uutispuuro maaliskuu 2013

1
Pohjois-Pohjanmaalla keskustellaan ke- vään aikana kuumista aiheista, kaivoksis- ta ja tuulivoimasta. Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro- maaseututiedotushanke ja sanomalehti Kaleva järjestävät kaivosalaa käsittelevän keskustelutilaisuuksien sarjan. Kuusa- mossa lukion auditoriossa keskustellaan suunnitellun kaivoksen vaikutuksis- ta keskiviikkona 27. maaliskuuta kello 17.30–20. Mukana keskustelussa on kai- vosalan, eri tutkimusalojen ja matkailu- alan edustajia sekä kaupungin päätök- sentekijöitä. Pyhäjärvellä pitokartano Verkkoran- nassa 3. huhtikuuta kello 12–15.30 mie- titään tuotannon loppupuolella olevan kaivoksen käyttöä ja Laguna-hankkeen vaikutuksia. Tieteen merkityksestä alus- taa kosmologian professori Kari Enqvist. Uutispuuro, Pohjois-Pohjanmaan Leader-toimintaryhmien Yhteisöhauto- mo-hanke ja Pohjois-Pohjanmaan kylät järjestävät Kylillä tuulee -tilaisuuden Raa- hessa 12. huhtikuuta. Kello 14 alkavassa tilaisuudessa pohditaan tuulivoiman ta- loudellisia ja muitakin vaikutuksia kylä- asumiselle. Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille ai- heista kiinnostuneille. Tervetuloa! www.uutispuuro.fi Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kuulumisia julkaisee Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-hanke. Tavastkenkä on vielä Pohjois-Pohjan- maan puolella, mutta Savon ja Kainuun henkäykset ulottuvat kylään vahvasti. Tavastkengästä lähdetään asioimaan ta- vallisimmin Kajaaniin, kouluun Kärsämä- elle tai Piippolaan sekä Iisalmeen. Maa- kuntien risteyspaikka näkyy nimistössä, maisemassa ja asukkaissakin. ”Täällä on totuttu kauttakulkuun”, Ta- vastkengän Maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Matti Leiviskä esittelee kotikyläänsä. Alkuperäisen tavastkenkäläisen pu- heessa kuuluu selvä kainuulainen veny- tys, eikä Leiviskä ”kehtaa” lähteä lumi- hankeen kahlaamaan, kun lännempänä puhumaan oppineet eivät viitsi. ”Olemme muita Siikajokilaakson kyliä savolaisempia. Mutta on siinä selvä ero, kun mennään Savon rajan toiselle puo- lelle”, Leiviskä arvioi. Kylähenki houkuttaa Tavastkengälle on viime aikoina tullut paljon paluumuuttajia sellaisiinkin ta- loihin, joihin Leiviskä ei olisi enää ikinä kuvitellut saatavan asukkaita. Kylällä on poikkeuksellisen hyvä tilanne, ikäraken- ne on terve ja työpaikkoja on paljon Py- hännän teollisuudessa. Miksi nuoret haluavat asettua takaisin pikkuruiseen kotikyläänsä? ”Meillä on hyvä kylähenki. Olemme kyläseurassa panostaneet viime vuosina siihen ja erilaisten tapahtumien järjes- tämiseen yhdessä. Haluaisin uskoa, että sillä on vaikutusta”, Leiviskä miettii. Historia juurruttaa Leiviskä itse on yliopiston tutkija ja etä- työläinen ja asuu osan ajasta Oulussa. Historian opiskelija imaistiin noin kuu- si vuotta sitten kylätoimintaan, kun hän tarttui pyyntöön tehdä Tavastkengästä kyläkirja. ”Olemme muita Siikajokilaakson kyliä savolaisempia.” ”Sehän minut juurrutti takaisin ky- lään”, historiapiirejä ja muisteluiltoja ve- tänyt Leiviskä kertoo. Kyläkirjan työstämisestä syntyi lopulta tavallista perusteellisempi teos tavastken- käläisten elämästä kivikaudesta tähän päivään. Historioitsijakin yllättyi, miten monipuoliselle pohjalle kylän mennei- syys rakentuu. Suurten linjojen sijaan kylän histori- assa on tilaa jutuille ja persoonille, kuten Savon pankkiiriksi kutsutulle Katajamä- en isännälle. Hän lainasi ennen pankki- en olemassaoloa rahaa sitä tarvitseville varsin tiukin ehdoin. ”Hänestä on paljon tarinoita, hyvässä ja pahassa.” Vielä on ihmettelemättä yleensä en- simmäiseksi vastaan tuleva kysymys, ky- län nimi. Tutkijalta löytyy asiaan kaksi se- litystä, joko ruotsin- tai saamenkielinen. Ruotsiksi kyse olisi hämäläisten tiestä, saameksi pohjoiseen vievästä väylästä tai kulkutiestä. Mutta mikä ihmeen kenkä? Molem- missa kielissä tie tai väylä on ’gänge’, mikä vääntyy suomeksi näppärästi ken- gäksi. PIA ALATORVINEN Aakeeta laakeeta tai vaaramaisemaa, sitäkö on Pohjois-Pohjanmaa? Pyhännällä Tavastkengän kylässä maisemaa ei Pohjois-Pohjanmaaksi heti tunnista. Siikajoen alkulähteillä avautuu 300 asukkaan mäkikylän ja jokivarsikylän risteytys. Kyläseuran puheenjohtaja Matti Leiviskä tutustui kyläkirjaa tehdessään niin perinpoh- jaisesti Tavastkengän historiaan ja ympäristöön, että vierailija saa häneltä monipuolisen kierroksen kauniissa kylämaisemassa. Kaivokset ja tuulivoima tapetilla Kylä kolmen maakunnan kainalossa MAASEUTUGAALA 2013 Pohjois-Pohjanmaan toinen maaseutugaala järjestetään Oulussa 6.9.2013. Nyt etsitään ehdokkaita palkittaviksi kolmessa eri kategoriassa: maaseudun yhteisöteko, maaseutuoivallus ja vuoden maaseutuyritys. Yleisö voi ehdottaa palkinnonsaajia maaliskuun loppuun asti esimerkiksi sähköpostitse pia.alatorvinen@msl. fi. Maaseutugaalan järjestävät Maaseudun Sivistysliitto, maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö, Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus ja MTK Pohjois-Suomi. EHDOTA PALKITTAVAA! Lisätietoja: www.uutispuuro.fi

Upload: uutispuuro

Post on 02-Apr-2016

217 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Kylä kolmen maakunnan kainalossa Aakeeta laakeeta tai vaaramaisemaa, sitäkö on Pohjois-Pohjanmaa? Pyhännällä Tavastkengän kylässä maisemaa ei Pohjois-Pohjanmaaksi heti tunnista. Siikajoen alkulähteillä avautuu 300 asukkaan mäkikylän ja jokivarsikylän risteytys.

TRANSCRIPT

Pohjois-Pohjanmaalla keskustellaan ke-

vään aikana kuumista aiheista, kaivoksis-

ta ja tuulivoimasta.

Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-

maaseututiedotushanke ja sanomalehti

Kaleva järjestävät kaivosalaa käsittelevän

keskustelutilaisuuksien sarjan. Kuusa-

mossa lukion auditoriossa keskustellaan

suunnitellun kaivoksen vaikutuksis-

ta keskiviikkona 27. maaliskuuta kello

17.30–20. Mukana keskustelussa on kai-

vosalan, eri tutkimusalojen ja matkailu-

alan edustajia sekä kaupungin päätök-

sentekijöitä.

Pyhäjärvellä pitokartano Verkkoran-

nassa 3. huhtikuuta kello 12–15.30 mie-

titään tuotannon loppupuolella olevan

kaivoksen käyttöä ja Laguna-hankkeen

vaikutuksia. Tieteen merkityksestä alus-

taa kosmologian professori Kari Enqvist.

Uutispuuro, Pohjois-Pohjanmaan

Leader-toimintaryhmien Yhteisöhauto-

mo-hanke ja Pohjois-Pohjanmaan kylät

järjestävät Kylillä tuulee -tilaisuuden Raa-

hessa 12. huhtikuuta. Kello 14 alkavassa

tilaisuudessa pohditaan tuulivoiman ta-

loudellisia ja muitakin vaikutuksia kylä-

asumiselle.

Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille ai-

heista kiinnostuneille. Tervetuloa!

www.uutispuuro.fiPohjois-Pohjanmaan maaseudun kuulumisia julkaisee Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-hanke.

Tavastkenkä on vielä Pohjois-Pohjan-

maan puolella, mutta Savon ja Kainuun

henkäykset ulottuvat kylään vahvasti.

Tavastkengästä lähdetään asioimaan ta-

vallisimmin Kajaaniin, kouluun Kärsämä-

elle tai Piippolaan sekä Iisalmeen. Maa-

kuntien risteyspaikka näkyy nimistössä,

maisemassa ja asukkaissakin.

”Täällä on totuttu kauttakulkuun”, Ta-

vastkengän Maa- ja kotitalousseuran

puheenjohtaja Matti Leiviskä esittelee

kotikyläänsä.

Alkuperäisen tavastkenkäläisen pu-

heessa kuuluu selvä kainuulainen veny-

tys, eikä Leiviskä ”kehtaa” lähteä lumi-

hankeen kahlaamaan, kun lännempänä

puhumaan oppineet eivät viitsi.

”Olemme muita Siikajokilaakson kyliä

savolaisempia. Mutta on siinä selvä ero,

kun mennään Savon rajan toiselle puo-

lelle”, Leiviskä arvioi.

Kylähenki houkuttaa

Tavastkengälle on viime aikoina tullut

paljon paluumuuttajia sellaisiinkin ta-

loihin, joihin Leiviskä ei olisi enää ikinä

kuvitellut saatavan asukkaita. Kylällä on

poikkeuksellisen hyvä tilanne, ikäraken-

ne on terve ja työpaikkoja on paljon Py-

hännän teollisuudessa.

Miksi nuoret haluavat asettua takaisin

pikkuruiseen kotikyläänsä?

”Meillä on hyvä kylähenki. Olemme

kyläseurassa panostaneet viime vuosina

siihen ja erilaisten tapahtumien järjes-

tämiseen yhdessä. Haluaisin uskoa, että

sillä on vaikutusta”, Leiviskä miettii.

Historia juurruttaa

Leiviskä itse on yliopiston tutkija ja etä-

työläinen ja asuu osan ajasta Oulussa.

Historian opiskelija imaistiin noin kuu-

si vuotta sitten kylätoimintaan, kun hän

tarttui pyyntöön tehdä Tavastkengästä

kyläkirja.

”Olemme muita Siikajokilaakson kyliä

savolaisempia.”

”Sehän minut juurrutti takaisin ky-

lään”, historiapiirejä ja muisteluiltoja ve-

tänyt Leiviskä kertoo.

Kyläkirjan työstämisestä syntyi lopulta

tavallista perusteellisempi teos tavastken-

käläisten elämästä kivikaudesta tähän

päivään. Historioitsijakin yllättyi, miten

monipuoliselle pohjalle kylän mennei-

syys rakentuu.

Suurten linjojen sijaan kylän histori-

assa on tilaa jutuille ja persoonille, kuten

Savon pankkiiriksi kutsutulle Katajamä-

en isännälle. Hän lainasi ennen pankki-

en olemassaoloa rahaa sitä tarvitseville

varsin tiukin ehdoin. ”Hänestä on paljon

tarinoita, hyvässä ja pahassa.”

Vielä on ihmettelemättä yleensä en-

simmäiseksi vastaan tuleva kysymys, ky-

län nimi. Tutkijalta löytyy asiaan kaksi se-

litystä, joko ruotsin- tai saamenkielinen.

Ruotsiksi kyse olisi hämäläisten tiestä,

saameksi pohjoiseen vievästä väylästä tai

kulkutiestä.

Mutta mikä ihmeen kenkä? Molem-

missa kielissä tie tai väylä on ’gänge’,

mikä vääntyy suomeksi näppärästi ken-

gäksi.

p i a a l a t O r v i n e n

Aakeeta laakeeta tai vaaramaisemaa, sitäkö on Pohjois-Pohjanmaa? Pyhännällä Tavastkengän kylässä maisemaa ei Pohjois-Pohjanmaaksi heti tunnista. Siikajoen alkulähteillä avautuu 300 asukkaan mäkikylän ja jokivarsikylän risteytys.

Kyläseuran puheenjohtaja Matti Leiviskä tutustui kyläkirjaa tehdessään niin perinpoh-jaisesti Tavastkengän historiaan ja ympäristöön, että vierailija saa häneltä monipuolisen kierroksen kauniissa kylämaisemassa.

Kaivokset ja tuulivoima tapetilla

Kylä kolmen maakunnan kainalossa

maaseutugaala 2013

Pohjois-Pohjanmaan toinen maaseutugaala järjestetään Oulussa

6.9.2013. Nyt etsitään ehdokkaita palkittaviksi kolmessa eri

kategoriassa: maaseudun yhteisöteko, maaseutuoivallus ja vuoden

maaseutuyritys. Yleisö voi ehdottaa palkinnonsaajia maaliskuun

loppuun asti esimerkiksi sähköpostitse pia.alatorvinen@msl.

fi. Maaseutugaalan järjestävät Maaseudun Sivistysliitto, maa- ja

metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö, Pohjois-

Pohjanmaan Ely-keskus ja MTK Pohjois-Suomi.

EHDOTA PALKITTAVAA!

lisätietoja: www.uutispuuro.fi