jyväskylä on the move 2/2015 (suomeksi)

1

JYVÄSKYLÄVRT Finland:

Liiketoimintaavedenpinnan alla

Jyväskyläläisetuimarit tähtäävät

olympialaisiin

JyväskylänKesä täyttää

6O vuotta

KESÄ/SYKSY 2015On the Move

Teema: Suomen huippuluokan koulutusjärjestelmä

VARHAINENDIAGNOSOINTIHELPOTTAAHOITOA

Aivotutkimus

2 J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

JYVÄSKYLÄOn the Move

ISSN 2342-7434 (painettu)

ISSN 2342-1010 (verkkojulkaisu)

Yhteystiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Viitaniementie 1 A, PL 472, 40101 Jyväskylä

[email protected], www.jao.fi

Päätoimittaja

Niina Luttinen


Paino: Kirjapaino Kari Ky, painos 1 000

Kansikuva: Petteri Kivimäki.

Toimituskunta

Satu Heikkinen (Jyväskylän kaupunki), Miikka Kimari

(Jyväskylän yliopisto), Taija Lappeteläinen

(Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy),

Niina Luttinen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä),

Pauliina Hietalahti (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)

Toimitustyö ja taitto

Viestintä-Paprico Oy, www.paprico.fi

Sisältö

Kaksi kertaa vuodessa

ilmestyvä Jyväskylä On the

Move -julkaisu esittelee

Jyväskylän seudun osaamista

ja vetovoimatekijöitä.

Tämän julkaisun tarjoavat sinulle

Noin 136 000 asukkaan Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi

suurin kaupunki ja yksi maan merkittävimmistä kasvukeskuk-

sista. Arkkitehti Alvar Aallon kotikaupunki on tunnettu myös

monipuolisista koulutusmahdollisuuksistaan.

www.jyvaskyla.fi

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on Jyväskylän

seudun neljän kunnan – Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja

Uuraisten – omistama, vuonna 1996 perustettu elinkeinoyhtiö.

Jykes auttaa palveluillaan ja osaamisellaan Jyväskylän seudun

yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailuky-

kyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla.

www.jykes.fi

Jyväskylän yliopisto on ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin kes-

kittyvä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä monialainen

tiedeyliopisto ja koulutuksen asiantuntija. Yliopisto on maamme

johtava opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä.

Liikuntatieteiden kokonaisuus on maan ainoa. Jyväskylän

yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa, joissa opiskelee noin

15 000 opiskelijaa.

www.jyu.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on vetovoimainen ja

kansainvälinen korkeakoulu, jossa on noin 8 500 opiskelijaa.

JAMK tarjoaa korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta,

ammatillista opettajakoulutusta, avoimia ammattikorkeakoulu-

opintoja, täydennyskoulutusta ja myös oppisopimustyyppistä

täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille.

www.jamk.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on sivistyksen, taitamisen ja

yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän

kehittäjä. Koulutuskuntayhtymä järjestää koulutusta noin

22 000 opiskelijalle. Koulutusta järjestäviä oppilaitoksia ovat

Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän

ammattiopisto, Jyväskylän oppisopimuskeskus ja viisi lukiota.

www.jao.fi

16

20

KESÄ/SYKSY 2015

4 KOULUTUS SUOMESSA: MAAILMAN HUIPULLA

6 MITÄ PISA MITTAA?

8 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

OSAAMISELLA ON KYSYNTÄÄ

9 EDUCLUSTER FINLAND VIE OSAAMISTA

10 KIINALAISET OPETTAJAT JYVÄSKYLÄSSÄ

12 JYVÄSKYLÄ SINFONIA: RAJATON 60-VUOTIAS

14 SUOMI ON PUUN VALTAKUNTA

16 MONITIETEISTÄ AIVOTUTKIMUSTA

18 VRT FINLAND TEKEE BISNESTÄ PINNAN ALLA

20 JYVÄSKYLÄLÄISUIMARIT MATKALLA OLYMPIALAISIIN

22 RESURSSIVIISAUS: EUROT TODISTAVAT VASTUUSTA

3

PÄÄKIRJOITUS

KESÄKUU 2015

MIKA JUHANI LUOMANSIVUSUOMALAISELLA KOULUTUSJÄRJESTELMÄLLÄ on hyvä

kansainvälinen maine. Korkealuokkainen koulutusjärjestel-

mämme luo hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä antaa elinkeinoelä-

mälle pohjan menestyä globaalissa kilpailussa.

Jyväskylä tunnetaan koulutuskaupunkina. Kiinnostukses-

ta osaamiseemme kertoo esimerkiksi se, että lähes viikoittain

eri maiden opetushallinnon edustajia ja pedagogeja käy tutus-

tumassa kaupunkimme oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Kan-

sainväliset vieraat haluavat tutustua järjestelmään, jonka tulok-

sena 15-vuotiaat ovat saavuttaneet kaikissa 2000-luvun alusta

lähtien toteutetuissa PISA-tutkimuksissa huipputuloksia.

Erityisesti opettajankoulutus on herättänyt kiinnostusta.

Maassamme opettajan työ on arvostettua kaikilla tasoilla, var-

haiskasvatuksesta korkeakoulutasolle. Monissa kehittyvissä ta-

louksissa opettajat ovat valitettavasti heikommassa asemassa,

mikä esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa saattaa olla es-

te yritysyhteistyölle.

JYVÄSKYLÄN ERITYINEN VAHVUUS koulutuksen ja osaami-

sen viennissä on se, että suuret koulutuksen tarjoajat, ammatti-

korkeakoulu, yliopisto ja koulutuskuntayhtymä, tekevät tiivis-

tä yhteistyötä. Organisaatioiden asiantuntemusta viedään kan-

sainvälisille markkinoille niiden omistaman asiantuntijayhtiön,

EduCluster Finland Oy:n avulla. Lisäksi Jyväskylässä on suuri

joukko koulutusalan pk-yrityksiä, joiden osaamista hyödynne-

tään kansainvälisissä projekteissa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiantuntijat ovat olleet

mukana esimerkiksi koulutusvientihankkeessa, jossa toteutet-

tiin ammatillisten opettajien täydennyskoulutus Shanghaissa.

Ammatillista koulutustaan voimakkaasti uudistava Kiina ha-

luaa tehostaa ammattiopettajien pedagogista ja ammatillista

osaamista sekä koulutuksen työelämävastaavuutta. Suomessa

on pitkät perinteet koulutuksen työelämälähtöisyydessä. Elin-

keinoelämän tarpeet vaikuttavat vahvasti siihen, millaista kou-

lutusta maassamme järjestetään. Kiinassa ovat nousseet esille

myös yrittäjyyden edistämiseen liittyvät kysymykset maan ta-

louskasvun heikkenemisen vuoksi.

Tärkeää kansainvälisissä koulutusvientiprojekteissa on kes-

kusteleva ote ja ratkaisukeskeisyys. Emme sanele, mikä on eh-

Koulutus luo hyvinvointia ja tasa-arvoa

doton totuus, vaan kehitämme kohdemaan koulutusta paikal-

listen realiteettien puitteissa.

SUOMIKIN ON VOIMAKKAAN muutoksen edessä. Monikult-

tuurisuus ja kaupungistuminen muokkaavat vahvasti yhteis-

kuntaamme. Viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa Suomen tu-

lokset jonkin verran heikkenivät, mikä antaa aiheen analysoida

tarkasti muutoksen syitä ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.

Myös teollisuus on uuden edessä. Tarvitsemme tulevaisuu-

dessa yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu uusiin innovaati-

oihin ja korkeaan osaamiseen. Teollisuuden suuryritykset ovat

jo tunnistaneet biotalouden mittavat mahdollisuudet. Biotalou-

den nousu on väistämätöntä fossiilisten polttoaineiden vähitel-

len ehtyessä. n

Vesa Saarikoski

Johtaja



maailman



Lähes kolme neljäsosaa 25–64-vuotiaista suomalaista on suorittanut vähintään toisen

asteen tutkinnon eli ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, kolmanneksella

on korkea-asteen koulutus. Suomalaista koulutusjärjestelmää pidetään yhtenä

maailman parhaimmista. Suomen menestystä selittävät pitkälti yhtenäinen,

koko ikäluokalle tarjottava peruskoulu, ammattitaitoiset opettajat sekä koulujen

5

5

itsenäisyys. Peruskoulun hyvä maine tulee erityisesti erinomaisista PISA-tuloksista.

Toisen asteen ammatillinen koulutus puolestaan on Jyväskylän yliopiston tuoreen

tutkimuksen mukaan Suomessa vetovoimaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä

on poikkeuksellista, sillä muualla Euroopassa ammatillinen koulutus kamppailee

arvostusongelmien kanssa.

Jyväskylän Tikan koulun 6 A -luokka

opettelee matema-tiikkaa ja muita kou-luaineita pääasiassa oppikirjoista, mutta

tablettisovelluksia ja pelejä käytetään

kirjan rinnalla.


”


JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOULUTUKSEN tutkimuslaitok-

sen professori Jouni Välijärvi arvioi, että syynä Suomen PISA-

menestykseen on koulutuksen tasalaatuisuus. Koulujen ja alu-

eiden väliset erot ovat pieniä, ja erot ikäluokkien sisällä vähäi-

set.

”Hyviä tuloksia selittää myös laadukas ja eri puolille maata

hajautettu opettajankoulutus. Opettajan työn arvostus monis-

sa länsimaissa on laskenut viime aikoina, mutta Suomessa tä-

tä kehitystä ei ole näkyvissä”, arvioi PISA-tutkimusta koordi-

noiva Välijärvi.

Välijärvi uskoo, että opettajan työn korkea arvostus lähtee

Suomen historiasta. Suomenkielisen kulttuurin ja koko kansa-

kunnan identiteetin keskeisenä rakennusaineena on ollut tasa-

arvoinen perusopetus.

MITÄ PISA MITTAA?Suomen hyvä menestys 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa on jatkunut yli

vuosikymmenen, mikä on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta suomalaista koulutusjärjestelmää

kohtaan. PISA tuottaa osallistujamaille arvokasta tietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki

Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen näkyvät PISA-

tuloksissa niin Suomessa kuin muissa nopeasti kaupungistuvis-

sa maissa.

”Vaikka Suomessa kotitaustan vaikutus on edelleen tutkittu-

jen maiden joukossa pienimpiä, vaikutus on voimistunut vuo-

desta 2003. Alueiden erot näkyvät siinä, että erityisesti taantu-

ville maaseutualueille jäävien poikien tulokset ovat heikompia

kuin tyttöjen.”

Juuri näihin yhteiskunnan muutoksen myötä syntyviin ilmi-

öihin PISA tarjoaa tarpeellista tietoa. Kun kehityssuunta tunne-

taan, voidaan opetussuunnitelmia muuttaa.

Matematiikka, luonnontieteet ja lukutaito

PISAn keskeisin tutkimuskysymys on, mikä on osaamisen taso

eri maissa ja kuinka tasaisesti osaaminen jakautuu oppilaiden,

koulujen ja koulujärjestelmän eri osien kesken.

”Tutkimuksessa on kolme painopistealuetta, lukutaito, mate-

matiikka ja luonnontieteet, jotka vuorottelevat kolmen vuoden

välein. Lisäksi fokusoidaan nuorten asenteita tutkittavia aihe-

piirejä kohtaan”, Välijärvi toteaa.

2000-luvun alussa käyttöön otettu PISA oli aluksi vain OECD-

maiden käyttöön tarkoitettu testausväline. Tänä päivänä noin

50 prosenttia PISA-tutkimukseen osallistuvista maista on

OECD:n ulkopuolelta.

”IKÄVINTÄ ON, JOS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPPILAAT NÄHDÄÄN ONGELMAOPPILAINA. MONISSA MAISSA KOULUJEN EROT OVAT JUURI NÄISTÄ SYISTÄ KÄRJISTYNEET.”JOUNI VÄLIJÄRVI

Koulussa lempiaineeni on tekstiilityö. On kivaa tehdä

omantyylisiä tekstiileitä. Esimerkiksi keväällä teimme

hupparia. Toinen lempiaineeni on historia. Isona

haluaisin kirjailijaksi tai graafiseksi suunnittelijaksi.

Vapaa-ajalla tykkään lukea, kirjoittaa tarinoita sekä

piirtää ja suunnitella omia juttuja.”

Heta Parikka, 12

GALLUP: TIKAN ALAKOULUN 6-LUOKKALAISET

Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki


7

”

OECD-maiden lähtökohta PISA-tutkimukseen oli alun pe-

rin se, tuottaako koulutusjärjestelmä elinkeinoelämälle sopivia

osaajia.

”Vuosituhannen vaihteessa ajateltiin, että länsimaat menes-

tyvät globaalissa kilpailussa vain korkean koulutuksen ja osaa-

misen turvin. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin tuotantoa oli siirret-

ty halvan työvoiman maihin. Suomessa nähdään edelleen, että

koulutus on lisäksi yksi keskeinen väline tuottaa yhteiskunnal-

lista tasa-arvoa”, Välijärvi pohtii.

PISA-tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että samassa

ikäluokassa parhaan ja heikoimman kymmenesosan oppilailla

voi olla 6–7 vuoden ero osaamisessa.

”Ikävintä on, jos erityistä tukea tarvitsevat oppilaat nähdään

ongelmaoppilaina. Monissa maissa koulujen erot ovat juuri

näistä syistä kärjistyneet.”

Tietotekniikka vuoden 2015 tutkimukseen

Matematiikka on ollut painopistealueena 2003 ja 2012 tehdyis-

sä tutkimuksissa, lukutaito vuosina 2000 ja 2009. Vuonna 2015

tehtävässä tutkimuksessa luonnontieteet ovat painopistealuee-

na toista kertaa.

Vuonna 2015 PISA toteutetaan tietotekniikan avulla. Osaa-

misen ajatellaan tulevan parhaiten esiin mahdollisimman au-

tenttisissa, todellisen elämän tilanteita jäljittelevissä tehtävissä.

PISA JA PIAAC

• PISA (Programme for International Student Assessment) on OECD-mai-den joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava tutkimus. PISA-tutkimukset on toteutettu vuosina 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012. Vuonna 2015 toteutettavan PISA-tutkimuksen tulokset julkiste-taan loppuvuodesta 2016.

• PIAAC (The Programme for the International Assessment of Adult Com-petencies) on OECD:n aloitteesta toteutettava kansainvälinen aikuistut-kimus, jossa selvitetään aikuisväestön (16–64-vuotiaat) perustaitoja sekä niiden käyttöä työssä ja arkielämässä. Suomalaisten aikuisten keski-määräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia, mutta ikäluokkien väliset erot suuria.

”Tietotekniikan käyttö lisääntyy opetuksessa koko ajan. Tie-

totekniikka mahdollistaa PISAssa tehtävät, jotka vastaavat tä-

män päivän osaamisvaatimuksiin ja tuottavat uudentyyppisiä

elementtejä tutkimukseen. Tällaisia ovat muun muassa tiedon

etsiminen ja navigointi”, Välijärvi pohtii.

Teknologian nopea kehittyminen on nostanut esiin uusia ky-

symyksiä. Suomessakin peruskoulu on perustunut koulumai-

seen opiskeluun. Teknologian runsas käyttö kuitenkin näyttää

korostavan erilaisia taitoja.

”On aiheellista kysyä, mittaako PISA riittävän hyvin nuorten

uusia taitoja, kuten mobiilimaailmassa tapahtuvaa verkostoitu-

mista”, Välijärvi toteaa. n

”Opettajan työn arvostus monissa länsimaissa on laskenut viime aikoina, mutta Suomessa tätä kehitystä ei ole näkyvissä”, arvioi PISA-tutkimusta koordinoiva professori Jouni Välijärvi. Kuvassa Tikan koulun opettaja Sanna Paananen.

Tykkään fysiikasta ja kemiasta, koska niissä voi tehdä

erilaisia kokeita ja testata erilaisia ilmiöitä. Vähän

aikaa sitten kokeilimme lamppujen sarjakytkentää ja

lampun sytyttämistä patterilla. Olen kiinnostunut myös

historiasta ainakin silloin, kun siinä käsitellään sotia ja

vallankumouksia. Minulla ei ole vielä ammattihaaveita,

mutta tykkään korjata isän kanssa vanhoja autoja.”

Joni Flyktman, 13

7



SUOMALAISESSA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA on

erityispiirteitä, jotka ovat kiinnostavia myös kansainvälisellä

kentällä. Työelämälähtöisyys on yksi ammatillisen koulutuk-

sen tärkeimpiä kulmakiviä. Opintojen sisältöjä rakennetaan tii-

viissä vuoropuhelussa alueen yritysten kanssa, ja työssäoppimi-

nen on keskeinen osa koulutusta.

”Työssäoppimista on vähintään puoli vuotta, mutta halutes-

saan opiskelija voi oppia ammattilaiseksi lähes kokonaan aidos-

sa työympäristössä”, toteaa Jyväskylän ammattiopiston rehto-

ri Kirsti Kosonen.

Tavoitteena yksilölliset urapolut

Opintojen tavoitteena on yksilöllisten urapolkujen rakentumi-

nen. Opintojen valinnaisuus lisää myös opiskelumotivaatiota.

Kososen mukaan opiskelijat voivat valita esimerkiksi osia eri

tutkinnoista ja tehdä myös lukio-opintoja.

Suomessa kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat laaja-alai-

sia ja tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakoului-

hin. Yhä useampi nuori haluaakin käytännönläheisen koulutuk-

sen ennen korkeakouluopintoja.

Jyväskylässä ammatillisen koulutuksen vahvuuksiin voi lisä-

tä oman paikallisen erityispiirteensä. Jyväskylän ammattiopis-

tossa on panostettu yrittäjyysopintojen kehittämiseen.

”Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa oma harjoitteluyri-

tys opintojen ajaksi. Tällaisia NY-yrityksiä on vuosittain yli sa-

ta.”

Merkittävä avaus Shanghaissa

Kehittyvät maat ovat noteeranneet suomalaisen ammatillisen

koulutuksen vahvuudet. Esimerkiksi Kiina haluaa nostaa maan-

sa ammatillisen koulutuksen tasoa hyödyntämällä suomalais-

ta osaamista.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, johon myös Jyväskylän

ammattiopisto kuuluu, on mukana kansallisesti merkittävässä

ammatillisen koulutuksen vientiavauksessa. Vuoden 2014 lo-

pussa Shanghaissa avattiin kiinalais-suomalainen osaamiskes-

kus, jonka tavoitteena on kehittää Kiinan ammatillisen koulu-

tuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä.

”Olemme sitoutuneet pitkäaikaiseen koulutuksen kehittämi-

seen Shanghaissa. Vuonna 2014 toteutettiin jo lähes 60 amma-

tillisen opettajan täydennyskoulutus ja huhtikuussa 2015 käyn-

nistyi uusi koulutusohjelma, jossa koulutetaan paikallisista

opettajista kouluttajia”, kertoo projektipäällikkö Kirsi Koivunen.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OSAAMISELLA ON KYSYNTÄÄJyväskylän ammattiopiston rehtori, opetusneuvos Kirsti Kosonen tiivistää suomalaisen ammatillisen

koulutuksen vahvuudet kolmeen sanaan: työelämälähtöisyys, valinnaisuus ja joustavuus.

Teksti ja kuva Pia Tervoja

Suomalaisessa koulutuskonsortiossa ovat mukana koulutus-

kuntayhtymän lisäksi EduCluster Finland Oy, Haaga-Helia am-

mattikorkeakoulu ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia.

Kirsti Kosonen korostaa, ettei suomalaista koulutusta voi vie-

dä sellaisenaan, vaan vientimaan tarpeet ovat etusijalla. Kou-

lutusviennissä on myös varauduttava pitkäjänteiseen työhön.

”On tärkeää toimia erilaisilla kansainvälisillä forumeilla, sil-

lä niiden kautta syntyy uusia kontakteja. Olemme esimerkik-

si mukana ammattitaidon MM-kilpailuissa. Yksi opettajamme

muun muassa vastaa koko painoviestintäalan kilpailun järjestä-

misestä kilpailun johtajana ja päätuomarina”, toteaa Kirsti Ko-

sonen.

”Ammatillisen koulutuksen viennissä on vähemmän globaa-

lia kilpailua kuin esimerkiksi yliopistokoulutuksessa. Suomalai-

nen koulutusosaaminen kiinnostaa kehittyviä maita monesta-

kin eri näkökulmasta”, Kosonen jatkaa. n

”SUOMALAINEN KOULUTUSOSAAMINEN KIINNOSTAA KEHITTYVIÄ MAITA MONESTAKIN ERI NÄKÖKULMASTA.”KIRSTI KOSONEN

9

SYYSKUUSSA 2014 QATARIN pääkaupungissa Dohassa aloitti

toimintansa kansainvälinen koulu, jonka perustamisesta ja toi-

minnasta vastaavat EduCluster Finlandin suomalaiset asiantun-

tijat. Koulu kuuluu Qatarin opetusministeriön alaiseen huippu-

kouluohjelmaan, jonka tarkoituksena on nostaa maan koulu-

tuksen laatua.

Lähes samantyyppisellä konseptilla toimii kaksi mallikou-

lua Abu Dhabissa. Lisäksi suomalaisopettajia ja asiantuntijoita

on mukana useissa muissakin koulutuksen kehittämiseen liit-

tyvissä projekteissa. Kiinan Shanghaissa on puolestaan käyn-

nissä mittava, vuosia kestävä ammatillisen koulutuksen kehit-

tämistyö.

Kysyntää eri puolilla maailmaa

Valtiotason reformihankkeet, joissa kehitetään kokonaisia kou-

lutusjärjestelmiä ja laajoja kokonaisuuksia ovat keskisuomalai-

sen osaamispalveluliiketoiminnan ydinosaamista.

”Tällaiset suorat kaupat ovat meille strategisesti merkittäviä,

mutta toteutamme myös kehitysyhteistyöhankkeita, joiden ra-

hoitus tulee esimerkiksi Suomen ulkoministeriöstä, EU:lta tai

kehityspankeilta”, kertoo EduCluster Finland Oy:n toimitusjoh-

taja Jan-Markus Holm.

Keski-Suomessa on osaamispalveluliiketoiminnalle hyvät

VIE OSAAMISTAEduCluster Finland

EduCluster Finland Oy vie keskisuomalaista koulutusosaamista kehittyviin maihin. Arabian niemimaalla

ja Kiinassa on menossa mittavia koulutuksen kehittämishankkeita.

Teksti Pia Tervoja Kuva Petteri Kivimäki

lähtökohdat. Jyväskylän yliopisto tunnetaan erityisesti kasva-

tustieteellisen tiedekunnan osaamisesta. Ammatillista koulu-

tusta on puolestaan kehitetty pitkäjänteisellä työllä, ja osaami-

selle on selkeä tilaus kehittyvissä maissa.

”Keski-Suomi on ollut kaukaa viisas, koska koulutusta on pi-

detty täällä yhtenä keihäänkärkenä. Yritysvetoinen osaamispal-

veluliiketoiminta on sen sijaan kohtuullisen uutta”, Jan-Markus

Holm toteaa.

Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän omistama EduCluster Fin-

land Oy vastaa koulutusviennin kaupallistamisesta ja sopimus-

teknisistä asioista, räätälöi kehittämisprojektin yhdessä asiak-

kaan kanssa sekä etsii parhaat asiantuntijat.

Tällä hetkellä kansainväliset asiakkaat löytyvät pääasiassa

Arabian niemimaalta, kakkosena tulee Aasia ja kolmantena Ete-

lä-Amerikka.

”Meillä on hyvä määrä erikokoisia hankkeita neuvottelus-

sa. Odotuksena on, että yhtiö kasvaa lähes sata prosenttia tä-

nä vuonna.”

Lähitulevaisuudessa yhtiö lisää jalkautumista lähemmäk-

si asiakkaita, sillä se on perustamassa tytäryhtiötä Qatarin Do-

haan. Holm uskoo, että hyvin nopeasti sama tarve nousee myös

Kiinan Shanghaissa. n

”KESKI-SUOMI ON

OLLUT KAUKAA VIISAS,

KOSKA KOULUTUSTA ON

PIDETTY TÄÄLLÄ YHTENÄ

KEIHÄÄNKÄRKENÄ.

YRITYSVETOINEN OSAAMIS-

PALVELULIIKETOIMINTA ON SEN

SIJAAN KOHTUULLISEN UUTTA.”JAN-MARKUS HOLM

10 J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E10 J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E


” Lempiaineeni koulussa on liikunta, koska tunneilla

pääsee liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia lajeja.

Viimeksi meillä oli telinevoimistelua. Vapaa-

ajalla harrastan ratsastusta, ja esimerkiksi

ratsastuksenopetuksesta voisi tulla ammattini. Toinen

haaveeni liittyy lääkärintyöhön. Haluaisin olla joko

eläinlääkäri tai tavallinen lääkäri, joka auttaa toisia

ihmisiä.”

Elsa Parikka, 12

SUOMALAISEN SAIRAANHOITAJAKOULUTUKSEN malleja

jaetaan Kiinassa ja niitä haetaan Jyväskylästä Kiinaan. Kiinan

Beihua Universityssä käynnistyi syksyllä 2014 Jyväskylän am-

mattikorkeakoulun nimissä 81 kiinalaisen sairaanhoitajan kou-

lutus.

Koulutuksesta osa on ammattikorkeakoulun opettajien to-

teuttamaa kontaktiopetusta Beihuassa. Lisäksi koulutusyhteis-

työ tuo Jyväskylään hoitotyön opettajia Kiinasta.

”Tavoitteenani on kehittää itseäni opettajana uusilla, euroop-

palaisilla menetelmillä. Voimme viedä Kiinaan uudenlaisia kou-

lutuksen tapoja ja testata niiden toimivuutta siellä”, maaliskuun

alussa Jyväskylään saapunut Ling Gong sanoo.

Hän tuli Jyväskylän ammattikorkeakouluun kolmeksi kuu-

kaudeksi yhdessä toisen kiinalaisopettajan, Wei Liun kanssa.

Ling Gong on toiminut opettajana Kiinassa kymmenen vuot-

ta ja Wei Liu viisi vuotta. Koilliskiinalaisessa Jilinin kaupungis-

sa asuvat naiset opiskelevat Jyväskylässä sekä seuraavat luen-

toja ja käyvät keskusteluja suomalaisasiantuntijoiden kanssa.

Suomessa hyödynnetään uutta teknologiaa

Ling Gong toivoo valmennusjakson Jyväskylässä avaavan kou-

lutuksellisia silmiä aiempaa laajemmalle.

”Suomessa opiskelijat käyttävät opiskelussa paljon uutta tek-

nologiaa ja ovat motivoituneita esimerkiksi verkko-opiskeluun.

SILMÄT AVAUTUVAT KAUKANA KOTOAKiinalaiset hoitotyön opettajat aikovat viedä Jyväskylästä omaan yliopistoonsa suomalaisen

koulutusmallin vahvuuksia.

Teksti Tommi Salo Kuva Petteri Kivimäki

Suomalaisopiskelijoilla saattaa myös olla jo valmiiksi työelämän

kokemusta, kun taas Kiinassa yliopistoon tullaan varsin nuori-

na.”

”Pienryhmäkeskustelujen järjestäminen on Kiinassa usein

vaikeaa suuren opiskelijamäärän takia. Yhdellä luennolla voi ol-

la reilusti yli sata opiskelijaa”, Ling Gong jatkaa.

Hän sanoo huomanneensa suomalaisen opiskelun olevan

vahvasti osaamislähtöistä ja keskittyvän aina tiettyihin osaa-

misvahvuuksiin.

Ling Gong kertoo tutustuneensa Wei Liun kanssa jo etukä-

teen suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitel-

miin ja koulutustapoihin.

”Omille opiskelijoillemme olisi hyvä tulla opiskelemaan ja

työskentelemään Eurooppaan. Täällä on hyvät olosuhteet elää

ja tehdä työtä”, Ling Gong arvioi.

Kolmen kuukauden jakso Jyväskylässä on ollut erinomainen

mahdollisuus tutustua sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi pai-

kallisiin ihmisiin sekä suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuu-

riin. n

u Kiinalaiset opettajat Ling Gong (2. vas.) ja Wei Liu (kesk.) ovat tutustuneet Jyväskylässä suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen malleihin, muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelevien Meini Korpelan (vas.), Emmi Jääskeläisen (oik.) ja Tuuli Saarivaaran (2. oik.) tapoihin.

GALLUP: TIKAN ALAKOULUN 6-LUOKKALAISET

Teksti Pia Tervoja Kuvat Petteri Kivimäki

11 11

” Kouluaineista pidän eniten teknisestä työstä, koska siinä

tehdään erilaisia asioita joka tunti. Viimeksi teimme

lampputesterin, jolla voi tutkia, johtaako jokin materiaali

sähköä. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä musiikkiin

liittyviä juttuja. Pianotunneilla soitan klassista musiikkia,

mutta muuten teen vapaa-ajalla hiphop-musiikkiin

taustoja.”

Viljami Sillanpää, 12

UNO CYGNAEUKSEN JA WOLMAR SCHILDTIN PERINTÖ

• Pappi Uno Cygnaeus (1810–

1888) tunnetaan nykyisen

peruskoulun pohjana olevan

kansakoulun isänä. Vuonna

1860 hän julkaisi ehdotuksen

Suomen kansanopetuksen

järjestämisestä. Cygnaeuksen

suunnitelmaan sisältyi suo-

menkielisen kansakoulunopet-

tajaseminaarin perustaminen

Jyväskylään, mikä toteutui

vuonna 1863.

• Jyväskylän piirilääkäri Wolmar

Schildtillä (1810–1893) oli suuri

vaikutus siihen, että hänen osa-

kuntaystävänsä Uno Cygnaeus

perusti opettajaseminaarin juuri

Jyväskylään. Schildtin aktiivi-

suuden ansiosta Jyväskylään

perustettiin myös ensimmäinen

suomenkielinen oppikoulu,

Jyväskylän lyseo, vuonna 1858.

Hän myös esitti ensimmäisenä

ajatuksen suomenkielisen

yliopiston perustamisesta

Jyväskylään. Schildtin ideoima

yliopisto toteutui tosin vasta

huomattavasti myöhemmin,

vuonna 1966.

Lähteet: Wikipedia, Jyväskylän

yliopiston museo, www.finnica.fi


JYVÄSKYLÄ SINFONIALLE VUOSI 2015 on juhlavuosi, sillä or-

kesterin perustamisesta on kulunut 60 vuotta. Suomalaisessa

musiikkimaailmassa riittää muutakin juhlan aihetta, sillä sävel-

täjä Jean Sibeliuksen syntymästä on kulunut 150 vuotta ja oop-

peroistaan tunnettu säveltäjä Aulis Sallinen täyttää 80 vuotta.

Vuonna 1955 perustetussa Jyväskylä Sinfoniassa on 38 muu-

sikkoa, ja se tunnetaan monipuolisesta ja ennakkoluulottomas-

ta ohjelmistostaan. Orkesteri on erityisesti oman maakunnan

suosiossa, mutta faneja riittää myös Keski-Suomen rajojen ul-

kopuolella. Jyväskylä Sinfonia konsertoi keskiviikkoisin taval-

lisimmin Alvar Aallon suunnittelemassa Jyväskylän teatterita-

lossa, jonka 550 paikkaa ovat yleensä lähes loppuunmyytyjä –

täyttöaste on noin 95 prosenttia.

”Eri musiikkityylien yhdistäminen, elokuva- ja populaarimu-

siikin esittäminen ja poikkitaiteellisuus ovat kasvattaneet or-

JYVÄSKYLÄ SINFONIA: RA JATON 60-VUOTIASJyväskylä Sinfonia on ennakkoluuloton 60-vuotias

kaupunginorkesteri, joka ylittää rajoja niin taiteel-

lisesti kuin maantieteellisesti. Poikkitaiteelliset ja

ennakkoluulottomat esitykset ovat tehneet Jyväs-

kylä Sinfoniaa tunnetuksi ympäri maailmaa.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat Petteri Kivimäki

kesterin suosiota erityisesti 2000-luvulla. Ohjelmiston moni-

puolistamisen myötä saavutettu suosio kertoo siitä, että myös

Jyväskylä Sinfonian on uudistuttava jatkuvasti ja yllätettävä

yleisönsä positiivisesti joka konsertissa”, kertoo intendentti

Kristiina Itäranta.

Yhtenä esimerkkinä poikkitaiteellisuudesta on kuvataiteen

ja musiikin yhdistäminen. Vuonna 2011 Taiturointia-konser-

tissa kuvataiteilija Tiina Osara maalasi reaaliaikaisesti taide-

teoksen, kun orkesteri esitti Edward Elgarin, Domenico Cima-

rosan ja Richard Straussin säveltämää musiikkia. Osaran sivelti-

menvedot heijastettiin konserttisalin seinälle samalla kun mu-

siikki soi.

”Olemme tempauksillamme saaneet näkyvyyttä niin kansal-

lisesti kuin kansainvälisesti. Orkesteri on saavuttanut kansain-

välistä huomiota erityisesti arvostelumenestystä saaneiden le-

vytysten myötä”, Itäranta toteaa.

Taiteelliset raja-aidat ylittyivät myös huhtikuussa, kun eläk-

keelle äskettäin jäänyt kaupunginjohtaja Markku Andersson

esitti puheroolin kirjailija Roope Lipastin kirjoittamaan tekstiin

”Yllätysjuhlat”.

Musiikki ei tunne rajoja

Jyväskylä Sinfonia on epäilemättä kaupungin kansainvälisin

työyhteisö.

”Musiikki ei tunne rajoja. Orkesterissamme soittavat muu-

13

JYVÄSKYLÄ SINFONIA: RA JATON 60-VUOTIASsikot ovat lähtöisin yli yhdestätoista eri maasta: Ukrainasta,

Ranskasta, Japanista, Puolasta... Monet ovat tulleet vieraileviksi

muusikoiksi orkesteriin, mutta sitten ihastuneet Jyväskylään ja

jääneet tänne pysyvästi”, Kristiina Itäranta kertoo.

Myös levytyksissä Jyväskylä Sinfonia tekee kansainvälistä

yhteistyötä muun muassa klassiseen musiikkiin erikoistuneen

Naxoksen kanssa. Yhteistyö maailmanlaajuisen agentuuriver-

koston kanssa on jatkuvaa vierailijoiden saamiseksi.

”Koesoittotilaisuuksiin tulee muusikoita ympäri maailmaa.

Rekrytoinnissa lähtökohtana ovat aina taiteelliset ansiot. Muu-

sikkoja rekrytoivat kuuntelevat vain soittoa. He eivät siis tiedä,

kuka soittaa. Rekrytointiprosessi tukee kansainvälisen työyh-

teisön syntymistä.”

Esiintymisiä lähellä ja kaukana

Jyväskylä Sinfonian kansainvälistyminen sai vauhtia erityises-

ti vuosina 2003–2012, jolloin ylikapellimestarina toimi rans-

kalainen Patrick Gallois. Gallois’n kaudella orkesteri teki usei-

ta kiertueita ulkomaisille konserttiareenoille muun muassa Es-

panjaan, Ranskaan ja Japaniin. Nykyinen ylikapellimestari Ville

Matvejeff on jatkanut kansainvälistä otetta muun muassa joh-

tamalla huippusolistien tähdittämiä konsertteja.

Samalla kun orkesteri hakee uusia kansainvälisiä ulottuvuuk-

sia, orkesterimuusikoiden on kotikaupungissaan palveltava yhä

monipuolisemmin yleisöään.

”Tänä päivänä orkesterin on vakiokonserttien lisäksi jalkau-

duttava sinne, missä yleisö on. Pienemmillä kokoonpanoil-

la olemme tarjoilleet musiikin iloa yleisölle muun muassa os-

toskeskuksissa, kirjastoautossa, kouluissa ja vanhainkodeis-

sa. Kuulijoita ilahdutamme välillä kevyen musiikin konserteil-

la, joissa solistina on jokin nimekäs suomalainen artisti”, Itä-

ranta sanoo.

Kansainvälisten solistien varaan rakentuvan konsertin taus-

talla tehdään paljon työtä, joka aloitetaan vähintään puoli vuot-

ta ennen konserttia. Aikaa tarvitaan, koska huippusolistien ka-

lenterit ovat täynnä ja harjoituksillekin on varattava muutama

päivä. Lisäksi matkaliput ja majoitukset on varattava hyvissä

ajoin.

Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari Ville Matvejeff joh-

taa sopimuksen mukaisesti Jyväskylässä vuosittain kahdeksan

konserttia sekä levytykset ja kiertueet. Vuonna 2014 ylikapelli-

mestarina aloittaneen Metvejeffin sopimus jatkuu vuoden 2019

loppuun saakka. Yhteistyö päävierailija Moshe Atzmonin kans-

sa puolestaan jatkuu ainakin 2016 loppuun saakka. n

JYVÄSKYLÄ SINFONIA• Orkesteri tuotti vuonna 2014 yhteensä 108 musiikkitilaisuutta, joista

konsertteja oli 62. Tilaisuudet saivat vuoden aikana yhteensä 28 003 kuulijaa. Orkesterin diskografia sisältää lähes 40 levytystä. Yhteistyötä on tehty muun muassa levy-yhtiö Naxoksen kanssa.

• www.jyvaskylasinfonia.fi

Pääsiäisenä Jyväskylä Sinfonia esitti Taulumäen kirkossa yhdessä kansainvälisten huippusolistien kanssa J.S. Bachin Johannes-passion. Kapellimestari Ville Matve-jeffin johtamassa konsertissa solisteina olivat Ida Falk Winland (sopraano), Diana Haller (mezzosopraano), Joshua Owen Mills (tenori), Leon Kosavic (baritoni), Juha Kotilainen (Jeesus) ja Simo Mäkinen (evankelista).

14 J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E14 J Y VÄ S K Y L Ä O N T H E M O V E

KOULUTUKSELLA UUSIA AMMATTILAISIABiotalouden kasvupotentiaalin saavuttaminen edellyttää uusien osaajien kouluttamista.

Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian yksi tutkimuksellinen vahvuus on ollut uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia. Soveltavasta ke-miasta on valmistunut kaikkiaan yli 200 maisteria ja lähes 70 jatkotutkintoa.

”Tarvitsemme kasvavalle alalle lisää uusia ihmisiä. Esimerkiksi puukemian osaajia ei ole Suomessa riittävästi”, professori Raimo Alén laskee.

Uusia biotalouden ammattilaisia on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutettu tarjoamalla korkeakoulutetuille työttömille suunnattua bio-energiaosaajakoulutusta. Vuonna 2016 ammattikorkeakoulussa aloitetaan uuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutus biotalouspaino-tuksella. n

PUUN VALTAKUNTASuomessa kasvaa puuta enemmän kuin sitä vuosittain käytetään. Biotaloudelle tämä tarkoittaa valtavaa

määrää raaka-ainetta täysin uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden innovointiin.

Teksti Tommi Salo Kuvat Petteri Kivimäki ja Tommi Salo

SUOMEA ON KUTSUTTU vihreän kullan maaksi. Määritel-

mää ei tarvitse muuttaa jatkossakaan. Biotalous nähdään yh-

tenä Suomen menestystekijöistä, ja Suomessa biotalous keskit-

tyy vahvasti puuhun.

Suomalaisilla on mistä ammentaa puuvarannoissa, sillä puu-

ta kasvaa Suomessa enemmän kuin sitä käytetään. Vuosikasvu

on hieman yli 100 miljoonaa kuutiometriä, ja nykyinen teolli-

nen puunkäyttö vuodessa noin 60 miljoonaa kuutiota. Käyttö-

määrä voitaisiin nostaa kestävän metsätalouden rajoissa 70–75

miljoonaan kuutioon.

Puu osaksi komposiittimateriaaleja

Kun Suomessa on raaka-ainetta, on täällä miltei rajattomat

mahdollisuudet myös raaka-aineen jalostamiseen. Puubiomas-

sasta voitaisiin valmistaa muun muassa elintarvikkeita, kuituja,

kosmetiikkaa, kemikaaleja, energiaa, lääkkeitä ja materiaaliyh-

distelmiä eli komposiitteja.

”Nykyisin biomassasta voidaan teknisesti valmistaa lähes mi-

tä tahansa. Kysymys kuuluukin, mitä on kannattavaa tehdä ja

mille tuotteille löytyy kannattavia markkinoita”, Jyväskylän yli-

opiston soveltavan kemian professori Raimo Alén sanoo.

Keski-Suomessa on osaamista ja perinteitä puunjalostukses-

sa, joten Alén näkee esimerkiksi selluloosajohdannaiset yhtenä

mahdollisena paikallisena lisämenestystekijänä.

”Ennen teimme selluloosaa ja paperia. Nyt puumateriaalia

hyödynnetään entistä enemmän esimerkiksi energiana ja kemi-

kaaleina. Jokin taho voisi alkaa valmistaa puuta ja muovia yh-

distäviä komposiitteja”, Alén miettii.

”Meillä on Keski-Suomessa iso kilpailuetu metsäbiotaloudes-

sa. Toisaalta tunnemme myös maatalouselintarvikeketjun mal-

lit ja osaamme hallita ravinnekiertoa luonnossa”, Jyväskylän

ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin johtaja Pekka Ää-

nismaa listaa keskisuomalaisia vahvuuksia.

Biotalousinstituutissa on haettu uudenlaisia käsittelymene-

telmiä metsähakkeelle sekä lisätty vesiosaamisen tasoa esimer-

kiksi jätevesien ja vesihuollon osalta ja vesistöpäästöjen reaali-

aikaisessa seurannassa pelloilla, metsissä ja turvetuotantoalu-

eilla.

Biotalous on käsitteenä niin laaja, ettei sitä voi yksiselitteises-

ti määritellä. Biotalous kattaa esimerkiksi tuotannon, joka hyö-

dyntää luonnon uusiutuvia materiaaleja ottamalla käyttöön ja

kehittämällä uusia innovaatioita ja teknologioita. Biotaloudella

tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ra-

vinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.

Suunnitelmat muutetaan teoiksi

Potentiaali on vasta voimavara, joka ei automaattisesti tarkoita

menestymistä. Suomessakin tarvitaan biotalouteen lisää yritys-

Professori Raimo Alén u

15 15

toimintaa ja alan osaajia.

Biotalousstrategian tavoitteena on nostaa Suomen biotalou-

den tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja

luoda 100 000 uutta työpaikkaa.

Keski-Suomessa biotalouden on laskettu tuovan jo lähivuo-

sina yli 2 000 uutta työpaikkaa, minkä jälkeen alan osuus maa-

kunnan työllisistä olisi lähes 15 prosenttia.

Äänekoskelle rakennettavan uuden biotuotetehtaan työllis-

täväksi vaikutukseksi on tuotannon käynnistyttyä laskettu ko-

ko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa. Suomen metsäteollisuus-

historian suurimman investoinnin työllisyysvaikutus raken-

nusaikana on yli 6 000 henkilötyövuotta.

”Biotalouden kehittämiseen on maakunnassa otettu yritys-

lähtöinen lähestymistapa. Emme voi vain suunnitella jotain,

vaan haluamme myös pilotoida ja testata uutta”, Äänismaa ko-

rostaa.

”Pk-yrityksissä tarvitaan laajaa osaamista biotalouden am-

mattilaisista it-osaajiin”, Alén jatkaa. n

”EMME VOI VAIN SUUNNITELLA JOTAIN, VAAN HALUAMME MYÖS PILOTOIDA JA TESTATA UUTTA.”PEKKA ÄÄNISMAA


JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MONITIETEISEN aivotutkimus-

keskuksen johtajalla Tiina Parviaisella on kiire. Kolmisen vuot-

ta sitten perustetun aivotutkimuskeskuksen MEG-laboratoriota

valmistellaan käyttökuntoon ja neuvotteluja laboratorion hyö-

dyntämisestä käydään sekä tiedeyhteisön että terveydenhuol-

lon edustajien kanssa.

”Kolme miljoonaa euroa maksanut MEG-laite on kuin lento-

kone. Sen käyttöaste on pidettävä mahdollisimman korkeana”,

Parviainen toteaa.

Magnetoenkefalografia (MEG) on tutkimusmenetelmä, jo-

ka mittaa pään ulkopuolelta heikkoja magneettikenttiä. Näitä

kenttiä synnyttävät hermosoluviestintään liittyvät sähkövirrat.

Menetelmän avulla aivojen aktivaatioalueita voidaan paikantaa

jopa muutaman millimetrin tarkkuudella.

”Kliinisessä käytössä MEG-mittauksia on hyödynnetty esi-

merkiksi aivojen epilepsiapesäkkeen paikantamisessa. Uusia

toiveita MEG:n kliinisessä sovelluksessa on liitetty esimerkik-

si auto-onnettomuudessa syntyneen whiplash-vaurion todenta-

miseen. Vaikka magneettikuvauksissa ei näkyisi rakenteellisia

muutoksia, MEG saattaa osoittaa onnettomuudessa syntyneet

poikkeavuudet”, Parviainen kertoo.

Eri tieteenalojen välistä yhteistyötä

Parviaisen mukaan aivotutkimuksen tavoitteet Jyväskylässä

ovat kovat. Laboratoriot on tarkoitus varustaa kansainvälises-

säkin mittakaavassa huipputeknologialla. MEG-laitteen lisäk-

si keskuksessa voidaan tehdä EEG-mittauksia sekä TMS-tutki-

muksia. Transkraniaalisen magneettistimulaation (TMS) avulla

aivojen hermosoluja voidaan aktivoida magneettikentän avulla

kallon ulkopuolelta. Menetelmä auttaa muun muassa paikanta-

maan aivojen eri alueiden yhteyksiä kehon toimintoihin.

”Lisäksi neuvottelemme magneettitutkimuksen (MRI) hyö-

dyntämisestä aivotutkimuksessa Keski-Suomen keskussairaa-

lan kanssa”, Parviainen toteaa.

Jyväskylän yliopistossa on vahvaa ihmistieteellistä osaamista

erilaisten muutosprosessien tutkimuksessa. Tutkimukset liitty-

vät kehitykseen ja oppimiseen tai epätoivottujen tilojen korjaa-

MONITIETEISTÄ AIVOTUT KIMUSTAAivot ovat kuin avaruus, joka tarjoaa tutkijoille

jatkuvasti uusia havaintoja. Jyväskylän yliopiston

monitieteinen aivotutkimuskeskus tähtää alan

huipulle monitieteisen lähestymistavan ja

huippuluokan mittausteknologian avulla. Uusin

hankinta on MEG-tutkimuslaite, joita koko

maailmassa on vain pari sataa.

Teksti Timo SillanpääKuvat Petteri Kivimäki ja Mika Mäki

miseen esimerkiksi musiikkiterapian, liikunnan tai psykotera-

pian keinoin. Parviainen korostaa, että korkealuokkaisten mit-

tausvälineiden lisäksi on tärkeää, että eri tieteenalojen, kuten

psykologian, liikuntatieteen ja musiikin, aivotutkijat yhdistä-

vät voimansa.

”Yksi tärkeä tutkimusalue on aivotoiminnan muutokset. Näi-

tä ovat esimerkiksi oppiminen, kognitiivinen, kielellinen ja

sosiaalinen kehitys sekä ikääntymisen aiheuttamat muutok-

set. Jyväskylässä on kokemusta pitkittäistutkimuksista muun

muassa psykologisessa ja kasvatustieteellisessä tutkimukses-

sa. Näihin tutkimusalueisiin aivotutkimuskeskus tarjoaa uusia

MEG-tutkimuksessa tutkitta-valle henkilölle esitetään aivo-jen eri alueita stimuloivia är-sykkeitä, esimerkiksi kuvia tai ääniä. Kuvassa testihenkilönä tutkija Jarno Mikkonen, mitta-usta valmistelemassa monitie-teisen aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

17

MONITIETEISTÄ AIVOTUT KIMUSTA

mahdollisuuksia”, toteaa Parviainen, joka itse

tekee tällä hetkellä tutkimusta liikunnan vai-

kutuksista lasten aivoihin.

Aivotutkimuskeskuksessa on sen käynnis-

tyttyä täydellä teholla syksyllä 2015 mahdol-

lisuus tuottaa aivoista big dataa, jonka analy-

sointiin hyödynnetään yliopiston ict-alan ja ti-

lastotieteen osaamista.

Parviaisen mukaan on tärkeää, että aivotut-

kimuksessa yhdistyvät sisällöllinen ja mene-

telmällinen osaaminen. n

VARHAINEN TUNNISTAMINEN HELPOTTAA HOITOA

Jyväskylän kehittymistä aivotutkimuksen keskittymäksi tukee osaltaan yliopistossa syksyllä 2014 alkanut kognitiivisen neu-rotieteen opetusohjelma, joka rakentuu monien tiedekuntien opintojaksoista.

”Opintokokonaisuus tarjoaa kattavat perustiedot aivotutkimuksesta ja sovel-luksista. Samalla kasvatamme uutta suku-polvea, joka osaa ketterästi yhdistellä eri tieteenaloja”, monitieteisen aivotutkimus-keskuksen johtaja Tiina Parviainen sanoo.

Parviaisen visiot lähivuosille ovat mo-niulotteiset. Tutkimuksen kohteena ovat esimerkiksi 12–15-vuotiaiden lasten fyysi-sen aktiivisuuden vaikutukset oppimisen edellytyksiin. Yliopiston pitkäaikainen vahvuusalue on oppimisvaikeudet, erityi-sesti lukihäiriön aivoperustan tutkimus, jota professori Paavo Leppäsen vetämässä hankkeessa tarkastellaan nyt myös in-ternetin näkökulmasta. Myös muistin ja oppimisen hermostollinen perusta kuuluu psykologian laitoksen aivotutkimuksen kärkeen. Niin ikään masennukseen liitty-vät tutkimushankkeet ovat listalla.

”Aivotutkimuksen avulla voidaan esi-merkiksi selvittää masennuksen taustalla olevia prosesseja ja vertailla erilaisten terapioiden vaikuttavuutta masennuksen hoidossa.”

Monien aivoperäisten ongelmien hoi-to helpottuu, kun niiden tunnistaminen tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vai-heessa. Esimerkiksi lisääntyneiden muis-tisairauksien varhainen tunnistaminen mahdollistaisi hoidon käynnistämisen aikaisessa vaiheessa, jopa ennakoivasti. n

”AIVOTUTKIMUKSEN AVULLA VOIDAAN ESIMERKIKSI

SELVITTÄÄ MASENNUKSEN TAUSTALLA OLEVIA

PROSESSEJA JA VERTAILLA ERILAISTEN TERAPIOIDEN

VAIKUTTAVUUTTA MASENNUKSEN HOIDOSSA.”

TIINA PARVIAINEN


VRT FINLAND

BISNESTÄ PINNAN ALLAJyväskyläläinen VRT Finland Oy on kehittänyt menetelmän, joka tarjoaa tarkkaa informaatiota veden alla

olevien rakenteiden kunnosta. Kaikuluotaukseen ja 3D-mallinnukseen pohjautuville rakennetarkastuksille

on valtava markkinapotentiaali ympäri maailmaa.

Teksti Timo Sillanpää Kuvat VRT Finland ja Timo Sillanpää

NOIN 71 PROSENTTIA MAAPALLON pinnasta on veden pei-

tossa. Vedenpinnan alla on valtava määrä erilaisia rakennelmia:

siltojen, patojen ja kanavien perustuksia sekä rantamuureja,

penkereitä, putkilinjoja ja voimalaitosrakenteita. Infrastruktuu-

rin arvo on mittava: pelkästään kilometrin mittainen satamara-

kennelma voi maksaa satoja miljoonia euroja.

”Menetelmämme ansiosta asiakas näkee tarkasti, missä kun-

nossa rakenteet ovat. Arviolta noin viisi prosenttia vedenalai-

sista rakenteista on viallisia johtuen veden kuluttavasta voimas-

ta ja vesiliikenteestä”, VRT Finland Oy:n toimitusjohtaja Niko

Tuominen toteaa.

Yrityksen potentiaalisia asiakkaita ovat kaikki vesistöön liit-

tyvien rakenteiden omistajat ja ylläpitäjät, kuten satamat, kau-

pungit sekä teollisuus- ja energialaitokset.

”Rakennevaurioiden aiheuttamat keskeytykset esimerkiksi

voimalaitoksissa ja satamissa tulevat kalliiksi. Rakenteiden ana-

lysointiin halutaan käyttää parasta mahdollista teknologiaa”,

Tuominen huomauttaa.

Videokuva ei riitä

Rakennusinsinöörit Kirsi Hänninen ja Olli Auer perustivat VRT

Finland Oy:n vuonna 2010. Heidän haasteenaan oli tutkia sil-

tojen vedenalaisten rakennelmien kuntoa. Koska sukeltajien

sameissa vesissä kuvaama video ei tarjonnut riittävän laadukas-

ta dataa, yrittäjät ryhtyivät kehittämään kaikuluotaukseen poh-

jautuvaa tutkimusmenetelmää.

”Monikeilausta ja kaikuluotausta on käytetty merenpohjan

kartoituksessa, mutta sen hyödyntäminen vedenalaisten raken-

teiden tutkimisessa on uutta”, Tuominen kertoo.

VRT Finlandin ensimmäiset vuodet menivät liikeidean ja kai-

kuluotauksen tuottaman datan käsittelyyn liittyvien ohjelmis-

tojen kehittämisessä. Datasta on poistettava mittauksen aikana

syntyneet häiriöt, jotta rakenne pystytään visualisoimaan tar-

kasti.

Nopeaa kansainvälistymistä

Yritys on toteuttanut lukuisia projekteja eri puolilla Eurooppaa.

Kiinnostavia mahdollisuuksia tarjoavat erityisesti Ruotsin ja

Norjan pohjoiset alueet, joissa tehdään suuria investointeja öl-

jy- ja kaivosteollisuuteen.

”Olemme kartoittaneet useiden satamien kunnon Pohjois-

Norjassa. Lisäksi markkinapotentiaalia alueella löytyy offshore-

kohteista, kuten tuulivoimaloista ja öljykentiltä.”

Tärkeä asiakas Suomessa on Liikennevirasto, joka hyödyntää

VRT Finlandin menetelmää siltojen ja kanavien vedenalaisten

rakenteiden kunnon kartoituksessa.

Yhteistyökumppanina on myös maailman suurin merenmit-

tausyhtiö, pörssiyhtiö Fugro. Saksaan puolestaan on perusteilla

joint venture -yhtiö, jossa toisena osakasyhtiönä on satamayri-

tys.


19

”Ennusteissa on, että liiketoiminta Saksassa kasvaa voimak-

kaasti vuoden 2016 aikana”, Tuominen toteaa.

Tähän saakka yrityksen oma henkilökunta on toteuttanut

myös kansainväliset projektit. Suunnitteilla on kuitenkin hank-

kia yhteistyökumppaneita, jotka tekisivät kenttätyön.

”Näin VRT Finland voisi keskittyä datan analysointiin ja sii-

hen liittyvien menetelmien kehittämiseen.” n

www.vrt.fi

NOPEA KASVU ON HAASTEELLISTAVRT Finland Oy on lähtenyt vahvaan kasvuun innovaationsa ansiosta. Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto oli 330 000 euroa, vuoden 2015 ar-vio on yli miljoona euroa.

”Olemme luoneet vuoden aikana oman myyntiorganisaation sekä laajan jakelija- ja asiakasverkoston Eurooppaan”, toteaa toimitusjohta-ja Niko Tuominen.

Tuominen pitää tärkeänä kasvuyrityksen alkuvaiheessa sitä, että yri-tys saa asiantuntevaa sparrausta ulkopuolelta. VRT Finlandin liikeidean mahdollisuudet huomattiin vuonna 2013 Kasvu Open -kasvuyrityskil-pailussa, jossa se palkittiin parhaana yrityksenä.

Liiketoimintaa lähdettiin kasvattamaan voimakkaasti vuonna 2014, kun yritys sai kansainvälistymiseen apua pääomasijoittajilta ja yrityksen toimitusjohtajaksi tuli Niko Tuominen. Nyt yritys on mukana Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelmassa, joka on yksi liike-toiminnan kehittämisen rahoituslähde.

”Etabloituminen uuteen maahan vaatii noin puolen vuoden pohja-työn”, Tuominen toteaa. n

u ”Rakenteiden tutkiminen kaikuluotauksella edellyttää huippuluokan tek-nologiaa. VRT:n käyttämä monikeilain lähettää ja vastaanottaa viuhkamaisesti 256 äänipulssia kerrallaan tuottaen tarkkoja pisteitä tutkittavasta rakentees-ta. Pisteet jalostetaan VRT:n kehittämällä menetelmällä visualisointikuviksi tai tietomalleiksi. VRT:n menetelmä on ainutlaatuinen huipputeknologian ja ohjelmistojen yhdistelmä, jossa pelkän kaikuluotaimen hinta on noin 300 000 euroa”, kertoo VRT Finland Oy:n toimitusjohtaja Niko Tuominen.

19


KAKSI JYVÄSKYLÄLÄISUIMARIA aikoo viettää elokuun 2016

ihan muualla kuin Jyväskylässä. Ari-Pekka Liukkonen ja Mi-

mosa Jallow haluavat olla silloin näyttämässä osaamistaan Está-

dio Olímpico de Desp. Aquáticosissa, siis Rio de Janeiron kesä-

olympialaisten uintistadionilla.

26-vuotias Liukkonen on jo alittanut kisalippuun oikeuttavan

aikarajan 50 metrin vapaauinnissa. 20-vuotiaalla Jallowilla on

rajanalitukseen enemmän kuin realistiset mahdollisuudet vuo-

den 2015 aikana.

”Olympialaisissa sitten mitataan, kuka on paras, kun kaik-

ki uimarit ovat paikalla ja satsanneet tosissaan kisoihin”, Jal-

low sanoo suoraan.

”Haluan olla Riossa oikeasti kunnossa. Kisoihin pääseminen

sinänsä ei ole se juttu, kun olin mukana jo Lontoon olympialai-

sissa”, Lontoossa 50 metrin vapaauinnissa 25:nneksi sijoittunut

Liukkonen jatkaa.

Tieteellinen tutkimus urheilijoiden apuna

Ennen kuin olympiamatkasta on voinut edes haaveilla, ovat jy-

väskyläläisuimarit viettäneet todellakin aikaa Jyväskylän ve-

siliikuntakeskuksessa AaltoAlvarissa. Jallow harjoittelee tällä

hetkellä 8–10 kertaa viikossa ja Liukkonen 7–9 kertaa viikossa.

”Meillä on AaltoAlvarissa hyvät olosuhteet treenata. Hallis-

sa voidaan uida sekä 50 metrin että 25 metrin altaassa. Lisäk-

si käytössä on jumppatilat ja iso kuntosali. Olisihan tässä sa-

massa yhteydessä tuo kylpyläkin”, Jallow vilkaisee poreammet-

ta kohti.

Liukkonenkin sanoo, että menestyminen ei ole Jyväskylässä

olosuhteista kiinni. Altaaseen pääsee harjoittelun kannalta in-

himillisiin aikoihin, siis todella aikaiset ja myöhäiset ajat vält-

täen.

”Treenipaikoissa on maailmalla eroja. Toiset eivät pääse 50

metrin altaaseen ollenkaan ja toisilla on pitkä allas koko ajan

omassa käytössään”, Liukkonen vertaa.

Jyväskylä tarjoaa huippu-urheilijoille muutakin kuin oman la-

Jyväskyläläisuimarit matkalla olympialaisiin

RIO OHOI! Ari-Pekka Liukkonen ja Mimosa Jallow tähtäävät menestykseen kesän

2016 olympialaisissa. Itselleen he ovat kaiken huippu-urheiluun

satsaavia uimareita ja ulkopuolisille esikuvia, joiden tekemisistä ja

sanomisista nuoret urheilijat voivat oppia.Teksti Tommi Salo Kuvat Jouni Kallio

”KYLLÄ JYVÄSKYLÄ MINUN MIELESTÄNI ON OIKEA URHEILU-KAUPUNKI.”MIMOSA JALLOW


21

jin harjoittelupaikat. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen

tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikuntatieteiden

koulutusyksikkö. Lisäksi kivenheiton päässä uimahallista sijait-

sevat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n toimi-

tilat.

”Urheilijat ovat saaneet KIHU:n ja yliopiston tutkimuksista it-

sestään sellaista tietoa, jota muualta ei välttämättä koskaan sai-

si. KIHU on auttanut esimerkiksi palau-

tumisen seurannassa ja henkisessä val-

mennuksessa”, Liukkonen korostaa.

Hän myös muistuttaa uintivalmen-

nuksen olevan kaupungissa huipputa-

soa. Liukkosen ja Jallowin valmenta-

ja Marko Malvela on vienyt toistakym-

mentä uimaria aina kansainvälisten ar-

vokisojen altaisiin asti. Moni Malvelan

entisistä valmennettavista ohjaa nykyi-

sin tulevia uintitähtiä.

Jallow on Liukkosen tavoin täyspäi-

väinen uimari, mutta ehtii myös toi-

mia junioreiden valmentajana. 2002–

2005 syntyneet uimarinalut katsovat

esimerkkiä ammattiuimarilta ja halua-

vat pyrkiä perässä samaan.

”Pienemmät juniorit kyselevät paljon

treenaamisesta. Voin kertoa heille suo-

raan, mitä pitää tehdä huipulle päästäk-

seen”, Jallow miettii.

Muille näytettävästä esimerkistä Liukkonen sai oman tun-

nustuksensa voittaessaan Vuoden esikuva -palkinnon vuoden

2015 Suomen Urheilugaalassa.

Pyöräily ja beach volley rentouttavat

Jyväskyläläisuimarit sanovat odottavansa mielenkiinnolla tu-

levaa vuotta ennen olympialaisia. Liukkonen ja Jallow harjoit-

televat tiiviissä, noin kymmenen uimarin sprinttitallissa, josta

Rio de Janeiroon saattaa lähteä valmentaja Malvelan lisäksi jo-

pa kolme uimaria.

”Tulokset puhuvat puolestaan, kun mietitään, mitä täällä on

saatu aikaan”, Liukkonen sanoo.

Olympiamenestykseen tähtäävä uimari harjoittelee ja lepää,

ja harjoittelee taas lisää. Kun Liukkoselle tulee vapaampi het-

ki, hän saattaa hypätä pyöränsä selkään ja lähteä rantaraitille.

”Aurinkoisena päivänä pyöräily on enemmän henkistä latau-

tumista kuin harjoittelua.”

Myös Jallow sanoo pitävänsä Jyväsjärveä kiertävästä ranta-

raitista. Kilpauinnille antaa lisäksi hyvää vastapainoa beach vol-

leyn pelaaminen Tuomiojärven rannalla.

”Kyllä Jyväskylä minun mielestäni on oikea urheilukaupun-

ki”, Jallow hymyilee miettiessään kotikaupunkiaan. n

21


RESURSSIEN VIISAASTA käytöstä on

helppo puhua. Miten pystyt todista-

maan, että puheet ovat muuttuneet te-

oiksi? Jyväskylässä yksi konkreettinen

osoitus resurssiviisauden toteutumises-

ta on vuosittain laadittava ympäristöti-

linpäätös, jossa ympäristömenot ja -tulot

sekä investoinnit on avattu euroina. Ym-

päristötilinpäätöksellä saadaan vertailu-

kelpoista tietoa kaupungin oman toimin-

nan ja viranomaistehtävien osalta.

Resurssiviisautta edistetään Jyväskylässä

EUROT TODISTAVAT VASTUUSTAJos ympäristökasvatuksen tai jätehuollon neuvontatyön resursseja lisätään, tarvitaanko yleisten alueiden

puhtaanapitoon vähemmän rahaa? Jyväskylässä tehdään joka vuosi ympäristötilinpäätös, joka kertoo,

miten paljon ympäristöön satsataan euroja ja työaikaa.

Teksti Tommi Salo Kuva Merja Huovelin

”Ympäristötilinpäätös on yksi johta-

misen ja päätöksenteon väline. Sen avul-

la voimme osoittaa, tukevatko tehdyt

toimemme resurssiviisauden toteutu-

mista. Samalla voidaan miettiä, kuinka

resurssiviisautta olisi hyvä viedä eteen-

päin”, Jyväskylän kaupungin ympäristö-

asiantuntija Mervi Saukko sanoo.

Vuosia voidaanvertailla keskenään

Saukko muistuttaa, että ympäristötilin-

päätös konkretisoi puheita ja linjanveto-

ja. Jos jokin asia on linjattu kaupungissa

tärkeäksi, siihen on myös haluttu satsa-

ta rahaa ja resursseja.

”Tilinpäätös kertoo suoraan, miten

paljon on tehty investointeja ja kuinka

paljon rahaa on käytetty esimerkiksi il-

maston suojeluun.”

Kovien lukujen lisäksi ympäristöti-

linpäätös houkuttelee tulkitsemaan. Jos

neuvontaan ja kasvatukseen on satsat-

tu enemmän rahaa, näkyykö se kulujen

pienenemisenä esimerkiksi yleisten alu-

eiden puhtaanapitoon tarvittavissa eu-

roissa?

Tai voiko jäteverosta kertyvien euro-

jen vähentymistä pitää osoituksena kier-

rätyksen toimivuudesta, sillä jäteveroa

maksetaan kaatopaikalle päätyvästä ma-

teriaalista?

”YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS ON YKSI JOHTAMISEN JA PÄÄTÖKSENTEON VÄLINE.”

Jyväskylässä on etsitty keinoja kasvattaa joukkoliikenteen matkustajamääriä.

23

MIKA MÄKI/AKK SPORTS

”Tällä tavoin ympäristöasioita voidaan

viedä pohdittavaksi poliittiseen päätök-

sentekoon. Ympäristötilinpäätös auttaa

osaltaan strategista suunnittelua Jyväs-

kylässä”, Saukko korostaa.

Jyväskylän kaupungin ympäristötilin-

päätöksessä on eritelty menoja ja tuloja

muun muassa jätehuollosta, ekotehok-

kuutta parantavasta toiminnasta, ympä-

ristöperusteisista veroista, vesiensuoje-

lusta ja jätevesien käsittelystä, ympäris-

töhallinnosta, yleisten alueiden puhtaa-

napidosta sekä luonnon- ja maiseman-

suojelusta.

Jyväskylässä on ympäristötilinpäätös

esitetty osana kaupungin varsinaista ti-

linpäätöstä tilikaudesta 2009 lähtien. En-

simmäisen kerran tietoja kerättiin eril-

lään kaupungin tilinpäätöskirjasta jo

vuonna 2005.

”Tietojen kerääminen vuosittain mah-

dollistaa vuosien keskinäisen vertailun.

Tiedot kertovat, mihin suuntaan olem-

me menossa”, Saukko toteaa. n

RESURSSIVIISAS JYVÄSKYLÄ

• Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteis-hankkeen tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteis-työssä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

• Luonnonvarojen hupeneminen, väes-tönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttu-maan tehokkaammiksi ja vähäpäästöi-semmiksi.

• Selvityksen mukaan luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä vähentävillä toimilla voitaisiin Jyväskylän kokoisella kau-punkiseudulla luoda työtä tuhannelle ja saada aikaan sadan miljoonan euron myönteiset talousvaikutukset vuodessa.

• Jyväskylässä on jo kokeiltu, miten lähiruoan osuutta julkisissa keitti-öissä voitaisiin lisätä ja millaista on tulevaisuuden resurssiviisas elämä, jossa on käytössä materiaalijalanjälkeä pienentäviä keinoja.

• Jyväskylässä on myös haettu keinoja kasvattaa joukkoliikenteen matkustaja-määriä, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineen kulutusta sekä luoda monistettava toimintamalli resursseja säästävään työmatkaliikkumiseen.

• Jyväskylästä alkanut tähdelounaskokei-lu on jo levinnyt ympäri Suomen.

LYHYESTI

Tommi Salo

Neste Oil Ralli 2015 tarjoaa hyväksi havaittua tuttua ja jotakin aivan uutta. Rallin avaa torstai-ilta-na 30.7. keskellä Jyväskylää ajettava Harjun erikoiskoe. 2,27 kilometriä pitkä kaupunkierikoiskoe kokoaa ralliväen uudelleen Jyväskylän keskustan kupeeseen perjantai-iltana.

Harjun erikoiskokeen lisäksi rallireitin yksi kohokohta on täydessä mitassaan ohjelmaan palan-nut Ouninpohjan erikoiskoe. Useita kertoja maailman parhaaksi erikoiskokeeksi valitussa Ounin-pohjassa on mukana jälleen kuuluisa ”keltaisen talon hyppyri”.

Tämän vuoden rallissa on ohjelmassa myös kokonaan uusi erikoiskoe, lauantaina kahdesti ajet-tava Horkka.

Perjantai on rallin pisin päivä. Jyväskylän eteläpuolella ajetaan yhdeksän erikoiskoetta yhteispi-tuudeltaan 157,63 kilometriä, tänä vuonna täysin ilman huoltoja.

Lauantaina rallissa ajetaan kahdeksan erikoiskoetta, joista kertyy yhteensä 130,68 kilometriä.Rallin ratkaisupäivänä sunnuntaina ohjelmassa on legendaarinen Myhinpään erikoiskoe, joka

ajetaan päivän aikana kahdesti.Suomen MM-ralli saa rinnalleen myös omat musiikkifestivaalit, kun kolmipäiväinen Rally Zone

-tapahtuma täydentää perinteikästä rallia. Rally Zone järjestetään 30.7.–1.8.Festivaalin tapahtuma-alue rakentuu aivan Paviljongin huoltoparkin läheisyyteen. Suomalaisia

ja kansainvälisiä artisteja pääsee kuuntelemaan Jyväskylän satamassa kolmena ralli-iltana. n

www.nesteoilrallyfinland.fi

JYVÄSKYLÄN MM-RALLISSA HYPÄTÄÄN TAAS PITKÄLLE

• Tämän vuoden Neste Oil Rallissa (30.7.–2.8.) ajetaan yhteensä 1 270,83 kilomet-riä, joista erikoiskoekilo-metrejä on 319,38.

• Erikoiskokeita on yhteensä 20.

• Kilpailun keskuspaikkana toimii tuttuun tapaan Jy-väskylä, jossa on keskitetty huoltoparkki Jyväskylän Paviljongissa.


LYHYESTI

PETTERI KIVIMÄKITommi Salo

Jyväskylän tuore kaupunginjohtaja Timo Koivis-to lupaa elinkeinopolitiikkaan Jyväskylässä uusia avauksia. Hän sanoo, että uutta voidaan synnyt-tää, kun Jyväskylän kaupunkiseudun keskeiset elinkeinovoimat, kuten yritykset ja niitä edusta-vat järjestöt, oppilaitokset ja valtion aluehallin-non toimijat, saadaan nykyistä paremmin toimi-maan yhteen.

”Tarvitaan haastavia, yhdessä asetettuja tavoitteita sekä konkreettisia hankkeita. Kau-pungin uuteen elinkeinoyksikköön on koottu keskeiset elinkeinopoliittiset hankkeet ja työllis-tämiseen liittyvät asiat”, Koivisto sanoo.

”Kaupunki lupaa muun muassa lisää yritysta-paamisia, sujuvia lupaprosesseja, kiinnostavia kaupunkikehitysalustoja yritysyhteistyölle, yri-tysalueita ja -verkostoja sekä sijoittumispalveluja yrityksille ja aktiivista markkinointia. Elinkeino-politiikka tulee olemaan työssäni kaupunginjoh-tajana keskeisellä sijalla”, hän täydentää.

Timo Koivisto valittiin Jyväskylän uudeksi kaupunginjohtajaksi marraskuussa 2014. Hän aloitti kaupunginjohtajana 1.5.2015. Koivisto toimi aiemmin Jyväskylän apulaiskaupungin-johtajana.

Koiviston edeltäjä Markku Andersson toimi Jyväskylän kaupunginjohtajana yli kymmenen vuoden ajan ennen siirtymistään eläkkeelle. n

ELINKEINOPOLITIIKKAAN UUSIA AVAUKSIA

”Elinkeinopolitiikka tulee olemaan työssäni kaupungin-johtajana keskeisellä sijalla,” toteaa Timo Koivisto.

Pia Tervoja

Missä hyvät ideat ja käytännöt tavoittavat par-haiten kansainvälisen yleisön? Vastaus on luon-nollisesti internet. Yhdysvaltalainen ei-kaupal-linen organisaatio TED on järjestänyt vuodesta 2007 lähtien TEDx-puhetapahtumia, jotka välite-tään suorina verkkoon.

Puheet voi myöhemmin katsoa myös järjes-tön verkkosivuilta. Videoita seuraa kuukausittain

TEDx JyväskyläED välitti inspiroivia ideoitajopa 17 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.

Jyväskylässä järjestettiin ensimmäinen TEDx-puhetapahtuma maaliskuussa 2015. Tilaisuuden teemana oli ”Navigating the Horizon through Flexible Learning Paths”.

”Halusimme teeman, jolla pystyimme tuo-maan esiin keskisuomalaista koulutusosaamista, ideoita ja ajatuksia oppimisesta, koulutuksesta sekä opinpoluista. Suomalaisessa koulutusjärjes-telmässä korostuu joustavuus, joka mahdollistaa

yksilöllisten urapolkujen toteuttamisen”, kertoo projektipäällikkö Kirsi Koivunen Jyväskylän kou-lutuskuntayhtymästä.

TEDx-tilaisuuksien ideana on tiivistää puhe napakkaan 18 minuuttiin. Jyväskylässä kuultiin kymmenen puheenvuoroa, joista osa oli henkilö-kohtaisia kertomuksia ja osa tuoretta koulutuk-seen liittyvää tutkimustietoa. n

www.tedxjyvaskylaed.com

25

VALON KAUPUNKI 1.–3.10. Vuosi 2015 on YK:n nimeämä virallinen valon vuosi, jota koordinoi Unesco. Jyväskylä on maailman ainoa kau-punki, joka tekee virallisesti yhteistyötä Unescon International Year of Light -organisaation kanssa. Teemavuo-si tuo esille valon ja valoteknologioiden merkitystä ihmisten arjessa ja koko yhteiskunnalle.

KUVA: TOUHO HÄKKINEN

Timo Sillanpää

Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos on saanut Euroopan komissiolta rahoituksen omaan osuuteensa mittavassa hankkeessa, jossa kehi-tetään innovatiivisia ja nopeita suojelu- ja pelas-tustoimia joukkotuhoaineilla aiheutettujen isku-jen ja suuronnettomuuksien varalle. Kahdeksan maan ja 19 hankepartnerin tutkimushankkees-sa keskitytään erityisesti CBRNE-aineiden aiheut-tamiin tuhoihin. Näihin aineisiin kuuluvat muun muassa myrkylliset teollisuuskemikaalit, kemi-alliset ja biologiset aseet sekä radioaktiiviset ai-neet ja räjähteet.

Noin 12 miljoonan euron tutkimushanke al-kaa kesällä 2015 ja kestää neljä vuotta. Suomes-ta hankkeesta ovat mukana Jyväskylän yliopisto ja kolme muuta suojelu-, pelastus- ja turvalli-suusalan toimijaa.

”Meidän tehtävämme on hyperspektraalisen menetelmän kehittäminen vaarallisten aineiden analysoimiseksi ja niiden levinneisyyden havait-semiseksi erityisesti myrkyllisten kemikaalien ai-

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOMUKAAN EUROOPAN KOMISSION JOUKKOTUHOTUTKIMUKSEEN

heuttamissa vaaratilanteissa. Katastrofin aiheut-taneen aineen havaitseminen ja tunnistaminen on välttämätöntä, jotta pelastustyöt voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Usein näissä tilan-teissa kyse on räjähdysherkistä tai muulla tavoin pelastustyöntekijöiden ja muiden lähistöllä ole-vien ihmisten turvallisuudelle vaarallisista kemi-kaaleista, joiden tutkiminen on turvallisempaa hyperspektrikameralla kuin muilla menetelmillä”, toteaa projektipäällikkö Jaana Kuula Jyväskylän yliopistosta.

Kuulan mukaan hankkeen rahoituksesta käy-tiin kova kilpailu, johon osallistui muun muassa puolustusalan tutkimuslaitoksia eri puolilta Eurooppaa.

”Kansainvälisen hankkeen saaminen Tekesin rahoittaman kansallisen turvallisuusalan hank-keen jatkoksi on merkittävä tunnustus turval-lisuusalan tutkimuksellemme ja hyperspektri-osaamisellemme”, Kuula toteaa.

Hanketta koordinoi Iso-Britannia. Muut osal-listujamaat ovat pääasiassa Keski- ja Etelä-Eu-roopasta. n

Pia Tervoja

Jyväskylän Lyseon lukiossa opiskeleva Han-na Lehmonen, 17, on voittanut Euroopan ko-mission Juvenes Translatores -käännöskilpai-lun. Kilpailuun osallistui yli 3 000 lukioikäistä nuorta 740 koulusta. Voittajia valittiin yksi jo-kaisesta EU-maasta.

Käännöskilpailun tavoitteena on innostaa nuoria kielten pariin ja antaa heille tilaisuus kokeilla kääntämistä. Kilpailun tekstit käsitte-livät tällä kertaa eurooppalaista identiteettiä.

Jyväskylän lukiolaiset olivat voitokkaita myös Yhdysvaltain suurlähetystön järjestä-mässä Ambassador’s Entrepreneurial Chal-

LUKIOLAISET MENESTYIVÄT KÄÄNNÖS-JA LIIKEIDEAKILPAILUISSA

lenge -liikeideakilpailussa. Voittajajoukkuee-seen kuuluivat Schildtin lukion Matias Mä-kitalo, Marikka Goyal, Sandra Telinen ja Ilari Miettunen. Heidän liikeideansa on verkossa toimiva nuoriosaa.fi-palvelu, jonka tavoittee-na on saada jokaiselle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Nuoriosaa.fi ylläpitää alueellisia Facebook-ryhmiä, jossa kohtaavat työnantajat ja nuoret työntekijät.

Kilpailun myötä Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck sai kutsun Jyväs-kylään. Suurlähettiläs Oreckin ja opiskeli-joiden tapaamisessa keskusteltiin muun muassa yrittäjyydestä ja tulevaisuuden haasteista. n

Tommi Salo

Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän tärkeimmät kaupunkikehitysalustat pääsivät näyttävästi esil-le maaliskuussa 2015 Ranskan Cannesissa. Kan-kaan ja Hippoksen alueita sekä sairaalanmä-keä ja kaupunkikeskustan kehittämistä esiteltiin kiinteistö- ja sijoitusalan MIPIM-messuilla noin 20 000 messuvieraalle.

”Cannesin messut oli tärkeä kohtaamispaik-ka. Saimme ennalta sovituista tapaamisista ja messuilla tavatuista ihmisistä hyviä, uusia kon-takteja. Ne ovat johtaneet jo yllättävän hyvin jatkokeskusteluihinkin”, Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin sanoo.

Jyväskylä osallistui Cannesin messuille ensim-mäisen kerran. Kaupunki oli mukana Helsingin kaupungin järjestämällä messuosastolla yhdessä muiden suurten suomalaiskaupunkien kanssa.

Kumppanuuksia kyber -turvallisuuteen BarcelonastaJyväskyläläiset yritykset ja paikallinen kyber-turvallisuusosaaminen olivat esillä helmikuussa Barcelonassa Mobile World Congressissa.

Maailman suurimmassa mobiilialan mes-sutapahtumassa haettiin yrityksille kontakteja ja uusia asiakkaita. Samalla tehtiin tunnetuksi Jyväskylän seudun korkeaa kyberturvallisuuden asiantuntijuutta.

”Palautteen mukaan yritykset saivat messuilta todellisia kontakteja. Kyberturvallisuuden osalta löysimme uudenlaisia toimintatapoja ja yhteis-työmalleja”, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n markkinointipäällikkö Taija Lappete-läinen kertoo. n

JYVÄSKYLÄLÄINEN OSAAMINEN PÄÄSI MESSUILLA SUURYLEISÖN ETEEN

Kangas on Jyväskylän kaupungin merkittävinalue kehityshanke.


LYHYESTI

MIKKO VÄHÄNIITTY

MATTI SALMI

MIKKO VÄHÄNIITTY

Pia Tervoja

Jyväskylän Kesä on Pohjoismaiden vanhin yhtä-jaksoisesti järjestetty kulttuurifestivaali. Kuudes-kymmenes festivaali tarjoaa heinäkuun helteisiin sanatonta teatteria, maailmanmusiikkia, lasten ohjelmiston ja ilmaisohjelmaa.

Festivaalin kansainvälisistä vieraista nimek-käimpiä on englantilainen, sanattoman teatterin konkari Chris Lynam, jonka esitys EricTheFred on yhteenveto taiteilijan pitkästä urasta.

”Karismaattisen Lynamin tarina on sadun-omainen ja paikoin jopa hurja. Esityksessä on hienoja leikkauksia pimeydestä takaisin valoon”,

Jyväskylän Kesä täyttää

60 VUOTTA

60. Jyväskylän Kesä 7.–12.7.www.jyvaskylankesa.fi

FESTIVAALILLA PITKÄ PERINNE• Ensimmäinen Jyväskylän Kesä järjestettiin

vuonna 1956 nimellä Jyväskylän Musiikkikulttuuripäivät.

• Vuosien aikana festivaalin painotukset ovat muuttuneet. Nykyisin festivaali tunnetaan laadukkaasta sanattoman teatterin ohjelmistosta ja maailmanmusiikista.

• Festivaalilla on lähes sata erilaista tapahtumaa, joista puolet on maksuttomia.

• Jyväskylän Kesä laajenee myös naapurikuntiin. Esimerkiksi avajaiskonsertteja on pidetty lähikunnissa.

• Vuonna 2009 festivaali keräsi ennätysyleisön, lähes 40 000 kävijää.

kertoo festivaalin toiminnanjohtaja Tanja Rasi.Uusiseelantilainen, karismaattinen Trygve

Wakenshaw edustaa puolestaan uutta miimikko-sukupolvea. Sykähdyttävä on myös englantilai-sen Vamos Theatren Finding Joy, jossa kolmen sukupolven tarinat kietoutuvat yhteen naamio-teatteriesityksessä.

Maailmanmusiikkia festivaalilla tarjoilevat maltalainen Tribali ja tuvalainen kurkkulauluyh-tye Huun-Huur-Tu.

Jyväskylän Kesässä nähdään myös jäähyväis-kiertueellaan oleva The New Rope String Band, joka yhdistelee musiikin lomaan hulvatonta komiikkaa. n


27

17.–19.7. KIHVELI SOIKOONMaailman ainoa vuosittain järjestettävä monipäiväinen skifflemusiikkitapahtuma kajahtaa skiffle musiikin pääkaupungista Hankasalmelta jo 20:ttä kertaa. ”Skifflemusiikin pohjana ovat jazz, blues ja kantri”, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Jari Tuukkanen.

TAPAHTUMAT8.–11.6. Meeting of the Nordic Microscopy Society – SCANDEM 2015Paikka: Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristö-tieteiden laitos ja Nanotiedekeskuswww.jyu.fi/en/congress/scandem2015

10.–12.6. XIII Kustaw Wasa seminarium: Nobility Reconsidered: New Perspectives on the European AristocracyPaikka: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitosnobility2015.blogspot.fi

7.–12.7. Jyväskylän Kesäwww.jyvaskylankesa.fi

9.–11.7. SuomiPop-festivaaliPaikka: Lutakonaukiowww.suomipopfestivaali.fi

17.–19.7. Kihveli Soikoon Paikka: Hankasalmen asemawww.kihvelisoikoon.com

30.7.–2.8. Neste Oil Ralli 2015Paikka: Jyväskylän seutuwww.nesteoilrallyfinland.fi

7.–9.8. Alvar Aalto SymposiumPaikka: Alvar Aalto museo, Jyväskylän kaupunginteatteriwww.alvaraaltosymposium.fi

9.–14.8. Meeting of International Association for the Evaluation of Educational Achievement – PIRLSPaikka: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

19.–21.8. 14th NORDCODE Seminar and WorkshopPaikka: Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittely-tieteiden laitoswww.nordcode.net/?page_id=1083

24.8. Valtakunnallinen terveydenhuollon koulutuksen ja tutkimuksen kongressi SimPro2015Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agorawww.simpro.fi

2.–4.9. Bioenergia 2015 -messut ja Puumessut 2015Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.bioenergiamessut.fi, www.puumessut.fi

7.–12.9. Athenis Finlandiae 2015Paikka: Jyväskylä, Muuramewww.athenisfinlandiae.com

23.–25.9. 16th International Symposium ”Combined Endurance and Strength Training for Physical Fitness and Sports Performance: From Science to Practice”Paikka: Jyväskylän yliopisto, Liikuntabiologian laitoswww.jyu.fi/sport/laitokset/liikuntabiologia/en/congresses/intl_symposium_2015

23.–25.9. FinnGraf 2015Paikka: Jyväskylän Paviljonki finngrafmessut.fi

23.–25.9. Kyberturvallisuus & ICT 2015Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.kyberturvallisuusmessut.fi

23.–25.9. Eventum Expo 2015Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.eventumexpo.fi

1.–2.10. Jyväskylän Nordic Business Forum Live Stream 2015Paikka: Jyväskylän Paviljonki www.paviljonki.fi/fi/nbf2015

1.–3.10. Valon kaupunki -tapahtumavalonkaupunki.jyvaskyla.fi

15.–16.10. Svenskan i Finland 16Paikka: Jyväskylän yliopisto, Kielten laitoswww.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/ruotsi/tutkimus/sif16/svenskan-i-finland

10.–12.11. Systech Conference – Systematic Learning Solutions Conference & ExpoPaikka: Jyväskylän yliopisto

24.–26.11. European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN) CongressPaikka: Jyväskylän yliopistowww.elgpn.eu

PETTERI KIVIMÄKI

Tommi Salo

Tiimiakatemian päävalmentaja Ulla Luukas va-littiin maailman 50 innovatiivisimman johtajan joukkoon. Valinnan teki maailmanlaajuisesti toi-miva organisaatio World CSR Day, joka keskittyy yritysten yhteiskuntavastuuta käsitteleviin tee-moihin.

Valinnan kriteereiksi tuomaristo nosti sosi-aalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisun, uusien näkökulmien tuo-misen organisaation ajatteluun sekä uusien kon-septien luomisen, kehittämisen ja omaksumisen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden koulutusyksikössä Tiimiakatemiassa tuomariston vakuuttivat erityisesti muuntautumiskykyisyys sekä kyky elää vision mukaisesti.

Tiimiakatemiassa vierailee vuosittain tuhat ihmistä. Mukana oli ollut Luukkaan tietämättä myös World CSR Day -järjestön edustajia. Inno-vatiiviset tiimiyrittäjyyden opiskelun tavat olivat tehneet heihin vaikutuksen, minkä johdosta Luukas pääsi vastaanottamaan palkintonsa hel-mikuussa 2015 World CSR Day -konferenssissa Intian Mumbaissa.

”Oli hieno kokemus saada palkinto tapahtu-massa, jossa oli osallistujia yli 80 maasta. Tiimia-katemian tarina ja toimintamalli kiinnostavat, ja tämän matkan jälkeen Tiimiakatemia on taas piirun verran tunnetumpi maailmalla”, Luukas sanoo. n

TIIMIAKATEMIASSA TYÖSKENTELEE YKSI MAAILMAN INNOVATIIVISIMMISTA JOHTAJISTA


Kyberturvallisuuson arjen turvallisuutta

www.cyberfinland.fi @cyberfinland

jyväskylä on the move 2/2015 (suomeksi)

Documents