Rukkila 00001 Helsinki 100

12 Helsinki 53 41 61

Pitäjänmäki

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry

VAKOLA

Vakolan tiedote 25/77

Jukka Ahokas

Vesakon koneellinen korjuu

ERIPAINOS KONEVIESTI N:o 20/77

Kiinnostus vesapuun käyttöön heräsi maassamme 1970-luvun alussa. Tarkoitusta varten aloitettiin SITRAn lyhyt-kiertopuun kasvatus- ja käyttötutkimus, jonka puitteissa on tutkittu sekä vesapuun viljelyä ja käyttöä että korjuukonei-ta. Aluksi tutkittiin vesapuun käyttömahdollisuuksia lähin-nä massa- ja levyteollisuudessa. Myöhemmin on keskus-teltu sen käytöstä myös energian lähteenä. Tällaisen puuston kasvualustana voi olla esim. pelto, laidunmaa, tienreuna, voimalinja, suo yms. Luonnonvaraisen kasvun lisäksi voidaan harjoittaa myös ns. Iyhytkiertometsätaloutta. Viljelykseen soveltuvaa maata on arvioitu olevan noin mil-joonan hehtaarin verran.

Koska vesapuun käyttö on ajatuksena uusi, tarkoituk-seen sopivia korjuukoneita ei ole saatavissa. Tämän kir-joituksen tarkoituksena on selvittää ja arvostella erilaisia jatkuvatoimisuuden periaatteelle rakentuvia vesakon kaato-ja korjuulaitevaihtoehtoja sekä selvittää minkä;a:sia omi-naisuuksia niiltä vaaditaan. Kirjoituksessa esitetyt laitteet ovat lähinnä esimerkkejä erilaisista vesapuun kaatotavois-ta. Hyvin toimivan ja varman kaato- ja korjuulaitteen kehit-tämisessä tarvitaan vielä paljon ideoita ja kokeita.

cl

Kuva 1. Esimerkki vesakon korjuukoneen toimintayhdistelmistä: a) Kaato karholle, b) Kaato ja haketus. Hakkeen talteenotto erilliseen ajoneuvoon, c) Kaato ja haketus. Hakkeen talteenotto korjuukoneen

omaan säiliöön, d) Kaato ja haketus. Hakkeen talteenotto verkkosäk-keihin. (Hakkila & Mäkelä, kuva Metsäntutkimuslaitos)

2

Kuva 2. Nlittokono.

Kaato- Ja korjuulaitteille asetettavia vaatimuksia

Jotta vesapuun korjuu olisi kannattavaa, sen on tapahdut-tava jatkuvana työnä, kuten esim. viljan tai tuorerehun korjuu. Tämä tarkoittaa sitä, että on rakennettava vesakon korjuukoneita, jotka tekisivät jotain seuraavista toimintayh-distelmistä: kaato karholle, kaato ja niputus, kaato ja paa-laus, kaato ja pilkkominen tai kaato ja haketus (kuva 1). li-säksi korjatun aineksen jatko-kuljetus on järjestettävä niin, että se tapahtuu häiriöttä,.

Korjuukoneen pitäisi pystyä työskentelemään vesakossa, jonka puiden kantoläpimittä on jopa 10 cm. Koska luonnonva-raisessa kasvustossa on myös paksuja puita, koneen pitäisi selviytyä 15 cm paksuista puis-ta. Tällöin voidaan kuitenkin sallia koneen korjuunopeuden hidastuminen tai hetkellinen pysäytys. Pienpuuviljelyksillä puiden paksuudet ovat tasaisia ja korjuu voidaan suorittaa silloin, kun puiden paksuudet ovat korjuukoneelle sopivia.

Riippuen siitä käytetäänkö konetta luonnonvesaikoissa vai viljelyksillä, maastokelpoisuu-della ja vaurioitumisherkkyy-delle voidaan asettaa erilaisia vaatimuksia. Luonnonvesakon maasto voi olla vaikeata, jol-loin on vaarana, että kone vau-rioituu. Lisäksi epätasaisen

maaston yksityiskohtien näke-minen tiheän vesakon ja hei-nän sisältä on vaikeaa. Vaurl-oitumisherkkyyden lisäksi vau-rion vakavuudella on merki-tystä, nimittäin särkyykö jokin yksinkertainen helposti korjat-tava osa vai kallis ja vaikeasti korjattava osa.

Leikkuujäljelle asetetaan myös vaadmuksia. Jos ha-lutaan tapahtuvan vesomista, kannot eivät saisi repeillä tai kuoriutua. Jos taas vesomisen halutaan päinvastoin hidastu-van, kantojen pitäisi rikkoon-tua korjuun yhteydessä. Jos kannot ovat teräviä, ne puh-kaisevat helposti korjuukonei-den renkaita.

Konetta ja leikkuulaitetta suunniteltaessa on pidettävä huoli siitä, ettei leikkuukor-keuden alapuolella ole runko-palkkeja ja että maavara on riittävä. Jos näin ei ole, kan-not ottavat kiinni niihin ja ko-neen eteneminen voi pysähtyä, sillä kannon taivuttaminen vaatii usein melko suuren työn-tövoiman. Lisäksi koneen pitää selviytyä myös vanhoista kan-noista, joita se mahdollisesti joutuu uudestaan katkomaan.

Kaato- tai korjuulaitteen pi-täisi pystyä kaatamaan puut koko kulkuleveydeltään, jotta sitä voitaisiin käyttää myös taimistojen käytäväharvennuk-sessa.

Kaato- ja korjuulaitteet

Nykyisin vesakonkaatolait-teita käytetään lähinnä USA :ssa ja Keski-Euroopassa mm. joutomaiden, tienvierien, ojien ja linjojen puhtaa.napitoon sekä pensasaitojen hoitoon. Useim-miten ne ovat yhdistettyjä ruo-honleikkuu- ja vesakonkaato-laitteita ja niillä pystytään kaatamaan vesakkoa, jonka lä-pimitta on alle 3 cm. Suurim-mat koneet pystyvät kaata-maan jopa 20 cm paksuja pui-ta. Kaadettua puuainesta ei yleensä oteta talteen, vaan se murskataan maahan. Suomes-sa ja yleensä Pohjoismaissa tä-hän työhön käytetään raivaus-sahoja.

Vesakon korjuukone on aja-tuksena niin uusi, ettei valmii-ta koneita ole olemassa. Aino-astaan muutamia prototyyppe-jä on kokeiltu.

Vesakon katkaiseminen niittokoneella

Tavallista niittokonetta (ku-va 2) voidaan käyttää myös vesakon kaatoon. Suurimmat yksittäiset rungot saavat olla 15...30 mm paksuja. Kaato on-nistuu kohtalaisesti paksuuk-sien ollessa alle 15 mm. Maan pitää olla tasainen ja kivetön. Niittokone ei ole tarkoitettu ve-sakkojen kaatoon, joten sen rakenne ei kestä suuria rasi-tuksia.

Vesakkoja varten voitaisiin rakentaa erityisiä niittokonei-ta, mutta niillä olisi ainakin seuraavia haittapuolia. Suurin katkaistava puu olisi sormi-jaon paksuinen. Tämä myös suojaisi konetta, koska jakoa paksummat puut eivät osuisi terään. Sormet voivat törmätä puihin. jolloin koneen kulku pysähtyy. Terä voi olla myös sormetonta mallia. Kone vauri-oituu helposti epätasaisessa

Kuva 3. Pallarin vesakkoharvesterl (kuva Metsäntutkimuslaitos). Kuva 4. Tervolan Konepajan rakentama leikkuulaite (Kuva Metsäntut-kimuslaitos).

3

950 kulmavaihde 3,3 1

P I 11111KILI -'11111fAi

i I eAr• - -II _ ei - hl iP1 r - 1 P- 1111110

1 »50 750 (työleveys)

kuva päältä päin 470

sivukuva puun katkeaminen

Kuva 5. Kaatolalte Tourunen.

maastossa ja kivissik. Vanhan kasvuston kannot voivat vai-keuttaa kaatoa huomattavasti. Puuaineksen talteenottoa var-ten laite tarvitsisi lisälaitteita, jotta esim. syöttö hakkurille onnistuisi.

Puskurin käyttö vesakon kaadossa

Vesakkoa voidaan kaataa traktorin eteen asennetun veis-tä muistuttavan terävän pus-kurin avulla. Se soveltuu hy-vin yli 5 cm paksuille puille. Rajoituksena puun paksuudel-le on traktorin työntövoima. Käytännössä pystyttäneen kaa-tamaan jopa yli 25 cm paksuja puita.

Puskuri vaatii traktorilta suurta työntövoimaa. Kysymyk-seen tulee lähinnä telatraktori. Etenkin tiheässä kasvustossa puskuri voi huonon näkyvyy-den takia helposti vaurioitua. Se soveltunee lähinnä karhon tekoon.

Pallarin vesakkoharvesteri Tervolan Konepajan raken-

taman Pallarin vesakkoharves-terin (kuva 3) prototyyppi on ensimmäisiä vesakonkorjuuko-neita. Se suorittaa kaadon ja haketuksen. Prototyypissä ei ole omaa hakkeenkeruulaitetta, vaan hake puhalletaan esim. vieressä ajavan maataloustrak-torin perävaunuun.

Harvesterin peruskoneena on Valmet 880 S-metsätraktori. Leikkuulaite on Tervolan Ko-nepajan oma. Hakkurina on kaksi rinnakkain asennettua 2-teräistå Lokomon rumpuhak-kuria. Koneessa ei ole erillistä puhallinta, vaan rumpuhakku-ri puhaltaa hakkeen. Perusko-neen moottoriteho on 81 kW ja harvesteriosan 110 kW.

Leikkulaitteessa (kuva 4) on kaksi n. 60...70 r/min pyöri-vää pystylieriötä, joiden kum-mankin alareunassa on kolme sirppimäistä. kynttä. Leikkuu-tilanteessa puu joutuu siivin kynnen koloon ja katkeaa jo-ko suoraan kynnen iskusta tai iskeytyessään lieriöiden alla olevia tåhtimäisiä vastateriä vasten. Tämän jälkeen lieriön kyljessä olevat sakarat heittä-vät puun tyven hakkurin syöt-töaukkoa kohti. Suoritetuissa kokeissa leikkuulaite selviytyi hyvin alle 10 cm paksuista puista. Jos isoja puita oli use-ampi peräkkäin, leikkuuteho kävi pieneksi ja kone joutui pysähtymään suunnatakseen useamman iskun samaan puu-hun. Leikkuulaitteen alla ole-vat vastaterät suojasivat laitet-ta melko hyvin kiviltä.

Puun syöttö hakkuriin on varmistettu seuraavasti. Har-vesteriin kiinnitetty suunta-puskuri kallistaa puita ja estää

samalla puun kaatumisen si-vulle (kuva 3). Hakkuria kohti pyörivät sirppimäiset teräkyn-net heittävät puun tyven syöt-töoukkoa kohti. Tämän heitto-liikkeen varmistavat vielä lie-riörummun sakarat. Etenevä kone pakottaa puun työnty-mään syöttöaukosta hakkuriin työntäessään puuta pystypuus-toa vasten. Puun joutuessa hakkuriin rumpuhakkurin te-rät vetävät puuta.

Suoritetuissa kokeissa todet-tiin, että vesakkoharvesteri pystyy korjaamaan vesakkoa 220 cm työleveydeltään jatku-vassa hitaasti etenevässä liik-keessä. Vaikeimpana ongelma-na oli puiden syöttö hakkuriin. Kone joutui lyhyin väliajoin pysähtymään ja peruuttamaan, jotta syöttöaukkoon ruuhkautu-neet puut saatiin hakkuriin. Rumpuhakkurin puhallusvoi-man todettiin sellaisenaan ole-van riittämätön, jotta hake oli-si saatu kokonaan vieressä aja-van traktorin perävaunuun Kaatolaite repi ja kuori kan-toja.

Kaatolaite Tourunen Kaatolaite (kuva 5), toimii si-

ten, että pyörivä lieriöruuvi 1 katkaisee puun vastinta. 2 vas-ten. Etupuskuri 3 taivuttaa puut eteenpäin viistoon ja puun katkettua tapit 4 nosta-

vat puun tyven lieriöruuvin päälle. Katkaistut puut kulke-vat lieriöruuvin yli ja ruuvin pyörimisestä johtuen siirtyvät samalla koneen toiseen laitaan.

Leikkuulaitteen prototyypillä suoritetuissa kokeissa todettiin seuraavaa. Kone pystyi katkai-semaan aina 10 cm paksuja puita, joskin vastimet vääntyi-vät paksuja puita katkaistaes-sa. Jotta puut kulkisivat lieriö-ruuvin ylitse, etupuskuri la ta-pit ovat välttämättömiä. Kone ei ollut kovin arka rikkoontu-maan vastinten suojatessa si-tä kiviltä. Toisinaan oli ha-vaittavissa puiden ja oksien kietoutumista akselille. Laite soveltunee lähes sellaisenaan karhon tekoon, koska ajono-peutta ja lieriöruuvin pyöri-misnopeutta muuttamalla ko-neen yli kulkevan puuluo'on leveyttä voidaan muuttaa. Leikkuulaitteeseen voitaneen myös helposti liittää hakkuri, koska katkaistut puut tulevat vaakasuorassa lieriöruuvin yli,

Kaatoiaite Sola Kaatolaitteen toimintaperiaa-

te on seuraava (kuva 6). Puu joko leikkaantuu suoraan te-riä 1 vasten tai kartioruuvi 2 työntää puun teriä 1 vasten. Puu Voi myös katketa niin, et-tä se osaksi leikkaantuu te-riä 1 vasten ja osaksi kartio-ruuvi 2 jyrsii puuta. Näin käy etenkin isojen puiden.

Suoritetuissa kokeissa laite pystyi kaatamaan jopa 160 mm paksuja puita. Tämän edellytyk-senä on kuitenkin se, että puu osuu kartioruuvin ja leikkaa-van terän väliin. Jos puu osuu terän tai kartioruuvin kärkeen, koneen eteneminen pysähtyy. Lisäksi kartioruuvi voi helpos-ti osua kiviin, jolloin sen kier-re vioittuu tai tylsyy tai terä vaurioituu. Laitteen leikkuujäl-ki on melko tasainen, joten kaadetut vesakot vesonevat hel-posti. Karholle kaatoa ja haka-tinta ajatellen kaatolaite ei so-vellu sellaisenaan, vaan se vaa-tii lisälaitteita suunnatun kaa-don tai hakkurin syötön jär-jestämiseksi.

Vesakon kaataminen pyörösahalla

Pyörösahaa käytetään ylei-sesti pensasaitojen hoidossa ja maantienvarsipensaiden kaa-dossa. Se on useimmiten asen-oettu hydraulisesti liikutelta-vien varsien päähän, jotta pen-

4

Kuva 6. Kaatotafte Sola.

Kuva 7. Vesakonkaatolaite Tupajumi.

sasaitaa voitaisiin leikata si-vulta ja päältä.

Vesakonkaatoon pyörösaha soveltuu huonosti, koska epä-tasainen maasto ja kivet rikko-vat tai tylsyttävät sen helpos-tL Lisäksi terä vä,äntyy hel-posti esim. katkaistun puun painosta tai terän ollessa saN hauskolossaan ja peruskoneen helluessa epätasaisen maaston takia. Näiden epäkohtien kor-jaamiseksi on esitetty, että te-rän muotoa muutettaisiin si-ten, että se levyn sijasta olisi katkaistun kartion muotoinen. Pyörösahan etuina muihin kaatomenetelmiin verrattuna on sen pieni tehon tarve. Puun koon kasvaessa tämä ero kui-tenkin pienenee.

Hakkuria ja karholle kaatoa ajatellen pyöräsahan avulla tehty kaatolaite tarvitsee lisä-laitteita suunnatun kaadon tai syötön järjestämiseksi.

Vesakon kaataminen ketjusahalla

Ketjusahaa käytetään moot-torisahoissa ja monitoimimetsä-koneissa. Kokemuksia sen käy-töstä vesakon kaadossa ei ole. Käytön vaikeuksia on etupääs-sä sen suojattomuus vaurioitu-misia vastaan sekä ketjun ku-lun järjestäminen työleveyden ollessa suuri. Etuna on pyörö-sahan tavoin pieni tehontarve. Karholle kaatoa ja hakkuria ajatellen laite vaatii lisävarus-telta suunnatun kaadon tai syötön järjestämiseksi.

Vesakonkaatolaite Tupajumi

Kaatolaite muodostuu useas-ta rinnakkain pyörivästä kar-tioterästä. Sen toimintaperiaate selviää kuvasta 7. Kartioterät 1 jyrsivät puun 2 kahta puolen poikki. Kaatolaitteen leikkuuta-pa riippuu ajonopeudesta ja terän pyörimisnopeudesta. Jos ajonopeus on pieni ja terän pyörimisnopeus suuri, terä jyr-sii puun poikki. Jos ajonopeus suurenee ja terän pyörimisno-peus pienenee, lastut paksune-vat ja pienet puut katkeavat iskemällä.

Leikkuulaite voi vaurioitua helposti kivissä ja epätasaises-sa maastossa. Kartioterän kär-ki voi törmätä puuhun. Jos puu on pieni, se kaatuu alle ja terä jyrsii koko puun. Jos puu on suuri, laitteen kulku pysäh-tyy. Terät sinkoavat puunpät-kiä ja pieniä puita, joten laite on suojattava hyvin. Karholle

kaatoa ja hakkuria ajatellen tämäkin kaatolaite vaatii li-sälaitteita, vaikkakin panemal-la vierekkäiset terät pyörimään samaan suuntaan suora pysty-vesakko saataneen kaatumaan sivullepäin.

Kelamurskaimen käyttö vesakonkorjuussa

Kelamurskaimen toimintape-riaate on sama kuin tuorere-hun korjuussa käytetyn kela-silppurin (kuva 8a). Yleensä ne pystyvät kaatamaan vain ohutta vesakkoa ja samalla nii-tä käytetään myös ruohonleik-kuuseen. Järeimmät kelamurs-kaimet pystyvät kuitenkin kä-sittelemään jopa 10 cm paksu-ja puita.

Kuvassa 9 on periaatepiirros Mc Connel kelamurskaimesta. Se on asennettu hydraulisesti liikutettavien varsien päähän ja sen käyttövoimana on nes-temoottori. Laitetta käytetään sekä ruohon että ohuen pensai-kon kaatoon. Kasvuston mu-kaan kelan pyörimissuuntaa ja teriä voidaan muuttaa.

Tuorerehun korjuuseen tar- koitettuja kelasilppureitakin voidaan käyttää vesakon kaa-toon. Niillä voidaan korjata helposti 3 cm paksuja puita ja ne selviytyvät aina 8 cm pak-suista yksittäisistä puista. Nor-maalia puhallustorvea ei kui-tenkaan voida käyttää pak-suissa ja tiheissä vesakoissa, sillä se tukkeutu.

Epätasaisessa ja kivisessä maastossa kelamurskain voi vaurioitua ,mutta sen korjaa-minen on yleensä melko yksin-kertaista. Se sinkoaa helpos-ti kiviä, joten se on suojattava.

Kokemuksia siitä, kuinka hy-vin kelamurskain pystyy pu-haltamaan kaadetun vesakon esim. perävaunuun, ei ole. Kui-tenkin lienee mahdollista ra-kentaa kaksoissilppuria vastaa-via rakenteita (kuva 8b), jois-sa on erillinen kaatokela ja eril-linen silppuri ja/tai lietso.

Muihin korjuumenetelmiin verrattuna kelamurskaimella pystyttäneen ratkaisemaan mel-ko yksinkertaisesti vesakon kaato sekä talteenotto. Sitä käytettäessä ei tarvitse erik-seen järjestää suunnattua kaa-toa ja syöttöä hakkurille tai niputtimella.

5

Kelasilppuri

Kaksoissilppuri

Silppurilietson terä..

Syöttökierukka

Niittokela

Silppurilietson vastaterä

Keskipakoismurskaimen käyttö vesakon kaadossa

Keskipakoismurskaimessa on joko useampia teriä tai ketjut, jotka pyörivät vaakatasossa (kuva 10). Yleensä terät ovat nivelöidyt kiinnityksestään, jo-ten osuessaan esteeseen ne voi-vat väistää sen. Tätä periaatet-ta käytetään paljon pienissä ruohonleikkureissa, mutta se soveltuu hyvin myös vesakon kaatoon. Laitetta käytetään paljon silloin, kun halutaan kaataa paksua vesakkoa. Jä-reimmät koneet pystyvät kaa-tamaan jopa yli 20 cm paksuja

puita. Työn jälki on karkeaa ja suurimmat puunpalaset voivat olla yli 1 m:n mittaisia. Murs-kattaessa vesakkoa maahan voidaan käyttää kahta tai kol-mea ajokertaa, jotta puut saa-taisiin tarpeeksi pieneksi sil-puksi.

Murskaimen terät voivat osua kiviin ja vaikkeivät ne nivelel-lisen kiinnityksen ansiosta rik-koontuisi, ne tylsyvät helposti. Terien korjaaminen tai teroit-taminen on kuitenkin helppoa. Kivisessä ja vaikeakulkuisessa maastossa voidaan käyttää ket-juja, jolloin vaurioitumisherk-kyys on pienempi.

Silpun talteenotosta ei ole kokemuksia.

Kone sinkoaa helposti kiviä ja puun palasia, joten se on suojattava hyvin.

Vesakkoharvesteri Neron

Ranskalaiset ovat myöskin tutkineet vesakon korjuuta. Ko-neen toimintaperiaate on seu-raava (kuva 11). Koneen kaa-tolaitteen ja hakettimen muo-dostaa kaksi päällekkäin olevaa sylinteriä. Kummankin sylinte-rin kehällä on terävät rivat, jotka lastuavat puuta. Alempi sylinteri on katkaisusylinteri ja ylempi pilkkomissylinteri. Alempi sylinteri katkaisee puun ja nostaa sen tyven kat-kaisun jälkeen mukanaan ylös.

Puu joutuu sylinterien väliin, jossa se pakkoontuu. Sylinte-rien puhallusvoiman vaikutuk-sesta hake saadaan suoraan esim. perävaunuun.

Kokeillun prototyypin tär-keimmät mitat olivat seuraa-vat: katkaisusylinterin halkaisi-ja 314 mm, pilkkomissylinterin halkaisija 800 mm, sylinterien leveys 260 mm ja kummankin kierrosnopeus 800 r/min. Suo-ritetuissa kokeissa kone pystyi korjaamaan jopa 150 mm pak-suja puita. Yhdistelmän etene-misnopeus oli n. 0,2...0,3 m/s. Kokeissa todettiin koneen toi- mintaperiaatteensa puolesta toimivan. Koneen rikkoontumi-sia ei ole kommentoitu. Ilmei-

Kuva 8. a) Kelasilppuri, b) Kaksoissiippuri.

Kuva 9. McConnel kelamurskain a) ohuiden risujen murskaaminen, b) järeämmän kasvuston murskaaminen, c) vanhan, leikkaamattoman pen-sasaidan hoitoon tarkoitettu terämalli, d) ruohonleikkuuseen tarkol-tettu terämalli, e) pensasaidan hoitoon tarkoitettu terämaill.

Kuva 10. Keskipakoismurskain varustettuna ketjuilla ja terillä (Barfords of Uiton Ltd., Grantham, England).

6

Kuva 14. Hollannissa käytetty vesakonkorjuukone (Kuva Metsäntutkh muslaitos).

sesti katkaisusylinteri voi vau-rioitua helposti osuessaan ki-viin. Koneen hyvänä puolena on se, että puuaines saadaan melko yksinkertaisesti suoraan esim. perävaunuun.

Vesakonsyöttölaite Mielonen

Useiden leikkuulaitteiden yh-teydessä on vaikea saada kat-kaistu puu hakkuriin tai ni-puttimeen. Tämä syöttö voi-daan järjestää kuvan 12 mu-kaisella syöttölaitteella. Koneen toiminta on seuraava. Syö ttö-ruuvit 1 ottavat vesakon ottee-seensa. Tämän jälkeen terä katkaisee vesakon (kuvaan ei ole piirretty terää) ja syöttö-ruuvit siirtävät katkaistut puut pystyasennossa koneen taka-osaan 4. Siellä puut joutuvat joko hakkuriin tai ninuttimeen.

Koneen toiminnan edellytyk-senä on, että vastinkappale 2 kuvassa 12 on säädetty tarpeek-si lähelle syöttöruuvia, muuten syöttöruuvit eivät saa puusta

otetta ja se pääsee kaatu-maan raosta pois. Tämä rajoit-taa työleveyden melko kapeak-si. Kun vastakappale on sää-detty oikein, puut siirtyvät pystyasennossa koneen taka-osaan (kuva 13). Vinoon kas-vaneet puut haitannevat ko-neen toimintaa silloin, kun puun latva joutuu syöttölaittee-seen, mutta tyvi jää leikkuu-laitteen ulkopuolelle. Samanlai-nen tilanne ilmenee silloin kun liikutaan epätasaisessa maas-tossa ja kone kallistuu esim. traktorin toisen pyörän ylittä-essä kiven tai kannon. Syöttö-laitteen sopivin käyttöala lie-nee tasaisilla mailla ja työle-veyden kapeuden vuoksi lähin-nä riviviljelmillä.

Hollantilainen vesakon korjuulaite

Hollannissa on myös tutkit-tu vesapuun kasvatusta. Kuvas-sa 14 on sikäläisillä viljelmillä käytetty korjuukone. Laittees-sa on hyvin paljon samankal- taisuutta vesakonsyöttölaite

Mieloseen verrattuna. Konees-sa on neljä pystyasennossa pyö-rivää hihnaa. Korjattava puus-to joutuu sekä tyvestä että lat-vasta hihnojen puristukseen ja puut siirtyvät pystyasennossa leikkuuterältä koneen taka-osaan, jossa ne käsityönä nipu-teta.an. Kone soveltuu lähinnä riviviljelmille.

Vesakkoharvesteri KIM-2 Neuvostoliitossa on vuonna

1970 rakennettu ja kokeiltu ve-sakkoharvesterin KIM-2 proto-tyyppi. Kone oli tarkoitettu raivaamaan pensaikkoa suoja-metsissä ja viljelytaimikoissa.

Harvesterin peruskoneena on Belarus MTZ-50 tai MTZ-52 traktori (kuvassa 15). Harveste-rin edessä on puskuri, joka tai-vuttaa vesakon traktorin alle. Puskuriin kuuluu myös nosto-piikit, jotka "suoristavat" vesa-kon. Varsinainen harvesteriosa on traktorin takana. Puun kat-kaiseminen tapahtuu kahdella pyörösahalla ja hakkurina on 4-teräinen rumpuhakkuri. Saa-

tua haketta ei oteta talteen vaan se puhalletaan maahan. Talteenotto on kuitenkin help-po järjestää.

Suoritetuissa kokeissa harves-terin todettiin toimivan hyvin ohuissa vesakoissa ja tasaisilla mailla. Paksussa vesakossa ko-netta ei voitu käyttää, koska moottorin teho oli liian pieni ja syöttöaukko tukkeentui sekä traktorin maavara oli riittämä-tön. Epätasaisessa maastossa harvesteriin joutui useasti maa-ta, joka tukkesi hakkurin.

Yhdistelmä Vesapuun kaato- ja korjuu-

laitteiden kehitystyö on vielä alkuvaiheissaan. Mielenkiintoi-simpia laitteita ovat tällä het-kellä ne, jotka samalla sekä katkaisevat että pilkkovat ve-sakon eli suorittavat samalla kertaa kaksi toimintoa. Tällöin puun siirto leikkuulaitteelta hakkurille jää pois. Tämä siir-tovaihe olisikin ilmeisesti vai-keasti ratkaistavissa ja vaara-

Kuva 12. Vesakonsyöttölaite Mielonen, Kuva 15. KIM-2 vesakkoharvesterl.

7

Kuva 11. Vesakonkaatolaite Neron. Kuva 13. Syöttöruuvl siirtää puun pystyasennossa koneen taka-osaan. Huom. Laitteesta puuttuu vielä toinen syöttöruuvi.

na on syötön epäonnistuminen tai tukkeutuminen.

Vesakonkorjuulaitteistojen kehitys- ja kokeilutyössä kan-nattaisi perusteellisesti tutkia etenkin kela- ja keskipakois- murskaimien soveltuvuus. Myös leikkuulaite Tourunen on mielenkiintoinen, koska se kaa-don lisäksi jättää puut kapeal-le karholle tai hakkuria tai niputinta ajatellen syöttää ve-sat vaakasuorassa.

Viiteluettelo Eric Ericsson: Maskinell

buskröjning, Lantbrukshögsk o-lan, Nr. 9 1972, Uppsala.

Pentti Hakkila: Lyhytkierto-metsätalous on ajankohtainen tutkimuskohde. Metsä ja Puu 11/1973

Pentti Hakkila: Puuraaka-ai-ne talteen. Tehokortisto, Työte-hoseuran metsätiedotus n:o 247, Helsinki 1975

Pentti Hakkila ja Markku Mäkelä: Pallarin vesakkohar-vesteri, Folia Forestalia n:o 249, Metsäntutkimuslaitos, Helsinki 1975

C. M. Kerrush: Developments in Harvesting Technology Re-levant to Short Rotation Crops

A. A. Laubgan: Tuloksia pen-saikkoleikkuupuimurin KIM-2 työmaakokeista, Lesnoje hoz-jaistvo 8/1972

Selostus vesakkopuun kaato-laitteiden kokeista. Vakola, Helsinki 1975

Selostus Viljo Mielosen vesa-konkorjuukoneen syöttölaitteis-ton kokeista. VAKOLA, Helsin-ki 1977

Vesakonkaatolaitteistojen mainoksia: Mc Connel, R. S. Fleming, Hydrocut Ltd, Bar-fords of Belton, Ransomes, De Laverque, Wolseley

SIMONPAINO OY, TAPIOLA.

8