Enabling Sustainable Energy Solutions

Pien- ja mikrotuotannon edistäminen sähkömarkkinoiden näkökulmasta

Tilaaja: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Tekijä: Jukka-Pekka Häkli

Sustainable Energy Asset Management Oy

23.10.2012

Tavoite

Selvityksessä tarkastellaan sähkön mikro- ja pientuotannon näkökulmasta kysymyksiä:

1. Miten nettolaskutus toimii sähkömarkkinoiden näkökulmasta pientuotannon edistämiskeinona?

2. Voisiko pientuottajien niputtamisesta esim. osuuskunnaksi tai Mankala-mallista olla hyötyä pientuotannon edistämisessä?

TAUSTOITUSTA

Miten fyysinen sähkömarkkina toimii? • Pohjoismaat muodostavat yhteisen sähkömarkkina-alueen, jossa on sähkökaupalle yhteiset ja valvotut pelisäännöt

– Sähköpörssi Nord Pool ja Elspot–markkinapaikka, jossa kauppaa käydään seuraavan päivän sähkön toimituksista

• Käytetään sähkön hankintaan

• Johtaa sähköntoimitukseen sähköverkossa

• Kaupankävijän tulee olla sähkömarkkinaosapuoli

• Elspot-hinta kuvaa myyjien ja ostajien käsitystä tämän hetken sähkön hinnasta

– Elspot on tasapainohinta, jossa kysyntä ja tarjonta leikkaavat

– Tarjoukset perustuvat tuotanto- ja kulutusennusteisiin sekä tämänhetkiseen tietoon sähköjärjestelmän tilasta

– Osapuolet, joiden tarjous menee läpi, saavat Elspot-hinnan riippumatta siitä, mitä ovat tarjonneet

• Tuottajan tarjous alle ja kuluttajan tarjous yli tasapaino-hinnan

• Tuottajan tarjous perustuu tuotantomuodon marginaalikustannukseen (käynnistys- ja käyttökustannukset sekä tuottotavoite)

– Järjestys marginaalikustannuksen mukaan:

• Syöttötariffin alainen tuotanto ja PV

• Vesivoima

• Ydinvoima

• CHP

• Hiililauhde

• Kuluttajan tarjous perustuu sähkön ennustetulle tarpeelle sekä hintajoustolle (sähkön hintataso, jolla ei kannata enää tuottaa lopputuotetta, vaan seisottaa prosessia)

Miten sähkön finanssimarkkina toimii? • Sähkön tuottamisen ja vähittäismyynnin riskejä hallitaan johdannaistuotteilla

– Johdannaispörssi NASDAQ OMX Commodities, jossa käydään kauppaa tulevaisuuden eri pituisten sähköntoimitusten kassavirroista

• Kassavirrat perustuvat Elspot-hintoihin

• Käytetään riskienhallinnan lisäksi spekulointiin

– Johdannaistuotteita ei toimiteta sähkönä verkossa vaan ne selvitetään rahalla

• Kaupankävijä voi olla kuka tahansa, joka pystyy asettamaan pörssin vaatimat vakuudet

• Johdannaishinta kuvaa toimijoiden tämän hetken odotuksia tulevaisuuden hintatasosta sekä näiden odotusten epävarmuutta

– Johdannaishinta sisältää siis aina epävarmuutta kuvaavan riskikomponentin, joka vaihtelee eri aikoina

• Ennusteet tulevaisuuden vesitilanteesta sekä oletukset vesivoimatuottajien käyttäytymisestä ovat tärkeimmät hintoihin ja niiden epävarmuuksiin vaikuttavat tekijät

• Tuotteita viiden vuoden päähän nykyhetkestä

– Vuosi, kvartaali, kuukausi, viikko ja päivä

– Mahdollistaa sähkön hinnan lukitsemisen kiinteäksi viideksi vuodeksi eteenpäin

• Johdannaistuotteista myös siirtorajoitteista johtuvien aluehintaerojen suojaamiseksi

Miten sähkön myyjän ansaintalogiikka toimii?

• Sähkön myyjä hankkii myymänsä sähkön spot-markkinalta päivittäin kulutusennusteeseen perustuen (1)

• Sähkön myyjä suojaa hankintansa hinnan etukäteen johdannais-markkinoilla (2)

– Perustuu pitkän aikavälin myyntiennusteeseen

– Johdannaissopimuksen kassavirrat tasaavat spot-hinnan vaihtelun

• Kun Spot-hinta on suurempi kuin suojaushinta, sähkön myyjä maksaa pörssille (a)

• Kun Spot-hinta on alhaisempi kuin suojaushinta, sähkön myyjä saa pörssiltä (b)

• Lopputuloksena kiinteä hinta (37,68 EUR/MWh vuonna 2012), jonka myyjä tietää etukäteen

– Kuluvan vuoden suojausaste usein 80-100 % myyntiennusteesta

• Sähkön myyjä myy sähkön kotitalouksille kiinteään hintaan (3), jolloin myyjän kate on 13,32 EUR/MWh

• Myyjän riskit

– Suojaushinta on suurempi kuin myyntihinta

– Suojatun myynnin määrä poikkeaa oleellisesti vuoden kulutuksesta

– Spot-oston määrä on suurempi tai pienempi kuin asiakkaat käyttävät

1

2

3

a

b

Sähkön spot- (1) ja johdannaishinnat (2) sekä keskimääräinen sähkön loppuasiakashinta sähkölämmittäjille (3) vuonna 2012.

MITEN NETTOLASKUTUS TOIMII SÄHKÖMARKKINOIDEN NÄKÖKULMASTA PIENTUOTANNON EDISTÄMISKEINONA?

Määritelmä: tässä miniselvityksessä nettolaskutuksella tarkoitetaan mallia, jossa sähkön myyntiyhtiö velvoitetaan hyvittämään pientuottajan ylijäämäsähkö sähkölaskussa vuositason kulutuksesta tietyllä kiinteällä hinnalla. Hyvitys ei sisällä sähkön siirtomaksuja tai veroja.

Kulutusprofiilin ennakoimattomuus syö sähkönmyyjän katetta

• Ennakoimattomat muutokset kulutuksen määrässä ja kulutus-profiilissa syövät sähkönmyyjän katetta, koska sähkönmyyjä on varautunut myymään eri määrän kuin todellisuudessa kulutetaan

• Sähkön myyjän johdannaissuojaukset eivät ota huomioon kulutuksen päiväprofiilia (1), vaan johdannaissuojauksen hintataso on määrätty tasaiselle toimitukselle (2). Kulutuksen muuttuessa ennakoimattomasti tästä syntyy tilanteita, joissa sähkön myyjä on ostanut joko liikaa tai liian vähän johdannaistuotteita (yli- ja alisuojaustilanteita). Tämä aiheuttaa lisäkustannusta tai -tuottoa riippuen suojausten ja spot-hinnan erosta:

– Ylisuojaus (a) ”myydään” spot-hintaan

– Alisuojaus (b) ”ostetaan” spot-hintaan

• Jos toteutunut kulutus poikkeaa spot-oston perusteena olleesta ennusteesta joudutaan yli- tai alijäämä selvittämään tasesähkönä, mikä aiheuttaa lisäkustannuksen tai -tuoton sähkön myyjälle. Tasesähkön hinnat voivat poiketa spot-hinnoista.

• Tasainen ja helposti ennustettava kulutus vaatii pienemmän riskipreemion kuin vaihteleva ja vaikeasti ennustettava kulutus.

2

1 a

b

Pientuotanto kasvattaa sähkön myyjän hinnoitteluriskejä

• Sähköä myydään pientuottajalle kiinteällä hinnalla (1), jolloin pientuotanto aiheuttaa kokonaiskulutuksen vähenemisen myyntiennusteeseen verrattuna ja ylisuojaustilanteen (a). Voitto/tappio muodostuu suojaushinnan ja spot-hinnan erotuksesta (b).

• Jos sähköä ostetaan pientuottajalta spot-hintaan sidotusti (2), saattaa aiheutua tilanteita, joissa pientuottajalta ostettu sähkö on kalliimpaa kuin pientuottajalle myyty sähkö.

– Kannuste pientuottajalle maksimoida ylijäämä

– Kasvattaa ennustevirhettä entisestään päivätasolla

• Sähkönmyyjän kassavirrat pientuotantoasiakkaan sopimuksesta tämän esimerkin perusteella:

– Positiivinen, jos pientuottajalle myydyn sähkön suojaushinta on pienempi kuin myyntihinta

– Positiivinen, jos ylisuojaustilanteen purussa spot-hinta on suurempi kuin suojaushinta

– Positiivinen, jos pientuottajalle maksetaan spot-hinta miinus marginaali

– Negatiivinen, jos suojaushinta on pienempi kuin myyntihinta

– Ennustevirhe riippuu tasesähkön hinnoista

1

2

a b

b

Sähkön myyjän problematiikka pientuotannon ostossa

• Sähkön myyjän kassavirrat vaikeita ennustettavia ja osin oman päätäntävallan ulkopuolella

– Kotitalouksille myytävän sähkön hintaan vaikuttaa yleinen kilpailutilanne

– Spot- ja johdannaishintojen sekä tasesähkön hinnan ennustaminen käytännössä mahdotonta

– Pientuotannon aiheuttaman kulutuksen vähentymisen ja ylijäämän määrän ennustaminen haasteellista

• Pientuotantoasiakkaan kannattavuutta sähkönmyyjälle on lähes mahdotonta arvioida

– Liittyy sähkön myyntitoiminnan yleiseen kannattavuuteen, joka vaihtelee yhtiökohtaisesti

• Ylijäämäsähkön osto ja nettolaskutus lisäävät sähkön myyntiyhtiön hallinnollisia kuluja

– Laskuttaminen vaatii lisäresursseja sekä järjestelmämuutoksia

– Hinnoittelu vaativaa

• Pientuotannon ylijäämän myynnistä saatava tuotto pienentää sähkönmyyjän käyttöpääoman tarvetta

– Sähkön myynnistä ei mene vakuutta sähköpörssiin

– Tukkukaupasta selvitys päivittäin

– Sähkön myynnistä saadut rahat tilitetään pientuottajalle vuoden lopussa tasauslaskun yhteydessä

• Volyymin kasvu voi muuttaa pientuottaja-asiakkaan haluttavuutta sähkön myyjän kannalta

Pientuotanto haastaa sähkön myynnin nykyiset sopimusrakenteet

• Pientuotannon yleistyessä todennäköisesti siirrytään spot-hinnoiteltuun sopimusrakenteeseen

– Ostolle ja myynnille marginaali ja spot-hinta referenssinä, ”otto- ja antolainaus”

– Pienentää sähkönmyyjän riskejä, mutta toisaalta pienentää ansaintapotentiaalia pelkästä sähkönmyynnistä

– Sähkön myyjällä mahdollisuus saada lisätuottoja paketoimalla pientuotantoon liittyviä palveluja ja ratkaisuja

– Spot-hinnoiteltu kotitaloussähkö on aina kiinteähintaista halvempaa

– Ei sisällä niin paljon sähkönmyyjän riskipreemiota, kuin kiinteähintainen sopimus

– Spot-sähköä ei tarvitse suojata, koska se on tukkusähkön välitystä, jossa asiakas kantaa kaikki riskit

• Haasteet näkynevät tulevaisuudessa takaisinoston marginaalissa toimittaessa nykyisillä hintarakenteilla

– Takaisinoston marginaali nousee tärkeäksi tekijäksi kannattavuuden kannalta

– Toistaiseksi volyymit pieniä, haasteet lähinnä takaisinoston aiheuttama manuaalinen lisätyö laskutuksessa ja asiakashallinnassa

• Kiinteähintaisessa tapauksessa sähkön myyjä oppii ajan myötä hinnoittelemaan nettolaskutuksen Brukstid-hyödyn paremmin, jolloin netotuksen hyöty pienenee

– ostosähkön omalla tuotannolla korvaamisen taloudellinen merkitys pienenee, jolloin pientuotannon investoinnin takaisinmaksuaika kasvaa

• Spot-hinnoitellussa sopimusmallissa pientuottaja siirtyy tukkumarkkinatoimijaksi

– Sähkön myyjän rooli lähinnä enää laskuttaminen ja pääsyn avaaminen tukkumarkkinoille

– pientuottaja kantaa sähkön hintariskin, mikä vaatii pientuottajalta kulutuksen joustoa hintapiikkitilanteissa

Investointi pientuottajan näkökulmasta • Aurinkopaneeli investointina erilainen kuin esimerkiksi tuulivoima

– Kertainvestointi, jossa ei käytännössä ollenkaan muuttuvia kustannuksia

– Investoijana kotitaloudet ja palvelusektori

• Pientuottaja –asiakkaiden rooli eri kuin pelkällä kuluttajalla

– Pientuottajalla intressi saada maksimituotto tuotetulle sähkölle hyödyntämällä sitä itse ja myymällä sitä

– Vaatii sähköyhtiöltä palveluliiketoimintaan tähtäävän strategian

• Pientuotantoinvestoinnin kannattavuus kiinni markkinahinnan kehityksestä

– Vuositasolla toimiva sähkön hintaan perustuva nettolaskutus pienentää ainoastaan vuodenajoista johtuvaa tuotannon ja kulutuksen ajallista epäsuhtaa

– Ylijäämän ostovelvoite lähinnä kanava päästä markkinoille mahdollisimman pienin kitkakuluin

– Sähkön hintaan perustuva nettolaskutus ei riitä investoinnin perusteeksi

• Pientuottaja-asiakkaiden lukumäärä voi jäädä pieneksi ilman tukijärjestelmää

– Ratkaisu- ja palvelumyynti pientuotantoon liittyen ei ole kiinnostavaa liiketoimintaa kaikille sähkön myyjille

– Pientuottajista ei synny sellaista asiakassegmenttiä, joka kiinnostaisi sähkön myyjiä eikä kilpailua synny. Tämä vaikuttaa negatiivisesti pientuotantomarkkinan syntymiseen.

Case Lantti: esimerkkilaskelmia pientuottajalle mahdollisista hyödyistä

Tamperelaisen Lantti-talon aurinkopaneelien tuotantotiedot 13.7-12.8 2012

• Pientuottajan saama taloudellinen hyöty, kun tuotanto kuukaudessa 1470 kWh:

– Spot-hinnan (ka. 0,017 EUR/kWh) mukaan hyöty 29 €

– Vuositason netotuksen hyöty kiinteän hinnan (0,065 EUR/kWh) mukaan 96 €

– tuulivoiman syöttötariffilla (0,083 EUR/kWh) hyöty olisi 123 €

• Hyöty vaihtelee vuosittaisten sähkön hinnan vaihtelujen mukaan – sama esimerkki vuoden 2008 hinnoilla:

– Spot-hinnan (ka. 0,059 EUR/kWh) mukaan hyöty 84 €

– vuositason netotuksen hyöty kiinteän hinnan (0,056 EUR/kWh) mukaan 82 €

Lantti-talossa asuva perhe hyötyy 0 €

Yhteenveto nettolaskutuksen haasteista ja ratkaisuista • Nettolaskutusasiakas ei ole sähkön myyjälle kannattava segmentti

– Pientuotantoasiakkaat vaativat sähkön myyntiyhtiöltä paljon hallinnollista työtä sekä laskutuksen että hinnoittelun osalta

– Kannattavuus vaatii tueksi palveluliiketoimintaan liittyvän strategian

– Sähkön myyjän tavoite on tehdä voittoa myös pientuottaja-asiakkailla

• Ylijäämäsähkön vuositasoinen netotus on tukimuoto, jonka sähkön myyjä maksaa: sähkön myyjä perii maksamansa tuen hinnoittelun kautta joko pientuottaja-asiakkailta tai muilta asiakkailta

• Nettolaskutusmallin pientuottajalle tarjoamat hyödyt voivat hävitä hinnoittelun kautta, jos sähkön myyjää ei velvoiteta johonkin tariffihintaan. Markkinaehtoisesti sähkön myyjä hinnoittelee riskin sähkön ostohinnan marginaalissa.

• Pientuottajan ylijäämäsähkön myyntimahdollisuus ei oleellisesti tule lisäämään investointeja pientuotantoon

– Nettolaskutus kannustaa pientuotannon mitoittamiseen ainoastaan oman kulutuksen kokoiseksi ja näin ollen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia jää hyödyntämättä

– Asian uutuuden vuoksi myös muita kitkatekijöitä

– Vaarana on, että markkinaehtoisuusvaatimuksen vuoksi koko markkina jää syntymättä

– Sähkön hintaan perustuva nettolaskutus ei poista investointien kannattavuus- tai rahoitusongelmaa

• Esimerkiksi aurinkopaneelien hankinta on pääomavaltainen kertainvestointi, jonka ylläpitokulut ovat alhaiset

• Pientuotannon markkinan kehittymistä edistäisi tehokkaammin esimerkiksi syöttötariffi tai investointituki, joka on sidottu tuotantomääriin

• Tällä hetkellä lähes kaikki uusiutuvan energian tuotantoinvestoinnit nauttivat jotain tukimuotoa siitä syystä, että niitä ei voida markkinaehtoisesti toteuttaa

VOISIKO PIENTUOTTAJIEN OSUUSKUNNASTA TAI MANKALA-MALLISTA OLLA HYÖTYÄ PIENTUOTANNON EDISTÄMISESSÄ

Voisiko pientuottajien niputtaminen osuuskunnaksi kiihdyttää mikro- ja pientuotantoa?

• Osuuskunta voisi edesauttaa pientuotannon edistämistä ja hallinnointia sekä tarjota mahdollisuuksia monen tyyppisille rahoitusmalleille, kuten esimerkiksi Mankala-mallin hyödyntämiselle

• Voittoa tavoittelemattoman sähkön pientuottajien osuuskuntamallin toiminta voi sisältää seuraavia:

– Välittää osakkaan sähkön ostot ja myynnit markkinoille

– Auttaa osakkaita teknisissä yksityiskohdissa

– Ulkoistaa sähkökaupan operatiiviset ja hallinnolliset rutiinit sekä kilpailuttaa ne määräajoin

– Kattaa operatiiviset kustannukset jäsenmaksuilla

– Pääomitus jäsenmaksuilla ja/tai aloitusmaksulla

– ”Sponsorointi-osakkaat” voivat olla sellaisia tahoja, jotka haluavat tukea pientuotantoa

Osuuskunnan kustannukset sähkömarkkinaosapuolena toimimisesta

Fingridille suoritettavat maksut:

• Tasevastaavana toimimisesta kiinteä korvaus Fingridille 2 400 €/vuosi

• Tämän lisäksi Fingrid vaatii yhtiön sähkötaseen koosta riippuvat vakuudet mahdollisten tasepoikkeamien varalta

– Tarvittava kertaluontoinen pankkitakaus suuruusluokaltaan 320 000 €, jonka vuosikustannus on 5 % korolla 16 000 €

• Fingridille suoritettava tuotantomaksu kaikesta tuotetusta sähköstä 0,085 €/MWh ja kulutusmaksu kaikesta kulutetusta sähköstä 0,145 €/MWh

• Tasesähkön volyymimaksu kaikesta tasesähkön ostosta tai myynnistä 0,50 €/MWh

• Kiinteät kustannukset ovat dominoivia: noin 18 500 €/vuosi

Nordpoolin pörssijäsenyyteen liittyvät maksut:

• Nordpool-jäsenyys mahdollistaa kaupankäynnin sähköpörssissä, jäsenyys 15 000 €/vuosi

• Nordpoolin vaatimat vakuudet vastaten edellisen viikon aikana ostetun sähkön arvoa, vähintään 30 000 €, jonka vuosikustannus 5 % korolla vähintään 1 500 €/vuosi

• Eslpot myynti tai osto 0,13 €/MWh

• Elbas myynti tai osto 0,08 €/MWh

• Kiinteät kustannukset ovat dominoivia, noin 16 500 €/vuosi

Pientuottajien osuuskunnan tulisi olla Fingridin tasevastaavana ja sähköpörssin jäsenenä voidakseen hoitaa jäsentensä sähkön oston ja myynnin. Kiinteät kustannukset ovat dominoivia, yhteensä noin 35 000 €/vuosi, joten toiminnan kannattavuus edellyttäisi suuria volyymeja!

Pientuottajien osuuskunta tulisi perustaa public-private -yhteistyönä

• Osuuskunta ei synny markkinaehtoisesti suurista kiinteistä kuluista johtuen, kun volyymit ovat alussa pieniä

• Kulurakenne painottuu kiinteisiin ja pientuottajien näkökulmasta korkeisiin maksuihin, mikä tekee osuuskunnan käynnistämisen haasteelliseksi

- Kiinteät vuosikustannukset yhteensä noin 35 000 euroa, jonka päälle tulee energian kaupankäyntimaksut ja operatiiviset toimintakustannukset

- tarvittaisiin isot tuotantovolyymit, ennen kuin osuuskunta kannattaisi perustaa

• Osuuskunnan käynnistäminen edellyttäisi public-private -yhteistyötä

- Pientuottajien puulauksen tulisi olla julkisen sektorin intressissä pientuotannon edistämiskeinona public-private -yhteistyönä, esimerkiksi niin että osuuskunta olisi valtuutettu myöntämään tuettuja lainoja esim. aurinkopaneeli-investointeihin

- Kotitaloussegmentissä voisi olla tehokkaampaa tukea osuuskuntaa kuin yksittäistä kotitaloutta, jolloin voitaisiin käyttää laajempaa keinovalikoimaa

• Investointien vauhdittamiskeinoja voitaisiin kanavoida ja valvoa osuuskunnan kautta

– Subventoidut lainat pien- ja mikrotuottajalle: takaus ja pitkä laina-aika

– Takaisinmaksu sidotaan sähkön hinnan kehitykseen

• ”Aurinkosähköbondi ”, joka voidaan myydä edelleen sijoittajille

– Muut innovatiiviset rahoitusratkaisut pienentämään alkuinvestointia ja takaisinmaksuaikaa

Mankala-malli mahdollistaa sähkön käytön omakustannehintaan

• Mankala on keskinäinen osakeyhtiömallinen tuotantoyhtiö, joka ei tuota voittoa

– Osakkaat saavat tuotannon käyttöön omakustannehintaan osakeomistuksen suhteessa

– Poikkeaa osakeyhtiölaista, omakustannehintaista sähköä ei katsota peitellyksi osingonjaoksi

– Osakkaat kantavat oman pääoman lisäksi vastuun yhtiön kuluista

• Toiminnan riski osakkailla , saavat myös taloudellisen hyödyn itselleen eikä keskinäiseen tuotantoyhtiöön muodostu voittoa/tappiota

• Mankala-mallin toiminta

– Osakkaat pääomittavat yhtiön esim. 20/80 suhteessa

– Yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa määritellään toimintaperiaatteet liittyen pääomittamiseen ja kustannusten sekä riskien allokointiin

– Tuotantoyhtiö hoitaa tuotantoinvestointiprojektin läpiviennin

– Operatiivisen toiminnan pyörittäminen usein resurssiyhtiöiden kautta

• Laajasti käytössä Suomessa sähkön tuotannossa

– 2/3 ydinvoimasta, myös molemmat uudet hankkeet

– Vesivoimasta suurin osa (Kemijoki, Mankala, PVO-Vesivoima)

– Tuulivoimahankkeet (EPV Tuulivoima, Hyötytuuli, Innopower, Rajakiiri)

– Toistaiseksi käytössä ainoastaan Suomessa

• Lainsäädännössä ei poikkeusta Mankala-yhtiöille, perustuu KHO:n veropäätökseen vuodelta 1963.

Soveltuuko Mankala-malli pientuotannon vauhdittamiseen?

• Mankala-mallin soveltuvuus pientuotannon vauhdittamiseen

– Mankala-yhtiö omistaa pientuotannon

– Osakkaat vastaavat kuluista

– Mankala-yhtiö ostaa tuotantolaitteet ja hoitaa niiden asennuksen ja kunnossapidon käytännössä ostopalveluna

– Mankala-yhtiö myy sähkön omakustannehintaan osakkaalle, joka saa sähköä suhteessa omaan omistukseen

– Kotitalouksien tapauksessa Mankala-yhtiö välittäisi osakkaan koko sähkön tarpeen markkinoilta

• Syitä Mankala-mallin käyttöön ovat tuotantoinvestointien pääomavaltaisuus, skaalahyödyt ja halvempi rahoitus osakkaiden ristiintakauksen ansiosta

• Mankala-malli mahdollistaa aurinko- ja pientuulivoimaloiden rakentamisen, mutta sen soveltuvuus kotitalous-ympäristöön on haasteellista

– Kotitalouksien primäärikohde aurinkosähkölle on ostosähkön korvaaminen, jolloin kulutus ja tuotanto ovat samassa paikassa eli kotitalouden saavat tuotannon joka tapauksessa omakustannehintaan

– Kotitalouksien tapauksessa Mankala-mallin käyttö ei vauhdita pientuotannon lisäämistä

• Mankala-mallin käytöllä saavutetaan hyötyjä suurten tuotantoinvestointien vauhdittamisessa silloin kun tuotanto ja kulutus sijaitsevat eri paikassa

– Sopii pk-teollisuuden ja palvelusektorin isompiin kohteisiin, esimerkiksi kauppaketjuihin ja kasvihuoneisiin, joissa hyödynnetään potentiaalia selvästi yli oman kulutuksen ja käydään siten suuremmassa määrin sähkökauppaa

– Mankala-mallin kautta sähkö saadaan omakustannehintaan, vaikka aurinkopaneelit eivät sijaitsekaan samassa paikassa kuin kulutus

Jukka-Pekka Häkli

jukka-pekka.hakli@seam-group.com

SEAM GROUP

Elimäenkatu 17-19, 00510 Helsinki, Finland

www.seam-group.com