Menot, lähettipalvelut 151 807

Toimintakate -5 607

Tulot, henkilöstöpalvelut 21 850

Menot, henkilöstöpalvelut 637 215

Toimintakate -615 365 -615 365

Suunnitelmavuoden 2020 menoarviossa huomioitu kahden työntekijän eläköityminen. Lähettipalvelut siirretty hallintopalvelujen tulosyksikköön hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosyksiköstä. Henkilöstöpalvelut siirretty hallintopalvelujen tulosalueelle henkilöstöpalvelut tulosalueelta.

Talouspalvelut Tulosalueen esimies: talousjohtaja Ari Luostarinen Toiminnan kuvaus Tulosalue koostuu talouspalveluiden, kirjanpidon ja palkkahallinnon kustannuspaikoista. Toimistopalvelujen uudelleen organisoinnin päätöksen mukaisesti tulosalueelle siirtyi taloustiimi, johon siirtyi mm. palkkalasken-nan henkilöstö (6), jonka palkkauskustannukset on siirretty tulosalueelle. Tiimiin henkilöiden kokonaismäärä on 24. Muilta toimialoilta siirtyneiden työntekijöiden palkkakustannukset on vuoden 2019 talousarviossa vielä budjetoitu entisille kustannuspaikoilleen (8). Kaupungin talouden ohjausjärjestelmä perustuu keskitettyyn rahoituksen ja kirjanpidon järjestelmään. Tytär-yhteisöt noudattavat konserniohjeen mukaisesti kaupungin antamia ohjeita rahoituksen suunnittelussa ja ta-louden järjestämisessä. Kaupunkikonsernin riskienhallinta hoidetaan keskitetysti taloushallinnosta.

49

Yksikkö vastaa kaupungin talousarvion ja -suunnitelman laadinnasta sekä valvoo ja ohjeistaa talouden ja omai-suuden hoitoa, koordinoi kaupungin laskentatointa sekä huolehti palkkojen sekä laskujen maksusta. Kaupun-gin vakuutuspalvelut, kirjanpito, maksuliikenne ja palkanlaskentapalvelut hoidetaan keskitetysti taloushallin-nosta. Rahoitusta, konsernitilin käyttöä ja maksuvalmiutta koordinoidaan koko kaupunkikonsernin tasolla. Käytössä on hajautettu ostolaskujen sähköinen tarkastus- ja hyväksymisjärjestelmä. Kaupunki käyttää säh-köistä myyntilaskutusta kaikissa laskutusjärjestelmissään. Taloussuunnitteluun ja -raportointiin käytetään FPM-ohjelmaa. Palkanlaskentapalveluita tuotetaan sopimusperusteisesti myös Kuhmoisten kunnalle ja Jämsek Oy:lle, lisäksi palkanlaskentapalveluiden tehtävänä on omaishoitajien ja perhehoitajien palkkioiden maksatus sekä henkilö-kohtaisten avustajien palkkojen maksatus silloin, kun vammainen henkilö itse toimii työnantajana. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Kuntien taloustilastoinnin siirtyminen tilastokeskuk-selta Valtiokonttorille

Pro Economica Premiumin taloustilasto käyttöön syk-syllä 2019.Organisaation ja tiliöinnin muuttaminen uu-den luokituksen mukaan.

x

Palkanlaskentaprosessien kehittäminen tulorekiste-rin vaatimusten mukaiseksi.

Palaute viranomaisilta. X

Topa hankkeen hyödyntäminen Tehtäväjärjestelyiden hyödyntäminen siten, että tehtävät saadaan hoidettua oikea-aikaisesti ja kustannustehok-kaasti.

x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Kuntien taloustilastoinnin siirtyminen tilastokeskuk-selta Valtiokonttorille 2021

Tietojen lähetys Valtiokonttorille XBRL-muodossa 2020 aikana.

Topa hankkeen hyödyntäminen Tehtäväkokonaisuuksien suunnittelu koko organisaation tehokkuuden lisäämiseksi. ja toimintojen automatisoimiseksi.

Tunnusluvut Tp 2016 Tp 2017 Ta+lta 2018

Ta 2019

Osuus verotuskustannuksiin € 532 226 600 000 500 000 480 000 Toimintakate € / as. -36,94 32,27 52,37 64,57

Talouspalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 518 078 193 497 341 190 340 000 340 000

Menot 1 261 730 1 269 661 1 668 137 1 628 137 1 588 137

Toimintakate -743 652 -1 076 164 -1 326 947 -1 288 137 -1 248 137

Poistot 12 760 8 330 14 370 14 000 14 000

Tilikauden tulos -756 412 -1 084 494 -1 341 317 -1 302 137 -1 262 137

Hankintapalvelut Tulosalueen esimies: talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen

Toiminnan kuvaus Kaupungin hankinnat on voitava tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti, ammattitaitoisesti ja suunni-telmallisesti sekä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat tehdään hankintalainsäädännön ja kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Kaupungin hankinnoista tiedotetaan etukäteen mm. avoimissa han-kintailloissa sekä kaupungin nettisivuilla. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa käytetään pää-sääntöisesti sähköistä pienhankintaohjelmaa. Kansallisen tason ja Eu-tason hankinnoissa on käytössä erilli-nen kilpailutusohjelma.

50

Hankintapalvelujen tehtävänä on neuvoa kaupungin talousyksiköitä hankinnoissa sekä seurata ostopalvelu-sopimusten toteutumista yhteistyössä toimialojen kanssa. Hankintapalvelut toimii asiantuntijana toimialojen hankintojen valmisteluun sekä avustaa tarvittaessa tarjousten vertailussa ja päätösehdotusten valmistelussa. Materiaalikeskus hankkii, varastoi, välittää ja toimittaa keskitetysti eri toimipisteiden tarvitsemia tarvikkeita ja välineitä. Asiakkaina ovat tällä hetkellä myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisyritykset. Suurimpia tarvike-ryhmiä ovat hoitotarvikkeet, toimistotarvikkeet ja esiopetus/päiväkotitarvikkeet, pehmopaperit ja siivoustarvik-keet sekä erilaiset kalusteet, laitteet ja kojeet. Hankintojen kilpailuttamisessa ja hankinnoissa tehdään yhteis-työtä useiden yhteishankintaorganisaatioiden kanssa. Hankintayhteistyössä otetaan jatkossa huomioon tu-leva maakuntauudistus. Jämsän Terveys Oy on irtisanonut tukipalvelusopimukset, myös hankintoja- ja kuljetuksia ja lähettipalveluja koskevat sopimukset päättymään 14.4.2019. Kaikkien irtisanottujen tukipalvelujen käytön jatkamisesta neu-votellaan Jämsän Terveys Oy:n kanssa. Hankintapalvelujen talousarvio on laadittu olettamuksella, että yh-teistyö tukipalveluissa jatkuu entisellä tasolla. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro- vaikutus ja sujuva elämä

Sähköisen hankintaohjelman hyödyntäminen kaupun-gin ja sen liikelaitosten kansallisen tason ja Eu-tason hankintojen kilpailutuksissa.

Kilpailutusjärjestelmän seurantaraportit x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Hankintaprosessien läpikäynti muutostilanteessa, kun sosiaali- ja terveystoimen palvelut siirtyvät maa-kuntaorganisaation järjestämäksi palveluksi.

Kaupunkikonsernin hankinnat tehdään suunnitellusti, ennakoivasti ja kustannuste-hokkaasti. Hankinnoissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallismarkki-noita, mikä tukee Jämsän seudun elinvoimaa ja verkostoitumista.

Tunnusluvut Tp 2017 Ta+la 2018 Ta 2019

Toimintakate € / as. -23,61 -28,02 1,68

Hankintapalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 656 300 755 380 223 200 188 000 188 000

Menot 1 149 320 1 348 542 188 654 189 000 189 000

Toimintakate -493 020 -593 162 34 546 -1 000 -1 000

Poistot 0 0 0 0 0

Tilikauden tulos -493 020 -593 162 34 546 -1 000 -1 000

Hankinta- ja logistiikkapalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018

Ta 2019 (vert. enti-

sellä volyy-millä)

Tulot, hankintapalvelut 222 659 215 080 223 200

Menot, hankintapalvelut 234 900 217 322 188 654 Toimintakate -12 241 -2 242 34 546

Tulot, joukkoliikenne 274 450 390 300

Menot, joukkoliikenne 767 803 980 122

Toimintakate -493 353 -589 822

Tulot, lähettipalvelut 159 191 150 000

Menot, lähettipalvelut 146 618 151 099

Toimintakate 12 573 -1 099

Joukkoliikenne siirretty hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosyksiköstä kaupunginhallituksen tulosyksikköön. Lähettipalvelu siirretty hankinta- ja logistiikkapalvelujen tulosyksiköstä hallintopalvelujen tulosyksikköön.

51

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimialajohtaja: Erkki Kainulainen

Toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat Sosiaali- ja terveystoimi

Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toimintatuotot 26 650 662 26 151 814 27 705 081 27 817 000 27 817 000

Myyntituotot 18 050 193 17 554 974 19 178 551 19 310 000 19 310 000

Maksutuotot 6 272 869 6 013 510 6 236 810 6 217 000 6 217 000

Tuet ja avustukset 381 252 477 190 343 980 344 000 344 000

Muut tuotot 1 946 348 2 106 140 1 945 740 1 946 000 1 946 000

Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0

Toimintakulut 109 786 496 106 612 464 109 021 287 109 894 000 110 763 000

Henkilöstökulut 9 529 445 9 256 491 9 687 234 9 725 000 9 725 000

Palvelujen ostot 90 496 277 87 897 830 89 889 290 90 476 000 91 239 000

Aineet, tarvikkeet 485 201 515 630 510 990 511 000 511 000

Avustukset 5 223 014 4 780 080 4 803 650 4 852 000 4 958 000

Muut kulut 4 052 559 4 162 433 4 130 123 4 330 000 4 330 000

TOIMINTAKATE -83 135 834 -80 460 650 -81 316 206 -82 077 000 -82 946 000

Poistot ja arv.alennukset 193 765 113 880 61 250 61 000 61 000

TILIKAUDEN TULOS -83 329 599 -80 574 530 -81 377 456 -82 138 000 -83 007 000

Poistoeron muutos TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -83 329 599 -80 574 530 -81 377 456 -82 138 000 -83 007 000

Sosiaali- ja terveyslautakunta Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat muodostaneet 1.1.2013 lähtien kuntalain 76 §:n 2 momentin mu-kaisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen. Palveluiden järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla ja järjestämisen ja tilaamisen valmistelun ja toimeenpanon vastuu on yhteisellä sosiaali- ja terveyslautakun-nalla. Jämsän kaupunki järjestää edelleen Kuhmoisten sote-palvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja yhteis-toiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimi kuuluvat vastuukunnan hallintoon. Yhteistoiminta-alueen tehtävinä ovat kunnille kuuluvien lakisääteisten ja sopijakuntien yhteisesti hyväksymien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Yhteistoiminta-alue ostaa, tuottaa itse ja välittää palve-luita. Yhteistoiminta-alueen hallinto hoitaa sosiaali- ja terveystoimen kunnille kuuluvat viranomaistehtävät. Jämsän kaupungin palveluiden järjestämisvastuuseen kuuluu oikeus ja velvollisuus huolehtia sopimuksen pii-riin kuuluvien palveluiden saatavuudesta yhteistoiminta-alueella. Hallinnon järjestämisessä noudatetaan vas-tuukuntana toimivan Jämsän kaupungin valtuuston hyväksymää hallintosääntöä ja sen nojalla annettuja muita määräyksiä ja ohjeita. Kustannusten kohdentaminen tapahtuu erillisen sopimuksessa olevan liitteen mukai-sesti. Pääperiaatteena kustannusten kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate. Toiminnan vuosittaiset ja taloussuunnitelmakauden tavoitteet määrittelevät sopijakuntien valtuustot vuosittain tehtävän tilauksen yhteydessä. Kuhmoisten kunnan kanssa käydään erikseen tilausneuvottelut, jossa kunnan tavoitteet sovitetaan yhteen yhteistoiminta-alueen tuottamien tai välittämien palveluiden tai palvelukokonai-suuksien sisältöjen kanssa. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-jäseninen Jämsän kaupungin hallinnossa oleva sosiaali- ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisten kunnalla 2 jäsentä. Kullekin jäsenelle on nimetty varajäsen. Yhteistoiminta-alueen kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edusta-jan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Hallituksen edustajilla on puhevalta, mutta ei äänivaltaa lautakunnan ko-kouksissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii Jämsän kaupungin organisaatiossa ja siihen sovelletaan kuntalain ja eri-tyislakien määräyksiä tältä pohjalta. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi. Lautakunnan tehtävistä ja esittelystä määrätään Jämsän hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii myös terveydenhuol-tolain 12 §:n mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona.

Toimintaympäristö ja sen muutokset Yhteistoiminta-alueen väestömäärä on yhteensä noin 23 000 asukasta. Väkiluku on vähenevä niin Jämsän kaupungissa kuin Kuhmoisten kunnassa. Väestö myös ikääntyy ja erityisesti yli 85 vuotta täyttäneiden määrä

52

lisääntyy huomattavasti nykyisestään. Tästä syystä erityisesti vanhuspalveluiden alueella tullaan tarvitsemaan erilaisia toimintatapoja hoitaa palvelujen kysynnän kasvu. Palvelurakennemuutos vanhuspalveluissa on eden-nyt ja pääosin tehty. Alueen elinkeino- ja yritysrakenteesta johtuva työttömyys ja sen mukanaan tuomat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat tuovat haastetta palvelutuotannolle ja lisäävät myös siihen liittyviä kustannuksia. Kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja kustannusten kattamisessa on lisätty. Yleishallinnon tulosalueelle työllis-tämisyksikköön on siirretty työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset sekä muu työllisyyteen liittyvä toi-minta. Kuntouttavaa työtoimintaa ostetaan sosiaalipalveluna Työvalmennussäätiö Avitukselta. Erityisesti nuor-ten työllisyyden parantaminen ja ennalta ehkäisevä toiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on tärkeä pai-nopistealue. Myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen on suunnattu voimavaroja. Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle 1.1.2017 alkaen aiheutti sosiaalityössä muutoksia. Täy-dentävän ja ehkäisevän toimentulon myöntäminen jäi edelleen kuntien vastuulle. Jämsän kaupunki kilpailutti suuren osan sosiaali- ja terveyspalveluistaan talvella 2014-2015. Kilpailutuksen ulkopuolelle jäivät vain vammaispalvelut ja sosiaalihuolto sekä viranomaistoiminta. Kuhmoisten kunta ei ollut mukana palvelujen ulkoistamisessa. Jämsän kaupunki solmi Pihlajalinna Terveys Oy:n kanssa 10 vuoden (+ 5 vuoden optio) sopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta 1.9.2015 alkaen. Jämsän kaupunki ja Pihlajalinna Terveys Oy perustivat palveluja tuottamaan yhteiskunnallisen yhteisyrityksen, Jämsän Terveys Oy. Yhteisyrityksestä omistaa Pihlajalinna Terveys Oy 51 % ja Jämsän kaupunki 49 %. Tehdyllä laajalla ul-koistamisella pyrittiin turvaamaan erityisesti oman erikoissairaanhoidon (Jokilaakson sairaala) palvelujen ja työpaikkojen säilyttäminen paikkakunnalla sekä mahdollisuudet paremmin vaikuttaa seudun sosiaali- ja ter-veyspalveluihin jatkossakin. Tavoitteena oli hallita kokonaisuutena myös ulkoa ostettavan erikoissairaanhoi-don palveluita ja kustannuksia. Kaupungin tekemä tuotantosopimus Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa siirtyi jo 1.1.2016 lukien Jämsän Terveys Oy:lle yhtä aikaa erikoissairaanhoidon kokonaisvastuun myötä. Jämsän kaupunki myi omistamansa Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeet Pihlajalinna Terveys Oy:lle kesällä 2018. Terveyspalveluiden tuotannon jatkumista nykyisellään turvaa myös ministeriötä saatu perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseen päivystykseen saatu lupa vuoden 2020 loppuun saakka. Tosin leikkaustoiminnan jatku-mista nykyisellään Jokilaakson sairaalassa on uhkaamassa leikkaustoiminnan keskittämistä koskeva lainsää-däntö sekä yksityisen leikkaustoiminnan kriteerejä koskevan ohjeistuksen valmistelu. Toimintaympäristön muutoksista merkittävin tulee toteutuessaan olemaan valmisteilla oleva sote- ja maakun-tauudistus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, palveluiden tuottaminen ja potilaan valinnanva-paus sekä palvelujen rahoittaminen tulee muuttumaan huomattavasti nykyisestä. Uudistusta koskevat lait ovat vielä lopullista hyväksyntää vailla. Kaupungin sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon sopimuksissa tulee sopimus-osapuoleksi Keski-Suomen maakunta, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti vuoden 2021 alusta. Näin myös Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen osalta. Ns. Paras-lain velvoitteita yhteistoiminta-alueista tultaneen jatkamaan siihen saakka kunnes uusi maakunta aloittaa toimintansa. Maakuntauudistuksessa kunnilta poistuu sote-palvelujen järjestämisvastuu ja se siirtyy maakunnalliselle toi-mijalle. Nykyisin kaupungin palveluksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset siirtyvät pääosin maakunnallisen toimijan palvelukseen. Kunnalle jää edelleen terveyden ja hyvinvoinnin vastuu. Pitkäaikainen yhteistyö Jämsän ja Kuhmoisten välillä katkeaa terveyspalveluissa ainakin hallinnollisessa mielessä, kun uu-distuksessa Jämsän kaupunki jäisi Keski-Suomen maakuntaan, mutta Kuhmoisten kunta siirtyisi Pirkanmaan maakuntaan. Valmistelutyötä joudutaan tekemään siis kahteen eri maakuntaan päin, mikä vie henkilöresurssia normaalilta työltä.

Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on tuottaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä asi-akkaiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vähintään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalai-sille/yhteistoiminta-alueen asukkaille. Jotkut palvelut ovat sisällöltään määriteltyjä ns. subjektiivisia oikeuksia, jotka pitää asiakkaille antaa, vaikka talousarvossa ei olisi niihin riittävästi budjetoitu. Muut palvelut tuotetaan ja välitetään kuntalaisille talousarvioon sisältyvien määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on yhteistoiminta-alu-een asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa. Kaikissa palveluissa pai-notetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuntouttavaa lähestymistapaa sekä ohjaamista omahoi-toon ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista. Palveluja tuotetaan omana toimintana ja yhdessä kumppaneiden

53

kanssa. Palveluja ostetaan kunnilta, kuntayhtymiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Merkittävänä palveluntuottajana toimii edellä mainittu yhteisyritys Jämsän Terveys Oy, joka tuottaa aikuisten ja lasten sosi-aalityötä, toimeentuloturvaa, vammaispalveluja, viranomaistoimintaa ja suurinta osaa Kuhmoisten palveluja lukuun ottamatta kaikki muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimiala tuottaa siis edelleen omana toimintana ai-kuisten ja lasten sosiaalityön, toimeentuloturvan, vammaispalvelut ja Kuhmoisissa toimivien yksiköiden palve-lutuotannon. Yhteistoiminta-alueella on vakinaisessa ja määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa yhteensä noin 150 henki-löä, joista suoraan Kuhmoisten palvelutuotannossa on noin 80 henkilöä. Henkilöstö on Jämsän kaupungin palveluksessa olevaa ja sitä käytetään tarvittaessa koko yhteistoiminta-alueella turvaten kaikissa yksiköissä kulloinkin tarvittava henkilökuntamitoitus. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä riittävän ja osaavan työ-voiman saannin turvaaminen on edelleen merkittävässä asemassa. Toimialalla on seurattu uuden sote- ja maakuntaorganisaation lainsäädäntötyötä ja siirtymisen valmistelua on tehty yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Muutoksen valmistelu on ollut tiivistä vuonna 2018 ja se jatkuu edelleen talousarviovuonna 2019. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sekä erilais-ten palvelusopimusten valvonta ovat myös painopistealueina suunnitelmakaudella. Työllistymistä edistetään erilaisten tukitoimien ja kuntouttavan työtoiminnan kautta. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ko-touttamista jatketaan suunnitelman mukaisesti. Toimialan sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden tavoitteet on johdettu kaupungin vuonna 2017 hyväksymän strategian mukaisista tavoitteista tai tavoitteet on asetettu tukemaan koko kaupungin tavoitteiden saavutta-mista. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: - sosiaali- ja terveystoimen hallinto - sosiaalityö ja perhepalvelut - vammaispalvelut - vanhuspalvelut - terveyspalvelut - erikoissairaanhoito. Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin ja edelleen kustannuspaikkoihin. Palvelujen tilaukset tehdään tulos-alueittain hallinnon tulosaluetta lukuun ottamatta, koska sen kulut kohdistetaan eri yksiköille.

Toimialan tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Sote-ja maakuntauudistuksen suunnitteluun aktiivinen osallistuminen eri valmistelutyöryhmissä paikallisesti ja maakunnallisesti. Tavoitteena on turvata laadulli-sesti ja määrällisesti riittävät ja vaikuttavat palvelut ja taata kuntalaisten edunvalvonta palveluiden tuottami-sessa.

Edustajien määrä maakunnallisissa valmistelutyöryh-missä (työryhmien määrä/jämsäläisten ja kuhmois-laisten edustajien määrä)

Hyvinvointikertomuksen ajantasaisuus, tavoitteet ja mittarit asetettu

Sote- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistyön suun-nitelman laatiminen ja sen toimenpiteiden toteutumi-nen paikallisesti ja maakunnallisesti (suunnitelma ja sen toteuttamistoimet)

x x

x

Asiakkaat ovat osallisena palvelujen suunnittelussa ja asiakaspalveluprosessien kehittämisessä.

Asiakasraatien määrä ja kattavuus (kpl, millä alu-eilla)

Asiakastyytyväisyyskyselyt (yli 90 % tyytyväisiä)

Kuvatut/tarkistetut asiakaspalveluprosessit (kpl. mitkä)

x

x

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuotta-minen tehdään sovitusti ja niiden valvonta ja ohjaus hoidetaan suunnitellusti.

Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen ohjaus- ja valvontakäyntien toteutuminen (kyllä/ei, puutteet) sekä raportointi lautakunnalle ja kaupunginhallituk-selle (4 krt/vuosi)

Palvelusopimusten seurannan mittarien toteutumi-nen sovitusti (kyllä/ei, puutteet)

Kuhmoisten palvelusopimuksen tarkistaminen (1 krt/vuosi) ja sopimusneuvottelujen järjestäminen (2 krt/vuosi) sekä tuottamisen toteutuminen sovitusti (kyllä/ei)

x x

x

54

Palvelutuotanto on kustannustehokasta ja palvelutar-vetta vastaavaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot: nettomenot (euroa/asukas), tarvevakioidut menot (in-deksi).

x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen. Mikäli esitetyt lait tulevat voimaan, on Jämsän edunvalvontatehtävä oleellista elin-

voiman ja sujuvan elämän toteuttamiseksi jatkossa.

Palvelusopimusten valvontatehtävä Merkittävä elinvoiman ja sujuvan arjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sen organi-sointi paikallisesti ja yhteyspintojen varmistaminen.

Tukee erityisesti elinvoimatehtävää.

Tunnuslukuja

Sosiaali- ja terveystoimi, kustannukset yhteensä Lta 2018 Tae 2019

Jämsä 3 808 3 970 euroa/asukas

Kuhmoinen 4 220 4 574 euroa/asukas

Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Tulosalueen esimies: Erkki Kainulainen

Toiminnan kuvaus Tulosalue järjestää sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut sisältäen myös potilasasiamies- ja sosiaali-asiamiestoiminnan.

Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Aktiivinen osallistuminen paikallisesti ja maakunnalli-sesti sote- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun ja valmisteluun sekä palvelujen ja toimintojen yhdyspin-tojen selvittämiseen.

Sosiaali- ja terveystoimen johdon ja esimiesten osal-listuminen paikallisiin ja maakunnallisiin työryhmiin (työryhmien määrä/soten edustajien määrä)

Sote- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistyön ja sen toimenpiteiden toteutuminen paikallisesti ja maakun-nallisesti.

x x

x

Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan ja järjestetään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti ja onnistutaan palvelusopimusten valvonta- ja ohjaustehtävässä.

Säännölliset, sovitut ohjaus- ja valvontakäynnit /tar-kastusohjelmat toteutuminen (kyllä/ei)

Palvelusopimusten seurannan mittarien toteutumi-nen sovitusti (kyllä/ei, puutteet)

Kuhmoisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutuminen sovitusti (kyllä/ei)

x x

x

Toiminnan johtaminen on järjestelmällistä ja tavoit-teellista ja tuetaan yksiköitä palvelutuotannossa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Toimialan johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti (joka toinen viikko kesäaikaa lukuun ottamatta), kokousten muistiot jaetaan henkilöstölle.

Henkilöstöinfot (väh. 2 krt/vuosi) ja esimieskokoukset (väh. 3 krt/vuosi) toteutuvat.

x x

Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen

Koulutussuunnitelman laatiminen

Täydennyskoulutuspäivät toteutuvat väh. 3 päi-vää/hlö/vuosi

Johtamiskoulutukseen osallistuvien määrät / esi-miesten koulutuspäivät

x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen siir-ron valmistelu ja toiminnan kotouttaminen Keski-Suomen maakuntaan.

Elinvoiman, sujuvan arjen ja verkostotehtävän tavoitteiden tukeminen.

55

Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen siirron valmistelu ja toiminnan kotouttaminen Pirkan-maan maakuntaan.

Tunnuslukuja:

Jämsä Lta 2018 Tae 2019

Sosiaali- ja terveystoimen hallinto, tulosalueen kustannukset yhteensä 22 27 euroa/asukas

Kuhmoinen

Sosiaali- ja terveystoimen hallinto, tulosalueen kustannukset yhteensä 77 87 euroa/asukas

So-te hallinto Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Toimintatulot 820 675 724 103 706 908 707 000 707 000

Toimintamenot 2 230 674 1 176 475 1 265 357 1 331 203 1 364 663

Toimintakate -1 409 999 -452 372 -558 449 -558 000 -558 000

Poistot 0 0 0 0 0

Tilikauden tulos -1 409 999 -452 372 -558 449 -558 000 -558 000

Sosiaalityö ja perhepalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen

Toiminnan kuvaus Tulosalue tuottaa sosiaalityön, täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentuloturvan ja lastenvalvojan palve-lut. Hankkii perhepalvelukeskuksen ja päihde- ja mielenterveyspalvelut Jämsän Terveys Oy:ltä. Alueella on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoja. Sosiaalityö ja perhepalvelut tukevat yhteistoiminta-alueen asukkaiden väestön hyvinvointia varhaisen puuttu-misen, oikean hoidonporrastuksen ja moniammatillisen yhteistyön osalta.

Tavoitteet vuodelle 2019 Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaiku-tus ja sujuva elämä

Sosiaalityön kehittämistä jatketaan osallistumalla syyskuussa 2019 käynnistyvään Jyväskylän yliopiston hallinnoimaan lapsiperheiden sosiaalityön kehittämis-hankkeeseen ja JAMK:n hallinnoimaan PAKU (Palve-lupolut kuntoon) aikuissosiaalityön kehittämishank-keeseen v. 2018 -2020

Kehittämistyön etenemisen seuranta: aikuissosiaalityö, perhesosiaalityö, lastensuojelu

x x

Varautuminen sote-uudistukseen mm. kehittämällä yhdyspinta- ja hyvinvointiyhteistyötä

Osallistuminen maakunta- ja sote- uudistuksen työryh-miin ja hankkeisiin kuten KsLapen jatkoon (ns. siltaus-toimenpiteet)

x x

Onnistuminen kotouttamistyössä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Oleskeluluvan saaneiden kuntaan muuton mallin käyt-töönotto Jämsässä, sujuvat palveluprosessit, maahan-muuttotyö osana sosiaalityötä

x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa

Varautuminen sote-uudistukseen mm. kehittämällä yhdyspintapinta- ja hyvinvointiyhteistyötä mm. KsLape hankkeen kautta.

Kts. sosiaalityön tavoitteet vuodelle 2019

Tunnuslukuja Jämsä Tae 2018 Tae 2019

Sosiaalityö ja perhepalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 617 662 euroa/asukas

Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä 47 48 määrä

Jälkihuollossa olevat 37 43 määrä

Toimeentulotukiruokakunnat 1 016 948 määrä

Kuhmoinen

Sosiaalityö ja perhepalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 265 374 euroa/asukas

Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä 0 0 määrä

56

Jälkihuollossa olevat 0 0 määrä

Toimeentuloruokakunnat 50 41 määrä

Sosiaalityö ja perhepalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 3 164 897 2 753 195 3 093 089 3 157 000 3 157 000

Menot 16 607 975 15 808 664 16 577 222 16 720 000 16 720 000

Toimintakate -13 443 078 -13 055 469 -13 484 133 -13 563 000 -13 563 000

Poistot 3 670 0 0 0

Tilikauden tulos -13 443 078 -13 059 139 -13 484 133 -13 563 000 -13 563 000

Vammaispalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Heikki Oksanen

Toiminnan kuvaus Tulosalue järjestää ja tuottaa vammaispalvelun, vammaisten henkilöiden perhetyön ja palveluohjauksen, ke-hitysvammaisten avopalvelut, vammaisten asumispalvelut, vammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen, vammaisten henkilöiden perhehoidon ja sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumisen tuen palvelut Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueelle. Toiminnan tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskun-nan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhteiskunnassa kohtaamia esteitä. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima

Vuorovaiku-tus ja sujuva elämä

Työ- ja päivätoimintojen kehittäminen vastaamaan muuttuvaa yksilöllistä tarvetta (esim. henkilökohtai-sen budjetoinnin mahdollisuudet).

Kuhmoisten toimintakeskuksen toimintojen arviointi vastaamaan nykyisen ja tulevan asiakaskunnan tar-peita

toimintakeskuksen asiakasmäärät palveluittain

x x

Vammaisten henkilöiden asumisen kehittäminen. Yhteistoiminta-alueella toimii riittävä määrä eritasoi-sia asuntoryhmiä ja asuntoja vammaisille henkilöille. Pitkäaikaisessa asumisessa laitoshoidossa ei ole enää kehitysvammaisia henkilöitä. Asumisen laadun kehittäminen (sis. itsemääräämis-oikeuden toteutuminen, rajoitustoimenpiteet). Palvelusetelin käyttöönotto aikuisten kehitysvam-maisten ja autisminkirjon henkilöiden asumispalve-luissa

Kehitysvammaisia laitoshoidossa

Kehitysvammaisia tehostetussa palveluasumi-sessa, palveluasumisessa, tuetussa asumisessa

Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumi-sessa vaikeavammaisia

Jonot asumispalveluihin

Kustannusten seuranta

Palvelusetelituottajat kehitysvammaisten asumis-palveluissa

x x

Varautuminen maakunta- ja sote-uudistukseen osal-listumalla vammaispalveluiden maakunnalliseen suunnitteluun ja kehittämällä yhdyspinta- ja hyvin-vointiyhteistyötä. Osallistuminen henkilökohtaisen budjetoinnin maakunnalliseen pilotointiin.

Osallistuminen maakunta- ja sote- uudistuksen työryh-miin ja hankkeisiin. Vammaispalvelupäällikkö on Keski-Suomen maakunnan johtoryhmässä varajäse-nenä ja vastaa maakunnan vammaispalveluiden suun-nittelusta.

x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 – 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa

Varautuminen sote-uudistukseen mm. kehittämällä yhdyspinta- ja hyvinvointiyhteistyötä

kts. tavoitteet vuodelle 2019

Tunnuslukuja

Jämsä Tae 2018 Tae 2019

Vammaispalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 465 503 euroa/asukas

Omaishoidontuen saajia 30 32 määrä

Kuhmoinen

Vammaispalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 566 558 euroa/asukas

Omaishoidontuen saajia 0 1 määrä

57

Vammaispalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 2 688 733 2 931 902 2 842 083 2 842 000 2 842 000

Menot 12 783 109 12 749 788 13 122 195 13 061 000 13 061 000

Toimintakate -10 094 376 -9 817 886 -10 280 112 -10 219 000 -10 219 000

Poistot 5 787 5 789 2 900 3 000 3 000

Tilikauden tulos -10 100 163 -9 823 675 -10 283 012 -10 222 000 -10 222 000

Vanhuspalvelut Tulosalueen esimies: vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen

Toiminnan kuvaus Vanhuspalvelut järjestää vanhusten kotihoidon, vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja yhteisissä vanhus-palveluissa vanhusten palvelujen sosiaalityön ja palveluohjauksen, omaishoidon ohjauksen, palvelupäivä- ja päiväkeskustoiminnan sekä muistipoliklinikkatoiminnan Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan muodosta-malla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Vanhuspalvelujen palvelujen tuotannosta Jämsän kau-pungin alueella vastaa 1.9.2015 lukien Jämsän Terveys Oy. Kuhmoisten vanhuspalvelut tuottaa Jämsän kau-punki. Vanhuspalvelujen toimintoja suunniteltaessa ja palveluja kehitettäessä lähtökohtana palvelusopimuksen ohella on ”Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista” (980/2012) annetussa laissa sekä laatusuosituksessa ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019” (STM ja Kuntaliitto 2017) esitetyt linjaukset. Edellä mainittujen asiakir-jojen hengen mukaisesti palvelurakenteen lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Onnistuminen vanhuspalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä

Järjestämisvastuulla olevien oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen palvelusopimusten laadunhallinta mm. oh-jaus- ja valvontatehtävä, kts. palvelusopimuksen liite 6a.

x

x

Varautuminen sote- uudistukseen mm. kehittämällä

rajapinta- ja hyvinvointiyhteistyötä ja eri osapuolien

rooleja niissä.

Osallistuminen maakunta- ja sote- uudistuksen työryh-miin.

x

x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Alueuudistuksen sote- uudistuksessa mukana olemi-nen

Alueuudistuksessa mukana oleminen tukee alueen palvelujen elinvoimaisuutta ja ikäihmisten sujuvaa arkea sekä ikäihmisten palveluverkostojen yhdenvertaisuutta ja toimivuutta.

Sosiaalihuollon asiakirjojen liittymiseen valmistautu-minen/ liittyminen kanta-palveluun

Yhtenäinen kirjaaminen ja asiakirjojen saatavuus kanta-palvelun kautta sujuvoittaa arkea niin asiakkaan kuin yksittäisen vanhuspalvelutyöntekijän kannalta.

Tunnuslukuja

Jämsä Lta 2018 Tae 2019

Vanhuspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 985 1 005 euroa/asukas

Omaishoidon tuen saajat Jämsä 155 158

Kuhmoinen

Vanhuspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 1 543 1 665 euroa/asukas

Omaishoidon tuen saajat Kuhmoinen 20 13

Säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75-v täyttäneiden asiakkaiden osuus %:a vastaa-van ikäisestä väestöstä (tavoite 13 – 14 %)

13

12

asiakkaiden määrä %

Tehostetun asumispalvelun asiakkaita, oma toiminta ja ostopalvelut 30 30 asiakkaita keski-määrin/kk

Tk.n vuodeosastot 28 25 paikkamäärä

58

Vanhuspalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 10 352 549 10 036 580 10 264 098 10 265 000 10 265 000

Menot 31 706 721 30 872 465 30 909 245 31 166 259 31 488 580

Toimintakate -21 354 172 -20 835 885 -20 645 147 -20 645 000 -20 645 000

Poistot 44 613 22 429 0 0 0

Tilikauden tulos -21 398 785 -20 858 316 -20 645 147 -20 645 000 -20 645 000

Terveyspalvelut Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Matias Lahti

Toiminnan kuvaus Tulosalue järjestää pääosin ostopalveluna perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, työterveyshuollon palvelut, suun terveydenhuollon palvelut sekä kuntoutuspalvelut. Ym-pärivuorokautiselle päivystykselle on saatu STM:n poikkeuslupa vuoden 2020 loppuun. Ostopalvelut tuottaa Jämsän Terveys Oy. Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa aiemmin voimassa olleen sopimuksen sisältö on siir-tynyt osaksi JT:n kanssa tehtyä sopimusta 1.9.2017 alkaen, ja JLT toimii JT:n alihankkijana. Jämsän Terveys Oy:n kanssa tehty sopimus on aiempaa JLT-sopimusta merkittävästi laajempi sisältäen myös työterveyden-huoltopalvelut, suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, tukipalvelut ja dialyysin. Jämsän kaupunki on palvelujen järjestäjä, mutta se omistaa myös 49 % Jämsän Terveys Oy:stä. Laboratoriopalvelut ostetaan Fimlab Oy:ltä, lääkehuolto sekä osa kuvantamispalveluista PSHP:n kuvantamis- ja apteekkiliikelaitokselta. Sote-yhteistyöalueen toisen kunnan, Kuhmoisten, palvelut tuotetaan osin omana toimintona, osin edellä mai-nittujen yritysten ja PSHP:n toimesta. Suun terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen käytetään osin myös muita ostopalveluja. Suoria työsuhteita on pyritty suosimaan, mutta rekrytoinneissa on epäonnistuttu. Vuonna 2019 suun terveydenhuollon palvelujen kustannukset tulevat luultavasti ostopalveluiden käytön myötä nouse-maan. Tulosalueeseen sisältyvät myös ympäristöterveydenhuollon palvelut, joka tuottaa yhteistoiminta-alueelle Keu-ruun johtama ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue.

Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Onnistuminen palvelujen järjestämisessä ja tuottami-sessa sekä palvelusopimusten valvonta- ja ohjausteh-tävässä.

Säännölliset, sovitut ohjaus- ja valvontakäynnit ja nii-den toteutuminen (kyllä/ei)

Palvelusopimusten seurannan mittarien toteutumi-nen sovitusti (kyllä/ei, puutteet)

Kuhmoisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutuminen sovitusti (kyllä/ei)

x x

x x x

Kuhmoisten yksikköjen toiminnan aktiivinen johtami-nen ja tukeminen arkityössä.

Säännöllisten yksikkökokousten pitäminen (kyllä/ei, puutteet)

Kliinisen työn laatua mittaavien indikaattoreiden käyt-töönotto vuoden 2019 aikana

x

x x

Vahva osallistuminen maakunnalliseen kehitystyöhön Osallistuminen maakuntauudistuksen johtoryhmään

(kyllä/ei)

Palveluiden saatavuus säilyy nykyisellään (kyllä/ei)

x x

x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa

Palvelusopimuksen toteutumisen varmistaminen hy-vässä yhteistyössä Jämsän Terveys Oy:n kanssa

Elinvoima ↑, Laatu ↑, kustannukset pysyvät ennallaan tai alenevat

59

Sote-lakeihin valmistautuminen, Jokilaakson sairaa-lan aseman turvaaminen

Elinvoiman varmistaminen Alueellinen edunvalvonta

Tunnuslukuja Jämsä Lta 2018 Tae 2019

Terveyspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 540 euroa/asukas

Kuhmoinen

Terveyspalvelut, tulosalueen kustannukset yhteensä 444 545 euroa/asukas

Terveyspalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 4 976 017 4 538 565 4 999 113 5 046 000 5 046 000

Menot 16 151 330 15 907 328 16 361 745 16 549 351 16 708 674

Toimintakate -11 175 313 -11 368 763 -11 362 632 -11 378 000 -11 378 000

Poistot 34 450 53 400 58 350 58 000 58 000

Tilikauden tulos -11 209 763 -11 422 163 -11 420 982 -11 436 000 -11 436 000

Erikoissairaanhoito Tulosalueen esimies: hallintoylilääkäri Matias Lahti

Toiminnan kuvaus Tulosalue järjestää yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palvelut. Yt-alue kuuluu Pirkanmaan sairaan-hoitopiiriin. Palveluiden tuotannosta vastaa Jämsän Terveys Oy, joka tuottaa palvelut yhteistyössä mm. Joki-laakson Terveys Oy:n kanssa. Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Pirkanmaan ja vähäisem-mässä määrin Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Tulosalueeseen sisältyy myös Jämsän kaupungin dialyysiyksikkö, joka jatkaa toimintaansa entisen käytännön mukaisesti Jämsän Terveys Oy:n tuottamana, mutta samalla PSHP:n ”satelliittiyksikkönä”.

Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Onnistuminen palvelujen järjestämisessä ja tuottami-sessa sekä palvelusopimusten valvonta- ja ohjausteh-tävässä.

Säännölliset, sovitut ohjaus- ja valvontakäynnit ja nii-den toteutuminen (kyllä/ei)

Palvelusopimusten seurannan mittarien toteutumi-nen sovitusti (kyllä/ei, puutteet)

Kuhmoisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutuminen sovitusti (kyllä/ei)

x x

x x x

ESH-palvelujen turvaaminen nykyisessä laajuudessa Leikkaustoiminta jatkuu (kyllä/ei) x x

Jokilaakson sairaalan integrointi kiinteäksi osaksi tule-van maakunnan toimintoja.

Sairaalan huomioiminen maakunnan järjestämis-suunnitelmassa / muissa keskeisissä dokumenteissa

x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa

Sote-lakeihin valmistautuminen, maakunnallisen roo-lin vahvistaminen

Elinvoima ↑ Työllisyys ↑

Tunnuslukuja

Jämsä Lta 2018 Tae 2019

Erikoissairaanhoito, tulosalueen kustannukset yhteensä 1 179 1 216 euroa/asukas

Kuhmoinen

Erikoissairaanhoito, tulosalueen kustannukset yhteensä 1 379 1 405 euroa/asukas

Erikoissairaanhoito Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 4 647 791 5 167 470 5 799 790 5 800 000 5 800 000

Menot 30 306 686 30 097 744 30 785 522 31 066 187 31 420 083

Toimintakate -25 658 895 -24 930 274 -24 985 732 -24 986 000 -24 986 000

Poistot 108 914 28 590 0 0 0

Tilikauden tulos -25 767 809 -24 958 864 -24 985 732 -24 986 000 -24 986 000

60

SIVISTYSTOIMI Toimialajohtaja: sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen Toiminnan kuvaus Sivistystoimiala on kaupungin keskeinen hyvinvointipalveluja järjestävä, tuottava ja niille toimintaedellytyksiä varmentava toimiala. Toimiala rakentaa tulevaisuuden osaamista kaikille ja tekee sen yhdessä muiden toimi-joiden kanssa. Eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on kehittävää. Keskeisinä yhteistyötahoina ovat Gra-dia Jämsä ja maakunnalliset korkeakoulut. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakouluopintojen saatavuus ovat sekä hyvinvointia lisääviä että kaupungin elinvoimatekijöitä. Tavoitteena on toimintamallien ja toimialan toimintakulttuurin uudistaminen. Sivistyslautakunta ja toimiala si-toutuvat toimintatapaan, jossa palveluja ja tekemistä arvioidaan aktiivisesti kaupungin kokonaistalouteen nähden. Sivistyslautakunta on päättänyt tavoitteille painopistealueet, jotka kiinnittyvät hyvinvointikertomuk-seen. Nämä painopistealueet arvioidaan lautakuntatasolla. Läpileikkaavana painopistealueena on moniluku-taito, joka kytkeytyy hyvinvointikertomuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisyn tavoitteeseen. Toimialan talousarvioesitys perustuu kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2018 tekemiin päätöksiin kouluver-kosta, kirjastoverkosta ja liikuntapaikkaverkostosta. Lisäksi on otettu huomioon sivistyslautakunnan tekemät näitä asioita koskevat päätökset niiltä osin kuin toimivalta on sivistyslautakunnalla. Talousarvioesityksen valmisteluvaiheessa lasten määrä varhaiskasvatuksessa on 708 (tilanne 26.9.2018, TA 2018 750). Palvelujen piirissä olevien lasten määrä arvioidaan vuonna 2019 olevan 630, vuonna 2020 600 ja vuonna 2021 572 lasta. Lasten määrässä on mukana myös esioppilaat. Esioppilaiden määrä toimintakautena 2018 – 2019 on 196 (TA 2018 204). Esioppilaiden määräksi arvioidaan lv 2019-2020 166 lasta ja lv 2020 – 2021 159. Ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa palvelutarpeeseen ja sitä kautta hoitopaikkojen lukumäärään. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.9.2018. Laki kokoaa yhteen aiemmin hajanaisen lainsäädännön eikä varhaiskasvatusta koske enää sosiaalihuollon säädökset. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen säilyi ennallaan eikä uusi laki tuonut kunnille uusia velvoitteita. Laissa painotetaan lapsen edun ensisijaisuutta. Vuoden 2019 alusta tulee voimaan varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda, jonka tarkoituksena on mahdollis-taa varhaiskasvatustietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen hen-kilön itsensä tai tämän laillisen edustajan ja tietoja tarvitsevien viranomaisten ja tutkijoiden käytettäväksi Varhaiskasvatuslain mukaan on kunnan järjestettävä perheille ohjausta ja neuvontaa käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista. 1.8.2018 alkaen on varhaiskasvatuksen palveluohjaus, varhaiskasvatus- ja esi-opetushakemusten käsittely ja päätökset keskitetty. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyt-töön alkuvuonna 2019 niin, että se on käytössä kevään keskitettynä hakuaikana maaliskuussa. Uusi toimin-nanohjausjärjestelmä mahdollistaa siirtymisen toiminta-aikaperusteiseen asiakasmaksuun varhaiskasvatuk-sessa vuoden 2019 aikana. Perusopetuksen oppilasennusteen mukaan lukuvuonna 2019-2020 Jämsässä opiskelee yhteensä 1 852 pe-rusopetuksen oppilasta. Oppilasmäärä laskee lukuvuoteen 2024-2025 mennessä 1 555 oppilaaseen. Vähe-nemä tällä aikavälillä on siis 297 oppilasta. Lukuvuonna 2018-2019 oppilaita on 1886. Oppilasmäärät piene-nevät ennustejakson aikana nykytilanteeseen verrattuna kaikilla perusopetuksen kouluilla. V. 2019 Jämsässä toimii kolme yhtenäiskoulua: Kuoreveden yhtenäiskoulu. Yhtenäiskoulun rehtorin alaisuudessa toimii Länkipohjan koulu Jämsän taajamassa Vitikkalan ja Paunun koulut ovat yhdistyneet 1.8.2018 alkaen Jämsänjoen yhtenäiskou-luksi. Koulun hallinnossa toimii yksi rehtori ja kaksi apulaisrehtoria. Juokslahden ja Kaipolan koulut toimivat Jämsänjoen yhtenäiskoulun rehtorin alaisuudessa. 1.8.2019 alkaen Kankarisveden ja Mäntykallion koulut jatkavat toimintaansa Jämsänkosken yhtenäiskouluna ja väistötilojen käyttö loppuu kesäkuun 2019 aikana. Jämsänkosken yhtenäiskoulussa Koivutiellä Jämsänkoskella opiskelevat vuosiluokat 3.-9. ja Korven koululla vuosiluokat 1.-2. Yhtenäiskoulun rehtorin alaisuudessa toimii Koskenpään koulu. Yhtenäiskoulut luovat yh-denmukaisen perustana perusopetuksen toteuttamiselle. Rakenne myös mahdollistaa koulujen henkilökun-nan osaamisen laajemman hyödyntämisen sekä tehokkaamman resursoinnin.

61

Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Näiden perustei-den mukainen paikallinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta 1.8.2016 ja 7. vuo-siluokkien osalta 1.8.2017. Vuosiluokkien 8–9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtuu por-rastetusti vuosina 2018 ja 2019 siten, että lukuvuonna 2018-2019 uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 8.-vuosiluokilla ja lukuvuonna 2019-2020 se otetaan käyttöön 9.-vuosiluokilla. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt 20.9.2018 ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelun varhentamisesta siten, että kaikki vuonna 2019 koulunsa aloittavat 1.-luokan oppilaat tulevat aloittamaan vie-raan kielen opiskelun ensimmäisen luokan keväällä eli 2020. Opetussuunnitelmaperusteet annetaan 1.5.2019 mennessä ja paikallinen opetussuunnitelma on hyväksyttävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehdyllä päätöksellä perusopetuksen tuntimäärä kasvaa 2 vuosiviikkotunnilla 1. ja 2. vuosiluokan oppilailla. Hallitus on varannut muutokseen tarvittavat määrärahat siten, että muutoksen kustannukset korvataan kun-nille valtionosuuden kautta. Jämsän ja Jämsänkosken lukiot yhdistyivät vuonna 2016 ja toiminta siirtyi peruskorjattuun ja laajennettuun Jokivarren koulun kiinteistöön. Lukiossa opiskelee lv. 2018-2019 291 opiskelijaa. Opiskelijaennusteen mu-kaan kehitys on tulevaisuudessa lievästi laskeva. Taloussuunnitteluvuosien loppupuolella lv. 2020-2021 246. Lukiokoulutukselle on yhtäältä tarve Jämsässä ja toisaalta kaupungin kantokyky mahdollistaa koulutuksen jär-jestämisen. Lukion nykyinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016 ja sitä noudatetaan kaikilla ikä-luokilla. Lukion opetussuunnitelma on uusiutumassa ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2021 lukio-opin-not aloittavilla. Sähköinen ylioppilastutkinto on otettu vaiheittain käyttöön syksyn 2016 ja kevään 2019 välisenä aikana. Uusi lukiolaki on hyväksytty eduskunnassa ja se astuu voimaan 1.8.2019. Lain myötä lukiot velvoitetaan an-tamaan erityisopetusta ja opinto-ohjaus lisääntyy. Uusi lukiolaki vahvistaa yleissivistystä ja edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä. Korkeakouluopintojen suorittami-nen tulee mahdollistaa. Lukio on aktiivinen toimija korkeakouluopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös alueen toisen asteen koulutusyhteistyö on vahvaa. Kaupunki sekä järjestää että tuottaa itse elämänlaatupalveluja ja luo niille edellytyksiä esim. tilojen ja avus-tusten avulla. Elämänlaatupalveluilla on keskeinen merkitys kaupungin elinvoimaisuuteen. Elämänlaatupalvelujen tarjonnassa tulee ottaa huomioon alueen väestörakenteen muutokset ja kohdentaa palveluja sen eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Yksi elämänlaatupalvelujen keskeisin tavoite on suunnitella pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta –hankkeen tilat ja toimintamalli hyödyntäen myös asiakasraatitoimintaa sekä omatoimikirjastotoimintallin käyttöönotto. Paino-pistealueina on mm. ennaltaehkäisevä päihdetyö laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Elä-mänlaatupalvelut ovat aktiivinen toimija korkeakouluopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Talousarvioesityksen tuloarvio perustuu taksakorotuksiin. Sivistyslautakunta päättää taksoista ja maksuista myöhemmin.

Henkilöstö

Henkilötyövuosiksi on arvioitu v. 2018: 446; v. 2019:432; 2020: 420; 2021: 413. Taloussuunnitteluvuosien viimeisenä vuonna 2021 henkilötyövuosia olisi noin 37 vähemmän verrattuna vuoteen 2018. Toimialan hen-kilöstösuunnitelmassa arvioidaan henkilötyövuosien vähenevän toimialalla erityisesti varhaiskasvatuksessa mutta myös perusopetuksessa. Toimistohenkilöstö henkilötyövuodet ovat toimialan henkilötyövuosissa eri tulosalueilla. Jatkossa henkilötyö-vuodet ja palkkavaraukset toimistohenkilöstön osalta tehdään kaupungin yhteisen linjauksen mukaisesti. Kaupunginhallitukselle on valmisteltu erillinen henkilöstösuunnitelma.

Toimialan tavoitteet vuodelle 2019 Sivistystoimiala Tavoite

Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Hyvinvoiva jämsäläinen asiakaslähtöisillä, vaikutta-villa, ennakoivilla ja kokonaistaloudellisilla sivistystoi-mialan palveluilla

€/asukas Väestön koulutustaso (tilastokeskuksen tilasto)

x

62

Muutoin kuvataan tavoitetta tulosalueiden kautta, jonne määritelty mittareita tähän tavoitteeseen

Osallistava ja elinvoimainen e-Jämsä aktiivista kansa-laisuutta edistävällä ja verkostossa toimivilla sivistys-toimialalla

Kuvailu tulosalueiden mittareiden kautta

x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Toimintatapana jatkuva, aktiivinen palvelujen ja teke-misen tarkastelu kaupungin kokonaistalouteen näh-den

Talouden tasapaino mahdollistaa kehittämistoimia valikoituihin toimintoihin

Hyvinvointityö sote-uudistuksen myötä Ennaltaehkäisy, sujuva elämä, vetovoimainen kaupunki

Väestön koulutustason kohoaminen Hyvinvoiva jämsäläinen, vetovoima

Tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Toimintakate € / asukas

1681,44 1717,85 1657,78 1648,19 1634,22

Sivistystoimi Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toimintatuotot 2 656 734 2 442 068 2 501 221 2 433 537 2 345 953

Myyntituotot 531 314 525 300 690 868 691 000 691 000

Maksutuotot 1 297 767 1 264 029 1 183 950 1 192 537 1 204 953

Tuet ja avustukset 422 514 295 040 301 265 301 000 301 000

Muut tuotot 405 139 357 699 325 138 249 000 149 000

Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 37 771 834 38 057 108 36 607 637 36 303 900 35 929 350

Henkilöstökulut 21 368 814 21 354 014 20 871 473 20 566 900 20 417 000

Palvelujen ostot 9 294 945 9 169 037 8 408 790 8 409 000 8 259 000

Aineet, tarvikkeet 806 348 847 614 900 547 901 000 901 000

Avustukset 1 194 628 1 266 275 959 080 959 000 959 000

Muut kulut 5 107 099 5 420 168 5 467 747 5 468 000 5 393 350

TOIMINTAKATE -35 115 100 -35 615 040 -34 106 416 -33 870 363 -33 583 397

Poistot ja arv.alennukset 202 719 188 530 173 330 255 600 340 300

TILIKAUDEN TULOS -35 317 819 -35 803 571 -34 279 747 -34 125 963 -33 923 697

Poistoeron muutos TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -35 317 819 -35 803 571 -34 279 746 -34 125 963 -33 923 697

Sivistystoimen hallinto Tulosalueen esimies: Tulosaluejohtaja Leena Kilpeläinen Sivistystoimialan hallinto johtaa, kehittää ja tukee toimialan tulosalueiden toimintaa, sen kehittämistä ja johta-mista. Hallintopalvelun keskeinen yhteistyötaho on sivistyslautakunta, jonka päätöksenteon onnistumiseen hallintopalvelut luovat edellytyksiä. Hallintopalvelu tuottaa hallinto- ja talouspalveluja ja toimii tiiviissä yhteis-työssä toimialan sisällä sekä kaupungin keskushallinnon, muiden toimialojen ja liikelaitoksen kanssa. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Toiminnan johtaminen on kaupungin strategian ja

siitä johdettujen toimialan tavoitteiden mukaista ja tu-losalueita tuetaan tavoitteiden saavuttamisessa

€/asukas kuvailu

x

Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen hyvinvointi- ja terveyden edistämisen tehtävään

kuvailu x

63

Siv.toimen hallinto Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 1 058 840 840

Menot 289 900 291 532 302 038 302 000 302 000

Toimintakate -288 842 -290 692 -301 198 -301 000 -301 000

Poistot 0 2 220 2 000 2 000

Tilikauden tulos -288 842 -290 692 -303 418 -303 000 -303 000

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Toimintatapana aktiivinen palvelujen ja tekemisen tarkastelu kaupungin kokonaistalouteen nähden

Talouden tasapaino mahdollistaa kehittämistoimia valikoituihin palveluihin

Hyvinvointityö sote-uudistuksen myötä Ennaltaehkäisy, sujuva elämä, vetovoimainen kaupunki

Tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Toimintakate € / asukas

13,83 14,08 14,65 14,65 14,65

Varhaiskasvatus Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Maija Jääskeläinen Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tu-kea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Varhaiskasvatus tarjoaa lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön ottaen huo-mioon myös lapsen erityispiirteet. Toiminnan lähtökohtina ovat palveluhenkisyys, luottamuksellisuus, kasva-tuskumppanuus ja lapsilähtöisyys. Varhaiskasvatuspalvelut koostuvat perhepäivähoidosta, ryhmäperhepäivä-hoidosta, päiväkotihoidosta, vuorohoidosta, varhaiserityiskasvatuksesta, tuetusta varhaiskasvatuksesta, koti-hoidon tuesta ja esiopetuksesta. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Esiopetukseen osallistuminen ennen perusopetuksen aloitusta on säädetty velvoittavana. Esiopetus on toiminnallisesti varhaiskasvatusta. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.9.2018. Laki kokoaa yhteen aiemmin hajanaisen lainsäädännön eikä varhaiskasvatusta koske enää sosiaalihuollon säädökset. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen säilyi ennallaan eikä uusi laki tuonut kunnille uusia velvoitteita. Laissa painotetaan lapsen edun ensisijaisuutta. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunni-telma varhaiskasvatuslain mukaisesti. Varhaiskasvatuslaki painottaa lasten ja perheitten osallisuutta toimin-nan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vuoden 2019 alusta tulee voimaan varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda, jonka tarkoituksena on mahdollis-taa varhaiskasvatustietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen hen-kilön itsensä tai tämän laillisen edustajan ja tietoja tarvitsevien viranomaisten ja tutkijoiden käytettäväksi. Varhaiskasvatuslain mukaan on kunnan järjestettävä perheille ohjausta ja neuvontaa käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus on keskitetty 1.8.2018 alkaen Jämsässä. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuonna 2019. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa siirtymisen toiminta-aikaperusteiseen asiakasmaksuun varhaiskasvatuksessa vuoden 2019 ai-kana. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki muuttui 1.1.2018. Muutosten myötä pieni- ja keskituloisilta perittävät asiakasmaksut alenivat. Laissa muuttuivat perheiden tulorajat ja maksuprosentit, myös sisarusten osalta. Asia-kasmaksukertymän arvioidaan vähenevän noin 9 % verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Tähän vaikuttavat muun muassa asiakasmaksujen muutokset ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän arvioitu vähene-minen vuonna 2019.

64

Jämsän kaupungissa syntyneiden ikäluokka on pienentynyt merkittävästi. Paitsi että kaupungin asukasmäärä vähenee, väestön ikärakenteessa tapahtuu muutos. Ikäluokkien huomattava pieneminen vaikuttaa kuitenkin selkeästi palveluntarpeisiin tulevina vuosina. Lähinnä ongelmana on ennakoimisen vaikeus. Julkisuudessa käydään keskustelua uudistuksista, jotka toteutuessaan lisäävät palvelutarvetta. Talousarvion valmistelutilanteessa lasten määrä varhaiskasvatuksessa on 708 lasta. (Tilanne 26.9.2018, TA 2018 750). Palvelujen piirissä lasten määrä arvioidaan vuonna 2019 olevan 630, vuonna 2020 600 ja vuonna 2021 572 lasta. Lasten määrässä on mukana myös esioppilaat. Esioppilaiden määrä toimintakautena 2018 – 2019 on 196 (TA 2018 204). Esioppilaiden määräksi arvioidaan lv 2019-2020 166 lasta ja lv 2020 – 2021 159. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten suhteellinen osuus 1 – 5 vuotiaiden ikäluokasta on lisääntynyt erityi-sesti alle 3-vuotiaiden lasten osalta. Perhepäivähoidon vähentymisen myötä päiväkotien yli 3-vuotiaiden lasten ryhmiä muutetaan alle 3-vuotiaiden ryhmiksi. Mitoitusperuste on erilainen. Perheille maksettavat avustukset (kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki, osittainen ja joustava hoitoraha) ovat vähentyneet ikäluokkien pienenemisen myötä. Lasten ikäluokan ja sitä kautta palvelutarpeen pienenemiseen on varauduttu ratkaisulla, jossa kaupungin omaa palvelutuotantoa on ulkopuoliselta määräajaksi vuokratuissa tiloissa. Avoimeksi tulleita toimia ja virkoja on täytetty määräaikaisesti enintään 31.7.2020 saakka. Tällä ennakoidaan vakinaisessa työ- ja virkasuhteissa olevien työntekijöiden työsuhteiden säilymistä palvelutarpeen vähentyessä. Sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti esiopetus siirtyy kaupungin kaikilla alueilla perusopetuksesta jär-jestettäväksi varhaiskasvatuksessa. Länkipohjan ryhmäperhepäiväkoti muuttui 1.8.2018 Hallin päiväkodin päi-väkotiryhmäksi. Samalla siirtyi myös esiopetus järjestettäväksi päiväkotiryhmässä. Koskenpään koulun tiloissa toimiva ryhmäperhepäiväkoti kotilo muuttuu Koivulinnan päiväkodin päiväkotiryhmäksi 1.8.2019. Esiopetus siirtyy järjestettäväksi päiväkotiryhmässä. Varhaiskasvatus toimii myös lastensuojelullisena avohuollon tukitoimena (maksuton varhaiskasvatus) perus-tuen perheille laadittuihin asiakassuunnitelmiin. Sosiaalihuollon ja sosiaalityön muutosten myötä varsinaisesti avohuollon tukitoimena maksuttomassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on vähentynyt huomatta-vasti aiemmista vuosista (10 - 15 lapseen). Varhaiserityiskasvatuksessa on käytössä kolmen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimintamalli. Sitä tar-kennetaan toimintakauden alussa huomioiden tukea tarvitsevien lasten ja lapsiryhmien määrä sekä alueellinen sijoittuminen kaupungissa. Tavoitteet vuodelle 2019

Varhaiskasvatus Tavoite

Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Hyvinvoiva lapsi asiakaslähtöisillä, vaikuttavilla, ennakoivilla ja kokonaistaloudellisilla var-haiskasvatuspalveluilla

€/asukas €/hoitolapsi, varhaiskasvatukseen osallistuminen %/ 1-5 vuotiaat kuvailu

x

Osallistava ja vuorovaikutteinen varhaiskasvatuspal-velu toimii aktiivisesti ja tavoitteellisesti verkostoissa

asiakaskyselyt lapsille vuosittain; kokonaistulos asiakaskyselyt huoltajille parittomina vuosina; kokonaistu-los henkilöstökyselyt parillisina vuosina: kokonaistulos kuvailu

x

Varhaiskasvatus Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 1 123 836 1 031 448 944 128 914 000 869 000

Menot 11 036 386 10 955 114 10 602 456 10 302 500 9 977 500

Toimintakate -9 912 550 -9 923 666 -9 658 328 -9 388 500 -9 108 500

Poistot 111 015 83 259 5 560 8 300 8 300

Tilikauden tulos -10 023 565 -10 006 925 -9 663 888 -9 396 800 -9 116 800

65

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa lasten ikäluokan pieneneminen; ennakointitoimenpi-teet ja palveluverkko

palveluverkon sopeuttaminen vastaamaan palvelutarvetta; talouden tasapaino

Eduskuntavaalien jälkeisen hallitusohjelman linjauk-set varhaiskasvatukseen

voi vaikuttaa talouden tasapainoon palvelutarpeen laajentumisen myötä ja asiakas-maksujen vähenemisen myötä

Painopistealueiden mukaiset sisällöt tukee lasten ja perheiden hyvinvointia

Syntyneet vv. 2010-2017 ja ennuste 2018

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 ennuste

Syntyneet koko Jämsä 207 201 163 159 157 131 115 121

Jämsän kaupungin alueella asuvien 1-5 vuotiaiden lasten määrä ja heistä prosentuaalinen osuus päivähoi-dossa olevista.

TP 2017

% päivä-hoidossa

TA 2018

% päivä-hoidossa

TA 2019

% päivä-hoidossa

TS 2020

% päivä-hoidossa

TS 2021

% päivä-hoidossa

Lapset 1-5 v

821 64 % 726 65 % 683 68 % 645 68 % 609 68 %

Tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Toimintakate € / asukas

475 486 469,37 456,86 443,23

toimintakate €/hoi-tolapsi *

12568 13336 14045 14556 14956

*) tp 2017 €/hoitolapsi on laskettu v. 2017 tilinpäätöksessä ilmoitetusta joulukuun 2017 hoitolasten lukumää-rästä 721. Vuoden 2018 hoitolasten määrä perustuu palvelutarvearvioon. Tilinpäätökseen 2018 selvitetään suoritehinnan laskemisperusteiden muutostarpeet. Toimintakate €/hoitolapsi suoritehintaa laskettaessa on menoista poistettu perheille maksettavat avustukset. Vuoden 2020 toimintakatteesta on vähennetty Palo-mäen päiväkodin kustannukset 5 kk sekä perheille maksettavien avustusten väheneminen, vuoden 2021 toi-mintakatteesta Palomäen päiväkodin kustannukset koko vuosi ja perheille maksettavien avustusten vähene-minen. Lisäksi on otettu huomioon palvelutarpeen vähenemisestä johtuva arvioitu vaikutus henkilöstöön vuo-den 2021 5 kuukauden osalta (1.8.2021 alkaen 2htv; vuotuisvaikutus 5 htv). Asukaslukuna vuosille 2020-2021 käytetty talousarviovuoden 2019 asukaslukua 20550 Palvelutarve-ennuste

TP 2017 TA 2018 Päivitetty ti-lanne 8/2018

TA 2019 TS 2020 TS 2021

Lapsia varhaiskasvatuksessa (1-5v ja esi-opetus)

721 674 697 630 600 572

Lapsia esiopetuksessa

202 202 202 163 159 157

Lapsia perheille maksettavilla tuilla (koti-hoidontuki, yksityisen hoidon tuki, osittai-nen ja joustava hoitoraha)

292 260 278 235 225 220

Lapsia yksityisissä päiväkodeissa

42 42 10 0 0 0

Laskennallinen varhaiskasvatuspaikkojen määrä

756 667 723 673 631 589

Lapsia vuorohoidossa

101 105

83 100 90 90

TA 2019 varhaiskasvatuspaikkojen määrään on tilanteen 8/2018 paikoista vähennetty perhepäivähoidosta 16 paikkaa ja päiväkodeista 24 paikkaa tehtävien ryhmämuutosten johdosta. TS 2020 on vähennetty Palomäen päiväkodin paikkaluku (42 paikkaa) TS 2021 on vähennetty paikkoja noin kahden päiväkotiryhmän verran (42 p)

66

Perusopetus Tulosalueen esimies: ma. opetusjohtaja Sini Käkönen Toiminnan kuvaus Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskun-nan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella (Perusopetuslaki 2§). Jämsän kaupungissa perusopetuksen tulosalueen tehtävänä on järjestää laadukasta oppilaan oppimista, kasvua ja kehittymistä edistävää ja tukevaa perusopetusta. Perusopetuksen järjestäminen on kaupungin keskeinen lakisääteinen peruspalvelutehtävä. Perusopetukseen sisältyvät myös monipuoliset ja laadukkaat erityisopetuspalvelut sekä opiskeluhuollon palvelut. Jämsän kaupungin strategian mukaisesti perusopetus-palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti, ennakoivasti sekä kokonaistalous huomioiden. Oppilasennusteen mukaan lukuvuonna 2019-2020 Jämsässä opiskelee yhteensä 1 852 perusopetuksen op-pilasta. Oppilasmäärä laskee lukuvuoteen 2024-2025 mennessä 1 555 oppilaaseen. Vähenemä tällä aikavä-lillä on siis 297 oppilasta Lukuvuoden 2018-2010 oppilasmäärä on 1 886. Oppilasmäärät pienenevät ennus-tejakson aikana nykytilanteeseen verrattuna kaikilla perusopetuksen kouluilla. Perusopetuksen oppilasmäärän merkittävästä laskusta huolimatta ei henkilöstön määrä kuitenkaan vähene samassa suhteessa. Tähän vaikuttaa oppilasmäärien laskun kohdentuminen eri ikäluokkiin ja kaikkiin koului-hin. Muutaman oppilaan vähenemä yksittäisessä ikäluokassa ei välttämättä vähennä perusopetusryhmien määrää. Perusopetuksen talousarvioesitys on tehty kaupunginvaltuuston 11.6.2018 § 21 kouluverkkopäätöksen mukaisesti. Oppilasennusteen perusteella arvioidaan. että perusopetusryhmien määrä lukuvuonna 2019 – 2020 lisääntyy Juokslahden, Kaipolan, Kuoreveden ja Jämsänjoen kouluissa jokaisessa koulussa yhdellä opetusryhmällä. Samanaikaisesti Koskenpään ja Länkipohjan kouluissa tapahtuu yhteensä kahden perus-opetusryhmän väheneminen, koska koulut muuttuvat kaksiopettajaisiksi (sivla 29.5.2018 § 60). Esiopetuksen siirto varhaiskasvatukseen /Koskenpää ja Länkipohja on otettu huomioon. V. 2019 Jämsässä toimii kolme yhtenäiskoulua, kun Mäntykallion koulu ja Kankarisveden koulu yhdistetään Jämsänkosken yhtenäiskouluksi. Tämä vaatii erillisen päätöksen. Yhtenäiskoulu toimii myös oman asuinalu-eensa oppimiskeskuksena, jossa uudistuneet ja terveet tilat luovat viihtyisän sekä turvallisen oppimisympä-ristön. Yhtenäiskoulut luovat yhdenmukaisen perustana perusopetuksen toteuttamiselle. Rakenne myös mahdollis-taa koulujen henkilökunnan osaamisen laajemman hyödyntämisen sekä tehokkaamman resursoinnin Koulukuljetuksissa olevien oppilaiden määrä pienenee, kun väistöt Auvilassa päättyvät. Lukuvuonna 2019-2019 kuljetusoppilaita on 805, joista esioppilaita on noin 40. Lv. 2019-2020 osalta arvioidaan kuljetusoppi-laita olevan noin 650. Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta johtuen on oppilas- ja opiskelijahuoltoon varattu ostopal-veluna koulukuraattoripalvelua 1.8.2019 alkaen. Arvio resurssin käytöstä tehdään erikseen. Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Näiden perustei-den mukainen paikallinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta 1.8.2016 ja 7. vuo-siluokkien osalta 1.8.2017. Vuosiluokkien 8–9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtuu por-rastetusti vuosina 2018 ja 2019 siten, että lukuvuonna 2018-2019 uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 8.-vuosiluokilla ja lukuvuonna 2019-2020 se otetaan käyttöön 9.-vuosiluokilla. Koulujen tieto- ja viestintätekniikkaa kehitetään oppimisympäristöjä parantamalla. Talousarvioesitykseen 2019 on sisällytetty määräraha laitehankintoja varten. Oppikirja- ja opetusmateriaalihankintamäärärahaa on lisätty johtuen opetussuunnitelmauudistuksesta

67

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt 20.9.2018 ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelun varhentamisesta siten, että kaikki vuonna 2019 koulunsa aloittavat 1.-luokan oppilaat tulevat aloittamaan vie-raan kielen opiskelun ensimmäisen luokan keväällä eli 2020. Opetussuunnitelmaperusteet annetaan 1.5.2019 mennessä ja paikallinen opetussuunnitelma on hyväksyttävä vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehdyllä päätöksellä perusopetuksen tuntimäärä kasvaa 2 vuosiviikkotunnilla 1. ja 2. vuosiluokan oppilailla. Hallitus on varannut muutokseen tarvittavat määrärahat siten, että muutoksen kustannukset korvataan kun-nille valtionosuuden kautta. Opetus- ja Kulttuuriministeriön, Opetushallituksen sekä Aluehallintoviraston hankkeisiin on talousarviossa 2019 varauduttu /Liikkuva koulu, kerhotoiminta ja tasa-arvohanke. Jo aiemmin sivistyslautakunnassa 29.5.2018 1§60, kaupunginhallituksessa 4.6.2018 § 128 ja kaupunginval-tuustossa 116.2018 § 21 todetusti perusopetukseen kohdennettavat säästötoimenpiteet tulevat vaikutta-

maan tasa-arvoavustuksen hakemiseen/myöntämiseen. Ennaltaehkäisevän päihdetyön koulukohtaiset toimintamallit yhdenmukaistetaan Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Hyvinvoiva oppilas asiakaslähtöisillä, vaikuttavilla, ennakoivilla ja kokonaistaloudellisilla pe-rusopetuspalveluilla

€/asukas €/oppilas peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin (tilastokeskuksen tilasto) oppilasmäärä kuvailu

x

Osallistava ja vuorovaikutteinen perusopetus toimii aktiivisesti ja tavoitteellisesti verkostoissa

hanketoiminta (kerhohanke, liikkuva koulu –hanke) kansainvälisyysprojektien lukumäärä kuvailu

x

Perusopetus Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 898 843 719 285 783 023 783 000 783 000

Menot 19 876 078 20 029 707 19 881 850 19 931 900 19 881 850

Toimintakate -18 977 235 -19 310 422 -19 098 827 -19 148 900 -19 098 850

Poistot 5 531 0 78 000 185 000 185 000

Tilikauden tulos -18 982 766 -19 310 422 -19 176 827 -19 333 900 -19 283 850

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa opetussuunnitelman arviointi perusopetuksen tulee olla paikallisesti sekä valtakunnallisesti tarkastellen

ajan tasalla ja vastata omalta osaltaan alueen koulutustarpeeseen

yhtenäiskoulukulttuurin vahvistaminen Toimivat ja helposti saavutettavat palvelut. Yhtenäiskoulujen keskeinen sijainti taajama-alueilla vahvistaa oppilaitoksen roolia alueensa oppimis-keskuksena

Tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Oppilasmäärä 1952 1923 1915 1873 1841

€ / oppilas 9722 10109 9970 10224 110374

€ / asukas 909 918 929 932 929

Oppilasmääräennuste kouluittain ja perusopetus yhteensä

2018- 2019

2019- 2020

2020- 2021

2021- 2022

2022- 2023

2023- 2024

2024- 2025

Juokslahti 55 62 60 61 56 67 60

Kaipola 142 143 141 144 143 132 124

Koskenpää 44 39 34 32 28 30 31

Länkipohja 37 34 31 27 26 23 27

Mäntykallio+Korven koulu 340 333 320 317 318 297 272

68

Kuorevesi 1-6 100 89 88 87 85 81 75 Jämsänjoen yhtenäiskoulu 1-6

506 505 474 444 412 371 337

Pienluokat 58 50 50 49 52 51 56

Alakoulut yhteensä 1282 1255 1198 1161 1120 1052 982 Kuorevesi 7-9 68 84 77 76 63 66 61 Jämsänjoen yhtenäiskoulu 7-9 357 336 356 361 380 367 362

Kankarisvesi 179 188 195 197 191 178 180

Yläkoulut yhteensä 604 608 628 634 634 611 603 Perusopetus yhteensä

1886 1863 1826 1795 1754 1663 1585

PERUSKOULUN PÄÄTTÄVÄT JÄMSÄ - JATKOKOULUTUSTAULUKKO 2011-2019

2015 2016 2017 2018 2019 arvio

Peruskoulun 9.-luokan päättäneet yht 273 248 255 241 206

Jatkoi heti opiskelua lukiokoulutuksessa 116 107 118 92 91

Jatkoi heti opisk. ammatill. koulutuksessa 141 132 127 135 115

Jatkoi heti opisk. valmistavassa koulutuksessa 0 0 6 4

Ei jatkanut heti em. koulutuksissa 16 9 4 10

Lukiokoulutus Tulosalueen esimies: lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg Toiminnan kuvaus Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmi-siksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoo-nallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja (LL 2 §, 1 mom.). Jämsän ja Jämsänkosken lukiot yhdistyivät vuonna 2016 ja toiminta siirtyi peruskorjattuun ja laajennettuun Jokivarren koulun kiinteistöön. Pitemmällä aikavälillä opiskelijamäärät ovat vähentyneet, mutta vuonna 2018 opiskelijoiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2010 lukiolaisia oli 353, vuoden 2017 laskennassa 278 ja 20.9.2018 laskennassa 293. Henkilöstön määrä on vähentynyt likimain samassa suhteessa. Opiskelijaennus-teen mukaan kehitys on tulevaisuudessa lievästi laskeva. Lukuvuonna 2018-2019 opiskelijoita on 291 ja ta-loussuunnitteluvuosien loppupuolella lv. 2020-2021 246. Lukiokoulutukselle on yhtäältä tarve Jämsässä ja toisaalta kaupungin kantokyky mahdollistaa koulutuksen järjestämisen. Sijoittuminen yksi vuosi ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen jatko-opintoihin on Jämsässä maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Jämsän lukiokoulutuksessa enintään 3,5 vuodessa valmistuneiden määrä on vakiintunut noin 90 %:iin aloitta-neista. Läpäisyasteen pitäminen jatkossakin vähintään yhtä korkealla edellyttää vahvaa panostusta opinto-ohjaukseen, pedagogiikan kehittämiseen ja opiskeluhuoltoon. Valtakunnallista keskiarvoa korkeampaan lä-päisyasteeseen ja keskeytysten pieneen määrään on vaikutusta myös lukiokoulutuksen keskiarvorajalla ja tiiviillä toisen asteen yhteistyöllä. Toisen asteen aikana opiskelija voi suorittaa joko kaksois- tai kolmoistutkin-non. Näitä yhdistelmätutkintoja on valmistunut viimeisen neljän vuoden aikana vuosittain 5-9 kappaletta. Lukion nykyinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016 ja sitä noudatetaan kaikilla ikäluokilla. Lukion opetussuunnitelma on uusiutumassa ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2021 lukio-opinnot aloittavilla. Sähköinen ylioppilastutkinto on otettu vaiheittain käyttöön syksyn 2016 ja kevään 2019 välisenä aikana.

Uusi lukiolaki on hyväksytty eduskunnassa ja se astuu voimaan 1.8.2019. Lain myötä lukiot velvoitetaan an-tamaan erityisopetusta ja opinto-ohjaus lisääntyy. Uusi lukiolaki vahvistaa yleissivistystä ja edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä. Seudullinen toisen asteen johtoryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa, samoin opinto-ohjaajien ryhmä. Vuo-den 2018 aikana verkostoon ovat tulleet mukaan myös Jyväskylän avoin yliopisto ja Jyväskylän ammattikor-keakoulu. Korkeakouluyhteistyöhön velvoittaa myös uusi lukiolaki. Lukio on aktiivinen toimija korkeakoulu-opetuksen suunnittelussa. Gradian urheiluvalmennukseen osallistuvien määrä on kasvanut viime vuodesta.

69

Lukuvuonna 2019-2020 varaudutaan siihen, että ensimmäinen ja toinen vuosiluokka ovat nelisarjaisia ja abi-turienttien ikäluokka on kolmisarjainen. Näillä resursseilla voidaan turvata yhteistyö Gradia Jämsän kanssa. Nelisarjaisuudesta ja resurssin käyttöönotosta päätetään kuitenkin erikseen myöhemmin. Osittain itsenäisen opiskelun osuuden määräksi on arvioitu nykyinen taso.

Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Hyvinvoiva opiskelija asiakaslähtöisillä vaikuttavilla, ennakoivilla ja kokonaistaloudellisilla lu-kiokoulutuspalveluilla

€/asukas €/opiskelija jatko-opintoihin sijoittuminen (tilastokeskuksen tilasto) lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kuvailu

x

Lukio-opetus Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 17 747 7 900 7 900 6 800 5 600

Menot 2 006 188 2 007 237 1 992 776 1 981 000 1 981 000

Toimintakate -1 988 441 -1 999 337 -1 984 876 -1 985 000 -1 985 000

Poistot 86 173 86 810 70 870 1 300

Tilikauden tulos -2 074 614 -2 086 147 -2 055 746 -2 056 000 -2 056 000

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa lukion vetovoimasta huolehtiminen lisää paikkakunnan elinvoimaa

lukion uusi opetussuunnitelma Lukio-opiskelijat saavat opinnoista jatkossa entistä vahvemman laaja-alaisen yleis-sivistyksen ja paremmat korkeakouluvalmiudet. Uudistus parantaa opiskelijoiden hyvinvointia ja edesauttaa omien opinto- ja urapolkujen löytymistä sekä sujuvoittaa opintojen etenemistä ja siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Pitemmällä aikavälillä koko yhteiskunnan osaamistaso nousee.

TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Opiskelijamäärä 274 273 287 275 259

€ / asukas 95,21 93,92 100 97 97

€ / opiskelija 7257 7282 7163 7218 7664

Lukuvuodet 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031

LUKIO

Jämsän lukio 1 105 81 82 78 83 90 81 83 81 78 80 65 64

2 92 102 81 82 78 83 90 81 83 81 78 80 65

3 83 92 102 81 82 78 83 90 71 83 81 78 80

4 11 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4

Yhteensä 291 279 269 246 247 255 258 258 239 245 243 227 213

Lukio yhteensä 291 279 269 246 247 255 258 258 239 245 243 227 213

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2019

Lukiokoulutuksen lä-päisy enintään 3,5 vuo-dessa

90,2 % Suomi: 74,8 %

91,4 % Suomi: 76,3 %

87,5 % Suomi: 76,0 %

Ei tietoja 90 %

Sijoittuminen yksi vuosi YO-tutkinnon jälkeen jatko-opintoihin (lauta-kuntataso)

80,0 % Suomi: 63,8 %

73,0 % Suomi: 62,7 %

71,9 % Suomi: 60,3%

63,3 % Suomi: 57,7 %

75 %

Tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Ylioppilaiden määrä 90 80 90 85 95

Yhdistelmätutkintojen määrä 5 5 5 5 5

Urheiluvalmennettavien määrä

8 17 17 17 17

70

Elämänlaatupalvelut Tulosalueen esimies: tulosaluejohtaja Leena Kilpeläinen Toiminnan kuvaus Kaupunki sekä järjestää että tuottaa itse elämänlaatupalveluja ja luo niille edellytyksiä esim. tilojen ja avus-tusten avulla. Elämänlaatupalveluilla on keskeinen merkitys kaupungin elinvoimaisuuteen. Elämänlaatupalvelujen tarjonnassa tulee ottaa huomioon alueen väestörakenteen muutokset ja kohdentaa palveluja sen eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Opistopalvelut tarjoavat vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opintoja laajalti Jämsän alueella sekä ostopalvelusopimuksella Kuhmoisten kunnassa. Kurssit kokoontuvat Jämsän ja Kuhmoisten taajamien li-säksi monissa kyläkeskuksissa. Tavoitteena on ylläpitää monipuolista ja monille ikäluokille sopivaa opintotar-jontaa ja täten omalta osaltaan nostaa alueen koulutustasoa. Jatketaan elämänlaatupalvelujen luentosarjaa ja Jyväskylän kesäyliopiston ikääntyvien yliopiston striimattuja luentoja. Opistopalveluilla on keskeinen osa korkeakouluopintojen suunnittelussa ja järjestämisessä. Musiikkiopiston uusi taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukainen opetussuunnitelma valmistui ke-säkuussa 2018. Uuden opetussuunnitelman linjauksia, uusia arviointimenetelmiä sekä niiden toimivuutta tul-laan tarkastelemaan vuoden 2019 aikana. Monipuolista instrumenttiopetustarjontaa sekä yhteismusisointi-mahdollisuuksia tuodaan kuntalaisten iloksi erilaisissa konserteissa ja tapahtumissa.

Kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto, Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastot sekä kirjastoauto. Tärkeimpänä tavoitteena on suunnitella pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta –hankkeen tilat ja toimintamalli hyödyntäen myös asiakasraatitoimintaa. Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastot muuttuvat omatoimimallilla toimivaksi palvelupai-koiksi v. 2019. Jämsänkosken yhtenäiskoulun kirjastotilaan tulee omatoimimallin mukainen varustus 2020. Kirjasto tarjoaa pääsyn aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoel-maa ja edistää lukemista ja kirjallisuutta. Kirjasto järjestää myös ohjausta tiedon hankintaan ja käyttöön sekä tarjoaa tilaa harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Sähköisiä aineistoja tarjotaan aktiivisesti ja tapahtumatuotantoon panostetaan. Lasten ja nuorten lukutaitoa ja –harrastusta sekä tiedonhakutaitoja tuetaan kirjaston palvelulupauksen avulla, järjestämällä satutuokioita, kirjavinkkausta, kirjastoseikkailuja ja tiedonhaun opastusta.

Kulttuuripalvelut järjestää vuosittain kalendaariset tilaisuudet (itsenäisyysjuhla ja veteraanipäivän juhla). Kult-tuuripalvelut hoitaa kaupungin museoita (Pälämäki ja Maamiehen museo), huolehtii taidekokoelmasta ja Vin-nin testamenttitilan toiminnoista. Järjestöjen ja kansalaisten toimintaa tuetaan avustuksilla ja neuvonnalla. Yhteistyö muiden elämänlaatupalvelujen kansa on tiivistä. Myös yhteistyö kulttuurijärjestöjen kanssa on aktii-vista.

Liikuntapalvelut järjestää ohjattua liikuntatoimintaa ja –tapahtumia erikseen sekä yhteistyössä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Liikuntapalvelut ylläpitää uimahallipalvelua. Uimahallille tulee ke-sällä n. kuuden viikon huoltotauko, jolloin tehdään ilmanvaihtojärjestelmän remonttia. Uimahallin kävijämää-rätavoite on 75 000 asiakasta. Särkijärven kuntotalon ja liikuntahallin kamppailutilojen käyttö päättyy 5/2018. Sisäliikuntatilojen käyttöä tullaan tehostamaan ja yhteistyötä tehdään myös yksityisten liikuntapalvelutarjo-ajien kanssa. Seuroille voidaan myöntää avustusta yksityisten liikuntatilojen käytöstä aiheutuviin kustannuk-siin. Nuorisopalvelut ylläpitää kolmen nuorisotilan toimintaa omana toimintana ja tukee taloudellisesti Länkipohjan nuorisotilatoimintaa. Nuorisopalveluissa järjestetään kerhoja ja tapahtumia omana toimintana sekä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Leiritoimintaa järjestetään yhteistyössä paikallisten nuorisojärjestöjen kanssa. Jatketaan Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan –hanketta, jonka avulla järjestetään useita säännöllisesti kokoontuvia kerhoja eri puolilla Jämsää sekä leiritoimintaa. Työvalmennussäätiö Avituksen kautta hoidettavia nuorten työllistämiseen ja elämänhallintaan liittyviä yksilö-valmennus-, nuorten starttipaja (LuovaStartti -hanke) ja etsivän nuorisotyön hankkeita jatketaan myös vuonna 2019. Hanketoimintaan saadaan valtionavusta. Nuorisopalveluissa on yhtenä painopistealueena ehkäisevä päihdetyö, jota tehdään nuorisotiloilla, kouluissa ja tapahtumissa. Nuorisopalvelut on aktiivisesti mukana uuden pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta –hankkeen suunnittelussa.

71

Kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalveluissa tuetaan yhdistysten toimintaa avustuksin ja koulutuksin. Järjestöjen kanssa pyritään yhteistoimintaan ja vuorovaikutteisuuteen mm. säännöllisillä tapaamisilla. Tavoitteet vuodelle 2019

Elämänlaatupalvelut Tavoite

Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuoro-vaiku-tus ja sujuva elämä

Hyvinvoiva jämsäläinen, asiakaslähtöisillä, vaikutta-villa, ennakoivilla ja kokonaistaloudellisilla elämänlaa-tupalveluilla

€/asukas lainaus/asukas %/ 8-9 luokkalaisten omatoiminen liikunnanharrastus lä-hes päivittäin (väh. 1 tunti); (kouluterveyskysely joka toi-nen vuosi) % /yli 65-vuotiaiden osuus vapaan sivistystyön opiskeli-joista kuvailu

x

Elinvoimainen e-Jämsä aktiivista kansalaisuutta edis-tävillä ja verkostoissa toimivilla elämänlaatupalveluilla

opistojen opiskelijamäärät kirjaston kävijämäärä uimahallin asiakasmäärä kuvailu

x

Tunnusluvut

TP 2017 TA 2018 TA 2019 Suun. 2020 Suun. 2021

Musiikkiopiston opiskelija-määrä

413 430 420 420 420

Työväenopiston opiskelija-määrä

1967 2000 2000 2000 2000

%-osuus yli 65-vuotiaat työvä-enopistossa

Kirjaston kävijämäärä (fyysi-nen)

91 264 87000 90 000 90 000 95 000

Lainaus/asukas 13,03 12,6 12,6 12,6 13,6

Uimahallin kävijämäärä 39 816 50000 75 000 75 000 75 000

8-9-luokkalaiset omatoiminen liikunta lähes päivittäin %-osuus (kouluterveyskysely)*

42,6 45 46 48%

Toimintakate € / asukas

189,00 196,47 148,08 148,74 150,78

*kysely toteutetaan joka toinen vuosi; aiempaan vertailulukua ei ole saatavissa THL:n tilastosta

YLI 65- VUOTIAAT OPISKELIJAT JÄMSÄN TYÖVÄENOPISTOSSA 2016-2021

2016 2017 2018 arvio 2019 arvio 2020

arvio 2021

Yli 65-v. opiskelijat 763 737 654 700 720 740

Kaikki opiskelijat 2123 2020 1898 2000 2000 2000

yli 65-v. opiskelijamäärästä 36 % 36 % 34 % 35 % 36 % 37 %

Elämänlaatupalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 615 251 682 595 765 330 729 737 688 353

Menot 4 563 282 4 773 519 3 828 518 3 786 500 3 787 000

Toimintakate -3 948 031 -4 090 924 -3 063 188 -3 063 000 -3 063 000

Poistot 0 18 460 16 680 59 000 145 000

Tilikauden tulos -3 948 031 -4 109 384 -3 079 868 -3 080 000 -3 080 000

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Pääkirjasto-nuorisotila-neuvonta -hanke Voimavaroja kokoamalla tiedon ja elämysten keskus

Omatoimikirjastokonseptin laajentaminen Toimivat ja helposti saavutettavat palvelut

Sähköiset palvelut Ajasta riippumaton palvelu, yhteiskuntavastuu kaupunkilaisten e-taidoista, kaupun-kiorganisaation uudistuminen

Museo24 teknisesti ajan tasalle Pohdittavaksi Maamiehen museon ja Pälämäen mu-seon tulevaisuus

Tukee digitaalisten palvelujen kehittämistä

72

YHDYSKUNTATOIMI Toimialajohtaja: tekninen johtaja Tarja Kuisma Yhdyskuntatoimi Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toimintatuotot 13 058 789 15 347 665 14 804 472 13 660 000 13 560 000

Myyntituotot 3 152 534 2 854 448 2 502 950 1 885 208 1 785 000

Maksutuotot 452 637 1 227 000 417 000 417 000 417 000

Tuet ja avustukset 56 305 26 220 18 695 18 792 19 000

Muut tuotot 9 397 312 11 239 997 11 865 827 11 666 000 11 666 000

Valmistus omaan käyttöön 318 992 327 000 294 400 294 000 294 000

Toimintakulut 14 085 283 14 673 931 15 163 478 14 157 284 13 917 000

Henkilöstökulut 4 335 957 4 303 700 4 155 534 3 723 284 3 623 000

Palvelujen ostot 5 513 888 5 389 618 5 781 429 5 402 000 5 302 000

Aineet, tarvikkeet 3 562 589 3 939 893 3 897 277 3 777 000 3 737 000

Avustukset 180 104 173 400 358 400 358 000 358 000

Muut kulut 492 746 867 320 970 838 897 000 897 000

TOIMINTAKATE -707 502 1 000 734 -64 606 -203 284 -63 000

Poistot ja arv.alennukset 9 138 394 6 542 890 7 111 320 6 726 370 6 547 438

TILIKAUDEN TULOS -9 845 896 -5 542 156 -7 175 926 -6 929 654 -6 610 438

Poistoeron muutos 246 611 246 611 246 610 247 000 247 000

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -9 599 285 -5 295 545 -6 929 316 -6 682 654 -6 363 438

Yhdyskuntatoimen tehtävä ja tavoite on suunnitella ja luoda valtuuston ja talouden asettamissa raameissa toimiva ja energiataloudellinen kaupunkirakenne. Toiminnat kohdennetaan arvojen ja strategiassa valittujen prioriteettien mukaisesti. Tavoitteena on rakentaa turvallinen, viihtyisä ja eri ikäluokat ja heidän tarpeensa huomioiva elinympäristö. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon esteettömyysvaatimukset sää-dösten mukaisesti, mutta myös taloudellisuus ja tehokkuusvaatimukset. Tarkoituksena on varmistaa, että kau-punkilaisten arki sujuu ja että ympäristöön liittyvillä päätöksillä saadaan aikaan kohtuulliset toimintaedellytykset jo olemassa olevalle sekä uudelle yritystoiminnalle. Edellä esitetyin periaattein suunniteltu ja toteutettu kau-punkiympäristö palvelee parhaalla tavalla myös kaupungin omaa palvelutuotantoa. Yhdyskuntatoimi huolehtii maankäytön eriasteisesta suunnittelusta pois lukien maakuntakaavan. Myös kun-nallistekniikan ja rakennuskannan suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitotehtävät kuuluvat teknisen lautakunnan alai-suuteen. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 23.10.2017 § 69 siirretään Jämsän Vesi liikelaitoksen huleve-siviemäriverkosto teknisen lautakunnan hallintaan. Verkoston siirtyminen ja hulevesitaksan käyttöön ottaminen on huomioitu yhdyskuntatoimen talousarviossa. Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi toimivat ympäristölauta-kunnan alaisuudessa. Jämsän Vesi liikelaitos toimii johtokunnan alaisuudessa. Seppolan taajaman kokonaisvaltainen kehittäminen on nostettu kaikilla tasoilla kärkikohteeksi. Hyvin suunni-tellut, toteutetut ja hoidetut kadut, puistot ja liikuntapaikat ilmentävät kaupunkimme ulospäin näkyvää elinvoi-maa. Keskuskadun saneeraus ja Jämsäpuiston toteuttaminen tukevat strategian kulmakiviä. Lamminsuon ja maauimalan alueet muodostavat Seppolan keskustaajaman sydämen eli Jämsäpuiston. Alue liikuntapaikkoi-neen, uimaloineen, kasvustoineen ja lampineen muodostaa kehittämiskohteen, johon on tarkoitus kohdentaa voimavaroja niin, että puistokokonaisuudesta tulee näyttävä ja toiminnallinen Jämsän käyntikortti ja matkaili-joiden käyntikohde. Lammet ovat myös merkittävä keskustan alueelta kertyvien hulevesien viivytyselementti. Pääkirjastohanke on selvittelyvaiheessa. Tontinluovutuskilpailutuksen jälkeen aloitettiin neuvottelut sijoitusyh-tiön kanssa Seppolan koulun tontin rakentamisesta ja kaupungin sijoittumisesta rakennettaviin tiloihin vuok-ralle. Ratkaisut on tarkoitus saada selville viimeistään vuoden 2019 alussa. Kirjaston rakentuminen laittaa liikkeelle ketjureaktion, jolla muut kaupungin toiminnot saadaan pois väistötiloina toimivista vuokratiloista. Yhdyskuntatoimen tilapalvelut huolehtii kaupungin omistuksessa olevista kiinteistöistä. Kiinteistömassassa on runsaasti epäkurantteja tiloja, joiden hoito vaatii edelleen resursseja. Kiinteistöjen poistaminen kaupungin omistuksesta myymällä tai purkamalla on välttämättömyys jo talouden tervehdyttämisenkin kannalta. Myynti ei ole onnistunut ja purkamiseen ei ole myönnetty varoja. Yhdyskuntatoimen toimintaedellytykset ovat heikentyneet vuoden 2018 aikana oleellisesti. Avaintehtävistä on irtisanoutunut tai siirtynyt eläkkeelle useita henkilöitä. Myös suorittavan henkilöstön vähentyminen uhkaa vii-västyttää suunniteltuja saneeraustöitä. Trendi saattaa jatkua myös vuoden 2019 aikana. Tehtävät on järjestelty

73

tilapäisesti jäljelle jääneille henkilöille. Pitkälle näillä järjestelyillä ei voida edetä, koska suuri työkuorma pitkit-tyneenä johtaa väsymisiin ja pahimmillaan pitkiin terveysperusteisiin poissaoloihin. Tarvitaan päätöksiä siitä mitä ei enää tehdä. Lakisääteisiä tehtäviä ei kuitenkaan voi jättää tekemättä. Toimialan tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Jämsän elinvoiman kehittäminen maankäytön keinoin

Entisen lukion alueen kaavoituksen käynnistämi-nen. Himoksen alueen yleiskaavojen ja asemakaavo-jen edistäminen. Valtateiden risteysalueen kehittäminen. Datapuiston alueen jatkokehittäminen kaavoituk-sen keinoin. Kaavoittamattomien rantojen/taajamien osayleis-kaavojen käynnistäminen mm. Länkipohjan alu-eella.

x x

Kiinteistöselvityksen jatkaminen Verotuksen piiriin tulleet rakennetut neliöt. x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Digitalisaation hyödyntäminen sekä palvelu-prosessien edelleen tehostaminen

Prosessien kriittinen tarkastelu ja jatkuva ylläpito/tehostaminen sekä digita-lisaation hyödyntäminen, Varautuminen henkilöstön eläköitymiseen ja vaih-tuvuuteen, täyttöluvat ajoissa ja jatkuva koulutus

Kokonaisarkkitehtuurityö Työ luo pohjaa järjestelmien uudistamiselle, saadaan kustannussäästöä sekä toimintoja ja palveluja voidaan tehostaa. Digitalisaation hyödyntämi-nen ja tehostaminen ja siten tarjota sujuva arki kuntalaisille

Kiinteistömassan oikea mitoitus, epäkurant-tien kiinteistöjen poisto

Saadaan poistettua kustannukset käyttökelvottomista kiinteistöisä. Huolle-taan vain niitä kiinteistöjä, jotka ovat käytössä. Säästöä.

Liikenneväylien, puistojen ja aukioiden hoito-luokitus tiukemmaksi

Säästöä hoitokustannuksissa.

Tarkemmat selvitykset yhdyskuntatoimen talousarviosta ja liitynnästä strategiaan seuraa tulosaluekohtaisessa erittelyssä. Tekninen hallinto Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 47 119 50 240 44 215 44 000 44 000

Menot 342 205 340 306 342 087 300 000 260 000

Toimintakate -295 086 -290 066 -297 872 -298 000 -298 000

Poistot 0 0 0

Tilikauden tulos -295 086 -290 066 -297 872 -298 000 -298 000

74

Kaavoitus ja tonttituotanto Tulosalueen esimies: kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Stenlund Toiminnan kuvaus Tulosalue vastaa kaupungin strategisesta maankäytöstä, kaavoituksesta, kiinteistönmuodostuksesta, maapo-litiikasta, kartaston ja paikkatietoaineiston ylläpidosta sekä mittauspalveluista. Maankäytönsuunnittelulla tuetaan ja toteutetaan kaupungin strategisia tavoitteita. Tavoitteena on toimiva ja taloudellinen kaupunkirakenne, riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, kaupunkikuvan korkea laatu sekä viih-tyisä ja turvallinen ympäristö. Kiinteistömuodostuksen kautta mahdollistetaan rakentaminen asemakaava-alu-eilla. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Jämsän elinvoiman kehittäminen maan-käytön keinoin

Entisen lukion alueen kaavoituksen käynnistämi-nen. Himoksen alueen yleiskaavojen ja asemakaavojen edistäminen. Valtateiden risteysalueen kehittäminen. Datapuiston alueen jatkokehittäminen kaavoituksen keinoin. Kaavoittamattomien rantojen/taajamien osayleis-kaavojen käynnistäminen mm. Länkipohjan alu-eella.

x x

Kiinteistörekisterinpito asemakaava-alu-eella

Turvataan Jämsän elinvoiman nopea kehittyminen ketterällä kiinteistön muodostuksella ja tonttituotan-nolla. Asemakaava-alueiden kiinteistörekisterin yl-läpito ja täydentäminen perusparannuksin ja uusien kiinteistöjen muodostaminen.

x x

Maan hankinta ja myynti

Turvataan riittävällä raakamaan hankinnalla hyvät edellytykset maankäytön järkevälle kehittämiselle. Raakamaavarantoa ja vaihtomaita vähintään 5 vuo-den suunnittelun tarpeisiin tyydyttämään asuntotuo-tannon, elinkeinotoiminnan ja eri palveluiden tar-peet.

x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 – 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Digitalisaation hyödyntäminen sekä pal-veluprosessien edelleen tehostaminen

Prosessien kriittinen tarkastelu ja jatkuva ylläpito/tehostaminen sekä digitali-saation hyödyntäminen, Varautuminen henkilöstön eläköitymiseen ja vaihtu-vuuteen, täyttöluvat ajoissa ja jatkuva koulutus.

Kokonaisarkkitehtuurityö Työ luo pohjaa järjestelmien uudistamiselle, saadaan kustannussäästöä sekä toimintoja ja palveluja voidaan tehostaa. Digitalisaation hyödyntäminen ja te-hostaminen ja siten tarjota sujuva arki kuntalaisille.

Karttapalvelun ja karttarajapinnan edel-leen kehittäminen

Digitalisaation hyödyntäminen ja ns. yhdenluukun paikkatietopalvelut kunta-laisille. INSPIRE-direktiivien täyttäminen.

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 KTJ-rekisteröinnit 155 150 150 150 150

Uudet kiinteistöt 60 60 60 60 60

Kiinteistöjen ostot/myynnit 15 12 15 15 15

Rakennusmittaukset 210 220 210 210 210

Hyväksytyt asemakaavat, ha 12 90 40 40 40

Toimintakate €/asukas -32,90 27,07 8,02 8,02 8,02

75

Kaavoitus ja tonttituotanto Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 533 313 2 141 070 2 136 070 1 536 070 1 536 000

Menot 1 203 383 1 193 593 1 179 198 1 000 000 1 000 000

Toimintakate -670 070 947 477 956 872 536 070 536 000

Poistot 8 133 12 320 7 700 8 000 8 000

Tilikauden tulos -678 204 935 157 949 172 528 070 528 000

Kunnallistekniset palvelut Tulosalueen esimies: kaupungininsinööri Katja Rissanen Toiminnan kuvaus Kunnallistekniset palvelut -tulosalue vastaa liikenneväylien, puistojen, venesatamien sekä liikuntapaikkojen suunnittelusta, rakentamisesta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta asetettujen tulostavoitteiden ja talous-arviomäärärahojen rajoissa. Kunnallistekninen suunnittelu ja rakennuttaminen Tulosyksikön tehtävänä on katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu, rakentaminen ja rakennuttaminen yhteis-työssä kaavoituksen ja Jämsän Vesi liikelaitoksen kanssa. Lisäksi tehdään maankäyttöön liittyvää kunnallis-tekniikan yleissuunnittelua. Tulosyksikköön sisältyy uusi Hulevedet -kustannuspaikka. Liikenneväylät Tulosyksikön tehtävänä on kaupungin ylläpitämien liikenneväylien hoito kustannustehokkaasti vuosisuunnitel-mien mukaan ja siten, että saavutetaan hyväksytty laatutaso kaikissa olosuhteissa. Liikenneväylät tulosyksik-köön sisältyvät Konekeskus ja Yksityistiet - kustannuspaikat. Puistot ja liikuntapaikat

Tulosyksikkö suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää kaupungin puistoja, leikkipaikkoja ja ulkoliikunta-alueita. Lisäksi tulosyksikön vastuulle kuuluvat venerannat, -satamat ja puistometsät. Varasto Tulosyksikkö hankkii keskitetysti kunnallistekniikan rakentamisen ja kunnossapidon rakennustarvikkeet kilpai-luttamalla ja yleisiä hankintaohjeita noudattaen sekä huolehtii tarvikkeiden asianmukaisesta varastoinnista ja luovutuksesta. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Keskustan kehittäminen, Keskuskadun sa-neeraus

Toteutuneet metrit, toteutunut hanke

x x

Jämsäpuiston rakentaminen Puistosuunnitelman toteutuminen vaiheittain x x

Himos-alueen kehittymisen mahdollistava katujen ja muiden yleisten alueiden raken-taminen

Toteutuneet kohteet, esim. Hidaskadun rakentami-nen, ensilumen ladun rakentaminen ym., toteutu-neet metrit

x x

Turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääntymi-nen katu- ja puistovalaistuksen uusimisen kautta

Uusittujen valaisinten määrä ja energiankulutuksen pienentyminen ko. kohteissa

x x

Esteettömyys leikkipaikalla

Pallokentän leikkipaikan toteutuminen suunnitel-man mukaisesti

x x

76

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 – 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Jämsäpuiston ja keskustan alueen kehit-täminen

Edellytysten luominen matkailullisesti vetovoimaiselle ja viihtyisälle keskusta-alueelle

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Katuja ja kaavateitä km 192 193 194 194 194

Kevyen liikenteen väylät ja raitit 92 93 94 94 94

Puistot ha 67 67 67 67 67

Leikkikentät ja leikkipaikat kpl 46 46 47 47 47

Toripäiviä kpl 104 108 108 108 108

Venepaikat kpl 856 856 856 856 856

Uimarannat kpl 12 12 12 12 12

Myönnetyt kunnossapitoavustukset, km 550 577 550 550 550

Työkoneet, käyttötunnit 8 848 10 000 7000 7000 7000

Ajoneuvot. ajokilometrit 128 528 120 000 120 000 120 000 120 000

Varastoluovutukset, kpl 505 500 500 500 500

Toimintakate €/asukas -113,08 -125,70 -200,32 -200,32 -200,32

Kunnallistekniset palvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 2 054 229 2 712 192 1 586 970 1 386 970 1 387 000

Menot 4 415 866 5 003 249 5 356 324 5 116 324 5 116 000

Toimintakate -2 361 637 -2 291 057 -3 769 354 -3 729 354 -3 729 000

Poistot 2 619 627 2 791 780 3 009 860 2 822 147 2 831 011

Tilikauden tulos -4 981 264 -5 082 837 -6 779 214 -6 551 501 -6 552 000

Tilapalvelut Tulosalueen esimies: vt. kiinteistöpäällikkö Jari Ihainen Toiminnan kuvaus Tilahallinto ja rakennuttaminen Tulosyksikkö toimii omistajan edustajana kaupungin eri toimitiloissa ja rakennuttajatehtävissä. Tehtävänä on omistajastrategian toteuttaminen sekä rakennuttamispalvelut. Kiinteistöhuolto ja kunnossapito Tulosyksikkö tuottaa kiinteistönhuolto-, kunnossapito- ja käyttäjäpalveluita kaupungin eri toimialoille omakus-tannushintaan. Kiinteistönhuolto ja kunnossapito on jaettu kahteen eri kustannusyksikköön tunnisteella. Tavoitteet vuodelle 2019 Tulosalueelle kuuluvien rakennusten ja huoneistojen käyttöaste pidetään mahdollisimman korkeana ja vuok-rataso kilpailukykyisenä. Vuokratuotot jakautuvat ulkoiseen ja sisäiseen vuokraan. Ulkoiset vuokrat määrite-tään ns. ”markkinahintaisena”. Sisäinen vuokra on eri hallintokuntien maksama korvaus tilojen käytöstä tilojen hallintaan erikoistuneelle yksikölle, tilapalveluille. Sisäiset vuokrat pyritään määrittämään omakustannuspe-rusteiseksi. Talousarviossa toimitiloille määritetään vuokra-arvo, joka käsittää pääoma- ja ylläpitovuokran. Vuokra-arvo laskutetaan tasaerin kalenterikuukausittain. Toteumaan perustuvaa tasausta ei suoriteta. Tarpeettomista rakennuksista ja huoneistoista luovutaan. Osa rakennuksista ja huoneistoista on vapautunut käytöstä ja myynti- tai purkuprosessin alaisina (Jämsän kirjasto, Villa Saksala, Lamminsuon rivitalot, vanha lukio, Jämsänkosken terveysasema, Jämsänkosken kirjasto, Sairaalantie 11 rakennukset C, F, Korventie 3 omakotitalo ja vanhusten palvelutalot Rantakuja 9-15 talot B ja C). Kohteille on varattu säilytykseen ylläpito-määräraha koko talousarviovuodeksi. Kaupungin omistamien rakennusten kuntotutkimuksia tehdään Viiskul-man ja Puukilan päiväkodeille. Sote-kiinteistöjen osalta jatkuu selvitystyö maakunnan kanssa.

77

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Haahtela ohjelmistojen käyttöönoton jatkaminen Budjetintekovalmius. x

Investointien toteutus Rakennusten laatu ja asiakastyytyväisyys. x x

Kiinteistöjen laadukas hoito Asiakastyytyväisyyskysely. x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 – 2021 Tilapalvelut -tulosalueen tehtävänä on suorittaa kohteiden suunnittelun ja rakennuttamisen laaditun talonra-kennusohjelman mukaisesti. Kiinteistöjen hoito- ja kunnossapitopalveluita suoritetaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Tavoitteena on kaupungin kiinteistöjen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman valmistuminen suunnitelmavuosina.

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa

Käyttökelvottomien rakennusten purku Kaupunkikuvan parantaminen ja kulurakenteen pienentäminen

Kiinteistöstrategian valmistelu Kiinteistöjen hallinta paranee

Kiinteistöjen kuntotutkimukset Tukee kiinteistöjen pitkäntähtäimen budjetointia

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Rakennuksia, kpl 106 103 101 101 101

Rakennusten ka-m2 129 861 128 855 123 260 123 260 123 260

Huoneistot, kpl 12 12 12 12 12

Huoneistot ha-m2 1 816 1 816 1 816 1 816 1 816

Kiinteistönhuoltopalvelu ka-m2 139 672 138 233 132 638 132 638 132 638

Kiinteistönhuolto- ja erikoisammattimiespalvelut €/h 38 38 42 42 42

Toimintakate €/asukas 142,44 132,99 153,07 153,07 153,07

Tilapalvelut Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 10 164 010 10 455 113 11 025 567 10 681 000 10 581 000

Menot 7 189 354 7 550 437 7 683 648 7 139 000 6 939 000

Toimintakate 2 974 656 2 904 676 3 341 919 3 542 000 3 642 000

Poistot 6 510 634 3 738 790 4 093 760 3 896 123 3 708 427

Tilikauden tulos -3 535 978 -834 114 -751 841 -354 123 -66 427

Varausten muutokset 246 611 246 611 246 610 246 611 246 611

Tilikauden yli/alijäämä -3 289 367 -587 503 -505 231 -107 512 180 184

Valvontatoimi Tulosalueen esimies: johtava rakennustarkastaja Timo Enqvist Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta valvoo rakentamista ja kaavojen toteuttamista maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla. Lupamenettelyllä pyritään huolehtimaan yleisen edun vaatimusten täyttymisestä sekä rakennuksen soveltumisesta rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Lisäksi rakennuksen tulee täyttää käyttötarkoituksen edellyttämät rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyt-töturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset. Rakennusval-vonta valvoo myös osaltaan rakennusten ja rakennetun ympäristön hoitoa ja kunnossapitoa sekä maa-aines-ten ottoa.

78

Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu ylläpitää ja kehittää kunnan ympäristönsuojelua puhtaan, viihtyisän ja terveellisen ympäris-tön tarjoamiseksi asukkaille. Ympäristönsuojelu pyrkii lupa-, valvonta- ja neuvontamenettelyin vaikuttamaan siihen, että kuntalaisten ja yritysten toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, ja että mah-dolliset haitat olisivat kohtuullisin keinoin ja kustannuksin torjuttavissa. Ympäristönsuojelun toiminnan tavoit-teena on järjestää toimialaan kuuluvat palvelut mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaikutus ja sujuva elämä

Lupa-asioiden viivytyksetön käsittely Käsittelyaika x x

Työskentelyn sujuvoittaminen Sähköisen asioinnin tehostaminen, siirtyminen sähköiseen arkistointiin

x x

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 - 2021

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Sähköisten järjestelmien ja sähköisen asioin-nin kehittäminen

Asiakaspalvelun taso pysyy vähintään nykyisellä tasolla ja palvelu säilyy lähellä asiakasta.

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Rakentamisen luvat ja ilmoitukset 336 600 500 500 500

Katselmukset 1 250 1 500 1 300 1 300 1 300

Ympäristöluvat ja meluilmoitukset, rekisteröinnit (YSL 116 §) 16 27 20 20 20

Uudet maa-ainesluvat, jatkoluvat ja yhteisluvat yht. 4 10 8 8 8

Ympäristönsuojelun valvonta- ja neuvontakäynnit 70 110 50 50 50

YSL:n mukaiset määräaikaistarkastukset 10 10 5 5 5

Toimintakate € / as -17,02 -13,93 -15,41 -15,41 -15,41

Valvontatoimi Tp 2017 Ta+lta 2018 Ta 2019 Ta 2020 Ta 2021

Tulot 198 386 316 050 306 050 306 000 306 000

Menot 553 751 586 346 602 221 602 000 602 000

Toimintakate -355 365 -270 296 -296 171 -296 000 -296 000

Poistot 0 0 0 0 0

Tilikauden tulos -355 365 -270 296 -296 171 -296 000 -296 000

79

VIII LIIKELAITOKSET Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitos liikelaitosjohtaja Mervi Västinen Toiminnan kuvaus Liikelaitoksen toiminta jakautuu talousarviossa kolmeen toimialueeseen; Hallinto, Ruokapalvelut, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut. Liikelaitos tuottaa kilpailukykyisesti terveellisiä, turvallisia ja laadukkaita ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalveluja pääasiassa Jämsän kaupungille. Asiakkaiden kanssa sovitaan yhteisten laatukriteerien ja sopimusten mukaisesti sopivat palvelupaketit. Sopimukset ovat kumppanuussopimuksia ja asiakkuudet aitoja ja toimivia kumppanuussuhteita. Vakituisella henkilöstöllä on alan peruskoulutus. Liikelaitos toimii laatustandardien mukaisesti ja toiminnan jatkuva paran-taminen, arviointi ja uudistumiskyky on vakiintunut käytäntö. Liikelaitoksen toiminta on taloudellisesti terveellä pohjalla, liikelaitosta hoidetaan hyvien liiketoimintaperiaat-teiden mukaisesti ja toiminta kattaa tulorahoituksella lyhytvaikutteiset menot ja investointien poistot. Tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelujen tuotteistamista, kehittämällä hinnoittelua ja kannattavuuslas-kentaa eri toimialoille. Palvelutuotanto on tehokasta ja kannattavaa, toiminta on täsmällistä ja joustavaa. Asiakkaiden kanssa tehtä-vissä palvelusopimuksissa sovitaan palvelu- ja laatutasot. Toiminnan laatua ja asiakastyytyväisyyttä seura-taan ja kehitetään. Tuotanto vastaa suosituksia, mitoitusstandardeja ja asetettuja laatustandardeja. Liikelaitos hoitaa edelleen uimahalli Koskikaran lipunmyynnin. Toimintaa ja asiakaspalvelua kehitetään yh-teistyössä sivistystoimen kanssa. Liikelaitoksen peruspääoma on 600.000 €, joka muodostuu liikelaitoksen käyttöomaisuudesta. Kunnan ta-lousarviossa liikelaitosta sitovia eriä ovat: korvaus perus- ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta-avustus liikelaitokselle, peruspääoma- tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapääoman palautus, nettotulos ja investoin-tien kokonaismenot.

Toimialan tavoitteet vuodelle 2019

1. Liikelaitoksen toimintojen sopeutus muuttuneisiin ja muuttuviin olosuhteisiin. Jämsän Terveys Oy sa-noi irti 15.4.2019 lukien puhtauspalvelusopimuksen Jokilaakson sairaalan yleistentilojen osalta sekä tekstiilipalvelusopimuksen.

2. Sopeutetaan toimintaa TOPA-hankkeen myötä tulevien muutosten mukaisesti 3. Jatketaan vuonna 2014 käyttöön otettua laaturaporttijärjestelmää ja prosessikuvausten tekemistä kai-

kissa liikelaitoksen yksiköissä sekä mitoitusta ruokapalveluissa ja puhtauspalveluissa. 4. Tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelujen tuotteistamista, kehittämällä hinnoittelua ja kannatta-

vuuslaskentaa eri toimialoille. 5. Mittareiden käyttöönotto

- laadun tasaisuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä (Webropol) ja OVA- omavalvonta- sekä ISS-laaturaportointiohjelmilla

- ammattitaidon ylläpitoa seurataan koulutuspäivien lukumäärällä (suositus 3 koulutuspv/hlö/v) - sairauspoissaolojen hallinta, työstä johtuvat/muut sairauspoissaolot, raportoidaan tehdyt toimen-

piteet

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elin- Sujuva arki

Verkos-

voima tot

laadun tasaisuus -> hyvä laatu asiakastyytyväisyyskysely, WEBROPOL laatumittarit OVA ja ISS

x x

ammattitaidon ylläpito koulutuspäivien seuranta/ hlö, tavoite 3 pv/v/hlö x x x

sairauspoissaolojen määrän hallinta/ reagointi sl päivät/ hlö, -> työstä johtuvat/ muut sairauspois-saolot -> tehdyt toimenpiteet

x x

80

Toiminnan ja talouden kehittäminen suunnitelmavuosina 2020 – 2021

Toimivat tilat, ajanmukaiset koneet ja laitteet takaavat ammattitaitoisen henkilöstön työn tuottavuuden asiak-kaalle. Tekstiilipalvelulle asetettuja laatuvaatimuksia asetetaan ja noudatetaan pesulan toiminnan ajan vuonna 2019. Jämsän Terveys Oy:llä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen oma toimintamalli, joka vaikuttaa myös liikelaitoksen Jämsän Terveys Oy:lle tuottamien palvelujen määrään. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena edelleen on sairauspoissaolojen hallinta ja kasvun pysäyttäminen sekä vähentää ennenaikaiselle eläkkeelle joutumista. Työterveyshuollon kanssa jatketaan aktiivisesti yhteis-työtä.

Esimiestyöskentelyä kehitetään koulutuksella, perehdyttämisellä ja sisäisin järjestelyin koko liikelaitoksen toi-mialalla. Esimieskoulutuksen myötä vahvistuu sekä Lean- että asiakasnäkökulma. Laitoshuoltajien ja tekstiilihuoltajien jo aiemmin alkanutta työkiertoa jatketaan ja kehitetään edelleen. Ruokapalvelujen tuottavuutta parannetaan prosessisuunnittelua jatkamalla siten, että parannetaan toiminnal-lisia olosuhteita ja turvallisia työolosuhteita keittiöissä. Jatketaan valmistuneiden mitoitusten tarkentamista käyttökokemuksiin perustuen. Hyödynnetään laiteteknologiaa ja tehostetaan Jamix-ohjelman FPM-tilausjär-jestelmän käyttöä sekä lisätään kylmävalmistusmenetelmällä tuotettujen aterioiden määrää. Yhden valmistus-keittiön malli - kaikki kustannukset ja tulot kirjataan yhdelle kustannuspaikalle - helpottaa henkilökunnan työ-kiertoa tuotantokeittiön alaisuudessa ja vähentää myös ostotositteiden kirjausta. OVA-omavalvontaohjelman avulla saadaan reaaliaikaista tietoa bion määrästä, jolloin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti tarvittaessa määrää vähentävästi. Ruokapalvelujen Menu mobiilisovelluksen käyttöönottoa laajennetaan osana Jamix-tuotannonohjausjärjes-telmää. Kuntalaiset näkevät varhaiskasvatuksen, koulujen, ikääntyneiden palvelujen sekä työpaikkaruokailun ruokalistat omalla älypuhelimella tai tabletilla. Sovelluksella nähdään myös aterioiden tuoteselosteet, aller-geenitiedot ja ravintoarvot.

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa oma toimintamalli -> sote muutoksen vaikutuk-set

Paikallisen ammattitaitoisen työvoiman tukeminen ja työn turvaaminen tu-kee paikallista elinvoimaa (työllisyys, verotulot)

- ateriapalvelut; ravitsemus-, maku- ja taloudellisuusnäkökohta ->

verkostot; kaupungin sisällä, ulkoiset (mm. JT, JLT, Esperi), maakunnan sisällä olevat (toimintamalli, hinta, hlöstö)

elinvoima; lähituottajat

- puhtauspalvelut; hygienia, tilojen kunto ja taloudellisuusnäkökohta ->

sujuva arki; kaupungin sisällä, ulkoiset (mm. JT, JLT, Jämsän-mäki), maakunnan sisällä olevat (toimintamalli, hinta, hlöstö)

- tekstiilipalvelut; palvelun laajuus, hy-gienia ja taloudellisuusnäkökohta->

verkostot; kaupungin sisällä, ulkoiset (mm. JT, JLT), maakun-nan sisällä olevat (toimintamalli, hinta, hlöstö)

elinvoima; paikallinen yrittäjä?

INVESTOINNIT Ei investointeja vuodelle 2019. TULOSLASKELMA Tunnusluvut TP 2017 TA+LTA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Aterioita/vuosi 1 269 849 1 222 299 1 190 430 1 190 430 1 190 430

Puhtauspalvelutunnit/vuosi 90 721 96 121 96 510 96 510 96 510

Tekstiilipalvelut kilot/vuosi 145 791 147 776 44 911 44 911 44 911

Tehokkuus ja taloudellisuus

Aterian keskituotantohinta 3,49 3,67 3,74 3,74 3,74

Puhtauspalvelun hinta €/tunti 23,48 21,56 21,56 21,56 21,56

Puhtauspalvelun hinta €/tunti 21,97 21,97 21,97 21,97

Puhtauspalvelun hinta Siv €/tunti 23,06 23,06 23,06 23,06

Tekstiilipalvelun hinta €/kg 2,64 3,01 3,01

81

TULOSLASKELMA

TP 2017 TA+LTA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

LIIKEVAIHTO, myyntitulot 7 561 751 7 568 415 7 124 885 7 124 885 7 124 885

Varastojen (valmis)lisäys(+) tai vähennys (-)

Valmistus omaan käyttöön

Liiketoiminnan muut tulot

Vuokratuotot 8 111 830 170 170 170 Muut tuotot 47 549 47 240 47 240 47 240 47 240 Tuet ja avustukset 62 523 3 000 3 000 3 000 3 000

Tuet ja avustukset kunnalta

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 1 975 797 1 945 410 1 914 010 1 914 010 1 914 010 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Palvelujen ostot 1 012 071 896 740 818 414 818 414 818 414

Henkilöstömenot

Palkat ja palkkiot 3 171 776 3 156 242 3 143 122 3 143 122 3 143 122 Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 770 113 784 341 705 689 705 689 705 689 Muut henkilöstösivukulut 165 047 144 555 135 950 135 950 135 950 Henkilöstökorvaukset -57 293 -27 000 -29 500 -29 500 -29 500

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot 127 956 126 464 126 464 126 464 126 464 Arvonalentumiset

Liiketoiminnan muut kulut 237 771 270 317 228 778 228 778 228 778

Liikeylijäämä 276 696 322 416 132 367 132 367 132 367

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 1 096

Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut 0 0 0 0 Muille maksetut korkokulut

Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä 277 791 322 416 132 367 132 367 132 367

Satunnaiset tuotot - ja kulut

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Ylijäämä(alijäämä) ennen varauksia 277 791 322 416 132 367 132 367 132 367

Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+)

Tuloverot

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 277 791 322 416 132 367 132 367 132 367

RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA+LTA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Toiminnan rahavirta Liikeyli/alijäämä 277 791 322 415 132 367 132 367 132 367

Poistot ja arvonalennukset 127 956 126 464 126 464 126 464 126 464

Rahoitustuotot ja -kulut 1 096 0 0 0 0

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -1 096

Investointien rahavirta

Investointimenot

Omaisuuden myyntitulot

Toiminnan ja investointien rahavirta 405 747 448 879 258 831 258 831 258 831

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos muilta -429660,98

Korottomien velkojen muutos kunnalta 23843,98

Rahoituksen rahavirta -405 817 Rahavarojen muutos -70 448 879 258 831 258 831 258 831

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12 170

Rahavarat 1.1. 240

Rahavarojen muutos -70

82

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, % ei investointeja ei investointeja ei investointeja

Pääomamenojen tulorahoitus, %

Lainanhoitokate

Kassan riittävyys, pv

Quick ratio 2,38

Current ratio 2,38

Jämsän Vesi liikelaitos Vesihuoltopäällikkö Pekka Karppinen

Toiminnan kuvaus Jämsän Vesi liikelaitos toimii omana liikelaitoksenaan. Vesilaitos on palvelulaitos, jolla ei ole viranomaistehtä-viä, vaan se hoitaa vesihuoltolain ja liikelaitosmallin mukaisesti vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan periaat-teella, että kulut katetaan asiakkailta saatavilla maksuilla. Vesihuoltolain mukaista tiedottamista hoidetaan mm. kaupungin Internet-sivujen kautta. Jämsän Vesi liikelaitos on 1.1.2008 alkaen toiminut liikelaitoksena, johon on 1.1.2009 liitetty Jämsänkosken kaupungin taseyksikkönä toiminut vesihuoltolaitos. Jämsän Vesi liikelaitokselle on määritelty uusi aloittava tase vuoden 2008 tilinpäätöksien taseista. Kuluttajille toimitetaan keskeytyksettä heidän tarpeitaan vastaava määrä ja laatuvaatimukset täyttävää juoma-vettä ja jätevedet johdetaan jätevesiverkostojen ja pumppaamojen kautta jätevesipuhdistamoille. Jätevesipuh-distamojen tavoitteena on kehittynein toimintamuodoin järjestää taloudellinen, vakaa ja lupaehdot täyttävä jä-tevesien käsittely, kuitenkin niin, että koko ajan pyritään lupaehtoja huomattavasti parempiin tuloksiin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Hulevesiviemäröinti siirtyy vuonna 2019 kaupungin yhdyskuntatoimen vastuulle. TULOSLASKELMA Jämsän Vesi liikelaitos Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Liikevaihto 4 201 700 4 341 000 4 441 000 4 441 000 4 441 000 Valmistus omaan käyttöön 80 776 68 000 68 000 68 000 68 000 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 49 339 50 000 50 000 50 000 50 000

Muut tuotot 11 390 3 500 4 000 4 000 4 000

Tuet ja avustukset 1 085 2 800 1 000 1 000 1 000 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 727 827 680 300 663 600 663 600 663 600

Palvelujen ostot 941 176 965 200 939 750 939 750 939 750 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 541 557 566 100 574 310 574 310 574 310

Henkilöstösivukulut Eläkekulut 126 708 127 152 134 572 134 572 134 572

Muut henkilöstösivukulut 28 445 25 927 25 213 25 213 25 213 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 041 181 1 060 645 1 094 270 1 094 270 1 094 270 Liiketoiminnan muut kulut 77 502 66 100 67 100 67 100 67 100 Liikeylijäämä (-alijäämä) 859 894 973 876 1 065 185 1 065 185 1 065 185 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 12 292 11 500 11 500 11 500 11 500

Kunnalle maksetut korkokulut 132 412 145 000 155 000 155 000 155 000

Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut 48 Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä 739 726 840 376 921 685 921 685 921 685 Satunnaiset tuotot - ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä(alijäämä) ennen varauksia 739 726 840 376 921 685 921 685 921 685 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 739 726 840 376 921 685 921 685 921 685

83

Tavoitteet vuodelle 2019 Määrärahavarauksissa on oletettu, että vesi- ja viemärijohtovikoja sekä pumppaamojen laitevikoja on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vesi- ja viemärijohtojen saneerausta jatketaan vanhoilla rakennetuilla alueilla. Saneerauksessa toimitaan yhteistyössä yhdyskuntatoimen Kunnallistekniset palvelut -tulosalueen kanssa ja toimenpiteet tehdään asianomaisille kohteille samanaikaisesti. Himoksen alueen lisävesitarve tyydytetään vuonna 2016 päivitetyssä yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, suurentamalla runkovesijohtoja alueella ja rakentamalla uudet runkovesi- ja jätevesiputket Himoksesta Jäm-sään. Himoksen alueelle rakennetaan lisää runkovesijohtoa ja jätevedenpainejohtoa Himoksen alueen raken-tumisen tahdissa. Toteuttamisen ehtona on yksityisten investointien alkaminen. Vesiliikelaitoksen toiminta-alueeseen ei kuulu Himoksen alue, mutta liikelaitos toimii tiiviissä yhteistyössä tehden alueen investoinnit ja vuokraamalla rakennelmat, laitteet ja putkistot alueen toimijan, Himos-Infra Oy:n käyttöön. Vuokralla katetaan pitkällä aikavälillä investointien pääoma- ja rahoituskulut. Liikelaitoksen peruspääomalle 10,5 milj.€ ei korkoa peritä. Peruspääomalainalle 3,9 milj. € maksettava korko vuodelle 2019 on 3 %. Liikelaitoksella on lisäksi kaupungilta lainaa, jonka korko on normaalien konserniehtojen mukainen.

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaiku-tus ja su-juva elämä

Häiriötön vesihuolto keskeytykset, häiriöt / vuosi x x

Laatuvaatimukset täyttävä juomavesi valvontatutkimusohjelman mukaiset analyysit x x

Lupaehtojen mukainen jätevesien käsittely ympäristölupien mukainen velvoitetarkkailu x x

Tavoitteet suunnitelmavuosille 2020 - 2021 Tiukentuvat laatuvaatimukset talousvedelle ja jätevesien puhdistukselle lisäävät liikelaitoksen käyttökustan-nuksia ja investointitarpeita. Samanaikaisesti vanhenevien verkostojen ja laitosten saneeraustarve kasvaa. Liikelaitoksen taksoja on korotettava tarvittaessa, jotta investoinnit voidaan toteuttaa investointisuunnitelman mukaisina. Investointien rahoittamiseen liikelaitos ottaa tarvittaessa lainaa.

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa Himoksen vesihuoltohankkeet mahdollistaa Himoksen kehittymisen (elinvoima, sujuva arki)

Keskuspuhdistamon saneeraus vähentää päästöjä vesistöön, parantaa vesistön käyttömahdollisuuksia

Verkostojen saneeraus vähentää vesihuollon häiriöitä (elinvoima, sujuva arki)

Vedenottamoiden tehostaminen turvataan riittävä raakavesi (elinvoima, sujuva arki)

Tunnusluvut

Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Laskutettava vesimäärä, m3 1 148 684 1 300 000 1 200 000 1 200 000 1 200 000

Pumpattu vesimäärä, m3 1 477 636 1 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000

Vedenhukkaprosentti, % 22,3 12 12 12 12

Vesimittarivaihdot, kpl 113 500 500 500 500

Laskutettava jätevesimäärä, m3 838 684 980 000 980 000 980 000 980 000

Vesimaksu / jätevesimaksu, euroa (sis.alv) /m3 1,72 / 2,55 1,72 / 2,55 1,86 / 2,74 1,86 /2,74 1,90 / 2,80

Henkilöstö 12 12 12 12 12

Investoinnit Jämsän Vesi liikelaitos 2019 2020 2021 2022 Yhteensä Kust.arvio

Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 420 000 3 700 000 1 810 000 1 270 000 10 200 000 10 200 000 Vesijohtoverkoston rakentaminen 75 000 85 000 100 000 100 000 360 000 360 000 Vesijohtoverkoston saneeraus 200 000 170 000 170 000 170 000 710 000 710 000 Jätevesiviemärin rakentaminen 75 000 85 000 100 000 100 000 360 000 360 000 Jätevesiviemärin saneeraus 310 000 250 000 250 000 250 000 1 060 000 1 060 000 Keskuspuhdistamon saneeraus 2 300 000 3 000 000 5 300 000 5 300 000 Lisäkaivot vedenottamoille 60 000 60 000 60 000 180 000 180 000 Uuden vedenottamon suunnittelu ja rakentaminen 700 000 100 000 800 000 800 000 Rekolantien vesihuolto 150 000 150 000 150 000 Länkipohjan vesilaitos 50 000 50 000 50 000 Länkipohjan viemärilaitos 30 000 30 000 30 000 Pihlaiston jätevesiverkosto 400 000 400 000 400 000 Himoksen vesihuoltohankkeet 400 000 400 000 800 000 800 000

Kalusto 30 000 0 40 000 0 70 000 70 000

84

Pakettiauto 40 000 40 000 40 000 Kaukovalvonnan uudistaminen 30 000 30 000 30 000

Vesilaitos menot yhteensä 3 450 000 3 700 000 1 850 000 1 270 000 10 270 000 10 270 000

Tulot 0 0 0 140 000 140 000 140 000 Pihlaiston jätevesiverkosto 140 000 140 000 140 000

Vesilaitos yhteensä netto 3 450 000 3 700 000 1 850 000 1 130 000 10 130 000 10 130 000

Vesi- ja viemäriverkoston uudisrakentaminen Liikelaitos varautuu vesi- ja viemäriverkostojen uudisrakentamiseen, jotta vesihuolto voidaan toteuttaa saman-aikaisesti kadun rakentamisen yhteydessä. Konkreettisesti kohteet päätetään kolme kertaa vuodessa hyväk-syttävässä työohjelmassa noudattaen yhdyskuntatoimen kohteiden rakentamisohjelmaa. Vesijohtojen ja vie-märeiden uudisrakentamiseen on varattu vuonna 2019 yhteensä 150.000 euroa. Vesi- ja jätevesiverkoston saneeraus Vanhojen vesi- ja jätevesiverkostojen saneerauksia tehdään vuosittain. Kohteet määräytyvät kolme kertaa vuodessa hyväksyttävän työohjelman mukaisesti. Saneerauksiin on varattu vuonna 2019 yhteensä 510.000 euroa. Keskuspuhdistamon saneeraus Vuosina 2013 - 2014 rakennettiin jälkikäsittely flotaatioprosessilla sekä UV-desifiointi. Jälkikäsittelyprosessia käytetään myös ohitusvesien erilliskäsittelyyn suurimpien virtaamien aikana. Toisessa vaiheessa vuosina 2019 - 2020 toteutetaan ympäristöluvan vaatima ammoniumtypen poisto. Länkipohjan vesilaitos Länkipohjan taajaman mahdollisesti tarvitsema lisävesi hankitaan rakentamalla uusi porakaivo. Lisäksi varau-dutaan mahdolliseen kaava-alueen laajenemisen vaatimiin vesihuoltotöihin. Länkipohjan viemärilaitos Länkipohjan jätevedenpuhdistamon ilmastimien uusiminen. Pihlaiston jätevesiverkosto Pihlaiston alueella on olemassa kaupungin vesilaitoksen vesijohtoverkosto. Alueen viemäriverkoston toteutta-misesta ns. paineviemärinä on tehty alustava suunnitelma ja kustannusarvio. Jotta hanke olisi vesiliikelaitok-selle kannattava, tulisi siihen saada ulkopuolista rahoitusta 40 % ja kiinteistöjen tulisi maksaa liittymismaksu 2.310 euroa sekä kustantaa ja ylläpitää taloviemäri ja kiinteistöpumppaamo. Alue on tärkeällä pohjavesialu-eella. Himoksen vesihuoltohankkeet Nakkerpohjan jätevedenpumppaamon kapasiteetin suurentaminen ja Leilahden jätevedenpumppaamon sa-neeraus. Pohjois-Himoksesta tulevan paineviemärin muutos. Koneet ja kalusto

Kaukovalvonnan uudistaminen Vesihuollon kaukovalvonnan täydentäminen. Pakettiauto Korvataan yksi nykyinen huoltoauto uudemmalla pakettiautolla. RAHOITUSOSA Jämsän Vesi liikelaitos Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 859 894 973 876 1 065 185 1 065 185 1 065 185

Poistot ja arvonalentumiset 1 041 181 1 060 645 1 094 270 1 094 270 1 094 270

Rahoitustuotot ja -kulut -120 169 -133 500 -143 500 -143 500 -143 500 Investointien rahavirta Investointimenot -1 459 179 -1 100 000 -3 450 000 -3 700 000 -1 850 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 321 727 801 021 -1 434 045 -1 684 045 165 955 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 610 000 1 860 000 10 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -400 000 -170 000 -170 000 -170 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos -400 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 78 273 Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta -321 727 -400 000 1 440 000 1 690 000 -160 000

Rahavarojen muutos 0 401 021 5 955 5 955 5 955

85

Jämsän Jätehuolto liikelaitos Liikelaitosjohtaja Tarja Kuisma Toiminnan kuvaus Jämsän Jätehuolto liikelaitos huolehtii jätelain mukaisista kunnalle kuuluvista jätehuollon tehtävistä. Toiminta-alue on Jämsän kaupungin ja toistaiseksi vielä Kuhmoisten kunnan alueet. Pääasiallinen vastuu kohdistuu asumisessa syntyvän ja siihen verrattavan toiminnan piirissä syntyvän jätteen keräykseen ja käsittelyn järjes-tämiseen. Toiminta käsittää myös hyödynnettävien jätteiden erilliskeräyksen silloin, kun tuottajavastuullinen taho ei jätteistä huolehdi. Hyödynnettäviä jätteitä kerätään haja-asutusalueella ja täydentävästi taajamissa aluekeräysperiaatteella. Kiinteistökohtaisen hyötyjätekeräyksen järjestää kiinteistön haltija suoraan kuljetus-yrityksen kanssa tehtävällä sopimuksella. Kaatopaikalle sijoitetaan enää murto-osa kotitalouksissa syntyvästä jätteestä. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneen lakimuutoksen myötä maahan ei saa sijoittaa orgaanista ainetta sisältävää jätettä. Suurin osa asu-misessa syntyvästä materiaalina hyötykäyttökelvottomasta jätteestä toimitetaan alkuvuonna 2019 polttoon Tammervoima Oy:n polttolaitokselle. Polttopaikka on alkuvuoden 2019 aikana kilpailutettava. Jämsän ja Kuhmoisten alueella on verrattain tiheä materiaalina hyödynnettävien jätteiden vastaanottover-kosto. Pakkauslasi, pakkausmetalli, kartonki ja keräyspaperi otetaan talteen pääasiassa aluekeräyksenä. On-gelmia aiheuttaa biohajoavan jätteen suuri osuus polttoon toimitettavassa jätteessä. Tavoitteet vuodelle 2019

Tavoite Mittari = millä mitataan Kulmakivi, mitä palvelee

Elinvoima Vuorovaiku-tus ja su-juva elämä

Orgaanisen aineksen osuus polttoon toimitettavassa jätteessä laskee 50%

Vastaanotetun polttoon toimitettavan jätteen tonnimäärä vähenee 20% vuodesta 2018

x

Jätteen polttopaikka on selvillä toukokuun 2019 lo-pussa.

Todetaan, materiaalina hyötykäyttökelvottoman jätteen hyödyntäminen energiana on turvattava jatkossakin

x

Kaatopaikan toiminnoista on luovuttu joko myynnin tai käyttöoikeuden luovutuksen muodossa

Todetaan x x

Tavoitteet suunnitelmavuosille 2020 – 2021 Jätehuoltoon liittyvien toimintojen kilpailutuksen kautta kaupunki huolehtii vain jätehuoltoviranomaiselle kuulu-vista tehtävistä. Liikelaitos on purettu ja jäljelle jäävät laissa määrätyt viranomaistehtävät on siirretty kaupungin organisaation osaksi. Voimassa oleva yksityisoikeudellinen kuljetussopimus päättyy vuoden 2021 alussa.

Kehittämiskohde Selvitys, miten tukee strategiaa

Liikelaitoksen purku Sujuva arki, työvaiheita pois hallinnosta

Tiedotuksen lisäys Sujuva arki, elinvoimaa kustannussäästöillä, kun lajitellaan oikein

Tietoturvan varmistaminen, liittyjärekisteri Asiakastietojen suojaus lainsäädännön edellyttämällä tavalla

Tunnusluvut ja määrärahat Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Jätekertymä, t/v 4 965 8 000 7 500 5 000 5 000

Asiakasrekisterin kattavuus, % 98 98 98 98 98

Hyötykäyttöaste, % 78 80 80 80 80

Jätepistemaksu loma-as. €/v alv 0 % 56,76 57 57 57 57

Perusmaksu, €/v alv 0 % 12,6 12,6 12,6 12,6 12,6

TULOSLASKELMA Jämsän Jätehuolto liikelaitos Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Liikevaihto 1 453 241 1 370 400 1 395 000 1 395 000 1 395 000 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tulot Vuokratuotot Muut tuotot 6 516 14 500 19 000 19 000 19 000

Tuet ja avustukset 1 196

86

Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 7 985 10 500 9 600 9 600 9 600

Palvelujen ostot 1 140 071 1 110 600 1 066 250 1 066 250 1 066 250 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 86 321 83 300 74 774 74 774 74 774

Henkilöstösivukulut Eläkekulut 14 372 13 953 12 975 12 975 12 975

Muut henkilöstösivukulut 4 461 3 815 3 281 3 281 3 281 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 15 567 23 067 15 864 15 864 15 864 Liiketoiminnan muut kulut 40 496 23 900 19 100 19 100 19 100 Liikeylijäämä 151 680 115 765 212 156 212 156 212 156 Korkotuotot 1 795 Muut rahoitustuotot 2 412 3 150 4 000 4 000 4 000 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut 732 450 450 450 Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä 155 155 118 915 215 706 215 706 215 706 Satunnaiset tuotot - ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä(alijäämä) ennen varauksia 155 155 118 915 215 706 215 706 215 706 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 155 155 118 915 215 706 215 706 215 706

Investoinnit Jämsän Jätehuolto liikelaitos Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Ts 2022

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Syväkeräyssäiliöiden hankinta 30 000 30 000 30 000 30 000

Menot yhteensä 30 000 30 000 30 000 30 000

RAHOITUSOSA Jämsän Jätehuolto liikelaitos Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 151 679 115 765 212 156 212 156 212 156

Poistot ja arvonalentumiset 15 567 23 067 15 864 15 864 15 864

Rahoitustuotot ja -kulut 3 475 3 150 3 550 3 550 3 550

Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -25 000 -30 000 -30 000 -30 000

Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 170 721 116 982 201 570 201 570 201 570 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 150 000 0 0 0

Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Antolainasaamisten lisäykset muilta Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 150 000 Antolainasaamisten vähennykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Pitkäaikaisten lainojen muutokset kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset -170 721 Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta -170 721 150 000 0 0 0

Rahavarojen muutos 0 266 982 201 570 201 570 201 570

87

LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN

Tuloslaskelma TA 2019, ulkoiset ja sisäiset erät

kaupunki, ilman liikelaitok-

sia Ateria Vesi Jätehuolto Eliminoinnit

Kaupungin tulos-laskelma, ml liike-laitokset, elimi-nointien jälkeen

Toimintatuotot 48 055 214 7 175 295 4 496 000 1 414 000 -4 253 703 56 886 806

Myyntituotot 24 324 739 7 124 885 4 441 000 1 395 000 -4 253 703 33 031 921

Maksutuotot 7 837 760 0 0 0 7 837 760

Tuet ja avustukset 1 515 770 3 000 1 000 0 1 519 770

Muut tuotot 14 376 945 47 410 54 000 19 000 14 497 355

Valmistus omaan käyttöön 294 400 0 68 000 0 362 400

Toimintakulut 174 126 640 6 916 461 2 404 545 1 185 980 -4 253 703 180 379 921

Henkilöstökulut 38 906 800 3 955 259 734 095 91 030 43 687 184

Palvelujen ostot 110 343 452 818 414 939 750 1 066 250 -4 253 703 108 914 163

Aineet, tarvikkeet 5 402 844 1 914 010 663 600 9 600 7 990 054

Avustukset 8 068 630 0 0 0 8 068 630

Muut kulut 11 404 912 228 778 67 100 19 100 11 719 890

TOIMINTAKATE -125 777 024 258 834 2 159 455 228 020 0 -123 130 717

Verotulot 86 600 000 0 0 0 86 600 000

Valtionosuudet 41 642 106 0 0 0 41 642 106

Rahoitustuotot- ja kulut 1 823 000 0 -143 500 3 550 1 683 050

Korkotuotot 73 500 0 0 0 73 500

Korkotuotot liikelaitoksilta 155 000 0 0 0 -155 000 0

Muut rahoitustuotot 1 917 335 0 11 500 4 000 1 932 835

Korkokulut lainoista 313 835 0 0 0 313 835

Korkokulut kaupungille 0 0 155 000 0 -155 000 0

Muut rahoituskulut 9 000 0 0 450 9 450

VUOSIKATE 4 288 085 258 834 2 015 955 231 570 0 6 794 439

Poistot ja arv.alennukset 7 408 870 126 464 1 094 270 15 864 8 645 468

Satunnaiset tuotot+/kulut- 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS -7 067 164 278 416 800 376 118 915 0 -5 869 458

Poistoeron muutos 246 610

0 0 0 246 610 Varausten muutos 0 0 0 0 0

Rahastojen muutos 0 0 0 0 0

TILIK.YLI/ALIJÄÄMÄ -2 874 178 132 370 921 685 215 706 0 -1 604 418

eliminoinnit: kaupungin ostot liikelaitoksilta, liikelaitosten antolainojen korot

RAHOITUSLASKELMA TA2019 Kaupunki Ateria Vesi Jätehuolto eliminoinnit yhteensä

Toiminnan rahavirta 2 988 085 258 831 2 015 955 231 570 0 5 494 441

Vuosikate 4 288 085 258 831 2 015 955 231 570 0 6 794 441

Satunnaiset erät (netto) 0 0 0 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -1 300 000 0 0 0 0 -1 300 000

Investointien rahavirta -6 156 500 0 -3 250 000 30 000 0 -9 376 500

Investointimenot -7 779 000 0 -3 250 000 30 000 0 -10 999 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 122 500 0 0 0 0 122 500

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.tulot 1 500 000 0 0 0 0 1 500 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -3 168 415 258 831 -1 234 045 261 570 0 -3 882 059

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 502 931 0 0 0 -170 000 332 931

Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0

Antolainasaamisten vähennykset 502 931 0 0 0 -170 000 332 931

Lainakannan muutokset 4 105 051 0 1 440 000 0 170 000 5 715 051

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 000 0 1 610 000 0 0 10 610 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 894 949 -170 000 0 170 000 -4 894 949

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 0 0 0

Rahoituksen rahavirta 4 607 982 0 1 440 000 0 0 6 047 982

Rahavarojen muutos 1 439 567 258 831 205 955 261 570 0 2 165 923

eliminoinnit: antolainasaamisen vähennys Vesi-liikelaitokselta

88

IX KONSERNIYHTIÖIDEN TALOUDESTA

Konserniyhtiöt ja kuntayhtymät Kotipaikka Omistus Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Jämsänmäki Jämsä 100,00 % Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli Jämsä 100,00 % Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli Jämsä 100,00 % Jämsän Yrityskiinteistöt Oy Jämsä 100,00 % Jämsän Aluelämpö Oy Jämsä 100,00 % Himos-Infra Oy Jämsä 100,00 % Jämsek Oy Jämsä 100,00 % Kiinteistö Oy Koskenpään terveystalo Jämsä 79,60 % Kiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 Jämsä 59,74 % Längelmäki Halli Oy (jäähalli) Jämsä 57,18 % Kuntayhtymät Keski-Suomen Liitto Jyväskylä 9,50 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tampere 1,31 % Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 17,88 % Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt 20 - 50% Ei eliminoida saatavia, velkoja , ostoja, myyntejä Jämsän Terveys Oy Jämsä 49,00 % Himos Matkailu Oy Jämsä 25,00 % Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy Jämsä 26,64 % Muut yhteisöt Ei eliminoida saatavia, velkoja, ostoja, myyntejä Jämsänkosken tekojäärata Jämsä 19,20 % Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy Jämsä 7,50 %

Jämsän kaupunkikonsernin toimintaa säätelee kaupunginvaltuuston hyväksymä hallintosääntö ja konser-niohje, jossa on määritelty toimintatavat konsernissa. Konserniohjetta tarkentavat käytänteet uudistetaan vuo-den 2019 aikana, kuten mm. hyvän hallintotavan ohjeistus (Corporate Governance). Kaupunginvaltuusto on lisäksi päättänyt omistajapoliittisista periaatteista syksyllä 2017, joka antaa puitteet yhtiöiden ohjaukselle. Kiinteistö Oy Jämsänmäki Yhtiön pääasiallinen toimiala on vuokra-asuntojen omistaminen ja vuokraaminen. Jämsänkosken Kiinteistöt Oy ja Oinaalan Vuokratalot Oy fuusioitiin Kiinteistö Oy Jämsänmäkeen vuonna 2012. Samassa yhteydessä yhtiöön sijoitettiin Längelmäen osakuntaliitoksessa kaupungin omistukseen jääneitä taloja. Vuonna 2013 yhti-öllä oli 906 asuntoa ja marraskuussa 2018 vuokrattavia asuntoja on 708. Vuosi 2014 2015 2016 2017 Ennuste 2018 TA 2019 Liikevaihto 3 959 179 3 813 172 3 582 283 3 906 365 3 800 000 3 380 000 Tilikauden tulos -914 513 -125 853 -984 071 482 171 500 000 0 Taseen loppusumma 18 113 319 18 092 590 16 947 439 16 323 508 15 480 000 14 880 000 Lainakanta 14 902 543 14 792 773 14 447 830 13 128 106 13 220 000 12 259 000 Kaupungin myönt. lainat 3 385 950 2 444 765 2 870 915 2 573 433 2 493 617 2 959 683 Yhtiön opo/Peruspo 191 230 191 230 191 230 191 230 191 230 191 230 SVOP/+muut rahastot 1 774 889 1 774 889 1 774 889 1 774 889 1 774 889 1 774 889 Tilikausien vli-/alijäämät 1 193 554 160 530 -823 541 -341 370 158 630 158 630 Kaupungin rahasijoitus 2 191 230 2 191 230 2 191 230 2 191 230 2 191 230 2 191 230 Muu omistajan po.sijoitus 2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 Kaupungin pääomalainat 85 823 85 823 85 823 85 823 85 823 85 823 Kaupungin kokonaissij. yhtiöön 5 577 180 4 635 995 5 062 145 4 764 663 4 684 847 5 150 913 Kaupungin takaukset 9 373 329 9 905 970 10 433 582 9 672 469 9 022 469 8 372 469

Tavoitteena suunnitelmakaudelle on: 1) Yhtiön käyttöaste nostetaan riittävälle tasolle, jotta yhtiö pystyy ylläpitämään hallitsemansa asunnot ja

yhtiön varat riittävät rakennusten peruskorjaamiseen ja tulevaisuudessa myös mahdollisien uusien koh-teiden rakentamiseen. Tämä tarkoittaa 92 – 95 %:n kokonaiskäyttöastetta.

2) Vakiinnuttaa yhtiön taloustilanne ja hallinnollinen kokonaisuus. 3) Yhtiön velkamäärää vähennetään mm. kohteiden myynneistä saatavilla tuloilla.

89

4) Asumisen ongelmissa auttamiseen on palkattu asumisneuvoja vuodesta 2015 määräaikaiseen projektiin ja vuoden 2018 alusta asumisneuvoja on ollut Kiinteistö Oy Jämsänmäen palveluksessa. Asumisneuvonta on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä.

Käyttöasteen nostamisen toimenpiteinä käytetään rakennusten myyntiä, käyttötarkoituksen muuttamista ja mahdollisesti purkamista konsernin emoyhteisön kanssa yhteistyössä sopien. Hyväksytyn vuokra-asumisen kehittämissuunnitelman mukaisesti yhtiön vuokrattavia asuntoja vähennetään eri toimenpitein siten, että yhti-öllä on suunnitelmakauden jälkeen noin 500 – 600 vuokrattavaa asuntoa. Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli ja Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli Yhtiöt ovat rakentaneet Patrialle teollisuustilaa, jotka Patria lunastaa sovittuna puitesopimuksen määräaikana. Rahoitussopimus on kokonaisvaltainen ja kattaa molemmat yhtiöt, yhtiöiden tarkoituksena on ollut mahdollis-taa ilmailuteollisuus Hallissa. Kaupungin panostus kumpaankin yhtiöön on osakepääomana 1,7 Meur. Lunas-tustilanteessa kaupunki saa sopimuksen mukaan osakepääoman korotettuna elinkustannusindeksillä yhtiöi-den perustamispäivämäärästä lähtien. Toimintaperiaatteena yhtiöillä on omakustannusperiaate, jolloin vuok-ralainen maksaa kiinteistön käyttö- ja rahoituskulut vuosittain täysimääräisenä. HEKO 2014 2015 2016 2017 Ennuste 2018 TA 2019 Liikevaihto 541 935 541 935 541 935 541 935 525 806 503 000 Tilikauden tulos 23 635 44 646 49 293 72 589 69 000 45 700 Lainakanta 2 766 009 2 355 755 1 945 501 1 535 247 1 124 993 714 739 Taseen loppusumma 4 251 710 3 883 168 3 565 590 3 207 664 2 867 664 2 527 664 Yhtiön opo/peruspo 1 033 201 1 077 848 1 127 141 1 199 730 1 268 730 1 314 430 Tilikausien vli-/alijäämät -666 799 -622 152 -572 859 -500 270 -431 270 -385 570 Kaupungin Pääomasijoitus 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000

Yhtiöiden suunnitelmakauden tavoitteena on: 1) Toimia puitesopimuksen mukaisesti yhteistyössä Patria Oyj:n kanssa 2) Omistajapoliittisena tavoitteena on nopeuttaa yhtiöiden omistusjärjestelyjä ja neuvotella tilanteesta, jossa

yhtiöiden omistus siirrettäisiin Patria Oyj:lle sopimusta nopeammin. Yhteistyökumppanille tarjottu ko. yhtiöitä ostettavaksi ennenaikaisesti puitesopimuksen ehdoin vuosina 2012, 2015 ja 2017. Yhteistyökumppani ei ole ollut tähän asti suostuvainen, neuvotteluja asiasta jatketaan sitoutu-neen pääoman vapauttamiseksi kaupungin muihin strategisiin tarpeisiin. KOMPOSIITTI 2014 2015 2016 2017 Ennuste 2018 TA 2019 Liikevaihto 631 452 638 710 722 581 727 419 735 484 725 800 Tilikauden tulos 92 917 115 807 189 341 198 020 205 051 201 070 Lainakanta 3 771 136 3 190 864 2 610 592 2 030 320 1 450 048 869 776 Taseen loppusumma 5 144 011 4 679 711 4 299 626 3 907 809 3 567 809 3 227 809 Yhtiön opo/peruspo 31.12 752 274 868 080 1 057 421 1 255 441 1 460 492 1 661 562 Tilikausien vli-/alijäämät -947 726 -831 920 -642 579 -444 559 -239 508 -38 438 Kaupungin pääomasijoitus 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 Kaupungin takaukset/täytetakaus 1 337 600 1 337 600 1 337 600 882 400 624 000 445 600

Jämsän Yrityskiinteistöt Oy Yhtiön toimialana on yrityksille vuokrattavien toimitilojen rakentaminen, omistaminen. Vuokrattavia rakennuk-sia yhtiöllä on 8 kpl. Tavoitteena suunnitelmakaudelle on: 1. Tilojen käyttöasteen pitäminen tavoitetasolla, joka on yli 99 %. 2. Perittävät vuokrat pidetään markkinahintaisina. 3. Myydä kiinteistöjä vuokralaisille tai Jämsän alueelle tuleville yrityksille kohtuuvoitolla siten, että mahdollis-

tetaan toimitilojen edelleen rakentamista osin omin varoin. 4. Yhtiön on nostettava tulostavoitettaan siten, että yhtiön oma pääoma pysyy positiivisena, vaikka yritystoi-

minnassa tapahtuisikin jotakin ennalta arvaamatonta. Omistajapoliittisena tavoitteena on pitää käyttöaste korkeana ja pyrkiä edistämään vanhojen toimitilojen reali-sointia taloudellisesti järkevällä tavalla, jotta pääomaa voidaan käyttää mahdollisiin uusiin kohteisiin.

90

Vuosi 2014 2015 2016 2017 Ennuste 2018 TA 2019 Liikevaihto 1 276 389 1 208 696 1 113 141 954 087 1 011 000 1 032 000 Tilikauden tulos 249 728 199 790 102 798 59 050 201 000 203 000 Taseen loppusumma 8 197 723 7 647 735 7 053 576 7 820 878 7 200 000 6 700 000 Lainakanta 7 060 986 6 413 425 5 860 867 6 453 486 6 228 486 5 608 386 Kaupungin myöntämät lainat 1 725 000 1 575 000 1 425 000 1 275 000 1 050 000 900 000 Yhtiön opo/peruspo 155 659 355 449 458 248 517 296 718 296 921 296 SVOP/rahastot 446 377 446 377 446 377 446 377 446 377 446 377 Tilikausien vli-/alijäämät -1 940 447 -1 690 719 -1 490 929 -1 388 131 -1 187 131 -984 131 Kaupungin rahasijoitus 1 932 708 1 932 708 1 932 708 1 932 708 1 932 708 1 932 708 Muu omistajan pääsijoitus (sis.ed.) 1 039 954 1 039 954 1 039 954 1 039 954 1 039 954 1 039 954 Kaupungin pääomalainat 446 377 446 377 446 377 446 377 446 377 446 377 Kaupungin kokonaissijoitus yhtiöön 3 657 708 3 507 708 3 357 708 3 207 708 2 982 708 2 832 708 Kaupungin takaukset 4 935 694 4 284 363 3 395 912 4 595 912 3 951 032 3 555 932 Jämsän Aluelämpö Oy Yhtiö on perustettu vuonna 1979. Yhtiö kuuluu kaupungin strategisiin omistuksiin. Yhtiön toimialana on kau-kolämmön tuottaminen ja jakelu. Yhtiön tehtävä on toimittaa kaupungille, yrityksille ja sen asukkaille edullista lämmitysenergiaa ja maksaa omistajalle kohtuullinen vuosittainen sijoitetun pääoman tuotto. Yhtiö työllistää 7 henkilöä. Hallin taajamassa kaukolämpöä tuotetaan kotimaisilla polttoaineilla. Jämsänjokilaaksossa myytävä lämpö hankitaan pääosin paikkakunnan paperitehtailta. Yhtiö on vakavarainen ja se on tuottanut viime vuosina voittoa, josta suurin osa on jätetty vapaaseen omaan pääomaan yhtiön kehittämistä varten. Näitä vapaita pää-omia on käytettävissä emoyhteisön hyväksi, yhtiön toiminnan siitä vaarantumatta. Vuodet 2016 – 2018 ovat olleet kaukolämmön rakentamisen aikaa. Vuodet 2018-2019 ovat verkoston saneeraukseen panostamista. Keskuskadun saneeraus on kallein investointihanke. Verkkoja on laajennettu Hallissa ja Jämsässä. Uusi bio-lämpölaitos on rakennettu Halliin ja uusia asiakkaita on tullut useita kymmeniä Jämsän Aluelämpö Oy 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TAE 2019 Liikevaihto 6 194 382 6 316 926 6 713 404 6 161 488 5 650 000 6 000 000 Tilikauden tulos 532 763 1 176 269 1 381 664 931 636 500 000 480 000 Tilikauden ali/ylijäämä 425 100 940 910 1 104 804 744 694 500 000 480 000 Tilikausien vli-/alijäämät yhteensä 2 931 279 3 296 379 4 157 289 5 162 093 5 906 787 6 406 787 Edellisten tilikausien voitto 2 931 278 3 296 379 4 157 289 5 162 094 6 306 787 6 746 787 Osinko tai po.palautus 60 000 80 000 100 000 300 000 300 000 300 000 Taseen loppusumma 7 968 186 9 266 267 10 556 508 11 022 937 11 500 000 11 900 000 Yhtiön opo/peruspo 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Kaupungin kokonaissij. yhtiöön 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000

Tavoitteena suunnitelmakaudelle on: 1) Laajentaa mahdollisuuksien mukaan kannattavaa liiketoimintaa ja pitää yhtiön lämmön myynti vähintään

nykyisellä tasolla (yli1 00.000 MWh, 529 asiakasta). 2) Varautua lainsäädännön muutoksiin ja kriisitilanteisiin kaupungin lämmöntoimittajana 3) Huolehtia yhtiön hoitamien kaupunginosien kaukolämpöratkaisuiden kannattavuudesta ja osallistua tar-

vittaessa yhteistyössä kaupungin kanssa lämmön tuotannon suunnitteluun eri kaupunginosissa. 4) Pitää kaukolämmön ohjauksen ja valvonnan käyttöjärjestelmät ajanmukaisina. Himos Infra Oy Yhtiö on Himoksen alueella toimiva kunnallistekniikkayhtiö, joka hoitaa alueen vesihuoltolaitoksen tehtävät sekä valvoo tehtyjen yhteistoimintasopimusten noudattamista. Myyty ja vastaanotettu vesi- ja jätevesimäärä on nykyisellään noin 50.000 m3 /vuosi. Yhtiön tulorahoitukselle on erittäin tärkeää Himoksen kehittyminen ym-pärivuotiseksi vapaa-ajankeskukseksi. Tavoitteet suunnitelmakaudelle: 1) Osallistuminen Himoksen alueen hankkeisiin yhteistyössä kaupungin kanssa. 2) Himoksen alueen vesihuollon kehittäminen ja varmistaminen yhteistyössä Himos - Infran ja Jämsän kau-

pungin Vesi liikelaitoksen kanssa. 3) Yhtiö maksaa Jämsän Vesi liikelaitokselle rakenteista, laitteista ja käyttämästään vedestä omakustannus-

perusteisen hinnan. 4) Pidemmällä aikavälillä tarkoitus on, että yhtiö pystyy itsenäisesti investoimaan alueen vesihuollon tarvit-

semat peruskorjausinvestoinnit ja maankäyttösopimusten ulkopuolisen vesihuollon uusinvestoinnit.

91

Himos-Infra Oy 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TAE 2019 Liikevaihto 357 418 400 742 398 447 348 489 350 000 365 000 Tilikauden tulos 19 022 48 915 28 560 16 223 84 000 -115 000 Tilikausien vli-/alijäämät yhteensä -99 761 1 917 281 1 966 196 1 994 756 2 080 000 1 965 000 Taseen loppusumma 2 367 071 2 366 879 2 341 030 2 400 000 2 300 000 Yhtiön opo/peruspo 109 261 2 156 196 2 094 756 2 110 979 2 195 000 2 080 000 SVOP/+muut rahastot 90 000 90 000 0 0 0 0 Lainakanta 0 0 0 0 0 0 Kaupungin rahasijoitus 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Kaupungin kokonaissij. yhtiöön 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Kaupungin takaukset**) 0 0 0 0 0 0

Jämsek Oy Jämsek on asiantuntijaorganisaatio, jonka perustehtävä on toimia Jämsässä elinkeinoelämän ja yritystoimin-nan kehittäjänä. Kehittämistyötä tehdään strategian mukaisesti: Yritysneuvonta, kasvu- ja kehittämispalvelut sekä aluekehittäminen, johon sisältyy edunvalvontaa, ennakointia ja verkostotyötä. Tavoitteet suunnitelmakaudelle: 1) Yhtiön strategia on linjassa Jämsän kaupungin strategian kanssa 2) Yhtiön vaikuttavuutta lisätään yritystoiminnan lisäämisessä ja kehittämisessä 3) Edunvalvontaa ja strategisia kumppanuuksia vahvistetaan yhdessä kaupungin kanssa. 4) Kehittämistyön painopiste kohdentuu pienen ja keskisuuren yritystoiminnan synnyttämiseen ja kehittämi-

seen, osaavaan työvoiman vahvistamiseen ja kansainvälisyyteen.

Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TAE 2019 Liikevaihto 489 580 459 745 449 385 533 711 520 728 580 000 570 000 Tilikauden tulos -85 494 -626 -708 -239 -1 866 0 0 Taseen loppusumma 416 409 430 557 362 688 386 975 379 528 379 528 379 528 Yhtiön opo/peruspo 341 048 347 719 264 770 264 530 262 663 262 664 262 664 SVOP/rahastot 76 413 83 709 0 0 0 0 0 Tilikausien vli-/alijäämät 29 224 -56 270 -55 428 -56 135 -56 374 -56 375 -56 375

Kiinteistö Oy Koskenpään Terveystalo Yhtiö omistaa ja hallitsee Koskenpään kylässä noin 1.980 m2 suuruista rakennuspaikkaa ja sille rakennettua liikerakennusta. Kiinteistöyhtiön kaupungin osan toimitiloissa on vuokralla Apteekki. Omistajapoliittisena peri-aatteena on, että yhtiö jatkaa kaupunki on omistajana niin kauan kuin kyseinen tila on Apteekilla vuokralla ja kaupungilla on toimintaa rakennuksessa. Kiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 Kiinteistössä on kaupungin omistuksessa kirjasto ja vanha apteekki, muut huoneisto ovat yksityisten omistuk-sessa olevia liikehuoneistoja (2 kpl) ja asuinhuoneistoja (10 kpl). Omistajapoliittisena tavoitteena on luopua ko. yhtiön omistuksesta. Osakkeet ovat myynnissä. Längelmäki Halli Oy Kiinteistöyhtiö hoitaa jäähallikiinteistöä Länkipohjassa. Yhtiön jäänhoito- yms. tehtävät tehdään pääosin tal-kootyönä. Kaupunki avustaa yhtiötä 30.000 euron vuotuisella avustuksella. Tavoitteet suunnitelmakaudelle: 1) Nostaa hallin markkinoinnin tasoa ja tehdä mm. kaupungin, Jämsekin ja liikunta- ja seikkailualan yrittäjien

kanssa yhteistyötä sekä lisätä jäähallin käyttöastetta.

Jämsän Terveys Oy Jämsän kaupunki ja Pihlajalinna Terveys Oy ovat perustaneet vuonna 2015 yhteisyrityksen, Jämsän Terveys Oy:n. Yhtiön osakkeista 51 % omistaa Pihlajalinna Terveys Oy ja Jämsän kaupunki 49 %. Yhtiö kuluu Pihlaja-linna konserniin. Yhtiö on aloittanut toimintansa 1.9.2015. Yhteisyritys noudattaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita. Omistajat ovat tasamääriin edustettuna yhtiön hallituksessa, puheenjohtajuus on kuitenkin Pihla-jalinnalla. Yhtiön toimintaa seurataan ja verrataan toiminnan vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta muihin alan toimijoihin ja yhtiöllä on hyvin laaja raportointivelvoite tilaajalle toiminnasta neljännesvuosittain.

92

Yhtiön toimialana on tuottaa viranomaisen antaman toimeksiannon perusteella julkisena palveluna tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja tuottaa muita yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja vuokrata kiinteistöjä, rakennuksia tai osakehuoneistoja. Julkisen palvelun tehtävällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua, jonka viranomainen on lain nojalla velvollinen tai oikeutettu järjestämään palvelun käyttäjälle ja jota yhtiö tuottaa palvelun käyttäjille viranomaisen toimeksiannon perusteella.

Yhtiön toiminnan tavoitteena on: 1) Hoitaa Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus kokonaisvastuullisena tuottajana. 2) Tuottaa laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että niistä suurin osa on saatavilla pää-

asiassa Jämsän kaupungin alueella. 3) Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineiden vähentäminen. 4) Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalan palveluiden ja toiminnan turvaaminen. Sopimuksen tarkoituksena on sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen Jämsän kaupungin asukkaille sekä sopimuksen mahdollisen muutoksen tai laajenemisen myötä mahdollisesti laajemmalle väestöpohjalle. Sopi-mus käsittää sosiaalihuoltolainsäädännössä ja terveydenhuoltolaissa kunnan järjestämisvastuulle määrättyjen tehtävien palvelutuotannon siten, kuin niistä on määrätty lainsäädännössä, asetuksissa ja toimintaa valvovien viranomaisten ohjeissa ja suosituksissa sopimuskauden aikana. Vaikka tiettyjen palvelujen antamiseen liittyvä päätöksenteko kuuluu tilaajan toimielimille tai tilaajan palveluksessa oleville viranhaltijoille, kuuluu näiden pal-veluiden kustannusvastuu palveluntuottajalle. Palveluntuottajalle kuuluu myös terveydenhuoltolain tarkoitta-man erikoissairaanhoidon tuotanto- ja kustannusvastuu. Yhtiön tuottamisvastuulle ei kuitenkaan kuulu aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu, vammais-palvelu ja hallintoylilääkärin tehtävät, ympäristöterveydenhuolto, Kuhmoisten toimintayksiköiden palveluja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden tehtäviä, joita ei voida lain perusteella hoitaa yksityisen pal-veluntuottajan toimesta. Jokilaakson Terveys Oy:n tuottama palvelu on siirtynyt yhtiön tuottamaksi 1.1.2016 lukien. Jämsän Terveys Oy:n sopimus on voimassa 10 vuotta 1.9.2015–31.8.2025. Sopimukseen sisältyy li-säksi erikseen päätettävä yksi viiden vuoden mittainen optiokausi alustavasti 31.8.2030 saakka.

Himos Matkailu Oy Yhtiön omistajina ovat Jämsän kaupunki, Jämsek Oy, Holiday Club Resorts Oy, Himos Resorts Oy ja Tober-more/Himoslomat Oy. Yhtiö vastaa Himoksen matkailukeskusalueen yhteismarkkinoinnista. Yhtiö on ollut le-päämässä vuoden 2011 alusta lähtien. Toistaiseksi riittävää yhteistoimintaa ei markkinoinnissa ole saatu ai-kaiseksi, joten yhtiö on lepäämässä edelleen. Tavoitteena on yhtiön myynti tai purkaminen vuoden 2019 ai-kana.

Henkilöstösuunnitelman yhteenveto

Kaupunki ja liikelaitokset TP 2017

Yhteensä htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset

Yleishallinto 46,07 47,17 43,00 1 994 624 42,00 1 955 094

Sosiaali- ja terveystoimi 126,42 147,94 146,72 6 836 719 146,72 6 836 719

Sivistystoimi 369,57 393,39 387,96 19 145 527 381,87 18 892 614

Yhdyskuntatoimi 84,97 85,65 77,10 3 313 116 76,85 3 311 299

Ateria-liikelaitos 98,52 104,21 98,15 3 165 423 98,15 3 165 423

Vesi-liikelaitos 12,00 12,00 12,00 535 735 12,00 535 735

Jätehuolto-liikelaitos 2,00 2,00 2,00 89 812 2,00 89 812

Vakinaiset yhteensä 739,55 792,36 766,93 35 080 956 759,59 34 786 696

Määräaikaiset

Yleishallinto 20,56 8,40 10,20 407 107 9,70 389 107

Sosiaali- ja terveystoimi 40,59 2,00 31,80 1 426 261 31,80 1 426 261

Sivistystoimi 462,12 446,07 44,02 1 725 997,00 38,02 1 497 996,00

Yhdyskuntatoimi 15,09 7,24 9,55 369 118 6,85 273 903

Ateria-liikelaitos 13,77 8,56 10,80 321 657 10,80 321 657

Vesi-liikelaitos 0,00 0,00 0 0 0 0

Jätehuolto-liikelaitos 0,58 0,20 0,00 0 0,00 0

Määräaikaiset yhteensä 552,71 472,47 106,37 4 250 140 97,17 3 908 924

Yhteensä 1 292,26 1 264,83 873,30 39 331 095 856,76 38 695 619

TP 2017

YLEISHALLINTO htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset

Tarkastuslautakunta 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0

Kaupunginhallitus 1,00 3,00 3,00 192 712 3,00 192 712

Hallintopalvelut 19,29 18,00 17,00 797 982 16,00 758 452

Henkilöstöpalvelut 10,31 9,97 2,00 108 660 2,00 108 660

Talouspalvelut 10,22 10,20 16,00 697 000 16,00 697 000

Hankintapalvelut 5,25 6,00 5,00 181 470 5,00 181 470

Vakinaiset yhteensä 46,07 47,17 43,00 1 977 824 42,00 1 938 294

Määräaikaiset

Tarkastuslautakunta

Kaupunginhallitus 16,36 6,95 6,95 298 447 6,95 298 447

Hallintopalvelut 0,29 0,70 0,50 18 000 0,00 0

Henkilöstöpalvelut 2,07 0,00

Talouspalvelut 0,00 0,00 1,00 30 000 1,00 30 000

Hankintapalvelut 1,84 0,75 1,75 60 660 1,75 60 660

Määräaikaiset yhteensä 20,56 8,40 10,20 407 107 9,70 389 107

Yhteensä 66,63 55,57 53,20 2 384 931 51,70 2 327 401

Pääluottamusm./työsuojeluvalt. 2,56 2,56 90 000 2,56 90 000

TP 2017

Sosiaali- ja terveystoimi htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset

Sos.- ja terveystoimen hallinto 6,88 7,16 7,36 482 815 6,36 432 815

Sosiaalityö ja perhepalvelut 22,62 30,10 29,70 1 566 068 29,70 1 566 068

Vammaispalvelut 30,10 33,54 32,42 1 317 324 32,42 1 317 324

Vanhuspalvelut 57,65 65,75 66,35 2 651 664 66,35 2 651 664

Terveyspalvelut 9,17 10,57 10,32 741 550 10,32 741 550

Erikoissairaanhoito 0,00 0,82 0,57 77 298 0,57 77 298

Vakinaiset yhteensä 126,42 147,94 146,72 6 836 719 145,72 6 786 719

Määräaikaiset

Sos.- ja terveystoimen hallinto 4,51 0,00 0,75 29 636 0,75 29 636

Sosiaalityö ja perhepalvelut 6,22 1,00 3,34 154 532 3,34 154 532

Vammaispalvelut 11,90 0,00 9,35 433 271 9,35 433 271

Vanhuspalvelut 16,28 0,00 14,96 691 761 14,96 691 761

Terveyspalvelut 1,65 0,50 3,03 99 853 3,03 99 853

Erikoissairaanhoito 0,03 0,50 0,37 17 208 0,37 17 208

Määräaikaiset yhteensä 40,59 2,00 31,80 1 426 261 31,80 1 426 261

Yhteensä 167,01 149,94 178,52 8 262 980 177,52 8 212 980

TA 2018 TA 2019 TASU 2020

TA 2018 TA 2019 TASU 2020

TA 2018 TA 2019 TASU 2020

TP 2017 TA 2018 TASU 2020

Sivistystoimi htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset

Sivistystoimen hallinto 4,61 3,00 3,00 239 655 3,00 239 655

Varhaiskasvatus 145,33 162,27 155,14 6 271 404 149,64 6 049 070

Perusopetus 172,70 179,32 180,19 9 685 130 178,27 9 581 931

Lukio-opetus 17,93 18,80 19,00 1 276 880 19,00 1 276 880

Elämänlaatupalvelut 29,00 30,00 30,63 1 672 458 31,96 1 745 078

Vakinaiset yhteensä 369,57 393,39 387,96 19 145 527 382 18 892 614

Määräaikaiset

Sivistystoimen hallinto 0,69 0,00 0,00 0 0,00 0

Varhaiskasvatus 38,83 13,00 9,67 390 902 5,67 229 205

Perusopetus 43,91 21,15 18,82 1 174 901 18,82 1 174 901

Perusopetuksen Ylitunnit 8,53 8,20 7,55

Perusopetuksen sijaiset 4,30 4,44 4,30

Lukio-opetus 1,95 1,20 0,19 12 769 0,40 24 000

Elämänlaatupalvelut 7,17 4,50 2,70 147 425 1,28 69 890

Määräaikaiset yhteensä 92,55 52,68 44,02 1 725 997 38,02 1 497 996

Yhteensä 462,12 446,07 431,98 20 871 524 419,89 20 390 610

TP 2017

Yhdyskuntatoimi htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset

Tekninen hallinto 5,00 4,10 4,10 208 553 4,10 208 553

Kaavoitus ja tonttituotanto 15,31 15,12 13,27 638 066 14,02 679 766

Kunnallistekniset palvelut 33,05 32,73 31,03 1 292 979 31,03 1 292 979

Tilapalvelut 23,56 25,10 21,70 854 383 23,70 924 958

Valvontatoimi 8,05 8,60 7,00 319 135 7,00 319 135

Vakinaiset yhteensä 84,97 85,65 77,10 3 313 116 79,85 3 425 391

Määräaikaiset

Tekninen hallinto 0,08

Kaavoitus ja tonttituotanto 0,86 1,00 0,70 24 640

Kunnallistekniset palvelut 12,20 6,13 5,03 201 224 5,03 201 224

Tilapalvelut 1,49 2,00 70 575

Valvontatoimi 0,46 0,11 1,82 72 679 1,82 72 679

Määräaikaiset yhteensä 15,09 7,24 9,55 369 118 6,85 273 903

Yhteensä 100,06 92,89 86,65 3 682 234 86,70 3 699 294

TP 2017

Ateria-liikelaitos htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset

Hallinto 2,00 2,00 1,75 96 707 1,75 96 707

Ruokapalvelut 44,03 46,06 43,56 1 485 436 43,56 1 485 436

Puhtauspalvelut 52,49 56,15 52,84 1 583 280 52,84 1 583 280

Vakinaiset yhteensä 98,52 104,21 98,15 3 165 423 98,15 3 165 423

Määräaikaiset

Hallinto 0,00 0,00 0,00 0 0,00 0

Ruokapalvelut 6,71 6,46 6,96 208 377 6,96 208 377

Puhtauspalvelut 7,06 2,10 3,83 113 279 3,83 113 279

Määräaikaiset yhteensä 13,77 8,56 10,80 321 657 10,80 321 657

Yhteensä 112,29 112,77 108,95 3 487 079 108,95 3 487 079

TP 2017

Vesi-liikelaitos htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset 12,00 12,00 12,00 535 735 12,00 535 735

Määräaikaiset

Yhteensä 12,00 12,00 12,00 535 735 12,00 535 735

TP 2017

Jätehuolto-liikelaitos htv htv htv henk.kust. htv henk.kust.

Vakinaiset 2,00 2,00 2,00 89 812 2,00 89 812

Määräaikaiset 0,58 0,20

Yhteensä 2,58 2,20 2,00 89 812 2,00 89 812

TA 2018 TA 2019 TASU 2020

TA 2018 TA 2019 TASU 2020

TA 2018 TA 2019 TASU 2020

TA 2019

TA 2018 TA 2019 TASU 2020

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2019 Talousarvio 2019 Liite: NimistöTOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso1 JÄMSÄN KAUPUNKI

10 YLEISHALLINTO (Toimiala)100 KAUPUNGINVALTUUSTO

1000 Kaupunginvaltuusto10000 Kaupunginvaltuusto

11000 Kaupunginvaltuusto110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

1100 Vaalit11000 Vaalit

11010 Vaalit120 TARKASTUSLAUTAKUNTA

1200 Tarkastuslautakunta12000 Tarkastustoimi

11200 Tilintarkastus130 KAUPUNGINHALLITUS

1300 Kaupunginhallitus13000 Kaupunginhallitus

11300 Kaupunginhallitus11310 Kaupunginhallituksen projektit11430 Maataloustoimi11330 Palo- ja pelastustoimi11390 Elinkeinotoimi ja matkailu11460 Joukkoliikenne

13100 Maa- ja metsätilat11320 Maa- ja metsätilat

13600 Työllistäminen11360 Työllistäminen

1400 Hallintopalvelut14000 Hallintopalvelut

11400 Hallintopalvelut14200 Tietohallinto

11420 Tietohallinto14700 Henkilöstöpalvelut

11740 Henkilöstöpalvelut1800 Talouspalvelut

18000 Talouspalvelut11800 Talouspalvelut11820 Kirjanpitopalvelut11840 Palkkahallinto

1860 Hankintapalvelut18600 Hankintapalvelut

11600 Hankintapalvelut30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala)

300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto

30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto30000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut30001 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut, JÄ30005 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut, KU

3200 Sosiaalityö ja perhepalvelut32000 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto

32000 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto32001 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto, JÄ32005 Sosiaalityön ja perhepalveluiden hallinto, KU

32010 Sosiaalityö

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2019 Talousarvio 2019 Liite: NimistöTOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

32010 Aikuissosiaalityö (yhteensä)32011 Aikuisosiaalityö, JÄ32015 Aikuissosiaalityö, KU32020 Toimeentuloturva, JÄ32030 Toimeentuloturva, KU32051 Sosiaalityön asumispalveluiden ostot, JÄ32055 Sosiaalityön asumispalveluiden ostot, KU32070 Lapsiperheiden sosiaalityö (yhteensä)32071 Lapsiperheiden sosiaalityö, JÄ32075 Lapsiperheiden sosiaalityö, KU32080 Avohuollon tukitoimenpiteet, JÄ32090 Avohuollon tukitoimenpiteet, KU32100 Jälkihuolto, JÄ32110 Jälkihuolto, KU32120 Lastensuojelun perhehoito, JÄ32130 Lastensuojelun laitoshoito, JÄ32150 Lastensuojelun perhehoito, KU32180 Sosiaalityön vuokra-asunnot, JÄ

32200 Perhepalvelukeskus32200 Neuvola- koulu- ja opiskelijath-toim, JÄ32205 Neuvola- koulu- ja opiskelijath-toim, KU32221 Perheneuvolatoiminta, JÄ32225 Perheneuvolatoiminta, KU32231 Terapiatyötoiminta, JÄ32235 Terapiatyötoiminta, KU

32300 Päihde- ja mielenterveyspalvelut32052 Päihdehuollon asumispalvelut, JÄ32311 Päihdehuollon palvelut, JÄ32315 Päihdehuollon palvelut, KU32321 Katkaisu- ja vieroitushoito, JÄ32351 Aikuispsykiatria, JÄ32355 Aikuispsykiatria, KU32361 Psykiatrinen päivätoiminta, JÄ32365 Psykiatrinen päivätoiminta, KU

3300 Vammaispalvelut33000 Vammaispalveluiden hallinto

33000 Vammais- ja kuntoutuspalveluiden hallinto33001 Vammaispalveluiden hallinto, JÄ33005 Vammaispalveluiden hallinto, KU

33100 Vammaispalvelut33100 Vammaispalvelut, JÄ33150 Vammaispalvelut, KU

33300 Perhetyö ja palveluohjaus33300 Perhetyö ja palveluohjaus33301 Perhetyö ja palveluohjaustoiminta, JÄ33305 Perhetyö ja palveluohjaustoiminta, KU

33310 Keva avopalvelut33310 Keva avopalvelut, JÄ33350 Keva avopalvelut, KU

33410 Asumispalvelut33420 Linnakoti, JÄ33430 Kuhmoisten asuntola (Päijäläkoti), KU33440 Lukkoilantien asunnot, JÄ33500 Keva ostopalvelut, JÄ33550 Keva ostopalvelut, KU

33600 Työ- ja päivätoiminta33660 Työ- ja päivätoiminnan ostot, JÄ

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2019 Talousarvio 2019 Liite: NimistöTOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

33665 Työ- ja päivätoiminnan ostot, KU33690 Kuhmoisten työ- ja toimintakeskus, KU

33900 Yhteiset vammais- ja vanhuspalvelut33200 Vammaisten Ohtuki, JÄ33250 Vammaisten Ohtuki, KU33260 Vammaisten perhehoito, JÄ33280 Shl-kuljetuspalvelut, JÄ33285 Shl-kuljetuspalvelut, KU

3400 Vanhuspalvelut34000 Vanhuspalveluiden hallinto

34011 Vanhuspalveluiden hallinto, JÄ34015 Vanhuspalveluiden hallinto, KU

34100 Kotihoito34100 Kotihoito, JÄ34105 Kotihoito, KU34108 Kotihoidon talot ja asunnot, JÄ

34200 Ympärivuorokautinen hoito34125 Päijännekoti tehpa, KU34130 Vanhusten asumispalveluiden ostot, JÄ34135 Vanhusten asumispalveluiden ostot, KU34155 Kuhmoisten tehpa, KU34200 Vuodeosasto 10, KU34220 Vuodeosasto 2, kuntoutus, JÄ34230 Vuodeosastopalveluiden ostot, JÄ34240 Vuodeosastopalveluiden ostot, KU

34400 Yhteiset vanhuspalvelut34335 Palvelupäivätoiminta, KU34400 Vanhusten Ohtuki, JÄ34410 Vanhusten Ohtuki, KU34451 Muut ikääntyneiden palvelut, JÄ34461 Vanhpa yhteiset terveyspalvelut, JÄ34465 Vanhpa yhteiset terveyspalvelut, KU

3500 Terveyspalvelut35000 Terveyspalveluiden hallinto

35001 Terveyspalveluiden hallinto, JÄ35005 Terveyspalveluiden hallinto, KU

35100 Vastaanottopalvelut35100 Avohoito, JÄ35200 Avohoito, KU

35500 Suun terveydenhuolto35501 Hammashuolto, JÄ35510 Hammashuolto, KU

35600 Päivystys35601 Terveydenhuollon päivystystoiminta, JÄ35605 Terveydenhuollon päivystystoiminta, KU

36000 Tukipalvelut36100 Laboratorio

36100 Kuntoutuspalvelut33821 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet, JÄ33825 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälineet, KU33900 Veteraanikuntoutus, JÄ33955 Veteraanikuntoutus, KU

36900 Ympäristöterveydenhuolto Jämsä39200 Ympäristöterveydenhuolto, JÄ

3800 Erikoissairaanhoito38000 Erikoissairaanhoito

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2019 Talousarvio 2019 Liite: NimistöTOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

38701 Erikoissairaanhoidon hallinto, JÄ38705 Erikoissairaanhoidon hallinto, KU38800 Erikoissairaanhoito sairaahoitopiir, JÄ38805 Erikoissairaanhoito sairaanhoitop, KU38850 Jokilaakson sairaala, JÄ38855 Jokilaakson sairaala, KU

40 SIVISTYSTOIMI (Toimiala)400 SIVISTYSLAUTAKUNTA

4000 Sivistystoimen hallinto40000 Sivistystoimen hallinto

40000 Sivistystoimen hallintopalvelut4100 Varhaiskasvatus

41000 Perhepäivähoito41010 Jämsänkosken alueen perhepäivähoito41030 Palomäen alueen perhepäivähoito

41100 Päiväkotihoito41100 Hallin päiväkoti41110 Kaipolan päiväkoti41120 Koivulinnan päiväkoti41130 Palomäen päiväkoti41150 Puukilan päiväkoti41160 Viiskulman päiväkoti41170 Jokivarren päiväkoti41180 Vuoropäiväkoti

41200 Muut päivähoitopalvelut41200 Varhaiskasvatuksen hallintopalvelut41210 Erityispäivähoito41220 Esiopetus41230 Lasten kotihoidon tuki

4200 Perusopetus42000 Perusopetus

42030 Juokslahden koulu42040 Kankarisveden koulu42050 Kaipolan koulu42060 Koskenpään koulu42070 Kuoreveden koulu42090 Länkipohjan koulu42100 Mäntykallion koulu42150 Lievemmin kehitysvammaisten opetus E142160 Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus E242170 Opetuksen maksuosuudet (sairaalaopetus)42180 Perusopetuksen yhteiset erät42190 Perusopetuksen hanketoiminta42200 Jämsänjoen yhtenäiskoulu

4300 Lukiokoulutus43000 Lukiokoulutus

43000 Jämsän lukio4500 Elämänlaatupalvelut

45000 Opistot45500 Työväenopisto45600 Musiikkiopisto

46000 Kirjastopalvelut46000 Pääkirjasto46200 Kuoreveden kirjasto

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2019 Talousarvio 2019 Liite: NimistöTOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

46300 Länkipohjan kirjasto46500 Kirjastoauto

47000 Kulttuuripalvelut47000 Kulttuuritoiminta

48000 Liikuntapalvelut48000 Liikuntatoiminta48200 Uimahalli

49000 Nuorisopalvelut49000 Nuorisotoiminta

50 YHDYSKUNTATOIMI (Toimiala)500 Tekninen lautakunta

5000 Tekninen hallinto50000 Tekninen hallinto

50000 Yhdyskuntatoimen hallintopalvelut50100 Vesihuollon hankesuunnittelu50200 Asuntotoimi

5100 Kaavoitus ja tonttituotanto51000 Kaavoitus

51000 Kaavoitus51100 Tonttipalvelut

51100 Tonttipalvelut5200 Kunnallistekniset palvelut

52000 Kunnallistekninen suunnittelu ja rakentaminen52000 Kunnallistekninen suunnittelu ja rakentaminen52050 Hulevesi

52100 Liikenneväylät 52100 Liikenneväylät52200 Yksityistiet53100 Konekeskus

52300 Puistotot ja liikuntapaikat52300 Puistot, torit leikkipaikat52400 Liikuntapaikat52500 Venesatamat52600 Muu toiminta

53000 Varasto53000 Varasto

5400 Tilapalvelut54000 Tilahallinto ja rakennuttaminen

54000 Tilojen vuokraus54100 Tilasuunnittelu ja rakennuttaminen

54400 Kiinteistöhuolto ja kunnossapito54400 Kiinteistöhuolto ja kunnossapito

5700 Vesilaitos57000 Vesilaitos

75900 Vesilaitos (Vedeltä laskutettavat)76000 Viemärilaitos (Vedeltä laskutettavat)

590 Ympäristölautakunta5900 Valvontatoimi

59000 Rakennusvalvonta59000 Rakennusvalvonta

59100 Ympäristönsuojelu59100 Ympäristönsuojelu

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2019 Talousarvio 2019 Liite: NimistöTOIMIALAToimielin Tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

KV-taso KH+LTK-taso

JÄMSÄN ATERIA-,PUHTAUS-JA TEKSTIILIPALVELUT70 Liikelaitoksen johtokunta

700 Jämsän Aterian hallinto7000 Jämsän Aterian hallinto

70000 Jämsän Aterian hallintopalvelut710 Ruokapalvelut

7050 Ruokapalveluiden hallinto71000 Ravintopalveluiden hallintopalvelut

7100 Jämsän alue71050 Ruokapalvelukeskus Arina

730 Puhtauspalvelut7290 Puhtauspalveluiden hallinto

73000 Puhtauspalveluiden hallintopalvelut7300 Puhtauspalvelut

73100 Puhtauspalvelut73200 Koskikara

7400 Tekstiilipalvelut74000 Tekstiilipalvelut

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT

JÄMSÄN VESI LIIKELAITOS75 Liikelaitoksen johtokunta

750 Jämsän vesi7500 Jämsän Veden hallinto

75000 Jämsän Veden hallintopalvelut7510 Vesilaitos

75100 Vesilaitos7520 Viemärilaitos

75200 Viemärilaitos76400 Tilapalvelut (laskutus kaupungilta)76500 Liikenneväylät (laskutus kaupungilta)76600 Puistot ja leikkipaikat (laskutus kaup)76700 Liikuntapaikat (laskutus kaupungilta)76800 Venesatamat (laskutus kaupungilta)76900 Työsuojelutunnit (laskutus kaupungilta)

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT

JÄMSÄN JÄTE LIIKELAITOS77 Liikelaitoksen johtokunta

770 Jämsän Jätehuolto7700 Jämsän Jätehuollon hallinto

77000 Jämsän Jätehuollon hallintopalvelut7710 Jätehuolto ja kaatopaikkatoiminta

77100 Jätehuoltopalvelut77200 Kaatopaikkatoimina

80 RAHOITUS90 INVESTOINNIT