juhlalehti nykyisyyttÄ ja historiaa | maaliskuu 2014 40 v · 2014. 4. 24. · takakannen kuva:...

JUHLALEHTI NYKYISYYTTÄ JA HISTORIAA | MAALISKUU 2014

Ruska-viesti

1SUOMEN RUSKALIITTO RY 40 VUOTTA


Ruska-viesti

40 vSUOMEN RUSKALIITTO RY

40 AKTIIVISTA YHTEISTYÖVUOTTA IKÄIHMISTEN PARHAAKSI

SUOMEN RUSKALIITTO RY

Ruska-viestiJUHLALEHTI NYKYISYYTTÄ JA HISTORIAA | MAALISKUU 2014

2 SUOMEN RUSKALIITTO RY 40 VUOTTA

Mikä saa hylkeen hymyilemään? Uudet tuulet.

Ensimmäisenä niistä esittelimme uudistuneen

m/s Silja Serenaden. Uudistuksia on luvassa myös

m/s Silja Symphonylle, joka piipahtaa telakalla

ensi syksynä. Siellä se saa ylleen mm. uuden kylpylä-

osaston, avaran tax free -myymälän sekä uudistetut

Commodore-hytit. Ja paljon muutakin on luvassa.

Jotta suomalaiset voisivat jatkossakin irrottaa

välillä jalat maasta. Olla yhdessä rakkaidensa kanssa,

kohdata toisensa, nauttia elämästä, hymyillä.

Uudet tuulet odottavat. Tervetuloa mukaan:

silja.fi/uutta

20140301_Silja_Uudistuu_Ruskaliitto_210x297.indd 1 20.2.2014 16.29


Ruska-viesti


Suomen Ruskaliitto ry on perustettu 31.8.1974 Aulangolla, Hämeenlinnassa. Perustavaan kokoukseen osallistuvat yh-distykset olivat Helsingin Liberaaliseni-orit ry, Ruskakerho ry, Oulusta ja Turun Ruskat ry. Perustavassa kokouksessa hy-väksyttiin toimintamalliksi epäpoliittinen keskusjärjestömalli.

Näissä merkeissä syntyivät pääosin 1970-luvulla itsenäiset, puoluepoliittisesti sitoutumattomat ruskayhdistykset ja niitä yhdistävä Suomen Ruskaliitto ry.

Nimi Ruskakerho oli omaksuttu Turus-sa jo lokakuussa 1971. Opintokerhoa pe-rustamassa olleista naisista Laila Tuomi-nen oli ulos katsoessaan nähnyt värikkään pensasaidan ja todennut, että mekin olem-me kirjavat kuin syksyn lehdet, jotka heh-kuvat aikansa ja sitten putoavat. Näin löy-tyi nimi Ruskakerho.

Ruskaliiton perustamisen jälkeen Suo-mi on muuttunut ja sen mukana eläkeläis-ten asema. Etuudet ovat vuosien myötä parantuneet, vaikkakin eriarvoisuutta, ja köyhyysrajan alapuolella olevilla tuloilla eläviä, on edelleen liian paljon. Eräät asi-at Ruskaliiton syntymän ajoilta ovat edel-leen ajankohtaisia kuten lainaus alkuperäi-sistä säännöistä osoittaa: ”tukea ja edistää eläkkeellä olevien sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä heidän henkistä ja fyysis-tä kuntoaan”

Ajankohtaista, nykyisin pääosin Ruska-yhdistyksien hoidossa olevaa, on jäsenten psyykkisestä ja fyysisestä kunnosta ja sosi-aalisesta kanssakäymisestä huolehtimista.

Laajasti ottaen näitten teemojen alle voidaan sisällyttää Ruskayhdistyksien toi-minta lähes kokonaan. Ruskaliiton roo-li on muuttunut taustavaikuttajaksi ja ta-loudelliseksi tukijaksi omien resurssien antamilla mahdollisuuksilla. Raha-auto-maattiyhdistys on tukenut Ruskaliittoa avustuksilla, jotka mahdollistivat oman

Ruskalehden toimittamisen. Ruskalii-ton saama yllättävä testamentti muutti lii-ton talouden suhteessa jäsenistöön vah-vaksi ja johti RAY:n tuen päättymiseen.

Suoritetun jäsenkyselyn perusteella

Suomen Ruskaliitto ry 40 aktiivista yhteistyövuotta ikäihmisten parhaaksi

edustajakokous päätti toiminnan jatkami-sesta kevennetyssä muodossa, joka kui-tenkin mahdollisti jäsenyhdistyksien ta-loudellisen tukemisen oman pääoman avulla. Puheenjohtajan vaihtuminen vauh-ditti muutoksia, luovuttiin Helsingissä vuokratiloissa olevasta toimistosta ja Rus-kaliiton toimisto siirtyi kotitoimistoksi hallituksen puheenjohtajalle.

Ruskaliitolla on ollut omat kotisivut käytössä jo pitkään. Nykyisin viestit lii-tosta jäsenyhdistyksille menevät pääsään-töisesti sähköpostitse, muutamaa jäsenyh-distystä lukuun ottamatta. Näin pystytään viestimään nopeasti kaikille yhteisistä asi-oista ja saadaan, toivottavasti, asioita hoi-detuksi rakentavasti eteenpäin tarpeen mukaan.

Aktiivisten yhdistysihmisten osuus vanhenevassa väestössämme on valitetta-vasti vähentynyt ja nuoremmat, nyt eläk-keelle siirtyneet, hakevat yhteistoiminnan muotoa hyvin monipuolisesti. Tämä kehi-tys on näkynyt myös Ruskayhdistyksien jäsenkunnan vanhenemisena useilla paik-kakunnilla ja useitten yhdistyksien toi-minnan päättymisenä – ei ole ollut haluk-kaita jatkamaan toimintaa harrastuksena.

Suomen Ruskaliiton jäsenyhdistyksi-en lukumäärä on tällä hetkellä 18 ja niissä on jäseniä yhteensä noin 2300. Vireitä, toi-mivia yhdistyksiä on useita ja niissä jäsen-määrät ovat kasvaneet. Näissä on keksitty alueelle sopivaa toimintaa ja saatu innok-kaita ja aktiivisia vetäjiä eri harrastesekto-reille.

Toiminnan painopiste on selkeästi Rus-kaliiton jäsenyhdistyksissä, paikallisessa toiminnassa. Sen toiminnan ratkaisevat paikalliset tekijät ja jäsenet, jotka ovat sii-nä mukana.

Yhteistyö Valtakunnalliset eläkeläisjär-jestöt VENK ry:n jäsenliittona on Ruska-liiton vahvin kanava vaikuttaa valtakunnan tasolla päättäjiin, ja sitä työtä jatketaan.

Pienenä liittona voimme tietenkin lä-hestyä valtakunnan tason päättäjiä, mutta massan voima meiltä puuttuu, se on tosi-asia.

Yhteistyö tulevaisuudessa kaikkien suurempien eläkeläisten liittojen kanssa on todennäköistä, osin jo toteutunutta, kun taloudelliset mahdollisuudet yhteis-kunnassa kaventuvat ja eläkeläisten etuuk-siin pyritään puuttumaan monin tavoin.

Valitettavasti eläkeläiset koetaan jois-sakin piireissä yhteiskunnan painolastina, ”emme ole tuottavaa väestönosaa”, kuten joskus saa lukea. Kuitenkin, yhteiskun-tamme tarvitsee eläkeläisten panosta ve-rojen maksajina ja kuluttajina, ja nuorem-man sukupolven tukijana.

Usein valitettavasti unohdetaan elä-keläisten maksamien verojen osuus ko-konaisverotuksessa. Meitä eläkeläisiä on Suomessa jo yli 1,5 miljoonaa!

Ostovoimaa on – ja sitä käytetään. Pi-dämme pystyssä monia yrityksiä kautta maan matkustaessamme ja virkistäessäm-me itseämme.

Toivotan kaikille tämän lehden lukijoil-le hyvää tulevaisuutta – yhdessä toimien, toisiamme tukien elämämme olkoon on-nellista!

Pentti Kaukonen Suomen Ruskaliitto ry Hallituksen puheenjohtaja



Suomalaisten elinikä nousee. Se on hieno asia, josta voimme olla ylpeitä.

Tämä saavutus ei kuitenkaan ole itses-täänselvyys, vaan sen varmistamiseksi tar-vitaan monia tekoja – niin ihmiseltä itsel-tään, kuin koko yhteiskunnaltakin.

Suomalaisen ikääntymispolitiikan ta-voite on, että jokainen voisi elää aktiivis-ta elämää ja asua kotona mahdollisimman pitkään. Näidenkään tavoitteiden saavut-taminen ei ole itsestäänselvyys, ellei nii-den eteen tehdä töitä.

Kotona asumisen edellytyksiä ovat tur-valliset asunnot, kuntoutus, kotiin vietävät palvelut ja järkevä lääkehoito.

Kaikista edellä mainituista voisi kirjoit-taa vaikka kuinka paljon, mutta nostan täs-sä esille asian, joka on jäänyt mielestäni lii-an vähälle huomiolle, eli lääkehoidon.

Arvioiden mukaan ikäihmisistä joka neljännellä arvioidaan olevan merkittävä lääkehaitta ja iso osa sairaalaan joutumisis-ta on seurausta lääkkeiden aiheuttamista ongelmista. Kotona asuvat 75 vuotta täyt-täneet suomalaiset käyttävät keskimäärin kahdeksaa lääkettä ja laitoshoidossa olevat henkilöt yli kymmentä lääkettä.

Tärkeää onkin, että ikäihmisten lää-kehoito tarkistetaan säännöllisesti. Lää-kehoidon suunnittelua varten lääkealan tutkimus ja kehittämiskeskus Fimea on julkaissut verkkosivuillaan iäkkäiden tie-tokannan. Siellä on tietoa lääkkeen vaiku-tuksista ja annostelusta sekä haitta- ja yh-teisvaikutuksista.

Fimea on myös koonnut terveyden-huollon käytännön toimijoita moniam-

Hyviä vuosia!matilliseksi verkostoksi ikäihmisten lääk-keiden käytön järkeistämiseksi. Mukana toiminnassa on lääkäreitä, sairaanhoitajia tai muita sosiaali- ja terveysalan sekä lää-kealan ammattilaisia. Vain käytännön toi-mintatapoja muuttamalla ja yhteistyötä tekemällä pääsemme yhteiseen tavoittee-seemme eli järkevään lääkkeiden käyt-töön.

Lääkehoito ja sen jatkuva arviointi on vain yksi, mutta konkreettinen toimi ikäih-misten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Aktiivinen ikääntyminenSenioripolitiikan tärkeimpiä peruspilarei-ta ovat myönteiset asenteet ikääntymistä kohtaan. Meillä jokaisella on omissa asen-teissamme pohdittavaa, mutta myös mah-dollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi vanhem-pien, päiväkotihenkilöstön ja opettajien kautta siirtyy valtava määrä asenteita, jot-ka liittyvät suhtautumiseen eri-ikäisiin ih-misiin.

Muitakin peruspilareita tarvitaan. Sel-laisia ovat myös terveys, osallisuus ja tur-vallisuus.

Terveys on perusta, jolle muut rakentu-vat. Tutkimusten mukaan myös myöhem-mällä iällä tehdyillä terveellisillä elintapa-muutoksilla on vaikutusta. Missään iässä ei siis ole liian myöhäistä aloittaa.

Sosiaalista eristäytymistä voidaan es-tää lisäämällä aktiivista osallistumista ja parantamalla terveyttä. Aktiivinen ikään-tyminen tarkoittaa myös parempia mah-dollisuuksia omaa elämää koskevaan pää-töksentekoon.

Aktiivisen ja terveen ikääntymisen tur-vaaminen on investointi, jolla on monia myönteisiä vaikutuksia niin yksilölle kuin koko kansakunnalle. Se vaikuttaa myös koko kansantalouden kestävyyteen.

Mielestäni tärkeää on kuitenkin muis-taa kaksi asiaa. Senioreiden hienolle elä-mänkokemukselle on annettava sille kuu-luva arvo, ja kokemusperäinen tieto on siirrettävä tuleville polville.

Lisäksi Isänmaamme rakentaneille su-kupolville on taattava hyvä hoito ja hoiva juuri heidän omien tarpeidensa mukaan.

Lämpimät onnittelut Suomen Ruskalii-tolle! Kiitos työstänne.

Hyviä vuosia kaikille, toivoo

Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri

Julkaisija: Suomen Ruskaliitto ryPainos: 4000 kplVastaava toimittaja: Pentti Kaukonen, Suomen Ruskaliitto ry, hallituksen puheenjohtajaLehtitoimikunta: Ruskaliiton hallitusSivunvalmistus: VKK-Media Oy / Eila Lah tinenEtukannen kuva: Sateenkaari Kalajoella, Pentti KaukonenTakakannen kuva: Auringonlasku Välimerellä, Pentti Kaukonen

Ruska-viesti 40 v. JUHLALEHTI | Maaliskuu 2014


Ruska-viesti


Katselen ja maistelen Raamatun kuva-uksia erilaisista tavoista ikääntyä. Onko niillä jotain sanottavaa meidän aikaam-me? Ensin käännyn kauas historiaan, Vanhan testamentin Abrahamin puo-leen. Ensimmäinen Mooseksen kirja ker-too, että viisas ja kunnioitettu mies kuo-li korkean iän saavuttaneena, ”elämästä kyllänsä saaneena”.

Elämän kylläisyys maistuu täyteläi-seltä. Mietin ympärilläni eläviä ihmisiä: keistä sanoisin, että heidän elämänsä on kylläistä? Sanat, jotka kuvaavat Abraha-mia tuntuvat puhuvan asenteesta elä-mään. Katsonko ympärilleni kiinnostu-nein silmin? Uskaltaudunko tarttumaan vielä työuran jälkeenkin eteen tulevaan uuteen?

Uudessa testamentista luen yllättä-en raskaaksi tulleesta Mariasta. Hän on

hämmentynyt tilanteestaan, haluaa rau-haa ajatella ja kaipaa tukea. Nuori äiti lähtee vanhemman naisen, Elisabetin luo, joka korkeasta iästään huolimatta on myös raskaana. Sukulaisvierailun ajan ai-van liian nuori ja aivan liian vanha äiti ja-kavat arkea, huoliaan ja ateriansa.

Jaetut huolet, jaettu leipä. Kahden eri-ikäisen naisen kokemus näyttää minulle kuinka tärkeää on jakaa, tuputtamatta ja toista kunnioittaen. Marian ja Elisabetin kohtaaminen näyttää, mikä rikkaus on vaihtaa ajatuksia erilaisista sukupolviko-kemuksista käsin. Ne eivät erota, vaan ri-kastavat yhteyttä.

Kun lapsi sitten syntyy, menee tuore perhe temppeliin. Eivät he varmaankaan menneet itsevarmasti marssien, vaan va-rovasti, uutta ja outoa tilannettaan tun-nustellen. Siellä heitä vastassa ovat van-ha mies Simeon ja iäkäs Hanna.

Kuinka kauniisti Simeon kohtelee pientä, nostaa varovasti käsivarsilleen ja ylistää näkemäänsä. Kuinka kunnioitta-vasti puhuukaan Hanna lapsesta nähty-ään tämän.

Arvostavia sanoja tarvitaan tänäkin päivänä. Tarvitaan sukupolvien välis-tä ihailua ja iloa. Sanojen lisäksi tarvi-taan myös konkretiaa, tekoja. Suomessa on monenlaisia perheitä ja monille niis-tä vanhemman ihmisen läsnäolo ja apu ovat iloa ja kiitoksen aihe. Etsitään ja löy-detään toisemme!

Hyvän Jumalan siunausta ja johdatusta toivottaen,

Irja Askola Helsingin piispa

ja löydetään toisemme!

Puheenjohtajan kirjoitus 3Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon tervehdys 4Helsingin piispa, Irja Askolan tervehdys 5Edustajakokoontumiset 6-7Ruskaliitolla 40-v juhlavuosi 8Ruskaliitto ry:n historiaa 9-11

Oulun Ruskayhdistys 12-16 Miksi liityin jäseneksi? 14 Talent 14 Oululaiset matkaavat 15 Kirjallisuussta kerran kuussa 16 Kierikki, kivikautinen kauppapaikka 16Suomen Ruskaliitto ry 17Tilinpäätöskokous 17Rovaniemen Seudun Ruskayhdistys 18 Eläkkeellä tohtoriksi

Ikäihmiset yhteiskunnan voimavarana 19Seinäjokisten sivut 21-23 Reissuvihkosta 20 Kuntoilua lakeuksilla 21 Farmarinäyttelyssä 22 Seniorimuotia. Retkiruno 23Helsingissä liikekannalla 24Jyväkylästä 24-25 Aurinkokunnan pienoismalli 24 Runotar Anita Louniala 25 Syöpäpotilas maalasi tautinsa 25Ajanhermolla Kemissä 26Terveisii Porist! 28

Kunnossa kaiken ikää 28Vireää toimintaa Akaalla 29Tampereelta kuulumisia 30-31Tosi rakkaus 30-31Elämää Olavinlinnan liepeellä 32-35 Kierrellen kaarrellen vanhuudesta 34-35 Kalenteri 34Jäsenyhdistykset ja puheenjohtajat 35

Varkaudesta asiaa 37-40 Varkauden Ruskat perustettiin kahdesti 37 Paljon toimintaa 38 Varkaus leppoisa lomakohde 40Viisu Ruskakerholle 38Ruskalaulu 39Selätä selkäkipu 42

Äijäjoogaa Oulussa 43Senioritanssia Jyväskylässä 43Teatterimatkalle Ouluun 44Miten elää 100-vuotiaaksi 45Uusi numero neuvoo kansalaisia 46VENK ry toimii 47

SISÄLLYS SIVUEtsitään



Suomen Ruskaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää vuosittain kokoontuva edustajakokous.

Kokouksen puheenjohtaja toimi Leena Hänninen. Jyväskylästä ja Ruskaliiton hallituksen puheenjohtaja Elsa Sten-roos esitti vuosikokous asiat. Kuvassa kokouksen avauksen valmistelut.

Kokousedustajia seuraamassa asioitten käsittelyä.

Edustajakokous kokoontuu vuosittain

Uusi puheenjohtaja Pentti Kaukonen kiittää pitkän puheenjohtajakauden päättävää Elsa Stenroosia ansiokkaas-ta työstä Ruskaliiton hyväksi.

Pitkäaikaista hallituksen puheenjoh-tajaa, Elsa Stenroosia muistettiin pe-rinteisellä rubiini-linnulla ja Ruskalii-ton tunnusta muistuttavalla uniikki kaulakorulla.

Edustajakokous Helsingissä 30.3.2011Edustajakokoukseen Helsinkiin kokoon-tui runsas joukko Ruskayhdistyksien viral-lisia edustajia, olihan ennen kokousta jä-senyhdistyksiltä tiedusteltu jäsenkyselyllä Ruskaliiton tulevaisuuden suuntaviivois-ta. Valtaosa yhdistyksistä kannatti toimin-nan jatkamista kevennetyssä muodossa, ja niin myös päätettiin. Samalla päätettiin, et-tei säätiövaihtoehdon valmistelua jatketa.

Ruskaliiton seuraavaksi puheenjohta-jaksi äänestyksen ja arvonnan jälkeen tuli valituksi Pentti Kaukonen Oulusta ja vara-puheenjohtajana jatkaa Leena Hänninen.

Hallituksen kokouksessa 25.5.2011 uusi hallitus tutustui toisiinsa, päätti useis-ta käytännön asioista, joihin RAY:n tuen päättyminen ja puheenjohtajan vaihtumi-nen johti: luopuminen Helsingin toimis-

tosta, kotisivujen uusiminen, sähköposti-osoitteiston kerääminen ja tiedottaminen sähköpostilla, Ruskalehden toimittamisen lopettaminen ainakin toistaiseksi.

Pitkäaikainen hallituksen puheenjohta-ja Elsa Stenroos kutsuttiin Suomen Ruska-liiton kunniapuheenjohtajaksi kiitoksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasti työstä Rus-kaliiton hyväksi.

Elsaa muistettiin uniikilla taitelija Oiva Toikan rubiini-linnulla ja Ruskaliiton tun-nusta muistuttavalla uniikilla kaulakorulla.


Ruska-viesti


Edustajakokous Jyväskylässä 20.3.2013Jyväskylän Pääkirjasto/Maakuntakirjas-tossa pidettyyn edustajakokoukseen oli saapunut virallisia edustajia 9 jäsenyhdis-tyksestä yhteensä 24 henkilöä. Vuotuisten tilinpäätösasioitten lisäksi kokouksessa oli myös henkilövalintoja kaksivuotiskaudel-le.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin

Edustajakokous 21.3.2012 HelsingissäKokouksessa puhetta johti Voitto Juu-tinen Oulusta ja sihteerinä toimi Tuulia Passila Akaasta. Kokouksen yhteydessä varapuheenjohtaja Leena Hänninen on-nitteli 70 vuotta täyttänyttä puheenjohta-jaa Pentti Kaukosta kukkien kera.

Tavanomaisten vuosikokousasioitten lisäksi esillä oli Juhlaristeily maaliskuussa 2014 Tukholmaan liittyen Ruskaliiton 40 vuotiseen toimintaan. Hallitus valtuutet-tiin jatkamaan risteilyn valmistelua.

Jyväskylän Pääkirjasto/Maakuntakir-jastossa pidettyyn edustajakokouk-seen oli saapunut virallisia edustajia yhdeksästä jäsenyhdistyksestä yhteen-sä 24 henkilöä. Kuvassa kokouksen pu-heenjohtaja Kaija Kontas ja kokouksen sihteeri Pirkko Kanerva, molemmat Jyväskylän Ruskat ry:stä, ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Kaukonen.

Kokousedustajia paneutuneina kokouksen kulkuun.

Ryhmäkuva vuosikokouksesta30.3.2011.

Pentti Kaukonen, Tuulia Passila ja Voit-to Juutinen.

Leena Hänninen onnittelemassa 70 vuotta täyttänyttä puheenjohtajaa Pentti Kaukosta .

yksimielisesti Pentti Kaukonen Oulusta ja varapuheenjohtajaksi Leena Hänninen Jy-väskylästä. Molemmat jatkavat tehtäväs-sään. Ruskaliiton hallitukseen kaksivuo-tiskaudelle valittiin varsinaisiksi jäseniksi:

Ahola Raimo, Varkauden Seudun Rus-kat. Jouppila Jorma, Seinäjoen Seudun Ruskayhdistys. Mansnérus Kaapo, Sa-vonlinnan Ruskayhdistys. Passila Tuulia, Akaan Seudun Ruskat. Rautiainen Mar-

jatta, Rovaniemen Seudun Ruskayhdistys. Stenroos Elsa, Helsingin Ruskayhdistys. Stjerna Elna, Oulun Ruskayhdistys. Turja Viena, Porin Ruskat ry.

Varajäseniksi hallituksen valittiin: Aho-la Ritva Varkaudesta, Knuutila Kerttu Ke-mistä, Leino Kirsti Oulusta, Mustalahti Hilkka Seinäjoelta, Pusa Aarne Mikkelistä, Roine Paula Savonlinnasta, Salminen Aini Tampereelta ja Sirkesalo Touko Akaasta.

Pentti Kaukonen

Suomen Ruskaliitto ry on Suomessa olevien Ruskayhdistyksien taustaliit-to, jonka tavoitteena on jäsenyhdistyksiensä välityksellä niiden jäsenten psyykkisen ja fyysisen kunnon ylläpito ja jäsenistä huolehtiminen tuke-malla jäsenyhdistyksiä toiminnan järjestämisessä ja tietojen vaihtamista

edistämällä. Suomen Ruskaliitto on vuonna 1974 perustettu valtakunnal-linen puoluepoliittisesti sitoutumaton ikäihmisten järjestö. Siihen kuuluu ruskayhdistyksiä eri puolla Suomea. Liitto ajaa ikäihmisten yhteiskunnal-lisia etuja ja oikeuksia sekä edistää jäsenistön hyvinvointia.



Tavoitteemme on,että S-market on

omalla lähialueellaankokoluokassaan edullisin.

Osuuskaupassaomistetaan

yhdessäja jaetaan

hyödyt yhdessä

Bonusta mm. seuraavista Arinan toimipaikoista:

Suomen Ruskaliitto ry:n perustajajä-senet Helsingin Senioriliberaalit ry, Oulun Ruskakerho ry ja Turun Ruskat ry edustajineen olivat koolla 31.8.1974 Aulangossa Hämeenlinnassa ja perus-tivat Ruskaliitto –nimisen liiton.

Paikalla olivat seuraavat henkilöt:Lea Koskivirta Järvenpää (toimi perus-tavan kokouksen puheenjohtajana), Airi Käki Turku, Vieno Äyräs Turku, Antero Kaakinen Hämeenlinna, Vilho Lohva Oulu, Jussi Mäkelä Seinäjoki, Kyllikki Klemetti Oulu, Kerttu Suomio Oulu (käytti ensimmäisen puheenvuo-ron, jossa esitettiin Suomen Ruskaliitto ry:n perustamista), Maija Tilus Oulu, Sirkka Kuortamo Vaasa, Kauko Vartio Sepänkylä Vaasa, Eeva Luoto Helsinki ja Tapio Väkeväinen Helsinki.

Perustavassa kokouksessa todettiin, että Suomen Ruskaliitto ry on puolue-poliittisesti sitoutumaton.

Suomen Ruskaliitto ry:n ensim-mäiseen hallitukseen kuuluivat: Pu-heenjohtaja Airi Käki Turku, Lauri Ol-litervo Turku, Alli Helminen Oulu, Maija Tilus Oulu, Vilho Lohva Oulu, Esa Kaitila Helsinki ja Heikki Nieme-lä Helsinki.

Ruskaliitolla 40-v juhlavuosi


Ruska-viesti


Suomen Ruskaliitto ry - 40 vuottaToiminnan taustaaSuomalaisessa yhteiskunnassa olivat vuo-sikymmenet 1960-70 vireää aikaa. Poliit-tisesti otettiin kantaa ja vaikutettiin asi-oihin. Tänä kautena syntyi ”suomalainen hyvinvointivaltio”. Parannettiin sosiaali-turvaa. Rakennettiin asumalähiöitä, joihin tuli valtavasti uusia asuntoja, ostoskeskuk-sia, terveyskeskuksia, lasten päiväkoteja ja peruskouluja ja supermarketteja. Kansa-laisten hyvinvointia kohennettiin monin tavoin. Silloiset ja nykyisetkin eläkeläiset olivat tätä hyvinvointia rakentamassa.

Maan sisäinen muuttoliike - maalta kaupunkeihin - muovasi myös perhe-elä-mää. Syntyi kahden sukupolven ”ydinper-heitä” jolloin isovanhemmat jäivät usein-kin vaille lastensa antamaa turvaa. Näissä puitteissa alkoivat toimeliaat ikäihmiset käynnistää eläkeläiskerhoja.

AlkuajatMelkein jokaisen puolueen ikääntyneet jäsenet perustivat yhdistyksiä ja ne puo-lestaan keskusjärjestöjä. Liberaaliseen Kansanpuolueeseen kuuluvien eläkeläis-ten ensimmäiset yhdistykset syntyivät Turkuun, Ouluun ja Helsinkiin. Kyseis-ten yhdistysten jäseniä kokoontui sittem-min 31.8.1974 Hämeenlinnaan - Aulan-golle, missä lausuttiin Suomen Ruskaliiton syntysanat. Ruskayhdistyksiä perustettiin kaikkialle Suomeen ja enimmillään niitä oli 35, jolloin yhdistysten yhteinen jäsen-määrä oli noin 6000 henkilöä.

Yhdistykset olivat alusta alkaen itsenäi-siä, rekisteröityjä, omien sääntöjensä puit-teissa toimivia, vireitä organisaatioita, ei-vätkä ne olleet sidoksissa puolueeseen.

Suomen Ruskaliitolle hyväksyttyjen sääntöjen tavoitteena oli …”tukea ja edis-

tää eläkkeellä olevien sosiaalista ja talou-dellista hyvinvointia sekä heidän hen-kistä ja fyysistä kuntoaan, auttaa heitä asuntojen, sopivan työn, kulttuuripalvelu-jen, kuntoutuksen ja muiden sosiaalisten etuuksien sekä virkistyksen saamiseen.”

Merkittävää oli, että tuolloisissa sään-nöissä korostui asuntojen ja työn mer-kitys. Olihan kaupungeissa vielä valtava asuntopula ja eläkkeet olivat elinkustan-nuksiin nähden pieniä. Näin ollen lisätu-loilla oli merkitystä.

Toimintaa Tavoitteita pyrittiin toteuttamaan tehok-kaasti. Yhteyksiä luotiin kansaedustajiin, puolueisiin ja ministeriöihin. Eläkeläisten asemaa piti parantaa. Eikä virkistystäkään unohdettu. Liitto järjesti kesäpäiviä ja elä-keläisjuhlia vuosittain.

Kesäpäivät koettiin iloisina tapahtumina. Kuva on 1970 -luvulta.



Osanottajia oli satamäärin. Kun eläke-läisten nuoruus oli mennyt vaikeina sota- ja pula-aikoina, oli nyt huvitusten vuo-ro. Ulkomaanmatkoja tehtiin kerran, jopa kahdesti vuodessa. Matkoja ohjasivat useimmiten liiton omat opastajat ja esi-merkiksi ”Aurinkomatkat” olivat suhteel-lisen halpoja.

Raha-automaattiyhdistyksen tukemia lomia välitettiin suomalaisiin lomakohtei-siin runsaasti, sillä osa eläkeläisistä tuli toi-meen tuohon aikaan niukoin varoin.

Tiedonvälitykseen kiinnitettiin erityis-tä huomiota, sillä päivälehdet välittivät ikäihmisiä koskevia tietoja melko vähän ja valikoidusti.

Liiton oma jäsenlehti - RUSKALEH-TI - oli alkanut ilmestyä vuonna 1980. Se laajeni 1990 - luvulla 12-sivuiseksi, nelivä-ripainatuksin ja ilmestyi neljästi vuodessa. Oma lehti oli odotettu ja kaivattu viestin-tuoja, joka yhdisti henkilöjäseniä ja yhdis-tyksiä. Lisäksi jäsenkirjeillä kerrottiin or-ganisaatioon liittyvistä asioista.

Liiton julkaisutoiminnasta mainitta-koon, että vuosittain painatettiin seinäal-manakkoja. Ne olivat uuden vuoden ter-vehdys liitosta jäsenille. Merkittävimmät olivat ne almanakat, joiden oheistiedoil-

toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Sen puitteissa pidettiin mm. vuo-sittain toistuvat kävelykampanjat. Niistä parhaiten menestyi ”Pohjoisnavalta päi-väntasaajalle” - tapahtuma. Kaikki kesäi-siin liikuntakampanjoihin osallistuneet palkittiin.

Perustettiin myös jumppa-, kuntosa-li- ja uintiryhmiä ja rahoitettiin niiden toi-mintaa.

Liitto painatti kotijumppaohjeita ja terveyspäiväkirjan, jota jaettiin yhdis-tysten kautta 2000 kappaletta. Kuunnel-tiin terveysluentoja ja julkaistiin aihees-ta kirjoituksia. Liitto lainasi yhdistysten tilaisuuksiin asiantuntijoiden laatimia kalvosarjoja. Terveysaihe kiinnostikin jä-senistöä pitkään.

Kampanjoita oli toki muitakin, kuten ”Kaikki väkivaltaa vastaan” joka käsitteli ikäihmisten turvallisuutta, ”Kenellä kau-nein parveke”, ”Minun käsityöni”, ”Nuo-ruuden muisto” ja ”Valokuvausta”. Osal-listuttiin myös Motiva Oy:n järjestämille energiansäästöviikoille.

Kampanjoiden puitteissa pidettiin on-nistuneita yleisötilaisuuksia.

Erikoisempia toimia olivat ne, joilla py-rittiin vaikuttamaan yleiseen hyvinvoin-

la autettiin ikäihmisiä siirtymään markas-ta euroon.

Ajat muuttuvat Näissä merkeissä jatkui toiminta parin en-simmäisen vuosikymmenen ajan. - Kun sitten yhteiskunta muuttui vuosien myötä, niin tuli Suomen Ruskaliitonkin toimin-taan uusia virikkeitä. Suomalaisten elinta-so nousi ja eläkeläisten tilanne parani.

Autot, televisiot, tietokoneet, känny-kät ja monet tekniset välineet avasivat ”uu-sia maailmoja” eikä ollut enää niin ilmeis-tä yhteisen toiminnan tarvetta kuin ennen. Eläkeläisten kielitaidon ja omatoimisen matkailun lisääntyessä vähenivät myös lii-ton matkajärjestelyt. Toiminta alkoi pai-nottua erilaisiin kampanjoihin ja opin-topäiviin sekä yhdistysten taloudelliseen tukemiseen.

KampanjatErilaisin kampanjoin aktivoitiin yhdistys-ten jäseniä terveyden, turvallisuuden ja henkisten harrastusten pariin. Liitto ra-hoitti kampanjoita ja alettiin maksaa har-rastustoiminnan tukea. Kolmivuotinen aktiviteetti ”Pitkää ikää - hyvää terveyttä”

Yhdistykset tekivät innokkaasti retkiä. Kuvassa on Akaan (Toijalan) yhdistyksen retki sisä-Suomeen ja retkeläiset tutustu-massa Lepikon torppaan.


Ruska-viesti


tiin, jopa lastensuojeluun. Kampanjoitiin epäeettisiä mainoksia vastaan. Tarkkail-tiin television väkivaltaisia ohjelmia ja tu-lokset välitettiin televisiokanavien vastaa-ville. Vedottiin siihen, että väkivaltaiset ja ahdistavat ohjelmat on sijoitettava myö-häisiltaan, eikä niitä saisi mainostaa tele-visiossa lasten valveilla olon aikaan. Aja-teltiin televisioväkivallan olevan lapsille haitallista. Toimivathan isovanhemmat useinkin lastenlasten hoitajina, joten huo-li lastenkin hyvinvoinnista oli aiheellista. Kiinnitettiin liike-elämän huomiota tuo-teselosteisiin, niiden asiapitoisuuteen ja luettavuuteen.

ArvostuksetLiitto arvosti ikäihmisten parissa ansiok-kaasti työskennelleitä. Alkuaikoina myön-nettiin liiton viirejä ja kunniamerkkejä, mutta näistä luovuttiin myöhemmin ja ne korvattiin muilla lahjoilla. Joinakin vuosi-na nimettiin kunniamaininnoin valtakun-nallinen ”Puolestapuhuja” ja oman orga-nisaation piirissä ”Vuoden eläkeläinen”. Perusteena oli merkittävä työ ikäihmisten hyväksi.

Omalla paikkakunnallaan yhdistys-ten jäsenet istuttivat aiemmin eläneiden ikäihmisten muistoksi ”Puurtajien puun”. Eläkeläisten päivää vietettiin vuosittain 20.3. monin tavoin. Nämä toimet saivat julkisuuta ja innostivat jäseniä.

- Kampanjoinnin parhaat vuodet ajoit-tuivat aikaan 1997-2010.

EdunvalvontaaKuten jo mainittiin oli eläkeläisten edun-valvonta aluksi merkittävää. Sittemmin eläkkeitä korotettiin verraten hyvin ja ta-loudellinen hyvinvointi lisääntyi. Tilanne muuttui, kun 1990-luvun alussa tuli talou-dellinen lama. Siinä romahti myös eläke-läisten talous. Tuli ylimääräinen sairaus-vakuutusmaksu ja eläkeläisten verotus kiristyi vuosien myötä jopa palkansaajien verotusta kireämmäksi.

Eläkkeitä korottavaa indeksiä heiken-nettiin. Eläkkeiden laskentaperusteita muutettiin. Kansaneläkkeistä poistettiin pohjaosa (446 mk/kk) niiltä, jotka eivät saaneet eläkkeeseensä nk. lisäosaa. Näitä henkilöitä oli noin 400 000. Lamavuosina

tapahtuneet etuuksien menetykset kor-vattiin osittain, mutta hyvin hitaasti. Ti-lanteen parantamisessa oli kaikilla eläke-läisjärjestöillä paljon työtä.

Voittona eläkeasioissa on nähtävä ta-kuueläke, joka nosti vähimmäiseläkkeen tasoa merkittävästi. Suomen Ruskaliitto-kin edisti asiaa tehokkaasti. Takuueläk-keen malli tuli Ruotsista. Edunvalvontaa on tehty Suomen Ruskaliitossa yksin sekä yhteistyössä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa.

Rahoitus ja henkilöstöSuomen Ruskaliitto on saanut rahoitus-ta jäsenmaksuista, vähäisestä liiketoimin-nasta alkuaikoina, Raha-automaattiyhdis-tyksen avustuksista vuoteen 2010 asti ja testamenttilahjoituksesta vuonna 1986. Tämän lahjoituksen turvin liitto hankki toimitilan Helsingistä, osoitteesta Fredri-

kinkatu 26 A 1. Toimitila jouduttiin myy-mään vuonna 2009 ja näin saaduilla va-roilla on toimittu viime vuodet.

Liiton toimistossa ovat työskennelleet Eeva Luoto, Kerttu Koskivaara, Anne Vep-sä, Virpi Railo ja Elvi Pekkarinen.

Liiton puheenjohtajina ovat toimineet Airi Käki, Paavo Aarnio, Olli Ansamaa, Matti Haapaniemi, Kalevi Viljanen, Elsa Stenroos ja vuodesta 2011 lukien Pentti Kaukonen.

Monet idearikkaat, aloitekykyiset hen-kilöt ovat toimineet liiton ja yhdistysten luottamus- sekä vapaaehtoistehtävissä. Tästä he ansaitsevatlämpimät kiitokset.

Tässä katsauksessa on esitetty Suomen Ruskaliiton toimintaa vain lyhyesti.

Onnea ja menestystä jatkoon, toivoo

Elsa Stenroos

Helsingin Ruskayhdistyksen väkeä tutustumassa oppaan johdolla Kasvitieteelli-seen puutarhaan. Koulutiedot eivät riittäneet kasvien tunnistamiseen.

Energiasäästöviikkoon paneuduttiin monin tavoin. Helsingin Ruskayhdistyksen väkeä tutustumassa kotitalouden säästötoimiin Helsingin Energialaitoksen ope-tustiloissa.



Joulukuun 8. päivänä 1971 oli 44 eläke-toiminnasta innostunutta kokoontunut tavaratalo Kelan kahvioon Oulussa pe-rustamaan eläkeläisyhdistystä Kerttu Suo-mion kutsumana. Aluksi lääkintävoimiste-lun opettaja Kuusinen luennoi eläkeläisen kunnon hoidosta ja liikunnan tarpeelli-suudesta.

Tilaisuus sujui leppoisissa tunnelmis-sa: välillä juotiin torttukahvit ja laulettiin joululauluja. Äänestyksen jälkeen nimek-si tuli Ruskakerho, muita vaihtoehtoja ei pöytäkirjassa mainita. Sääntöehdotuskin oli valmiina, olihan valmistavia kokoon-tumisia ollut jo kaksi. Valittiin myös toi-mikunta hoitamaan Ruskakerhon asioita. Kokous päättyi Valtteri Näsin kertomuk-seen uusista ruokailumenetelmistä, jotka auttavat välttymään ylimääräisiltä kiloilta. Valde Näsi oli entinen Kalevan päätoimit-taja (vuosina 1945-66).

Alun linjaukset viitoittivat toiminnanAlustavassa kokouksessa oli hahmoteltu kerhon aihepiirejä. Oli suunniteltu fyy-sisen kunnon ylläpitämistä, iloista ohjel-maa, laulua ja kuoron perustamista, arpa-jaisia, askartelua ja matkoja, olipa rouva

Oulun Ruskayhdistys tiennäyttäjänä muille ruskalaisille

Ervasti esittänyt kirjoittamansa runon Onnellisten päivä. Näin hyvin linjattiin Oulun Ruskayhdistyksen toiminta vuo-sikymmeniksi kauppaneuvos Lauri Kelan tarjoamien pullakahvien voimalla.

Ensimmäisen vuoden toimintakerto-mus osoittaa jäsenten suurta innostus-ta. Eri pankit olivat tukeneet toimintaa ja järjestäneet ohjelmaa. Retkiä oli teh-ty Raahen Rautaruukille, Haukiputaan Hyvonille ja Kaustisten musiikkijuhlille. Yleisölle oli järjestetty Pohjankartanos-sa helmikuussa karnevaali-ilta ja keväällä tanssiaisilta. Ruskalaiset itse olivat esittä-neet innokkaasti ohjelmaa ja järjestäneet jopa Kemin teatterin vierailun Ouluun ja kutsuneet itsensä Joel Rinteen pitämään yhden miehen teatteri-illan. Mahdollisuu-det ryhmävoimisteluun ja uintiin oli myös järjestetty.

Itse luotua ja ostettua kulttuuriaKymmenen vuotta on vierinyt. Vuoden 1981 toimintakertomus on hengästyttä-vän pitkä. Jäseniä oli jo 480. Kokoonnut-tiin pääasiassa päiväkeskuksessa ja Kaup-paklubilla. Toiminta oli organisoitua, oli valittu emännät ja isännät sekä eri alojen ohjelmien järjestäjät: ohjelma- ja opinto-,

musiikki-, kirjallisuus-, matkailu- sekä as-kartelu- ja käsityöpiirit. Toimintaa oli joka viikko, oli asiantuntijaluentoja ja omaa oh-jelmaa. Retkiä tehtiin Runnin kylpylään ja ympäristöön, Rovaniemelle yhdistetty-nä rasvamatkaan Haaparantaan, kirkkoret-ki Muhokselle, musiikkiretki Kaustisille, hiihtolomaretki Vuokattiin ja toinen kirk-koretki Nivalaan ja ympäristöön.

Ruskaliiton kesäpäivät isännöitiin Ou-lussa 500 ruskalaiselle. Apulaiskaupun-ginjohtaja Matti Rossi isännöi kaupungin Ruskaliiton hallitukselle tarjoamaa lou-nasta. Ulkomaanmatkat tehtiin syksyllä Rhodokselle ja Jugoslaviaan, ruskaretki Ju-miskolle. Yhdistyksen 10-vuotisjuhla vie-tettiin Oulun kaupunginteatterissa Markus Packalènin ohjaaman Cabaret-musikaa-lin parissa 300 ruskalaisen voimin. Juhlat jatkuivat toisena päivänä Kauppaklubil-la juhlavieraana teatterinjohtaja Markus Packalèn, joka esitelmöi teatterin tekemi-sestä. Kaikki harrastuspiirit toimivat vilk-kaasti. Puheenjohtajana oli kymmenen vuotta toiminut Kerttu Suomio, musiikki-maestrona Eino Hänninen, joka johti yh-distyksen kuoroa ja juhlissa myös omaa orkesteriaan.

Matkailuintoa läpi vuosikymmenienKaksikymmenvuotista toimintaa juhlittiin 8.12.1991 juhlalounaalla Vaakunan ravin-tola Piccadillyssä.

Omia jäseniä oli 196, kutsuvieraita ja muista yhdistyksistä tulleita oli niin pal-jon, että kaikkiaan juhlijoita oli 235. Oh-jelma oli jälleen monipuolista ja ilta päät-tyi kaupunginteatterissa Sateenkaaren tuolla puolen. Jäseniä yhdistyksessä oli 531.

Helvi Hyrynkangas toimi yhdistyksen puheenjohtajana 13 vuotta. Kuva: Esko Pekama.


Ruska-viesti


Käsityö- ja askartelu- sekä laulupiirit toimivat ja liikuntaa harrastettiin viikot-tain Raksilan uimahallissa. Aleksinkul-massa kokoonnuttiin 28 kertaa. Aiheet liikkuivat vanhenemisesta ja terveyden-hoidosta matkakuvauksiin ja musiikkiin. Kotimaassa matkailtiin ahkerasti. Käy-tiin ulkoilemassa Virpiniemessä, Mänty-rannan kotitilalla Pellossa, kirkkomatkal-la Rantsilassa, Kuhmon kamarimusiikissa ja ruskaretkellä Kittilässä. Ruskaliiton ke-säpäiviä vietettiin Seinäjoella ja tietysti pa-luumatkalla tutustuttiin Isonkyrön van-haan kirkkoon.

Kemissä käytiin onnittelemassa yhdis-tyksen 15-vuotista taivalta. Kuopiossa vie-tettiin Pohjois- ja Itä-Suomen Ruskayh-distysten yhteisiä syysjuhlia, eikä vierailua ortodoksiseen kirkkomuseoon ja Lepikon torppaan voinut sivuuttaa. Kotimaan mat-kailu päättyi Tampereelle ja Helsinkiin suunnattuun kulttuurimatkaan, tutustut-tiinpa eduskuntataloonkin Tuulikki Uk-kolan opastamana. Matkailuvuoden huip-puna oli Portugalin kierros. Tuloja saatiin käsityöarpajaisista, käsitöiden myynnistä ja kahvituloista. Kaupungin avustus oli 16 000 markkaa.

Kolmas vuosikymmen sujui Helvi Hy-rynkankaan komennossa, toimihan hän puheenjohtajana 13 vuotta 1991 lähtien. Uuden vuosituhannen lähestyessä tieto-koneet tunkeutuivat myös koteihin. Niin-pä milleniumvuonna käynnistettiin rus-kalaisten atk-koulutus, jota jatkettiin seuraavana vuonna. Jäseniä 30 vuotta täyt-tävässä yhdistyksessä oli 654 ja ohjelmal-lisia ja vapaamuotoisia tilaisuuksia jär-jestettiin 35. Aiheet noudattivat entisiä latuja: vanhenemista ja muita terveyteen liittyviä asioita, paikallishistoriaa ja –kult-

tuuria, matkakuvauksia, muotinäytöksiä. Kotimaan matkakohteita olivat Rokua, Tampere-Lahti, Yli-Iin kirkko, Ahvenan-maa sekä Keski-Suomi-Kymenlaakso. Ul-komailla käytiin Teneriffalla, Lontoossa ja Lofooteilla. 30-vuotisjuhlassa 10.11. Poh-jankartanossa jaettiin 20 pöytäviiriä aktii-visille ruskalaisille.

Ohjelmassa oli puheiden ja tervehdys-ten lisäksi tanssia, musiikkia ja ”humoris-tista kerrontaa”.

Avainasemassa osaavat toimijatUusi vuosituhatkaan ei tuonut suuria muutoksia Oulun Ruskayhdistyksen toi-mintaan, niin hyvin olivat perustajat toi-minnan linjanneet. Ruskalaiset olivat jo alussa ottaneet huo-mioon liikunnan ja terveellisen ruokava-

lion merkityksen; nythän ne ovat median päivittäisiä mieliaiheita.

Vuosien varrella on muistettu myös lai-toksissa ja kodeissa olevia yksinäisiä van-huksia tekemällä musiikkivierailuja ja tarjoamalla apua ostosten teossa ja ulkoi-lussa. Oulun Ruskayhdistyksellä on ollut onnea saada talkootyöhön osaavia toimi-joita, jotka ovat lahjoittaneet taitonsa ja ai-kansa pyyteettömästi yhteiseksi hyväksi.

Tiedot tähän selostukseen on kerätty sen vuoden toimintakertomuksesta, jol-loin yhdistys on täyttänyt pyöreitä vuosia. Välivuosina toiminta on ollut yhtä moni-puolista. Mitä Oulun Ruskayhdistys on tä-nään, siitä muissa jutuissa.

Elna Stjerna

Kerttu Suomio (seisomassa) oli Oulun Ruskayhdistyksen perustavan kokouksen kokoonkutsuja ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Satu Saravesi (vas.) oli puheenjohtajana yhdistyksen 40-vuotisjuhlan aikana 22.11.2011. Kuva: Esko Pekama.

Perustettu 1971Jäseniä 577Yleiskokouksia tiistaisin 31, joissa on asiantuntijaluentoja paikallis- ja lähialueen historiasta ja yleissivistävistä aiheista, tuotteiden ja palvelujen esittelyä, matkaker-tomuksia, hartaustilaisuuksia, perinneohjelmaa ja juhlia.Harrastuspiirit: Kirjallisuuspiiri, Ruskakuoro, käsityöpiiri, näytelmä- ja runopiiriLiikuntaryhmät: Jooga, kuntojumppa, pilates, senioritanssi, äijäjooga.Yhdistyksen jäsenet ovat tehneet ystävänpalvelua vierailemalla vanhusten palvelu-taloissa ja kodeissa.Kuusi kulttuurimatkaa kotimaahan ja syyskuussa Barcelonaan.

Oulun Ruskayhdistys ry lyhyesti v. 2013Oulun Ruskayhdistyksen puheenjohtajat:

Kerttu Suomio 1971 – 1981Hannes Hemmi 1982 – 1988Anneli Miesmaa 1989 – 1990Helvi Hyrynkangas 1991 – 2003Oili Hirvonen 2004 – 2005Marja Rysä 2006 – 2008Satu Saravesi 2009 – 2012Elna Stjerna 2013 -



Miksi liityin jäseneksi?Työhön ja ammattiin liittyvä ajankuluni väheni. Minulla oli mahdollisuus rakentaa arkeeni uusia sisältöjä. Työkontaktejani korvaamaan etsin ikäihmisten yhteisöistä uusia mahdollisuuksia.

Oulun Ruskayhdistyksen ja sen emoyhteisön Ruskaliiton kotisivuil-ta löysin mahdollisuudet toteuttaa pyr-kimyksiäni lisätä sosiaalista kans-sakäymistä ja vuorovaikutusta sekä kuntoilua hengen ja ruumiin alueilla. Liittyminen kävi mutkattomasti netissä; seuraavana päivänä olin jäsenenä mukana Oulun yhdistyksen viikkokokouksessa ja äijäjoogan viikkoharjoituksessa.

Mitä tuon tullessani?Virkeän ja auliin mielen. Se lienee ko-vin samaa kuin muillakin ruskalaisilla. Omaa erityistä yhteiseen vuorovaikutuk-seen ehkä minulla on kylmän terveysvai-kutusten tutkijana ja asiantuntijana, jos-sa roolissa olen toiminut 45 vuotta, 10 v sitten kuuman terveysvaikutukset tulivat myös mukaan. Niiden asiantuntijaryh-mässä olen edelleen aikaisempaa pienem-mällä ajankäytöllä. Tutkijoiden käsitykset kylmän ja kuuman vaikutuksista tervey-

Uusi jäsen Ruskaliiton Oulun yhdistykseen: Juhani Hassi

delle ovat suuresti muuttuneet ja tarkentu-neet viime vuosina.

Seuraavassa Pentti Kaukosen pyytä-mänä joitain yleisemmin ikäihmisiä ehkä kiinnostavia huomioita.: Kylmä ja kuu-ma ympäristö ovat meille vaihtelun ja vir-kistyksen lähteitä. Ne vaikuttavat ihmisen elintoimintoihin aina, kun olemme viih-tyisän lämpötila-alueen +18 - +25°C, ulko-puolella. Vaikutukset ovat aluksi lämmön-säätelyä ja sopeutumista. Niillä turvataan miellyttävät kokemukset ja hyvinvoin-ti paljon laajemmalla lämpötila-alueella. Tärkeä osansa tähän on myös mielekkäil-lä toimintakäytännöillä ja oikeilla vaate-tusvalinnoilla.

Terveistä nuorista ja työikäisistä poike-ten ikäihmisillä ja kroonisia, erityisesti ve-risuonten ja hengityselinten sairauksia po-tevilla jo em lämmönsäätelyn aiheuttama kuormitus voi aiheuttaa sairausoireita tai kohtauksia, siinä yksilöherkkyyden vaih-telu on laajaa. Yhden tai useamman oireen kylmässä ilmoittaa yli 60-vuotiaista suo-maalaisista selvästi yli puolet. Myös kuu-masta oireita Suomen kesässä on yllättä-vän paljon.

Oikein toimien nämä haitat ovat hal-littavissa omin ratkaisuin. Sairauksiin ja

erityisesti niiden lääkitykseen eri vuo-denaikoina tai äärilämpötiloissa, apu ter-veydenhuollosta on tarpeen. Itse kunkin hyvinvoinnin tueksi on asiantuntijaryh-mämme kirjoittanut vapaasti käytettävät tietosivustot: kylmäinfo.fi ja kuumainfo.fi.

Terveydenhuollon asiantuntijoille on seikkaperäisempi opas, jonka osoite löy-tyy em infosivustoilta. Tieto säähän liitty-vistä oman käyttäytymisen ja tuntemus-ten perusteista ja omahoidosta turvaavat myös ikäihmisille mahdollisuuden nauttia eri vuodenaikojemme myönteisistä vaiku-tuksista hyvivointiimme.

Kylmä ja kuuma ympäristö vaihtelun ja virkistyksen lähteitä

Talenttia

Daniel Helakorpi

oliko tähän jotain juttua?on ainakin juttulistassa mainittu

Viime vuoden vappuaattona Oulun ruska-laiset esittelivät taitojaan Talent-Ruskassa. Tilaisuuden kruunasi oikea Talent-Suo-mi, runopoika Daniel Helakorpi. Muus-ta Talent-ohjelmasta vastasi oman Ruska-yhdistyksen esiintyjät ja järjestivät myös melkoisia yllätyksiä, esim. laulukvartetti ”Kisu-Misut”.

Teksti ja kuva: Elna Stjerna

Runoja elävästi lausuva 7-vuotias Da-niel Helakorpi voitti Talent Suomen 2012.


Ruska-viesti


Oulun Ruskayhdistys tekee useita matkoja vuoden aikana. Meillä matkanjohtajilla on paljon puuhaa matkojen suunnittelemi-sessa ja niiden toteuttamisessa. Matkojen suunnittelussa on periaatteena, että matka ei ajallisesti ole liian pitkä, maksimissaan viikko. Hinta on neuvoteltu kohtuullisek-si niin, että mahdollisimman monella rus-kalaisella on mahdollisuus osallistua jol-lekin matkalle. Matkustamme Euroopan alueella lentäen ja joskus junallakin, mutta useimmiten matkaamme kotimaassa linja-autolla.

Kotimaan kulttuurimatkat esim. Hel-sinkiin, Turkuun, Tampereelle, tai lähi-alueiden kaupunkeihin ovat olleet kes-tosuosikkeja. Bussilastillinen teatteri- tai konserttimatkalle lähteviä löytyy helposti. Usein tutustumme käyntikohteeseemme paikkakuntalaisen oppaan johdolla kierto-ajelulla ja käymme tutustumassa kyseisellä paikkakunnalla tai matkanvarrella oleviin museoihin, taiteilijakoteihin yms. senio-reita kiinnostaviin kohteisiin, joihin yk-sittäinen matkailija ei välttämättä pääse tai harvemmin tulee menneeksi.

Toukokuussa kaatuneiden muistopäi-vänä Oulun Ruskayhdistyksellä on ollut tapana kustantaa jäsenensä kirkkomatkal-le lähiseudun kirkkoon. Tänä vuonna tu-tustutaan Pudasjärven kirkkoon ja sen jälkeen vieraillaan vielä Ranuan eläinpuis-tossa.

Vuosittain olemme tehneet yhden ul-komaanmatkan joko keväällä tai alkusyk-systä. Viimeisten kymmenen vuoden ai-kana me ruskalaiset olemme tutustuneet lukuisiin Euroopan kulttuurikaupunkei-hin. Viimeisimmät kohteet ovat olleet Lontoo, Pietari, Tallinna ja sen ympäris-tössä olevat kartanot sekä Barcelona. Nyt maaliskuussa noin seitsemänkymmen-

Oulun ruskalaiset matkaavat…

tä ruskalaista lähtee Tukholmaan Ruskan juhlaristeilylle. Tulevan syksyn ulkomaan-kohteena meillä on kaksi vaihtoehtoa: Kroatia komeine hiekkarantoineen ja his-toriallisine kohteineen, tai elävä ja kulttuu-rin täyttämä Berliini.

Ulkomaille lähdettäessä haasteena ovat ryhmämatkojen korkeat hinnat. Toisaalta taas se Viron kartanokierroksella kä-vimme Roosna-Alliku- hinta, joka etukä-teen maksetaan matkasta kattaa lähes kaikki kulut, kuten lennot, puolihoidon laadukkaassa hotellissa ja valmiiksi laadi-tut päiväohjelmat. Asiantunteva opas on mukana retkillä ja me matkanjohtajat huo-lehdimme matkalaisten turvallisuudes-ta vieraassa maassa parhaamme mukaan. Matkalle lähtevän tarvitsee vain huoleh-tia, että itse on sovitussa paikassa oikeaan aikaan passi ja matkavakuutus mukana. Matkojen jälkeen ruskalaiset ovat yleensä

olleet hyvin tyytyväisiä, eikä siis ole ihme, että monet seniorit ovat liittyneet Oulun Ruskayhdistykseen päästäkseen näille mukaville ja mielenkiintoisille matkoille.

Matkanjohtajat Pirkkoliisa Manninen ja Kaarina Kokko

Ranuan eläinpuiston ilves. (Kuva ami)

Kartanossa. (Kuva ami)

”Matkalle lähtevän tarvitsee vain huolehtia, että itse on sovitussa paikassa oikeaan aikaan passi ja matkavakuutus mukana.” Monet seniorit ovat liittyneet Oulun Ruskayhdis-

tykseen päästääkseen mukaville ja mielenkiintoisille matkoille



Moneenko Suomen kaupunkiin kuuluu kivikautinen kylä? Oulu sai sellaisen kun-taliitoksen yhteydessä, kun Yli-Iin, Hauki-putaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Oulun kuntaliitos tuli voimaan 2013. Merenran-nalla Yli-Iissä sijainnut Kierikki oli 5000 vuotta sitten resursseiltaan rikas alue ja sen asukkaat harjoittivat hylkeenpyyn-tiä ja kauppaa. Muinaistieteellinen toi-mikunta tutki kivikautisia asuinpaikkoja Pahkakoskella ja Kierikkisaaressa jo Iijo-

Kierikki, vilkas kivikautinen kauppapaikkaen voimalaitostöiden jälkeen 1960-luvul-ta lähtien.

Vauhtiin tutkimukset singahtivat, kun Oulun yliopiston tutkijat löysivät 1993 Kuuselankankaalta runsaasti asuinpai-kan jäännöksiä ja pari vuotta myöhemmin Purkajansuolta puulöytöjä. Talojen pohjat innoittivat rakentamaan kivikautisia talo-ja. Kattorakennelmat niihin kuitenkin lai-nattiin arktisten luonnonkansojen taloista. Viimeistään 4000 eKr Kierikin asukkaat

Rivitalo ei ole nykyajan keksintö. Jo Kierikistä tunnetaan kaksi suorakaiteen muotoista hirsiperustaista taloa, joissa oli 5 – 7 asumusta ja yhteispituus jopa 60 metriä. Ne olivat usean perheen koteja. Kuva: Elna Stjerna

asuivat taloissaan pysyvästi. Koska nahko-ja ja traania saatiin yli oman tarpeen, voi-tiin niillä käydä kauppaa Vienanmeren ja Itämeren rannikoiden asukkaiden kanssa.

Oulun ruskalaiset tekivät viime syk-synä retken tutustuakseen ”kivikautisen kaupunginosan” nykynäkymiin.(Lähde: Kierikkikeskuksen näyttelyopas)

Elna Stjerna

Kirjallisuuspiirissä 18.2.2014 käsiteltiin Jung Changin teosta Kiinan viimeinen kei-sarinna, onhan kevätkauden teemana Vie-raista kulttuureista. Kolmisenkymmentä innokasta kirjallisuuden ystävää oli jälleen koolla. Kuudetta vuotta toimiva Oulun Ruskayhdistyksen kirjallisuuspiiri ko-koontuu kerran kuukaudessa. Vetäjänä on alusta lähtien toiminut Marja Rysä.

Kirjallisuutta kerran kuussa

Oulun Ruskayhdistyksen kirjallisuus-piiri on toiminut jo kuusi vuotta. Vetä-jänä on alusta lähtien toiminut Marja Rysä (edessä oikealla).


Ruska-viesti


Suomen Ruskaliitto ry on vuonna 1974 perustettu valtakunnallinen puoluepoliit-tisesti sitoutumaton liitto. Ruskaliittoon kuuluvat jäseninä ruskayhdistykset eri puolella Suomea.

Ruskaliiton toiminnan tarkoituksena on tukea ja edistää ruskayhdistyksien jä-senten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Toiminta ta-pahtuu pääsääntöisesti liittoon kuuluvissa jäsenyhdistyksissä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Ruska-liitto pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntapoli-tiikkaan tekemällä yhteistyötä toisten elä-keläisjärjestöjen kanssa. Liitto tekee myös itsenäisesti aloitteita ja lausuntoja tärkeik-si katsomissaan asioissa.

Ruskaliiton tavoitteena on olla myös tiedon välittäjänä eläkeläisille tärkeissä asi-oissa. Tietojen välitys tapahtuu jäsenyh-distyksille toimitettavilla kirjeillä ja myös liiton kotisivujen kautta. Tiedonvälitystä jäsenyhdistyksiltä toisille jäsenyhdistyk-sille Ruskaliitto pyrkii tehostamaan sisäi-sen toiminnallisen yhteenkuuluvaisuuden vahvistamiseksi.

Ruskaliitto tukee mahdollisuuksiensa mukaisesti jäsenyhdistyksiään toiminnal-lisen tuen lisäksi myös taloudellisesti.

Ruskayhdistyksien toiminta on itse-näistä, monimuotoista yhdistystoimin-taa jäsentensä psyykkisen ja fyysisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Paikkakuntakohtaisesti jäsenyhdistyksi-en toiminnassa on havaittavissa huomat-tavia eroavaisuuksia yhdistyksen koosta ja aktiivisuudesta johtuen. Jäsenyhdistyk-set tiedottavat omasta toiminnastaan pai-kallisesti. Paikallisia yhdistyksiä on 19 eri puolilla Suomea.

Yhteystiedot:Pentti Kaukonen, puheenjohtaja0400 212 136pentti.kaukonendnainternet.net

Leena Hänninen, varapuheenjohtaja040 593 0558leena.hanninenpp1.inet.fi

Suomen Ruskaliitto ry

Ruskaliiton hallitus kokoontui helmikuussa tilinpäätöskokoukseensa Helsingissä lähes täysilukuisena. Kuvassa vasemmalta Viena Turja Porista, Kaapo Mansné-rus Savonlinnasta, Elsa Stenroos Helsingistä, Tuulia Passila Akaasta, Elna Stjerna Oulusta, takana Raimo Ahola Varkaudesta ja Pentti Kaukonen Oulusta. Kame-ran takana Marjatta Rautiainen Rovaniemeltä ja junaan kiirehti Jorma Jouppila, Seinäjoelta. Poissa: Leena Hänninen, Jyväskylästä.

Tavanomaisten vuosikokousvalmistelujen lisäksi todettiin viime vuoden jäsen-hankintakilpailun tulokset, päätettiin palkitsemisesta ja arvottiin kaikkien jä-senmääräänsä lisänneitten yhdistyksien kesken sääntöjen mukainen palkinto.

JÄSENMÄÄRÄÄ LISÄNNEET YHDISTYKSET: 1. SEINÄJOEN SEUDUN RUSKAYHDISTYS RY 36 jäsentä2. JYVÄSKYLÄN RUSKAYHDISTYS RY 24 jäsentä3. KEMIN SEUDUN RUSKAT RY 22 jäsentä4. ROVANIEMEN SEUDUN RUSKAYHDISTYS RY 9 jäsentä5. SAVONLINNAN RUSKAYHDISTYS RY 5 jäsentä6. VARKAUDEN SEUDUN RUSKAT RY 3 jäsentä7. TAMPEREEN RUSKAYHDISTYS RY 2 jäsentä8. KUOPION RUSKAYHDISTYS RY 2 jäsentä

PROSENTUAALISESTI PARHAAT LISÄYKSET1. KEMIN SEUDUN RUSKAT RY 19,5 %2. SEINÄJOEN SEUDUN RUSKAYHDISTYS RY 14,8 % 3. JYVÄSKYLÄN RUSKAT RY 11,3 %

PÄÄTETTY PALKITSEMINEN:SEINÄJOEN SEUDUN RUSKAYHDISTYS RY jaKEMIN SEUDUN RUSKAT RY 200 € palkinto JYVÄSKYLÄN RUSKAYHDISTYS RY 100 € palkintoARVONNASSA PALKINNON VOITTI:TAMPEREEN RUSKAYHDISTYS RY 200 € palkinto

Tilinpäätöskokous Helsingissä



Olen tullut Rovaniemen Ruskayhdis-tyksen puheenjohtajaksi v. 2010. Työs-kentelin rehtorina ja sitä ennen historian-opettajana lukiossa. Erityisesti viimeisinä työvuosinani tunsin voimistuvaa halua tutkia työtäni. Eläkkeelle jäätyäni vuonna 2008 tarjoutui tilaisuus ja aikaa jatkaa jat-ko-opiskelijana Lapin yliopistossa maan-kuulun ’rakkausprofessori’ Kaarina Mää-tän ohjauksessa.

Kaarina Määttä nappasi minut mukaan suoraan yliopiston käytävältä, kun olin siellä kuljailemassa ja ihmettelemässä, että mille tässä nyt alettaisiin ensimmäisenä eläkkeelläoloviikkona.

Siitä alkoi noin 4,5 vuotta kestänyt opiskelujakso, joka huipentui 17.5.2013 tapahtuneeseen väitökseen.

Tutkimuksen nimi on ”Onko teillä am-

Rovaniemen Seudun Ruskayhdistys ry

mattia? Meilläpä on!” Rovaniemen am-mattilukion kehitys vuosina 1996–2008. Selvitin tuossa tutkimuksessa Rovanie-men ammattilukion synnyn, kehityksen ja aseman Rovaniemen toisen asteen koulu-tuksessa.

Tutkimuksen tekeminen oli voimaan-nuttavaa ja palkitsevaa. Sain rauhassa pe-rehtyä siihen toimintaympäristöön, jossa olin tehnyt koulun kehittämistyötä. Lisä-potkua työlleni antoi tällä hetkellä jo to-teutuva ja silloin jo tiedossa oleva lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuun-nitelmauudistus.

Eläkkeelle jäädessä olin melkein 64-vuotiaana ja väitellessä 68-vuotias, jo-ten pidensin työuraani. Vielä ei ole kulu-nut vuottakaan väitöksestä. Koen kuiten-kin, että on tyydyttävämpää elää, kun on tuon työn tehnyt. Muutetaanko sillä mi-tään? Nyt asiaan perehdyttyäni olen oppi-nut, että muutos on hidasta ja erityisen hi-

dasta se on koulumaailmassa. Kuitenkaan ei peruskoulu-uudistuksesta olisi tullut mitään, jos 1950-luvulla koulu-uudistajat eivät olisi työskennelleet yhtenäiskoulun puolesta. Nyt peruskoulumme on yksi maailman parhaita.

Marjatta Rautiainen FT, puheenjohtaja Rovaniemen Seudun Ruskayhdistys ry.

Eläkkeellä tohtoriksi

Rovaniemen Seudun Ruskayhdistys on perustettu 1978. Tullessani mukaan toi-mintaan yhdistys täytti 30 vuotta. Muuta-man vuoden päästä meilläkin on 40-vuo-tisjuhlavuosi.

Yhdistyksen toiminta on ollut kerho-jen ohella myös pienryhmätoimintaa: on kirjallisuuspiiri, jota pitkään ovat ansiok-kaasti vetäneet Annikki Nelin ja Auli Si-pilä, sekä raamattupiiri, jonka vetäjänä on ollut pastori Mirja-Liisa Lindström seura-

kunnan puolesta. Kauan toimi patikkapo-rukka, joka käveli Rovaniemellä suosittua siltojen lenkkiä joka toinen viikko. Pati-kointi on loppunut jäsenten ikääntymisen takia. Edelleen toimii jumppakerho kerran viikossa. Monet jäsenet ovat alkaneet käy-dä kuntosalilla omatoimisesti.

Kerhomme jäsenmäärä oli vuodenvaih-teessa 122. Pitkästä aikaa oli tapahtunut pientä lisääntymistä jäsenmäärässä. Pois-nukkuneita oli viime vuonna viisi. Ker-

homme jäsenistön keski-ikä on korkea, noin 80 vuotta. Siitä johtuu, että toimin-ta on täytynyt sopeuttaa jäsenten enem-mistön tarpeisiin. Ruskaliiton risteily sai kuitenkin hyvän vastaanoton. Mukaan on lähdössä 17 jäsentä. Opetusneuvos Tert-tu Kärkkäisen puheenjohtajakaudella (14 vuotta) oli runsaasti matkoja, niitä van-hemmat jäsenet kiitollisina muistelevat.

Marjatta Rautiainen

Kuva vasemmalla: Raamattupiirin kokous 17.2.2014. Kuva oikealla: Kerhon yhteinen kokous 25.2.2014. Professori Tuija Hautala-Hirvioja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta esitelmöi Kalevalasta Akseli Gallen-Gallelan taiteessa.


Ruska-viesti


”Kun itse olimme nuoria, puhuttiin lähin-nä vain vanhuksista. Vanhukset näyttivät tuolloin todella vanhoilta ja olivat usein myös raihnaisia. Ennalta ehkäisevää ter-veydenhoitoa ei ollut, kuntoutusta ei juu-ri tunnettu ja kova ruumiillinen työ oli ku-luttavaa. Muutamat terveinä säilyneet ns. tervaskannot olivat poikkeuksia.

Vanhusretoriikasta siirryttiin vähin erin eläkeläisretoriikkaan, kun kansaneläkela-ki muutti tilanteen 30-luvun lopulla. Kun eläkeikäisenväestön määrä sitten terve-ydenhuollon kehittyessä ja keskimääräi-sen eliniän noustessa alkoi 1970-luvulta lähtien nopeasti kasvaa, alettiin eläkeläi-sistä puhua jonkinasteisena yhteiskun-nan ongelmana. Kun vielä syntyvyys al-koi voimakkaasti laskea, alettiin pelätä, että yhteiskunnan ns. huoltosuhde rasit-tuu liiaksi. Vahvimmillaan alettiin puhua ns. eläkepommista, joka termi keksittiin 70-luvun alun tunnetun kansaneläkekiis-tan yhteydessä, mutta jolla yleisimmin tar-koitettiin kansantalouden kykyä huoleh-tia eläkkeiden rahoituksesta. Tämän pelon synnytti erikoisesti se, kun alettiin poh-tia ns. suurten ikäluokkien eläköitymisen tuomaa lisätaakkaa eläkkeiden rahoituk-seen.”

”Mutta ei niin pientä pahaa, etteikö sii-nä olisi jotain hyvääkin. Suurten ikäluok-kien eläköitymisen seurauksena meistä seniori-ikäisistä tulee niin suuri väestön-osa, että mielipidettämme on pakko kuul-la eikä oikeutettuja vaatimuksiamme voi-da noin vain sivuuttaa. Ehkä juuri tästä johtuu, että aivan viime vuosina onkin ol-lut havaittavissa uudenlaisia äänenpainoja eläkeläisistä puhuttaessa.”

”Senioriajattelu nostaa ikäihmiset esiin oman elämänsä subjekteina, sitä hallitse-

Ikäihmiset yhteiskunnan voimavaranaSuomen Ruskaliiton 30-vuotta 2.9.2004 Helsinki,

juhlapuhe Emeritusprofessori Olavi Borg

vina ja siitä päättävinä hamaan todelliseen vanhuuteen saakka. Hylätään siis käsitys eläkeläisistä yhteiskunnan toimenpitei-den objektina, joka on aina jonkinasteinen ongelma yhteiskunnalle. Tosiasiassa elä-keläiset taitavat sittenkin olla yhteiskun-nassamme yksi vähiten harmia ja huolta aiheuttava väestönosa. Kyllä osassa nuori-soa ja työikäisiä on aivan riittämiin huolta meille kaikille.

”Toinen huomionarvoinen seikka on se, että seniorikansalaiset ovat merkittävä kansantaloudellinen tekijä ostovoimaisina kuluttajia. Eläkeläiset käsittelevät pääsään-töisesti hyvin viisaalla tavalla noin 15 mil-jardia euroa, joka eläketulona heidän käsi-ensä kautta kulkee. Useimmat eläkeläiset ovat edelleen myös merkittäviä veron-maksajia. Sitä paitsi, he ovat varsin suuren omaisuusmassan haltijoita, jolloin heihin on syytä suhtautua arvonannolla ja kunni-oituksella. Sillähän saattaa olla merkitystä perinnönjaossakin! Eläkettä ei tule nähdä tulonsiirtona ns. aktiiviväestöltä ns. passii-viväestölle, vaan todellakin eläkepalkkana, joka on korvausta siitä kestävän lähtöta-son luomisesta, joka hyödyttää seuraajasu-kupolvia monella tavoin. Yhteiskunnassa ei sukupolvesta toiseen siirryttäessä juu-ri mitään aloiteta ns. nollatilanteesta vaan siitä lähtötasosta, mihin edellinen suku-polvi on jo päätynyt. Me, nyt eläkeikäiset ihmiset olemme keskeisin osa niitä raken-tajasukupolvia, joiden työn varaan itsenäi-nen hyvinvointivaltiomme on luotu.”

”Seniorikansalaiset ovat todella suuri voimavara yhteiskunnassamme niin mää-rällisesti kuin laadullisestikin…. Me sa-nomme aivan asiallisesti: meissä seni-ori-ikäisissä on voimaa ja viisautta; me voimme olla monessa suureksi avuksi. Olisi harkitsematonta kulkea tällaisen tar-jouksen ohi.”

Suorat lainaukset Olavi Borgin puheesta erikseen saadun luvan perusteella;

Pentti Kaukonen

”Huomionarvoinen seikka on se, että seniorikansalaiset ovat merkittävä kansantalo-udellinen tekijä ostovoimai-sina kuluttajia. Eläkeläiset käsittelevät pääsääntöisesti

hyvin viisaalla tavalla noin 15 miljardia euroa, joka eläketu-lona heidän käsiensä kautta

kulkee.”

Lisäksi monet vanhenemista koskevat perinteiset tietomme ovat tutkimuksen edetessä muuttuneet radikaalisti. Todel-linen vanhuus näyttäisi alkavan keskimä-rin vasta noin 85 vuoden iästä eteenpäin. Nämä ikäluokat tarvitsevat laitoshoitoa keskimäärin jo noin 6 kuukautta vuodes-sa. Sen sijaan 75-84 tarvitsevat laitoshoi-toa keskimäärin vain noin 6 viikkoa vuo-dessa ja 65-74 vuotiaat vain noin kaksi ja puoli viikkoa vuodessa. Viimeisin luku on muuten likipitäen sama kuin monen hy-vän työpaikan sairauspoissaolojen määrä vuodessa!”

”Me, nyt eläkeikäiset ihmiset olemme keskeisin osa niitä rakentajasukupolvia, joiden työn varaan itsenäinen hyvinvointivaltiomme on luotu.”



Seinäjoen seudun Ruskayhdistysperustettu vuonna 1990jäseniä vuoden 2013 lopussa 280.Teemamme:Viihdymme ja liikumme yhdessäja

pitkää ikää – hyvää terveyttäKiitos aktiiviselle jäsenistöllemme

Yhdistyksemme on alusta lähtien harras-tanut innokkaasti ”omaan pesään” tutus-tumista, eli lähiseudun kunnat ja monet laitokset ja virastot ovat tulleet tutuiksi. Siksipä on usein kuultu lause, kun mieti-tään minne mennä? Niin ehdotukseen tu-lee vastaus: ”Me on siellä jo käyty.”

Mutta kun on ehdotettu ”sokkomatkaa” niin joo siis minne? Ideana on se, että joku ottaa järjestääkseen päivän matkan, niin ettei ”akkakaan” ole saanut tietää. Nämä ovat olleet tosi mukavia reissuja, on saa-tu odottaa mitä tulee seuraavaksi ja olem-me tulleet yllätetyiksi monenlaisilla uusil-la paikoilla. Viime syksyn sokkomatkan huomioi Järviseudun sanomatkin oheisel-la kuvalla. Retkelle tarvittiin kaksi bussia.

Viime keväänä meillä oli opastettu kier-ros Seinäjoella ja sen uudessa kaupungin-osassa kahden bussin kanssa. Ja kotikun-taan on tarkoitus tutustua jatkossakin.

Teatterimatkoilla eri kaupunkeihin si-sältyy aina jotain mielenkiintoista.

On meiltä käyty ulkomaillakin , viimei-simmät vuosina 2008 Saarenmaa, sitten 2010 Bryssel ja siellä erityisesti EU, 2011 tutkimme Prahaa ja Krakova oli vuoros-sa vuonna 2012 ja viime kesänä Budapest, jonne oli lähtijöitä kahteen ryhmään.

Seinäjokisten ruskien ”reissuvihosta”

Alahärmän kunnantalolla vierailulla v. 2003.

Peräseinäjoen seurakunnan leirikeskuksessa vierailul-la v. 2011.

Hämes-Havusen talonpoikaistalolla Kauhajoella v. 2010.

Kauhavan Ilmasotakoululla v. 20012.

Kuortaneen taitelija Soile Yli-Mäyryn taidehallivierailu v. 2012.

Kyrönjoen laivaristeily Jussin jokisau-noille v. 2009.


Ruska-viesti


On erittäin tärkeää ikääntyvälle ihmiselle fyysisen kunnon ja sitä kautta myös henki-sen kunnon säilyttäminen.

Senpä takia Ruskalaisten 24 vuotisen toiminnan aikana monipuolisella kunto-liikunnalla on ollut tärkeä osuus. Alus-ta lähtien ohjelmassa on ollut vierailut Kuortaneen Urheiluopistolla ja kunto-keskuksissa.

Vuonna 1997 oli Lakeus-marssitapah-tuma, johon yhdistyksemme osallistui maksamalla jäsenten osanottomaksun. Siitä alkoivatkin keskiviikkoiset kuntoi-lut kävelyn, pyöräilyn tai uinnin merkeis-

Reipasta kuntoilua lakeuksilla

sä. Lenkkeilyn kautta ovat tulleet tutuik-si eri kaupungin osat ja kuntoilureittien laavut.Vuonna 2008 aloitimme kuntosa-litoiminnan, kun kaupunki antoi kunto-salivuorot ns. ”vertaisohjaajien” vetämi-en eläkeläisryhmien käyttöön ilmaiseksi. Kuntosalivuorot täyttyivät heti ja keski-viikkolenkkeilijöiden määrä on ollut tasai-sessa kasvussa.

Yhteistoiminta kaupungin liikuntatoi-men kanssa on erittäin hyvää. Olemme ol-leet yhdessä järjestämässä mm keilailuta-pahtumaa sekä opastajana liikuntatoimen järjestämässä eläkeläisten liikuntapäivän

ohjelmassa.Vietämme myös ainakin kerran vuo-

dessa omaa liikuntapäivää. Se on keskit-tynyt Seinäjoen hienon, monipuolisen, esteettömn kuntoradan varrelle, jonka ko-dalla yhdistys tarjoaa suuhunpantavaa.

Myös erilaiset kunnon hoitamiseen liit-tyvät luennot ovat ohjelmassamme.Mm. entinen huippu-urheilija, olympiajoukku-een monivuotinen lääkäri Jussi Jouppila oli luennoimassa kunnon hoitamisen mer-kityksestä ikääntyvälle ihmiselle.

Terveisin Raimo Huilla

Vierailu Kuortaneen Urheiluopistolla v. 2007. Liikuntapäivän viettoa v. 2007.

Kuntosaliryhmän humoristinen esitys yhdistyksen 20 -vuotisjuhlassa v. 2010.

Jäsenet kuntoa kehittämässä v. 2013.

Ulkoilupäivä Aarnikodalla.



Ruskayhdistyksemme oli ”kökkätyössä” Seinäjoella FARMARI-näyttelyssä kesäl-lä 2013. Farmari-maatalousnäyttely jär-jestettiin Seinäjoella Areenan ja Uima-hallin-urheilutalon ympäristössä 3-6.7, samalla se oli ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely.

Kyseessä on näyttely, josta aikaisem-min käytettiin pelkästään nimeä maata-lousnäyttely. Niihin aikoihin se oli kool-taan pieni näyttely nykyisiin verratttuna, joskin silloinkin näyttelyvieraita oli run-saasti. Koneita ja erilaisia maatalouteen liittyviä muita laitteita oli huomattavasti vähemmän kuin nykyisen pitkälle koneis-tuneen maatalouden aikana.

Seinäjoki on todella monia upeita ta-pahtumia joka vuosi. Täällä pystytään to-teuttamaan jiin pienet kuin valtakunnal-liset ja maailmanlaajuisetkin tapahtumat onnistuneesti. ”Täälä on heleppo hengit-tää eikä täälä silmä pökkää”, tarkoittaen laajaa lakeuttamme.

”KöKKäTyöSSä” faRmaRI-näyTTElySSä

Tänä vuonna näyttelyyn odotettiin noin sataatuhatta kävijää, joka toteutui rei-lusti. Näin suuren väkimäärän saapumi-nen pienelle paikkakunnallemme asettaa järjestäjille valtavan suuria haasteita. Ny-kyinen näyttelyväki vaatii hyviä palvelu-ja niin kulkuyhteyksien, opastuksen kuin ruoka- ja muiden palvelujen suhteen. Nii-den järjestäminen tulee erittäin kalliiksi, jos ne joudutaan pelkästään palkatuin voi-min järjestämään.

Etelä-Pohjanmaa on ollut jo ammoi-sista ajoista kuulu erilaisten töiden teke-misestä talkoovoimin eli ”kökällä”. Tähän ikivanhaan perinteeseen nojaten Farmari-näyttelyn järjestelyhenkilöstö kutsui kök-käväkeä mukaan Farmarin toteuttamiseen. Tehtävistä luvattin pieni palkkio yhdistyk-semme tilille kökkäläisten suorittaman työmäärän mukaan.

Aktiivisessa ja toimivassa yhdistykses-sämme kutsu kökkötyöhön otettiin heti myönteisesti vastaan puheenjohtajan esit-

täessä asiaa kokoontumisessamme. Lista kiertämään ja nimiä siihen tuli runsaasti. Näin voitiin Farmarin kökkäpäällikölle il-moittaa, että tulemme mukaan.

Yhdistys nimesi oman kökkäpomon, tälle innokkaalle kahdeksantoista, miehes-tä ja naisesta, jäsenestä koostuvalle ryh-mälle. Hän teki ”työvuorolistan” kökkäi-sille neljälle näyttelypäivälle. He toimivat liikenteenohjauksessa, lipunmyynnissä, ruuanjakelussa pääravintolassa sekä mak-karanmyynnissä.

Ensimmäisenä näyttelypäivänä kökkä-vuoroon tulevat saivat pikakoulutuksen kyseisiin tehtäviin sekä työasun, liivit ja lippis liikenteenohjaajille, farmaripaidat li-punmyyntiin ja näyttelyhuivit makkaran-myyntiin ja ravintolatyöhön.

Merkillepantavaa oli miten innokkaasti ja iloisesti kaikki kökkään tulevat jäsenem-me tarttuivat annettuihin tehtäviin. Kaik-ki mukaan lupautuneet toimivat kaikki-na neljänä päivänä esimerkillisen upealla tavalla. Saimme runsaat kiitokset Farma-rin järjestäjiltä tapahtuman aikana ja myös jälkeenpäin.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja Rouva Jenni Haukio vierailivat myös näyt-telyssä silminnähden viihtyen ja nauttien tapahtuman eri osastoista, joihin he kiin-nostuina kävivät tutustumassa. Säiden hal-tija oli Farmarin puolella, aurino paistoi kaikkina päivinä luoden mitä parhaat olo-suhteet. Lopuksi Farmari-näyttely oli to-della hieno tapahtuma, jossa osaltamme näytimme, että pystymme vaativat tehtä-vät edelleen hoitamaan ja erittäin hyvin, vaikka hiukan jo tuota ikää meille on ker-tynyt ja ehkä juuri siitä syystä.

Jorma OlliTasavallan Presidentti Sauli Niinistö puolisonsa Jenni Haukion kanssa tutustu-massa kotieläinosastolle.

Tässä odotellaan näyttelyporttien aukeamista. Oli siinä lipunmyyjillä kiirettä.


Ruska-viesti


RETKIRUnO

Kesä tuliJärvi suliLaineetkin jo liplatteliSorsapari uiskenteli,mitä lie mietiskeli

Ruskalaiset pyöräileviTaas keskiviikkokun liikutteliMetsätie ja pitkospuut Laavulle nyt meitä veiSiellä järvi siinteleviTuuli vastaan kuiskutteli:

Nuotio jo odotteliMissä puut, missä vesi?Ruskalaiset ihastelivatReppujansa kaivelivatKohta makkaroitaan paistelivatKahviansa maistelivatIlo oli ylimmillään

Päiväkin ihan parhaimmillaanVitsit – muistelot - yhdessäoloNauru ja kameroitten napsut-teluTässä meitä iso joukkoJärvilaavulla Seinäjoella kirjasi Hilkka

Seniorimuotia Seinäjoella 2012

Seinäjoen muotinäytöksen komeat mannekiinit.

Järjestimme marraskuusa 2012 pimeän vuodenajan piristykseksi muotinäytök-sen. Tilaisuus – toinen laatuaan- pidettiin Seinäjoen Kaupunginteatterissa, joka Al-var Aallon luomuksena on nähtävyys si-nänsä. Näytös kokosi täyden katsomon tyytyväistä yleisoä. Näytöksen suunnitte-

lu ja toteutus hoidettiin jäsenten omin voi-min. Mannekiineina olo sujui ruskalaisita kuin ammattilaisilta, joita oli lainassa vain morsianten rooleissa.

Tuula

Seinäjoen kaupunginteatterissa pidetyssä muotinäytöksessä nähtiin upeita pu-kuja.

Nykyään ei tapahdu, mutta joka paikkaan sattuu. Kylmä kahvi kaunistaa, mutta maha ei kestä niin paljon kuin

naama vaatisi. ”Kahdesti yössä” tarkoittaa wc-käyntejä. Enää ei hetkauta, jos ajatukset

karkailevat, kunhan tulevat takaisin.Olo on kuin rilluttelun jäljiltä, vaikka ei ole pirtistä.

ENNEN vaNHaaN sattui ja tapaHtui



Helsingissä liikekannallakohtia useaan kertaan.

Erikoisuutena mainittakoon, että ke-väällä menemme tutustumaan Katajano-kan vankilaan, joka nyt toimii hotellina. Saamme kuulla vankilan historiaa ja juom-me pullakahvit, kuten yleensä tapaamis-temme yhteydessä. Toisinaan käymme lounailla. Tutuksi ovat tulleet kasvitieteel-linen puutarha sekä monet muut mielen-kiintoiset paikat ja tapahtumat.

- Joskus pidämme yhteyttä Helsingin kaupungin päättäjiin asioista, joihin mie-lestämme pitäisi saada korjaus. Olem-me jäsenenä Helsingin eläkeläisjärjestöt (HEJ) ry:ssä, joka panostaa edunvalvon-taan kaikkien Helsingin eläkeläisten puo-lesta. Näissä merkeissä jatketaan.

Terveisin Elsa Stenroos, pj.

Katajanokan vankila toimii hotellina.

Eläkkeelle siirtymisvaiheessani näin mai-noksen mahdollisuudesta rakentaa itse pienoismallin omasta aurinkokunnastam-me. Se tapahtuisi siten, että harrastelijal-le tulee parin viikon välein opaslehtiä yh-teensä 52 kappaletta, ja kunkin lehden mukana on aina muutamia uusia osia lait-teeseen.

Rakentaminen veisi siis väistämät-tä kaksi vuotta, ja hinnaksi näkyi tulevan noin 630 euroa, mutta se maksettaisiin vähitellen tuon rakentamisajan kuluessa. Valmiina laitetta ei ollutkaan saatavana.

Itse koottu aurinkokunnan pienoismalliArvelin, että pinna kestää tuon parin vuo-den rakentamisajan.

Yksi asia kyllä mietitytti, kun mainok-sessa sanottiin, että kysymyksessä on hie-nomekaaninen laite, ymmärtäisinköhän ohjepiirroksia. Aiemmin olin onnistu-nut piirustusten mukaan kokoamaan pa-ristolla toimivan ula-radion, ja päätin ot-taa riskin ja tilasin tämän uuden laitteen koottavaksi. Ohjelehdissä oli myös paljon kiinnostavia tietoja ja kuvia avaruudes-ta, ja tutustuin nyt tähtitieteeseen vähän laajemminkin. Nythän on tiedemiesten meille maallikoillekin kirjoittamia kirjo-ja. Aiemmat tietoni olivat oppikouluajal-ta, mutta nyt löytyi netistäkin tietoja, joi-den pohjalta osasin itsekin laskea, miten Johannes Keplerin v. 1619 julkaisema kol-mas laki taivaankappaleiden liikkeistä pi-tää paikkansa.

Kokoaminen onnistui hyvin piirustus-ten mukaan. Rattaita on muutaman me-kaanisen kellon verran, osat ovat kiillotet-tua kullanväristä messinkiä, planeettojen

merkit ja eläinratojen latinankieliset nimet on kaiverrettu laitteeseen siististi. Pienois-mallissa on aurinko sekä planeetat kui-neen, ne ovat oikeassa suhteessa toisiinsa kooltaan, etäisyydeltään ja kiertoajaltaan, joka on säädettävissä. Ne liikkuvat pienen verkkovirralla toimivan sähkömoottorin avulla. Planeettojen sijainti voidaan aset-taa tietyn ajankohdan mukaisesti netis-tä tai alan lehdistä saatavien tietojen mu-kaan.

Harrastuksissa lienee usein kysymys myös rajojen etsimisestä, halutaan tietää, mitä itse osaa. Harrastelijankin olen jos-kus uskaltanut epäillä asiantuntijoiden dokumenttiohjelmissa esittämiä puheita avaruuden valloittamisesta. Oman linnun-ratamme halkaisija on noin 100 000 valo-vuotta, siinä on vähintään 100 miljardia tähteä, ja keskimäärin samankokoisia ga-lakseja on yli 100 miljardia. Pienempikin uho avaruuden valloittamisesta riittäisi. Osmo Nuolikoski, Jyväskylä

Helsingin Ruskayhdistyksen toiminta on nykyisellään ”kulttuurikävelyä” ja edun-valvontaa. Tutustumme museoihin, tai-denäyttelyihin, käymme teattereissa ja

konserteissa. Syksyllä kuuntelimme Hel-singin Sinfoniaorkesterin kenraaliharjoi-tusta ja oli mielenkiintoista seurata, miten kapellimestari soitatti orkesterilla vaikeita


Ruska-viesti


Tulisit meidän kylään!Soittaisit iloiset linnutkotien pihapuihin laulamaan. Lumoisit toran ja murheen mustat lepakot linnuiksi.Asuisi ilo murheen majassa.Tulisit!

Tulisit minunkin tupaani,antaisit lapselleni laulunja laululle pesän lapseni sydämeen.Kulkisit tuvasta tupaan,kylväisit sävelen, ilon, ihmeen.Aukeisi kukat askeltesi alle.Tulisit!

Tulisin Sinua vastaanja avaisin kaikki veräjät.Jokaiseen kotiin löytäisit tien ja avaisit salvat ja sydämet.Laulun jättäisit asumaanjoka lapsen sydämeen.Olisi helpompi elää.

AnitA LOuniALAJyväskylän Ruskat

Julkaistu Anita Lounialan saman-nimisessä runokirjassa v. 2010

Kuulin Sinua, huilunsoittaja

Anita Louniala syntyi 1934 Korpilah-den laulumailla. Hän asui välillä muualla, mutta perheen perustettuaan taas pitkään Korpilahdella. Hän oli kauan ”pöytälaatik-korunoilija”, kunnes 2010 julkaisi runokir-jan ”Kuulen sinua huilunsoittaja”.

Tuo nimiruno syntyi Anitan kertoman mukaan 70-luvulla ”Lapsi-runo-musiikki”-seminaarissa. Siellä oli huilinsoittaja, jon-ka innoittamana kurssilaisten tehtävänä oli kirjoittaa runo. Armas Elomaa sävelsi sen runon lauluksi. Myöhemmin korpilahte-lainen kanttori Paavo Ilomäki sävelsi mui-takin Anitan runoja. Jyväskyläläinen Aulis Tuimala lauloi niitä CD-tallenteelle ” Lau-

luja rannoilta ja kirkonmäeltä”. Olen usein pyytänyt Anitaa esittämään alussa mai-nitun runon ja halusin lähettää sen myös juhlalehteemme.

Anita on tehnyt elämäntyönsä terve-ydenhuollon ammattilaisena. Minä tuts-tuin häneen SPR:n parissa, jossa hän on ollut monissa tehtävissä, mm henkisen tuen ja ensiavun kouluttajana. Yksin jää-tyään Anita muutti Jyväskylään ja saimme hänet, virkeän runottaren, ruskayhdistyk-seemme.

LeenaAnita Louniala. Kuva: Lassi Ahonen.

Jyväskylän Ruskayhdistyksen Runotar

Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa on esillä harvinainen taidenäyttely.

Taideharrastaja Aino Ristimäki on maalannut kokemuksistaan rintasyöpäpo-tilaana. Sairastuttuaan syöpään Ristimä-ki elvytti maalausharrastustaan.Ristimäki kuvailee sairauden maalaamista syövän ul-koistamiseksi.

”Se on kuin sen asian leipomista. Kun

taudin nostaa pöydälle, sitä voi vatkata ja käsitellä mielensä mukaan. Mörkö vähän pienenee ja samalla olo helpottuu” Risti-mäki sanoo.

Aino Ristimäki asuu Nurmossa ja on Jyväskylän Ruskat ry:n jäsen. Hänen te-oksiaan tulee näyttelynä esille Keski-Suo-men Keskussairaalan aulaan elo-syyskuus-sa.

Tervetuloa iloiseen joukkoomme tanssi-maan helppoja senioritansseja. Tiistai-sin klo 10.30-12.00 SEPÄNKESKUS, Isotooppi, Kyllikink. 1 Jyväskylä

SENIORITANSSI Ruska

Ohjaajina : Raili Palkola ja Paula Määttä Tiedustelut : Raili Palkola p. 050 523 4181Järjestää:Jyväskylän Ruskat ry

Syöpäpotilas maalasi tautinsa



Kemin Seudun Ruskat ry on perustettu vuonna 1976. Olemme siis jo liki 40-vuotias yhdistys. Yhdistyksessä toimii tällä hetkellä aktiivisesti kolme kerhoa: Ruskakerho, Retkeilykerho ja Ruskakuoro.

Ruskakerho kokoontuu kahden viikon vä-lein ns. viikkotapaamisten merkeissä.

Viime vuonna luentoja on pidetty mm. fysioterapiasta, kylätalkkaritoiminnasta, värien vaikutuksesta ihmisen hyvinvoin-tiin, edunvalvonnasta ja perintöasioista sekä pankkiasioista. Kemin kaupungin-johtaja on myös vieraillut tilaisuudessam-me. On lausuttu runoja ja pidetty yhteis-laulutilaisuuksia unohtamatta yhdistyksen kevätkauden päättäjäisiä ja joulujuhlaa.

Kuluvana vuonna tulemme jatkamaan kerhotoimintaa yhtä aktiivisesti. Pyritään olemaan ajan hermolla asioiden ja luen-noitsijoiden suhteen ja korostamaan pai-kallista tietämystä.

Retkeilykerho järjestää retkiä niin lä-hialueelle kuin kauemmaksikin. Viime vuonna tutustuttiin mm. Arktikumin ja Pilkkeen tiedekeskuksiin Rovaniemellä ja käytiin Oulun kaupunginteatterissa. Hiih-tämässä käytiin Levillä ja matkailtiinpa ul-komaillakin Turkin Alayassa.

Kuluvana vuonna osallistutaan tieten-kin suurella joukolla Ruskaliiton 40 vuo-tisjuhlaristeilyyn. Loppukesästä lähdem-me MTLH:n tuetulle lomalle Kalajoelle.

Sen lisäksi olemme suunnitelleet käyväm-me mm. teatterissa ja luontoretkellä ja eh-käpä jotain muitakin päiväretkiä.

Ruskakuoro harjoittelee viikoittain ja esiintyy aktiivisesti eri tilaisuuksissa. Vii-me vuonna kuoro esiintyi mm. Kemin Tai-teiden yössä, Kemin seurakunnan järjes-tämissä tilaisuuksissa, Tornion ja Kemin toreilla, kuoromaratonissa Meripuistos-sa, Iin markkinoilla ja syyssoitossa, palve-lutaloissa Kemissä ja Keminmaassa sekä tietysti yhdistyksen omissa tilaisuuksissa. Kuluvana vuonna pyrimme esiintymään yhtä aktiivisesti.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja tervetuloa mukaan. Ilmoittelemme toiminnasta keskiviikkoisin Pohjolan Sanomissa ja torstaisin Lounais-Lapissa. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.kemi.fi/keminseudunruskat

Ruskakerholaiset ajan hermolla Kemissä

Yhdistyksen puheen-johtaja Kerttu Knuutila.

Levin retkellä keväällä 2013.

Oulun kesäteatterissa heinäkuussa 2013.

Turkin Alanayassa lokakuussa 2013.

Ruskakuoron johtaja Veli Tikkala säestäjineen.

Kuoron mieskvartetti Kari Peurasaari, Ismo Klemettinen, Tuomo Kajosmäki ja Kalevi Savolainen yhdistyksen joulu-juhlassa 2013.


Ruska-viesti


Olemme siellä missä asiakkaatkin. Mitä paremmin tunnemme asiakkaamme, sitä paremmin osaamme auttaa heitä. Tunnemme paikallisen elämänmenon, tiedämme mihinpitää varautua ja mistä löytyy mahdollisuuksia. Me LähiTapiolassa tarjoamme paikallista ja henkilökohtaista raha-asioiden ja vakuuttamisen asiantuntijapalvelua. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt,LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

ruska_teatteri_210 x 146.indd 1 27.2.2014 14:10:09



Terveisii Porist!Kun liitto tänä vuonna juhlii 40-vuotistai-valtaan, on myös paikallisyhdistys Porin Ruskilla menossa juhlavuosi. Yhdistyk-semme nimittäin perustettiin 29.10.1994, joten 20 vuotta tulee näinollen täyteen tänä syksynä.

Yhdistyksemme perustamisen aikoihin oli Porissa hyvin vähän toimintaa eläke-läisille, joten uusi yhdistys oli tervetullut. Vuosien aikana jäsenmäärämme on vaih-dellut ollen tällä hetkellä hieman alle 200.

Toimintamme on erittäin vilkasta. Jä-sentapaamisia on noin kaksi kertaa kuu-kaudessa ja pyrimme joka toisella tapaa-misella järjestämään luentoja eläkeläisiä kiinnostavista tai muuten ajankohtaisista aiheista, sekä keskustelu- ja neuvontatilai-

suuksia. Pyrimme myös jakamaan infor-maatiota sosiaalisten ja taloudellisten etu-jen saamiseksi.

Meillä toimii aktiivisesti myös erittäin ahkera käsityökerho, joka on osallistunut mm. projektiin, jota veti porilainen pää-toimittaja. Siinä kudottiin nuttuja vasta-syntyneille Etopiaan lähetettäväksi. Po-rista nuttuja lähti n. 5000 kpl, joista Porin Ruskien osuus oli 260 nuttua. Olemme myös kutoneet ns. junasukkia, joita olem-me lahjoittaneet porilaisiin neuvoloihin, päiväkoteihin ja ensikotiin yht. noin 100 paria.

Henkisen vireyden ylläpitämiseksi jär-jestämme retkiä ja matkoja, kuten teat-terimatkoja keväisin ja syksyisin, sekä

kesäteatterimatkoja kesällä lähikuntien ke-säteattereihin.

Olemme osallistuneet erilaisiin ikäih-misille suunnattuihin kampanjoihin ja teematapahtumiin. Monasti on osa jäse-nistämme osallistunut Lomayhtymän jär-jestämälle tuetulle lomalle Lappajärven Kivitipussa.

Porin Ruskat toivottaa juhlival-le Suomen Ruskaliitolle hyvää alkanut-ta vuotta 2014 sekä onnea ja menestystä 40-vuotiaalle liitolle työssään ikäihmisten hyvinvoinnin puolesta.

Porin Ruskat ry Raili Korvenranta

Porin Ruskat käsitöitä 2014.Porin Ruskat Omin Käsin kerho 2014.

”toimintamme on erittäin vilkasta.”

Oman kunnon vaaliminen on jo-kaisen ihmisen oman toiminnan varassa. Jokainen on oman kun-tonsa seppä, tekijä, joka vastaa kunnostaan ja usein vain itselleen. Myös läheisiä ihmisen kunto kiin-nostaa ja mitä iäkkäämpi henkilö on, sitä enemmän kunnon pitäisi kiinnostaa myös läheisiä.

Asiasta on todella paljon asian-tuntijoitten kirjoituksia jatkuvasti kaikissa medioissa, asiaa pidetään

esillä ja patistellaan liikkumaan. Kuitenkin ainoa ihminen, joka to-della pystyy vaikuttamaan omaan kuntoonsa, on henkilö itse.

Asia ei ole uusi, jo Cicero (v. 44 eKr) huomautti, että ihmisen on huolehdittava kunnostaan ja terve-ydestään. Kunnossa Kaiken Ikää – kampanja perusteli ohjeistustaan sillä tutkimustuloksella, että 60 % suomalaisista aikuisista ei piittaa fyysisestä toimintakyvystään.

Kunnossa Kaiken Ikää

Kuva vuodelta 2001, Kauppalehti 30.5.2001, kertoo miksi kunnosta tulisi pitää huolta.


Ruska-viesti


Alkava vuosi on vireän yhdistyksemme 36 toimintavuosi. Tarkoituksemme on in-nostaa ja kannustaa jäseniä mm. ylläpitä-mään omaa fyysistä ja henkistä kuntoa. Tarjontamme on siksi suunniteltu moni-puoliseksi niin kuukausitapaamisissa, ret-killä ja matkoilla kuin myös säännöllisessä pienkerhotoiminnassa. Samalla tehostam-me yhteistyötä viranomaisten, paikallisten eläkeläisjärjestöjen ja muiden kolmannen sektorin tahojen kanssa. Jäsenkuntamme on monenkirjavaa niin iältään, kuin myös kunnoltaan ja siksi haluamme tänä vuon-na tarjota laajan valikoiman retkiä, jotta jokainen löytäisi sieltä mieleisensä.

Pyrimme kohdistamaan toimintaam-me myös sellaisiin ikäihmisiin, jotka eivät iän tai sairauden aiheuttamien esteiden vuoksi voi osallistua yhdistyksen järjestä-miin tilaisuuksiin. Näitä toimintamuoto-ja ovat mm. vuosittaiset vierailut paikalli-siin vanhainkoteihin. Olemme aktiivisesti yhteydessä kaupunkiin ja muihin yhteis-kunnallisiin päättäjiin joko yksin tai yh-

Katsaus Akaan Seudun Ruskat ry:n toimintaan:

dessä muiden yhteisöjen kanssa, jotta ikäihmisten edut ja palvelut pysyisivät ny-kyisellään. Meillä on myös edustaja Akaan vanhusneuvostossa sekä Ruskaliiton halli-tuksessa.

Kokoonnumme säännöllisesti joka kuu-kauden toinen torstai klo 11 (kesäkuukau-sia lukuunottamatta) Toijalan Sampolassa osoitteessa Sampolantie 3. Pääsääntöises-ti meillä on ohjelmassa asiantuntijaluento, jonka lisäksi jaetaan jäsenille ajankohtaista materiaalia ja tiedotetaan tulevista tapah-tumista. Tilaisuuksiimme ovat kaikki kun-talaiset tervetulleita. Pienkerhot kokoon-tuvat monta kertaa kuukaudessa ja niistä jokainen voi valita mieleistään säännölistä tekemistä. Lisäksi olemme jo muutaman vuoden ajan saaneet avustaa kaupunkia eri juhlatilaisuuksien kahvituksessa.

Toiminta-alueemme ei rajoitu vain Akaaseen, vaan meillä on jäseniä myös mm. Valkeakoskella ja Urjalassa. Mikäli toimintamme kiinnostaa, voit liittyä jäse-neksi joko kotisivuiltamme löytyvällä lo-

makkeella tai soittamalla jäsensihteeril-lemme Liisi Uutelalle puh. 040 845 8075. Jäsenmaksumme on tänä vuonna 10 eu-roa. Tapahtumistamme tiedotetaan sekä omilla kotisivuilla www.akaanseudunrus-kat.net, kerran viikossa ilmestyvässä pai-kallislehdessä, sähköpostilla että pari ker-taa vuodessa jäsenkirjeillä.

Tuulia Passila puheenjohtaja

Akaan ruskaliittolaisia itsenäisyyspäi-vänä 2013.

Akaan ruskalaisten joulujuhla vuonna 2012.

Mikäli Akaan Ruskaliiton toiminta kiinnostaa, jäseneksi voi liittyä joko kotisivuilta löytyvällä lomakkeella tai soittamalla jäsensihteerillemme Liisi Uutelalle puh. 040 845 8075. Jäsenmak-

summe on tänä vuonna 10 euroa. Meillä on jäseniä myös mm. Valkeakoskella ja Urjalassa. Tapahtumistamme tiedotetaan yhdistyksen omilla kotisivuilla ja kerran viikossa ilmestyvässä

paikallislehdessä sekä sähköpostilla että pari kertaa vuodessa jäsenkirjeillä.

www.akaanseudunruskat.net

Vireää yhdistystoimintaa akaalla



Tosi rakkaus

Tampereen Ruskayhdistys rekisteröi-tiin 1977 juoksevalla yhdistysnumerolla 124577. Olemme siis kolme vuotta emo-yhdistystä nuorempia. Yhdistyksemme on ollut aina pieni eläkeläis/senioriyh-distys, vain noin 30-40 jäsentä, joista to-sin puolet aktiivisesti toiminnassa mukana olevia. Pienuudella on historialliset syyn-sä. Tampereella kaikki muut eläkeläisyh-distykset ovat suuria, varsinkin kokoo-muksen, demareiden ja entisen SKDL:n, nykyisen vasemmistoiliiton helmoista syntyneet järjestöt.

Liberaalit ovat Tampereella aina olleet pieni ryhmä, niin myös heidän taustajär-jestönsä. Eihän ole mikään salaisuus, että kaikki nämä seniorien yhdistykset olivat alunperin puolueiden perustamia eläke-läisyhdistyksiä, jotkut jopa suoraan puo-lueiden organisatorisia osia kuten Kan-

Tampereen Ruskayhdistyksen kuulumisiasalliset eläkeläiset. Tämä poliittinen väri on sitten vuosien ja vuosikymmenten matkassa suuresti haalistunut. Jo synty-essään 1974 Suomen Ruskaliitto teki täs-tä kaavasta selvän poikkeuksen. Muistan kun 1970-luvun alussa silloisen Liberaa-lisen kansanpuolueen piirissä pohdittiin ”oman” eläkeläisjärjestön perustamista. Tuolloin päädyttiin lähes yksimielisesti ajatukseen sitoutumattomasta, puoluees-ta riippumattomasta järjestöstä. En muis-ta kuka keksi tämän mainion ja kauniin ni-men, Ruskat. Mutta hyvä nimi se on ollut, paras kaikista.

Yhdistyksemme puheenjohtajina ovat toimineet Anneli Voutilainen pisimpään aina 90-luvun alkuun saakka, sitten Eila Petäjäniemi runsaat kymmenen vuotta, Tellervo Kolu lyhyen aikaa ja Olavi Borg nyt viimeisimmät vuodet. Jäsenkunta on

vahvasti naisvoittoista, vain kymmenkun-ta miestä on mukana.

Meillä tamperelaisilla on vakiintunut sellainen toimintatapa, että kesäkuukausia lukuun ottamatta konoonnumme joka toi-nen torstai ns. torstaitapaamisiin. Aluksi ne olivat lähinnä omassa piirissä tapahtu-via keskustelutilaisuuksia kahvituksineen ja tietenkin pikkujouluineen. Takavuosi-na jolloin vierailin harvakseltaan näissä tapaamisissa, varsinkin pikkujoulut jou-lulauluineen, lapsuuden joulujen muis-teluineen, pienine lahjoineen ja mainioi-ne jouluruokineen ovat jääneet erityisesti mieleen. Kyllä silloinen kokoontumispaik-kamme, Kahvila-ravintola Maukas, oli to-della nimensä veroinen! Kun Tampereella ei tämän kaltaisille yhdistyksille ole ol-lut kaupungin puolesta soveltuvaa koko-uspaikkaa, ongelmana on aina ollut sopi-van kokoontumispaikan löytäminen. Siinä olemme onnistuneet.

Itsenäisyydenkadun varrella, rautatie-asemalta hieman Kalevan kapunginosaan päin sijaitseva ravintola Maukkaan kabi-netti oli kokoontumispaikkana aivan vii-me vuosiin saakka. Nyt olemme siirtyneet tasokkaaseen kaupunkilähetyksen omis-tamaan Peurankalliokeskukseen Pyynikin torilta muutaman korttelin Pispalan valta-tietä Haulitornille päin. Tarjoilut on help-po hoitaa tällaisessa ympäristössä ja sa-malla käydä syömässä edullinen ja maukas seniorilounas keskuksen ravintolassa. Ala-kerrassa on vieläpä kuntosali halukkaille.Tampereen Ruskien miehiä.

Oli kiireinen aamu, noin 8:30, kun van-hempi herrasmies, kahdeksissakymme-nissä, saapui otattamaan tikkejä peuka-lostaan. Hän sanoi, että hänellä on kiire, koska hänellä on tapaaminen klo 9:00. Otin ylös hänen tärkeimmät tietonsa ja pyysin häntä istumaan tietäen, että meni-si ainakin tunti ennen kuin joku voisi ottaa hänet vastaan.

Näin hänen katsovan kelloonsa ja pää-tin, että koska minulla ei ollut kiire kenen-kään toisen potilaan kanssa, niin minä voi-sin hoitaa hänen haavansa.

Haava oli hyvin parantunut, kun tutkin sitä, ja niinpä puhuin yhden lääkärin kans-sa ja sain tarvittavat välineet poistaakseni tikit ja sitoakseni hänen haavansa uudel-leen. Hoitaessani hänen haavaansa kysyin

häneltä, että onko hänellä joku toinen lää-käriaika tänä aamuna, koska hän oli niin kiireinen. Herrasmies sanoi, että ei, vaan hänen täytyy mennä hoitokotiin aamiai-selle vaimonsa kanssa.

Tiedustelin hänen vaimonsa vointia. Mies kertoi vaimon olleen siellä jo jon-kin aikaa ja että hänellä oli Alzheimerin tauti. Kun juttelimme, kysyin hermostui-

Tosi rakkaus


Ruska-viesti


Tosi rakkaus

Yhdistyksellämme on ollut ilo saada vieraikseen tunnettuja ja mainioita alusta-jia. Mainitsen vuosien varrelta vain muu-tamia. Ex-apulaiskaupunginjohtaja, kun-nallisneuvos Arvo Sipilä kävi kertomassa värikkäistä maailmanmatkoistaan. Hän lienee ainoa suomalainen, joka on vie-raillut kaikissa maailman itsenäisissä val-tioissa! Nokian ex-kaupunginjohtaja Ant-ti Punkari alusti laaja-alaisen keskustelun eläkeläisten asumisesta ja elinoloista Suo-messa. Esille tuli mm. tekniikan kehitys kotona pitkään asumisen helpottamisessa. Emeritusprofessori Pentti Tuohimaa kävi valistamassa meitä D-vitamiinin saannin tärkeydestä ja merkityksestä ihmisen hy-vinvoinnille varsinkin Suomen pitkinä au-ringottomina aikoina. Rikospoliisi Mark-ku Mäki kävi kertomassa kokemuksistaan Tampereen alamaailman elämästä ja eri-koisista tapahtumista rikospoliisin työ-saralla. Rouva Maj-Lis Petrell puolestaan kertoi Brysselin vuosistaan EU-virkamie-hen puolisona. Tuplatohtori Helena Fran-kberg-Lakkala on vieraillut parikin kertaa kertomassa ikonitaiteesta ja seniori-iän sitkeistä, kunnioitusta herättävistä jatko-opinnoistaan. Toimittaja Maila-Katriina Tuominen kävi aivan äskettäin kertomas-sa arabikeväästä ja erityisesti naisten ase-masta islamilaisessa maailmassa. Jo vuo-sien ajan tapana on ollut järjestää aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä ylei-sölle avoin tilaisuus yhteistyössä ruskien sisarjärjestön, Tampereen vapaan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen kanssa. Teemana ovat olleet vaaliennusteet ja kannatusnä-kymät tai sitten on järjestetty ainakin tu-losanalyysitilaisuus vaalien jälkeen. Joskus

on alustajaksi saatu TV:n asiantuntija-kommentaattori dosentti Sami Borg. El-lei hän ole ehtinyt niin isä Olavi on hoita-nut asiantuntijatehtävän. Virkistäviä ovat olleet myös tilaisuudet, joissa joku nuo-remman polven edustaja on käynyt kerto-massa opiskelijan elämästä ja vaihtariko-kemuksistaan.

Myös yhdistyksen jäsenten omat elä-mäntaipaleensa ja lapsuuden muistelut ovat olleet tosi kiintoista ja herkkää kuun-neltavaa. Kun aktiiveissamme sattuu ole-maan useita Karjalan siirtolaisia, tarinat evakkotaipaleelta ovat paitsi järkyttäviä, usein myös liikuttavan herkkiä. Eräs jä-senistämme kertoi pikkutyttönä talut-taneensa pientä karitsaa lähes 600 kilo-metriä 1944 toisella evakkoretkellään. Onneksi oli kesäaika ja pieni päkäpäs-si pääsi Mirjan kanssa onnellisesti perille Keski-Suomeen Rautalammille! Kirjalli-suuspiirissä on käyty lävitse niin Sofi Ok-

sasen viimeisimmät teokset kuin Ulla-Lee-na Lundbergin Finlandia-palkittu Jää-teos sekä lukuisa määrä romaaneja, erilaisia muistelmateoksia ja runsaasti myös runo-teoksia. Vierailuja olemme tehneet mm. Pirkkalan ruskien luokse sekä aivan äs-ken Aleksis Kiven päivänä Akaan suuren ruskayhdistyksen tilaisuuteen Toijalaan. Loppukeväästä teemme yleensä jon-kin reippaan ulkoiluretken. Usein olem-me käyneet ratagolfaamassa Koulukadun upeilla kentillä ja nauttineet kahvit Pyyni-kin vanhan näkötornin kahvilasta noudet-tujen suussa sulavien munkkirinkilöiden kera. Ne ovat tamperelainen kuuluisuus ihan niin kuin Tapolan mustamakkara ma-kuelämysten kirjon toisessa päässä. Eikös tämä ole seniorin elämää parhaimmillaan! Olavi Borg

Tampereen Ruskien naisia.

siko vaimo, jos mies olisi hiukan myöhäs-sä. Hän vastasi, ettei vaimo enää tiennyt kuka mies on eikä hän ollut enää viiteen vuoteen tunnistanut miestään. Olin häm-mästynyt ja kysyin häneltä, että te silti me-nette joka aamu sinne, vaikka hän ei tiedä kuka te olette? Hän hymyili taputtaessaan kättäni ja sanoi: Hän ei tunne minua, mut-ta minä vielä tunnen hänet! Minun piti pi-

dätellä kyyneleitä, kun hän lähti ja ihoni oli kananlihalla käsivarsissani ja ajattelin, että tuo on sellaista rakkautta, jota haluan omaan elämääni. Tosi rakkaus ei ole fyy-sistä eikä romanttista. Tosi rakkaus on sen kaiken hyväksymistä, mitä on, mitä on ol-lut, mitä tulee olemaan ja mitä ei tule ole-maan. Kaikkien vitsien ja hauskuuksien keskellä, mitä sähköposteissa tulee, jos-

kus on joku, jonka mukana on tärkeä vies-ti. Tämän halusin jakaa kanssasi. Kaikkein onnellisimmilla ihmisillä ei välttämättä ole kaikkein parhainta vaan he tekevät par-haan kaikesta siitä mitä heillä on. Toivotta-vasti jaat tämän jonkun kanssa, joka on si-nulle tärkeä. Niin minä juuri tein.



Elämää Olavinlinnan liepeellä

Mitä se vanhuus oikein on? Eikö ihminen muka ole samanlainen lapsesta hamaan kuolemaansa saakka? Jos joku on lapse-na ollut hiljainen, niin ei hän siitä matkan varrella suupaltiksi muutu. Tai utelias ja tiedonhaluinen nuori jatkaa kokemusten ja tiedon keruutaan vuosien kertymises-tä piittaamatta. Säilyyhän ihmisen psyyke, persoona tai minuus suunnilleen saman-laisena vuosikymmenten läpi.

– No, totuus kuitenkin on, ettemme voi estää ruumiimme kulumista ja rypistymis-tä, emme henkistäkään väsymistä. Mutta sen sijaan voimme hidastaa niin mielem-me kuin ruumiimme kuihtumista. Siinä onkin ehdottoman pätevä syy toimia yh-distyselämässä.

Savonlinnan Ruskayhdistyksen reipas alkuTammikuussa 35 vuotta sitten kokoon-tui vielä työiässä olevia savonlinnalaisia perustamaan yhdistystä, joka kokoaisi lä-hinnä liberaalin maailmankatsomuksen

omaavia ihmisiä yhteiseen toimintaan. Kokoonkutsujaa, rehtori Erkki Viro-

laista innoitti ajatus järjestöstä, joka tarjo-aisi mahdollisuuden erilaisille ajatuksille, harrastuksille ja riennoille eläkkeelle siir-tymisen jälkeenkin. Toki kaupungissa oli useitakin eläkeläisyhdistyksiä, mutta nyt tähdättiin poliittisesti sitoutumattomaan toimintaan. Tavoitteena oli kiinnostuk-sen herättely yhteiskuntaa ja kulttuuria kohtaan sekä niin fyysisen kuin henkisen kunnon elvyttäminen ja ylläpito. Mutta kenties kaikkein tärkeintä oli ja on toinen toistensa tapaaminen, sehän on olennai-sin osa ihmisyyttä. Perustettiin siis Ruska-kerho, joka liittyi Suomen Ruskaliittoon ja muutti myöhemmin nimensä Savonlinnan Ruskayhdistykseksi.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi va-littiin Annikki Tiainen, hän toimikin pu-heenjohtajana 20 vuotta. Hän toimi myös pitkään Ruskaliiton hallituksessa. Hänen puheenjohtaja kaudellaan järjestettiin Sa-vonlinnassa Ruskaliiton kevätkokous vuonna 1993. – Yhdistyksen perustaji-en joukossa oli myös nykyinen sihteerim-me Maija-Liisa Puustinen, samoin Juhani Puustinen, joka johti yhdistystä Annikin jälkeen seuraavat 10 vuotta. Puheenjoh-tajan pesti on ollutkin yhdistyksessämme pitkäaikainen tehtävä. Nykyinen puheen-johtajamme Kaapo Mansnerus on vasta kolmas yhdistyksemme puheenjohtaja.

Alkaa aktiivinen toiminta Alkuvuosikymmenet yhdistys toimi mo-nipuolisesti kuin elinvoimainen joukko konsanaan. Vuosien kuluessa on tehty lu-kuisia ulkomaanmatkoja. Naapurimait-temme Ruotsin, Viron, Latvian ja Venäjän lisäksi on ennätetty aina Välimeren saaril-le saakka. Kotimaata on tietenkin ahke-rasti tutkittu, aiempina vuosina suuntana oli pohjoinen, nykyään on kierretty enem-mänkin lähimaakuntia. Vuosikymmenten mittaan on myös kyläilty puolin ja toisin niin kuopiolaisten, varkautelaisten kuin mikkeliläistenkin kanssa.

Savonlinnan Ruskissa vielä toiminnassa mukana olevat perustajajäsenet: An-nikki Tiainen, Maija-Liisa Puustinen, Erkki Virolainen ja Onni Haapaniemi. Yhdis-tys on perustettu tammikuussa vuonna 1979.

Erkki V keittää ruskalaisille ”nokipan-nukahvit”.

Riian matkalla. Keskellä yhdistyksen edesmennyt puheenjohtaja Juhani Puusti-nen.


Ruska-viesti


Kuten tiedetään, Savonlinna koho-aa järvien saarilla, ja kansalaiset ovat tot-tuneet liikkumaan vesillä.Niinpä ruska-laisetkin ovat tehneet saariretkiä milloin rantakalaa keittämään, milloin metsiin marjastamaan. Joskus on saatu huhuilla marjastajia kallioitten keskeltä, ja joskus Veikko Hietalahti, uskollinen ruskalainen ja pitkäaikainen sihteeri, sai kantaa uupu-neimmat reppuselässä laivalle. Toisaalta jäsenten hyvää kuntoa on ylläpidetty paitsi ”tyttöjumpalla” myös Tanhuvaaran Urhei-luopiston kuntopäivillä tai liikuntaleireillä Pajulahden Urheiluopistolla. Kevätkausi päätetään nykyään kävelyretkellä Talvisa-lon kuntopoluilla ja se päätyy aina rahas-tonhoitajamme Hilkka Lyytikäisen piha-maalle makkaranpaistoon.

Omaehtoista kulttuuriaKulttuurin seuraaminen ja harrastaminen on tärkeä osa ikääntyneiden elämää. Se, mikä kiireisinä työvuosina ja perhevelvol-lisuuksien paineessa jäi kokematta, on nyt vapaavuosina otettu takaisin. Tosin Rus-kan ”tyttöjen” laulukuoro, joka oli alkuun itsestään selvyys, on jäsenten ikääntyes-sä ja äänten mataloituessa sammunut ja muuttunut enemmän yhteislauluksi. Mut-ta lausunta on sen sijaan pitänyt pintan-sa ja onpa kuorolausuntakin kaivettu esiin vuosikymmenten takaa.

Näytelmäryhmä valmisti ja esitti aikoi-naan mainioita teatterikappaleita, mutta nykyään ne ovat useimmiten vaihtuneet vuoropuheluiksi tai korvautuneet lausun-taesityksillä. Sen sijaan teatteri- ja musi-kaalimatkat lähikaupunkeihin keräävät pari kertaa vuodessa bussilastillisen väkeä. Eikä oopperamusiikkikaan ole jäänyt jou-kollemme tuntemattomiksi, elämmehän kesäisin keskellä oopperajuhlia. Olemme vierailleet pääkaupunginkin oopperassa, siellä myös kulissien taakse kurkkimassa.

Kirjallisuuspiiri on uskollisesti jatkanut toimintaansa vuosikymmenestä toiseen. Siellä on tutustuttu niin ajankohtaisiin teoksiin, kuten Finlandia-ehdokkaisiin, tai juhlavuosia viettävien kirjailijoiden teok-siin. Esimerkiksi viime vuonna syvennyt-tiin satavuotis-juhliaan viettävien runoi-lijoiden Saima Harmajan ja Aale Tynnin tuotantoon.

Vuosikymmenten mittaan ovat tulleet tutuiksi niin maailman merkkiteokset, ro-maanit, runot kuin tietokirjatkin.

Tietoa ja mielipiteenvaihtoaKenties kaikkein tärkeimpiä ja suosi-tuimpia ruskalaisten tapaamisia ovat ol-leet ja ovat kuukausittain pidettävät esi-telmät niin ajankohtaisista kuin historiaa koskevista aiheista. Niihin on saatu luen-noimaan sekä ulkopuolisia asiantuntijoi-ta että oman joukon tietäjiäkin. Samalla tapaamme kahvikupposen ääressä toisia ruskalaisia ja iloisesta rupattelusta ei tah-do loppua tulla.

Nämä seurakunnan tarjoamissa tilois-sa tapahtuvat kokoontumiset ovat tärkei-tä varsinkin yksinäisille ikäihmisille. Me savolaiset olemme tunnetusti auliita auko-maan suutamme ja ilmoittamaan mielipi-teemme asiasta kuin asiasta. Siksipä kuu-kausittain kokoontuva keskustelukerho on mitä mainioin foorumi ajatusten vaihdolle alati muuttuvista ajankohtaisista tahi his-toriallisistakin tapahtumista.

Nykyinen jäsenistö koostuu suurelta osin todella ikääntyneistä ihmisistä; vas-ta eläkkeelle siirtyneillä tuntuu olevan jonkin asteinen kynnys liittyä eläkeläis-järjestöihin. Ehkä vanhuus tuntuu pelot-tavalta ja sitä voi torjua sulkemalla silmät ikäihmisten yhdistystarjonnalta, mene tie-dä. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkik-si Ruskayhdistysten kaltaisella toiminnal-la tehdään vanhuudestakin elinvoimainen ja kokemisen arvoinen ajanjakso.

Paula Roine

Ja juttu luistaa kahvikupin äärellä savolais-karjalaiseen tyyliin hyvässä seurassa.

Kevätretkellä ”ritsa-ammunnassa” lapsuutta muistellen.

Kasinonsaarella, Saimaan Haapaveden rannalla kuuntelemassa suojelubiologi Jouni Koskelan esitystä Saimaan norpasta.

Vanhoja esineitä ja rahoja esiin tuotui-na muisteltavaksi.



Esi-isämme pelkäsivät ja kunnioittivat kar-hua. Sen nimeä ei saanut turhaan mainita. Siitä se suuttuisi ja hyökkäisi kimppuun tai vahingoittaisi karjaa.

Karhua piti kutsua mairittelevilla lem-pinimillä, jotta se pysyisi suopeana. Me-sikämmen, kontio ja metsän omena olivat soveliaita nimiä karhusta puhuttaessa.

Samasta syystä vaikeista, kipeistä ja pe-lottavista asioista ei tänäkään päivänä toh-dita puhua niiden oikeilla nimillä. Kun ihminen kuolee, hän on lähtenyt iäisyys-matkalle tai poistunut keskuudestamme toiseen todellisuuteen. Nuoruutta ja te-hokkuutta palvovassa yhteiskunnassam-me vanhus on sana, jonka käyttöä on tar-

koin harkittava, ettei ketään loukkaisi. Vanhoista ihmisistä puhutaan yleensä pei-teilmaisuilla: varttunut väki, seniorikansa-laiset, ikäihmiset tai jopa ikinuoret. Ilmaus ikinuori ikäihminen tosin tuntuu valheel-liselta, kuin kauppias myisi viikon vanhoja vesirinkilöitä tuoreina.

Eläkeläinen vai ”normaali aikuinen” Myös eläkeläinen on sana, jota ei mielel-lään käytetä. Sen tilalla puhutaan harmais-ta panttereista ja vapaaherroista. Olin vas-ta jäänyt eläkkeelle enkä muistanut sitä elämäntilanteen muutosta joka luukul-la kuuluttaa. Nuori virkailija kysyy: ”Tu-leeko teille aikuisen lippu?” Hän vielä

täsmentää, että tuleeko siis normaalin ai-kuisen lippu. Silloin ymmärsin kertoa, että en ole normaali aikuinen vaan eläkeläinen. Jatkoimme tovin eläkeläiskeskustelua. Vir-kailija selitti, että ei tohdi enää käyttää sa-naa eläkeläinen. Muuan naispantteri oli siitä niin suivautunut, että hyvä ettei asia-kaspalvelija saanut käsiveskasta läimäys-tä poskelleen. Vakuutin hänelle, että en ole väkivaltainen. Virkailija katsoi minua vähän tarkemmin ja sanoi, että ei tarvit-se korttia kassista kaivella, sillä hän uskoo muutenkin.

Sitäkään ei pidetä sopivana, että alen-nuslippua tarjotaan vanhukselle kysymät-tä, onko hän eläkeläinen.

VANHUUDEN RAJAPYYKILLÄ

Kierrellen kaarrellen vanhuudesta

Savonlinnan Ruskayhdis-tysläisiä pääsi vuoden 2000 Ruskaliiton kalenteriin ka-lenteritytöiksi ja -pojiksi. Kalenterin kuvassa yhdis-tyksen väkeä on eräretkellä.

Ha

nn

u H

ärk

ön

en


Ruska-viesti


Me kun haluamme olla ikuisesti nuo-ria leijonia, rypyttömiksi teflon- pinnoi-tettuja.

Vanhuuden raja on löydettyVanhus- nimitykselle on asetettu tutki-muksen tuloksena rajapyykki. 72-vuotias-ta saa nyt kutsua vanhukseksi. Vielä joku-nen vuosi sitten raja alkoi kuutosella.

Ihmiset säilyvät terveellisen ravinnon, fyysisesti vähemmän rasittavan työn, hy-vän kosmetiikan ja kirurgian sekä nuo-rekkaan muodin ansiosta aina vaan nuo-remman näköisinä. Sata vuotta sitten 50-vuotias näytti vanhukselta harvoine hampaineen ja hiuksineen. Nyt viisikymp-piset elävät ulkoisestikin kukoistavaa ai-kaa.

Vanhus-sana tuo mieleen epämukavia asioita. Toimintakyvyn rajoitukset, sairau-det ja hitaus ja kömpelyys liitetään van-huuteen. Ihmisiä ei kuitenkaan voi iän perusteella niputtaa ominaisuuksiltaan yhteen. Nuoruus on yhtäältä ihana, mutta toisaalta vaikea ja tuskainenkin aika. Kes-ki-ikä on ruuhkaan asti täynnä suoritetta-via asioita. Se on suurten voittojen mutta myös stressin ja loppuun palamisen aikaa.

Vapaa toimeliaisuuden aikaMyös vanhuus on aktiivista, vireää ja työn ja harrastusten täyttämää elämää, kun vain

fyysinen kunto antaa siihen mahdollisuu-det. Moni jatkaa työuraa vielä eläkeikänsä yli. Toiset työskentelevät järjestöissä ja yh-distyksissä palkatta, pelkästään työn ilosta ja auttamisen halusta. Jotkut ryhtyvät jäl-kikasvunsa lasten hoitajiksi.

Moni löytää eläkkeellä ollessaan itses-tään tutkijan. Suvun historia yllätyksineen tulee nuorelle polvelle tutuksi ja eläväksi. Joillekin jäi nuoruudessa ura taiteen teki-jänä toteutumattomaksi haaveeksi. Nyt on aikaa maalata taulu, opetella soittamaan ”Kesäillan valssi”, kokeilla näyttelemistä ja taivuttaa vartensa rumbaan.

Seniori-iässä voi tehdä paljon sellais-ta, joka kiireisinä vuosina jäi odottamaan parempia aikoja. Jos nivelet kestävät, voi heittää repun selkäänsä ja painua tuntu-riin tai viidakkoon. Jos siltä tuntuu, voi ve-täytyä yksinäisyyteen ja paneutua hengel-lisiin tai henkisiin kysymyksiin.

Itseään pitää kuunnella. Enää ei tarvitse juosta muiden mukana ja joukon jatkona. Nyt voi syventyä olemiseen ja elämiseen pitkälti omilla ehdoillaan ilman tekemisen pakkoa ja muiden asettamia tavoitteita.

Paljon matkustellut äitini lähti 95-vuo-tiaana yksin rantalomalle. Suhtauduin asiaan varauksellisesti. Mutta hän arveli olevansa matkoilla onnellisempi kuin is-tuessaan kotona puhelimen ääressä odot-tamassa minun tarkistus- ja huolenpito-

soittoani. Kuoltuansa hän sanoi henkenä lentävänsä Englannin yli katsomassa, ettei-vät siellä asuvat tyttäreni pojat putoa puu-tarhan kiipeilytelineeltä. Senioreilla on te-kemistä täältä ikuisuuteen.

Arja Saarikoski

Arja Saarikoski on sitä mieltä, että ih-misiä ei kuitenkaan voi iän perusteella niputtaa ominaisuuksiltaan yhteen.

Akaan Seudun Ruskat ryTuulia Passila [email protected] Ruskakerho ryKaisu VuopalaKirjurinkatu 1, 02100 EspooHelsingin Ruskayhdistys ryElsa Stenroos [email protected]ämeenlinnan Ruskayhdistys rySoili RätteliCygnaeuksenkatu 32 C 23 13130 HämeenlinnaJoensuun Ruskayhdistys ry Raili Puhakka-Mäkinen [email protected]äskylän Ruskat ryLeena Hä[email protected]

Suomen Ruskaliitto ry:n jäsenyhdistykset ja yhdistyksien puheenjohtajat 2014

Järvenpään Ruskat ryHelka Nissinen Hirvikatu 43, 04430 JärvenpääKemin Seudun Ruskat ryKerttu [email protected] Ruskayhdistys ryAnja Jänis Kullervonkatu 31 BC 17 70500 KuopioOulun Ruskayhdistys ryElna [email protected] Ruskayhdistys ryAarne [email protected] Ruskat ryEsko [email protected]

Porin Ruskat ryLarmi [email protected] Seudun Ruskayhdistys ryMarjatta Rautiainen [email protected] Ruskayhdistys ryKaapo Mansné[email protected]äjoen Seudun Ruskayhdistys ryJorma [email protected] Ruskayhdistys ryOlavi Borg [email protected] Seudun Ruskat ryRaimo [email protected]


Ruska-viesti


- Liki kymmenen vuotta pidimme ensi yrittämän jälkeen taukoa ja sitten vuon-na 1986 Varkauden Ruskien yhdistys lähti vauhtiin. Voitimme monena vuonna liiton jäsenhankintakilpailun.

Noin muistelee Varkauden Seudun Ruskat ry:n perustajajäsen ja ensimmäi-set 14 vuotta puheenjohtajana ollut Leena Eronen (88). Hän oli Varkauden yhdistyk-sen perustamisvuonna jäänyt eläkkeelle kätilön työstään ja aikaa yhdistystoimin-taan jäi enemmän.

- Perustimme Ruskakerhon Varkauteen 70-luvun puolivälin jälkeen, mutta kerhon toiminta lopahti varsin pian. Itse en sil-loin ollut valmis yhdistyksen johtoon, to-sin olin kuitenkin vuosia Ruskaliiton hal-lituksessa.

Leena Eronen toimi kunnallispoli-tiikassa liberaalien riveissä, aivan kuten Ruskaliiton vuonna 1974 perustaneetkin olivat. Varkaudessa oli tuolloin vahva va-semmistovalta ja kaikilla isoilla puolueil-la omat eläkeläisjärjestönsä. Politiikka oli kaupungissa kaikessa vahvasti mukana. Niinpä Varkauden Ruskien toimintaan va-littiinkin mahdollisimman vähän politiik-kaa sisältävä linja. Sellaiselle yhdistyksel-le oli politisoituneessa kaupungissa selvä aukko.

Jäsenmäärä kasvoi rajusti- Eläkkeelle jäätyäni perustimme paikallis-yhdistyksen uudelleen. Meitä oli alkuvai-heessa 7-14 innokasta. Kokoonnuimme kerran kuussa Keskus-Hotellin kabinettiin kahville ja tarinoimaan. Itse lupauduin pu-heenjohtajaksi. Meistä perustajajäsenistä kokouksissa yhä käyvät myös Rauni Vire-koski ja Maire Ikonen.

Toiminta virisi. Se tuntui kiinnostavan yhä laajempaa joukkoa. Yhdistys teki pal-jon retkiä, lähitienoille ja kauemmas. Puo-lueeton toiminta oli monelle mieleen.

- Emme me agiteeranneet väkeä jouk-koomme, mutta jäseniä tuli silti lisää. Mat-kat olivat yksi valttimme. Moni halusi reissata tutussa porukassa, eikä vanhoilla ihmisillä ollut tuolloin yhtä hyvää kielitai-toa mitä nykyihmisillä. Opastetut, hyvin järjestetyt matkat kiinnostivat, varsinkin kun yhdistys maksoi pienen osan kustan-nuksista, sanoo Eronen.

Kokouksista evästä kahdeksi viikoksiVarkauden Ruskien toiminnan alkuvuo-sina kaupungissa meni muutenkin hyvin. Stora Enso oli ostanut Ahlströmin metsä-teollisuuden, uusi teollisuusrata valmistui, elektroniikkateollisuus kasvoi, Sanoma Osakeyhtiö teki ison lehtipainonsa Var-kauteen, paljon muuta.

Varkauden Seudun Ruskilla oli monel-le iäkkäämmälle tärkeä rooli. Oli mukavaa toimintaa, oli keskustelukavereita, keksit-tiin kaikkea kivaa.

- Ei meillä alussa ollut mitään, omas-

ta pussista otettiin. Sitten ruvettiin järjes-tämään kaikenlaisia myyjäisiä, arpajaisia ja keräämään pientä jäsenmaksua. Oltiin nuukia. Kerrottiin toiminnasta muillekin ja niin se jäsenmäärä kasvoi paraimmillaan yli 150, sanoo Rauni Virekoski (85), Var-kauden Ruskien pitkäaikaisin rahaston-hoitaja ja puuhanainen, jonka positiivisia puheenvuoroja kuullaan monesti yhä ko-koontumisissa. Hän oli miehensä Kalevin kanssa yksi kerhon perustajajäsenistä. Nyt Kalevi saa Raunin myötä viestit toimin-nasta ”tehostetun rahastuksen osastolle”, kuten Rauni hoitopaikkaa luonnehtii.

– Pitää olla oma-aloitteellisuutta. Ja meillä on ollut ihania matkoja ja hyviä matkanvetäjiä. Meillä on ollut sopuisaa porukkaa, yhdessä on oltu ja yhdessä teh-ty. Kokoontumisesta saa evästä kahdeksi viikoksi. Ja kun ihmiset saavat toiminnasta jotakin, he kertovat siitä muillekin.

Teksti ja kuvat: Lauri Koikkalainen

Varkauden Ruskat perustettiin kahdesti

Rauni Virekoski ja Leena Eronen olivat perustamassa Varkauden Seudun Ruskia ja puhumista riittää kokoontumisissa yhäkin, 28 vuoden jälkeen.

”Meillä on ollut sopuisaa porukkaa, yhdessä on oltu ja yhdes-sä tehty. Kokoontumisesta saa evästä kahdeksi viikoksi.”



Laulu

Laulu

Varkaus on Itä-Suomen teollistunein kau-punki, jonne on teollisuuden nousu- ja las-kukausien myötä tultu muualta ja josta on muutettu muuanne. Nyt taantuma kurit-taa sekä teollisuutta että kaupunkia. Väkeä kaupungissa on runsaat 22 000.

Varkauden Seudun Ruskien jäsenis-tökin on sitten vuoden 1986 muuttunut melkoisesti. Osa on kuollut ja moni muut-tanut muualle. Jäseniä on nyt 75, puolet huippuvuosien määrästä. Toimintaa on silti yhä paljon. Kerholla on Leena Ero-sen ja Heikki Jäppisen jälkeen kolmas pu-

heenjohtaja. Raimo Ahola on johtanut yhdistystä vuodesta 2005 lähtien ja kun sihteerinä on vaimo Ritva, niin Aholoilla keskeinen rooli

Varkauden kerhossa– Kerhot kokoontuvat joka toinen viikko, porukkaa on kolmenkymmenen olemmin puolin. Uimahallillla jumpataan salissa ja altaassa joka perjantai. Bocciaa ja curlingia pelataan vuoroviikoin, vesijumppaa har-rastaa vakiojoukko, kymmenkunta hen-

keä, sanoo Raimo Ahola.– Kirjaston kokoustilassa kahvitellaan,

lauletaan, kuunnellaan ajankohtaisia esi-telmiä, kerrotaan kuulumisia, kaivellaan kaikenlaista muistin syövereistä ja joka kerta pidetään myös arpajaiset. Poruk-ka tuo arvottavaa ja kiinnostus on kova. Emäntien vapaaehtoisella työllä ja arpa-touhulla on meille iso merkitys.

Ulkoilupäivät ja pikkujoulu vetävät Kerhojen ja jumppien ohella toimintaan kuuluu joka vuosi ulkoilupäivät keväällä ja syksyllä, teatteriretkiä sekä muita matko-ja tehdään niin oman joukon kuin muiden yhdistysten kanssa. Viime vuonna käytiin Mikkelin teatterissa ja Kyyhkylän karta-nossa, jolla oli iso rooli viime sotien pää-majakaupungissa.

– Ulkoilupäivät ja pikkujoulu vetävät ehkä eniten joukkoa mukaan, monesti sellaisiakin, jotka eivät jaksa viikkotapaa-misiin enää tulla. Kerho sponsoroi usein osan menoista, nyt keväällä ulkoilupäivän kokonaan Taipaleen kanavamuseolla.

Varkauden kerholla paljon toimintaa

Kierros curlingia on jälleen heitetty ja nyt lasketaan pisteet. Raimo Ahola merkitsee ylös Maija Häkkisen (vas.), Lahja Nokelaisen, Tuula Kosusen ja Anja Mehdon arvioidessa tulosta.

VIISU RUSKAKERHOLLE

sävel: Hiljaa juuri kuin lammen lainesanat: Alli Helminen

1. Hiljaa juuri kuin lammen lainepäivä liittyvi päivähän,ei enää kiire ole ansiotyöhönnyt eläkkeellä vain elellään.

2. Kohtaloa niin monenlaista sisältynyt on elämään.Joskus on ollut aurinkoista

usein riehunut myrskysää.

3. Enää kiidä ei sydänverikosken lailla kuohuen.Toki sykkivi rinnassammesydän hellyyttä kaivaten.

4. Ystävää on niin moni vailla,yksin istuupi iltojaan.Jotkut vielä onnekkainakäsityksin saa vaeltaa.

5. Ruskakerhossa iltojamme

yhdessä hauskasti vietetään.Juttu luistaa laulut raikuumurheet kauaksi häviää.

6. Iltamissamme koreastijalka joskus nousta saa.Retkillänsä vaihteluaRuskakerhomme tarjoaa.

7. Pysy kerholle uskollisnaälä joukosta poies jää.Lähde mukaan reippahana,olkoon helle tai myrskysää.


Ruska-viesti


Laulu

LauluLaulu

Kerhossa on kuultu ajankohtaista tie-toa monesta eläkeläiselle tärkeästä asias-ta; sähköisestä reseptistä, suun- ja hampai-den hoidosta, luomista, jos jostakin. Tänä keväänä puhutaan vielä unettomuudes-ta ja näkemisen ongelmista. Viime vuon-na kerhossa esiintyi mm. Suomen murre-mestari, varkautelainen Lauri Andersin, joka on puolisonsa kautta Ruskaporuk-kaa. Vuodet vaikuttavat toimintaan. Jäse-nistön keski-ikä on reilusti yli 70 ja taval-lisin eroamissyy on jaksamisen puute. Yli 90-vuotisia vapaajäseniä on muutama. Jä-senistön määrä on viime vuosina vaihdel-lut nykytasolla ja kerhon puolueisiin liit-tymätön rooli on yhä ollut merkittävä syy siihen liittymiseen.

– Toki moni muukin eläkeläiskerho va-kuuttaa sitoutumattomuuttaan, mutta ih-meesti niissä kuitenkin taustayhteisö nä-kyy ja kuuluu puheissa ja puhujissa, sanoo Ahola.

Toiminnan suunnittelu on haastava urakka. Toiminnan suunnittelu ja rahoi-tus ovat Raimo Aholan mukaan melkoi-nen urakka. Kokoustilasta joudutaan mak-samaan kaupungille vuokraa, mutta rahat siihen ja muuhun on kerättävä pienistä pu-roista, kun Raha-automaattiyhdistykseltä ja kaupungilta ei saa avustusta.

– Liiton tuen lisäksi arpajaisilla ja myy-jäisillä on meille iso merkitys. Jotenkuten on pärjätty. Onneksi tekijöitä ja tukijoita on ollut omassa porukassa. Kerhotilat on jo varattu kahdeksi vuodeksi eteenpäin, jo-ten uskoa tekemiseen meillä on. Suuri an-

sio kaikessa on hyvin toimivalla hallituk-sellamme, meillä on hyvä porukka kaiken kaikkiaan. Vinkkejä toimintaan Varkau-den Seudun Ruskat etsii paitsi omalta jä-senistöltään myös muitten kerhojen kaut-ta. Moni porukasta on mukana useamman kerhon toiminnassa.

– Matkoille lähtijöitä ei ole entiseen malliin, mutta teemme matkoja yhteis-työssä muutaman muun yhdistyksen kanssa. Viimeisin pitkä oma matka oli Lo-footeille, kun kerho täytti 20 vuotta 2006.

Aholat ovat aktiivisesti mukana myös Ruskaliiton toiminnassa, Raimo jo kol-matta kautta hallituksen jäsenenä ja Ritva nyt hallituksen varajäsenenä. Varkauden seutu sopii Ruskaretkien kohteeksi Raimo Ahola kannustaa muita ruskalaisia muis-tamaan Varkauden seudun retkiä suunni-tellessaan. Ja miksei myös asuinpaikkaa miettiessään. Varkaudessa asunnot ovat edullisia, kaikki palvelut lähellä ja kaupun-

ki on kauniin järviluonnon keskellä.– Varkaus on keskellä Suomea, tänne

on helppo tulla, mistään ei ole kovin pitkä matka. Seudulla on monia käyntikohteita: Mekaanisen musiikin museo, Taipaleen vanha ja uusi kanava kanavamuseoineen, Valamon ja Lintulan luostaritkaan Heinä-vedellä eivät ole kaukana. Tätä kautta on helppo pistäytyä vaikka Savonlinnassa ja Punkaharjulla.

– Vanhoja kanavia täällä on sekä Lep-pävirran että Heinäveden reiteillä. Lin-nansaaren kansallispuistossa voi törmätä uhanalaiseen Saimaan norppaan. Ja Var-kaudessa on Suomen ainoa asuinkäytössä oleva vesitorni, jonka katolta näkee mel-koisen määrän järviluontoa

Teksti ja kuvat: Lauri Koikkalainen

Pöydässä puolet Varkauden Seudun Ruskien johtokuntaa, vasemmalta sihteeri Ritva Ahola, puheenjohtaja Raimo Ahola, Marketta Tartola, Riitta Haukijärvi ja rahastonhoitaja Irja Malkki.

RUSKALAULU

Sävel: Kotimaani ompi SuomiSanat: Airi Käki

1. Mennyt on jo nuoruusaika, vuodet lämmön, keväisen. Poissa suven sulo taika, hetket suurten haaveiden.

2. Syksyn päivät edessämme jatkuu elon virta tää.Ruskan värit mielessämme

kirkkaina jo häämöttää.

3. Monta riemun, murheen päivääolemme me kokeneet. Muistot kauniit, kaihoisatkinaatoksissa säilyneet.

4. Mieli reipas aina meillä, vaikk’ on vuodet vierineet.Yhdessä kun rattoisasti oomme aikaa viettäneet.

5. Ystäviä täällä paljon

saamme aina tavata.Aattehet on yhtäläisethenki sama kaikilla.

6. Yhdessä ei olla heikot, sopu säilyy joukossa.Kaikki on kuin siskot, veikotretkillä ja kerhossa.



Keskustaan saakka ulottuva vesistö, veh-reä luonto ja monet käyntikohteet tarjoa-vat Varkaudessa runsaasti mahdollisuuk-sia lomailijoille. Erikoisuuksiin kuuluvat oman kaupungin sampiherkut ja kaviaari, ihmeellisten instrumenttien museo ja eko-logiset risteilyt sähköaluksella.

Suomen kaviaaripääkaupunkiVarkaudessa kaviaari on lähiruokaa. Care-lian Caviar Oy:n tuotantotiloissa polskut-telee ympäristöystävällisissä olosuhteissa yli satatuhatta siperiansampea. Varkaute-lainen kaviaari on suussa sulava tuoretuo-te, jota voi maistella paikallisissa ravinto-loissa. Kaviaaria voi ostaa myös mukaan ja hinta on edullisempi kuin muualla. Kala-ruoan ystäville on tarjolla myös herkullista sampea. Kaupungin nimikkokalan kunni-aksi vietetään Sampea ja Samppanjaa kau-punkifestivaalia 8.-9.8. Pirtinvirran ran-nalla.

Musiikkimuseo vailla vertaaVarkauden ykkösnähtävyys on ainutlaatui-nen Mekaanisen Musiikin Museo. Se ku-luu lajissaan Euroopan parhaimpiin. Mu-seossa voi hauskalla stand up-kierroksella tehdä matkan eilispäivään. Soitinkokoel-ma on hämmästyttävä; esittelyssä ovat

Mekaanisen Musiikin Museo Pawel patsaana. Kuva Minna Plihtari.

leppoisa lomakohde Järvi-SuomessaVarkaus

soittorasiat, automaattipianot ja -orkeste-rit, viulut ja haitarit sekä posetiivit pienes-tä pöytämallista aina valtaisaan 75-soitta-jan Popper Goliathiin saakka.

Risteilyt sähköaluksellaSuomen mukavimmille sisävesiristeilyil-le pääsee Lady of the Lake sähköaluksel-la haitaria soittavan kipparin kanssa. Asi-akkaat voivat leppoisasti ilman moottorin melua katsella Varkauden keskustan mai-semia tai tutustua Koloveden kansallis-puistoon.

Terassikahvila Torni - kesän kohtauspaikkaVarkauden näkyvin maamerkki Vesitor-ni täyttää 60 vuotta 2014. Sen laella toi-mi Terassikahvila Torni, jossa nautitaan upeista näkymistä pehmustetuilla terassi-tuoleilla ja sohvilla istuskellen sekä tarjoi-luista nauttien. Torniin on vapaa pääsy ja kahvilan erikoisuus ovat oman paikkakun-nan lähiruokaa edustavat sampivohvelit.

Vanha VarkausVanhan Varkauden alue on valtakunnalli-sesti merkittävä rakennettu kulttuuriym-päristö. A. Ahlström Oy:n palveluksessa

toimi 1900-luvun alkupuolella nimekkäi-tä arkkitehteja mm. Ivar ja Valter Thomé, Karl Lindahl ja Alvar Aalto. Noista ajoista on näkyvänä muistona kauniita rakennuk-sia Päiviönsaaren ja Kommilan alueilla. Vanhaan Varkauteen voi tutustua kävely-kierroskartan ja reitillä olevien kuvataulu-jen avulla.

Muuta kulttuuritarjontaaVarkauden Teatterin laadukas ohjelmisto tunnetaan oman seutukunnan ulkopuo-lellakin. Warkaus-sali on monipuolinen konsertti- ja kokoustalo, jossa majoitus- ja ravintolapalvelut ovat kätevästi saman katon alla. Taipaleen kanava-alue ja Ka-navamuseo ovat suosittuja käyntikohtei-ta kesäisin. Varkauden Museot tutustuttaa kävijät kaupungin historiaan ja alakerran saleissa on taidemuseon näyttelyitä. Vie-reisessä Taidekeskus Väinölässä on myös taidenäyttelyitä ja kovasti kehuttu Iloa Itä-Suomeen Naivistit Varkaudessa -näytte-ly kesäisin. Valamon ja Lintulan luostarit Heinävedellä ovat vajaan tunnin ajomat-kan päässä.

Lomalaisille kunnon majoituspaikatKylpylähotelli Kuntoranta sijaitsee kau-niilla paikalla järven rannalla ja siellä voi monipuolisten palveluiden äärellä viettää pitemmänkin loman. Hoito-osastolla voi hemmotella itseään monin tavoin ja tar-jolla on runsaasti vapaa-ajan ohjelmaa.

Scandic Oscar on puolestaan tasokas hotelli keskustassa nähtävyyksien lähel-lä. Hotellissa on monen kokoisia huoneita vaativaankin makuun. Samassa rakennuk-sessa toimii Warkaus-sali, joka on konsert-tien, kokousten ja juhlien tapahtumapaik-ka.

tervetuloa Varkauteen!www.visitvarkaus.fi


Ruska-viesti


Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi!

OULUN KESKUSPESULA OY TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE,

YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLEwww.oulunkeskuspesula.fi

TEKSTIILIHUOLLON AMMATTILAISET OSAAVAT JA TEKEVÄT PUHDASTA

Hyvät hinnat. Parhaana palkittu.*Tule asiakkaaksemme. Mitä enemmän keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja saat. Avainasi-akkaana nautit parhaista eduistamme ja saat henkilö-kohtaisen pankkineuvojan. Hän neuvoo sinua ja per-hettäsi tärkeissä talouden kysymyksissä. Katso lisää nordea.fi/tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen.

Teemme sen mahdolliseksi* Nordea on Global Finance –lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna 2013.

OuluKirkkokatu 60200 3000nordea.fi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

p. 0200 222 66

40 vOnnittelumme

suomen ruskaliitto ryporin Ruskat ry



Selätä selkäkipuSuomen väestörakenne on muutokses-sa ja ikääntyneiden määrä on kasvussa. Mi-ten ikääntyneet pysyvät mahdollisimman pitkään omatoimisina? Selkäkipu heiken-tää toimintakykyä laaja-alaisesti. Se vaikut-taa negatiivisesti fyysiseen toimintakykyyn, henkiseen jaksamiseen ja sosiaaliseen kans-sakäymiseen.

Jopa yli 70% ikääntyneistä kärsii alasel-käkivuista. Kuitenkin suurin osa alaselkäki-vuista (80-90%) on hoidettavissa, sillä kipu ei johdu vakavasta selkäsairaudesta. Lihas-kuntoa voi parantaa ja ikääntymisen mu-kanaan tuomia muutoksia voi hidastaa iäs-tä riippumatta. Nyt ikääntyville on laadittu alaselän itsehoito-opas huomioiden ikäänty-neiden tarpeet.

Ikääntymisen tuomat muutokset50-60 ikävuoden jälkeen ihmisen maksimi-voiman lasku kiihtyy. Ikääntymisen myötä lihassolut vähenevät ja lihassolun ja koko li-haksen poikkipinta-alat pienenevät. Ikään-tymisen myötä ääreishermoissa ja hermo-lihasliitoksissa tapahtuu rappeutumista ja hermoston kyky aktivoida lihasta heiken-tyy. Ikääntymisen myötä kaikki autonomi-sen hermoston toiminnot vaimenevat, mikä vaikuttaa iäkkäillä kykyyn kestää fyysistä ra-situsta.

Ikääntyneillä liikehermosolun impulssin johtuminen hidastuu ja ikääntymisen myö-tä luusto muuttuu hauraammaksi. Ikäänty-minen näkyy myös selkärangassa sen pituu-den ja liikkuvuuden vähenemisenä, koska välilevyjen nestepitoisuus pienenee ja vä-lilevy madaltuu. Fyysisen vanhenemisen tuomat muutokset heikentävät kehon toi-mintaa, mutta sitä voidaan hidastaa terveel-lisillä elintavoilla ja liikunnalla. Ikääntyneen

toimintakyvyllä käsitetään kykyä selvitä ar-keen liittyvistä toiminnoista, elää laadukas-ta elämää sekä kykyä kokea erilaisia koke-muksia. Ikääntyneiden määrän kasvaessa tulisi kiinnittää enemmissä määrin huomio-ta ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämi-seen. Fyysiseen toimintakykyyn vaikuttavat erityisesti ikääntyneen yleiskestävyys, lihas-kunto ja liikkeiden hallintakyky. Ikääntyneil-lä toimintakyvyn heikkenemisen taustalla on yleensä yksi tai useampi pitkäaikaissaira-us, mutta toimintakyky voi heikentyä myös pelkästään liikunnan puutteesta. Ikääntyvil-le sopiva liikunta onkin tehokkain tapa yllä-pitää vanhuksen toimintakykyä.

Alaselkäkivut ja niiden hoitoAlaselkäkivuista kärsivillä on usein heiken-tynyt syvien vatsa- ja selkälihasten hallinta. Näiden lihasten harjoittaminen ja venyttä-minen onkin tehokas apu selkäkipujen hal-lintaan. Alaselän kuntoon vaikuttaa myös ratkaisevasti lonkka- ja polvinivelten hyvä liikkuvuus ja lihaskunto. Kun alaraajojen li-hakset ovat riittävän voimakkaat ja liikku-vat, kohdistuu selälle vähemmän kuormi-tusta, koska selän fleksio korvautuu lonkan ja polvien fleksiolla päivittäisissä toimissa. Iän myötä alaraajojen liikkuvuus ja lihaskun-to usein huonontuu, jos niitä ei ylläpidetä harjoituksilla. Kroonistuneen alaselkäkivun hoidossa on hyötyä yleiskunnon ja lihaskun-non aktiivisesta harjoittamisesta

Itsehoito-opas ikääntyneen alaselkäkivun hoitoonOpas on suunniteltu ikääntyneille, jotka kärsivät ajoittaisesta alaselkäkivusta. Op-paan tarkoituksena ei ole korvata kuntoutu-jille yksilöllisesti suunniteltuja harjoituksia,

vaan toimia tiedonlähteenä ja ensiapuna ala-selkäkivun ilmaantuessa tai uusiutuessa.

Oppaassa on johdanto, verryttelyosio, li-haskuntoharjoituksia, venyttelyitä ja vinkke-jä kivun hoitoon sekä selän rentouttamiseen. Perusteet valituille harjoituksille on kerät-ty tuoreista kirjallisuus- ja internetlähteistä ja ne on havainnollistettu kuvilla ja kirjalli-sella ohjeistuksella. Opasta varten on tutkit-tu, mitkä ovat tärkeimmät vahvistettavat ja venytettävät lihasryhmät alaselkäkivun hoi-dossa, sekä kerätty aineistoa fysikaalisen hoi-tomenetelmien ja rentoutumisen mahdol-lisuuksista. Oppaaseen valikoitiin tutkitusti vaikuttavia, turvallisia ja yksinkertaisia har-joitteita alaraajojen ja keskivartalon liikku-vuuden ja lihaskunnon kehittämiseksi. Op-paan liikkeet on suunniteltu toteutettaviksi kotona, eikä erityisiä apuvälineitä tarvita. Iäkkään on helppo suorittaa liikkeet itsenäi-sesti ja harjoitteiden alkuasennot ovat kaikil-le mahdollisia.

Oppaan ulkoasun suunnittelussa kiinni-tettiin huomiota ikääntyneiden tarpeisiin. Oppaassa olevat ohjeet ja kuvat ovat selke-ät ja suuren fonttikoon ansiosta opasta on helppo lukea myös harjoitteita tehdessä. Asiasisällön jäsentely helpottaa sen ymmär-tämistä. Opas on tarkoitettu alaselkäkivuista kärsivien ikääntyneiden lisäksi heitä ohjaa-ville lääkäreille, fysioterapeuteille ja liikun-nanohjaajille. Opas on kaikkien saatavil-la internetistä ladattavassa ja tulostettavassa osoitteessa. Ikääntyneen selänhoito-opas on laadittu syksyllä 2013 osana Oulun seudun ammattikorkeakoulussa julkaistua opinnäy-tetyötä.

Riitu Ahonen, ft AMK Boglarka Bartakovics, ft-opiskelija Jussi Ervasti, ft AMK

Yllä olevasta pitkästä nettisivuosoitteesta löytyy Selätä selkäkipu -opas. Mutta vähemmällä pääsee kun googlet-taa: selätä selkäkipu ikäihmisen selkäopas

Selätä selkäkipu -opas on ladattavissa osoitteessa: http://jussiervasti.fi/app/index.php?r=site/page&view=selata Lisäksi se on ladattavissa osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/67303


Ruska-viesti


Oulun Ruskayhdistyksen monipuolisiin liikunnallisiin harrastuksiin kuuluu myös Äijäjooga.

Joogaryhmään kokoontuu tiistaisin noin 12-18 miestä tunniksi hikoilemaan ja venyttelemään itseään. Tavoitteena tie-tenkin kehon liikkuvuuden säilyttäminen ja hyvän olon varmistaminen näiltä osin. Useissa liikkeissä tavoitellaan myös tasa-painon säilyttämistä, sehän on ikääntyvil-le ihmisille haaste, etenkin talviaikaan.

Joogaryhmää vetää Oulun Ruskayh-distyksen varapuheenjohtaja Voitto Juu-tinen, joka on ahkeroinut taustasävelten saamiseksi ja ohjeiden hakemiseksi. Voit-to huolehtii tahdista ja ohjeistaa sujuvasti

äijäjoogaa Oulun Ruskayhdistyksessä

Myllynkivi pyörii yllä olevassa kuvassa, liike vaikuttaa tehokkaasti koko krop-paan. Ja loppuliikkeessä tasapainoillaan ja venytellään, myös vetäjä osallistuu.

Ryhmäkuva ennen aloitusta uusissa T-paidoissa, jotka lahjoitti Pohjois-Suomen Erä-messut.

Hyvässä venytyksessä tuntuu ka-dotettuja senttejä tulevan takaisin.

koko ajan alkuverryttelystä loppurentou-tukseen. Ja hyvinhän se jo sujuu, rutiinilla. Ryhmä on ollut aktiivisesti yhdessä noin puolitoista vuotta. Iäkkäimmät joogaajat

ovat jo yli 90 vuotiaita! Keski-ikä lienee noin 70-75 vuotta.

Pentti Kaukonen

Ohjaajana oli ensin Sinik-ka Pokela, pari vuotta myö-hemmin kouluttautuivat ver-taisohjaajiksi Raili Palkola ja Paula Määttä. Ryhmä kokoon-tui aluksi Kortepohjan päivä-keskuksen tiloissa, sitten Mo-nikulttuurikeskus Gloriassa ja pari vuotta seurakuntata-

lon jumppasalissa yhteistyös-sä maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Tämän vuoden alus-ta vuokrasimme tilat Sepän-keskuksessa, jossa järjestöt ko-koontuvat. Alussa ryhmässä kävi muutama mieskin. Tans-sijoita on kerrallaan keskimää-rin 15.

Jyväskylän senioritanssiryhmä toiminut vuodesta 2007

Senioritanssi-ryhmä on toiminut vuodesta 2007.



Teatterimatkalle Ouluun viihtymään

Toiset kengät –näytelmä on nuorukaisen kasvutarina pohjoi-sessa mielenmaisemassa. Kuvassa Merja Pietilä, Timo Reinik-ka, Mikko Leskelä ja Elias Salonen. Kuva Jussi Tuokkola.

TOISET KENGÄT – KUVIA NUORUUSVUOSILTASuurella näyttämöllä nähdään erityinen kulttuuriteko: oulu-laislähtöisen Hannu Väisäsen romaaneihin pohjautuva Toi-set kengät. Väisänen on sekä Finlandia-palkittu kirjailija että kansainvälisesti menestynyt, taiteen valtionpalkittu kuvatai-teilija, ja niinpä hän on suunni-tellut myös näytelmän lavastuk-sen. Rooleissa nähdään suuri joukko teatterin näyttelijöitä ja päärooleissa mm. Mikko Les-kelä, Aki Pelkonen ja Elias Sa-lonen.

Näytelmä on aistivoimai-nen kuvaus nuoruusvuosis-ta. Yleisö elää mukana lapsuu-den ja puberteetin peloissa ja kiihkoissa. Niiden ylle kohoa-vat oululaispojan tajuntaa laa-jentavat esteettiset elämykset. Pojan silmin seurataan herk-kävireisesti ympäröivän yh-teisön tapahtumia. Mukana on runsaita kohtauksia ja lu-kuisia hahmoja, kuten isä, äi-tipuolia, laivastoaliupseereita, opettajia, teatterin iltanäytteli-jä ja monta muuta. Silmiinpis-

tävien persoonallisuuksien ti-lannekomiikka ja pohjoinen mielenmaisema kuvittavat nuo-rukaisen kasvua toisiin kenkiin - taiteilijaksi.

HOUSUT POIS -KOMEDIA-MUSIKAALI – TUNNEL-MAN KAttOON NOSTAVA YLEISöSUOSIKKIYleisön suursuosikki kertoo työttömien miesten selviyty-mistarinan. Mustan äijähuu-morin alla risteilevät vakavat aiheet: työttömyys latistaa itse-tuntoa ja tuo mukanaan huolta-juusongelmia ja rahapulaa.

Kaverukset keksivät kreisin idean kuitata ongelmansa strip-pauskeikan lipputuloilla. Mutta tanssitaito puuttuu ja musikaa-lin keinoin seurataan porukan harjoittelua kohti h-hetkeä. Vastassa on on salattuja treene-jä, noloja tilanteita ja miehisen ylpeyden taivuttelua. Musikaali pohjautuu menestyselokuvaan The Full Monty vuodelta 1997.

Lavastuksessa nautitaan elo-kuvamaisuudesta, ja asuja suu-relle esiintyjäjoukolle on suun-niteltu lähes 120. Teatterin

naisnäyttelijät ja -tanssijat an-tavat sähäkän vastapainonsa miesenergialle. Hienostelema-ton poprock ja soul–sävyinen, rouhea esitys huipentuu yleisön villitsevään tanssishow’hun. Rooleissa hurmaavat mm. Tid-jân Ba, Santtu Karvonen ja Aki Louhela.

LOPUttOMAN SUOSITUL-LA MIELENSÄPAHOIttA-JALLA MYöS JATKO-OSA”Kyllä minä niin mieleni pa-hoitin, kun...” Kirjailija Tuomas Kyrö antoi hahmon oikeamie-listen sukupolvelle. Mielensä-pahoittaja on kahdeksankymp-pinen, yksin taloaan asuva mies, joka ei suostu vaikenemaan hoi-dokiksi - ainakaan ilman mie-lipiteensä voimallista ilmaise-mista. Kun tervaskanto nousee lavalle saa nykyaika - reppulää-kärit, audikuskit, tv-persoonat, oliiviöljyt ja muut kuulla kun-niansa.

Mielensäpahoittaja ei ole vain terävä ja hauska monolo-gi nykyajan kummallisuuksista. Rivien välistä nousee esiin toi-

Mielensäpahoittajana esiintyy Hannu Pelkonen ja hänen kaikkensa yrittävänä Miniänä Elina Korhonen.

Oulun kaupunginteatterin sykähdyttävät ja korkeatasoiset näytelmät takaavat elämyksen. Moni-puolisessa ohjelmistossa on valinnanvaraa laadukkaasta viihteestä vaikuttavaan draamaan.

nenkin tarina, kuvaus elämän tärkeimmistä asioista luopumi-sesta. Miehiselle miehelle myös ajokortti on yksi näistä.

Jäärän ääni on jurnuttanut täysille katsomoille jo toista vuotta. Nyt herkkua on luvassa lisää jatko-osassa.

Mielensäpahoittajan miniä: Miltä tuntuisi, jos appiukko-na olisi valtakunnan virallinen mielensäpahoittaja?

Miniän osa ei liene koskaan helpoimmasta päästä, vaikka olisi uranainen Liisa. Mitä ta-pahtuu, kun Mielensäpahoitta-ja tulee yllättäen pakkohoitoon keskelle elintärkeää vapaata vii-konloppua? Yhteentörmäys on väistämätön, kun miniä ja ap-piukko; uusi ja vanha maailma; kaupunki ja Sysi-Suomi; venä-läisturistit ja talvisota törmää-vät.

Mielensäpahoittajana mo-lemmissa esityksissä on näyt-telijä Hannu Pelkonen. Mi-niän roolissa Elina Korhonen ja muissa rooleissa Tomi Enbuska ja Anne Syysmaa.


Ruska-viesti


toki geenit vaikuttavat elämän pituuteen, mutta lääkärien mukaan kroonisen sairauden riskiä voi pienentää pienillä asioilla. Näitä vinkkejä noudattamalla et vain elä pitempään, vaan myös paremmin.

LOpEta tupaKOiNtiNeljän vuoden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta sydänkohtausriskisi on samaa tasoa kuin niiden, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Kymme-nen vuoden kuluttua keukosyöpäriskisi on pudonnut jo lähes savuttomi-en tasolle.

LiiKu päivittäiNjo puoli tuntia riittää. Käy vaikka kolme kertaa päivässä kymmenen mi-nuutin kävelyllä. syö viisi annosta kasviksia ja/tai hedelmiä päivässä

Käy LääKäRissäEi ole syytä juosta jokaisessa testissä, mutta käy suositusten mukaisissa seulonnoissa ja ikäkausitarkastuksissa. varmista lääkäriltäsi, ovatko tarkastuksesi ajan tasalla.

NuKu paLjONuseimmille aikuisille hyvä määrä on 7-8 tuntia yössä. jos sinusta tuntuu vaikealta painaa pää ajoissa tyynyyn, muista, että univaje lisää riskiä sai-rastua sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja moneen muuhun tautiin.

miten elää satavuotiaaksi?

Kangassaarentie 2, Toijala

LIPPUJEN HINNAT : 15 e ,14 e, 12 e v astaanotamme SMARTUM-seteleitä Lisätietoja: www.toijalannayttamo.net

7.6. klo 17.0010.6. klo 19.0012.6. klo 19.0014.6. klo 17.0015.6. klo 17.0017.6. klo 19.0022.6. klo 17.0024.6. klo 19.0026.6. klo 19.0027.6. klo 17.0028.6. klo 17.0029.6. klo 17.00

1.7. klo 19.00 3.7. klo 19.00 5.7. klo 17.00 6.7. klo 17.00 8.7. klo 19.0010.7. klo 19.0012.7. klo 17.0013.7. klo 17.0015.7. klo 19.0016.7. klo 19.0017.7. klo 19.0019.7. klo 17.00

Juice Leskisen laulujen ympärille rakentuva romanttinen musiikkikomedia

Ohjaus: Annina Ärölä, Pasi Repo

NÄYTÖKSETlati tola sutisuti to pe lasu

ti to la su ti to la su ti keto la

Sahlman-Pesä-Kanerva

LOPPUUNMYYTY

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET PUH 040-744 3517

KEsKustELE LääKäRiN KaNssa aspiRiiNiN Käytöstäsydänkohtaus, aivohalvaus, jopa syöpä- jo yksi 100 milligramman tabletti päivässä saattaa ehkäistä näitä kaikkia. (aspiriinin käytössä on silti ris-kinsä, joten älä ala käyttää sitä omin päin).

Mittaa vERENpaiNEEsisitä ei kutsuta hiljaiseksi tappajaksi vain, jotta saisit elämään jännitystä. pidä omasi alle lukeman 120/80.

pidä yHtEyttä iHMisiiNyksinäisyys on yksi stressin muoto. ystävät, perhe ja lemmikit ovat yhtä terveellisiä kuin moni vitamiini.

väLtä tyydyttyNEitä RasvOjaNiistä elimistösi valmistaa haitallista ldl-kolestrolia.

HaE apua MasENNuKsEENMasennus on pahaksi myös elimistöllesi. se liitettynä diabetekseen ja sydäntautiin kasvattaa ennenaikaisen kuoleman riskiä 30 prosenttia.

pidä stREssi KuRissaHallitsemattoman stressin kanssa eläminen on tuhoisampaa kuin 15 kilon ylipaino.

Etsi ELäMäLLEsi taRKOitusErään lääkärin neuvo on tavoitella jotakin itseään suurempaa. antamalla saa.



Kiireellisissä hätätapauksissa, jolloin hen-ki, terveys tai omaisuus on vaarassa, pitää soittaa numeroon 112. Tämä on useimmil-le tuttua. Viime vuosina hätänumeroa on kuormittaneet yhä enemmän muut kuin kiireelliset puhelut. Ei-kiireellisiä neuvon-tapuheluja varten on avattu Kansalaisneu-vonnan puhelin, 0295 000, ja verkkosivus-to: www.kansalaisneuvonta.fi.

Kansalaisneuvonnalla halutaan auttaa kansalaisia löytämään oikea viranomainen tai verkkopalvelu. Kansalaisneuvonnan kautta ei voi laittaa viranomaisasioita vireil-le, mutta saa opastuksen oikean viranomai-sen luo. Palvelu on maksutonta, ja sitä saa maanantaista perjantaihin klo 8 – 21 ja lau-antaisin klo 9 – 15.

Eläkkeet nousivatVuoden 2014 alussa yksin asuvan, pelkäs-tään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousi 630,02 eurosta 633,91 euroon kuu-kaudessa (3,89 euroa). Avio- tai avoliitos-sa olevan, pelkästään kansaneläkettä saa-vat henkilön eläke nuosi puolestaan 558,83 eurosta 562,27 euroon kuukaudessa (3,44 euroa).

Täysi takuueläke nousi 4,56 euroa eli 743,38 euroon kuukaudessa vuonna 2014. Työeläkeindeksi on tänä vuonna 2509 eli se nousee noin 1,4 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Työeläkeindeksillä tarkiste-taan maksussa olevat työeläkkeet. Elinai-kakertoimeksi vuodelle 2014 on vahvistet-tu 0,97552.

UUdEN VUOdEN MUUTOKSIAVuosi 2014 toi sosiaali- ja terveysalalle mo-nia uudistuksia.

LääkekattoLääkekatto on 610 euroa vuonna 2014. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääk-keistään ainoastaan 1,50 euroa ostokertaa kohti.

Uusi numero neuvoo kansalaisiaReseptitSuomessa kirjoitetulla eurooppalaisella re-septillä voi hakea lääkkeitä muualta Euroo-pasta. Potilas maksaa lääkkeen itse, mutta sen hinnasta voi hakea sairausvakuutuskor-vausta, jos valmiste on Suomen lainsäädän-nön mukaan korvattava.

TerveysasemaVuodesta 2014 alkaen potilaan oikeus vali-ta hoitopaikkansa laajenee niin, että potilail-la on mahdollisuus valita terveysasema ja eri-koissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Ter-veysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituk-sella enintään vuoden välein.

KuntoutusKansaneläkelaitoksen (Kela) ammatilli-sen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan niin, että nykyistä useampi työ-ikäinen, ja erityisesti nuori, pääsee varhai-semmassa vaiheessa ammatilliseen kuntou-tukseen.

Sähköinen reseptiVuoden 2014 aikana yksityinen terveyden-huolto siirtyy sähköisen reseptin käyttäjäksi.

AsumistukiEläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavien asumismenojen (vuokra tai vastike) enim-mäismäärät nousivat 4,1 prosenttia.

TyökyvyttömyyseläkeTyökyvyttömyyseläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.

Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ol-lut maksussa yhden kuukauden.

Sotainvalidien ja puolisoiden etuuksiin korotuksiaSotainvalidien puolisoiden, leskien ja so-taleskien avokuntoutuksen enimmäis-hinta nousee 750 euroon kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avo-kuntoutuksen enimmäishintaa on 1125 eu-roon kuntoutettavaa kohti. Täyteen sotilas-vammalain mukaiseen täydennyskorkoon oikeuttavaa tulorajaa on korotettu indeksin mukaisesti 5830 euroon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet asiakasmaksutSosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-suja tarkistetaan lain mukaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Samalla tarkistetaan kotona an-nettavan hoidon tulorajoja ja laitoshoidon vähimmäiskäyttövaroja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti.

Vuosien 2011 ja 2013 välillä kansanelä-keindeksin muutos oli 6,70 prosenttia ja työeläkeindeksin 6,54 prosenttia. Lisätietoja: www.stm.fi

Henkilövakuutuksia myös ikäihmisilleIkäihmisten on ollut vaikea saada henkilö-vakuutuksia. Pohjola Vakuutus on ensim-mäisenä nostanut vakuutustensa ikärajo-ja. Pohjolan Terveysvakuutuksen voi saada aina 85-vuotiaaksi asti. Vakuutus voi kat-taa sairauksien ja tapaturmien hoidosta ai-heutuvat kulut jopa 100-vuotiaaksi saakka. Terveysvakuutuksella voi edistää terveyt-tä. hoidattaa itsensä nopeasti ja saada tukea sairaudesta tai tapaturmasta toipumiseen.

”Yksi asiakkaiden eniten toivomia uu-distuksia oli matkustajavakuutuksen ikä-rajan nostaminen. Vakuutuksen myöntä-misikää on nostettu 79 vuoden iästä 99 vuoteen, ja vakuutus on voimassa 100-vuo-tiaaksi saakka”, kehityspäällikkö Lasse Palo-vaara Pohjolasta toteaa.

(Lähde: EL-Sanomat 1/2014)


Ruska-viesti


Eläkeläisjärjestöjen yhteistyö alkoi jo 1970 luvun puolivälissä, jolloin valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt perustivat neuvottelu-kunnan, VENK. Sen rekisteröimisestäkin keskusteltiin jo 1980-luvulla, mutta sitä ei toteutettu. Tähän neuvottelukuntaan pää-si mukaan 2000-luvun alussa poliittises-ti orientoituneiden järjestöjen lisäksi am-mattialapohjaisia eläkeläisjärjestöjä.

Neuvottelukunta toimi konsensuspoh-jalla, vaadittiin siis kaikissa kannanotoissa yksimielisyyttä. Ymmärtääkseni sen kans-sa elettiin asiallisesti. Vuonna 2006 neu-vottelukunnasta erosi 6 eläkeläisjärjestöä, joiden taustalla on poliittinen puolue. Jäl-jelle jääneet järjestöt päättivät jatkaa toi-mintaansa, aluksi neuvottelukuntana ja vuodesta 2008 alkaen rekisteröityneenä yhdistyksenä nimeltä Valtakunnalliset elä-keläisjärjestöt VENK ry, jonka jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 30 000.

Lyhenne VENK, joka tulee Valtakun-nallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelu-kunnasta, haluttiin säilyttää. VENK ry on jäsenjärjestöjensä yhteistyö-

VENKin hallitus ja varajäseniä eduskunnassa kansanedustaja Anneli Kiljusen vieraana. Kuva Kirsti Lehtinen.

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt

VEnK ry toimiielin, joka toimii eläkeläisten ja ikäihmisten edunvalvojana, edistää heidän tasavertai-suuttaan yhteiskunnassa sekä heidän etu-jensa ja oikeuksiensa toteutumista. Pääs-täkseen näihin tavoitteisiin VENK tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja.

Käytännössä VENK on lähestynyt kan-nanotoilla ja tavannut eduskuntaryhmien edustaia lähes joka vuosi. Samoin on tavat-tu sosiaali- ja terveysministeriä. On päästy myös siihen, että meiltä pyydetään lausun-toja. Tämän vuoden alussa VENK antoi lausunnon asumistukilain uudistuksesta. Otimme myös kantaa kalastuslain uudis-tukseen. Vuonna 2012 VENKillä oli edus-taja työeläkeindeksijärjestelmää pohti-neessa työryhmässä.

Mukana on oltu myös oikeusministeri-ön kuulemistilaisuudessa kansalaisaloite-lainsäädännöstä. Eläkeläisten verotus on tietysti myös johtanut kannanottoihin val-tiovarainministeriöön ja Veronmaksajien keskusliittoon. Verotus vaikuttaa merkit-tävästi indeksin ohella eläkkeiden ostovoi-maan. Kannanottoihin voi tutustua koti-

sivuillamme www.venk.fi Helmikuun 12. päivänä VENKin halli-

tus vieraili viimeksi eduskunnassa. Emän-tänä oli kansanedustaja Anneli Kiljunen. Kuulimme ja keskustelimme vanhuspalve-lulaista sekä kansallisen omaishoidon ke-hittämistyöryhmän linjoista. Kuuntelim-me myös hetken eduskunnan keskustelua valtioneuvoston EU-selonteosta.

Vuosikokouksessa ja seminaareissa py-ritään tarjoamaan jäsenjärjestöjen edusta-jille ajankohtaista ja asiantuntevaa tietoa sekä mahdollisuuksia keskusteluun.

VENK ry:llä ei ole toimistoa eikä ta-loudellisia resursseja, vain puheenjohta-ja ja 7 hallituksen jäsentä, yksi jokaisesta jäsenjärjestöstä. Puheenjohtaja, varapu-heenjohtaja ja sihteeri muodostavat työva-liokunnan. Tästä johtuen on tärkeää, että saadaan ehdotuksia ja kannanottoja jäsen-järjestöiltä.

Sirkka-Liisa Tarjamo VENK ry:n puheenjohtaja

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry onnittelee Suomen Ruskaliittoa sen täyttäessä 40 vuotta.



SEINÄJOKI, Kalevankatu 14 • [email protected] • ma-pe klo 9-17 • MYYNTIPALVELU 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

matkapojat.fi

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.

Praha - Wien

5 pv, lähdöt 25.6., 23.7., 20.8. 1059€ Itävallan ja Etelä-Saksan Alpit

4 pv, lähdöt 8.5., 17.7., 28.8. 1159€Kiehtova Islanti

5 pv, lähdöt 15.5., 15.8., 11.9. 1179€ Amalfin rannikko ja Rooma

5 pv, lähdöt 26.4., 7.6., 6.9., 27.9. 1249€Hinnat alk/hlö sis. lennot, hotellimajoituksen 2hh aamiaisin sekä ruokailut, kuljetukset ja sisäänpääsyt matkaohjelman mukaan.

Lisätiedot matkapojat.fi/kiertomatkat

TERVETULOA MATKAPOIKIEN SUOMEKSI OPASTETUILLE KIERTOMATKOILLE!

Krakova - Varsova

5 pv, lähdöt 15.5., 12.6., 17.7., 21.8. 879€ Lontoo

4 pv, lähdöt 5.6., 11.7., 1.8. 899€Berliini - Hampuri

4 pv, lähdöt 5.6., 14.8., 11.9. 999€ Pohjois-Italian järvet ja Verona

5 pv, lähdöt 15.5., 5.6., 28.8. 1099€

UUTUUS!

UUTUUS!UUTUUS!

UUTUUS!

Vanhuutta verrataan usein auringonlaskuun, mutta laskeva aurinko on

yhtä rikas, värikäs ja lämmin kuin auringonnousukin

juhlalehti nykyisyyttÄ ja historiaa | maaliskuu 2014 40 v · 2014. 4. 24. · takakannen kuva:...

Documents